kummit 2/2012

Kummitverkossa:kummit.fielamalapselle.fiLahjoita!

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 2/12 • 16. VUOSIKERTA WWW.KUMMIT.FI

Jenni Haukioklinikkavierailulla

JulisteessaROBIN

Äitejä ja isiähemmoteltiin taas

Vastasyntyneidentehohoito

UUTEENAIKAAN

Golf on monenkumminkin kesälaji

Aleksi taistelipikatahtia terveeksi

14 – 17Pakettiauto kääntyikevytmoottoripyörälläajaneen sastamalalaisen,tuolloin 16-vuotiaan AleksiMäki-Kerttulan eteen täysinyllättäen 30. syyskuuta viimevuonna. Aleksi halvaantui, jaensimmäisten kuvausten jälkeisetennusteet olivat lohduttomat:Aleksi ei tulisi kävelemään enää koskaan.Mutta vajaassa kuukaudessa Aleksi jo ottiensimmäiset askeleensa ilman apuvälineitä.Marraskuun lopulla, eli vajaan kahden kuukaudenkuluttua, hän pääsi sairaalasta kotiin lähes täysintoipuneena. Nopea toipuminen hämmästyttihoitohenkilökunnankin. Aleksi Mäki-Kerttulan selviytymis-tarinaan voit perehtyä tarkemmin tässä lehdessä.

2 www.kummit.fi I Sisältö

TÄSSÄ LEHDESSÄTÄSSÄ LEHDESSÄ

46 – 50

8 – 10

22 – 23

20 – 21

28 – 30

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 2/12 • 16. VUOSIKERTA • WWW.KUMMIT.FI

ÄitejähemmoteltiinSairaiden lasten äitejä irrotettiin raskaasta arjesta yhdeksi päiväksi muun muassa biljardin avulla.

Heidi ja Teemu-nalle Suomen-lahdellaEnsimmäinen Kummit-risteily keräsirunsaasti lapsia ja lapsenmielisiä laivalle.

Vanhemmatvahvasti mukaanTYKS:n käynnistämäprojekti tähtää vasta-syntyneiden perhe-keskeisempäänsairaanhoitoon.

Sairaanakinselviää koulustaTurun alueella on päässyt hyvään vauhtiin myös ’sairaiden lasten etäopetus’ -hanke.

Kummien konsertti avasi MM-kiekonViiden sivun paketti Suuresta Kiekko-konsertista.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön puoliso Jenni Haukio vieraili toukokuussa Helsingin Lastenklinikalla. Vastasyntyneiden teho-osastolla osastonylilääkäri Sture Andersson kertoi osaston toiminnasta. Haukio piipahti myös elinsiirto-osastolla ja lastenkirurgian teho-osastolla. Haukion klinikkavierailusta aukeamalla 18–19.Kannen kuva: Matti Hannula

Henkilöt:

Kumppanit:

22 Kummit-risteilyYhteistyö Tallink Siljan kanssa käyntiin

26 Kesäkauden avajaisetHelsingin klinikan pihalla oli säpinää

27 Kummit ja Teemu-nalle tien päällä

Tapahtumia muun Suomen klinikoilla

28 Äitien hemmottelupäiväViisi äitiä hemmoteltavina

38 American Car ShowJo 35. kerran

40 Isien hemmottelupäiväViisi isää hemmoteltavina

42 Golfi a NaantalissaKultarannassa pelattiin rahaa TYKS:lle

46 Suuri KiekkokonserttiViiden sivun paketti MM-konsertista

52 Live-musiikkia kevät- tapahtumassa

Face of God -yhtye psykiatria-keskuksen pihalla

53 TPS-kiekkoilijoita klinikallaLiigapelaajat ilahduttivat lapsipotilaita

55 Psykiatrian salibandy- turnaus

Maajoukkuetähtiä vahvistuksina

56 Golfi a HämeenlinnassaLinna Golfi ssa pelattiin K-HKS:n pottiin

11 Aavasaksan VesiLähdevedellä rahaa Kummeille

12 LaakkonenAutotalo rahoittaa syöpätutkimusta

24 ViledaWettex-rullilla rahaa lasten mielen-terveyteen

31 JumboKauppakeskus panostaa Kummien auttamiseen

54 IfVahinkovakuutusyhtiön kiva vappu-tervehdys

Palstat: 3 Tässä lehdessä

Se on tämä sivu!

5 Pääkirjoitus: Anne KnasterToiminnanjohtajan puheenvuoro

7 Miten osallistua Kummien toimintaan?

Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

37 Hanna-kummin viisaat valinnat

Hanna Partasen reseptivinkit

51 KummivieraskynäJanne Virtanen

61 På svenskaArtikkeleita toisella kotimaisella

64 ToivelistatMitä klinikoilla tarvitaan?

65 RojaltituotteetNäistä tuotteista tuloja Kummeille

66 TapahtumaopasPikaesittelyssä tulevat tapahtumat

66 YhteystiedotHenkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

Tapahtumat: 8 Liisa Lehtonen ja Sari Ahlqvist-Björkroth

Turun VVM-projektin voimanaiset

14 Aleksi Mäki-KerttulaSupernopea toipuminenhalvaantumisesta

18 Jenni HaukioTasavallan ykkösnainen vieraili klinikalla

20 Päivi Luoma ja Harri MantilaSairaiden lasten etäopetus

53 Sinuhe Wallinheimo ja Miikka Korja

Syntymäpäiväpelillä rahaa Kummeille

Sisältö I www.kummit.fi 3

Pyysimme julkkiksia laulamaan Ifin tunnusmusiikin netti-studiossamme ja samalla ansaitsemaan 10 000 euroa Lasten-klinikoiden lapsien hyväksi.

Kiitos Antti Ruuskanen, Martti Saarinen, Riki Sorsa, HarriMoisio, Puhuva Kone, MTV:n Janika, kun äänitit oman ”Don’t you worry” -versiosi Send a Song -studiossamme.

You rock!

Kuuntele julkkistenversiot ja äänitä omasiosoitteessa sendasong.fi

PÄÄTOIMITTAJALTA

Päätoimittajalta I www.kummit.fi 5

O s a l l i s t u m a l l a a u t a t1. Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 15,23 € + pvm.

2. Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155. Tekstiviestin hinta on 10 €.

3. Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

4. Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

5. Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi6. Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista

löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Anne Knastertoiminnanjohtaja

[email protected]

Kesälaitumet kutsuvat”uuSi laSTenSairaala HelSinkiin” on

ollut kevään puheenaihe usealla eri foorumilla.

Helsingin lasten ja nuorten sairaala eli lasten-

klinikka on tullut tiensä päähän monessa suh-

teessa, ja tarve uudelle modernille rakennuk-

selle on suuri. Tilojen ahtaus vaikuttaa monin

eri tavoin. Yksi konkreettinen ongelmatilanne

on, kun perheeseen syntyy pieni keskosvauva.

Vanhempien mahdollisuus ottaa osaa lapsensa

hoitoon on rajallinen tilanahtaudesta johtuen.

läheisyys ja läsnäolo ovat pienelle keskosvau-

valle tärkeää, ja Turun yliopistollisessa keskus-

sairaalassa meneillään olevasta projektista, jota

lastenklinikoiden kummit tukee, voit lukea

sivulta 8. kummit seuraa lastenklinikan tilan-

netta aktiivisesti ja toivoo tietysti, että päätös

uuden sairaalan rakentamisesta tehdään pian

ja että myös rakentaminen käynnistyy nopeasti.

lastensairaalaan saatiin toukokuussa arvovie-

ras, kun Tasavallan presidentin puoliso Jenni

Haukio kävi kummien kutsumana tutustu-

massa sairaalan toimintaan. kuvia tästä vie-

railusta on sivuilla 18 – 19. Myös muita vie-

railuja on kevään aikana ollut runsaasti niin

Helsingissä kuin muillakin klinikoilla. Teemu-

nalle on käynyt tapaamassa lapsia ja viemässä

norstar Oy:n lahjoittamia leluja niin kuopioon,

Tampereelle kuin Ouluunkin. Turussa lelulah-

joituksen toteuttivat TPS:n jääkiekkoilijat, jotka

tapasivat myös runsaasti jääkiekosta innostu-

neita potilaita. lisäksi kummit ja Tallink Silja

järjestivät Kummit merellä -risteilyn, jolle oli

saatu mukaan upea joukko lapsia ja lapsen-

mielisiä. Teemu-nalle ilahdutti niin pieniä kuin

vähän suurempiakin risteilymatkustajia.

Jääkiekko on ollut menneenä keväänä keski-

össä, ja kummien Suuri kiekkokonsertti toteu-

tettiin Helsingin Jäähallissa 3.5. Sivuilla 46 – 50

on artistihaastatteluja ja runsaasti kuvia kon-

sertista. lehden keskiaukeamajulisteessa on

huippusuosittu Robin, jonka tulette näkemään

myös syksyn Elämä Lapselle -konsertissamme.

”ellin” järjestelyt ovatkin jo täydessä vauh-

dissa ja artisteja julkaistu jo muutama. loman

jälkeen, elokuun alussa, julkistamme loput ja

odotamme todellisia huippuesiintyjiä Hartwall

areenalle keskiviikkona 12.9. liput (20 euroa/

lippu) konserttiin ovat myynnissä lippu.fi-myy-

mälöissä.

Golfin merkeissä on kerätty taas varoja niin

kultarannassa kuin Vanajan linna Golfissa,

ja kummeja on ollut mukana ennätysmäärä.

linna Golfissa tapahtuma oli jo yhdeksännen

kerran, ja ensi vuonna tiedossa on tuplajuh-

lat, kun juhlimme sekä kummien että golf-

tapahtuman tasavuosia. kummien 20-vuotis-

juhlavuoden suunnittelu on käynnistynyt, ja

pyrimme toteuttamaan useita erilaisia tapah-

tumia juhlavuoden kunniaksi.

kesälaitumet kutsuvat, ja kaivattu loma on

alkamassa monessa perheessä. kummien toi-

misto toivottaa rentouttavaa lomaa kaikille luki-

joilleen ja tukijoilleen! ❏

Kummien 20-vuotis-juhlavuoden suunnittelu

on käynnistynyt, japyrimme toteuttamaan

useita erilaisiatapahtumia juhla-vuoden kunniaksi.

aurinkomatkat.fi

Aurinko lähellä sydäntä

Aurinkomatkat tukee Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimintaa.Aurinkomatkat tukee Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimintaa.

Lastenklinikoiden Kummit ry- yhdessä teemme ihmeitä.

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle

Miten osallistuaKummien

toimintaan?

Lahjoitukset

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niinverkossa kummit.fi kuin puhelimitse0600 1 6000 (15,23 € + pvm). Lahjoi-tusten avulla parannetaan monen vastaalkutaipaleelle ehtineen elämänmahdollisuuksia.

KummiKaveriksi

KummiKaverit ovat säännöllisesti Kum-meille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetyssisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoistalahjoitusta varten.

KuukausiKummiksi

KuukausiKummit ovat suoraveloitus-sopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotkalahjoittavat kuukausittain rahaalapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet

Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaitaperheineen hoitojaksoihin ja virkistys-tapahtumiin. Pistelahjoitukset:www.kummit.fi

Vapaaehtoiseksi

Vapaaehtoisia tarvitaan erityisestiKummien järjestämissä tapahtumissa -tarjolla on hyvän mielen hanttihommia,kuten lahjoitussoittojen vastaanottamistaja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyökiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummientoimistoon [email protected]

Tapahtumasponsorointi

Tapahtumien osalta yhteistyö Kummienkanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuu-det. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyyaina Elämä Lapselle -konsertista KummitGolf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudeterikseen räätälöityyn projektiin ovat niinikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö

Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyvän-tekeväisyyteen välitettävään osuuteenperustuvat rojaltisopimukset ovat Kum-meille todella tärkeitä. Yrityksen kannaltarojaltisopimusten avulla voidaan mukavoit-taa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset

Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksillaon suuri merkitys esimerkiksi Kummienkonserttikeräyksiin. Yrityslahjoitustensesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminenkannattaa ja tulee todella tarpeeseen myösmuina vuodenaikoina. Yli 1000 €:nlahjoituksella saa tervehdyksenKummien televisiokonserttiin.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- jatutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksintaisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnytlahjoituksia yli 25 miljoonan euron edestä.

aurinkomatkat.fi

Aurinko lähellä sydäntä

Aurinkomatkat tukee Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimintaa.Aurinkomatkat tukee Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimintaa.

KUMMIUUTISIA

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Pernilla Sjöholm ja Matti Hannula

Kolme ja puoli vuotta kestänyt ’Vanhemmat vahvasti mukaan’ -koulutus-projekti on vastikään päättynyt Turun yliopistollisessa keskussairaalassa

ja laajenee nyt Lastenklinikoiden Kummien tuella valtakunnalliseksi.Projektin tavoitteena on luoda perhekeskeinen toimintatapa tilanteisiin,

missä vastasyntynyt lapsi joutuu olemaan sairaalahoidossa.

Vanhemmat vahvasti mukaan

Vastasyntyneiden teho-hoito astuu uuteen aikaan

TYkS kOuluTTaa kaHden seuraavan vuoden aikana neljä muuta sairaalaa perhelähtöiseen hoito-työhön. Syksyllä Turkuun tulee koulutettavaksi hen-kilökuntaa lahden ja Porin kaupunginsairaaloista.

Molempiin sairaaloihin koulutetaan kaksi mentori-sairaanhoitajaa, jotka sitten omissa sairaaloissaan hoi-tavat ruohonjuuritason koulutuksen potilaan vieressä. näin toimintatapa juurtuu normaaliin työhön. lahden

8 www.kummit.fi I Kummiuutisia

>

Kummiuutisia I www.kummit.fi 9

< Perhekeskeisellä vastasyntyneenlapsen sairaala-hoidolla on osoitettu olevan monia tärkeitä hyötyjä lapselle, vanhemmille ja myös sairaalalle.

ja Porin koulutus kestää vuoden. Sen jälkeen koulute-taan Oulun yliopistollinen sairaala sekä yksi pääkau-punkiseudun kolmesta synnytyssairaalasta.

– Tämä on pioneerityötä, sanoo TYkS:n lastenkli-nikan osastonylilääkäri Liisa Lehtonen, joka on ollut yksi projektin pääkouluttajista.

– aiemminkin on toki tehty erilaisia interventioita, joilla on pyritty parantamaan vauvan ja vanhempien vuorovaikutusta ja vanhempien voimaantumista van-hemmuuden rooliin. Samoin lapsen hoitoa on monen-kin projektin voimalla kehitetty lapsen kehitystä tuke-vaksi. Mutta me olemme tässä projektissa aika laajasti yhdistelleet erilaisia aspekteja, lehtonen korostaa.

– Sitä paitsi monet aiemmista projekteista ovat alkaneet liian myöhään. Me oikeastaan aloitamme jo ennen vauvan syntymää. Vanhemmat tulevat jo etukä-teen vastasyntyneiden teho-osastolle tutustumaan, jos tiedetään, että on tulossa keskosvauva tai vauva, joka jostain muusta syystä tarvitsee tehohoitoa. Meta-analyyseillä on todettu, että mitä aiemmin tällainen interventio aloitetaan, sitä enemmän sillä on vaiku-tusta. Monesti interventio aloitetaan vasta keskosen kotiutusvaiheessa. Silloin on menetetty jopa monta kuukautta, lehtonen huomauttaa.

Vuosina 2009 – 2010 TYkS koulutti puolet vastasyn-tyneiden teho-osaston eli keskolan henkilökunnasta. Vuoden 2011 alusta alkaen tuo koulutettu puolikas on tutoroinut toisen puolikkaan. näin on saatu koulutet-tua osaston koko henkilökunta.

– Toimintakulttuuri ei muutu, jos se ei koske kaik-kia, lehtonen korostaa.

Käytännön harjoittelu keskiössä

Psykologit ovat olleet päävastuussa koulutuksesta. amerikkalais-unkarilainen psykologian professori Zack Boukydis on suunnitellut koulutuksen perusra-

kenteen ja vastannut teoriakoulutuksesta.– Olennaisinta koulutuksessa on monitasoisuus,

sanoo psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth, joka puoles-taan on vastannut koko projektin vetämisestä sekä myös siihen olennaisena osana kuuluvien työnohjaus-ryhmien vetämisestä. ahlqvist-Björkroth on toiminut myös kolmantena pääkouluttajana.

– Teoriaa oli jo Turun koulutuksessakin suhteelli-sen vähän, ja valtakunnallisessa koulutuksessa sitä tu-lee olemaan vielä vähemmän, hän selvittää.

– Tästedes teoria oikeastaan perustuu vastavalmis-tuneeseen manuaaliin. Selkeästi keskeisin osa opette-lusta on käytännön harjoittelua ja nimenomaan oman työn ohessa. Tärkeänä osana Turun koulutuksessa oli-vat myös viikoittaiset työnohjaukset ryhmissä.

VVM-projekti on uniikki; sitä ei ole kopioitu mis-tään muualta. Projektissa etsitään eri tavoilla keinoja, joilla vanhemmat saadaan olemaan enemmän läsnä lastensa kanssa. Hoitokulttuuria kehitetään siten, että vanhemmat ovat tervetulleita ja pystyvät enemmän osallistumaan oman lapsensa hoitoon. Sen myötä lapsi kokee vähemmän eroa vanhemmistaan sairaalahoi-don aikana.

– näin lapsi saa oikeuden, joka kaikille lapsille kuu-luu: että vanhemmat ovat läsnä sairaalahoidon aikana, osastonylilääkäri lehtonen sanoo.

– Samalla vanhemmuus lähtee heti alkuvaiheessa kehittymään normaalisti eikä vaurioidu lapsen sairaa-lassaolon vuoksi. Se on kantava perusta myöhemmäl-le lapsuudelle, ja sillä on suuri merkitys vuosien ajan.

Arkkitehtuuri ja asenne

Seuraava suuri askel otetaan, kun uusi sairaala-arkkiteh-tuuri mahdollistaa ovien avaamisen vanhempien ympä-rivuorokautiselle läsnäololle. Sillä kun vanhemmat ovat sairaalassa vahvasti mukana lapsen hoitotyössä, vaadi-taan tietysti paljon toimintaneliöitä.

– niin, perhekeskeisessä hoidossa on kaksi isoa elementtiä: arkkitehtuuri ja asenne. lopputulos on

erinomainen, jos molemmat ovat kohdallaan, leh-tonen sanoo.

– asennetta muuttamalla me voimme nykyisis-säkin tiloissa kehittää perhekeskeistä hoitoa; lisätä vanhempien läsnäoloa. Turussa me olemme muun muassa tuoneet tehohuoneeseen äitejä sänkyineen.

kipeästä sektiohaavastakin huolimatta hän on voinut pitää lasta kenguruhoidossa. aiemmin ei vain ole aja-

teltu, että näinkin voisi toimia. Yhden huoneen me olemme uudelleenkalustaneet niin,

että perhe voi olla siellä yhdessä viimei-sen yön ennen kotiinlähtöä ja näin tur-

vallisesti harjoittelemalla saada itse-luottamusta vauvan kanssa pärjää-miseen.

lehtonen korostaa, että vanhem-mat voivat tulla vastasyntyneiden teho-osastolle mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Jatkuu seuraavalle sivulle

Psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth (vas.) ja osaston-ylilääkäri Liisa Lehtonen ovatolleet avain-asemassa VVM-projektin ensim-mäiset vuodet.

>

KUMMIUUTISIA

10 www.kummit.fi I Kummiuutisia

Hanna Krannila hoivaa jo tottuneesti keskospoikaansa Eeroa.Osastonylilääkäri Liisa Lehtonen ja sairaanhoitaja Elina Haaslahtiseuraavat pääosin sivusta.

Pikku hiljaa enemmän mukaanTurkulainen Hanna krannila synnytti eero-pojan 27. huhtikuuta raskausviikolla 25 + 6. krannilan esikoislapsi painoi syntyessään 720 grammaa. Touko-kuun lopulla vaaka näytti jo nelinumeroisia lukemia.

– On ollut sekä ala- että ylämäkiä, mutta tällä het-kellä hän voi hyvin, Hanna krannila kertoo.

– kun ei itselläni ole aiempaa vertailupohjaa, mi-nun on varmaankin ollut helpompi sopeutua siihen, että lapsi on keskoskaapissa ja pienikokoinen.

Hanna krannila oli ollut osastolla lähes joka päivä aamusta iltaan.

– Hoitohenkilökunta on todella ammattitaitoista. Me olemme eeron isän kanssa päässeet pikku hil-jaa enemmän mukaan hoitotoimenpiteisiin. alussa tuskin uskalsimme koskea poikaan, kun hän oli niin pieni. nyt saamme jo vaihtaa vaippaa ja antaa ruokaa. Olemme jo hyvin sopeutuneet siihen, että meillä on tällainen pieni poika.

eeron laskettu aika oli 4. elokuuta.– Suunnilleen niihin aikoihin voimme näillä näky-

min lähteä pojan kanssa täältä kotiin, Hanna krannila totesi.

usean hoitoviikon – joskus jopa kuukausien – yhteistyöjakson aikana perheen ja hoitohenkilökun-nan välille kehittyy kiinteä suhde.

– keskoslapsen kotiinpääsy on aina sekä palkitseva että haikea hetki, sairaanhoitaja Elina Haaslahti mää-rittelee.

– koska keskoslapsen elämä on tasapainoilua, on keskoslapsen hoitamisessa paljon huomioitavaa. Mei-dän päätehtävämme on tuoda vanhemmat vahvasti mukaan ja aktivoida sekä opastaa heitä kaikessa, mitä he haluavat tehdä. Ja tietysti kannustamme heitä uskal-tamaan. Yhdessä vanhempien kanssa keskustelemme ideoista ja pohdimme päivän ohjelmaa, Haaslahti ker-too yhteisistä rutiineista. ❏

Jatkoa edelliseltä sivulta – Mutta se, että vanhemmat voisivat olla sairaalassa monta viikkoa ympärivuorokau-tisesti, vaatisi asianmukaiset tilat wc- ja suihkutiloineen.

Sellaista sairaalaa Turkuun jo suunnitellaan. uuden lasten- ja naistensairaalan toivotaan olevan valmis vuonna 2018.

