trafiikki-lehti nro 15 (1/2013)

TRAFIIKKI 14• 1

TRAFIIKKI-MUSEOIDEN ASIAKASLEHTI 2013 NRO 15

4 KESäMATKAILU 12 LASTEN KANSSA 18 MUSEOvIIKKO

Haluan olla riittävä

äiti lapsilleni, sanoo neljän lapsen kotiäiti

Vanessa Kurri. s. 11

S. 4

ERILAISET TURISTIT vALTAAvAT SUOMEN KESäLLä

S. 22

THE AgENTS vETONAULANA MObILIAN jENKKIRAUTA-TApAHTUMASSA

Pitkän ja kylmän talven jälkeen, kevätauringon helliessä ihoa, ihminen saa uutta virtaa. Päivät pitenevät, loma häämöttää vielä edessä ja tuntuu, että aikaakin on enemmän. Luonnon heräämisen lisäksi ensimmäisiä kevään merkkejä ovat polkupyörien, mopojen ja moottoripyörien ilmestyminen teil-le. On aika tehdä lomasuunnitelmia ja miettiä minne päin Suomea tai peräti maailmaa sitä matkustaisi.

Itse haluan viettää kesän kotimaassa ja nauttia pitkistä valoisista illois-ta. Minulle polkupyörä on ehdoton menopeli. Taitan sillä kaikki mahdolli-set matkat. Nuorena tein ystäväni Tiinan kanssa pyöräretken sorateitä pitkin Mäntyharjusta Heinolaan vaihteettomalla Nopsa-Kombilla. Yövyimme teltas-sa kirkasvetisen Sonnasen rannalla. Emme osanneet pelätä mitään, vaikka paikka oli täysin autio ilman leirintäalueen turvaa ja mukavuuksia. Polku-pyörä on minulle yhtä tärkeä kuin moottoripyörä on Anja Roviolle, joka ker-too harrastuksestaan alkaen lehden sivulta 8. Kannattaa muuten käydä tu-tustumassa Kangasalla Mobilian tämän vuoden teemanäyttelyyn, joka kertoo kaksi pyöräisten vuosikymmenistä Suomen teillä.

Olipa menopeli mikä tahansa, niin loma-aikana kannattaa kierrellä läpi kaikki Trafiikki-museot. Hyvinkäällä, tämän vuoden asuntomessupaikka-

kunnalla, Suomen Rautatiemuseo saa uuden hallirakennuksen, jossa voi käydä ihailemassa perinnejuna Valtteria. Rautiemuseon yli satavuo-

tias asema-alue on upea paikka ja maailmanlaajuisestikin ainutlaa-tuinen miljöö. Trafiikki-museoista löytyy monenmoista koettavaa

myös perheen pienimmille. Mediamuseo Rupriikissa Tampe-reella on tarjolla vauvojen värikylpyjä, Suomen merimuse-

ossa Kotkassa voi mennä Uppo-Nallen mukana Saareen, Forum Marinumissa Turussa laivakoira Axel johdattaa hauskoihin toimintapisteisiin ja Tekniikan museossa Helsingissä voi perehtyä 1970- ja 1980-lukujen video- ja tietokonepeleihin.

Mukavaa kesän odotusta!

PÄÄTOIMITTAJA HELENA päRSSINEN

MENOA jA MEININKIä KESääN

2 • TRAFIIKKI 15

TRAFIIKKI 15 • 3

SISäLTÖ 2013 NRO 15

Trafiikki-lehti on Trafiikki-museoiden

asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi

kertaa vuodessa. Trafiikki-museot

ry:n jäsenet ovat liikenteen ja

viestinnänalan museoita.

Yhdistykseen kuuluvat Forum

Marinum, Mediamuseo Rupriikki,

Mobilia, Postimuseo, Radio- ja tv-

museo, Suomen Ilmailumuseo,

Suomen merimuseo, Suomen

Rautatiemuseo ja Tekniikan museo.

Päätoimittaja:

Helena Pärssinen

Toimitussihteerit:

Petra Kotro

Ilona Kangas

Avustajat:

Johanna Aartomaa

Inka Alén

Elina Ijäs

Ulla Kallberg

Elina Kytölä

Riina Linna

Tuomas Myllylä

Petri Niemenmaa

Outi Penninkangas

Valeri Saltikoff

Tiia Tiainen

Henri Äijälä

Toimitus:

IFPR Finland Oy

Ulkoasu:

Nina Kannisto

Toimituksen yhteystiedot:

[email protected]

www.trafiikki.fi

Julkaisija: Trafiikki-museot ry

Painos: 9 000 kpl

Painopaikka:

Euraprint

9. vuosikerta.

Trafiikki-lehti ilmestyy kaksi kertaa

vuodessa.

ISSN 1796-0304 (painettu)

ISSN 1796-0037 (verkkolehti)

s. 22THe AgeNTs KeRÄÄ JeNKKIRAudAT MObIlIAAN Trafiikki-museoiden kesäohjelma on

monipuolista. Mobilias-

sa kruisaillaan jenk-

kiraudoilla The

Agentsin tah-

tiin elokuussa.

Turussa tutus-

tutaan Oscar

von Kraemeriin

ja Ilmailumuse-

ossa voi jo touko-

kuussa tutustua len-

tämiseen simulaattorissa

puoleen hintaan. Lue lisää kaikista

tapahtumista myös verkkosivuiltamme

www.trafiikki.fi.

s. 26KeVÄIseT lAHJAIdeAT TRAfIIKIN VeRKKOKAuPAsTALennokki vai Retroradio? Moottoriurhei-

lun sankareita kirjoissa. Prätkäkuumetta

ilmassa? Tutustu Trafiikin tuotteisiin leh-

dessä ja verkossa!

s. 4

MATKAIlu Suomeen

tulee ja Suomessa

matkailee monenlaisia turisteja

tulevanakin kesäkautena. Yhä kasvava

osa heistä tulee Venäjältä. Ovatko

suomalaiset museot ja turistikohteet

osanneet ottaa nämä turistiryhmät

huomioon?

s. 11VANessA KuRRINeljän lapsen äi-

dillä ei ole vapaa-

ajan huolia. Las-

ten harrastukset,

vanhempaintoimin-

ta, päiväkotilogistiik-

ka ja siinä sivussa 9-kuu-

kautisen vauvan hoito vievät tehokkaasti

Vanessa Kurrin ajan. Varsinkin kevät on

haastavaa aikaa, koska silloin aviopuoli-

so Jari Kurri seuraa tiiviisti kiekkoa MM-

joukkueen mukana. Kokosimme Vanessa

Kurrin haastattelun yhteyteen Trafiikki-

museoiden parhaat palat lapsiperheiden

kesäriennoille.

s. 18HyVÄ syy TullA MuseOONMuseot viettävät 13.-19.5. kansainvälis-

tä Museoviikkoa. Samalle viikolle osuu

myös Museoiden yö, jolloin moneen

Trafiikki-museoonkin pääsee ilmaiseksi.

4 • TRAFIIKKI 15

SUOMEN KESä KIINNOSTAA

MONENLAISTA MATKALAISTA Teksti: Ilona Kangas

Kuvat: Merikeskus Vellamo, Kotkan kaupunki, Mobilia, Suomen Rautatiemuseo ja Anja Rovio

Merikeskus Vellamon suunnitteli Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy ja sen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti ja professori Ilmari Lahdelma. Upealta kattoestradilta näkyy melkein koko kaupunki.

Kesä lupailee jo lämpöään ja suomessa varaudutaan kiihkeimpään lomasesonkiin. Viime vuonna touko-elokuussa tehtiin noin 12 miljoonaa yli yön kestänyttä kotimaanmatkaa, joista suurin osa (lähes 9 miljoonaa) oli mökkeilyä tai vierailuja.

TRAFIIKKI 15 • 5

www.facebook.com/trafiikki

Teksti: Ilona Kangas Kuvat: Merikeskus Vellamo, Kotkan kaupunki, Mobilia, Suomen Rautatiemuseo ja Anja Rovio

Kotimaanmatkailijoiden lisäksi Suomeen tulee paljon venäläisiä,

mutta myös ruotsalaisia, saksalai-sia, virolaisia, norjalaisia… Tutki-musten mukaan lomalaiset kaipaa-vat yhä enemmän tekemistä ja sisältöjä. Ja niitähän Suomessa riit-tää.

KOTKAssA KATsOTAAN ITÄÄN Merellinen Kotka on todellinen ke-sämatkailukaupunki, jonka sijain-ti Venäjältä tultaessa on oivallinen, mutta silti myös Helsinki on lähel-

lä. Kaupungin vetovoimaisin kohde on Merikeskus Vellamo, jossa toimi-vat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Tietokeskus Vellamo. Li-säksi talossa on 200-paik-kainen auditorio, mu-seokauppa Plootu ja ravintola Laakonki.

- Vaikka meillä on tääl-lä seudulla paljon mielen-kiintoista tarjontaa, Meri-keskus Vellamo on kuitenkin Kotkan seudulle yksi tärkeimmistä matkai-

lullisista imagotekijöistä, vahvistaa matkailupäällikön viransijainen birt-

he suni. – Museot kiin-nostavat matkailijoita, mutta myös itse raken-nus ja sen arkkitehtuuri ovat monelle riittävä syy tulla paikalle.

Ilmiö on tuttu monis-ta kaupungeista, jotka ovat nousseet kiinnosta-viksi matkailukohteiksi

nimenomaan arkkitehtuurin vuok-si: Bilbaon Guggenheim-museon on

Kotkan vs. matkailu-johtaja Birthe Suni.

