2013

Uusi kela.fi –ROHKEA KETTERÄN

KEHITYKSEN PILOTTI

HYVÄ HOITO ON ARKKITEHTUURIASIA

KONKRETIAA KEHIIN!Liikenteenhallinnan arkkitehtuuri syntyy substanssin ehdoilla

JulkICT-JOHTAJA TIMO VALLI:

TARJOLLA

VALTA ONNISTUAgofore on sähköisten palveluiden arkkitehtuuri- ja rakennustoimisto

14

gofore julkaisija Gofore Oy toimitus ja taitto Hybridiviestintä Effet Oy kannen kuva Sami Mannerheimo paino Hämeen Kirjapaino Oy, marraskuu 2013 osoitelähde Gofore Oy:n asiakasrekisteri. 

Gofore on valtion yhteishankinta-yksikön Hansel Oy:n valitsema puite-sopimus toimittaja kolmella osa-alueella: teknisen IT-konsultoinnin määrittely- ja arkkitehtuuripalvelut, sovellus-kehityspalvelut sekä johdon konsultoinnin hanke- ja projektin-

hallintapalvelut. Goforella on pitkä ja monipuolinen kokemus korkea-tasoisten IT-järjestelmien suunnittelusta ja toteutuksesta julkiselle sektorille. Sopimus Hansel Oy:n kanssa tekee Goforen palveluiden hankinnasta valtionhallinnon alaisille organisaatioille helpompaa.

gOfORE ON HANSEL-TOIMITTAJA

Sähköisten palveluiden arkkitehtuuri- ja rakennustoimisto

2013

MOOLOKIN KITA UMPEENJulkICT-johtajan Timo Vallin mukaan se tapahtuu yhteisellä strategialla, selkeillä tietohallinnon rakenteilla ja kokonaisarkkitehtuurityöllä.

HYVÄ HOITO ON ARKKITEHTUURIASIA

KELA USKALSI ONNISTUA Verkkopalvelun uudistus oli Kelan ketterä pilotti.

KONKRETIAA KEHIIN!Liikenteenhallinnan arkkitehtuuriatehdään substanssin ehdoilla.

SCRUMISTA KANBANIIN

TOIMISTOSERMILOOSIRATKAISU – EI KIITOS, VAAN BASE CAMP

8

12

14

16

1818 18

xkcd-verkkostrippi vie goforelaiset asian ytimeen.

SIVUILLA mm:

”olinkin aina ajatellut, että vesiputouksessa on jotain mätää.” magnus huldén, kela.fi-kehitys-tiimi.

Sam

i Man

nerh

eim

o

G o f o r e 3

untauudistus, uusi tietohallintolaki, valtion ICT-strate gia, ICT 2015 -työryhmän selonteko ja hallituksen rakenne-poliittinen ohjelma. Kaikki tähtäävät samaan pää määrään: palvelut on jatkossa tuotettava paremmin ja kustan nus-

tehokkaammin. Tässä tietotekniikan on määrä toimia keskeisenä ratkaisuna.

Tilanne ei kuitenkaan ole helppo kaikkien siilojen, monopolien ja vikasuuntaan menneiden tietojärjestelmähankkeiden keskellä . Onneksi diagnoosi on tehty jo jokin aika sitten, ja lääkkeetkin ovat tiedossa. TORI-hanke yhdenmukaistaa toimialariippumattomia IT-palveluita, kansallinen palveluväylä siirtyy piirustuspöydältä toteutukseen. Tunnistautuminen ratkaistaan vihdoin keskitetysti ja ilman pankkien tarjoamaa apua.

Yksittäisen hankkeen osalta lääkkeinä ovat arkkitehtuurityö ja ketterä kehittäminen. Arkkitehtuurityö vastaa kysymykseen, mitä ihmettä kehitetään ja miksi. Ketterän kehittämisen avulla taas huolehditaan, että kehitetään oikeaa asiaa ja oikeaan suuntaan. Edistyneet organisaatiot eivät enää rakenna iisakinkirkkoja, vaan projekteissa edetään pala palalta. Erityisen tärkeää se on juuri nyt, kun kehittämiskohteiden ympäristössä muutosten tahti vain kiihtymistään kiihtyy.

Parin viime vuoden aikana me Goforessa olemme päässeet tutus-tuttamaan kymmeniä organisaatioita sekä arkkitehtuurityöhön että ketterään kehittämiseen. Näiden lisäksi useat asiakkaamme miettivät monitoimijaympäristöjen rakenteita ja sitä oikeaa tapaa muodostaa integraattoritoiminto, ilman että ajaudutaan tuttuun vaihtoehdottomaan vendor-lock-in-tilanteeseen.

Siilot alas ja monopolit rikki! Palveluketjut sähköisiksi! Nyt tartu-taan toimeen, ketterästi ja arkkitehtuurilla ohjaten.

Timur KärkiToimitusjohtaja

Gofore Oy

Tom

mi S

ani

NYT ON AIKA KÄÄRIÄ HIHAT!

K

Sam

i Man

nerh

eim

o

Juna tulee, varmasti

4 G o f o r e

n Rikosseuraamuslaitoksen asiakastieto-järjestelmän uudistamiseen tähtäävä hanke on etenemässä kilpailutusvaiheeseen valtiovarain-ministeriön vaikuttavuus- ja tuloksellisuus-ohjelmasta myönnetyn rahoituk sen turvin . Rahoituksen hankkeelle varmisti Goforen laatima kustannus-hyötyanalyysi uuden järjestelmän mahdollistamien toiminta tapa-muutosten taloudellisista vaikutuksista.

Kustannus-hyötyanalyysi oli osa Goforen kaksivaiheisen toimituksen jälkimmäistä eli vaati musmäärittelyvaihetta. Projektin ensimmäinen vaihe sisälsi Rikosseuraamus-laitoksen asiakas tietojen hallinnan tavoitetilan kohdearkkiteh tuurityön kokonaisarkkitehtuuri-menetelmällä.

Kokonaisarkkitehtuurityöllä varmistettiin, että vaadittavat ICT-ratkaisut tukevat uuden viran omaisen tavoittelemia toimintamalleja . Rikosseuraamuslaitos syntyi, kun Vankein-hoitolaitos, Kriminaalihuoltolaitos ja Rikos-seuraamusvirasto vuonna 2010 yhdistyivät yhdeksi viranomai seksi. Rikosseuraamuslaitos toimii oikeus ministeriön alaisuudessa.

KUSTANNUS-HYöTYANALYYSI VARMISTI RAHOITUKSEN

n Suomen rataverkon ylläpidosta, kehit-tämisestä ja kunnossapidosta vastaava Lii-kennevirasto käyttää Goforen asiantun-temusta tukena ratapuolen IT-projekteis-saan. Gofore tukee viraston projektipäälli-köitä esimerkiksi IT-projektien läpiviennis-sä, koordinoinnissa ja dokumentoinnissa.

Syksyllä 2013 käynnissä ovat yhteis-työprojektit, joilla ratapuolen palvelimia siirretään kahdennettuun ympäristöön. Näin kasvatetaan järjestelmien kapasiteet-tia ja vikasietoisuutta ja kehitetään rauta-tieliikenteen järjestelmien toimintavar-muutta.

Projektinhallinnan asiantuntijapalve-luja koskeva yhteistyö alkoi maaliskuussa 2013 ja sitä koskeva sopimus kestää vuo-den 2014 loppuun. Sopimuksessa on kak-si optiovuotta.

VR G

roup

Pixm

ac

G o f o r e 5

STM:n arkkitehtuurityö hyvässä vauhdissa

THL:n aineistorekisterin jatkokehitys alkoi

n Gofore jatkokehittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aineisto- ja järjestelmärekisteriä. Työ alkoi syksyllä 2013, ja sen kilpailutus tapahtui Hanselin teknisen IT-konsultoinnin puitejärjestelyn kautta.

