2

Seppo PyykkönenPuheenjohtaja

Kirkonpalvelijat ry

Syksyn kiireitä

Kansikuva:KuvaKotimaa / Jari Piikki,“Kylmä vene”.

Palkkausjärjestelmän uudistami-nen etenee nyt vauhdilla kaikissaseurakunnissa. Tulevaisuudessasovelletaan meidän palkkaukses-sa työn vaativuuteen perustuvaapalkkahinnoittelua. Nyt jatketaankehittämällä tehtäväkohtaisen palk-kaosan määrittelyjä. Kyse ei oletehtävän arvostuksesta vaan teh-tävän vaativuuden arvioinnista.Kenenkään palkkoja ei tulla alenta-maan ja kokemuslisä järjestelmäjää voimaan.

Kaikkien on nyt vastattava tehtä-väkuvaus- kysymyksiin, mitä mi-nun työni on, mikä on sen asemasuhteessa seurakuntaan. Lähiesi-miehemme kanssa käytyjen neu-vottelujen tuloksena, Teidät tullaansitten sijoittamaan mallitehtävän-kuvauksiin mukaisiin ryhmiin (per-

heisiin). Kirkon pääsopimusosapuol-ten kesken jatkuvat neuvotteluttalven ajan. Lopullinen neuvotte-lutulos on tarkoitus saada aikaan1.4.2006 mennessä.

Luottamusmiesten asema koros-tuu perustettavassa ohjausryhmäs-sä, joka käy kaikki mallitehtävänkuvauksiin sijoitellut vielä läpi. Mah-dolliset erimielisyydet esimiestenkanssa ryhmiin sijoittelussa on kir-joitettava ylös. Ja me tuodaan oh-jausryhmän ratkaistavaksi, koskapaikallistasolla tilanteet ja tehtävättunnetaan parhaiten.

Kyseiset ohjeet löytyvät SVTL:nja KiSV:n –internet sivuilta.

Liite 10:n olemassaolo jatkuu eli,jos teistä tuntuu, että palkkanne eiole aivan kohdallaan niin otakin nyt

välittömästi yhteys luottamusmie-heen tilanteen korjaamiseksi.

Hyvää ruskan aikaa kaikille leh-temme lukijoille.

Seppo Pyykkönen

P.S.Kiitän kaikkia minua 50 vuotis-

merkkipäivänäni 29.7.2005 muis-taneita !

Menneenä kesänä kokoonnuimme

Ouluun viettämään opinto- ja

koulutuspäiviä.

Samassa yhteydessä julkistettiin

Kirkonpalvelijan eettiset ohjeet -julkaisu.

Osallistujia päiville oli n. 160 henkilöä.

Kiitämme kaikkia päiville osallistuneita,

päivien luennoitsijoita

sekä juhlatoimikuntaa joka hoiti tehtävänsä

hyvin ja ammattitaidolla.

Kirkonpalvelijat ry:n hallitus

Seppo Pyykkönen Kari Hartikainen

3

Opinto- ja koulutuspäivien osallistujia Oulun tuomiokirkon edustalla 29.6.2005.

Kirkonpalvelijat ry:n vuosittaisetopinto- ja koulutuspäivät pidettiinpidettiin Oulussa 28.-29.6.2005.Päivillä oli noin 160 osanottajaa.

Päivien aikana keskusteltiin mm.Kirkonpalvelijoille laadituista eetti-sistä ohjeista, jotka ovat herättä-neet kiinnostusta koko kirkon pii-rissä. Muina teemoina olivat juma-lanpalveluselämä, kirkon uusi palk-kausjärjestelmä, työntekijöidenikääntymisen vaikutukset sekä tyylitja värit työelämässä. Piispa OlaviRimpiläinen luennoi aiheesta uusikirkollisten toimitusten kirja. Kevy-empää ja vapaampaa ohjelmaa oli-vat shoppailu Oulun kaupungilla jaristeily Oulun edustalla.

Yhdistyksen vuosikokous pidet-tiin 28.6.2005. Kokoukseen osal-listui 80 yhdistyksen jäsenen lisäk-si Seurakuntien Viran- ja Toimen-haltijain Liiton puheenjohtaja MattiLöppönen ja toiminnanjohtaja Rit-va Rasila.

Kirkonpalvelijat ry:n kultaiset an-siomerkit myönnettiin Heidi Koivi-

kolle; Tampere, Jouni Honkaselle;Tervakoski, Markku Lappalaiselle;Espoo, Minna Uusikoskelle; Lahti,Jalo Katiskalle; Muhos, Juhani Sui-kille; Oulu, Outi Kaistolle; Haukipu-das, Terttu Törmälle; Noormarkku,Kirsi Hyvöselle; Kuukanniemi ja ArjaHiivalle; Lappeenranta.

Kirkonpalvelijat ry:n puheenjoh-tajaksi kolmivuotiskaudeksi 2006-2008 valittiin yksimielisesti SeppoPyykkönen.

Hallituksen jäseniksi erovuorois-ten tilalle vuosille 2006-2008 valit-tiin seuraavat henkilöt:

Varsinaiset jäsenet (varajäsenet):Marjatta Lalli, Haukipudas (Jalo Katiska, Muhos)Tuomas Leminen, Ikaalinen (Timo Lehto, Tampere)Hilkka Heliö-Virtanen, Ahlainen (Osmo Nissi, Hämeenlinna)

Vuoden 2006 opinto- ja koulu-tuspäivät pidetään Naantalissa.

Opinto- ja koulutuspäivät Oulussa

Kultaisen ansiomerkin saaneet Oulun vuosikokouksessa 28.6.2005.

4

Eettisten ohjeiden työryhmä julkistamistilaisuudessa Oulussa 29.6.2005.

Keijo Toivasen esitelmä kirkon-palvelijat ry:n opinto- ja koulu-tuspäivillä Oulussa 28.06.2005

1. Taustaa

Yhteiskunnassamme on viimevuosina nähty tarpeelliseksi laatiaeettisiä ohjeita eri ammattiryhmil-le. Tällaiset ohjeet saivat aikanaanmm. papit, diakoniatyöntekijät, lä-hihoitajat, koulunkäyntiavustajatjne. Niinpä tuntui nähtävästi hyvinluontevalta, että myös kirkonpal-velijat saisivat vastaavat ohjeetomalle ammattikunnalleen. Niinpäalkuvuodesta 2004 kirkonpalvelijatry:n puheenjohtaja Seppo Pyykkö-nen otti yhteyttä Sisälähetysseu-ran Oppilaitokseen ja tiedusteli, ettävoisiko oppilaitos tulla mukaan asi-antuntijana valmistelemaan eetti-siä ohjeita kirkonpalvelijoille. Oppi-laitoksen puolelta vastattiin myön-tävästi ko. hankkeeseen.

Kirkonpalvelijat ry oli perustanuttyöryhmän valmistelemaan eetti-siä ohjeita. Tähän työryhmään kuu-luivat kirkonpalvelijat ry:n puheen-johtaja Seppo Pyykkönen, kirkon-palvelijat ry:n sihteeri Kari Hartikai-nen ja seurakuntaemäntä Anna-Lii-sa Tikkala. Sisälähetysseuran Op-pilaitos valitsi ko. työryhmään asian-tuntijajäseneksi suntiokoulutuksenvastaavan opettajan, rovasti KeijoToivasen. Tällä kokoonpanolla työs-kenneltiin tiiviisti tavoitteena laatiakirkonpalvelijan eettiset ohjeetOulun opinto - ja koulutuspäivillä28.6.2005 julkaistavaksi.

Työryhmä otti keskeiseksi peri-aatteeksi sen, että jäsenkuntaa onlaajasti kuunneltava ja heiltä onkerättävä se materiaali, jolta poh-jalta eettiset ohjeet laaditaan. Niin-pä monet alaosastot ja yksityiset

kirkonpalvelijat ry:n jäsenet ovatantaneet oman panoksensa näidenohjeiden laatimiseen. Myös eläk-keelle siirtyneiltä kirkonpalvelijoil-ta on tullut rakentavia ehdotuksiaja näkökulmia, jotka työryhmä onottanut huomioon eettisiä ohjeitamuokatessaan.

Työryhmä aloitti työnsä 15.03.2004, jolloin työryhmä järjestyi si-ten, että puheenjohtajaksi valittiinKeijo Toivanen ja sihteeriksi KariHartikainen. Työryhmä kokoontuikaikkiaan 9 kertaa.

