KohtiElämänKevättä

JulisteessaTuuli

Balettiapoliklinikalla

Harppauksia lastenleukemiatutkimuksessa

Kummitverkossa:

kummit.fi

elamalapselle.fi

Lahjoita!

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 1/13 • 17. VUOSIKERTA WWW.KUMMIT.FI

Olli Hermanklinikkavisiitillä

Ebba selvisi Ewingin sarkoomastaEbba selvisi Ewingin sarkoomasta

Olli Hermanklinikkavisiitillä

Kummitverkossa:

kummit.fi

elamalapselle.fi

Lahjoita!

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 1/13 • 17. VUOSIKERTA WWW.KUMMIT.FI

KohtiElämänKevättä

JulisteessaTuuli

Balettiapoliklinikalla

Harppauksia lastenleukemiatutkimuksessa

2 www.kummit.fi I Sisältö

12 – 17Rovaniemeläisen Halosen perheenelämä meni runsaat kolme vuottasitten hetkessä sekaisin, kun tuolloinkahden ja puolen vuoden ikäinenEbba-tytär sairastui Ewinginsarkoomaan. Keuhkon ja pleura-pussin välissä oli iso kasvain, joka oli jo levinnyt kylkiluihin, jaetäpesäkkeitäkin löytyi. Leikkaus-ja sytostaattihoidon jälkeen vastatoinen kantasolusiirto tehosi.Nyt Ebba on taas terveiden kirjoissaja Halosten elämä normalisoitunut.Ebban selviytymistarinaan voittutustua tarkemmin tässä lehdessä.

TÄSSÄ LEHDESSÄTÄSSÄ LEHDESSÄ

8 – 11

26 –27

22– 23

30 –31

50 – 54

34– 35

12 – 17Rovaniemeläisen Halosen perheenelämä meni runsaat kolme vuottasitten hetkessä sekaisin, kun tuolloinkahden ja puolen vuoden ikäinenEbba-tytär sairastui Ewinginsarkoomaan. Keuhkon ja pleura-pussin välissä oli iso kasvain, joka oli jo levinnyt kylkiluihin, jaetäpesäkkeitäkin löytyi. Leikkaus-ja sytostaattihoidon jälkeen vastatoinen kantasolusiirto tehosi.Nyt Ebba on taas terveiden kirjoissaja Halosten elämä normalisoitunut.Ebban selviytymistarinaan voittutustua tarkemmin tässä lehdessä.

Kumppanit:

Palstat:

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 1/13 • 17. VUOSIKERTA • WWW.KUMMIT.FI

Henkilöt: 22 Ystävänpäivätapahtuma Jumbossa

Tähtiesiintyjänä Tuuli

30 Kansallisbaletti Lastenklinikalla

Tanssijat hyvän mielen lähettiläinä

42 Olli Herman TAYS:ssaRokkikukko kävi klinikalla

45 Herra Hevisaurus Helsingissä

Suosikkihahmo piipahti polilla

49 Antti Tuiskun klinikkavierailu

Kymmenen artistivuotta täyteen

50 Elämän KevätEnnakkopaketti hyväntekeväisyys-päivästä

57 Vierailu VermossaRavitalliosakkeita lapsipotilaille

20 Parpa OyPullonpalautusarpajaisilla rahaa Kummeille

25 Oy Hoxit AbHyväntekeväisyyttä lelulaitteilla

26 Felix Abba OyKetsuppi-Elastinenhuutokaupattavaksi

29 Staples Finland OyJouludollareilla sydänultraäänilaite

38 OriolaLääketukkukauppa laajensirojaltituotevalikoimaa

41 TiimariKorkean profi ilin Kummit-yhteistyötä

44 Metsä Tissue, Pfi zer ja Oras

Kymppitonni käsihygieniaan

46 Neste OilBluesin kotipelimaaleista taashieno potti

3 Tässä lehdessäSe on tämä sivu!

5 Pääkirjoitus: Anne KnasterToiminnanjohtajan puheenvuoro

7 Näin toimii Kummit ryYhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

18 Pieni hetkiAukeaman tunnelmapala klinikalta

37 Hanna-kummin viisaat valinnat

Hanna Partasen reseptivinkit

59 KummivieraskynäViivi Avellán

60 På svenskaArtikkeleita toisella kotimaisella

63 RojaltituotteetNäistä tuotteista tuloja Kummeille

64 HankintalistatMitä klinikoille hankittiinvuonna 2012?

66 TapahtumaopasPikaesittelyssä tulevat tapahtumat

66 YhteystiedotHenkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

Tapahtumat: 8 Olli Lohi

Harppauksia lasten leukemiantutkimuksessa

12 Ebba HalonenSelviytymistarina Rovaniemeltä

32 Sirkka PitkänenOmpelijalta asusteita klinikkalastenleikkeihin

48 Petri UlmanenKummeille rahaa laihduttamalla

Kannen kuva: Niki Strbian

Sisältö I www.kummit.fi 3

Isoja askeleitaDosentti Olli Lohen tutkimusprojektitähtää lasten leukemian syntymisen ja tautimekanismien selvittämiseen.

Elämän Kevät -ennakkopakettiMuun muassa tuoreteinisensaatio IsacElliot esiintyy touko-kuussa Kummiensirkuskonsertissa.

TomaattitaidettaBrittiläinen ruoka-taiteilija maalasiElastisen muotokuvan ketsupilla.

Tuuli Jumbossaja julisteessaTämänkertainenkeskiaukeamajuliste-tähtemme Tuuliilahdutti ystävänpäivä-tapahtumassa.

Balettitanssia poliklinikallaSuomen Kansallis-baletin tanssijoidenensimmäinen kummi-vierailu Lasten-klinikalla tarjosi elämyksiä.

www.jumbo.fi Palvelemme ma–pe 9.00–21.00, la 9.00–18.00, su 12.00–18.00Kauppakeskus Jumbo, Vantaanportinkatu 3, 01510 Vantaa

Kauppakeskus Jumbo on ystävällinen ja monipuolinen ostospaikka Vantaalla, Kehä III:lla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Peräti 4 600 ilmaista parkkipaikkaa ja kattava, lähes 120 erikoisliikettä tarjoavat väljät ja miellyttävät puitteet koko perheen ostoksille ja viihtymiselle modernissa kauppakeskuksessa. Jumbosta löytyvät suuret päivittäistavaraliikkeet K-citymarket ja Prisma sekä täyden palvelun Stockmann-tavaratalo ja Anttila.

TERVETULOA JUMBOON!

Jumbo on Lastenklinikoiden Kummien

yhteistyökumppani.

73177_Jumbo_Ilmoitus_Kummitlehteen_022013_A4.indd 1 18.2.2013 13.19

PÄÄTOIMITTAJALTA

O s a l l i s t u m a l l a a u t a t1. Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 15,23 € + pvm.

2. Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155. Tekstiviestin hinta on 10 €.

3. Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

4. Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

5. Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi6. Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista

löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Päätoimittajalta I www.kummit.fi 5

Uusiutuminen on tärkeääJuHLaVuoteMMe on käYnnistYnYt vauhdikkaasti. erilaisia tapahtumia on runsaasti työn alla, joista kevään suurin tulee olemaan ’elämän kevät’ 23.5. Helsingissä. saman päi-vän aikana järjestämme golf-turnauksen talissa, seminaarin Finlandia-talolla sekä sirkuskonser-tin Hartwall areenalla. Mukana on huipputa-son nimiä. tutustu tapahtuman tekijöihin ja mukana oleviin artisteihin sekä aivan mah-tavaan konsertin sisällön tuottajaamme Riku Niemiseen tämän lehtemme sivuilla 50 – 54.

toivottavasti olet jo törmännyt juhlalogoomme vaikkapa otto-automaatilla, Parpa -pullonpalau-tusarvonnassa tai sitten huomannut MtV3:lla pyörivän kummit-mobiiliarvan. kaksi ensin mainittua ovat kummien uusia varainhankin-tatapoja. uutta tulevat olemaan myös erilaiset applikaatiot ja mobiilisovellukset, joita tulemme toteuttamaan jo tämän vuoden aikana. uusiu-tuminen on tärkeää. ilman sitä ei mikään yri-tys tai yhdistys pärjää pidemmän päälle. Hyvän-tekeväisyydessä emme käytä mielellämme sanaa ’kilpailu’, koska yleisesti ottaen kaikki hyväntekeväisyys on arvokasta. on kuitenkin totta, että hyväntekeväisyystoimijoita on varsin runsaasti, ja tälläkin sekto-rilla on syytä kiinnittää huomio muuttuvaan maailmaan. on oltava aktiivinen, hereillä ja kyet-tävä reagoimaan nopeasti.

Lastenklinikoiden kummit on onnistunut uusiutumaan sopi-

vasti, mistä osoituksena hyvä sijoituksemme taloustutkimuksen Hyväntekeväisyystutki-muksessa. olimme jälleen lähes kaikilla mitta-reilla mitattuna yksi suomen tunnetuimmista hyväntekeväisyysorganisaatioista, ja tulokset oli-vat jopa parantuneet edellisestä kerrasta. tästä tutkimuksesta oli enemmän lehdessämme 4/2012. tärkein osoitus on kuitenkin se, että onnistuimme avullanne hyvät lukijat, yritysyh-teistyökumppanimme ja lahjoittajamme, kar-tuttamaan lahjoitettavaa klinikoille viime vuo-den aikana liki 1,7 miljoonaa euroa. Vuosikerto-muksemme on kokonaisuudessaan luettavissa www.kummit.fi -sivuilla.

Lahjoituksilla hankitaan uusia laitteita, joita sai-raalat eivät muutoin kykenisi nopeasti hankki-maan. Lahjoituksilla on myös suuri merkitys lasten viihtyvyyteen sairaalajaksojen aikana. kummit pitääkin juuri tätä viihtyvyysasiaa yhtenä erityisen tärkeänä osa-alueena. kummit järjestää vuosittain runsaasti tapahtumia klini-koille sekä kutsuu lapsia tapahtumiin myös sai-

raalan ulkopuolelle. 20-vuotisjuhlavuoden ensim-

mäisessä lehdessämme on myös ”keikkakalenterimme”, josta näet kaikki tämän vuoden suurim-mat tapahtumat. tule mukaan konsertteihin! kaikkiin on pää-syliput myynnissä Lippupisteen lippu.fi:ssä hyvissä ajoin ennen konserttia.

kevätaurinkoisin terveisin!

Lahjoituksilla hankitaan uusia laitteita, joita sairaalat

eivät muutoin kykenisinopeasti hankkimaan.Lahjoituksilla on myössuuri merkitys lasten

viihtyvyyteen sairaala-jaksojen aikana. Kummit

pitääkin juuri tätä viihtyvyys-asiaa yhtenä erityisentärkeänä osa-alueena.

Anne Knastertoiminnanjohtaja

anne.knaster@kummit.fi

www.jumbo.fi Palvelemme ma–pe 9.00–21.00, la 9.00–18.00, su 12.00–18.00Kauppakeskus Jumbo, Vantaanportinkatu 3, 01510 Vantaa

Kauppakeskus Jumbo on ystävällinen ja monipuolinen ostospaikka Vantaalla, Kehä III:lla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Peräti 4 600 ilmaista parkkipaikkaa ja kattava, lähes 120 erikoisliikettä tarjoavat väljät ja miellyttävät puitteet koko perheen ostoksille ja viihtymiselle modernissa kauppakeskuksessa. Jumbosta löytyvät suuret päivittäistavaraliikkeet K-citymarket ja Prisma sekä täyden palvelun Stockmann-tavaratalo ja Anttila.

TERVETULOA JUMBOON!

Jumbo on Lastenklinikoiden Kummien

yhteistyökumppani.

73177_Jumbo_Ilmoitus_Kummitlehteen_022013_A4.indd 1 18.2.2013 13.19

Kummit-tuotteitanyt hunajaiseen hintaan

www.kummit.fi(09) 6824 520

Kummit 2-puoleinen kaulaliina 5 €!Materiaali: polyester. Väri: valko/turkoosiKoko: 170x140 cm(ovh 18 €)

Satulasuoja 2 €!Materiaali: nylonKoko: standardiPaino: 10 g(ovh 5 €)

2€

5€

Lasten lila t-paita 5 €!Koot: 134-140, 146-152ja 158-164 cmMateriaali: 100 % puuvilla(ovh. 8 €)

Pikku vihko ja kynä -setti 3 €!Sis. 50 sivua, viivoituksellaKoko: 11x15 cm(ovh 7 €)

Kummit-t-paita 5 €!Materiaali: 100 % puuvillaVäri: tummansininenAikuisten koko: SLasten koot: 122-128,134-140 ja 146-152 cm.Paidan takaosa tekstitön.(ovh 10 €)

Hiirimatto 4 €!Kangaspäällysteinen,

pohja muoviaKoko: 21x28 cm

(ovh 6,50 €)

Elämä Lapselle 2012 -konserttipaita 5 €!Materiaali: 100 % puuvillaVäri: munakoisoAikuisten koot: M - XXLLasten koko: 122-128 cmPaidan takaosassa artistien nimet.(ovh 12 €)

5€ 5€

3€

5€

Turkoosi kaulanauha 5 €!PET kierrätysmateriaali(nauha+muovinen karabinerturvalukolla). Koko: 2x90 cm(ovh 6 €)

4€

3€

3€

6€5€

Oranssi tai sininenpenaali 3 €!Materiaali: polyesteriKoko: 6,8x21,2 cm(ovh 6,50 €)

Kännykkäkoru 3 €!Pehmeää mikro-kuitua, jolla voipuhdistaa kännyk-kää ja näyttöpäät-teen ruutua.Koko: 4x6 cm(ovh 6 €)

3€

KummitTuubihuivi 6 €!Materiaali:joustopolyesteriVäri: turkoosiKoko: 24x50 cm(ovh 12,50 €)

Silmälasipyyhe 3 €!Materiaali: mikrokuituaPyyhe on kotelossaKoko: 15x18 cm(ovh 5 €)

Lastenklinikoiden Kummit ry- yhdessä teemme ihmeitä.

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle

Miten osallistuaKummien

toimintaan?

KummiKaveriksi

KummiKaverit ovat säännöllisesti Kum-meille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetyssisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoistalahjoitusta varten.

Lahjoitukset

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niinverkossa kummit.fi kuin puhelimitse0600 1 6000 (15,36 € + pvm). Lahjoi-tusten avulla parannetaan monen vastaalkutaipaleelle ehtineen elämänmahdollisuuksia.

Finnair Plus -lentopisteet

Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaitaperheineen hoitojaksoihin ja virkistys-tapahtumiin. Pistelahjoitukset:www.kummit.fi

KuukausiKummiksi

KuukausiKummit ovat suoraveloitus-sopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotkalahjoittavat kuukausittain rahaalapsipotilaiden auttamiseen.

Vapaaehtoiseksi

Vapaaehtoisia tarvitaan erityisestiKummien järjestämissä tapahtumissa -tarjolla on hyvän mielen hanttihommia,kuten lahjoitussoittojen vastaanottamistaja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyökiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummientoimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Tapahtumasponsorointi

Tapahtumien osalta yhteistyö Kummienkanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuu-det. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyyaina Elämä Lapselle -konsertista KummitGolf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudeterikseen räätälöityyn projektiin ovat niinikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö

Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyvän-tekeväisyyteen välitettävään osuuteenperustuvat rojaltisopimukset ovat Kum-meille todella tärkeitä. Yrityksen kannaltarojaltisopimusten avulla voidaan mukavoit-taa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset

Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksillaon suuri merkitys esimerkiksi Kummienkonserttikeräyksiin. Yrityslahjoitustensesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminenkannattaa ja tulee todella tarpeeseen myösmuina vuodenaikoina. Yli 1000 €:nlahjoituksella saa tervehdyksenKummien televisiokonserttiin.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- jatutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksintaisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnytlahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Tallink Silja -bonuspisteet

Club One -kanta-asiakkailla on mahdol-lisuus lahjoittaa kertyneitä bonuspisteitäpikkupotilaiden hyväksi. Lisätiedot jalahjoitukset: tallinksilja.com

TUTKIMUS

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

8 www.kummit.fi I Tutkimus

Olli Lohen tutkimusryhmä rakentaa seeprakalamallia

Tieto lasten leukemianperimävirheistä lisääntyy

suurin harppauksinTampereen yliopistollisen sairaalaan kupeessa sijaitsevassa Lasten

terveyden tutkimuskeskuksessa tutkitaan saman katon alla monenlaisia lastentauteja.Dosentti Olli Lohen tutkimusprojekti tähtää lasten leukemian syntymisen

ja tautimekanismien selvittämiseen.

Olli Lohen tutkimusryhmä

työskentelee Lasten terveyden

tutkimuskeskuksessa, joka

kuuluu Tampereen yliopiston

lääketieteen yksikköön.

Tutkimus I www.kummit.fi 9

Lastentautien erikoisLääkäri, lastenhematologi ja onkologi olli Lohi, 37, sai viime syksynä Lastentautien tutki-mussäätiön myöntämän Helena ja niilo Hallman -mitalin ja 15 000 euron suurui-sen tunnustuspalkinnon, joka jaetaan joka toinen vuosi suomalaiselle, kansainväli-sesti ansioituneelle nuorelle lastentautien alan tutkijalle.

Lääketieteen oppialalta tohtoriksi väi-tellyt Lohi on lähtöisin simosta ja valmis-tunut lääkäriksi oulun yliopistosta. Hän meni 2000-luvun alussa, varusmiespal-veluksensa jälkeen, post dociksi (=väitös-kirjan jälkeiseksi ajaksi) Cambridgeen, englantiin.

– olin siellä puolitoista vuotta. samassa tutkimusyksikössä, missä olin, James D. Watson ja Francis Crick

keksivät vuonna 1953 Dna:n rakenteen, ja samasta laitoksesta oli siihen mennessä tullut 13 nobelistia. Sydney Brenneriä (lää-ketieteen nobelin vuonna 2002 voittanut eteläafrikkalainen biologi) näin silloin täl-löin siellä kahvilassa, Lohi kertoo.

– sekä omaan että muidenkin koke-muksiin perustuen voin sanoa, että jos haluaa tehdä tiedettä, on väitöskirjan jäl-keinen jakso ulkomailla hyvin tärkeä.

Cambridgesta Lohi palasi tampereelle ja jatkoi lastentauteihin erikoistumista ja suoritti myös lasten veri- ja syöpätau-tien lisäkoulutusohjelman. Lastenlääkä-rin paperit hän sai vuonna 2008.

Lohi on muutama vuosi sitten ohjannut yhden väitöskirjan. tällä hetkellä hänellä on menossa neljä väitöskirjaohjausta.

Tumajyväset keskiössä

tampereen yliopistolliseen sairaalaan vuonna 2003 englannista palattuaan Lohi liittyi taYs:n vieressä sijaitsevan Lasten-tautien tutkimuskeskuksen tutkimus-ryhmään ja on sittemmin lääkärintyönsä ohella kerännyt omaa tutkimusryhmää, joka tutkii syöpäsolujen kasvuun vaikutta-via tekijöitä. Vuonna 2001 perustetun Las-tentautien tutkimuskeskuksen nimi muut-tui viime lokakuussa yliopistouudistuksen myötä Lasten terveyden tutkimuskeskuk-seksi, kun se hyväksyttiin tampereen yli-opiston tutkimusyksiköksi. keskuksessa tehdään monimuotoista ja suomen mit-takaavassa ainutlaatuisen laajaa työtä las-tentautien tutkimuksessa.

Lohen ja hänen ryhmänsä eräänä kiin-nostuksen kohteena ovat tumajyväset, joilla on keskeinen rooli solun valkuaisainetuotannon sää-telyssä.

– omassa tutkimus-

– Olen vakuuttunut

siitä, että uudet

tutkimusmenetelmät

ja -tulokset tulevat

muuttamaan hoito-

menetelmiä, mutta siihen

menee vielä vuosia,

dosentti Lohi sanoo.

ryhmässäni tutkimme lasten leukemiaa geeni- ja perimäaineksen tasolla. tutkimme muun muassa virheiden syntymekanismeja ja niitä laukaisevia tekijöitä. Pyrimme hake-maan esimerkiksi verestä mitattavia merk-kiaineita, joita voisi käyttää taudin ryhmitte-lyssä ja seurannassa, Lohi selvittää.

– Yksi tutkimuslinjoistamme on ollut tuman sisällä oleva pieni organelli, tuma-jyvänen, jolla on keskeinen rooli solun toiminnassa. siitä tiedetään, että sen ulkonäkö poikkeaa eri leukemiatyypeissä. olemme yrittäneet selvittää, onko se vain sattumaa vai onko sen taustalla jotakin bio-logista. eräs väitöskirjaohjattavani tutkii sitä, ja alustavien tulosten mukaan eri leu-kemiatyypeissä näyttäisi olevan omanlai-sensa tumajyväsprofiili.

Jo vanhastaan on tiedetty, että tietyllä ryhmällä, jolla on poikkeavat tumajyväset, menee vähän huonommin kuin muilla. Hoitojen vahvennuttua tuo tieto ei enää pidä paikkaansa, mutta siitä voi päätellä, että biologisia eroja on.

– se ei kuitenkaan tarkoita, että tietyn-lainen tumajyvänen olisi leukemian syy. Mutta voidaan kysyä, löytyisikö siitä jota-kin selitystä.

Hyvä yhdistelmä

Lohen johtama tutkimus on pääosin koti-mainen.

– Mutta potilasnäytteiden saaminen on osoittautunut pullonkaulaksi, Lohi harmit-telee.

– olisi hyvä päästä perustutkimuslöy-döksistä potilasnäytteisiin mahdollisim-man nopeasti.

olli Lohi oli viime vuodenvaihteeseen asti tutkimustyönsä ohessa myös klii-

nisessä työssä. Vuoden alusta hän on ollut yliopiston virassa kliinisenä

opettajana. osa-aikaisena sivuvir-kana hän työskentelee yhä myös klinikalla.

– se on hyvä yhdistelmä. teen opetustyötä, ja lisäksi minulle jää

sopivasti aikaa tehdä varsi-naista tutkimus-

työtäkin.

Lohi on saanut tutkimuksiinsa useita rahoituksia Lastentautien tutkimussää-tiöltä, joka saa rahaa Lastenklinikoiden kummeilta.