– Suomen kaikissa yliopistosairaaloissa suunnitel-laan perhehuonemallista osastoa, liisa lehtonen tietää.

– Jo niitä odotellessa voimme tehdä toimintakult-tuurin muutoksen. uuteen toimintaympäristöön siir-tyminen tulee sitten sujumaan kivuttomasti. Henkilö-kunnan on valmistauduttava siihen, että lapsen van-hemmat voivat olla paikalla 24/7 ja ottavat alusta asti vastuuta vauvan hoivaamisesta. Hoitaja voi astua aske-leen taaksepäin ja ohjata vanhempia, on sitten kysees-sä kuinka pieni ja sairas lapsi hyvänsä. kyllä vanhem-mat oppivat hoitamaan vauvaa, eikä kotiinlähtö ole sit-ten sairaalajakson päätyttyä niin pelottava ja ahdistava.

Ero lapsesta altistaa riskeille

Jos isompi lapsi joutuu sairaalaan, vanhemmat yleensä osaavat vaatia omaa läsnäoloaan sairaalassa. Mutta kun

vauva syntyy ja viedään suoraan synnytyssalista teho-hoitoon, äiti harvoin osaa vaatia, että hänen pitää olla mukana teho-osastolla.

– Vanhempia pitää tukea, kun kiintymyssuhde vau-vaan on vielä alkuvaiheessa. kun keskonen joutuu ole-maan jopa useamman kuukauden sairaalahoidossa en-nen kotiinpääsyä, on sillä lapsen myöhemmän elämän kannalta todella suuri merkitys, lehtonen ja ahlqvist-Björkroth painottavat.

ahlqvist-Björkroth on erikoistunut pienten lapsen psykologiaan ja ollut mukana monissa projekteissa, joissa on tutkittu lasten varhaisvaiheen kehitystä joko vanhemmuuden tai lapsen kehityksen näkö-kulmasta.

– Syntymän jälkeinen lapsen ja vanhemman koh-taaminen on ainutlaatuinen ja erittäin merkitykselli-nen hetki kenelle tahansa. Siksi saman tien eroon jou-tuminen altistaa riskeille suhteen kehittymisessä. Sen vuoksi siihen on hoitosysteemeissä kiinnitettävä huo-miota, oli kysymyksessä mikä lapsen sairaus tahansa. Pitkäaikainen erossaolo on iso riski myös vanhempi-en mielialaongelmille ja ahdistuneisuudelle, ahlqvist-Björkroth sanoo. ❏

Lähdevedellä rahaaKummeille

www.kummit.fi 11

Aavasaksan Veden hallituksen puheen-johtaja Petri Hautala on tyytyväinen saatuaan Sara La Fountainin ”kummi-veden kasvoksi”.

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Lähdevedellä rahaaKummeille

Aavasaksan Vesi lahjoittaa jokaisesta myydystä Teemu-nalle -etiketillä varustetustapuolen litran lähdevesipullosta Lastenklinikoiden Kummeille 10 senttiä.

aaVaSakSan Veden ja lastenklinikoi-den kummien yhteistyö käynnistyi jo vii-me syksynä. Silloin yritys alkoi lahjoittaa kummien tapahtumiin lähdevettä.

– Yhteistyö lastenklinikoiden kummi-en kanssa on useamman vuoden projekti, mutta siirrämme rahat kummeille kuu-kausittain, kertoo aavasaksan Veden halli-tuksen puheenjohtaja Petri Hautala.

– aavasaksan Veden tavoitteena on myy-dä miljoona kummit-vesipulloa vuodessa, mikä tietäisi samassa ajassa 100 000 euroa lahjoitusrahaa. Ottaa tietysti oman aikansa, ennen kuin pääsemme sellaiseen vauhtiin. kauppiaat ja asiakkaat ovat ottaneet tämän tuotteen todella hyvin vastaan, joten uskon, että tavoitteeseen päästään, Hautala sanoo.

– Tarkemman lahjoituskohteen saavat kummit itse määritellä. Heillä on parempi tietämys siitä puolesta.

Talkootyöllä tavoitteeseen

aavasaksan Veden vuotuinen tuotantoka-pasiteettikatto on nykyisellä konekannalla noin seitsemän miljoonaa pullollista. Teh-taassa työskentelee vain yksi vakituisessa työsuhteessa oleva henkilö.

– Me muut viisi olemme toistaiseksi talkoolaisia, joiden sydäntä lähellä on las-tenklinikoiden kummien toiminta, kertoo Hautala.

– lähdevetemme on peräisin lapista puhtaalta vedenmuodostusalueelta. Vesi on tutkitusti laadukasta ja erittäin hyvän makuista.

aavasaksan Vesi Oy on paikallisten asukkaiden vuonna 2004 perustama lähdeveden pullottajayritys. Osakkeen-omistajia on tällä hetkellä 165. aavasaksan Veden tehdas sijaitsee Ylitorniossa. Vaikka vesi tulee pohjoisesta, käytännön toiminta painottuu etelä-Suomeen. Varsinkin pääkaupunkiseutu on erittäin oleellinen alue.

– kesko on tukkuliikkeistä ensimmäi-senä ottanut kummit-lähdeveden myyn-tiinsä. Muutkin tukkuliikkeet on tarkoitus saada mukaan, Hautala kertoo.

Kolmannessa polvessa

aavasaksan Vesi siis kerää Petri Hautalan johdolla kummeille isoa pottia: jokaisesta ostetusta kummit-lähdevesipullosta tulee lastenklinikoiden kummeille 10 sent-

tiä. Hautalasta on tullut kummien ystävä omien kokemustensa kautta.

– Tyttäreni syntyi 14 vuotta sitten kesko-sena. Turun yliopistollisen keskussairaa-lan lastenklinikka tuli hänen elämänsä al-kuvaiheissa tutuksi. Sitä kautta kummit on noussut lahjoituskohteenani etusijalle. aiemmin olen ollut pienlahjoittaja, toteaa Hautala, joka on jo kolmannessa polvessa tekemisissä juomaveden kanssa.

– Sekä isoisäni että isäni porasivat vesi-kaivoja. nyt olen toteuttamassa lapsuuden haavettani, sillä jo pikkupoikana ajattelin, että vedellä voi tehdä hyvää, kertoo naan-talissa syntynyt ja siellä edelleenkin asuva Hautala.

– kiitos tämän projektin onnistumisesta kuuluu tietysti kauppiaille ja asiakkaille, hän korostaa.

Sara La Fountain vauhdittaa

aavasaksan Veden kummit-kampanjaa on jo lähtenyt vauhdittamaan muun muassa tv-kokkina tunnettu Sara La Fountain. kummit-lähdevesi -kampanjaa vauhdite-taan myös omilla Facebook-sivuilla www.facebook.com/kummitlahdevesi. ❏

12 www.kummit.fi

Toimitusjohtaja Timo Yli-Salomäki toteaa Laakkosen ja Lastenklini-

koiden Kummien yhteistyön startanneen kaikin puolin hyvissä merkeissä.

Perinteikäs autotalo auttaa Kummeja


Laakkoselta rahaa lastensyöpätautien tutkimukseen

laakkOSen Ja kuMMien yhteistyö käynnistyi viime syksynä.

– laakkonen on vuosien saatossa perin-teikkäänä perheyrityksenä tukenut monen-laisia tahoja. Mutta raha ei ole välttämättä kanavoitunut kovin järkevästi, eli emme ole olleet loppujen lopuksi varmoja, että lah-joitus menee oikeaan käyttötarkoitukseen, sanoo autotalo laakkonen Oy:n ja Veljek-set laakkonen Oy:n toimitusjohtaja Timo Yli-Salomäki.

– koska haluamme joka tapauksessa auttaa apua tarvitsevia, mietimme, mikä olisi riittävän ammattimainen organisaa-tio kumppaniksi. kovin montaa vaihtoeh-toa ei ollut, ja kummit oli niistä selkeästi luontevin, koska haluamme auttaa nimen-omaan Suomessa, Yli-Salomäki korostaa.

– Mikäpä sen tärkeämpää, kuin saada sairas lapsi terveeksi? Se on varmasti jokai-selle isälle ja äidille tärkein asia maailmassa.

Huollattamalla hyväntekijäksi

laakkonen tukee lasten syöpätautien tutki-musta tulouttamalla osan voitostaan kum-meille.

– Vähintään 40 000 euroa vuodessa, mutta se voi olla paljon enemmänkin, toi-mitusjohtaja Yli-Salomäki sanoo.

– erityisesti lasten sairaanhoito ja las-ten sairauksien tutkimus on kallista. Tällai-sessa hyvinvointiyhteiskunnassa voisi tie-tysti kuvitella, että valtio kustantaa kaiken. Mutta suhteellisen korkeasta verotuksesta huolimatta valtiolla on menoja niin paljon,

Laakkosen autokonserni ja Lastenklinikoiden Kummit ovat tehneetyhteistyösopimuksen, jonka myötä Laakkonen tukee lasten syöpätautien

tutkimusta kymmenillä tuhansilla euroilla vuodessa.

että yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoi-tuksiakin tarvitaan.

käytännössä laakkonen kerää lahjoi-tusvarat autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla.

– lisäksi meillä on erilaisia määrä-aikai-sia kampanjoita, joilla rahaa kummeille kerätään. Olemme esimerkiksi siirtäneet jokaisesta koeajosta tietyn summan kum-meille. Vastaavanlaisia kampanjoita var-masti tulee jatkossakin, Yli-Salomäki sel-vittää.

Molemminpuolista apua

Huhtikuun kampanjapäivillä laakkosen myyntipisteissä ympäri Suomen olivat esiintymässä kummiartistit Arttu Wiskari, Kim Herold, Tommi Läntinen ja Stina Girs.

– kun kummien organisaatio on niin iso, sieltä löytyy tarvittaessa apua myös meillepäin. Siinäkin mielessä tämä on mu-kavaa yhteistyötä, Yli-Salomäki painottaa.

– Ja olemme lähteneet siitä, että tämä yhteistyö kestää pitkään. Meillä on myös kummien keräyslippaat ja Teemu-nallet esillä kaikissa toimipisteissämme. asiak-

kailta on jo tullutkin positiivista palau-tetta siitä, että me olemme auttamassa

sairaita lapsia, toimitusjohtaja Yli-Salomäki myhäilee.

laakkonen Yhtiöihin kuuluva pe-rinteikäs laakkosen autokonserni on Suomen suurin autoalan vähit-täismyyntiketju, jolla on toimipis-teitä 20 kaupungissa kaikkiaan 28 kappaletta. autoedustuksia on 13. konserni työllistää yh-teensä 1200 henkilöä, ja vuon-na 2011 se myi noin 28 000 autoa. ❏

Välineet luoviin hetkiin.

Paperipalvelu tukee Lastenklinikoiden Kummit ry:n

toimintaa.

Vantaapuh. 0207 750 444

Tamperepuh. 0207 750 401

Jyväskyläpuh. 014 333 4250

www.paperipalvelu.fi [email protected]

SELVIYTYMISTARINA

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Juha Loikkanen ja Mäki-Kerttuloiden arkisto

Vauhdilla takaisinkävelevien kirjoihin

Aleksin supernopea toipuminenlöi hoitohenkilökunnankin ällikällä

14 www.kummit.fi I Selviytymistarina

”Ei todennäköisesti kävele koskaan.””Voi ehkä kävellä kepeillä ensi juhannuksena.”

Sastamalalaisen Aleksi Mäki-Kerttulan kohdalla ensimmäisetennusteet rajun, viimesyksyisen liikenneonnettomuuden jälkeen

menivät onneksi pahasti pieleen. Alle kuukaudessa Aleksijo otti ensimmäiset askeleensa ilman apuvälineitä.

Vajaan kahden kuukauden kuluttua hänet kotiutettiinsairaalasta lähes täysin toipuneena.

kun Minna Ja TiMO Mäki-kerttula olivat viime syyskuun viimeisenä päivänä Sastamalan jäähallissa seuraamassa Vammalan Palloseurassa ringetteä pelaa-van Anni-tyttärensä harjoituksia, heilahti perheen arki yhtäkkiä pahan kerran. esikoispojalta Antonilta tuli viesti, että perheen keskimmäinen lapsi, silloin 16-vuotias aleksi, oli törmännyt 125-kuutioisella kevyt-moottoripyörällä pakettiautoon lähellä Sastamalan keskustaa.

– Pakettiauto tuli suoralla tiellä vastaan ja kääntyi yhtäkkiä jonkin liikkeen pihaan, suoraan eteeni. kuski ei tainnut ollenkaan huomata minua, aleksi tuumii.

– lensin maahan. Jaloissa ei ollut tuntoa ollenkaan. Sokkikin oli tietysti päällä.

anton-veli oli niin ikään liikenteessä ja osui sattu-malta paikalle lähes heti.

– ei näyttänyt, että olisi pahasti käynyt, hän muis-telee.

anton soitti vanhemmilleen, jotka ehtivät pian on-

nettomuuspaikalle jäähallilta, parin kilometrin päästä.– aleksi oli ambulanssissa, tajuissaan ja päällepäin

ihan ehjänä, Minna-äiti muistaa ensimmäiset havain-tonsa.

– Mutta hän sanoi, että selkään sattuu.– aleksi sanoi myös, ettei tunne jalkojansa, Timo-

isä lisää.– Mutta emme me siinä osanneet hänen tilannet-

taan sen tarkemmin ajatella.

Huonoja ja parempia uutisia

aleksi kiidätettiin Tampereen yliopistolliseen sairaa-laan, missä traumatiimi oli hälytetty valmiuteen.

Vanhemmat ajoivat perässä, ja ensiapupoliklinik-ka acutassa odotellessa aika tuntui pitkältä. kuvaus-ten jälkeen tuli ensimmäinen diagnoosi: selkärangas-sa rintarangan alueella useita murtumia sekä kaulani-kamassa ja lapaluussa murtumat.

– Ortopedi Kimmo Vihtonen tuli meille teho-osas-ton odotusaulaan yhtään kaunistelematta kertomaan, että pahasti on käynyt: jalat eivät toimi, eli aleksi on halvaantunut. Hoitaja haki positiivista esiin: kädet toi-mivat, ja pää on ehjä, Minna Mäki-kerttula kertoo.

Ortopedi Vihtonen leikkasi aleksin lähes saman-tien. Murskaantuneita nikamia yritettiin saada kasaan ja selkärankaan laitettiin tukilevyjä.

– Vihtonen soitti meille seuraavana aamuna ja ker-toi, että on vähän parempia uutisia: tilanne ei ollutkaan niin paha kuin miltä kuvissa näytti, Minna-äiti kertoo.

– eli ikään kuin pohjan kautta lähdettiin toivoa rakentamaan.

– Selkäydin ei ollut poikki, vaan pelkästään venynyt ja puristunut. kaulanikaman murtumakaan ei onneksi ollut paha. Muuten seurauksena olisi ollut neliraaja-halvaus, Timo-isä tietää.

leikkauksen jälkeen aleksi oli pari päivää teho-osas-tolla, kunnes hänet siirrettiin lasten kirurgiselle osas-tolle. kuntoutus aloitettiin jo ensimmäisen sairaala-viikon aikana. Yhtään liian pitkään ei aleksin annet-tu maata, jotta toipumiselle olisi parhaat mahdolliset edellytykset, vaikka murtunut lapaluukin omalta osal-taan vaikeutti fysioterapiaa etenkin ensimmäisen kuu-kauden aikana. Onneksi fysioterapeutti Päivi Linno-vaara tiesi tarkkaan, mikä aleksille on parasta. eikä aleksin omassa asenteessakaan ollut moittimista. Sit-keys palkittiinkin pian.

< Aleksille eijäänyt viime-syksyisestä onnettomuudesta minkäänlaista ajokammoa. Nyt maisemat vaih-tuvat jo kiivaasti uuden skootterin selässä.

> Tässä 18. loka-kuuta otetussa kuvassa Aleksi on vastikään päässyt istumaan pyörä-tuoliin.

Selviytymistarina I www.kummit.fi 15

Koko Mäki-Kerttulan perhe koollapuutarhassa: takana Anton, Anni jaMinna-äiti, edessä Timo-isä, Aleksija berninpaimenkoira Obelix.

– Parin viikon jälkeen vasen jalka alkoi jo vähän liikkua, aleksi kertoo.

– ei siinä vaiheessa kuitenkaan voinut vielä tietää, mihin pisteeseen hän toipuu ja kuinka kauan toipu-minen kestää, Minna-äiti painottaa.

”Vähän ihmeissään olivat”

ammatikseen koulukyytejä Sastamalassa ajava Timo Mäki-kerttula oli kahden olkapääleikkauksensa myötä sattumalta sairauslomalla koko ajan, kun aleksi oli sai-raalassa. Minna Mäki-kerttula oli aleksin onnettomuu-den jälkeen neljä viikkoa sairauslomalla. Hän palasi töihin seuraavana päivänä sen jälkeen, kun aleksi oli ensimmäisen kerran päässyt käymään kotona.

Tasan neljän viikon kuluttua onnettomuudesta aleksi siis pääsi viikonloppulomalle. Hänet tuotiin pyörätuolilla. Jo muutama päivä aiemmin aleksi oli ottanut ensimmäiset askeleensa sairaalassa ”fordin” avulla. Sen jälkeen alkoi harjoittelu kyynärsauvoilla.

Marraskuu alkoi aleksin osalta sairaalassa portais-sakävelyharjoitteilla. Puolitoista viikkoa myöhemmin hänet siirrettiin lasten kirurgiselta osastolta neurolo-gian ja kuntoutuksen osastolle jatkohoitoon. Torstai-na marraskuun 24. päivä, kahdeksan viikon kuluttua onnettomuudesta, aleksi kotiutettiin.

– kai ne vähän ihmeissään olivat, vastaa aleksi

< Oikeastaan vain pitkä leikkausarpi Aleksin selässä kertoo enää viime syyskuun viimeisen päivän tapahtu-mista.

16 www.kummit.fi I Selviytymistarina

Onneakin onnettomuudessa toki oli,mutta Taysin korkeatasoinen sairaanhoitoja Aleksin oma sitkeys olivat tärkeimmät tekijät, että Aleksi voi jatkaa elämäänsälähes samalla tavalla kuin ennenkin.

kysymykseen, kuinka Taysin henkilökunta suhtautui hänen pikaiseen toipumiseensa.

– eivät muista vastaavaa tapahtuneen, Timo Mäki-kerttula täydentää.

kaksi päivää kotiuttamisen jälkeen aleksi vielä kä-veli keppien kanssa – varmuuden vuoksi. Sen jälkeen kepit saivat jäädä nurkkaan.

Takaisin kaksipyöräisen selkään

aleksi täytti maaliskuun 19. päivänä 17 vuotta. Hänen ensimmäinen lukiovuotensa keskeytyi onnettomuu-den vuoksi tilapäisesti. Helmikuun alussa aleksi palasi pulpettiin.

– lukion jaksojärjestelmän vuoksi aiempi paluu ei olisi ollut mahdollista, hän selvittää.

– eikä aiempaa kouluun paluuta muutenkaan suo-siteltu, sillä rankka toipumisjakso selvästikin väsytti aleksia pitkään, isä täydentää.

Fysioterapia on jatkunut yksityisellä puolella Sasta-malassa, aluksi kolme, nykyään kaksi kertaa viikossa.

– Vasemman jalan ojennuksessa on vielä pientä puutetta, Minna-äiti sanoo.

– ei ihan sata- mutta 90-prosenttisessa kunnossa, aleksi itse määrittelee kokonaistilanteensa.

aleksi on pelannut jääkiekkoa, mutta viime syyske-sällä hän huomasi lukio-opintojen vievän niin paljon aikaa, että lätkä saa jäädä. kaksipyöräisellä ajaminen sen sijaan on taas sitkeästi mukana kuvioissa. Min-käänlaista kammoa ei jäänyt.

– Maaliskuussa hän jo sanoi minulle ostavansa moottoripyörän. kaverilla olisi ollut myytävänä. Vähän

ihmettelin ja yritin toppuutella. Myöhemmin keväällä moottoripyöräliikkeessä aleksi taas tosissaan katseli pyöriä ja antonin moottoripyörälläkin vähän ajeli. Onneksi aleksi lopulta päätyi skootteriin. Se on hyvä peli, ja siihen olin suostuvainen. eikä lääkärikään kiel-tänyt ajamasta, ei tosin suositellutkaan, Timo Mäki-kerttula hymähtää.

Puhdas vahinko

kolarissa lunastuskuntoon mennyt kevytmoottoripyörä ei ollut aleksin oma, vaan hänen kaveriltaan lainassa.

– aleksi oli pari viikkoa aiemmin käynyt näyt-tämässä sitä meille. Oli ostoaikeissa. Hän oli käy-nyt uudelleen näyttämässä sitä meille aiemmin sinä samaisena päivänä, kun tuo onnettomuus tapahtui, Timo-isä jatkaa.

– Onneksi aleksilla oli päässään samaisen kaverin laadukas kypärä. Hänhän lensi autoa päin pää edellä. kypärä meni muodottomaksi. Paljon huonommin olisi aleksin käynyt huonommalla kypärällä, Minna ja Timo Mäki-kerttula toteavat vaimeasti.

Mäki-kerttuloilla ei ollut vaateita pakettiauton kuljet-tajaa kohtaan. Päihteillä ei ollut osuutta asiaan.

– Se oli vahinko, joka voi sattua kenelle tahansa, kun liikenteessä ollaan, Minna Mäki-kerttula kuittaa.

– Mutta kyllä suomalainen sairaanhoito näytti taas tasonsa. Olihan meillä onneakin, että ortopedian ja traumatologian ylilääkäri kimmo Vihtonen sattui sil-loin olemaan Taysissa päivystysvuorossa. Hän on terä-vintä huippua alallaan, isä ja äiti Mäki-kerttula kiitte-levät. ❏

Selviytymistarina I www.kummit.fi 17

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

18 www.kummit.fi I Klinikkavieras

Jenni Haukio tutustuiLastenklinikantoimintaan

Vastasyntyneiden teho-osastonylilääkäri Sture Andersson kertoiJenni Haukiolle osastonsatoiminnasta ja haasteista.

> HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Lindén,Jenni Haukio sekä naisten ja lastentautien tulosyksikönjohtaja Jari Petäjä ryhmäkuvassa.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön puolisoJenni Haukio vieraili Helsingin Lastenklinikalla10. toukokuuta. HUS:n naisten ja lastentautientulosyksikön johtaja Jari Petäjä esitelmöialuksi Haukiolle lastensairaalan tämän-hetkisestä tilanteesta ja uudisrakennus-hankkeesta. Sen jälkeen Haukio tutustuimuutamaan osastoon.

KLINIKKAVIERAS

>

>

>

Klinikkavieras I www.kummit.fi 19

< Erikoislääkäri Tuula Hölttä (oik.)ja osastonhoitaja Annika von Schantzvalaisivat presidentin puolisollemunuais- ja elinsiirto-osastontoimintaa.

Vastasyntyneiden teho-osastollapuhuttiin pääosin vakavaa asiaa,mutta ylilääkäri Sture Anderssonin”luento” kirvoitti sentään naurutkinKummien toiminnanjohtaja Anne Knasterin, Kummien puheenjohtajaTumppi Raasion ja Jenni Haukionsuupieliin. Taustalla Jari Petäjä javastasyntyneiden teho-osastonosastonhoitaja Elisabet Mäntysalo.

Jenni Haukio kuunteli tarkkaavaisena naisten ja lastentautien tulosyksikön johtajan Jari Petäjän selvitystä Lasten-klinikan tämän hetken tilanteesta.

Osastonylilääkäri Paula Rautiainen esitteli Jenni Haukiolle uudehkoa teho-osastoa.

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Matti Hannula ja Harri Mantila

Koulu on oleellinen osa lapsen ja nuoren elämää. Jos lapsi sairastuu vakavastieikä voi käydä koulua, häneltä viedään pois valtava pala elämää. Sairaan lapsen

opetusta kehittävien etäopetushankkeiden tavoitteena on tuottaa välineitä,joista on tällaisissa tilanteissa apua.

20 www.kummit.fi

Kun oppilas sairastuu

Etäopetuksesta voi ollaiso apu

eTäOPeTuS käSiTTää kaikkea toi-mintaa, missä oppilas ja opettaja ovat fyy-sisesti eri paikassa. etäopetuksen valtakun-nalliseen koordinointihankkeeseen kuuluu 13 hanketta eri puolilla Suomea. Viimeksi Opetushallitus on rahoittanut ’sairaan lap-sen etäopetus’ -kokonaisuutta. kaikkiaan rahoitusta sai viisi hanketta, joista tuohon kokonaisuuteen kuuluu selkeästi neljä: Maskussa toimiva eSkO-hanke, rova-niemellä toimiva luMi-hanke, riihimä-ellä SaTula-hanke ja helsinkiläisen Vii-kin normaalikoulun anti-Virus -hanke.

– kaikissa on sama periaate: miten voi-daan auttaa oppilaita niissä tilanteissa, missä he eivät pysty osallistumaan oman

koulun opetukseen, sanoo etäopetuksen valtakunnallisen koordinointihankkeen, ekOn, vetäjä Päivi Luoma.

– Oppilas voi joutua olemaan pitkään sairaalassa, jolloin hän tosin kuuluu sai-raalakoulun opetuksen piiriin, mutta yhte-ydenpito omaan kouluun on tärkeää. näin on myös silloin, jos oppilas on pitkään kotona. Silloin olisi yhteys järjestettävä kotoa kouluun.

Valtakunnallisestikirjava tilanne

TVT:n (tietoja viestintätekniikka) hyödyn-täminen on asian ydin.

– uudet laitteet ja ohjelmat, uusimpina iPadit ja muut tabletit, ovat tulleet mukaan erittäin lyhyessä ajassa, ja niiden käyttö tulee räjähdysmäisesti lisääntymään, Päivi luoma uskoo.

– Hankkeiden tavoitteena on löytää val-takunnallisia toimintatapoja; jotta löyde-tään hyvät ja kannattavimmat toimintamal-lit ottaen huomioon myös sen, että on sekä ruumiillisia että psyykkisiä sairauksia.

etäopetus.fi -sivulle sekä hankekohtai-sille sivuille kerätään tietoa kokemuksista. kun oppilas sitten sairastuu, voi näiltä sivuilta hakea tietoa eri vaihtoehdoista.

– Turun yliopiston oppimistutkimuksen keskus on ollut vahvasti mukana tutkimus-

Harri Mantila painiimaskulaisen eSKO-

hankkeen kimpussa,Päivi Luoma koordinoi

valtakunnallisestietäopetushankkeita.

www.kummit.fi 21

työssä, ja tutkija Minna Nummenmaa tu-lee osana tutkimusta keskittymään sairaan lapsen etäopetusmalleihin. Maailmalla asi-aa on tutkittu todella vähän, luoma kertoo.

– Monissa euroopan maissakin etäope-tusta on kuitenkin jo käytetty ja ollaan asi-assa pidemmällä kuin Suomessa. Mutta esimerkiksi ruotsissa on vasta virinnyt pientä kiinnostusta, kertoo Harri Mantila. Hän toimii luokanopettajana Maskussa kurittulan koulun ala-asteella ja oman toi-mensa ohessa eSkO-hankkeen koordinaat-torina.

– Suomessakin eri alueilla ollaan aivan eri vaiheissa, Mantila jatkaa.

– esimerkiksi Turun alueelle on jo muo-dostunut toimiva käytäntö, miten toimi-taan, kun oppilas sairastuu esimerkiksi syöpään. Sairaalakoulun opettaja on heti yhteydessä kotiin ja kertoo, että on olemas-sa tällainen etäopetuksen työkalu. Sairaala-koulusta ollaan myös yhteydessä kaupun-gin tekniseen toimeen, hän valottaa.

– itselläni on ollut tärkeänä pointtina se, että kun perheeltä on ”vedetty matto alta”, on edes yksi asia, josta heidän ei tar-vitse murehtia. Minulla on omien koke-musteni kautta inhimilliset lähtökohdat eSkO-hankkeeseen, sillä itselleni on osu-nut Maskussa kurittulan ala-asteelle kaksi syöpään sairastunutta oppilasta, Mantila toteaa.

– ensimmäinen tapaus oli 2000-luvun alussa, jolloin käytössä olivat vielä iSdn-yhteydet, joita Turun saaristossa käytettiin etäopetuksessa. Siltä pohjalta keksin, että miksei voisi samalla periaatteella opettaa kotona olevaa yksittäistä oppilasta. Paikal-liset puhelinyritykset tulivat mukaan aut-tamaan idean käytännön toteutuksessa, Mantila kiittelee.

– Pari vuotta sitten tuli toinen tapaus. Minulle tuli ’deja vu’ -ilmiö: taas piti jär-jestää etäopetusmahdollisuus. Tekniikka oli onneksi sillä välillä kehittynyt, halven-tunut ja yksinkertaistunut.

Monia isoja etuja

Molemmissa Mantilan tapauksissa suu-rin pointti on ollut pitää sairastunut lapsi kiinni sosiaalisessa ympäristössä.

– esimerkiksi välitunneilla jotkut lapset jäivät juttelemaan sairastuneen oppilaan kanssa niitä näitä. kaikkiaan etäopetuk-sen myötä tulee monia isoja etuja: hoitojen jälkeen lapsen on paljon helpompi palata luokkaan, eikä esimerkiksi tarvitse miettiä luokalle jäämistä. etäopetus myös kasvat-taa terveitä luokkatovereita aika lailla, sillä

sen myötä he joutuvat olemaan syöpäsai-rauden kanssa läsnä ja näkevät, mitä kaik-kea sairauteen liittyy.

– lapset ja nuoret ovat muutenkin tottu-neet kanssakäymiseen sosiaalisen median avulla. Heille tällainen askel ei ole mikään ongelma. Suurempi kynnys on saada opetta-jien asenne kohdalleen, Päivi luoma sanoo.

– rohkaisevaa onneksi on, että kun Minna nummenmaan valtakunnallisessa kartoituksessa kysyttiin 2500 opettajalta, missä tilanteessa he olisivat valmiita käyt-tämään etäopetusta. 90 prosenttia vasta-si, että sellaisessa tilanteessa, missä hei-dän oppilaansa sairastuu.

– Toki tiedän, että vastustustakin on, kun esimerkiksi pelätään lisätyötä, Harri Mantila sanoo.

– Jokainen etäopetusta vaativa tilanne on kuitenkin erilainen. Sen vuoksi jokai-nen tilanne on muutenkin mietittävä aina erikseen.

Kotiopetustakaanei sovi unohtaa

ala-asteella etäopetus on helpompi toteut-taa, kun luokka pysyy koko ajan samana. Haasteet tulevat yläasteella, missä on aine-opettajat, sekä kurssimuotoisessa lukiossa. ala-asteellakin tietysti valitaan tietyt oppi-aineet, joita etäopetetaan. etäopetus ei voi olla kokonaisvaltaista.

– Tietoisuuden lisääminen valtakun-nallisesti on nyt tärkeintä. Tiedän, ettei läheskään kaikissa sairaalaympäristöissä ole lainkaan tietoa etäopetuksesta ja siitä,

minkälaisia uusia mahdollisuuksia se avaa, Päivi luoma toteaa.

– Myös eSkO-hankkeessa tietoisuuden levittäminen on eräs suurimmista tavoit-teista, sanoo Harri Mantila.

– Olemme niin ikään valmiit auttamaan ja yhdessä miettimään, mikä missäkin ta-pauksessa on paras ratkaisu. Olemme itse käytännössä todenneet etäopetuksen toi-mivaksi työkaluksi. Mutta ei se tietenkään kaikkiin tapauksiin sovellu. Mutta uskon, että useimpiin kyllä.

– Pitää myös muistaa, että etäopetuk-seen kuuluvat myös tutummat sosiaalisen median välineet, esimerkiksi facebook, ja kaikki verkosta löytyvä digitaalinen oppi-materiaali, Päivi luoma huomauttaa.

Tekniikka alkaa olla etäopetuksen vaati-musten suhteen kohdallaan, mutta jatkos-sa haastetta varmasti tarjoavat sairaaloiden tietoverkot, jotka ovat tiukasti suojattuja.

– Joidenkin sairaaloiden potilashuoneis-ta ei saa palomuurien läpi millään konstil-la yhteyttä ulkomaailmaan, Mantila tietää.

– Turussa nämäkin ongelmat on saatu ratkaistua neuvottelemalla.

Tietoturvahan vedetään aina lähtökohtai-sesti äärimmilleen. Tapauskohtaisesti jous-tot ovat kuitenkin neuvoteltavissa.

– Pitää kuitenkin muistaa, ettei mikään korvaa kasvotusten annettavaa opetusta, Mantila korostaa.

– eikä etäopetus suinkaan kokonaan poista kotiopetuksen tarvetta. Opettajan on myös käytävä tapaamassa sairastunutta oppilasta kotona, jos se vain on mahdol-lista, luoma painottaa. ❏

Janika, Inkeri ja Ronjaenglannin tunnillaetäpelissä syöpäänsairastuneen koulu-toverinsa kanssa.

KUMMIT-RISTEILY

Teemu-nalle keräsi Kummit-risteilyllä lapsia luokseen kuin kärpäspaperi konsanaan.

> IlmapallotaikuriPatrice Francoisinshow hauskuuttiheti risteilyn aluksi.

22 www.kummit.fi I Kummit-risteily

Teemu-nalle vetonaulana Suomenlahdella

Tallink Siljan ja Kummien yhteistyö potkaistiin näyttävästi käyntiin

Matkustaja- ja rahtiliikennevarustamo Tallink Silja on sopinut LastenklinikoidenKummien kanssa mittavasta yhteistyöstä. Tallink Silja järjestää Kummit-risteilyjä,

joiden lipputuloista tietty prosenttiosuus menee Kummien kauttaHUS Lasten ja nuorten sairaalaan käytettäväksi lasten kirurgiaan. Konkreettinenalkupotku yhteistyölle oli kesäkuun 5.– 6. päivä Baltic Princess -risteilyaluksella

järjestetty Tallinnan-risteily Kummit merellä.


Heidi Sohlberg

toimi Kummit-

risteilyn

juontajana.

>

>

>>

>

>

Inka Kulmalahti (vas.), Tuija Rissanen, Ilona Salo ja Kati Kulmalahtikokeilivat kimpassa karaokea.

Kummit-risteily I www.kummit.fi 23

Enni Kettunenpyöräytti onnen-pyörää.

Lasten tv-ohjelmista tutut Tea Hiilloste (oik.) ja Kana auttoivat lapsia askartelemisessa. Fiskars oli sponsoroinut työvälineet ja Tiimari materiaalit.

Virpi Auer leikitti ja laulattilapsia Robert-nallen avustamana.

Ilmapallotaikurillaoli näin hienot kengät.

> Kolmevuotias EeroEnkovaarakin pääsiposeeraamaan Teemu-nallen kanssa.

Pienet Teemu-nalletodottelivat ostajiaKummien myyntipöydällä.

PatriceFrancois taiteiliilmapalloistaerikoisuuksia myös Kummien infopisteen luona.

laivayhtiö Tallink Silja Oykerää myydyistä lipuistalastenklinikoiden kummeillerojaltituloa, jolla tuetaanlasten kirurgista hoitoa.

Seuraavilla tämän vuodenaikana vielä tehtävillä lähdöilläon myynnissä ’kummit’-koodilla varustettuja matkoja:

Helsinki - Tukholma:la 22.9. ja to 8.11.

Turku (Europa) - Helsinki:la 22.9. ja la 27.10.

Helsinki-Tallinna:su 30.9. ja ke 28.11.

lue lisää www.kummit.fi

Vileda on jo kolmatta kertaa mukana tukemassa lasten ja nuorten mielenterveys-työtä. Tänäkin vuonna jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit -kampanjarullasta

lahjoitetaan Lastenklinikoiden Kummien kautta 10 senttiä lasten ja nuortenmielenterveystyön tukemiseen. Vileda ja Kummit haastavat myös kaikki mukaan

Facebookissa ’Tunti lisää lapselle’ -kampanjaan. Sen tarkoituksena on etsiä yhdessäkeinoja perheiden yhteisen ajan lisäämiseksi.

Wettex Kummit -rullilla rahaa – Facebook-kampanjalla hyviä ideoita

Vileda jatkaa mielen-terveystyön tukemista

laSTenPSYkiaTrian VaSTaaVa ylilää-käri Leena Repokari Helsingin ja uuden-maan sairaanhoitopiiristä ei halua käyttää termiä ’laatuaika’.

– ei lapsen kanssa tarvitse koko ajan tehdä jotakin, mutta pitää olla paikalla ja

tarvittaessa hänen käytettävissään, repo-kari korostaa.

lasten mielenterveyshäiriöiden hoidossa vanhempien kanssa yhdessä tehtävä työ on keskeisenä painopistealueena. Yhdysvalta-lainen lasten ja nuorten psykiatrian huip-

puasiantuntija Gabor Keitner piti jo viime vuoden puolella ensimmäisen aiheeseen liittyvän viiden päivän mittaisen, käytän-nönläheisen valmennusjakson, missä kou-lutettiin Helsingin ja uudenmaan alueelta 20 henkilöä, joukossa lääkäreitä, hoitajia,

Lastenpsykiatrian vastaavaylilääkäri Leena Repokarikorostaa, että lasten mielen-terveyttä hoidettaessa perheitse asettaa tavoitteet.– Se lisää sitoutuneisuutta japarantaa yhteistyötä.

24 www.kummit.fi

Mikko SipolanvinkkiMikko Sipola, The Voice ofFinland, kahden lapsen isä,antaa oman vinkkinsä:

– Tunti lisää laatu-

aikaa lapselle

järjestyy nyt

kesällä lähtemällä

”miesten kesken”

kiireettömästi

kalaan.

perhetyöntekijöitä ja psykiatreja. Tämä val-mennusjakso järjestettiin Viledan vuoden 2011 Wettex Soft&Fresh -kampanjasta kerä-tyillä lahjoitusvaroilla.

– kaikki, jotka osallistuvat yhdessä van-hempien kanssa tehtävään psykiatriseen hoitotyöhön, koulutetaan, kertoo repokari.

– kokonaisuuteen liittyy muutakin kou-lutusta kuin nämä keitnerin koulutukset.

Valtakunnallisestikattavammin

nyt kesäkuun alussa järjestettiin toinen keitnerin vetämä valmennusjakso, missä koulutettavat oli valittu yliopistollisilta las-tenklinikkapaikkakunnilta valtakunnalli-sesti kattavasti.

– Osallistujia oli HuS-alueen lisäksi Turusta, kuopiosta ja Oulusta. Osa koulu-tuksesta oli jatkokoulutusta jo edellisellä kerralla mukana olleille, ja HuS:sta kou-lutettavia oli tällä kertaa myös nuortenpsy-kiatrian puolelta, repokari kertoo.

kokonaan englanninkieliseen koulu-tukseen osallistuvilta on edellytetty, että he etukäteen tutustuvat perusteellisesti aihetta käsittelevään teokseen, jota Gabor keitner on itsekin ollut kirjoittamassa.

– kirjaan tutustumiseen liittyvät opinto-piirit on käynnistetty jo puolta vuotta ennen koulutusta, ja ryhmätapaamisia on pidetty myös koulutuksen jälkeen, leena repokari raportoi.

– erittäin tärkeä asia koulutuksessa on,

että samasta työpaikasta olisi useampi työn-tekijä. Jos vain yhdellä on tietämys asiasta, jota kukaan muu ei lainkaan tunne, on toiminnan ”hengissä pitäminen” vaikeaa. alun perin ajatuksena oli myös, että koulu-tetut pystyisivät kouluttamaan muuta hen-kilökuntaa, mutta se näyttää olleen liian kunnianhimoinen tavoite.

Perhe asettaa tavoitteet

lasten mielenterveyttä hoidettaessa käy-dään perheen kanssa keskustellen läpi, minkä he kokevat tärkeimmäksi työsken-telykohteeksi.

– Perhe itse asettaa tavoitteet. Se lisää perheen sitoutuneisuutta ja parantaa yhteistyötä, repokari korostaa.

Seuraava Gabor keitnerin valmennus-sessio järjestetään marraskuussa.

– Silloin ryhmässä on vain uusia kou-

lutettavia. Sen kustannamme itse, repo-kari sanoo.

– Sen pidemmälle ei jatkosta ole tehty päätöksiä, mutta jos joku metodi otetaan käyttöön, on järkevää kouluttaa riittävä massa sitä käyttämään.

Tällaisella hoitomuodolla Viledan lahjoit-tama raha käytetään siis lasten psykiatri-sessa hoidossa koko perheen tukemiseen.

Koko kansa ideoimaan

lisäksi Vileda ja lastenklinikoiden kum-mit ry haastavat kaikki ideoimaan Face-bookissa, miten perheissä voidaan viettää enemmän aikaa lasten kanssa.

– Peräti joka kymmenes nuori tarvitsee psykiatrista apua. Yksi syy on perheiden aikapula. Työelämä vaatii yhä enemmän. aika on kortilla, sanoo Viledan maajohtaja Tuija Koivuniemi.

– On tärkeää, että hoitohenkilökunta koulutetaan, mutta mietimme, voisimme-ko vielä jollakin muulla tavalla tukea asiaa. niinpä päätimme avata Facebookissa ’Tunti lisää lapselle’ -kampanjan, jossa haastetaan ihmisiä ideoimaan, mistä löytyisi lisää ai-kaa olla lasten kanssa, koivuniemi jatkaa.

’Tunti lisää lapselle’ -kampanjaan voi tutustua osoitteessa facebook.com/tunti-lisaalapselle. kampanjan nimissä on haas-tettu satoja henkilöitä – muun muassa julkkiksia – ja järjestöjä paitsi ideoimaan omia keinojaan myös tykkäämään muiden ideoista ja jakamaan niitä eteenpäin.

– Toivomme, että ihmiset sen myötä heräisivät tarkastelemaan omaa ajankäyttö-ään. Myös kummit-lehden lukijoiden toi-vomme osallistuvan tähän kampanjaan, joka jatkuu ainakin syyskuulle asti, koi-vuniemi kertoo.

– Tarkoitus ei ole ideoida vain oman lapsensa hyväksi. Myös kaverit, isovan-hemmat, kummit, sukulaiset tai naapu-

rit ovat tervetulleita Facebookiin ideoi-maan, hän korostaa. ❏

Wettex Soft & Fresh KummitkeSällä kauPOiSTa lÖYTYY taas erikoiserä Suomensuosituinta sieniliinaa, Wettex Soft&Fresh kummit-liinaa, joka on nyt puettu kesäisen raikkaa-seen kukkakuosiin. Valittavana on kaksi kivaa värivaihtoehtoa: lämmin oranssi tai raikas sininen. kumpi on suosik-kisi? Valitse vaikka molemmat ja olet mukana tukemassa lasten ja nuorten mielenterveyttä. ❏

www.kummit.fi 25

> >>

>

>

>

Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri viihdyttivät ja leikittivät.

Virpi Auer selvitti helsinkiläiskaksosille Oiva (vas.) ja Valo Sannel-vuolle Robert-nallen kuulumisia.

Kolmevuotias helsinkiläinen Iiris Laitinen piirteli.

26 www.kummit.fi I Kummiuutiset

Kuljetusyritys UPS:n henkilökunta hoiteli perinteisesti vohveli-hommat – ja paljon muutakin.

Myös espoolaiset Nuutisensisarukset Simo, 14, ja Siiri, 7,viihtyivät tapahtumassa.

Sipoolainen Mira Hakka-rainen, 7, pelasi mölkkyä.

Helsingin Lastenklinikan pihalla vietettiin toukokuun viimeisenä päivänä kesäkauden avajaisia. Tarjolla oli muun muassa wrappejaja vohveleita sekä elävää musiikkia ja vapaamuotoista ulkoilua.

Klinikan pihallavaihtui vuodenaika

Tervetuloa, kesä!

KUMMIUUTISET

www.kummit.fi 27

> >

>

Kummit-tapahtumia on ollut kevään mittaan Helsingin lisäksi kaikilla muillakinyliopistollisilla lastenklinikoilla. Kummien edustajat ja Teemu-nalle vierailivat

Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa viemässä Norstar Oy:n lahjoittamia leluja.Niistä vierailuista tässä kuvasatoa. Turussa, TYKS:n lastenklinikalla, kävi puolestaan

lelunvientikeikalla kolme TPS:n liigakiekkoilijaa. Siitä lisää ”lätkäsivullamme” 53.