Suomen kielen lehtori Pirjo Hak-karainen Sisälähetysseuran Oppi-laitokselta on suorittanut eettistenohjeiden kielellisen tarkistuksen.

Tänä päivänä saamme iloita sii-tä, että prosessi on saatu suoritet-tua loppuun annetussa ajassa. Niin-pä lausun jo tässä vaiheessa kokotyöryhmän puolesta lämpimät kii-tokset kaikille, jotka olette omaltaosaltanne antaneet panoksennenäiden kirkonpalvelijan eettistenohjeiden syntymiseen, sillä ilmanjäsenkunnan aktiivista vaikuttamistaemme olisi tässä niitä julkaisemas-sa. Kiitos vielä kerran.

2. Muutamia käsitteitä

a.) EtiikkaEtiikka tarkoittaa käsitystä hyväs-

tä ja pahasta, oikeasta ja väärästä.

b.) MoraaliMoraali tarkoittaa yksilön käytän-

nön elämän tilanteissa tekemiävalintoja.

c.) ArvotArvo tarkoittaa arvostettua hy-

vää eli sellaisia asioita, tekoja, joitapidetään hyvinä.

Epäarvo tarkoittaa sellaisia asioi-ta, tekoja, joita halveksitaan, torju-taan tai vastustetaan.

3. Kristillinen etiikka

Kristillisen etiikan perustana onkristillinen usko. Niinpä ihminenlöytää todellisen olemuksensa elä-mällä Kristuksen opetuksen ja sensisältämien kristillisten arvojen mu-kaisesti. Tällaisia arvoja ovat mm.vapaus, totuudellisuus, oikeuden-mukaisuus jne. Kristillinen etiikkaon jumalakeskeistä eli teosentris-tä, jossa käsitys hyvästä ja pahastaei perustu ihmisen omaan pohdin-taan, vaan Jumalan antamaan il-moitukseen. Ihminen ei ole täydel-

Kirkonpalvelijan eettiset ohjeet

5

lisen kykenevä määrittelemäänhyvää ja pahaa, mutta voi kyllä toi-mivan omantuntonsa ja järjen avullakäsittää, mikä on oikein ja mikäväärin.

Jeesuksen sanoman keskeinenajatus oli ihmisessä tapahtuva si-säinen mielenmuutos. Niinpä apos-toli Paavalin ajatus on, että uskoKristuksen tarjoamaan pelastuk-seen synnyttää ihmisessä hyviätekoja. Hyvät teot ovat siten Kris-tuksen toimintaa ihmisessä.

Kristillinen etiikka perustuu Raa-mattuun. Rakkauden kaksoiskäs-ky, kultainen sääntö, dekalogi (10-käskyä) ja Jeesuksen esimerkkiovat keskeiset perustat ihmiseneettiselle toiminnalle kristillisessäviitekehyksessä. Ihanteena on siisagapismi eli lähimmäisen hyvääetsivä ja toimiva rakkaus.

4. Kirkonpalvelijoiden yhteiset arvot

Keskeisiä arvoja ovat kristillinenarvopohja, usko, toivo, rakkaus (hei-koista huolehtiminen), tasa-arvo, ih-misen kunnioittaminen, ihmisarvo,sitoutuminen, vastuu luonnosta jaympäristöstä, vaitiolovelvollisuus,kutsumus jne. Tällaisia käsitteitäjäsenkunta nosti esille eettistenohjeiden pohjaksi.

Kun näitä arvoja tarkastelee lä-hemmin, niin huomaa, kuinka neovat hyvin pitkälle samanlaiset kuinesim. tarkasteltaessa pappien taidiakoniatyöntekijöiden eettistenohjeiden sisältöä. Miksipä ei olisi,koska ei kai eettiset ohjeet voi ollaristiriidassa kirkon arvopohjan ja pe-rustehtävän kanssa.

5. Mihin eettisiä ohjeita ei ole tarkoitettu ?

Kirkonpalvelijan eettiset ohjeeteivät merkitse sitä, että niiden pe-rusteella voitaisiin väittää, että kir-konpalvelijat eivät olisi aikaisem-

min osanneet tehdä työtään eetti-sesti oikein tai että, nämä ohjeetolisivat jonkinlainen kurinpalautuskirkonpalvelijan ammattikunnallehuonosti tehdystä työstä. Tähänkäyttöön näitä ohjeita ei ole luotu.Näitä ohjeita ei ole suunnattu mi-tään herätysliikettä vastaan eikämyöskään työnantajaa vastaan.

Kirkonpalvelijan eettiset ohjeeteivät ole lyömäase ketään vastaan,vaan ne on tarkoitettu toisaalta tuo-maan esiin julkisuuteen päin sen,mihin tämän monialaisen ammat-tikunnan työ perustuu, kun heidäntyönsä on usein kuten kirkonpal-velijat ry:n puheenjohtaja SeppoPyykkönen on eräässä lehtihaas-tattelussa todennut: ”kirkonpalve-lijat ovat usein hiljaista ja yksin puur-tavaa väkeä.” Toisaalta nämä oh-jeet raamittavat sen arvopohjan,jolta jokaisen kirkonpalvelijan työnousee riippumatta siitä, mikä kun-kin työntekijän työnkuva milloinkinon.

Nämä ohjeet on tarkoituksellises-ti pyritty laatimaan siten, että neovat riittävän väljät ottaen huomi-oon kansankirkon luonteen, jossakatto on riittävän korkea ja seinätriittävän leveät. On armollista, josvoi ymmärtää sen, että kirkonpal-velijoiden joukossa on myös niitäarimpia veljiä ja sisaria, jotka saat-tavat välillä kipuilla oman kutsumuk-sensa ja uskonsa kanssa. Heidän-kin tulisi voida ponnistaa näidenohjeiden pohjalta työssään eikä aja-tella, että nyt kun nuo ohjeet julkis-tetaan, niin eikö heillä enää ole oi-keutta tehdä työtään tai eivätkö heenää täytä mittaa. Tällaiseen käyt-töön tänään julkaistavat kirkonpal-velijan eettiset ohjeet ei ole tarkoi-tettu.

6. Miksi eettiset ohjeet ?

Eettisten ohjeiden tarkoitukse-na on luoda pohjaa kirkonpalvelijan

työlle ja tukea sitä. Nämä ohjeeton luotu kirkonpalvelijan selustanturvaksi ja hänen työnsä perustak-si. Samalla ne toivon mukaan tuo-vat jämäkkyyttä työn tekemiseenja ennalta ehkäisevät omalta osal-taan loppuun palamista.

Näiden ohjeiden keskeisenä ki-vijalkana on kaikki se, mitä edelläolen jo kuvaillut. Kaikki kuitenkinkeskittyy kultaiseen sääntöön ja lä-hetyskäskyyn. Kultainen sääntöpunaisena lankana kulkee läpi kokoeettisten ohjeiden. Tuo sääntöhäntuo esiin lähimmäisen, kun se kuu-luu näin : Jeesus sanoo: ”Kaikki,mitä tahdotte toisten tekevän teil-le, tehkää te samoin heille. ” (Matt.7:12)

Kirkonpalvelijan työ seurakunnas-sa on nähtävä osana lähetyskäs-kyn toteuttamista. Jeesus sanoo:” Minulle on annettu kaikki valtataivaassa ja maan päällä. Menkääsiis ja tehkää kaikki kansat minunopetuslapsikseni: kastakaa heitäIsän ja Pojan ja Pyhän hengen ni-meen ja opettakaa heitä noudatta-maan kaikkea, mitä minä olen käs-kenyt teidän noudattaa. Ja katso,minä olen teidän kanssanne kaikkipäivät maailman loppuun asti. ”(Matt. 28: 18 -20)

Kirkonpalvelija turvaa omalta osal-taan sen, että kirkko pystyy teke-mään perustehtävänsä kaikissa olo-suhteissa. Kirkonpalvelija on yksihelmi siinä nauhassa, jolla on noin2000-vuotinen historia.

Kirkonpalvelijat ry:n puheenjoh-taja Seppo Pyykkönen on toden-nut eräässä lehtihaastattelussa: ”kirkonpalvelijan eettisten ohjeidenkivijalkana on kutsumus kirkon pal-velemiseen myös hengellisessämielessä. Kirkonpalvelijoiden ase-ma kirkon sanoman levittäjinä tun-nustetaan yhä laajemmin.”