Työn kohteena ovat rekisterin tietosisällön monikielisen tallentamisen tuki ja REST-rajapinnan kehitys sekä laajen-nukset tietosisältöön. Työ koodataan Python-ohjelmointi-kielellä ja siinä käytetään Django-ohjelmointikehystä.

Aineisto- ja järjestelmärekisterissä THL ylläpitää keski-tetysti kuvauksia tietovarannoistaan ja -järjestelmistään . Keskitetyn rekisterin avulla halutaan edistää terveysalan palvelujärjestelmän kehitystyötä ja toimivuutta. Tähän pyritään kartoittamalla THL:n hankkeita ja niiden välisiä yhteistyötarpeita ja helpottamalla eri hankkeiden tieto-varantojen saavutettavuutta.

THL on Goforelle tuttu yhteistyökumppani, sillä Gofore on konsultoinut THL:n kokonaisarkkitehtuuria osana sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevaa terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen arkkitehtuurityötä.

n Sosiaali- ja terveysministeriö käyttää Goforen asiantuntemusta terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen yhteisen arkkitehtuurin hal-linnassa ja kehittämisessä.

Kohdealue kattaa STM:n sekä sen hallinnonalan virastojen ja lai-tosten omat arkkitehtuurit. Siihen kuuluvat myös kohdealueen or-ganisaatiorajat ylittävät sosiaali- ja terveydenhuollon, sosiaalitur-van, ympäristöterveydenhuollon ja työsuojelun osa-arkkitehtuurit.

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen yhteisessä arkkitehtuu-rissa käsitellään kohdealueen keskeiset yhteiset linjaukset ja ratkai-sut. Niitä ovat esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin arkkitehtuu-riperiaatteet, perustietovarannot ja keskeiset yhteiset prosessit ja kansalliset palvelut.

Gofore on esimerkiksi arvioinut hallinnonalan laitosten ja viras-tojen arkkitehtuurin tilaa ja kartoittanut yhteisiä toimintoja ja pro-sesseja päällekkäisyyksien löytämiseksi. Osana yhteistyötä on laadit-tu malli EU- ja kansainvälisen tason sidosarkkitehtuurien seuraami-sesta ja synnytetty STM:n kokonaisarkkitehtuurikuvaus.

Arkkitehtuurityötä koskeva STM:n ja Goforen yhteistyösopimus kestää vuoden 2014 loppuun. Siihen sisältyy optio työn jatkosta vuonna 2015.

Ketterän kehityksen valiojoukko uudistaa Helsingin yliopiston sähköisiä palveluja

n Helsingin yliopisto on valinnut Goforen yhdeksi kol mesta ketterän kehityksen asiantuntijapalvelu jen puitesopimustoimittajistaan. Gofore voitti kil pai lu -tuksen parhailla laatupisteillä, ja sopimus koskee vuo sia 2013–2017. Hankintapäätöksessä todetaan muun muassa, että Goforen toimintamallin perusteella yri tyk sen osaaminen ja kokemus ketteristä projek teis ta on erinomaisella tasolla, samoin sen tarjoa man asian tun tijapoolin osaaminen. Myös Goforen laadun var mistus käytännöt ovat erinomaisia ja ketterää projektityötä tukevat käytännöt vakuuttavat.

Osana yhteistyösopimusta Gofore uudistaa syk syllä 2013 Helsingin yliopiston verkkopalvelun, joka rakennetaan Drupal-julkaisujärjestelmän päälle.

Kelan intra on aidosti mobiili

n Kela uudistaa intranetinsä. Osana tätä työtä Gofore on suunnitellut intra-netin käyttöliittymän prototyypin ja CSS-tyylitiedostot.

Intranetin käyttöliittymä on täysin mobiili, kaikki sen sisältö aukeaa oikein ja näyttävästi mobiililaitteilla . Muun muassa kaaviokuvat muuntuvat taulukoiksi pienillä resoluutioilla . Tähän on päästy asiantuntevalla ja käytettävyyttä korostaneella suunnittelulla ja käyttä mällä tukena Twitter Bootstrap Frameworkia. Intranet toteutetaan MS SharePoint 2013 -alustalle.

Intranetin kehitystyössä Kela toimi esimerkillisen avoimesti julkaisemalla prototyypin julkisesti verkossa. Uusi intranet otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana.

6 G o f o r e

OIKEUSMINISTERIö minimoi hankintariskejä n Oikeusministeriössä on käynnissä syyttäjälaitosta ja yleisiä tuomioistuimia koskeva laaja Aineistopankki-tietojärjestelmähanke. Sen vaatimusmäärittelyssä ja vaatimusten koostamisessa kilpailutuksen edellyttämään muotoon on käytetty kokonaisarkkitehtuuri menetelmää. Menetelmää soveltamalla toiminnan tavoitetilasta on saatu johdettua jäsentyneesti kuvaus tarvittavasta tieto-järjestelmästä.

Gofore on toiminut vaatimusmäärittelytyön ohjaajana oikeusministeriön ja Oikeusrekisterikeskuksen asian-tuntijoiden rinnalla. Työssä on luotu yleiskuva tarpeista , kartoitettu toiminta- ja tietoarkkitehtuuria, tunnistettu tietojärjestelmätarpeita ja kirjattu vaatimuksia uusille tietojärjestelmäpalveluille.

Aineistopankkihankkeessa (AIPA) luodaan yhtenäi nen järjestelmä, jossa syyttäjänvirastot ja yleiset tuomio istuimet käsittelevät sähköisesti kaikki lain käyttöasioita koskevat toiminnot asioiden vireilletulosta niiden ratkaisuun ja arkistointiin saakka. Samalla kehi tetään virastojen ja tuomioistuinten toimintoja.

Yhteistyö Opetushallituksen kanssa jatkuun Goforen yhteistyö Opetushallituksen kanssa jatkuu Oppijan verkkopalvelut - hankkeessa integraattoritoiminnolla ja sovellushallinnan palvelulla. Gofore vastaa yhteistyössä Cybercom Finland Oy:n kanssa monitoimijaympäristössä tapahtuvasta arkkitehtuurilla ohjaamisesta, sovellus-ylläpidosta sekä laadunvarmistuksesta.

Oppijan verkkopalvelut on Opetushalli-tuksen jättihanke, jolla Suomeen synnytetään kattava koulutusasioiden sähköinen palvelu-keskus. Gofore on toiminut hankkeen alusta asti asiantuntijana sen arkkitehtuurilähtöisessä vaatimusmäärittelytyössä. Projektin edetessä Goforen scrumtiimi on työstänyt uusia palveluja yhdessä muiden yritysten ja Opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa.  

Oppijan verkkopalvelut toteutetaan julkishallinnossa uudella mallilla. Opetus-hallitus vastaa itse hankkeesta ja ostaa käyttöönsä tarvittavan ICT-asiantuntemuksen . Nyt käynnistetyt toiminnot muodostavat perustan palvelun jatkuvalle kehittämiselle ketterästi ja arkkitehtuuriohjatusti myös jatkossa.

n Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat hank kineet yhteisen järjestelmäkokonaisuuden lumen ja maa-ainesten vastaanottopaikkojen käytön hallintaan. Hankinta sisältää vastaanottopaikkojen puomi järjestelmän sekä siihen liittyvän taustajärjestelmän , joilla muun muassa tunnistetaan autot rekisteri numeron perusteella ja kohdistetaan automaattisesti laskutuksen ajoneuvon omistajalle.

