IHMISETMediapajan kautta markki-nointisuunnitteli-jaksi Helsinkiin

ILMIÖT

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry

Sarvijaakonkatu 28 & 3033500 TAMPERE www.etappi.info

ETAPPI Luontopolkua eteenpäin 2013 | IHMISET Mikko Haapasaaren maisemat | TAMPERE Ratinan uusi aika

Aarrejahdissa dyykkaajien kanssa

YHTEISKUNTAMitä nuorisotakuu takaa?

Etappilehti Tavoitteellista työllistämistä jo 20 vuoden ajan

1 / 2

013

ETAPPILEHTI © Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, 2013ISSN 1799-9901Ilmestyy kahdesti vuodessa, painos 1000 kpl.PAINOPAIKKA: PK-Paino, TampereKESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ: Tämä lehti on painettu kierrätyspaperille.KANNEN KUVA: Mika Nurmi autopajalla / Eetu Keränen SISÄKANNEN KUVA: Helsingin yliopiston kirjaston rappuset / Jouni Tuovinen

graafikko

päätoimittaja

JOSE AHONENtoimitussihteeri, graafikko

toimittaja

SARI HARSU

KAUKO SALMIVIRTA

JARMO HYYTIÄ

EETU KERÄNEN

JOUNI TUOVINEN

valokuvaaja valokuvaaja

Nuotion valossa tulevaisuus kirkastuu

ASIAA ETAPISTA

081014

Etapista eteenpäin

Haluatko Etappiin töihin?

Tähtäimessä hyvä elämä303633

Ratinan uusi aika

Tukea huteraan rahatilanteeseen

TÄMÄN LEHDEN TEKIJÖITÄ

Aarrejahti162628

Brändätään Tampere!

Mitä nuorisotakuu takaa?

Puhdasoppista tunnelmointia20

ILMIÖT

PAIKALLISTA

38 Yhteystiedot

IHMISET & KOLUMNIT

TOIMINTAA TUKEE

05Mari Toivosen kolumni06

LEHDEN TEKIJÖITÄ

Petri Lehtimäen kolumni

PÄÄKIRJOITUS

Kiipesimme Kuluneena vuonna yhteistyökumppaneidemme tuella jälleen kerran seuraavalle rappuselle, mikä asettaa paineita tulosta-son ja toiminnan vaikuttavuuden pitämiselle 2013 vähintään sama-na. Miten vastaamme haasteeseen, millä konkreettisilla lupauksilla ja toimenpiteillä saamme henkilöstömme jaksamaan vaativissa yksilö-ohjaus- ja työnohjaustehtävissä vaikuttavuusodotusten lisääntyessä?

Lupaamme ylläpitää jatkossakin Etapin kannustavaa työilmapiiriä sekä kehittää henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista sekä säilyttää motivoituneen ja innostuneen asenteemme. Tämä saattaa vaikuttaa perinteiseltä sanahelinältä, mutta tutkimusten mukaan näiden te-kijöiden arvioidaan olevan vahvassa yhteydessä henkilökohtaiseen tuottavuuteen.

Lupaamme välttää turhia palavereja, asioista jankkaamista ja nii-hin yksityiskohtaisesti liikaa puuttumista sekä keskittää voimavaroja henkilöstön, yhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden kannalta olen-naisiin asioihin. Henkilöstön oma-aloitteiseen oman työn kehittämi-seen ei ole myöskään tarvetta jatkuvasti puuttua.

Projekteistamme jatkaa Työttömien terveyspiste yhä kiinteäm-mässä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa painottumalla sosiaalisen kuntoutuksen ryhmien vetämiseen. Työpajojemme työn-tekijöillä on myös erinomainen mahdollisuus saada läheltä ja nope-asti keskustelutukea elämänhallinnan haasteissa. Lupaamme jatkaa luottamuksellista, kuuntelevaa ja myötäelävää otetta asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Lupaamme jalkautua lukuisten Työttö-mien terveyspisteen yhteistyökumppaneiden asiakkaiden luokse jat-kossakin ja vahvistaa verkostoitumista. Pyrimme arvioimaan, miten pisteen asiakkaat ovat alkaneet välittää itsestään pitkäaikaisesta työt-tömyydestä huolimatta.

Nuorten tilanteista kannetaan nyt yhteiskunnassa huolta. Etappi on osaltaan ideoinut uudenlaista aktivoivaa toimintaa, missä liikku-minen, luonto, pajatoiminta ja yksilöohjaus yhdistetään. Luontopol-kua eteenpäin 2013–2015 -hanke ei tavoittele kuuta taivaalta vaan tarjoaa syrjäytymisen vaarassa oleville nuorille mahdollisuuden saa-

da mieleenpainuvia elämyspalveluita, luontoretkiä ja ennen kaikkea onnistumisen kokemuksia. Ensi alkuun lähdetään liikkeelle pienem-mällä nuorten ryhmällä ja siltä saatujen palautteiden mukaan pro-jektin yksilöohjaaja ja projektipäällikkö ideoivat yhteistyöryhmän kanssa jatkotoimenpiteitä. Projektin perusta on Etapin toiminta-ajatuksessa: ennemmin konkreettista tekemistä ja toimintaa kuin pelkkää harrastamista. Hankkeella on useita yhteistyökumppaneita kuten Tampereen kaupunki ja seurakunta, jolla on ammattitaitoa ja osaamista leirien ja tapahtumien toteuttamisessa.

Lupaamme ottaa huomioon nuorten näkemyksiä ja odotuksia sekä mahdollistaa heille osallistumisen leiripäivien ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lupaamme tuoda esille kuukausi-tiedotteissamme ja Etapin lehdessä esille meille keskeisten hankkeen yhteistyötahojen ajankohtaisia asioita.

Työpajamme jatkavat Pirkanmaan Ely-keskuksen tuella. Tavoittee-namme on työllistää vuositasolla noin 100–120 henkilöä. Aktivointiin kuuluu edelleensijoittaminen, oma työllistäminen sekä koulutukseen ja avoimille työmarkkinoille ohjaaminen. Aktivointituloksemme ovat olleet viime vuosina vertailukelpoisia, mutta onnistunut eteenpäin ohjaaminen edellyttää myös työnhakijoiden aktiivista ja itsenäistä työhakua.

Toivomme, että lähettävät tahot tietävät kertoa asiakkailleen, että Etapin työjaksot ovat määräaikaisia, joiden aikana heillä on mahdol-lisuus ottaa kaikki irti Etapin ammattitaitoisista yksilöohjaajista ja työvalmentajista koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille sijoit-tumiseksi. Toivomme, että yhteistyötahomme ohjaavat sinnikkäästi asiakkaitaan työpajoillemme ja projektiemme toimenpiteisiin. Lu-paamme jatkaa tuloksellista työtämme aktivointi- ja työllistämista-voitteiden saavuttamiseksi myös vuonna 2013.

Lupaamme tiedottaa säännöllisesti yhteistyötahoillemme toimin-tamme vaikuttavuudesta ja ottaa huomioon niiden näkemyksiä ja ta-voitteita Etapin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja vaikuttavuu-den edelleen parantamiseksi.

Toimintamme lupaukset ja tavoitteet vuodelle 2013

KAUKO SALMIVIRTA, toiminnanjohtaja

"

04

KOLUMNI "

PETRI LEHTIMÄKI,työllisyysasiantuntija

TyöllisyyspoliiTTisen avusTuKsen säännökset muuttuivat 1.1.2013. Muutokset koskivat lähinnä avustuksen tukikelpoisuus-sääntöjä ja hakumenettelyä. Uusien säännösten perusteella tukea ei enää myönnetä investointiluonteisiin kustannuksiin eikä käyttö-omaisuushankintoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että aikaisemmin tuki-kelpoisia olleet kone- ja laitehankinnat, toimistotarvikkeet ja tavarat jäävät avustuksen ulkopuolelle. Tukea ei enää voi myöntää myöskään hankkeen hallinnointiin käytettyjen tilojen vuokrakustannuksiin.

Tukikelpoisia ovat kuitenkin edelleen hankkeen vetäjien palk-kauskustannukset, matkakustannukset, lyhytkestoisen koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, hankkeen kirjanpitokustan-nukset, sähköisen viestinnän kulut ja tietyt ostopalvelut.

Avustuksen tukitasoon tuli muutoksia ja tietyin edellytyksin hy-väksyttävät kustannukset voidaan korvata yhdistykselle ja säätiölle kokonaisuudessaan. Tukitasoon vaikuttavat mm. hankkeen sisältö ja laajuus sekä hankkeessa mukana olevien henkilöiden tuen ja ohjauk-sen tarve. Sosiaalisten yritysten ja kuntien tukitaso säilyi ennallaan. Sosiaalisille yrityksille tukea voidaan myöntää 75 % hyväksyttävistä kustannuksista ja kunnille 50 %. Poikkeuksena ovat kuntakokeiluun hyväksytyt kuntien hankkeet, joissa tukitaso on 75 % hankkeen hy-väksytyistä kokonaiskustannuksista.

Työllisyyspoliittisen avustuksen hakumenettely tulee muuttu-maan. Uusien hankkeiden valinnassa tullaan tekemään aikaisempaa enemmän yhteistyötä Pirkanmaan TE-toimiston kanssa. Avustuksen myöntäminen lähtee aina TE-toimiston tunnistamista työttömien

työnhakijoiden palvelutarpeista. TE-toimiston tulee kartoittaa, mil-le työttömien ryhmille ja millaisia palveluja työllisyyspoliittisella avustuksella olisi tarkoituksenmukaista rahoittaa. ELY-keskus ja TE-toimisto sopivat yhteisesti, millaista toimintaa työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitetaan.

Pirkanmaan ELY-keskus tulee tiedottamaan avustusmahdollisuu-desta hakuilmoituksella. Avustuksen myöntämisen yleisten edelly-tysten lisäksi hakuilmoituksessa kerrotaan avustuksen myöntämisen kriteerit ja avustuksella tuettavan toiminnan tavoitteet. Päätöksen työllisyyspoliittisesta avustuksesta tekee ELY-keskus.

Pirkanmaalla on tehty pitkään erittäin laadukasta hanketyötä. Välityö-markkinatoimijat tarjoavat monipuolisesti työmahdollisuuksia ja vaihto-ehtoja työttömien työmarkkinavalmiuksien kehittämiseen. Hankkeet ovat monin tavoin samankaltaisia, mutta ne eroavat toisistaan sisällöllisesti esi-merkiksi niissä tarjottavien palvelujen osalta. Osa hankkeista on sellaisia, joissa tähdätään selkeästi ja tavoitteellisesti henkilöiden työllistymiseen, esimerkiksi yritysyhteistyön ja työhönvalmennuksen avulla. Toisissa hankkeissa parannetaan henkilöiden työllistymisedellytyksiä vaikkapa lyhytkestoisen koulutuksen ja työkokeilujen avulla. Tavoitteena on, että hankkeet tukevat oikealla tavalla henkilöiden siirtymistä välityömarkki-noilta avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen kautta.

Muutoksilla tähdätään hanketoiminnan parempaan vaikuttavuuteen. Oikeanlaisilla hankkeilla ja hyvällä yhteistyöllä pystytään paremmin vas-taamaan pitkittyneen työttömyyden katkaisun ja nuorisotakuun toteutta-misen asettamiin haasteisiin.

Ajankohtaista työllisyys-poliittisesta avustuksesta

ETAPPILEHTI 01/2013

05

KOLUMNI "

Tampereen kuntakokeilussa kehitetään työllisyydenhoidon

palveluita yhteisvoimin

MARI TOIVONEN hankepäällikkö

Tampereen KaupunKi valittiin mukaan hallitusohjelman mukai-seen valtakunnalliseen kuntakokeiluun, joka käynnistyi 1.9.2012 ja päättyy 31.12.2015. Kokeilussa on mukana 23 hanketta ja 61 kuntaa. Kuntakokeilun tavoitteena on löytää uusia paikalliseen kumppanuu-teen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja rakennetyöttö-myyden alentamiseksi. Kokeilu tarjoaa kunnille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömänä ol-leiden palvelut järjestetään. Kohderyhmänä kokeilussa on vähintään yli 12 kuukautta työttömänä olleet ja 500 päivää työmarkkinatukea saaneet työttömät.