VeNÄlÄIseT TuRIsTIT• Joka toinen Suomeen tuleva

turisti on venäläinen • 3,1 miljoonaa venäläistä käy

Suomessa vuosittain yhteensä 5,1 miljoonaa kertaa

• Joka neljäs ulkomaalaisen varaama hotelliyö varataan venäläiselle

• 40 % ulkomaisten tuomista tuloista tulee venäläisiltä

• Venäläiset käyttävät matkai-luun 1,15 miljardia, josta jää Suomeen 860 miljoonaa

• 80 % venäläisistä turisteista tu-lee Suomeen Pietarin alueelta.

6 • TRAFIIKKI 15

laskettu tuottaneen turismin kautta paljon enemmän kuin mitä sen ra-kentaminen maksoi.

Suni lisää, että Vellamossa toimi-va Suomen merimuseo on myös mu-seokohteena ainutlaatuinen, koska sen näyttävät museoalukset, kuten höyryjäänmurtaja Tarmo (rakennet-tu vuonna 1907) kiehtovat jo pelkällä ulkonäöllään kävijöitä.

MITeN PAlVellA yKsIlöllIsesTI? Museoissakin on nykyään otettava huomioon asiakaslähtöisyys, koska vierailijat ovat hyvin erilaisia: kou-lulais- ja eläkeläisryhmiä, kongres-sivieraita, perheitä, eri puolilta Suo-mea ja eri maista tulevia ihmisiä. Birthe Suni sanoo, että Kotkassa asi-aa on pohdittu paljon. Esimerkiksi venäläiset matkailijat tulisi ottaa paljon paremmin huomioon palve-luissa ja niitä markkinoitaessa. Vain noin kolmasosa venäläisistä turis-teista osaa englantia, joten heille tulisi tarjota palveluita myös venä-jäksi.

- Jos ei venäläisten turistien voi-makasta kasvua olisi, näyttäisi Kot-kan seudullakin tilanne matkailun osalta huonolta, hän myöntää.

Museoilla olisi paljon annetta-vaa, kunhan vain kysyntä ja tarjon-ta kohtaavat. Kotkassa on pohdittu

Sitran Museot hyvinvoinnin edistä-jinä –hankkeen myötä uudenlaisia tapoja ottaa asiakas mukaan toimin-nan ja palvelujen kehit-tämiseen. Hankkeen jo päätyttyä sen oppeja jal-kautetaan Vellamossa pi-lotointijohtaja sirpa Kan-tola-Pakkasen tuella. Hän miettii työkseen, miten museo avautuu entistä enemmän asiakkailleen

ja tuottaa kävijöilleen hyvinvointia.- Museothan ovat paikkoja, jois-

sa aika pysähtyy. Tämän päivän kii-reisessä elämänmenos-sa museokäynti voi olla henkilökohtaisen latau-tumisen paikka. Muu-toinkin jokainen kävijä voi löytää museosta ja nimenomaisesta hetkes-tä itselleen tärkeitä asi-oita. Esimerkiksi juurien

Pilotointijohtaja Sirpa Kantola-Pekkanen

TRAFIIKKI 15 • 7

www.trafiikki.fi

RAuTATIeMuseON KesÄ 2013 ON VIlKAs JA elÄVÄINeNKesällä on tarjolla eläviä junia,

kun Leena liikennöi museon mu-

seoraiteella useana viikonloppuna

heinä-elokuussa. Rautatiemuseon

piha-aluetta kiertävällä puistorauta-

tiellä pääsee matkustamaan kesä-

kuun puolivälistä elokuun puoleen

väliin joka päivä. Puistorautatien lii-

kennekausi avataan jo Valtakun-

nallisella museoviikolla 18.–19.5.

järjestettävien Pienoisjunatreffien yh-

teydessä. Vuoden päätapahtuma on

sunnuntaina 11.8. järjestettävä Rau-

tatiemuseopäivä.

Suomen Rautatiemuseon kokoelmien hel-miin lukeutuu keisarin juna, jonka kolme vaunua ovat ainoat nykypäivään saakka säi-lyneet Venäjän keisarilliset junavaunut. Vau-nut ovat peräisin 1870-luvulta ja ne ehdit-tiin evakuoida Pietarista Suomeen ennen Venäjän vallankumousta. Tsaarien käytössä oli kaiken kaikkiaan lähes sata junanvaunua ja nämä kolme muodostivat puolet Suomen Valtionrautateiden omistuksessaa olleesta junasta, joka valmistettiin Suomeen suuntau-tuneita vierailuja silmälläpitäen.

etsiminen ja omaan identiteettiin perehtyminen on yksi tapa lähes-tyä hyvinvointinäkökulmaa. Mu-seoiden ja kulttuurihistorian kaut-ta myös ulkomaalainen matkailija pystyy ymmärtämään paremmin toisen maan kansalaisia, Kantola-Pakkanen sanoo.

Kotkassa puhe kääntyy usein ve-näläisiin matkustajiin, niin nytkin. – Venäläiset ovat museokävijöinä hurjan kiinnostavia, he haluavat si-

sältöjä ja perehtyvät niihin aivan poikkeuksellisella innolla, Kantola-Pakkanen muistuttaa.

Yksi hyvä tapa pohtia käyttäji-en toiveita on osallistaminen. Vel-lamossa toimii mm. asiakasraati, joka antaa kullanarvoista tietoa eri-laisten asiakasryhmien kiinnostuk-sesta.

Kantola-Pakkanen näkee, että myös yhä lisääntyvä kongressi- ja kokousmatkailu voisi hyötyä mu-

8 • TRAFIIKKI 15

seoista ja museopedagogista pal-veluista. – Museosisältöjen kautta voidaan syventää kokouksen tee-moja tai ottaa kokousosallistujien akkuja lataavia irtiottoja aiheesta.

– Sen lisäksi, että avaamme kult-tuuriperintöä ja olemme ”olohuo-ne” Kotkan kantasatamassa, teh-tävämme on myös kasvattaa uusia museokävijöitä ja luoda sitä kaut-ta pohjaa tulevaisuudelle, Kantola-Pakkanen muistuttaa.

suOMeN RAuTATIeMuseO lAAJeNee Poikkeuksellisen vilkkaaseen mat-kailukesään valmistaudutaan myös Hyvinkäällä 115-vuotiaassa Suomen Rautatiemuseossa. Alkukesällä käyt-töön saatavan uuden halliraken-nuksen myötä yleisö pääsee ihaste-lemaan muun muassa perinnejuna Valtteria kokonaisuudessaan katon alla. Halleista löytyy paljon muuta-kin nähtävää, kuten upea keisarin juna sekä höyryvetureita eri aikakau-silta. Asuntomessuja isännöivään kaupunkiin odotetaan jopa 150.000 vierasta.

”Messuvieraiden paikoitusalue on aivan Rautatiemuseon kupees-sa, joten varaudumme toivottamaan tervetulleeksi ja ihastuttamaan yh-den jos toisenkin messuille tulleen autokunnan”, Suomen Rautatiemu-seon vt. johtaja elina Holopainen nau-rahtaa.

”Tulevana kesänä museo on muu-tenkin entistä aktiivisempi ja elä-vämpi. Suuntaamme tapahtumiam-me esimerkiksi yhä enemmän lapsiperheille”, kertoo Holopainen. Luvassa onkin kaikenikäisille suun-nattuja rautatieaiheisia tapahtumia, joissa junat heräävät henkiin.

Maailmanlaajuisesti ainutlaatui-nen, lähes alkuperäiskunnossa säi-lynyt yli satavuotias asema-alue on hyvä perusta ja luo paljon mahdol-lisuuksia. Museossa esillä oleva rau-tatiekalusto on kuitenkin vain yksi osa laajasta kokoelmasta. Talletettui-

na on esimerkiksi piirustuksia, ku-via sekä pienesineistöä. ”Kokoelmi-emme ansiosta voimme laittaa esille monipuolisia näyttelyitä ja tuoda näin esille maamme rautatiehistori-an eri puolia”, Holopainen kertoo.

elÄMyKsIÄ KAHdellA PyöRÄllÄ Kun puhutaan erilaisista matkailija-ryhmistä, molekyylibiologi Anja Ro-vion mielestä motoristit usein unoh-

detaan. Ja tämä nainen tietää mistä puhuu, hän on nimittäin ajanut Du-cati Monsterillaan mm. kuuluisan Iron Butt -ajon.

Kotimaan motoristit eivät ole ve-näläisiin turisteihin verrattuna suuri joukko, he ajavat Suomessa noin 245 000 moottoripyörää. Pyörien mää-rä on kuitenkin kasvanut tasaisesti jo monta vuosikymmentä. Motoris-tit myös liikkuvat paljon, onhan tien päällä olo tärkeintä.

- Olen oikein tyypillinen ”lone-ly rider” ja tykkään kulkea itsekseni, Rovio nauraa. Intomielinen motoris-ti on kuitenkin myös sosiaalinen ja viihtyy erilaisissa porukoissa.

–Ducati-klubin tapaamissa olen ollut pyörällä Italiassa asti. Siellä oli Riminissä yhtä aikaa 65 000 pyörää Yöajo.

Moottoripyöräilijä Anja Rovio on nähnyt monia maisemia Suomessa ja Euroopassa moottoripyörän satulasta.

TRAFIIKKI 15 • 9


eri puolilta maailmaa, hän kertoo.Tyypillisimmillään motoristi kui-

tenkin ajaa usein ja lyhyitä matkoja. Oman paikkakunnan porukassa ajel-laan säännöllisesti sopivan matkan päähän: Verlaan, Visavuoreen, Mu-roleeseen, Ruoveden laivarantaan tai Pyynikille. – Usein kohde on ennes-tään tuttu ja tarjoaa motoristille so-

pivia asioita: mutkaisen asfalttitien, hyvän parkkipaikan, johon uskaltaa jättää myös vähän varusteita, gril-lauspaikan tai kahvilan.

