2

Seppo PyykkönenPuheenjohtaja

Kirkonpalvelijat ry

Liittohallituksen jäsenenä,ketäkö edustan,yhdistystäni vai SVTL:ääAmmattiyhdistykset ovat synty-

neet yksittäisten ihmisten tarpeis-ta joko yksittäisen ihmisen heikos-ta asemasta tai jostakin uudestatarpeesta. Samanmieliset ihmisetovat sitten perustaneet yhdistyk-siä näiden epäkohtien poistamisek-si.

Esim. Kirkonpalvelijat ry:n perus-tamiskokouksessa oli käsiteltävä-nä virkapukuasia (puku jokaiselle),onko yhdistyksen saamattomuuttavai taitamattomuutta, vai onko vir-kapuku tarpeellinen ollenkaan, onse vieläkin saamatta.

Yhdistyksissä on mielestäni tar-kasti ja realistisesti asetettava ta-voitteet sekä itseään että liittoa koh-ti. SVTL:n hallituksessa olemmeyhdistyksen edustajia. Jäsenyhdis-tyksemme on valtuuttanut meidätedustajikseen. Olemme oman taus-tayhteisömme asiantuntijoita, joitatulee kuulla, kun käsittelemme ko.jäsenten asioita. Niinpä näissä koh-din kaikkien ei tarvitse aktiivisestiosallistua keskusteluun töitä kos-kevissa asioissa vain päätöksen te-koon. Muut voimme osallistua reu-naehtojen asettamiseen ja asioit-ten linjaukseen. Mielipiteet päätös-ten perusteluiksi on tuotava esillekokouksen käsittelyvaiheessa eikäjälkikäteen, näin olisi pitänyt tehdäeikä sitten arvostella liittoa kujilla jaaitovierillä. Se ei ole oikeutettua pää-töksen valmistelijoita ja päättäjiäkohtaan.

Hallituksen jäsenenä meillä onoltava “etulinjassa” tukemassa luot-tamushenkilöitä ja oltava mukanajäsenten palvelemisessa, esim. tie-dottamisessa, kouluttamisessayms. Hallituksen jäsenenä katsoit-te meidän tehtäväksi viedä yhtei-sesti ja demokraattisesti päätetytasiat yhdistyksemme käsittelyyn.Päätöksiä tehtäessä sitoudun nii-den noudattamiseen ja tekemäänkaikkeni, että päätökset tulevat voi-maan niiden sisällön mukaisesti.Julkinen päätösten arvostelu ja lii-ton arvostelu, kun liitto ei tee mi-tään. Ensimmäinen askel, ainakinmeillä hallinnonjäsenillä on lopet-taa puhuminen liitosta, kun puhu-taan liiton toimistosta tai liittohalli-tuksesta. Liittohan on kokonaisuus,joka koostuu jäsenyhdistyksistä,niitten jäsenistä ja liiton toimihenki-löistä. Liitolla ei ole itsellään mitääntahtoa, tämä SVTL on meidän omayhteinen organisaatio, jonka tehtä-vänä on hoitaa yhteisesti sovittujaasioita, joita tuovat esille jäsenyh-distysten edustajat ja jäsenistö.

Toimisto hoitaa sille määrätyt teh-tävät itsenäisesti toiminnanjohtajanalaisuudessa. Hallinnon rooli ja teh-tävä ei ole olla operatiivisissa tehtä-vässä. Meidän päättäjien on huo-lehdittava, että liitolla on riittävätresurssit niiden asioiden hoitami-seen, mitä me yhdessä ja demok-raattisesti olemme sille antaneet.Ja meidän päättäjien on huolehdit-tava myös, että kohtelemme kaik-kia jäsenyhdistysten jäseniä tasa-vertaisesti, olipa kysymys mistä ta-hansa eduista, sopimuksista, jäsen-

palvelusta, mitä me jäsenmaksuavastaan saamme ja onko jäsenmak-su kaikkia tasapuolisesti kohtele-va.

Kaikkihan olette huomanneet,edellisen tupo-kierroksen, millaisetpalkkakorotukset ovat astuneet voi-maan maaliskuun alusta. Uusia so-pimustavoitteita olemme jo valmis-telemassa. Sopimustavoiteasiassapyydänkin ottamaan yhteyttä yh-distyksen hallituksenjäseniin jatoimihenkilöihin.

Yhdistyksessä olemme valmis-tautumassa 70-vuotisjuhliimme.Päiviemme historian havinaa tavoit-televa ohjelma on luettavissa toi-saalla lehdessämme. Toivotan kaikkiyhdistyksemme jäsenet ja yhteis-työkumppanit tervetulleeksi 70–vuotisjuhlapäivillemme ja iltajuhlaan,jossa julkaisemme muun muassayhdistyksen 70-vuotishistoriikin.

Virkistäviä kevätpäiviä teille kai-kille

Seppo Pyykkönen

Etukannen kuva: Credo Ima-gebank/Matti Karppinen.

3

Keväinen yö. Taitava soittaja saa kirkonkellot helä-jämään. Ristisaaton etunenässä tyttöset heittelevätkukan terälehtiä saaton reitille. Sitten kannetaanlyhtyä, ristiä, kirkkolippuja ja ikoneita. Kirkkokansallaon kädessään valkoiset tuohukset, pääsiäiskyntti-lät. Ihmisiä on paljon, enimmäkseen aikuisia, muttamyös lapsia ja nuoria. Ristisaatto kulkee hitaastikirkon ympäri. Reitti on merkitty kauniisti lyhdyillä,ja kosteimpiin kohtiin on laitettu havuja. Puhtaut-taan kiiltelevä, kukin ja tekstiilein kaunistettu, juhla-valaistu kirkkosali odottaa pääsiäisyöpalveluksen al-kua. Ilmassa on iloista odotusta. Kuoron lauluunyhtyy papisto ja koko kirkkokansa: Sinun ylösnouse-mistasi Kristus Vapahtaja enkelit veisuin ylistävättaivaissa, tee meidätkin maan päällä otollisiksi Si-nua puhtain sydämin ylistämään.

Kristus nousikuolleista

Pääsiäinen on kristittyjen tärkein juhla ja myös ortodoksisen kirkkovuoden suurin päivä. Kirkon työnteki-jöille se on vaativan seitsenviikkoisen työrupeaman huippu, ja juhla jatkuu vielä ensimmäisen pääsiäisvii-kon eli kirkkaan viikon ajan monissa jumalanpalveluksissa ja lastenjuhlissa. Pappi, kanttori ja vahtimestarimuodostavat tavallisen ortodoksisen seurakuntakirkon työporukan. Jokaisella heistä on monilukuiset javaativat tehtävänsä paaston aikana, ja suurella viikolla eli piinaviikolla ne vain lisääntyvät.. Onneksi mukanaon myös vapaaehtoisia, jotka hoitavat monia asioita päätoimisten työntekijöiden apuna.

Kuinka kirkon työntekijä löytää itselleen pääsiäisilon? Voiko hän itse eläytyä juhlaan, vai onko hänenoltava ”asiakkaitten” palvelija, jonka oma hengellisyys on eri asia kuin ammattitaito? Luulen, että ortodok-sinen pääsiäinen on sekä fyysisesti että henkisesti niin vaativa urakka, että työtehtävistä selviäminenedellyttää sekä niiden hallitsemista että yhteishenkeä pieneltä työyhteisöltä, mutta myös rakkautta pyhääperinnettä ja rukoilevaa kirkkokansaa kohtaan. Jos löytää pappina, kanttorina tai vahtimestarina omanpaikkansa siinä yhteisössä, joka kokoontuu jumalanpalvelusta toimittamaan ja pääsiäistä viettämään,näkee varmaan oikeassa suhteessa ammattitaidon ja hengellisyyden.