Kummit ja Teemu-nalle tien päällä

Oulussa leluja kävi viemässä Kummien tuoreprojektipäällikkö Susanna Laurila (oik.).Vastaanottajina olivat professori Willy Serloja ylilääkäri Päivi Tapanainen.

…kuten myös sairaanhoidon opiskelijat Hanna Karhunen (vas.), Elina Ruotsalainen, Jaana Mielonen ja Saara Haatainen.

Lotta Ukonmäki pääsi Kuopiossaposeeraamaan Teemu-nallen kanssa...

Tampereella Teemu-nalle moikkasi Annaa sairaala-vuoteen vierestä…

> ...ja pikku-Mikon Teemuotti kainaloonsa.

HEMMOTTELUPÄIVÄ


Hemmottelupäivä aloitettiinbiljardilla Tommi Lamminahonopastuksella. Äidit vasemmalta:Helena Kettunen, Petra Kaitila, Satu Flöjt, Mirkku Lumijärvija Sanna-Mari Oranen.

28 www.kummit.fi I Hemmottelupäivä

Lastenklinikoiden Kummit kutsui taas muutaman äidin Helsinkiin hemmoteltavaksi,päiväksi irti raskaasta arjesta. Toukokuun 10. päivä hemmoteltavina olivat Mirkku

Lumijärvi Orivedeltä, Satu Flöjt Sotkamosta, Sanna-Mari Oranen Helsingistä, Helena Kettunen Vieremältä ja Petra Kaitila Paimiosta.

Biljardia, kosmetiikkaa ja komediaa

Viisi äitiä pääsi päiväksiirti arjesta

kun äidiT Oli SaaTu kerättyä kokoon Helsinki-Vantaan lentoasemalta ja Helsin-gin rautatieasemalta, siirryttiin ensimmäi-seen hemmottelukohteeseen. Se oli biljar-disali BilliardCircus espoon perukoilla, kivenlahdessa. entinen maajoukkuepe-laaja Tommi Lamminaho auttoi äitejä tutustumaan biljardin saloihin. Joillekin laji olikin ennestään tuttu.

noin tunnin pelaamisen jälkeen hem-motteluryhmä siirtyi Helsingin keskustaan lounaalle. la Famiglia -ravintolassa äidit saivat ruokailuseurakseen Riki Sorsan.

> Helena Kettunen sai Lumenentehtaanmyymälässä neuvoja kosmetologi Hannalta.

>

Hemmottelupäivä I www.kummit.fi 29

< Äitiviisikko nautti illallisen ravintola Lyonissa seuranaan myös Kummientoiminnanjohtaja Anne Knaster (oik.).

Äitejä kyydittiin paikasta toiseenpiiiitkällä mustalla limousinella.

”Lupasin ottaa tästä kaiken irti”OriVedellä aSuVien Mirkku ja Tapani Lumijärven poikavauva, Niila nimeltään ja perheen kuudes lapsi, syn-tyi maaliskuun 16. päivä. ennen synny-tystä ei ollut mitään merkkejä siitä, ettei kaikki olisi kohdallaan.

– niila lähti syntymään spontaanisti raskausviikolla 39. Synnytyksen aikana itselleni tuli aavistus, että kaikki ei ole-kaan hyvin. Monta kertaa kysyinkin mieheltäni, onko vauvalla kaikki hyvin, Mirkku lumijärvi kertoo.

lopuksi vauvan sydänäänet heikkeni-vät, ja hänet jouduttiin vetämään imu-kupilla maailmaan. Heti näkyi, ettei kaikki ole kunnossa.

– Minun silmissäni hän näytti kuol-leelta, vaikka hän itki. koko kaulan ja rintakehän alue oli harmaanmusta, Mirkku muistaa.

Vauvalla oli ihon alla iso kasvain, ja hänet vietiin samantien tutkimuksiin. Siitä alkoi lumijär-ven perheen ”tehoelämä”. niila oli pari kuukautta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vastasyntyneiden teho-osastolla. ensimmäinen kliinisesti tehty diagnoosi oli hemangiooma, mutta matkalla oli monia muitakin epäilyjä. koepalasta otetut näytteet sulkivat pois mm. pahanlaatuisen kasvaimen mahdol-lisuuden. Sittemmin kasvaimen laatu on täsmentynyt epätyy-pilliseksi hemangioomaksi.

Huhtikuun puolivälissä niilalle jouduttiin tekemään trake-ostomia eli reikä henkitorveen.

– Siinä mentiin kasvaimen läpi, mikä oli todella riskialtista suuren verenvuotoriskin vuoksi. Putken laitto meni hyvin, mutta putki lähti pois paikoiltaan, ja kun se vaihdettiin uuteen, niila oli lähellä menehtyä.

kahteen otteeseen hän on ollut hengityskoneessa intuboi-

tuna nenän kautta. nyt hengitys sujuu omin keuhkoin trakeostomian kautta. Hemangiooma painaa ajoittain kurkun-kannen kokonaan kiinni. Tämän takia päädyttiin trakeostomiaan. intuboinnin aikana niila sai myös typpihoitoa, sillä sydän oli hyvin rasittunut. nyt sydämen tila on parempi.

Oikea suunta

kasvain on tavallaan ylimääräinen elin, ja se on voimakkaasti suonitettu. Sen vuoksi leikkaushoito ei tule kysymyk-seen.

– lääkityksenä on käytetty ensisijai-sesti sydänlääkettä ja kortisonia. Välillä on kokeiltu muutakin ”maailmalta bon-gattua”, jopa Viagraa, Mirkku lumijärvi hymähtää.

– On toiveita, että kasvain pienenee. Suunta ainakin on omin silmin tällä hetkellä oikea, ja kasvai-men värikin on muuttunut paremmaksi.

lumijärvillä on kuusi lasta, joista vanhin on vasta ensimmäi-sellä luokalla koulussa. Suurperheen äiti on joutunut olemaan viime ajat melko tiukasti sairaalassa niilan vuoksi.

– Sellaista kaksoiselämäähän tämä on ollut, Mirkku lumi-järvi kertoi toukokuun 10. päivä. noin viikko myöhemmin niila pääsi kotihoitoon.

– Mutta koska hän vaatii ympärivuorokautista seurantaa, meille on tulossa hoitaja kotiin neljäksi yöksi viikossa.

Mirkku lumijärvi suhtautui hemmottelupäiväkutsuun aluk-si vähän ristiriitaisin tuntein.

– Mietin, miten voin jättää niilan kokonaiseksi päiväksi. Mutta lupasin miehelleni, ystävilleni ja niilan hoitajille, että otan tästä kaiken irti. ❏

>

> Hemmottelupäivän päätteeksi äidit nauttivat Uuden Iloisen Teatterin ’Ilon palasia’ -revyystä.

lounaalta siirryttiin kauppatorin kupee-seen, Hotel Haveniin, missä oli hetki aikaa levähtää, ennen kuin matka jatkui taas espoon puolelle, lumenen tehtaanmyy-mälään ja toimistolle, missä äidit meikat-tiin iltakuntoon.

Sen jälkeen oli vuorossa maittava illal-linen Mannerheimintien varrella ravin-tola lyonissa. kummien toiminnanjohtaja

”Only for you -keikka. ” Tommi Läntinen kävi esiintymässä äideille illallisravinto-lassa.

Anne Knaster oli siellä mukana, ja Tommi Läntinenkin ilmestyi kitaran kera paikalle. Hän esitti äideille muutaman kappaleen.

Hemmottelupäivän virallisen osuuden

päätti uuden iloisen Teatterin ilon palasia -niminen revyy Helsingin Hakaniemessä.

äitien hemmottelupäivän toteutuksesta vastasi Kaisa Heinonsalmi kummeista. ❏


Tukitoimien varassaHelSinkiläiSellä Sanna-Mari Ora-sella oli lyhyt matka hemmoteltavaksi. Hänellä on viisi lasta. Tänä kesänä yhdeksän vuotta täyttävä Santeri-poika on toiseksi vanhin.

– kun Santeri oli puolivuotias, neu-volassa havaittiin, että hän käyttää vain toista puolta kehostaan. Saimme lähet-teen fysioterapeutille. Tilannetta alet-tiin korjata jumppauttamalla. Syytä ei sen enempää tutkittu, Sanna-Mari Ora-nen kertoo.

– kun Santeri ei 2,5-vuotiaana puhu-nut mitään, saimme lähetteen puhete-rapeutille. Puoli vuotta myöhemmin hän päätti passittaa Santerin foniatrian erikoislääkärille tutkimuksiin. Siellä olemme asiakkaina edelleenkin.

Santerilla oli kunnallinen puheterapia aluksi kerran viikossa ja viimeiset kolme vuotta kahdesti viikossa. Toimintaterapia on ollut siinä rinnalla hoitomuotona ihan pienestä pitäen. San-teri kävelee itse, mutta hänen motoriikkansa on heikko. kou-lua Santeri käy tavalliseen luokkaan integroituna.

– Tukitoimilla hän on pärjännyt aika hyvin. Onneksi luo-

kassa on ollut korkeintaan 15 oppilasta. ensi lukuvuonna, kun luokkakoko kas-vaa 25 oppilaaseen, yritetään Santerille saada koulunkäyntiavustaja, Sanna-Mari Oranen sanoo.

Vasta viime syksynä lääkärit tulivat sii-hen tulokseen, että synnytyksen yhte-ydessä on todennäköisesti tapahtunut jotakin, joka on aiheuttanut Santerille nämä ongelmat.

– Foniatri totesi, ettei enää hyödytä tehdä neurologisia ynnä muita tutkimuk-sia, vaan nyt on tärkeintä keskittyä miet-timään kaikkia mahdollisia tukitoimia.

Sanna-Mari Orasen taakkaa lisää vielä se, että Santerin 10-vuotiaalla isoveljellä on diagnostisoitu adHd.

– Olen ollut töissä jaksoittain. Per-heen isä on tällä hetkellä kotona. Onhan tällainen tilanne tietysti vaatinut paljon järjestelyjä.

nykyään Santeri puhuu, mutta varsin epäselvästi. Hänen tulevaisuudestaan ei ole pystytty antamaan tarkkaa ennustetta.

– Vain se on selvää, että tilanne huononee kaikista terapi-oista huolimatta. ❏

HEMMOTTELUPÄIVÄ

> Jumbon markkinointipäällikkö Salla Kivinen (vas.) ja markkinointikoordinaattori Paula Salmio (oik.) kävivät klinikalla tutustumassa lastentautien osastoon. Oppaina K2:lla olivat ylihoitaja Briitta Klemetti ja osastonhoitaja Tuula Kortekangas.

Vantaalaisessa kauppakeskus Jumbossa on tämän vuoden aikana tarkoitus eri tavoinkerätä vähintään 15 000 euroa Helsingin Lastenklinikan pienten potilaiden tarpeisiin.

Kauppakeskus Jumbossa satsataanKummien auttamiseen

< Kolmevuotias Sasu teki K2:lla heti tuttavuutta jumbolaisten tuomaan

tuliaiseen, suureen Angry Bird -pehmo-

leluun.

tilat ovat vuodeosastolla olevien potilaiden käytettävissä vuorokauden ympäri ja myös viikonloppuisin. Toimintaa leikkiosastolla järjestävät neljä lastentarhanopettajaa ja kaksi lastenhoitajaa.

lastentautien osaston toiminnasta vie-raille kertoivat ylihoitaja Briitta Klemetti ja osastonhoitaja Tuula Kortekangas.

kivinen ja Salmio korostivat Jumbon haluavan vaikuttaa lahjoituksillaan varsin-kin lasten viihtyvyyteen. Yhdessä klemetin ja kortekankaan kanssa kaksikko samalla miettikin, miten k2:n sisustukseen saisi virikkeellisempää ilmettä. Osaltaan sitä jo saatiinkin jumbolaisten tuliaisen myötä: suurikokoinen angry Bird -pehmolelu tun-tui heti tekevän vaikutuksen niin lapsipoti-laisiin kuin henkilökuntaankin.

Toukokuun alussa osastonhoitaja kor-tekangas kävi puolestaan Jumbossa tutus-tumassa kauppakeskuksen lapsille raken-nuttamaan leikkipaikkaan ja poimimassa


Yhteistyötä monella tapaa

JuMBO Ja laSTenklinikOiden kummit ovat sopineet pitkäkestoisesta ja monipuolisesta yhteistyöstä.

– Yhteistyömme kautta kummeilla on kontakti noin 120 liikkeeseen, markkinoin-tipäällikkö Salla Kivinen mainostaa.

Jumbon ja kummien yhteistyö käynnis-tyi jo viime vuoden puolella. Viikonlop-puna 17.– 18. joulukuuta Jumbo järjesti ’Joulun odotus’ -nimisen lahjakeräysta-pahtuman. asiakkailla oli mahdollisuus tuoda Jumboon lahjoja, jotka toimitettiin lastenklinikan potilaille, jotka joutuivat viettämään joulun sairaalassa.

Jumbon kummitapahtumat jatkuivat 11. helmikuuta, ystävänpäivää edeltävänä viikonloppuna. Silloin Jumbo ja kummit toteuttivat yhteistyössä suuren ystävänpäi-vätapahtuman.

Seuraava kummien kanssa järjestettävä tapahtuma Jumbossa on tulevan syyskuun 1. päivänä.

– Silloin teemana on koulujen alkami-nen, kivinen kertoi. Hän lupasi selvitellä myös mahdollisuutta avata kauppakeskus joku sunnuntaipäivä paria tuntia aiem-min pelkästään perheille, joilla on syöpää sairastava lapsi. Hehän eivät voi tartunta-vaaran vuoksi asioida vilkkaassa ihmisvi-linässä.

– Olemme perhekauppakeskus. reilusti yli puolet asiakkaistamme on lapsiperheitä, kivinen korostaa.

Kyläilyä kahteen suuntaan

Markkinointipäällikkö kivinen ja Jumbon markkinointikoordinaat-tori Paula Salmio vierailivat huhtikuun puolivälissä Helsingin lastenklini-kalla. Siellä he tutustui-vat sekä leikkiosastoon että lastentautien osas-toon k2, jonka yhteydessä toimii myös päiväsairaala.

ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevalle leikkiosastolle lapset voivat tulla perheensä tai hoitajan kanssa leikkimään, pelaamaan, kuuntelemaan musiikkia, maalaamaan ja viettämään aikaa yhdessä. leikkiosaston

Yhteistyökumppani I www.kummit.fi 31

YHTEISTYÖKUMPPANI

32 www.kummit.fi I Yhteistyökumppani

sieltä mukaansa ideoita, jotka mahdolli-sesti olisivat toteutettavissa klinikalla.

Kauppakeskus haastaayrityksensä

Paitsi erillisissä tapahtumissa kummeille kerätään Jumbossa varoja myös lippailla. ensimmäinen lipaskeräysrupeama käyn-nistyi ystävänpäivää edeltävänä viikonlop-puna. Jatkossakin lippaita on kummit-kampanjan myötä tarkoitus saada mah-dollisimman moneen Jumbon liikkeeseen.

– Muillakin tavoin aiomme haastaa kauppakeskuksen yrityksiä mukaan tähän kummien kanssa tehtävään yhteistyöhön, markkinointipäällik-kö kivinen lupaa.

kehä iii:n varrella, Helsinki-Van-taan lentokentän lähistöllä sijaitse-va Jumbo on Helsingin itäkeskuk-

> Osastonhoitaja Tuula Korte-kangas (kesk.) kävi Jumbossa vasta-vierailulla hakemassa ideoita K2:lle. Silloin oli Salla Kivisen ja Paula Salmion vuoro emännöidä.

sen jälkeen myynnillisesti Pohjoismaiden toiseksi suurin kauppakeskus.

Jumbon suurimmat liikkeet ovat k-city-market ja Prisma sekä Stockmannin ja anttilan tavaratalot. Jumbossa on moni-

puoliset ravintolapalvelut, ja saman katon alta, kauppakeskuksen vierestä löytyy myös koko perheen viihdekeskus Flamingo. Maksuttomia pysäköintipaikkoja on lähes viisi tuhatta. ❏

< Osastopäällikkö Riitta Kilpeläinen ja tavaratalo-johtaja Ari Hartikainen toivottavat Kummien keräys-

lippaat tervetulleiksi Jumbon K-citymarketiin.Pahakseen eivät varmasti pane Nasu ja Tiikerikään.

K-citymarket näyttää esimerkkiäkummien toiminnalle ja vietyä viestiä eteenpäin. kun ke-räyslippaat ovat myymälässämme kaikilla kassoilla, tarjo-amme samalla asiakkaillemme mahdollisuuden lahjoittaa ilman tyrkyttämistä. asiakkailla on vapaus valita, Hartikai-nen korostaa.

– Jo helmikuisen ystävänpäivätapahtuman yhteydessä meillä oli keräyslippaat kaikilla kassoilla ja lisäksi elintarvikeosaston kahviossa, kertoo osastopäällikkö Riitta Kilpeläinen.

– lippaat toimitettiin meille hyvissä ajoin ja käytiin sit-ten aikanaan kummien toimesta keräämässä pois. Mei-dän roolimme oli vain laittaa ne esille. Todella pieni vaiva, mutta tärkeä asia.

– Jatkossa aiomme hyödyntää myös facebook-sivu-jamme kertoaksemme asiakkaillemme kummit-kampan-

jasta, Hartikainen kertoo. Hänen pojallaan on synnynnäi-nen sydänvika.

– Poikani taisteli ensimmäiset päivänsä elämästään lastenklinikalla. Sen vuoksi lastenklinikoiden kum-

mien toiminta on minullekin läheinen asia.– Myös syöpäsairaiden lasten kohtalo koskettaa

kovasti, sanoo osastopäällikkö kilpeläinen. ❏

kauPPakeSkuS JuMBOn k-citymarket ottaa mielellään kummit-keräyslippaat liikkeeseen.

– näen yhteistyön kummien kanssa tärkeänä ja isona asi-ana, koska perheet ovat isossa roolissa niin kesko-konsernissa kuin koko Jumbossa, sanoo tavaratalojohtaja Ari Hartikainen.

– Suurien asiakasmääriemme kautta saamme näkyvyyttä

ROBI

N

Kuv

a: J

uha

Loik

kane

n

HANNA PARTANEN

Esimerkkejä karkkien ja herkkujensisältämistä sokerimääristä

400 g karkkipussi . . . . . . 137 sokeripalaa

1 iso jäätelötuutti . . . . . . . .14 sokeripalaa

1/2 l limsapullo . . . . . . . . . .21 sokeripalaa

Esimerkkejä karkkien ja herkkujensisältämistä sokerimääristä

sokeripalaa

sokeripalaa

sokeripalaa

Hanna-kummin viisaat valinnat

Hanna Partanen www.kummit.fi 37

ReseptitHieman terveellisempiäherkkuja kesän nautinnoksiHedelmäsalaattia ja vaniljakastikettaerilaisia meloneja (hunajameloni, verkkomeloni)1 purkki säilykehedelmäsekoitusta mehussa2 kiivihedelmää2 banaania

Pilko hedelmät sopivankokoisiksi kuutioiksi tai viipaleiksi.Jaa annoskulhoihin ja laita päälle 1–2 rkl valmista vanilja-kastiketta (esim. Valio Vanilla).

Nopea mansikkarahka(1 annos)

1 purkki maustamatonta maitorahkaa2 dl valmista vaniljakastiketta tai vaniljajogurttia3–4 dl tuoreita mansikoita pilkottuna

Sekoita maitorahka ja vaniljakastike – tai -jogurtti –keskenään kulhossa. Lisää pilkotut tuoreet mansikat ja nauti!

MOi HAnnA!Kesällä on kauheen kuuma, ja mä treenaanaika paljon. Kuinka paljon mun pitää juoda enemmän, jotta jaksaa vetää treenit kunnolla?Onko urheilujuomista hyötyä, vai pärjääkömuka pelkällä vedellä?

Patrik 15 v.

Hei PAtRiK!Kesäkuumalla kannattaa toki juoda enemmän, sillä hikoilun kautta menetetään aika paljon nes-teitä, varsinkin jos vielä treenataan helteellä. nes-tetankkausta kannattaa harrastaa pitkin päivää ennen treenejä ja siemailla vettä hieman enem-män. Kesällä treenatessa saattaa nestettä kulua jopa 4 – 5 litraa vuorokauden aikana, jos on oikein hellettä ja hikoilee paljon. Urheilujuomat ovat yleensä hyvin happamia ja tekevät hampaille hal-laa, etenkin kun syljen koostumus liikkuessa vielä muuttuu. Urheilujuomia kannattaa siis käyttää säästellen ja mieluusti vasta yli tunnin kestävien treenien aikana tai jälkeen. Urheilujuomissa on mm. natriumia, joka tehostaa nesteen imeyty-mistä, mutta myös hiilihydraatteja, jotka auttavat kehoa palautumaan. treenin jälkeen kotona voi myös palauttaa nestetasapainoa hyvin maidolla tai piimällä, niin saat hiilihydraattien ja natriumin lisäksi myös proteiineja. ❏

Kysy!Hanna vastaa

Karkkia ja herkkujaKeSäLOMALLA tULee eHKä herkuteltua hieman normaalia enemmän. tulee vierailtua jäätelökioskilla ja käytyä vierailuilla sukulaisten luona, missä pöytä on herkuista koreana.

Usein kysytäänkin, onko karkkipäivä hyvä sopia vaikka kerran viikossa pidet-täväksi, vai pitäisikö karkkia ja herkkuja syödä silloin, kun niitä tarjotaan esimer-kiksi juhlissa tai jälkiruoaksi vaikkapa viikonloppuisin. Suun terveyden kannalta olisi parempi, että herkut tulisi syötyä jälkiruoaksi, ja tällöin ei myöskään opita syömään herkkuja nälkään. Karkkipäiväkin kerran viikossa saattaa olla ihan hyvä vaihtoehto, kunhan huomioidaan muutkin juhlat, ettei herkkupäivä ole suurissa määrin kovin montaa kertaa viikossa.

TAPAHTUMA

AMeRiCAn CAR SHOW’n historia alkoi vuonna 1978 tikkurilan jäähallista. Viime vuosina näyttely on pidetty Helsingin Mes-sukeskuksessa neljän päivän mittaisena ulottuen pitkäperjantaista pääsiäismaanan-taihin.