Anja Rovio innostui moottoripyö-ristä ystävänsä kyydissä kymmenen vuotta sitten. Kaksipyöräisyys oli tut-tua, polkupyörää hän oli käyttänyt niin paljon, että ei jaksanut enää kir-jata kilometrejä 100 000 jälkeen ylös.Kymmenen vuoden moottoripyöräi-lyn aikana Rovio on nähnyt paljon Suomen teitä ja tienvarsia.

- Suomessa on paljon mutkai-sia, hyväkuntoisia pikkuteitä varsin-kin Itä-Suomessa. Sen sijaan palve-lut ovat keskittyneet viime vuosina aivan liikaa liikennemyymälöihin, jotka ovat enemmänkin paikallisten asukkaiden viihde- ja palvelukeskuk-

MObIlIAN KesÄKahdella pyörällä -näyttely

on avoinna

16.3.–30.11.2013.

Mobilia on avoinna

1.2.–31.5

joka päivä klo 10–16,

1.6.–14.8

joka päivä klo 10–20

ja 15.8.-20.12.

joka päivä klo 10-16.

sia kuin huoltoasemia. Ei niistä saa polttimoa tai pientä varaosaa, kun sellaista tarvitsisi, hän tuumii.

Rovio kaipaa myös selkeitä opas-

Ducati-seuran ajelut ovat komeaa katseltavaa.

10 • TRAFIIKKI 15

Polkupyörät ja moottoripyörät tulivat maa-hamme jo 1800-luvun puolella. Moottori-pyörää käytettiin 1920-luvulta lähtien arjen hyötyajoissa, mutta 1950-luku oli kaksipyö-räisten todellista kulta-aikaa. Kaksipyöräiset olivat arjessa korvaamaton apu. Unohta-matta sitä, että niiden avulla riiuureissuja oli mahdollista pidentää, joten puolisoa ei enää tarvinnut löytää kotikylästä.

vANESSA KURRI: HALUAN OLLA RIITTävä äITITeksti: Ilona Kangas Kuvat: Lari Järnefelt

teita tai vaikkapa navigaattoreihin erityisiä motoristille suunnattuja op-paita. – Motoristi kaipaa mukavaa sänkyä ja hyvää aamiaista, mutta ei niinkään humppaa ja skumppaa. Pie-net, mukavat majatalot voisivat hy-vin mainostaa itseään selkeämmin myös tälle matkailijajoukolle esimer-kiksi jollain kansainvälisellä motoho-tel-nettisivustolla.

Lisäksi Rovio innostaa nuoria liit-tymään mukaan moottoripyöräporu-koihin. – Stereotypioita ei kannata liittää tähän porukkaan, motoristeis-sa on moneksi, hän muistuttaa.

Kaksipyöräisistä kiinnostuneiden ehdoton kesäkohde on Anja Rovion kotikunta Kangasala. Siellä Mobilias-sa avattu Kahdella pyörällä –näyttely kertoo polkupyörien, moottoripyöri-en ja mopojen historiasta Suomessa. Tuntumaa motoristin asentoon voi ottaa myös muutaman pyörän pääl-lä. Kokonaisuudessaan näyttelyssä on esillä toistasataa pyörää.

TRAFIIKKI 15 • 11

www.trafiikki.fi

vANESSA KURRI: HALUAN OLLA RIITTävä äITI

Vanessa Kurrin kanssa keskustellessa ei jää epäselväksi, mikä on hänelle tärkeintä elämässä. Neljän lapsen äidille se on luonnollisesti perhe. Miss suomen ja Tanssii tähtien kanssa -ohjelman juontaja tekee myös muitakin töitä, mutta nekin liittyvät pääasiassa lapsiin. Vanessa ja pikkuväki –televisio-ohjelmaa on takana jo viisi tuotantokautta.

j os sinulla on stereotyyppisiä mie-likuvia malli-juontajista tai mis-

seistä, Vanessa Kurrin kohdalla ne kannattaa unohtaa. Hän saattaa kä-vellä meikeittä vastaan ja on luul-tavasti hakemassa poikaansa päi-väkodista, viemässä tytärtään tennikseen tai matkalla koulun vanhempaintoimintaan. Usein mu-kana on yhdeksän kuukauden ikäi-nen Isla-vauva, joka tyynesti seuraa ympärillään olevaa maailmaa.

- Vauvat on mun juttu, Vanessa Kurri myöntää ja kiusoittelee hel-lästi Islaa ”pikkuakaksi”.

– Olen aina pitänyt lapsista ja erityisesti vauvoista. Ruusunpunai-sinta äitiydessä ovat minulle olleet raskaus ja vauva-aika. Yhteiselo on silloin niin tiivistä.

ARJeN POMO Vanessa ja pikkuväki –ohjelman te-keminen kiinnosti Vanessaa heti.

– Olin itse ajatellut juuri saman-laista ohjelmakonseptia, kun mi-nuun otettiin yhteyttä. Oli helppo lähteä mukaan, kun lasten asiat oli-vat itselläkin mielessä.

Ohjelman juontajana Vanessa Kurri ei ole aina mukana toimitus-työssä, mutta voi silti vaikuttaa haas-tateltaviin ja sisältöihin.

– Ohjelmassa ovat vierailleet mm. Raisa Cacciatore, Ben Furman ja mo-

Kuva

: Jus

si T

iain

en.

12 • TRAFIIKKI 15

TRAFIIKKI 15 • 13


net muut tunnustetut asiantuntijat. Tällaiselle ohjelmalle on selvästi ol-lut tilausta, hän sanoo.

Töiden ohella Vanessa Kurri on tottunut pyörittämään yksin per-heen arkea, kun aviomies Jari on pit-kiäkin aikoja jääkiekkomaajoukku-een matkassa.

– Näin MM-kisojen aikaan kevääl-lä hurraan joka perjantai mielessäni, että tästäkin viikosta taas selvittiin, hän lisää hiven sarkasmia äänessään.

Vanessan vanhin lapsi on 10-vuo-tias, toiseksi vanhin ekaluokkalai-nen, poika aloittaa syksyllä eskarin ja pienin on vielä vauva.

– Jokaisella lapsella on omat jut-tunsa, esiteinin asioista on sulavasti siirryttävä vauvajuttuihin.

Maalaisjärkinen suhtautuminen elämään on Vanessa Kurrille tärkeää. Kun kysyn minkälainen äiti hän on, vastaus on ”Toivon olevani riittävä”.

Kuva

: Jus

si T

iain

en.

Kuva

: Ree

tta T

erva

kang

as.

- En ole todellakaan täydellinen äiti, mutta haluan kuitenkin, että lapset saavat niin normaalin kasvatuksen kuin mahdollista. Olen jopa aika pe-rinteinen, arvostan kotiruokaa, sään-töjä ja haluan, että yhteiset traditiot esimerkiksi juhlapyhistä syntyvät jo kotona. Olen aina ollut sitä mieltä, että kyllä äiti keinot keksii, hän hy-myilee.

- Lapset tekevät vanhemman, se on ainakin omalla kohdallani pitänyt täysin paikkansa.

KOTONAOlO ON PARAsTA Perheen arjen hektisyyden vastapai-nona Kurrin perhe elää melko paikal-laanpysyvää elämää.

– Olen jopa välttänyt ulkomaan-matkoja nyt kun lapset ovat vielä pieniä. Kesät vietämme mökillä ja muun ajan pääasiassa kotona.

Vanessa myöntää katsovansa hie-

JARI KuRRIN PAlKINNOT TAMPeReellA VAPRIIKIssAJos perheessä on jääkiekkofaneja, kannattaa poi-

keta Vapriikissa Jäänmurtaja Jari Kurri –näyttelyssä.

Kurri nousi ensimmäisenä suomalaisena jouk-

kueurheilijana lajinsa terävimmälle kansainvälisel-

le huipulle ja sinetöi lopulta uransa legendaarisuu-

den viidellä Stanley Cup –sormuksella ja Toronton

Hockey Hall of Fame –kunniagallerian jäsenyydellä.

Jääkiekkomuseon näyttely Vapriikissa on ainut-

kertainen tilaisuus päästä tutustumaan Jari Kur-

rin palkintokokoelmaan ja uraan. Esillä ovat Kur-

rin NHL-palkinnot sekä runsaasti mielenkiintoista

esineistöä Pohjois-Amerikan

ammattilaisajalta, nuoruus-

vuosilta, liigakausilta ja maa-

joukkueajalta.

man haikeana niitä äitejä, jotka jak-savat puuhailla ja harrastaa lastensa kanssa.

– Kävimme muskarissa vielä kah-den ensimmäisen kanssa vauva-ai-kana, mutta nyt ei enää riitä siihen aikaa tai energiaa. Kolme vanhinta lasta harrastavat kuitenkin jo itsekin ja kuskaamista riittää.

Voimavarana Vanessa Kurrilla ovat ystävät ja lähisukulaiset.

– Puhun vanhempieni ja sisareni kanssa päivittäin. Ystäviltä saan voi-maa ja vertaistukea monessa asias-sa. Mielestäni ystävien tehtävä on erityisesti herättää ajattelemaan asi-oita toisin eikä luoda vaikkapa kate-utta, mikä on usein naisten välinen ongelma. Minä ainakin saan energiaa siivota sekaisen lastenhuoneen, kun näen ystävien luona siisteyttä, Kurri pohtii.

Kuva: Veikko Lintinen

Jari Kurrin ensimmäinen Stanley Cup -sormus vuodelta 1984 on esillä Vapriikin näyttelyssä.

14 • TRAFIIKKI 15

PIKKuVÄelle!Merikeskus Vellamon

värikylvyssä syntyy punaista

taidetta.