6

Kahvipöytä oli katettu, kakut koristeltu. Kappeli-auditorioon kannettiin raskasta alttarikaarta. Pöytä etsipaikkaansa hupenevalta lattiapinta-alalta. Viimein paikkalöytyi: se oli se alkuperäinen, jo monessa koitoksessahyväksi havaittu. Pöydän päälle asetettiin odottamaanparisenkymmentä pitkää ruusua ja nivaska kirjekuoria.Kussakin kuoressa oli todistus suoritetusta suntionammattitutkinnosta. Oli aika sytyttää kynttilä. Oli juh-lan aika!

Perjantaina 15.4.2005 vietettiin Seurakuntaopistol-la suntio-opiskelijoiden valmistumisjuhlaa. Penkit täyt-tyivät ystävistä, perheenjäsenistä ja työkavereista.Oppisopimusopiskelu on matka, jonka aikana saa jatarvitsee matkakumppaneita.

Juhlapuheiden aikana mieli kääntyi kuluneisiin kuu-kausiin: Miten suorittaa kiinteistönäyttöä uutuuttaankimaltelevan kiinteistöautomaation keskellä, kun ”kos-kea saa ainoastaan ajatuksen voimalla”?; Ruokapal-veluryhmän valmistama pitopöytä, joka odotti satei-selta hautausmaalta saapuvia vettyneitä opiskeluka-vereita; Lähiopetuspäivät, joiden parasta antia oli useinse, mitä opiskelijat kahvikupin ääressä antoivat toisil-leen.

Ajattelin piispa Mikko Heikan vierailua Seurakunta-opistolla. Valmistuneiden ryhmä kysyi, mitä piispaodottaa suntioilta. ”Suntio luo sakastin hengen”, piis-pa Heikka vastasi hetken pohdittuaan. Mietin suntioi-ta, kirkkoja ja sakasteja. Mietin, miten arvokas juhlaon käsillä.

Juhlavieraita samanaikaisesti liikutti ja nauratti, kunkitaristi-suntio Kimmo Petrell esitti kaksi lauluaan sun-tion työstä (laulujen sanat lehden takakannessa). MerjaNiiranen puhui puolestaan opintojen ja työn yhteen-sovittamisesta sekä valmistumisen ilosta. Hän päättipuheensa lainaukseen kelttiläisestä rukouskirjasta:

Pyysin voimaa, voidakseni saavuttaa sen mitä ta-voittelin. Minut tehtiin heikoksi, jotta oppisin tottele-maan nöyrästi.

Pyysin terveyttä, jotta voisin tehdä suurempia asi-oita. Minulle annettiin haurautta, jotta voisin tehdäparempia asioita.

Pyysin rikkautta, jotta voisin olla onnellinen. Minul-le annettiin köyhyyttä, jotta tulisin viisaaksi.

Pyysin valtaa, että saisin osakseni ihmisten kiitok-sen. Minulle annettiin heikkoutta, jotta tuntisin tarvit-sevani Jumalaa.

Pyysin kaikkia asioita, jotta voisin nauttia elämästä-ni. Minulle annettiin elämä, jotta voisin nauttia kaikis-ta asioista.

En saanut mitään siitä, mitä pyysin, mutta sainkaiken mitä toivoin.

Itsestäni huolimatta lausumattomiin rukouksiini vas-tattiin; ja kaikista ihmisistä juuri minä olen siunattu.(David Adamsin kirjasta Arjen sydänääniä – kelttiläisiärukouksia)

Seurakuntaopiston perinteen mukaisesti juhla hui-pentui valmistuvien siunaamiseen. Samalla siunauson kirkon ikiaikainen tapa saattaa ja lähettää työnteki-jöitä matkalle, ”sakastiin hengen luojiksi”.

Ulla KosonenSeurakuntaopiston suntiokoulutuksenvastuuopettaja

Oppisopimuskoulutuksella suntion ammattitutkin-non suorittaneet, Seurakuntaopisto (syksy 2004 jakevät 2005):

Akren Arja Bergholm TommyForss Tuula Heikkinen LiisaHeiskanen Jyrki Herranen JuhaniHimanen Heli Kainulainen RailiKalkkinen Kari Kekki JukkaKoivisto Anne Kuismanen MariLappalainen Markku Niiranen MerjaPajunen Airi Palomäki HilkkaPalomäki Tarmo Petrell KimmoRautasalo Seija Siirtola PaulaSinkkonen Tiia Suomela InkeriVestola Anja.

”Suntio luo sakastin hengen”

ONKO JÄSENYYTESI KUNNOSSA ?

Jos olet vaihtanut työnantajaa, olethan muistanut tehdäuuden jäsenmaksunperintäsopimuksen? Maksetut jäsen-maksut ovat ehtona mm. ansiosidonnaisen päivärahansaamiselle.

Ilmoitathan myös äitiys-, ja vanhempainlomasta, hoito-vapaasta, pitkäaikaisesta sairaudesta, opiskelusta, asevel-vollisuudesta tai muista palkattomista kausista liiton jä-senpalveluun. Näissä em. tapauksissa on myös hoidetta-va pienimuotoinen jäsenmaksu jäsenyystilille. Jos epä-röit, että jäsenyytesi ei ole ajantasalla, ota yhteys jäsenre-kisterinhoitajaan, Johanna Puustiseen, puh. (90) 2290 0410.

Muistathan ilmoittaa myös osoitteen- ja nimenmuutok-set !

7

Kirkonpalvelijoiden eettisiä ohjeita valmisteleva työryhmä aloittitehtävänsä maaliskuussa 2004. Työryhmä on ollut vuorovaiku-tuksessa Kirkonpalvelijat ry:n 19:n alaosaston jäsenten kanssa jasaanut palautetta niin alaosastojen toimihenkilöiltä, luottamus-henkilöiltä kuin yhdistyksen hallituksen jäseniltä. Olemme saa-neet tukea myös eläkkeelle siirtyneiltä kirkonpalvelijoilta.

Eettisten ohjeiden työryhmään ovat kuuluneetKeijo Toivanen puheenjohtajanaSeppo PyykkönenAnna-Liisa TikkalaKari Hartikainen, joka toimi myös työryhmän sihteerinä.

Kiitämme kaikkia eettisten ohjeiden valmisteluun sen eri vai-heissa osallistuneita. Toivomme, että jokainen kirkonpalvelijaelämässään sisäistää eettiset ohjeet.

Kari Hartikainen, sihteeri

Yhdistyksenä olemme valmistelleet yhdessä jäsenistön kanssakirkonpalvelijoille eettiset ohjeet. Olemme halunneet tehdä niis-tä työmme näköiset. Korostamme erityisesti ammattikunnanyhteenkuuluvuutta, työmme laajaa ja monipuolista tehtävänku-vaa, työn tekemistä mitä parhaimmalla asiantuntevuudella, asi-akkaitten hyvällä kohtelulla sekä palvelutehtävän luonteen mu-kaisella tyylikkyydellä. Näillä eettisillä ohjeilla on tarkoitus myöskohottaa kirkonpalveluskunnan omaa identiteettiä. Haluammeselkiyttää myös ulkopuolisille kirkonpalvelijoitten tehtäviä ja ase-maamme osana kristillisen kirkon toimintaa.

Seppo PyykkönenKirkonpalvelijat rypuheenjohtaja

KIRKONPALVELIJANEETTISET OHJEET

KIRKONPALVELIJANEETTISET OHJEET

1. Johdanto

Kirkonpalvelijan työn luonne, tehtävät ja toiminnan pai-nopisteet vaihtelevat tehtäväalueen mukaan. Seurakunta-laisille, asiakkaille ja muille työntekijöille annetaan sellaistapalvelua, apua, neuvoa ja opastusta, mitä he kulloinkintarvitsevat.

Kirkonpalvelija auttaa moniarvoisessa yhteiskunnassaeri-ikäisiä, kulttuuritaustaltaan erilaisia ja erilaisissa elä-mäntilanteissa olevia ihmisiä heidän tarpeensa mukaan.Auttamisessa noudatetaan kristillisen lähimmäisenrakkau-den periaatteita.

Keskeisiä ammattitaitovaatimuksia ovat asiakaslähtöi-syys, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, hienotunteisuus,vaitiolovelvollisuuden noudattaminen, empaattisuus, vas-tuullisuus, hyvä käytös, palvelualttius, tasapuolisuus ja kuun-telemisen taito.

2. Eettisten ohjeiden tarkoitus

Eettisten ohjeiden tarkoituksena on luoda pohjaa kir-konpalvelijan työlle ja tukea sitä. Samalla ohjeet helpotta-

vat kirkonpalvelijan päätöksentekoa ja ratkaisuja hänenpäivittäisissä tehtävissään suhteessa seurakuntalaisiin, mui-hin asiakkaisiin ja työyhteisön muihin työntekijöihin sekäpäätöksentekijöihin.