Tampereen kuntakokeilussa on keskeistä aukottoman palvelu-polun rakentaminen. Tavoitteena on kehittää kaikista kaupungin ja TE-hallinnon tarjoamista palveluista yhtenäinen, hallittu ja toimenpi-teiltään vaikuttava palveluiden kokonaisuus. Työllisyydenhoidon pal-veluyksikön (TYPA) asiakasmäärää tullaan nostamaan kuntakokeilun aikana 3 500 asiakkaasta 5000 asiakkaaseen.

Kuntakokeilun myötä on TYPAan tullut kolme uutta palvelua asi-akkaille. Arvi-palvelu, joka on ovi TYPAn palveluihin. Kaikki asiak-kaat tulevat palveluun ARVIn kautta. Asiakkaille tehdään syvennetty palvelutarvearvio ja asiakas ohjataan soveltuvaan palveluun. Jatko-poluttava työhönvalmennuspalvelu kehittää Tampereen työtoimin-nan (kuntouttavan työtoiminnan) päättävien asiakkaiden etenemistä työllistymispolulla. Avoimille!-palvelu poluttaa avoimille työmarkki-noille asiakkaita, jotka tarvitsevat enää ohjausta ja tukea palkkatu-kijaksolla. Kaikissa kuntakokeilun palveluissa kehitetään yksilöllistä ja tuettua ohjaamista, jotta asiakkaan polku ei katkea vaan hän saa

syvennettyä tukea työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille.Keskeistä kuntakokeilussa on löytää uusia ja vahvistaa ennestään

jo hyviä kumppanuuksia. TE-palveluiden ja kaupungin sosiaalipal-veluiden kanssa täytyy varmistaa, että kaikki työttömät saavat oikea aikaista palvelua. Oppilaitosten kanssa rakennetaan uusia palveluko-konaisuuksia. Kelan kanssa lähdetään luomaan uudenlaista kump-panuutta, jotta esimerkiksi kuntoutus olisi entistä paremmin hyö-dynnettävissä työttömien palveluiden kokonaisuudessa. Sähköiset palvelut ovat yhteistyön luomisessa yksi keskeinen osa-alue.

Välke-projektin aikana kehitettiin 3. sektorin työllistämistoimin-taa. Syksyllä 2012 aikana aloitettu yhdistysten auditointi jatkuu kun-takokeilun aikana. Auditoinnin tavoitteena on tehdä näkyväksi yh-distysten työllistämistoimintaa. Auditoinneissa auki kirjoitetaan mm. palkkatukityöllistettyjen työnkuvat, selvennetään ohjaamisen merki-tystä palkkatukijaksolla ja selvitetään yhdistysten vaikuttavuus. Kun-takokeilun myötä tavoitteena on selventää 3. sektorin roolia työllisy-ydenhoidossa.

Yritysten kanssa luodaan palvelusetelimalli, jonka avulla vaikeimmin työllistyvät pääsevät kiinni takaisin työelämään. Monet kansainväliset ko-kemukset ovat osoittaneet, että yhteistyö yrityssektorin kanssa tuottaa parhaimman mahdollisen vaikuttavuuden työllisyydenhoidon palveluis-sa.

Tampereen kuntakokeilu ei ole erillinen hanke, vaan se kehittää työl-lisyydenhoidon palveluiden kokonaisuutta. Tavoitteena on, että kuntako-keilun päättyessä Tampereella on entistä paremmat työllisyydenhoidon palvelut. Palvelut perustuvat kumppanuuteen ja yhteistyöhön.

06

Mitattavaa ja mittamaatonta hyvää

SARI HARSU yksilöohjaaja

KOLUMNI "

eTapin KalTaisissa työllistämisyhdistyksissä työn tuloksia täytyy kirjata ylös tulosten mittaamista ja arviointia varten. Jotta tällaisessa pajatoiminnassa olisi mieltä ja jotta toiminta voisi jatkua, tuloksia on tultava.

Etapin toiminnan tavoitteena on ohjata siellä työskenteleviä ihmi-siä eteenpäin kunkin pajalaisen omalla polulla. Vaikka tässä onnistut-taisiinkin, onnistuminen ei aina taivu tulokseksi taulukkoon. Ei sillä, etteikö Etapissa saavutettaisi myös mitattavia tuloksia – niitä on saa-vutettu hyvinkin – mutta kaikkia edistysaskeleita ei saada näkymään tilastoissa. Kuitenkin näilläkin tuloksilla on arvoa.

Kun pajalla työskennellyt ihminen lähtee pois Etapilta, tilastoon on mahdollista kirjata, meneekö ihminen töihin vai koulutukseen vai jääkö hän työttömäksi. Vaikka ihminen sekä opiskelisi että tekisi töitä, taulukosta voidaan joutua valitsemaan työttömyys-vaihtoehto.

Jos entinen etappilainen opiskelee pajajaksonsa päätyttyä tutkin-toon johtavassa koulutuksessa osa-aikaisesti ja tekee satunnaisesti töitä, hänen virallinen statuksensa saattaa silti yhä olla työtön. Free lance -luonteinen työ saattaa olla säännöllistäkin, esimerkiksi kerran kuukaudessa ilmestyvän lehden taitto ja kuvitus, mutta koska työtun-teja ei kerry tarpeeksi, työttömyys säilyy ”päätoimena” ja näin ollen myös virallisena statuksena.

Näiden tilastoissa näkymättömien konkreettisten saavutusten li-säksi Etappi ja vastaavat paikat tuottavat myös muita tuloksia.

Tulos saattaa olla esimerkiksi, että etappilainen saa pajajakson-sa myötä elämäänsä säännöllisen päivärytmin. Kun aamuisin on he-rättävä ja lähdettävä kotoa aikataulun mukaan päiväksi työpaikalle, alkoholin käyttö saattaa vähentyä, ruokailutavat tervehtyä, liikunta lisääntyä, masennus helpottaa ja sosiaaliset taidot kohentua.

Kaikilla Etapin pajoille tulevilla työntekijöillä ei ole mitään elä-mänhallinnallisia hankaluuksia, mutta silti esimerkiksi pitkään jatku-nut työttömyys on saattanut horjuttaa uskoa itseen ja omiin kykyihin. Etapilla pääsee huomaamaan, että osaa ja jaksaa yhä.

Yksi aikamme murheista on ihmisten yksinäisyys ja jopa liiallinen itsenäisen pärjäämisen pyrkimys, jota pajatyöskentely osaltaan lää-kitsee. Etapilla on syntynyt paitsi toimivaa työtoveruutta myös työajat ja -tilat ylittävää ystävyyttä. Kestäviä seurustelusuhteitakin Etapilla on alkanut.

Vaikka virallisissa taulukoissa näkyvistä tuloksista riippuu enem-män tai vähemmän Etapin jatkossa saama rahoitus ja talossa oh-jaustyötä tekevien ihmisten työn jatkuminen, meidän työntekijöiden täytyy työtä tehdessämme yrittää unohtaa se. Työmme pitää olla ta-voitteellista ja asiakasta auttavaa, mutta se on lopulta sivuseikka, saa-daanko pajalaisesta virallisissa raporteissa näkyvää rastia ruutuun vai ei. Tärkeintä on, että ihminen itse kokee päässeensä elämässään eteenpäin Etappi-jaksonsa myötä, tarkoitti se sitten vapaille markki-noille työllistymistä tai uskaltautumista omasta verhoilla pimenne-tystä asunnostaan päivänvaloon liikuntaharrastuksen pariin.

PS Etapissa perehdytään parhaillaan Sofie-palveluun, joka tarjoaa yhdenlaista ratkaisua erilaisten vaikeasti mitattavien tulosten esittämiseen. Olemme mukana palvelun pilottikokeilussa.

Sofie on Syfo Oy:n kehittämä, vuoden alusta ImpactHousen ylläpitämäksi siir-tynyt menetelmä ja sähköinen työkalu yhteiskunnallisten vaikutusten suunnitte-luun ja osoittamiseen. Tämä suomalainen innovaatio on suunnattu organisaatioil-le, jotka tavoittelevat toiminnallaan yhteiskunnallisia vaikutuksia. Palvelun avulla vaikutukset voidaan selkeämmin osoittaa esimerkiksi rahoittajille.

ETAPPILEHTI 01/2013

07

08 09

Nuotion valossa tulevaisuus kirkastuu

Tampereella oli vuosi sitten helmikuussa yli kaksituhatta alle 25-vuotiasta työnhakijaa. Seutukunnan työnhakijat mukaan lukien työtä etsi reilut kolmetuhatta alle 25-vuotiasta nuorta.

Alkava kolmivuotinen Luontopolkua eteenpäin -hanke tarjoaa osaltaan apua nuorten huolestuttavaan tilanteeseen. Projekti yhdistää Etapin työpajatoimintaan, yksilölliseen ohjaukseen sekä liikunta- ja terveyspalveluihin luonto- ja erämatkailua sekä lei-rien ja tapahtumien suunnittelua ja toteuttamista. Myös nuoret itse saavat ottaa vastuuta suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Luonto-olosuhteissa ja tekemisen ohessa nuorten on helpompi keskustella mieltä askarruttavista tai ahdistavista asioista sekä kou-lutukseen ja työpaikkoihin hakeutumisen esteistä. Tekemällä oppi-malla löydetään nuorten vahvuuksia ja voidaan luoda vahvuuksiin perustuvia jatkopolkuja.

Projektin päätavoitteena on saada nuoria kotoaan liikkeelle ja elä-mässään eteenpäin: koulutukseen, avoimille työmarkkinoille, muihin yhdistyksiin tai järjestöihin, työkokeiluun, palkkatukityöhön yrityk-siin tai työpajatoimintaan jollekin toiselle Etapin pajalle.

TAVOITTEENA ASKEL OIKEAAN SUUNTAAN

Keskittymällä nuorten vahvuuksiin ja voimavaroihin ja saattamalla terveysasioita kuntoon luodaan edellytykset nuorten edistymiselle. Tukea annetaan myös päihde- ja mielenterveysasioissa.

Nuoret ohjautuvat hankkeeseen pääsääntöisesti Tampereen kau-

pungin Työllisyydenhoidon palveluyksiköstä eli TYPAsta sekä työ- ja elinkeinotoimistosta.

Tavoitteena on saada vuositasolla vähintään parikymmentä alle 25-vuotiasta toimintaan mukaan. Heidän toivotaan välittävän kaveri-piirissä tietoa hankkeesta myös niille, joita ei näy missään työnhaku-tilastoissa. Tapahtumiin ja leireihin voi osallistua runsaastikin nuoria, kunhan tieto hankkeesta saadaan leviämään.

Hanke työllistää projektipäällikön ja yksilöohjaajan. Yksilöohjaaja ohjaa hankkeen nuoria tavoitteiden mukaisille urille ja ottaa luvalla yhteyttä nuorten vanhempiin.

Etappi tiedottaa hankkeesta ja sen etenemisestä internet- ja Fa-cebook-sivuilla, Etappilehdessä, kuukausitiedotteissa sekä jalkautu-malla.

Hankkeen yhteistyökumppanit ovat TYPA, kaupungin nuorisopal-velut, työ- ja elinkeinotoimisto sekä seurakunta. Osa toimijoista ohjaa nuoria hankkeeseen ja osa tiedottaa hankkeesta nuorille. Seurakunta mahdollistaa leirien ja tapahtumien toteuttamisen.

Etapin uusi Luontopolkua eteenpäin -projekti aloittaa toimintansa 1.3.2013. Hanke tarjoaa nuorille monipuolisia

osallistumismahdollisuuksia: liikuntaa, leirejä, retkiä, tapahtumia ja jatkopolkuja yksilöllisten tarpeiden mukaan.

