Kansalaisaloite kannatti

Koe-eläin- kampanja

lehti eläinten asialla 3/2013

käynnistyy syksyllä

Puheenvuoroja turkistarhausta vastaan

sekä sen puolesta käytettiin pitkälle toistasataa.

kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen lak-kauttamiseksi päättyi kesällä, kun eduskunta valitet-tavan odotetusti päätti selvällä äänten enemmistöllä, että epäeettinen turkistarhaus saa Suomessa jatkua. Toiminta turkistarhauksen lakkauttamisen puolesta kuitenkin jatkuu: työmme ei ole valmis ennen kuin tarhaus on maassamme päättynyt. Lue lisää aiheesta tämän lehden sivuilta 14-17.

Monien jäseniemme toivomuksesta Animalia terä-vöittää tänä syksynä erityisesti eläinkokeisiin kohdis-tuvaa kampanjointia. Tukenne ansiosta Animalian toi-mistolla Helsingissä aloittaa määräaikainen koe-eläin-vastaava, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa viestintäkampanja. Kampanjan tehtävä on muistuttaa suomalaisia siitä, että koe-eläimiä käytetään edelleen Suomessa ja muualla Euroopassa tarpeettoman paljon.

Onko sinulla toiveita tai ideoita koe-eläinkam-panjan suhteen? Haluatko vapaaehtoisena osallistua työhön koe-eläinten hyväksi? Lähetä Animalialle säh-köpostia osoitteeseen animalia@animalia.fi ja kerro, millä tavoin voisimme yhdessä vähentää koe-eläinten käyttöä teollisuudessa ja tutkimuksessa.

Kohti eurovaalejaKoe-eläinkampanjoinnin ohella Animalia ryhtyy val-mistautumaan ensi toukokuun lopussa järjestettäviin eurovaaleihin. Eläinten hyvinvoinnin kannalta EU-vaa-lit ovat äärimmäisen tärkeät: monet Suomessa nouda-tettavat eläimiä koskevat lait ja asetukset ovat peräisin EU:n määräyksistä. Mitä eläinystävällisempi europarla-mentti on, sitä eläinystävällisemmäksi muuttuu hiljal-leen myös suomalainen politiikka.

Eurovaaleja varten Animalia valmistelee kunta-vaalien tapaan vaalikoneen, jossa selvitetään euroeh-dokkaiden näkemyksiä eläinpolitiikasta sekä eläinten hyvinvoinnista. Seuraamme politiikkaa myös syksyllä avautuvilla, uusituilla Eläinpolitiikka-sivuillamme osoitteessa elainpolitiikka.fi.

Animalia osallistuu aktiivisesti myös eurooppalai-sen kattojärjestömme Eurogroup for Animalsin euro-vaalityöhön. Ensimmäistä kertaa historiansa aikana Eurogroup on valmistellut koko EU:n laajuisen kam-panjan, jossa pyritään muistuttamaan äänestäjiä eläin-ystävällisten ehdokkaiden äänestämisen tärkeydestä. Kampanja näkyy kevättä kohti kuljettaessa myös Suo-messa.

Onko sinulla ajatuksia siitä, miten teemme euro-parlamentista eläinmyönteisemmän? Ota yhteyttä ja kerro kampanja-ajatuksiasi varainhankkija Ninni Pek-kalalle, sähköpostitse ninni.pekkala@animalia.fi.

Eläinsuojelulaki uudistuuVaikka elämme vasta syksyä 2013, on hallituskautta jäljellä enää puolisentoista vuotta. Eläinten kannalta sixpack-hallituksen loppumetrit ovat harvinaisen tär-keät, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu tarve eläinsuo-jelulain uudistamiseksi.

Työ on kulisseissa jo käynnissä, ja Animaliakin on mukana lakia valmistelevissa taustaryhmissä. Mutta mukana samassa neuvottelupöydässä ovat myös eläin-teollisuuden edustajat – turkistarhaajia unohtamatta.

Tavoitteenamme on eläinsuojelulaki, joka on Eu-roopan edistynein. Tavoite ei ole helppo, mutta mah-dollinen, ja jo muiden Pohjoismaiden lainsäädäntöta-solle astuminen veisi suomalaista lainsäädäntöä hurjan harppauksen parempaan suuntaan. Työ tarvitsee paitsi tukeasi, myös huomiota: mitä enemmän lainsäädännön valmistelutyöstä puhutaan etukäteen, sitä todennäköi-semmin lopputulos on kannaltamme myönteinen.

Lobbaustyön suunnittelu hallituskauden loppusuo-ralle on nyt käynnissä. Tarvitsemme tukeasi, apuasi ja ideoitasi – voit lähettää toiveesi, kysymyksesi ja ajatuk-sesi suoraan toiminnanjohtaja Salla Tuomivaaralle, osoitteeseen salla.tuomivaara@animalia.fi.

Yhdessä saamme Suomesta eläimille paremman maan.

kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen lakkauttamiseksi päättyi kesällä, mutta työ jatkuu. syksyllä turkisasioiden lisäksi animalia pitää ääntä koe-eläinten puolesta, ryhtyy valmistelemaan eurovaali-kampanjointia sekä lobbaa parempaa eläinsuojelulakia.

Kampanjakuulum

isiaKam

panja

kuulumisia

tekstivesa saarinen kuvateppo lahti

kampanjoita Kohti uusia

2

tekstivesa saarinen kuvateppo lahti

Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara sekä hollantilaisen Bont voor Dierenin toiminnanjohtaja Nicole van Gemert kampanjoivat turkistarhauskiellon puolesta kesäkuisessa Helsingissä.

3

020406091012

Pääkirjoitus

tämäonensimmäinen Anima-lia-lehden pääkirjoitus, jonka kir-joitan uudessa toimistossamme Helsingin Sörnäisissä. Animalia on majaillut täällä jo yli vuoden, mutta itse tulin tänne töihin toukokuussa palattuani Kiinasta kahden vuoden tauon jälkeen.

Nykyisen toimiston dynaaminen ympäristö sopii Animalialle, jonka syksyä värittävät uudet kampanja-teemat ja aktiivinen yhteiskunnal-linen vaikuttaminen. Toimistolla aloittaa työnsä Animalian historian ensimmäinen eläinkoekampanjoit-sija. Tänä ja ensi vuonna tulemme-kin nostamaan esiin nimenomaan eläinkokeiden nykytilaa.

Vielä syyskuun aikana eurooppa-lainen kattojärjestömme Eurogroup for Animals käynnistää koko EU-alueella näkyvän eurovaalikampan-jan, johon myös me täällä Suomessa osallistumme. Tarkoitus on nostaa eläinten kohtelu keskeiseksi vaali-teemaksi ja haastaa euroehdokkaat kertomaan eläinsuojelukannoistaan, jotta äänestäjät voivat valita euro-parlamenttiin jäseniä, jotka tuntevat vastuuta EU-alueen eläinsuojeluti-lanteen kehittämisestä.

Ensi vuoden loppuun mennessä pitäisi valmistua esitykset eläinsuo-jelulain kokonaisuudistuksesta ja turkiseläinten suojelua koskevan

teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen

Kannen kuva: shutterstock

Sisällys3/2013

asetuksen uudistamisesta. Anima-lia on mukana molempia uudistuk-sia valmistelevissa työryhmissä. Työ ei ole helppoa, sillä eläinsuojelulle vastakkaisiakin pyrkimyksiä esiin-tyy. On tärkeää, että näistä asioista käydään keskustelua esimerkiksi lehtien palstoilla, jotta myös päät-täjät pysyvät hereillä eläinasioiden suhteen.

Juhannuksen alla päättyi kulu-neen vuoden mahtiponnistus: kan-salaisaloitekampanja turkistarhauk-sen kieltämiseksi. Vaikka eduskun-nan suuri enemmistö äänesti kiel-toa vastaan, oli ilahduttavaa huo-mata, että esimerkiksi hallituksen edustajista puolet kannatti kieltoa. Turkistarhauksen loppua vaativat äänet eivät siis häviä politiikasta, vaan päinvastoin voimistuvat. Ani-malia jatkaa toimintaa turkistarha-uksen kieltämiseksi yhä motivoitu-neempana.

Kansalaisaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, Animalian toimin-nanjohtajana toiminut Kati Pulli, aloitti elokuun alussa työnsä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten lii-ton toiminnanjohtajana. Elokuussa tehtävässään aloitti myös Suomen kautta aikojen ensimmäinen eläin-suojeluasiamies: Sari Salminen. Animalia ja muut eläinsuojeluta-hot kampanjoivat vuosia tämän vi-ran perustamiseksi. Toivotamme siis sekä Kati Pullille että Sari Salmiselle paljon onnea ja menestystä uusissa tehtävissään!

Syysaurinkoisin terveisin,

Salla Tuomivaara, Animalian toiminnanjohtaja

Kohtisyksyä

10

Kohti uusia kampanjoita

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä:Laura Gustafsson

Animalian kattojärjestö Eurogroup for Animals elää uudistumisen aikaa

Hollanti teki sen

= kannessa

22

”Animalia jatkaa toimintaa turkistarhauksen kieltämiseksi yhä motivoituneempana.”

4

Kannen kuva: shutterstock Sisällysluettelon kuvat: Wikimedia commons ja ingimage

18

141820212223

242627283031

Kansalaisaloite kannatti

Kosmetiikan eläinkokeet ja delfinaariot kiellettiin Intiassa

Mitä on eläinten hyvinvointi?

Kirjavinkit

Kanojen älykkyys paljon luultua monipuolisempaa

Animalia testaa: Koti puhtaaksi!

Tom Regan – Mies, joka haastoi hyvinvointiteorian

Julkkisvegaanien joukko kasvaa

Harjoittelu Animaliassa

Vegepalsta: Vegeburgerin anatomia

Animaalit kautta maan:Lahti

Animaliashop:Värikäs, älykäs, tyylikäs

5

ANimAliA-leHTi, 37. vuoSiKerTA

julKAiSijA: Eläinsuojeluliitto Animalia pääToimiTTAjA: Laura Uotila,laura.uotila@animalia.fi ToimiTuSSiHTeeri: Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi TAiTTo: Vera Liinasaari, p. 040 753 2663vera.liinasaari@gmail.com oSoiTTeeNmuuToKSeT: Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi pAiNopAiKKA: Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170

ilmeSTymiSAiKATAulu: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 14.10.2013 mennessä. AiNeiSToT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu  4, 00500 Helsinki.

ilmoiTuSmyyNTi: Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 ilmoiTuSHiNNAT: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi liSäveloiTuKSeT: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. rAjoiTuKSeT: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. AleNNuKSeT: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %.

ilmoiTuSTeN peruuTTAmiNeN: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. reKlAmAATioT: Kirjallisena 14 vuoro-kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. irToNumeromyyNTi: Akateeminen kirja kauppa.