Eettiset ohjeet ovat myös suojana, jos kirkonpalvelijantyötä kohtaa ulkopuolinen kritiikki. Samalla nämä ohjeetja niihin sitoutuneet kirkonpalvelijat suojaavat myös asiak-kaita ja koko yhteiskuntaa. Näissä ohjeissa esille tulevatkirkonpalvelijoiden yhteiset arvot lisäävät ammattikunnansisäistä yhtenäisyyttä ja keskinäistä kanssakäymistä.

3. Kirkonpalvelijan työn eettiset periaatteetja perusarvot

Kirkonpalvelijan työn keskeisiä arvoja ja periaatteita ovatelämän kunnioittaminen, ihmisarvon mukainen kohtelu,oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, vastuullisuus, lähimmäi-senrakkaus, usko, yhteiskuntavastuu ja kutsumus. Lähim-mäisenrakkauden periaate on keskeinen lähtökohta kir-konpalvelijan kohdatessa työssään seurakuntalaisia ja mui-ta asiakkaita. Tämä periaate pohjautuu kristilliseen arvo-perustaan, jossa korostuvat usko, toivo ja rakkaus sekäihmisen kunnioitus ja tasa-arvo.

Lähimmäisenrakkaus edellyttää, että kirkonpalvelija nä-kee jokaisen ihmisen ainutlaatuisuuden ja arvon Jumalan

8

kuvana. Samalla hän kantaa vastuuta toisista ihmisistä,varsinkin heikoimmista. Lähimmäisenrakkaus perustuukultaiseen sääntöön: Jeesus sanoo: ”Kaikki, minkä tahdotteihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matt. 7:12) jarakkauden kaksoiskäskyyn: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, kokosydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyis-tä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakastalähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn va-rassa ovat laki ja profeetat.” (Matt. 22: 37-40).

Kirkonpalvelijan työn kivijalkana on selkeästi työn teke-minen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palvelukses-sa. Tämä kirkon työ pohjautuu kirkon oman tunnustuksenmukaiseen perustehtävään, joka on evankeliumin ilosano-man julistamista ihmisille ja kaikille kansoille. Tässä kir-kon perustehtävässä on mukana myös kaikki se työ, jotakirkonpalvelija tekee päivittäin omassa seurakunnassaantoimien kirkon hyväksi.

Yhteiskuntavastuu tarkoittaa sellaista kirkonpalvelijanasennetta omaa työtään kohtaan, että hän ymmärtää ole-vansa rakentamassa hyvän elämän edellytyksiä yhteiskun-nassamme. Samalla hän kantaa vastuuta elinympäristös-tämme, kulttuuristamme ja yhteisöistämme.

Luterilaisen työnetiikan mukaan kirkonpalvelijan työ onpyhää, koska Jumala on kutsunut ihmiset elämään kristit-tyinä ja omassa ammatissaan ja tehtävässään palvelemaankanssaihmisiä ja yhteiskuntaa ja siten Jumalaa. Työn pää-tarkoitus on kirkastaa Jumalaa ja olla hyödyksi yhteiskun-nalle ja kirkolle.

4. Kirkonpalvelijan suhde työyhteisöönsä

Kirkonpalvelijan tulee arvostaa oman ammattitaitonsalisäksi työtovereittensa ja yhteistyökumppaneittensa työtäja ammattitaitoa. Hänen tulee työssään osallistua koko työ-yhteisönsä toiminnan kehittämiseen ja arvioimiseen. Näintoimiessaan hänen tulee käyttää oman alansa asiantuntija-na puheenvuoroja, ilmaista mielipiteitä ja ottaa kantaa esil-le tulleisiin asioihin. Hänen tulee tiedostaa ja huomioidakollegoidensa ja muiden työalojen edustajien mielipide-erot ja harjoittaa rakentavaa kritiikkiä asianmukaisten ka-navien kautta vastuullisella tavalla. Hän tukee työtoverei-taan ja tarvitsee myös itse muiden tukea. Samoin hän odot-taa, että esimies tukee, ohjaa ja kannustaa häntä työssään.Erilaisuuden hän näkee rikkautena.

Kirkonpalvelija on työstään vastuussa esimiehilleen. Hänsitoutuu työyhteisön työskentelyyn ja yhteisesti sovittuihinpelisääntöihin sekä noudattaa palvelussuhteiden määräyk-siä niiltä osin, kun ne koskevat hänen työnkuvaansa.

Toimivassa työyhteisössä kirkonpalvelija on tietoinen esi-miessuhteista, päätöksentekoprosesseista, toimintatavoistaja voimavarojen kohdentamisesta. Kirkonpalvelija on esi-

miehelleen suunnittelu-, toiminta- ja raportointivastuus-sa.

5. Ammattitaidon kehittäminen ja työssä jaksaminen

Työssä jaksamisen ja ammatillisen itsetunnon lähtökoh-tana on se, että työntekijä tietää tekevänsä ammatillisestioikein, työyhteisön kannalta tarkoituksenmukaisesti ja ih-misenä rehellisesti. Kirkonpalvelija on tietoinen ammatilli-sesta vastuustaan kirkon työntekijänä. Osana ammattitai-don ylläpitämistä kirkonpalvelijalla on eettinen oikeus javelvollisuus huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja hengel-lisestä elämästään. Hän kantaa vastuuta myös oman alansaopiskelijoiden ammattitaidon kehittymisestä ja arvioimi-sesta.

Oman ammatillisen osaamisen kehittäminen aktiivisestion koko työuran kestävä tehtävä. Se vahvistaa kirkonpalve-lijan itsetuntoa ja minäkuvaa. Ammatillinen itsensä kehit-täminen antaa mahdollisuuden tuulettaa ajatuksia, syven-tää ja laajentaa osaamista ja tietämystä. Se parantaa työmo-tivaatiota ja vahvistaa ammatti-identiteettiä. Samalla seennaltaehkäisee loppuun palamista ja kyynisyyttä.

Oman ammattitaidon kehittämisen lähtökohtana on pi-dettävä oman ammattialan ammattitutkinnon suorittamista.Tämän lisäksi ammattitaidon jatkuvaan syventämiseenkuuluu halu lukea oman alan kirjallisuutta ja ammattileh-tiä sekä seurata siihen liittyvää ajankohtaista keskustelua.Kirkonpalvelijalla on myös oikeus syventää ammatillistaosaamistaan osallistumalla erilaisille täydennyskoulutus-kursseille sekä käyttämällä hyväkseen työnohjauksen anta-mia mahdollisuuksia.

Työssä jaksamisen kannalta kirkonpalvelijan olisi hyvävapaa-aikana päästä irti työasioista viettämällä aikaansaperheen, läheisten ihmisten ja harrastustensa parissa. Hä-nen olisi suotava itselleen oikeus lepoon ja virkistymiseen.

6. Kirkonpalvelija ja kirkon perustehtävä

Kirkon näkökulmasta katsottuna ei ole olemassa toivot-tomia tilanteita, sillä vaikeuksien ja vastoinkäymisten kes-kellä syntyy merkityksellisiä yhteyksiä ihmisten ja Jumalanvälille. Eettisten ohjeiden toteuttamisessa tarvitaan anteek-siantamusta ja tietoisuutta siitä, että jokaisella on lupa ollakeskeneräinen ja inhimillinen. Kirkonpalvelijan työssä toi-vo tarkoittaa uskoa ja luottamusta siihen, että Jumala onläsnä hyvinä ja pahoina hetkinä. Näin ollen kirkonpalvelijaon omalta osaltaan mahdollistamassa sen, että kirkko voitoteuttaa perustehtäväänsä.

Hyväksytty Kirkonpalvelijat ry:n hallituksessa 2005 ja jul-kaistu Kirkonpalvelijat ry:n järjestämillä opinto- ja koulutus-päivillä Oulussa 28. – 29.06. 2005.

9

Arbetsgruppen som förberedde etiska anvisningar för kyrkot-jänarna påbörjade sitt arbete i mars 2004. Arbetsgruppen harsamverkat med Kyrkotjänarna rf:s medlemmar i 19 underavdel-ningar och fått respons från underavdelningarnas funktionäreroch förtroendevalda samt från föreningens styrelsemedlemmar.Vi har också fått stöd från de pensionerade kyrkotjänarna.