– Perusasiat ovat samat kuin aina ennen-kin, mutta autot ja moottoripyörät tietysti vuosittain vaihtuvat, Lasse norres kertoi.

> Tabe Slioor, eräs ensimmäisistäsuomalaisista seurapiirijulkkiksista, hankki vuonna 1978 USA:ssa Kalifornian silloisen kuvernöörin Ronald Reaganin suostu-muksella Chevrolet Corvette Sting Ray -autoonsa varsin erikoiset rekisterikilvet. Vuosimallia 1964 olevan auton omistaa nykyään Ari Leppälä.

Finnish Hot Rod Association järjesti pääsiäisenä jo 35. kerran vuotuisenAmerican Car Show’n. Viihde- ja musiikkialan monitoimimies Lasse Norres

on toiminut näyttelyn lehdistöpäällikkönä vuodesta 1997. Perinteisesti Norres,Kummien hallituksen pitkäaikainen jäsen (1999 – 2004), tarjosi Lastenklinikan potilailleja heidän perheilleen mahdollisuuden tutustua näyttelyyn pitkäperjantaiaamupäivänä

parin tunnin ajan ennen ovien varsinaista aukeamista yleisölle.

American Car Show jo 35. kerran

Tuunattuja ja puunattuja katseenvangitsijoita


< Mari Vainio keikisteli Ford CustomConvertiblen kyljessä.

Vuosimallia 1951 olevan auton

omistaa Timo Bäck.

ParrasvaloihinpalailemassanäytteLijä-jUOntAjA Mari Vainiokin ehti Messukeskukseen tutustumaan näyt-telyn antiin. tv:ssä Maria ei ole viime ai-koina näkynyt.

– Seitsemän lasta, joista kaksi on vielä aika pieniä, ovat pitäneet niin kiireisenä, hän selitti ”piilossa” oloaan.

– Lapset ovat niin ihania, vaikka huo-nona päivänä olen valmis myymään jokai-sen heistä eurolla eteenpäin, Mari nauroi. Hänen nuorin lapsensa on neljä- ja vanhin 22-vuotias. Lapsista neljä on tyttöjä.

– Keikkaluonteisesti olen toki tehnyt töitä. Pikku hiljaa pitäisi varmaan palailla oikeaan ammattiini, Mari tuumi.

– Viimeinen isompi keikka oli, kun

paikkasin sairastunutta Heidi Heralaa Helsingin kaupunginteatterissa. teatterin-johtaja Asko Sarkola soitti minulle eräänä torstaina, kun lauantaina oli ensimmäinen esitys. Ajattelin, ettei se kovin suuri rooli voi olla, kun Sarkola niin lyhyellä varoitus-ajalla pyysi mukaan. Minä sitten ihmette-lin, kun kaikki ihmettelivät rohkeuttani. Pikku hiljaa minullekin alkoi totuus val-jeta, Mari naureskeli. Hän on aina ollut freelancer.

– teen töitä siellä, missä niitä on. On ihanaa tehdä eri ihmisten kanssa eri väli-neille, sanoo Vainio, joka on tv:stä tuttu muun muassa sarjoista Ihmeidentekijät, Parhaat vuodet ja Kansankynttilät sekä juontajana teatterivisailu Thilia Thaliasta. nuoremmalle väelle Mari on tuttu Ansan ja Oivan Ansana. ❏

38 www.kummit.fi I Tapahtuma

>>

>

HarrikkahaaveissaVUOden 2007 idols-kisassa neljänneksi sijoittunut Kristian Meurman oli tullut Messukeskukseen Mikaela-vaimonsa ja puolentoista vuoden ikäisen Patricia-tyt-tärensä kanssa.

– en ole koskaan ollut mikään auto-friikki, Meurman myönsi.

– tykkään toki katsella hienoja autoja, mutta en ole itse kätevä käsistäni. Oli iloinen yllätys, että täällä oli niin paljon moottoripyöriä. ne ovat lähempänä sydän-täni.

Kristian Meurman omistaa yhdessä Mikaela-vaimonsa kanssa 250-kuutioisen moottoripyörän.

– Sellaisen ”aikuisten mopon”. Haa-veissa on pyörä, jolla on kaksiosainen nimi,

> Kristian Meurman ihasteliautoja ja moottoripyöriäMikaela-vaimonsa ja Patricia-tyttärensä kanssa. Tässä taustallaChevrolet Bel Air vm. 1955,jonka omistaa Marko Kaario.

Kummien tapahtumiin Kristian Meur-man sanoi mielellään aina osallistuvansa, jos aikataulut vain stemmaavat.

– eli ensi syksyn elämä Lapselle -kon-serttia odotellessa…, hän vinkkaa. ❏

ja nimen ensimmäinen osa on Harley, hän paljasti.

– ehkä sitten joskus, kun tytär ei enää käytä vaippoja, niin saadaan vaipparahat säästöön.

Kristian Meurman kertoi keikkaa riittä-neen mukavasti. Uusi levykin tuli ulos 23. toukokuuta.

– Levyn nimi on Pienet ihmeet. Sen kon-septi ja nimikkokappale lähtivät liikkeelle siitä, kun vaimoni pari vuotta sitten soitti minulle ja kertoi olevansa ras-kaana. tyttäreni poseeraa levyn kan-nessa kahden viikon ikäisenä.

Tapahtuma I www.kummit.fi 39

Aaro ja Mari Vuori tulivat auto-näyttelyyn 10-vuotiaan Leevin jaseitsemän kuukauden ikäisen Eliaksen kanssa. Espoolaisperheen taustallaTomi Kankaan omistama ChevroletPickup vm. 1951.

Tomi Valasvuon omistaman, vuosimallin 1958 Chevrolet Delrayn sisustuksessa on tyyliä.

– FHRA:n on syytä olla hirveän ylpeä siitä, mihin on päästy, kun ajattelee sitä, mistä on lähdetty. nyt on 35. juhlavuosi. Kävijämäärä pyörii 60 000:n paikkeilla. Onhan se ihan posketon määrä. tämä on joka pääsiäisen aikaan ylivoimaisesti koko

Suomen yleisövetoisin tapahtuma, ja vuosi vuodelta näen täällä enemmän naisia ja lap-sia. Se on todella hyvä suuntaus, norres hehkutti.

– Minulle nämä ovat enemmänkin käsit-tämättömän käsityötaidon näytteitä. ei voi

kuin hämmästellä, että joku hankkii auto-talliinsa vanhan raadon ja laittaa siihen sit-ten useamman vuoden ajan kaiken aikansa ja rahansa saadakseen aikaan näyttelykap-paleen, jolla ei normaaliolosuhteissa edes uskalla ajaa, norres nauroi. ❏

> Lasse Norres tarjosi taas Kummien kautta Lastenklinikan potilaille jaheidän perheilleen mahdollisuudentutustua näyttelyyn ennen ovienvirallista avautumista.

Tuusulalainen Heidi Karvinen ja lapset, kaksivuotias Aaron ja puolivuotias Lenny. Taustalla Marko Tuunasen omistamaCadillac De Ville vm. 1955. Malli tunne-taan myös lempinimellä ”Sugaree”.

HEMMOTTELUPÄIVÄ

BowlCircus-keilahallin isäntäKimmo Lehtonen esitteli pelaamisen lomassa kunniavieraille ratojen-takaista tekniikkaa.


Varkautelainen Pekka Saraketo (vas.), helsinkiläiset Harri Vainikka ja Saku Meskanen, mäntyharjulainen Mikko Kontti ja oriveteläinen Tapani Lumijärvi pääsivät isien hemmottelupäivänä katselemaan pääkaupunkiseutua puolentoista tunnin ajan meren puolelta.

Viiden isän ryhmä pääsi 23. toukokuuta nauttimaan Lastenklinikoiden Kummienorganisoimasta sairaiden lasten isien hemmottelupäivästä. Hallinnon ja markkinoinninassistentti Kaisa Heinonsalmi Kummeista toimi pääorganisaattorina, kun isejä vietiinkeilaamaan, hierontaan, laivaristeilylle ja rock-konserttiin. Välillä ehdittiin syödäkin.

Isäviisikkoa hemmoteltiin Helsingissä – ja vähän Vantaallakin

Kaatoja, hellää hierontaaja rajua rokkia


HeMMOteLtAVinA OLiVAt tällä kertaa Mikko Kontti (Mäntyharju), Saku Meskanen (Helsinki), Pekka Saraketo (Varkaus), Harri Vainikka (Helsinki) sekä Tapani Lumijärvi (Orivesi), jonka Mirkku-vaimo oli pari viikkoa aiemmin osallistunut Kummien niin ikään jär-jestämään äitien hemmottelupäivään (s. 28 – 30).

isien hemmottelupäivä alkoi keilailulla viihdekes-kus Flamingossa Vantaalla. Mukaan keilaamaan tuli kummi Tommi Läntinen. Mestarikeilaaja ja Bowl-Circus-keilahallin omistaja Kimmo Lehtonen tarjosi aamupalan, jonka jälkeen keilattiin ja tutustuttiin myös hallin ”backstageen” eli siihen, miltä keilarato-jen takana näyttää ja miten monimutkainen koneisto toimii. Ratojen puolella Pekka Saraketo hämmästytti useilla täyskaadoillaan, varsinkin kun hän väitti, ettei ollut aiemmin keilannut kuin pari kertaa.

>

> Pekka Sarakedon (oik.) täyskaadot tekivätvaikutuksen kummina mukana keilaamassa olleeseen Tommi Läntiseen.

Keilailun jälkeen isät nauttivat lounaan Flamingon La Famiglia -ravintolassa. Sitten viisikko kuskattiin Helsingin puolelle Pasilaan, Suomen Urheiluhieroja-opistolle, missä hierojaopiskelijat antoivat isille käsit-telyn pitkän kaavan mukaan – tai miten kukin hem-moteltava itse halusi.

Kaunis ilma kruunasi puolentoista tunnin laivaris-

teilyn Helsingin edustalla. Sen jälkeen ohjelmassa oli illallinen ravintola Lyonissa. Sinne isät saivat seurak-seen kummit Kaarina Suonperän, Hanna Partasen ja Arttu Harkin.

Ravintola Lyonista illallisryhmä kuskattiin Hartwall Areenalle aitioon seuraamaan legendaarisen Ozzy Osbournen yhtyeen konserttia. ❏

Kummit Kaarina Suonperä, Hanna Partanen ja Arttu Harkki pitivät Ozzy Osbournen konsertissaiseille seuraa.

Takana raskas vuosi

Hemmottelupäivä I www.kummit.fi 41

< Mikko Kontti pääsi hemmottelu-päivänä hierojaopiskelija Heini Kuivasen käsittelyyn.

MäntyHARjULAinen Mikko Kontti nautti Suomen Urheiluhierojaopistossa hierojaopiskelija Heini Kuivasen niskahie-ronnasta. isien hemmottelupäivä oli kai-ken kaikkiaankin mieluinen, sillä Kontilla ja hänen perheellään on takanaan raskas vuosi.

– Vapun tienoilla runsas vuosi sitten meidän Martti-poikamme oli oudon vetä-mättömissä; ei jaksanut pomppia tram-poliinilla eikä pelata jalkapalloakaan nor-maalisti. Otti vapaaehtoisesti päiväunia-kin. Mutta mietimme, että se on vain pit-kittynyttä flunssaa, jota oli perheessä ollut, Mikko Kontti kertoo.

– Martti oli silloin ensimmäisellä luo-kalla koulussa, ja muutama päivä ennen kevätjuhlaa käytimme hänet varmuuden vuoksi Mäntyharjun terveyskeskuksessa, kun ei flunssa tuntunut tokenevan.

Siellä havaittiin Martin hemoglobiinin olevan alhaalla. Hän sai passituksen Mik-kelin aluesairaalaan, missä todettiin muu-tos verenkuvassa.

– Siltä istumalta lähdimme Kuopion yli-opistolliseen sairaalaan. Seuraavana päivänä tuli diagnoosi: lymfoblastinen leukemia, eli se yleisempi malli, Mikko Kontti toteaa.

Kotilääkitysvuosi edessä

Marttia alettiin hoitaa systemaattisesti saman tien. ensimmäiset kuusi viikkoa hän oli yhtäjaksoisesti KyS:ssa, ennen kuin pääsi ensimmäisen kerran kotiin.

– tällä hetkellä tilanne on niin hyvä, että tauti on saatu kuriin, Mikko-isä raportoi.

– Heinäkuun alussa Martilla on vielä yksi pidempi hoitojakso Kuopiossa. Sit-ten alkaa toinen hoitovuosi, joka on käy-tännössä kotilääkitystä.

Martti pääsi jo maaliskuussa takaisin omaan kouluunsa, vaikka paluuta oli en-sin suunniteltu vasta tulevaksi syksyksi.

– Hoidot ovat tietysti olleet raskaita, mutta Martti on ollut reipas poika. Hän on kamppaillut hienosti ja ollut meidän sankarimme, Mikko Kontti sanoo.

Kortisonilääkitys on ilmeisesti hieman haurastuttanut kantapään ja säären luita, minkä vuoksi Martti vähän ontuu.

– nyt katsotaan, korjautuvatko ne ajan mittaan itsestään, kun solut lähtevät parem-min uusiutumaan, Mikko Kontti kertoo.

– Martti ehti jo päästä uudestaan tram-poliinin ja jalkapallon makuun, mutta ne

kiellettiin toistaiseksi, etteivät jalat rasitu liikaa. Laskimokatetrin vuoksi Martti ei tänä kesänä pääse uimaankaan kuin aikaisintaan elokuussa. Mutta nämä ovat sivujuonteita. Pääasia, että perustauti on hyvässä mallissa.

Hoito hyvissä kantimissa

isä Mikon, äiti Tiina Knaappilan ja Martti-pojan lisäksi Kontin perheeseen kuuluvat 13-vuotias esikoispoika Jaakko sekä Martin kaksoissisko Anna-Maija, joka on kehitys-vammainen.

Martin vuodentakainen sairastuminen oli tietysti iso elämänmuutos koko perheelle.

– Vanha vertaus ”matto vedettiin jalko-jen alta” on varsin osuva. Pääsääntöisesti-hän lasten kuuluu elää, Mikko Kontti toteaa.

– ennuste oli kuitenkin alun alkaen hyvä, ja kun KyS:ssä on tullut monia per-heitä tavattua, niin jos joku syöpä piti mei-dän perheeseenkin tulla, niin luojan kiitos se oli tämä lymfoblastinen leukemia. Mutta levollisin mielin ei tietenkään voi vielä olla. Alkusokin jälkeen on joka tapauksessa tul-lut todettua, kuinka hyvissä kantimissa sai-raiden lasten hoito Suomessa on.

Sekä Mikko Kontti että tiina Knaappila työskentelevät toimittajina sanomalehti Länsi-Savossa.

– Olemme onneksi pystyneet sopimaan työnantajan kanssa, että olemme Martin sai-rauden vuoksi olleet vuoroviikoin töissä. ❏

KUMMIT-GOLFKUMMIT-GOLF

Jere Lehtinen ja viimeisen päälle tyylikäs pikkupotilas Niklas Löfman.

Kummit-golf rantautui viime elokuussa ensimmäisen kerran Naantaliin,Kultaranta Resortin upealle kentälle. Nyt oltiin liikkeellä kahta kuukautta aiemmin.Kesäkuun 12. päivän tapahtumassa kerättiin rahaa Turun yliopistollisessa keskus-

sairaalassa käynnistetylle, tuota pikaa valtakunnalliseksi leviävälle’Vanhemmat vahvasti mukaan’ -koulutusprojektille, josta tarkemmin

tässä lehdessä sivuilla 8 –10.

Potilastarinat antoivat pontta päivään

Naantalissa golfattiin perhe-keskeisemmälle hoitotyölle

ennen VäyLiLLe LäHtÖä aina aurin-koisessa naantalissa kuultiin kaarinalaisen Niklas Löfmanin ja pertteliläisen Joonas Allénin tarina. Vaikka tämänkertaisen Kummit-golfin varsinainen kohde olikin keskosten ja sairaana syntyneiden lasten perhekeskeinen hoitotyö, ei kenellekään naantaliin tulleelle pelaajalle sen jälkeen varmaankaan jäänyt epäselväksi, kuinka tärkeällä asialla olivat.

niklas Löfman syntyi terveenä ja täy-siaikaisena kahdeksan vuotta sitten. Rei-lun puolentoista vuoden ikäisenä, marras-kuussa 2005, hänellä ilmeni flunssan jäl-kitautina aivoverenvuotoa oikeassa etuloh-kossa.

– niklas oli nelisen viikkoa nukutettu-na tyKS:n teho-osastolla, jotta aivopaineet saatiin laskemaan, kertoi äiti Meri Löfman.

– Kun hänet herätettiin nukutuksesta,

> Kultaranta Resortinluovan johtajanAleksi Valavuorenleukapielet olivatjo hieman väsyneethymyilemisestäLoimaa Bisonsin koripallo-mestaruudenjälkeen.

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Matti Hannula ja Susanna Laurila

42 www.kummit.fi I Kummit-golf

TurkulaisellaTammisella

oli tälläkertaa kii-

tettävänlyhyt

matkaKummit-

golfi in.

Aurinkokuningas NaantalissaVAnHeMMAn POLVen jääkiek-kolegenda Juhani Tamminen on kautta Kummien historian ollut yhdistyksen ystävä.

– Aina kun kutsutaan, tulen, jos hiukankin on saumaa, ”tami” sanoi.

– Minulla on kolme omaa lasta, kiekkokouluissa olen vuosien mit-taan opettanut kymmentä tuhatta lasta, ja Kummien toiminta-ajatus kiehtoo.

tällä kertaa tamilla oli turkulai-sena lyhyt matkakin golfaamaan hyvän asian puolesta.

– Arvostan suuresti, että Kum-mien tapahtumat jalkautuvat tällai-siinkin paikkoihin, sillä Suomi on edelleenkin liian Stadi-keskeinen. täällä naantalissa on sitä paitsi häi-käisevä kenttä.

Aurinkokuninkaaksikin menes-tyksekkäiden Ranskan-valmen-nusvuosiensa jälkeen tituleerattu tami on aloittanut golfaamisen jo vuonna 1973. Hänen tasoituksensa on parhaimmillaan ollut neljä.

– Silloin löin sata kierrosta vuo-dessa, nykyisin parikymmentä. Kesälauantain rutiineihin kuu-luu, että ajamme vaimoni kanssa veneellä mökiltä Ruissalon tai Har-jattulan kentälle pelaamaan. Kier-ros golfia, sitten takaisin mökille ja sauna päälle, kertoi tamminen. nykyään hänen tasoituksensa on yhdeksän, vaikka Kummit Golfin lähtölista väittikin sen olevan 25.

– yhdessä yössä voi joskus tapahtua ihmeitä,

tami kuittasi jär-jestäjien köm-mähdyksen. ❏

< TYKS on tullut turhankin tutuksi Meri ja Niklas Löfmanille (vas.) sekä Minna Mäkiselle ja hänen Joonas-pojalleen.

to on edelleen heikko ja liikemallit huonot.– Mutta lähtökohtiin nähden tilanne on

mahtava, sillä vauriot olivat lääkärien mu-kaan massiiviset, Meri Löfman toteaa.

niklas on yhä tyKS:n ”kanta-asiakas”.– Vuosittain tehdään kuntoutussuunni-

telma kaikkine terapioineen.joonas Allén on niklas Löfmanin tavoin

8-vuotias.– Heti syntymän jälkeen joonaksen ala-

selässä todettiin rasvapatti. Se on koteloi-tunut ja kasvaa selkäytimessä, kertoi joo-naksen äiti Minna Mäkinen.

Kun joonas oli vuoden vanha, hänet lei-kattiin ensimmäisen kerran ja rasvaa yri-tettiin poistaa. Mutta lääkärit eivät uskalla poistaa pattia kokonaan. Kuuden vanhana joonas leikattiin toisen kerran, kun pattiin oli muodostunut puristava nesterakkula. Rasvapatti vaikuttaa monin tavoin vaikeut-tavasti joonaksen elämään.

– Lääkärit ovat sanoneet, että joonak-sen liikuntakykykin tulee todennäköisesti heikentymään. Mutta nyt mennään vallit-sevaan tilanteeseen onnellisina päivä ker-rallaan, sanoi Minna-äiti. ❏

Lehtisen perhe yhä kahden vaiheillaPitKän jA MeneStyKSeKKään jää-kiekkoilijan uransa toissa vuonna lopetta-nut Jere Lehtinen oli Kummit-golfissa kol-men vuoden tauon jälkeen. Lehtinen asuu yhä dallasissa – ja kesät espoossa – mutta tuli mielellään pelaamaan naantaliin.

– täältä läheltä eli turusta minä aikoi-naan maailmalle lähdin, jere totesi. Hän on Kiekko-espoon kasvatti, mutta pelasi kaksi kautta turun Palloseurassa. Keväällä 1995 hän juhli tPS:n paidassa SM-kultaa ja Suomen paidassa MM-kultaa ja siirtyi sitten nHL-seura dallas Starsiin, missä pelasi 14 kautta voittaen muun muassa Stanley Cupin 1999.

– On aina hauska palata tutuille seu-duille, nähdä tuttuja naamoja ja varsinkin tulla golfaamaan hyvän asian puolesta, jere sanoi ja lupasi tekevänsä parhaansa ollak-seen mukana myös Hirsalan Kummit Golfissa 9. elokuuta.

– Lähdemme sitä seuraavalla viikolla takaisin dallasiin, mutta uskon ehtiväni Hirsalaan.

Lehtisen perhe (jeren ja vaimon lisäksi 11-vuotiaat kaksostytöt sekä 8-vuotias

poika) ei ole vielä päättänyt, asuuko tule-vaisuudessa Suomessa vai USA:ssa.

– Sen jälkeen kun lopetin, on menty vuosi kerrallaan, ja olemme edelleen samassa tilanteessa, jere sanoi.

– Veri vetää Suomeen, mutta kun on asunut 17 vuotta dallasissa, on senkin taak-seen jättämisessä omat vaikeutensa.

ennen tämänkertaista dallasiin paluuta jere aikoo viettää ”normikesän”.