TEKSTI Sari Harsu KUVA Eetu Keränen

Luontopolua eteenpäin -projektinetenemistä seurataan Etapin tiedotteissa, tulevissa lehdissä ja nettisivuilla, www.etappi.info.

ETAPPILEHTI 01/2013

0908 09

paJoille TyöllisTyvÄT ihmiset tulevat Etappiin oppilaitoksista, työ- ja elinkeinotoimistoista, työvoiman palvelukeskuksesta ja sosiaalitoi-mesta tai hakevat niihin oma-aloitteisesti.

Mediapaja, Autopaja, Polkupyöräpaja, Puu- ja entisöintipaja, Leiri-välinepaja, ruokala ja siivousyksikkö tarjoavat työntekijöilleen mah-dollisuuden ylläpitää taitojaan ja oppia uutta. Monipuoliset ja haas-tavat työtehtävät vahvistavat työllistettyjen osaamista ja valmiuksia siirtyä vapaille työmarkkinoille.

Erityisesti Mediapajalla yksi olennainen asia on kerätä työnäyttei-tä, joiden avulla on helpompi saada jatkossa uusia työtehtäviä.

Pajoilla tehdään monenlaisia asiakastöitä yrityksille, yhdistyksille ja yksityisille ihmisille.

Mediapaja esimerkiksi tarjoaa asiakkailleen graafisia palveluja käyntikortin suunnittelusta laajojen julkaisujen taittoon sekä mo-nenlaista sisällöntuottoa.

TAMPEREELTA HELSINKIIN

Etappi-jaksonsa jälkeen moni pajalainen työllistyy avoimille työ-markkinoille, suurin osa heistä Tampereelle tai lähikuntiin. Entiset mediapajalaiset Muusa Kostilainen ja Janne Uotila lähtivät kuitenkin vähän kauemmas. He asuvat ja työskentelevät nyt Helsingissä, Muusa verkkotoimittajana Oppimateriaalikeskus Opikkeessa, Janne AD:nä eli visuaalisista asioista vastaavana suunnittelijana Cramo Finland Oy:ssä.

Muusa työllistyi suoraan Etapilta, Janne ehti olla hetken aikaa työt-tömänä, ennen kuin pääsi nykyiseen työtehtäväänsä. Kumpikin enti-nen etappilainen on tyytyväinen nykyiseen työpaikkaansa.

”Pidän työstä erittäin paljon, koska koko ajan oppii uusia asioi-ta ja saa käyttää monipuolisesti hyödykseen erilaisia taitoja: pääsee kuvaamaan, tekemään kuvankäsittelyä ja välillä jotain graafistakin. Tiedotuskirjeiden taitto on myös kivaa hommaa”, Muusa kertoo.

”Sosiaalisesta mediasta olen aina ollut innoissani ja tässä työssä pääsen tekemään töitä sen parissa, joten työtehtävät ovat kyllä osu-neet aivan nappiin.”

ANTOISA JA HAASTAVA TYÖ

Muusa Kostilainen oli vielä Etapilla graafisena suunnittelijana, kun sai nykyisen työpaikkansa Opikkeessa, jossa aloitti lokakuussa 2011. ”Opike on osa Kehitysvammaliittoa, ja toimimme muiden yksiköiden kuten Tikoteekin, Papunetin ja Selkokeskuksen kanssa yhteistyössä.”Muusan työsuhde on voimassa toistaiseksi, ja työnkuva on varsin monipuolinen.

”Kuulun tieto- ja viestintätekniikan kehittämistiimiin. Tehtäviini kuuluvat näkyvyytemme lisääminen sosiaalisessa mediassa, Opike.fi ja Tikas.fi -sivustojen kehittäminen, materiaalien päivittäminen ja sisällön tuottaminen esimerkiksi Opikkeen blogiin”, Muusa luettelee.

”Koostan tiedotuskirjeitä ja työstän videomateriaalia muun muas-sa Tikas-koulutusmallista, jonka mukaan tieto- ja viestintätekniikkaa opetetaan esimerkiksi maahanmuuttajille, peruskoululaisille ja eri-tyisopetuksen oppilaille.”

Muusa on muiden tiimiläisten kanssa tehnyt myös kouluvierailuja, ja hän on kertonut koulutuksissa ja tapahtumissa Opikkeen sosiaali-sen median palveluista.

”Jatkossa Opikkeen verkkokauppaan on tulossa myös tuote-esit-telyvideoita.”

ETAPISTA ETEENPÄIN

Wikisanakirjan mukaan etappi on ”reitin pysähdyspiste, johon reittiä matkustava pysähtyy jatkaakseen aikanaan reittiä eteenpäin” tai ”(kuvaannollisesti) tavoitteen ja nykyisyyden välissä oleva välitavoite”. Nämä määritelmät kuvaavat hyvin myös sitä,

mikä Tampereen seudun Työllistämisyhdistyksen työpajakokonaisuus Etappi on.

TEKSTI Sari Harsu KUVAT Eetu Keränen, Jannen & Muusan arkistot

”Mediapajalla pääsin tekemään toimeksian-

toja käytännössä ja sitä kautta oma osaamiseni

vahvistui.”

- Muusa Kostilainen -

010 011010

011 Etappilehti 1 / 2013

ILMIÖT

010 011

”Etapissa työskente-leminen auttoi, koska siellä tehty työ tehtiin

itse alusta loppuun asti. Näin sai hyvin kokonais-

kuvan työprosessista”

- Janne Uotila -

Työssä riittää haasteita eikä tekeminen lopu. ”Verkkoviestintä on tosi laaja ja muuttuva alue, jossa opittavaa riit-

tää”, Muusa sanoo.”Teen sekä Opikkeen että Tikaksen viestintää, ja näiden kahden

välillä tasapainottelu ja ajan riittäminen kaikkeen on välillä haasteel-lista.”

TÖITÄ JA OPISKELUA

Uotilan Janne sai nykyisen työpaikkansa viitisen kuukautta Etapista lähdön jälkeen. Siinä välissä hän työskenteli vähän aikaa toisessa yri-tyksessä. Cramo Finland Oy:ssä Janne aloitti harjoittelijana vuoden 2012 keväällä, ja syyskuussa alkoi vuoden kestävä jakso palkkatuella. Janne on myös jatkokouluttautunut työn ohessa.

”Aloitin työnantajan kustantaman markkinointiviestinnän kurssin Markkinointi-instituutissa”, Janne kertoo.

”Työhöni kuuluu tällä hetkellä markkinointimateriaalien suunnit-telu ja toteutus. Samalla koetan oppia markkinointiin liittyviä tehtä-viä kuten kampanjoiden suunnittelua ja asiakastietokantojen hank-kimista.”

Jannen mielestä on mukavaa, että työtehtäviin kuuluu muutakin kuin graafista suunnittelua.

”Siksi olen viihtynyt hyvin, vaikka työ on välillä kovinkin stressaa-vaa uusien asioiden oppimisen ja sisäistämisen takia.”

MEDIAPAJA TARPEELLINEN VÄLIVAIHE

”Etapissa työskenteleminen auttoi, koska siellä tehty työ tehtiin itse alusta loppuun asti. Näin sai hyvin kokonaiskuvan työprosessista”, Janne sanoo.

Myös Muusa uskoo Etappi-jakson auttaneen häntä työllistymään:”Mediapajalla pääsin tekemään toimeksiantoja käytännössä ja sitä

kautta oma osaamiseni vahvistui. Näin myös, että monet muut painivat sa-manlaisten haasteiden kanssa, mikä lisäsi itseluottamusta omiin kykyihin.”

Muusa toimi ennen Mediapajalle tuloaan freelancerina, jolloin työ oli yksinäistä puurtamista, ja ongelmatilanteissa ratkaisuja joutui miettimään itsekseen. Etapilla sai tukea.

”Yhdessä tehtiin, joten sai vähän erilaista näkökulmaa graafiseen alaan ja viestinnän tehtäviin.

Vaikka olin tehnyt aikaisemminkin alan töitä, Etappi kuitenkin aut-toi eteenpäin siinä vaiheessa, kun oli siirryttävä opiskelijasta työnte-kijäksi oikein kunnolla”, entinen etappilainen kertoo.

”Opin Etapilla myös verkkoviestinnän taitoja, joten oli helppo näyttää omaa osaamistaan työnantajalle, kun haki työpaikkaa.”

VIRIKKEITÄ JA VERKOSTOJA

Etapin pajoilta lähdetään paitsi vapaille työmarkkinoille myös esi-merkiksi opiskelemaan. Joskus käy niinkin, että Etapilla työsken-nellyt palaa työnhakijaksi, ainakin joksikin aikaa. Töitä saattaa löy-tyä pienen työttömyyspätkän jälkeen, mutta vaikka ei löytyisikään, Etapilla vietetty aika ei ole mennyt hukkaan. Etappi on viihtyisä ja suvaitsevainen työympäristö, jonka tarkoituksena on paitsi työnteki-jöidensä työllisyyden edistäminen myös syrjäytymisen ehkäiseminen ja kaikenlaisen toimintakyvyn parantaminen. Pajalla työskentely on voinut antaa työnhakijalle onnistumisen kokemuksia, luottamusta itseen, uusia ihmissuhteita ja verkostoja. Etapilta on saattanut löytyä myös vaikkapa uusi liikunnallisempi ja aktiivisempi yleisote elämään.

Ps.

Myö

s m

uut

pyör

äuut

uude

t!

WWW.FACEBOOK.COM/SPORTIAPEKKATAMPERE

WWW.SPORTIA-PEKKA.FIKaleva: Sammonkatu 68, TamperePuh: 03 254 3000S-posti: kaleva@sportia-pekka.fi

Lielahti: Harjuntausta 5, TamperePuh: 03 3142 1000S-posti: lielahti@sportia-pekka.fi

Kuva on kuvamanipulointi Helkaman 2013 jopo mallistosta.

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

etappi_jopo_mainos.pdf 1 15.2.2013 11.27

012

Ps.

Myö

s m

uut

pyör

äuut

uude

t!

WWW.FACEBOOK.COM/SPORTIAPEKKATAMPERE

WWW.SPORTIA-PEKKA.FIKaleva: Sammonkatu 68, TamperePuh: 03 254 3000S-posti: kaleva@sportia-pekka.fi

Lielahti: Harjuntausta 5, TamperePuh: 03 3142 1000S-posti: lielahti@sportia-pekka.fi

Kuva on kuvamanipulointi Helkaman 2013 jopo mallistosta.

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

etappi_jopo_mainos.pdf 1 15.2.2013 11.27

HALUATKO ETAPPIIN TÖIHIN?Etapissa työskentelee toistakymmentä ihmistä vakituisesti, ja tämän lisäksi talossa on kymmeniä työntekijöitä eri pituisissa pätkissä palkkatuetussa työssä, työkokeilussa,

kuntouttavassa työtoiminnassa, vapaaehtoisena tai oppisopimuksella.

TEKSTI Sari Harsu KUVA Eetu Keränen

Aiemmin Etappiin tultiin tavallisimmin ensin joko työelämäval-mennukseen tai työharjoitteluun. Vuodenvaihteen myötä sekä alle 25-vuotiaille tarkoitettu työharjoittelu että yli 25-vuotiaille suunnat-tu työelämävalmennus jäivät historiaan ja korvautuivat työkokeilulla.

Työkokeilu on tarkoitettu pääasiassa niille, joilla ei ole ammatillis-ta koulutusta. Näin ollen vastavalmistuneiden ja muiden ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osalta pääsy Etappiin vaikeutui. Heille ensisijainen vaihtoehto on palkkatuki, jos vain korkeimman korote-tun palkkatuen ehdot täyttyvät.

Työkokeilupäivät Etapilla ovat kuuden tunnin pituisia, ja työnteki-jä saa senhetkisen tukensa lisäksi joissain tapauksissa kulukorvausta yhdeksän euroa per päivä.