ANimAliA-leHTi piDäTTää oiKeuDeN lyHeNTää jA muoKATA juTTujA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

ToimiSTo: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASiAKASpAlvelu: p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

jäSeNmAKSuT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,vähävaraiset: 25 € / vuosi,nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi,kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €,yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.Sampo 800018-2105644IBAN: FI71 8000 1802 1056 44SWIFT: DABAFIHHKirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

lAHjoiTuKSeT: Nordea 101130-260629IBAN: FI24 1011 3000 2606 29SWIFT: NDEAFIHH TeSTAmeNTiT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi

rAHANKeräySlupA:Luvan myöntäjä: PoliisihallitusToimenpanoaika ja alue: 1.1.2013–31.12.2014 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamattaPäätös nr ja pvm: 2020/2012/3189 19.10.2012

yli kymmenellä prosentilla tarkastetuista turkistarhoista oli sairaita eläimiä, joita ei ollut hoidettu.

Ajankohtaistakoonnut laura uotila

Turkistarhoillerunsaastihuomautuksiaeläinsuojelu-tarkastuksissa

uusi koe-eläin- lainsäädäntö astui voimaan

elokuunalussa Suomessa as-tui voimaan uusi koe-eläinlaki sekä kaksi siihen liittyvää asetusta. Laki-uudistus perustui vuonna 2010 hy-väksyttyyn EU:n koe-eläindirektii-viin, joka tuli sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön.

Uudistuksen myötä Suomeen mm. perustetaan valtakunnallinen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on laatia suosituksia ja ehdotuksia koe-eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Uusi laki muuttaa myös koe-eläintoimintaa aiempaa avoi-memmaksi, sillä jatkossa kaikista eläinkoeluvista julkaistaan yleista-juinen tiivistelmä netissä.

Eläinystävällisen kuluttajan valinta

•Myymälä (Torkkelinkatu 3, Helsinki) avoinnati 13−19, ke−to 13−17, la 10−14

• Vegetarian Shoes, Ethletic ja Ethical Wares ‐kengät• Runsaasti Animalian kosmetiikkalistalla olevia  tuotteita kuten Lifehair, Beauty Without Cruelty, 

Eläinystävällisen kuluttajan valinta

, y y,Crazy Rumors, Faith in Nature, Jason Natural ja Provida• Kaikki tuotteet soveltuvat myös vegaaneille

www.helunanetti.com

paras juttu

numeron2/2013 parhaaksi ju-tuksi äänestettiin artikkeli ”Ulkoilua ympäri vuoden”. T-paidan arvon-nassa onni suosi Hannele Ollilaista. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?Kerro mielipiteesi 14.10.2013 men-nessä, niin olet mukana uuden Ani-mals-kassin arvonnassa. Lähetä vas-tauksesi, nimesi sekä osoitteesi säh-köpostitse lehti@animalia.fi (sähkö-postin otsikko: Paras juttu 3/2013) tai postitse Animalia, Suvilahden-katu 4, 00500 Helsinki.

kjEt

il v

alEn

tarh

aUSk

iElt

o.f

i

6

”Ajankohtaista

eläinsuojeluasiamies aloitti virassaan

suomenensimmäiseksieläin-suojeluasiamieheksi valittiin eläin-lääketieteen lisensiaatti Sari Salmi-nen. Aiemmin Salminen on työs-kennellyt Evirassa.

Eläinsuojeluasiamiehen tehtä-vänä on parantaa eläinten hyvin-vointia yhteiskunnassa ja edistää eläinten hyvinvointiin liittyvien toi-mijoiden yhteistyötä. Lisäksi hän osallistuu eri neuvottelukuntien ja työryhmien työskentelyyn.

Animalia teki yhdessä muiden eläinsuojelujärjestöjen kanssa vuo-sia töitä, jotta eläinsuojeluasiamie-hen virka saatiin Suomeen. Asia-miehen työpaikka sijaitsee Helsin-gissä, Eläinten Hyvinvointikeskuk-sen yhteydessä.

turvaamiseksi, havaittiin noin 9 prosen-tissa tarkastuskäynneistä.

Vuoden 2009 lopusta lähtien kuntien on ollut mahdollista palkata erillisiä val-vontaeläinlääkäreitä, jotka hoitavat pää-työkseen eläinsuojelutarkastuksia. Vir-kojen perustamisen jälkeen epäilyyn pe-rustuvien eläinsuojelutarkastusten määrä nousi selvästi: kun tarkastuksia tehtiin vuonna 2009 noin 2  500, oli tarkastus-ten määrä jo yli kaksinkertainen viime vuonna.

Lisääntyneet tarkastukset eivät kui-tenkaan ole johtaneet laiminlyöntien määrän suhteellisen osuuden laskemi-seen.

Epäilyyn perustuvan tarkastuksen kohteena olivat useimmiten koirat, nau-dat tai hevoset. Tuotantoeläinkohteissa 45 prosenttia sai kieltoja tai määräyksiä, kun lemmikkieläinkohteissa vastaava osuus oli 25 prosenttia. Lemmikkieläin-kohteissa kiireellisten toimenpiteiden osuus oli kuitenkin huomattavasti suu-rempi: 11 prosenttia tarkastuksista johti kiireellisiin toimenpiteisiin. Tuotanto-eläinpuolella vastaava osuus oli 4 pro-senttia.

Kaikista viime vuonna tarkastetuista

tuotantoeläintiloista joka neljäs sai huomautuksen.

Sanottua”Onko jotain erikoista siinä, että professori on arvioimassa lakialoitetta, joka laiksi muuttuessaan lopettaisi sen nimen-omaisen toimialan, joka osittain rahoittaa professorin työtä?”

– toimittaja Jussi Ahlroth kommentoi turkisaloitetta, Nyt.fi 5.7.2013

eviran vuonna 2012 suorittamissa otantaan perustuvissa tuotantoeläintilo-jen eläinsuojelutarkastuksissa löytyi tur-kistarhoilta suhteellisesti eniten laimin-lyöntejä: 54 prosentissa tarkastetuista tarhoista tarkastus johti toimenpiteisiin.

Turkistarhat ovat jo useana vuonna pi-täneet tilastossa kärkeä. Vuonna 2011 tur-kistarhoista 53 prosenttia ja vuonna 2010 61 prosenttia sai huomautuksen eläinsuo-jelullisista laiminlyönneistä.

Laiminlyöntejä havaittiin mm. tilavaa-timusten noudattamisessa – erityisesti vieroitetuilla ketunpennuilla ei aina ol-lut riittävästi tilaa. Häkeissä oli myös ra-kenteellisia puutteita ja niistä puuttui le-pohyllyjä sekä virikemateriaalia. Neljällä tarhalla havaittiin sairaita eläimiä, joita ei ollut hoidettu asianmukaisesti: tämä tar-koittaa yli kymmentä prosenttia tarkaste-tuista tarhoista, sillä tarhoja tarkastettiin 37 kappaletta. Myös puutteet kirjanpi-dossa olivat yleisiä.

Kaikkiaan otantaan perustuen tarkas-tettiin viime vuonna 493 tuotantoeläin-tilaa. Uutena eläinryhmänä tarkastusten piiriin tulivat broilerit. Broileritilat saivat-kin toiseksi eniten huomautuksia: 37 pro-sentilla tiloista löydettiin puutteita.

Kaikista viime vuonna tarkastetuista tuotantoeläintiloista joka neljäs sai huo-mautuksen.

Lemmikit usein kiireellisten toimenpiteiden kohteena

Eläinlääkärit suorittavat Suomessa myös epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkas-tuksia. Epäilyyn perustuva tarkastus voi-daan tehdä mihin tahansa eläinten pito-paikkaan.

Vuonna 2012 tehtiin noin 5  100 tar-kastuskäyntiä epäilyn perusteella. Näistä 42 prosentissa käynti johti viranomais-toimenpiteisiin. Vakavia laiminlyöntejä, joissa viranomaiset ryhtyivät välittömästi toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin

joh

ann

a tU

nkk

ari

7

Ajankohtaista

suomessa käytettiin eläinkokeissa 178 212 eläintä vuonna 2012. Lisäystä edel-liseen vuoteen oli yli 40 000 eläintä.

Eniten lisääntyi kalojen käyttö, yli 35  000 yksilöllä. Runsas lisäys tapahtui rottien määrässä, sillä niitä käytettiin koe-eläiminä yli 12 000 yksilöä edellisvuotta enemmän.

Varsinaisen koe-eläinkäytön lisäksi Suomessa tilastoitiin 224  071 eläimen muu käyttö tieteen piirissä. Luku sisältää mm. siitoseläimet sekä sellaiset eläimet, joille ainoa suoritettava toimenpide on ollut lopetus. Kaikkiaan eläinten muu käyttö laski, mutta hiirten määrä kasvoi lähes 20 000 yksilöllä.

Koe-eläinten käyttö lisääntyi

kamomillan konditoria

animalia-lehden 2/13 vegepals-talta puuttui Satu Saunion mainion Kamomillan konditoria –vegaanib-login osoite. Käy tutustumassa blo-gin herkullisiin vegaanisiin reseptei-hin osoitteessa kamomillankonditoria.blogspot.com

päivitä yhteystietosi!

huolehdithan,että meille an-tamasi yhteystiedot ovat ajan ta-salla, jotta Animalia-lehti ja jäsen-kirjeet löytävät perille. Muuttuneet kirje- ja sähköpostitiedot voi ilmoit-taa Animalian toimistolle sähköpos-tilla osoitteeseen animalia@anima-lia.fi tai puhelimitse numeroon 09-720 65 90.

Luomuruoka, superfoodit, lähiruoka, luonnonkosmetiikka, ekopesuaineet terveystuotteet...

