Ruskiss 2013 1

Ruskiss

Ohjauskäynnillä Porvoossa

Ruskiksen vuosijulkaisu 1 • 2013

Oppilaat tekivät kuntotestauksia

Veturi-hanke etenee

2 Ruskiss 2013

Sisältö

Ruskiksen vuosijulkaisu 1•2013

3 Pääkirjoitus 4 Ohjauspalvelumalli 4 Ohjauskäynti Albert Edelfeltin koululla 7 Veturi etenee 8 Puhevammaisten viikko 8 Osaako laite lukea? 11 Juhlahetki 12 Työviihtyvyys 12 Kuntoa kohottamalla 13 Lyhyet 14 Kansainvälisyys 14 Pisan CP-kongressi

15 COTEC Tukholmassa 15 Comenius-hanke päättyi 16 Osaamisverkosto 16 POVer harppoo18 Koulun toiminta 18 Innopajat19 Lyhyet 19 Sisäilmaseuranta 20 OPS 2016 20 Yhteistyö Autismi-säätiön kanssa 21 Väitös: Keskoset 22 Koulun toiminta 22 Svalorna-ryhmä 23 Tukijaksot 24 Hevostoimintaprojekti 26 Ruskis liikkuu

JulkaisijaRuskisTenholantie 1500280 HelsinkiPuh. 09 473 390Faksi 09 4586627ruskeasuon.koulu@ruskis.fiwww.ruskis.fi

ToimitusPäätoimittaja Leena AiraksinenToimittaja Vuokko Maria NummiToimitussihteeri Eija LindströmMinna Rouste, Anne Keinänen, Peetu Toivonen

Ulkoasu ja taittoLimukka / Leena Aalto

Kannen kuvaFlaming Star / Pentti Hokkanen

KirjapainoErweko OyPainosmäärä 1500 kpl

Eltsun kisoissa.

Ruskis ja Albert Edelfel-tin koulu luovat yhdessä ohjaus palvelumallia. sivut 4–7

sivu 27

26 Junior Games Jyväskylässä 27 Eltsun kisat 28 Neuropsykologinen valmentaja30 Nuorten palsta 30 Tutustumiskäynti Lehtimäellä 31 Tutustumiskäynti Tikkurilassa 31 Metsälähettilään vierailu 31 Hissiremppa 32 Taideviikko33 Elämä Ruskiksen jälkeen35 Ruskiksen palvelut

Ruskiss 2013 3

PÄÄKIR JOITUS

vat. Varmasti kyse on myös henkilöis-tä, joiden kanssa työtäni teen: jaettu ilo on suurempi kuin yksin punnerta-essa, vaikka me suomalaiset emme ole maailman sosiaalisinta porukkaa. Ehkä kuitenkin suurin ilon lähde on varsinai-nen työn tulos. Ihminen hakee tietoi-sesti työlleen merkitystä ja saa merki-tyksellisestä työstä energiaa, jolla jak-saa eteenpäin.

Olemme rekrytoineet vuoden aika-na muutamia uusia työntekijöitä. Ky-syin myös, miksi he haluaisivat työs-kennellä Ruskiksella. Yksi vastasi, että hän haluaa tehdä työtä ”eettisesti kes-tävän lopputuotteen kanssa”. Eettises-ti kestävä tulos voi olla sellainen, josta saa ”kiksejä”.

Linux-käyttöjärjestelmän kehittä-jä Linus Torvalds kirjoittaa kirjassaan Just for Fun: ”Jossakin vaiheessa niin monta palaa oli äkkiä loksahtanut pai-kalleen, että koin tulkoon valkeus -het-ken. Ennen sitä hetkeä mikään ei oike-astaan toiminut, ja sitten yhtäkkiä kaik-ki toimikin. Se oli todella hieno tunne.”. Ehkä juuri tällaiset ”tulkoon valkeus” -hetket ovat niitä merkityksellisimpiä hetkiä, joista työhyvinvointi kumpuaa ja jotka auttavat meitä jatkamaan ja jak-samaan.

Toivotan kaikille monia ”tulkoon valkeus” -hetkiä sekä lukunautintoja Ruskiss-lehden parissa!

Leena Airaksinenrehtori

Voiko töistä saada ”kiksejä”?

KuVA

PEN

TTI

HO

KKA

NEN

Eltsun kisoissa.

E läkkeelle jäävä talouspäällikkömme lähetti ennen joulua henkilöstölle

lämpimän viestin, jossa hän kiitti rus-kislaisia yhteisistä työvuosista. Hän lai-nasi Ruskiksen tasa-arvosuunnitelmas-ta kohtaa, jossa kiteytyy toimintamme periaatteet: ”Sujuva ja avoin toiminta-kulttuuri ja hyvä hallintotapa ovat eri-tyisen tärkeitä koulun kaltaisessa he-terogeenisessa ja suuressa yhteisössä. Työyhteisön avoimuus ja toisten työn arvostaminen ovat olennaisia luotaes-sa toimintaedellytykset luovalle ja in-novatiiviselle työlle ja siihen perustu-valle opetukselle.”

Työ ja työssä jaksaminen on mo-nimutkainen kokonaisuus. Ruskiksen työhyvinvoinnin tukemisen malli jakaa työssä jaksamisen nelikenttään, jossa omat voimavarat, ammatillinen osaa-minen, työyhteisön toimivuus ja työ-olot käyvät vuoropuhelua ja painottu-vat eri tavoin työntekijän eri elämänti-lanteissa.

Työtä voisi tarkastella myös vaih-dannan näkökulmasta – työnantaja ostaa työntekijältä tämän aikaa. Tähän liittyy keskeisesti työstä maksettava korvaus – palkka. Ainoana motivaation lähteenä palkka kannattelee vain het-ken kerrallaan, joten pidempään tai pe-räti kestävään työssä jaksamiseen tarvi-taan muutakin.

Jotkut työtehtävät ovat niin mie-lenkiintoisia, hauskoja, viihdyttäviä, innostavia että maallinen unohtuu. Mikä siis saa liekin lepattamaan? Var-masti tämä liittyy fyysisiin tiloihin, ja niiden pitää olla miellyttävät ja toimi-

KuVA

ISTO

CKP

HO

TO

4 Ruskiss 2013

Ohjausmallia luodaan yhdessä

Ohjauskäynnillä Albert Edelfeltin koululla

Ruskis kehittää ohjauspalvelu-mallia yhdessä porvoolaiskou-lun pienluokkien kanssa. Mo-

niammatillisella ohjauksella etsitään yhteistyötapoja, jotka tukevat oppilai-den aktiivista osallistumista ja oppi-mista, pärjäämistä koko koulupäivän aikana.

Syksyn aikana Ruskikselta on teh-ty kymmenellä ohjauskäynnillä Albert Edelefeltin koululla kahdeksantoista ohjausta. Käyntejä ovat tehneet kou-lunkäynnin ohjaaja, ohjaava opettaja, fysioterapeutti, konduktori ja työnoh-jaaja.

Yhteistyö alkoi kyselykartoituksel-la viime vuonna. Ensin Porvoon kau-

Kolsi on iloinen yhteistyön ensim-mäisestä syksystä. Moniammatillinen yhteistyö hyödyttää koulussa laajem-paa joukkoa kuin jos yksittäiset oppi-laat kävisivät Ruskiksella.

– Porvoon kaupunki on sitoutu-nut maksamaan ohjauskäynnit, jotka jo syksyllä ovat vastanneet noin yhden lapsen yhtä jaksoa Ruskiksella. Päivit-täinen matkustaminen Porvoosta Hel-sinkiin olisi myös lapselle ja perheelle raskasta, Kolsi sanoo.

YmpäristöoppiaTänään Annen pienluokassa avusta-vat opiskelija Jenni ja koulunkäynnin avustaja Maarit. Ruskikselta mukana on konduktori-opettaja Gergely Deak. Jenni auttaa Nikoa kirjoittamaan vii-konpäivän vihkoon. Pyörätuolissa istu-va Mico opiskelee kädenkäyttöä. Juuli ehtii kirjoittaa viikonpäivän ja vuosilu-vun ennen kuin Anne aloittaa ympäris-töopin opetuksen.

Kirjaa tutkimalla opetellaan tällä kertaa puhumaan tunnetiloista. Anne

Tervetuloa! Jo koulun eteisessä lapset toivottavat vieraat tervetulleiksi, sillä Albert Edelfeltin koulussa on totuttu vierailijoihin. Tänään täällä ovat ohjauskäynnillä Taina ja Gergely Ruskeasuon koulusta.

TEKsTi vUOKKO mARiA NUmmi, KUvAT PENTTi hOKKANEN

pungin erityisopettajilta, erityisluokan-opettajilta ja opinto-ohjaajilta kysyttiin, millaisissa asioissa he eniten tarvitsisi-vat ohjausta, jos luokassa on vaikea-vammainen lapsi. Esiin nousivat muun muassa motoriikan tukeminen ja kom-munikointi, näönkäyttö sekä uinnin-ohjaus. Myös ergonomiaan työntekijät kaipasivat vinkkejä.

Albert Edelfeltin koulun apulais-rehtori Anne Kolsi korostaa, että mo-nivammaisten luokassa oppilas on keskipisteenä. Hänen sisällään on – vammasta huolimatta – tietoa ja kapa-siteettia, jota aikuisten on mahdollisuus oppia herättelemään ja näin tukemaan lasta ottamaan voimavaroja käyttöön.

Erityisopettaja ja vararehtori Anne Kolsi pitää tärkeänä, että Ruskis-yhteis-työ mahdollistaa tukemisen lapsen omas-sa ympäristössä koulun olemassa olevilla resursseilla.

Ruskiss 2013 5

Ohjauskäynnillä Albert Edelfeltin koululla

kertoo pelänneensä karhua, joka liikkui mökin lähellä. Juuli tunnustaa pelkää-vänsä leppäkerttua ja ampiaista. Sit-ten katsotaan kirjasta talviunta nukku-vaa karhua ja opetellaan eläinten nimiä. Entä kumpi nukkuu talviunta – karhu vai orava? Mico tietää ja painaa Ger-gelyn avustuksella nappia. Mikä eläin pystyy kiipeämään puuhun – sillä on punainen töyhtö päässä ja nokka. Se on palokärki!

Mico ja Juuli ovat vahvasti sitä miel-tä, että hirvet nukkuvat talviunta. Niko tietää, että niin ei ole. Gergelyllä sat-tuu olemaan väärä kirjan sivu esillä ja lapset hihittävät. Mico näyttää kirjasta

käärmeen kuvan, kun opettaja kysyy, mikä eläin on kylmähorroksessa tal-vella. Oppitunnin jälkeen lapset siirty-vät liikuntasaliin.

synttärijuhlaEijan luokassa vietetään Rasmuksen 10-vuotissyntymäpäivää. Luokan op-pilaat Jasmin, Riina, Heleriina ja Ras-mus melkein riehaantuvat synttärika-kun ja onnittelulaulun tunnelmissa.

Ruskiksen koulunkäynnin ohjaaja Taina Kinnunen on mukana oppitun-nilla. Eijan luokassa pohditaan työs-kentelyasentoja. Taina kertoo opetta-jalle ja luokka-avustajille, kuinka he

voivat rakentaa “työskentelypisteen” näkövammaiselle oppilaalle ruokailu-tilanteeseen. Se voi olla muovinen alus-ta, johon voimakkailla kontrasteilla tai tunnusteltavalla materiaalilla merki-tään esimerkiksi lautasen ja lasin paik-ka.

– Ohjauskäynneillä olemme Ger-gelyn kanssa kuunnelleet opettajan ja luokka-avustajien toiveita. He toivoi-vat, että ideoimme yhdessä, miten tu-emme liikuntavammaisten ja moni-vammaisten oppilaiden aktiivisempaa osallistumista koko koulupäivän aika-na, sekä oppitunneilla että arjen tilan-teissa, Taina kertoo.

Ohjaava opettaja Taina Kinnu-nen Ruskikselta avustaa hele-riinaa kädenkäytössä.

Anne ohjaa Juulia päivämäärän ja vuosiluvun kirjoituksessa.

mico arvaa, mitä talvises-sa metsässä tapahtuu!

6 Ruskiss 2013

He pyrkivät parityöskentelyn kei-noin kannustamaan työntekijöitä myös huomiomaan omaa työssä jaksamista ja ergonomiaa. Ohjauksen piirissä ole-ville luokille on ollut erityisuinninopet-tajan vetämä uinnin konsultaatio, jonka yhteydessä erityisuinninopettaja Mari ja ohjaaja Taina ovat ohjanneet esimer-kiksi allasnosturin käyttöä.

Ohjauskäyntien tavoitteena onkin rohkaista lasten kanssa työskenteleviä ottamaan käyttöön lasten taidot ja näin myös työntekijöinä löytää keinoja työ-motivaation ylläpitämiseen ja jaksami-seen. Arjen työkalut ovat pieniä ja yk-sinkertaisia asioita. Esimerkiksi käsien käytön aktivoiminen ja harjoittelu tu-kee taitoja, joita oppilas tarvitsee käyt-täessään vaikkapa kommunikaattoria, tietokonetta tai sähköpyörätuolia liik-kumisen apuvälineenä.

– Koulun ilmapiiri on lämmin. Se-kä opettajat että avustajat ovat ottaneet meidät avoimin mielin vastaan. Olem-me iloksemme saaneet huomata, että

he ovat ottaneetkin neuvoja käyttöön ja luoneet ratkaisumalleja oman toi-mintansa ja ajattelun kautta. Toivom-me, että työntekijät saavat siirrettyä näitä työkaluja ja vinkkejä käyttöön-sä myös uusissa tilanteissa. Tämä oli-si meille ohjaajina paras palkinto, Tai-na Kinnunen sanoo.

Oppilaiden kanssa työskentelyssä on tärkeää tarttua heidän motivaati-oonsa ja siten saada oppilaat tekemään asioita, joita he eivät ole koskaan ehkä uskoneet tekevänsä. Tämä onnistumi-sen ilon tunne luo yhteyden lapsen ja ohjaavan aikuisen välille.

”Olen aktiivinen ja osallistun”Albert Edelfeltin koulun pienluokat, koulutustoimi, varhaiserityiskasvatus ja Ruskeasuon koulun edustajat ideoi-vat helmikuussa 2012 yhteistyötä, jos-sa halutaan kehittää moniammatillista ohjausprosessia. Ohjausprosessia ke-hittävään toimintatutkimukseen val-

takunnallinen Veturi-hanke kohden-taa tutkijaresursseja. Koulutusjaostos-sa hankkeelle näytettiin vihreää valoa ja syyskuussa Albert Edelfeltin koulu ja Ruskis solmivat ohjauksen yhteistyöso-pimuksen ”Olen aktiivinen ja osallis-tun” syyslukukautta varten.

Porvoosta hankkeen edistymiseen ovat vaikuttaneet erityisesti koulutus-johtaja Jari Kettunen, Albert Edelfeltin koulun rehtori Juha Levänen ja apu-laisrehtori Anne Kolsi, erityislastentar-hanopettaja Anne Rytilahti sekä eri-tyisopetuksen rehtori Martti Toiva-nen. Hän vaikutti aktiivisesti siihen, että Porvoon kaupunki lähti mukaan Veturi-hankkeeseen ja ryhtyi Ruskik-sen kumppaniksi.

Toivasella on yli 30 vuoden koke-mus erityisopetuksen ja oppilashuollon kehittämistehtävistä.