Arbetsgruppen för de etiska anvisningarna bestod avKeijo Toivanen, ordförandeSeppo PyykkönenAnna-Liisa TikkalaKari Hartikainen,som också fungerade som sekreterare för arbetsgruppen.

Vi tackar alla som medverkat i olika beredningsskeden.Vihoppas att varje kyrkotjänare i sitt liv kommer att anamma deetiska anvisningarna.

Kari Hartikainen, sekreterare

Som förening har vi förberett de etiska anvisningarna förkyrkotjänarna tillsammans med medlemmarna. Avsikten har varitatt anpassa dem efter vårt arbete. Vi betonar särskilt samhörighe-ten i yrkeskåren, att vi har en omfattande och mångsidig yrkes-bild, att vi utför vårt arbete med så stor sakkunskap som möjligt,att vi bemöter kunder på ett bra sätt och betjänar dem på ettsådant sätt som vår serviceuppgift förutsätter. Syftet med dessaetiska anvisningar är också att stärka kyrkotjänarnas egen identi-tet. Vi vill också förtydliga kyrkotjänarnas uppgifter och vårställning med tanke på utomstående så att de uppfattas som endel av den kristna kyrkans verksamhet.

Seppo PyykkönenKyrkotjänarna rfordförande

KYRKOTJÄNARENSETISKA ANVISNINGAR

KYRKOTJÄNARENSETISKA ANVISNINGAR

1. Inledning

I kyrkotjänarens yrkesbild ingår arbetsuppgifter vars ka-raktär och tyngdpunkter varierar beroende på yrkessek-torn. Han eller hon ger en sådan service, hjälp, handled-ning och sådana råd som församlingsbor, kunder och an-dra arbetare vid ifrågavarande tidpunkt behöver

Kyrkotjänaren hjälper människor i ett mångvärdigt sam-hälle, oavsett ålder, kulturell bakgrund och levnadssituati-on, alltefter deras behov. I detta arbete handlar vi utifrån enprincip baserad på den kristliga kärleken till medmännis-korna.

Till våra centrala krav på yrkeskompetens hör kundin-riktad service, förmåga till växelverkan och samarbete, fin-känslighet, tystnadsplikt, empati, ansvarsfullhet, bra upp-förande, tjänstvillighet, opartiskhet och förmåga lyssna.

2. De etiska anvisningarnas syfte

Syftet med anvisningarna är att skapa en grund för kyr-kotjänarens arbete och att stöda det. Inom ramen för an-

visningarna blir det också lättare för kyrkotjänaren att fattabeslut och att hitta lösningar i det dagliga arbetet medförsamlingsbor, andra kunder och andra medarbetare iarbetsgemenskapen och med beslutsfattare.

De etiska anvisningarna fungerar också som skydd, omkyrkotjänaren i sitt arbete möts av extern kritik. Anvisnin-garna och kyrkotjänare som förbundit sig till dessa gerockså skydd åt kunder och hela samhället. De gemensam-ma värdena i dessa anvisningar avsedda för kyrkotjänarenger ökad inre enhetlighet och ökad växelverkan inom yr-keskåren.

3. Etiska principer och grundvärdenför kyrkotjänarens arbete

Grunden för kyrkotjänarens arbete utgörs av centralavärden och principer såsom att respektera livet, att bemötamänniskor på ett människovärdigt sätt, rättvisa, jämlikhet,ansvarsfullhet, kärlek till medmänniskorna, tro, samhäll-sansvar och kallelse. Kyrkotjänarens verksamhet styrs avprincipen om kärleken till medmänniskorna när han i sittarbete möter församlingsbor och andra kunder. Dennaprincip grundar sig på den kristliga värdegrunden somlyfter fram tro, hopp och kärlek samt respekt för männis-kan och jämlikhet mellan människor.

10

Kärleken till medmänniskorna förutsätter att kyrkotjä-naren anser att varje människa är unik och värdefull somGuds avbild. På samma gång bär han ansvar för andramänniskor, särskilt för de svagaste. Kärleken till medmän-niskorna baseras på en gyllene regel: Jesus säger: ”Allt vadni vill att människorna skall göra för er, det skall ni ocksågöra för dem.” (Matt. 7:12) och på kärlekens två bud: ”Duskall älska Herren, din Gud, av hela ditt hjärta och av heladin själ och av hela ditt förstånd. Detta är det största ochfrämsta budet. Sedan kommer ett som liknar det: Du skallälska din nästa som dig själv. På dessa två bud hänger helalagen och profeterna.” (Matt. 22: 37-40).

Grundvalen i kyrkotjänarens arbete är att han utför ar-bete i den evangelisk-lutherska kyrkans tjänst i Finland.Detta arbete är baserat på en grunduppgift med utgångs-punkt i kyrkans egen bekännelse och som innebär att manskall förklara evangeliets glädjebudskap för människor ochalla folk. I denna kyrkans grunduppgift ingår också allt detarbete som kyrkotjänaren dagligen utför i sin egen försam-ling.

Samhällsansvaret betyder att kyrkotjänaren har ett såda-nt förhållningssätt till sitt arbete att han förstår att hangenom sina arbetsinsatser medverkar till att skapa förut-sättningar för ett bra liv i vårt samhälle. Samtidigt bär hanansvar för vår livsmiljö, kultur och våra gemenskaper.

Enligt den lutherska arbetsetiken är kyrkotjänarens ar-bete heligt, eftersom Gud har kallat människorna till ettkristet liv och till att i eget yrke och egen uppgift betjänamedmänniskorna och samhället och därmed Gud. Främs-ta syftet med arbetet är att förhärliga Gud och att vara tillnytta för samhället och kyrkan.

4. Kyrkotjänarens förhållandetill sin arbetsgemenskap

Kyrkotjänaren skall uppskatta, förutom sin egen yrkes-kunnighet, också medarbetarnas och samarbetsparternasarbete och deras yrkeskunnighet. Han skall ta del i utveck-ling och utvärdering av verksamheten i hela arbetsgemens-kapen. I anslutning till detta skall han som expert inom sitteget fackområde komma med inlägg, yttra sig och ta ställ-ning till de frågor som dyker upp. Han skall bli medvetenom och ta hänsyn till meningsskiljaktigheter mellan sinakolleger och andra representanter inom arbetsområdet ochbedriva konstruktiv kritik genom adekvata kanaler på ettansvarsfullt sätt. Han stöder sina medarbetare och hansjälv får också stöd från de andra. På samma sätt väntar hansig att chefen ger honom stöd, handledning och uppmunt-ran i arbetet. Han anser att olikheten är en rikedom.

Kyrkotjänaren ansvarar för sitt arbete inför sina chefer.Han förbinder sig att arbeta i en arbetsgemenskap och tillde spelregler som tillsammans har avtalats samt till att följaanställningsbestämmelser på de punkter som gäller förhans arbetsbeskrivning.

I en fungerande arbetsgemenskap är kyrkotjänaren med-veten om chefsförhållanden, processer gällande besluts-fattande, verksamhetsformer och resursinriktning. Kyrkot-jänaren har planerings-, verksamhets- och rapportering-sansvar inför sin chef.

5. Att utveckla yrkeskompetensen och orka i arbetet

Utgångspunkten för att man orkar i arbetet och haryrkesmässig självkänsla är att man vet att man i arbetethandlar på rätt sätt, ändamålsenligt med tanke på arbetsge-menskapen och ärligt som människa. Kyrkotjänaren ärmedveten om sitt yrkesansvar som kyrklig arbetare och haren etisk rätt och skyldighet att sköta om sitt eget välbefin-nande och om sitt andliga liv som en del av yrkeskompe-tensen. Han bär också ansvar för att studerande inom hansområde har möjligheter till kompetensutveckling och kom-petensutvärdering.

Att aktivt utveckla yrkesskickligheten är en process somvarar genom de yrkesverksamma åren. Utvecklingen gerförstärkt självkänsla och jagbild samt möjligheter att få nyatankar, att fördjupa och utvidga sitt kunnande och sinakunskaper. Den ger också förbättrad arbetsmotivation ochförstärkt yrkesidentitet. På samma gång förebygger denutbrändhet och cynism.

Grunden för den egna kompetensutvecklingen är enavlagd yrkesinriktad examen. Därtill skall man ha vilja attkontinuerligt fördjupa yrkesskickligheten genom att läsalitteratur och facktidningar inom sitt eget fackområde ochatt följa med aktuell diskussion kring dessa. För att fördju-pa sin yrkesskicklighet har kyrkotjänaren också rätt attdelta i olika fortbildningskurser och att utnyttja möjlighe-terna till arbetshandledning.