Kaupungeilla on käytössään yhteensä yksi maa-ainesten ja 18 lumen vastaanottopaikkaa. Uuden, kaupunkien toimintaa yhtenäistävän järjestelmän toimittaa Labkotec yhteistyössä Goforen kanssa. Gofore tekee järjestelmään käyttöliittymän liikennöitsijöille ja kaupunkien vastuu-henkilöille sekä rajapinnat, joilla Labkotecin toimittamat laitteet kommunikoivat LabkoNet®-portaalin kanssa ja kaupunkien laskutusjärjestelmät seuraavat autojen käyntejä vastaanottopisteillä.

pict

oriu

m

Helsingin, Espoon ja Vantaan lumen ja maa-ainesten vastaanotto yhteiseen järjestelmään

G o f o r e 7

VANHOJA LEHTIÄ TALKOISTAVILLE MALLI JA TYöKALUT

Arkkitehtuuri-opastusta ammattikorkeallen Gofore on mukana ketterän ohjelmisto-kehityksen edelläkävijöiden osuuskunta-muotoisessa verkostossa Valomossa, joka toimii asiantuntijana Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kokonaisarkkitehtuurityön roadmapin laadinnassa ja tukee käytännön työn käynnistä-mistä. Valomon tuella TAMK välttää kokonais-arkkitehtuurityön käynnistysvaiheelle tyypilliset virheet ja osaa keskittyä hyvän lopputuloksen kannalta olennaisiin asioihin. Valomo Osuus-kunnan yrityksistä toimeksiannon toteuttamiseen osallistuvat Gofore ja Hss Consulting. TAMK tarjoaa koulutusta noin 10 000 opiskelijalle seitsemällä eri koulutusalalla.

Pixm

ac

n Gofore toteuttaa yhdessä alihankkijansa Evident Solutions Oy:n kanssa Kansalliskirjaston Historialliselle sanomalehtikirjastolle, aikakauslehtikirjastolle ja pienpainatteille mallin ja palvelun, joiden avulla kiinnostuneet voivat yhteisöllisesti merkitä, löytää ja jakaa artikkeleita esimerkiksi vuosina 1771–1910 ilmestyneistä digitoiduista sanomalehdistä.

Kansalliskirjastolla on tarve tunnistaa artikkeleja, ja tätä varten luodaan nyt crowdsourcing-palvelu.

Sen toteutuksessa käytettävyys on erityisen

tärkeää. Vanhat lehdet ovat aarreaitta esimerkiksi sukututkijoille, historia-ammattilaisille ja eri alojen harrastajille. Heidän tekemiensä merkintöjen perusteella myös muut löytävät artikkelit helpommin.

Gofore on tehnyt palvelulle SoMe-strategian. Käytössä olevilla työkaluilla artikkeleja on helppo jakaa sosiaalisessa mediassa. Strategia tukee Kansalliskirjaston viestintää, jonka tavoite on esitellä tuloksia kiinnostavalla tavalla.

Palvelu avataan keväällä 2014.

Uusi malli ohjaa Trafin kehittämistoimintaan Gofore kehittää Liikenteen turvallisuusvirastolle Trafille mallin, jolla johdon linjausten mukaisesti ohjataan viraston koko kehittämistoimintaa ja hankesalkunhallintaa. Malliin liittyy myös viraston kehittämiskohteiden arkkitehtuurisuunnittelu ja vaikutusten arviointi.

Uudistuksen tavoite on tehostaa Trafin kehittämis prosessia ja päätöksentekoa sekä varmistaa investointien hyödyt ja vaikuttavuus.

8 G o f o r e8 G o f o r e

Tekst i Ai la Väl ikosk i • Kuvat Sami Mannerheimo

G o f o r e 9

ulkishallinnon ICT-projekteja on verrattu Moolokin kitaan, jolle mikään ei riitä. Tämä syöveri tukitaan nyt. Siihen julkishallinnon organisaatioiden johdolla on keinot. Julkisen hallinnon ICT-johtajan Timo Vallin mukaan valta yli Moolokin saadaan yhtei-sellä strategialla, selkeillä tietohallinnon rakenteilla ja kokonaisarkkitehtuurityöllä.

Julkishallinnon ICT-työtä linjaavat 2012 valmistuneet kuntien ja valtion yhteinen ICT-hyödyn-tämistrategia, ICT 2015 -työryhmän tiekartta ja kyberturvallisuusstrategia. Yhteisillä strategioilla ta-voitellaan uudenlaista yhteentoimivuutta ja kustannustehokkuutta.

Nyt strategiat on muutettava eläväksi elämäksi. − Sitä ei kukaan saa aikaan yksinään. Strategiat on laadittukin yhdessä, jolloin työtäni oli muun

muassa varmistaa, että kaikki pääsevät yhteiseen keskusteluun ja kehittämiseen mukaan, Timo Valli linjaa.

MOOLOKIN KITA

UMPEEN

J

1 0 G o f o r e

Kokonaisarkkitehtuurimallia korostava tie-tohallintolaki on ohjuri, jolla strategian mu-kaiset julkishallinnon uudet toiminta ta vat ja kansalaisille kehitettävät sähköiset palvelumal-lit on tarkoitus tehdä todeksi. Tietohallintolain toimeenpanoa on valmisteltu huolellisesti, eikä sen määräaikoihin liittyvää asetusta ole valtio-varainministeriössä kiirehditty antamaan ennen kuin julkisen hallinnon viranomaiset ovat siihen valmistautuneet.

− Suomessa on ollut taipumus liioitella, kun on oltu löytävinään uusi hopealuoti. Prosessien

kehittäminen oli tällainen tapaus, ja yhdessä vai-heessa vannottiin laatutyön nimeen. Emme ole ha-

lunneet ruokkia vastaavaa. On annettu aikaa kokonais-arkkitehtuurin menetelmän ja välineiden osaamisen hank-

kimiseen ja oikeaan asemointiin niin, että lamput syttyisivät organisaatioiden johtoryhmissä. Näin on jo melko paljon ta-pahtunutkin.

Tietohallintolakiin liittyvää arkkitehtuuriohjaukseen velvoittavaa Valtioneuvoston asetusta valmistellaan ensi vuoden alkuun. Sen tultua voimaan organisaatioilla on kuusi kuukautta aikaa aloittaa kokonaisarkkitehtuurityö ja kolme vuotta aikaa saada valmista.

Yhteiseen valtaan

Timo Valli sanoo, että kokonaisarkkitehtuurityön onnistumi-seksi tärkeää on olennaisen osaaminen. Ei knoppologia, vaan sen tiedostaminen, mistä kokonaisarkkitehtuurissa perimmil-

tään on kysymys, mikä on sen tarkoitus.Siis mikä? − Se on organisaatioiden toiminnan kehittäminen niin,

että työ saa kokonaisarkkitehtuurista mahdollisimman hyvän tuen ja saadaan mahdollisimman hyviä tuloksia mahdollisim-man pienillä kustannuksilla, Valli kiteyttää.

Hänen mukaansa strategia, kokonaisarkkitehtuuri ja selkeät tietohallinnon rakenteet ovat tukipuita, joilla johto pitää toi-mintakulttuurin muutokset hallinnassaan.

− Ne antavat julkishallinnon organisaatioiden johdolle mahdollisuuden hallita ja ohjata muutostilanteessa monimut-kaista tieto- ja viestintätekniikkaansa. Tämä valta on tarjolla kaikille julkishallinnon organisaatioille.

alussa ja tien päässä

Tieto ei liiku, rahaa palaa ja ongelmia on. Timo Vallista kuva julkisen hallinnon tietotekniikan hyödyntämisestä on kummal-linen. Totuus kun hänen mukaansa on toisenlainen.

− Olemme maailman huippuluokkaa julkisen hallinnon tietotekniikan soveltamisessa, ja kansainvälisissä vertailuissa tulemme kerrasta toiseen kymmenen parhaan joukkoon. Vii-mek si tänä vuonna sijoituimme ykköseksi World Economic Forumin listauksessa, Valli perustelee.

World Economic Forum mittaa tietoverkkojen kehitystä, sääntely-ympäristöä ja palvelujen kehitystä, ja sen tutkimuk-sessa oli mukana 144 maata.