Pääsiäisyön räjähtävä ilo on kristinuskon ydin, ilosanoma kaikelle maailmalle. Se ilo tulee surun kautta,se murtautuu ristin, kärsimyksen ja kuoleman läpi. Ortodoksiseen pääsiäiseen pääsee parhaiten sisälle joson mahdollisuus osallistua myös suuren viikon jumalanpalveluksiin. Niissä kuljetaan askel askeleeltaJeesuksen jalanjäljissä, Hänen äitinsä ja opetuslastensa mukana. Se on myös tie ihmiskunnan yhteiseenja jokaisen omaan totuuteen, kärsimyksen ja hyljätyksi tulemisen, kuoleman viimeiselle veräjälle. Tyhjyys,turhuus, toivottomuus, pimeys ei olekaan viimeinen sana ihmisestä ja elämästä. Kirkonkellot jo heläjävätyössä, kohta kajahtaa laulu: Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa olevilleelämän antoi.

Heikki Huttunen, Espoo

Seurakuntapappi, Ortodoksisen Kirkon Työntekijät ry/SVTL

Valokuva: Topi Ikäläinen.

4

Valettujen kellojen historia ulot-tuu kauas. Valettuja kelloja oli käy-tössä mm. assyrialaisten keskuu-dessa 1000 eKr. Jo tätä ennen Kii-nassa osattiin valaa kelloja prons-sista. Juutalaiset kiinnittivät pieniäkelloja ylipappien viittojen helmoi-hin. Juutalaisuuden ja kristinuskonpiirissä kelloja on vanhastaan käy-tetty, sen sijaan muslimeille kello-jen soitto ei ole sallittua.

Keskiaikana katolisessa kirkossakelloja pidettiin pyhinä esineinä. Piis-pa vihki kellon vedellä valaen ja voi-teilla siunaten pyhäksi esineeksi.Kellon uskottiin tässä toimitukses-sa muuttuvan olemukseltaan. Sesai vihkimyksessä voiman karkot-taa pimeyden valtoja.

Uskonpuhdistuksessa monetkelloihin liittyvät uskomukset muut-tuivat. Pyhäpäivisin kelloja ei enääsoitettu Jumalan kunnian kartutta-miseksi eikä Pyhän Neitsyen kun-niaksi, vaan merkiksi jumalanpal-veluksen alkamisesta. Kuolinkello-ja ei enää soitettu siinä merkityk-sessä, että se tuottaisi vainajalleautuuden. Kelloja soitettiin elävientakia muistutuksena elämän katoa-vaisuudesta. Päivä messussa eienää soitettu kun “ehtoollinen oliylennettävä”.

Maallinen sanoma

Suomen vanhin 1200-luvulta pe-räisin oleva kello on Eckerössä. Tu-run tuomiokirkon vanhin tiedossaoleva kello on vuodelta 1488. Kelloon nykyisin Pietarsaaressa.

1600-luvulla lisääntyivät eri tapah-tumiin liittyvät soitot. Kellot kertoi-vat kirkollisen sanoman ohella myösyhteiskunnallista sanomaa. Turus-sa soitettiin tuolloin mm. hoivasoit-to illalla klo 20. Lasten oli mentävä

sisälle, enää ei saanut laittaa tultauuneihin eikä anniskella juomia krou-veissa.

Kuopiossa näitä “lastenkelloja”soitettiin vielä 1800-luvulla. Olisikomeillä tänä kännykkäaikana syytäelvyttää perinne, kun niin monetlapset ja nuoret turhan myöhäänliikuskelevat Kuopion torin tienoil-la?

1700-luvun alkuun mennessä kir-konkelloja oli jo runsaasti käytössäeri puolilla Suomea. Ison vihan(1713-1721) aikaan kelloja vietiinturvaan Tukholmaan, haudattiinmaahan tai upotettiin veteen. Mo-net kellot kuitenkin sulivat tulipa-loissa tai joutuivat sotasaaliiksi. Tuo-na aikana kansaa kutsuttiin tuohi-torvilla tai honkalaudoista tehdyillä“korvikekelloilla” sanan ääreen.

Kaksisoittotapaa

Kirkonkellojen soitossa on kaksitapaa muodostaa ääni: heilurisoittoja läppääminen. Heilurisoitto tapah-tuu koko kelloa heiluttamalla jokokannalleen tai ainakin niin korkeal-le, että kellon kieli eli läppä omallapainollaan Iyö vuoronperään kum-paankin laitaan. Läppäämisessä itsekello pysyy paikallaan ja kellon kiel-tä heilauttamalla Iyödään kellon toi-seen laitaan.

Vielä 1800-luvulla heilurisoitto onollut yleisesti käytössä. Kuopion hiip-pakunnassa 1940-luvulla tehdyssäkartoituksessa enää vain n. 20 pro-senttia hiippakunnan seurakunnis-ta käytti heilurisoittoa. Soiton vähe-nemisen pääsyy oli se, että pelät-tiin etteivät kellotapulit kestäisi hei-lurisoitosta johtuvaa kuormitusta.Kellojen soitto oli näin huomatta-vasti pelkistynyt.

Yhä pelkistyneemmäksi soitto onkäynyt kellojen sähköistämisenmyötä. Sähkön avulla ei ole mah-dollista saada kellojen sointiin mo-nia kauniita vivahteisia äänensävy-jä ja voimakkuuksia, joita hyvä kel-lonsoittaja lihasvoimin voi toteut-taa.

Nykyisen lähes pelkästään säh-köisen läppäämisen rinnalla olisihyvä olla edelleen mahdollisuussoittaa kelloja myös lihasvoimin. Seelvyttäisi entisajan kellonsoittajape-rinnettä ja toisi tämän ajan ihmisil-lekin korvin kuultavaksi kauniinmonivivahteisen kirkon kellojen soi-ton.

Monimutkainentekniikka

Suomessa harvinaisten käsikel-lojen historia juontaa 1600-luvunEnglantiin ja vanhaan englantilai-seen tapaan soittaa kirkonkelloja.Tämä ns. change ringing soittotapakäsittää erilaisia monimutkaisiametodeja, joita soitettiin 6-12 kel-lolla. Soittaminen vaati tapulissaharjoituksia, joita kyläläiset joutui-vat tahtomattaan kuuntelemaan.Käsikellot mahdollistivat harjoitte-lun sisätiloissa.

Ensimmäiset englantilaiset käsi-kellot valmistettiin 1690-luvulla jane tulivat hyvin Iyhyessä ajassa suo-situksi instrumentiksi. Englannistakäsikellot ovat levinneet eri puolillemaailmaa. Nykyisin kelloja soitetaaneniten Yhdysvalloissa ja Japanissa.

Käsikelloja soitettaessa kellot ase-tellaan pehmustetulle pöydälle pia-nonkoskettimien tavoin. Yksi soit-taja vastaa kahdesta “valkoisestakoskettimesta” sekä sopimuksenmukaan joistakin viereisistä “mus-tista koskettimista”.

Kirkonkelloista käsikelloihin

5

Käsikelloja soitetaan monenlaisillasoittotekniikoilla. Kelloilla voidaantoteuttaa nyansseja. Erityisesti jou-luinen musiikki sopii hyvin kelloillaesitettäväksi. Neljän oktaavin kel-losarja (49 kelloa) vaatii n. 12 soitta-jaa. Kellojen soittamisen perustek-niikka on sinänsä helppo oppia,mutta ilman sitkeää harjoittelua jaryhmän saumatonta yhteistyötähyvää musiikillista lopputulosta eiole mahdollista saavuttaa.

Suomessa käsikelloinstrumenttilöytyy tällä hetkellä vain VantaaltaVantaankosken seurakunnasta sekäKuopiosta Kallaveden seurakunnas-ta.

Viimeiselle matkalle

Syksystä 1999 on Kuopion Kalla-veden seurakunnassa toiminut Kä-sikellokuoro Dolce. Ryhmä koos-tuu kolmestatoista iältään 16-19 -vuotiaasta nuoresta.