– Helpottaa, kun ei tarvitse treenata niin paljon kuin aktiiviaikoina. Olen per-heen kanssa mökillä, tapaan sukulaisia ja kavereita. Saunomista, uintia, grillausta. nautin Suomen kesästä. ei tätä voita mikään.

jere Lehtinen työskenteli viime kiekko-kauden Leijonien valmennusjohdon apuna pelaajakoordinaattorina.

– Oli hienoa olla mukana. Kotikisat menivät ihan ok, mutta jos häviää kaksi viimeisintä peliä, niin eihän niistä voi hyvä maku suuhun jäädä. Mutta jäipä nälkää ensi kauteen, totesi jere, jonka oma jatka-minen maajoukkueen taustoilla on vielä auki. ❏

kaikki liikenne aivoista muualle oli käytän-nössä poikki. Vain sormet hiukan liikkui-vat. Pikku hiljaa tilanne parani. Mutta vasta seuraavana kesänä hän pystyi tuesta kiinni

pitämällä nousemaan seisomaan. Liikeradat ovat jatkuvasti pa-rantuneet, ja noin vuosi sit-ten niklas pystyi jo jonkin verran kävelemään ilman

keppejä, mutta jalkojen lihaksis-

Kummit-golf I www.kummit.fi 43

KUMMIT-GOLF

Nyt voitlahjoittaa

myöstekstarilla

lähetäviesti

KUMMITnumeroon16155

Viestin hinta on 10 €

www.kummit.fi

>>>

> Felixin tuotepäällikkö Saara-Sofi a Sutela toi tapahtumaan pääsponsorin tervehdyksen.

Suklaagalleria Oy:n Heidi Sirénemännöi suklaatehtävä-rastia.

Taikuri Pete Poskiparta viihdytti after golf -osuudessa.

Martti Saarinen ja Kummit-golfpallo.Kohde:TYKS:n ’Vanhemmat vahvasti mukaan’-koulutusprojekti

Tuotto: 12 800 euroa

Kummien tapahtumavastaavat:Anne Knaster ja Susanna Laurila

Sponsori: Felix

Kummipelaajat: Jere Lehtinen, Tommi Läntinen, TonyMontana, Hanna Partanen, Sakari Pietilä,Virve Rosti, Martti Saarinen, Raimo Sirkiä, Kristian Sohlberg, Riki Sorsa, KaarinaSuonperä, Juhani Tamminen, AleksiValavuori ja Janne Virtanen

Kolmen Kärki:1. Mainoslahja-team (kummipelaaja Hanna Partanen)2. YIT rakennus (kummipelaaja Virve Rosti)3. Aller Media (kummipelaaja Tommi Läntinen)

Pisin drive: Niko Vahtera

Lähimmäs lippua: Janne Virtanen

12.6.2012 Kultaranta Resort, Naantali


KUMMIVIERASKYNÄ

Kuva: Chribbe Aarnio

Kummivieraskynä I www.kummit.fi 45

Minun piti laittaa itseni kuntoon kesäksi…KeSäKUU On jO tääLLä, ja minun piti olla muualla – tai ainakin kunnossa. Liikunta ja kuntoilu ovat äärimmäi-sen tärkeitä juttuja, niistä pitää pitää kiinni ja niille täytyy järjestää aikaa. tieteellisesti on osoitettu, että liikunta lisää fyysistä kuntoa ja että parempi kunto pitää terveenä. Sitä sa-notaan, että parantaakseen omaa kuntoaan pitää liikkua ja harjoitella vähintään kolme kertaa viikossa. ei se loppujen lopuksi ole liikaa. Luulisi siihen riittävän aikaa – ainakin jos on tahtoa.

en ole varmaankaan ainoa vanhempi, jolla on kiirettä koko ajan. Ruuhkavuosiksi kutsutaan sitä aikaa, kun pitäisi tehdä työtä, hoitaa lapsia, kehittää itseään, opiskella lisää, ottaa vas-taan uusia haasteita, olla läsnä, auttaa ja kuunnella kaikkia yhtä aikaa ja koko ajan.

Mikä siinä on, että tämä kaikki tuntuu kasautuvan juuri tässä kohtaa? Vastuu kasvaa, samoin kuin vaatimukset. ei ole mikään ihme, jos se treenaaminen ja itsestä huolehti-minen jää vähän vähemmälle. ja samaan aikaan kun pitäisi pystyä vaativimpiin tehtäviin, oma suorituskyky tippuu. niin päin kun asiaa katsoo, niin peli alkaa olla menetetty. Vai onko?

ei ole. Aina voi parantaa omaa suoritustaan. Voi olla, että enää ei pääse niihin lukemiin, joissa joskus on ollut, mutta aina voi olla parempi suhteessa siihen, mitä olisi, jos ei tekisi mitään. Omalta valmentajaltani olen oppinut: Kohtaa totuus – aseta tavoite – toimi.

Minulla auttoi selkeän tavoitteen asettaminen. Päätin viedä läpi täysmittaisen triathlonin: 3,8 km uintia, 180 km pyöräi-lyä ja 42,2 km juoksua. Se kuulosti äkkiä ajateltuna hurjalta. täyden teräsmiesmatkan läpivienti vaati sitoutumista ja yli vuoden kestävää harjoittelua, mutta siitä selvittiin. Seuraa-vana vuonna tehtiin sama leikki uudelleen ja paremmalla ajalla. triathlonista tuli harrastus, joka tuntuu jatkuvan – tai jatkuisi, jos olisi aikaa ja jos pysyisi kunnossa.

nyt palataan taas siihen, mistä tuossa äsken jo kirjoitin. Ajan puute kasvaa, kun kiire lisääntyy. näin ei saisi olla, ja sille tulisi tehdä stoppi. jos et saa itse aikataulua kasaan, niin sit-ten kannattaa pyytää apua.

tämän vuoden alku on ollut minulle liikunnan kannalta yhtä tyhjän kanssa. Kiirettä on pitänyt liikaa, ja moni asia on jäänyt tekemättä. Sitä tavallaan tuntee sen, miten yksi ongelma johtaa toiseen. treenikerrat vähenevät ja kunto kari-see. Hyvää kuntoa kun ei voi varastoida pahan päivän varalle.

Minä sain omalta valmentajaltani, Hagqvistin Antilta aika-naan hyvän vinkin: On turha harjoitella, jos siihen ei ole aikaa. Varaa itsellesi aikaa mieluummin silloin, kun siihen on varaa. älä kanna huonoa omaatuntoa väliin jätetystä tree-nistä. Määrä ei korvaa laatua.

Hyvää hetkeä tai inspiraatiota ei voi kuitenkaan odotella loputtomiin, jossain vaiheessa on taas lähdettävä liikkeelle. Mutta minkäs teet? joskus ei vaan jaksa. treeniohjelma on tehty, salikortti maksettu, ruokavalio tarkistettu ja kaikki kat-sottu valmiiksi. Sitten tapahtuu jotain, mikä katkaisee kame-lin selän. Miten siitä pääsee yli?

tajusin juuri äsken, että siitä pääsee yli ottamalla sen ensimmäisen askeleen. jokainen meistä voi aloittaa koko paletin alusta vaikka kuinka monta kertaa.

Minä olen nyt taas sillä ensimmäisellä sivulla, josta matka voi jatkua minne tahansa. Siitä tulee itse asiassa ihan hyvä mieli. Minulla on taas mahdollisuus voittaa itseni. Kun tästä lähtee liikkeelle, maali on edessä.

Sitä uudelleenaloittamisen tunnetta ei tarvitse hävetä. Ota siitä mieluummin kaikki positiivinen irti – yhä uudestaan ja uudestaan.

Janne

Kummit-lehden Kummivieraskynä-palstalla kirjoittaa tällä kertaa näyttelijä Janne Virtanen.

Virtanen on näytellyt muun muassa elokuvissa FC Venus, Paha maa ja Valkoinen kaupunki, josta

hän vuonna 2006 sai parhaan miespääosan esittäjän Jussin. Televisiosta Virtanen tunnetaan

parhaiten näyttelijänä sarjoista Irtiottoja ja Kotikatu, jota hän on myös ohjannut, ja juontajana

mm. Elixiristä ja Giljotiinista. Virtanen toimii myös Radio Novan juontajana ja inkoolaisen

St Nicolaus -golfkentän toimitusjohtajana. Hän on naimisissa Hanna-Riikka Siitosen kanssa.

Heillä on vuonna 2006 syntynyt Vieno-tytär.

KIEKKOKONSERTTI

46 www.kummit.fi I Kiekkokonsertti

Tunnelma katossa jo MM-kisojen aattoiltana

Kummien Suuri Kiekko-konsertti herätti ja liikutti

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Juha Loikkanen

KUMMien PeRinteinen kevätkonsertti järjestettiin jääkiekon MM-kisojen aattoil-tana 3. toukokuuta Helsingin jäähallissa. Kummien Suurella Kiekkokonsertilla kerättiin rahaa viidelle yliopistolliselle las-tenklinikalle sekä Lastentautien tutkimus-säätiölle, jotka saivat Kummien kautta

kaksi kolmasosaa potista. yksi kolmannes suuntautuu jääkiekkoliiton kautta vähäva-raisten perheiden lasten jääkiekkoharras-tuksen tukemiseen.

Konsertti lähetettiin suorana MtV3-kanavalla. Artistiesiintymisten väliset insertit herättivät taas ihmiset auttamaan.

Liikuttavat potilastarinat laittoivat lahjoi-tuspuhelimet pirisemään.

jääkiekkoliiton ja MtV3:n lisäksi Kum-mien Suuren Kiekkokonsertin mahdollis-tivat Kummien kumppanit tiimari, Oriola, Laakkonen, Helsingin energia, Radio nova ja Clear Channel. ❏

Lastenklinikoiden Kummit ja Suomen Jääkiekkoliiton MM2012-kisaorganisaatiolöivät tänä keväänä hynttyyt yhteen.

Kolme tärkeää hahmoa lavalla: erotuomari,

Teemu-nalle ja virallinen kisamaskotti Hockey Bird.

Kiekkokonsertti I www.kummit.fi 47

Lapsipotilaitakin kävi lavalla haastateltavina. Tässä Viivi Avellántenttaa Samua, jonka ohje Leijonille oli ytimekäs:”Älkää antako periks!” Niin ei ole tehnyt Samukaan.Lavalla kävivät myös lapsireumaa sairastavatNiklas ja Samuel.

Karjala takaisin, kuului Jaren, VilleGallen ja

Freemanin vaatimus.

Päävalmentaja Jukka Jalonen ja general managerJari Kurri toivat konserttiin Leijonien tervehdyksen.

ja menevänsä kuun vaihteessa järvenpään Puistobluesiin, jonka pääesiintyjänä on tällä kertaa John Fogerty.

– Onhan Fogertya tullut paljon kuun-neltua, lähinnä CCR:n kautta. niitäkin bii-sejä hän siellä varmaan vetää, tuumi Stina Girs, joka Kummien kiekkokonsertissa esiintyi ensimmäisen kerran elämässään Helsingin jäähallissa.

– ensi keväänä olisi kiva päästä tänne laulamaan Maamme-laulua kiekkoliigan pudotuspeleissä. Mieluiten tietysti finaa-lissa. ❏

Keikka ”kotihallissa”StinA GiRS LAULOi kiekkokonsertissa keväällä ilmestyneeltä esikoisalbumiltaan kappaleen Uusi vuosi.

joulukuussa Stina lauloi Kummien joulu Mielelle -konsertissa duettona Martti Saarisen kanssa. tämä toinen kummiesiin-tyminen taisi olla Stinalle erityisen mielei-nen, koska se oli ”iFK-hallissa”.

– Kotihalli, hehkutti pikkutytöstä asti Helsingin iFK:ta kannattanut Stina.

Stinan kesä kuluu melko tiiviisti keik-kaillen.

– toivottavasti on vähän lomailuakin.järvenpääläinen Stina uumoili aloitta-

vansa parin viikon loman juhannuksesta > Stina sai laulaa tutussa hallissa.

Suvi Teräsniskalla oliPalaset kohdallaan.

>

The Rasmus laulusolistinaantietysti Lauri Ylönen. Biisi sensijaan oli Stranger.

”Skidinä aina katselin Kummien konsertteja” Freeman, Jare jaVilleGallekin (oik.)tykkäsivät Teemu-nallesta.

RAP-dUO jVG eli jare&VilleGalle esiintyi suuressa kiekkokonsertissa yhdessä Free-manin kanssa. ikänsä puolesta Jare ja Vil-le Galle eivät yhdessäkään yllä 60-vuoti-aan Freemanin lukemiin, mutta homma toimi hienosti kappaleessa Karjala takaisin.

Vuosi sitten raketin lailla yleiseen tietoi-suuteen singahtaneen jVG:n toinen puo-likas, Ville Galle, oli tohkeissaan ennen kiirehtimistään konsertin kenraalihar-joitukseen.

– tämä on meille ensimmäinen suora tv-esiintyminen näin isoissa puitteissa. näin pitkälle olemme päässeet. Skidinä aina katselin Kummien konsertteja. niissä on aina ollut kovia artisteja. On hienoa olla nyt itse mukana.

jokereissa A-juniori-ikäiseksi asti kiekkoillut Ville Galle oli täpi-nöissään myös heti konsertin jäl-

keen käynnistyneistä MM-kisoista.– Keikkoja vaan on niin tiiviiseen tahtiin

kisojenkin aikana, ettei ehdi kovinkaan moneen matsiin paikan päälle. Mutta

tv:stä katson niin paljon kuin pystyn.SM-liigan finaalit eivät sen sijaan

ex-pelimiestä kiinnostaneet.– Himassa on kaikki mahdol-liset boksit, mutta en katsonut yhtään finaalia. Oli niin laimeat loppuottelut, kun yksikään kol-mesta pääkaupunkiseudun jen-gistä ei päässyt niin pitkälle, Ville Galle harmitteli.

– Olihan mulla muutama kaveri Pelicansissakin. jos enti-nen pelikaverini Niko Hovinen (Pelicansin maalivahti) olisi ollut

pelikunnossa, olisin varmasti kat-sellut, sillä siinä tapauksessa Peli-

cans olisi vienyt mestaruuden. ❏

Karelian DivisioninSuomi-biisi pursui

äijäenergiaa.Mokoma-yhtyeestätuttu Marko Annala

veti pääroolin.

Paula Koivuniemioli kappaleensa

mukaisestiillan Queen.

< ’Poika saunoo’,lauloi Poju vuosi

sitten. Nytkisabiisinäoli Kipinä.

Vesterinen yhtyeineenkertoi Reppanasta.


Kiekkokonsertti I www.kummit.fi 49

Robin valitti, ettäFaija skitsoo.

Ikuiset oli Herra Ylpön& Ihmisten konsertti-

kappaleen nimi.

Heikki Paasonen oli kiekkokonsertinpääjuontaja, Viivi Avellán ja

Leena Lepistö avittivat.

Cheek räppäsisokan irti.

Illan ykkössuosikista ei ollut epäselvyyttä.

> Leena Lepistö (vas.) teki Kummit-debyyttinsä, Viivi Avelláncome backin.

Kiireisten kisaviikkojen kenraalikeltanokka Kummien ympyröissä. Kirjoit-tavan toimittajan työstä sähköisen vies-tinnän puolelle jokin aika sitten siirty-nyt urheilujournalisti on jo tullut tutuksi MtV3:n katsojille muun muassa Tulos-ruudusta.

– yhtään ei tarvinnut miettiä, kun tällai-selle keikalle pyydettiin, sanoi Leena.

– Lastenklinikoiden Kummit on ai-na ollut itselleni läheisin ja nimen-omaan se, jonka lahjoituspuhelin-numeroihin olen soittanut.

Sekä Viiville että Leenalle Kummien suuri kiekkokon-sertti oli alkustartti ja hyvä

ViiVi AVeLLÁn jA Leena Lepistö olivat konsertissa avustavina juontajina Heikki Paasosen kantaessa varsinaisen vastuun. Viivi ja Leena muun muassa haastatteli-vat Leijonien päävalmentajaa Jukka Jalosta ja general manager Jari Kurria sekä lavalla piipahtaneita klinikan lapsipotilaita.

Viivi on asustellut viime vuodet Sveit-sissä, jonka vuoksi kummikuviotkin ovat olleet jäissä. Aiemmin häntä on nähty mm. Kummien golf- ja keilailutapahtumissa. nyt Viivi on palannut Suomeen ja juon-taa kesäkuun viimeisenä päivänä MtV3:lla alkavaa Huvipuisto-sarjaa.

– Siinä kymmenen kisaajaa mittelee haasteellisissa, sporttisissa lajeissa parem-muudesta elämyspuisto Powerparkissa Alahärmässä, Viivi valotti.

Leena Lepistö sen sijaan oli todellinen

kenraaliharjoitus kiireisille viikoille, sillä molemmat ahkeroivat erilaisissa haastat-telutehtävissä myös MM-kisoissa. ❏

KIEKKOKONSERTTI

>

Punkin moderni kolmikantakin kolmikanta, yhtyeen keulakuva Toni Wirtanen vitsaili. Hänkin on jääkiekon suurkuluttaja – kuinkas muuten.

– tarkoitus on katsella MM-pelejä mah-dollisuuksien mukaan – eli käytännössä aika paljon ja jonkin verran myös paikan päällä, hän ennakoi.

Heinolalaisen Wirtasen oma joukkue SM-liigassa on tietysti Lahden Pelicans.

– tänä vuonna kävi finaaleissa poik-keuksellisesti niin, että huonompi voitti, hän kuittasi jyPin kullat.

– Se korjataan ensi kaudella. ❏

APULAntAA ei OLLUt muutamaan vuoteen Kummien konserteissa nähty. nyt yhtye kävi ”lauteilla” ja veti kappaleen Aggressio, joka vasta runsas kuukausi kon-sertin jälkeen lohkaistiin virallisesti sing-lelle yhtyeen tuoreehkolta Kaikki kolmesta pahasta -albumilta.

– näitä juttuja on mahtava tehdä, kun näkee samalla niin paljon tuttuja. Apulanta, Kummit ja kiekko. Sehän on moderni pun-

Apulanta, Kummit ja kiekko

< Toni Wirtanen ja Apulanta lohkaisivat tuoreelta albumiltaan Aggression.

Harvinaista lihastautia sairastavan Pepin Ihahaa-laulu liikutti Viiviä

– ja kaikkia muitakin.

Jari KurriluovuttiSuomenkisajoukkueennimikirjoituksinvarustetunpelipaidanhuuto-kaupattavaksi.

< Axl Smith vauhdikkaine

tanssiryhmineen esitti kappaleen

Get louder.

– Olen suomalainen, vakuutti Vesku Jokinen säestäjänään Sundin pojat.

Stina Girs kertoi laulussaan Uudesta vuodesta.


KIEKKOKONSERTTI

Varaa risteilysi Kummit-tunnuksella, autat lapsia! Tallink Silja tukee Lastenklinikoiden Kummeja keräämällä varoja lasten kirurgiseen sairaanhoitoon. Varoja kerätään mm. Kummit-risteilyiksi nimettyjen risteilyjen lipputuotoilla.

Katso hinnat ja varaa matkasi: www.tallink.fi tai www.silja.fiVaraukset myös puhelimitse 0600 15700 (1,74 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) tai Tallink Siljan Matkamyymälöistä. Varausta tehdessäsi mainitse tuotetunnus KUMMIT CRUISE. Nettivarauksissa kirjoita se ID-numero/tuotetunnus-kenttään.Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti. Koskee vain uusia varauksia.

Päivä Tukholmasta -risteilyt Helsingistä

23 h -risteilyt Turusta

Baltic Princessin 22 h -risteilyt Helsingistä

ke

20.6.

la

16.6.

ma

26.6.

la

22.9.

la

22.9.

su

30.9.

to

8.11.

la

27.10.

ke

28.11.

Näillä risteilyillä ei ole Kummien erikoisohjelmaa

TS_Kummit-lehti_06-2012.indd 1 7.6.2012 15.38

Nuorisopsykiatria piti taaskevätkekkerinsä

nUORiSOPSyKiAtRiAn kevätkekkerit pidettiin tällä kertaa HyKS Psykiatriakeskuksen suljetulla sisäpihalla.

Primus motorina toimi tuttuun tapaan nuorisopsy-kiatrian osastolla nuoriso-ohjaajana työskentelevä Joni Haavisto.

– yleensä olen järjestänyt keväisin isommat juhlat sekä lapsi- että nuorisopsykiatrian potilaille, hän kertoi.

– Kun lasten puolella ei innostus tuntunut olevan kovin korkealla, ajattelin järjestää nuorille omat kek-kerit. Alkuun oli päällimmäisenä ajatuksena pelkät grillibileet, mutta kun olimme Kummeihin yhteydessä, kävi ilmi, että voisimme saada heidän avullaan paikalle myös akustista musiikkia.

Sen myötä psykiatrisen klinikan pihalla nähtiin Face of God -yhtye, joka muutenkin tempaisi toukokuussa heittämällä 50 ilmaista keikkaa eri paikoissa ja tapah-tumissa ’One World tour’ -teemalla.

Ulkojuhlat ovat tietysti aina ilmasta kiinni. tällä ker-taa sää suosi: aurinko paistoi ja lämpöäkin oli sopivasti.

Lapsi- ja nuorisopsykiatrian kevät- tai kesäjuhlat ovat


jo pitkä perinne, mutta tapahtuma on muuttanut vuo-sien varrella paikkaa ja muotoaan.

– Psykiatrian osastot muuttavat ja vaihtuvat koko ajan. esimerkiksi Auroran sairaalassa, jonka pihalla pitkään pidimme näitä tapahtumia, ei enää ole paljon psykiatrian osastoja, joni Haavisto valotti. ❏

< Face of God esiintyi akustisesti nuorisopsykiatrian pihajuhlassa:Leo Stillman lauloi ja soitti kitaraa, Benjamin Lehti bassoa. Oscar Kuusto rummutti.