– Lastentautien tutkimussäätiöllä ja siten myös Lastenklinikoiden kummeilla onkin ollut äärimmäisen tärkeä rooli tutki-musteni mahdollistamisessa, Lohi toteaa.

Seeprakalamalli

olli Lohen tutkimusryhmä pyrkii myös rakentamaan toimivia leukemiamalleja, joiden avulla taudin mekanismeja voisi tutkia yksityiskohtaisesti.

– Yritämme mallintaa lasten yleisintä leukemiatyyppiä seeprakalassa. seepraka-lan verenmuodostus on hyvin samankal-taista kuin ihmisellä. niinpä rakennamme seeprakalaan leukemiamallia, joka mah-dollisimman paljon muistuttaisi ihmisen leukemiaa. Malli on vielä työn alla, mutta kunhan me saamme sen valmiiksi, tarkoi-tuksemme on testata myös leukemian lau-

kaisevia tekijöitä, Lohi kertoo.– olemassa oleva tiedon mukaan joka

sadannella vastasyntyneellä on geenivirhe, joka altistaa lasten yleisimmälle akuutin leukemian alatyypille (ns. teL-aML1-leu-kemia). Mutta vain yksi näistä sadasta saa myöhemmin leukemian. on ajateltu, että infektioaltisteet tai muut stressitekijät saa-vat taudin laukeamaan, hän jatkaa.

– Mutta tämä on vielä hypoteesitasolla. aiomme testata asiaa altistamalla seepra-kaloja esimerkiksi infektioille ja muille stressitekijöille, joiden on ajateltu kenties olevan myötävaikuttamassa.

Hematologeja on suomessa sen verran vähän, että täysin päällekkäiset tutkimuk-set ovat käytännössä mahdottomuus.

– suomessa lienen tällä hetkellä ainoa lasten leukemian perustutkimusta tekevä tutkija, olli Lohi sanoo.

– Maailmalla näitä asioita toki tutkitaan paljon, eikä ole tavatonta, että useampi tut-kimusryhmä työskentelee saman ongel-man kimpussa. toki tutkimusten lähes-

tymiskulma saattaa olla erilainen, vaikka lähtökohta olisikin sama, hän huomauttaa.

– eikä yksi tutkimustulos vielä ole totuus. se vahvistuu vasta muiden tutki-musten myötä.

Huimaa edistystä

tutkimustuloksia on saatava julkaistua ”järkevällä” aikataululla, jotta voi anoa rahoitusta.

– se määrittelee osittain aikataulumme, Lohi toteaa.

– suomessa väitöskirjat yleensä pyritään saamaan valmiiksi 4– 5 vuodessa. Minunkin tutkimustyöni on pitkäjänteistä hommaa. itselläni on mielessä 3– 5 vuoden perspek-tiivi, seeprakalan suhteen viiden vuoden. emme kuvittelekaan saavamme yhdessä vuodessa tuloksia. Hyvän mallin ja huolel-lisen tutkimuksen myötä tutkimustulos voi sitten olla todella arvokasta, Lohi korostaa.

Hänen mukaansa lasten leukemian koko-naisvaltaisessa ymmärryksessä ja näkemyk-

10 www.kummit.fi I Tutkimus

– Aika ei juuri nyt

riitä laboratorio-

työskentelylle,

vaikka mieli tekisi,

kertoo Olli Lohi.

sessä on varsinkin kahden viime vuoden aikana edetty dramaattisesti.

– se koskee myös muita syöpätauteja. tiedon määrä on valtavasti lisääntynyt, mikä johtuu syväsekvensointimenetelmien kehittymisestä.

niiden avulla muun muassa geenivir-heitä ja geenien ilmentymistä sekä sääte-lytekijöiden toimintaa pystytään tarkaste-lemaan koko perimän tasolla. Julkaisuja uudista löydöksistä tulee jatkuvasti.

– karkealla tasolla jo tiedetään, että kiinteässä kasvaimessa geneettisiä muu-toksia on runsaasti, kun taas leukemioissa yleispiirteenä on, että taudin laukaisevia geneettisiä virheitä tarvitaan yllättävän-kin vähän. Joissakin tapauksissa voi riit-tää kaksi muutosta. keskimäärin niitä on lasten leukemioissa 6 – 8 kappaletta.

on myös kromosomien kopiolukumää-rävirheitä: se voi olla 70, kun se normaa-listi on 46. silloin perimäaines on äärim-mäisen sekava, Lohi havainnollistaa.

Monimuotoista ja kirjavaa

nyt on päästy myös lopullisesti todista-maan asia, josta on ollut tiedon murusia jo 2000-luvun alussa: leukemia ei ole diag-noosivaiheessa yksimuotoinen tauti, vaan samalla potilaalla on elimistössään useita erilaisia leukemiasoluklooneja, joilla on hieman erilaiset geneettiset ominaisuu-det ja virheet.

Lasten leukemioista noin 20 prosent-tia uusii.

– aika usein on niin, että se leukemia-solupopulaatio, joka aiheuttaa taudin uusi-misen, oli olemassa jo silloin, kun tauti ensimmäisen kerran todettiin. Mutta se on ollut ”piilossa”, ja vain massiivisempi leukemiasolupopulaatio saatiin hoidettua, Lohi selvittää.

– toki taudin uusiutumisen syyt ovat monimuotoisia, mutta ennen kaikkea on tärkeä tietää, että yhdellä potilaalla oleva tauti voi olla hyvinkin kirjava. Leukemian ensi kertaa löytyessä 1800-luvun puolivä-lissä vielä luultiin, että kyseessä on yksi tauti. Jo vuosikymmeniä sitten oivallet-tiin, että eri potilailla on erilaisia tauteja. nyt ymmärrämme, että yksittäisenkin poti-laan tauti on varsin kirjava.

Hoitokaavioidenmäärä kasvaa

kun syvä ymmärrys syövän biologiasta rupeaa valkenemaan ja leukemian perimä-aineksen virheistä tiedetään enemmän, on

Tutkimus I www.kummit.fi 11

tarkoitus päästä puuttumaan yliaktiivisiin tai hiljentyneisiin viestinvälitysreitteihin.

– sen myötä pääsemme parantamaan myös ns. huonoennusteisia potilasryhmiä. Mutta haasteena on, että jos tauti on poti-laalla monimuotoinen, yksi täsmähoito ei välttämättä pelasta, olli Lohi huomauttaa.

– Joka tapauksessa olen vakuuttunut siitä, että uudet tutkimusmenetelmät ja -tulokset tulevat muuttamaan hoitomene-telmiä, mutta siihen menee vielä vuosia. uskon kuitenkin, että se tapahtuu jo tällä vuosikymmenellä.

Lasten yleisin leukemiatyyppi, lymfaatti-nen leukemia, jaetaan suomessa käytössä olevassa hoitokaaviossa kolmeen riskiryh-mään geneettisten ominaisuuksien ja hoi-tovasteen mukaan.

– Vaikka meillä on jo runsaasti tietämystä erilaisista geenimuunnoksista, meillä ei vielä ole välineitä toimia sen mukaan, Lohi toteaa.

– kuvittelen, että tulevaisuudessa saamme jokaisen yksittäisen potilaan koh-dalla selville perimäaineksen vauriot, ja lopulta hoitolinjoja tulee olemaan paljon enemmän kuin nykyään.

Kirittävää riittää

tulevaisuudessa henkilökohtaisessa lää-kinnässä hoito kohdennetaan sen mu-kaan, minkälaisia geneettisiä virheitä po-tilaalla on.

– Ylioptimismiin ei pidä kuitenkaan sortua. Lokakuussa Lontoossa kansainvä-lisessä sioP-kokouksessa eräs luennoit-sija juuri varoitti, että syöpä on tautina niin monimuotoinen, että se voi jopa romut-taa ideologian täsmähoidosta, Lohi kertoo.

– Minä en usko, että niin tulisi tapahtu-maan. Mutta lisähaasteen se asettaa. saate-taan tarvita monimuotoinen ”yhdistelmä-täsmähoito”, millä pureudutaan samaan leukemiaan monesta eri näkökulmasta. sama koskee tietysti myös kiinteitä kasvai-mia ja niin lasten kuin aikuistenkin syöpiä.

Lasten syöpien paranemisennuste on 80 prosenttia, lasten leukemioiden 85 prosent-tia. niiden lukujen suhteen ei viime vuo-sina ole tapahtunut merkittävää kehitystä.

– Leukemioissa on siis vielä 15 prosent-tia kirittävää, mutta se on luultavasti se hankalin osuus, dosentti Lohi tuumii.

Sentrifugi-laitetta

käytetään

muun muassa

DNA:n eristys-

prosessissa.

Tekstit ja kuvat: Matti Hannula

Hymy on taasHalosilla herkässä

12 www.kummit.fi I Selviytymistarina

Ebba selvisi Ewingin sarkoomasta

SELVIYTYMISTARINA

Selviytyjä-Ebba, 5, kuvassa keskellä.

Vasemmalla pikkusisko Emma, 3, ja

oikealla isosisko Elina, 7.

Rovaniemen Saarenkylässä asuva Halosen perhe eli puolisentoistavuotta kuin sumussa. Perheen kolmesta tyttärestä keskimmäinen,Ebba, sairastui runsaat kolme vuotta sitten Ewingin sarkoomaan.

Nyt Halosilla on onneksi taas hymy herkässä.

sairastuessaan ebba oLi kaHDen ja puolen vuoden ikäinen. taudin ensimmäiset oireet alkoivat esiintyä joulukuun lopulla 2009.

– ebba on aina rakastanut ulkoilua. silloin jou-lulomalla oli tulipalopakkasia, ja hän halusi aina nopeasti takaisin sisään. ajattelimme, hän ei kyl-

män sään vuoksi viihdy ulkona, äiti Annika Halonen kertoo.

– Vuodenvaihteessa kelit lauhtuivat, mutta ebba ei siltikään halunnut olla pitkään ulkona. sitten kun hän alkoi hengittää ikään kuin ähisemällä, alkoi mietityt-tää, olisiko kyseessä astma tai keuhkoputken tulehdus.

Selviytymistarina I www.kummit.fi 13

>

> Piirtäminen on

Ebballe rakas

harrastus ja oli

ikään kuin henki-

reikä koko sairau-

denkin ajan.

< Ebballa on

sairaala-ajasta

muistona muun

muassa pullon

täydeltä rohkeus-

palkintoja.

ebba oli teho-osastolla pari viikkoa, kunnes pääsi osasto 51:lle eli lasten veri- ja syöpäosastolle. siellä aloi-tettiin heti sytostaattihoito.

– ”Yksi kolmesta selviytyy, ebba on ykkösen huo-nommalla puolella”, oli ennuste siinä vaiheessa, annika Halonen kertoo.

– Mitään suuria lupauksia ei annettu, koska tauti oli levinnyt luustoonkin. Meille kerrottiin, että hoidot tulevat olemaan tosi rankat ja että ebba joutuu ole-maan todella paljon osastolla ainakin sen seuraavan vuoden aikana.

äiti soitti terveyskeskukseen, mutta ei saanut sieltä aikaa.

– kehottivat menemään Lapin keskussairaalan päi-vystykseen. Mieheni Juhani lähti sitten ebban kanssa sinne. se oli tammikuun 14. päivä. Pakkasin reppuun eväät siltä varalta, että siellä menee monta tuntia. seit-semän tuntia he siellä odottivatkin, kunnes ebba pääsi lääkärin vastaanotolle.

ebban oikean puolen keuhkosta ei kuulunut juuri mitään, ja ultraäänessä se oli ihan pimeä. keuhko vai-kutti olevan täynnä pleuranestettä.

– Juhani soitti, että heidän pitää lähteä oulun yli-opistosairaalaan, missä laitetaan putki keuhkoihin, jotta saadaan neste pois.

Matka rovaniemeltä ouluun tehtiin ambulanssilla, kunhan oli ensin napattu autosta sairaalan parkkipai-kalta mukaan ebban rakas unilelu Dino.

– sanoin annikalle, että tullaan seuraavana päivänä takaisin kotiin, Juhani Halonen muistaa.

Huonoja uutisia

nesteenpoisto keuhkoista olisikin ollut vain pieni toi-menpide. Mutta koko totuus olikin toinen.

– oulussa ebba vietiin suoraan teho-osastolle. Minä matkustin seuraavana päivänä ouluun. ebban iso-sisko Elina ja pikkusisko, silloin vasta yhdeksänkuu-kautinen Emma jäivät matkan varrella keminmaalle mummolaan, annika Halonen kertoo.

– kun olin melkein perillä oulussa, Juhani soitti ja kysyi, haluanko, että hän kertoo uutiset, vai että lääkäri kertoo. sanoin, että olen kohta siellä. tulkoot uutiset sitten.

– Minulla on aika hämärä muistikuva niistä het-kistä, Juhani Halonen toteaa.

– teho-osastolla hoitaja ehti itse asiassa ensimmäi-senä kertoa minulle, että ebban keuhkoista on löyty-nyt kasvain, annika Halonen jatkaa.

Lasten syöpäosaston lääkäri oli sattumalta päivystä-mässä. Hän kertoi ebban vanhemmille tarkemmin, mitä päivän aikana oli selvinnyt: kasvain oli tosi iso, melkein 15 sentin mittainen, ulottui melkein palle-aan asti ja oli jo työntänyt sydäntä ja henkitorvea rei-lusti vasemmalle. kasvain oli keuhkon ja pleurapus-sin välissä, eli kyseessä ei ollut keuhkosyöpä. Mutta kasvain oli jo levinnyt kylkiluihin, ja suunnilleen luu-munkokoisia etäpesäkkeitä oli muuallakin.

Ei muutosta parempaan

Vasta paljon myöhemmin ebban sairaus diagnosti-soitiin ewingin sarkoomaksi.

– Mutta sitä nimenomaan alunperinkin epäiltiin, annika Halonen sanoo.

ebba leikattiin jo kolmen päivän kuluttua löy-döksestä. iso kasvain saatiin kokonaan pois, samoin etäpesäkkeet pallean pinnasta ja rin-takehästä. Mutta rintaonteloon jäi pesäke, joka oli niin pahassa paikassa, ettei siihen pystynyt koskemaan edes näytteensaamiseksi.

14 www.kummit.fi I Selviytymistarina

>

niinpä Haloset vuokrasivat oulusta asunnon.– Pienessä asunnossa sitten oltiin isolla porukalla

vuoden päivät, Juhani Halonen kertoo.ebba oli vuoden 2010 aikana sairaalassa kaikkiaan

300 päivää ja ison osan siitä eristyksessä. – se oli tosi raskasta, annika Halonen sanoo.– olimme Juhanin kanssa siellä 51:llä noin 14 tun-

tia joka päivä. usein vuorottelimme, ja Juhani jaksoi joskus olla siellä vielä pidempiäkin päiviä. Öisin osas-tolla ei saanut olla.

sytostaattikuureja ebba sai heinäkuuhun asti, kaik-kiaan seitsemän. elokuussa tehtiin ensimmäinen kan-tasolusiirto.

– ne olivat raskaita viikkoja. sitten kuvattiin ja todet-tiin, ettei ollut mitään muutosta parempaan.

Toinen siirto tehosi

toinen kantasolusiirto tehtiin marraskuussa.– se oli vielä rajumpi hoito kuin ensimmäinen kan-

tasolusiirto. Munuaiset ja maksa olivat tosi kovilla. sil-loin ebba oli elämässä kiinni ”tosi ohuella langalla”. sen huomasi monesta asiasta, sekä lääkäreistä että lap-sesta itsestään. silloin oli välillä vaikea katsoa omaa lastaan, annika Halonen myöntää.

– kun tammikuussa 2011 otettiin taas kuvat, kaikki syöpäkudos oli onneksi hävinnyt.

oYs:n osastolääkärit olivat koko ajan tehneet yhteis-työtä pohjoismaisen lääkäriryhmän kanssa.

– Pohjoismaisia hoitokaavoja piti soveltaa. syöpälää-kärit olivat ensin sitä mieltä, että ebballe ei voi antaa sädehoitoa. niihin kuitenkin lopulta päädyttiin. Maa-liskuussa 2011 ebba sai sädehoitoa.

– Parikymmentä hoitokertaa. ne olivat kuiten-

> Ebba teho-

osastolla tammi-

kuussa 2010.

Takana on pitkä ja

haastava leikkaus,

jossa saatiin pois-

tettua suurin osa

kiinteästä

kasvaimesta,

ei kuitenkaan

kaikkea. Kuva:

Halosten arkisto

Helpottunutta

hymyä koko

perheen voimalla:

äiti Annika ja isä

Juhani Halonen

sekä lapset Ebba

(sylissään tärkeä

pehmolelu Dino),

Emma ja Elina.

Selviytymistarina I www.kummit.fi 15

16 www.kummit.fi I Selviytymistarina

Nyt Ebba on pitkästä aikaa

päässyt taas nauttimaan täysillä

Rovaniemen talvesta.

kin helppoja nakkeja kantasolusiirtoihin verrattuna, annika-äiti huokaa.

oulun vuokra-asunnostaan Haloset olivat luopuneet joulukuussa 2010, mutta sen jälkeen, muun muassa maaliskuisen sädehoitojakson ajan, he asuivat oulun Peltolassa vanhempainkerhon asuntolassa.

– sieltä oli näppärä matka päivittäin kulkea ebban kanssa sairaalassa sädetyksessä. Meillä kaikilla muilla oli silloin norovirus paitsi ebballa. Hyvin näytti säde-hoito tehoavan siihenkin tautiin, annika-äiti naurahtaa.

Uusi katastrofi

ebban sairauden aikana Haloset eivät infektioriskin takia tietenkään voineet juurikaan olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa.

– ulkona pystyi olemaan, mutta eipä siinä vuodessa paljon sellaisia päiviä muutenkaan ollut, joina olisi pystynyt johonkin menemään, kun ebba oli käytän-nöllisesti katsoen koko ajan sairaalassa.

Huhtikuussa 2011 Haloset pääsivät muuttamaan takaisin rovaniemen-kotiinsa. ensimmäisen yhtei-

< Ebba on napannut

isänsä silmälasit

lainaksi. Liekö

enemmän isin tyttö?

– Riippuu tilanteesta,

Juhani Halonen sanoo.

sen kauppareissunsa pitkään aikaan he tekivät vasta maaliskuussa 2012.

– se oli juhlaa.Viime syksynä ebba meni päiväkotiin ja molemmat

vanhemmat pääsivät jatkamaan kesken jääneitä opin-tojaan.

Selviytymistarina I www.kummit.fi 17

niin sanotut viralliset hoidonlopetustutkimukset ebballe oli tehty toukokuussa 2011. silloin luustokar-tan perusteella näytti, että tauti olisi levinnyt reisiluu-hun.

– se oli taas uusi katastrofi, annika Halonen kertoo.– Lääkäri sanoi, että jos niin on, sitä voidaan sädet-

tää. Mutta että jos keuhkoista löytyy jotakin, on tilanne paljon ikävämpi.

kesti kokonaisen kuukauden, kunnes ebba pääsi Ct-kuvaukseen.

– onneksi saimme kuvauksen tulokset kuultuamme huokaista helpotuksesta, ja lääkäri totesi, ettei luusto-karttakuvia enää oteta, koska ne ovat niin epätarkkoja.

Kriittinen aika yhä kesken

ebba on julistettu terveeksi, mutta kriittinen aika kes-tää kaikkiaan viisi vuotta.

kontrolleissa on vielä löytynyt jotakin epäilyttävää solumuutosta, joka on heilauttanut perheen henkistä tasapainoa.

– ei ole koskaan helppoa, kun sanotaan, että tulkaa kuukauden päästä uudestaan. kuulostaa aina pahalta, kun lääkärit puhuvat pesäkkeistä, annika Halonen tuu-mii.

– Mutta ne muutokset, joita muun muassa ebban maksasta ovat löytyneet, ovat kaikella todennäköisyy-dellä vain hoidoista johtuvia eivätkä aiheuta toimen-piteitä.

Piirtäminen ja askartelu ovat ebballe mieluisia har-rastuksia.

– ne olivat hänelle ikään kuin henkireikä koko sai-raudenkin ajan. raskaimmankin kantasolusiirron aikana hän saattoi haluta maalata, vaikka jaksoi tus-kin pitää silmiään auki, annika-äiti naurahtaa.

Hyvin pian ebban tervehtymisen jälkeen leikit – ja tietysti riidatkin – sujuivat sisarusten kesken taas ihan niin kuin ennenkin.

Suvista tuli suosikki

Pitkä sairaala-aika rankkoine hoitoineen oli tietysti ebballe ikävää aikaa. Mutta jäi sieltä sentään mukavia-kin muistoja. niistä päällimmäisenä ovat Suvi Teräsnis-kan klinikkavierailut. silloin käytiin tv:ssä Kuorosotaa, missä tuo kolarista, ebban isän synnyinkunnasta kotoi-sin oleva suosikkilaulajatar johti oulun-kuoroa aina kilpailun voittoon asti. Kuorosodan sääntöjen mukaan voittosumma, 40 000 euroa, lahjoitettiin hyvänteke-väisyyteen. suvin hyväntekeväisyyskohde oli oYs:n las-ten syöpäosasto.

– ebba oli mukana tv-insertissä, joka tehtiin suvin vieraillessa osastolla. Meitäkin haastateltiin. ebba katse-lee vieläkin usein sitä inserttiä, annika Halonen kertoo

ebba oli aika huonossa kunnossa silloin, mutta hän muistaa, että sai silloin suvi teräsniskalta lilanvärisen joulupallon, kaulahuivin ja cd-levyn.

– se cd on melkein puhki kuunneltu, annika-äiti naurahtaa.

tietysti ebba muistaa sairaala-ajastaan myös oma-hoitajansa Lea Anttilan.

– Maailman ihanin hoitaja, meille vanhemmillekin tosi tärkeä henkilö, Haloset lähettävät lämpimiä ter-veisiä oulun suuntaan.

> Ebba on julistettu

terveeksi, mutta

kriittinen aika on

vielä kesken.

> Suvi Teräs-

niskalta sairaalassa

saatu joulupallo on

Ebballe aarre.