Viime heinä-elokuun vaihteessateimme nuorten kanssa esiintymis-matkan Italiaan. Matkaohjelmaam-me kuului tutustuminen Agnonenkaupungissa Marinellin kellotehtaa-seen ja tehtaan museoon.

Kellotehtaan johtaja ArmandoMarinelli ihastui nuorten käsikello-jen soittoon ja pyysi meitä jäämääntehtaalle siellä iltapäivällä olevaantilaisuuteen. Tässä tilaisuudessasoitettiin ensimmäisen kerran juurivalmistunutta isoa kirkonkelloa.Kello oli valettu 27 lapsen ja kah-den opettajan muistoksi, jotka me-nehtyivät viime vuoden syksyllä SanGiuliano Di Pugliassa koulun sor-ruttua maanjäristyksessä. Kylänkaikki vuonna 1991 syntyneet lap-set menehtyivät. Näiden lasten van-hempia, sisaruksia, isovanhempiaja ystäviä oli paikalla.

Katoliseen tapaan pappi vihki kel-lon ensin käyttöön. Kuinka herkkä

olikaan hetki, kun toisella kymme-nellä oleva poika soitti isoa kirkon-kelloa koulutovereidensa muistok-si.

Suomalaisten nuorten käsikello-jen soitto näiden Italialaisten lastenmuistoksi oli kaunista. Tuo hetki olimeille matkalaisille myös muistu-tus siitä, että vääjäämättä meillekaikille, olimmepa lapsia, nuoria taivanhempia, koittaa se hetki, jolloinmeitä kellojen soidessa saatetaanviimeiselle matkalle.

Seppo Kirkinen

Kirjoittaja on director cantus ja diplo-miurkuri, jota työskentelee Kallavedenseurakunnan kanttorina Kuopiossa sekäsivutoimisesti Kuopion hiippakunnanhiippakuntakanttorina.

Savon Sanomat 13.12.2003

Kun sain olla suntion tehtävissä36 vuoden ajan, niin tulee matkanvarrelta monia muistoja mieleen jatyön vaiheista, jotka poikkesivat ta-vallisen työntekijän päivärytmistämelkolailla. Kun toiset on vapaalla,muista tehtäväsi. Nykypäivään ontullut konetekniikka mukaan. Jakellonsoitto esimerkiksi on ohjel-moitu koneelle, joka hoitaa määrä-tyt tehtävät minuutin tarkkuudella.

Näin ei ollut työkauteni aikana.Pidä suntio työsi mielessäsi ja hoi-da tehtävät ajallaan. Valvo sisälläkirkossa tapahtuvat tehtäväsi ja soitakellot ajallaan, satoi tai paistoi, olisuojasää, pakkanen tai lumituisku.Niin se vain kävi, myös lauantai jaaattoiltoina pimeään kellotorniin vainja vaijereita kiskomaan. Tulihan sii-nä bodattua, että poikani pienenäihaili, että on isillä hyvät muskelit

käsivarsissa, asialla näin voi olla hyväpuolensa. Mutta mikä oli Kellon-soittajan saarna?

Kun elimme alkuvuosia -54-60lukujen aikoja ja Metsolan uudis-asutusta oli vasta suunniteltu. Erässatamatyömiehen perhe oli saanutmyös uuden talon rakennusluvankirkon läheisyydestä. Ja kun noitatulevia asuinpaikkoja oli kesäisenäpyhäpäivänä käyty perheen kanssayhdessä katselemassa. Niin erityi-sesti perheen vanhin lapsi tytär olivetänyt äitiä kädestä ensin mukaan-sa kun kuuli kirkonkellojen soivan,sanoi: mennään tonne kattomaanja niin meistä tuli vuosien saatossahyvät ystävät. Ja niin tuo äiti kuinmyös isä eivät olleet ennen olleetkirkon ystäviä, saivat ensi koske-tuksen ja kutsun seurakunnan yh-teyteen, suntion kellojen soiton vä-

lityksellä. Ja saimme olla vuosiensaatossa auttamassa toisiammearkielämän tehtävissä, ensin olim-me kirkon miestenpiirin kanssa tal-kootöissä valamassa uuden talonpohjavaluja ja monella muotoa yh-deydet lujittuivat vuosien varrella.

Uuden kodin ovet olivat avoinnamonille seuratapahtumille ja aika-naan tuosta äidistä saimme pyhä-koulun opettajan ja uskollisen dia-koniapiiriläisen ja esirukoilijan jokamuisti aina rukouksin kantaa seura-kunnan asiat Jeesuksen siunatta-vaksi. Nyt on jo matkasauvan saa-neet jättää niin tuo perheen isä kuinäiti ja myös tytär, joka äitiä veti kä-destä kirkkoon.

Tämä äidin kertoma tapaus tuliusein mieleeni kelloja soittaessa jatoi sydämeen rukouksen. AnnaHerra Siunauksesi näille kellojen sä-velille, jotka saan ympäristön asuk-kaille kuuluttaa.

Toimi Suomalainen, Kotka

Kellonsoittajan saarna

6

Vuoden ensimmäinen hallituksenkokous pidettiin 18.2.2004 Tampe-reella.

- Vuonna 2003 hallitus hyväksyi140 uutta jäsentä. 18.2. hyväksyt-tiin 17 uutta jäsentä.

- Varapuheenjohtajaksi valittiinKaarina Yli-Somero.

- Työvaliokunnan jäsenten valin-ta. Työvaliokunnan jäseneksi valit-tiin Jaakko Lampinen. Hänen lisäk-si työvaliokuntaan kuuluvat SeppoPyykkönen, Kaarina Yli-Somero jaKari Hartikainen.

- Tilinpäätös 1.1.–31.12.2003. Ti-likauden ylijäämä 4147,67 €. Tilin-päätös hyväksyttiin. Esitetään vuo-sikokoukselle.

- Toimintakertomus 2003 hyväk-syttiin, esitetään vuosikokoukselle.

- Kirkonpalvelijan eettiset ohjeet.Päätettiin perustaa työryhmä, johonkuuluvat Seppo Pyykkönen, Anna-Liisa Tikkala, Kari Hartikainen, asi-antuntijana Keijo Toivanen.

- Suntion ammattitutkinnon sti-pendit. Päätettiin myöntää jokaiseltakurssilta yhdelle suntion ammatti-tutkinnon suorittaneelle 50 € sti-pendi.

- Kirkonpalvelija-lehden ilmoitus-hinnat vuodelle 2004 sekä lehdenpainosmäärä. Päätettiin nostaa leh-den ilmoitushintoja seuraavasti;

1/3 sivua 70 €, 1/2 sivua 110 €,1/1 kokosivu 200 €. Lehden pai-nosmäärä nostetaan 2700 kappa-leeseen.

- Yhdistyksen edustaja opetus-hallituksen suntion tutkintotoimikun-taan.

- SVTL:n liittohallitus on nimen-nyt Seppo Pyykkösen jäseneksiopetushallituksen suntion tutkinto-toimikuntaan. Tutkintotoimikunnantoimikausi on 1.8.2004–31.7.2007.

Hallituksenkokouksenpäätöksiä

Mistä tunnistat

kirkonpalvelijan kirkossa ?

Useissa seurakunnissa kirkonpal-velijoilla on käytössä nimikyltti, jos-sa kerrotaan ammattinimike ja hen-kilön nimi. On myös valokuvalla va-rustettuja nimikylttejä. Olisiko täs-sä oiva apu tunnistaa kirkonpalveli-ja kirkossa henkilöillä, jotka tulevattoiselta paikkakunnalta kirkon mo-ninaisiin tilaisuuksiin.

Sihteeri Kari Hartikainen

Seurakuntien Viran- jaToimenhaltijain LiittoSVTL ry

www.svtl.fi

Asemamiehenkatu 200520 HELSINKIpuhelin (09) 2290 0410faksi (09) 141 362työttömyyskassa puh. (09) 2290 0420

Liiton toimisto sekä sen työttömyys-kassa ovat avoinna maanantaista per-jantaihin klo 9-16. Työttömyyskassanpuhelut toivotaan keskitettäväksi klo9-11 väliseksi ajaksi.