Kulukorvauksen maksaminen edellyttää aina, että pajalainen saa myös työttömyysetuutta. Jotta alle 25-vuotias ammatillista koulutus-ta vailla oleva nuori saisi kulukorvausta työkokeilupäiviltä, edellyte-tään lisäksi, että hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päät-tynyt enimmäisajan johdosta tai että hän on saanut työttömyytensä perusteella työmarkkinatukea vähintään viideltäsadalta päivältä.

MONTA PAJAA, MONTA TUKIMUOTOA

Työkokeilu voi kestää kuukaudesta puoleen vuoteen, jonka jälkeen työntekijä voi mahdollisesti jatkaa työskentelyään korkeimmalla ko-rotetulla palkkatuella, jos on sellaiseen oikeutettu. Oikeus syntyy, kun työttömyys on kestänyt viisisataa päivää. Työkokeilussa työttömyys-päivät eivät kartu.

Suoraan palkkatukityöhön päästääkseen työnhakijalla pitäisi olla jo alan koulutusta, työkokemusta tai molempia, jotta työllistyminen

avoimille markkinoille palkkatukijakson jälkeen olisi realistinen ta-voite.

Kaikilla pajoilla voi pääsääntöisesti työskennellä kaikilla tukimuo-doilla. Etapin Mediapajalle ei kuitenkaan yleensä pääse kuntoutta-vaan työtoimintaan vaan he ohjautuvat samassa talossa toimivalle Sykkeen mediapajalle eli Mediapaja kakkoselle.

Etapin muut yksiköt ovat Autopaja, Leirivälinepaja, Polkupyöräpa-ja, Puu- ja entisöintipaja, siivousosasto sekä ruokala.

KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA

Palkkatuki myönnetään enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, ja tuella voi työskennellä kaiken kaikkiaan enintään vuoden. Ensim-mäisen puolen vuoden jälkeen jatkoon tarvitaan paitsi jäljellä ole-via määrärahoja myös hyvät perustelut, miksi lisäkuukaudet vielä edesauttaisivat työllistymistä.

Työpäivän pituus palkkatuella on neljä ja puoli tuntia tai seitse-män tuntia. Työ- ja elinkeinotoimisto myöntää tuen neljäksi ja puo-leksi tunniksi, mutta Etappi voi hakea Tampereen työllistämistuella tamperelaiselle pajalaiselle korotusta seitsemään tuntiin, jos työnte-kijä niin haluaa. Joskus lisätunnit myönnetään ja joskus ei.

Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työt-tömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää sijoittumista avoimille työmarkkinoille.

Työskentely korkeimmalla korotetulla palkkatuella kartuttaa työs-säoloehtoa vain puolet työskentelyajasta. Näin ollen vuoden työsken-tely tällä tukimuodolla vastaa puolen vuoden ”tavallista” työtä esi-merkiksi ansiosidonnaista päivärahaa haettaessa.

014

Toimitukset nopeasti mihin päin Suomea tahansa!

AARREJAHTIRuoan tai tavaran etsimistä ja keräämistä roskalavoilta ja -laatikoista kutsutaan

dyykkaamiseksi. Sana dyykata tulee ruotsin sukeltaa-verbistä dyka. Dyykkaaja voi erikoistua hankkimaan vain tiettyjä asioita tai olla yleisdyykkaaja, joka kerää roska-astioista kaikenlaista. Roskiksista voi etsiä esimerkiksi ruokaa,

aikakauslehtiä ja kirjoja, vaatteita tai pulloja.

TEKSTI Sari Harsu KUVAT Eetu Keränen

Suvi-Tuulin dyykkaussatoa

monen iHmisen mielestä se, että jotkut ihmiset ottavat talteen ruo-kaa ja tavaraa, ennen kuin se ehtii kaatopaikalle, on yksinomaan mai-nio asia. Kaikki eivät dyykkausta kuitenkaan kannata.

Kauppiaat saattavat pelätä menettävänsä maksavia asiakkaita roska-astioihin sukeltelun myötä. Jätesäiliöt ja niiden ympäristön sotkuiseksi jättävät dyykkaajat myös aiheuttavat närkästystä. Jotkut epäilevät toimintaa laittomaksikin.

Tavaran ottaminen roska-astiasta ei kuitenkaan ole varkaus. Kirp-putorien pystyttämät säiliöt, joihin ihmiset lahjoittavat vaatteita, on kuitenkin jätettävä rauhaan, sillä tavaran ottaminen keräyslaatikosta on rikos. Niin ikään jäteastian ympäristön sotkeminen sekä lukkojen tai porttien rikkominen on laitonta.

Dyykkaajien olisi jo dyykkauksen maineen puhdistamiseksi tär-keätä toimia asiallisesti ja siististi.

RIIPPUVUUTTA AIHEUTTAVA HARRASTUS

Nykyään Tampereella asuva Suvi-Tuuli Reittu, 28, tutustui dyykkaa-miseen ala-asteen neljännellä luokalla koulun läheisellä ekopisteellä. Hän haki sieltä välituntisin lehtiä ja leluja. Kaveri tuli joskus mukaan. Vakavammin harrastus käynnistyi kuitenkin pari vuotta sitten Turus-sa, missä Suvi-Tuuli asui vielä reilu vuosi sitten. Kodin lähellä oli kerä-yspiste, josta löytyi kaikenlaista kiinnostavaa: urbaani aarteenetsintä saattoi alkaa.

”Turussa oli joka kadunkulmassa keräyspisteitä, joita kaiveltiin. Tampere voisi ottaa tässä mallia”, Suvi-Tuuli sanoo.

”Kun alkoi tehdä hienoja löytöjä, dyykkauksesta tuli riippuvaiseksi.”Myös tamperelainen Mari Sydänmaanlakka, 27, on etsinyt aarteita

pienestä pitäen. Vanhempana hän innostui asiasta, kun tutustui dyyk-kaaviin ihmisiin ja luki aihetta käsitteleviä juttuja lehdistä. Kun Mari

sitten ensimmäisiä kertoja availi kauppojen roska-astioita ja huoma-si, että sieltä löytyy puhdasta ja kelvollista ruokaa, puuha tuli pian tavaksi. Mari dyykkaa sekä tarpeeseen että huvin vuoksi ja on käynyt kauppojen roskiksilla jo kahdeksan vuotta.

Suvi-Tuulin dyykkaus oli tyssätä Tampereelle muuttoon, koska kaupungissa on paljon lukittuja roskiksia. Mutta sitten löytyi hyviä kohteita Kissanmaalta ja Kalevasta.

”Ylipäänsä vanhat kerrostaloalueet ovat hyviä.”Suvi-Tuuli kiertää miehensä kanssa tiettyä reittiä ja pysähtyy ros-

kiksille. Toinen pitää jäteastian kantta auki, toinen kaivaa. Kaivun apuvälineenä aviopari käyttää kävelykeppiä.

”Kissanmaan kierrosta ei tehdä edes joka viikonloppu, mutta ko-din lähellä dyykataan melkein päivittäin noin viidessä paikassa, kun käydään koirien kanssa kävelyllä.”

LAILLISTA JA SIIVOA

Naisten jäljiltä roskikset ja niiden ympäristö jäävät siistiin kuntoon, roskia ei levitellä. Muutenkin dyykkaus on asiallista ja lain mukaista. Mihinkään ei murtauduta, mitään ei rikota. Omakotitalojen roskikset jätetään rauhaan.

”Selvittelin juuri, mikä on laitonta ja mikä ei”, Suvi-Tuuli kertoo. ”Kauppiaathan ajattelevat, että heidän poisheittämänsä on edel-

leen heidän, edes kaupan työntekijät eivät saa viedä vanhentuneita ruokia kotiinsa. Poliisin kanta kuitenkin on, että lukitsemattomasta roskiksesta ottaminen ei ole varastamista.”

Suvi-Tuuli ymmärtää myös roska-astioiden lukitsijoita ja dyykkauksen vastustajia. Ihmiset saattavat esimerkiksi heittää pape-rinkeräysastiaan tiliotteitaan – vaikkei niin kannattaisi tehdä – ja he pelkäävät, että joku käyttää väärin heidän tietojaan. Ja jotkut ajatte-levat, että heillä on oikeus heittää tavaraa pois, oikeus olla antamatta kenellekään itselle tarpeetonta käyttökelpoista tavaraa.

”Kerran löysimme roskiksesta ehkä tuhannen euron arvoisen levy-kokoelman. Jokainen levy oli pantu poikki, tuhottu. Tuli paha mieli.”

Myös Marilla riittää ymmärrystä vastapuolelle. ”Ymmärrän kauppiaita, totta kai. He pelkäävät vastuuta, jos joku

esimerkiksi sairastuu syötyään dyykattuja ruokia. Laki on epämää-räinen. Pitäisi tehdä selkeämmät säännöt molemmille osapuolille”, Mari sanoo.

”Dyykkaukselle ei ole olemassa rikosnimikettä, mutta yleisesti aja-tellaan, että kun jäte lakkaa olemasta kaupan omaisuutta, siitä tulee jätelaitoksen omaisuutta.”

Mari ei ole itse koskaan saanut ruokamyrkytystä roskiseväistä.Hän uskoo vastustuskykynsä vain vahvistuneen dyykkauksen myötä.

RAHANARVOISTA PUUHAA

Mari on laskeskellut säästävänsä dyykkauksen ansiosta 50–100 euroa kuukaudessa.

”Miksi ostaisin jotakin, jonka saa pienellä vaivalla ilmaiseksi?”Marin tavalliseen dyykkaussaaliiseen kuuluu tomaatteja, purjoa,

leipää, keittojuureksia, hedelmiä, pasteijoita ja muita leivonnaisia. Hyvällä tuurilla roskiksesta löytyy myös munia ja maitotuotteita ku-ten juustoja, kermaa ja jogurttia. Myös lihaa saisi paljon, mutta sitä Mari ei yleensä ota mukaansa.

Käyttökelpoista ruokaa löytyy usein enemmän kuin omiksi tar-peiksi. Mari jättää tällöin yleensä osan ruuasta ottamatta.

018 019018

Suvi-Tuulin dyykkaussatoa

”Täytyy jättää muillekin. On hyvä muistaa, ettei ole yksin.”Suvi-Tuuli ei dyykkaa tavoitellakseen taloudellista voittoa, mutta

joskus on käynyt niinkin, että roskisaarteet ovat vaihtuneet rahaksi.”Myin äitini pitämällä kirpputorilla dyykatun pöytäliinan 50 eu-

rolla.”Aiemmin Suvi-Tuuli kantoi kotiin lähes kaiken mahdollisen löytä-

mänsä hyväkuntoisen tavaran lasten sukista alkaen.”Nykyään otan vain sen, mistä tykkään tai mikä on arvokasta”,

hän sanoo.”Saatan jättää esille roskiksen viereen sellaisen löytämäni tava-

ran, jota en itse tarvitse. Moni ihminen, joka ei itse kehtaa tonkia roskiksia, saattaa ottaa esille jätettyä tavaraa.”

Vaikka Suvi-Tuuli on lähinnä tavaradyykkaaja, on hän ottanut ros-kiksista ruokaakin.

”Mutta aika vähän. Lähi-Siwasta olemme hakeneet leipää ja ei-neksiä.”

Einekset alkoivat kuitenkin nopeasti kyllästyttää, ja nykyään pa-riskunta poimii ruokaroskiksesta lähinnä vain leipää.

”En suosittele einesten dyykkausta kesällä. Lämpimässä ruoka pilaantuu nopeasti.”

MEILLÄ JA MUUALLA

Välillä roskiksien kansien availu yllättää iloisesti. ”Parhaimpia muistoja ovat ne, kun vaikka matkalla baarista ko-

tiin kurkkaa muuten vaan roskikseen ja löytää sieltä leivonnaisia tai muita herkkuja”, Mari sanoo.

Mari kertoo tarinan kaveristaan, jolle oli tulla kuiva vappu, koska hänellä ei ollut varastossa mitään juotavaa eikä hänellä myöskään ollut rahaa. Kun kaveri oli lähtenyt illalla dyykkaamaan, hän oli löy-tänyt sixpackin olutta. Vapun juhlinta saattoi alkaa.