VÄRIKylPyJÄ RuPRIIKIssAYmpäri Suomen mainetta niittänyttä

Vauvojen värikylpy -toimintaa on tällä-

kin hetkellä mediamuseo Rupriikissa ja

mahdollisesti myöhemmin myös Suo-

men merimuseossa Kotkassa.

Tampereen kaupungin museopal-

veluiden kulttuurikasvatusyksikkö TAITE

tarjoaa yhteistyössä lastenneuvoloiden

ja museoiden kanssa vauvaperheille

elämyksellistä kuvataidetoimintaa.

Vauvojen värikylpy -mallin lähtökoh-

dat ja tavoitteet ovat vuorovaikutukselli-

nen toiminta aikuisen ja lapsen välillä,

visuaalinen iloittelu ja visuaaliseen leik-

kiin innostaminen sekä perheiden taide-

ja kulttuuriharrastusten tukeminen ja nii-

hin innostaminen.

Työpajassa hyödynnetään laaja-

alaisesti erilaisia virikemateriaaleja esi-

merkiksi kankaita, matonkuteita, pallo-

ja, saippuakuplia ja höyheniä.

Maalausmateriaalit valmistetaan

elintarvikkeista, joten pajoissa maalail-

laan esimerkiksi mustikkakiisselillä, ap-

rikoosisoseella, kokonaisilla vadelmilla

ja helmisuurimoilla. Värien geometri-

aa -kursseilla tutustutaan isompien las-

ten kanssa myös syömäkelvottomiin ma-

teriaaleihin.

Tampereella Rupriikissa vauvojen värikylpyjä järjestetään edelleen. Kuva: TAITE

TRAFIIKKI 15 • 15

www.trafiikki.fi

AXelIN MuKANA MeRelle

PelAA JA OPI!

uPPO-NAlleN MuKANA sAAReeN

Tekniikan museo on täynnä ihmeelli-

siä innovaatioita ja kiehtovia tarinoi-

ta tekniikasta. Miten lapamato, Piikki-

langankiristäjä ja tervaräkärit liittyvät

suomalaisen teollisuuden historiaan?

Se selviää pelaamalla TekGame-peliä

Tekniikan museossa.

TekGame-kännykkäpelissä ratko-

taan näyttelykohteisiin liittyviä arvoituk-

sia ja testataan omia innovaatiotaitoja

samalla kun tutustutaan museon perus-

näyttelyihin ja niiden suomalaisiin inno-

vaatioihin. Pelin lopussa selviää, kum-

pi osa-alue on pelaajan vahvuus, tieto

vai luovuus.

Peliä pelataan museosta lainaksi

saatavilla kännyköillä, ryhmää kohden

max 10 kännykkää. Peliä voidaan pela-

ta 2-3 hengen ryhmissä. Peli on tarkoi-

tettu seiska-

luokkalaisista

ylöspäin.

Pelistä on

tulossa myös

venäjänkieli-

nen versio ke-

säkuun aika-

na.

Saareen on lapsille suunnattu

näyttely vedestä, maasta, sanois-

ta, tunteista ja tarinoista. Näytte-

ly on moniaistinen taideseikkai-

lu, joka alkaa veneestä, vie veden

alle, sukelluskelloon ja lopulta

saareen. Näyttely tuo suomalais-

ten kirjailijoiden saarikertomuk-

set ja tarinat merestä elämykselli-

sesti koettaviksi. Mukana on mm.

Uppo-Nalle, Heinähattu ja Viltti-

tossu sekä tietenkin muumiperhe

majakkasaarella. Eri taiteenalo-

jen ammattilaiset kohtaavat kirjat

ja luovat niiden maailmoista mo-

niaistisen, kokonaisvaltaisen tai-

demaailman.

Näyttelyyn liittyy lapsiperhei-

den yleisöopastuksia kesällä. Lap-

siperheiden teemaopastus – Saa-

reen (noin 30 min) järjestetään

aikavälillä 28.6. – 15.8. keskiviik-

koisin, lauantaisin ja sunnuntaisin

klo 12. Lapset ilmaiseksi, aikuiset

pääsylipun hinnalla (8/6 €).

Näyttely on kulttuuritalo Val-

veen / Oulun kaupungin tuotta-

ma. Suomen merimuseon yhteis-

työkumppanina näyttelyssä on

Kotkan Lasten kulttuurikeskus.

Saareen Merikeskus Vellamossa

28.6.-8.12.2013. Avoinna ti, to-su klo 11-18,

ke 11-20, ma suljettu.Ke 18-20 on näyttelyihin

vapaa pääsy.

Tänä kesänä, aivan ensimmäistä ker-

taa lapset vanhempineen voivat seurata

Turussa Forum Marinumissa laivakoira

Axelin tassunjäljissä hauskoihin toimin-

tapisteisiin. Niissä riittää yhteistä teke-

mistä, ja molemmat voivat kannustaa

toisiaan oppimaan ja oivaltamaan me-

renkulkuun ja sen historiaan liittyviä il-

miöitä. Oppimispisteet on merkitty vie-

railun yhteydessä jaettavaan karttaan ja

näyttelyissä sekä museolaivoilla ne tun-

nistaa Axelin-pollari tunnuksen avulla.

Pollareille nimensä lainannut Axel

on merikeskuksen lastenkierrosten mas-

kotti, herttainen laivakoira, jolla on raju

menneisyys merillä.

Kuvassa on Uppo-Nallenja kumppaneiden käyttämä sukelluskello.

16 • TRAFIIKKI 15

eNeMMÄN TIlAA TeMMelTÄÄ!Tänä vuonna pikkuväellä on Mobili-

an Autokylässä entistäkin hauskempaa.

Kangasalan kunta sai syksyllä valmiiksi

Mobilian leikkipuiston laajennustyöt. Nyt

leikkikentältä löytyy hieno kiipeilyteline,

jossa pääsee kokeilemaan esimerkiksi

seinäkiipeilytaitoja, renkaissa roikkumis-

ta sekä verkkokiipeilyä. Tietysti telinee-

seen kuuluu myös liukumäki, jota pitkin

pääsee kaiken kiipeilyn jälkeen sujuvasti

takaisin maan tasolle. Leikkipuistossa on

myös uudet autonmalliset kiikkukeinut ja

tavallisia keinutelineitäkin saatiin lisää.

Leikkipuiston muutostöiden yhtey-

dessä leikkipuistoa laajennettiin ja sen

hiekat vaihdettiin nykyvaatimusten mu-

kaisiksi. Samalla Mobilian rannan hu-

vimaja sai uudet tukevat perustukset, ja

leikkipuiston yhteyteen asennettiin uusia

kiinteitä penkkejä lasten vanhempia var-

ten.

Varsinaiseksi lasten paratiisiksi Mo-

bilian ranta muuttuu toukokuussa, kun

leikkipuiston lisäksi käytössä on liiken-

nepuisto polkuautoineen. Liikennepuis-

to aukeaa vappuna ja on toukokuussa

avoinna viikonloppuisin. Koulujen kesä-

lomakaudella liikennepuistoon pääsee

harjoittelemaan oikeaoppista liikenne-

käyttäytymistä vaikka joka päivä. Ensim-

mäisen hyvin sujuneen ajokerran jälkeen

jokainen ajaja saa Rahtarit-liikennepuis-

ton oman ajokortin. Ajokorttiin voi kesän

aikana kerätä ajoleimoja – ja joka kym-

menes ajo on ilmainen. Perheen kaik-

kein pienimmille liikennepuiston vieressä

on hiekkatietyömaa, jossa voi huristella

leikkiautoilla, kokeilla hiekkakaivuria ja

rakentaa hiekkalinnoja.

Laaja nurmikkokenttä leikkipuiston

ympärillä houkuttelee pelaamaan vaik-

kapa palloa. Mobilian infosta voi ky-

syä lainaan myös ulkopelejä ja järjestää

esimerkiksi mölkkyturnaus perheen kes-

ken. Pelien jälkeen vilvoittelu onnistuu

parhaiten pulahtamalla Längelmäveden

aaltoihin Mobilian uimarannasta.

Rahtarit-liikennepuistoMobilian AutokylässäKustaa Kolmannen tie 75, Kangasala puh. (03) 3140 4000

Avoinna: toukokuussa viikonloppuisin klo 10–15,1.6.–14.8. päivittäin klo 10–20 (suljettu juhannusaattona),elokuun viimeiset viikonloput klo 10–15.

Ikäraja: 4–12-vuotiaille

Ajomaksut: 3 €/15 min. ja lisäajot samana päivänä 2 €/15 min.

PIKKuVÄelle!

Liikennepuiston supersuositut polkuautot ovat kovassakäytössä kesäaikaan. Kuva: Mobilia

TRAFIIKKI 15 • 17


lAsTeN löyTöReTKI PIsTÄÄ PIKKuVÄeN lIIKKeelleKangasalan heinäkuiseen tapahtuma-

tarjontaan on vakiintunut lapsille mo-

nenmoista puuhaa tarjoava Lasten Löy-

töretki. Kangasalan Matkailurenkaan

koordinoiman Löytöretki-viikon aika-

na ehtii kokemaan paljon kaikenlaista

ympäri Kangasalaa. Tapahtumatarjon-

ta on runsasta kiitos kangasalalaisten

yhdistysten ja yritysten, jotka ovat lähte-

neet innolla kehittämään lapsille sopi-

vaa puuhastelua. Tarjolla on ollut paljon

teatteriesityksiä, satutuokioita, nallekli-

nikka, askartelu- ja nikkarointipajoja ja

leipomista. Yhden päivän aikana eh-

tii käymään useammassakin kohteessa.

Mobiliassa Löytöretki-viikolla jär-

jestetään lasten kierroksia näyttelyyn.