HallintoRitva Rasilatoiminnanjohtajapuh. (09) 2290 0450, 040-8280 656ritva.rasila@svtl.fi

Carita Kärkinentoiminnanjohtajan sihteeripuh. (09) 2290 0411carita.karkinen@svtl.fi

Palvelussuhde- ja työsuojelu-neuvonta, luottamusmiesasiatSakari Timonentyömarkkina-asiamiespuh. (09) 2290 0451sakari.timonen@svtl.fi

Lakimiehet:Hanna Lehtimäkilakimiespuh. (09) 2290 0430hanna.lehtimaki@svtl.fi

Anna-Mari Numminenlakimiespuh. (09) 2290 0440anna-mari.numminen@svtl.fi

Koulutus-, jäsen- ja alueyhdistys-sekä opiskelija-asiatVuokko Laaksonenjärjestösihteeripuh. (09) 2290 0431vuokko.laaksonen@svtl.fi

JäsenpalveluAnna Vilpponentoimistosihteeripuh. (09) 2290 0410anna.vilpponen@svtl.fi

Tiina Pertilätoimistosihteeripuh. (09) 2290 0410tiina.pertila@svtl.fi

Juha Sihvonenviestintäpuh. (09) 2290 0413, 040-503 7353juha.sihvonen@svtl.fi

7

Kirkonpalvelijat ry:n opinto- ja kou-lutuspäiviä vietetään tulevana ke-sänä Hämeenlinnassa. Päivien ju-malanpalvelus pidetään kaupunginkeskustassa sijaitsevassa Hämeen-linnan kirkossa.. Kuluvana vuonnatulee kuluneeksi 206 vuotta kirkonvihkimisestä.

Kerrotaan, että Ruotsin kuningasKustaa III ihaili Roomassa sijainnut-ta Pantheon-temppeliä. Niinpä kir-kossamme on vaikutteita tästätemppelistä. Pyöreä muoto on edel-leen nähtävissä, monista muutok-sista huolimatta. Kuninkaan pyyn-nöstä kirkon suunnitelmat teki hä-nen hoviarkkitehtinsa Louis JeanDesprez. Kirkon alttari sijaitsi alku-aan keskellä kirkkoa. Alttarilta nou-sivat penkit kahdeksassa lohkossakohti seiniä, kuten amfiteatterissa.Penkkeihin pääsi vain keskeltä kirk-koa, alttarin ääreltä.

Myöhemmin, 1800-luvun lopullakirkko muutettiin ristikirkoksi. Sil-loin alkuperäinen sisustus purettiin,rakennettiin normaali penkitys jatehtiin lehterit. Alttari sijoitettiin kir-kon itäseinälle, sinne sijoitettiin

myös 1892 lahjoituksena saatu Ale-xandra Såltinin maalaama alttaritau-lu. Se kuvaa pääsiäisen tapahtumia.

1900-luvun alkupuolella kirkkoakorjailtiin Ilmari Launiksen johdolla.Sinne tuli mm. ikkunoihin lasimaa-lauksia ja seinille kaksi Launiksenlahjoittamaa taulua.

1960-luvulla tehtiin suuri perus-korjaus Aarno Ruusuvuoren johdol-la. Kirkko sai hyvin pelkistetyn asun.Korjauksen lähtökohtana oli saat-taa kirkko mahdollisimman lähelle

Hämeenlinnan kirkko – Pohjolan Pantheon

alkuperäistä asua. Silloin, 40 vuottasitten, seurakuntalaisten tunteetkuohuivat saneerauksen johdosta,vieläkin joku saattaa kaivata “van-haa” kirkkoa.

Itse tässä kirkossa työskentele-vänä pidän kirkkoa kauniina. Täälläalttari tauluineen saa keskeisenhuomion. “Herra on totisesti nous-sut ylös”.

Kirkko keskellä kaupunkia. Terve-tuloa Hämeenlinnan kirkkoon.

Osmo Nissi

8

KESKIVIIKKO 30.6.2004

8.30 Hämeenlinnan kirkon esittely

9.00 Messu* Hämeenlinnan kirkko, Kirkkorinne* Saarnaa kirkkoherra Kari Koivu,

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta

10.00 Valokuvaus kirkon edustalla

Kirkkokahvit* Keskusseurakuntatalo

Rauhankatu 14

11.00 Kuntoutus- ja eläkkeet* Rantasipi Aulanko* Anja Kurki, toimistopäällikkö

Kirkkohallitus, eläketoimistoUusi hautaustoimilaki* Rantasipi Aulanko* Maankäyttöpäällikkö Harri Palo

Kirkkohallitus

12.30 Lounas* Ravintolasali, Rantasipi Aulanko

13.30 Seurakuntien esinekulttuuriperintö* Aulankosali, Rantasipi Aulanko* Museoalan tutkija Nina Lempa

Kirkkohallitus

15.00 Kesäpäivien päätös* Aulankosali, Rantasipi Aulanko* Seuraavat opinto- ja koulutuspäivät

Oulussa 28.–29.6.2005* Oulun juhlatoimikunta

Väinö Kokkonen* Puheenjohtaja Seppo Pyykkönen

Lähtökahvit* Ravintolasali, Rantasipi Aulanko

TIISTAI 29.6.2004

8.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit* Rantasipi Aulanko

Aulangontie 93, Hämeenlinna

9.30 Kesäpäivien avaus* Aulankosali, Rantasipi Aulanko* Puheenjohtaja Seppo Pyykkönen* Osmo Nissi, alaos. puh.joht.* Matti Löppönen, SVTL:n puh.joht.* Kari Koivu, kirkkoherra,

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta* Seppo Häkkinen, kirkkoneuvos,

Kirkkohallitus* Juha Isosuo, apulaiskaupunginjohtaja

11.00 Kirkonpalvelijan työnomaleimaisuus* Aulankosali, Rantasipi Aulanko* Kaarina Yli-Somero* Osmo Nissi

12.00 Lounas* Ravintolasali, Rantasipi Aulanko

13.30 JuhlaesitelmäKirkonpalvelija kirkontyön kokonaisuudessa* Aulankosali, Rantasipi Aulanko* Seppo Häkkinen, kirkkoneuvos, Kirkkohallitus

14.30 Kahvit* Ravintolasali, Rantasipi Aulanko

15.00 Tutustuminen Hämeenlinnanja ympäristön nähtävyyksiin* Kiertoajelu

16.30 Päivällinen* Ravintolasali, Rantasipi Aulanko

17.30 Vuosikokous* Aulankosali, Rantasipi Aulanko

19.00 Kirkonpalvelijat ry:n70-vuotisjuhla* onnittelujen vastaanotto* 70-vuotishistoriikin esittely

toiminnanjohtaja Ritva Rasila* sopimusjohtaja Risto Voipio* lausuntaa, Kari Koivu

* buffet-tarjoilua

KIRKONPALVELIJAT RY:n70-VUOTISPÄIVÄT sekä

OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄTHÄMEENLINNASSA 29.–30.6. 2004

9

Sitovat ilmoittautumiset pyydetään tekemään 21.5.2004 mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään laskulomakeosallistumismaksujen suorittamista varten kesäkuun alussa. Lisätietoja saa sihteeri Kari Hartikaiselta, puh.(017) 281 1697 tai GSM 050 520 7003.Rastita seuraavasta vaihtoehdot:

1. kaksi yötä, täysihoito, osallistumismaksu, tulo hotelliin ma 28.6.2004 260 eur.2. yksi yö, täysihoito, osallistumismaksu 200 eur.3. ruokailut, osallistumismaksu 110 eur.4. seurakunta maksaa osallistumiskulut5. osanottaja maksaa osallistumiskulut

Yöpyminen: Hotelli Aulanko, Aulangontie 93, Hämeenlinna

Osallistujan nimi:

Osallistujan osoite:

Osallistujan puh:

Maksajan nimi:

Maksajan osoite:

Muistathan, että ilmoittautuminen on sitova!