– Olen vakuuttunut, että tämä han-ke jää elämään. Jo nyt kokemukset ovat hyviä ja yhteistyö Ruskiksen kans-

Erityisopetuksen rehtori martti Toivanen on ollut kehittämässä Porvoon erityis-opetusta ja uskoo ohjausmallin tule-vaisuuteen.

Ohjausmallin kehittäminen

Ohjauksen tavoitteena on mm. etsiä ja kokeil-

la yhdessä työtapoja, jotka tukevat oppilaiden

aktiivista osallistumista ja oppimista sekä ke-

hittää ohjausmallia.

Työtapoina ovat yhteiset keskustelut, monia-

mmatillinen samanaikaistyöskentely, koulutus,

työnohjaus.

Teemoja ovat olleet mm. motoriikka, kommu-

nikointi, näönkäyttö, uinti.

Konduktori-opettaja Gergely Deak on micon suosiossa.

Ruskiss 2013 7

Veturi-hanke kohdistuu perusope-tuksen vaativaan erityiseen tu-

keen. Moniammatillista tukea oppi-miseensa ja kuntoutumiseensa tar-vitsevat oppilaat, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikea-vammaisuutta, kehitysvamma- tai au-tismikirjon diagnoosi. Useimmilla näis-tä lapsista ja nuorista on pidennetty oppivelvollisuus. Lisäksi tähän ryh-mään saattaa kuulua kotiopetuksessa olevia, joista on vähän tutkimustietoa.

Veturi-hankkeen ydinryhmässä työskentelee useita ammattitaho-ja. Valteri-verkostoon kuuluva Rus-kis – Oppimis- ja ohjauskeskus, Rus-keasuon koulu on ollut alusta saakka suunnittelemassa tutkimushanketta. Ruskiksen lisäksi yhteistyötä tekevät Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopis-to, EduCluster Finland Oy, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael (Mikkeli), Naulan ja Malmin koulut (Rauma), Päiväharjun koulu (Jyväskylä) ja Peltosaaren kou-lu (Riihimäki).

Veturi-hanke muodostuu kehittä-västä tutkimuksesta ja sitä tukevasta täydennyskoulutuksesta. Tutkimuksel-la on kaksi päälinjaa: aluksi selvitetään opetuksen ja erityisen tuen kokonais-kuva. Tätä tietoa hyödynnetään koh-deryhmän oppilaiden opetushenkilös-tön täydennyskoulutuksessa. Lisäksi

sa sujuu mainiosti. Ruskeasuon koulu ehdotti meille yhteistyön tiivistämis-tä ja kiinnostuimme, kun vielä Veturi- hankkeen myötä saamme hanketta tu-kemaan Helsingin ja Jyväskylän yli-opistolliset toimintatutkimuksetkin, Toivanen kertoo.

Uuden perusopetuslain mukaan lähikoulun tulisi tarjota oppilaan tar-vitsemat palvelut, mutta aina se ei ole mahdollista. Porvoosta käy vuosittain muutama oppilas Ruskeasuon koulul-la tutkimus- ja lähijaksoilla opetuksen tarpeen selvittelyssä. Nyt erityisen tu-en tarvetta oli huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina.

– Kehitysvammaisten opetus on erittäin vaativaa työtä. Se vaatii erityis-osaamista, jota tässä yhteistyöhank-keessa saamme kouluumme ohjaus-käyntien muodossa. On hienoa huo-mata, miten tietoa ja kokemusta voi siirtää eteenpäin käytännön ohjausti-lanteissa.

Lähikouluperiaatteen toteuttami-nen edellyttää, että koulun henkilös-tö saa jaksamiseensa ja motivaatioon-sa tukea. Albert Edelfeltin koulu toimii myös alueensa oppimiskeskuksena. Tässäkin mielessä yhteistyöhankkee-seen liittyvä työnohjaus on koettu hy-vin tärkeäksi.

– Tämähän on myös mitä parhain-ta kolmiportaisen tuen jalkauttamista, Toivanen toteaa.

Vuonna 2013 vuorossa on täyden-nyskoulutusta, kokeilua ja tapaustutki-musta. Seuraavana vuonna 2014 saa-daan yliopistojen toimintatutkimuksen tulokset, ja kesäkuussa 2015 ilmestyy hankkeen loppuraportti.

toteutetaan erilaisia opetuksen kehit-tämisen pedagogisia kokeiluja kehit-tämistutkimuksen mukaisesti. Kokei-lututkimus voi olla esimerkiksi vuo-rovaikutuksen, taiteiden, inkluusion, arvioinnin, moniammatillisen yhteis-työn tai ohjausmallien kehittämistä.

Veturi-hankkeessa on jo aloitettu täydennyskoulutus, joka rakentuu se-minaareista ja lähiopetuspäivistä, mo-nimuotoisista, omaa työtä havainnoi-vista ja kehittävistä oppimistehtävistä sekä verkkotyöskentelystä. Lähiope-tustapaamisissa hankkeen työntekijät antavat koulutusta eri teemoista kou-lutettavien tarpeiden mukaisesti. Val-mennuksen rinnalla kulkee tieteellinen tutkimus. Opetus- ja kulttuuriministe-riön rahoittamassa Veturi-valmennuk-sessa on 31 koulutettavaa, jotka jo nyt jakavat uutta tietoa omissa kouluis-saan ja kunnissaan eri puolella Suomea.

Yhteistyö Ruskiksen kanssa on mahdollistanut tutkimustehtäviemme syventämisen. Ruskeasuon koulu on aloittanut Porvoon kaupungissa opet-tajien ohjausmallipalveluiden kehittä-mistyön. Veturi-hanke on työssä mu-kana. Yhteistyöstä saamme aineistoa, josta voimme raportoida valtakunnalli-sella tasolla.

Teksti Elina Kontu, Raija Pirttimaa, Henri Pesonen

Veturi etenee

Jännittävää! Anne jatkaa luokan kanssa talvisia leikkejä liikuntasalissa ennen ruokailuun siirtymistä.

8 Ruskiss 2013

AAC-yksikkö järjesti koululla kommunikointiradan, jossa mui-den koulujen oppilailla oli tilai-suus tutustua heille aivan uu-denlaiseen kommunikointiin.

Kolme 4.–6. -luokkalaista oppilas-ryhmää helsinkiläisistä kouluista tutustui Ruskiksen oppilaisiin ja

tapoihin kommunikoida. Eniten vierai-lijoita ihmetytti katseella ohjattava tie-tokone. Osaako laite todella lukea aja-tuksia?

Käpylän peruskoulun neljäsluok-kalaiset kuuntelivat tarkkaavaisina pu-

heterapeutti Taina Honkasen esitystä Ruskeasuon koulusta ja sen monenlai-sista oppilaista, puhevammaisuudes-ta sekä erilaisista kommunikointikei-noista. Moni Ruskiksen oppilas jutte-lee puhumisen sijaan puhelaitteiden, kommunikointikansioiden tai vaikka-pa viittomien avulla.

Honkanen pohti oppilaiden kanssa, miten kukin voisi olla hyvä kommuni-kointikumppani silloinkin, kun toisen tapa jutella on erilainen kuin oma.

AAC-yksikkö oli valmistellut muu-taman koulun oppilaan kanssa kom-munikointiradan, jonka kuudella ras-tilla vierailevat koululaiset pääsivät

TEKsTi JA KUvAT PEETU TOivONEN

K anSaInvÄlInen PUhevammaISTen vIIKKO

Osaako laite lukea ajatuksia?

kokeilemaan erilaisia kommunikointi-tapoja Ruskiksen oppilaiden opastuk-sella.

TAIKE-rastilla Osku ja Jere laittoi-vat vieraat koville tiukoilla urheiluky-symyksillään, Sarfis ja Suvi taas esit-telivät askellusta. Puheterapeutti Anna Palojärvi opetti vieraita kommunikoi-maan viittomien avulla. Annan yllä-tykseksi muutamat osasivat jo rastil-le tullessaan tapailla omaa nimeään. Viittomiin oli tutustuttu jo esikoulus-sa. Tituksen ja Wilman Bumtsi Bumis-sa arvuuteltiin tämän päivän kuumim-pia suomalaisartisteja kommunikointi-merkkien avulla.

Käpylän koululaiset ihastelivat hienoja tietokoneita. Katse-ohjauksella toimiva tietokone on kuin ajatuksenlukija!

Ruskiss 2013 9

monipuolisuus yllätti Tehtaankadun ala-asteen neljäsluok-kalaisten jännitys karisi nopeasti, kun he pääsivät juttusille rasteja vetäneiden ruskislaisten kanssa. Luokanopettaja Riitta Lavonen-Meswani kertoi yllät-tyneensä siitä, miten nopeasti vieras ja erilainen muuttui tutuksi ja luontevak-si. Myös Ruskiksen oppilaiden aktiivi-suus teki vaikutuksen.

– Varsinkin tietokoneen avulla teh-ty urheiluvisa keikautti ennakko-ole-tukset ympäri. Rastia pitänyt Osku oli liideri, vaikka hän ei pystynyt puhu-maan. Osku oli se, joka antoi vaihto-ehdot vastauksiin ja veti tilannetta, La-vonen-Meswani hämmästeli.

Oppilaat olivat yllättyneitä siitä, et-tä on olemassa niin monta erilaista ta-paa kommunikoida. Annikan ja Jeren rastilla leikittiin rikkinäistä puhelinta kommunikointikansion avulla. Oppi-laat huomasivat, ettei puhetta aina tar-vita, viesti välittyy muutenkin. Viitto-mien opettelu oli koettu hauskaksi ja oppilaiden saamat viittomaohjeet oli-vatkin opettajien mukaan olleet kovas-sa käytössä myös kotona.

Ajatustenlukua ja muuta hienoaKommunikoinnin tukena käytettävät tietokoneet herättivät paljon kiinnos-tusta. Eräs Käpylän peruskoulun oppi-las tokaisikin, että ”täällähän on hie-nommat vehkeet kuin meillä kotona”.

TEKsTi JA KUvAT PEETU TOivONEN

”Yllätyin siitä, että on niin monta erilaista kommunikointi-tapaa”

”Paras rasti oli Oskun kysely koska se kysyi urheilu-kysy myksiä”

Tehtaankadun oppilaat olivat yllättyneitä siitä, miten iloi-sia ja pirteitä Ruskiksen oppi-laat olivat. vierailu jännittikin monia.

10 Ruskiss 2013

Varsinkin katseella ohjattava kommu-nikointiväline MyTobii sai oppilaiden mielikuvituksen lentoon. Oppilaat ni-mesivät laitteen ajatuksenlukijaksi ja pohtivat, osaako kone todella lukea ajatuksia.

Päivästä teemaviikoksiKansainvälistä puhevammaisten päivää vietettiin lauantaina 6. lokakuuta. Kehi-tysvammaliitto oli tänä vuonna raken-tanut päivän ympärille kokonaisen tee-maviikon otsikolla ”Miten sanoisit jos et voisi puhua?”. Tapahtumia järjestet-tiin 15 eri paikkakunnalla, kuten esi-merkiksi Helsingissä, Turussa, Vaasas-sa, Tampereella, Porissa, Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Tarjolla oli

yleisöluentoja, työpajoja, erityiskou-lujen tempauksia, keskussairaaloiden apuväline- ja kommunikaatiokeskus-ten avointen ovien päiviä sekä kirjas-tojen teemaviikkoa. Viikko huipentui kansainväliseen puhevammaisten päi-vään, jolloin järjestettiin isot yleisöta-pahtumat Narinkkatorilla Helsingissä ja Hansatorilla Turussa.

Puhevamman monet syytKehitysvammaliitto ja sen yhteistyö-kumppanit haluavat muistuttaa, että Suomessa on yli 50 000 ihmistä, jotka eivät pysty puhumaan tai joiden puhe on hyvin epäselvää. Osalle heistä myös puheen ymmärtäminen voi olla vaike-aa. Puhevamma voi olla synnynnäinen

tai seurausta aivoverenkierron häiri-östä, onnettomuudesta tai sairaudes-ta. Esimerkiksi aivoverenkierron häiri-ön seurauksena noin 3000 ihmistä vuo-sittain menettää kyvyn kommunikoida puheella.

”Oppilaiden kohtaaminen ei ollut vaikeaa vaan jännittävää.”

K anSaInvÄlInen PUhevammaISTen vIIKKO

viittomien oppiminen oli hauskaa.

”Rikkinäinen puhelin oli kivoin, koska oli hauska leikkiä sitä eri tavalla.”

”Opin ettei ulkonäöllä ole väliä ja että sisältä he ovat samanlaisia kuin me.”

Opettaja: ”Olin yllättynyt siitä, miten nopeasti erilainen ja vieras muuttui tutuksi ja luontevaksi. Tämä oli kaikille vaikuttava kokemus!”

”Oli kiva tutustua Ruskiksen oppilaisiin. Opin, että ollaan erilaisia mutta silti samanlaisia.”

Ruskiss 2013 11

”Osku oli mukava ja kiltti, Suvi oli iloi-nen puhuja vaikkei se kyllä osannut puhua. Jere innostui näkiessään meidät. Anton osasi hyvin soittaa kitaraa. Titus oli ujo mutta kiva.”

Viisi Ruskiksen pitkäaikaista työn-tekijää siirtyi eläkkeelle viime

vuonna. Toukokuussa nämä työn-sankarit viettivät yhteisen juhlahet-ken Ruskiksella. Ruskiksen väki kiittää Markkua, kahta Tuulaa, Aulikkia ja Elmaa työtoveruudesta ja työstä Rus-kiksen oppilaiden hyväksi.

Erityisluokanopettajista eläkkeel-le jäivät Tuula Rinta-Valkama ja Mark-ku Malmström. Tuula ehti työsken-nellä Ruskeasuon koulussa 38 vuotta ja Markku 35 vuotta. Neuropsykolo-gi Aulikki Tervo työskenteli Ruskiksella 29 vuotta, hoidon esimies Tuula Viuh-ko 25 vuotta ja hoitaja Elma Puhakka 36 vuotta.

Kuvat Peetu Toivonen

Pitkä työura takana – eläkepäivät edessä

JUhl aheTKI

Tuula viuhko

Aulikki Tervo Tuula Rinta-valkama ja Elma Puhakka

markku malmström

12 Ruskiss 2013

Liikkuminen on myös osa työviihtyvyyttä. Ruskeasuon koulun henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua kuntotestaukseen, ja H-luokan pojat ovat oman kunto saliharjoittelunsa lomassa perehtyneet itse testaustoimintaan.

Kuntotestausta tehtiin työajalla syksyn 2012 aikana. Tavoitteena on ollut herättää työntekijöiden

kiinnostus liikuntaa kohtaan ja siten li-sätä työssä jaksamista ja viihtymistä.

Testattavat ovat suorittaneet 12 mi-nuutin polkupyöräergometri-testin, mikä on antanut suuntaa aerobisesta suorituskyvystä sekä sykkeestä. Tavoit-teena on myös laatia kuntosaliohjelma halukkaille ja myöhemmin kevätluku-kaudella testata halukkaat kahden ki-lometrin kävelytestillä.