Mari kävi äskettäin Barcelonassa. Juuri ennen reissuun lähtöään hän sai hyvän ruokasaaliin kotipakastimeensa.

”Löysin monta puolen kilon pakkausta juustoa ja otin niistä kol-me. Barcelonassa ihmiset eivät juurikaan dyykkaa ruokaa”, Mari ker-too.

Mutta ihmiset jättävät aamuisin roskistensa viereen pestyjä vaat-teita ja hyväkuntoista tavaraa. Lähinnä kodittomat ihmiset ostoskär-

ryineen kulkevat keräämässä tätä tavaraa talteen ja myyvät sitä edul-lisesti second hand -paikoissa.

”Itse dyykkasin sinisen neuleen, koska oli kylmä”, Mari sanoo.”Vastaavasti jätin muiden kerättäväksi yhdet kengät ja yhden hup-

parin.”

NYKYAIKAISTA METSÄSTYSTÄ

Mari ajattelee dyykkausreissuillaan käyvänsä nykyaikaisesti metsällä. Suvi-Tuulille harrastus on ennen kaikkea aarteenetsintää. Mutta kier-rätyspointtikin kulkee mukana.

”On käsittämätöntä, miten paljon hyvää tavaraa menee kaatopai-kalle. Se vaan tuntuu pahalta”, Suvi-Tuuli sanoo.

Hienoja dyykkayslöytöjä on paljon: ”Muumi-mukeja ja -kulhoja, Riihimäen ja Karhulan lasia, Arabiaa, taulujen kehyksiä, koruja, vaat-teita, kenkiä...”, Suvi-Tuuli luettelee.

Myös tavaroiden alkuperän selvittäminen esimerkiksi Googlen ha-kukoneen avulla on mielenkiintoista puuhaa. On palkitsevaa huoma-ta, että jokin löytö on tosi harvinainen ja arvokas lasiesine 50-luvulta.

”Viimeisin hieno löytö on yli satakiloinen sohva roskalavalta kodin lähellä.”

Pari kantoi painavan huonekalun kahdestaan raput ylös omaan asuntoon. Sohva osoittautui englantilaiseksi rokokooksi, vanhaksi Chippendaleksi, joka oli ensimmäisiä vuodesohvia.

”Sohva on aika huonossa kunnossa, mutta aiomme kunnostaa sen.”Niin Suvi-Tuulin kuin Marinkin mielestä dyykkaus on hieno asia,

eikä siinä ole mitään hävettävää. Suvi-Tuuli suosittelee harrastustaan kaikille.

”Siinä tapaa ihmisiä ja saa liikuntaa. Dyykkaus rules!”

- Suvi-Tuuli Reittu -

”On käsittämätöntä, miten paljon hyvää tavaraa menee kaatopaikalle.”

018 019

Puhdasoppistatunnelmointia

Mikko Haapasaari hal uaa kuviensa kautta välittää tunnelmia. Efektit hän luo kuvanottotilanteessa, ei kuvankäsittelyssä.

”En halua jälkikäteen muuttaa kuvan tunnelmaa mitenkään.”

TEKSTI Sari Harsu KUVAT Mikko Haapasaari

“Silhouette on Silver”, 2012

KolmeKymppinen Mikko Haapasaari aloitti Etapin Mediapajalla graafisena suunnittelijana viime vuoden marraskuussa. Hän pitää musiikin kuuntelusta ja elokuvien katsomisesta, mutta harrastuksista rakkain on valokuvaaminen.

Ensimmäisen kameransa Mikko sai yli kahdeksan vuotta sitten. Filmikameroista hän ei ollut kiinnostunut, vasta digitaalisuus innosti miehen kuvauksen pariin ja oman taskukameran hankintaan.

”Digikameralla saa välittömän palautteen,” hän perustelee.Oli palkitsevaa nähdä kuva, johon oli itsekin tyytyväinen.”Siitä se sitten kunnolla lähti. Alkoi tulla ideoita, mitä voisi kuvata

ja millaisia tunnelmia välittää kuvien avulla.” Mikko kokeili erilaisia asetuksia, miten mikin muutos vaikuttaa

lopputulokseen. Alkoi innokas itseoppiminen. Mikko kuvasi digipokkarilla vuoden verran. Nykyisin hän käyttää

Sonyn täyden kennon järjestelmäkameraa. Hän kuvaa paljon pitkällä polttovälillä eikä ole niinkään kiinnostunut kuvaamaan perinteistä laajakulmamaisemaa. Yksityiskohdat kiinnostavat enemmän, ja nii-den kuvaamiseen tarvitaan usein pitempää polttoväliä.

”Se objektiivi, jolla kuvaan 90 prosenttia kuvista, ulottuu 500 mil-liin. Se on pisin polttoväli, mitä tulee käytettyä.”

Luontokuvien lisäksi Mikko on kuvannut muotokuvia, tapahtumia ja tuotekuvia.

”Ja tytärtä tulee aika paljon kuvattua”, kolmevuotiaan neitokaisen isä sanoo.

Mikko pitää kuvaamisesta luonnonvalossa, mutta myös studioku-vaus kiinnostaa miestä.

”Haluaisin sitäkin jossain vaiheessa opetella.”

KUVAAMAAN, KUN SÄÄ SALLII

Haapasaaren Mikolla on oma toiminimi, mutta hän haluaisi pitää yri-tystoimintansa sivutoimena.

”Asiakkaiden löytämisessä on oma hankaluutensa, etenkin kun en ole mitenkään markkinointihenkinen.”

Toivetyötään Mikko ei osaa tarkasti määritellä, mutta hän toivoo, että valokuvaus voisi olla osa toimenkuvaa.

”Joka vuosi olen kuvannut enemmän kuin edellisenä vuonna. Ruu-tuja ei kuitenkaan tule ihan hirveästi, koska mietin yleensä etukäteen tarkkaan, mitä kuvaan. Yhä vähemmän tulee otettua turhia kuvia”, Mikko kertoo.

”Pyrin aina lähtemään kuvaamaan johonkin sopivaan paikkaan, kun on otollinen sää. Minulla on suosikkikuvauspaikkoja aika paljon.”

Mikon mielestä valokuvauksessa on vain vähän sellaista, mikä ko-ettelisi hermoja tai tuntuisi vaikealta, mutta joskus asiat, joihin ei voi itse vaikuttaa, saattavat vähän ottaa päähän.

”Joskus tulee turhaan herättyä kolmelta ja ajettua kuvauspaikalle, jos siellä ei olekaan sellaista kuin oletti tai tulee vaikka liikaa pilviä taivaalle”, kuvaaja kertoo.

”Tai jos jokin hyvä tilanne menee ohi.”Kamerassa saattaa olla väärät asetukset, joita ei ehdi muuttaa, kun

hetkeksi paikalle ilmaantunut lintu jo lentää pois.Mikko on osallistunut jonkin verran valokuvauskilpailuihin. Tär-

keimpänä kilpailusaavutuksenaan hän pitää semifinaaliin pääsyä Na-tional History Museumin Wildlife Photographer of the Year -kilpailus-sa. Heti ensimmäisellä osallistumiskerrallaan hän pääsi semifinaaliin

“White Melancholy”, 2012

- Mikko Haapasaari -

”Kuvaamisessa olennaisinta on lopputulos, se, että saa sellaisen kuvan, jota jaksaa katsella.”

Mikko ja työkalu, Sony A99 & Sony 70-400mm G

022 023

“Silent Language”, 2012

022 023

024 025

Vasen sivu: “First Light”, 2012, Oikea sivu: “Trust”, 2012

Kesän aamuöissä on oma tunnelmansa. Saa olla ihan rauhassa, ei ole muita hereillä.

Yötyöläisiä ja maanviljelijöitä saattaa kohdata joskus.Sumu tai usva on se, mitä yleensä toivoo löytävänsä kesäöi-sin. Se luo jännän mystisen tunnelman. Se voi olla pellolla tai veden pinnan päällä leijuva harso tai sankkana ilmassa

joka puolella – ja mitä tahansa siltä väliltä.

Yritän tiivistää tunnelmaa. Rajaan kaiken ylimääräisen pois. Se, mitä kuvaan, voi olla yksityiskohta kuten heijastus.

Uskallan kokeilla ja käyttää epätavallista sommittelua. Pääkohde voi olla vaikka sivussa tai näkyä vain puoliksi.

Tunnelma muodostuu kokonaisuudesta. Sitä ei oikein pysty sanoin kuvaamaan, siksi otan kuvia. Niillä saa ehkä väli-tettyä sitä, mitä tuntee, vaikka jokainen tietysti saa tulkita

kuvia vapaasti. Jokainen kokee eri tavalla.

On lähes hiljaista. Lintujen ääniä kuuluu vähän, kosken ääressä kuuluu veden virtaus. On usvaa.

Aurinko ei ole vielä noussut tai on nousemassa. Ne värit, mitä on taivaalla ja heijastuu veteen, on jotakin

sellaista, mitä ei kovin usein näe. Tätä on edeltänyt aamuöinen herääminen, alkuvalmiste-

lut, kymmenien kilometrien ajaminen; alkava päivä menee väsyksissä – mutta tämä on kaiken vaivan arvoista.

- Mikko Haapasaari -

LISÄÄ MIKKO HAAPASAAREN KUVIA LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.MIKKOHAAPASAARI.COM

– peräti kahdella kuvallaan.Osaava harrastaja kertoo kuitenkin kuvaavansa ennen kaikkea it-

seään varten.”En ole pitänyt kauheasi meteliä kuvaamisestani. Tärkeintä on,

että saan siitä itse jotakin irti ja saavutan omat tavoitteeni. Kesti mon-ta vuotta, että rohkaistuin julkaisemaan kuviani edes netissä.”

IDEAT KUVIKSI, KUVAT SEINÄLLE

Mikko kuuntelee musiikkia monipuolisesti, mutta aika vähän ”mitään listakamaa”, ja näin ollen hän ei välitä juuri kuunnella radiota. Tietyn-lainen musiikki saattaa inspiroida valokuvaamiseenkin, esimerkiksi jokin ambient-tyyppinen rauhallinen äänimaalailu. Musiikista saattaa saada inspiraatiota. Myös muiden ottamien kuvien katselu saattaa in-nostaa ja antaa ideoita omaan kuvaamiseen.

Parhaat kuvansa Mikko tulostaa ja kehystää seinälle.”Kuvaamisessa olennaisinta on lopputulos, se, että saa sellaisen

kuvan, jota jaksaa katsella”, hän sanoo. ”Tunnelman välittyminen on minulle tärkeintä, tärkeämpää kuin

tekniset yksityiskohdat. Välillä saatan vaikka tahallani heiluttaa ka-meraa, että saan maalauksellisen efektin kuvaan.”

Kuvaaja kertoo suhtautuvansa kuvaukseen aika puristisesti.”Luontoaiheissa pyrin pitämään käsittelyn semmoisena, että en li-

säile filttereitä jälkikäteen, efektit tulee kuvaustilanteessa, hän sanoo. ”Kamera on pääväline, kuvankäsittelyn tulee tukea kuvaa, ei muut-

taa sitä.”Poikkeuksia voi tosin olla: joskus jo idea on sellainen, että se tar-

vitsee rankempaa käsittelyä.”Mutta yleensä mietin, miten sen voisi tehdä jo kuvausvaiheessa.”

024 025

Jotta Tampere olisi brändi, sen olisi oltava vähän enemmän kuin ”tavallinen suomalainen kaupunki”. Onko se?

BräNdi-saNaN (ENgl. brand) voi suomentaa tuotemerkiksi tai merkkituotteeksi. Brändi voi olla mikä tahansa tuote tai asia, johon liittyy lisäarvo, jonka myötä tuotteen koetaan olevan jotakin enemmän kuin useimmat muut vastaavat. Esimerkiksi Coca-Cola ja Pepsi ovat kasvisuutejuomia, joista ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin tuntemattomammista kolajuomista, koska ne ovat tunnettuja ja ihailtujakin merkkejä, brändejä.