Kamppi Hakaniemi Tampere Turku

Ruohonjuuresta saat Animalian kortilla - 5 % alennuksen kaikista ruoka- ja

kosmetiikkatuotteista sekä pesuaineista.

www.ruohonjuuri.fi

www.facebook.com/ruohonjuuri

Elinv

oim

aa e

läm

ääsi

!

aktiiviviikko toi vauhtia ouluun

oulunanimalia järjesti hei-näkuussa Aktiiviviikon, jota vauh-ditti netissä tehty Jelpi-keräys. Vii-kon ajan aktiivit järjestivät erilai-sia eläinsuojeluaiheisia tempauksia kaupungissa.

Ohjelmaan kuului mm. vaate-kauppojen rohkaisemista turkitto-miksi. Yhdessä kirjoitettiin mielipi-dekirjoituksia sekä käytiin tutustu-massa luomunautatilalla. Viikkoon mahtui lisäksi esitepöydän pitoa kaupungilla ja koiratapahtumassa sekä kasvisruoka-aiheisten korttien askartelemista kaupungilla jaetta-vaksi. Hurjempaa menoa ja samalla näkyvyyttä tarjosi alueosaston pu-heenjohtaja Roope Kanninen, joka hyppäsi benji-hypyn lehmäpuvussa.

anim

alia

nin

ni p

Ekka

la

SatU

SaU

nio

jäsenhankinta-kilpailu päättyi julialila sai jäsenhankintakilpai-lusta palkinnoksi muotoilija Panu Turusen suunnitteleman Drop-maljakon sekä Anja Portinin toi-mittaman Kirja vedestä -kirjan.

julia lila ja panu Turunen

8

päiviräsänenja Anna Kontula he-rättivät heinäkuussa keskustelua mo-raalin ja sääntöjen ristiriidasta. Ihmisten maailmassa, jossa taloudellinen voitto peittoaa kaiken muun, on tärkeää kysyä, onko oikeudentunto sittenkin lakia vel-voittavampi. Vastoin Räsästä tosin uskon, että etiikan perusta löytyy paremmin omasta eläytymiskyvystä kuin muinai-sesta tekstikokoelmasta.

Pidän eläinsuojelulain uudistusta mer-kityksellisenä. Mutta ymmärrän, että lain valmisteluun ovat päässeet osallistumaan tahot, joille eläinten pahoinvointi on hyvä bisnes. Mitäpä muuta eläinteollisuus on kuin orjuutta, toisen käyttämistä il-maisena resurssina omaa etua tavoitelta-essa. Kyseiset tahot tulevat myös vaikut-tamaan lain tulkintaan ja toteutumiseen.

Laki ei suojele eläimiä, vaan eläimistä hyötyviä ihmisiä. Ikkunattomiin halleihin ja lukittuihin häkkeihin suljettuja eläimiä voi lopulta suojella vain vanginvartijoi-den omatunto ja kyky empatiaan. Myö-täeläminen on vaan vaikeaa, jos oma toimeentulo perustuu moraalisesti sie-tämättömään toimintaan. ”Taloudelliset syyt” ovat eläinsuojelun suurin viholli-nen. Sorron voi perustella rahallisesti, ei koskaan eettisesti.

Kunnioitan Animalian pitäytymistä lain keinoissa. Mikään tapa auttaa eläimiä ei silti sulje pois toista. Riippumatta laista meidän täytyy sydämissämme ymmär-tää, että toislajisten tuntevien, ja ajatte-levien, leikkivien, olentojen käyttäminen tieteen, taiteen, muodin ja teollisuuden nimissä on aina väärin. Yksityisinä ihmi-sinä meidän on taisteltava sen näkemyk-

teksti laura gustafsson • kuva jori gustafssonVieraskynä

Kohtuutonoikeuden-mukaisuus

sen puolesta, että jokainen eläinyksilö on henkilö, päämäärä sinänsä. Lakisäädök-set seuraavat myötätuntoa.

Eläinten massakärsimyksen lopettami-sessa ei voi olla kohtuullinen. Pari puupa-likkaa puolivuotiaina tapettavien olento-jen selleissä ei riitä. Turkistuottajien liitto pelotteli, että pian ne haluavat kieltää lihapullat ja villasukatkin. Totta. Turkis-tuotannon lakkauttamisesta on helppo aloittaa, koska jo niin moni näkee sen turhuuden.

Voimassaolevien hierarkioiden ja riis-tämisjärjestelmien muuttaminen vaatii poikkeuksetta vallankumousta. Sorre-tuilla on heikot mahdollisuudet nousta barrikadeille. Se on siis etuoikeutettujen tehtävä. Omatunto on ennenkin voitta-nut hyödyntavoittelun. Ilman omaatun-toa meistä ei tule petoja. Meistä tulee laskelmoivia automaatteja, jotain epäin-himillistä.

laUra GUStafSSonKirjoittaja on kirjailija, jonka seuraava

kirja ”Anomalia” ilmestyy syksyllä. Gustafsson ylläpitää Toisten historia –blo-

gia osoitteessa toistenhistoria.blogspot.fi

”Sorron voi perustella rahallisesti, ei koskaan eettisesti.”

9

E urogroup for Animals on eläinsuojelujär-jestöjen kattojärjestö, johon kuuluu jäseniä lähes kaikista EU-maista. Vain Sloveniasta, Luxemburgista, Kyprokselta ja Maltalta ei

ole vielä edustusta. Lisäksi mukana on kansainvälisiä eläinasiajärjestöjä, mm. WSPA, IFAW ja Dogs Trust. Ke-säkuussa järjestön vuosikokouksessa joukkoon hyväk-syttiin kaksi uutta järjestöä: Animal Friends Croatia ja Animal Rights Lithuania.

Eurogroupin kesäisessä vuosikokouksessa oli pai-kalla harvinaisen runsas Animalia-edustus, kun järjes-

tön kampanjakokous ja hallituksen kokous järjestettiin samassa yhteydessä. Paikalla olivat Animalian puheen-johtaja Sami Säynevirta, vapaaehtoiskoordinaattori Kanerva Pelli ja Eurogroupin hallituksessa jatkava Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.

Vuosikokouksessa jäsenistölle esittäytyi ensim-mäistä kertaa Eurogroupin uusi toiminnanjohtaja, hollantilainen Reineke Hameleers. Hän astui alku-vuodesta järjestön johtoon pitkäaikaisen toiminnan-johtajan Sonja van Tichelenin siirryttyä IFAW-jär-jestön (International Fund for Animal Welfare) EU:n

animalian kattojärjestö eurogroupforanimalselää uudistumisen aikaa

teksti salla tuomivaara • kuvat animalia ja rob van hoorn

kattojärjestö valmistelee eu:n laajuista vaalikampanjaa eläinten puolesta

10

Ensi kevään eurovaaleissa Eurogroupin kampanja-slogan on “Putting Animal Welfare at the heart of the European elections”. Kampanjan pääteemat ovat seu-raavat:

1 Tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantaminen

2 Eläinkokeissa käytettävien eläinten määrän vähen-täminen ja 3R:n periaatteen (reduction, replace-

ment ja refinement) entistä tehokkaampi soveltaminen

3 Kissojen ja koirien suojelu

4 Luonnonvaraisten eläinten suojelu

5 Kauppasopimusten käyttö eläinten hyvinvoinnin edistämiseen EU:n kauppakumppanimaissa (eri-

tyisesti kehitysmaissa)

6 Kaikessa lainsäädännössä on huomioitava ja tun-nustettava, että eläimet ovat tuntevia olentoja

Animalia tulee olemaan aktiivisesti mukana tässä euro-vaalikampanjassa. Jotta eläinsuojelullisten kysymysten merkitys EU-päätöksenteossa tulee tutuksi kaikille eu-rovaaleissa äänestäville, tarvitsemme animalialaisten aktiivista panosta ympäri Suomea! Eurogroupin euro-vaalikampanja käynnistyy sekä Suomessa että muualla Euroopassa lokakuun aikana.

Voit seurata eurovaalikampanjan etenemistä ja tu-tustua Eurogroupiin yleisemmin osoitteessa: eurog-roupforanimals.org. Tule mukaan tekemään Euroopasta eläinsuojelun edelläkävijä!

Jotta eläinsuojelullisten kysymysten merkitys EU-päätöksenteossa tulee tutuksi kaikille eurovaaleissa äänestäville, tarvitsemme animalialaisten aktiivista panosta ympäri Suomea!

aluejohtajaksi. Hameleers puhui hyvin innostavasti Eurogroupin mahdollisuuksista rakentaa EU-alueesta eläinten hyvinvoinnin aidosti huomioiva valtioliitto, mikäli kattojärjestön jäsenet saadaan työskentelemään aktiivisesti yhdessä ympäri Eurooppaa.

Seuraava yhteinen voimannäyttö ovat EU-vaalit. Vaalikampanjan lanseeraus tapahtuu syyskuussa sa-maan aikaan ympäri Eurooppaa. Salla Tuomivaara esitteli Members Forumissa, eli Eurogroupin kampan-jakokouksessa, Animalian viime eduskuntavaalien alla toteuttamaa vaalikampanjaa, jota pidettiin kiinnosta-vana esimerkkinä hyvin toimineesta vaalityöstä. Ani-maliahan keräsi tuolloin eduskuntavaaliehdokkaita tukemaan ”Turkistarhaton Suomi 2025” –tavoitetta, toteutti internetissä eläinsuojeluaiheisen vaalikyselyn yhdessä SEY – Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa sekä osallistui ensimmäistä kertaa – ja ensim-mäisenä eläinsuojelujärjestönä - hallitusneuvottelui-hin, mikä edesauttoi useiden eläinsuojelutavoitteiden sisällyttämistä nykyisen hallituksen ohjelmaan.

11

teki sen

hollanti

hollantilaisen bont voor dieren –eläinsuojelujärjestön toiminnanjohtaja nicole van gemert

kävi kesäkuussa helsingissä kertomassa, miten hollanti toteutti turkistarhauskiellon.

teksti vesa saarinen• kuvat teppo lahti

”emmekä tule pysähtymään

tarhauskieltoon.”

12

teki sen

 S uomen eduskunta ei lakkauttanut turkistar-hausta, mutta Hollannin parlamentti päätti jo joulukuussa, että minkkien tarhaus saa Hollannissa päättyä. Lakkautuspäätös tar-

koitti samalla sitä, että kaikenlainen turkistarhaus Hol-lannissa päättyi, sillä kettujen ja chinchillojen tarhaa-misesta Hollanti päätti luopua jo 1990-luvulla.