Henkilökunnan testaaminen on osa oppilaiden liikunnan ja terveys-

T yövIIhT y v yyS

Työviihtyvyyteen vaikuttaminen kuntoa kohottamalla

TEKsTi ELisA RAiviO, KUvAT PENTTi hOKKANEN

tiedon opetusta. H-luokan pojat ovat oman kuntosaliharjoittelunsa lomassa perehtyneet testaustoimintaan ja ovat-kin jo oman harjoittelun ohessa tes-tanneet ”asiakkaita” kuntosalilla. Kun-totestin lisäksi testattavalta on mitat-tu verenpaine. Oppilaiden kanssa on keskusteltu sydän- ja verisuonitaudeis-ta ja niiden ennaltaehkäisystä samalla kun on perehdytty mittariin. Kuntosa-lilla työskentely on ollut motivoivaa ja mielekästä.

Testaaminen motivoi ”Olen motivoitunut kuntosalilla käynnistä ja minusta se on mukavaa ja mielekästä. Minusta on ollut kivaa testaa muita ihmisiä, koska olen saa-nut huomata, että kuntoni ei ole sen hassumpi kuin muidenkaan.

Olen oppinut kuntosaliryhmässä, että kunnosta huolta pitämällä on hyvä olo ja ei ole niin väsynytkään kuin ennen. Minun mielestä kuntosali-ryhmä on ollut kaiken mielin positiivinen ja intoa herättävä kokemus kun-tosalitreeniä kohtaan. Tuomas Nousiainen

Kuntotestissä opettaja herkko Takala. herkon tu-lokset olivat hyvät. Tieto-kone analysoi kunnon perus-tuen sykkeen nousuun suh-teessa annettuun vastukseen ja aikaan. Testaajina Tuomas Nousiainen ja Patrick herä-järvi.

Ruskiss 2013 13

Työviihtyvyyteen vaikuttaminen kuntoa kohottamalla

Ensimmäiset allasturvallisuuden trimmikurssit järjestettiin Ruskiksella lokakuussa 2012. Uusi kuluttajaturvalaki (920/2011) tuli voimaan 1.1.2012. Se edellyttää,

että uimahalliosastolla on oma kirjallinen turvallisuusasiakirja ja että allastilan toimin-taa valvoo koulutettu henkilö.

Ruskiksella on nyt 35 henkilöä, jotka voivat vastata turvallisuudesta altaalla. He osaavat pelastaa, antaa PP-elvytystä ja he tietävät, miten erilaisissa hätä- tai vaara-tilanteissa toimitaan Ruskiksella.

Kurssi uusitaan vuosittain lukuvuoden alussa. Toivomme runsaasti osallistujia kurs-seille jatkossakin. Näin oppilaiden ja henkilökunnan allastoiminta jatkuu turvallisena.

Kira Durchman

Allasturvallisuuskoulutus käynnistyi

Venla voitti valokuvakilpailun

lyhyeT

Ruskiksen oppilaan Venla Vainion otta-ma kuva pyöräilevästä isästään voitti

kamerapalkinnon Liikenneturvan ja Suomen Vanhempainliiton järjestämässä kilpailussa.

Loistava isä -valokuvakilpailussa etsit-tiin alle 18-vuotiaiden lasten ottamia kuvia, joissa isä ja liikenne ovat pääosassa. Järjes-töt halusivat kilpailulla korostaa vanhem-man tärkeää asemaa liikennekasvattajana. Venla Vainion kuva sai kilpailun tuomaril-ta valokuvaaja Pauli Jupilta kiitosta ajan-kohtaisuudesta: ”8-vuotiaan Venla Vainion

ottamassa kuvassa tulee hienosti esille kil-pailun teema; näkyvyys. Pyöräilevällä isällä on asianmukaiset varusteet ja hän taluttaa polkupyörän tien yli. Heijastimien merkitys pimeässä käy kuvasta hyvin ilmi. Kuvan ot-taja on itse turvallisesti sivussa autotieltä.”

Ruskiss-lehti onnittelee voittajaa!

www.liikenneturva.fi

Tuomas esittelee veren-painemittarin toimintaa herkolle Paten asettaessa mansettia paikoilleen.

14 Ruskiss 2013

Ka

nSa

Inv

ÄlI

Syy

S

K anSaInvÄlInen CP-KOngReSSI 10 .–13 .10 . 201 2

Suomesta kongressiin osallistui noin 15 hengen moniammatil-linen ryhmä, jossa oli edusta-

jia terveydenhuollon eri yksiköistä, KELA:sta ja Valteri-kouluista. Kong-ressiin osallistui myös CP-vammaisia nuoria ja aikuisia ja heidän perheitään. Yhteissessioita oli järjestetty perheille ja työntekijöille.

vaikuttavuuden arviointia Hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuu-den arvioinnissa tarvitaan yhdenmu-kaisia menetelmiä ja mittareita. Oli ilahduttavaa huomata, että Suomessa CP-kuntoutuksen arvioinnissa käyt-töön valitut arviointimenetelmät oli-vat perusmittareita useimmissa esitel-lyissä tutkimuksissa. Mittarit on todettu kansainvälisesti päteviksi. Niiden käyt-töönotto kaikissa Suomen lastenneuro-logisissa yksiköissä on tärkeä tulevai-suuden tavoite.

Valteri-kouluilla on tärkeä rooli me neillään olevassa CP-kuntoutuk-sen kehittämishankkeessa käytäntöjen muokkauksessa. Kuntoutuksen vaikut-tavuus on sitä parempi mitä kohdenne-tumpia ja arkeen sidotumpia yhdessä asetetut tavoitteet ovat ja mitä useam-min harjoittelu toistuu.

hype and hope – uutta toivoa vai utopiaa?Kongressissa esiteltiin myös aivotutki-muksen uusimpia sovellutusmahdol-lisuuksia kuntoutuksessa. Peilisolujär-jestelmää koskeva tutkimus selvittää mahdollisuuksia hyödyntää aktiivisen kuntoutuksen aloittamista jo mahdol-lisimman varhaisessa vaiheessa lapsen syntymän jälkeen. Myös myöhemmällä iällä pyritään parantamaan aktiivisen ja suunnatun kuntoutuksen tuloksia liittämällä motoriseen kuntoutukseen myös peilisolujärjestelmän aktivoimi-nen.

Tarkoilla aivojen toiminnallisilla ku-vauksilla voidaan tutkia aivojen toimin-nan muutoksia ja kliinisillä arviointi-menetelmillä voidaan mitata, eroavatko kuntoutuksen tulokset vertailuryhmäs-tä. Lähivuosina näistä saadaan lisätie-toa. Samalla tavalla joudutaan edelleen odottamaan kantasoluhoitotutkimus-ten tuloksia. Läpi-murtoja ei ole vie-lä tarjolla, mutta laadullisesti hyvin suunniteltuja seu-rantatutkimuksia on meneillään.

Muutama vuosi sitten kuntoutuk-sessa asetettiin suuria odotuksia muun muassa kevennetyn kävelyn avulla teh-täviin harjoituksiin. Tulokset isommissa tutkimusjoukoissa ja pitkäaikaiseuran-nassa CP-vammaisilla lapsilla ovat jää-neet kuitenkin melko vaatimattomiksi.

Yläraajan kuntoutuksen erilaiset ro-bottiohjatut harjoitusmuodot ovat vie-lä kokeiluasteella. Sen sijaan motivoitu (pakotettu) kädenkäyttö on vakiinnut-tanut asemansa tiiviimmän kuntoutuk-sen muotona hemiplegialapsilla. Par-haat hoitotulokset on saatu alle koulu-ikäisillä lapsilla, joilla yläraajan käyttö on ollut CP-vammaan liittyen ainoas-taan lievästi rajoittunutta.

Tietokone motivoi Tietokone kuuluu useimpien lasten ja nuorten arkeen jossakin muodos-sa. Myös kuntoutuksessa tietokoneen motivoivaa roolia on pyritty hyödyntä-mään kehittämällä erilaisia kuntoutus- ja oppimisohjelmia. Pisimmällä lienee Tanskassa kehitetty internet-pohjainen järjestelmä (MITII, Move It To Impro-ve It). Sen avulla kullekin lapselle laa-ditaan yksilöllinen internetin kautta ohjattava päivittäinen kotiharjoitus-ohjelma, jonka toteutumista ja etene-mistä vastuuterapeutti voi seurata ja tehdä tarvittavat muutokset etäyhtey-den kautta.

Kongressin anti oli erittäin stimu-loiva ja antoi kokonaiskuvan siitä, mil-laisia asioita CP-vammaan liittyvässä tutkimuksessa ja kuntoutuksessa täl-lä hetkellä maailmalla pidetään tärkei-nä.

“Science, family and society: together for a better future for our children”

Vaikuttavuuden arviointia PisassaYli 600 osallistujaa ympäri maailmaa kokoontui Pisaan kansain-väliseeen CP-kongressiin päivittämään osaamistaan. Neljän päivän ohjelma rinnakkaisistuintoineen tarjosi kaikille ammattiryhmille mielenkiintoisia aiheita. TEKsTi JA KUvA TUULA KiviRANTA

Ruskiss 2013 15

COTeC

Ruskeasuon koulu osallistui yhdessä seitsemän eurooppalaisen koulun kanssa Comenius-ohjelmaan ”Think outside the box” vuosina 2011–2012. Loppuraportti valmistui syyskuussa 2012.

Comenius: ajattele uudella tavalla! Comenius-ohjelman avulla tuetaan eurooppa-

laisten koulujen yhteistyötä ja niiden välistä oppilas- ja henkilökuntavaihtoa. Syyskuussa 2011 eurooppalaiset Comenius-koulut vierailivat Rus-kiksella.

Comenius-kokoontumisia oli seitsemän. Rus-kikselta kokouksiin osallistui 12 henkilöä, jotka valmistivat oman esityksensä tapaamisen aiheista.

Koulut olivat erilaisia, mutta yhteisiäkin piir-teitä löytyi. Muut koulut ovat yksityisiä, konduk-tiivisia kouluja, mutta Ruskis noudattaa suoma-laista opetussuunnitelmaa. Osallistuminen tähän hankkeeseen vahvisti valitsemaamme suuntaa. Saimme paljon ajateltavaa ja rohkeutta suunnitel-la uutta. Uuden aikataulun kehittäminen käynnis-tyi Comenius-tapaamisista.

Huhtikuussa Münchenin tapaamisen aihee-na oli ”Documentation based on ICF”. Ruskiksen

kuntoutustyöryhmä ja pedagoginen työryhmä suunnittelevat uutta HOJKS-pohjaa ottaen huo-mioon toimintakykyluokituksen.

Helsingissä olivat esillä kommunikointikansi-ot ja puheterapeuttimme iina heikurainen sai-kin kutsun Wieniin kouluttamaan Comenius-kou-lun opettajia.

Koulut pitivät vuorollaan esitelmän sovitusta aiheesta. Seurasimme vierailukouluilla myös kon-duktiivisen pedagogiikan ryhmiä. Ryhmät herät-tivät innostunutta keskustelua ja opimme niis-tä paljon.

Viimeiseen Comenius-tapaamiseen hankkeen koordinaattorikoulu Institut Keil Wienissä oli jär-jestänyt opetusryhmien lisäksi muutakin ohjel-maa. Pääsimme Hübners Kursalon -konserttisa-liin kuuntelemaan tuttua wieniläismusiikkia. Meillä oli mahdollisuus osallistua kesäkonserttiin upeas-

sa Schönbrunnin linnassa. Wienin ulkopuolella har-joittelimme erilaisia tiimitaitoja.

Yhtenä hienona esimerkkinä konduktiivisen pedagogiikan soveltamisesta jäi mieleen Birming-hamin NICE:n konduktorien käynnit tavallisis-sa kouluissa, joissa he pitivät oppitunteja vilkkaille lapsille. Ehkäpä mekin joskus…

Suunnitelmissa on ollut hakea vastaavalle hankkeelle jatkoa.

Teksti Kati Tolvanen

Tapaamisten yhteenvedot löytyvät hankkeen kotisivuilta www.comeniusconductive.jimdo.com

Kongressin neljän päivän ohjelma oli niin monipuolinen, että saimme

välillä pistää juoksuksi, jotta näkisim-me kuulisimme mahdollisimman pal-jon. Oli hienoa huomata, että toimin-taterapeutit eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa työskentelevät samojen asi-oiden parissa.

Ruskiksellakin tutut arviointiväli-neet GAS ja ICF ovat laajasti käytös-sä. Useassa lasten toimintaterapiatut-kimuksessa arviointimenetelmänä oli käytetty COPMia (Canadian Occupa-tional Performance Measure). Asiakas-ta haastatellen kartoitetaan päivittäis-ten toimintojen eri osa-alueilta sellaisia toimintoja, joissa hän haluaa kehittyä. Ruskiksen toimintaterapeutit ovat ak-tiivisesti käyttäneet COPMia viime

käytettävissä. Joitakin yleisiä asioi-ta, kuten ajan käsitteitä voimme jo nyt hyödyntää työssämme.

Kongressin ohessa oli mahdollisuus vaihtaa ajatuksia kollegojen kanssa. Ta-pasimme Tervaväylän koulusta Johan-na Rontin ja Lea Karjalaisen. Keskus-telimme heidän kanssaan muun muas-sa toimintaterapiaosaamisen vaihdosta koulujen kesken.

Toimintaterapeuttien Euroopan järjestö COTEC edustaa 29 maata ja 120 000 toimintaterapeuttia. Vuonna 1986 perustetun järjestön tavoitteena on tukea EU-maiden kansallisten yh-distysten kehittämistä ja yhtenäisty-mistä sekä kehittää ammatinharjoit-tamisen ja koulutuksen normeja. Ta-voitteena on myös edistää teorioiden kehittämistä Euroopassa. Suomalai-nen toimintaterapeutti Anu Söder-ström valittiin COTECin puheenjoh-tajaksi kaudelle 2010–2014.

Eurooppalaisia toimintaterapeut-teja 43 maasta kokoontui touko-kuussa Tukholmassa. suomesta COTEC:n osallistui 60 henkilöä.

Euroopan toiminta­terapeutit Tukholmassa

Saimme hienon tilaisuuden osallistua toukokuussa 2012 Tukholmassa pidettyyn euroop-palaisten toimintaterapeuttien kongressiin.

vuosina ja todenneet, että se soveltuu hyvin oppilaiden ja heidän perheidensä arjen asioiden arviointimenetelmäksi.

Kauniit apuvälineetApuvälinerintamalla näimme tuottei-ta, joiden muotoilu oli kaunista ja sil-mää hivelevää. Esimerkiksi Ergonomi-design pyrkii tekemään apuvälineiden avulla elämästä hauskempaa, helpom-paa ja vähemmän turhauttavaa. Ran-nekoru voi toimia muistin apuvälinee-nä, johon pystyy ohjelmoimaan muis-tutuksia.

Ruotsin Karolinska Institutetissa tehdään toimintaterapeuttista tutki-musta laajasti ja kehitetään uusia ar-viointimenetelmiä. Yksi mielenkiintoi-nen arviointimenetelmä liittyy lasten kykyyn oppia hallitsemaan aikaa. Ajal-lista orientaatiota, ajan hahmottamista ja ajan hallintaa tarvitaan kaikessa ar-jen toiminnassa. Valitettavasti arviointi-menetelmää ei ole käännetty vielä suo-meksi, joten sellaisenaan se ei ole vie-lä suomalaisten toimintaterapeuttien

Ka

nSa

Inv

ÄlI

Syy

S

TEKsTi LEENA ARimA JA siRPA hAARANEN

16 Ruskiss 2013

harppoo eteenpäin

TEKsTi JA KUvAT PEETU TOivONEN

Pääkaupunkiseudun pedagogisen osaamisverkoston POVerin työ-ryhmät kokoontuivat marraskuussa Ruskiksella. Keskustelua syntyi siitä, miten parhaiten tavoittaa tukea tarvitsevat oppilaat.