För att förebygga utbrändhet är det bra om kyrkotjäna-ren på sin fritid kopplar av från sina arbetsangelägenhetergenom att ge tid åt familjen, närstående människor ochhobbies. Han borde unna sig rätt till vila och rekreation.

6. Kyrkotjänare och kyrkans grunduppgift

Ur kyrkans synvinkel finns det inga hopplösa situatio-ner, därför att när man möter svårigheter och motgångarså uppstår betydelsefulla kontakter mellan människor ochGud. För att förverkliga de etiska anvisningarna behövsförlåtelse och medvetenhet om att var och en har lov attvara bristfällig och mänsklig. I kyrkotjänarens arbete bety-der hoppet tro på och tillit till att Gud är närvarande i godaoch dåliga stunder. Under dessa omständigheter är detmöjligt för kyrkotjänaren att genom sitt arbete bidra till attkyrkan kan förverkliga sin grunduppgift.

Anvisningarna har godkänts av Kyrkotjänarna rf:s styrelse2005 och offentliggjorts under Kyrkotjänarna rf:s studie- ochutbildningsdagar i Uleåborg 28. – 29.06. 2005.

11

SVTL:n puheenjohtaja Matti Löppönen (vas.) jakoi kunniakirjat palkituille:Eila Kujala ja Kaarina Yli-Somero, puh.joht. (Etelä-Pohjanmaa), Anita Raa-tikainen, varapuh.joht. ja Kari Hartikainen, puh.joht. (Savo).

Elokuun lopussa kokoontunutSVTL:n alueyhdistysten neuvotte-lukunta käytti huomattavan ajankokoontumisestaan yhdistystentoiminnan analysointiin ja kehittä-miseen.

Ensimmäisen kerran vuosiin kaik-ki 21 SVTL:n alueyhdistystä olivatlähettäneet edustajansa neuvotte-lukunnan kokoukseen. Kokous to-teutettiin yhdistettynä kokous- jaopintomatkana Itä-Viroon.

Alueyhdistysten tavoitteissa ko-rostuivat pyrkimys saada mahdol-lisimman suuri osa jäsenistä mu-kaan, varsinaisen ammattiyhdistys-toiminnan ja virkistystoiminnanasettaminen sopivaan suhteeseensekä luottamusmiesten verkostonrakentaminen. Raportointi toimierinomaisena ideoidenvaihto- ja ke-hittämistilaisuutena. Neuvottelu-kunta arvioi myös kirkon ja sen työn-tekijöiden asemaa ja tulevaisuut-ta, samalla se osallistui näin liitonjohdon evästämiseen. SVTL:n hal-litus tulee käymään laajan tulevai-suuskeskustelun seminaarissaansyyskuun lopulla.

Eteläpohjalaisia jasavolaisia muistettiin

Alueyhdistysten neuvottelukun-nan kokouksessa on viime vuosi-na myös jaettu kannustuspalkinto-ja hyvästä yhdistystoiminnasta. Nytpalkittiin Etelä-Pohjanmaan alue-yhdistys, joka on viime vuosinaselkeästi kehittänyt yhteistyötäänVaasan seudun kanssa ja saanutmukaan paljon jäseniä. Moni pit-kään jäsenenä ollut on ensimmäi-

sen kerran lähtenyt mukaan liitonaluetoimintaan.

Savon alueyhdistys palkittiin hy-västä tiedottamisesta ja laadukkaas-ta toiminnasta. Erikseen kiinnitet-tiin huomiota siihen, että varsinkinretket ja myös yhdistyksen verk-kosivut palvelevat hyvin koko jä-senkuntaa, myös sellaisia jäseniä,jotka eivät ole varsinaisia ammatti-yhdistysaktiiveja.

(SVTL-uutiset 3/2005.)

SVTL:n alueyhdistykset kokous- jaopintomatkalla Itä-Virossa

Alueyhdistyksen edustajien tutustumiskäynti Pyhitsannunnaluostariin oli myös ekumeeninen kokemus.

Kirkonpalvelijoita SVTL:n alueyhdistyksien edustajinakokous- ja opintomatkalla Etelä-Virossa.

12

Seurakuntien Viran- ja

Toimenhaltijain Liitto SVTL rywww.svtl.fi

Toimisto:

Asemamiehenkatu 200520 HELSINKIpuhelin (09) 2290 0410faksi (09) 141 362työttömyyskassapuh. (09) 2290 0420

Liiton toimisto sekä sen työttö-myyskassa ovat avoinna maanan-taista perjantaihin klo 9-16, kesä-aikana klo 9-15.

Ritva Rasilatoiminnanjohtajapuh. (09) 2290 0450040 8280 656ritva.rasila@svtl.fihallinto, neuvottelutoiminta

Carita Kärkinentoiminnanjohtajan sihteeripuh. (09) 2290 0411carita.karkinen@svtl.fi

Sakari Timonentyömarkkina-asiamiespuh. (09) 2290 0451sakari.timonen@svtl.fineuvonta ja luottamusmiesasiat

Anna-Maria Numminenlakimiespuh. (09) 2290 0440anna-maria.numminen@svtl.filainopillinen neuvonta,eläkeasiat, ort. kirkko

Miikka Autiolakimiespuh. (09) 2290 0430miikka.autio@svtl.filainopillinen neuvonta,nuoret jäsenet, opiskelijat

Vuokko Laaksonenjärjestösihteeripuh. (09) 2290 0431vuokko.laaksonen@svtl.fikoulutus- ja järjestöasiat

Johanna Puustinenjäsenpalvelusihteeripuh. (09) 2290 0410johanna.puustinen@svtl.fijäsenpalvelu, jäsenrekisteri

Galina Voloshinatoimistoemäntäpuh. (09) 2290 0413galina.voloshina@svtl.fikurssi-ilmoittautumiset

Seurakuntien Viran- ja Toi-menhaltijain työttömyys-kassa:

Suosittelemme yhteydenottoaklo 9-11 välisenä aikana.

Maarit Tenleniuskassanjohtajapuh. (09) 2290 0420maarit.tenlenius@svtl.fi

Soile Suantoetuuskäsittelijä(hakijat A–L)puh. (09) 2290 0421soile.suanto@svtl.fi

Helena Huovinenetuuskäsittelijä(hakijat M–Ö)puh. (09) 2290 0422helena.huovinen@svtl.fi

Ensi kesänäNaantaliinEnsi vuoden opinto- ja koulutus-

päivät pidetään Naantalissa 27.–28.6.2005.

Kokouspaikkana on Naantalinkylpylä ja Naantalin srk-talo. Mes-su pidetään historiallisessa Naan-talin kirkossa, joka on ollut pyhäk-könä jo yli 550 vuoden ajan.

Kirkko perustettiin birgittalais-luostarin yhteyteen aikana, jolloinjärjestäytynyt yhteiskuntaelämä oliSuomessa vasta aluillaan.

Luostarilaitos oli keskiajalla kir-kon lisäksi vahva vaikuttaja, jokakatolisen kirkon loistokkuuden vas-tapainona korosti askeettisuutta jayksinkertaisuutta. Suomen luosta-rikulttuuria edustivat 1400-luvullesaakka fransiskaaniset ja domini-kaaniset kerjäläismunkistot.

Majoittuminen päiville osallistu-jille on Naantalin kylpylässä, os.Matkailijantie 2. Naantalin kylpylätarjoaa kokouksellemme upeat puit-teet. Osallistumismaksut ovat tu-tut, 110 € maksu sisältää ruokailut

ja kokousmateriaalin, yksi yö 200€ ja kahden yön paketti 260 €.

Ohjelmassa on mm. Luento tie-dottamisesta, Suomen kirkon his-toriaa; kristinuskon tuleminen Suo-meen, mahdollinen tutustumisret-ki Kultarantaan.

Ilmoittautumislomake on vuoden2006 alusta www.kirkonpalvelijat.fi-sivuillamme.

Terv. Kari Hartikainen

13

Kanta-Hämeen alaosaston toimi-kunta järjesti kirkonpalwelijoilleenjo perinteisen kesäillanvieton vir-kistyksen merkeissä elokuun lopul-la. Tänä vuonna kokoonnuimmeVanajaveden äärelle, SLEYn Tyrvän-nön Leirimajalle Hattulaan, ja pai-kalle saapuikin kymmenen iloistaja reipasta jäsentä – viisi naista javiisi miestä.