18 www.kummit.fi I Pieni hetki

PIENI HETKITällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvanverran nuoreen potilaaseen, joka on saanut

hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Pieni hetki I www.kummit.fi 1918 www.kummit.fi I Pieni hetki

TAYS:n lastenklinikka,4.3.2013 kello 12.02

Jämsäläinen Emilia Mäkinen oli potilaanaTampereen yliopistollisen sairaalan lasten

hematologian ja onkologian yksikössä, kuntoivottu vieras, Reckless Love -rockyhtyeen

keulakuva Olli Herman, tuli käymään Emilianhuoneessa. Olli jätti Emilialle muistoksi

vierailustaan sekä levyn että nimmarikortin.Olli Hermanin klinikkavierailusta lisää

aukeamalla 42 – 43.Kuva: Matti Hannula

YHTEISTYÖYRITYS

Pullonpalautus-pika-arpajaiset onhelppo tapa auttaa

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Kolmikantayhteistyöllä rahaa Kummeille

Kaupan asiakas voi nyt osallistua hyväntekeväisyys-arpajaisiin pullonpalautuksensa yhteydessä. Parpa Oy:nja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyössä järjestämätarpajaiset käynnistyivät maaliskuun alussa yhdeksässä

pääkaupunkiseudun K-Marketissa.

JärJesteLMän taustateknoLogia arpajaisohjelmistoineen on kehitetty nor-jassa, missä se on ollut käytössä vuodesta 2008.

– Periaate on yksinkertainen, ja se yhdis-tää pullonpalautuksen, hyväntekeväisyyden ja arpajaiset. eikä kaupassa jo olemassa ole-vaa automaattia tarvitse vaihtaa, vaan järjes-telmä voidaan asentaa vanhaan, korostaa Parpan (Palautusarpa) toimitusjohtaja, kon-septin runsas vuosi sitten suomeen tuonut Marko Aaltio.

– Pullonpalautusautomaattiin asenne-taan arpajaisohjelmisto ja arpajaisiin osal-listumisen mahdollistava painike. sitten automaatti liitetään verkkoon, josta se on yhteydessä espoon tapiolassa sijaitsevaan arpajaispalvelimeen.

Järjestelmä vaatii taustalleen avustusjär-

jestön, joka hakee viranomaiselta tavara-arpajaisluvan. Parpa on arpajaisten käytän-nön toimeenpanija.

– kuluttajalle homma on helppo: pullot palautetaan kuten ennenkin, mutta jos haluaa osallistua arpajaisiin, on painettava ’arpajais- ja hyväntekeväisyys’ -nappia, aal-tio neuvoo.

kuluttaja voi myös osallistua arpajaisiin vain osalla palauttamistaan pulloista. silloin on tehtävä vähintään kaksi palautustapah-tumaa.

Yhden arvan hinta on viisi senttiä, eli yhdelläkin pullolla voi osallistua arpajaisiin. esimerkiksi yhdellä puolentoista litran limupullolla, jonka panttiarvo on 40 sent-tiä, saa siis kahdeksan arpaa.

– Heti kun arpajaisnappia on painettu, palautusautomaatti ottaa yhteyden arpajais-

palvelimeen. Parin sekunnin viiveellä palau-tusautomaatti tulostaa sekä näytölle että kui-tille, onko asiakas voittanut, aaltio kertoo. ohjeet voiton lunastamiseksi löytyvät voit-tokuitista.

Mitalipurjehtija keulakuvana

Parpa oy on vuosi sitten aloittanut vastaa-vanlaisen palvelun Lidl-myymälöissä, jonka kanssa yhteistyössä ovat olleet suomen Punainen risti ja Mannerheimin Lasten-suojeluliitto.

Lastenklinikoiden kummit on puoles-taan lyönyt hynttyyt yhteen k-Marketien kanssa. Parpan, kummien ja k-Marketien yhdessä järjestämät pullonpalautusarpajai-set käynnistyivät 1.3. yhdeksässä pääkau-punkiseudun k-Marketissa. ”arpajaisman-nekiinina” on olympiamitalipurjehtija Silja Lehtinen.

Lainsäädännöstä johtuen suomessa arpa-jaisluvan saa vain kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, eikä sama järjestö voi saada sitä uudelleen heti perään, koska edelliset arpa-jaiset on tilitettävä viranomaisille, ennen kuin he voivat myöntää uuden luvan. tili-tykseen menee käytännössä kolme kuu-kautta, koska voittoja pitää voida lunastaa vielä kaksi kuukautta arpajaisten päättymi-sen jälkeen.

Tutkitusti hyvä juttu

kummien ja k-Marketien kolmen kuukau-den pituisessa pilotissa on päävoittoina kaksi Finnmatkojen 1000 euron lahjakort-tia. Lisäksi palkintoina on muun muassa iPadeja, risteilyjä ja k-Marketin lahjakort-teja. arpajaisten tuotosta vähintään 35 pro-senttia palautuu palkintoina asiakkaille. Par-pan, kummien ja k-Marketien tekemän sopimuksen mukaan kummit saa arpajais-ten nettotuotosta puolet.

– Loput siitä menee arpajaisinvestointei-hin ja järjestelmän pyörittämiseen, aaltio selvittää.

tilastot kertovat, että noin joka kuudes arvontakerta tuottaa asiakkaalle voiton.

– Meidän tavoitteemme on kolmessa vuodessa rakentaa tästä suomeen järjes-telmä, joka hankkii avustusjärjestöille yhteensä miljoona euroa vuodessa. norjassa tilitettiin viime vuonna maan Punaiselle ristille tämän järjestelmän kautta 2,4 mil-joona euroa, Marko aaltio tietää.

– Meidän viime vuonna teettämämme kuluttajatutkimuksen mukaan 90 prosent-tia kaupan asiakkaista on sitä mieltä, että tämä on hyvä juttu.

Parpan toimitusjohtaja Marko Aaltio toi

pullonpalautusarpajaiskonseptin Suomeen

runsas vuosi sitten. Kummien ja K-Marketien

arpajaisten keulakuvana on viime kesänä

Lontoossa pronssia purjehtinut Silja Lehtinen.

20 www.kummit.fi I Yhteistyöyritys

KOPSE-juniorit Kummien asiallaK-Marketeissa

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Matti Hannula ja www.omadesign.fi

Kasvattavaa opastamista

Vantaalaisen Korson Palloseuran vuonna 2000 syntyneiden poikien A-joukkueentaustahenkilöstö lähestyi Lastenklinikoiden Kummeja ja kertoi halusta tehdä

Kummien kanssa yhteistyötä. Seurassa tällainen toiminta koetaan kasvatuksellisesti tärkeäksi nuorille, kasvaville joukkueen jäsenille. KOPSE-junnut olivatkin sitten

K-Marketeissa valistamassa ja opastamassa pullonpalautusasiakkaita, kun pika-arpajaiset Kummien hyväksi maaliskuun alussa käynnistyivät.

Yhteistyöyritys I www.kummit.fi 21

KOPSE P00A -joukkueella riittää haasteita pelikaudella 2013. Mielenkiintoisin etappi

on turnaus Portugalissa heinäkuun alussa. Joukkueen uusia pelipaitoja koristaa

Lastenklinikoiden Kummien logo.

Miro Alhonen (vas.) ja Pyry Soini päivys-

tivät lauantaina 2. maaliskuuta Espoon

Leppävaaran Sellon K-Marketin pullon-

palautusautomaatilla.

ja uudenmaan piirien yhteisen aluesarjan eli ikäluokan ylimmän sarjatason voittoa. se ei hävinnyt sarjassa otteluakaan. tällä kaudella joukkue pelaa etelä-Länsi -liigaa, joka on etelä- ja Länsi-suomen alueen ylin sarjataso. Joukkueen pelimatkat suuntau-tuvat muun muassa turkuun, tampereelle ja Poriin.

Kesällä Portugaliin

koPse P00a:n toiminta on ollut jo usean vuoden ajan tavoitteellista, suunnitelmal-lista ja järkevästi johdettua. Joukkueella on ammattimainen valmennus, hyvät harjoit-

kokeMus oLi oLLut pojille mieleinen. kaupan henkilökunta oli ollut ystävällistä ja kannustavaa. Joissakin paikoissa pojat saivat jopa pientä välipalaa kaupan puo-lesta. kun pojat sitten tapasivat toisensa vielä samana päivänä ottelutapahtuman yhteydessä, oli pukuhuoneessa käynyt iloi-nen puheensorina, kun he keskustelivat, mitä kussakin paikassa oli voitettu ja min-kälaista oli ollut.

Puhtaalla pelilläaluemestariksi

korson Palloseura (koPse) on Vantaalla toimiva jalkapalloiluun erikoistunut urhei-luseura. koPsen toiminta kattaa kaikki ikäluokat alle kouluikäisistä edustuspelaa-jiin. koPsen 12-vuotiaiden poikien edus-tusjoukkue koPse P00a on perustettu vuonna 2005.

Viime syksynä joukkue juhli Helsingin teluolosuhteet ja motivoituneet pelaajat. koPse P00a -joukkueen valmennuksesta vastaa ammattivalmentaja, kasvatustietei-den maisteri ja entinen aktiivipelaaja Esa Partanen. Hän työskentelee sotungin urheilupainotteisen lukion apulaisrehto-rina, liikunnanopettajana ja urheiluval-mennuksen koordinaattorina. Joukkue har-joittelee kuusi kertaa viikossa. Joukkueen oheisharjoittelu koostuu kolmen eri laji-valmentajan vetämistä harjoituksista. oheisharjoitteluohjelmassa ovat muun muassa telinevoimistelu, paini ja nopeus-valmennus.

Portugalin estorilissa järjestetään 1.– 6. heinäkuuta kansainvälinen suurturnaus iber CuP 2013, johon osallistuu yli 6000 pelaajaa 40 maasta ympäri maailman. Myös koPse P00a osallistuu kyseiseen turnaukseen.

KUMMIUUTISIA

22 www.kummit.fi I Kummiuutisia

Tapahtuman

tähtiesiintyjänä

oli teini-idoli

Tuuli.

> Paikalla oli

tietysti myös

Teemu-nalle.

< Anna-Liisa Tilus

juonsi tapahtuman.

Tekstit ja kuvat: Matti Hannula

Vantaalainen kauppakeskus Jumbo tarjosi jo toisena peräkkäisenä vuonna keskus-aukioltaan Lastenklinikoiden Kummeille tilat ystävänpäivätapahtuman järjestämiseen.Hieman otettiin tänäkin vuonna ennakkoa. Tapahtumapäivä oli lauantai 9. helmikuuta

ja ystävänpäivä tunnetusti vasta 14. helmikuuta.Laulajatähtönen Tuuli keräsi paikalle runsaasti nuorta väkeä. Lapsille oli lisäksi tarjolla

muun muassa kasvomaalausta, arpajaiset ja karuselli. Teemu-nallekin piipahti – totta kai – pariin otteeseen paikalla.

>

>

> >

tiVoLi sarioLa oLi tuonut Lastenklinikoiden kummien ystävänpäi-vätapahtumaan kauppakeskus Jumboon keinukarusellin. se oli sijoitettu stockmannin edustan aulatilaan.

– olemme jo pidemmän aikaa miettineet yhteistyötä Lastenklinikoiden kummien kanssa, kertoi tivoli sariolan kehitysjohtaja Ville Sariola.

– Jokin aika sitten pääsimme asioista kummien kanssa yhteisymmär-rykseen. Mikäs sen mukavampaa kuin päästä tälläkin tavalla tuottamaan iloa lapsille!

tivola sariola kiertää tänä vuonna 14 paikkakunnalla ympäri suomea.– esimerkiksi yliopistosairaalakaupungeissa pystymme samalla toteut-

tamaan kummien kanssa yhteisiä tapahtumia. Voimme vaikka viedä lait-teita sairaaloiden parkkipaikoille niitä lapsia varten, jotka eivät sairautensa vuoksi pysty käymään tivolissa, Ville sariola valotti.

kummit kiittää myös Coinline oy:tä, joka oli tuonut Jumboon lasten iloksi heppakarusellin ja autolaitteen.

Coinline Oy ja Tivoli Sariola yhdessä lasten asialla

Tivoli Sariolan kehitysjohtaja Ville Sariola on

mielissään tuoreesta yhteistyöstä Kummien kanssa.

Vapaaehtoistyöntekijät Maija Tiensuu ja Timo Lötjönen myivät arpoja. Tuuli jakoi faneilleen nimikirjoituksia.

Kids Factory Events teki tapahtumapisteellään käsi- ja kasvomaalauksia.

Tässä Emmi Mäyrälä kuvioi viisivuotiaan Fannin kättä.

Vapaaehtoisvoimia edusti muun muassa

Natalia Ryymin UPS:sta. Hän jakoi Kummit-

ystävänpäivätikkareita.

Kummiuutisia I www.kummit.fi 23

Yhteistyökumppani I www.kummit.fi 25

YHTEISTYÖKUMPPANI

Hyvän mielen Hoxit-miehet:

Esa Hakala (vas.) ja

Rauno Tulonen.

Hoxit kerää Kummeille varojalelulaitteilla

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Tuottamattomat tilat hyvällä mielellä tuottamaan

Turkulainen Oy Hoxit Ab on jo kolmen vuoden ajan tilittänyt TOMY-leluautomaattiensa bruttomyynnistä viisi prosenttia Lastenklinikoiden Kummeille.

hänelle tehtiin korjausoperaatio. sen jäl-keen kaikki on ollut hyvin, Hakala kertoo.

– silloin totesin, mikä onni oli olla suo-messa. rupesin pohtimaan, olisiko jollakin tavalla mahdollisuus auttaa sairaita lapsia. olin jo 1990-luvun lopulla yhteydessä kum-mien silloiseen toiminnanjohtajaan Hilkka Ahteeseen. Monestakin syystä yhteistyö konkretisoitui kuitenkin vasta runsaat kolme vuotta sitten uusien automaattiemme myötä. silloin Hoxit teki kummien kanssa sopimuksen, joka on yhä voimassa.

Valtakunnallisesti hyvää

Yksi toMY-lelulaite vie lattiapinta-alaa alle 0,3 neliömetriä. oy Hoxit ab toimittaa ja asentaa laitteet maksutta.

– Vaatii tietysti sekä liikepaikkojen hal-tijan panoksen, että saamme luvan tuoda laitteitamme heidän tiloihinsa, ja kuluttajan panoksen, että saamme kerättyä tätä kautta kummeille rahaa, tulonen ja Hakala totea-vat.

esimerkiksi myymälöissä laitteet asenne-taan kassojen jälkeiseen eli ns. tuottamatto-maan tilaan.

– ideamme on lähes poikkeuksetta otettu hyvin vastaan.

tulonen ja Hakala ovat leluautomaatte-jaan markkinoidessaan kohdanneet kum-meista puhuttaessa myös tietämättömyyttä.

– Pohjoisemmassa ihmetellään, mik-si me niitä rahoja Helsinkiin laitamme. olemme valistaneet, että myös oulussa, kuopiossa, tampereella ja turussa on yli-opistosairaaloiden lastenklinikat, joihin ra-haa kummien kautta ohjautuu. Pitää myös muistaa, että esimerkiksi koko valtakunnan lasten elinsiirrot on keskitetty Helsinkiin.

kaikkiaan 200 automaattia ympäri suo-men on varustettu kummien teemu-nalle -tarralla. siitä asiakas näkee heti osallistu-vansa hyväntekeväisyyteen ostaessaan tuo-tetta automaatista. Hoxit on jo tähän men-nessä tilittänyt kummeille runsaat 30 000 euroa.

oY HoXit ab:LLa on ikää runsaat 30 vuotta. sillä on ainoana suomessa toMY-tuotteiden ja -laitteiden jakeluoikeus. Yritys vastaa myös niiden huollosta ja vuokrauk-sesta. toMY-tuotteet koostuvat maailman-laajuisesti jatkuvasti uudistuvien tunnettu-jen brändien (muun muassa Disney, Hello kitty, nintendo, nalle Puh ja Pokemon) lisenssioikeudet sisältävistä tuotteista, joita myydään toMY-laitteissa.

kummien hyväksi ”kolisevia” automaat-teja on ympäri suomen, Hangosta rovanie-melle asti.

– Muun muassa kauppakeskuksissa, Citymarketeissa, Prismoissa, k-kaupoissa ja

s-kaupoissa, kertovat Rauno Tulonen ja Esa Hakala oy Hoxit ab:sta.

– ilolla on todettava, että muun muassa HopLop-sisäseikkailupuistot ovat lähteneet koko ketjuna mukaan nimenomaan kum-mit-yhteistyömme vuoksi, kuten Pohjois-suomessa on tehnyt arinan Prisma-ketju.

Idea hautui pitkään

Hoxitin esa Hakalalla on omakohtaista kokemusta Helsingin Lastenklinikasta.

– Poikani syntyi 18 vuotta sitten sydänvi-kaisena. Lastenklinikka tuli silloin hyvinkin tutuksi. kun poikani oli vuoden vanha,

YHTEISTYÖKUMPPANI

> Lopputulos,

Kummien

hyväksi huuto-

kaupattava

muotokuva,

oli Wyburnilta

laadukas taidon-

näyte.

26 www.kummit.fi I Yhteistyökumppani

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Ensimmäinen Felix-tuote lanseerattiin Suomessa 50 vuotta sitten. Felix Goes Art-juhlakampanjansa kunniaksi Felix Abba Oy hankki viikoksi Suomeen ruokataiteilija

Nathan Wyburnin. Felix Abban lehdistötilaisuudessa hän maalasi ketsupilla rap-artistiElastisen muotokuvan, jonka Lastenklinikoiden Kummit sai huutokaupattavakseen.

Huuda itsellesi erikoinen muotokuva!

Nathan Wyburn maalasi ketsupilla Elastisen

WYburniLta kuLui ketsuPPisen elastisen maa-laamiseen noin tunti. Wyburn käytti mallina Kummit-lehdessä 3/2012 ollutta, elämä Lapselle -konsertin yh-teydessä otettua kuvaa, missä elastinen poseerasi Hart-wall areenan aitiossa klinikkalasten kanssa.

– tämä hahmo ei ollut siitä vaikeimmasta päästä, Wyburn luonnehti tämänkertaista urakkaansa.

ketsuppi ei ole Wyburnin ainoa maalausmateriaali; muotokuvia syntyy myös muun muassa sokerista, suk-laasta ja jopa hammastahnastakin.

– tällaisilla materiaaleilla tehdyt muotokuvat eivät tietenkään säily ikuisesti. siksipä niistä on aina syytä ottaa valokuva, taiteilija neuvoi.

tavallisillakin kansalaisilla oli mahdollisuus päästä ketsupilla ikuistetuiksi 14.–20. maaliskuuta Helsingin narinkkatorilla, missä Wyburn jatkoi suomen-vierai-luviikkoaan Felix abban lehdistötilaisuuden jälkeen.

brittiläinen Wyburn, 23, pomppasi suurempaan tie-toisuuteen pari vuotta sitten päästyään semifinaalei-hin Britain’s Got Talent -ohjelmassa. isossa-britanni-

Nathan Wyburnilta meni

tunnin verran ketsuppi-

Elastisen maalaamiseen.

>

>

kertoi Lastenklinikoiden kummien toiminnasta sekä Felix abban ja kummien yhteistyöstä.

– Viides yhteistyövuosi on jo menossa, hän totesi.– se alkoi rojaltipohjaisesti, ja tuotto kohdistettiin

Voimaperheet-hankkeeseen, joka keskittyy lasten mie-lenterveysongelmien varhaistunnistukseen ja niihin puuttumiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

sekä viime että edellisenä kesänä Felix abba on ollut sponsorina naantalissa järjestetyssä kummit golfissa.

– sen tuotot on ohjattu turun yliopistollisen sairaa-lan lastenklinikalle, Valli kertoi.

– kaikkinensa Felix abbalta saatu potti on jo 35 000 euroa. sillä on saatu paljon hyvää aikaan. Pitkäjäntei-sesti kanssamme toimivat yhteistyökumppanit ovat kummeille erittäin tärkeitä. Pystymme kartoittamaan keskeisiä rahanjakokohteita, ja tavoitteena on tietysti, että yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet, viestintä-päällikkö Valli korosti.

Hyvä kohde

Felix abba oy:n toimitusjohtaja Ami Wardi on ollut alusta alkaen mukana kummit-yhteistyössä.

– Yhteinen näkyvyys on ollut eduksi, kun olemme pystyneet käyttämään kummien logoa eri tapahtumissa ja yhteyksissä, hän sanoi.

– kummit-yhteistyön kautta tulee hyvä mieli ja oma-tunto, sillä tavoitteemme on toimia vastuullisesti. sen vuoksi tämä yhteistyö on meille erittäin tärkeä. toi-mimme yleensä kaikkien yhteistyökumppaneidemme kanssa pitkäjänteisesti. kun raha on nykyään tiukalla, on entistä tarkemmin valittava kohteet. kummit on erittäin hyvä kohde, Wardi totesi.

assa Wyburn on maalannut ruoka-aineilla muotoku-van muun muassa kuningatar Elisabetista, Cambridgen herttuatar Catherinesta ja prinssi Williamista, David Beckhamista ja Lady Gagasta.

Huutokauppa elastisen ketsuppikuvasta on käyn-nissä 10. toukokuuta asti. Voit lähettää oman tarjouk-sesi sähköpostilla osoitteeseen kummit@kummit.fi. Laita aiheeksi ’Huutokauppa’. Jokaisena arkipäivänä kello 16 kummien nettisivuilla julkaistaan siinä vai-heessa voimassa oleva korkein tarjous. Lähtöhinta oli 500 euroa.

Pitkäjänteistä yhteistyötä

samaisessa maaliskuisessa Felix abba oy:n lehdistö-tilaisuudessa kummien viestintäpäällikkö Matti Valli

Felix Abba Oy:n

toimitusjohtaja

Ami Wardi luon-

nehti Kummien

kanssa tehtävää

yhteistyötä

tärkeäksi.

Lastenklinikoiden Kummien viestintäpäällikkö

Matti Valli kertoi sekä Kummien toiminnasta että

Felix Abban ja Kummien yhteistyöstä.

Yhteistyökumppani I www.kummit.fi 27

Askarrellaanpääsiäiseksi!