L iikunta-, näkö- ja kuulovammais-ten oppilaiden oppimista tukevat työryhmät vaihtoivat kuulumisia

ja suunnittelivat ensiaskelia ottavaa palvelutoimintaansa.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kau-niaisten opetustoimet päättivät vuonna 2006 ryhtyä yhteistyössä kehittämään liikunta-, näkö-, ja kuulovammaisten oppilaiden koulunkäynnin ja sen tuen sekä ohjauksen järjestämistä. Kehittä-mishankkeesta syntyi POVer, joka nyt tarjoaa pääkaupunkiseudun lähikou-luille yleisen ja tehostetun tuen palve-luita, kuten opetuksen tukea ja ohjaus-ta, koulutusta sekä konsultaatiota.

Näkövammaisten POver verkostoituuNäkövammaisten työryhmän koordi-naattori Marita Kiesilä Espoon Kilon koulusta kertoo, että ohjauskäynnit ovat käynnistymässä. POVerin ohjaa-vat opettajat perehtyvät oman kuntan-sa näkövammaisten oppilaiden kou-lunkäyntiin liittyviin käytäntöihin, vas-taavat koulujen konsultaatiotarpeisiin sekä tekevät tarvittaessa koulukäyntejä.

– Tämä on verkostotyötä, jossa tar vitaan erilaista terveydenhuollon, järjestöjen ja opetuksen osaamista. Teemme yhteistyötä muun muassa Jy-väskylän näkövammaisten koulun ja Näkövammaisten keskusliiton kanssa.

Jyväskylän koulu on ollut suurena apuna näkövammaisten lasten tavoit-tamisessa, NKL:stä POVer taas on löy-tänyt toimivan koulutus- ja tiedotus-kumppanin.

OSa amIS- veRKOSTO

POVerKu

VA ISTO

CKPH

OTO

Ruskiss 2013 17

Työryhmä on kartoittanut näkö-vammaisten lasten opettajien ja per-heiden tarpeita. POVerilta toivotaan tu-kea esimerkiksi apuvälineiden ja opis-kelumateriaalin muodossa, opettajan ja avustajien ohjauksessa ja koulutukses-sa, koulupolun suunnittelussa, nivel-vaiheiden tukemisessa, sopivan oppi-misympäristön rakentamisessa. Työtä siis riittää.

miten tavoittaa liikunta-vammaiset lapset?Vantaan Veromäen koulun luotsaama liikuntavammaisten työryhmä on niin ikään käynnistänyt ohjaustoimintan-sa, jota tarjotaan erityisesti opettajille, oppilaille ja huoltajille. Ryhmän koor-dinaattori Mari Jaakkola kertoo, et-tä ryhmä on rakentanut palvelutarjon-taansa yhdessä Ruskiksen asiantunti-joiden kanssa.

– Ruskis on ollut alusta asti suurena apuna verkoston toiminnan suunnitte-lussa ja käynnistämisessä. Tällä hetkellä virittelemme yhteistyötä Ruskiksen oh-jaavien opettajien kanssa. Toiveenam-me olisi, että POVerin ohjaajat pääsi-sivät mukaan ohjauskäynneille op-pimaan ja samalla välittämään tietoa verkoston toiminnasta.

POVerin palveluista hyötyvien kou-lujen ja perheiden tavoittaminen on Jaakkolan mukaan tällä hetkellä ryh-män suurimpana haasteena. Verkostol-le luodaan parhaillaan omaa verkkosi-vustoa, jonka kautta informaatiota on jatkossa helpompi jakaa. POVer myös osallistuu Pääkaupunkiseudun tehos-tetun ja erityisen tuen kehittämisver-koston Opi ja kasva -konferenssiin.

huoli kuulovammaisten oppilaiden tuestaKuuroina syntyneiden lasten koulun-käynti on muuttunut sisäkorvaistuttei-den yleistymisen myötä. Lapsista tu-lee istutteen jälkeen yleensä lievästi

huonokuuloisia, puhekieltä käyttäviä lapsia, jotka pystyvät kuulemaan pu-hetta. Koulun alkaessa useimmat lap-set suuntaavat lähikouluun, jossa he ovat yleisen tai tehostetun tuen piiris-sä. Vain pieni osa kuulovammaisista on erityisluokalla, jossa saa erityisen tuen mukaista opetusta. Muuttunut tilanne asettaa uusia haasteita lähikouluissa työskenteleville opettajille.

Kuulovammaisten työryhmän koordinaattori Eeva Korhonen kertoo, että huolena on, kuinka sisäkorvaistu-tetta käyttävä lapsi saa tarvitsemaansa tukea saavuttaakseen kykynsä mukai-set tiedot ja taidot peruskoulussa.

– Kuulovammainen on yleensä helppo oppilas. Hän ei pidä meteliä it-sestään, vaan sopeutuu ryhmään. Hän ei usein itse tiedä, mitä tukea tarvitsi-si. Myöskään opettajat eivät osaa vaa-tia tai pyytää tarvitsemaansa tukea tai koulutusta, koska ongelmia ei aina ha-vaita eikä kuulovamman osuutta oppi-misessa välttämättä tiedosteta.

Kuulovammaisten POVer tarjo-aa opettajille ja kouluavustajille kon-sultaatiota, koulutusta ja tukea. Ohja-uskäynnillä POVerin ohjaava opettaja seuraa huonokuuloisen oppilaan päi-vää, ja keskustelee sitten luokan opet-tajan kanssa huomioistaan ja tarjoaa oppimista tukevia pedagogisia ratkai-suja.

Myös muutokset oppimisympäris-tössä auttavat huonokuuloista osallis-tumaan vuorovaikutteiseen kommuni-kaatioon luokassa. Pieni opetusryhmä, kuulotekniset apuvälineet (FM-laite ja kuulokoje), hyvät akustiset ratkaisut se-kä nykyaikaiset opetusvälineet (älytau-lu ja dokumenttikamera) ovat tärkeitä työkaluja.

Ylhäällä vasemmalla: Liikunta-vammaisten ryhmän koordi-naattori mari Jaakkola.Ylhäällä oikealla: POverin han-kekoordinaattori hanna Näre-maa-Perälä. Oikealla: Näkö-vammaisten työryhmän koor-dinaattori marita Kiesilä ja kuulovammaisten työryhmän koordinaattori Eeva Korhonen.

18 Ruskiss 2013

O tin tuolloin lokakuun viikolla 43 sarjakuvahahmojeni kans-sa vauhtia henkilöstöiltapäi-

vän innopajoihin.Perjantaina me ruskislaiset sitten

ideoimme, avasimme ja tutkimme Rus-kiksen tulevaisuutta toiminnallisilla ja taidelähtöisillä menetelmillä kuudessa innopajassa. Innopajojen teemat löy-tyivät koulun toimintasuunnitelmista ja kehittämistavoitteista.

Saimme sujuvuutta suunnitteluun ja työskentelyyn kuuden Susinno Oy:n fasilitaattorin avulla. Susinnolaiset luottavat siihen, että uutta tietoa syn-tyy teorian ja faktatiedon ohella käy-tännön, intuitiivisen ja hiljaisen tiedon sekä kokemuksellisen, ilmaisullisen ja sumeankin tietämyksen kautta.

Ruskis on saanut Valtiokonttorista Kaiku -työelämän kehittämisrahaa, jonka turvin on mahdollista toteuttaa innovatiivisia, työhyvinvointia edistä-viä tekoja työpaikan muuttuvissa ti-lanteissa. Viikon virkistystapahtumat ja perjantain innopajat olivat osa Rus-kiksen ”UUTTA ETSIMÄSSÄ – henki-löstön osaaminen ja voimavarat muu-toksessa” Kaiku-hanketta. Kaiku vas-taa…kaiku haastaa vaikuttamaan ja osallistumaan oman työmme tulevai-suuden rakentamiseen.

Ruskea eväspussi – henkilöstöseikkaili innopajoissa

Aarre arjessaPerjantain aloituspajaksi olin valin-nut Kartan tulevaan, jossa pienryhmä-ni kanssa rakensin kuvista ja sanoista Ruskiksen tulevaisuuden tavoitetilaa. Kirjasimme nykytilassa arvostamiam-me asioita sekä tavoitetilan saavutta-mista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Et-simme aarretta arjessa.

Kumppanuuspajassa kuvat, runot ja yhteinen performanssi toivat näky-väksi yhteistyön onnistumista. Työn muuttumista ja asiantuntijuutta tutki-vassa innopajassa maalasimme yhteis-taideteoksen ”missä on mun työ, mitä on asiantuntijuus”.

Innopajapolkuni evääksi sain mu-kaani ruskean eväspussin.

Iltapäiväksi sitouduin työskentely-sopimukseen, jonka mukaan minul-ta ei vaadita erityisosaamista, minun ei tarvitse olla hyvä. Kaikki mitä teen on oikein. Minua ei pakoteta tekemään mitään vastoin tahtoani. Kunnioitan toisten tapaa tehdä harjoitukset halua-mallaan tavalla.

Eväspussin antimet söin omassa tah-dissani. Olisin voinut kulkea toisenlais-tenkin pajojen polkua. Silloin olisin va-linnut Ruskis – silta vanhasta uuteen, Yhteisöllisyys- ja Idusta ideaksi -inno-pajat.

Iltapäivän lopuksi cocktail-tilai-suudessa kuulin myös näiden pajo-jen kiteytykset. Sillalla oli syvennytty miettimään, mitä haluamme säilyttää työssämme ja mistä olemme valmiita luopumaan. Yhteisöllisyyden musiik-kipajassa oli tutkittu, mikä yhteistyös-kentelyssä mahdollistaa kohtaamisen, kuuntelemisen, liittymisen, hyväk-sytyksi tulemisen ja yhteenkuulumi-sen kokemuksen. Ideapajassa oli luo-tu ideasampo, johon Ruskiksen arjes-sa nousseet ideat ja oivallukset saadaan kaikkien tietoon ja käyttöön. Ideasam-mon lööppi ”Ruskis otti karvaiset kave-rit apuun” sai eniten kannatusta.

Palautteen avulla eteenpäinLöysin liikuntasalista ja myöhemmin koulun käytäviltä muutaman tyhjän, muutaman puoliksi syödyn ja muuta-man avaamattoman eväspussin. Tätä juttua kirjoittaessa osallistujapa-lautteen kerääminen on kesken. Palau-tetta on pyydetty virkistys- ja innopa-jojen lisäksi koulutuspäivien ideoista ja toiveista sekä Ruskiksen toiminnan uudistamisen ja työntekijöiden jaksa-misen kysymyksistä. Palautteen analy-sointi tuo tärkeää tietämystä Ruskiksen tulevaisuuteen.

Tämä tapahtui lokakuussa: piirsin sarjakuvia tumpeloille suunnatussa työpajassa. Joku toinen geokätkeili, seinä kiipeili, tutustui naapurin taideaarteisiin, rentoutui, sai päähierontaa tai huolsi kehoaan.

TEKsTi RiiTTA TiAiNEN, KUvAT PEETU TOivONEN

KOUlUnTOImInTa

Ruskiss 2013 19

Sisäilman seuranta aloitettuRuskeasuon koulun sisäilma on kunnossa. Sisäilman tilaa seurataan systemaattisesti, jotta vältytään ongelmilta jatkossakin.

Ruskeasuon koulun omistaja Senaatti-kiinteistöt valitsi ke-väällä 2012 Ruskeasuon koulun yhdeksi seurantakoh-

teeksi, jonka sisäympäristön tilaa seurataan systemaattisesti usean vuoden ajan. Näin pyritään ylläpitämään hyviä olosuh-teita ja voidaan reagoida mahdollisiin sisäympäristön muu-toksiin ajoissa. Seurannan suorittajaksi Senaatti-kiinteistöt valitsi Halton Oy:n.

Ennakoiva sisäympäristön hallinta aloitettiin toukokuussa 2012. Koulun henkilökunnalle lähetettiin sähköpostitse si-säympäristökysely (Halton Survey), jossa kartoitettiin käyt-täjien tyytyväisyyttä eri osa-alueilla. Käyttäjät arvioivat as-teikolla erittäin tyytyväinen–erittäin tyytymätön kutakin osa-aluetta koskevia kysymyksiä.

Ruskeasuon koulusta kertynyttä vastausaineistoa tar-kasteltiin sekä kaikkien vastaajien, että työpisteiden sijain-nin (kerroksittain, alueittain) perusteella. Vastaavantyyppi-siä rakennuksia tutkittaessa on huomattu, että käyttäjät ovat yleensä tyytyväisimpiä tilankäyttöön, toimistokalusteisiin, valaistukseen ja työpaikan turvallisuuteen ja tyytymättö-mimpiä lämpöolosuhteisiin, ilmanlaatuun ja ääniympäristöön.

Lähes kaikki Ruskeasuon koulun eri osa-alueiden tulokset olivat referenssiaineiston keskiarvon tuntumassa, osittain jo-pa reilusti keskiarvon yläpuolella. Erityisesti siivoukseen, huol-toon ja ylläpitoon sekä yleisesti koko rakennukseen ja omaan työpisteeseen oltiin erityisen tyytyväisiä. Myös muihin osa-alueisiin käyttäjät olivat pääosin tyytyväisiä.

Kyselytulosten perusteella Ruskeasuon koulun lähtöta-so todettiin hyväksi. Uusintakysely toteutetaan ensi vuoden puolella, ja sitä ennen tämän kyselyn perusteella esiin nous-seet asiat tarkistetaan.

Halton Survey -sisäympäristökysely soveltuu niin kiinteis-töjen ennakoivaan sisäympäristön hallintaan kuin kohteisiin, joissa jo epäillään sisäympäristöongelmaa. Lähtötilanteen kar-toituksen perusteella voidaan tarvittavat toimenpiteet kes-kittää suoraan alueille, joista käyttäjät raportoivat kyselyssä.

Sähköpostitse tehdyssä kyselyssä työntekijät arvioivat yleistä tyytyväisyyttä rakennukseen ja työpisteeseen, toi-mistoympäristön tilankäyttöön, väreihin ja materiaaleihin, lämpöolosuhteisiin, ilmanlaatuun, valaistukseen, ääniympäris-töön, siivouspalveluun, huoltoon ja ylläpitoon, turvallisuuteen sekä muihin tiloihin (esimerkiksi sosiaalitilat ja piha-alue).

Teksti Kirsi Villberg, Halton Oy

lyhyeT

Mikä tuli perjantaina minulle näkyväksi?

Avoimuus KehityS Ihmettely SAllivuus KuNnioitus KokemusTieto Uudistuminen Näyttö TaiTo Into Jatkuvuus LUotto JoUstavuus HerkkyyS

Ja ruskean eväspussin symboliikka, jossa kalan ruoto muuttuu mahdollisten maailmoiden rakentajaksi.

Kaiku-hankkeen tuloksista kirjoite-taan raportti Valtiokonttoriin. Raportin liitteeksi yritän sujauttaa ruskean eväs-pussin jatkorahoituksen turvaamiseksi. Alkuperäinen hankesuunnitelma UUT-TA ETSIMÄSSÄ on kirjoitettu jatku-maan vuoden 2013 loppuun.

20 Ruskiss 2013

lyhyeT

Uusi opetussuunnitelmaMillaiset kasvun ja oppimisen mahdollisuudet koulu tarjoaa tulevaisuudessa?