− Olemme niin hyviä, että näemme selvästi sen missä olemme – vasta alussa − ja miten paljon on saavutettavissa. Tä-mä ilmeisesti kääntyy itseruoskinnaksi, jolla turhaumaa pure-

ICT-johtaja Timo Valli vetää valtiovarainministeriön julkisen hal-linnon tieto- ja viestintäteknistä (JulkICT) toimintoa. Toiminto vastaa julkisen hallinnon tietohallinnon, sähköisen asioinnin ja tie-tovarantojen käytön kehittämisestä, valtion tietohallinnon ohjauk-sesta ja sen kehittämishankkeiden yhteensovittamisesta.

− En koe olevani ’se julkishallinnon iso ICT-pomo’, joka yksi-nään saa asiat tapahtumaan.

− Avainhenkilöt istuvat julkisen hallinnon organisaatioiden joh-toryhmissä. Olen yhteistyön ja yhteisten palvelujen ja toimintatapo-jen vahvistaja ja varmistaja. Juuri nyt työssäni keskeisintä on yhteis-työn rakentaminen kuntien ja valtion yhteisen ICT-hyödyntämis-strategian tavoitteiden mukaan, Timo Valli määrittelee.

YHTEISTYöN

VAHVISTAJA JA VARMISTAJA

G o f o r e 1 1

taan, kun investoinnit ovat isoja, kokonaisuudet monimutkaisia ja uudistumissyklit pakostakin pitkiä.

Yhden tien päässä ollaan kuitenkin varmasti: sen, että jokai-nen julkishallinnon viranomainen voisi kehittää ja toteuttaa it-se omat järjestelmänsä.

näyttöjä alkaa tulla

Timo Vallin mukaan olennaisen pitäisi nousta nykyistä terä-vämmin esiin julkisen sektorin ICT-tekemisistä. Sitä eivät ole rahasummat tai ICT:n markkinointi- ja myyntipuolen kulloi-setkin trenditermit. Pitää saada esiin, miten ICT:n hyödyntä-misellä tehdään vaikuttavuutta. Siis parempia palveluja ja vai-kutusmahdollisuuksia kansalaisille, sujuvampaa ja avoimempaa hallintoa sekä tuottavampaa tekemistä.

Keskustelu tähän suuntaan vauhdittuu, kunhan saadaan riittävän laajoja onnistuneita esimerkkejä. Näytöt ovat olleet vä-hissä − pitkään esimerkkinä on käytetty verohallinnon uudistet-tua veroehdotuskäytäntöä.

− Ei ole ollut uuteen lainsäädäntöön perustuvaa esimerkkiä siitä, miten monimutkainen kokonaisuus ja siinä mukana ole-vat organisaatiot olisi sovitettu yhteen uudella tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön alueella tällainen onnistuminen on nyt syntynyt SADe-hankkeessa Oppija-palvelukokonaisuuteen yh-teishakujen toteuttamiseen.

Lisää on tulossa. Timo Valli arvioi, että uuden IT-pal-veluarkkitehtuurin ensimmäiset laajat sovellukset nähdään 2016−2017. Kehitysvauhtia määrittää osaltaan tietohallintolain siirtymäsäännös, joka velvoittaa organisaatioita vasta, kun jär-jestelmiä ollaan uudistamassa.

Valtion IT-Palvelukeskus valitsi Goforen asiantuntijat avoimen tiedon kehityskumppaniksi

ulkisen tiedon hyödyntäminen kuuluu hallitusohjelman kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamisen kärkihankkeisiin. Toukokuussa käynnis-tetty avoimen tiedon ohjelma vauhdittaa julkisen hallin-

non tiedon avaamista ja sen käytön lisäämistä sekä julkisten että kaupallisten sähköisten palvelujen kehittämisessä.

Valtion IT-Palvelukeskus (VIP) on valinnut Goforen asian-tuntijat kumppanikseen toteuttamaan avoimen datan portaalin osana avoimen tiedon ohjelmaa. Lisäksi yhteistyöhön sisältyvät kansallisen palvelutietovarannon rakentaminen sekä kansallisen yhteentoimivuus.fi-portaalin uuden version kehittäminen.

Työssä sovelletaan ketteriä kehitysmenetelmiä. Sopimus mahdollistaa myös myös prototyyppien ja demojen kehittämisen osana uusien palvelujen konseptointia sekä täysin uusien palve-lujen kehittämisen.

Gofore on innoissaan roolistaan julkisen hallinnon ICT-strategian jalkauttamisessa.

– On hienoa päästä rakentamaan käytännön edellytyksiä siilo-jen purkamiselle ja tulevaisuuden sähköisten palveluiden kehit-tämiselle, iloitsee liiketoimintajohtaja Juha Virtanen.

Gofore valikoitui toimittajaksi Hanselin teknistä IT-konsul-tointia koskevan puitejärjestelyn sisäisessä kilpailutuksessa.

– Vaatimukset sekä yrityksen että työhön tarjottujen asian-tuntijoiden osaamisen suhteen olivat todella kovat. Mutta kovat ovat näyttömmekin, Juha Virtanen kehaisee.

– Olemme olleet avoimuuden ja palvelulähtöisen arkkiteh-tuurin sanansaattaja kymmenen vuotta. Valtionhallinnon tahto-tila ja sitä toteuttavan avoimen tiedon ohjelman tavoitteet ovat kehittäjillemme läheisiä ja ketterät menetelmät vaativissa hank-keissa koeteltuja arjen työkaluja.

Kyseessä on aidosti ketterä ohjelmistokehitysprojekti. Kehi-tystyötä tehdään Valtiokonttorin tiloissa yhteisessä tiimissä Go-foren scrummasterin johdolla.

Kehitystyön läpinäkyvyyden varmistamiseksi kaikista palve-luista julkaistaan beta-versioita. Kehitystyön aikana loppukäyttä-jiltä kerätään aktiivisesti palautetta, ja riittävän kypsyystason val-mistuttua palvelut otetaan tuotantokäyttöön.

Kansallisen avoimen datan portaalin tavoitteena on tarjota kaikille julkisen hallinnon organisaatioille yhteinen palvelu, jonne organisaatiot voivat tuottaa yhdenmukaiset kuvailu- ja saata vuustiedot tarjolla olevista avoimista tietovarannoista. Pal-velutietovarannosta tulee kuntien ja valtion tuottamien palvelu-jen perustietovaranto hallinnon eri palvelujen ja kansalaisten käyttöön.

J

1 2 G o f o r e

leirit purkautuvat, osaajat verkottuvat

S

Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimintamallit on uudis-tettava, kun väki vanhenee ja palvelutarve kasvaa, sote-ammattilaisista on pula eivätkä valtion ja kuntien rahat riitä.

Sote-palvelurakenneuudistuksen tulevaa hallin-nollista rakennetta ei vielä yksityiskohtaisesti tiede-tä. Tulipa siitä millainen tahansa, palvelujen tasa-arvoinen saatavuus ja laatu edellyttävät hallinnon rajoista riippumatonta sähköistä tiedonhallintaa. Tarvitaan uusia sähköisiä välineitä, joilla kansa-laisia tuetaan terveyden ylläpidossa, sairauksien ennaltaehkäisyssä, omaehtoisessa hoidossa ja kotona pärjäämisessä.

Tarvitaan myös yhteistyömalli, jolla ICT-ratkaisuja ja näiden mahdollistamia toiminta-malleja kehitetään ja otetaan käyttöön.

Perustaa valtakunnalliselle yhteistyölle valmistellaan VAKAVA-projektissa. Siinä suunni-tellaan ja kuvataan alueellista sosiaali- ja tervey-denhuollon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaa kansallisessa yhteistyössä sekä viidessä rinnakkain etenevässä alueellisessa projektissa. Projektissa suunnitellaan myös kansallista yhteistyömallia jatkotyöskentelyn pohjaksi. Näin laajaa yhteistä ark-kitehtuurityötä sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole aiemmin tehty.