Lomake palautetaan os. KIRKONPALVELIJAT RY, PL 421, 70101 KUOPIOtai faxaa (017) 281 1697. E-mail: kirkonpalvelijat@kolumbus.fi

HUOM! Ota kopio lomakkeesta, niin lehtesi säilyy ehjänä ! TAI: Käy Kirkonpalvelijat ry:n kotisivullawww.kirkonpalvelijat.fi tämä lomake löytyy myös sieltä ja voit lähettää sen sähköpostitse.

Kirkonpalvelijat ry:nVUOSIKOKOUSpidetään 29.6.2004 klo 17.30Hotelli Aulangossa, Aulangon-tie 93, 13210 Hämeenlinna.

Esillä sääntömääräiset asiat.

Hämeenlinna 26.11.2003

Kirkonpalvelijat ry:n hallitus

Seppo Pyykkönen puh.joht.

Kari Hartikainen sihteeri

Opinto- ja koulutuspäivätHämeenlinnassa 29.-30.6.2004

Yhdistyksen 70-vuotisjuhlat

10

Itselleni sattui joulun alla tapaus,joka pisti meidän yhtymän työnte-kijät ajattelemaan, myöskin tuon-puoleisia asioita.

Oli alkamassa normaali hautaus.Ihmettelin itsekseni, miksi kirkonparkkipaikalle oli ajanut iso rekka.Unohdin asian siinä pienessä kii-reessä. Vainaja tuotiin ruumisautol-la kirkkopihaan ja menin antamaankanto-ohjeita kantajille. Heillä oli jon-kinlainen neuvottelu käynnissä, re-kan mahtumisesta kirkon portistasisään, siinä vaiheessa tajusin, mikäoli homman nimi.

Siunaus alkoi, vainaja kannettiinkirkkoon ja sain alkukellot soitet-tua. Menin pääovelle katsomaan,kun iso valkoinen rekka peruutti kir-kon portaisiin kiinni. Auto oli pestysisältä ja ulkoa. Siunaustoimitussujui normaalisti. Loppukelloja soit-taessa katselin tapulista, miten rek-ka ajoi hiljaa kirkonmäkeä alas ylei-selle tielle ja jäi odottamaan omais-ten autosaattuetta. Näky oli puhut-televa, kun rekka, jossa oli vainajaja kukat, lähti hiljaa ajamaan kohtitoista hautausmaata. Tällaisestatapauksesta tulee väkisin mieleen,

että entä meidän kuoltua, mitentyönantaja huomioi meidän viimei-sen matkamme, huomioiko miten-kään. Tässä tapauksessa työnanta-ja osoitti suurta kunnioitusta työn-tekijäänsä kohtaan. Auto ei ollutvainajan eläessä ajama, vaan talonparas auto. Vainajan poika sanoihautajaisten jälkeen kun tapaukses-ta keskusteltiin, että “isä lähti niin-kuin eli”.

Tällaiset tapaukset pistävät mei-dät kirkon työntekijät keskustele-maan ja ajattelemaan työantaja–työntekijäsuhdetta meidän viimei-sellä matkalla.

Näitä ajatuksia pisti paperille Ah-laisten seurakunnan talonmies-vah-timestari Hilkka Heliö-Virtanen.

Maailma muuttuuMe muutumme

Rekkamies on rekkamies,hautaan saakka

On uskomatonta, on sanonutmoni kun on joutunut tilanteeseenmissä itse nyt olen. Olen “oppiso-pimus eläkeläinen”, eli melkein eläk-keellä, sitä harjoittelen työn välissäeläkkeelläoloa, niinsanottu osa-ai-kaeläkeläinen.

Se mikä ihmetyttä on että “vuu-et vierii”, vastahan tässä olin vih-reenä aloittamassa, nyt mielestäniammattimiehenä omilla taidoillani.Uskallettaakohan me sanoa tuo aja-tus, ammattimies tai nainen, omal-la allallaan. On tärkeää huomataomat taidot ja kyvyt, mihin me pys-tymme. Ei niin että meistä tulisiväärällä tavalla ylpeitä ja itsekkäitä,vaan sitä oikeata tunnetta kaikenpakertamisen keskellä ettei vuosi-en työ ja tekeminen ole mennythukkaan.

On hyvä kokea oikeata varmuut-ta ja tyytyväisyyttä työhönsä, minäosaan ja pystyn, ehkä vielä joudum-me kokemaan ettei kaikki pystyk-kään siihen mitä minä teen, senlisäksi minun tarvitse osatakkaankaikkea, se on aika helpotus.

Vielä haluan sanoa sen kun nytolen tilanteessa, jossa on aikaa, voinjatkaa mm. tietokoneen käyttöä.Sen käyttö moneen tarkoitukseenon merkittävä. Tuli mieleeni, ettäolisikohan se mahdollista että ala-osastoissa olisi hyvin kattavasti jä-senten sähköpostiosoitteisto, sevoisi tuoda uusia mahdollisuuksiaosastojen toimintaan ja asioittenviestintään. Tiedän ettei meillä kai-killa ole omaa sähköpostiosoitetta,saatikka se olisi seurakunnan puo-lesta, mutta kuitenkin. Mikä vielä

on hyvä tietokoneella on messen-keri, suora teksti/keskusteluyhteystoiseen samoilla ohjelmilla toimivi-en kanssa.

Muuten, kevät on tulossa.

Siunattua pääsiäisaikaa !

Eero Polsa

Ristiinnaulittu Jeesus. Sinunristisi kohoaa keskelle maail-man epätoivoa ja kärsimystä,Sinun ristisi kohoaa ylle kaik-kien kansojen ja kaikkien su-kupolvien merkiksi siitä, ettäsinä et ole jättänyt tätä maail-maa oman onnensa nojaan.Sinun ristisi kohoaa keskel-lemme ja kertoo: syntimmeon annettu anteeksi. Tie Isänluo on avoin. Ylistämme si-nua, Kristus.

Anna-Mari Kaskinen

11

Isona suntioksiEi oppi ojaan kaada jne.. Suomen

siioniin mahtuu monenlaista opis-kelijaa, niin kuin me suntioiksi opis-kelevat, osa oppisopimuksella (ku-ten minä) ja osa ilman. Jollakin 10-15 vuoden kokemus alalta ja toisel-la vain haave ehkä hyvästä ja hel-posta ammatista, vieläpä lyhyelläkoulutuksella. Toive hyvästä työn-antajasta sarastaa taustalla, miks-eipä kohtuullinen korvaus menete-tystä vapaa-ajasta.

Minkäkö vuoksisuntioksi?

Valinnan syitä lienee tasan yhtämonta kuin on hakijaa tai valitsijaa.Siihen hommaan kelpaa ukko taiakka, iso tai pieni, lihava tai laiha,terve tai sairas (henkisesti tai fyysi-sesti), siis pääasia on se, että kou-luttaja (oppilaitos) saa mahdollisim-man suuren eli täysimääräisen val-tionavun jokaisesta nupista, jonkaon onnistunut vetämään sisäänkonstilla millä hyvänsä. Kun sattu-malta motivoituneena opiskelijanajoudut ryhmään, jossa osalla on tar-koituksena vain viihtyä koulussamahdollisimman hyvin ja kuluttaaaikaa, saattaa oman motivaationkanssa jossakin vaiheessa käydähukka. Onnekseni oma ryhmäni onvarmaan parhaasta päästä ja oppi-miselle en sen taholta näe mitään

esteitä. Valitettavasti tuntuu siltä,että kristillisistä oppilaitoksista aikamonella on opinto ohjelmissaansuntioiden koulutus, jolloin opiske-lija - aines ei välttämättä kaikiltaosiltaan tule koskaan täyttämäänkriteereitä, jotka suntion tutkinnos-sa vaaditaan, vai vaaditaanko?