BRÄNDÄTÄÄN TAMPERE!TEKSTI Sari Harsu KUVA Emil Bobyrev

Lisätietoja:> www.tredea.fi> www.tampereallbright.fi

Jos helsinkiläiseltä tai turkulaiselta kysytään, Tampereesta tulee mie-leen ehkä mustamakkara, Näsinneula ja jotkin murreilmaisut kuten nääs tai nysse tulee. Tredea Oy haluaa tehdä Tampereesta brändin, jo-hon kuuluu vähän muutakin. Tredea on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö, joka pyrkii ylläpitämään ja vahvistamaan kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistamaan menestyvän yri-tystoiminnan edellytyksiä.

Tredea markkinoi Tamperetta muiden muassa iskulauseella: Tam-pere – All Bright!

All Bright -hankkeen tavoitteena on yhdistää Pirkanmaa houkut-televaksi kokonaisuudeksi ja tuoda esiin alueen parhaita puolia niin matkailun, asumisen, innovaatioiden kuin investointienkin näkökul-masta.

TAMPERE ON ALL BRIgHT!

Tredea kertoo nettisivullaan näin: ”Bright-sanan suomenkieliset vastineet ovat loistava, etevä, fiksu,

älykäs, nerokas, valoisa, heleä, kirkas ja aurinkoinen. Ne osuvat yti-meen. Tunnetusta all right -lausahduksesta sanaleikiksi johdettuna All Bright! jää helposti mieleen ja kertoo rennosti kaiken olevan All Bright.”

Tredea markkinoi Tampereen seutua kansainvälisesti neljän osion kautta. Osiot ovat Visit, Invest, Live ja Innovate – tuttavallisemmin VILI. Oma osionsa on siis matkailijoille, sijoittajille, mahdollisille tu-leville asukkaille ja ideoijille.

Tampereen ammattikorkeakoulun elokuvan- ja televisionkoulu-tusohjelman kolmas vuosikurssi teki Tredean tilauksesta seitsemän Tampere – All Bright! -mainoselokuvaa. Elokuvien ensi-ilta oli TAM-Kin tiloissa 11.12.12. Ne ovat kaikkien seudun toimijoiden vapaasti hyödynnettävissä ja löytyvät esimerkiksi Youtubesta: http://www.youtube.com/Pirkanmaanbrandi.

TAMPERE KAIKKIEN, KAIKKI TAMPEREEN PUOLESTAAll Brightin nettisivut ovat uudistumassa.

”Sivuille tuodaan esimerkkejä, miten eri tahot ovat käyttäneet Tampere-brändiä”, Tredean viestintäpäällikkö Sari Mäkelä kertoo.

Mäkelä kertoo All Brightin ytimen olevan siinä, että sivusto on kai-kille Pirkanmaan toimijoille avoin, ja kaikki saavat käyttää sitä ja sen materiaaleja osana oman tuotteensa, ideansa tai yrityksensä mark-kinointia.

Ajatuksensa on koota mahdollisimman paljon hienoja pirkanmaa-laisia juttuja saman All Bright! -sateenvarjon alle.

”Toimijoiden yhteinen markkinointisanoma Tampereen seudusta kaikille on: Tänne kannattaa tulla, täällä hommat sujuu”, Sari Mäkelä sanoo.

Tampereen brändi rakentuu kuitenkin muutenkin kuin tietoisesti ra-kentamalla. Kaikki se, mitä Tampereella tapahtuu tai ei tapahdu, rakentaa mielikuvaa Tampereesta. Me jokainen olemme osaltamme vastuussa siitä, miten alueen mielikuvat avautuvat muille suomalaisille ja ulkomaalaisille.

Mitä nuorisotakuu takaa?

Nuorisotakuu eli nuorten yhteiskuntatakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä pyritään

edistämään nuorten työllisyyttä ja ehkäisemään syrjäytymistä.

TEKSTI Sari Harsu KUVA Eetu Keränen

nuorisoTaKuu TaKaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulu-tuspaikan lukioissa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuk-sessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa ilman koulututusta ole-ville alle 30-vuotiaille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikois-ammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon.

Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai oppisopimuksena. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvia koulutuksia järjeste-tään vuosina 2013–2016. Ensimmäiset koulutukset alkavat vuoden 2013 aikana.

Tavoitteena on luoda kaikille nuorille realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiin-nitetään huomiota siihen, että nuoret eivät jäisi liian pitkäksi aikaa ilman aktiivista toimintaa.

Yhteiskuntatakuun onnistumiseksi tarvitaan viranomaisten, elin-keinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuuta.

ONNISTUMISTAKUU NUORILLE

”Nuorisotakuun perimmäinen tarkoitus on varmistaa tulevien suku-polvien mahdollisimman suuri osallistuminen työelämään”, Pirkan-maan TE-toimiston palvelujohtaja Riku Immonen sanoo.

”Taustalla on väestön ikääntyminen ja huomiot siitä, että nuorissa ikäluokissa osallistumattomia tai kadokkaita on jo paljon.”Immosen mielestä jo kouluopetuksessa ja viestinnässä pitäisi koros-taa työelämätulevaisuutta. Se lisäisi nuorten motivaatiota työelämäs-sä tarvittavien omien yleistaitojen kehittämiseen. Tällaisiksi taidoiksi

hän mainitsee esimerkiksi käyttäytymisen, ajanhallinnan ja perusta-son atk-taidot.

”Pettymykset johtavat passivoitumiseen. Koulu- ja muun opetus-järjestelmän, viranomaistoiminnan yleensä sekä yritysten velvolli-suus on varmistaa nuorille onnistumisen kokemuksia.”

Riku Immosen mukaan nuorisotakuun voikin pelkistää juuri on-nistumistakuuksi.

YHTEISTYÖLLÄ ONNISTUMISIIN

”Nuorisotakuun takana on lukuisia ministeriöitä”, TE-toimiston pal-velujohtaja kertoo.

”Takuun onnistumisen edellytyksenä on toimiva yhteistyöverkko. Jokaisessa kunnassa on oltava määritelty yhteistyömalli paikallista toimintaa varten.”

Suomessa on viisitoista ELY-keskusta eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueel-listen ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä.

”ELY-alueilla toimii esimerkiksi elinikäisen ohjauksen yhteistyö-ryhmä ja muita ryhmiä. Näillä olemassa olevilla tai perustettavilla kumppanuuksilla edistetään jatkuvasti nuorisotakuun toteutumista”, Riku Immonen sanoo.

”Tavoitteet ovat kovia, mutta panoksiakin on tullut lisää. TE-toi-misto on saanut rahaa palveluiden tuottamiseen. Lisäksi Pirkanmaal-le on tullut lisää oppilaspaikkoja.”

Lisätietoja nuorisotakuusta löytyy osoitteesta www.nuorisotakuu.fi

028

Monitoimitalo 13:n äänitysstudio.

Monitoimitalon tilat sijoittuvat

viiteen eri kerrokseen sisältäen

kaiken kaikkiaan 2500 neliömetriä

toiminta-, työpaja-, harrastus-, kokous-

ja kokoontumistilaa eri-ikäisille

tamperelaisille. www.nuortentampere.

fi/index.php/13/

Nuorten päivätoimintakeskus Tilkkeessä toimitaan vertaistuen, yksilöohjauksen ja ryhmätoiminnan keinoin.

Tärkein tuki päivätoimintakeskuksessa ovat kaverit.

sopimusvuoren eriTyisesTi nuorille suunnattu päivätoimintakes-kus Tilke sijaitsee Tiiliruukinkadulla. Sen asiakkaat ovat nuoria, joilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmia, osalla molempia. Nuori voi kokea olevansa syrjäytymisvaarassa myös vaikkapa yksinäi-syyden tai työttömyyden vuoksi.

”Masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelot ovat tavallisimpia syitä tänne tuloon”, yksikön johtaja Pia Karvinen sanoo.

Sopimusvuori ry on tamperelainen mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitopalveluja tuottava organisaatio. Yhdistyksen Nuorten päivätoimintakeskus Tilke on niin sanottu matalan kynnyksen paikka, sinne tuleminen on tehty nuorelle mahdollisimman helpoksi. Yksi-kön johtaja kertoo päivätoimintakeskuksen toimivan niin kuin van-han ajan nuorisotalo.

”Meille voi tulla ilman lähetettä, ja tänne voi jäädä vaikka saman tien, kun on ensimmäisen kerran tullut ovesta sisään.”

Tilkkeeseen tullaan yhä usein jonkin tahon ohjaamina, esimerkiksi päiväsairaalan kautta, mutta yhä enemmän jo talossa käyvät nuoret kyselevät: ”Voiko mun kaveri tulla?”

Tieto paikasta kulkee suusta suuhun.Alaikäraja kävijöille on noin 15 vuotta, mutta yläikärajaa ei var-

sinaisesti ole. Käyntikertojen määrää tai käyntien tiheyttä ei ole mitenkään ra-

joitettu: Tilkkeeseen voi tulla kerran kuukaudessa tai viitenä päivänä viikossa.

Ennen Tilkkeestä kirjattiin ulos, kun nuori aloitti työn tai opiske-lun. Enää ei toimita näin.

”Voi käydä kuten ennenkin, esimerkiksi iltapäivisin tai lomilla, jos haluaa”, Pia Karvinen kertoo.

Tilke tarjoaa ryhmätoimintaa ja tukea kaikissa mahdollisissa elä-män asioissa kuten hakemusten täytössä, asunnon etsinnässä tai pu-helimella soittamisessa. Kaikkein tärkeintä Tilkkeessä kuitenkin on vertaistuki, kaverit.

IRTI RIIPPUVUUKSISTA

Tavallinen syy Nuorten toimintakeskukseen tuloon on opiskelujen keskeytyminen. Koulu on monissa oppilaitoksissa nykyään niin va-paata ja itseohjautuvaa, että masennukseen taipuvaisella ihmisellä saattaa olla hankaluuksia saada hoidettua itselleen oma-aloitteisesti tarpeeksi opintosuorituksia. Kun opintoja ei kerry tarpeeksi, tuetkin lakkaavat. Siinä vaiheessa, kun nuori hakeutuu päivätoimintakeskuk-seen, hänellä saattaa olla masennuksen lisäksi päihdeongelmaa ja raha-asiat sekaisin. Päihdeongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet

TEKSTI Sari Harsu KUVA Eetu Keränen

TÄHTÄIMESSÄ HYVÄ ELÄMÄ

entisestään ja kannabiksen käyttö on yleistynyt.Joillakuilla on myös peliongelmia, eikä aina pelkästään tai ollen-

kaan rahapelien kanssa. Nykyään esimerkiksi nettiroolipelit vievät mukanaan yhä enemmän.

Nettipelissä voi olla sankari, kun omassa arjessa sankaruutta ei juuri pääse kokemaan.

Internet ei ole silti pelkästään vihollinen. Sitä kautta voi löytää vaikka seurustelukumppanin, sellaisen, joka tavataan myös ihan oi-keasti, kasvotusten. Ja kasvokkaistapaamisia jokainen tarvitsee. Suu-rin osa ihmisten välisestä viestinnästä tapahtuu nonverbaalisesti, siis ilmeiden, eleiden, äänenpainojen ja muun sellaisen avulla. Siksikään netissä kommunikointi ei koskaan voi korvata ihmisten todellista kohtaamista.

”On pahinta, jos päihde- tai mielenterveysongelmien takia sairaus-lomalle jäänyt nuori sulkeutuu kotiin”, Pia Karvinen sanoo.

KOHTI TAVALLISTA ARKEA

Tilkkeeseen tulevan nuoren asioita yritetään yhdessä laittaa koko-naisvaltaisesti kuntoon: mietitään velkajärjestelyjä, päihteiden käy-tön vähentämistä tai lopettamista ja niin edelleen. Nuori opettelee myös hakemaan hänelle kuuluvia tukia. Hän täyttää hakemukset itse, mutta saa ongelmakohdissa tarvittaessa apua. Monesti avuksi riittää Tilkkeen miljöö ja tieto siitä, että tukea on saatavilla.