Rantasaunan makeat löylyt kut-suivat naisia ensimmäiseen sau-navuoroon, myrskyisän tuulen vyö-ryttäessä vaahtopäitä tumman Van-ajaveden pinnalla. Sateesta huoli-matta myös osa meistä miehistäuskaltautui pulahtamaan järveen

saunavuoromme aikana. Ja yllätysyllätys – tuuli oli saunomisen aika-na kaatanut yhden puun lentopal-lokentän päälle!

Sade ja navakka tuuli piti meidätsisätiloissa, mutta tunnelma oli si-täkin lämpimämpi. Emäntänämmetoiminut Marja oli kattanut runsaaniltapalapöydän, ja totta kai makka-ranpaistokin onnistui takan ääres-sä. Vieraaksemme olimme kutsu-neet Riihimäen seurakunnasta pas-tori Jukka Vänskän kertomaan Ja-panissa tehtävästä lähetystyöstä.Jukan vanhemmat toimivat Japa-nissa SLEYn lähetteinä, ja Jukkavietti Japanissa ensimmäiset 13

Kanta-Hämeen kirkonpalwelijatperinteisessä kesäillanvietossa

elinvuottaan. Erittäin mielenkiintoi-nen tietopaketti herätti aktiivistakeskustelua sekä kysymyksiä, joi-hin Jukka sitten vastaili.

Myrskyisän illan päätteeksi Juk-ka piti meille iltahartauden ja virkis-tynein, rauhallisin mielin lähdimmekotimatkalle. Tosin ensin piti autotpuhdistaa puista pudonneista ros-kista, mm. lumiharjalle tuli kesällä-kin käyttöä! Pälkäneentielle johta-van pikkutien poikki kaatuneet puutoli onneksemme jo ehditty raivatapois..

Muisteli alaosaston uusi sihteeriJouni Honkanen, usean kurkiau-ran lentäessä Tervakosken yli

Kuten tunnettua, kirkonpalvelijat,palvelijattaret, suntiot, hauturit jamuut tähän tärkeimpään työnteki-jäkastiin kuuluvat ovat kautta aiko-jen nauttineet kansan syvää kunni-oitusta ja arvostusta. Kolehtia ke-räävä, tumma-asuinen ja päättäväi-nen suntio ei jätä laukkuakaan nap-samatta ja kilisevän tai kahisevankarttuvan haaviin. Tätä ennen hänon jo laittanut järjestykseen papin,pukemalla hänen ylleen melkoisenkuorman erilaista vaatetusta ja ko-ristusta taivaallisen sanoman saat-teeksi. Kanttori pääsee onneksihelpommalla. Ja sitten kirkollisenbyroon kratina herääkin määritte-lemään itsestään selviä asioita javuosisataisia perinteitä. Siispä laa-dittiin sujuvalla kirkollisella kielelläsarja ohjeita, joiden kaunokielisyysherättää liikutusta.

Kun kirkonpalvelija Samuel Pön-tinen luki saamansa ohjeiston, hänvarmuuden vuoksi antoi sen luet-tavaksi kappalainen Sulo Kurosel-le. Kuronen palautti kirjasen parinviikon päästä ja sanoi, että siinä olienemmän määritelmiä, kuin teolo-gian tohtorin väitöskirjassa. Todet-tiinhan siinä mm. sellainen merkil-linen fakta, että Kirkonpalvelijan työon evankelis-luterilaisen kirkon ki-vijalka ! No sehän on tiedetty kaut-ta aikojen. Kirkon hierarkiahan toi-mii todellisuudessa ylösalaisessaarvojärjestyksessä. Ensin hauturi,sitten suntio ja muu sisäpalvelu-henkilöstö. Sitten tulevat työnteki-jät ja tärkeimmät ovat lapsityössäolevat, sitten nuorisotyöläiset, dia-koniatyöläiset ja yhteisvastuukerää-jät. Lopulta sitten kanttorit, jotkarakentavat Herran palveluksen

musiikilla alusta loppuun. Lopulta-kin on sitten vuoro papeilla.

Enteettiset, esteettiset ja eetti-set ohjeet ovat olleet itsestään sel-viä jo jokaisen ajattelevan työnte-kijän tietoisuudessa. Niistä on nyttullut valtava painolasti määrittely-jen kautta. Samuel Pöntinen tunsiennen työnsä mielekkääksi, nou-datettuaan luonnostaan ohjeistoa.Nyt hän alkoi tuntea uupumusta jariittämättömyyttä, ajoittaista hui-mausta, epäillen jopa taivaskelpoi-suuttaan.

Onneksi kappalainen Kuronenlohdutti kehottamalla laittamaanmokoma vihkonen perheraamatunväliin ja sinne Vanhan testamentinpuolelle, josta sitä ei joulunakaanlöydettäisi.

SNAP

Enteettiset ohjeet

14

Tasa-arvolain uudistamisella2005 on haluttu korostaa tasa-arvon edistämisen myönteisiäkeinoja. Tavoite aikaansaada tasa-arvoinen työyhteisö on kaikkienetujen mukaista. Työntekijöidenoikeudenmukainen ja yhdenver-tainen kohtelu vaikuttaa myön-teisesti työyhteisöön ja työilma-piiriin.

Työelämän tasa-arvon edistä-misvelvollisuus koskee kaikkiatyönantajia. Lisäksi niillä työpai-koilla joiden palveluksessa työs-kentelee vähintään kolmekym-menta henkilöä on laadittava tasa-arvosuunnitelma. Lakiuudistuk-sella tasa-arvosuunnitelmien si-sältövaatimuksia on täsmennet-ty ja työnantajien velvollisuuttaedistää tasa-arvoa työelämässätasa-arvosuunnitelmien kautta on

terävöitetty. Työnantajalle voidaanmyos asettaa uhkasakko tasa-ar-vosuunnitelman laatimisen tehos-tamiseksi.

Vaikka velvollisuus tasa-arvo-suunnitelmien laatimiseen ontyönantajalla suunnitelmat teh-dään yhdessä henkilöstöryhmi-en edustajien kanssa. Henkilös-töryhmien edustajien tehtäviinkuuluu jäsenistön edunvalvontamyös tasa-arvoasioissa. Lakiuu-distuksella on haluttu tehostaatasa-arvosuunnitelmien käyttöätasa-arvon edistämisen välinee-nä. Henkilöstön onkin omaltaosaltaan osattava hyödyntää an-nettuja mahdollisuuksia ja henki-löstöryhmien edustajien on syy-tä olla aktiivisesti mukana vaikut-tamassa tasa-arvosuunnitteluunomilla työpaikoillaan.

Tasa-arvolain muutos on tullutvoimaan kesäkuun alusta. Kirkonsopimusvaltuuskunnan yleiskirjees-sä on selostettu lyhyesti seurakun-tien kannalta keskeisiä muutoksia.

Tasa-arvosuunnitelmanlaatimisvelvollisuusja sen vähimmäissisältö

Laki velvoittaa tasa-arvosuunni-telman laatimiseen kaikki sellaisettyönantajat, joiden palveluksessaon säännöllisesti vähintään 30 työn-tekijää. Henkilöstön määrää lasket-taessa seurakuntien kausityönte-kijöitä tai sijaisia ei oteta mukaan.Osassa seurakuntia säännöllisenhenkilöstön lukumäärä on pienempikuin 30, jolloin tasa-arvolain mu-kainen tasa-arvosuunnitelman laa-timisvelvollisuus ei näitä suoraankoske. Tällöinkin tasa-arvonäkökoh-tien esillä pitäminen henkilöstö-suunnittelussa on tarpeen ottaahuomioon. Seurakuntayhtymä jasen seurakunnat katsotaan tasaar-volakia sovellettaessa yhdeksi työn-antajakokonaisuudeksi henkilöstönlukumäärää arvioitaessa.

Seurakuntien kannalta tasa-arvo-lain yksi keskeisin muutos on se,että tasa-arvosuunnitelmalle onasetettu vähimmäissisältö. Kutenaiemminkin tasa-arvosuunnitelmavoi olla osa henkilöstö- ja koulutus-suunnitelmaa tai työsuojelun toi-mintaohjelmaa tai myös kokonaanerillinen tasa-arvosuunnitelma.Tasa-arvosuunnitelman vähimmäis-sisältö on määritelty lain 6 a §:ssä.Suunnitelmassa on oltava:

1) selvitys työpaikan tasa-arvoti-lanteesta ja sen osana erittely nais-ten ja miesten sijoittumisesta eritehtäviin sekä kartoitus naisten ja

miesten tehtävien luokituksesta,palkoista ja palkkaeroista;

2) käynnistettäviksi tai toteutet-taviksi suunnitellut tarpeelliset toi-menpiteet tasa-arvon edistämisek-si; ja

3) arvio tasa-arvosuunnitelmaansisältyneiden aikaisempien toimen-piteiden toteuttamisesta ja niidentuloksista.

