15 Vanhustyö 2 • 2013

Kovin usein toimintakyvystä pu-huttaessa keskitytään fyysiseen toimintakykyyn ja unohdetaan

henkinen puoli, mielen voimavarat. Tä-hän tuo muutosta Suomen Mielenter-veysseuran käynnistämä kehittämishan-ke ”Mirakle – mielen hyvinvoinnin ra-kennuspuut ikääntyville” -kehittämis-hanke. Hankkeessa pyritään tuomaan näkyvästi esiin mielenterveyden mer-kitys ja se, miten tärkeää mielen hyvin-vointi on toimintakyvyn säilymiselle.

Mielenterveys ja hyvinvointi kosket-tavat meitä kaikkia ja ovat yhtä tärkeitä kuin fyysinen hyvinvointi. Valitettavan helposti puhe mielenterveydestä kuiten-kin kääntyy sairauspainotteiseksi: kes-kustellaan uupumuksesta, mielisairau-desta, stressistä ja menetyksistä. Välillä mielenterveys on hyvä, välillä taas voi-mavarat jostakin syystä hupenevat.

Hyvinvoinnin ylläpitoon ei tarvita ihmetemppuja

Mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ei tarvita mitään ihmetemppuja; jokapäi-väinen itsestä huolehtiminen riittää. So-pivasti unta ja lepoa, säännölliset ruo-kailut, liikunta, sosiaaliset kontaktit ja harrastukset vahvistavat mieltäkin.

Riskitilanteita mielen hyvinvoinnille ja siitä huolehtimiselle ovat muun muas-sa yksinäisyys, liikkumista estävät vam-mat ja sairaudet, nukahtamisvaikeudet tai yliannos stressaavia asioita. Riskiti-lanteen hallinnassa tarvitaan mielenter-veyttä edistäviä taitoja ja vertaistukea.

Mielen hyvinvointi kohenee ryhmissä

MIRAKLE-hanke etsii tapoja vahvistaa ikäihmisten mielen voimavaroja ja toi-mijuutta järjestölähtöisesti. Yksi keino ovat erilaiset ryhmät, joita ohjaavat va-paaehtoiset. Nämä ovat toiminnallisia ja niiden tapaamisten sisällöt suunnitel-laan yhdessä osallistujien kanssa. Ryh-missä tutustutaan paikallisiin liikunta- ja kulttuuriharrastusmahdollisuuksiin, puhutaan terveellisestä ruokavaliosta,

terveydestä ja hyvinvoinnista, muistel-laan oman elämän tärkeitä tapahtumia ja pohditaan tulevaisuutta. Eräs ryh-mään osallistuja totesi, että tapaamiset tuovat arkeen rytmiä ja samalla on pak-ko lähteä kotoa ulos muiden joukkoon.

Hankkeessa tuotetaan yhdessä ikäih-misten kanssa tietoa ja materiaaleja, joista saa vinkkejä oman mielen hyvin-voinnin tukemiseen. Materiaalit sovel-

tuvat myös ammattilaisten käyttöön. Mielenterveysseuran Sos-kriisikeskus-toimintaa tehdään paremmin tunne-tuksi ikäihmisten keskuudessa. Yhdes-sä kriisikeskusten kanssa tuotetaan elä-keikäisille opas siitä, miten voisi selviy-tyä elämän kriiseistä. Kehittämistoimin-taa ja viestintää tehdään yhdessä Elä-keliiton Tunne Mieli, Eläkkeensaajien keskusliiton Elinvoimaa sekä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Etsivä piiri -hankkeiden kanssa.

Sosiaalinen vuorovaikutus, vaikkapa vain läheisessä kahvilassa käynti, pitää yllä toimintakykyä ja tuo tekemistä ar-keen ja mielekkyyttä elämään vähentä-en siten ahdistusta ja yksinäisyyttä. Ku-ten yksi kyselyymme vastannut eläke-läisaktiivi kommentoi: ”Muiden kanssa ajatukset muuttuvat paremmiksi.”

MIRAKLE räätälöi mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville sopiviksi

Teksti: Maria Viljanen, projektipäällikkö Toimittanut: Tiina Hailla

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puoles-ta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton

kanssa vuosina 2012–2017. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi

www.mielenterveysseura.fi/mirakle

Mielenterveydentukeminen on yhtätärkeää kuinlonkkamurtumanhoito.