Kuntaliitto vastaa sosiaali- ja terveysministeriön käyn-nistämän VAKAVAn kansallisesta osuudesta ja kansallisesta tuesta alueelliseen työhön. Alueelliset projektit toteutetaan yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla kuntien ja sairaanhoito-piirien yhteistyönä. Gofore toimii molemmilla tasoilla yhteistyömallia valmistelevissa projektiryhmissä kokonaisarkkitehtuurityön asiantunti-jana.

Keväällä 2013 käynnistynyt VAKAVA-työskentely kestää alkuvuoteen 2014. Tietohallintoyhteistyön kehittäminen jatkuu Kuntaliiton koordinoimassa AKUSTI-projektissa.

VAKAVAsti parempaan päin

ote-uudistuksen isot avoi-met kysymykset liittyvät hallinnollisiin rakenteisiin ja rahoitukseen. Käytännön

toiminnassa hallinnon rajat tai se, mi-kä nimi sairaalan ovessa lukee, eivät ole keskeisimpiä kysymyksiä.

− Kokonaisarkkitehtuurin tavoite-tilan suunnittelussa olennaista on toi-minnan tavoitetilan kuvaaminen ja sen ymmärtäminen, mitä tietoa toi-minnassa syntyy, mitä tietoa siinä tar-

vitaan ja millaisia tietojärjestelmiä se edellyttää. Sote-sektorin asiantunti-jat saadaan nyt samaan pöytään ark-kitehtuuriasiantuntijoiden kanssa, ja yhteinen näkemys toiminnallisesta ta-voitetilasta on tunnistettavis-sa. Näkymä tulevaisuuden toimintamalliin on huo-mattavasti rakennenä-kymää selkeämpi, sa-noo erityisasiantuntija Karri Vainio Kuntalii-

tosta. Hän toimii VAKAVAn projekti-päällikkönä.

Sote-sektorilla kehittämistyötä on perinteisesti tehty tiukasti eri leireissä − sairaanhoitopiirit omissa hankkeis-

saan, isot kaupungit omissaan ja keskisuuret sekä pienet kunnat

mikä mitenkin esimerkiksi kuntayhtymissä ja yksinään.

VAKAVA on ohjannut leirikunnat yhteisiin suun-nittelupöytiin. Yhteis tä sote-

Tekst i ja kuvat Ai la Väl ikosk i

G o f o r e 1 3

V

HYVÄ HOITO on arkkitehtuuriasia

kokonaisarkkitehtuuria suun nit te le-vien joukko on iso. Kansallisia viran-omaisia on kymmenkunta ja lisäksi 20 sairaanhoitopiiriä, 160 terveys keskusta ja kuntien sosiaalipalveluihin liittyviä toimintoja.

− Yhteistyön on perustuttava hal-litusti hajautettuun verkostomalliin, jossa alueelliset toimijat kootaan sa-maan pöytään ja sieltä asiat tuodaan kansalliselle tasolle. Aiemmin on teh-ty isoja kansallisia suunnitelmia ilman

riittävää vuoropuhelua kansallisten toimijoiden ja kunta- ja sairaanhoito-piirikentän välillä. Uskon, että esimer-kiksi terveydenhuollon kansalliset tie-tojärjestelmäpalvelut olisivat huomat-tavasti pidemmällä, jos suunnittelu-vaiheessa käytössä olisi ollut vastaava arkkitehtuurimalli kuin meillä nyt.

Vainion mukaan VAKAVAssa pe-rinteiset leirit ovat jo osittain purkau-tuneet. On myös synnytetty uusi ark-kitehtuuriosaajien verkosto.

− Alan osaajia ei ole kunnissa ja sairaanhoitopiireissä riittävästi. Orga-nisaatioiden arkkitehtuuriosaamista on vahvistettava ja sitä on pystyttävä jakamaan alueiden kesken. Sote-alueen kehittämistyö on erittäin vaativaa ja siinä toimintaympäristön tuntemus on avainasemassa, siksi työtä ei voida tehdä konsulttien varassa.

arsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä VA-KAVA-projektin työpajojen keskeiseksi arkkitehtuuriperiaatteeksi on linjattu asia-kasnäkökulma. Organisaatioiden toimin-

nan sijasta keskitytään asiakasprosesseihin. Mieti-tään, millaisen kokonaisarkkitehtuurin avulla potilas saataisiin parhaiten hoidettua.

Esimerkiksi asiakkaan tullessa perusterveyden-huollon lähetteellä erikoissairaanhoitoon kaikki hä-nen aikaisemmat potilastietonsa pitää olla käytettä-vissä. Nyt ei ole, ja siksi samoja asioita kysytään ja kir-jataan moneen kertaan ja tehdään päällekkäisiä tut-kimuksia. Kotiutuksen koittaessa tieto potilaan kun-nosta ja jatkohoidon, kontrollien ja kotipalvelun tar-peesta ei etene.

− Potilaan pitää voida olettaa, että seuraavassa paikassa tiedetään, mitä edellisessä on tehty. Tehok-kuutta prosesseihin tulee automaattisesti, kun tieto todella kulkee, asioita ei tehdä päällekkäin eikä myö-

hässä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tieto-hallintojohtaja Yrjö Koivusalo sanoo.

Sairaanhoitopiiriin kuuluu 29 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Alueella toi-mii 15 terveyskeskusta ja seitsemän sairaalaa ja kuntien sosiaali- ja terveystoimien kans-

sa yhteensä 50-60 organisaatiota, joiden arkkitehtuu-riyhteistyötä Varsinais-Suomen VAKAVAssa linjataan.

Tämän kokonaisuuden hallinta on Koivusalon mukaan projektin kovin haaste.

− Kokonaisarkkitehtuuri on organisaatiolähtöi-nen menetelmä, jossa organisaation visiosta ja strate-giasta johdetaan arkkitehtuurilinjauksia. Alueellisessa VAKAVA-työssä ei ole yhtä organisaatiota eikä päät-täjää, vaan jokainen organisaatio tekee itse juridises-ti sitovat päätöksensä. Aina löytyy joku, jolle yhteinen konsensus ei kelpaa.

Yhteiseen tahtotilaan on kuitenkin päästävä. Koi-vusalon mukaan jokainen verosentti, joka heitetään hukkaan kun ei nähdä organisaatiorajojen yli ja teh-dään osaoptimointeja, on tyhmyyttä.

− On nähty liiaksi hankkeita, joista yhteinen tah-totila puuttuu. VAKAVAssa ollaan valtavan urakan alussa, ja oikeassa suunnassa. Varsinais-Suomessa taustalla on myös terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämis-suunnitelma. Sen myötä yhteis-työkuviot kehittyvät muuten-kin kuin tietojärjestelmäpuo-lella ja pääsemme tehokkaasti eteenpäin.

Piirr

os: T

iina

Laut

amäk

i

1 4 G o f o r e

KELA USKALSI ONNISTUA

SUOSITUN VERKKOPALVELUN UUDISTAMINEN OLI KELAN

KETTERä PILOTTI.

• entisenkela.fi-palvelunkorvaaminentäysinresponsiivisellaverkko- palvelulla ja siirtäminen Domino-ympäristöstä Liferay-portaalialustalle• ensimmäinenketterinmenetelmin(Scrum)toteutettuprojektiKelassa• Goforenjohtamatekninentoteutuskäynnistyisyyskuussa2012• palvelunjulkistushuhtikuussa2013• laajuusnoin5000sivuaja10000liitettä,useitaerillissovelluksia• katsocase-kuvauswww.gofore.com

MIKÄ HANKE?