Tasa-arvosuunnitelma on laadit-tava yhteistyössä henkilöstön edus-tajien kanssa siten kuin yleissopi-muksessa yhteistoiminnasta seu-rakunnassa on sanottu. Käytännös-sä tämä tarkoittaa tasa-arvosuun-nitelman käsittelyä työympäristö-toimikunnassa.

Pääsääntöisesti suunnitelma onlaadittava vuosittain, mutta paikal-lisesti voidaan sopia, että suunni-telman selvitys tasa-arvotilantees-ta sekä palkkakartoitus voidaan teh-dä vuosittaisen arvion sijasta vä-hintään kerran kolmessa vuodes-sa.

Muita muutoksia

Tasa-arvolain muutos sisältääuusia säännöksi myös mm. seu-raavista asioista:

• tasa-arvolain rikkomisesta tuo-mittavan hyvityksen ala- ja ylärajaon tarkistettu siten, että alaraja on3 000 € ja yläraja 15 000 €.

• kanneaika hyvityksen vaatimi-seksi on työhönottotilanteita lukuun

Muutoksia tasa-arvolakiin

Tasa-arvoa työpaikoille

15

Tule viettämään perinteistä

Etelä-Pohjanmaan

alaosaston

Kirkonpalvelijoiden SYYSILTAA Perä-seinäjoen Ahonniemen leirikeskukseentiistaina 11.10.2005 klo 17.00 alkaen.

Ohjelmassa ruokailu ja leikkimielistäyhdessäoloa. Varustaudu myös helli-mään itseäsi kuumassa saunassa javirkistäytymään iltauinnilla Kalajärves-sä. Lisäksi makkaranpaistoa ja yhtei-set iltakahvit. Päätämme yhdessäolom-me loppuhartaudella. Ota mukaan voit-topalkintoja perinteisiin arpajaisiin.

Ilmoittautumiset 7.10. mennessä Kaa-rina Yli-Somerolle puh. 0400 797 230.Kun käydessä taivaan matkaa saa ys-tävän kohdata, voi virkistäytyneenä jat-kaa ja yhdessä riemuita. Tervetuloa!

Toimikunta

Keski-Suomen

alaosaston

syyskokous pidetään ke 19.10.2005 klo 14.00 Jyväskylän maasrk:nTyyppälän leirimajalla. Ajo-ohjeetsaa Anna-Liisa Tikkalalta p. 05060965. Hyvät tarjoilut luvassa. Ter-vetuloa joukolla. Toimikunta

ottamatta pidennetty vuodesta kah-teen vuoteen syrjintäkiellon rikko-misesta.

• sukupuoliseksi syrjinnäksi kat-sotaan lakimuutoksen jälkeen myössukupuoleen perustuva häirintä.

• luottamusmiehellä on palkka-syrjintää epäilevän työntekijän pyyn-nöstä oikeus saada tasa-arvoval-tuutetun välityksellä palkkaa ja työ-ehtoja koskevia tietoja yksittäises-tä työntekijästä, jos syrjintäepäilyynon aihetta.

• palvelussuhteen osapuoltenmääritelmää on laajennettu. Mm.työnantajia koskevia säännöksiä so-velletaan soveltuvin osin myös pal-velussuhteeseen rinnastettavanoikeussuhteen toimeksiantajaan,vaikka kyse ei olisi virka- tai työ-suhteesta.

• syrjinnän kielto ja tasa-arvo-suunnitelman teko on ulotettu kos-kemaan myös oppilaitoksia.

Tarkempi ohjeistusmuutoksista tekeilläkolmikantaisesti

Eräiden uusien säännösten käy-tännön vaikutuksia, esim. sitä, mi-ten tarkasti lain edellyttämä tasa-arvosuunnitelman palkkakartoitusolisi tehtävä, pidettiin työmarkki-noilla tasa-arvolain säännösten poh-jalta vaikeasti määriteltävänä. Tä-män vuoksi työmarkkinakeskusjär-jestöt esittivät tulopoliittisessa so-pimuksessa 2005–2007 sosiaali- jaterveysministeriölle, että ministe-riön kanssa yhdessä laadittaisiinohjeistus tasa-arvolain tasa-arvo-suunnitelmaa koskevista säännök-sistä (mukaan lukien palkkakartoi-tus).

Ministeriö on tätä yleiskirjettäkirjoitettaessa asettanut työryhmänohjeistuksen laatimiseksi. Tasa-ar-volain muutoksista informoidaanseurakuntia tarkemmin työryhmänlaatiman ohjeistuksen valmistuttua.

Seurakuntaan valittiin uusisuntio. Hän herätti kuitenkinhämmennystä keräämällä koleh-din käsi ojossa ilman haavia.Seurakuntalaiset kummeksuivatasiaa kirkkoherralle, joka lohduttikysyjiä:

– Se on peruja hänen entises-tä elämästään. Hän työskenteliennen uskoon tuloaan ravinto-lan vahtimestarina.

N:o 3/2005 – 52. vuosikerta

Julkaisija/Tilaukset:Kirkonpalvelijat r.y. - Kyrkotjänare r.f.Puh./Fax: (017) 281 1697GSM 050 520 7003E-mail: kirkonpalvelijat@kolumbus.fihttp://www.kirkonpalvelijat.fi

Lehden toimitus:PL 421, 70101 KUOPIOToimitussihteeri Kari Hartikainen

Toimituskunta:Yhdistyksen hallitus

Ilmoitushinnat:Kokosivu 200 €1/2 sivua 110 €1/3 sivua 70 €

Pankit:Nordea 202718-136346Sampo Pankki 800015-252706OP 560005-293207

Paino:Suomen Graafiset Palvelut Oyaineisto@graafisetpalvelut.com

Seuraava lehti ilmestyyjoulukuussa 2005.

ISSN 0 355-8258

SEURAKUNNAN SUNTIO

Kirkkosalin lattia taas uuden kiillon pintaan saa,seurakunnan suntio kun sitä kiillottaa.Katse viipyy alttarilla, tuon ristin reunuksillatahtoo olla, tahtoo tehdä kaiken työn.

Hän tahtoo, että samaan hiileen kaikki puhaltaa,hän toivoo, että työtänsä jo kaikki arvostaa.Hän tuttu on niin monen ihmisen.Hänen luonaan on niin helppo viivähtää.

Moni luulee, että työssään ei oo muuta tehtävää,seurakunnan suntiot vain kynttilöitä sytyttää.Mutta tehtävää on tässä, seurakuntaelämässätekee suntiokin työtä oikeaa.

Hän kulkee luota kappelin taas halki kirkkomaan.Vain yksi katse kertoo, onko kaikki kohdallaan.Hän tapaa jälleen tutun ihmisen,ja luonaan hetkisen taas viivähtää.

SUNTION SYNKÄSSÄ SEURASSA

Laulujen säv. & san. Kimmo Petrell(työpaikka Joutsenon srk)

Järvenpään Seurakuntaopiston suntio 03valmistumisjuhla 15.4.-05.

Suntion synkässä seurassaopit murheita suremaan.

Suntion synkässä seurassaopit hammasta puremaan.

Opit suntion synkässä seurassamustaa päällesi pukemaan

ja suntion synkässä seurassaopit toisia tukemaan.

Kirkkopuiston vanha varis lehmuksessa vartioi,seurakunnan suntio kun hautausmaalla partioi.Varis katsoo korkealla kauniin kirkon edustalla,kun suntio tuo töissään ahkeroi.

Hän tietää, miten kukat kauneimmin saa hehkumaan.Hän tuntee joka kiven, joka kätkön kirkkomaan.Hän tuttu on niin monen ihmisen.Hänen luonaan on niin helppo viivähtää.

Kirkkotornin naakkapari jälleen kutsuvieraan saa,seurakunnan suntio kun ylös torniin kapuaa.Naakat katsoo korkealla tapulinsa ristin alla,kun suntio tuo töissään ahkeroi.

Hän tietää, miten kellot soivat yllä kaupungin.On rakas joka nurkka kirkon sekä kappelin.Hän tuttu on niin monen ihmisen.Hänen luonaan on niin helppo viivähtää.