Opastuksella tutustutaan moniin hah-

moihin, jotka kertovat jänniä tarinoita

näyttelystä löytyvistä ajopeleistä. Tänä

vuonna Löytöretki tehdään kaksipyöräis-

ten maailmaan, ja pääsemme ihmette-

lemään isopyöriä ja muita polkupyöriä.

Myös mopot ja moottoripyörät tulevat

tutuksi samalla, kun ratkomme näytte-

lyyn kätkeytyvää mysteeriä. Ehkä kierrok-

sella käy tuuri, ja pääset kokeilemaan,

mille oikean moottoripyörän satulas-

sa istuminen tuntuu. Kierroksen jälkeen

pääsee polkuauton rattiin huristelemaan

liikennepuistoon.

Lasten Löytöretki 3.–6.7.2013 Mobiliassa päivittäin klo 13.30Ikäraja: 4-vuotiaasta alkaen.

Pääsyliput 5 €/hlö (sisältää ajon

Rahtarit-liikennepuistossa). Opastukselle mahtuu 25 lasta. Liput tulevat ennakkomyyntiin Mobilian nettisivuille kesällä.

Tapahtumatarjontaan voit tutustua Löytöretken kotisivuilla

www.kimppa.me/loytoretki tai Facebookissa

www.facebook.com/loytoretki.

Pelasitko 1970- tai 1980-luvulla vi-

deo- ja tietokonepelejä? Tekniikan

museon Pongista pleikkaan tarjoaa

nostalgiamatkan pelien ja pelikonei-

den maailmaan.

Näyttelyssä on esillä useita 1970-

ja 80-lukujen pelikoneita, mutta myös

harvinaisempia nostoja sähköisten

pelien historiasta. Lisäksi näyttelys-

sä on 80-luvun baarien ja pelihalli-

en suosittuja videopelejä. Osa peleis-

tä on kävijöiden pelattavissa.

Pongista pleikkaan -näyttely luo

historiallisen näkökulman tämän

päivän pelaamiseen, pelikulttuuriin

sekä digitaaliseen kulttuuriin. Peli-

automaatit, video- ja tietokonepe-

lit ovat olleet monelle ensikosketus

uuteen digitaaliseen maailmaan ja

ne ovat toimineet monessa mielessä

tienraivaajana laajemmalle digitaa-

lisen kulttuurin murrokselle. Harras-

telijapelaamisesta, kotimikroilusta ja

omien pelien koodauksesta tuli poh-

ja 2010-luvun suomalaisen ohjel-

misto- ja peliteollisuuden nousulle.

Näyttelyn aikana Tekniikan mu-

seo järjestää yleisöpäiviä, jolloin

teemaan tutustutaan myös itse pe-

laamalla. Näistä tapahtumista tie-

dotetaan muun muassa Tekniikan

museon nettisivuilla ja Facebookis-

sa myöhemmin. Pongista pleikkaan

-näyttelyn on alun perin toteuttanut

Sähkömuseo Elektra.

PelAAJIlle!

Viime kesänä Mobilian löytöretkellä etsittiin virheitä katsastettavana olevasta museoautosta. Kuva: Mobilia/Petra Kotro

Pongista pleikkaan

Tekniikan museossa

23.4.2013- 26.1.2014

1981 vuodelta oleva elektroniikka-peli oli tuttu monessa kodissa, mutta jo 1970-luvulla julkaistu touch me -muisti-peli jäi harvinaiseksi. Philipsin telespiel on tennispeli, joka kytkettiin televisioon.

18 • TRAFIIKKI 15

Museoviikko

Kansainvälinen museopäivä ja Museoiden yö 18.5.Katso tapahtumatiedot www.museoviikko.fiMuseoviikkoa koordinoi Suomen museoliitto

13.–19. 5. 2013Yhdessä museoon

Museoissa yötä, päivää ja viikkoaVuonna 2013 Museoviikkoa vietetään 13.5.-19.5.2013. Kansain-välinen tapahtuma juhlistaa vuosittain erilaisen teeman alla museotoimintaa. Tänä vuonna teemana on Museums (memory + creativity) = Social Change. Museoiden yötä vietetään Suomessa samana päivänä lauantaina 18.5.

TeKniiKan MuSeoSSa KuMMiTTeleeTekniikan museossa juhlitaan Museoi-

den yötä Kummituksen kellarikierroksen

ja Hämärän kuvasuunnistuksen parissa

18.5. klo 18-23.

Tekniikan museon kummitus on ni-

meltään Sulevi. Vaikka kyse onkin tari-

nasta, Sulevissa on myös todellisuus-

pohjaa. Historian mukaan 1900-luvun

alkupuolella vedensuodatuslaitteiden

kanssa työskennellyt henkilö kuoli valo-

kaareen.

Sulevi on kuitenkin oppaana lasten-

kierrokselle, jossa tutustutaan normaa-

lista poikkeavaan museoon. Ilta-aikaan

ajoittuva kierros tehdään museon kella-

reissa, joissa liikutaan taskulamppujen

kanssa heijastinten rajaamalla reitillä.

Samalla tutustutaan Tekniikan museon

varastossa oleviin esineisiin ja pohditaan

kuka niitä on käyttänyt, milloin ja miksi.

Museopedagogisista lähtökohdista mie-

titään myös esineiden museotarkoitusta,

miksi ne ovat ylipäätään kellarissa? Kier-

roksen aikana on tarkoitus löytää kummi-

tuksen hukkaamat aarrearkun avaimet ja

päästä tutkimaan arkun sisältöä.

Museoiden yönä museoon on va-

paa pääsy.

Lisätietoja aikataulusta: www.tekniikanmuseo.fi.

VellaMoSSa iMproViSoiTua MuSiiKKia 18.5.Kansainvälisen museopäivän kunniaksi

Kotkan Merikeskus Vellamoon on kai-

kille vapaa pääsy koko päivän ajan. Li-

säksi Helsinki Soundpainting Ensemble

esiintyy vaihtuvien näyttelyiden tiloissa

taiteen äärellä klo 13 alkaen.

Vuonna 2007 perustettu Helsinki

Soundpainting Ensemble (HSE) on pää-

osin helsinkiläisten muusikkojen muo-

dostama improvisaatioyhtye. HSE käyt-

tää keikoillaan soundpainting-kieltä

musiikin luomiseksi ja perustamisestaan

lähtien se on ennakkoluulottomasti yh-

distellyt erilaisia musiikillisia tyylejä.

Lue lisää linkistä http://helsinkisoundpaintingensemble.

com/hse/

Museoiden yö on osa keskieuroop-

palaisia La Nuit des Musées / Lange

Nacht der Museen -museotapahtumia.

Mukana Museoiden yössä ovat Trafiik-

ki-museoista mediamuseo Rupriikki ja

vuonna 2014 Vapriikissa uuden muse-

on avaava Postimuseo.

Postimuseon toiminta siirtyi tämän

kevään aikana Helsingistä Tampereel-

le. Museon uudet toimistotilat sekä ko-

koelma- ja tietopalvelut sijaitsevat ai-

van Vapriikin lähellä. Museoiden yönä

yleisöllä on ensi kertaa mahdollisuus

tutustua uudistettuun kirjastoon, kuva-

arkistoon ja postimerkkipalveluihin.

Museo järjestää ohjelmaa 25.5.

kahdessa eri paikassa, Vapriikissa ja

uusissa toimitiloissaan, osoitteessa La-

pintie 1.

Ohjelma Vapriikissa

Alaverstaanraitti 5:ssä:

Kello 18–21 yleisöllä on mahdolli-

suus kuvauttaa itsensä postikorttiin pos-

tifröökynän tai postiljoonin asussa tai as-

tua kuvaan itse postifröökynän kanssa.

Kello 18–21 esillä on tamperelai-

sen filatelistin Kari Salosen arvokas fi-

lateelinen kohde. Salonen on paikalla

esittelemässä kohdettaan ja yleisö voi

arvuutella sen hintaa.

TRAFIIKKI 15 • 19

www.trafiikki.fi

Museoviikko

Kansainvälinen museopäivä ja Museoiden yö 18.5.Katso tapahtumatiedot www.museoviikko.fiMuseoviikkoa koordinoi Suomen museoliitto

13.–19. 5. 2013Yhdessä museoon

Museoissa yötä, päivää ja viikkoa

Kohtelias posteljooni Arvid Rinne poseeraa kuvassa Hyvinkäällä vuonna 1911.

TaMpereella juhliTaan MuSeoiden yöTä 25.5.Museoiden yö -tapahtuma järjestetään

kuudetta kertaa Tampereella lauantai-

na 25.5.2013 kello 18–24.

Kello 18–24 kysy Postimuseosta

– postifröökynä kertoo.

Kello 18–22 Postimuseon ystä-

vät yhdistyksen jäseniä on paikalla

kertomassa toiminnastaan ja antamas-

sa sadalle ensimmäiselle yllätyslahjan.

Kello 18–24 Vapriikin filmi-illas-

sa esitetään myös Postivaunun matkas-

sa ja Postilinja-auto -filmit.

Kello 18–24 Postimuseo osallis-

tuu kysymyksillään koko taloa koske-

vaan humoristiseen tietokilpailuun.

Muuta ohjelmaa

Uusi päivä -sarjan bändi Vihreät valot,

Stand up -koomikko Birgitta Putkonen

sekä ARON & Cool Company esiinty-

vät.

Lisäksi Terrakotta-soturi työpaja

lapsille, opastuksia, tietokilpailuja, lau-

kaisukisa Jääkiekkomuseon simulaatto-

rissa, vanhoja filmejä, Luontotohtorin,

arkeologin ja perinnerakennusmestarin

neuvontapisteet, neuvontaa vanhojen

kuvien tunnistamisesta ja säilyttämises-

tä sekä yhteistyökumppaniyhdistysten

esittelyä.