Tekst i Marketta Tammisto Kuva Sami Mannerheimo

G o f o r e 1 5

magnus huldén (vas.), sisko ilmaranta, salla suneli ja arto paavola olivat toteuttamassa kansaneläkelaitoksen ensimmäistä ketterän kehityksen projektia. – tihein askelin etene-vä, joustava menetel-mä oli tähän hankkee-seen juuri oikea.

aikkia kansalaisryhmiä palvele-va kela.fi-verkkopalvelu raken-nettiin reilun vuoden mittaises-sa urakassa perustasta alkaen

uusiksi: uudelle alustalle, kasvavan mobii-likäytön vuoksi täysin responsiiviseksi ja – ensimmäisenä projektina Kansaneläkelai-toksen IT-historiassa – ketterän kehityksen menetelmin.

Suositun palvelusivuston ottaminen ketterän menetelmän pilotiksi oli rohkea veto. Kela.fi on 19 miljoonalla vuosittaisella vierailullaan yksi julkisen hallinnon käyte-tyimmistä verkkopalveluista, eikä uudistuk-sen menetelmävalinta ollut ollenkaan itses-tään selvää.

– Meillä on monen sadan hengen IT-osasto ja omat vahvat tekemisen tavat. Itse kin kysyin projektiin tullessani, miksi lähdettiin ketterään kehittämiseen, kun meillä olisi vanhoille menetelmille vahva osaaminen ja tuki, kertoo hankkeen tekni-nen koordi naattori Sisko Ilmaranta Kelasta.

– Nyt olen ylpeä organisaatiostamme, että meiltä löytyi joka portaasta valmiutta kokeilla uutta. Kela.fi oli onnistunut pilot-ti, jonka uskon vaikuttavan menetelmäva-lintoihimme jatkossakin.

hektistä, motivoivaa

Uudistuksen tuoteomistaja Marika Leed oli vakuuttanut ohjausryhmän ketterän kehit-tämisen eduista, ja kilpailutuksessa tekni-seksi toteuttajaksi valittiin Gofore. Projek-tihuoneesta Kelan pääkonttorissa Helsin-gin Taka-Töölössä tuli yli puoleksi vuodeksi neljän goforelaisen ja puolen tusinan kela-laisen yhteisen tekemisen hermokeskus.

Miten sujui? Oliko hankalaa?– Ketterä kehittäminen sinänsä ei ole

vaikeaa. Mutta jos vesiputousmalli mää-rittelyineen ja tarkkoine suunnitelmineen on iskostunut selkäytimeen, on aika haaste omaksua uusi ajattelutapa, jossa aletaan heti kirjoittaa koodia ja edetään kokeilun ja kor-jailun kautta, Sisko Ilmaranta pohtii.

Kelan kehitystiimiläiset Magnus Hul­dén ja Arto Paavola sekä sisällönsiirrosta vastannut Salla Suneli Kelan viestinnästä ovat yhtä mieltä siitä, että ketterä kehitys oli oikea tekemisen tapa vaativaan ja monita-hoiseen hankkeeseen.

– Siinä tulee jatkuvasti pieniä onnistu-misia, ja jos jokin ei toimi, korjausliikkeet tehdään saman tien. Se tekee työstä mie-lenkiintoista ja motivoivaa, sanoo Magnus Huldén.

Ripeän etenemisen kääntöpuolena ovat aikataulupaineet, kun kahden viikon sprin-teissä on ehdittävä tehdä, kokeilla ja korja-ta sovittu määrä asioita. Prosessin hektisyys yllätti, mutta Goforen johtamana kehitystii-mi sai nopeasti rytmistä kiinni. Myös työ-

hön osallistuneet seitsemisenkymmentä si-sällöntuottajaa urakoivat tarkistuksia ja kor-jauksia samassa tempossa.

Koska kela.fi-palvelun kohderyhmä on heterogeeninen ja käyttäjäryhmillä on mo-nia erityistarpeita, käytettävyyteen ja saavu-tettavuuteen kiinnitettiin paljon huomiota. Ketterän menetelmän ansiosta asioita pääs-tiin testaamaan ja hiomaan työn aikana jat-kuvasti.

– Asiakkaiden käyttämien selainten ja mobiililaitteiden kirjo kasvaa ja muuttuu si-tä tahtia, ettei responsiivisuutta oikeastaan voisi vanhalla tavalla toteuttaakaan, sanoo Arto Paavola, joka vastasi käyttöliittymän kehittämisestä.

Eri käyttäjäryhmiä osallistettiin työhön aktiivisesti, ja beta-versio pidettiin ulkona pitkään käyttäjäkokemuksen keräämisek-si ennen julkistusta. Palautteiden perusteel-la voitiin vielä tehdä melko isojakin muu-toksia.

miksi onnistuimme?

Kelan ketterässä pilotissa sekä prosessi että lopputulos onnistuivat. Miksi?

– Yhteinen tiimi toimittajan kanssa oli onnistumiselle todella tärkeä. Se loi keski-näistä ymmärrystä, vahvisti luottamusta ja piti tiedonkulun reaaliajassa, kehittäjät lis-taavat.

– Perehdyimme Scrum-menetelmään etukäteen, niin että kaikki tunsivat sen roo-lit ja käyttivät oikeita termejä alusta alkaen.

– Toimittajan valinta osui kohdalleen. Ihmiset osasivat asiansa ja tiimiimme syn-tyi hyvä yhteishenki.

Kuten tuoteomistaja kirjasi blogissaan syyskuussa 2012 Gofore-yhteistyön käyn-nistyttyä: ”Hyvä tästä tulee! Nuo ovat teh-neet tätä jo vuosia.”

Antti Peltola oli yksi Goforen asiantun-tijoista kela.fi-tiimissä. Hän lisää onnistu-misen syihin tiimin hyvän valmistautumi-sen projektiin ja vahvan motivaation uuden menetelmän omaksumiseen.

Tärkein onnistumisen tekijä niin tilaa-jan kuin toimittajankin kannalta on kuiten-kin tuoteomistaja. Tässä hankkeessa tuote-omistaja todella omistautui asialle, kuunteli kehittäjiä, suodatti organisaatiosta tulvinei-ta toiveita ja teki riittävän nopeasti kehitys-työtä edistäviä päätöksiä.

– Tuoteomistajan roolia ei voi liiaksi ko-rostaa. Hänen näkemyksensä lopputulok-sesta ohjaa etenemistä ja pitää työn oikeas-sa suunnassa.

K

1 6 G o f o r e

LIIKENTEENHALLINNAN ARKKITEHTUURIA TEHDääN TIUKASTI SUBSTANSSIN EHDOILLA.

iikennevirastossa kokonaisark-kitehtuurityötä linjataan tiukas-ti konkretiaan ja käytäntöön. Samalla kun työstetään arkki-

tehtuurimallia, se kytketään myös pro-jekteihin ja hankkeisiin.

Tieliikenteen palvelujen kehittämi-nen -yksikön päällikkö Aapo Anderson kiteyttää tavoitteen:

− Kokonaisarkkitehtuurin on oltava tarkoituksenmukaista ja mukaudutta-va tekemiseemme. Se on keino kehittää ja toimia yhdenmukaisella tavalla, ja sen on tuotava konkreettista apua arkeem-me nimenomaan substanssin ehdoilla.

− Sen on oltava kiinni projekteissa myös niin, että jokainen järjestelmäpro-jektin projektipäällikkö ja asiantunti-

ja noudattaa arkkitehtuuria ja hyödyn-tää työkaluja, joita sitä varten on otettu käyttöön.

Andersonin yksikkö vastaa liiken-teenhallinnan arkkitehtuurityöstä ja tie-liikenteen ohjausjärjestelmien uusimi-sesta. Vuonna 2014 on alkamassa pit-kään valmisteltu järjestelmähanke, Tie-liikenteen ohjauksen integroitu käyttö-liittymä (T-LOIK). Se on järeä pilotti-projekti, jonka valmistelussa käytännön projekteja on lähdetty kytkemään koko-naisarkkitehtuuriin.