Tilkkeen toiminta, harrastukset ja ruokailut ovat kaikki nuorelle täysin maksuttomia. Näin ollen muualta tulevan rahoituksen tarve on suuri. Kaupunki maksaa osan toiminnasta, ja Raha-automaattiyhdis-tys on Nuorten päivätoimintakeskuksen merkittävä tukija.

Nuorten päivätoimintakeskuksella on Tiiliruukinkadulla todella hienot, toimivat ja monipuoliset tilat, joissa on mahdollista esimer-kiksi harjoitella bändin kanssa tai soittaa itsekseen, tehdä monenlai-sia käsitöitä ja laittaa ruokaa.

Monelle nuorelle tuottaa mielihyvää, kun saa käsillään aikaiseksi. Viihtyisistä puitteista huolimatta ei ole tarkoitus, että nuori viihtyisi ”liian hyvin”. On tärkeää, että nuori kokee olevansa osa yhteiskuntaa ja verkostoituu myös Tilkkeen ulkopuolella.

Tilkkeen nuorten kanssa käydäänkin paljon myös ulkona harrastamas-sa, esimerkiksi uimassa, jousiammunnassa, museoissa. Toiminta pyrkii kohti nuoren mielekkääksi kokemaa elämää. Tämä tavoite usein myös saavutetaan.

”Kun nuori vahvistuu, hänellä alkaa aika käydä pitkäksi ja hänessä syntyy halu tehdä enemmän, esimerkiksi lähteä opiskelemaan tai jatkaa opintojaan”, Pia Karvinen sanoo.

Moni on lähtenytkin ja pärjännyt hyvin.

030

Sopimusvuori ry / TilkeTiiliruukinkatu 18 A, 33200 Tampere

(03) 260 1960nuortenptk@sopimusvuori.fi

www.sopimusvuori.fi

§

Kelaa, hei!

Kelassa ollaan TieToisia virastokielen hankaluudesta, ja virasto pyrkii nyt tarjoamaan veistä käsiteviidakossa tarpojan avuksi. Osoit-teessa www.kela.fi/termit saa avattua PdF-tiedoston, jossa Kelan ter-mejä selitetään. Kelan terminologinen sanasto esittelee määritelmi-neen kolmisensataa käsitettä, jotka keskittyvät terveyteen liittyvään sanastoon.

Sanastossa esitellään nimenomaan Kelan toimintaan liittyviä ter-mejä, mutta mukana on jonkin verran myös esimerkiksi lääkkeisiin ja työkyvyttömyyteen liittyvää sanastoa. Jokaisesta termistä kerrotaan myös ruotsinkielinen vastine.

Kela on lisäksi uudistamassa asiakkaille lähetettäviä päätöskirjei-tä. Niitä on pyritty saamaan helppotajuisemmiksi. Heti kirjeen alussa kerrotaan tuen saajan kannalta tärkeimmät asiat eli saako hakija tu-kea, ja jos saa, kuinka paljon.

Teitittelystä on siirrytty sinutteluun, ja tuen saamisen perusteet selitettään tarkemmin.

Kela saa selkiytettyä kaikki kirjepohjat vuoden 2013 loppuun mennessä.

Virastokielen kapulaisuus ahdistaa helposti useita tukipapereita täytellyttä suomalaistakin, ja moni maahanmuuttaja, joka saa paperin ensimmäistä kertaa eteensä, saattaa kokea olevansa mahdottoman tehtävän edessä.

hoitokertaer

ityisk

orva

ushyvä työterveyshuoltokäytäntö

viitehinta

TEKSTI Sari Harsu

032

hoitokertahyvä työterveyshuoltokäytäntö

viitehinta

Tukea huteraan rahatilanteeseen

puolison TuloT eivät vaikuta päivärahan suuruuteen. Vuoden alusta astui voimaan päätös, jonka mukaan puolison tulot eivät enää vähennä myöskään työmarkkinatuen määrää. Työttömän omat pääomatulot tai asuminen vanhempien kanssa kuitenkin vai-kuttaa tukeen edelleenkin.

Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassasta, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea Kelasta.

Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, jos työnhakija on ollut palkka-työssä vähintään 34 viikkoa (noin kahdeksan kuukautta) työttömyyt-tä edeltäneiden 28 kuukauden (eli tarkastelujakson) aikana. Tämän lisäksi vaaditaan, että työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Ehtoon kuulu myös, että kokoaikatyön palkka on ollut alan työehtoso-pimuksen mukainen, tai jos työehtosopimusta ei ole, vähintään 1103 euroa kuukaudessa.

Jos työntekijä on työskennellyt korkeimmalla korotetulla palk-katuella, työssäoloehto karttuu vain puolet työssäoloajasta. Vuoden työskentely tällä tukimuodolla vastaa puolen vuoden työtä ilman palkkatukea (tai pienemmällä palkkatuella) esimerkiksi ansiosidon-naista päivärahaa haettaessa.

TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAA 500 PÄIVÄÄ

Ansiosidonnaisen työttömyysetuuden saamisen ehtona työssäoloeh-don täyttymisen lisäksi on, että on kuulunut työttömyyskassaan vä-hintään kymmenen kuukauden ajan. Ansiosidonnainen päiväraha on suurempi kuin pelkkä KELA:n maksama peruspäiväraha.Ansiopäivärahaa ja peruspäivärahaa maksetaan enintään viidensa-dan päivän ajan. Enimmäisajan täytyttyä voi hakea työmarkkinatu-kea. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu.

Kun opinnot päättyvät tai työt loppuvat eikä ole heti uutta työpaikkaa, tulee ilmoittautua mahdollisimman pian työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi.

Työttömällä työnhakijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan – joko ansiopäivärahaan tai peruspäivärahaan – jos täyttää palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon. Jos

työssäoloehto ei täyty, työnhakija voi hakea työmarkkinatukea.

Työnhakijan työttömyysaikana ansaitsemat työtulot otetaan aina huomioon myös peruspäivärahassa, samoin eräät sosiaalietuudet.Peruspäivärahaa voi saada korotettuna, jos työttömällä on vähintään kolmen vuoden työhistoria tai hänet irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja hän on ollut vähintään kaksikymmentä vuot-ta työelämässä. Peruspäiväraha voidaan maksaa korotettuna myös siltä ajalta, kun työnhakija osallistuu työllistymistä edistävään pal-veluun.

TUKEA MYÖS ASUMISEEN

Pienituloinen ruokakunta voi saada työttömyysetuuden lisäksi Kelas-ta yleistä asumistukea asumismenojensa vähentämiseksi. Ruokakun-nan muodostavat samassa asunnossa asuvat ihmiset, ja asumistuki myönnetään ruokakunnalle yhteisesti.

Asumistuen määräytymiseen vaikuttavat ruokakunnan henkilö-luku, asunnon pinta-ala, asunnon sijaintikunta, valmistumis- tai pe-rusparannusvuosi sekä lämmitysjärjestelmä, bruttokuukausitulojen yhteismäärä ja omaisuus.Asumistuki myönnetään pääsääntöisesti vuodeksi eteenpäin, ja kaik-ki tiedossa olevat kuukausitulot otetaan huomioon tältä ajalta.

TOIMEENTULOTUKEA SOSIAALIHUOLLOSTA

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudel-linen tuki. Sen tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä silloin, kun hakija ei voi saada toimeentuloa muulla tavalla.

Ennen tuen myöntämistä selvitetään hakijan tai hänen perheensä mahdollisuudet saada toimeentulonsa muista tulonlähteistä, ensisi-jaisesti työ- ja yrittäjätuloista. Ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia toi-meentulotukeen nähden ovat muiden muassa eläkkeet, työttömyys-turva, sairauspäiväraha, lapsilisä, asumistuki ja opintotuki.

Tamperelaiset voivat hakea toimeentulotukea Sosiaaliasema Sar-vikselta, kun tukea haetaan ensimmäistä kertaa tai kun hakija ei ole

ollut toimeentulotukiasiakkaana Tampereella viimeisen kahden vuoden aikana. Muiden kuin uusien asiakkaiden toimeentulo-

tukihakemukset käsitellään kirjallisten hakemusten perusteel-la Toimeentulotuen yksikössä.

TEKSTI Sari Harsu KUVA Eetu Keränen

ETAPPILEHTI 01/2013

033

Työkkäri on nyt TE-toimistoEntiset työvoimatoimistot ovat nykyiseltä nimeltään työ- ja elinkeinotoimistoja eli lyhyemmin TE-toimistoja. Uusien työ- ja elinkeinotoimistojen perustehtävänä on edelleenkin työnvälitys ja siihen liittyvät toimenpiteet. Jatkossa on

tarkoitus kuitenkin entistä paremmin palvella myös työnantajaa varmistamalla osaavan työvoiman saatavuus työelämän muuttuvissa tarpeissa. Lisäksi uudet TE-toimistot tukevat ja opastavat yrittäjiksi aikovia. Työ- ja elinkeinotoimistot tekevät

yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa ja ovat osa seudullista yrityspalveluverkostoa.

TYÖSSÄ JA TYÖNHAUSSA KOTONA

Internet on tullut olennaiseksi osaksi työnhakua ja työntekoa. Työ-paikkojen etsintä ja myös töiden tekeminen siirtyy yhä enemmän verkkoon.

Työnhakijaksi ilmoittautuminen onnistuu edelleen entiseen ta-paan käymällä työ- ja elinkeinotoimistossa eli TE-toimistossa, mutta ilmoittautuminen on mahdollista myös vaikka kotikoneen ääressä kirjautumalla internetin mol.fi-sivuston palveluun omilla pankkitun-nuksilla.

Työnhakuaan voi edistää luomalla itsestään esittelyn TE-toimiston CV-nettiin.

CV-netti on verkkosivusto, jolla työnhakija esittäytyy mahdolliselle tulevalle työnantajalleen. Sivustolla pääsee kertomaan, mitä osaa ja millainen on.

Tuoreeseen työnhaun palvelutarjontaan kuuluu myös Haussa.fi-palvelu, joka on Tampereen TE-toimiston ja Pirkanmaan ELY-keskuk-sen kahden ESR-hankkeen yhteinen pilottiprojekti.

Erityisesti nuorille työnhakijoille sekä työnantajille suunnatussa verkkopalvelussa on tarkoituksena edistää työpaikkojen ja työnteki-jöiden kohtaamista.

HAUSSA TYÖNANTAJAT JA -TEKIJÄT

Haussa.fi-palvelussa voi sekä työntekijä etsiä töitä että työnantaja hakea työntekijää. Erilaisten valikkojen avulla on mahdollista rajata hakuaan.

Jos palvelun käyttäjä ruksaa etsivänsä työnhakijoita, valitsee kie-leksi suomen, sijaintipaikaksi Tampereen ja toimialaksi media/vies-tintä, testihaku tuottaa tuloksen: 122 työnhakijaa.

Muuten samanlainen haku, mutta ensimmäisessä kohdassa työn-hakijoiden sijaan hakukohteena työnantajat ja työpaikkailmoituksen, tarjoaa tulokseksi neljä työnantajaa, jotka etsivät työntekijöitä.

Työnhakijat voivat etsiä palvelussa erityyppisiä työsuhteita ja tuo-da osaamistaan esille perinteisen CV:n ja tekstimuotoisen hakemuk-

sen lisäksi linkittämällä profiiliinsa myös esimerkiksi lyhyen esittely-videon sekä keräämällä persoonaan liittyviä suosituksia.

IDEOI JA VIDEOI

Video-CV:n liittämistä kannattaa harkita myös sähköpostitse lähe-tettävän työhakemuksen oheen. Kun samaa paikkaa hakee kymmenet tai jopa sadat työnhakijat, on hyvä miettiä keinoja erottua suuresta joukosta. Jos työnantaja näkee kirjoitetun hakemuksen lisäksi hakijan kasvot ja kuulee tämän äänen, muistijäljen piirtyminen hakijasta on todennäköisempää kuin pelkän sähköpostihakemuksen perusteella.