16

Turkulaisessa Muistojen kodissa kulttuurit kohtaavat – pienistä törmäyksistäkin opitaan

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puoles-ta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton

kanssa vuosina 2012–2017. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi

Teksti: Helena Norokallio, projektikoordinaattori Toimittanut: Tiina Hailla

Daisy Eläkeläiset ry:n ja Turun lähimmäispalveluyhdistys ry:n yhteinen Kota -hanke alkoi

2012 Kotikunnaan tiloissa. Hankkees-sa edistetään ruohonjuuritasolla dialo-gia ja hyviä etnisiä suhteita ”ikäihmi-seltä ikäihmiselle”. Kulttuuristen erityis-piirteiden tunteminen on tärkeää, sillä iäkkäiden Suomeen muuttajien oman kulttuuriperinnön huomioiminen antaa heille paljon voimavaroja ja iloa. Kanta-vana ajatuksena on, että olemme kaikki yksilöitä, erilaisia, ainutkertaisia ja yh-denvertaisia.

Hankkeen puuhanaisten eli koordi-naattori Hûlya ”Hissu” Kytön ja pro-jektikoordinaattori Helena Norokalli-on toimesta on palvelutaloon jo ensim-mäisenä hankevuonna perustettu uu-denlainen, yhteinen kohtaamispaikka, Muistojen koti, Suomeen muuttaneille ikääntyneille naisille ja kantaväestöön kuuluville naisille.

Keskitytään yhdistäviin asioihin

Muistojen Kodissa merkittäviä ovat yh-distävät, eivät erottavat asiat. Keskeistä on yhdessä tekeminen. Vaikka Muis-tojen Koti onkin naisten kohtaamis-paikka, ovat Kotikunnaan miespuoliset asukkaat aktiivisesti mukana esimerkik-si opettamassa suomen kieltä tai tutus-tumassa eri kulttuureihin Afternoon Tea -hetkissä. Perjantai-iltapäivien teehetket

ovat saavuttaneet suuren suosion: Muis-tojen Koti täyttyy silloin iloisista ilmeis-tä. Afternoon Tea -hetkissä on esitäy-tynyt jo lähes 20 eri kulttuuria perintei-sine herkkuineen ja ihmisten elämän-tarinoineen.

Monipuolista toimintaa tarpeen mukaan

Muistojen Kodin toimintaa ovat täl-lä hetkellä vesijumppa, uimakoulu, as-kartelukerho, tuolijumppa ja sairaan-hoitajan teematunnit. Yhteisiä tapah-tumia ja juhlia on järjestetty sisällä ja kesäaikaan pihapiirissä. Iloa kaikille on tuottanut lasten mukana olo juhlissa ja pelihetkissä.

Juhlavin menoin helmikuussa 2013 avatusta TaikaPuoti –kahviosta tuli heti suosittu. Nykyisin palvelutalon asukkaat voivat arkisin herkutella piiraita ja pik-kuleipiä ja nauttia juomaksi ruusuvettä, tuoksuvia teelaatuja ja kahveja hienoista samovaareista.

Uutta toimintaa kehitetään tarpeen mukaan yhteistuumin. Vesijumpan yh-teydessä havaittiin, että monelta puut-tuu uimataito. Uimakoulu syntyi tästä tarpeesta. Etsivä senioirityö alkoi vii-me syksynä: Daisy Ladies naiset kier-tävät ovelta ovelle omissa yhteisöissään ja etsivät kukin 2-3 vanhusta mukaan toimintaan mahdollisuuksien mukaan. Tiedetään, että Turussa on yli 1000 eri

kulttuureista tullutta yli 55 -vuotiasta. Heistä monella lukutaito on puutteel-linen tai jopa olematon. Monet heistä ovat ”näkymättömiä” terveydenhuollos-sa ja muissa palveluissa. Etsivällä seni-orityön avulla pyritään hälventämään pelkoa ja ennakkoluuloja vanhusten palveluja kohtaan.

Palaute palkitsee ja innostaa jatkamaan

Kesällä 2012 toteutetun kyselyn mukaan asukkaat suhtautuvat uuteen toimintaan ja asiakkaisiin suurelta osin kiinnostu-neen myönteisesti. Nyt keväällä 2013 tuntuu jo siltä, että toiminta on osa Ko-tikunnaan elämää ja TaikaPuoti -kah-vio löysi paikkansa välittömästi. Näyt-tää siltä, ettei enää puhuta meistä ja heis-tä, vaan eletään yhdessä ihmisten arkea. Pieni palauterasia TaikaPuodin ikkunal-la oli saanut sisälleen palautteen Koti-kunnaan asukkaalta: ”Olisittepa täällä viikonloppunakin, on ollut ikävä”.