Eräs tärkeimmistä voimista Hollannin turkistar-hakiellon taustalla on ollut eläinsuojelujärjestö Bont voor Dieren. Vuonna 1986 perustettu järjestö aloitti työnsä hylkeenmetsästyksen vastaisena järjestönä ja ryhtyi keskittymään turkistarhauksen lakkauttamiseen vuonna 1995.

Bont voor Dierenin toiminnanjohtaja Nicole van Gemert vieraili Suomessa kesäkuussa kertomassa sekä kansanedustajille että muille aiheesta kiinnostuneille Hollannin tarhauskiellosta.

”Hollannissa keskustelu turkistarhauksesta on käy-nyt kiivaana jo vuosia. Keskustelu turkistarhauksesta on liittynyt vahvasti alan eettisiin puoliin: vahvin argu-mentti puolestamme on ollut se, että eläinten tarhaa-minen vain niiden turkisten vuoksi on yksinkertaisesti väärin”, van Gemert kertaa.

Ero suomalaiseen turkiskeskusteluun on merkit-tävä. Van Gemertin mukaan hollantilaisen poliittisen keskustelun keskiössä ovat olleet nimenomaan eläin-ten hyvinvointiin ja tarhauksen oikeutukseen liittyvät seikat. Suomessa keskustelua käytiin, ja käydään edel-leen, taloudellisista lähtökohdista.

”Emmekä tule pysähtymään tarhauskieltoon. Seu-raava tavoitteemme on kieltää kettu- ja chinchillatur-kisten maahantuonti”, van Gemert toteaa.

Siirtyykö tarhaus toisaalle?Suomalaisessa turkiskeskustelussa on kerta toisensa jälkeen toistunut pelko siitä, että mikäli turkistarhaus kielletään Suomessa, siirtyy tarhaus toisaalle. Van Ge-mert kääntää argumentin päälaelleen.

”Euroopassa vaikuttaa pikemminkin siltä, että tur-kistarhauskiellot siirtyvät maasta toiseen. Englannissa, Kroatiassa ja Itävallassa tarhaus on kielletty aiemmin. Hollanti, Bosnia-Herzegovina ja Slovenia seurasivat perässä. Tällä hetkellä keskustelua tarhauskielloista käydään ympäri Eurooppaa, osin juuri siksi, että Hol-lanti kielsi tarhauksen sen taloudellisesta merkityk-sestä huolimatta.”

Yhtäläistä Suomen ja Hollannin turkiskeskuste-luille on ollut huoli tarhauskiellon sosiaalisista vaiku-tuksista.

”Hollannissa tarhauskiellolle asetettiin kymmenen vuoden siirtymäaika. Valtio avustaa tarhojen purkami-sen kustannuksissa ja monille tarhaajille on räätälöity erityisiä eläkeratkaisuja siirtymän helpottamiseksi”, van Gemert luettelee.

Rohkaisun tarpeessaSuomen päätös olla lakkauttamatta turkistarhausta ei tullut van Gemertille suurena yllätyksenä.

”Toivon, että Suomikin aikanaan liittyy turkistarha-uksen lakkauttaneiden maiden joukkoon”, hän kertoo.

Yksittäisten maiden tarhauskieltojen ohella van Gemert kannustaa kääntämään katseen kohti Euroo-pan unionin päätöksentekoa.

”Europarlamentissa on runsaasti henkilöitä, jotka haluavat lakkauttaa turkistarhauksen koko Euroo-passa. Se on myös meidän tavoitteemme, ja tätä lob-baamme ahkerasti erityisesti Euroopan komission suuntaan”, van Gemert kertoo.

Tulevissa euro-vaaleissa monen muun tärkeän asian ohella päätetään, millä tavoin seuraa-valla parlamenttikau-della EU suhtautuu eläimiin sekä niiden hyvinvointiin. Suomi on useassa asiassa mukana parantamassa eläinten hyvinvointia, mutta turkiseläimiin Suomi suhtautuu hyvin vanhakantai-sesti.

”Meidän työmme siis jatkuu”, van Gemert kuittaa.Suomen eduskunnan harmillisesta päätöksestä

huolimatta van Gemert näkee turkistarhauksen aurin-gonlaskun elinkeinona.

”Turkistarhauskiellon aikaansaaminen vaati Hol-lannissa 17 vuotta työtä sekä hurjan määrän kampan-jointia. Mutta olen varma, että lopulta se moraalinen tosiasia, että meidän ei pidä tarhata eläimiä vain niiden turkisten vuoksi, tulee voittamaan.”

”Toivon, että Suomikin aikanaan

liittyy turkistarhauksen lakkauttaneiden

maiden joukkoon.

13

A nimalian, SEY Suomen Eläinsuojeluyh-distysten liiton, Oikeutta eläimille –yh-distyksen sekä Luonto-Liiton yhteinen Turkistarhaton Suomi –kansalaisaloite-

kampanja päättyi viime juhannuksena, kun eduskunta äänesti kansalaisaloitteestamme turkistarhauksen lak-kauttamiseksi.

Äänestystulos oli valitettavasti odotetun kaltainen: eduskunta päätti jatkaa turkistarhausta äänin 146-36. Eduskuntapuolueista ainoastaan Vihreät äänesti yksi-mielisesti kansalaisaloitteemme puolesta. Muut ryhmät jakaantuivat mielipiteissään enemmän tai vähemmän.

Moni turkistarhauksen vastustaja on ymmärrettä-västi tulokseen pettynyt: epäeettinen turkistarhaus saa Suomessa jatkua, vaikka samaan aikaan yhä useampi Euroopan valtio kieltää turkistarhauksen.

Jokaisella pilvellä on kuitenkin hopeareunus. Vaikka äänestystulos oli mitä oli, kansalaisaloitekam-panjan ohjausryhmässä mukana olleiden mielestä kampanja kannatti tehdä. Samaa mieltä ovat olleet lukuisat kampanjassa mukana olleet aktiivit sekä niin turkistarhausta vastustaneet kuin kannattaneetkin po-liitikot.

Kansalaisaloitekampanja oli historiallinen. Jokai-nen nimiä kerännyt ja jokainen kansalaisaloitteen alle-kirjoittanut on ollut mukana Suomen kaikkien aikojen ensimmäisessä eduskuntakäsittelyssä olleessa kansa-laisaloitekampanjassa. Turkistarhaton Suomi –kam-panja on siis tärkeä osa suomalaisen kansalaisdemo-kratian historiaa.

Kansalaisaloitekampanja toi turkistarhauksen julki-suuteen uudella voimalla. Turkistarhauksesta on kulu-van vuoden aikana keskusteltu enemmän kuin vuosiin, ja monien eläinsuojeluliikkeessä pitkään toimineiden mielestä asiallisemmin, monipuolisemmin ja kaikin ta-voin kannaltamme paremmin kuin koskaan aiemmin.

Kansalaisaloitekampanja oli suomalaisten kansa-laisjärjestöjen voimannäyte. Yhteistyö aloitteen kerän-neiden järjestöjen sekä muiden mukana olleiden tuki-joiden välillä tiivistyi.

Ja, mikä tärkeintä, kansalaisaloitekampanja vai-kuttaa poliittiseen päätöksentekoon eläinten hyvin-voinnista. Monet kansalaisaloitettamme vastustaneet poliitikot ovat puhuneet tuotantoeläinten olojen pa-rantamisesta. Heillä, erityisesti maa- ja metsätalousmi-nisteriötä hallinnoivilla kokoomuspoliitikoilla, on nyt näytön paikka, kun hallitus uudistaa eläinsuojelulakia vielä tämän hallituskauden aikana.

Kansalaisaloiteprojekti ei olisi mitenkään onnistu-nut ilman monien ihmisten panosta. Nyt on aika antaa kasvot muutamille aloitekampanjassa eri tavalla mu-kana olleille. Miten he kokivat aloitekampanjan onnis-tuneen? Kannattiko kansalaisaloite kerätä?

Heidän vastaustensa myötä Animalia kiittää läm-pimästi kaikkia kansalaisaloitekampanjaan osallistu-neita: ohjausryhmän jäseniä, aktiiveja, ahkeria kan-sanedustajien lobbareita, nimien kerääjiä ja tietysti kaikkia aloitteen allekirjoittaneita. Teidän ansiostanne turkistarhaus loppuu Suomesta – ennemmin tai myö-hemmin.

eduskunta ei lakkauttanut turkistarhausta. tästä huolimatta kansalaisaloitekampanjan

tekijöiden mielestä kampanja kannatti ehdottomasti tehdä.

Kansalaisaloitekannatti

koonnut vesa saarinen

14

SamiSäynevirtaLuonto-Liiton toiminnanjohtaja (vs), Animalian puheenjohtaja

Sami oli mukana kampanjan ohjausryhmässä alusta lähtien. Hän suunnitteli kampanjaa, lobbasi kansan-edustajia sekä jalkautui tuon tuostakin keräämään al-lekirjoituksia aloitteeseen.

”Kansalaisaloitekampanjassa parasta oli hyvä yhteis-henki. Hommaa sai tehdä kivassa ja motivoivassa po-rukassa, yhdessä eri järjestöjen aktiivien kanssa.”

”Kansalaisaloitekampanja kannatti ehdottomasti tehdä. Se nosti turkiskeskustelun uudelle tasolle Suo-messa. Se on tärkeää työtä matkalla kohti turkiselin-keinon alasajoa. Haluan nähdä päivän, jolloin turkis-tarhaus kielletään maassamme lailla. Se tapahtuu lä-hiaikoina.”

”Lähitulevaisuudessa on tärkeää olla mukana eläin-suojelulain uudistuksessa sekä pitää turkisasiaa esillä. Never give up, never surrender!”

RoopeKanninen

Oulun Animalian aktiivi, Animalian hallituksen jäsen

Roope keräsi nimiä kansalaisaloitteeseen ympäri maata, lobbasi eri puolueiden kansanedustajia sekä kirjoitti mielipidekirjoituksia.

”Jo nimienkeruu oli todella hyödyllistä: juttelin tur-kistarhauksesta puolen vuoden aikana sadoille ihmi-sille. Moni kääntyi turkistarhauskiellon kannattajaksi ymmärrettyään, että turkisalan taloudellinen kannat-tavuus vaatii eläimille riittämättömiä oloja.”

”Mikäli kansanedustajien lupaukset turkisalan hy-vinvointiparannuksista pitävät, turkisala tulee päät-tymään ennemmin tai myöhemmin taloudellisesti kannattamattomana elinkeinona. On siis tärkeää, että kansanedustajat pitävät hyvinvointivaatimuksista kiinni.”

”Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kestävyyslaji. Maali, turkistarhauksen lakkauttaminen, on saavutettu jo monessa maassa. Vielä se saavutetaan täälläkin!”

iiriS

raU

tiai

nEn

han

na

hEi

kkil

ä

KatiPulli

sey Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja, Animalian entinen toiminnanjohtaja

Kati oli kansalaisaloitekampanjan edustaja sekä vireil-lepanija. Hän edusti aloitetta mediassa sekä eduskun-nassa ja johti kampanjaa muun ohjausryhmän kanssa.

”Parasta kampanjassa oli erinomainen yhteishenki ja vapaaehtoisten kanssa yhdessä toimiminen. Onnis-tuimme myös saamaan aiheen esille mediassa ja nos-tamaan kaikkien eläinasioiden profiilia.”

”Kampanja kannatti tehdä. Vaikka se vaati paljon työtä, pääsimme useamman askeleen lähemmäs ta-voitettamme. Nyt on tärkeää jatkaa työtä, jotta turkis-tarhaus loppuisi Suomessa. Uskon, että niin tapahtuu vuoteen 2025 mennessä.”

”Seuraavaksi vaadimme, että ehdot turkiseläinten pitämisestä tulevat olemaan mahdollisimman tiu-kat, ja eläinten hyvinvoinnista tulee mahdollisimman hyvä.”

NinniPekkala Animalian varainhankkija

Ninni hoiti kampanjan yritysyhteistyökuvioita, teki yhteistyötä kampanjan julkkistukijoiden kanssa sekä hankki kansalaisaloitekampanjalle rahoitusta.

”Parasta kampanjassa oli se yhteishenki, joka koko porukan keskellä vallitsi. Oli ihanaa nähdä, että Suo-messa on joukko suurisydämisiä ihmisiä, joilla on ai-kaa muullekin kuin oman edun tavoittelulle.”

”Kansalaisaloitekampanjalla ja sen saamalla näky-vyydellä on toivottavasti vaikutusta myös ihmisten ku-lutustottumuksiin. Jatkossa useampi karvareunuksinen toppatakki ja turkissomisteinen pipo jää kauppaan.”

”Kansanedustajat ovat ottaneet asiamme tosissaan. Moni kansanedustaja on todennutkin, että turkis-eläinten tilanne ei voi jatkua enää tällaisenaan. Pu-heet eivät saa jäädä kauniiksi sanoiksi, vaan turkistar-hojen ongelmiin on nyt puututtava.”

tEpp

o l

ahti

antt

i pEh

kon

En

SallaTuomivaaraAnimalian toiminnanjohtaja

Suomeen palannut Salla tempautui mukaan aloite-kampanjaan sen loppusuoralla. Salla lobbasi kansan-edustajia, osallistui maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen sekä valmisteli suuntaviivoja turkisai-heen pitämiseksi esillä myös jatkossa.

”Kampanjassa oli upeaa, miten yksittäiset ihmiset aktivoituivat tekemään töitä eläinten hyväksi. Aloite-kampanjan asema historian ensimmäisenä kansalais-aloitteena toi itse asialle valtavasti näkyvyyttä.”

”Työtä turkistarhauksen lakkauttamiseksi tarvitaan vielä paljon, mutta koskaan aiemmin ei ole saatu kan-sanedustajia näin laajasti eri puolilta puoluekenttää ottamaan kantaa turkistarhauksen lakkauttamisen puolesta. Ministerien laaja tuki aloitteellemme antoi myös uskoa tulevaisuuteen.”

”Animalia jatkaa sekä päättäjiin että kansalaisiin kohdistettua tiedotustyötä turkistarhauksen ongel-mista.”

”Päättäjämme ajattelevat yhä, että enemmistö ih-misistä ei välitä eläinten kohtelusta. Näytetään heille, että he ovat väärässä! Tuetaan äänestäen sellaisia po-liitikkoja ja kulutusvalinnoillamme sellaisia yrityksiä, jotka todella toimivat eläinten puolesta, eivätkä vain sano tekevänsä niin.”

”Lähitulevaisuudessaontärkeää

ollamukanaeläinsuojelulainuudistuksessa

sekäpitääturkisasiaaesillä.

Nevergiveup,neversurrender!”

-Sami Säynevirta

”Parastakampanjassaoli

erinomainenyhteishenki

javapaaehtoistenkanssayhdessä

toimiminen.”

-Kati PullivE

Sa S

aari

nEn

 I ntialla on pitkä historia maana, jossa eläimiin on suhtauduttu kunnioittavasti. Intian eläin-suojelulaki on peräisin vuo-

delta 1960. Lakia itsessään ei ole päivi-tetty 1980-luvun alun jälkeen, mutta sen oheen on säädetty useita muita lakeja, joissa eläinsuojeluvaatimuksia on kiris-tetty.

Monia eläinkoekieltojaIntiaa voinee pitää eläinsuojelussa eri-tyisen edistyneenä koe-eläinasioissa. Maassa toki tehdään yhä paljon eläinko-keita, mutta Intia on myös tehnyt merkit-täviä päätöksiä eläinkokeiden rajoittami-seksi.

Kesäkuussa Intia ilmoitti, että maa kieltää kokonaan kosmetiikan eläin-kokeet. Esimerkkinä Intialle toimi EU, jossa kielto astui voimaan muutamaa kuukautta aiemmin. Intian kielto ei tosin vielä tässä vaiheessa koske maahantuota-vaa, eläinkokein testattua kosmetiikkaa, mutta sekin kielto on valmistelussa. In-tian tapaus on esimerkki siitä, miten yh-den alueen tai valtion päätöksillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset muiden mai-den toimintaan.

Viime vuonna Intia ehti kieltämään eläinkokeet opetuksessa. Enää maassa ei siis saa tehdä eläinkokeita esimerkiksi

viime kuukausina intiasta on kantautunut kaksi merkittävää eläinsuojelu-uutista. intia teki ensin päätöksen delfinaarioiden

kieltämisestä, ja pian sen jälkeen maa kielsi myös kosmetiikan eläinkokeet.

Kosmetiikan eläinkokeet ja delfinaariot kiellettiin

– Intia näyttää esimerkkiä muille Aasian valtioille

yliopistojen kursseilla, toisin kuin vaik-kapa Suomessa. Toinen merkittävä edis-tysaskel on se, että Intiassa painotetaan voimakkaasti 4R-toimintaa pelkän 3R:n sijaan. Perinteiset 3R:ä ovat reduction, replacement ja refinement (vähentämi-nen, korvaaminen ja parantaminen), mutta Intia on lisännyt listaan neljännen R:n, sanan rehabilitation (kuntouttami-nen). Tämä tarkoittaa sitä, että mahdol-lisimman moni eläinkokeissa käytetty eläin tulee kuntouttaa ja etsiä sille mah-dollisuuksien mukaan uusi koti lopetta-misen sijaan.

Intiaan perustettiin jo vuonna 1998 neuvottelukunta, johon kuuluu paitsi vi-ranomaisia ja tutkijoita, myös eläinsuoje-lujärjestöjen edustajia. Neuvottelukunta pystyy vaikuttamaan mm. koe-eläinlai-tosten käytäntöihin sekä koe-eläimiin koskeviin lakeihin, mutta erityisesti se on keskittynyt neljännen R:n edistämiseen. Intia lieneekin ainoa maa maailmassa, jossa koe-eläinten tulevaisuuteen laitos-ten ulkopuolella on aidosti keskitytty.

Delfiinit ovat älykkäitä persoonia

Kuukautta ennen kosmetiikan eläinkoe-kieltoa Intia ilmoitti päätöksestään kiel-tää delfinaariot maassaan. Sillä hetkellä Intiassa ei ollut yhtään toiminnassa ole-

vaa delfinaariota, mutta valtio koki, että turistibisneksen puolelta oli selvää kiin-nostusta delfinaarioiden perustamiseen. Aikeet päätettiin estää selkeällä kiellolla.

Huomattavaa kiellossa on se, että sen perusteena on delfiinien määrittelemi-nen ”ei-inhimillisiksi älykkäiksi persoo-niksi”, joilla tulisi olla erityisiä oikeuksia. Perusteissa mainitaan myös, että van-gitseminen aiheuttaa delfiineille äärim-mäistä haittaa ja että ne selviävät vankeu-dessa yleensä huonosti. Delfiinien pitä-minen vangittuina viihdetarkoituksissa todetaan moraalisesti ei-hyväksyttäväksi.

Molemmat kiellot ovat suuri saavutus intialaisille sekä kansainvälisille eläin-suojelujärjestöille, jotka ovat tehneet kieltojen eteen vuosikymmeniä töitä. Työt eivät kuitenkaan lopu, sillä maatalo-usvaltaisena maana Intiassa ovat esimer-kiksi tuotantoeläinten olot monin osin hyvin heikot. Nykyisin jopa 80-prosent-tia maan kananmunista tuotetaan häkki-kanaloissa. Intiassa on lisäksi maailman suurin nautakarja, noin 200 miljoonaa nautaa, joiden pito-olosuhteet sekä teu-raskuljetukset ovat pitkälti kestämättö-miä. On kuitenkin näkyvissä merkkejä siitä, että Intian eläinsuojeluliike tulee tulevaisuudessa suuntaamaan aiempaa enemmän voimavarojaan maatalous-eläinten hyvinvoinnin parantamiseen.

18

teksti laura uotila• kuvat ingimage

Intian tapaus on esimerkki siitä, miten yhden alueen

tai valtion päätöksillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset muiden maiden toimintaan.

19

20

eläintenhyvinvoinnista ja sen ongelmista puhutaan pal-jon, mutta usein jää epäselväksi, mitä hyvinvoinnilla tarkoi-tetaan. Kertooko eläimen kiiltävä turkki tai suuri maidontuo-tantomäärä eläimen hyvinvoinnista? Mitä kaikkia osatekijöitä eläimen hyvinvointiin voidaan laskea, ja missä menee hyvän ja huonon hyvinvoinnin raja?