Ohjelma Lapintie 1:ssä

Kello 18–22 yleisöllä on mahdol-

lisuus tulla kurkistamaan ensi kertaa

Postimuseon uusiin toimitiloihin Tam-

pereella. Esittelyssä ovat kirjasto, ku-

va-arkisto sekä postimerkkikokoelmat.

Kuva-arkistossa on esillä mm. Tam-

pere-aiheisia valokuvia ja kirjastossa

poistokirjojen kirppis.

Terrakotta-armeijan kenraali.

20 • TRAFIIKKI 15

POsTIMuseON uusI JOHTAJA KIMMO ANTIlA

MUSEOMME ON AjANKOHTAI-SUUDEN yTIMESSäPostimuseon uutta johtajaa Kimmo Antilaa kiinnostaa viestien liikku-minen myös nykyajassa, ei pelkäs-tään menneisyydessä. Hänet löytää aktiivisena keskustelijana esimer-kiksi Twitteristä @KimmoAntila-nimimerkillä.

v uonna 1926 perustettu Postimu-seo kuuluu Suomen vanhimpiin

erikoismuseoihin. Helsingin pää-postitalossa se toimi vuodesta 1995 saakka, mutta on nyt muuttamas-sa Tampereelle museokeskus Vap-riikkiin. Uudistunut museo avaa ovensa jälleen vuonna 2014. Kim-mo Antilalle uusi paikka on kuiten-kin ennestään tuttu.

- Olen ollut Vapriikissa viimei-set seitsemän vuotta projektipääl-likkönä, vastuullani pysyvät näyt-telyt. Työurani aloitin tielaitoksen historiaprojekteissa kesätöissä, sit-temmin olen tehnyt tutkimustyötä ja toiminut yliopistossa verkko-ope-tuksen parissa. Taustani liikenteen historian tutkimuksen ja näyttelyi-den parissa yhdistyvät luonnollises-ti nykyisessä työssä, Antila kertoo.

INNOVATIIVIsTA Antila on omasta mielestään astunut hyvin innovatiivisen museon joh-toon.

– Postimuseo on hyvin innova-tiivinen museo ja tuo uudenlais-ta osaamista myös Vapriikin näytte-lytoimintaan. Olemme myös hyvin ajankohtaisten asioiden äärellä: His-

toriantutkimuksessa kirje lähteenä on noussut viime aikoina aivan uu-della tavalla esiin. Toisaalta taas vies-tien, asioiden ja tavaroiden liikkumi-sen muutos on erittäin kiinnostava asia. Tähän liittyy esimerkiksi verk-kokauppa ja monia muita yhteiskun-nallisia ilmiöitä, hän luettelee.

Ensi vuonna avautuvan uuden postimuseon tehtävänä Antila pitää uusien tapojen löytämistä esittele-mään meneillään olevaa muutosta. – Postikorteilla kommunikoitiin mm. Interrail-matkoilla, kun ei ollut mi-tään muuta mahdollisuutta. Meidän tehtävänä on kertoa, miten muutos on tapahtunut, tallettaa prosesseja ja ihmisten käyttökokemuksia.

KANsAINVÄlIsTÄ Postimuseon omistuksellinen yhteys Itellaan näyttäytyy Antilalle tällä het-kellä erityisesti kansainvälisyytenä.

–Itella on laajentunut vahvasti naa-purimaihin. Tällaisen toiminnan do-kumentointi on meillekin museona pohtimisen paikka.

- Suomalaista historiantutkimus-ta ja museotoimintaa on pitkään hal-linnut kansallinen näkökulma. Ai-dosti transnationaalinen näkökulma on tullut vasta viime aikoina vah-vemmin esiin. Kansalliset ilmiöt näyttäytyvät erilaisina, kun niitä kat-soo kansainvälisestä näkökulmasta, Antila jatkaa.

Antilalle kansainväliset verkos-tot ovat tärkeitä. Hän on itse kahdes-sa eri järjestössä aktiivisesti mukana, tekniikan historian tutkimukseen keskittyvässä ICOHTEC:ssä ja ICOM-CIMUSET:ssa, joka on kansainväli-sen museoneuvoston tekniikan ja tieteen museoihin keskittyvä osasto. Yhteistyön myötä syntyy paitsi ver-kottumista myös yhteisprojekteja.

TRAFIIKKI 15 • 21


N ykyisiin johtotehtäviin Kyyrönen päätyi alun perin kiinnostavan

hankkeen vuoksi. – Ilmailumuseo on hyvin mielenkiintoisessa tilan-teessa, koska uusi Lentokenttärata valmistuu vuonna 2015 ja uusi ase-ma on aivan museomme kupeessa. Siksi museon on uudistuttava rajus-ti tuohon mennessä, jotta se palve-lee kasvavaa kävijämäärää ja antaa edustavan kuvan toiminnastaan. Tähän kaikkeen tarvitaan suunni-telmia ja rahaa, Kyyrönen selven-tää.

lIsÄÄ TIlAA Museon toiminnan käynnistänyt Il-mailumuseoyhdistys perustettiin 1969. Museo avattiin 1981 ja ny-kyisin siitä vastaa 1996 perustettu Suomen Ilmailumuseosäätiö. Hel-sinki-Vantaan lentoaseman alueel-la toimiva museo on viime aikoina aktiivisesti pyrkinyt siirtämään pai-nopistettään koneiden ja esineiden säilömisestä aktiiviseen toimintaan, josta olisi saatavilla myös tuottoja.

Museota olisi Kyyrösen mukaan voitu kehittää voimakkaammin jo ai-emminkin esimerkiksi julkisen ra-han avulla. – Nyt on tehtävä sitten isompia muutoksia kerralla: tilaa on liian vähän ja sekin on pääosin kyl-mää hallitilaa, jossa kosteus vaihte-lee, hän sanoo.

Kyyrösen tehtävänä on siis saa-da aikaan iso muutos ja nostaa

Ilmailumuseo uudelle aikakaudelle. –Museo kiinnostaa aina aitoja ilmai-lufriikkejä, mutta tavoitteemme on tehdä tästä paikasta todellinen tu-ristikohde. Uskomme, että siihen on hyvät edellytykset sijainnin vuoksi ja toisaalta Vantaalla tarvitaan lisää ve-tovoimatekijöitä matkailijoille.

Suunnitelmat ovat jo edenneet. Arkkitehtitomisto Larkas & Laine on tehnyt ensimmäiset suunnitelmat uudistuksista ja rahoituskin on Kyy-rösen mukaan jo etenemässä.

TuNNusTusTA Vaikka isoja muutoksia on edessä, voi iloita myös jo saavutetuista on-nistumisista. Kyyrönen kävi pokkaa-massa Ilmailutoimittajat ry:n 50-vuo-tisjuhlassa vuoden 2012 Follow me –kunniakirjan. Palkinto on saanut ni-mensä lentokentillä koneita oikeille paikoilleen ohjaavista Follow Me -au-toista. Tunnustus myönnetään ilmai-luun ja tiedotukseen liittyvistä on-nistumisista – tyypillisesti teoista, jotka ovat seuraamisen arvoisia.

JOHTAJA MARKKu KyyRöNeN:

ILMAILUMUSEOSTA vANTAAN vETO-vOIMATEKIjä

Vuoden 2013 alussa suomen Ilmailumuseon johtajana aloittanut Markku Kyyrönen naurahtaa kerto-essaan olevansa insinööri. ei ihan perinteinen museojohtajan koulu-tus, mutta logistiikka-alan tuntevan Kyyrösen harrastus on ollut jo pit-kään ilmailu. -Olenkin ilmailumu-seoiden kanta-asiakas, hän lisää.

TRAFIIKKI-uuTIsIA

22 • TRAFIIKKI 15

Joten hyvät Trafiikki-lehden lukijat, tervetuloa Mobiliaan lauantaina 24.8. klo 15 alkaen. Tarjolla satoja jenkkirautoja ja maan parasta rautalankaa!

Jo kolmannen kerran jenkkiautoili-

jat kokoontuvat elokuussa Mobiliaan.

Vuonna 2011 alkanut tapahtuma on

kasvanut vuosi vuodelta, ja nyt tuhat-

päiseksi kasvaneelle joukolle on tarjol-

la todellinen rautalankamusiikin tähti:

The Agents. Lauantaille 24.8. suunni-

teltu picnic-tapahtuma alkaa kello 15.

Hyvän sään lisäksi nautitaan musiikis-

ta, ruoasta, juomasta ja tietenkin illan

kruunaavasta cruisailusta Tampereen

keskustaan.

Ensimmäistä Rautalankaa ja jenkki-

autoja -tapahtumaa alettiin suunnitella

keväällä 2011, jolloin päätettiin tavoi-

tella Mobilialle uusia ystäviä jenkkiauto-

harrastajien keskuudesta. Tunnettua on,

että näyttävän näköiset autot ja ihmiset

kokoontuvat mielellään, mikäli heille on

RAuTAlANKA JA JeNKKIAuTOT KOHTAAVAT JÄlleeN MObIlIAssA

tarjolla hyvää ohjelmaa ja palveluita.

Picnic-henkinen tapahtuma ajoitet-

tiin elokuuhun samalle päivälle, jolloin

Kangasalla on myös iso Restauranta-

rompetori. Ensimmäisessä tapahtumas-

sa aurinko ja hyvä livemusiikki houkut-

ti paikalle noin 140 jenkkiautoa ja 600

tapahtumakävijää. Vuoden 2012 elo-

kuussa toistettiin hyväksi havaittu kon-

Teksti Petri Niemenmaa

septi ja maine oli kiirinyt: paikalle kaar-

si noin 250 jenkkiautoa ja paikallisen

bändin Taija Riihimäki & Twistersin tah-

deista nautti jopa tuhat henkilöä. Tänä

vuonna on varauduttu entistäkin suu-

rempaan yleisömäärään. Oma jenk-

kirauta ei ole edellytys tapahtumaan

osallistumiselle, sillä ainutlaatuista tun-

nelmaa sopii tulla nauttimaan ilmankin!