Lahjoitamme jokaisesta myydystä Wettex Soft&Fresh 1,5m KUMMIT -kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummit ry:lle lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

vileda.fi

Kummit_2012_210x148.indd 1 22.5.2012 11:55:38

>

www.kummit.fi 53

LiigakiekkoilijoitaTurun klinikallatURUn PALLOSeURAn liigakiek-koilijat Marko Virtala (vas.), Markus Palmroth ja Jarkko Hattunen ilahdut-tivat pikkupotilaita turun yliopistol-lisen keskussairaalan lastenklini-kalla 19. huhtikuuta. tPS-kolmikon kanssa pääsi samaan kuvaan muun muassa Niilo Sipilä. ❏

Wallinheimo Pharaons: Ville Peltonen, Jesper Peltonen, Aleksi Peltonen, Iiro Järvi, Roland Carlsson, Jari Lindroos, Jaako Niskavaara,Jari Korhonen, Mika Arvaja, Sami Ahlberg, Juha Lampinen, Marko Ahlström, Ismo Haaponiemi, Jyrki Jokinen ja Sinuhe Wallinheimo.Doc Dog Kings: Kalle Koskinen, Tuomas Grönman, Jani Kiviharju, Joni Lius, Pekka Lehmus, Pekka Lumela, Juha Virenius, Pasi Kangas,Aki Lahtinen, Sami Hurme, Marko Joska ja Miikka Korja. Tuomarit: Jarmo Rantanen ja Juha Pohjola.

KAnSAnedUStAjA Sinuhe Wallinheimo ja HyKS:ssa työskentelevä neurokirurgi Miikka Korja päättivät juhlistaa 40-vuotis-päiviään jääkiekko-ottelun merkeissä maa-liskuussa. ystävykset pelasivat A-juniori-ikään asti jyP Ht:ssa, jonka jälkeen Sinu-hen tie vei euroopan ja yhdysvaltojen kiekkokentille. Miikka siirtyi jäähdyttele-mään lääketieteelliseen tiedekuntaan.

– Olin 16 vuotta poissa luistimilta, mut-ta viime syksynä tämän synttärimatsiaja-tuksen synnyttyä liityin Stadin Staroihin, kaivoin puumailat naftaliinista, palasin koppiin ja ilmoitin ”i’m black... back!”, kertoo Korja.

Ottelussa Wallinheimo Pharaons - doc dog Kings voiton nipisti Pharaons luke-min 6–5. Pharaonsin parhaana palkittiin ketju Peltonen, jossa isä-Villeä tehokkaam-pina hyörivät kaksospojat Aleksi ja Jesper.

Kingsin parhaana palkittiin jyPin Kalle Koskinen.

– Kausi 2011– 2012 on ollut Kallelle täys-osuma: ensin Ritoniemen neppikilpailui-den voitto, sitten Pharaons -Kings -matsin ’most valuable player’, ja kausi päättyi SM-kultaan jyPin riveissä. ei huono noin van-halle miehelle, veistelee kansanedustaja Wallinheimo, joka on runsaat kaksi kuu-kautta Koskista nuorempi.

Omakustannetapahtumalla kerättiin yksityishenkilöiden lahjoituksina 1795 euroa ja summa ohjattiin kokonaisuu-dessaan Lastenklinikan Kummien tilille. Rahoilla hankittiin muun muassa pöytäjää-kiekkopelejä lasten psykiatrialle ja hema-tologialle.

– Lastenklinikoiden Kummien synnys-sä ovat jääkiekkoilijat olleet merkittävässä roolissa, joten oli enemmän kuin ilo saada

Juhlapelillä rahaa KummeilleWallinheimo ja Korja hyväntekijöinä

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (vas.) oli vielä kolme vuotta sittentorjumassa JYPiä Suomen mestariksi. Neurokirurgi Miikka Korja kaivoi viime syksynä luistimet naftaliinista 16 vuoden pelaamattomuuden päätteeksi.

mahdollisuus tukea toimintaa omien ystä-vien kanssa jääkiekkotapahtuman merkeis-sä, kertovat juhlakalut Sinuhe ja Miikka. ❏

Lahjoitamme jokaisesta myydystä Wettex Soft&Fresh 1,5m KUMMIT -kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummit ry:lle lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

vileda.fi

Kummit_2012_210x148.indd 1 22.5.2012 11:55:38

Teksti: Matti Hannula • Kuva: Juha Loikkanen

> Ifi n kevättervehdystä klinikalle olivat tuomassa markkinointijohtaja Tuula Sirén (oik.) ja viestintä-johtaja Ainomaija Pippuri. Vastaanottajina olivat tiedottaja Niina Kauppinen (vas.), Talla Koskinen Kummeista sekä lastentarhanopettaja Kirsi Kuusjärvi.

If toi värikkäät terveiset VAHinKOVAKUUtUSyHtiÖ iF lahjoitti Lasten-klinikoiden Kummeille 10 000 euroa lastenklini-koiden viihtyvyyden parantamiseen. Lahjoitus oli osa menneen talven hyvän mielen laulukampanjaa. Vappuviikolla tekemänsä klinikkavierailun yhteydessä ifin markkinointijohtaja Tuula Sirén ja viestintäjohtaja Ainomaija Pippuri toivat rahalahjoituksen lisäksi tuli-aisina värikkäitä ilmapalloja. niitä jaettiin sekä osas-toilla oleville lapsipotilaille että päivystyspoliklinikan aulassa.

if avasi 6.2. internetiin virtuaalisen send a song -musiikkistudion, jossa kuka vain pystyi nauhoitta-maan oman versionsa ifin suositusta tunnusmusii-kista, Stevie Wonderin ’Don’t You Worry ’bout a Thing’-kappaleesta, ja levittämään sitä eteenpäin.

if rekrytoi mukaan muutamia Lastenklinikan julk-kiskummeja. Heidän työstään if nyt luovutti palk-

kiona tuon 10 000 euroa käytettäväksi lasten viihtyvyy-teen tasapuolisesti Helsingin Lastenklinikalle sekä tampereen, turun, Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikoille.

Kampanja päättyi virallisesti 19.3. Send-a-song -gal-leriaan laulunsa julkaisseiden ”tavisten” kesken arvot-tiin kahden hengen konserttimatka new yorkiin. Kaik-kiaan studiossa ehti ”vierailla” runsaat 25 000 kiinnostunutta. ❏

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien taustalla on yhä useammin perheiden aikapula. Kun Suomessa jo joka kymmenes lapsi tarvitsee psykologista hoitoa, eikö olisi aika tehdä jotain?

TULE MUKAAN

JAKAMAAN

AJATUKSIA!

http://www.facebook.com/

TuntiLisaaLapselle

Osallistu Viledan ja Lastenklinikoiden Kummit ry:n haastekampanjaan Facebookissa, jossa etsitään keinoja perheiden yhteisen ajan lisäämiseen. Osallistua voit monella tapaa: kerro oma ideasi, tykkää jonkun muun ajatuksesta tai jaa vinkkejä eteenpäin tuttavillesi Facebookissa. Ideoidaan yhdessä tunti lisää lapselle viikossa!

>

>

www.kummit.fi 55

Muun muassa Jutta Kärri, Tero Tiitu, Mikael Järvi, Kimmo Vehviläinen, Harri Forsten jaAmin Asikainen olivat joukkueiden vahvistuksina HUS:n ja Kummien järjestämässä lasten ja nuorten psykiatristen osastojen salibandyturnauksessa.

Salibandykummit pitivät lupauksensa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri järjesti tänäkin keväänä yhdessä Lasten-klinikoiden Kummien kanssa salibandyturnauksen lasten ja nuorten psykiatrisille osastoille.

Psykiatriset osastot turnasivat taas

HeLSinGin RUSKeASUOLLA huhtikuun 11. päivä pelattua turnausta tähdittivät muun muassa liigaseura SSV:n maajouk-kuepelaajat Tero Tiitu, Mikael Järvi ja Harri Forsten. He palauttelivat näin mielenkiin-toisella tavalla päitään ja jäseniään edellisil-tana Seinäjoella salibandyliigan kolman-nessa SM-finaalissa SPV:lle kärsimänsä murskatappion (13 –4) jälkeen. Vaikka SSV:n joukkue oli ehtinyt pelimatkalta Hel-sinkiin vasta kello 2.30, oli tuo kolmikko lupaustensa mukaisesti urheasti paikalla Ruskeasuon salibandyhallissa jo klo 10.

tiitu, järvi ja Forsten pelasivat vahvis-tuksina joukkueissa parituntisessa turna-uksessa, kuten myös muun muassa ex-am-mattinyrkkeilijä Amin Asikainen ja radio-persoona Kimmo Vehviläinen.

– Hieno ja hauska tapahtuma. tällai-sia lasten ja aikuisten yhteisiä tapahtumia pitäisi olla enemmänkin, että saamme lapset liikkumaan hyvän harrastuksen parissa, totesi Mikael järvi.

ilmeisesti turnauksesta oli tosiaan tähti-pelaajillekin iso apu: kaksi päivää myöhem-min pelatussa neljännessä finaaliottelussa tiitu teki kaksi maalia ja sekä järvi että Forsten kumpikin yhden, kun SSV siirsi 6 –5-kotivoitollaan lopullisen ratkaisun vii-denteen finaalipeliin. Sen SPV voitti 4–2 ja otti ensimmäisen Suomen mestaruutensa.

Poikkeus perinteeseen

Psykiatristen osastojen jokakeväisen sali-bandyturnauksen primus motorina toi-mii Hesperian nuorisopsykiatrian osas-tolla nuoriso-ohjaajana työskentelevä Joni Haavisto. Pitkästä perinteestä tosin poi-kettiin vuosi sitten.

– Olin vuorotteluvapaalla, Haavisto toteaa syyksi.


Opettaja Riikka Vuorenmaa ja oppilasJemina kannustivat näin värikkäästi Sophie Mannerheimin sairaalakoulun joukkuetta.

> Nuoriso-ohjaaja Joni Haavistoon perinteisen salibandyturnauksenprimus motor.

tällä kertaa mukana oli myös sairaala-koulujen joukkueita, jotta turnauksesta saatiin täysipainoisempi. Katsomossakin riitti kannustajia, paljon muitakin kuin kulloinkin huilivuorossa olleiden jouk-kueiden pelaajia. ❏

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien taustalla on yhä useammin perheiden aikapula. Kun Suomessa jo joka kymmenes lapsi tarvitsee psykologista hoitoa, eikö olisi aika tehdä jotain?

TULE MUKAAN

JAKAMAAN

AJATUKSIA!

http://www.facebook.com/

TuntiLisaaLapselle

Osallistu Viledan ja Lastenklinikoiden Kummit ry:n haastekampanjaan Facebookissa, jossa etsitään keinoja perheiden yhteisen ajan lisäämiseen. Osallistua voit monella tapaa: kerro oma ideasi, tykkää jonkun muun ajatuksesta tai jaa vinkkejä eteenpäin tuttavillesi Facebookissa. Ideoidaan yhdessä tunti lisää lapselle viikossa!

Jo yhdeksättä peräkkäistä kertaa Kummien golf-kausi avattiin Linna Golfi n kentällä,missä rahaa kerättiin taas pelaamisen varjolla Kanta-Hämeen keskussairaalalle.

Tällä kertaa tarkempana kohteena oli sisäinen koulutus.

KUMMIT-GOLF


< Tomi Einosenswingissä oli tyyliä.

Jo yhdeksättä peräkkäistä kertaa Kummien golf-kausi avattiin Linna Golfi n kentällä,missä rahaa kerättiin taas pelaamisen varjolla Kanta-Hämeen keskussairaalalle.

Tällä kertaa tarkempana kohteena oli sisäinen koulutus.

Golfaamalla taas rahaa Kanta-Hämeen keskussairaalalle

Hämeenlinnassa kerättiin koulutuspottia

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Juha Loikkanen

KAntA-HäMeen keskussairaalan las-ten- ja nuorten yksikön apulaisylilääkäri Anssi Luoma kävi pohjustamassa päivää:

– Kummien toiminta muuttuu lasten ja nuorten sairaanhoidon osalta koko ajan merkityksellisemmäksi, hän sanoi.

– Verorahoilla toiminta saadaan pidet-tyä tietyllä tasolla, mutta tason nostami-sessa siitä ylöspäin ovat lahjoitusvarat todella oleellinen juttu. tämänkertaisen tapahtuman tuotto käytetään koulutuk-seen. Meillä on paljon nuoria hoitajia ja nuoria lääkäreitä, joiden koulutukseen meidän on panostettava. näillä Kummien kautta tulevilla avustuksilla se on mahdol-lista, Luoma korosti. ❏

Satunnainen peluriMtV3:n UUtiSAnKKURi Tomi Eino-sen vaimo, ylen uutistenlukija Piia Pasa-nen, juontaa tänä kesänä Seinäjoella tan-gomarkkinoita. Heinäkuun puolivälin tapahtuman toisena juontajana on Mikko ”Peltsi” Peltola.

– Varmaan minäkin piipahdan pai-kalla, kun en ole aiemmin tangomark-kinoilla ollut, tomi tuumi toukokuussa.

– Satunnainen peluri, hän luonnehti golf-identiteettiään.

– Kolmas kesä menossa, 10 – 15 kier-rosta kesässä.

Kesäkuun alussa ”uutisperhe” oli me-nossa piipahtamaan Lontoossa.

– Heinäkuu lomaillaan ja nautitaan toivottavasti kauniista Suomen kesästä. äärimmäisen harvoin tulee lähdettyä kau-emmas, kun Suomen kesä on niin upea, einonen totesi. ❏

>

>

>

Kummit-golf I www.kummit.fi 57

Anskullekin tuli jälkihikiyLen teLeViSiOKUULUttAjA Anna-Liisa Tilus ilmestyi keväällä ruutuihin maanantaiaamuisinkin. ”Ansku” nähtiin ykkösen Aamu-tv:n urheiluaiheisessa jälkihiki-osiossa keskustelemassa sekä menneistä että tulevista.

– Megahauska juttu! Ansku kommen-toi kokemusta Kummit-lehdelle golf-tapahtuman yhteydessä.

– Olenhan minä geeneiltäni sportti-nen. Kaj Kunnas minua hoksasi pyytää, kun jälkihiki-ryhmään haettiin naisjä-sentä. Sanoin, että ”voinhan minä tulla. Urheilusta en niin paljon tiedä, mutta peli-paitoja olen pessyt enemmän kuin teistä kukaan”, jalkapallojuniorin äidin koke-muksella mukaan lähtenyt tilus kertoo.

– Sitä paitsi tällainen keltanokka voi hyvällä omallatunnolla esittää hölmöjä-kin kysymyksiä.

Anna-Liisa tilus avasi golf-kautensa Kummit Golfissa.

– Olenhan minä talvella treenannut Vierumäellä sisätiloissa, mutta tämä on kauden eka kierros ”ulkojäillä”.

Anskun kesäloma ajoittuu heinäkuulle.– Muuten kesä kuluu ihan leipätöissä.

ei mitään erikoista ohjelmassa. Kaikissa Kummien golf-tapahtumissa olen tietysti mukana, tilus nauraa. ❏

Anna-Liisa Tilus yritti siirtää talvenhallioppeja ulkoviheriölle.

Jaana Puupponen ei hevin jätäKummien golf-tapahtumia väliin.

Virve Rostin tatsi näyttisäilyneen hyvin talven yli.

Huono ei ollut HeidiSohlberginkaan swingi.

Pirjo Nuotio edusti perinteisestiKummien hallitusta tapahtumassa.

> Sakke Pietilä ehtinukkua vain yhden lyhyen yön kiekko-kisojen jälkeen,kun KummitGolf jo vetipuoleensa.

Sakke antoiseiskanjääKieKOn MM-KOtiKiSAt olivat päät-tyneet juuri Kummien golf-tapahtumaa edellisenä päivänä. Muun muassa Kan-sainvälisen jääkiekkoliiton videotuoma-rina kisoissa työskennellyt ”kiekkoprofes-sori” Sakari Pietilä paketoi kisaviikot lähes pyytämättä:

– neljäs sija. Historian paras kotikisa-saavutus, Sakke sanoi.

– Mutta olihan koko turnaus Suomelta aikamoista vuoristorataa. Kanada-pelin ensimmäinen erä oli varmaan parasta, mitä Suomi on koskaan pelannut, mutta sitten lässähti. ensimmäinen USA-peli oli katastrofi. Puolivälieräpelin USA:ta vastaan kundit sen sijaan hyppäsivät hie-nosti yli. Välierästä Venäjää vastaan ei jää-nyt jossiteltavaa, kun iso Karhu murahti, hän analysoi ratkaisupelit.

– Monennäköistä makua jäi. jos nume-rolla arvostelen kokonaisuutta, niin seit-semän.

Pietilä painotti, ettei ole jälkiviisas, vaan oli kisojen alusta asti sanonut, että Ville Peltosen ja Lennart Petrellin olisi pitänyt olla joukkueessa.

– ja Jere Karalahtea kaipasin takalin-joille. Teemu Selänne olisi tietysti autta-nut, kun maaleja tehtiin niin nihkeästi. Mutta jos ei itsellä ole haluja tulla, niin turha haikailla perään.

Päävalmentaja Jukka Jalosen jääräpäi-syyttä Sakke hieman hämmästeli:

– Miksi hän peluutti sitkeästi Janne Pesonen – Jarkko Immonen – Mikael Granlund -ketjua yhdessä, vaikka homma ei lähtenyt missään vaiheessa toimi-maan? ❏

>


KUMMIT-GOLF

MUUtAMA PeRHe, joka on joutunut viettämään paljon aikaa Kanta-Hämeen keskussairaalassa, oli tullut Kummien golf-tapahtumaan kertomaan tilanteestaan.

Minna ja Sami Kolari olivat paikalla Oskari-poikansa kanssa.

– On ihme, että Oskari yleensä istuu tässä, Minna Kolari totesi.

– nelisen vuotta sitten minulla oli las-kettu aika elokuussa, mutta toukokuun lopulla huomattiin, että kaikki ei olekaan ihan kunnossa: sikiöltä näytti puuttuvan aivoista osa-alueita. Raskaus piti purkaa raskausviikolla 30, ja Oskari syntyi kesko-sena juhannusviikolla, hän kertoi.

– Pari ensimmäistä päivää olivat heti hyvin kriittisiä. Meille kerrottiin, että vau-van aivoissa on senlaatuista rakennepoik-keamaa, ettei sille voi tehdä mitään ja että lapsi mahdollisesti menehtyy. Loistavalla hoidolla mentiin kuitenkin tunti ja päivä kerrallaan eteenpäin. Pari viikkoa myö-hemmin aivokammiossa todettiin selkä-ydinnesteen kiertohäiriö. Oskarille asen-nettiin shuntti, vaikka hän painoi silloin vasta kilon. Melkoista mikrokirurgiaa! Minna Kolari kehui.

Sen jälkeen lapsen kanssa mentiin minuutti ja tunti kerrallaan. Pahoja komp-likaatioitakin oli, mutta Oskari selvisi niistä kaikista.

– tampereen yliopistosairaalassa on tehty useampikin shunttioperaatio, ja välillä ollaan menty K-HKS:ään melko nopeallakin aikataululla. Onneksi asumme sairaalan lähellä.

”Kiitos työstä, jota hyväksemme teette”

Edessä vasemmalta urheat lapsi-potilaat Jutta Eronkoski, Oskari Kolarija Antti-Elmeri Takalo, takana vanhem-mat Veli-Pekka Eronkoski, Sami jaMinna Kolari sekä Tomi-Pekka Takalo.

nyt Oskari kävelee autettuna, mutta pit-kät matkat sujuvat paremmin pyörätuo-lilla. Hän ymmärtää puhetta, ja puhetera-pia on alkamassa.

– jossain vaiheessa pystymme ehkä kommunikoimaan puolin ja toisin, Minna-äiti totesi.

– Kun sairaalassa on tullut välillä lähes asuttua, niin kyllä jokainen dvd tai kirja, joka on tullut Kummien lahjoitusten kautta, on tullut tarpeeseen. Puhumat-takaan kalliista laitteista, joita ei pelkillä yhteiskunnan varoilla kustanneta.

Tomi-Pekka Takalo kertoi heidän per-heessään olevan kolme poikaa, jotka kaikki ovat erityislapsia. Mukana oli Antti-Elmeri, joka kertoi itse sairaudestaan:

– Aiemmin luultiin, että mulla on ast-ma, mutta sitten joku lääkäri huomasi, että mulla onkin pitkä Qt-aika. Sitten mulle tehtiin monenlaisia testejä.

Kohta kolme vuotta täyttävällä Jutta Eronkoskella on puolestaan yksikammi-oinen sydän.

– Hänelle on tehty jo kolme avosydän-leikkausta, ja vielä yksi on syksyllä edessä. Sitä odotellaan, ja haluamme kiittää kaik-kia kummeja siitä työstä, mitä meidän hyväksemme teette, jutan isä Veli-Pekka sanoi. ❏

21.5.2012Linna Golf,HämeenlinnaTuotto:18 158,70 euroa Kanta-Hämeen

lastenosastolle sisäiseen koulutukseen

Kummien tapahtumavastaavat:Talla Koskinen

Kaisa Heinonsalmi

Susanna Laurila

Anne Knaster

Sponsori:DPD

Kummipelaajat: Tomi Einonen

Petri Keskitalo

Eki Liikanen

Tommi Läntinen

Tony Montana

Pirjo Nuotio

Antti Paavilainen

Hanna Partanen

Sakke Pietilä

Jaana Puupponen

Vicky Rosti

Martti Saarinen

Raimo Sirkiä

Heidi Sohlberg

Kristian Sohlberg

Kaarina Suonperä

Anna-Liisa Tilus

Marko Tuulola

Kolmen Kärki:1. Oy Johnson Metall Ab

(kummipelaaja Marko Tuulola)

2. DPD 3

(kummipelaaja Tommi Läntinen)

3. DPD 2

(kummipelaaja Kristian Sohlberg)

Jatkoa seuraa:Kummit Golf Hirsalassa 9. elokuuta 2012

NÄMÄ YRITYKSET JA YHTEISÖTMAHDOLLISTIVAT KUMMIT GOLF-TAPAHTUMAN:- DPD

- Panda

- Oriola Oy

- Aavasaksan Vesi

- Leijonaemot ry/pikkupotilaat

SUURKIITOKSET KAIKILLE!

Lukijoilla on eroja.