Iloistaaskartelu-pääsiäistä!

www.tiimari.fiLehden tarjoukset voimassa x.x.2013 saakka tai niin

kauan kuin tuotteita riittää. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin.

Noudailmainen

askartelulehtimyymälästä!

Itsetehtyjä koristeita kevääseen!Nouda Tiimari-myymälästä oma askartelulehti.Paljon ohjeita ja vinkkejä www.tiimari.fi

Lahjoitus I www.kummit.fi 29

LAHJOITUS

Staples lahjoitti ison tukundollareita

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Sydänultraäänilaite Lastenklinikalle

Maailman suurimman toimistotarviketoimittajan Staplesin Suomen yksikkö,Staples Finland Oy, lahjoitti Joulu Mielelle -konsertin yhteydessä Lastenklinikoiden

Kummeille 30 000 dollaria. Staples oli konsertin suurin yksittäinen lahjoittaja.

Lindell myytiin kansainväliselle staples-yritykselle.

– arvomaailma, toimintamalli ja asia-kaskunta ovat yhä melko lailla samat, joten siirtyminen isompien siipien suojaan oli helppo, toteaa jo Lindellinkin aikana toi-mitusjohtajana ollut nyman.

– Meillä on paljon pitkiä työsuhteita, eikä vaihtuvuus ole yrityskaupan jälkeen-kään ollut suurta.

staplesin myynnistä 75 prosenttia on toi-misto- ja atk-tarvikkeita. Yrityksen suomen pääkonttori on Helsingin Lauttasaaressa. Varsinaisia myyntitoimistoja on kymmen-kunta ympäri valtakunnan. omia myymä-

löitä staplesilla on seitsemän, joista kaksi Helsingissä.

– on tärkeää olla näkyvissä, ja myymä-lät antavat paikkakunnillaan fyysisen läs-näolon tunteen, nyman korostaa.

staplesilla on suomessa henkilökuntaa n. 120, joista puolet pääkonttorissa. Moderni keskusvarasto sijaitsee tuusu-lassa. siellä on kolmisenkymmentä työnte-kijää.

Verkkokauppa on vahvasti valtaamassa alaa toimistokaupassakin.

– olemme valmistautumassa siihen, että olemme silläkin saralla markkinajoh-taja, toimitusjohtaja nyman kertoo.

staPLesiLLa Ja kuMMeiLLa on ollut aiemminkin yhteistyötä, mutta enimmäk-seen satunnaista.

– nyt meillä oli mahdollisuus olla mukana suuremmalla summalla, ja hen-kilökuntamme valitsi selvällä erolla hyvän-tekeväisyyskohteeksi Lastenklinikoiden kummit, kertovat staples Finland oy:n toi-mitusjohtaja Bo Nyman ja Hr-koordinaat-tori Kirsi Utti.

– Muutenkin äänestyksessämme suo-sittiin kotimaisia vaihtoehtoja.

äänestysprosentti oli peräti 99,17. se tarkoittaa käytännössä, että vain yksi työn-tekijä jätti äänestämättä.

– tai hänen äänensä ei jostakin syystä rekisteröitynyt, utti tuumii.

raha staplesin 30 000 dollarin (n. 24 000 euron) lahjoitukseen tuli staples Foundation -hyväntekeväisyyssäätiöltä.

– suomen staples sai muita suurem-man rahasumman lahjoitettavaksi, koska meillä oli ahkerimmat äänestäjät, utti myhäilee.

– tarkoituksena on, että summalla han-kitaan Helsingin Lastenklinikalle sydänult-raäänilaite, joka olisi sitten meidän nimik-kolaitteemme, toimitusjohtaja nyman sanoo.

– kansainvälisenä toimijana staplesilla on paljon etiikkaan ja yhteiskuntavastuu-seen liittyviä ohjelmia. esimerkiksi Yhdys-valloissa yhteiskuntavastuuseen liittyviä tapahtumia on usein enemmän kuin meillä suomessa, nyman kertoo.

Perinteikkään perheyrityksen pohjalta

staplesin edeltäjä Lindell oli 120-vuo-tias perheyritys neljännessä sukupol-vessa ja toiminut alusta asti tällä samai-sella toimistotarvikealalla sen eri muodois-saan. Heinäkuun 2. päivä vuonna 2010

Staples Finland Oy:n toimitusjohtaja Bo Nyman ja HR-koordinaattori Kirsi Utti

ovat mielellään mukana auttamassa Lastenklinikoiden Kummeja ja sitä kautta pieniä

lapsipotilaita.

Askarrellaanpääsiäiseksi!

Iloistaaskartelu-pääsiäistä!

www.tiimari.fiLehden tarjoukset voimassa x.x.2013 saakka tai niin

kauan kuin tuotteita riittää. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin.

Noudailmainen

askartelulehtimyymälästä!

Itsetehtyjä koristeita kevääseen!Nouda Tiimari-myymälästä oma askartelulehti.Paljon ohjeita ja vinkkejä www.tiimari.fi

30 www.kummit.fi I Klinikkavieraat

KLINIKKAVIERAAT

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Suomen Kansallisbaletin tanssijat ry:n ensimmäinen kummivierailuHelsingin Lastenklinikalla tammikuun lopulla tarjosi elämyksiä niille kymmenille

lapsille, jotka olivat saapuneet seuraamaan esitystä.

Tanssijat hyvän mielen lähettiläinä

Kansallisbaletti toielämyksiä klinikalle

noin PuoLen tunnin sessiossa nähtiin yhteensä yhdeksän tanssijan esittämänä viisi esitystä: Fotoshoppa, schererazade, genzonon kukkaisfesti-vaali, La banda sonora sekä taikakone baletista Päh-kinänsärkijä.

– Yhteistyö Lastenklinikan kanssa on herättänyt suurta kiinnostusta ja positiivista intoa suomen kan-sallisbaletin tanssijoiden keskuudessa, kertoo yhdis-tyksen puheenjohtaja Ville Mäki.

– Jos kaikki halukkaat olisi otettu tälle ensimmäi-selle kerralle mukaan, meitä olisi ollut täällä ainakin kolmekymmentä tanssijaa.

tanssijoiden klinikkavierailuista on tarkoitus tehdä perinne.

– ajatuksena on vierailla klinikoilla erilaisilla kokoonpanoilla tasaisin väliajoin, Mäki sanoo.

Lastenklinikan potilas Sofi a Stenberg nautti baletti-

esityksistä ja pääsi sen jälkeen poseeraamaan tans-

sija Charlotte Schaumanin kanssa.

Klinikkavieras I www.kummit.fi 31

– Mielellämme esiintyisimme myös kummien isommissa tilaisuuksissa. suuremmassa tilassa pys-tyisimme esiintymään isommalla porukalla.

Myös muualle Suomeen

Lastenklinikat on suomen kansallisbaletin tanssijat ry:n itse valitsema hyväntekeväisyyskohde.

– Haluamme tuoda lapsille iloa ja elämyksiä, eikä tämän yhteistyön ole suinkaan tarkoitus keskittyä Hel-sinkiin, vaan aiomme vierailla myös suomen muilla yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla, Mäki korostaa.

– Heti tällä ensimmäisellä kerralla oli mukava nähdä lasten ilmeitä esitystemme aikana, eikä tällai-sen ajan lahjoittaminen ole tosiaankaan meille mikään ongelma. Yleensä asiat saadaan järjestymään, jos sii-hen vain on halua.

ajatus balettiesitysten tuomisesta klinikkalasten kat-sottavaksi syntyi käytännössä vuosi sitten.

– tanssijat ovat aina suhtautuneet hyväntekeväi-syystyöhön positiivisesti. kun olin itse viime keväänä

sairauslomalla, minulla oli tilaisuus viedä tätä yhteis-työasiaa eteenpäin. tapasin Lastenklinikoiden kum-mien toiminnanjohtajan Anne Knasterin, joka ker-toi, että heillä olisi toiveena yhteistyö tällaisen ”erityyp-pisen joukkueen” kanssa. siitä se lähti, kertoo Mäki ja haluaa samalla kiittää Yleisöyhteistyöltä (YYt) saa-dusta avusta puitteiden luomisessa Lastenklinikalle.

– Muuten olisimme joutuneet tanssimaan täällä ilman valoja, mattoja ja kunnollisia äänentoistolait-teita.

< Mai Komori

ja Jani Talo:

Schererazade,

pas de deux

Sara Saviola mandoliinina.

Suomen Kansallisbaletin tanssijoiden debyytti-

kokoonpano Lastenklinikalla: vasemmalta

Ville Mäki, Charlotte Schauman, Mai Komori,

Emmi Pennanen, Jani Talo, Sara Saviola,

Terhi Räsänen ja Hiirikuninkaan puvun sisällä

Teemu Tainio.

Charlotte Schauman ja Teemu Tainio: FotoShoppa

LAHJOITUS

kunsa muutama vuosi sitten siitä, kun Pit-känen alkoi ommella vaatteita Pohjois-Hel-singissä sijaitsevan Malmin toimintakes-kuksen ikkunanäyttelyyn.

– tein prinssejä, prinsessoja, Harald Hir-muista, Mustaa Pekkaa, ynnä muuta, Pitkä-nen kertoo.

– sittemmin olen neljänä vuonna pitä-nyt Malmin toimintakeskuksessa seinänäyt-telynkin, vaikka ensin olin sitä mieltä, ettei-vät vaatteet sellaisessa pääse oikeuksiinsa.

kuukauden kestävän ikkuna- tai seinä-näyttelyn jälkeen on ollut myyntinäyttely. Vaatteet, jotka eivät ole menneet kaupaksi, Pitkänen on lahjoittanut kummeille. nyt maaliskuussa Pitkäsellä oli Malmilla viimei-nen näyttely.

– Pidän paussia. toki teen edelleen vaat-teita aina silloin, kun huvittaa. Mutta aina-kin toistaiseksi tuon ne sitten suoraan kum-meille.

”Voisinhan joskus käydäkatsomassa”

sirkka Pitkänen ei ole koskaan käynyt Las-tenklinikalla.

– Pelkästä lahjoittamisesta tulee hyvä mieli. Mutta voisinhan toki joskus käydä katsomassa, miten lapset niillä minun te-kemilläni vaatteilla siellä sairaalassa olles-saan leikkivät.

kerran kummit sai kirjeen eräältä sairaal-ta viisivuotiaalta tytöltä. Hän toivoi pääse-vänsä päiväkotiin katsomaan kavereitaan ja saavansa olla yhden päivän prinsessana. kummit kysyi Pitkäseltä, voisiko hän tehdä tytölle prinsessapuvun.

– toteutin toiveen. tuo lapsi oli sitten prinsessapuku päällään tv:ssä kummien joulukonsertin insertissä. eräs ystävättäreni oli sen insertin nähnyt ja kertoi arvanneen-sa heti, kenen tekemä se puku oli. tuollai-set jutut lämmittävät suuresti tällaisen elä-keläisen mieltä, sirkka Pitkänen sanoo.

Sirkka Pitkänen ompelee vaatteita klinikkalasten leikkeihin

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Ei hullumpi eläkepäivien harrastus

Eläkkeellä oleva ompelija Sirkka Pitkänen on löytänyt ammattinsa kauttahienon tavan saada hyvän mielen sekä itselleen että sairaille lapsille, jotka

joutuvat viettämään pitkiäkin aikoja Lastenklinikalla.

sirkka Pitkänen tYÖskenteLi 40 vuoden ajan suomen kansallisoopperan pu-vustossa, mistä hän jäi eläkkeelle kymme-nisen vuotta sitten.

– Lapsesta saakka olen ommellut vaattei-ta, ensin nukeille, Pitkänen kertoo.

– kun oopperan puvustoon vuonna 1963 etsittiin lehti-ilmoituksella ompelijaa, hain paikkaa ja tulin valituksi.

sitä ennen Pitkänen oli kouluttautunut käsityönopettajaopistossa ammattiompeli-jaksi ja ollut saksassa ompelijan töissä.

Pitkäsen työpaikka suomen kansallis-oopperassa Helsingissä oli ensimmäiset 30 vuotta bulevardilla ja viimeiset 10 vuotta uu-dessa, vuonna 1993 valmistuneessa ooppe-ratalossa lähellä töölönlahtea.

– kansallisooppera oli todella mukava

työpaikka. ilmapiiri oli hyvä ja sekä työka-verit, johtajatar että oopperan taiteilijat erit-täin miellyttäviä, Pitkänen kehuu.

kansallisoopperassa kesälomat olivat sii-hen aikaan niin pitkät, että Pitkänen kolle-goineen saattoi ottaa kesäksi muuta ompe-lijan hommaa.

– kun muun muassa Irma Rewell oli Vaasan oopperassa, teimme sinne töitä, kuten myös savonlinnan oopperalle.

Viimeinen näyttely

Lastenklinikoiden kummeille lahjoittaman-sa vaatteet Pitkänen on ommellut kaikki itse.

– en osaa olla tekemättä mitään.Vaatteiden lahjoittaminen kummeille ja

sitä kautta lastenklinikoiden lapsille sai al-

32 www.kummit.fi I Lahjoitus

Sirkka Pitkäsen

Kummeille

lahjoittamat

vaatteet ovat tuoneet iloa

monille klinikkalapsille.

LAATUKORU-LIIKKEET LAHJOITTAVAT 10%

VUODEN 2013 AIKANA MYYDYISTÄ TEEMU-NALLE-TUNNUKSIN KORISTELLUISTA

KUMMILAHJOISTA SEKÄ NOMINATION-KORUPALASTA LASTENKLINIKOIDEN KUMMEILLE.

LAHJOITUKSELLA HANKITAAN KESKOSKAAPPEJA LASTENKLINIKOILLE.

TEEMU-NALLE COMPOSABLE -PALA 18K KULTAA JA TERÄSTÄ 23,-KAIKISTA LAATUKORUN MYYMÄLÖISTÄ! TUET KUMMIT RY:TÄ.

WWW.NOMINATION.COM

HELSINKI • ESPOO • VANTAA • HYVINKÄÄ • RIIHIMÄKI • LAHTI • TAMPERE

www.laatukoru. f i • info@laatukoru. f i

Kuv

a: T

omi P

alsa

Kuv

a: T

omi P

alsa

TUU

LI

HANNA PARTANEN

Hanna-kummin viisaat valinnat

Hei, me leivotaan!LeiPOMiNeN yHDeSSä ON KiVaa! Joskus toki sotkua saattaa syntyä, mut-ta sitten opitaan yhdessä myös siivous-ta. Jos haluaa leipoa usein, kannattaa toki miettiä myös sämpylöiden, teelei-pien, pullien ja leivonnaisten terveelli-syyttä. esimerkiksi suolan käyttömää-rään sekä jauhojen kuitupitoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Säm-pylätaikinaan menevät helposti aamun kaurapuuron jämät tai edellisen päivän porkkanaraasteen loput.

Jos pullia leivotaan suuri määrä ker-ralla, kannattaa muistaa laittaa heti osa pakkaseen, että annoskoko pysyy koh-tuudessa seuraavina päivinä.

Kun leipomiseen tulee hyvänäppituntuma, voi kokeilla vaihtaavehnäjauhot osittain esim.

Ω TäysjyvävehnäjauhoihinΩ SämpyläjauhoihinΩ erilaisiin hiutaleisiin tai leseisiinΩ JuuresraasteisiinΩ Kaurapuuron jämiin

Meidän äiti tykkää leipoa paljon. Onko epäterveellistä, jos syö vaikka pullaa tai mokkapaloja lähes joka päivä?

Anni 5 v.

Hei aNNi!Kiva, että teidän äiti leipoo, ja toivot-tavasti pääset välillä mukaan leipo-maan. Jos syöt muuten tosi terveel-lisesti ja karkkipäivänä kohtuullisen määrän karkkia, niin kyllä pienen pullan voi syödä useamman kerran viikossa. Jos haluaa herkutella pul-lalla usein, voi sitä tehdä hieman terveellisemmin vaikkapa tekemällä pullasta ennen paistamista suunnil-leen sinun nyrkkisi kokoisen. Voitte välillä leipoa myös vaikka iltapalak-si suolaisia piiraita tms.

Kysy!Hannavastaa

Korvapuustit kuitupitoisemmin

Reseptit4 dl sämpyläjauhoja (osan voikorvata täysjyvävehnäjauhoilla)2 tl leivinjauhetta½ tl suolaa½ dl juoksevaa margariinia2 dl maitoa tai piimää

2 ½ dl rasvatonta maitoa ½ pkt hiivaa tai kuivahiivaapakkauksen ohjeen mukaan ½ tl suolaa 1 dl sokeria (1 tl hienonnettua kardemummaa)6 – 7 dl hiivaleipäjauhoja 1 dl kauraleseitä100 g pullomargariinia(esim. Flora Culinesse)

Täyte:50 g margariinia (esim. Keiju 60%)n. ½ dl sokeria kanelia

Voiteluun kananmunaa Pinnalle raesokeria

1. Liuota tuorehiiva kädenlämpöiseen maitoon.2. Lisää taikinanesteeseen suola, sokeri, leseet ja kardemumma.3. Lisää jauhoja vähitellen koko ajan alustaen.

4. Lisää loppuvaiheessa pehmeä rasva ja vielä tarvittaessa jauhoja. Alusta taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi.5. Anna kohota lämpimässä paikassa hyvin peitettyinä kooltaan noin kaksinkertaiseksi.6. Kauli taikina levyksi.7. Levitä levylle pehmeä rasva ja ripottele päälle sokeria ja kanelia.8. Kääri levy rullaksi, jätä saumakohta työpöytää vasten.9. Leikkaa rullasta vinottain paloja, jotka ovat leveämmältä puolelta noin 3 cm ja kapeammalta 1,5 cm.10. Nosta palat leivinpöydällä pystyyn niin, että kapeampi puoli tulee ylöspäin. Paina molemmilla peukaloilla pullan päältä aivan pohjaan asti venyttäen samalla peukaloilla taikinaa ulospäin.11. Anna kohota pellillä leivinpaperin päällä peitettyinä lämpimässä paikassa.12. Voitele puustit munalla ja ripottele päälle raesokeria.13. Paista 225 asteessa keskitasolla 10–15 minuuttia.

Kuivat aineet sekoitetaan keskenään,lisätään juokseva margariini ja neste.Taikinasta muotoillaan käsin leivin-paperille pellille kaksi pyöreää jamatalaa leipää. Leivät jaetaan veitsellä neljään osaan, pistellään ja paistetaan225 asteessa n. 15 minuuttia. Päälle voi halutessaan laittaa myös pienen määränjuustoraastetta tuomaan makua.

Nopeat teeleivät

Hanna Partanen www.kummit.fi 37

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23.5.2013...........................

Hyväntekeväisyys Golf Talissa klo 08.00-15.00Mukana pelaamassa mm. presidentti Martti Ahtisaari, Leijona-GMJari Kurri sekä monia muita huippu-urheilijoita ja julkisuudestatunnettuja henkilöitä.

Seminaari & Gaalaillallinen Finlandia-talossa klo 15.00–18.30Seminaarissa on 8 puhujaa, jotka kertovat 'oman elämänsä keväästä'eli siitä tapahtumasta/kokemuksesta, joka on eniten muuttanutheidän elämäänsä. Puhujina mm. Juhani Tamminen, Timo Soini,Mato Valtonen, Antti Jokinen, Vesa-Matti Loiri, Sedu Koskinensekä muutama yllätysnimi. www.elamankevat.com

Taiteilija Vesa-Matti Loirin suojeleman tapahtumapäivän ohjelma:

Sirkus-musikaali-konsertti Hartwall-areenalla klo 19.30–21.00Tapahtumapäivän huipentumassa yhdistellään elementtejä konser-tista, sirkuksesta ja musikaalista – tulossa on monia ennennäkemät-tömiä numeroita! Riku Niemisen ohjaaman spektaakkelin juonta-jina ovat Axl Smith, Robin ja Mikko Leppilampi. Esiintyjinä nähdäänmonia eturivin tähtiartisteja mm. Isac Elliot, Ipanapa, Hevisaurus,Uniikki ja Elastinen.

38 www.kummit.fi I Yhteistyökumppani

TuotepäällikköJohanna Svenskon iloinen siitä,että Oriolanja Kummienyhteistyöstä on muodostunutjatkumo.

Oriola laajensi Kummit-yhteistyötään

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Koko Gefilus®-ravintolisäperhe nyt mukana

Lääketukkukauppa Oriola on jo kolmatta vuotta Lastenklinikoiden Kummienkumppani. Tämän vuoden sopimuksessa laajennettiin reilusti rojaltituotevalikoimaa

ja otettiin kohteeksi toinenkin Lastenklinikan yksikkö.

pitkään ollut tahtotila, että se haluaa tehdä hyvää ja osallistua auttamiseen tavalla tai toisella.

– Kun miettii Gefilus-valmisteitamme, on Kummit äärimmäisen luonteva vaih-toehto. Nyt kun vielä lastensairaala on siinä kunnossa kuin on, niin kaikki tuki on varmasti erittäin tervetullutta, Svensk tuumii.

Oriola Consumer Health -yksikkö on kahden viimeisen vuoden aikana lahjoit-tanut osan Gefilus-ravintolisien myyn-nin tuotosta Kummeille. Lahjoitussumma on ollut molemmilla kerroilla merkittävä. Viime vuoden lopulla myös konsernitaso (Oriola-KD) osallistui Kummit-yhteistyöhön sijoittamalla joulutervehdysrahat hyvänteke-väisyyteen. Summa, 10 000 euroa, kohdis-tettiin Helsingin Lastenklinikan elinsiirto-osastolle sähköisten pinnasänkyjen hankin-taan. Niitä tarvitaan helpottamaan sekä dialyysi- että elinsiirtopotilaiden hoitotyötä. Myös Oriolan Gefilus-rojaltit on kohdistettu elinsiirto-osastolle, jonne kaikki lasten elin-siirrot on valtakunnallisesti keskitetty.

Koko sortimentilla

Oriolan Kummit-kampanjassa on aiemmin ollut mukana vain muutama Gefilus-ravin-tolisä. Nyt Oriola lahjoittaa Kummeille neljä senttiä jokaisesta ostetusta Gefilus-tuottees-taan.

– Näin on meille markkinoinnillisesti helpompaa, Svensk selvittää strategia-muutoksen syytä.