Miettisitkö vielä?

Suntion koulutukseen tai ammat-tiin hakeutumiseen liittyy useinmyös hengellinen vaikutin. Tähänvoi sisältyä aikamoinen ansa. Luojavoi sallia opiskelemaan pääsyn,mutta kun tulee se työn haun aika,aletaan ukkoa ja akkaa mittaillamaallisin mittarein. Heiluuko kolaja riittääkö jousto? Säilyykö viinikellarissa ja miten on kolehtieuro-jen laita? Hikoileeko mies muutenvaan puku päällä vai pelekääkkö piis-paa? Totteleeko traktori miestä vaiheiluuko hame hiekotellessa? On-neksi on monenlaisia seurakuntia;suuria ja pieniä ja myös toimenku-via on joka lähtöön. Tilanne vaintäällä periferiassa on sellainen re-surssien vähentyessä, että jos nesuntion hommat eivät ole vielämyyty ulos, niin olet jokapaikanhöylä tahdoit tai et. Koulutus, koke-mus ja ymmärtämisen taito kaikeninhimillisen työn ja taiteen alalta onhyväksi kun tulet suntion työhön.

Tarvitset melkoisen vahvan itsetun-non ja luovimisen kyvyn selvitäkse-si kunnialla tästä erittäin vaativastatehtävästä. Työ on todella monipuo-lista. Usein on niin, ettei pienessäseurakunnassa ole muita viran jatoimenhaltijoita, jotka ymmärtävätkiinteistöjen, koneiden ja laitteisto-jen päälle kuin sinä, luottamushen-kilöissä niitä on usein liikaakin. Kir-kolliset toimitukset ja tilaisuudetovat toinen juttu, niissä sinulla onniin monta pomoa kuin on seura-kunnassa työntekijöitä, mutta älähuolta kanna, kyllä tilaisuuden jäl-keen kuulet, mitä olet unohtanuttehdä tai miten asiat olisi pitänythoitaa.

Loppuliturgia

Palatakseni tuohon hengelliseenaspektiin työssäni, voinen sanoarehellisesti, että tämän syksyn hie-koitus- ja lumitöiden yhteydessä lie-nen käyttänyt niin tuhottomasti “te-hosanoja”, jotta julkinen anteeksi-pyyntö on paikallaan: anteeksi.

Jotta kukaan ei muuttaisi minunkirjoitukseni takia suunnitelmiaan“lähteä suntioksi”, voin ilomielin ker-toa työssäni olevan hyviä puolia japaljon, mutta näin joulun aikaan jaulkotöiden täyttäessä aamuruppee-mat, joskus tuppaa ahistammaan.

Hyvää vuoden jatkoa kaikille sun-tioiden kanssa touhuaville ja itsetyön sankareille toivoo:

Piäkirkon piäsuntio

P A L V E L U N A V A I N S A N O J ATuskin mistään tulee sen onnellisemmaksi kuin siitä tunteesta, että voi olla jotakin toiselle ihmiselle.

D i e t r i c h B o n h o e f f e r

Eräs hyödyllisen elämän vihollinen, jonka houkutteleva valhepuku tekee vaaran sitä suuremmaksi, on kiusausasettaa ihmisten miellyttäminen heidän palvelemisensa sijaan. – Palvelustyö voi välistä paistaa suloisesti kuinkesäinen aurinko, mutta välistä se jylisee kuin ukkonen ja puhdistaa ilman. Joskus se on lempeä ja virkistävä kuinaamun kaste, joskus pureva ja raikas kuin talvinen päivä. Sillä palveleva mieli ja pehmeys ovat kaksi eri asiaa. Jostahtoo auttaa ihmisiä syvällisesti, niin täytyy välistä voida tehdä heille vastoin heidän tahtoaan.

H a r r y E m e r s o n F o s d i c k

12

2000-luvun alulle on ollut omi-naista, että ammattijärjestöt ja yri-tykset ovat alkaneet laatia jäsenil-leen kilvan eettisiä ohjeita. Tällaisiaohjeita on jo papistolla, diakonianviranhaltijoilla ja lähihoitajilla jne.Herää kysymys, miksi ja mitä var-ten?

Näillä ohjeilla on ollut tarkoitustäsmentää oman työn arvoperus-taa ja sitä, mihin työn tekeminen jaammattitaito perustuvat. Toisaaltavoisi ajatella, että onko yhteiskun-nassamme menossa jonkinlainenarvoherätys vai onko kysymys jopamuoti-ilmiöstä. Kyseisestä ilmiöstävoi olla monta mieltä riippuen siitä,mistä näkökulmasta sitä haluaa kat-sella ja tarkastella.

Kirkonpalvelijoilta puuttuvat täl-laiset ohjeet. Niinpä ei liene huonoasia, jos he saavat itselleen vastaa-vat ohjeet. Tähän asiakirjaan on

mahdollista kirjata juuri ne asiat, jot-ka kirkonpalvelijat näkevät työssäänja tehtävissään keskeisimpinä jatärkeimpinä.

Samalla eettiset ohjeet voisivatkäynnistää koko ammattialaa aja-tellen arvokeskustelun liikkeelle jatätä kautta kyseinen prosessi voisivaikuttaa muutenkin kirkon kent-tään ja seurakuntiin työyhteisöinäarvostamaan entistä enemmän sitätyötä, jota juuri tämä ammattikuntaeri tehtävissä tekee, jotta kirkko voisisuorittaa perustehtävänsä eli julis-taa evankeliumia, ilosanomaa pe-lastuksesta ihmisille.

Onhan toisen työn kunnioittami-nen ja sen ymmärtäminen avainhyvään yhteistyöhön samassa työ-yhteisössä eri tehtävissä olevienihmisten kesken. Samalla se vai-kuttaa myönteisellä tavalla työilma-piiriin ja työssä viihtymiseen, vaik-

ka työn kuormittavuus välillä tuot-taisikin stressiä.

Kun nyt Kirkonpalvelijat ry onkäynnistänyt työskentelyn eettistenohjeiden laatimiseksi jäsenkunnal-leen, niin on äärettömän tärkeätä,että jäsenet antavat oman panok-sensa tämän prosessin onnistumi-seksi tuottamalla omasta amma-tistaan käsin eväitä ja eettisiä näkö-kulmia näiden ohjeiden laatimisek-si. Haluathan ammattitaitoisenatyöntekijänä juuri sinä olla mukanatässä hyvässä hankkeessa. Aika-naan lopputuloksena on asiakirja,josta löytyy myös vastaus otsikonkysymykseen: eettiset ohjeet, mitäja miksi?

Keijo ToivanenSuntiokoulutuksenvastaava opettajaSisälähetysseuran OppilaitosPieksämäki

Eettiset ohjeet, mitä ja miksi ?

Kirkonpalvelijan eettiset ohjeet

Kirkonpalvelijoita pyydetään vastaamaan oheisiin kysymyksiin:

1. Miten työssäsi näkyy, että olet kirkon palveluksessa?2. Mihin työsi perustuu?3. Millainen on mielestäsi hyvä alainen?4. Millainen mielestäsi on hyvä esimies?5. Mitä ajattelet kirkon työn jatkuvuudesta?6. Millä tavalla huolehdit itsestäsi työssä ja vapaa-ajalla?7. Miten kehität ja ylläpidät ammattitaitoasi?8. Mitä varten kirkko ja seurakunnat ovat olemassa?9. Miten vaikutat tasa-arvon toteutumiseen työpaikallasi?10. Mihin olet sitoutunut?11. Mitä asioita esittäisit kirkonpalvelijan eettisiksi ohjeiksi?