Kuva

: ???

TRAFIIKKI 15 • 23

www.trafiikki.fi

Kesällä 2012 järjestettiin kolme ros-

kasukellusta Nauvon vierassatamas-

sa, Turun Aurajoessa ja Hangon Itä-

satamassa. Sukellukset ja nostetut

roskat dokumentoi valokuvaaja Anna

Liukas, ja näyttely on hänen näkemyk-

sensä vedenalaisesta roskasta. Tarkka

katsoja näkee kuvissa muutakin kuin

pelkkää roskaa: värejä, muotoja ja

tarinoita. Näyttely on osa Pidä saaris-

to Siistinä ry:n kaksivuotista MARLIN

(Baltic Marine Litter) projektia, joka

tutkii Itämeren rantojen roskaantumis-

ta. Mukana on Suomen lisäksi Ruotsi,

Viro ja Latvia. Projekti jatkuu vuoden

2013 loppuun asti.

Forum Marinumissa vuoden teema-

na on Turku ja Pietari, mikä näkyy

kahdessa näyttelyssä. Toukokuus-

sa avautuva ”Suomalainen Oscar

von Kraemer Venäjän keisarillisessa

laivastossa” kertoo seikkaperäisesti

päähenkilön monivai-

heisesta meriupsee-

riurasta ja Venäjän

laivastosta 1800-lu-

vulla. Näyttely on

avoinna elokuun lop-

puun saakka.

Oscar von Kra-

emer palveli useilla

sota-aluksilla, osal-

listui itämaiseen so-

taan (1854-1855) ja

haavoittui Sevastopo-

lin taisteluissa. Hän

kehitti Venäjän sotalaivastoa, toimi

diplomaattina ja tärkeiden viestien

välittäjänä Venäjän ja Euroopan ku-

ningashuoneiden välillä, toimi hallit-

sijan adjutanttina ja koulutti kruunun-

perijää, oli mukana monilla laivaston

kaukopurjehduksilla, joka suuntau-

MITÄ PINNAN AllA PIIlee?

fORuM MARINuMIssA TeeMANA ON TuRKu JA PIeTARI

Syksyllä 2012 ovensa yleisöltä sulkenut

Radio- ja tv-museo pitää ovensa edel-

leen yleisöltä suljettuna. Museoraken-

nuksessa on jo talven aikana jonkin

verran tehty korjaustoimenpiteitä. Tar-

vittavia jatkotoimenpiteitä selvittämään

on asetettu työryhmä, joka aloittaa työs-

kentelyn huhtikuun lopussa. Työryhmän

puheenjohtajaksi on valittu Lahden kau-

pungin sivistystoimialan toimialajohtaja

Maritta Vuorinen. Lisäksi siihen kuuluu

Yleisradion tv-lähetystoiminnan pääl-

likkö Mika Lavonen ja museonjohtaja

Timo Simanainen. Työryhmän sihteerinä

toimii Radio- ja tv-museosäätiön asia-

mies Lasse Vihonen.

Työryhmän on määrä saada työn-

sä päätökseen elokuun loppuun men-

nessä.

RAdIO- JA TV-MuseO PITÄÄ OVeNsA KIINNI KesÄN lOPPuuN sAAKKA

Jos käytät Facebookia, löydät meidät

myös sieltä. Suora linkki on:

http://www.facebook.com/trafiikki.

Kerromme Facebook-sivuillamme

eri museoiden toiminnasta, ajankohtai-

sista asioista ja uutisista. Myös tarjouk-

sia ja tietoa uusista museokauppatuot-

teista on tarjolla.

TeRVeTulOA TyKKÄÄMÄÄN MeIsTÄ fACebOOKIIN!

tuivat Välimerelle, Yhdysvaltoihin ja

Kaukoitään. Oscar von Kraemerin

virkaura oli pitkä ja ansiokas. Sen

vuoksi häntä on sanottu aikanaan

merkittävimmäksi Venäjän laivastos-

sa palvelleeksi suomalaissyntyiseksi

meriupseeriksi.

Esillä oleva ai-

neisto ja esineet ovat

peräisin von Kraeme-

rin jäämistöstä sekä

Pietarin keskusmeri-

sotamuseosta. Näyt-

tely kuuluu Turun ja

Pietarin ystävyyskau-

punkijuhlavuoden

ohjelmaan.

Tuotanto: Forum

Marinum -säätiö ja

Pietarin Keskusmeri-

sotamuseo

Yhteistyössä mukana: Turun mu-

seokeskus ja Venäjän Turun Pääkon-

sulaatti.

Pohjakosketus Forum Marinumissa 31.5.-29.9.2013

Oscar von Kraemerin jäämistö ja AtlasArt /

Risto Pekkanen.

RAuTAlANKA JA JeNKKIAuTOT KOHTAAVAT JÄlleeN MObIlIAssA

Kuva

: ???

Oscar von Kraemer Venäjän keisarillisessa laivastossa

on avoinna 27.5.-1.9.2013

24 • TRAFIIKKI 15

TRAFIIKKI-uuTIsIA

Rupriikin eteisessä on kuhinaa, kun

eskarilaiset järjestäytyvät hienoon

parijonoon museo-opastusta var-

ten. Lapset toivottaa tervetulleik-

si Taidekaaren opas, jonka kans-

sa tutustutaan uuteen Jokapäiväinen

medi amme –näyttelyyn.

Opastuksen aluksi mietitään, mitä

se viestintä oikein on ja mitä viestin-

tävälineitä meillä onkaan käytössä.

Ehdotuksia tulee paljon huutamises-

ta tietokoneeseen ja tamperelaisittain

Aamulehti on se väline, josta uuti-

set luetaan. Ennen kuin kierros pää-

see todenteolla käyntiin, tutkitaan

vielä näyttelyn suurinta esinettä ja ar-

vaillaan sen käyttötarkoitusta. Monet

tunnistavat yli satavuotiaan Plauenin

painokoneeksi, mutta jättiläinen saa

mielikuvituksen lentoon ja joku arve-

KyyHKyIsTÄ gIgOIHIN, MedIAN MuuTOKsIA TuTKAIleMAssA

lee sen olevan Joulupukin toivelista-

kone.

Seuraavaksi päästään itse aihee-

seen, kun opas esittelee Kyyhkyn per-

heen. Jokaisella perheenjäsenellä

Kusti-pojasta Hilkka-mummoon on

jonkinlainen mediapulma, johon he

kaipaavat lasten apua. Ryhmä tart-

tuu haasteeseen ja opas saa laittaa

kaikki taitonsa peliin esittäessään

eri perheenjäseniä. Ensimmäise-

nä autetaan isää, joka haluaa myy-

dä koiranpentuja lehti-ilmoituksel-

la. Osa oppilaista nikottelee vähän,

kun opas pukee naamalleen viikset

ja muuttuu Vihtoriksi, mutta nopeas-

ti tarina vie mennessään ja isä saa

myyvän lehti-ilmoituksen valmiiksi.

Matkan varrella mietitään kirje-

kyyhkyn, yleisöpuhelimen ja kän-

Kuva

: TAI

TE

TeKNIIKAN MuseOON syNTyy PIeNTeN PAJATekniikan museossa käynnistettiin vuo-denvaihteessa OKM:n rahoittama, esi- ja alkuopetusikäisille suunnattu Pienten paja -hanke, jonka tavoitteena on tuot-taa museoon uudenlainen, teknologi-aa, moniaistisuutta ja tunnelmaa hyö-dyntävä lastennäyttely. Pienten pajassa häivytetään perinteiset näyttelyn ja työ-pajan rajat, ja sen on tarkoitus toimia yhtäaikaisesti niin näyttelynä, toiminnal-lisena työpajana kuin pelialustanakin. Pienten pajan yhteydessä sana “näytte-ly” onkin ymmärrettävä perinteistä laa-jemmassa merkityksessä.

Pienten paja -näyttelyn kantavana, toiminnan kautta konkretisoituvana tee-mana ovat suomalaiset keksinnöt, kek-sijät ja keksiminen. Lapsia houkutellaan keksimisen pariin elämyksellisyyden, yl-lätyksellisyyden ja kokemuksellisuuden kautta. Kummallisten koneiden kon-servoinnissa tutkitaan esineitä ja niiden moninaisia käyttötarkoituksia, Arvokkai-den asioiden arkistossa pohditaan käyt-töesineiden merkitystä arjen sujumisel-le, Ruosteisten romujen roskakuilussa ihmetellään kierrätyksen ja kierrätettä-vyyden teemoja, ja Teknillisessä tulevai-suusmuseossa näyttelyvieraat pääsevät rakentamaan oman tekniikanalan mu-seonsa.

Teemoja lähestytään lapsen oman arkikokemuksen ja kehittyvän ymmär-ryksen rajoissa: Pienten pajassa muo-dostuu ajatuksia tekniikan olemuksesta, tekniikan ja elinympäristön muutokses-ta sekä keksintöketjuista – monen nyky-keksinnön juuret ovat syvemmällä kuin tulemme ajatelleeksikaan.

Valmiiseen Pienten pajaan pääsee näillä näkymin tutustumaan loppuvuo-desta 2015.

Tapani Mikkolan näkemys lastenmuseosaaresta.

TRAFIIKKI 15 • 25


Ilmailumuseon huippusuosittu koko per-

heen tapahtuma on järjestetään jälleen

19.5. Luvassa on ohjaamoesittelyjä,

simulaattoreita, ongintaa, työpajoja,

tekemistä ja toimintaa. Mukana myös

liikkuvan poliisin lentoaseman yksik-

kö, Finavia ja Keski-Uudenmaan pelas-

tuslaitos. Lasten päivän kunniaksi kaik-

ki lapset (Alle 18 V) pääsevät museoon

ilmaiseksi.