– Kieltämättä kuluttajiltakin on tullut palautetta, että he haluaisivat osallistua Kummien auttamiseen, mutta käyttävät syystä tai toisesta jotakin muuta Gefilus-ravintolisävalmistemuotoa, joka ei ole ns. Kummi-tuote.

Oriola on ottanut Kummit entistä aktii-visemmin mukaan myös viestinnässään.

– Teimme juuri muun muassa uudet

tv-mainokset, joissa Kummit on mukana. Myös radiomainonnassamme Kummit kuuluu, tuotepäällikkö Svensk kertoo.

Paitsi tuotteiden osalta on Oriolan ja Kummien yhteistyö laajentunut myös lahjoitusten kohdistamisen suhteen.

– Nyt meillä on elinsiirto-osaston lisäksi kohteena myös Lastenklinikan Uro-gastro -yksikkö, mikä on luonteva valinta, kun puhutaan maitohappobakteereista.

Uro-gastro -yksikössä tutkitaan ja hoide-taan polikliinisesti virtsateiden ja suoliston toiminnallisista, rakenteellisista ja neuro-geenisista häiriöistä kärsiviä potilaita.

– Lahjoitusvarat menevät sitten kulloi-senkin tarpeen mukaan joko K3:lle (elin-siirto-osasto) tai gastroon.

Kummien toiminnanjohtaja Anne

Knaster toi joulukuussa elinsiirto-

osastolle iloisen viestin Oriola-KD:n

lahjoituksesta sähköisten pinnasänkyjen

hankintaan. Tässä pikkupotilas Isla

vielä perinteisessä sängyssä. Vasemmalla

osastonhoitaja Annika von Schantz.

TUOTePääLLiKKö JOHaNNa SVeNSK kertoo yhteistyön toimineen kivuttomasti.

– Olemme erittäin tyytyväisiä ja iloisia siitä, että tästä yhteistyöstä on jo muotoutu-nut ikään kuin jatkumo, hän sanoo.

– apteekit ovat ottaneet erittäin myön-teisesti vastaan Kummit-kampanjamme, ja olen huomannut, että Kummeilla on yleen-säkin erittäin hyvä kaiku kaikkien sairaan- ja terveydenhoitoammattikuntien keskuu-dessa.

Viimeksi sovittiin kalenterivuodesta 2013.– Uskon, että alamme jo hyvissä ajoin

syksyllä neuvotella ensi vuodesta, Svensk ennakoi.

ennen Kummit-yhteistyötä Oriolalla oli jo

YHTEISTYÖKUMPPANI

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23.5.2013...........................

Hyväntekeväisyys Golf Talissa klo 08.00-15.00Mukana pelaamassa mm. presidentti Martti Ahtisaari, Leijona-GMJari Kurri sekä monia muita huippu-urheilijoita ja julkisuudestatunnettuja henkilöitä.

Seminaari & Gaalaillallinen Finlandia-talossa klo 15.00–18.30Seminaarissa on 8 puhujaa, jotka kertovat 'oman elämänsä keväästä'eli siitä tapahtumasta/kokemuksesta, joka on eniten muuttanutheidän elämäänsä. Puhujina mm. Juhani Tamminen, Timo Soini,Mato Valtonen, Antti Jokinen, Vesa-Matti Loiri, Sedu Koskinensekä muutama yllätysnimi. www.elamankevat.com

Taiteilija Vesa-Matti Loirin suojeleman tapahtumapäivän ohjelma:

Sirkus-musikaali-konsertti Hartwall-areenalla klo 19.30–21.00Tapahtumapäivän huipentumassa yhdistellään elementtejä konser-tista, sirkuksesta ja musikaalista – tulossa on monia ennennäkemät-tömiä numeroita! Riku Niemisen ohjaaman spektaakkelin juonta-jina ovat Axl Smith, Robin ja Mikko Leppilampi. Esiintyjinä nähdäänmonia eturivin tähtiartisteja mm. Isac Elliot, Ipanapa, Hevisaurus,Uniikki ja Elastinen.

Erikoisliina lasten ja nuortenmielenterveystyön tukemiseksi

Viledan yhteistyö Lastenklinikoiden Kum-mien kanssa jatkuu: Jokaisesta myydystä Kummit-kampanjaliinarullasta Vileda lah-joittaa tänäkin keväänä 10 snt lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen. Kolmen vuoden kokonaislahjoitus on jo yli 50 000 euroa, ja potti jatkaa nyt kasvu-aan. Viledan ja Kummien tavoitteena onkin pitkäjänteinen ja tuloksellinen yhteistyö.

Kampanjalla kerättävillä varoilla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri lähettää työntekijänsä Yhdysvaltoihin koulutukseen, jossa tämä saa valmiudet kouluttaa muuta henkilökuntaa lasten ja nuorten mielenter-veystyöhön. Liinan geometrinen kuosi ja värit ovat suunniteltu juuri tätä kampanjaa varten. Liinaa on saatavilla vain rajoitetun ajan.

vileda.fi

Kummit_2013_210x297.indd 1 4.3.2013 14:44:38

Tiimarin toimitusjohtaja

Niila Rajalalle Kummit-yhteistyö

on sydämen asia.

Yhteistyökumppani I www.kummit.fi 41

Tiimari tutkailee jo seuraavaasteppiä

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Kummit-yhteistyötä korkealla profiililla

Askarteluun, lastenjuhlaan ja kodin somistamiseen erikoistuneen vähittäiskauppaketju Tiimarin ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyössä on menossa jo viides vuosi.

miljoonaa. Henkilökuntaa on noin 550, joista valtaosa myymälähenkilökuntaa.

Tiimarin löytää kaikista Suomen keskei-simmistä kauppakeskuksista, toki ns. kivi-jalkamyymälöitäkin löytyy runsaasti.

– Olemme hyvää vauhtia levittämässä uutta myymäläkonseptia. Uudenaikainen Tiimari on hyvin erilainen kuin vanha. asi-oinnin helppouteen on panostettu monin tavoin, toimitusjohtaja rajala selvittää.

– Uusittuja myymälöitä on tällä hetkellä 20, ja niiden osalta sekä asiakastyytyväi-syys- että taloudelliset tulokset ovat todella hyviä. Jos vanha Tiimari oli kliinisen val-koinen, niin tämä uusi on kotoisen lämpöi-nen, hän vertaa ja kertoo myös tuotevalikoi-maa kehitettävän.

Henkilökunta paremminmukaan

Tiimari on jo neuvotellut Kummien kanssa yhteistyön laajentamisesta entisestään.

– Tämän vuoden aikana on tarkoitus katsoa, mikä olisi seuraava steppi, rajala sanoo.

– Henkilökuntaamme olen jo yrittänyt saada enemmän mukaan. Viime syksynä kokeilimme sellaista, että myymäläpäälli-köt kävivät alueellisesti viemässä jouluaskar-telutarvikkeita lastenklinikoiden osastoille. Sen tyyppistä työtä tulemme varmaankin lisäämään; olemaan aktiivisia suoraan klini-koiden kanssa. Se konkretisoi omille työnte-kijöillemme tämän yhteistyön tärkeyttä.

TiiMariN TaHOLTa tuo yhteistyö on kaikkea muuta kuin pienimuotoista.

– Kaikissa Kummien tapahtumissa yri-tämme olla mukana ja olemme keskittäneet kaikki sponsori- ja lahjoitusvarat tähän yhteen kohteeseen, sanoo Tiimarin toimi-tusjohtajan pallilla nyt kaksi vuotta istunut Niila Rajala.

– Tähän liikkuvaan junaan oli helppo hypätä, sillä Kummit oli minulle tuttu yhteistyöorganisaatio jo Keskon ajoiltani. Olin menettänyt sille sydämeni jo aiemmin.

Viime vuonna Tiimari keräsi Kummeille rahaa peräti 164 000 euroa.

– Siitä 30 000 kohdistettiin etukäteen sovitusti Helsingin Lastenklinikan hengi-tyskoneeseen. Toinen 30 000 kohdistettiin lastenpsykiatriseen Voimaperheet-hankkee-seen. Loput, eli runsaat 100 000 euroa, jaet-tiin valtakunnallisesti lastenklinikoiden kes-ken, rajala kertoo.

Tiimarilla on Kummit-yhteistyöstä luon-nollisesti pelkästään myönteisiä kokemuksia.

– Kahtaalta, Niila rajala korostaa.– äidit ja tyttäret ovat pääasialliset asia-

kasryhmämme. arvomaailmat kohtaavat, ja sieltä saamme positiivista palautetta. Sitä tulee myös myymälähenkilökunnalta; kerä-ykset tekevät heillekin hyvän mielen.

Tiimarin kassoilla asiakas pystyy Kummi-kampanjan aikana ostamaan ns. haamutuot-teen eli lisäämään summaan haluamansa rahamäärän, joka tilitetään lyhentämättö-mänä Kummeille. Lisäksi Tiimari myy Kummit-tuotteita.

Uusi myymäläkonsepti

Tiimari on perustettu 1970-luvun puolivä-lissä ja on lähtöisin Lahdesta, missä sen kes-kusvarasto edelleen sijaitsee. Pääkonttori on Vantaalla viihdekeskus Flamingon kyljessä.

Tiimari toimii Suomessa ja Baltiassa. Ket-jussa on lähes 200 vähittäismyymälää, joista Baltiassa parikymmentä. Tiimari on pörssiyhtiö, jonka liikevaihto on runsaat 60

Erikoisliina lasten ja nuortenmielenterveystyön tukemiseksi

Viledan yhteistyö Lastenklinikoiden Kum-mien kanssa jatkuu: Jokaisesta myydystä Kummit-kampanjaliinarullasta Vileda lah-joittaa tänäkin keväänä 10 snt lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen. Kolmen vuoden kokonaislahjoitus on jo yli 50 000 euroa, ja potti jatkaa nyt kasvu-aan. Viledan ja Kummien tavoitteena onkin pitkäjänteinen ja tuloksellinen yhteistyö.

Kampanjalla kerättävillä varoilla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri lähettää työntekijänsä Yhdysvaltoihin koulutukseen, jossa tämä saa valmiudet kouluttaa muuta henkilökuntaa lasten ja nuorten mielenter-veystyöhön. Liinan geometrinen kuosi ja värit ovat suunniteltu juuri tätä kampanjaa varten. Liinaa on saatavilla vain rajoitetun ajan.

vileda.fi

Kummit_2013_210x297.indd 1 4.3.2013 14:44:38

YHTEISTYÖKUMPPANI

KLINIKKAVIERAS

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Reckless Love -yhtyeen keulahahmo Olli Herman kävi 4. maaliskuutailahduttamassa lapsipotilaita Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Olli Herman ilahdutti TAYS:n lapsipotilaita

Rokkikukko käviklinikkavierailulla

KUOPiOLaiSSyNTyiNeN OLLi HerMaN (oikealta nimeltään Olli Herman Kosunen) asuu tätä nykyä Tampereella. TayS:n lastenklinikalla vierailu oli hänen ensimmäinen käyntinsä lastensairaalassa.

– ennen rock-uraani olen ollut opettajana, joten las-ten kanssa on kyllä tullut touhuttua, hän kertoi visiit-tinsä alkajaisiksi.

– Lapsissa riemukkainta on se, että he eivät surkut-tele turhia vaan keskittyvät elämiseen.

– rankkoja asioita täällä joutuu kohtaamaan. Poti-laat itse tuntuvat silti olevan kaikkein aurinkoisim-malla tuulella, Olli Herman hämmästeli.

– Mukava, jos saan omalla läsnäolollani piristettyä heidän päiväänsä.

Osastokierrosten jälkeen Olli Hermanin mieleen oli päällimmäisenä jäänyt mieleen autokolarissa pari viik-koa aiemmin päähänsä vammautunut Oskari.

– Puhekaan ei vielä pojalla pelannut, mutta siitä huolimatta risto räppääjä -dvd:t olivat esillä ja aku ankat luvussa. Masentuneisuutta en hänen kasvoil-laan havainnut, Olli Herman sanoi.

< Olli Herman

oli ensimmäistä

kertaa visiitillä

lastensairaalassa.

42 www.kummit.fi I Klinikkavieras

Miika Välimäki Kihniöstä otti tuntumaa rock-

tähteen Marita-äitinsä sylissä.

> Tamperelainen Oskari Keränen oli ollut pari

viikkoa aiemmin autokolarissa, mutta jo hyvää

vauhtia siitä toipumassa.

Klinikkavieras I www.kummit.fi 43

– Pienestä flunssasta valittajien olisi syytä käydä täällä vähän vilkaisemassa, miten elämä oikeasti ote-taan.

Olli Herman lupasi itse tulla toistekin.– Mielelläni tulen, jos tarvetta on ja aikaa löytyy.

< Lahtelainen

Pihla Paunonen,

7, pääsi lasten

poliklinikan

aulassa Olli

Hermanin polvelle

poseeraamaan.

> Inka Saarela

Sastamalasta otti

jalkaoperaation

jälkeen ensi aske-

leitaan kyynär-

sauvoilla ja sai

yllätystukijakseen

Olli Hermanin.

Uusi sinkku kohta ulos

Olli Herman oli Kuorosota -tv-ohjelman kolmannella tuotantokaudella (2010 – 11) Kuopion kuoron johtajana. Voice of Finlandin ensimmäisellä tuotantokaudella vuosi sitten hän toimi tähtivalmentaja-tuomari Lauri Tähkän musiikillisena neuvonantajana.

reckless Love -yhtyeen tuorein pitkäsoitto on puo-lisentoista vuotta sitten ilmestynyt Animal Attraction. Sen jälkeen on bändiltä ilmestynyt tosin minialbumi, suomalaisittain eP-levy, joita Olli Herman TayS:n nuorille potilaillekin nimmarikorttien ohessa jakeli. Se sisältää parin uudelleen miksatun kappaleen lisäksi muun muassa joitakin liveäänitteitä reckless Loven viimekesäiseltä Helsinki-päivän keikalta Kaisanie-mestä.

Maaliskuussa reckless Love alkoi tehdä uutta musiikkivideota sinkusta, joka julkaistaan kevääm-mällä. Uusi albumi on tulossa ulos loppukesästä.

>

Akaalainen Henri Könnilä, 12, sai L06:lla

Olli Hermanista hetkeksi elokuvankatselu-

seuraa. Kuten kuvasta näkyy, siniset kenkäsuojukset

istuivat hienosti rokkikukon imagoon.

Kymppitonnin shekkiä

olivat luovuttamassa

myyntijohtaja Marko

Sundholm Orakselta (vas.),

viestintäpäällikkö Taija

Sievänen ja rokotteiden

lääketieteellinen asiantuntija

Heidi Åhman Pfi zeriltä sekä

markkinointijohtaja Jussi

Haapkylä Metsä Tissuesta.

Shekkiä olivat Lastenklinikan

puolesta vastaanottamassa

hygieniahoitaja Leena Simons

ja ylilääkäri Harri Saxen.

Takana oikealla projekti-

päällikkö Susanna Laurila

Kummeista.

Kymppitonni käsihygieniaan

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Metsä Tissue, Pfizer ja Oras yhdessä hyvällä asialla

Lastenklinikoiden Kummien hyväksi viime lokakuussa Helsingin NarinkkatorillaPese kädet -tempauksen puitteissa lipaskeräyksen toteuttaneet yritykset Pfi zer,

Oras ja Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Tissuen Katrin-brändi luovuttivatKalevalan päivänä 28. helmikuuta Helsingin Lastenklinikalla 10 000 euroa

käytettäväksi käsihygienian parantamiseen.

KaiKeN KaiKKiaaN lipaskeräystä oli Narinkkatorilla toteuttamassa runsaat 50 yritysten työntekijää toimitusjohtajia myö-ten.

– Päätimme yhdessä tehdä viestintää käsienpesun edistämiseksi, mutta emme halunneet tehdä sitä tylsällä tavalla, kertoi Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Tissuen markkinointijohtaja Jussi Haapkylä.

– yhdeksänportaisen käsienpesuohjeis-tuksen esillepano on toki tärkeää, mutta sitä kautta viesti ei mene läpi.

aiemmin samainen yritystrio oli tempais-sut käsihygienian puolesta muun muassa Ullanlinnanmäen vappukarkeloissa, Seinä-joen Tangomarkkinoilla ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Kummien hyväksi toteutetussa kampan-jassa ovat olleet mukana myös infektiolää-käriyhdistys ja Sairaalalääkäriyhdistys sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

– Minunkin mielestäni käsihygienia-

asiaa on lähestyttävä raikkaasti, totesi Las-tenklinikan infektiotautien ylilääkäri Harri Saxen.

– Otamme mielellämme vastaan hyviä ideoita.

Monipuolinen suunnitelma

Hygieniahoitaja Leena Simons oli yhdessä ylilääkäri Saxenin kanssa jo laatinut tarkan suunnitelman lahjoitusvarojen käytöstä.

– Koska rahasumma oli näinkin suuri, olemme jakaneet sen käytön kahdelle vuo-delle, Simons kertoi.

– emmekä halunneet käyttää lahjoi-tusta vain yhteen kohteeseen vaan muun muassa sekä käsidesinfektioautomaattei-hin että henkilökunnan koulutukseen ja käsihygieniaa käsittelevän kirjallisuuden ja aikakauslehden (The Journal of Hospi-tal infection) hankintaan.

Simons oli innoissaan päästyään poh-

timaan sijoituskohteita ”ylimääräiselle rahalle”.

– Varsinkin kun omassa budjetis-samme esimerkiksi koulutukseen liikene-vät varat ovat todella kiven takana. isona asiana saamme nyt toteutettua muun muassa talon ulkopuolisen puolen päivän koulutuksen osastojen hygieniavastaaville. Se on suunnitelmassa ensi vuoden puo-lella.

rokotteiden lääketieteellinen asiantun-tija Heidi Åhman ja viestintäpäällikkö Taija Sievänen totesivat Pfizerin puolesta, että on itsestään selvää, että Lastenklinikka saa omalla asiantuntemuksellaan itse tarkem-malla tasolla päättää varojen käytöstä.

Sekä Metsä Tissuen Haapkylä että Orak-sen myyntijohtaja Marko Sundholm olivat erityisen ilahtuneita Saxenin ja Simonsin suunnitelman monitahoisuudesta.

– etenkin koulutukseen satsaaminen on hieno asia, Haapkylä sanoi.

44 www.kummit.fi I Lahjoitus

LAHJOITUS

>

Hevisaurusesiintyy KummienElämän Kevät-konsertissa Hartwall Areenassa23. toukokuuta.

Klinikkavieras I www.kummit.fi 45

HeViSaUrUS-yHTyeeN iso mutta ystävällinen keu-lahahmo muun muassa poseerasi lasten kanssa kame-roille ja jakoi nimmarikortteja.

Herra Hevisaurus kertoi myös, että hevisaurukset ovat valmistelleet mahtavan uuden Hevisaurus-musi-kaalin ’Velhojenvuoren salaisuus’. Sitä esitetään Lin-nanmäen Peacock-teatterissa ennakkonäytökset mu-kaan lukien 16 kertaa. ensi-ilta on 19. huhtikuuta ja viimeinen näytös 19. kesäkuuta.

Tervemenoa katsomaan! rräyH!

Myös espoolainen Jemina Åkerlund, 10,

pääsi poseeraamaan isokokoisen

lastenystävän kanssa.

> Poliklinikan aulassa

Herra Hevisaurus otti

seitsemänvuotiaan haara-

jokelaisen Santeri Juvosen

hellään huomaansa.

Herra Hevisaurus piipahtipoliklinikalla

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Ystävänpäivän yllätys

Moni Helsingin Lastenklinikan poliklinikan potilas hieraisiystävänpäivänä, 14. helmikuuta, silmiään. Herra Hevisaurus

ilmestyi ilmielävänä poliklinikan aulaan.

KLINIKKAVIERAS

46 www.kummit.fi I Lahjoitus

LAHJOITUS

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Jääkiekon SM-liigan pudotuspelit jäivät Espoon Bluesilta tänä keväänä haaveeksiensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen. Lastenklinikoiden Kummien onneksi Blues

oli kuitenkin liigan kuudenneksi paras kotijoukkue. Jokaisesta Bluesin kotiottelu-maalista Neste Oil nimittäin maksaa Kummeille 100 euroa.

Sadan euron kotiosumat eivät valitettavasti kantaneet pudotuspeleihin

Neste Oil maksoi taasBlues-maaleista hienon potin

NeSTe OiLiN markkinointijohtaja Sirpa Tuomi seuraa Bluesin kotipelit paikan päällä Barona areenassa aina kun suinkin mahdollista. Hän vieläpä tuplaa tai triplaa panoksen silloin tällöin, kun kyseessä on normaalia ”isompi” peli.

Blues teki menneen runkosarjakau-den kotipeleissään yhteensä 86 maalia ja olisi kotipistevauhdillaan mennyt heittä-mällä pudotuspeleihin. Valitettavasti kau-den vierassaldo oli niin paljon kehnompi, että Blues oli runkosarjan päättyessä vasta sijalla 12, kahden sijan ja kuuden pisteen päässä alemmasta pudotuspeliviivasta.

Helmikuun 12. päivä ennen Blues-Kärpät

-ottelua Jääkiekko Espoon toimitusjohtaja

Petri Pusa ja Neste Oilin markkinointi-

johtaja Sirpa Tuomi luovuttivat Kummien

toiminnanjohtaja Anne Knasterille ja

Teemu-nallelle siihen mennessä tehdyistä

maaleista kertyneen 5500 euron shekin.

Lahjoitus I www.kummit.fi 47

Bluesin helmikuun kotiotteluissa

Kärppiä ja Tapparaa vastaan pelattiin

yleisöpeliä. Mitä suurempi meteli, sitä

isompi lahjoitus.

Monimuotoista yhteistyötä

Viime vuoden aikana Neste Oil kartutti Bluesin tekemien maalien myötä Kummien kassaa kaikkiaan 12 000 eurolla. rahoilla tuetaan perinteisesti espoolaisen Jorvin sai-raalan lastenosastojen toimintaa. Nyt sinne saadaan hankittua kuusi uutta infuusio-pumppua.