Animalia julkaisi tutkija Saara Kupsalan kirjoittaman esit-teen eläinten hyvinvoinnin määrittelystä, jotta yhä useampi ih-minen saisi eväitä asian pohtimiseen. Esitettä jaetaan mm. kan-sanedustajille ja muille päättäjille, mutta se sopii kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Eläimen hyvinvointi on laaja käsite, joka koostuu useista eläimen elämänlaatuun vaikuttavista osatekijöistä. Yleisesti hy-väksyttyjen eläinten hyvinvoinnin määritelmien mukaan hyvin-vointi kuvaa kokonaisvaltaisesti eläimen tilaa, joka voi vaihdella

hyvästä huonoon. Hyvinvointiin sisältyvät muun muassa eläi-men fyysinen terveys, koetut tunnetilat sekä mahdollisuudet toteuttaa luontaista käyttäytymistä. Eläimen hyvinvointiin vai-kuttavat eläimen sopeutuminen ympäristöönsä sekä se, kuinka kuluttavaa sopeutuminen on.

16-sivuisessa esitteessä käydään läpi hyvinvoinnin määritte-lyn lisäksi mm. lajityypillisen käyttäytymisen, positiivisten tun-temusten, käyttäytymishäiriöiden ja tuotantorasitussairauksien vaikutukset eläinten hyvinvointiin. Tiesitkö, että esimerkiksi tarhatun siniketun paino on nykyisin noin 4–5-kertainen luon-nonvaraisiin lajitovereihin verrattuna? Tämä aiheuttaa ketuille huomattavia jalkaongelmia. Esitettä voi tilata yhden kappaleen veloituksetta Animaliasta tai sen voi lukea sähköisesti Animalian sivulta www.animalia.fi/tilaa-tuotteita/tilaa-esitteitä.

Mitä on eläinten

hyvinvointi?teksti laura uotila•kuva Wilhelmiina keränen

uusi esite kertoo eläinten hyvinvoinnista ja sen osatekijöistä.

lihatalon-pojat ja heidän yhtiönsäPuro, Laura ja Åberg, Veijo: Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä. LSO, HKScan ja liha-alan muutos. Edita, 2012. 277 s.

lsoosuuskunnan satavuotishistoriikki tarjoaa nä-köalan suomalaisen liha-alan historiaan.

lSo hankki ensimmäisen autonsa vuonna 1921. Siinä siat seisoivat rykelmässä kuorma-auton avo-lavalla. Kun lihanjäähdytysmenetelmät eivät olleet vielä kehittyneet, kuljetettiin nautoja elävinä Ruotsiin etenkin kuumimpien kesäsäiden takia. Kirjasta löytyy-kin melko järkyttävä ilmaus ”teurastamaton liha”, joka ”kesti pitkiäkin kuljetusmatkoja”.

Teos kertoo suomalaisen lihankulutuksen val-taisasta kasvusta 1900-luvulla. Esimerkiksi 1964–1974 keskimääräinen lihankulutus pomppasi 37,5 kilosta 50,7 kiloon vuodessa. Kirja avaa niitä yhteiskunnallisia ja taloudellisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet eri-laisten lihalaatujen hintaan ja saatavuuteen: esimer-kiksi tarinan makkaran muotoutumisesta suomalais-ten suosimaksi halvaksi peruselintarvikkeeksi.

Salla tUomivaara

johdatus eläin- filosofiaanAaltola, Elisa (toim.). Gaudeamus, 2013. 320 s.

elisaaaltolantoimittama Johdatus eläinfiloso-fiaan on hyvin koottu kokoelma tuttuja ja tuntematto-mampia tieteellisiä artikkeleita eläinfilosofiasta. Teos kokoaa kirjoituksia kattavasti, eikä lukijalta vaadita välttämättä aikaisempaa filosofian tuntemusta.

Eläineettisiin aiheisiin otetaan kantaa ymmärret-tävästi ja käytännön esimerkein. Teksteissä käsitel-lään muun muassa eläinten moraalista asemaa, eläin-ten mieltä sekä ihmisen ja eläimen suhdetta. Kirjassa eläimiä tarkastellaan itsessään arvokkaina tutkimus-kohteina ja maailma nähdään niiden näkökulmasta. Teoksen loppupuolella esitellään myös eläinfilosofian toista sukupolvea eli filosofeja, joilla on moderni ja tuore näkökanta eläinten kärsimykseen ja eettiseen kohteluun sekä eläinpolitiikkaan.

maija kranz

kasvisseikkailu

raisakettunen on viime vuosina kunnostautunut kasvisaiheisilla kirjoillaan. Milja Laineen kuvittaman Kasvisseikkailu–keittokirjan kohderyhmänä ovat pie-net lapset. Ulkoasultaan kirja on onnistunut ja hou-kuttelee tarttumaan: tekstiä on sopivasti, taitto on miellyttävä ja kuvat ovat sympaattisia. Kirjan lukija-kunnaksi on ilmeisimmin tarkoitettu jo valmiiksi kas-visorientoituneet ruoanlaittajat, jotka haluavat saada lapsetkin syömään hyviä kasvisruokia.

Entäpä itse pääasia eli reseptit? Täytyy tunnustaa, että reseptejä tuli tutkailtua vain teoreettisesta näkö-kulmasta. Ainesten määrä ja ruoan valmistamiseen tarvittavan työn määrä on mitoitettu hyvin kohtuulli-seksi, tarkoituksena on saada arkiruoka valmiiksi nor-miajassa.

Aineksissa voisi painottaa hieman enemmän koti-maisuutta. Soijaa on resepteissä todella paljon. Erilai-siin kasvisruokasuuntauksiin perehtymätöntä saatta-vat hieman kummastuttaa resepteissä olleet ilmaisut ”vegaaninen juusto” ja ”vegaaniset nakit”, kun ei ole selvennetty sitä, mitä tällaiset aineet ovat. Toisaalta, harvassa ovat vielä sellaiset keittokirjat, joissa on pel-kästään vegaanisia reseptejä.

Kettunen on onnistunut kokoamaan hauskan ja onnistuneen vegaanisen keittokirjan lapsille. Veikeät hahmot Massu Kattinen, Kani Kamala, Lettu Kettutyttö ja Herra Hankala seikkailevat sivuilla ja lisäävät var-masti lasten kiinnostusta kasvisten syöntiin.

joonia StrEnG

Kirjavinkit

Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

Kirjan voi ostaa Animalia-shopista.

Kettunen, Raisa. Kuvittanut Milja Laine. Moreeni Kustannus, 2013. 79 s.

kirjan voi ostaa

animalia-shopista!

21

Kanat oppivat nopeasti esimerkiksi sen, että jonkin aikaa odottamalla ne saavat syödä ruokaa kauemmin kuin jos ne aloittaisivat syömisen heti. Ihmislapset kykenevät tällaiseen päättelyyn vasta noin neljän vuoden iässä.

Tipujen todettiin osaavan laskea viiteen jo muutaman tun-nin iässä: ne osasivat valita aina sen korin, jossa on eniten eli viisi kananmunaa. Jos munien määrää muutettiin tipujen huo-maamatta, tiput siirtyivät taas sen korin luo, jossa oli eniten munia.

Kanoilla on myös muita kykyjä: ne esimerkiksi pystyvät jo parin viikon iässä suunnistamaan auringon avulla.

Perinteisesti kanojen älykkyyteen ja hyvinvointiin on suh-tauduttu varsin vähätellen: niin kanat kuin broileritkin ovat tuotantoeläimistä muuttuneet kaikkein eniten massaksi, jossa yksilöillä ei ole mitään merkitystä. Tutkimustuloksiin peilaten vähättelevä suhtautuminen kanoihin tuntuu entistä ristiriitai-semmalta.

Suomessa oli vuonna 2012 hieman yli 3 miljoonaa munija-kanaa ja yli 59 miljoonaa broileria.

teksti laura uotila

kuva anton havelaar

Kanojenälykkyyspaljonluultuamonipuolisempaa

sanonnan ”tyhmä kuin kana” soisi lentävän romukop-paan. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vain muutaman päivän ikäisillä tipuilla on kykyjä, jotka kehittyvät ihmislapsille vasta muutamien vuosien iässä.

Bristolin yliopiston professori Christine Nicol on tutkinut tuotantoeläinten hyvinvointia vuosikymmenien ajan. Nicol jul-kaisi hiljattain kirjallisuuskatsauksen kanojen älykkyyttä koske-vista tieteellisistä julkaisuista.

Katsaus paljasti monia yllättäviä asioita: kanat pystyvät mate-maattisiin suorituksiin jo muutaman tunnin ikäisinä, ne pystyvät ennakoimaan tulevaisuutta ja kontrolloimaan käyttäytymistään. Ne myös ymmärtävät esineen olevan olemassa, vaikka se poiste-taan niiden näköpiiristä. Ihmislapset kykenevät tähän vasta noin vuoden iässä.

kanat pystyvät uskomattomiin suorituksiin jo muutaman tunnin ikäisinä ja ne oppivat uusia asioita nopeasti.

Kanat oppivat monia sellaisia asioita, joihin ihmislapset kykenevät vasta muutamien vuosien iässä.

22

Animaliatestaateksti maija kranz ja marica nordman •kuvatvesa saarinen

Kotipuhtaaksi!eläinkokeettomien kodinpuhdistusaineiden valikoima ei vielä ole laaja, mutta onneksi vaihtoehtoja löytyy jo tavallisistakin marketeista. animalian testiryhmä valikoi neljä eläinkokeetonta kodin yleis- puhdistusainetta ja testasi, miten lika saa niillä kyytiä.

astonish multi-surface

ecover yleis-puhdistusaine

puhdas koti keittiö

method multi-surface

Valmistus-maa

Puhdistus-teho

Tuoksu

Saatavuus

Hinta

Arvio

Pisteet

USA

Erittäin tehokas

ihana, tosin hieman imelä

Mm. Stockmann, osa K-raudoista, monet pienet liikkeet

8,50 € (10,3 €/l)

”Houkuttelevin pullo, hauskaa pinkkiä puhdis-tusainetta.”

”Tämä houkuttaa siivoamaan!”

”Riittoisa, paras hinta-laatusuhde.”

Belgia

Hyvä

Puhdistusainemainen

Useat päivittäistavara-kauppaketjut

6,50 € (13 €/l)

”Aika standardi-puhdistusaine.”

”Yllätyksetön.”

Suomi

Hyvä, parempi keittiön-puhdistukseen kuin yleispuhdistajana

Outo tuoksu, ei kovin raikas

Lifehair-verkko-kauppa

2,90 € (5,8 €/l)

”Halvin & kotimainen.””Jätti kylmäksi.”