AIKuIsTeN PÄIVÄNÄ 18.5.2013 leNTOsIMulAATTORIIN PuOleeN HINTAAN

lAsTeNPÄIVÄ suNNuNTAINA 19.5.2013

Ilmailumuseon suosituin tapahtuma las-

ten päivä on saanut vanhempien pyyn-

nöstä kilpailijan. Aikuisten päivänä mu-

seon elämyspalvelut tarjoavat aikuisille

ainutlaatuisen tilaisuuden päästä koke-

maan lentämisen riemua ammattilaisten

opastuksella, turvallisesti simulaattoris-

sa. Simulaattoritunnit myydään puoleen

hintaan!

MD-11 Lentotunti 950 € - 50 % = 475 €Bf-109 Lentotunti

99 € - 50 % = 49,50 €PA-28 Lentotunti

69 € - 50 % = 34,50 €Ennakkovaraukset:

[email protected] / 044 754 2930

taidetyöpaja sekä opettajan oheis-

materiaali. Tämä kokonaisuus puo-

lestaan kuuluu tamperelaiseen Tai-

dekaari-kulttuurikasvatusohjelmaan.

Lastentarhanopettaja Anu Olli-

la Veisu-Koivistonkylän päiväkodis-

ta kommentoi kierroksen jälkeen

Rupriikkia: Oppimisympäristönä me-

diamuseo Rupriikki on mielenkiin-

toinen, erityisesti iso sanomalehden

painokone herätti eskareissa poh-

dintaa. Osa näyttelyn esineistöistä

on jo niin käytöstä poistuneita, ett-

eivät lapset saaneet niihin koske-

tuspintaa (esim. kolikoilla toimiva

yleisöpuhelin, myös radio monelle

lapselle). Opastetun kierroksen tari-

na oli hyvin keksitty näyttelyyn tutus-

tumista tukevaksi. Lasten elämästä ja

konteksista tuli esille oleellisia asioi-

ta ja lapset kokivat onnistumisen elä-

myksiä osatessa vastata kysymyksiin

ja tunnistaessaan mediavälineitä.

nykän käytön eroa, lähetetään syn-

tymäpäiväterveiset radio-ohjelman

välityksellä, kuvataan tanssivideo ja

poseerataan luokkakuvassa. Lopuk-

si lapset saavat vielä Kyyhkyn per-

hepotretin mukaan muistoksi ja ovat

valmiita jatkamaan Taidekaaren

museo pedagogista kokonaisuutta

työpajassa ja opettajan kanssa osa-

na eskariopetusta.

Opastuksen tavoite on ennen

kaikkea toivottaa lapset tervetulleiksi

museoon ja luoda museokäynti, jol-

la kaikki viihtyvät ja voivat osallistua

kokemuksen rakentamiseen ja tie-

don jakamiseen. Museoesineisiin tu-

tustutaan tarinan kautta ja ajatuksena

on miettiä millaisia viestintävälinei-

tä lasten vanhemmat ja isovanhem-

mat käyttivät nuoruudessaan ja mil-

laisia vempeleitä meillä onkaan nyt

käytössä.

Opastus on osa ”Kyyhkyistä

gigoihin” -museopedagogista koko-

naisuutta, johon kuuluu myös yksi Lastenpäivänä lennellään Ilmailumuseossa.

Kuva

: Hen

ri Äi

jälä

Trafiikki-museoiden verkkokauppa: http://webshop.trafiikki.fi/

Hyville kaupoille Trafiikin verkkokauppaan

26 • TRAFIIKKI 15

WWW.TRAFIIKKI.FI/

VERKKO-KAuPPA

legeNdAN elÄMÄsTÄArto Teronen, 2012, Suomen urheilumuseosäätiö. Ikuisesti nuori, Jarno Saarista etsimässä Jarno Saarinen on ensimmäinen suo-malainen ratamoottoripyöräilyn maa-ilmanmestari. Vuonna 1973 hän oli matkalla tähtiin, mutta matka katke-si onnettomuuteen Monzassa - syn-tyi legenda sanan varsinaisessa mer-kityksessä. Millainen Jarno Saarinen oli urheilijana, aviomiehenä, vel-jenä, ystävänä, ihmisenä? Mitkä olivat legendan aineosat? Nämä ovat kysymyksiä, joihin tämä kir-ja etsii vastauksia.Hinta 15 €

TuOMIsIA suOMesTA!Toivonen Pauli, Henri & Harri - Finland’s Fastest FamilyEsa Illoisen kirjoittama kirja kertoo Toivosen perheen kiehtovan tari-nan keskeltä rallin maailmaa. Kir-ja seuraa sekä isä Paulin että poi-kien Henrin ja Harrin autourheilun saralla tekemiä uria. Huolellisen koostetun ja koskettavan tekstin lisäksi kirja on upeasti kuvitettu. HUOM. Kirja on englannin- ja saksankielinen, ei suomenkielis-

tä tekstiä. Hinta 49,90 €

TuOMIsIA suOMesTA!Toivonen Pauli, Henri & Harri - Finland’s Fastest FamilyEsa Illoisen kirjoittama kirja kertoo Toivosen perheen kiehtovan tari-nan keskeltä rallin maailmaa. Kir-ja seuraa sekä isä Paulin että poi-kien Henrin ja Harrin autourheilun saralla tekemiä uria. Huolellisen koostetun ja koskettavan tekstin lisäksi kirja on upeasti kuvitettu. HUOM. Kirja on englannin- ja saksankielinen, ei suomenkielis-

tä tekstiä.

sÄIlyTÄ ReTROssA! Säilytä lempikorusi tai postikorttisi Retro-radiorasiassa. Hinta 21 €

NOuseeKO PRÄTKÄKuuMe?Harley-Davidson lämpötilamittari Peltinen lämpötilamittari. Asteikko -20 - +50 C. Pituus n. 28 cm, leveys n. 6,5 cm. Hinta 15 €

lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2013.

Voit tilata Trafiikki-lehden jatkossa kotiisi:

Täyttämällä tämän kupongin tai kirjoittamalla

samat tiedot postikorttiin

Lähettämällä yhteystietosi sähköpostilla

[email protected]

Samoja keinoja voit käyttää osoitteenmuutokseen tai

tilauksen peruuttamiseen. Laita osoitteenmuutokseen

myös vanha katuosoite. Jos olet jo tilannut Trafiikki-

lehden, ei sinun tarvitse tehdä mitään. Lehden voi

myös lukea osoitteessa www.trafiikki.fi.

TILAA TRAFIIKKI-LEHTI ILMAISEKSI!

1

2

Nimi

Osoite

Sähköposti

Minulle voi lähettää myös muuta

Trafiikki-museoiden postia

Vastaanottaja:

Trafiikki-museot ryc/o Tekniikan museoViikintie 100560 Helsinki

Liimaa

postimerkki

uusi tilaus osoitteenmuutos tilauksen peruutus

HeI, KOOTAAN TARMO…

… TAI AlKeIslIIdOKKI!

Yli 100-vuotias jäänmurtaja Tarmo Kotkassa Meri-keskus Vellamon laiturissa komistaa lasten 28-palan (29,5 x 21 cm) palapeliä. Tarmo mursi jään ja on vuo-den tauon jälkeen taas avoinna yleisölle ajalla 15.5. – 31.8.2013. Käy katsomassa ja kokoa omasi.Hinta 4 €

EKA on suomalaisen lennokkilegendan, Olavi Lumek-sen suunnittelema alkeisliidokki. Sen pohjana on val-miiksi profiloitu, solumuovinen perussiipi. Useat suo-malaisen ilmailuhistorian sukupolvet ovat aloittaneet harrastuksensa EKAlla – oletko sinä, lapsesi tai lapsen-lapsesi seuraavia? EKAn pituus on 58 cm ja siipikär-kiväli 72 cm. Se on helppo koota, ja soveltuu jo 7-10 -vuotiaille ilmailijoille.Hinta 17 €

WWW.TRAFIIkkI.FI

MEDIAMUSEORUPRIIKKITAMPERE

MOBILIAKANGASALA

RADIO- JATV-MUSEOLAHTI

FORUMMARINUMTURKU

SUOMENRAUTATIEMUSEO

HYVINKÄÄ

SUOMENILMAILUMUSEO

VANTAA

SUOMENMERIMUSEO

KOTKA

TEKNIIKAN MUSEOHELSINKI

POSTIMUSEOTAMPERE

Merikeskus VellamoTornatorintie 99

Kotka

Postimuseo avautuu vuonna 2014 TampereellaVapriikissa

Viikintie 1 • Helsinki

Radiomäenkatu • Radiomäki • Lahti

Väinö Linnan aukio 13 • Tampere

• 05800 Hyvinkää

Linnankatu 72 • Turku

Tietotie 3 • Vantaa• KangasalaKustaa Kolmannentie 75

•

Hyvinkäänkatu 9

www.merimuseo.fiwww.merikeskusvellamo.fi

www.postimuseo.fiwww.lahdenmuseot.fi > Radio- ja tv-museo

www.tampere.fi/mediamuseo

www.mobilia.fiwww.rautatie.orgwww.forum-marinum.fiwww.suomenilmailumuseo.fi

www.tekniikanmuseo.fi

TEKNIIKAN MUSEO

SUOMEN MERIMUSEORADIO- JA TV-MUSEO POSTIMUSEOMEDIAMUSEO RUPRIIKKI

SUOMEN ILMAILUMUSEO FORUM MARINUM MOBILIASUOMENRAUTATIEMUSEO

trafiikki-lehti nro 15 (1/2013)

Documents