Markkinointijohtaja Tuomi ja Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster vierailivat Jorvin lastenosastolla tammikuun lopulla yhdessä Jääkiekko espoo Oy:n varatoimitus-johtaja Peter Aholan sekä kolmen Bluesin liigapelaajan, Miro Aaltosen, Jani Hakan-pään ja Tobias Salmelaisen kanssa.

Viikkoa aiemmin Bluesista olivat Jorvissa vierailleet silloinen päävalmentaja Lauri Marjamäki sekä puolustajat Mikko Kuukka ja joukkueen kapteeninakin menneellä kau-della toiminut Arto Laatikainen. He muun muassa pelasivat lapsipotilaiden kanssa pöy-tälätkää.

Tiistain 12.2. ja perjantain 15.2. kotipeleis-sään Blues järjesti interaktiivisen yleisöpe-lin, jossa katsojat pääsivät ääntään käyttä-mällä tukemaan Lastenklinikoiden Kum-meja.

< Yhdessä hyvän asian puolesta:

vasemmalta Neste Oilin markkinointi-

johtaja Sirpa Tuomi, Kummien toiminnan-

johtaja Anne Knaster, Jääkiekko Espoon

varatoimitusjohtaja Peter Ahola sekä

Jorvista lasten infektio-osaston osaston-

lääkäri Tarja Rautanen ja lastenosastolta

osastonhoitaja Tuula Korhonen sekä

osastonylilääkäri Timo Klemola.

> Kolmevuotias Jesse Hiltunen oli Jorvin

lastenosastolla potilaana Anne-äitinsä

huomassa, kun Blues-pelaajat Miro

Aaltonen (vas.), Jani Hakanpää ja Tobias

Salmelainen piipahtivat piristämässä.

LAHJOITUS

48 www.kummit.fi I Lahjoitus

Mukavan tuottoisa Facebook-tempaus

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Petri Ulmanen laihdutti Kummeille rahaa

Tamperelaiselle Petri Ulmaselle, 31, tuli mieleen laihduttaa. Hänelle tuli myösmieleen, että laihduttamalla voi kerätä rahaa. Onneksi Ulmaselle tuli niin ikään mieleen,

että laihduttamalla voi kerätä rahaa Lastenklinikoiden Kummeille.

Petri Ulmanen lahjoitti

laihdutuksellaan Facebookissa

keräämänsä varat TAYS:n

vastasyntyneiden teho-osastolle.

Vasemmalla projektipäällikkö

Susanna Laurila Lastenklinikoiden

Kummeista ja osastonhoitaja

Maria Sukanen, oikealla Ulmasen

tyttöystävä Jonna Jokinen.

– Kun kyselin Facebook-ryhmäläisiltä tarkempaa kohdetta, 95 prosenttia vastaa-jista ”äänesti” vastasyntyneiden teho-osas-toa.

Maaliskuun alussa Ulmanen kävi yhdes-sä tyttöystävänsä Jonna Jokisen kanssa TayS:ssa luovuttamassa shekin.

– Tämän lahjoituksen myötä osastolle saadaan hankittua siirrettävä valvontamo-nitori ja Neopuff-elvytyslaite, kertoi osas-tonhoitaja Maria Sukanen.

Treenaaminen jatkuu

Ulmanen laihdutti ensisijaisesti punttisa-litreeneillä. Salilla käynti on jatkunut tiivii-nä kampanjan jälkeenkin.

– Jouluna tuli heti muutama kilo takai-sin, mutta sen jälkeiset lisäkilot ovat pelk-kää lihaksiksi muuttunutta läskiä, sillä olen edelleen käynyt salilla 5–6 kertaa viikossa, hän kertoi.

– Laihduttaminen oli ihan mukavaa, vaikka pieni paine olikin koko ajan päällä. Sen jälkeen tuli vähän tyhjä olo: ei tarvin-nut enää käydä puntarissa eikä raportoida kenellekään. Mutta motivaatio treenaami-

seen on edelleen yhtä iso, Ulmanen va-kuutti.

Hänen tempauksestaan kannattaa ottaa vinkiksi, mikäli kaipaa hyvää mieltä tuottavia lisämotivaattorei-ta laihduttamiseensa. Tarkempia menettelyohjeita voi kysyä Las-tenklinikoiden Kummeilta.

KaiKKi LäHTi SiiS sekä halusta laihdut-taa että halusta hyväntekeväisyyteen. Ulma-nen toteutti ”kampanjansa” Facebookissa, missä hän keräsi kokoon ryhmän, jonka jäsenet kannustivat Ulmasta lahjoittamalla esimerkiksi euron per Ulmasen laihdut-tama kilo. Lähtöpainona oli 119 kiloa.

– Tiesin, että porukka lähtisi hyvin mukaan tällaiseen tempaukseen. Jonkin aikaa mietin, mikä olisi sopiva kohde. Valitsin lastenklinikat, koska olin varma, että sillä saisi porukkaa parhaiten mukaan. Kaikki haluavat mieluummin auttaa pie-niä lapsia kuin jotakin muuta, Ulmanen totesi.

aluksi Ulmaselle tuotti pientä ongelmaa lainsäädäntö, jonka mukaan yksityinen henkilö ei saa kerätä rahaa.

– Hetken pyörin ympyrää, kunnes äly-sin soittaa Lastenklinikoiden Kummeille Helsinkiin. Sitä kautta homma hoitui hel-

posti. Hyvä niin, sillä Facebook-ryhmässä oli jo siinä vaiheessa kolmisensataa nimeä. ei olisi ollut mukava sanoa, ettei homma onnistukaan.

Laitehankintoja

Ulmanen laihdutti kaikkiaan yli 30 kiloa, mutta ”virallisena” puolen vuoden kam-panja-aikana, juhannuksen ja joulun välillä, hänen painonsa putosi 25,5 kiloa. rahaa kertyi lahjoitustilille 8659,26 euroa.

– Summa olisi varmaankin ollut puolet pienempi, mikäli kohde olisi ollut joku muu, Ulmanen tuumi.

– Saatikka jos olisin itselleni kerännyt, hän naurahti.

Tamperelaisena Ulmanen halusi tietysti kohdistaa summan Kummien kautta Tam-pereen yliopistollisen sairaalan lastenkli-nikalle.

KLINIKKAVIERASKLINIKKAVIERAS

Antti Tuisku lauloi poliklinikan

aulassa Lasse Sakaran säestyksellä

muutaman biisin.

Muun muassa Oskari Salolle Antti Tuisku

toivotti pikaista paranemista.

Antti Tuiskulla kiireinen juhlavuosi

Teksti ja kuvat: Matti Valli

Kymmenen vuotta täyteen

Antti Tuisku ehti jouluviikolla kiireidensä keskellä pikaiselle esiintymis- ja nimmari-visiitille Helsingin Lastenklinikalle. Nyt alkuvuodesta häntä ovat työllistäneet sekä uuden

levyn teko että tv-ohjelma KIDSing. aNTTi TUiSKU PaLaSi loppuvuodesta pitkästä aikaa estradeille joulukonsertti-kiertueen merkeissä.

– Jännitti lähteä esiintymään, kun olin niin pitkään pois. Mutta kirkkokonsertit olivat tosi ihana kokemus, ja ne vetivät mukavasti yleisöä. Pahin ramppikuume karisi sen myötä.

Tammikuussa antti Tuisku oli ulko-mailla kuvaamassa uutta musiikkivideota. Uusi albumi ilmestyy toukokuussa.

– Vielä yksi aste tanssillisempaan suun-taan entiseen verrattuna, hän luonnehtii.

– Levyn julkistuksen jälkeen lähden isommalle kiertueelle, kertoi suosikki-artisti, jota on pitänyt kiireisenä myös MTV3:lla maaliskuun 9. päivä alkanut las-ten laulukilpailu, KIDSing. Koelaulut alkoi-vat jo tammikuun lopussa.

– KIDSing on kotimainen, lapsille suunnattu uusi formaatti, missä men-nään lasten ehdoilla joka ikisessä asi-assa, antti Tuisku selvittää.

– Hakemuksia oli paljon, ja mukana on loistavia laulajia. Varmasti joukosta löytyy useampikin poikkeuksellisen lahjakas lap-silaulaja.

Sydämen asia

antti Tuisku toimii ohjelmassa päätuo-marina.

– roolini ei ole olla tylyttävä vaan enem-mänkin kannustava, mentorinomainen. KIDSing-voittaja tulee tekemään sopi-

muksen oman levymerkkini, Hyöky-aalto recordsin kanssa, joten tulen ole-maan hänen kanssaan tekemisissä myös ohjelman jälkeen. eli tämä ei ole minulle pelkkä tuomarointipesti, vaan iso sydä-men asia.

Kumpi on jännittänyt enemmän, uuden levyn vai uuden tv-ohjelman tekeminen?

– Molemmat ovat jännittäneet. Levyn tekeminen alkoi jo viime keväänä, ja se on hyvässä mallissa. Kunhan saan sen koko-naan alta pois, pääsen kunnolla keskitty-mään tv-ohjelman tekoon.

KIDSing-ohjelmaa juontaa Niina Back-man. Laulajia ja heidän tukijoukkojaan tukee ja kannustaa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu Marko Keränen. Musiik-

kialan monitaituri Lasse Kurki on ollut vierailevana tuoma-rina koelauluissa.

Syksyllä antti Tuiskulla on vielä edessään juhlakiertue, kun artistiuran alkamisesta

ensimmäisen idols-tuotanto-kauden myötä tulee kuluneeksi

10 vuotta.

Klinikkavieras I www.kummit.fi 49

50 www.kummit.fi I Elämän Kevät

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Et ehkä vielä ole kuullut Isac Elliotista. Mutta ei kestä missään tapauksessa kauan,kunnes sinäkin olet. Kaksitoistavuotiaalla espoolaisella on nuoresta iästään huolimatta jo jalka oven välissä kotimaiseen musiikkibisnekseen. Toukokuun 23. päivä hänet nähdään

esiintymässä Lastenklinikoiden Kummien Elämän Kevät -konsertissa Hartwall Areenassa.

Kummien konsertissa isolle estradille

Isac Elliot on tämän vuoden teinisensaatio

KaPPaLe Pop Goes My Heart kuultiin isac elliotin laulamana viime vuoden lopulla ensi-iltansa saaneessa kotimaisessa elo-kuvassa Ella ja kaverit. Jo sitä ennen isac oli ollut mukana Svenska Teaternissa sekä Cabaret-musikaalissa että yhä esitettävässä, abba-kaksikko Björn Ulvaeuksen ja Benny Anderssonin säveltämässä musikaalissa Kristina från Duvemåla.

– ensin olin vakioryhmityksessä Kris-tina från Duvemålassa, mutta nyt kun tuli nämä musahommat, niin olen vaan sellai-nen stand-in, joka on mukana silloin, kun tarvitaan, isac selvittää.

Niin, musahommat ovat alkaneet painaa päälle. Viime kesänä isac elliot oli ilosaari-rockissa yllätysartistina Nopsajalan keikalla yhden kappaleen verran. isacin debyytti-single New Way Home julkaistiin ystävän-päivänä 14. helmikuuta. Maaliskuun alussa isac jakoi emma-gaalassa Spotifyn ’Vuoden innovaattori’ -palkinnon itseään pari vuotta vanhemmalle Robinille. Sen jälkeen hän oli vieraana Bettina Sågbomin tv-ohjelmassa, missä myös lauloi uutuussinglensä.

Mutta tuo viime kesän ilosaari-keikka on isacille toistaiseksi ainoa suuren live-yleisön edessä. Lisää seuraa, kun hän on

mukana toukokuun 23. päivä Kummien suuressa elämän Kevät -konsertissa Hart-wall areenalla.

Tänä keväänä ilmestyy myös isac elliotin esikoisalbumi, jonka myötä keikkoja sitten piisaa varmasti tasaiseen tahtiin läpi kesän.

YouTubesta musikaaliin

isac elliotia on jo ehditty tituleerata ’Suo-men Justin Bieberiksi’, kuten tietysti robi-niakin. isac seuraa tarkasti kanadalais-tähden edesottamuksia, jotka eivät viime aikoina ole olleet pelkästään plus-merkkisiä.

ELäMäN KEVäT

Testamenttilahjoitukset muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien välittämästä avusta. Ne ovat Kummeille verovapaita ja menevät lyhentämättöminäkohteisiinsa. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laite-hankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitunlastenklinikan tietylle osastolle. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520.

TTestamentti elämälle.estamentti elämälle.

– Niinhän aina käy, kun nuoriso pellei-lee. Sellaista se on. Joka tapauksessa Justin Bieber on hyvä laulaja, isac kuittaa.

Tapaninpäivänä runsaat 12 vuotta sitten syntynyt isac elliot asuu espoossa, missä hän myös käy ruotsalaista koulua. ruotsia puhutaan myös isacin kotona. Mutta eng-lannin kieli on isacin laulukieli.

– Osaan laulaa myös ruotsiksi ja suo-meksikin, mutta on vähän enemmän mun juttu laulaa englanniksi. Mä haluan laulaa englanniksi.

Kun isac oli kuusivuotias, hänen musii-kinopettajansa sanoi isacilla olevan poikke-uksellista laulamisen taitoa ja kehotti mene-mään Cantores Minores -kuoroon.

– Kun olin 9-vuotias, tehtiin sellainen pieni youTube -klippi. Sitä kautta pääsin Cabaret-musikaaliin, kun siihen etsittiin tällaista nuorta poikaa.

Cabaret’n ainoaa lapsiroolia seurasi näy-telmä Aurora Karamzin ja sitten musikaali Kristina från Duvemåla.

– Oikeastaan jo Cabaret’sta lähtien mu-siikki on ollut se mun juttu.

Sitten isac pyysi The Capital Beat -yhty-

eessä soittavaa isäänsä tekemään hänelle kappaleen.

– Se teki, me mentiin studioon, äänitet-tiin pari demoa ja lähetettiin ne levy-yhti-ölle, isac kertoo.

alkuvuodesta isac elliotin nimi on alka-nut olla yhä useamman pop-musiikkia seu-raavan henkilön huulilla.

isac on jo saanut ”nauttia” lieveilmiöis-täkin.

– Kyllä studion ulkopuolella on aina tyt-töjä, ja tytöt tulee usein muuallakin juttele-maan. Mutta se on tosi kivaa, sanoo isac ja vakuuttaa pitävänsä kaikesta huolimatta jal-kansa tiukasti maan pinnalla.

Muutakin kuin musaa

Koulunkäynninkin isac hoitelee musahom-mien ohessa kunnialla. Välitunneilla hän saa kuulemma olla rauhassa.

– Meillä on niin pieni koulu. Kaikki on jo saaneet mun nimmarin, isac letkauttaa.

Välillä isacin on otettava koulusta vapaata, muun muassa juuri helmikuussa, kun hän oli Miamissa kuvaamassa musavideota.

isacin elämä ei suinkaan ole pelkkää koulunkäyntiä ja laulamista.

– Harrastan uintia seurassa kolme ker-taa viikossa ja tanssin DCa:ssa (espoolai-nen Dance Center ani).

isac elliot on myös säveltänyt omia kap-paleita. Levy-yhtiö Sony Musicin tallissa ole-van isacin musiikilliset tavoitteet ovat tie-tysti korkealla.

– Totta kai. Teen tosi paljon työtä sen eteen. Nyt kun on tehty levyä, olen ollut joka päivä studiossa, joskus kymmenenkin tuntia. Moni luulee, että sinne vaan men-nään tunniksi laulamaan ja sitten lähdetään kotiin. Se on todella rankkaa, mutta pitää tehdä paljon työtä, että tulee hyvä lopputu-los, isac järkeilee.

Hän myöntää jännittävänsä lavalle me-noa.

– emma-gaalassakin jännitti ihan hir-veästi, kun mulla oli niin pitkä puhe. Mutta kun laulan, jännitys lähtee aika nopeasti. Kun on laulanut saman biisin monta sataa kertaa, se tulee selkäytimestä. Silloin voi laittaa vaikka vähän showtakin mukaan.

52 www.kummit.fi I Elämän Kevät

ELäMäN KEVäT

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Riku Nieminen ohjaa

Kummien toukokuisen

Elämän Kevät -sirkus-

konsertin.

– Se on haaste, missä

haluan ilman muuta

olla mukana.

Riku Nieminen nytisossa roolissa ohjaajana

Sirkuskonsertin tärkeä taustatekijä

Muun muassa monista tv-rooleistaan tuttu teatteritaiteen maisteriRiku Nieminen ohjaa Lastenklinikoiden Kummien toukokuisen Elämän Kevät

-sirkuskonsertin. Se on myös Niemisen osittain käsikirjoittama.– Niin hyväntekeväisyyspäivän projek-

tipäällikkö Sedu Koskinen alunperinkin halusi. Toki sirkuskonsertin esitykset sopi-vat kaikille lapsenmielisille. aikuisillakin tulee varmasti olemaan hauskaa, riku Nie-minen lupaa.

– Pyrimme tekemään rytmikkäästi ete-nevän, hieman totutusta poikkeavan gaa-lan. yritämme välttää pysähtyneet hetket.

Musiikkia on tietysti mukana erittäin pal-jon, käytännössä koko ajan.

– Minäkin saatan esiintyä. Mutta en vie-lä kerro, missä roolissa, Nieminen sanoo.

Musiikin lisäksi mukana on perinteistä sirkusta mutta myös illuusiotaikuutta ja jotakin siltä väliltä.

Lauluartistien valinnassa Niemisellä on

yHDeSSä Gugge Waseniuksen kanssa Nieminen on lisäksi bookkaillut konserttiin artisteja eri levy-yhtiöistä ja valinnut yhteis-työssä Cirkon toiminnanjohtajan Kaarina Gouldin kanssa esiintyjiksi monenlaisia talentteja. Myös Linnanmäen sirkuskoulu on mukana kuvioissa.

– Kaiken kaikkiaan meitä on varmaan mukana pitkälti toistasataa ihmistä, kun las-ketaan kaikki mukaan suunnittelun alusta taltioinnin päättymiseen ja viikkoa myö-hemmin ulostulevaan tv-lähetykseen asti.

– Konsertin juontavat Mikko Leppi-lampi, Axl Smith ja Robin, joka nyt deby-toi niissä tehtävissä, Nieminen kertoo.

Niemisellä on tuoretta ohjaustuntumaa samalta estradilta, Hartwall areenalta. Hän nimittäin ohjasi myös siellä joulukuun alussa esitetyn robinin Pop Show’n.

– Se oli minulle tulikaste tämäntyyp-piseen tekemiseen. Nyt pääsen tekemään vastaavaa vielä isommalla pensselillä, Nie-minen kertoo.

Lasten ehdoilla

elämän Kevät -hyväntekeväisyyspäivä pitää sirkuskonsertin lisäksi sisällään aamulla Talissa käynnistyvän golfta-pahtuman sekä iltapäivällä Finlan-dia-talossa pidettävän seminaarin, missä tunnetut henkilöt puhuvat kukin vartin verran ’elämänsä Keväästä’. Seminaarin jälkeen on gaalaillallinen.

Sirkuskonsertissa mennään sitten lasten ehdoilla.

ollut lähtökohtana, että itse asia ja hänen esittämänsä kappale on artistille tärkeä.

– elämän Kevät ei ole mikään talent-show eikä minulle ohjaajana näytönpaikka. Koko ajan on pidettävä mielessä, minkä takia tätä konserttia tehdään, hän painottaa.

Sydän antoi luvan

Moniosaaja riku Niemisellä on yleensä monta rautaa tulessa. alkuvuosi oli kiirei-nen. Putouksen päättymisen jälkeen kalen-terissa oli kuitenkin sopivasti tilaa Elämän Keväälle, vaikka Nieminen on helmikuun lopusta alkaen käynyt yhtenä tai kahtena iltana viikossa esittämässä pääroolia Turun Kaupunginteatterin Jekyll & Hyde -musikaa-lissa.

– Olen pyrkinyt karsimaan kaikki ne työt, joille sydämeni sanoo ’ei mielellään’. Elämän Kevät on haaste, missä haluan ilman muuta olla mukana. Kun jotakin teh-dään näin hyvän asian puolesta, ei voi olla lähtemättä mukaan.

Toukokuun lopulla Niemisellä alkavat erään tv-sarjan kuvaukset, toisesta tv-sar-jasta neuvotellaan parhaillaan. Myös Roba-sarjan jatkosta on puhuttu.

– Ja Turun Linna-teatteriin ohjaan hiphop-musikaalin, Nieminen raottaa lähi-tulevaisuuden työlistaansa.

Luonteva muutos

riku Nieminen nauttii ohjaustöistä ja panostanee jatkossa sille puolelle enem-mänkin.

– Olen tehnyt näyttelijäntöitä jo tosi pitkään. Olisi luontevaa siirtyä enemmän ohjaamaan, hän toteaa.

– Venäjällähän ei edes pääse opiskele-maan ohjaajaksi, ellei ole kokenut näytte-lijä. Vankka esiintyjäkokemus on vahvuu-teni, kun ohjaan. Tiedän, millä tavalla eri tilanteissa kannattaa toimia.

pidetään tietysti ajan tasalla.elämän Kevät on ”sirkuskonsertti”.– Sirkus on siis kantava teema, samoin

kevät. Heti tulee mieleen ainakin hymyä ja aurinkoa, Helle sanoo.

artistit, kappalevalinnat ja artistien asut sanelevat tietysti omat ehtonsa valoille ja videoille.

– Mutta visuaalisen suunnittelun perus-taan ei yksittäisellä artistilla ole tämäntyyp-pisessä produktiossa suoranaista vaikutusta, Helle täsmentää.

Näilläkin herroilla on unelmansa.– isot unelmat ovat kohtuullisen kau-

kana. Pienempiä eletään tälläkin hetkellä, Helle muotoilee.

– iso osa tämän ammatin viehätystä on sosiaalisessa kanssakäymisessä: yhteistyössä ja ajatustenvaihdossa, Linnavuori sanoo.

– Ja joka päivä oppii uutta, kun saa tehdä töitä luovien, taitavien ja lahjakkaiden ihmis-ten kanssa, täydentää Helle.

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Helle valaisee, Linnavuorivastaa visuaalisuudesta

Atmosfääri aiheen mukaan

Valot ja visuaalinen suunnittelu ovat toukokuisessa Elämän Kevät -sirkuskonsertissakansainvälisenkin mittapuun mukaan valiomiesten kourissa.

opiskellut kaksi vuotta Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitoksella.