Opetushallitus käynnisti elokuussa 2012 valtioneuvoston asetuksen pohjalta opetussuunnitelman perusteiden val-

mistelun esi-, perus- ja lisäopetusta varten. Tänä vuonna käyn-nistyy sisältöalueittainen ja oppiainekohtainen suunnittelutyö. Perusteiden tulee valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä.

Tavoitteena on, että uusien tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelmien mukainen opetus alkaa esiopetuksessa ja perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla syksyllä 2016. Opetus-suunnitelmat -yksikön päällikkö irmeli halinen Opetushallituk-sesta kuvaa käynnistysvaiheen henkeä erittäin innostuneeksi. Valmistelussa on mukana eri alojen parasta asiantuntemusta. Palautetta pyydetään kunnista ja kouluista useaan otteeseen, ja Opetushallituksen verkkosivuilla voi seurata ja kommentoi-da työn etenemistä.

Syksyllä 2012 työryhmissä laadittiin ehdotukset perustei-den rakenteeksi ja yleisiksi linjauksiksi. Tällaisia linjauksia ovat muun muassa opetuksen arvoperustaa, tehtävää, tavoitteita, oppimiskäsityksiä, oppimisympäristöjä ja työtapoja koskevat osuudet. Lisäksi on pohdittu, miten tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen määritellään osana tavoitteita ja miten opetuksen eheyttäminen linjataan.

– Meillä on jo olemassa hyvät opetussuunnitelman perus-teet, mutta maailma muuttuu koulun ympärillä. Yhteiskunta on yhä monimutkaisempi ja ihmisiltä vaaditaan uudenlaista osaa-mista teknologian ja globalisoitumisen tuomissa haasteissa. Kou-lun tehtävä on auttaa oppilaita kehittämään entistä paremmin esimerkiksi vuorovaikutuksen, yhteistyön, ajattelun ja oppimi-sen taitoja. On yhä vähemmän töitä, joita tehdään yksin ja yhä enemmän töitä, joissa tarvitaan taitoa käsitellä tietoa, toteaa opetusneuvos Irmeli Halinen.

Ruskis on kehittänyt yhteistyössä Autismisäätiön kanssa AACi-kansiomallia autismikirjon asiakkail-le. Kansio julkaistaan vuoden 2013 alussa.

Kansiossa huomioidaan autismikirjon asiakkaiden erityistar-peet esimerkiksi niin, että kansion selaamiseen käytettä-

viä ”surffausmerkkejä” on mukautettu käytön helpottamiseksi. Kommunikointikansioon on myös lisätty nuorille aikuisille suun-nattua sanastoa.

Kansiomallin julkaisun yhteydessä Ruskiksella järjestetään kak-sipäiväinen koulutus, jonka aiheena on lausetasoinen kuvakom-

munikaatio. Koulutus on suunnattu autismin kirjon henkilöiden parissa työskenteleville, omaisille ja muille asiasta kiinnostuneille.

Koulutus opastaa uudenlaisten AACi-kommunikointikansi-oiden ja lausetasoisten toimintataulujen tekoon ja rikkaaseen käyttöön ottaen huomioon autismin kirjon henkilöiden kommu-nikaation erityispiirteet. Koulutus on käytännönläheinen ja asi-oita käydään läpi esimerkkien, käytännön harjoitusten sekä vi-deoiden avulla. Kouluttajina toimivat Ruskiksen puheterapeut-ti Taina honkanen ja Autismisäätiön kehittämiskoordinaattori Pia-maria Ala-Kihniä.

Teksti Peetu Toivonen

Uusi AACi-kansiomalli ja koulutuskokonaisuusRuskiksen ja autismisäätiön yhteistyö

Opetussuunnitelmia uudistettaessa on hänen mukaansa tar-peen miettiä erityisesti omia toimintatapoja, pedagogiikkaa ja koulun koko toimintakulttuuria.

Valteri-koulut osallistuvat OPS 2016 -työhön oppimisen ja koulun käynnin tuen osaryhmässä, jossa on mukana ohjaava opet-taja marjatta mikola Onerva Mäen koulusta. Valteri-koulujen asiantuntemusta tarvitaan myös muiden osa-alueiden mietin-nässä, Halinen korostaa.

Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisella halutaan luoda paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien op-pilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle.

Tietoa ops-tiekartasta ja yliopistojen harjoittelukoulujen tuottamasta tukiaineistosta, perusteprosessin etenemisestä ja ops-tilaisuuksista Opetushallituksen verkkosivuilta www.oph.fi/ops2016

Teksti Vuokko Maria Nummi

Oppiainekohtai-nen suunnittelu käynnistyy tänä vuonna, sanoo opetus-neuvos irmeli halinen.

KuVA

OLLI H

äK

äM

IES

Ruskiss 2013 21

lyhyeT

väitös: kehitysseuranta on osa keskosten hyvää hoitokäytäntöäYhä useampi pienenä keskosena syntynyt lapsi selviää elämään.

Laajoissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu varsin kor-kea neurologisten ja etenkin kognitiivisten ongelmien esiin-tyvyys pikkukeskosilla. Keskosten kehitysseurannan tarpeel-

lisuudesta ja ajoituksesta ei ole kuitenkaan yksimielisyyttä. Sellai-sia lapsia, joilla on varhain todettu neurologinen sairaus, seurataan erikoissairaanhoidossa. Lievemmät kehityksen ongelmat saattavat kuitenkin tulla esiin vasta myöhemmin kouluiässä.

Kehitysennusteeseen vaikuttavat lukuisat lääketieteelliset, yh-teiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät. Kehitysennuste vaihtelee huo-mattavasti eri sairaaloissa ja eri maissa syntyneiden lasten välillä.

Väitöstutkimuksessani tutkin pienipainoisena syntyneiden kes-kosten kognitiivista kehitystä varhaislapsuudesta esikouluikään. Tutkimus on osa Turun yliopistollisen keskussairaalan PIPARI-tut-kimusprojektia (PIeniPAinoiset RIskilapset), jossa on kerätty seu-rantatietoa vuosina 2001–2006 hyvin pienipainoisena (<1500 grammaa) syntyneistä keskosista.

Kehitysseurannassa havaittiin, että keskosten neurologinen ja kognitiivinen kehitysennuste on parempi kuin mitä kansainvälisis-sä tutkimuksissa on raportoitu. Etenkin vaikeimpia vammoja (CP-vamma ja kehitysvamma) esiintyy vähemmän. Monet keskoset

kuitenkin kärsivät lievemmistä kognitiivisen kehityksen ongelmis-ta, jotka saattavat näkyä myöhemmin oppimisvaikeuksina koulussa.

Varhaiset vaikeat aivolöydökset ja imeväisiän sairastavuus oli-vat keskeisiä riskitekijöitä. Varhaisvaiheessa itkuisemmilla kesko-silla ei ollut kognitiivisen kehityksen ongelmien riskiä, mutta heillä oli enemmän motoriikan ongelmia. Äidin ennen synnytystä saama glukokortikoidihoito suojasi keskosen kehitystä.

varhainen seuranta tärkeääKahden vuoden iässä arvioitu kognitiivinen kehitys oli vahvasti yh-teydessä kognitiiviseen kehitykseen 5 vuoden iässä, mikä koros-taa varhaisen kehitysseurannan merkitystä. Kaikkia kouluoppimi-sen kannalta tärkeitä taitoja ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida vielä 2-vuotiaana. Viiden vuoden iässä havaittiinkin, että keskosil-la on heikommat lukemista ennakoivat valmiudet kuin täysiaikai-sena syntyneillä lapsilla.

Keskosten vanhemmille olisi tärkeää pystyä tarjoamaan ajan-tasaista ja alueellisesti kerättyä tietoa lasten kehitysennusteesta. Keskosten hoidon ja kehitysennusteen parantaminen on kaikkien keskosia hoitavien yksiköiden yhteinen tavoite.

Seurantakäytäntöjen yhtenäistäminen mahdollistaisi eri maiden ja sairaaloiden välisen vertailun. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan suositella, että keskosia seurattaisiin sekä lyhyellä (2 vuot-ta) että pidemmällä (5 vuotta) aikavälillä. Kehitysseurannan tar-peellisuutta voi perustella sekä lapsen ja perheen edun että palve-lujärjestelmän laadun kehittämisen näkökulmasta.

Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkais u-arkistossa: www.doria.fi/handle/10024/76838

Petriina Munck, PsT, neuropsykologian erikoispsykologiTYKS/Lastenklinikka ja Turun yliopisto/psykologian laitosRuskis – oppimis- ja ohjauskeskus

KuVA

ISTO

CKP

HO

TO

22 Ruskiss 2013

Vanhan vuokrasopimuksen pää-tyttyä Ruskeasuon päiväkodin

4–6-vuotiaille tarkoitettu ruotsinkielen kielikylpyryhmä Svalorna joutui nope-asti etsimään uudet tilat. Uusi koti löy-tyi lopulta Ruskikselta, entisestä ilta-päiväntoiminnan huoneesta.

Jututimme päiväkodin johtaja Sari Mannista ja lastentarhanopettaja Hen-na Hinnerichsen-Stilliä Svalorna-ryh-män tunnelmista.

Miten olette kotiutuneet Ruskikselle?Sari: Olihan se iso muutos niin aikuisil-le kuin lapsillekin. Täällä kaikki on isoa: liikuntasali yhdessä paikassa, ruokasali toisessa. Se on muuttanut ryhmän toi-mintaa. Tila, jossa ennen toimimme, oli oikeastaan pieni huoneisto, joten arki, kuten ruokailu, oli järjestetty eri tavalla.

Henna: Alku vaati pientä totuttelua. Ennen ruokailimme omassa huonees-sa, täällä mennäänkin ruokasaliin. Se on kuitenkin hyvä oppia, koska täältä lapset siirtyvät kouluun, jossa syödään ruokasalissa.

Miten lapset ovat suhtautuneet muutokseen?Henna: Viime syksynä puolet ryhmästä oli jo uusia lapsia, jotka eivät tiedä van-hasta mitään. Puolet ehti nähdä myös

entiset tilat, mutta eivät he siitä enää juuri puhu. Joku on pohdiskellut, kum-pi oli kivempi: vanhat vai uudet ”sva-lat”. Vanhemmat ovat kiitelleet Rus-kiksen lämpimästä tunnelmasta. Kun he väsyneinä ja stressaantuneina tuo-vat lapsia päiväkotiin, täällä vieraat ih-miset tervehtivät ystävällisesti ja katso-vat silmiin. Välillä sitä itsekin ihan hät-kähtää kun täällä sanotaan reippaasti ”Huomenta!”

Mitä tiloja olette käyttäneet?Henna: Kotiluokkana toimii vanha il-tapäivätoiminnan tila. Olemme myös käyttäneet jumppasalia, kuvaamatai-don luokkaa, monitoimitilaa ja luen-tosalia. Syksyllä järjestimme Ruskik-sen altaalla uimakoulun. Kotitalous-luokassa paistoimme jouluna pipareita.

Miten kielikylpytoiminta näkyy arjessanne?Henna: Lapset ovat suomenkielisiä, mutta me puhumme heille ruotsia. Yl-lättävän nopeasti lapset oppivat ym-märtämään vierasta kieltä. Puheen tuottaminen on tietysti hankalampaa. Keskenään lapset käyttävät suomea, mutta ohjattu toiminta tehdään aina ruotsiksi. Silloin he ymmärtävät, että nyt heidän odotetaan vastaavan ruot-siksi.

Meillä viilettää pieniä pääskysiäRuskiksen käytävillä on

kipittänyt totuttua nuorempia

lapsia. He ovat Ruskeasuon

päiväkodin Svalorna-ryhmän

lapsia.

KOUlUnTOImInTa

Ruskiss 2013 23

Teemme myös pieniä retkiä ruotsin-kieliseen ympäristöön. Olemme käy-neet esimerkiksi Unga Teaternissa, Es-poossa. Vierailimme myös Folkhälsanin Senioritalossa.

Oletteko tehneet yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa?Henna: Viime syksynä kävimme tutus-tumassa Niinan (Laitisen) luokkaan, jossa oppilaat esittivät meille näytel-män. Niina on kutsunut meidän eska-reita kaksi kerrallaan tutustumaan yh-delle oppitunnille. Viime talven Kirjal-lisuusviikolla saimme lahjakortin, joka sisälsi elokuvan ja popcornit. Sen lap-set muistavat hyvin.

Sari: Olemme myös vierailleet Ruskik-sen tilaisuuksissa, esimerkiksi Kenraali Basso -laulunäytelmässä.

Henna: Ja laskiaistapahtumassa! Täällä oli soppatykki ja laskiaispullat. Pihalla oli poneja ja vaikka mitä. Patjalla lasket-tiin mäkeä ja lumesta tehtiin pihalle la-byrintti. Meillä oli jouluna myös Lucia-kulkue, joka kiersi kaikissa kerroksissa. Olemme luvanneet järjestää sen myös tänä vuonna.

Minkä verran oppilaat ovat olleet tekemisissä Ruskiksen oppilaiden kanssa? Onko vammaisuus herättänyt keskustelua?Henna: Aluksi se herätti kysymyksiä, mutta nyt lapset ovat jo tottuneet. Tääl-lä on muodostunut yksi kirjeenvaihto-kaveruuskin. Tytöt olivat vaihtaneet osoitteita ja nyt he ovat jo lähettäneet kirjeitä toisilleen.

Tukijaksot ovat tärkeä osa Oppimis- ja ohjauskeskus Ruskiksen toimintaa.

Jaksojen tavoitteena on tukea oppilaiden opiskelua omissa kouluissaan, ja niillä kä-sitellään esimerkiksi oppilaiden opetuk-sen käytännön järjestelyjä sekä oppimis-ta tukevaa kuntoutusta ja avustamista. Jaksolla havainnoidaan oppimisvalmiuk-sia, kuten lukemisen ja kirjoittamisen tai-toja, matematiikan taitoja tai tietokoneen käyttöä oppimisen apuvälineenä. Jakso voi olla myös suunnattu tukijakso, jolloin oppilas osallistuu ohjattuun asumishar-joitteluun tai hänelle tehdään toiminnal-lisen näönkäytön arvio.

Tukijaksojen rakennetta on kehitetty Ruskiksella kahden viimeisen lukuvuoden aikana. Niiden yhteyteen on suunniteltu kartoituskäynti oppilaan omaan kouluun ennen varsinaista jaksoa. Kartoituskäyn-nin tavoitteena on ollut havainnoida op-pilaan opiskelua omassa oppimisympäris-tössään ja sopia oppilaan perheen ja hä-nen lähityöntekijöidensä kanssa tulevan jakson tavoitteista ja sisällöistä.

Oppilaista on muodostettu 3–5 op-pilaan ryhmiä, jotka opiskelevat yhdes-sä viikon ajan. Ryhmät on koottu erilaisin perustein. Perusteena on ollut esimer-kiksi oppilaiden yhteiset tarpeet. Sellai-sia ovat esimerkiksi kommunikoinnin ke-hittäminen tai oppilaita yhdistävä tausta, kuten opiskelu integroituna yleisopetuk-sen ryhmään tai siirtyminen yläkouluun.

Jaksoryhmää on ohjannut Ruskiksen ohjaava opettaja, ja koulun moniamma-tillinen tiimi on ollut aktiivisesti mukana jaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jaksolaiset ovat liittyneet Ruskiksen mui-hin oppilaisiin esimerkiksi liikuntatuntien yhteydessä. Lukuvuonna 2011–2012 ryhmätukijaksoilla toteutui kuusi ryhmää, tämän lisäksi osa oppilaista on osallistu-nut yksilöllisille tukijaksoille.