Vastaukset pyydetään lähettämään 30.4.2004 mennessä sihteeriKari Hartikaiselle osoitteeseen PL 421, 70101 KUOPIO tai sähköpos-titse kirkonpalvelijat@kolumbus.fi tai fax (017) 2811697.

Vastauksista kootaan kirkonpalvelijoiden eettiset ohjeet, jotka jul-kaistaan Oulussa v. 2005 opinto- ja neuvottelupäivien yhteydessä.

Onko jäsenyytesikunnossa ?

Jos olet vaihtanut työnantajaa,olethan muistanut tehdä uudenjäsenmaksunperintäsopimuksen?Maksetut jäsenmaksut ovat ehto-na mm. ansiosidonnaisen päivä-rahan saamiselle.

Ilmoitathan myös äitiys-, ja van-hempainlomasta, hoitovapaasta,pitkäaikaisesta sairaudesta, opis-kelusta, asevelvollisuudesta taimuista palkattomista kausista lii-ton jäsenpalveluun. Näissä em. ta-pauksissa on myös hoidettava pie-nimuotoinen jäsenmaksu jäse-nyystilille. Jos epäröit, että jäse-nyytesi ei ole ajantasalla, ota yh-teys jäsenrekisterinhoitajaan TiinaPertilään, puh. (09) 2290 0410.

Muistathan ilmoittaa hänellemyös osoitteen- ja nimenmuutok-set !

13

Osana Kirkonpalvelijat ry:n 70-vuotisjuhlavuotta ilmestyy touko-kuussa pieni julkaisu, jossa kerro-taan sekä kirkonpalvelijan ammatinettä yhdistyksen historiasta. Kirjas-sa on myös mukana kuvaliite yh-distyksen toiminnasta kautta vuo-sien.

Kirkonpalvelijoiden piirissä itäneettoiveet saada oma ammatillinenyhdistys kypsyivät perustamispää-tökseksi vuonna 1934 Suomen Kir-kon Seurakuntatoiminnan Keskus-liiton SKSK:n järjestämillä opinto-päivillä. Tässä usean päivän mittai-sessa koulutustilaisuudessa yhteis-henki ja innostus olivat korkealla janiin oltiinkin valmiita astumaan en-simmäinen askel kirkonpalvelijoidenammatillisen- ja palvelussuhdease-man edunvalvonnan tiellä.

Kirkonpalvelijoiden järjestäytymis-tä edesauttoi suntioiden – joita val-

taosa kirkonpalvelijoista tuolloin oli– vahva ammatti-identiteetti samoinkuin luja sitoutuminen sekä kirkonorganisaatioon että opetukseen.Selkeä arvopohja näkyi myös joensimmäisissä hankkeissa: halut-tiin oikeudenmukaista kohtelua kir-kon työyhteisöissä ja turvaa itselleja perheelle sellaisia tilanteita var-ten, jolloin perheenpää ei sitä voi-nut taata.

Suntioiden ja kellonsoittajien li-säksi kirkonpalvelijoiden yhdistyskokosi alkuvuosikymmeninä myöshautausmaanhoitajia ja seurakun-tien taloudenhoitajia. Kirkonpalve-luskunnan ammatillinen kirjo alkoilaajeta sotien jälkeen. Silloin jäsen-kuntaan alkoi tulla myös naisia: sii-voojia, emäntiä, jopa naispuolisiakellonsoittajia ja suntioita.

Kun Kirkonpalvelijat ry alkoi 1953julkaista omaa lehteä, yhdistyksenlinjanvedot alkoivat näkyä entistäselkeämmin. Lehdessä käytiin pal-jon keskustelua kirkon työntekijöi-den säätelemättömästä työajasta jahuonosta palkkauksesta sekä ver-tailtiin tilannetta eri puolilla maata.

Lehdestä tuli myös oiva koulu-tusväline, jossa neuvottiin alttarinkaunistamista, jumalanpalvelusteh-tävien luontevaa hoitamista ja mo-nia muita käytännön työtehtäviin liit-tyviä asioita. Myös eri seurakunnis-sa työskentelevät jäsenet kertoivatarkipäivästään ja kokemuksistaan.

Kirkonpalvelijoiden toiminnassa jakokoontumisissa on yhdistyksenperustamisesta saakka näkynyt it-sestään selvänä myös hengellinen

ulottuvuus. Tämä perinne on jatku-nut. Syvällinen kirkon hengenelä-mään perehtyneisyys ja sitoutumi-nen on heijastunut myös moniinhankkeisiin kuten virkapuku- ja-merkkikysymyksiin muutama vuo-sikymmen sitten tai suntion am-mattitutkinnon sisällön muotoutu-miseen viime vuosina.

Kirkonpalvelijat ry oli myös Seu-rakuntien Viran- ja ToimenhaltijainLiitto SVTL ry:n perustajajäsen 1957ja vaikutti aktiivisesti ammattiliitonaikaansaamiseksi.

Kirkonpalvelijat ry:n perustami-nen ja yhdistyksen kehittyminen var-sinkin alkuvuosikymmenet lähelläSKSK:ta (nyk. Kirkkopalvelut) liittääsen ja myös SVTL:n osaksi maam-me viime vuosisadan kirkkohisto-riaa ja varsinkin sodanjälkeisen ajanosalta Suomen evankelisluterilaisenkirkon yhteiskunnallistumista ja uu-distusliikkeitä.

Julkaisun historiikkiosuuden onkirjoittanut SVTL:n toiminnanjohta-ja Ritva Rasila, kuvaliitteen ja yh-distyksen johtohenkilöiden luette-lot on koonnut ja kirjasen toimitta-nut Kirkonpalvelijat ry:n sihteeri KariHartikainen. Julkaisun kustannuk-siin on antanut tukea Luterilaisenkulttuurin säätiö.

Kirkonpalvelijoidenhistoriasta ilmestyyjulkaisu

Ritva RasilaToiminnanjohtaja

SVTL ry

Tietoakirkonpalvelustyöstä.

Kirkonpalvelijoidenkoulutuksesta

ja edunvalvonnasta.

Seppo Pyykkönen, puheenjohtajaGSM 040 526 1871

Kari Hartikainen, sihteeriPuh./Fax (017) 281 1697

GSM 050 520 7003www.kirkonpalvelijat.fi

14

Taimi muistelee työuraansa mo-nipuolisena, muistorikkaana ja an-toisana, viettäessään eläkepäiviäYlä-Kemijoen Vanttauskoskella.

Eija Jaakola

Pyhä Jumala. Ylistämme si-nua pääsiäisen salaisuudes-ta. Anna pääsiäisilon saapuakaikkiin koteihin, kaikkiin sy-dämiin. Anna sen löytää tien-sä kivun ja sairauden keskel-le. Anna sen saapua sinnemissä nyt itketään avoimenhaudan äärellä. Kiitos, ettäsynnillä ja kuolemalla ei olemeihin enää lopullista valtaa.Kiitos, että tämän elämän jäl-keen olet valmistanut meilleiankaikkisen kodin luonasi.

suom. Anna-Maija Raittila

Taimi Bergmanin lähtiäisiä vietet-tiin Korkalovaaran kappelilla 30.1.

Taimin ura seurakunnassa alkoioikeastaan jo vuonna 1955. Silloin15-vuotias Taimi kirjoitti veljelleenarmeijaan, kirje loppui: “Nyt pittäälähtiä maalaamhan hautuumaan ai-taa, isä käski”

Vuonna -65 isä jäi eläkkeelle jaTaimi jatkoi hänen työtään Viirinhautausmaan hoitajana Rovanie-men seurakunnassa. Hautausmal-la ei silloin ollut sähköisiä roudan-sulattajia, joten Taimi suoritti räjäyt-täjäkurssin. Räjäyttäjän taitoja tar-vittiin myös kivien ja kantojen pois-toon. Hautojen kaivuu tapahtui sii-

Taimi Bergman eläkepäivillehen aikaan lapiolla, ilman konevoi-maa.