Muistojen kodin sympaattiset puuhanaiset Hÿlua ”Hissu” Kytö (oik.) ja Helena Norokallio.

www.kotikunnas.fi

17 Vanhustyö 2 • 2013

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puoles-ta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton

kanssa vuosina 2012–2017. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi

Yhdenvertainen vanhuus -projek-ti kääntää katseet kohti ihmisen moninaisuutta. Ikääntymistä ja

vanhustyötä koskevassa keskustelussa sukupuolen moninaisuus ja seksuaali-nen suuntautuminen eivät vielä puheen-vuoroissa juuri näy. Seta ry, Mummo-laakso ry ja Suomen Karhut Fin-Bears ry tuovat oman panoksensa ikäihmisten hyvän ja turvallisen arjen kehittämisek-si vaikuttamalla yhteiskunnan asentei-siin ja palvelujärjestelmän käytäntöihin.

Projekti on pioneerityötä, joka pit-källä tähtäimellä ehkäisee ikäihmis-ten syrjäytymistä ja terveysongelmia. Yhdenvertainen vanhuus huomioi vanhustyön kentällä tähän asti näky-mättömissä olleita ihmisryhmiä. Näky-mätön halutaan saada näkyväksi, ettei kenenkään tarvitsisi piilotella todellista itseään. Jotta moninaisuuden tavallista-minen olisi helpompaa, tuottaa projek-ti ammattilaisten ja opiskelijoiden työn tueksi aihetta käsittelevää koulututusta ja opetusmateriaalia.

Tavoitteena on vakiinnuttaa suku-puolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioiminen osak-si vanhustyön valtavirtaa ja hyviä käy-täntöjä.

Haasta asenteesi: Anna kaikkien kukkien kukkia, kukkia vaan...

Istun kahvilan ulkoterassilla. Kesäau-rinko paistaa lämpimästi. Annan kahvi-

ni jäähtyä ja tarkkailen samalla ympä-rilläni olevia ihmisiä. Katseeni kiinnittyy pienen matkan päässä olevaan pöytään, jossa istuu yksinään viisissä kymmenis-sä oleva nainen. Hänen asunsa on näyt-tävä. Puserossa on punaisia palloja val-kealla pohjalla ja musta hame on upe-aa kangasta. Kampaus on huoliteltu ja meikki on vahva. Huulien puna on pri-kulleen samaa kuin puseron pallot. Huo-mioni kiinnittyy naisen kapeaan ja pit-kään leukaan; nostaessaan vesilasia juo-dakseen, näen sormuksien lomasta le-veän ja vahvan kämmenen. Jään kiin-ni tarkkailustani. Nainen katsoo minua silmiin ja kohottaa kulmiaan kuin kysy-äkseen; no? Sitten hän hymyilee armah-tavasti ja minä hymyilen takaisin.

Ihmisen sukupuolen moninaisuus

pitää sisällään muun muassa transves-tisuuden, transsukupuolisuuden, trans-genderiyden eli muunsukupuolisuuden ja intersukupuolisuuden. Transvestii-teilla on tarve ilmaista persoonassaan olevaa toista sukupuolta esimerkiksi pukeutumalla. Sukupuolen ilmaisuun liittyvä tarve vaikuttaa ihmisen hyvin-vointiin, eikä siinä ole kyse seksuaali-suudesta.

Transsukupuolisella tarkoitetaan henkilöä, joka kokee olevansa toista sukupuolta kuin mihin hänet on syn-tymässä määritelty. Suomessa on sato-ja intersukupuolisia henkilöitä, joiden keho ei syntyessä vastaa yksiselitteisesti naisen tai miehen kehoa. Osalle inter-sukupuolisuus on myös omaksi koet-tu identiteetti. Muunsukupuolisuus eli transgenderiys tarkoittaa ihmistä, joka elää mieheyden ja naiseuden ulkopuo-lella, välillä tai rajalla.

Ihmisen seksuaalisen suuntautu-misen moninaisuus pitää sisällään ho-mouden, lesbouden, biseksuaalisuu-den ja heterouden. Puhuttaessa sek-suaalivähemmistöistä sillä tarkoitetaan yleensä homoja, lesboja ja biseksuaale-ja. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta.

– Me olemme kaikki joskus hoitajia, lähimmäisiä, avun tarvitsijoita ja myös vanhoja, toteaa Metropolia ammattikor-keakoulun opiskelija Juha-Pekka Mar-joranta. Hän on kirjoittanut jutun osa-na Innovaatio-opintoprojektia, jota on luotsannut kevään ajan projektiavusta-ja Saini Valtonen.

Yhdenvertainen vanhuus -projektissa on saatu jo paljon aikaiseksi ja lisää ta-pahtuu koko ajan. Internet- ja Facebook-sivuilta voi seura-ta hankkeen etene-mistä ja liittyä mu-kaan Yhdenvertai-nen vanhuus -ver-kostoon. www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus

Teksti: Juha-Pekka Marjoranta Toimittanut: Tiina Hailla

Yhdenvertainen vanhuus -projekti tekee moninaisuutta näkyväksi