Video-CV:n toteuttamiseen ei tarvita välttämättä hienoa studiota ja kallista videokameraa. Useimmissa digikameroissa on video-omi-naisuus, jolla pystyy kotona taltioimaan riittävän laadukasta kuvaa ja ääntä tällaiseen tarkoitukseen. Esittelyvideon ei kannata olla kestol-taan paria minuuttia enempää – minuutti puolitoistakin riittää.

ETÄÄLLÄ TYÖPAIKASTA

Nykyään on mahdollista tehdä monia – ainakin osa-aikaisia – töitä ko-konaan kotikoneen ääressä. Jos pääasiallinen työväline on tietokone ja palkanmaksuperusteena sovitut aikaansaannokset, ei välttämättä ole olennaista, missä kone sijaitsee tai mihin kellonaikoihin ja minkä-pituisissa rupeamissa työnsä tekee.

Entinen etappilainen, 27-vuotias Joni Syvänen taittaa tällä hetkellä projektiluonteisena osa-aikatyönään Vaasan Ylioppilaslehteä.

Joni kävi työhaastattelussa Vaasassa ja on sen jälkeenkin käynyt toimituksen tiloissa pari kertaa, mutta pääsääntöisesti asiointi ja työnteko hoituu Tampereelta käsin.

Kotona tehtävässä työssä on omat hyvät puolensa:”Voi tehdä kalsarit jalassa.”Huonompana puolena Joni mainitsee, että aina ei tule tehtyä töitä.Etätöissä suurempi vapaus tuo muassaan suuremman vastuun it-

sensä työhön patistamisesta.

TEKSTI Sari Harsu

034

TIEDOSTA TAITO

036 037

”vanHaT FunKKisraKennuKseT saavat säilyttää oman historialli-sen ja arkkitehtonisen perusolemuksensa, kun niistä tulee osa uut-ta elinvoimaista keskustaa, Ratinaa”, luvataan rakennuttaja Sponda Oyj:n julkaisemassa nettijulkaisussa Ratina 1/2012 osoitteessa www.ratina.fi. sponda pyrkii käynnistämään työt kauppakeskus Ratinan työmaalla kesällä 2013, ja kokonaisuus olisi tarkoitus saa-da valmiiksi loppuvuodesta 2016. Ratina on Tampereen kaupungin kaikkien aikojen suurin tonttikauppa.

Hankkeen pääarkkitehti on Jussi Murole Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:stä. Ratinaa on kansallismaisemaa kunnioittaen suunnitellut kaikkiaan parikymmentä arkkitehtiä kahdesta eri toimistosta. Toinen toimisto on Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen.

VALOA, FUNKKISTA JA RANTAA

Suvannon rantaan rakentuvasta Ratinasta on tarkoitus tulla alueensa suurin ja monipuolisin kaupan ja toiminnan keskus. Se ulottuu linja-autoaseman luota Ratinan stadionille. Keskus muodostuu kolmesta rakennuksesta, joista on toisiinsa kulkuyhteys. Linja-autoasemalta sekä Ratinan seudun uudelta asuinalueelta pääsee tunnelia pitkin suoraan keskukseen.

Keskuksen rakennuksista suurin on uudisrakennus Valo-Ratina. Se rakennetaan pääosin linja-autoaseman pihamaan tontille, joka on nyt käyttämätöntä asfalttimaata. Kaksi muuta keskuksen osaa, Funkkis-Ratina ja Ranta-Ratina, rakennetaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviin 1930-luvun funkkiskortteleihin. Funkkis-Ratina on en-tinen Vuoltsu, Ranta-Ratina entinen Autotuonnin rakennus eli vanha

RATINAN UUSI AIKAKaupungit muuttuvat kaiken aikaa. Vanhaa puretaan ja uutta rakennetaan. Joskus

sentään vanhaa myös säästetään ja remontoidaan joko pyrkien säilyttämään alkuperäinen mahdollisimman tarkoin tai tekemään toimivia kompromisseja vanhan

tyylin ja nykyajan vaatimusten välillä. Nähtäväksi jää, miten vanha ja uusi kohtaavat, kun Ratinan kauppakeskus valmistuu.

TEKSTI Sari Harsu KUVA Sponda Oy

Etappi, jossa vielä toistaiseksi toimii Etapin ruokala. Katettu sisätori yhdistää vanhan Etapin ja uudisrakennuksen.

VANHASTA UUDEN VEROISTA

Huonoon kuntoon päässeet ja tällä hetkellä pääosin tyhjillään olevat funkkiskorttelit on tarkoitus palauttaa entiseen loistoonsa. Vanhat rakennukset saavat säilyttää oman historiallisen ja arkkitehtonisen perusolemuksensa tullessaan eläväksi osaksi kaupungin uusinta kes-kustaelämää.

Vuoltsu ja vanha Etappi korjataan ja uudistetaan, kaupungin ja Pir-kanmaan maakuntamuseon kantaa kuunnellen.

Rakennukset peruskorjataan kaikilta osin: Seinät, lattiat ja katot remontoidaan. Ikkunat uusitaan. Vuoltsun historialliset lipat korja-taan alkuperäiseen asuunsa ja molempien talojen rappaukset uusi-taan.

Vuoden 2016 lopulla Pyhäjärven Ratinan suvannon

rannalle, Ratinan stadionin ja linja-autoaseman kupeeseen

valmistuva kauppakeskus Ratina tulee sisältämään:

- noin 55 000 m² liike- ja palvelutilaa

- noin 100 liikettä

- kolme rakennusta: kaksi entisöityä

- funkkisrakennusta sekä uudisrakennus

noin 1 250 pysäköintipaikkaa.

ETAPPILEHTI 01/2013

037036 037

Autopaja toimii tavallisen autokorjaamon tavoin. Pajalla tehdään määräaikaishuoltoja, jarrutöitä, iskareiden vaihtoja, pakoputkitöitä, nivelien vaihtoja, kytkimen korjauksia, rengastöitä, katsastustarkas-tuksia ja katsastuksia sekä muita auton perinteiseen korjaukseen ja kunnossapitoon liittyviä töitä.

TyönoHJaaJaT:a-J Halme( 050 4418 777 + antti-jussi.halme@etappi.info martti ohralahti( 050 431 0072+ martti.ohralahti@etappi.info

Leirivälineitä vuokrataan, kunnostetaan ja säilytetään samassa ra-kennuksessa Auto- ja Pyöräpajan kanssa, omalla sisäänkäynnillä. Varastosta löytyy retkeilyvälineitä laidasta laitaan, soppatykeistä ahkioihin ja kauhoista kaminoihin. Puolijoukkueteltta on yksi suosi-tuimmista artikkeleista mm. kesän festareille, lumikengät taas ydin-talven hangille. Rinkkoja on vain muutama ja makuupussit ovat liian henkilökohtainen varuste vuokrattavaksi.

TyönoHJaaJa:Kimmo viinikkala( 040 801 6002+ kimmo.viinikkala@etappi.info

Mediapaja tarjoaa graafisia palveluja sisällöntuotosta valmiiseen tuotteeseen. Pajalla tuotetaan tekstiä, valokuvataan, suunnitellaan grafiikkaa ammattimaisessa työympäristössä.Myös tämä lehti on suunniteltu ja toteutettu Mediapajalla.

TyönoHJaaJa:Jose ahonen ( 050 431 0077 + jose.ahonen@etappi.info

Polkupyöräpaja on myymälä ja huoltopaikka. Myytävät pyörät on saatu lahjoituksina ja ne on kunnostettu. Myynnissä on monenlaisia fillareita perinteisistä kesäpyöristä vaihteellisiin maastopyöriin. Pa-jalta voi ostaa myös varaosia.Asiakkaiden pyörille tehdään sekä pieniä huoltoja että täyskunnos-tuksia.

TyönoHJaaJa:a-p rakkolainen ( 050 431 0075+ ari-pekka.rakkolainen@etappi.info

Pajalla kunnostetaan huonekaluja ja muita puuesineitä sekä tehdään asiakastöitä kuten pöytiä, tuoleja, hyllyjä, kaappeja, ovia sekä erilaisia pienesineitä. Työt suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän toivomustensa mukaan.

TyönoHJaaJa:Jouni Tuovinen( 050 431 0074+ jouni.tuovinen@etappi.info

Ruokala tarjoaa maittavaa kotiruokaa aamusta iltapäivän ensitunneil-le. Lämpimän ruoan lisäksi ruokalasta saa myös pienempää syötävää sekä kahvia ja teetä.

Suurkeittiössä harjoittelijat ja opiskelijat saavat arvokasta käytännön kokemusta alan töistä. Lähestulkoon kaikki tarjottavat valmistetaan alusta asti itse.

siJainTi:Vuolteenkatu 1133100 Tampere

emÄnTÄ:Helena sorsa( 050 5511 205+ helena.sorsa@etappi.info

LEIRIVÄLINEPAJA

MEDIAPAJA

POLKUPYÖRÄPAJA

PUUPAJA

RUOKALA

ETAPIN PALVELUT

v

Q

N

b

ä

N

i

AUTOPAJA

· · · ·

· · · ·

Terveyspiste Autopaja Pyöräpaja Siivouspaja Leirivälinepaja

Toimisto Mediapaja It-paja Puu- ja enti- söintipaja

P

Sarvijaakonkatu

·

Siivousosasto vastaa Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta. Harjoit-telijoita ohjataan ammattimaiseen siivoustyöhön. Heitä opastetaan ammattivälineiden ja koneiden käytössä. Harjoittelijat saavat arvo-kasta työkokemusta hyvinkin erilaisten tilojen siivouksesta – siivot-tavia alueita on perinteisistä toimistotiloista aina puu- ja metallivers-taita vastaaviin työympäristöihin saakka.

TyönoHJaaJa:Tarja pihlman( 040 7682 813+ tarja.pihlman@etappi.info

SIIVOUSPAJA

Terveyspiste on avoin, kaikille työttömille tarkoitettu peruster-veydenhuollon toimipiste. Tapaaminen kannattaa sopia etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse, koska henkilöstö ei ole säännöllisesti paikalla.

Ajan varaamalla pääsee halutessaan terveystapaamiseen, jossa kar-toitetaan hyvinvoinnin eri osa-alueet, tehdään kakkostyypin diabe-teksen riskikartoitus, mitataan BMI, verenpaine ja verensokeri. Ajan voi varata myös mielenterveys-, päihde-, ja elämänhallinta-asioihin erikoistuneelle yksilöohjaajalle.

yHTeydenoToT:Terveydenhoitaja susanna oksanen( 050 364 0236+ susanna.oksanen@etappi.info

yksilöohjaaja Katja Koskensalo( 050 364 0050+ katja.koskensalo@etappi.info

TERVEYSPISTE

TOIMISTO & TALOUS

TOIMINNANJOHTAJAKauko salmivirta

0400 799 526kauko.salmivirta@etappi.info

YKSILÖOHJAUS

Etappi pyrkii edistämään asiakkaidensa elämänhallintaa ja hyvin-vointia esimerkiksi yksilöohjauksen avulla.

yKsilöoHJaaJaT:Taru vulli( 040 766 8459+ taru.vulli@etappi.info

sari Harsu( 050 560 6436+ sari.harsu@etappi.info

seija siniranta( 010 231 2360+ seija.siniranta@etappi.info

3

Y

)

7

"

YRITYSKOORDINAATTORI(Yrityskoordinaattori toimii linkkinä Etapin ja yritysten välillä ja hoi-taa muun muassa edelleensijoituksia.

TyönoHJaaJa:a-J Halme( 050 441 8777+ antti-jussi.halme@etappi.info

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi rySarvijaakonkatu 28 ja 30

33540 Tampere

( 010 231 23 60

etappi@etappi.infowww.etappi.info