Ota yhteyttä: (03) 41 551 www.forssaprint.fi

Kun kohdennat aikakauslehtesi sisällön joko kohde-ryhmittäin tai alueellisesti, saat viestisi tehokkaammin perille. Forssa Printin kanssa on helppo toteuttaa erilaisia sisäsivuja, kansia tai liitteitä tai eri määrä sivuja lukijoidesi tai mainostajiesi kiinnostuksen mukaan.

Forssa Print kuuluu selektiivisyyden ja yksilöllisemmän lehtituotannon edelläkävijöihin Suomessa. Olemme valmiina toteuttamaan myös sinun toiveesi.

PHILIPSIN AMBILIGHT TV. SUUREMPI KOKEMUS.Philipsin seuraavan sukupolven Ambilight TV on täällä. Ambilight heijastaa LED-tekniikan avulla ruudun valoa TV:tä ympäröiville seinille. Silmä näkee kuvan laajempana luoden suuremman kokemuksen. 7000-sarja sisältää myös aktiivisen 3D-tekniikan ja avoimen Smart TV:n, joka tuo runsaasti sovelluksia ulottuvillesi. Tervetuloa Philips Ambilightin valoon.

Ry H dy T V- K äy T Tä j ä K S I O S O I T T E E S S A w w w. P H I L I P S . f I

Philips Annons Toivekoti 230x297.indd 1 2012-05-31 09:01

PÅ SVENSKA

>

På svenska I www.kummit.fi 61

Intensivvården av nyfödda blir merfamiljecentreradUtbildningsprojektet ’Vanhemmat vahvasti mukaan’ (’Föräldrarna aktivt med’),som pågått i tre och ett halvt år, har just avslutats vid Åbo universitetscentralsjukhus. Med stöd av Barnklinikernas Faddrar utvidgas projektet nu till att bli riksomfattande.Målet med projektet är att skapa ett familjecentrerat tillvägagångssätt i situationer där ett nyfött barn måste få sjukhusvård.

UndeR de KOMMAnde två åren utbil-dar ÅUCS fyra andra sjukhus i familje-centrerat vårdarbete. På hösten kommer personal från stadssjukhusen i Lahtis och Björneborg till Åbo för att få utbildning. två mentorsjukvårdare utbildas till de två sjukhusen. dessa skall sedan bredvid pa-tienten sköta utbildningen på gräsrotsni-vå på sina egna sjukhus. På detta sätt slår verksamhetssättet rot i det normala arbetet. Utbildningen för Lahtis och Björneborg tar ett år. därefter utbildas Uleåborgs univer-sitetssjukhus samt en av huvudstadsregi-onens tre förlossningssjukhus.

– det här är ett pionjärarbete, säger Liisa Lehtonen, som är avdelningsöverlä-kare på barnkliniken vid ÅUCS och som har varit en av projektets huvudutbildare.

– Många av de projekt som startats upp tidigare har påbörjats för sent. Vi börjar re-dan innan babyn föds. Föräldrarna kom-mer redan på förhand och bekantar sig med intensivvårdsavdelningen för nyföd-da om man vet att de skall få en prematur eller en baby som av andra orsaker kom-mer att behöva intensivvård.

Huvudansvaret för utbildningen har hafts av psykologer. den amerikansk-ungerska professorn i psykologi, Zack Boukydis har planerat utbildningens grundstruktur och han har ansvarat för den teoretiska utbildningen. den tredje huvudutbildaren har varit psykolog Sari Ahlqvist-Björkroth, som också har haft an-svar för att dra hela projektet samt för de arbetshandledningsgrupper som utgör en väsentlig del av projektet.

– Mötet mellan föräldrarna och barnet efter födelsen är unik och mycket betydel-sefull för vem som helst. därför utgör det en risk för utvecklingen av förhållandet dem emellan att genast skiljas åt. detta måste man i vårdsystemet fästa uppmärk-samhet vid, oavsett vilken sjukdom bar-net har. Långvarig separation utgör också

en risk för föräldrarnas mentala hälsa och ångest, säger Ahlqvist-Björkroth.

Attityd och arkitektur

Följande stora steg tas när den nya sjuk-husarkitekturen gör det möjligt att öppna dörrarna för föräldrarnas närvaro dygnet runt. när föräldrarna starkt deltar i vård-arbetet av barnet behövs det naturligtvis också många kvadratmeter att arbeta på.

– i familjecentrerad vård finns två stora element: arkitektur och attityd. Slutresul-tatet är utmärkt om båda dessa är på sin plats, säger Lehtonen.

– Genom att förändra våra attityder kan

vi också med nuvarande utrymmen utveck-la den familjecentrerade vården. Men för att föräldrarna skall kunna vistas på sjuk-huset dygnet runt i flera veckor krävs det ändamålsenliga utrymmen inklusive toa-lett och dusch.

ett sådant sjukhus planeras redan i Åbo. Förhoppningen är att det nya barn- och kvinnosjukhuset skall stå färdigt år 2018.

– en avdelning enligt familjerumsmo-dell ligger i planerna för alla universitets-sjukhus i Finland, vet Liisa Lehtonen.

– Redan medan vi väntar på dessa ut-rymmen kan vi förändra verksamhetskul-turen. då kan övergången till den nya verk-samhetsmiljön sedan ske smärtfritt. ❏

Familjecentrerad sjukhusvård av nyfödda barn har visat sig ha många viktiga fördelar för barnet, föräldrarna och också för sjukhuset. Foto: Pernilla Sjöholm

>

Päivi Luoma koordinerardistansundervisningsprojekt

på riksnivå, Harri Mantila jobbarmed eSKO-projektet i Masku.

Distansundervisning kan vara till stor hjälpSKOLAn UtGÖR en ViKtiG del av livet för barn och unga. Om ett barn blir all-varligt sjukt och inte kan gå i skola berö-vas han eller hon på något väsentlig i livet. Målet med distansundervisningsprojekt där man utvecklar undervisningen av sjuka barn är att skapa verktyg som kan vara till hjälp i dylika situationer.

det riksomfattande koordinationspro-jektet för distansundervisning innefat-tar 13 projekt på olika håll i Finland. det senaste projektet som Undervisningsmi-nisteriet har finansierat är en helhet som går under namnet ’distansundervisning för ett sjukt barn’.

– Principen är densamma för samtliga projekt: att hitta sätt att hjälpa elever som befinner sig i en situation där de inte kan delta i undervisningen i sin egen skola, säger Päivi Luoma, som drar det riksomfat-tande koordinationsprojektet för distans-undervisning, eKO (etäopetuksen koordi-nointihanke).

– Man har inom en väldigt kort tid tagit ny utrustning och nya program i bruk och användningen av dem kommer att öka explosionsartat. Målet med projekten är att hitta riksomfattande tillvägagångssätt, detta för att hitta fungerande verksamhets-modeller som är så lönsamma som möj-ligt medan man också beaktar att det finns både kroppsliga och psykiska sjukdomar.

På websidan etäopetus.fi samt på de pro-jektspecifika sidorna samlas information om olika erfarenheter. när en elev sedan insjuknar kan man gå in på dessa sidor och hitta information om olika alternativ.

– i många europeiska länder har dis-

tansundervisning redan använts och man har således kommit längre än i Finland. däremot har man t.ex. i Sverige först nu börjat visa ett litet intresse för detta, berät-tar Harri Mantila. Han jobbar som klass-lärare i Kurittulan koulu i Masku och vid sidan av sitt eget arbete jobbar han som koordinator för det lokala eSKO-projektet.

– när ”mattan dras bort under fötterna” på en familj har jag själv sett det som en viktig poäng att det åtminstone finns en sak som de inte behöver bekymra sig om.

Hemundervisning också viktigt

distansundervisning fostrar också de friska klasskamraterna eftersom de kom-mer i närkontakt med cancersjukdomen och därmed får se vad det innebär att vara sjuk i cancer.

– Barn och unga är annars också vana

vid att umgås via sociala medier. För dem är det inget problem att ta det här steget. då är det svårare att få lärarna att ändra sina attityder, säger Päivi Luoma.

– Vi är beredda att hjälpa och att till-sammans fundera över vilken lösning som är den bästa för varje fall, fortsätter Harri Mantila.

– Vi har själva kunnat konstatera i prak-tiken att distansundervisning är ett funge-rande verktyg. Men det är klart att den inte lämpar sig för alla enskilda fall. jag tror dock att den fungerar i de flesta fall. Man måste ändå komma ihåg att ingenting kan ersätta den undervisning som ges ansikte mot ansikte, betonar Mantila.

– distansundervisningen eliminerar inte heller helt och hållet behovet av hem-undervisning. Läraren bör också åka och träffa den insjuknade eleven i hemmet om det bara är möjligt, understryker Luoma. ❏

När en elev blir sjuk

Janika, Inkeri och Ronja på engelska-lektion på distans med en skolkamrat som insjuknat i cancer.

PÅ SVENSKA

62 www.kummit.fi I På svenska

PÅ SVENSKA

> Jenni Haukio fick bl.a. bekanta sig med utrymmena på den rätt så nya intensivvårds-avdelningen, som här förevisas av chefen för gynekologiska och barnmedicinska resultat-enheten vid HNS, Jari Petäjä (vä.). I mitten Faddrarnas ordförande Tumppi Raasio.

Jenni Haukio stiftade bekantskap medBarnklinikens verksamhet RePUBLiKenS PReSident Sauli Niinis-tös maka Jenni Haukio besökte Barnklini-ken i Helsingfors den 10 maj. Jari Petäjä, direktör för gynekologiska och barnme-dicinska resultatenheten vid HnS, redo-gjorde först för Haukio om barnsjukhusets nuvarande situation och dess nybyggnads-projekt. därefter besökte Haukio några av sjukhusets avdelningar.

På intensivvårdsavdelningen för nyfödda berättade överläkare Sture Andersson för Haukio om sin avdelnings verksamhet och utmaningar.

jenni Haukio fick under guidning av specialläkare Tuula Hölttä och avdelnings-skötare Annika von Schantz bekanta sig med njur- och transplantationsavdel-ningen.

den högt uppsatta gästen blev förevisad den relativt nya intensivvårdsavdelningen och dess verksamhet av avdelningsöverlä-kare Paula Rautiainen. ❏

Ungdomspsykiatrin höll sin vårfestUnGdOMSPSyKiAtRinS VÅRFeSt hölls den här gången på den slutna inner-gården vid HUCS Psykiatricenter.

Primus motor var som vanligt Joni Haa-visto, som arbetar som ungdomsledare på

ungdomspsykiatriska avdelningen.– Vanligtvis har jag på våren ordnat en

större fest för patienterna inom såväl barn- som ungdomspsykiatrin, berättade han.

– då man på barnsidan inte visade

något större intresse tänkte jag att jag skulle ordna en egen fest för ungdomarna. i början var den huvudsakliga idén att ordna ett enkelt grillparty men när vi var i kontakt med Faddrarna visade det sig att vi med deras hjälp även kunde få akustisk musik till evenemanget.

därmed uppträdde bandet Face of God på psykiatriklinikens gård. Bandet gjor-de i övrigt en storbragd under maj månad genom att ge 50 gratisspelningar på olika ställen och evenemang under temat ’One World tour’.

en utomhusfest hänger naturligtvis alltid på vädret. denna gång var vädret gynnsamt: solen sken och det var lämp-ligt varmt. ❏

< Face of God uppträdde akustisktpå ungdomspsykiatrins gårdsfest:Leo Stillman sjöng och spelade gitarr, Benjamin Lehti spelade bas. OscarKuusto satt vid trummorna.

PÅ SVENSKA

På svenska I www.kummit.fi 63

TOIVELISTAT

Listojen toivotaan helpottavan lahjoituksia harkitsevia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä löytämäänmieluisia tapoja auttaa klinikoita ja pieniä potilaita. Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimisto tarjoaa apuaan

lahjoitusten käytännön toteutuksessa. Toimiston yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 66.Kun lahjoitus on tehty, Internetin listalle merkitään myös lahjoittajan nimi.

Kummit-lehti julkaisee yliopistollisten lastenklinikoiden toivelistoja.Viime numerossamme listasimme vaihteeksi, mitä Helsingin, Tampereen,Turun, Kuopion ja Oulun klinikoille oli viime vuoden aikana lahjoitus-

varoilla hankittu. Tällä kertaa julkaisemme otoksia Helsingin viihtyvyys- jalaitetoiveista. Tarkemmat osastokohtaiset toivelistat kaikkien viiden klinikan

osalta löytyvät Kummien nettisivuilta osoitteesta www.kummit.fi .

Potilaiden viihtyvyyteen liittyviä toiveita

Hyksin lastenyksiköt Lastenklinikalla, Lastenlinnassa, jorvin, Peijaksen ja Auroran sairaaloissa sekä muissa kiinteistöissä toivovat seuraavanlaisia tavaroita potilai-den viihtyvyyden lisäämiseksi:

• kirjoja (mm. tatu ja Patu)• palapelejä• Muumitalo• värityskirjoja ja kyniä• soittorasioita• mobiileja• ääniä tuottavia leluja• vauvojen/pienten lasten katselukirjoja• valokuvakehyksiä vauvakuville• askartelutarvikkeita• Zaky-käsiä• Hesarin tilaus (K7)• duploja• muovisia keräilyhahmoja ja -eläimiä• Legoja• tarroja• nukkeja• pestäviä käsinukkeja• jääkiekkopelejä• PlayStation 3 -ohjaimia ja -pelejä• X-BOX 360 -pelejä• Cd-soittimia ja -levyjä• dVd-elokuvia• televisioita

Laitetoiveita vuodeosastoille japäivystykseen

• ruiskupumppuja• infuusioautomaatteja• happi-ilma -sekoittajia (infektio-osasto K1)• sähköisesti säädettäviä pinnasänkyjä (K1)• keskusvalvontamonitoreja (elinsiirto-osasto K3)• lasten painepatja (syöpäosasto K10)• trauma-transferpatjoja (päivystyspoliklinikka)• valvontamonitoreja (päivystyspoliklinikka)• valolähde ja otsalamppu (sydänosasto K4)• sänkyvaaka (lasten kirurginen osasto K5)• nCPAP-ventilaattori (vastasynt. teho-osasto K7)• keskoskehto-avohoitopöytä (K7)• Astodia-läpivalostuslaitteita (K7)• infuusioautomaatteja (jorvi L3)• Astodia-läpivalostuslaite (jorvi L3)• rintapumppu (jorvi L3)• pyörätuoli (jorvi L3)• Ultraneb-sumutin (jorvi L3)• keskusvalvontamonitoreja (jorvi L3 ja L1)• rintapumppuja (jorvi L2)• Optoflow-kostutin (jorvi L2)

Klinikoidentoivelistat

tarkemmat osastokohtaiset toivelistat löytyvätKummien nettisivuilta osoitteesta www.kummit.fi

64 www.kummit.fi I Toivelistat

KUMPPANEITA

ViledaVileda lahjoittaa jokaisesta Wettex

Soft&Fresh 1,5 m LTD Edition -kampanja-rullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden

Kummeille lasten ja nuorten psykiatrisen työn tukemiseen.

IfVahinkovakuutusyhtiö If ja Lasten-klinikoiden Kummit tekevät yhteis-työtä lastenklinikoiden viihtyvyyden

parantamiseksi. If kerää Kummeille rahaasendasong.fi-laulukampanjan avulla.

Oy Hoxit AbOy Hoxit Ab tilittää 5 % leluautomaat-

tiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

AinaComAinaCom lahjoittaa 1.2.2012 – 31.1.2013 tilatuista uusista 10M tai nopeammista

laajakaistaliittymistä ja Aina Täysi-Q -mobiililiittymistä 5 € / liittymä Kummeille. Kerätyillä varoilla autetaan keskosperheitä

Kanta-Hämeessä.

AurinkomatkatAurinkomatkat tekee vuoden 2012 aikana

matkapakettitarjouksia, joista välitetään rojaltiosuus Kummeille.

LaakkonenLaakkosen ja Kummien yhteistyöllä

tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa. Kolmivuotisella yhteistyö-

sopimuksella tähdätään vähintään 120 000 euron lahjoituspottiin, ja

keräystalkoot aloitetaan vuonna 2012autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla, joka

kestää koko sopimuskauden ajan.

PhilipsVuoden 2012 aikana Philips tekee usean jälleenmyyjän kanssa kampanjoita sekä kodin elektroniikan, kodin viihteen että

valaistuksen puolella. Myydyistä tuotteista lahjoitetaan 20 senttiä – 1 euro Lasten-

klinikoiden Kummeille.

LaatukoruLaatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 %

vuoden 2012 aikana myydyistä Teemu-nalle -tunnuksin koristelluista kummi-lahjoista sekä nomination-korupalasta.

Lahjoituksella hankitaan keskoskaappeja lastenklinikoille.

Aqua Lapland /Aavasaksan VesiAqua Lapland /Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa

lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummit-lähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan

Kummien tapahtumiin.

VAASAN Oy - Food ServiceVAASAN Oy – Food Service toteuttaa rojaltikampanjan 1.5.2012 – 30.4.2013.

Tällä aikavälillä ravintolakanaviin myydyistä VAASAN Kotoinen korvapuusti, VAASAN

Lihapasteija ja VAASAN Mustikkatassu-munkki -tuotteista VAASAN sitoutuu

lahjoittamaan Kummeille 1 senttiä / tuote.

Newtop OyNewtop Oy lahjoittaa jokaisen myydyn Kummit-vaate- ja Kummit-kodintekstiili-malliston tuotteen hinnasta 0,5 – 1 euroa lyhentämättömänä Kummien toimintaan. Myös osa Newtopin oman P2P-valmis-

vaatemalliston tuotteista kerryttäälahjoitusta.

OriolaOriola lahjoittaa 1.4. – 31.12.2012

välisenä aikana myydyistä Gefilus Tipat, Gefilus + D3 sekä Gefilus Purutabletti, vadelma-mansikka (30 tabl. pakkaus)tuotteista 6 senttiä / tuote Lasten-

klinikoiden Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan elinsiirtopotilaiden hoitoon.

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille

Rojaltituotteet I www.kummit.fi 65

TAPAHTUMAOPAS

66 www.kummit.fi I Tapahtumaopas

Kummeilla runsaastitapahtumia vielä vuodenloppupuoliskollakinLastenklinikoiden Kummeilla on vielä loppuvuodestakin paljon tarjottavanaan. Vuoden 2012 kalenterissa ovat jäljellä vielä muun muassa seuraavat tapahtumat:

9.8.2012 Kummit Golf, HirsalaHirsalassa järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikattäyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiollakentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyvän-tekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

12.9.2012 Elämä Lapselle -konsertti, HelsinkiKummit-vuoden päätapahtuma järjestetään perinteisesti Hartwall Areenassa. elämä Lapselle -hyväntekeväisyys-konsertti on osa laajempaa elämä Lapselle -kampanjaa,joka pitää sisällään konsertin lisäksi tuotemyynnin jalipas- sekä päivätyökeräyksen. Konsertti kerää Suomenkuumimmat artistit sekä kansainvälisiä tähtiä esiintymään äärimmäisen tärkeän asian puolesta. elämä Lapselle-konsertti on yksi Suomen tunnetuimmista kulttuuri-tapahtumista. Se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1995.

9.10.2012 Kummit Bowling, Flamingo, VantaaKummien keilatapahtuma kerää yrityksiä kisailemaanpikkupotilaiden hyväksi. Pääkaupunkiseudulla Kummit Bowling järjestetään vuorovuosin talissa ja Flamingossa. tapahtuman yhteistyökumppani on Helsingin energia.

14.12.2012 Joulu Mielelle -konsertti, MTV3joulu Mielelle -studiokonsertti järjestetään tuttuuntapaan Kummit-vuoden loppuhuipennukseksi. Seesitetään suorana lähetyksenä MtV3-kanavalla.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassaklinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Tietoa niistä,kuten myös suurempien tapahtumien tarkemmatpäivämäärät, löydät Kummit-lehdestä, nettiosoitteestakummit.fi sekä Facebookista.

Muutoksia Kummien toimistotiimissäProjekti- sekä asiakassuhdepäällikkönä on aloittanutSusanna Laurila. Hän on toiminut jo kevään ajanKummeilla osa-aikaisena tapahtumakoordinaattorinaja siirtyy elokuusta lähtien kokoaikaiseksi projekti-päälliköksi vastaten mm. sairaaloiden yhteyksistä,tapahtumien koordinoinnista ja suunnittelusta. Myös yritysyhteistyö on osittain hänen vastuullaan.

Kummien projektipäällikkönä aikaisemmin toiminutTalla Koskinen on siirtynyt uusien haasteiden pariin. Kummit kiittää ja toivottaa Tallalle menestystä uudessa tehtävässä! ❏

KUMMIT-LEHTI:

Päätoimittaja: Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 [email protected]

Toimitus: Primastory Ky ja Mennu-Media Oy

Toimitussihteeri: Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu: Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite: Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Tilaukset: Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, Fax (09) 8867 5201

Ilmoitukset: Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, Fax (09) 8867 5201

Kustantaja: Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos: 10 000 kpl

Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy

Paperi: MY Brite gloss 80 g/m

www.kummit.fi

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:

Lastenklinikoiden Kummit ryPohjoinen Makasiinikatu 6 A 5, 00130 HelsinkiPuh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 [email protected]

Toiminnanjohtaja Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 [email protected]

Projektipäällikkö Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 [email protected]

Taloussihteeri Kirsti ”Kikka” Claverth Puh. (09) 6824 5211 [email protected]

Hallinnon ja Kaisa Heinonsalmimarkkinoinnin Puh. (09) 6824 5218assistentti [email protected]

Mainonta/suunnittelu Marja-Leena Palomäki Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 [email protected]

Viestinnän suunnittelija Matti Valli Puh. (09) 6824 5214 [email protected]

Projektiassistentti Rudolf Donner (määräaikainen)

Nettikauppa Marie-Louise Frölander-Ulf Puh. (09) 6824 520 [email protected]

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot

Kummit verkossa: www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili: Nordea 157330 – 35005

Millä välineilläteillä siivotaan?

Päivitä nytsiivousvälineesi.

Osallistuviikkoarvontoihin

netissä vileda.fiPalkintona siivoussettejä viikoittain 31.7. saakka.

Kummit_2012_210x297.indd 1 22.5.2012 11:55:43

kummit 2/2012

Documents

vanhemmat

wettex softamp

mikko kontti

kummipelaaja

sger pivi

mikko kontti

teksti ja

matti hannula