Kohokohtana kiipeilykokeiluSyksyn 2012 ensimmäinen ryhmätu-kijakso koottiin peruskoulun alakoulun oppilaista, jotka opiskelevat omissa lä-hikouluissaan integroituna yleisopetuk-sen luokkiin. Kaikkia oppilaita yhdisti myös tietokoneen aktiivinen rooli oma-na opiskeluvälineenä. Viikon yhteisiksi tavoitteiksi ryhmälle asetettiin tietoko-neen käyttötaidon kehittäminen sekä it-selle sopivien liikuntamuotojen kokeile-minen. Viikon aikana hyödynnettiin Rus-kiksellekin rantautuneita iPadeja, joiden avulla tehtiin luontoon liittyvä projekti. Lisäksi kehitettiin oppilaiden henkilökoh-taisia työskentelytapoja ja -taitoja tieto-koneen käytössä.

Viikon kohokohdaksi nousi kiipeilyko-keilu Ruskiksen seinällä. Ruskiksen työ-tekijät ovat käyneet kiipeilytoiminnan-ohjauksen kurssin ja koulun oppilaat ovat ennättäneet kokeilla kiipeilemistä use-aan kertaan. Joillekin jaksolaisista kiipeily oli tuttua, mutta valtaosalle kokemus oli ensimmäinen laatuaan, mikä teki elämyk-sestä erityisen jännittävän. Jokainen jak-solainen kokeili kiipeämistä. Kaikki ylit-tivät itsensä ja voittivat jännityksensä nousemalla seinälle useaan kertaan. Ko-kemuksesta riitti puhuttavaa koko lop-puviikoksi ja tapahtuma jäi monelle mie-leen viikon tärkeimpänä tapahtumana. TEKsTi JA KUvAT PEETU TOivONEN

TUKIJaKSOT

Ruskis kehittää opetusta ja oppimista tukevia jaksojaTukijaksojen rakennetta on kehitetty kahden viimeisen lukuvuoden aikana. Niiden yhteydessä on kartoituskäynti oppilaan omassa koulussa ennen varsinaista jaksoa. TEKsTi JA KUvA miNNA ROUsTE

Kuvassa fysioterapeutti Anna-Kreetta Klasila ja maija Nilsen.

24 Ruskiss 2013

Hevostoimintaprojektin ajatus syntyi, kun mietim-me uusia mahdollisuuksia toteuttaa kuntoutusta erityisesti yläkouluikäisten nuorten kanssa.

Hevostoiminnassa ylittyi monta estettä

to, johon on helppo ottaa kontakti. He-vosen kanssa toimiminen on palkitseva kokemus, joka motivoi jatkamaan yh-teistyötä. Talliympäristö on monipuo-linen toiminnallinen ympäristö, joka mahdollistaa hyvin erilaisten asioiden harjoittelemisen.

Käytännössä hevostoiminta toteu-tui yksilö-, pari- että ryhmämuotoisena. Oppilaat lähtivät innokkaasti mukaan toimintaan eikä ohjaavia aikuisiakaan tarvinnut kauan mukaan kysellä! Ai-kuisilta edellytettiin toki aikaisempaa hevoskokemusta ja hevosten käsitte-lytaitoa, jotta toiminta olisi oppilail-le (ja hevosille) turvallista. Myös hevo-set olivat tarkoituksenmukaisesti kou-lutettuja.

Ratsailla ilman taluttajaa!Oppilaiden omiksi tavoitteiksi nousi-vat ratsastustaidon opettelu sekä he-vosten hoitaminen. Hevosia harjattiin, kavioita putsattiin, hevosia satuloitiin ja suitsia laitettiin. Ratsastustaidoissa jo-kainen oppi jotain uutta jopa niin, että itsenäinen ratsastaminenkin ilman ta-luttajaa onnistui.

Tallilla ja hevosten kanssa on omat sääntönsä ja rutiininsa, jotka toistuvat ja näin helpottavat kokonaisuuden hal-litsemista ja itsenäistä toimintaa. He-vostoimintajakson loppupuolella mo-

net oppilaat pystyivätkin jo hyvin it-seohjautumaan tehtäviin, ja aikuisten rooli selkeästi väheni.

Oppilaat antoivat hevostoiminnasta hyvää palautetta ja toiveita toiminnan jatkumisesta. Eräs oppilas totesi, että ”ravaaminen on niin kivaa ja se kun ta-lutan hevosta ja se seuraa minua”! Toi-nen oppilas toivoi, että hän voisi aloit-taa ratsastuksen omana harrastuksena ja kehittyä edelleen itsenäisessä rat-sastustaidossa. Jollekin oppilaalle eri-tyisesti hevosen hoitaminen ja lähellä oleminen tallissa oli tärkeää. Myös op-pilaiden perheiden ja luokan aikuisten kanssa keskusteltiin projektista. Palau-te oli erittäin hyvää.

Onnistumisen riemuaHevostoimintaprojektin avulla pääsim-me toimimaan motivoivasti jopa hie-man haastavillakin alueilla, ja jokainen oppilas ylitti itsensä useaan kertaan.

Oli hienoa jälleen kerran nähdä, kuinka mahtavia hevoset ovat tässä työssä ja kuinka hienosti ne työsken-televät yhdessä oppilaiden kanssa. Toi-vottavasti hevostoiminnan jatkolle jär-jestyisi rahoitusta.

Lämpimät kiitokset oppilaille – teit-te tästä hienon projektin!

Suurkiitos kuuluu myös yhteistyö-talleille Keskustalli Helsingissä ja Rat-sutila Wikner Kirkkonummella. Lisäksi iso kiitos kuuluu Lionsin N- ja B-piiri-en rahalliselle tuelle. Kiitos myös kou-lun johdolle, joka mahdollisti luvat ja uskoi projektiin.

Muutamat yläkouluikäiset Ruskik-sen oppilaat ovat voineet osal-

listua vuoden 2012 aikana hevostoi-mintaprojektiin. Keväällä toimintaan osallistui kolme ja syksyllä neljä F- ja G-luokkien oppilasta. Koulun henkilö-kunnasta mukana ovat olleet toiminta-terapeutti Laura Isohanni, AAC-ohjaa-ja Tiina Jokela, koulunkäynnin ohjaaja Heli Korpijaakko sekä fysio- ja ratsas-tusterapeutti Merja Miettinen.

Tavoitteena on löytää keinoja, joil-la tuemme oppilaidemme koulunkäyn-tiä sekä fyysisellä, psyykkisellä että so-siaalisella alueella. Olemme myös ke-ränneet tietoa ja kokemusta siitä, miten hevostoiminta soveltuu hyödynnettä-väksi osaksi oppilaidemme eheää kou-lupäivää.

Vuosia kestäneeseen kuntoutuk-seen motivoituminen voi murrosikäi-sellä olla välillä haastavaa. On kuiten-kin tärkeää jatkaa treenaamista, jotta opittuja taitoja on mahdollista säilyt-tää ja kehittää.

motivointia tarvitaanMurrosikäisten oppilaiden motivoin-nissa tarvitaankin erilaisia lähestymis-tapoja. Eläimet tarjoavat erilaisen nä-kökulman kuntoutukseen. Eläin kan-nustaa ja motivoi nuorta. Hevonen on yhteistyöhaluinen ja sosiaalinen olen-

TEKsTi mERJA miETTiNEN, KUvAT TiiNA JOKELA, LAURA isOhANNi, mERJA miETTiNEN

Ruskiss 2013 25

”Ratsastus vaatii rohkeutta, päättäväisyyttä, nopeita reaktioita, fyysistä kuntoa, pitkäjännitteisyyttä ja mielenmalttia, rakkautta hevoseen ja vastuuntuntoa sekä eläimen kunnioit-tamista. Noita se vaatii ja niitä se myös kehittää.”– Maire Andersson-Blondyx –Keskustallin johtaja ja ratsastuksen- opettaja vuosina 1958-1979.

KOUlUnTOImInTa

26 Ruskiss 2013

Ruskiksen joukkue ”kuohui”Junior Games -syyskisoissa

Jy vÄSK yl ÄSSÄ

RU

SKIS

lII

KK

UU

Junior Games- kisat ovat vammais-urheilun lasten ja nuorten mata-lan kynnyksen kilpailutapahtuma,

missä eri vammaryhmät ja erityisen tu-en tarpeessa olevat kilpailevat yhdessä omissa sarjoissaan.

Kisat ovat avoimet kaikille liikunta-, kehitys- ja näkövammaisille sekä elin-siirron saanneille ja erityistä tukea tar-vitseville lapsille ja nuorille.

Tänä vuonna Jyväskylässä kisasi noin 365 kilpailijaa eri puolelta Suo-mea. Ruskis on osallistunut kaikkiin Jy-väskylän Junior Games -kisoihin.

Ripeästi matkaanPoikkeuksena aikaisempiin vuosiin Ruskiksen joukkue lähti varhain kisa-

Ruskis menestyi loistokkaasti yhdeksänsissä Junior Games -kisoissa Jyväskylässä. Ruskeasuon koulusta marraskuussa pidettyihin yleis-urheilukisoihin osallistui 22 oppilasta. TEKsTi JA KUvAT ELisA RAiviO

tarkkuuspallo ja pyörätuoli-slalom. L3 luokassa lajeina ovat 60 m kelaus, pyö-rätuoli-slalom ja pallonheitto. L4 luo-kassa taas kisataan 60 m juoksussa, tur-bokeihäässä ja kuulantyönnössä.

Sukkulaviestissä on sekajoukku-eet: joukkueessa on kelaavia ja juokse-via oppilaita.

Loistava menestysRuskis menestyi loistokkaasti kisoissa. Koululle tuomisena oli sukkulaviesti-pokaali sekä hopeaa samaisesta lajis-ta. Yksilölajeista Ruskis sai 7 kultaa, 6 hopeaa ja 4 pronssia. Kisamenestyksen kruunasi vuosittain jaettava kannustus-pokaali, jonka Ruskiksen joukkue sai.

Kisat olivat mahtavat, ja joukkue tsemppasi itsensä hyvään tulokseen. Ruskiksen edustaja Matti Sillanpää to-tesikin eräälle mukana olleelle aikuisel-le: ”Sä kuohut!” Nämä sanat kuvaavat hyvin koko joukkueen tunnelmaa.

päivän aamuna linja-autolla kohti Jy-väskylää. Koulun pihasta lähdettiin klo 7.10, mikä ylitti kaikki odotukset ripe-ästä siirtymisestä. Linja-auto matkaa vauhdittti eväiden syöminen, elokuvan katsominen, pelaaminen ja musiikin kuunteleminen. Kisapaikalla oppilaat ehtivät suorittaa ensimmäisen lajinsa jo ennen avajaisia. Aamuinen aikatau-lutus oli loistava! Lounastauolla ruskis-laiset nauttivat herkulliset pizzat.

Jyväskylässä kisataan yleisurhei-lulajeissa. Kukin oppilas kisaa omassa luokassaan toiminnallisuuteen perus-tuen. Kilpailu on kolmiottelu. L1 luo-kassa kisataan aikaradassa, tarkkuus-pallossa ja sähköpyörätuoli-slalomis-sa. L2 luokassa lajeina ovat 30 m kelaus,

Ruskiss 2013 27

RU

SKIS

lII

KK

UU

Eltsun kisoissa hyvä meininkiEläintarhan kentällä urheilutapahtumassa oli mukana koko koulu. Söimme paikan päällä. Ruokana oli hernekeittoa ja ries-

kaa sekä pullaa. Lajeina oli 60 metrin juoksu sekä 60 ja 200 metrin kelaus. Sää oli hyvä, aurinkoinen ja hieman pilvinen. Ei kuitenkaan satanut. Kisat päättyivät klo 13 hyviin tunnelmiin. Osa lähti takaisin koululle kävellen ja osa lähti autoilla.

Teksti Karoliina Saarinen, kuvat Peetu Toivonen

28 Ruskiss 2013

V almentajana kohtaan työssäni hyvin erilaisia perheitä ja lap-sia ja nuoria. Jo ensimmäisen

yhteydenoton yhteydessä mietitään alustavasti, miten lähdetään liikkeel-le. Ensimmäinen yhteydenotto voi tul-la perheen kanssa jo työskennelleeltä lastensuojelun työntekijältä, kuntou-tustyöryhmän vetäjältä, vanhemmilta, lasta tutkineelta psykologilta tai opet-tajalta.

Toisinaan maksusitoumus on jo olemassa, toisinaan mietitään, mistä sellaista voi hakea. Usein myös kysy-tään neuropsykiatrisen valmennuksen arviota. Voisiko valmennuksesta mah-dollisesti olla apua nuoren ja lapsen ongelmiin?

Tein pitkään yksilöterapiatyötä pienten lasten kanssa SI-terapeuttina. Nyt neuropsykiatrisena valmentajana työskentelen koko perheen kanssa. Ta-voitteet laadimme yhdessä koko per-heen kanssa. Siihen käytetään paljon aikaa, koska usein lähtökohta on ”on-gelma”.

Yhteinen todellisuusTyöskentelyssä olisi päästävä mietti-mään vahvuuksia ja etsimään sellai-sia perheen juttuja, joita vahvistamalla saadaan aikaan pienikin muutos eteen-päin.

Ennen tavoitteiden asettamista on ensin tärkeää tutustua perheeseen ja luoda yhteinen todellisuus, jotta kaik-ki voivat sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Usein vanhemmilla on näkemys siitä, mikä ei suju ja nuorella on taas oma kä-sitys siitä, mitä hän ei halua. Käymme läpi sitä, mitä kaikki haluavat. Luotta-muksen rakentamista varten tarvitaan muutama tapaaminen.

Haasteellista työssäni on osata jät-täytyä taka-alalle ja samalla olla aktii-vinen osallistuja. Valmentajalta vaadi-taan hyvin intuitiivista työotetta. Hä-neltä odotetaan valmiita vastauksia ja neuvoja. Parhaimmillaan perhe ja nuo-ri ryhtyvät kuitenkin itse työskentele-mään.

Paras kiitos valmentajalle on nuo-ren palaute valmennuksen hyödyistä: ”On se valmentaja käynyt ja on juteltu ja tehty yhdessä suunnitelmia ja piir-retty karttoja. Minä olen kuitenkin itse päättänyt kaikesta ja nyt koulu sujuu, kaikki on muutenkin ok.”

On olemassa joitakin selkeitä diag-nooseihin liittyviä kysymyksiä. On myös varsin selvää, että tarvitaan yh-teistyötä koko perheen sekä koulun ja mahdollisten muiden sidosryhmi-en kanssa. Isovanhemmat tai tukiper-he voivat olla nuorelle tärkeitä. Silloin myös heidän on tärkeä tietää valmen-

nuksesta, sillä he ovat edelleen autta-massa nuorta valmennuksen päätyttyä.

Arkisia ratkaisuja Valmennuksessa pyritään löytämään arkisia ratkaisuja yhdessä ja pyritään mahdollistamaan muutos parempaan suuntaan.