Gofore on toiminut asiantuntija-tukena koko Liikenneviraston arkkiteh-tuurityössä ja Liikenteen ohjauksen uu-distushankkeessa liikenteenhallinnan arkkitehtuurissa sekä siihen liittyvässä

projektin- ja hankehallinnassa.− T-LOIK-hankkeessa testaamme

laatimamme hallintamallin toimivuut-ta ja kokeilemme uusia työkaluja ja toi-mintatapoja. Tiepuoli on Liikenneviras-tossa arkkitehtuuriasioiden edelläkävijä, ja työmme tuloksia odotetaan ja seura-taan, Aapo Anderson kertoo.

innovaatio hanke-hallinnan tueksi

Liikenteenhallinnan arkkitehtuurityö on esimerkki siitä, miten asiakkaan tarpeet ja tavoiteltu hyöty ohjaavat menetelmä-valintaa.

Kun Liikennevirasto korosti konk-reettista hyötyä, Goforen Antti Leinosen

L

Teksti Ai la Väl ikosk i

KEHIIN!KONKRETIAA

LIIKENTEEN ohjaus- ja hallintajärjestelmillä varus-tettu jen tunnelien ja avoimien tiejaksojen määrä kasvaa koko ajan. Myös liikennemäärät kasvavat. Ja tieliikenne keskuksissa hoidettavien tehtävien määrä lisääntyy. Apua on kuitenkin tulossa. Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK) -projektissa tieliikenne keskusten päivystäjät saavat uuden työ-väli neen, jolla he voivat seurata ja ohjata keskitetysti tapahtumia Suomen teillä. T-LOIK on Liikennevirastossa arkkitehtuurityön edelläkävijähanke. Vuonna 2014 alkavassa projektissa testataan Goforen laatimaa ja Liikenneviraston linjausten mukaan toteutettua kokonaisarkkitehtuurin hallintamallia ja uusia toiminta-tapoja.

G o f o r e 1 7

ofore on kehittänyt Lii ken -ne viras tolle uuden säh köi-sen Me rikartto jen muu tos-tieto jen hallinta jär jestelmän .

Selainkäyttöinen järjestelmä tehostaa meri kartta-aineiston muutosten analy-sointia, hallintaa ja käsittelyn seurantaa.

Liikenneviraston merikarttapuolelle hanke oli ensimmäinen ketterä ohjel-mis toprojekti, Goforelle taas yksi on-nistunut näyttö ketterien menetelmien puolesta.

Uuden muutostietosovelluksen suunnittelu oli aloitettu Merikartoitus-osastolla vesiputousmallilla vuonna 2007. Työ ei kuitenkaan missään vai-heessa ollut edennyt tuotantoon asti , vaan oli jäänyt ajelehtimaan avome rel-le, kunnes Merikartoituksen johto päät-ti valita hankkeelle kokonaan uuden reitin.

Kilpailutuksen perusteella Merikar-toittajat pestasivat kesällä 2012 vahvis-tuksekseen Goforesta ketterän kehityk-sen osaajia. Merikartta-asiantuntijat opastivat heidät toimintaympäristöön-sä ja merikartta-aineistojen maailmaan. Gofore puolestaan koulutti kumppa-ninsa ketterän Scrum-menetelmän käy-täntöihin. Gofore toi mukanaan myös omat työkalunsa ja mittarinsa muun muassa kommunikaatioon, työnoh-jaukseen, dokumentointiin ja laadun-seurantaan.

Aikoinaan määrittelyvaiheeseen pysähtynyt työ saatiin ketterien mene-telmien ansiosta nopeasti käyntiin ja sprintti sprintiltä tavoitteeseen, eli pro-jekti määräsatamaan.

LOKI-järjestelmäksi nimetty pal-veluvalmistuitoukokuussa2013meri-kartta-asiantuntijoiden arjen työkaluksi.

Kilpailutus toteutettiin Hanselin teknisen IT-konsultoinnin C-osa-alueen puitejärjestelyn kautta.

G

LOKI-palvelu auttaa Liikenneviraston merikarttojen muutosten-hallinnassa

vetämä projektiryhmä alkoi miettiä, mi-ten työ saataisiin vietyä mahdollisim-man käytännön tasolle niin, että asiakas näkee aidosti vaikutuksen ja hyödyt.

Ryhmä ideoi ja kehitti innovaation, jonka avulla kokonaisarkkitehtuuri tu-kee hankehallintaa, hankkeiden ja pro-jektien suunnittelua ja niiden aikatau-lutusta.

− Hankkeet ja projektit sekä niiden keskinäinen hierarkia tuodaan osaksi Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimallia QPR Enterprise Architect -työkalun avulla . Mallissa tavoitetilan elementtei-hin yhdistetään tieto siitä, minkä pro-jektin tuotoksena ne syntyvät. Näin ele-menttien välille muodostuvista sidoksis-ta voidaan johtaa myös projektitason si-dokset, Antti Leinonen kuvaa.

Toimintatapa helpottaa hankehal-linnan kokonaisuuden hahmottamis-ta, ja esimerkiksi eri projektien riippu-

vuuksien väliset kriittiset polut saadaan näkyviksi. Samoin voidaan arvioida vai-kutukset, joita yksittäisten projektien tai projektituotoksena syntyvien element-tien aikataulumuutokset aiheuttavat.

− Kehittämässämme mallissa pro-jektit ja niiden hierarkia tulevat osak-si arkkitehtuurimallia ja saadaan riit-tävän tarkka näkyvyys projektinhallin-taan. Isoissa organisaatioissa sitä ei vält-tämättä muuten ole, jos projektisalkku on hoidossa ylätasolla.

”turha tulla puhumaan puritaanisia teorioita”

Aapo Andersonin mukaan kokonaisark-kitehtuurin ymmärtäminen eri tasoi-neen ja siihen vastuuttaminen ja sitout-taminen ovat haaste, myös Liikennevi-rastossa.

− Teoriaa pystyy kuka tahansa pu-humaan jamyymäänpowerpointte-ja. Yleinen ongelma on teorian ja käy-tännön yhteensovittaminen. Organi-saatiot hankkivat kokonaisarkkitehtuu-rin – tehdään ylhäältäpäin ohjeistuksia, suunnitelmia, kuvauksia − ja sitten kon-sulttityön jälkeen asialle ei tapahdu mi-tään. Hyvinkin tehty pohjatyö voi men-nä hukkaan, jos se ei jalkaudu organi-saatioon.

Miten tämä on ratkaistu?− Sitoutamme tekijät kokonaisark-

kitehtuuriin alusta saakka juuri käytän-nön projektien kautta. Suunnittelemme yhdessä, puhumme laajasti asiantunti-joidemme kanssa, mietimme näkökul-mia, käymme kiivastakin sananvaihtoa. Ja laitamme arkkitehtuurikonsulttimme koville, emme kelpuuta avuksemme pelk-kien puritaanisten teorioiden puhujia .

Mar

ja M

uhon

en

1 8 G o f o r e

JUHANA HUOTARINEN ON GOFOREN

SäHKöISTEN PALVELUIDEN RAKENNUSTOIMISTON

PROJEKTIPääLLIKKö JA TIIMINVETäJä.

koivuvanerista, siitä se idea lähti. Ja eteni xkcd-kulttisarjakuviin.

Goforen Helsingin toimiston sisustus-ta säväyttävät koivuviiluiset säleiköt, seinä-paneloinnit, penkki- ja hyllyratkaisut. Sei-niltä puhuttelevat xkcd-aiheiset sisustustar-rat. Ne on teetetty Goforelle verkkosarjaku-van luojan Randall Munroen henkilökoh-taisella siunauksella.

− Munroe pyysi laittamaan kuvia lop-putuloksesta. Täytyykin muistaa lähettää, Goforen Hannu Lyytikäinen sanoo. Hän etsi Munroen esiin xkcd:n IRC-kanavalta ja kysyi luvat kuvien käyttöön.