– Mutta minulla oli jo siinä vaiheessa lähes kymmenen vuoden kokemus ja tieto-taito alalta, hän toteaa.

– ala on nuori, mutta alan koulutus on Suomessa vielä nuorempaa. Parasta koulu-tusta on tehdä paljon töitä ja puskea omaa näkemystä mukaan, Helle sanoo.

Hymyä ja aurinkoa

Pääsääntöisesti produktioiden suunnittelu-osuudet lähtevät käyntiin tapahtuman sisäl-löstä.

– ensin pitää tietää, mitä ollaan teke-mässä ja mihin ollaan tekemässä. Sitten käymme omia ideoitamme läpi lavastajan, tässä tapauksessa Silver Zombie Oy:n Sami Silvennoisen kanssa. Sen jälkeen lähdemme piirtämään toteutusta tietokoneella. Kon-serttijärjestäjä, tässä tapauksessa Kummit,

VaLOSUUNNiTTeLUSTa Lastenklini-koiden Kummien seuraavassa konsertissa vastaa Eero Helle ja visuaalisesta suunnit-telusta Mikko Linnavuori. Molemmat työs-kentelevät Visual45 Oy:n nimissä. Kaksi-kolla on takanaan pitkä yhteinen taival. ensimmäisen ”yhteiskeikkansa” he tekivät jo 1990-luvun lopulla, silloin oli tosin kysy-mys vapaa-ajan riennoista.

– Lähdettiin samalla pakettiautolla mat-kaan. Minä olin kuskina, kun olin juuri täyt-tänyt 18, kertoo nyt 32-vuotias Helle. Linna-vuori on Hellettä kolme vuotta nuorempi.

Helle oli jo tuolloin touhunnut valojen ja niihin liittyvien vempainten kanssa pitkään.

– Kaverini sai jouluna 1992 lahjaksi valo-urut. Ne hajosivat, ja olin mukana, kun ne vietiin korjattavaksi eräälle diskohemmolle, jolla oli kaikenlaisia kaiuttimia ja lamppuja. asia alkoi kiinnostaa. rupesin pikku hiljaa tekemään valojuttuja koulun diskoihin ynnä muihin, Helle kertoo.

aikaa myöten diskot sitten laajenivat ja keikat suurenivat.

Toimiva jako

Mikko Linnavuori kuvailee sijoittuvansa elä-män Kevät -konsertissa lavastajan ja valo-suunnittelija Helteen väliseen maastoon.

– Vastaan lavasteissa olevasta videosta.– Meillä on toimiva jako: Mikko on sel-

västi minua enemmän video-orientoitunut, Helle sanoo.

– Mutta kyllä Mikko klaaraa tarvittaessa valotkin ja minä tarvittaessa videot. yhteis-työmme vain on soljunut tällaiseen suun-taan.

Käytännön koulutus

Muun muassa elämä Lapselle -konserteissa on viime vuosina näkynyt sekä Helteen että Linnavuoren kädenjälki. Molemmat ovat käytännön kokemuksen myötä ammattei-hinsa kouliintuneita. Linnavuori on tosin

Eero Helle (vas.) ja Mikko Linnavuori vastaavat oleellisista osista Elämän Kevät

-konsertin yleisilmettä.

Elämän Kevät I www.kummit.fi 53

ELäMäN KEVäT

ELäMäN KEVäT

54 www.kummit.fi I Elämän Kevät

Neljän vuoden takainen Diili

-voittaja Antti Seppinen on

nyt Uudenmaan Viva Oy:ssä

liiketoimintajohtajana ja

haalii oman työnsä ohessa

yrityksiä mukaan Kummien

toukokuiseen Elämän Kevät

-hyväntekeväisyyspäivään.

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Antti Seppinen markkinoihyväntekeväisyyspäivää

”Nyt kaivataan konkretiaa ja sitoutumista”

Diili-voittajana taannoin tunnetuksi tullut Antti Seppinen onvaljastettu mukaan Lastenklinikoiden Kummien Elämän Kevät -projektiin.Seppisen tehtävänä on markkinoida hyväntekeväisyyspäivän tapahtumia

ja hankkia mukaan yritysyhteistyökumppaneita.

teellisin osio ja seminaari asiapitoisin. Golf on tietysti otollisin osio verkostoitumiselle. Kaikista kolmesta osiosta tuotto menee joka tapauksessa yhtä lailla yhteisen asian hyväksi, Seppinen painottaa.

– Konserttiliput esimerkiksi on hyvä tapa palkita työssään menestyneitä myyjiä, Seppinen vinkkaa.

– Seminaari sopii muun muassa sellai-sille, jotka kaipaavat ajankohtaista tietoa liike-elämästä ja lisää virtaa omaan toimin-taansa. Golf on hyvä paikka vahvistaa liikesuhteita muun muassa avainasiak-kaiden kanssa ja päästä osaksi merkittävää yhteisöä. Kaikki se on joka tapauksessa konkreettista liikehyötyä, ja hyvänteke-väisyydestä tulee vielä kaupan päälle hyvä mieli.

Jethrokin mukana

antti Seppinen on MTV3:n Diili-kilpailu-ohjelman voittaja vuodelta 2009. Samalta tuotantokaudelta ponnahti julkisuuteen myös Jethro Rostedt, joka on nyt niin ikään elämän Kevät -myyntitiimissä hankkimassa yrityksiä mukaan tapahtumaan.

– Molemmat koluamme omia kontakte-jamme, ja meillä molemmilla on vielä edes-sämme kova rypistys. Sama koskee tietysti projektin muitakin henkilöitä. Tahot, jotka tapahtumaa tekevät, ovat varmasti uskotta-vimmat, mitä tästä maasta löytyy. aikaa vain on löydyttävä ja jalkatyötäkin tehtävä, Sep-pinen tuumii.

– Vielä meillä on onneksi tehokasta peli-aikaa jäljellä.

SePPiNeN UUraSTaa tietysti Kummien hyväksi oman päätyönsä ohessa. Hän on viime elokuusta alkaen työskennellyt Uudenmaan Viva Oy:ssä uudiskohteista vas-taavana liiketoimintajohtajana.

– Leipätyössänikin olen isojen asioiden äärellä, ja se tietysti vie suurimman osan ajasta. Olen myös mukana parissa muussa yrityksessä, hän kertoo.

Sedu Koskinen on koko elämän Kevät -paletin primus motor.

– Täytyy ihailla Sedua, kuinka valtavan aikapanoksen hän on tälle projektille pysty-nyt antamaan, vaikka hän on mukana use-assakin yrityksessä, Seppinen sanoo.

Haastava aikaikkuna

Seppisen mukaan hyväntekeväisyysasiaa pidetään yrityksissä tärkeänä.

– Mutta olemme varojen keräyksen suh-teen haastavassa aikaikkunassa. Pyytäjiä-kin on paljon, hän toteaa.

– yrityksissä kuitenkin puhutaan paljon yhteiskuntavastuusta. Nyt kaivataan konk-retiaa ja sitoutumista.

Seppinen korostaa, että elämän Kevät -päivä on tuotteistettu siten, ettei kysymys ole pelkästään hyväntekeväisyydestä, vaan se pitää sisällään myös muuta arvoa.

– Seminaarissa pääsee kuuntelemaan nimekkäiden henkiöiden puheita hyvästä asiasta, ”omasta elämän keväästään”. Sekä siellä että aamupäivän golf-tapahtu-massa tulee olemaan paljon mielenkiintoi-sia ihmisiä, joiden kanssa verkostoitumi-seen tarvitaan tietysti jokaisen omaa aktii-visuutta, hän korostaa.

Tarjolla on erilaisia osallistumispaket-teja.

– yritykset voivat niistä valita arvoilleen parhaan ja sopivimman. Konsertti on viih-

Kummien

Vuosikertomus

2012luettavissa

www.kummit.fi

Kummien

Vuosikertomus

2012luettavissa

www.kummit.fi

Siiri Nuutinen pääsi Mika Sohlbergin

sylissä paijaamaan Vompatin turpaa.

KUMMIUUTISIA

Vompatti keräsi sympatiatVermossa

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Lapsipotilaat saivat ravitalliosakkeita

Vuonna 2010 perustetun Suomen Ravitalli Oy:n omistajat lahjoittivat viime vuodenlopulla osakkeitaan lapsipotilaille. Lahjoituksen tarkoituksena on tarjota pikkupotilaille

mahdollisuus päästä nauttimaan raviurheilusta paraatipaikoilta.

Kaikkien Ravitalli

Lastenklinikoiden Kummit on aktiivises-ti ravimaailman pyörteissä mukana. Kum-mitallin riveissä ravaa lapsipotilaille tukea jo kolme huippuhevosta: Tiger Shark, Mas-ter Shark sekä supertähti Brad de Veluwe.

Suomen ravitalli Oy:n osakkailla on mah-dollisuus omistaa tai hallita huippuravurei-ta ilman paperisotaa, suuria sijoituksia tai taloudellista riskiä. yhtiön tarkoitus on toi-mia Suomen raviurheilun parhaaksi ja tar-jota osakkailleen huipputasoista raviurhei-lua. Tallin urheilullisesta johdosta vastaa ra-vivalmentaja Pekka Korpi. Tulevaisuuden päämääränä Suomen ravitallilla on laajen-taa hevosenomistaminen oikeaksi kansan-liikkeeksi, jolloin mahdollisimman monel-le tarjoutuisi tilaisuus omistaa Suomen par-haisiin lukeutuvia hevosia. Omistajia on jo nyt yli 2500, ja määrä kasvaa koko ajan.

raViTaLLiN OSaKKaiLLa ON mahdolli-suus paitsi seurata kisoja raviradalla ja ne-tissä myös tutustua ravihevosten valmentau-tumiseen kulissien takana. Tallin hevosten tänä vuonna juoksemista bruttopalkinnoista lahjoitetaan lisäksi yhden prosentin osuus Lastenklinikoiden Kummeille.

Suomen ravitalli kutsui yhdessä Ver-mon ja Sodexon kanssa lastenklinikan lap-sia pikkujouluraveihin Vermoon lauantaina 15. joulukuuta. Paikalla olivat myös Kummit Kaarina Suonperä ja Heidi Sohlberg. Päi-vän päälähdössä, ’Uudenmaan Upeimmas-sa’, starttasi kaksi tallin omaa hevosta: BWT Juggler ja BWT High Voltage eli Vompatti, johon lapsipotilaat pääsivät tutustumaan tal-litiloissa lähemminkin.

– Hevoset ovat raviurheilussa pääasia, ei pelaaminen, valisti tapahtumaa Suomen ra-vitallin puolesta isännöinyt Mika Sohlberg.

– Mutta toki on kiva laittaa vaikka yksi euro likoon, jotta saa vähän enemmän jän-nittää hyvällä omallatunnolla. Muunlainen pelaaminen ei ole viisasta, hän veisteli.

Kummiuutisia I www.kummit.fi 57

Vermon tallitiloissa klinikkalapset sekä kummit Kaarina Suonperä (oik.), Heidi Sohl-

berg ja Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster pääsivät lähituntumaan BWT High

Voltagen eli tuttavallisemmin Vompatin kanssa. Hevosen vieressä Mika Sohlberg

Suomen Ravitallista.

Kuva: Matti Hannula

KUMMIVIERASKYNä

Kummivieraskynä I www.kummit.fi 59

Kummit-lehden Kummivieraskynä-palstalla kirjoittaa tällä kertaa median monitoiminainen Viivi Avellán.

Hän on Fore! -golfl ehden päätoimittaja ja Elixir-ohjelman tuottaja. Viivi on ollut useiden vuosien ajan

tuttu kasvo Kummien toiminnassa.

ei yHTääN iDeaa. ei mitään. Päässäni ei liiku kerrassaan mitään. Olen avannut läppärini pöydällä eteeni, istunut tässä jo kaksi tuntia. Olen tuijottanut tyhjää Word-tiedostoa ja yrit-tänyt maistella mielessäni sanoja ”liikunta” ja ”liikkuminen”. ihania sanoja ja ihana aihe. Mutta maisteluun se jutun teko al-kuun jäikin. Välillä olen eksynyt iltapäivälehtien nettilehtiin, Kummien kotisivuille tai Facebookiin, mutta en ole sisäistänyt mitään lukemaani tai näkemääni. Minä vain tuijotan sivustoja aivot niin sanotusti off-tilassa. en ole saanut mitään aikaiseksi.

Väsymys. Väsynyt ihminen ja väsyneet aivot. Liikunta ja liikku-minen on tärkeää, mutta jos ihminen ei joskus pysähdy totaali-sesti ja laita aivoja narikkaan, ei mistään ole enää mitään hyötyä. rakastan liikkumista ja täytän mahdollisimman paljon vapaa-aikaani tennistunneilla, lenkkeilyllä tai joogalla. Urheilen ja liikun innolla. Keskityn täysillä urheilusuoritukseeni. Mutta lähikuukausina, kun olen käynyt salilla jumpassa, olen huo-mannut olevani ajatuksissani aivan muualla – siis töissä, ja huidoin tunnilla menemään vain jotain ”ohimennen”. Siinä tapauksessa jos minua vain laiskottaa, silloin on erittäin hyvä ottaa itseään niskasta kiinni ja raahautua liikkumaan. Loppu-tulos on aina mieletön, liikkuminen piristää. Mutta tässä kii-reessä ja väsymyksessä liikkuminen tuntuu ylivoimaisen ras-kaalta, eikä lopputulos ole todellakaan piristävä. Olen liikkumi-sen jälkeen lähinnä puolikuollut.

Mutta miksi en jätä esimerkiksi sitä liikkumista väliin? Miksi en osaa pysähtyä? Pysähtyminen on taitolaji. Joskus on hyvä vain olla. Vietin lähivuosina melkein kolme vuotta Suomen ulkopuolella ja tein töitä minimaalisesti, opettelin keskittymään olemiseen ja slow-life:iin, joogaan, meditointiin sekä siihen, ettei aina tarvitse suorittaa. Sain paljon voimaa ja eheydyin. Mutta en saanut oikeastaan mitään konkreettista aikaiseksi. Tunsin ehkä hiukan olevani aikaansaamaton ja laiskimus. Mie-tin, onko mitään järkeä vetää viitosvaihteen sijaan rauhallisesti kakkosvaihteella.

Palasin Suomeen. Toimittajan työt alkoivat täydellä vauhdilla ja uusia hommia tuli lisää. ihanaa. Nyt kun viipotan ympäriinsä

viitosvaihteella, saan aikaiseksi valtakunnalliselle tv-kanavalle sporttiohjelman sisältöä, tapahtumia ja golflehden sisältöä. Siinä samalla kehitän kaikkiin näihin projekteihin sisältöä myös nettisivustoille ja muualle someen. Olen tässä kiirehärdellissä oppinut kirjoittamaan sähköposteja samalla kun harjaan ham-paani ja kirjoittamaan niin nopeasti älypuhelimellani tekstiä, että autossa punaisten valojen pysähdyksen aikana ehdin vas-taamaan muutamaan meiliin. rakastan kaikkea mitä teen. Saan aikaiseksi asioita. Olen siis olemassa.

Lapsellinen ajatusmaailma. On taas aika pysähtyä. Ottaa kaa-supolkimesta puolet pois ja siirtyä edes kolmosvaihteella liik-kumaan. On aika sulkea läppäri ainakin jo kahdeksalta illalla ja soittaa edes joskus ystäville ja vanhemmilleni takaisin. Onneksi olen vuosien saatossa oppinut tuntemaan itseni ja huomaa-maan merkit, milloin on taas aika rauhoittua. aion nyt löytää sen ihanan liikkumisen ilon ja sosiaalisen puoleni. Uskon, että se löytyy nopeammin kuin kuvittelenkaan, sillä olen nyt pysäh-tymisvaiheessa.

Mutta tässäkin kohtaa palaudun taas maan pinnalle, kun otan vähän perspektiiviä koko touhuun. Olen kuitenkin terve ja kan-nan vastuuta vain itsestäni ja koiristani. ihmettelen suuresti, miten ne työssäkäyvät ihmiset, joilla on pieniä lapsia, jaksa-vat arjen kiireen keskellä. Puhumattakaan jos lapsi on sairas ja vaatii huomattavasti enemmän huomiota ja aikaa. Nöyrryn. Ja lopetan ”väsyttelyn” ja aloitin tämän tekstin kirjoittamisen.

Nähdään taas vuoden aikana Kummien erilaisissa tapahtu-missa. yksi suurimmista on toukokuun 23. päivänä järjestet-tävä ’elämän Kevät’ -tapahtuma, joka päivällä tapahtuvan gol-finpeluun ja seminaarin jälkeen huipentuu hyväntekeväisyys-konserttiin.

Toivotan kaikille energiaa kesän odotukseen! Ja kuunnelkaa kehoanne. Joskus on hyvä vain olla.

Golfterveisin

Viivi

Pysähtymisen taito

SPeCiaLLäKare iNOM PeDiaTriK, barnhematolog och onkolog Olli Lohi, 37, fick förra hösten Helena och Niilo Hall-man -medaljen, som utdelas av Stiftelsen för pediatrisk forskning, samt ett erkännan-depris på 15 000 euro, som utdelas vartan-nat år till en finsk, internationellt meriterad ung forskare inom pediatrik.

Lohi och hans forskningsteam har bl.a. koncentrerat sig på nukleoler, som har en central roll i regleringen av cellens protein-produktion.

– Vi undersöker barnleukemi på gen- och arvsmassenivå. Vi undersöker bl.a. hur fel uppstår och vilka faktorer som utlöser dem. Vi strävar t.ex. efter att hitta markörer som går att mäta ur blodet och som man kunde använda för att gruppera och upp-följa sjukdomen, förklarar Lohi.

– en av våra undersökningslinjer har varit en liten organell inne i cellkärnan, nukleolen, som har en central roll i cel-lens funktion. Det vi vet är att nukleolen ser olika ut i olika typer av leukemi. Vi har försökt utreda om det är en slump eller om det ligger någonting biologiskt bakom det.

Lohi har fått ett flertal stipendier för sin forskning från Stiftelsen för pediatrisk forskning, som får pengar av Barnkliniker-nas Faddrar.

– Stiftelsen för pediatrisk forskning, och således också Barnklinikernas Faddrar har haft en otroligt viktig roll i att göra mina undersökningar möjliga, konstaterar Lohi.

Zebrafiskmodellen

Olli Lohis forskningsteam försöker också bygga fungerande leukemimodeller, med hjälp av vilka sjukdomens mekanismer kunde utforskas i detalj.

– Vi försöker simulera den vanligaste typen av barnleukemi i zebrafisken, efter-som dess bloduppbyggnad är mycket lik människans. Modellen är fortfarande under arbete men när vi får den färdig ämnar vi också testa de faktorer som utlöser leukemi, berättar Lohi.

Invid Tammerfors universitetssjukhus ligger Lasten terveyden tutkimuskeskus(Pediatriska forskningscentralen). Där undersöker man många olika barnsjukdomarunder samma tak. Docent Olli Lohis forskningsprojekt fokuserar på att utreda hurbarnleukemi uppkommer och att undersöka tillhörande sjukdomsmekanismer.

Kunskapen om fel i arvsmassan vidbarnleukemi ökar

– enligt nuvarande kunskap har var hundrade nyfödd ett genfel som utsätter barnet för undertypen av den vanligaste akuta barnleukemin (s.k. TeL-aML1-leu-kemi). Men bara ett av dessa hundra barn får sedan leukemi. Man har antagit att expo-nering för infektioner och andra stressfak-torer utlöser sjukdomen. Vi tänker testa det hela genom att utsätta zebrafiskar t.ex. för infektioner och andra stressfaktorer, som man antagit att eventuellt medverkar till att sjukdomen utvecklas.

Hisnande framsteg

enligt Olli Lohi har men gjort dramatiska framsteg i synnerhet under de två senaste åren vad gäller den helhetsmässiga förstå-elsen av och synsättet på barnleukemi. Nu har man också slutgiltigt kunnat bevisa att leukemi i diagnostiseringsskedet inte är en entydig sjukdom, utan samma patient har flera olika leukemicellskloner i krop-pen och dessa har lite olika genetiska drag och fel.

av barnleukemier förnyas ca 20 procent.– Det är rätt ofta så att den popula-

tion leukemiceller som förorsakar återfall redan finns när sjukdomen konstateras för-

sta gången. Men den är ”gömd” och man lyckas endast behandla den mer massiva populationen leukemiceller, förklarar Lohi.

– Orsakerna till att sjukdomen förnyas är förstås mångfacetterade men det är fram-för allt viktigt att veta att sjukdomsbilden hos en patient kan vara mycket brokig. När man första gången hittade leukemi i mitten på 1800-talet trodde man fortfarande att det var frågan om en enda sjukdom. redan för flera årtionden sedan förstod man att olika patienter har olika sjukdomar. Nu förstår vi att även en enskild patients sjukdomsbild är synnerligen brokig.

Olli Lohi är övertygad om att de nya forsk-ningsmetoderna och -resultaten kommer att förändra vårdmetoderna.

– Men det kommer att ta flera år ännu. Jag tror ändå att det kommer att ske under detta årtionde.

Tillfriskningsprognosen för barncancer-sjukdomar är 80 procent, för barnleukemi är den 85 procent. Vad gäller dessa siffror har det inte skett någon märkbar utveckling de senaste åren.

– Vi har alltså fortfarande 15 procent att komma ikapp när det gäller leukemier, men det är antagligen den svåraste biten, funde-rar docent Lohi.

– Jag är övertygad om attde nya forskningsmetoderna och -resultaten kommer attförändra vårdmetoderna mendet kommer att ta fl era år ännu, säger docent Lohi. Han tror ändå att det kommer att ske redanunder detta årtionde.Foto: Matti Hannula

PÅ SVENSKA

60 www.kummit.fi I På svenska

PÅ SVENSKA

Slutresultatet, ett porträtt som auktioneras till förmån för Faddrarna, var ett

högklassigt prov på Nathan Wyburns talang. Foto: Matti Hannula

Elastinen i ketchup till salu på auktion

Nationalbaletten kom med upplevelsertill barnenFöreNiNGeN För DaNSarNa vid Fin-lands Nationalbalett, Suomen Kansallisba-letin tanssijat ry, gjorde sitt första fadderbe-sök på Barnkliniken i Helsingfors i slutet av januari. De bjöd på upplevelser för de tio-tals barn som hade kommit för att se före-ställningen.