Koulumaailmassa olen valmentaja-na törmännyt usein käsitteeseen ”kiu-saaminen”. Kiusaamista on joka pai-kassa. On olemassa raakaa ja kipeää tekevää kiusaamista, mitä ei saisi olla ja mikä on saatava ehdottomasti lop-pumaan. Jos nuori joutuu kiusaami-sen kohteeksi, hän tarvitsee pikaises-ti oikeanlaista apua. Hänen on päästä-vä purkamaan tapahtuma niin, ettei se aiheuta lisäongelmia kuten koulukiel-täytymistä.

Usein oppilaat kokevat kiusaami-seksi asian, jota joku toinen pitäisi vit-sinä eikä edes itseensä kohdistuvana. Tällöin nuorilla on vaikeutta tunnistaa ilmeitä, eleitä ja ymmärtää kieltä sa-malla tavalla kuin toiset. Varsin usein oman osuuden näkeminen on vaikeaa.

Nuorelle tilanne on aina aito ja to-dellinen. On tärkeää miettiä yhdessä ja piirtää auki tapahtumien kulkua, jotta tilanne ei aiheuta uusia suruja. Näille nuorille on tärkeää oppia keinoja, joil-la omaa käyttäytymistä voi muokata ti-lanteissa, joissa ei ymmärrä tai ymmär-tää väärin ympärillä tapahtumat.

Diagnoosina ADhD tai ADDUsein valmennuksesta tukea hakevassa perheessä on jo kokeiltu useita eri tuki-muotoja, tukihenkilöä ja mahdollisesti toimintaterapiaa aistisäätelyongelmiin. Perhe on saattanut käydä perheterapi-assa ja lapselle on tehty psykologin tut-kimuksia. Koko perhe voi tarvita tukea arjen sujumiseksi.

Arjen tavoitteet löytyvät usein toi-minnanohjauksen alueelta, keskittymi-sen ja tarkkaavuuden tukemisen keino-jen lisäämisestä. Sekä nuoret että van-hemmat kokevat hankaliksi läksyjen tekemisen, rauhattomuuden tai pysäh-tyneisyyden ja vaikeudet asettua illal-la lepäämään ja toisaalta lähteä aamul-la virkeänä. Miten ottaa kaikki tavarat mukaan oikeaan paikkaan ennakoiden tulevan päivän haasteet.

Ohjausta, terapiaa ja neuvontaa vai kaikkea tätä?Neuropsykiatrisen valmentajan jokainen kohtaaminen on yksilöllinen. Valmentaja huomioi oppilaan perheen tavoitteet, tilanteen ja voimavarat.

TEKsTi BiRGiTTA LÖNN-KORhONEN, TOimiNTATERAPEUTTi, NEUROPsYKiATRiNEN vALmENTAJA

neUROPSyKIaTRInen valmenTa Ja

Ruskiss 2013 29

Käytämme apuna esimerkiksi etu-käteissuunnitelmia, kalentereita, sopi-muksia ja palkkiojärjestelmiä. Voidaan kokeilla myös kuvaohjaustauluja.

Diagnoosina Asberger tai autismihäiriötLapsi tai nuori voi pärjätä varsin hyvin koulun akateemisissa opinnoissa. Hän haluaa tehdä paljon tehtäviä, joista on kiinnostunut ja keskustelee aikuisten kanssa mielellään itseään kiinnosta-vista asioista. Hän on useinkin ”totuu-den torvi” eikä säästele sanojaan arvos-tellessaan muita nuoria.

Näillä nuorilla on omia mielenkiin-non kohteita, joihin he juuttuvat hyvin voimakkaasti. Valmentajana olen ta-vannut nuoria, jotka ovat kiinni sarja-kuvahahmoissa, tietokoneissa, peleissä tai keräilyssä. Heillä on ensin sellainen käsitys, että toiset ihmiset tekevät hei-dän elämänsä hankalaksi. Muiden oli-si mietittävä aikataulut ja suunnitelmat sellaisiksi, että ne sopisivat heille.

As-nuorille siirtyminen yläkouluun on hyvin vaikeaa. Jatkuvasti vaihtuvat opettajat, luokan kokoonpanomuu-tokset, vaihtuvat luokkatilat ja pulpe-tit muodostavat heille sietämättömiä tilanteita.

Eräs asiakkaani totesi, ettei hän kes-tä sitä, kun ei tiedä, kuka on edellisel-lä tunnilla istunut tuolilla. Siinä voi olla bakteereja. Nämä meidän mielestäm-me ”outoudet” herättävät huomiota, vaikka ovatkin selitettävissä.

Valmennuksessa mietimme ratkai-suja myös siihen, miten nuori selviy-tyy sosiaalisiin suhteisiin vaikuttavi-en tilanteiden hallinnasta. Pohdimme yhdessä, kuinka voi olla puuttumat-ta ympärillä oleviin epäkohtiin, miten ollaan toisten nuorten kanssa ja kuin-ka voi päästä irti juuttumisesta. Hanka-lia tilanteita sanallistetaan jälkikäteen, käytetään kuvaohjausta, harjoitellaan ”Timerin” käyttöä, joskus piirretään erilaisia mindmap-karttoja, tehdään pilkottuja lukujärjestyksiä erilaisiin ti-lanteisiin, käytetään valokuvausta.

Valmentaja tukee sosiaalisten tai-tojen harjoittelua olemalla tukena eri-laisissa ryhmissä. Valmennuksessa voi-daan pelata sosiaalisia taitoja kartoit-tavia ja lisääviä pelejä. Näiden hyvin mielenkiintoisella tavalla ajattelevi-en nuorten kanssa valmennussuhteet kestävät keskimäärin pidempään kuin muilla. Alussa puolitoista tuntia inten-siivistä yhdessäoloa voi olla jollekin lii-

kaa, toisaalta valmennukset useinkin kestävät vuodesta kahteen.

Valmennus aloitetaan rakentamal-la vuorovaikutussuhdetta kaikkiin per-heen jäseniin ja tuetaan nuoren myön-teistä minäkuvaa. Kysymyksillä ohja-taan vanhempia kertomaan myönteisiä asioita nuoresta hänen kuultensa.

Usein vanhemmat tai toinen van-hemmista on paikalla, kun valmenta-ja keskustelee ja työskentelee nuoren kanssa. Peleihin otetaan mukaan sisa-rukset ja vanhemmat, jos mahdollis-ta. Peleinä käytän erilaisia sosiaaliseen vuorovaikutukseen pureutuvia pele-jä, kuten esimerkiksi ”Vahvuuskortit”, ”Tunnepeli” ja ”Valovoimaa”.

valmennuksen lopetusValmennus lopetetaan porrastetusti, ja tutkitaan, millaisen tuen varaan per-he jää ja tarvitaanko vielä yhteydenot-toja. Nuoret voivat soittaa, tapaamisia harvennetaan, sähköposti on käytössä, kunnes jossakin vaiheessa on tapaami-sen viimeinen kerta. Valmentajana olen mukana perheen verkostoissa ja kirjoi-tan loppupalautteen sekä tarvittaessa välilläkin yhteenvetoja.

Tulery-ryhmät ovat alkaneet Män-tykankaan koulun uutena toimintana. Nuorille on oma ryhmänsä ja samaan aikaan kokoontuu vanhempien ryhmä. Molemmissa ryhmissä on kaksi vetä-jää. Vanhempien vertaisryhmässä anne-taan tietoa heitä kiinnostavasta nuoren tulevaisuuteen liittyvästä yhteiskunnan tukitoimista, kuntoutuksesta, asumis-palveluista ja koulutuksista. Nuorten ryhmässä mietitään itsetuntoon, tule-vaisuuden suunnitelmiin, itsenäistymi-seen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä, tehdään retkiä ja muita nuoria kiinnostavia asioita. Ryh-mä kokoontuu 15 kertaa.

valmentaja ja valmennettava pelaa-vat voimaa-peliä yhteisen siivous-tuokion jälkeen. miltä tuntuu, kun on surullinen tai kiukustunut?

Kiusaamisen kohteeksi joutunut nuori tarvitsee pikaisesti oikeanlaista apua. Hänen on päästävä purka-maan tapahtuma, ettei se aiheuta lisäongelmia kuten koulukieltäytymistä.

30 Ruskiss 2013

Liisa, Nicole ja Eeva-Reetta tekivät opintomatkan Lehtimäen erityis-kansanopistoon.

Nuoret tutustuivat opiston toimintaan ja tapasivat van-hoja koulukavereitaan. Lehtimäellä opiskelee parhaillaan

viisi entistä ruskislaista. Lyhytkurssilaisten aikuisopiskelijoiden joukossa on puurtamassa Arto, joka on saanut päästötodis-tuksen Ruskeasuolta jo vuonna 1964.

Lehtimäen käsityöluokka ”siistein””Juna lähti klo 9.30 jälkeen kohti Seinäjokea. Junassa oli paljon tekemistä ja kolme tuntia meni nopeasti. Kun tulimme junas-ta, ulkona oli tuulista ja kylmää. Inva-taksi tuli hakemaan he-ti junan lähdettyä. Matka kesti vielä tunnin Lehtimäen opis-tolle. Olemme matkustaneet aamupäivällä noin neljä tuntia.

Paikka näytti ensin oudolta, mutta mitä enemmän minä tutustuin paikkaan, se kuulosti kivalta.

Tutustumismatka Lehtimäen opistolle

Sairaanhoitaja marju ja Ruskiksen vanha oppilas vesa esit-telivät paikkoja meille.

Käsityöluokka oli kaikista siistein, koska siellä tehdään pal-jon käsitöitä, esimerkiksi meikkipusseja, kangaskasseja ja hie-noja koruja. Korvakorut, rannekorut, kaulakorut, kangaskas-seja ja muitakin tavaraa oli myytävänä. Ostin korvakorukellot ja värikkään rannekorun. Ensimmäisenä iltana oli disco, jos-sa me lähes kaikki tanssimme. Disco oli vauhdikas, ja oli hyvä meininki. Haluaisin kokea saman uudelleen.

Seuraavana päivänä lounaan jälkeen oli musiikkitunti, josta tuli mahtava fiilis. Seikkailija-oppilaat saivat laulaa musiikin-opettajan kanssa, oli hauskaa. Muutaman tunnin päästä As-va-asuntolan eteen tuli iiiiiiiso inva-taksi. Otin taksista ku-van, koska taksi oli hieno. Hyppäsimme taksiin ja menimme Tuuriin shoppailemaan, mikä oli hieno kyläkauppa. Shoppai-limme kunnolla ja olimme tyytyväisiä ostoksiimme. Shoppai-lun jälkeen menimme Onnenkiven grillille syömään. Päivä oli tosi kiva, ainaskin minun mielestäni. Seuraavana aamuna tuli tunne että ei haluaisi lähteä Helsinkiin.

Teimme muistoja Lehtimäeltä ja lähdimme pian sen jälkeen Seinäjoen rautatieasemalle.

Juna lähti Seinäjoelta klo 15.47 Helsinkiin päin. Matka on-nistui hyvin ja lähdimme Lehtimäen opistolta hyvällä tuulel-la Helsinkiin päin.

Kirjoittaja Liisa Kuvat Liisa Uski ja Jukka Kokko

Nicolen matkakertomus.

Eeva-Reetan matkakertomus.

Nuorten pal s ta

Ruskiss 2013 31

Vihdoinkin hissiremppa!

Hissiremontti piti alunperin aloittaa jo kesällä 2011, mutta se saatiin käyntiin vasta 2012, koska rahat

päätettiin käyttää muuhun talon kunnostukseen. Remontti aloitettiin kesäkuussa ja lopetettiin elokuussa. Toinen hissi saatiin valmiiksi vasta myöhemmin. Uusien hissien kerros-näytöt on varustettu ”EI KÄYTÖSSÄ” tekstillä, joka ilmes-tyy automaattisesti, kun joku vika tulee, jonka takia hissi ei pääsisi liikkumaan. Tämän takia paperia säästyy, eikä valtio mene vararikkoon!

Milo Hilve

Metsä on kaunis taideteosE-luokkalaiset pohtivat viime syksynä median erilaisia muotoja. Oppilaat tutustuivat sanoma-lehden rakenteeseen ja juttujen erilaisiin tyylila-jeihin.

Oppilaat käsittelivät kolumnissa suomalaisia metsiä, nii-den hyödyntämistä oppilaiden virkistyskäyttöön sekä

luonnonsuojelua. Ruskiksella vieraili lokakuussa Luonto-Lii-ton metsälähettiläs Taija Luostari.

Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö. Järjestön tavoitteena on yhteis-kunta, jossa arvostetaan luonnon moninaisuutta ja sen it-seisarvoa

Laitoimme silmät kiinni ja kuvittelimme oman näköisen metsän. Suomessa on erilaisia metsätyyppejä: kuusimetsä, mäntymetsä ja lehto, jossa kasvaa lehtipuita.

Mihin puuta käytetään?Puuta hakataan metsistä. Parasta puuta saadaan noin 60–80 vuotta vanhoista puista. Hakkuissa on tärkeää jättää pystyyn siemenpuita ja käytäviä eläimille. Puusta vamistetaan tuoleja, pöytiä, kaappeja, taloja ja käytetään polttopuuna. Myös op-pikirjat ovat itse asiassa puuta!

Mentiin metsäänLähdettiin koulun lähimetsään, joka on kuivakangasmetsä. Syksyinen metsä oli kostea ja kylmä

Tutkittiin lähimetsääLöysimme nuoria ja vanhoja puita, havupuita ja lehtipuita se-kä käpyjä. Lehtipuut olivat jo ottaneet talteen lehtivihreän ja tiputtaneet lehtensä pois. Aina vihreät havupuut toivat met-sän tunnelman.

Jokamiehen oikeudetJokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen hal-tija. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa.

Kirjoittajina E-luokan oppilaat

TutustumiskäynnilläTikkurilassa

Kävimme Jukka-open ja vanhempieni kanssa tutustu-massa TYVA-linjalla Tikkurilassa ja Lassilassa.

Siellä kerrottiin, miten sinne voi hakea opiskelemaan ja minkälaiset koulupäivät siellä on.

Kierrettiin keittiössä, ATK-luokassa, pesutuvassa ja jumppatilassa. Se oli ihan kiva paikka ja yksi vanha tuttu-kin Ruskikselta oli myös siellä opiskelemassa.

Kävin myös Lassilassa ja sekin oli OK, mutta siellä oli aika ahtaat tilat liikkua. Tikkurilassa oli parempi liikkua. Tikkurilassa ja Lassilassa opiskelijat olivat aikuisia. Mo-lemmat paikat oli tosi jänniä, koska ne olivat niin paljon erilaisia kuin Ruskis.

Emmi Saukkonen, lisäopetus

KuVA ISTOCKPHOTO

32 Ruskiss 2013

TaideviikkoSolu3 järjesti taideviikon joulukuussa. Teimme näytelmää, johon kuului paljon työtä. Sen ensiesitys oli joulujuhlissamme.

Meillä oli monia työryhmiä mm. puvustus, lavastus ja valot, käsikirjoitus, musiikki ja näyttelijät. Puvustuksen tehtävä oli etsiä näyttelijöille puvut, lavastuksen puolella oli tehtävänä huolehtia näyttämöstä ja valoista, käsikirjoitusryhmä teki näytelmään juo-nen, musiikkiryhmä sovitti musiikin yhteen näytelmän kanssa, Tuomas Nousiainen teki sävellykset. Näytelmään myös kuului videoita, jotka oli kulkue video ja ikkuna video.

Näyttelijät harjoittelivat koko viikon. Harjoitukset menivät hyvin, näyttelijät muistivat vuorosanat hyvin ja oli vain vä-hän mokia. Lavastus teki hyvän näyttämön, joka näytti aidolta.