Työnkuva on sittemmin muuttu-nut moneen otteeseen, sisältäentyönjohtotehtävät hautausmailla,toimisto- vahtimestarin- ja suntion-töitä. Viimeiset 15-vuotta seurakun-tamestarina Korkalovaaran kappe-lilla. Työmatka-ajoja on kertynyt yh-teensä noin 900000 kilometriä, eli“viiden volkkarin verran”.

Läksiäislahjana hän sai, toiveen-sa mukaan, moottorisahan joka onsoinut ahkerasti. Tuloksena pihaareunustavat komeat halkopinot.Myös upeat kirjonta- ja muut käsi-työt syntyvät taitavissa käsissä.

* * *Koululaisten aineista kerättyä

Mitä Suomessa säilyttäisin, mitämuuttaisin: “Mielisairaaloita pitäisiperustaa ja näköalapaikkoja ja muitahuvittelukeskuksia.”

“Poliisin tehtäviin kuuluvat ryöstöt,murhat, pahoinpitelyt, liikenteen val-vonta ja muut järjestyshäiriöt.”

15

Etelä-Pohjanmaan alaosastonvuosikokous ja virkistysiltapäiväke 14.04.2004 Kylpylähotelli Mesikämme-nessä. Kokoontuminen aloitetaan klo 16.00.Alaosaston kustantama iltapäivän aikanaon käytössä kylpylän saunat, kuntouinti,vesihieronta ja porealtaat. Klo 18.00 alkaenseisovapöytä.Alaosaston sääntömääräinen vuosiko-kous pidetään klo 19.00. Yhdistyksen pu-heenjohtaja Seppo Pyykkönen ja sihteeriKari Hartikainen on tuomassa terveiset so-pimusrintamalta. Ilmoitt. Harri Kosolalle puh.050-3620059 8.4 mennessä.Tervetuloa. Toimikunta

Keski-Pohjanmaan alaosastonsääntömääräinen vuosikokous tiistaina20.4.2004 klo 18.30 Haapajärven srk-kodil-la, Ronkaalankuja 3, Haapajärvi.Tervetuloa. Toimikunta

Keski-Suomen alaosastonvuosikokous keskiviikkona 28.4.2004 klo13.00 Tikkakosken pappilassa, Kirkkokatu18, Tikkakoski. Kahvit luvassa.Tervetuloa. Toimikunta

Kanta-Hämeen alaosastonvuosikokous ti 27.4.2004 klo 18 Riihimä-en srk:n virastotaloon Temppelik. 9 A 3 krs.Käsitellään sääntömääräiset asiat. Paikallaon myös Kirkonpalv. ry:n puh.johtaja Sep-po Pyykkönen. Arpajaiset, kahvitus ja ilta-hartaus. Tervetuloa. Toimikunta

Varsinais-Suomen alaosastonvuosikokous tiistaina 13.4.2004 Naantalinseurakuntakeskuksessa. Mukana KP ry:npuheenjohtaja Seppo Pyykkönen ja sihtee-ri Kari Hartikainen. Kokoonnutaan klo 18.00Naantalin kirkkoon.Tervetuloa. Toimikunta

Etelä-Karjalan alaosastonvuosikokous ja teatteri-ilta keskiviikko-na 28.4.2004.Vuosikokous pidetään Lappeen srk:n tilois-sa (Kirkkokatu 10) klo 17.30 alkaen. Senjälkeen menemme teatteriin katsomaannäytelmää Pesärikko. Liput 5 €/jäsen. Sito-vat ilm. teatteriin lähtijöille 21.4. mennessäp. 05-4150469/Kirsi.Tervetuloa. Toimikunta

Päijät-Hämeen alaosastonvuosikokous 16.4.2004 klo 18.00 alkaen.Paikkana Hollolan seurakuntien leirikeskusParinpelto ja siellä rantasauna. Runsas tar-joilu, ajankohtaista asiaa ja saunomismah-dollisuus.Tervetuloa. Toimikunta

Pirkanmaan alaosastonsääntömääräinen vuosikokous ti 27.4.2004Huutijärven srk-kodilla, Marttilantie 2, Kan-gasala. Ohjelmaa, keskustelua; tulevansuunnittelua, kahvittelua.Nyt mukaan tapaamaan työtovereita.Mailis 0400-970114, Tuomas 044-7440049.Tervetuloa. Toimikunta

Satakunnan alaosastojärjestää Kauvatsan seurakunnan kanssaKIRKKOILLAN Kauvatsan kirkossa keski-viikkona 28.4.2004 kello 19.00. Ohjelmas-sa mm. kirkkoherra Veikko Ruusuvuorenpuhe, Kauvatsan kirkkokuoron laulua, yh-teistä virrenveisuuta ym. Kirkkotilaisuudenjälkeen kirkkokahvit seurakuntatalossa.Tervetuloa!Satakunnan alaosaston vuosikokouspidetään Kauvatsan seurakuntatalossa kes-kiviikkona 28.4.2004 kello 20.00. Käsitel-lään sääntöjen määräämät asiat mm. tilit,toimintakertomus, toimintasuunnitelma ym.Tervetuloa. Toimikunta

Pohjois-Savon alaosastonvuosikokous tiistaina 18.5.2004 alkaen klo9.00 Rytkyn leirikeskuksella. Mukana hiip-pakuntasihteeri Raili Pursiainen.Tervetuloa. Toimikunta

Etelä-Savon alaosastonvuosikokous tiistaina 4.5.2004 klo 10.30Kokoontuminen Mikkelin tuomiokirkon kryp-taan. Aamuhartaus klo 10. Vuosikokouk-sen jälkeen lounastarjoilu. Ilmoittautumi-set 30.4. mennessä Arvo Katajamäki 015-163 253. Yhdistyksen terveiset tuo sihtee-ri Kari Hartikainen.Tervetuloa. Toimikunta

N:o 1/2004 – 51. vuosikerta

Julkaisija/Tilaukset:Kirkonpalvelijat r.y. - Kyrkotjänare r.f.Puh./Fax: (017) 281 1697GSM 050 520 7003E-mail: kirkonpalvelijat@kolumbus.fihttp://www.kirkonpalvelijat.fi

S.EV.LUT. KIRKONPALVELIJAINYHDISTYS R.Y:n VUOSIKOKOUSOPINTO- JA VIRKISTYSPÄIVÄT 27.–29.6.1967 HÄMEENLINNASSA

Juhla oli samalla paikallisen piiriyhdis-tyksen 20-vuotisjuhla. Juhlille kokoontuin. 160 osanottajaa.

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimisuntio Toivo Hätönen Korsosta ja sihteeri-nä suntio Kalervo Tourunen Äänekoskelta.

Johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksisuntio Kalle Palminen Lahdesta, sihteeri-rahastonhoitajaksi suntio Sulo Laine Kuu-sankoskelta, varasihteeriksi suntio IlmariLautanen Hämeenlinnasta, varapuheenjoh-tajaksi suntio Esko Virtanen Raumalta ja

jäseniksi suntiot Lempi Haapanen Kiskos-ta, Toimi Raijas Imatralta, Martti KoistinenKouvolasta ja Pentti Parviainen Säyneisistä.

Kirkonpalvelija-lehden uudeksi toimitus-sihteeriksi valittiin hautausmaanhoitaja Pek-ka Lampinen Hämeenlinnasta.

Lehden toimitus:PL 421, 70101 KUOPIOToimitussihteeri Kari Hartikainen

Toimituskunta:Yhdistyksen hallitus

Ilmoitushinnat:Kokosivu 200 €1/2 sivua 110 €1/3 sivua 70 €

Pankit:Nordea 202718-136346Sampo Pankki 800015-252706OP 560005-293207

Paino: Kuopion Painotuote OyE-mail: kuopion.painotuote@co.inet.fi

Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa2004.

ISSN 0 355-8258