Iso-Britannia

Tehokas

Hyvä, etenkin jos tykkää appelsiinista

Stockmann

6,90 € (13,8 €/l)

”Ruma pullo, näyttää myrkyltä.”

”Suihkepullosta tulee liikaa tai liian vähän.”

”Peruspuhdistusaine, väri oranssi.”

testi-

voittaja

edullisin

teksti laura uotila

kuva anton havelaartehokkain

Lisää merkkejä löytyy Animalian eläin- kokeettoman kosmetiikan listalta:

animalia.fi/kosmetiikkalista

23

regan vaikutti teoksellaan The Case of Animal rights vahvasti eläinoikeusliikkeen syntyyn.

eläinoikeus -

filosofian

abc

24

tom regan –mies,jokahaastoihyvinvointiteorian

animalian eläinfilosofiasarjan kolmannessa osassa esitellään yhdysvaltalainen tom regan.

teksti mirja kolttola• kuva bryan regan

V uonna 1938 syntynyt Tom Regan on yhdysvaltalainen filosofian professori, joka vielä eläkepäivinään on jul-

kaissut eri yhteyksissä ajatuksiaan eläin-ten oikeuksista. Hän vaikutti vahvasti eläinoikeusliikkeen syntyyn vuonna 1983 julkaistulla ja vuonna 2004 päivitetyllä te-oksellaan The Case of Animal Rights.

Reganin eläinajattelun lähtökohtana on termi oman elämänsä subjekti (subject-of-a-life). Mikä tahansa olento, jolla on monimutkaisempi mielenmaailma kä-sittäen halut, uskon, muistin, aikeen ja tulevaisuuden tajun sekä monet muut kyvyt ja kokemuspohjat, on oman elä-mänsä subjekti. Suurin osa eläimistä on siis oman elämänsä subjekteja. Tämän peruskriteerin pohjalta Regan määrittää käsityksensä siitä, että eläimillä ja ihmi-sillä tulisi olla samankaltaiset oikeudet.

Reganin mukaan miltei jokainen elävä olento on oman elämänsä subjekti ja kiin-nostunut oman olemassaolonsa jatkumi-sesta riippumatta olemassaolon arvosta tai hyödyllisyydestä muille. Reganin mu-kaan arvoa kenties voidaan määritellä esi-merkiksi hyödyllisyyden mukaan, mutta se ei poista jokaiselle kuuluvaa itseisar-voa. Se puolestaan määrittelee olennon moraaliset oikeudet.

Moraalisista oikeuksistaMoraalisista oikeuksista puhuessaan Re-gan eroaa monista muista filosofeista, kuten aiemmin tässä kirjoitussarjassa esitellystä Peter Singeristä. Hyvinvoin-titeoriassaan Singer kannattaa utilitaris-mia, jonka Regan puolestaan kyseenalais-taa ajattelussaan voimakkaasti. Reganin mukaan itseisarvon luoma moraalinen oikeus oikeuttaa olennon olemassaolon, vaikkei tämä olisikaan muille hyödylli-

nen tai tuottaisi iloa ympärilleen. Tätä voidaan kutsua “kunnioituksen periaat-teeksi”: itseisarvon omaavaa olentoa tulisi kohdella kunnioittaen olennon itseisar-voa. Tasa-arvoinen kohtelu on siis jokai-sen velvollisuus.

Reganin teorian mukaan emme ole kuitenkaan olentoina täysin samalla vii-valla, sillä on ymmärrettävää, että eläi-miltä puuttuu samanlainen moraalitaju kuin ihmisiltä. Toisaalta ihmislapsenkaan moraalitaju ei ole samalla tavalla kehit-tynyt kuin aikuisen ihmisen. Moraaliset oikeudet voidaan siis jakaa kahdelle ryh-mälle: moraalisille “agenteille” ja moraali-sille “kohteille”.

Moraalinen “agentti” on olento, joka kykenee ymmärtämään moraalin kä-sitteen ja moraalisen teon määritelmiä, yleisen käsityksen mukaan siis aikuinen, täysjärkinen ihminen. “Kohde” taas on olento, joka ei ymmärrä moraalin käsi-tettä, kuten lapsi, kehitysvammainen tai eläin.

Reganin mukaan “agentilla” on velvol-lisuus kohdella sekä “agentteja” että “koh-teita” tasavertaisesti ja näiden itseisarvon tuomien moraalisten oikeuksien mukaan.

Eläinten kunnioittava kohtelu ei siis ole pelkästään kilttiä tai tunteellista puuhaa, vaan oikeudenmukaisuutta.

Jos haluamme toimia moraalisesti oi-kein, ei meidän tulisi Reganin mukaan käyttää eläimiä omiin tarkoitusperiimme lainkaan.

Regan myös korostaa, että eläinoike-usliike ja ihmisoikeusliike kulkevat käsi kädessä. Hänen teoriansa mukaan vaa-dittaessa oikeuksia kummalle ryhmälle tahansa, täytyy logiikan mukaan vaatia oikeuksia samalla toisellekin.

Jos haluamme toimia moraalisesti oikein, ei meidän

tulisi Reganin mukaan käyttää

eläimiä omiin tarkoitusperiimme

lainkaan.

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Lapinlahdenkatu 27, 00180 HelsinkiPuh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228

joonia.streng@strenglaki.fiwww.strenglaki.fi

Asianajotoimisto Streng Ky

25

 V iime vuosina moni julkkis on kertonut jättäneensä eläinperäiset tuotteet ruo-kavaliostaan. Yksi tuoreista

vegaaneista on hip hop -stara Usher. Hänen lisäkseen monet julkkikset ovat korostaneet vegaanisen ruokavalion ter-veysvaikutuksia. Näyttelijä Olivia Wilde on kehunut, että vegaaninen ruokavalio on erityisen hyväksi hänen iholleen.

Yli 20 vuotta vegaanina pysytellyt muusikko Moby on todennut vegaani-utensa syiden pohjautuvan eläinten oi-keuksiin. Titanic-elokuvan ohjaajalle James Cameronille vegaanius on tapa suojella luontoa. Cameron onkin näpäyt-tänyt lausunnollaan, jossa hän toteaa, että kukaan lihaa syövä ei voi olla oikea luon-nonsuojelija.

Monen julkkiksen ruokavalion taus-talla tuntuukin olevan suuri huoli eläin-ten hyvinvoinnista. Jackass-tähti Steve-O on tehnyt koskettavan videon tuotanto-eläinten elämästä ja kuolemasta. What came before – Meet someone you’ll ne-ver forget -videolla hän kertoo vegaaniu-tensa pääsyyksi eläintuotannon raakuu-den. Video löytyy osoitteesta www.what-camebefore.com.

Näyttelijä Joaquin Phoenix on pu-hunut monissa eri yhteyksissä eläinten puolesta. Hän on kertonut, että muistaa jo 3-vuotiaana pitäneensä kalastusta jul-

teksti ninni pekkala • kuvat gage skidmore, real tv films, cristiano del riccio, angela george

Julkkis-vegaanien joukko kasvaa

mana. Phoeni-xin ystävä, Ocean’s Ele-ven -leffasta tuttu näyttelijä Casey Affleck kannustaa ihmisiä ottamaan pieniä askelia kohti vegaaniutta.

Oscar-voittaja Anne Hatha-way ei käytä ravinnossaan eläin-peräisiä tuotteita ja asusteetkin Hathaway valitsee vegaanisin pe-rustein. Järjestipä Hathaway kolle-gansa Natalie Portmanin tavoin ve-gaaniset häät. Häistä uutisoi muun muassa näyttelijä Alicia Silverstone, jonka vegaaniseen elämäntapaan pe-rustuva nettisivusto löytyy osoitteesta www.thekindlife.com.

Kyynikot tietysti arvelevat, että julk-kisten vegaaniudessa kyse on hetkelli-sestä dieetistä, jolla on tarkoitus pudottaa kiloja seuraavaa gaalaa varten. Niin tai

moni tuttu julkkis on vaihtanut vegaaniksi.

näin, eläimet kuitenkin hyötyvät jokai-sesta lihattomasta, kananmunattomasta ja maidottomasta ruoasta, jonka joku muusikko, näyttelijä tai supermalli syö. Ja jos fanitkin siirtyvät kasvispainotteiseen ravintoon, aina vain parempi!

james Cameron

olivia Wilde

Steve-o

Natalie portman

26

Haluatko työskennellä tärkeiden eläin-asioiden puolesta mukavassa seurassa? Haaveiletko järjestötyöstä? Jos nyökyt-telet, harkitse Animalian harjoittelijaksi hakeutumista.

Toimistollamme työskentelee ympäri vuoden useita korkeakouluharjoittelijoita sekä työvoimakoulutettavia erilaisten teh-tävien parissa. Monet tulevat graafikot, viestintätaitajat, nuorisotyöntekijät ynnä muut ovat suorittaneet harjoittelunsa Animalian toimistolla.

Mikäli harjoittelu Animalian toimis-tolla kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä toiminnanjohtaja Salla Tuomivaaraan ja kerro itsestäsi. Ole ripeä: harjoitte-lupaikkamme täytetään yleensä ennen kuin ehdimme niistä itse ilmoitella. Huo-maathan, että pienenä kansalaisjärjestönä emme pysty maksamaan harjoittelijoille palkkiota – harjoittelun edellytyksenä on siis se, että harjoittelija saa palkkatuen oppilaitoksensa tai työvoimatoimiston kautta.

Eräs harjoittelijoistamme on helsin-kiläinen oikeustieteen opiskelija Marica Nordman. Animalia-lehti jututti Maricaa kesähelteiden keskellä.

Olet ollut korkeakouluharjoit-telijana Animalian toimistolla Helsingissä. Mitä kaikkea olet puuhannut?

”Pääasiallisesti olen tehnyt mielenkiin-toista työtä eläinsuojelulain kokonais-uudistuksen parissa. Työtehtäviini on kuulunut muun muassa oikeusvertailua, tekstien kääntämistä, jokunen lehtijuttu ja muita toimistotehtäviä.”

Mikä on työssäsi ollut mukavinta?”Se, että olen saanut tehdä kiinnostavaa ja merkityksellistä työtä. Olen oppinut tosi paljon uutta!”

Miten olet viihtynyt Animalian toimistolla?

”Erittäin hyvin, täällä on hyvä työilma-piiri ja mukavia työkavereita.”

Mitä neuvoja tai vinkkejä antaisit heille, jotka harkitsevat harjoit-telupestiä Animalian toimistolla?