Aluksi ennen harjoituksia ja ryhmiin menoja oli lämppärit. Oli älyttömän hauskaa tehdä tätä näytelmää, ja taideviikkoja sai-si olla enemmänkin!

Me tehtiin myös valokuvanäyttely taideviikosta.

Solu 3, kirjurit: Meeri ja Nina

Nuorten pal s ta

Juhlivia nuuttipukkeja metsän siimeksessä.

Balqees shabeeb rooliasussa.

Nuuttipukki ja apulainen.

Kenraaliharjoituksessa viimeisetkin palaset laitetaan paikoilleen. vasemmalta oikealle: Nuuttipukin apulaisena Outi Koponen, nuuttipukkina Tuomas manni, nukkuvana äitinä meeri Brummer, perheen tyttärenä Kim mabunga, perheen isänä ian Willamo.

Ruskiss 2013 33

O sa oppilaista jatkaa opintojaan yhdeksänneltä luokalta ja osa lisäopetusvuoden jälkeen. Toi-

set heistä ovat käyneet koko peruskou-lunsa Ruskiksella ja toiset ovat tulleet kesken peruskoulun kotikuntansa kou-lusta. Myöhemmin oppilaaksi tulleista monet ovat olleet Ruskiksen ohjaustoi-minnan piirissä ja käyneet esimerkiksi tukijaksoilla Ruskiksella.

Ruskiksen jatko-ohjauksen perus-periaatteita ovat yksilöllisyys, pitkä-jänteisyys, konkreettisuus ja saattaen siirtyminen. Jatko-ohjaus toteutetaan moniammatillisesti. Yhteistyö oppilaan vanhempien kanssa on ensiarvoisen tärkeää koko prosessin ajan.

Peruskoulun päättyminen noste-taan vähitellen esiin seitsemänneltä luokalta alkaen. Sitä käsitellään oppi-tunneilla, hojks-palaverissa ja oppilai-den kanssa yksilöllisissä tapaamisissa

Oppilaan ohjauksessa keskustel-laan omista vahvuuksista, harjoitusta vaativista asioista sekä omista toiveis-ta ja haaveista peruskoulun jälkeen. Samat aiheet kertautuvat useammas-sakin yhteydessä eri tilanteissa: itsear-vioinnissa, hojks- ja kuntoutussuunni-telmapalavereissa sekä eri työntekijöi-den yksilöllisissä tapaamisissa oppilaan kanssa.

TutustumiskäynnitJatko-opiskelusuunnitelma tulee sel-keämmin esille 8. luokan hojks-palave-rissa. Useimmat oppilaat täyttävät sil-loin 16 vuotta, ja alustava jatko-opiske-lusuunnitelma tarvitaan Kelan etuuksia haettaessa.

Oppilaat aloittavat myös tutustu-miskäynnit eri oppilaitoksiin yksilöllis-ten tavoitteiden suuntaisesti. Näiden kokemusten perusteella yhdeksännel-lä luokalla jatketaan tutustumiskäynte-jä ja laajennetaan niitä tutustumisjaks-oiksi tai/ja mahdollisesti koulutusko-keiluksi.

Oppilas voi myös jatkaa lisäope-tusluokalle vahvistamaan taitojaan ja harjoittelemaan arjen asioita. Tutustu-misten avulla oppilaalle ja hänen van-hemmilleen alkaa vähitellen avautua konkreettisesti, millaisia jatkopaikko-ja on olemassa ja mitkä ovat kyseiselle oppilaalle mahdollisia.

Asumisharjoittelut Koulun ja oppilaskodin lisäksi arjen taitojen harjoitteluun tuovat tärke-än lisän asumisharjoittelujaksot, jot-ka ovat mahdollisia koulun yhteydessä olevassa toimintayksikössä. Siellä op-pilas voi harjoitella yksilöllisesti, suun-nitellusti ja tavoitteellisesti omia taito-jaan esimerkiksi ruoanlaitossa, kaupas-sa tai muualla asioinnissa, kaupungilla liikkumisessa, vaatehuollossa, tai tutus-tumalla erilaisiin vapaa-ajan toiminta-mahdollisuuksiin.

Oppilaan jatkosuunnitelmaan kir-jataan jatko-opinnot, kuntoutussuun-nitelmaan (terveydenhuollon jatko-seuranta, kuntoutus, apuvälineet) ja sosiaaliturvaan liittyvät asiat sekä mah-dollisesti asumisen järjestelyt.

Yhdeksännen luokan oppilaille teh-dään neuropsykologin tutkimus, jossa kartoitetaan oppilaan oppimisvalmiuk-sia, vahvuuksia ja oppimisen haastei-

ta. Tulokset ovat tärkeä suunnannäyt-täjä ja auttavat kohdentamaan opiske-lun tavoitteita realistisesti.

Ajankohtaiseksi nousee joskus myös kotoa pois muuttaminen, jos opiskelupaikka on toisella paikkakun-nalla. Yöpyminen opiskelija-asuntolas-sa ja omista asioista huolehtiminen on suuri haaste. Se saattaa olla jopa opis-kelupaikan saamisen esteenä.

LisäopetusluokkaRuskeasuon koulun lisäopetusluokal-la opiskelun pääpaino on arjen taito-jen harjoittelussa. Niitä harjoitellaan eri kursseilla, joita ohjaavat opetta-ja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, AAC-ohjaaja, hoitaja, kuntoutusohjaa-ja ja sairaanhoitaja. Taitoja harjoitellaan koululuokassa, oppilaskodissa, asumis-harjoittelussa, kaupungilla asioinneilla, julkisilla kulkuvälineillä liikkuessa, tu-tustumiskäynneillä.

Arjen taitojen harjoittelun läh-tökohtana on, että oppilas tunnistaa omat taitonsa, pystyy toimimaan nii-

Miten ja minne lähden täältä?TEKsTi PiRJO RYTKÖNEN, KUvAT isTOCKPhOTO JA PENTTi hOKKANEN

el ÄmÄ RUSKIKSen JÄlKeen

Ruskiksella koulunkäyntinsä lopettaa joka vuosi 10–20 nuorta. Iso kysymys kuuluu: mitä koulun jälkeen?

Oppilaan ohjauksessa keskustellaan omista vahvuuksista, harjoitusta vaativista asioista sekä omista toiveista ja haaveis-ta peruskoulun jälkeen.

34 Ruskiss 2013

den mukaan ja pystyy pyytämään apua tarvitsemiinsa tilanteisiin ja myös oh-jaamaan työntekijää avustustilanteissa. Hän perehtyy omien apuvälineidensä huoltoon fysioterapeutin ja toimintate-rapeutin ohjaamana. Oppilaat täyttävät myös hakemuskaavakkeita Kelaan, so-siaalitoimeen tai eri oppilaitoksiin yh-dessä kuntoutusohjaajan kanssa.

Arjen asioiden lisäksi oppilas voi vahvista tietojaan esimerkiksi reaali-aineista äidinkielessä, matematiikas-sa, englannissa/ruotsissa, yhteiskunta-opissa. Myös taito- ja taideaineita kuu-luu lisäopetuksen sisältöön.

Oppilas ja tukiverkostoOppilaan osallistuminen mahdollisim-man paljon häntä koskevien asioiden hoitamiseen on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi hojksiin ja palvelusuunni-telmapalavereihin voidaan valmistau-tua hänen kanssaan jo etukäteen miet-timällä tärkeitä asioita: missä olen hy-vä, mistä pidän, mitä haluan harjoitella, mitä haluaisin tehdä Ruskiksen jälkeen.

Oppilaan ja perheen tukiverkoston kokoaminen aloitetaan jo Ruskiksella. Kaikilla tulee olla tiedossa oppilaan asi-oita kunnassa hoitava sosiaalityönteki-jä. Hän osallistuu viimeistään yhdek-sännellä luokalla hojks-palaveriin tai sitten erikseen koolle kutsuttuun pal-velusuunnitelmapalaveriin.

Vanhempien osallistuminen ja yh-teistyö heidän kanssaan korostuu nuo-ren siirtyessä pois Ruskeasuon koulus-ta. Koulun työntekijät esittelevät eri vaihtoehtoja ja kannustavat vanhem-pia osallistumaan aktiivisesti nivelvai-heen asioihin. Vanhemmat ja nuoret tekevät lopullisen päätöksen, oppilaan valinnoista. Tavoitteena on, että jokai-sella oppilaalla olisi ainakin 2–3 vaih-toehtoa. Hakemusten tekemisestä op-pilaitokseen sovitaan yhdessä oppilaan, vanhempien ja Ruskiksen oppilaanoh-jaajan/kuntoutusohjaajan kesken.

Oppilas saa lähtiessään vuodeksi eteenpäin tehdyn kuntoutussuunnitel-man, hojksin sekä kirjalliset ohjeet apu-välineiden hankkimisesta ja sosiaalitur-van asioista.

valmentavat linjatSuurin osa Ruskiksen oppilaista jatkaa opintojaan erityisammattioppilaitosten valmentavilla linjoilla. Ammattitutkin-toon johtavien opintojen suunnitelmat ovat vielä selkiintymättömiä. He tarvit-sevat lisää aikaa opiskelutaitojen har-joitteluun ja kokemuksia sekä tietoa eri ammattikoulutuksien vaatimuksis-ta. Osalla valmentavan koulutuksen ta-voitteena on harjoitella arjen taitoja ja saada lisävalmiuksia aktiiviseen osal-listumiseen ja itsellisempään elämään.

Useimmille Ruskiksen oppilaista jatko-opiskelupaikka on löytynyt Kes-kuspuiston ammattiopistosta, Invalidi-liiton Järvenpään koulutuskeskuksesta ja Lehtimäen opistosta.

Joskus opiskelupaikka löytyy vasta kesän aikana ja siinä voivat olla Ruskik-sen oppilaanohjaaja ja kuntoutusohjaa-ja apuna. Kotiin jäävien osuus on ollut pieni, ja syyt ovat olleet terveydelliset tekijät tai oma halu.

el ÄmÄ RUSKIKSen JÄlKeen

Jatkopaikat 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Valm. linjat 5 14 7 6 8 13 11 10 14 14 7Amm. tutk. 5 6 6 6 1 1 1 Lukiot 1 4 1 1 2Päivätoiminta/työt. 1 1 1 2 49.lk/10.lk omaan kuntaan 1 2 1 1Muu: koti, sairaala, asuntola 4 1 1 1 2 1 2 2 1 1

Ruskis palvelut

Oppimis­ ja ohjauskeskus | Ruskeasuon koulu Tenholantie 15, 00280 Helsinki | www.ruskis.fi

Jatkopaikat 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Valm. linjat 5 14 7 6 8 13 11 10 14 14 7Amm. tutk. 5 6 6 6 1 1 1 Lukiot 1 4 1 1 2Päivätoiminta/työt. 1 1 1 2 49.lk/10.lk omaan kuntaan 1 2 1 1Muu: koti, sairaala, asuntola 4 1 1 1 2 1 2 2 1 1

Ruskis tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla mo-ni puolisia koulutus- ja ohjauspalveluja opetuksen järjestäjille, varhaiskasvatuksen, esi- ja perus- ja lisäopetuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen toimijoille. Ruskis osallistuu erilaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä toimii erityisopetuksen kehittämishank-keissa ja -verkostoissa.

Ruskiksen moniammatillinen osaaminen – ohjaavat opettajat, eri-tyisopettajat, kuntoutusohjaajat, neuropsykologi, puhe-, fysio- ja toimintaterapeutit, hoitajat ja avustajat, lastenneurologi, pedago-ginen johtaja, kuntoutusjohtaja – on käytössä kunnille tarjottavien palvelujen toteuttamiseen.

Ohjauskäynti: Tavoitteena on tukea lapsen oppimista ja lisätä hänen mahdollisuuksiaan osallistumiseen oppimisympäristössään. Käynti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä oppilaan huoltajien ja lä-hihenkilöstön kanssa. Ruskiksen asiantuntija, esimerkiksi ohjaava opettaja, voi työskennellä samanaikaisopettajana luokassa, tukea avustavaa henkilökuntaa oppilaan oppimisessa tarvitsemien apu-välineiden tai kommunikointikeinojen käytössä tai arjen taitojen kehittymisessä. Asiantuntija voi ohjata henkilöstöä oppilaan käyt-tämän materiaalin suunnittelussa ja valinnassa. Tarvittaessa hän osallistuu HOJKS-kokoukseen tai verkostopalaveriin.

Tukijakso: Tukijakson tarve arvioidaan lapsen opettajan ja per-heen kanssa. Kartoituskäynnillä ennen jaksoa sovitaan tulevan tu-kijakson tavoitteet. Tukijakso voidaan järjestää Ruskiksella tai lap-

sen/nuoren omassa koulussa. Jakson sisältöä voidaan suunnata ta-voitteiden pohjalta esimerkiksi tietokoneen käyttötavan arviointiin, kommunikointiin tai oppiaineisiin.

henkilöstökoulutus: Joustavasti räätälöitävien koulutusten ai-heina voivat olla esimerkiksi oppimisen tukeminen moniammatil-lisena yhteistyönä tai opettajan ja avustajan yhteistyönä, taito- ja taideaineet (mm. soveltava liikunta, kädentaidot ja musiikki), neu-ropsykologinen tieto opetuksen tukena, puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi (AAC). Koulutustilaisuudet voidaan järjestää Rus-kiksen tiloissa tai tilaajan toivomassa paikassa.

Konsultaatio ja työnohjaus: Työnohjauksen avulla tuetaan henkilökunnan työssä jaksamista ja työryhmän toiminnan kehit-tämistä. Työnohjausryhmän/-ryhmien koko, kokoonpano, tavoit-teet, toteutusmuodot ja aikataulu suunnitellaan koulun ja henkilös-tön tarpeiden mukaan. Työnohjaajiamme ovat pedagoginen johtaja, kuntoutusjohtaja, ohjaava opettaja ja kuntoutusohjaaja.

Tutustu Ruskiksen monipuoliseen palvelutarjontaan osoitteessa www.ruskis.fi

YhteyshenkilötKehittämispäällikkö Leea Paija leea.paija@ruskis.fi, puh. (09) 4733 9522, 040 354 8261Palvelusihteeri Peetu Toivonen peetu.toivonen@ruskis.fi, puh (09) 4733 9509, 040 674 0309

Ruskiksen palvelut tukevat oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä

Oppimis­ ja ohjauskeskus | Ruskeasuon koulu Tenholantie 15, 00280 Helsinki | puh. 09 473 390 | www.ruskis.fi

Lentävä pyörätuolikonsertti

Ruskiksen leirikoulujen hyväksi

Liput 20 €

esiintyjät:

Cellophane Flowers / Lentävä pyörätuoli -orkesteri, solisteina Mikko Kuustonen ja Maarit ja Sami Hurmerinta.

Finnair Pilots’ Big Band, solisteina Kiki Rautio ja Mikael Konttinen.

Kahvila ja arpajaiset.

Lippuja koulun vahtimestarilta puh. 09 473 390.Konsertin tuotto Ruskiksen leirikoulujen hyväksi.

Mikko Kuustonen

Maarit ja Sami Hurmerinta

Järjestäjät• Finnairin Lentävä pyörätuoli -kampanja• Ruskiksen frendit ry• Ruskis – Oppimis- ja ohjauskeskus | Ruskeasuon koulu

sunnuntaina 10.2.2013 klo 16.00 Ruskeasuon koululla