Under föreställningen som tog en halv-timme visades fem uppvisningar av totalt nio dansare.

– Samarbetet med Barnkliniken har väckt stort intresse och entusiasm bland dansarna vid Finlands Nationalbalett, berät-tar föreningens ordförande Ville Mäki.

– Om alla intresserade hade fått komma med den här första gången hade vi varit åtminstone trettio dansare på plats.

Det är meningen att dansarnas klinikbe-sök ska bli en tradition.

– Tanken är att vi regelbundet skall besöka klinikerna med olika uppsättningar, säger Mäki.

– Vi vill ge glädje och upplevelser åt bar-nen och det är verkligen inte meningen att detta samarbete endast skall koncentreras till Helsingfors. Vi tänker också besöka de andra universitetssjukhusen i Finland, beto-nar Mäki.

– Det var härligt att se barnens ansikts-uttryck under de här första uppvisningarna och det är absolut inget problem för oss att ge av vår tid på detta sätt. Oftast går saker och ting att ordna om bara viljan finns.

Charlotte Schaumans och Teemu

Tainios uppvisning var ur ’Blomster-

festivalen i Genzano’. Foto: Matti

Hannula

DeN FörSTa FeLiX-PrODUKTeN lan-serades i Finland för 50 år sedan. Felix Goes art -jubileumskampanjen till ära anlitade Felix abba Oy matkonstnären Nathan Wyburn för en vecka. På Felix abbas press-konferens målade han rapartisten elasti-nens porträtt i ketchup. Barnklinikernas Faddrar fick sedan porträttet för auktione-ring.

Det tog cirka en timme för Wyburn att måla elastinen i ketchup.

– Den här karaktären var inte av det svå-rare slaget, beskriver Wyburn det här arbe-tet.

Ketchup är inte det enda material som Wyburn använder för sina konstverk; han gör också porträtt av bl.a. socker, choklad och till och med tandkräm.

– Porträtt som gjorts med dessa material består naturligtvis inte för evigt. Därför är det alltid skäl att fotografera dem, råder konstnären.

i Storbritannien har Wyburn, 23, målat porträtt i livsmedel bl.a. av drottning Elisa-beth, Catherine, hertiginnan av Cambridge och prins William, David Beckham och Lady Gaga.

auktionen på ketchupbilden av elastinen fortgår till den 10 maj. Du kan skicka in ditt bud per e-post på adressen kummit@kummit.fi. i ämnesfältet bör du skriva

’Huutokauppa’. Varje vardag kl. 16 publi-ceras det högsta då ikraftvarande budet på Faddrarnas websida. Utgångspriset var 500 euro.

PÅ SVENSKA

På svenska I www.kummit.fi 61

PÅ SVENSKA

Tolvåriga Isac Elliot har sin unga ålder till trots redan foten innanför dörren till den inhemska musikbusinessen. Den 23 maj får vi se honom uppträda på Barnklinikernas Faddrars Elämän Kevät -konsert på Hartwall Arenan.

Isac Elliot är årets tonårssensationIntar stor estrad på Elämän Kevät -konserten

Förra SOMMareN UPPTräDDe isac elliot som överraskningsartist med en sång på Nopsajalkas spelning på ilosaarirock. isacs debutsingle New Way Home släpp-tes på alla hjärtans dag den 14 februari. På emma-galan i början av mars överräckte isac priset ’Årets innovatör’ av Spotify till den ett par år äldre Robin. efter det var han gäst i Bettina Sågboms tv-program där han också sjöng sin nya single.

Förra sommarens ilosaari-spelning är dock isacs enda uppträdande hittills inför en stor live-publik. Men det blir det mera av när han är med på Faddrarnas stora elä-män Kevät -konsert på Hartwall arenan den 23 maj.

i vår släpps också isac elliots debutal-bum, som säkerligen kommer att ge spel-ningar i rask takt hela sommaren igenom.

Från YouTube till musikal

isac elliot föddes för drygt 12 år sedan på annandag jul. Han bor i esbo där han går i svensk skola. Det är också svenska som talas hemma hos isac, men språket han sjunger på är engelska.

– Jag kan sjunga också på svenska och finska, men det är lite mera min grej att sjunga på engelska. Jag vill sjunga på eng-elska.

När isac var sex år gammal sade hans musiklärare att han hade en exceptionell sångförmåga och uppmanade honom att gå med i kören Cantores Minores.

– När jag var 9 år gammal gjorde vi ett litet youTube-klipp. Tack vare det kom jag med i musikalen Cabaret då de letade efter en sådan här ung pojke.

efter Cabaret-musikalens enda barn-roll följde en roll i pjäsen Aurora Karam-zin och efter det i musikalen Kristina från Duvemåla.

Sedan bad isac sin pappa, som spelar i bandet The Capital Beat, göra en låt åt honom.

– Han gjorde en låt, vi gick in i studion och spelade in några demon och skickade dem sedan till skivbolagen, berättar isac.

Från början av året har isac elliots namn blivit alltmer känt bland dem som följer med popmusik.

isac har redan fått ”njuta av” vissa sido-effekter.

– Det finns nog alltid flickor utanför stu-dion och flickor kommer ofta fram och pra-tar med mig på andra ställen också. Men det är jätteroligt, säger isac och försäkrar att han trots allt håller fötterna stadigt på jorden.

Också annat än musik

Skolgången sköter isac med heder paral-lellt med musikjobbet. På rasterna lär han ska få vara i fred.

– Vi har en liten skola. alla har redan fått min autograf, skojar isac.

ibland är isac tvungen att ta ledigt från

skolan, bl.a. nyss i februari när han var i Miami för att spela in en musikvideo.

isacs liv är inte alls bara skolgång och sång.

– Jag sysslar med simning i en klubb tre gånger i veckan och jag dansar i DCa (Dance Center ani i esbo).

isac elliot har också skrivit egna sånger. isac, som har ett kontrakt med skivbolaget Sony Music, har naturligtvis höga musika-liska mål.

– Såklart. Jag jobbar jättemycket för det här. Nu när vi har gjort skiva har jag varit i studion varje dag, ibland t.o.m. tio timmar. Många tror att det bara är att åka dit och sjunga i en timme och sedan åka hem. Det är jättehårt arbete, men det krävs mycket jobb för att slutresultatet skall bli bra, reso-nerar isac.

Isac Elliot förutspås

bli nästa ’Finlands

Justin Bieber’.

Foto: Ville

Juurikkala

62 www.kummit.fi I På svenska

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille

KUMPPANEITA

AinaComAinaCom tukee vuonna 2013 kerätyillävaroilla Kanta-Hämeen keskussairaalan

toimintaa.

LaatukoruLaatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 %

vuoden 2013 aikana myydyistä Teemu-nalle -tunnuksin koristelluista kummi-lahjoista sekä nomination-korupalasta.

UnileverUnileverin yhteistyötuote on Neutral®.

Unilever on yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista

Oy Hoxit AbOy Hoxit Ab tilittää 5 % leluautomaat-

tiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

TiimariTiimari jatkaa pitkäjänteistä ja monivuotista

yhteistyötä.

AurinkomatkatAurinkomatkat lahjoittaa viikon 50/2013

matkamyynneistä osuuden pientenpotilaiden hyväksi.

LaakkonenLaakkosen ja Kummien yhteistyöllä

tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa. Kolmivuotisella yhteistyö-

sopimuksella tähdätään vähintään 120 000 euron lahjoituspottiin, ja

keräystalkoot on aloitettu vuonna 2012autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla, joka kestää

koko sopimuskauden ajan.

VAASAN Oy - Food ServiceVAASAN Oy tukee Lastenklinikoiden

Kummien toimintaa lahjoittamalla osan VAASAN Kotoisen Korvapuustin myynnistä

1.5.2013 – 30.4.2014 välisenä aikana.

OriolaOriola lahjoittaa 1.1.2013 – 31.12.2013

myydyistä Gefi lus-tuotteista 4 senttiä / tuote Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaanelinsiirto- ja suolistopotilaiden hoitoon.

ViledaVileda lahjoittaa jokaisesta Wettex 

Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille

lasten ja nuorten mielenterveystyöntukemiseen.

Aqua Lapland /Aavasaksan VesiAqua Lapland /Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa

lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummit-lähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan

Kummien tapahtumiin.

Tallink SiljaTallink Silja lahjoittaa osuuden kaikistaHelsinki-Tukholma -reitin risteilylippu-

tuotoista huhti- ja lokakuulta sekäKummit-nallen myynnistä laivojen

taxfree-myymälöissä.

Rojaltituotteet I www.kummit.fi 63

HANKINNAT

64 www.kummit.fi I Hankinnat

Tampereen yliopistollinen sairaalahankinnat yhteensä 86 629,22 1

• Lämminilmakostutin .....................................................(7 kpl)• Happi-ilmasekoittaja .....................................................(6 kpl)• Pyykinpesukone• Kostutin ja elvytyslaite• Nebulisaattoriohjelma• Koukkuvaaka• Terapiavälineitä• erityisapuvälinehiiri• Vauvavaaka .............................................................................(3 kpl)• Videokamera jalustalla• Painopeitto• ruokapumppu .....................................................................(5 kpl)• Seinäkkeet• anestesiakärry• Pulssioksimetri ..................................................................(9 kpl)• Vierihoitosänky .................................................................. (4 kpl)• Sitteri .......................................................................................... (4 kpl)• 27” televisio• Korvakuumemittari .....................................................(20 kpl)• Neonataalimonitori• infuusioautomaatti• Perusmittauspalvelin .................................................... (2 kpl)• Lokerokaappi ........................................................................(7 kpl)• imuejektori ..........................................................................(15 kpl)• Koppasängyn patja ........................................................(10 kpl)• Painealuelvytysmittari• Defibrillaattor ...................................................................... (4 kpl)• Seisomavaaka ...................................................................... (2 kpl)• Sekuntikello .......................................................................... (2 kpl)• Korvalamppu• erikoispatjoja• rintapumppu + jalusta• Pelikonsoli ..............................................................................(7 kpl)• Lastensänky .......................................................................... (2 kpl)• Pyörätuoli• Kantolaukku

HYKS, Naisten- ja lastentautientulosyksikköhankinnat yhteensä 544 248,00 1

• Kardiologinen ultraäänilaite• Kaasusekoittaja .................................................................. (2 kpl)• Pulssioksimetri ...................................................................(3 kpl)• Verenpainemittar ............................................................. (2 kpl)• Ventilaattori .......................................................................... (2 kpl)• Sinivalohoitolaite .............................................................. (2 kpl)• Defibrillaattori• Sinivalohoitopatja• avohoitopöytä• ylipainelaite• erC-magneettipidennyslaite• Hapetuksen monitorointilaite• Kipupumppu ....................................................................... (4 kpl)• elvytyspöytä • Nasaaliventilaattori ..........................................................(3 kpl)• Potilasvalvontamonitori• Spirometri• Läpivalostuslaite .................................................................(5 kpl)• infuusioautomaatti ........................................................(15 kpl)• ruiskupumppu ............................................................... (30 kpl)• Keskoskaapin työntöpaari• Kenguruhoitoon tuoleja• Hoitotuoli• Pyörätuoli• Huuhtelu- ja desinfiointikone• Testivälineistöä • Sermejä • Henkilökunnan koulutus• retki- ja harrastustoiminta• askartelutarvikkeita • Leluja• Pelejä • Lasten- ja nuortenlehtiä • Sisustustarvikkeita• Kalusteita• Viihde-elektroniikkaa

Tällaisia hankintoja on tehtyKummit-lehti on jo pitkään jokaisessa numerossaan julkaissut yliopistollisten

lastenklinikoiden toivelistoja. Tällä kertaa listaamme taas vaihteeksi, mitälahjoitusvaroilla on Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Ouluun hankittu

vuonna 2012. Täydelliset lahjoituslistat, kuten entiseen tapaan myös osastokohtaiset toivelistat, löytyvät Kummien nettisivuilta osoitteesta www.kummit.fi .

Hankinnat I www.kummit.fi 65

Kummit rykiittääkaikkia lahjoittajia!

Turun yliopistollinen sairaalahankinnat yhteensä 164 374,72 1

• Potilaspatja ..........................................................................(25 kpl)• Oftalmoskooppi • Uikku• Hengitysilman kostuttaja• Turvakaukalo ........................................................................ (2 kpl)• Nettikamera -kokeilu• elvytysnuken päivitys• Lämpökehtoja• Lämpöpuhallin• Lämminilmakostutin• CPaP -laite• Lepotuoli + rahi ............................................................... (12 kpl)• Pulssioksimetri .................................................................. (2 kpl)• Potilaspatja .......................................................................... (21 kpl)• Saturaatiomittari ................................................................(3 kpl)• Verenpainemittari ........................................................... (2 kpl)• Skanneri• Voimistelumatto ............................................................... (8 kpl)• Odotustuoli• Otoskooppi .............................................................................(3 kpl)• Luuranko• Psykologin testit• Magneettipidennyslaite• Pora-saha -konsoli• Narkolepsiasopeutumiskurssi• infuusiopumppu ...........................................................(20 kpl)• ruiskupumppu ...............................................................(20 kpl)• Potilasnosturi• Kulmamittareita• Sykemittari• Sekuntikello ...........................................................................(5 kpl)• Tasapainolauta .....................................................................(5 kpl)• Terapiapallo ...........................................................................(6 kpl)• Steppilauta ..............................................................................(3 kpl)• Pinsettiotemittari• Crom-mittari• Sydänlasten sopeutumiskurssi• Puristusvoimamittari• Henkilökunnan työtunikat

Kuopion yliopistollinen sairaalahankinnat yhteensä 9258,19 1

• Valvonta- ja kuljetusmonitori• Taittopatjat vanhempien käyttöön• Lastenneurologian henkilökunnan koulutusmatka Joensuuhun• Televisio• Lastenpoliklinikan ja -neurologian yksikön avoimet ovet -tapahtuma

Listojen toivotaan helpottavan lahjoituksia harkitsevia yrityksiä,

yhteisöjä ja yksityishenkilöitä löytämään mieluisia tapoja aut-

taa klinikoita ja pieniä potilaita. Lastenklinikoiden Kummit ry:n

toimisto tarjoaa apuaan lahjoitusten käytännön toteutuksessa.

Toimiston yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 66. Kun

lahjoitus on tehty, internetin listalle merkitään myös lahjoitta-

jan nimi.

Oulun yliopistollinen sairaalahankinnat yhteensä 106 282,46 1

• antidecubituspatja .......................................................... (2 kpl)• Holter-laite eKG vuorokausi-nauhoituslaite• Defibrillaattori-monitori-tahdistin -yhdistelmä• Tympanometri• Hoitovaunu• Hoitovaunun tarvike• Leluja• Kudosfuusiogeneraattori (=erikoisdiatermialaite)• Pelit• Neopuff-tehohengityslaite .........................................(3 kpl)• Suihkutuoli lisävarusteineen• Sinivalolaite adro amelux• Kuulonseulontalaite• Pyörätuoli varusteineen .............................................. (2 kpl)• Tietokoneen mobiilityöpiste• Hermojen toiminnan seurantalaite• Kannettava tietokone potilaskäyttöön ............. (4 kpl)• Hoitovaunu• Suojaverho kiskoineen• Tarkkuusnäyttö rtg-kuvien katseluun ............. (2 kpl)• Verenpainemittari• infuusioautomaattien teline• Philips intelliVue MP5 siirtomonitori• Verenpainemansetti• Verenpainemittari• Työtuolit ................................................................................... (2 kpl)• akustoivat seinätaulut tarvikkeineen• Videot• Kamera• Dataprojektori

TAPAHTUMAOPAS

66 www.kummit.fi I Tapahtumaopas

KUMMIT-LEHTI:

Päätoimittaja: Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Toimitus: Primastory Ky ja Mennu-Media Oy

Toimitussihteeri: Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu: Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite: Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Tilaukset: Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, Fax (09) 8867 5201

Ilmoitukset: Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, Fax (09) 8867 5201

Kustantaja: Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos: 10 000 kpl

Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy

Paperi: MY Brite gloss 80 g/m

www.kummit.fi

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:

Lastenklinikoiden Kummit ryPohjoinen Makasiinikatu 6 A 5, 00130 HelsinkiPuh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210kummit@kummit.fi

Toiminnanjohtaja Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Projektipäällikkö Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi

Taloussihteeri Kirsti ”Kikka” Claverth Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi

Hallinnon ja Kaisa Heinonsalmimarkkinoinnin Puh. (09) 6824 5218assistentti kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Graafinen suunnittelija Marja-Leena Palomäki Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi

Viestintäpäällikkö Matti Valli Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi

Projektiassistentti Rudolf Donner (määräaikainen)

Nettikauppa Marie-Louise Frölander-Ulf Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot

Kummit verkossa: www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili: Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Kummeilla vilkas juhlavuosiVuosi 2013 on Lastenklinikoiden Kummien 20-vuotisjuhlavuosi. Niinpä Kummien ohjelmassa on tavallistakin enemmän tapahtumia.23.5.2013  Elämän kevät -konsertti, seminaari ja golfPäivä täynnä tapahtumia. elämän Keväästä lisäätämän lehden sivuilla 50–54.

28.5.2013  Kummit Golf, Vanajanlinna Golf, HämeenlinnaKevään Kummit Golf järjestetään perinteisesti Vanajan-linna Golfissa. Upeat puitteet ja rento kevätmeininki ovat olleet omiaan tässä tapahtumassa.

12.6.2013 Kummit Golf, KultarantaKesän toinen Kummit golf järjestetään jo kolmantena peräkkäisenä kesänä Kultaranta Golf resortin korkea-tasoisella kentällä. Luvassa hauska pelipäivä yllätyksellisen ohjelman kera.

4.8.2013 Kummit merellä, Tallink SiljaTallink Silja lahjoittaa huhti- ja lokakuun Helsinki-Tukholma -risteilyn tuotoista osan Kummeille ja vieKummit merelle 22 tunnin perheristeilyn merkeissäelokuussa. Laivalla luvassa hauskaa Kummit-ohjelmaa.

15.8.2013  Kummit Golf, HirsalaHirsalassa järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikattäyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiollakentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyvän-tekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

18.8.2013 Linnanmäkipurjehdus, Helsinki70–80 optimistijollaa valloittaa Töölönlahden alle12-vuotiaiden leikkimielisessä kisassa. Helsinginpurjehdusseura mahdollistaa myös pikkupotilailleoptariajelua Töölönlahdella.

25.8.2013 Hyväntekeväisyysjääkiekko-ottelu, HämeenlinnaHPK vastaan Mansester Broilers Tampereelta. Joukkueita vahvistetaan Kummi-pelaajin.

31.8. 2013 Midnight Run, HelsinkiKummi-artisti juontaa ja esiintyy tapahtumassa.

18.9.2013 Elämä Lapselle 20-vuotisjuhlakonsertti, HelsinkiKummit-vuoden päätapahtuma järjestetään perinteisesti Hartwall areenassa. elämä Lapselle -hyväntekeväisyys-konsertti on osa laajempaa elämä Lapselle -kampanjaa, joka pitää sisällään konsertin lisäksi tuotemyynnin jalipas- sekä päivätyökeräyksen. Konsertti kerää Suomenkuumimmat artistit sekä kansainvälisiä tähtiä esiintymään äärimmäisen tärkeän asian puolesta. elämä Lapselle-konsertti on yksi Suomen tunnetuimmista kulttuuri-tapahtumista. Se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1995.

3.10.2013 Kummit Bowling, Ruusula, HelsinkiKummien keilatapahtuma kerää taas yrityksiäkisailemaan pikkupotilaiden hyväksi.

Joulukuu 2013 Joulu Mielelle -konsertti, HelsinkiJoulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaanKummit-vuoden loppuhuipennukseksi. Konserttiesitetään perinteisesti MTV3-kanavalla.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muunmuassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelu-päiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia.Niistä, kuten myös suurempien tapahtumien tarkemmat päivämäärät, löydät tietoa Kummit-lehdestä,nettiosoitteesta kummit.fi sekä facebookista.

Life Boat

Yhdessä saamme aikaan pieniä ja suuria ihmeitä. Tuemme Lastenklinikoiden Kummien kanssa lasten kirurgista hoitoa, jotta pienet potilaat paranisivat ja voisivat nauttia lapsuudesta kuten lapsen tulisi: oman perheen lämpimässä syleilyssä. Elämän pieniin ihmeisiin kuuluvat yhdessä vietetyt onnenhetket: Nauru, juttelu, halaukset ja tanssi. Yhteiset illalliset, jaetut jälkiruuat ja pitkät aamiaiset. Näistä laivoillamme koetuista hetkistä syntyy muistoja, jotka kannattelevat meitä arjessa. Kun risteilette Helsingin ja Tukholman välillä “Kummit-kuukausina” huhtikuussa tai lokakuussa, lahjoitamme osuuden jokaisen risteilyn lipputuloista Lastenklinikoiden Kummeille. Tukekaamme jälleen pikkupotilaitamme viettämällä yhä enemmän laatuaikaa rakkaittemme kanssa! Kummit merellä -risteilyllä 4. elokuuta juhlistamme Kummien20-vuotista työtä lapsipotilaidemme hyväksi. Eläköön Kummit ja yhdessä tekemisen ilo!

www.tallinksilja.fi

20130227_TS_Kummit-manifest_kummit-lehti_210x297.indd 1 1.3.2013 13.14

Pienistä huolloista kasvaa

suuri apuLaakkonen tukee Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä Suomessa vähintään 40.000 eurolla vuodessa.Kun huollatat autosi Laakkosen asiantuntevassa merkkihuollossa, olet mukana tekemässä hyvää ja auttamassa pieniä potilaita.

Huollon ajanvaraus www.laakkonen.fi /eservice.php

Pienistä huolloista kasvaa

suuri apuLaakkonen tukee Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä Suomessa vähintään 40.000 eurolla vuodessa.Kun huollatat autosi Laakkosen asiantuntevassa merkkihuollossa, olet mukana tekemässä hyvää ja auttamassa pieniä potilaita.

Huollon ajanvaraus www.laakkonen.fi /eservice.php