”Kannattaa rohkeasti hakea”!

teksti vesa saarinen •kuvaninni pekkala

helsinkiläinen marica nordman on työskennellyt animalian toimistolla korkeakouluharjoittelijana laki-asioiden parissa. harjoittelijoita toimistollamme työskentelee ympäri vuoden.

HarjoitteluAnimaliassaanimalia -

lainen

27

Vegepalstareseptit ja kuvat paula heinonen

vegeburgerin anatomia

vesi, tuli, maa – ei vaan sämpylä, papupihvi, majoneesi. kun mehevän vegeburgerin kolme tärkeintä elementtiä

ovat hallussa, on burgeritaivas auki.

Lisää reseptejä

löydät blogista

pidempikorsi.tumblr.com

Vegepalsta

Papupihvit (noin 10 pihviä)

3 dl mustapapuja3 dl kidneypapuja2 rkl vehnäjauhoja1 sipuli3 valkosipulin kynttä1 tuore punainen chili ½ ruukkua tuoretta persiljaa2-3 tl savupaprikajauhettasuolaaruohittua mustapippuria

1 Papupihvitaikinan voit tehdä hel-posti käsin käyttämällä kauhaa tai

perunasurvinta papujen muusaamiseen, mutta tehosekoittimessa taikina valmis-tuu näppärimmin. Laita tehosekoitti-meen sipuli, valkosipulinkynnet, chili ja persilja ja surauta muutaman kerran. Li-sää joukkoon pavut, jauhot sekä maus-teet ja surauttele taas muutama kerta maltillisesti. Jätä taikinaan suutuntumaa: lisäksi liian hienoksi jauhettu taikina ei pysy koossa.

2 Anna taikinan vetäytyä jääkaappissa noin tunnin verran.

3 Lisää öljyä paistinpannulle ja laita se liedelle kuumenemaan. Muotoile

taikinasta pihvejä. Muotoilu on helpom-paa, kun huuhtelet kätesi kylmällä ve-dellä.

4 Paista pihvejä molemmin puolin parisen minuuttia, kunnes pinta on

rapea.

Huomaa! Jos pihvitaikinasi ei pysy koossa, voit

aina lisätä joukkoon jauhoja tai vaikkapa perunajauhoja. Myös

leivänmurut ovat hyvä vaihtoehto.

Sitruunainen persiljamajoneesi

1 dl maustamatonta soijamaitoa2-3 dl rypsiöljyäpuolikkaan sitruunanmehu½ ruukkua tuoretta persiljaasuolaaruohittua mustapippuria

1 Kaada soijamaito tehosekoittimeen tai käytä sauvasekoitinta ja suurta

kulhoa. Aluksi maito räiskyy aikalailla! Lisää öljy joukkoon ohuena nauhana kokoajan sekoittaen.

2 Kun majoneesipohja on valmis, voit lisätä muut aineet. Majoneesipoh-

jan voit maustaa täysin omien mieliteko-jesi mukaan. Anna majoneesin maustua jääkaapissa mieluiten yön yli.

Simppelit sämpylät(noin 10 sämpylää)

6-7 dl luomusämpyläjauhoja1 pussi kuivahiivaa1 tl suolaa3 dl kasvimaitoa2 rkl öljyä1 rkl siirappia

1 Sekoita kuivahiiva pieneen määrään jauhoja.

2 Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja lisää se joukkoon. Kaada kulhoon

myös öljy ja siirappi. Mausta suolalla.

3 Lisää loput jauhoista hiljalleen huo-lellisesti taikinaa vaivaten. Anna tai-

kinan kohota liinan alla lämpimässä pai-kassa 30 minuuttia.

4 Pyöritä kohonneesta taikinasta pie-niä sämpylöitä ja anna niiden vielä

levätä 20 minuuttia. Lämmitä uuni 200 asteeseen ja paista sämpylät kullanrus-keiksi eli 15-20 minuutin ajan.

mausta majoneesi makusi mukaan!

29

Kouvola

Kuopio

Turku

Vihti

Oulu

Rauma

Savonlinna

Joensuu

Rovaniemi

Jyväskylä

Pääkaupunkiseutu

KeravaKotka

Kajaani

Itä-Lappi

Animaalitkautta maan

lahdestalöytyyaktiivinen ja idearikas Ani-malia-porukka. Toiminta ulottuu eläinasian esitte-lystä kouluissa ja festareilla erilaisiin tempauksiin kadulla, varainhankinnasta vegaanisten herkkujen maistatuksiin ja asiantuntijaluentoihin.

Lahden Animalian aktiivin Mia Siivosen oma suosikki oli viime kevään ravintolapäivän Funny Bunny Restaurant. ”Kysyntä ylitti kaikkien toiveet ja ravintola oli menestys! Asiakaskunta oli saapu-nut paikalle varta vasten, vaikka emme olleet kovin paljoa markkinoineetkaan. Osalla oli omat kipot mukana, jotta he saivat viedä kasvisruokaa myös kotiin asti. Päätimme, että Pupuravintola tulee jat-kamaan myös seuraavina ravintolapäivinä!”

Siivonen toivottaa lahtelaiset mukaan monipuo-liseen toimintaan, jossa hän on viihtynyt jo viisi vuotta. ”Jokainen saa toimia halunsa ja sen hetkis-ten resurssiensa puitteissa. Jokainen aivonystyrä ja käsipari on erittäin tervetullut! Olen saanut tä-män kautta hyviä ystäviä, joiden kanssa on mukava viettää aikaa myös toiminnan ulkopuolella, vaikka toki tekemiset ja keskustelut loppujen lopuksi aina päätyvät sydäntä eniten lämmittävään aiheeseen: eläimiin!”

kasvisruokaa ja tempauksia

vapaaehtoisetovatanimalialletärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verk-kosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakun-tasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähkö-postiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi. Pää-

kaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@ani-malia.fi) sekä karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattorikanerva.pelli@animalia.fipuh. 09 720 6590

lahti

Pori

Forssa

leen

a m

atn

enko

Lahti

Tyytyväinen lahden jengi Funny Bunny –pop-up -ravintolassa.

Tampere

30

normaalihintaisettuotteet

Näinteettilauksesi:POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fiYli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postitusku-lut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimis-tosta, osoite yllä.

Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

Aaltola(toim.):Johdatuseläin-filosofiaan

Millä perusteella koira on lemmikki, sika lihatuotannon raaka-aine ja norppa suojelukohde?

Värikäs,älykäs,tyylikäs – Avainsanat Animalian syksyyn!

Animaliashopkoonnut ninni pekkala

uutuustuotteet

Animals-kassi

Pia Wainikaisen suunnittelema printti koristaa uutta Reilun kaupan puuvil-lasta valmistettua kassia. Olalle pujotettava kantokahva helpottaa kassin kantamista.

Rintamerkki

Näillä tyypeillä on asiaa! Rintamerkki-vaihtoehtoina lehmä, minkki, pupu tai possu. Kuvien takana on tai-teilija Johanna Lumme.

Puputyttö-kasvisruokakirjoistaan tun-netuksi tullut Raisa Kettunen ihastuttaa uudella lapsille suunnatulla kasvisruo-kakirjalla! Kirjan veikeät piirroshahmot johdattavat lapset herkulliseen seikkai-luun, jossa kasvikset eivät ole vain pakol-linen lisuke lautasen reunalla.

Doesyourlifehaveaprice?-lehmäpaita

20€Ei-jäsenille 22 €

Luomupuuvillaisia paitoja on saatavana unisex-mallissa M, L, XL ja lady fit-mallissa M ja L. Lady fit -mallissa kaula-aukko on suurempi kuin unisex-mallissa.

Possupipo

Laadukas ja ekologinen bambupipo lämmittää tal-ven tuiskeissa! Pipoa koristavat vaaleanpunainen possu ja Animalia-logo. Väri musta.

Kansalaisaloite-kampanjankynä1€

alennustuotteet

Kettunen:Kasvisseikkailu

1,5€

28€

5€Possu-tiskirätti Sympaattinen possu koristaa uutta tiskirättiä. Värivaihtoehtoina sini-nen, vaaleanpunainen ja vihreä. Käytetyt painovärit ovat vesipoh-jaisia ja myrkyttömiä. Tiskirätin voi pestä astianpesukoneessa ja se on valmistettu maatuvasta materiaa-lista, joten sen voi heittää käytön jälkeen kompostiin.

36€

12€

10€

31

animaliatarjoaakouluille vierailijoita, jotka keskuste-levat nuorten kanssa eläineettisestä kuluttamisesta sekä tuo-tanto-, koe- ja turkiseläinten elämästä. Kouluvierailijoiden kouluttaminen ja kouluihin lähettäminen ei ole ilmaista. Ani-maliassa pidämme kuitenkin kouluvierailuja tärkeänä toiminta-tapana. Siksi toivomme, että voimme tulevaisuudessa vastata jatkuvasti kasvavaan kysyntään tarjoamalla asiantuntevia ja in-nostavia kouluvierailijoita kaikille kouluille, jotka ovat kiinnos-tuneita vierailutoiminnasta.

Lahjoita Animalian kouluvierailu-hankkeeseen:

Nordea 101130-260629IBAN: FI24 1011 3000 260629SWIFT / BIC: NDEAFIHH

Lahjoitus kouluvierailuhankkeeseen: viite 404091Lahjoitus Animalian toimintaan yleisesti: viite 1012

Kouluvierailuonasiallinentapavälittäätietoaeläinsuojelusta

”Moni nuori pohtii ensimmäistä kertaa eläinten oloja ja ruoan alkuperää. Sitä on liikuttavan hienoa edistää ja kohdata nuoria.”

- Marianne, kouluvierailija, itsekin opettaja

”Kouluvierailussa parasta on kyky vaikuttaa ihmisten mielikuvaan eläinten oloista ja arvosta, mikä saa heidät pohtimaan kulutus-tapojaan.”

- Ida, kouluvierailija

”Kouluvierailun jälkeen oppilaat ovat koko loppuviikon ajan itse halunneet keskustella sen sisällöistä tunneilla ja ruokalassa. Keskustelu jatkuu varmasti vielä pitkään.”

- 6. luokan opettaja

”Miksi meille ei ole aiemmin kerrottu, että tällaista tapahtuu?” - 8. luokan oppilas

Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 19.10.2012. Toimeenpanoaika on 1.1.2013–31.12.2014 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero 2020/2012/3189.