− Munroe kannusti valitsemaan hyvät stripit, ettemme kyllästy.

Helsingin toimiston työntekijät päät-

Ketterät menetelmät ovat yhdistelmä toimintatapoja, joilla pyritään tehosta-maan ja järkevöittämään ohjelmistokehitysprojekteja. Ketterien menetelmien johtavaksi prosessimalliksi on viime vuosina noussut Scrum.

Vaikka Scrum on oikein käytettynä tehokas ja suoraviivainen, menetelmällä on puutteensa. Usein sprintin työjonoon jää roikkumaan samoja tehtäviä useiksi sprinteiksi tai kiireellistä tehtävää ei voida ottaa tehtäväksi kesken sprintin . Tiimin koon ollessa suuri sprintin suunnittelu- ja katselmointipalaverit voivat kestää tuntikausia. Tarkka projektin tilannetieto on myös tiedossa vain sprinteittäin. Lisäksi scrumprojektien edistymisen mittarina käytettävä vauhti (velocity) vaatii oikein käytettynä jatkuvaa tehtävien läpikäyntiä ja estimointia.

Kanban on toisen sukupolven ketterän kehittämisen menetelmä, joka tuo Lean-periaatteet ohjelmistokehitykseen. Kanbanin juuret ovat vahvasti Japanis-sa ja itse sana kanban tarkoittaa signaalikorttia. Vaikka Kanban on menetelmänä yksinkertainen, sen käyttöönotossa on hyvä tietää muutama perusasia.

Tärkeä osa Kanbania on ohjelmistoprosessin visualisointi. Visualisointi toteutetaan fyysisen tai sähköisen taulun avulla, johon jokainen prosessin työvaihe mallinnetaan. Tyypillisiä ohjelmistoprojektin työvaiheita ovat mm. työjono, suunnittelu, toteutus, testaus ja julkaisu. Taulua katsomalla jokainen voi nähdä projektin tilanteen milloin tahansa. Taulu nostaa myös projektin ongelma kohdat ja resurssien kuormituksen kaikkien nähtäville.

Jatkuva prosessin, työtapojen ja teknologioiden kehitys on tärkeä osa myös Kanbania. Kaikki tekeminen keskittyy kehitettävän ohjelmistotuotteen arvon maksimointiin ja ylimääräisen hukan (waste) minimointiin. Menetelmän keskiöön nouseekin tuotteenomistajien ja tiimin jatkuva vuorovaikutus.

Kanban tuo ohjelmistokehitykseen myös tuotantotaloudesta tutut mittarit kuten kiertonopeuden ja tehon. Kiertonopeudella mitataan tehtävien läpi-menoaikaa ja teholla sitä, kuinka monta tehtävää saadaan valmiiksi esimerkiksi viikossa. Mittarit tuovat ennustettavuutta projektinhallintaan.

Muistilista Kanban-prosessin käyttöönotolle ➞ Allokoi avainresursseille riittävästi työaikaa.➞ Kehitä prosessia tukeva versionhallintamalli.➞ Suunnittele Kanbania tukeva ketterä vaatimustenhallintamalli.➞ Keskity yksittäisten tehtävien saamiseen valmiiksi.➞ Paranna prosessia pala kerrallaan.➞ Unohda pitkien vaatimuslistojen hallinnointi.➞ Tutustu Kanbaniin vahvasti liittyviin termeihin Continuous Delivery ja Minimum Viable Product.➞ Varmista työkalun toimivuus, jos käytät sähköistä taulua.

n lisää juhanan ja muiden goforen asiantuntijoiden kirjoituksia osoitteessa gofore.com/blogi

SCRUMISTA KANBANIINSeuraava menetelmäsukupolvi on jo täällä.

TOIMISTOSERMILOOSI-RATKAISU – EI KIITOS, VAAN

base camp

3

Tekst i ja kuvat Ai la Väl ikosk i

G o f o r e 1 9

Teksti Marketta Tammisto • Kuvat Aki Rask

G

tivät niin uusien toimitilojensa sijainnin kuin sisustuksenkin. Toimiston he halusivat ydinkeskustaan Kamppiin, loistavien liiken-neyhteyksien varteen.

Sisustuksesta oli tulla perinteinen toi-mistosermiloosiratkaisu. Sellainen suunni-telma oli jo tilattu.

− Tutkimme sitä ja ehdotimme johdolle, että jos sittenkin jotain muuta… Nimesim-me omasta väestä muutaman hengen ryh-män ja etsimme ulkopuolisen suunnitteli-jan, kertoo asian aktiivikolmikko, ohjelmis-tosuunnittelijat Hannu Lyytikäinen ja Kalle Wuoti sekä projektipäällikkö Juhana Huo­tarinen.

Kalle Wuotin verkoston kautta löytyi si-sustusarkkitehti Antti Rouhunkoski, jonka

referenssikuvat ja varsinkin koivuvanerinen taidemuseonwcvakuuttivatgoforelaiset.

Rouhunkoski sai toivelistan. Nykyaikais-ta viihtyisyyttä. Työpisteitä tekijöille, jois-ta moni työskentelee paljon asiakkaiden ti-loissa. Base camp, jonne on innostava poi-keta. Monikäyttöisiä neuvottelutiloja, jotka pitävät ryhdikkäänä ja liikkeessä, myös ai-vot. Hyvää ergonomiaa. Kauneutta. Tauko-virkistystä.

Rento meininki lihaksissa säilyy uuden-laisilla työtuoleilla ja sähköisesti säätyvien työpöytien ääressä. Kiinteitä työpisteitä ei ole, vaan paikka valitaan sen mukaan mikä on päivän töissä tarkoituksenmukaista. Työ-paikalla säilytettäviä tavaroita varten jokai-sella on kaappi.

Väliaikaisiksi työpisteiksi käyvät seiso-mapöydät. Ketterä yhteistyö ei viihdy ser-meillä rajatuissa looseissa, siksi niitä ei ole.

Tilajärjestelyssä on otettu huomioon myös asiakassuhteet, joiden turvaluokitus edellyttää työtilalta lukittavuutta ja rajaa si-tä, mitä ulkopuoliset voisivat nähdä näytöil-tä.

Taukoja varten on kicker, pöytäjalka-pallo. Sen matsi kestää sopivasti kymmeni-sen minuuttia. Ja onhan täällä myös perin-töhuonekalu, vanhasta toimistosta tuotu ko-ronapeli. Se on koivua ja sai siksi sisustajien silmissä armon.

1. Neuvottelutilan tuoleissa voi istua aina-kin kolmella tavalla puolipystyssä, ja tuolit aktivoivat istujan kuin huomaamattaan liikkeelle. – Tulipa valittua komea valaisin, arvioivat tyytyväiset Hannu Lyytikäinen (vas.) ja Kalle Wuoti.

2. Töitä tehdään rennossa ilmapiirissä. Tauolla virkistää kicker-matsi.

3. Mieleinen työpiste voi olla vaikka tämä mukava miljöö.

1

2

2 0 G o f o r e

RAKENNUSTOIMISTO

gOfORE OY n SÄHKöISTEN PALVELUIDEN

ARKKITEHTUURI- JA RAKENNUSTOIMISTO

n arkkitehtuurikonsultointi

n kehityshankkeiden valmistelu ja johtaminen

n kokonaisarkkitehtuurin hallinnan palvelu – kartturi

n tietojärjestelmät kokonaistoimituksena

n ketterän kehityksen asiantuntijapankki

n jatkuvat palvelut

ARKKITEHTUURITOIMISTO

Tampere Hämeenkatu 16FI-33200 Tampere

HelsinkiUrho Kekkosen katu 7 BFI-00100 Helsinki

gofore@gofore.comPuhelin 010 439 7777

www.gofore.com