Kriisi

Teksti:Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä

Toimittanut Päivi LiikamaaOpasta saa lainata lähteen mainiten.ISBN 978-952-7022-22-1

Paino: Grano 2015Kuvitus: Kiemura ArtworksUlkoasu: Bond

Suomen Mielenterveysseura

Ihmiset kohtaavat elämänsä varrella kriisejä. Kriisi on tilanne, jossa aiemmin opitut ongelmien ratkaisukeinot eivät toimi. Kriisi järkyttää elämän tasapainoa. Kriisi saattaa nostaa pintaan myös vaikeita asioita menneisyydestä; monia itsestään selviä asioita joutuu ehkä arvioimaan uudelleen.

Kriisi voi olla kehitys- eli elämänkriisi tai traumaattinen kriisi.Kehityskriisin voi aiheuttaa tapahtuma, joka kuuluu normaaliin elämään, mutta joka jostain syystä tuntuu ylivoimaiselta. Syitä voivat olla esimerkiksi lapsen syntymä, lasten muutto pois kotoa tai eläkkeelle jääminen. Elämän perusta voi järkkyä myös työt-tömyyden, sairauden tai avioeron vuoksi.

Traumaattisen kriisin syy on yleensä äkillinen ja yllättävä tapahtuma, johon ei ole voinut varautua: onnettomuus, vaka-va sairaus, läheisen äkillinen kuolema, itsemurha tai väkivallan kohteeksi joutuminen. Tapahtuma järkyttää, herättää pelkoa, vihaa, syyllisyyttä tai turvattomuutta. Voi olla vaikea keskittyä ja nukkua, keho voi reagoida tapahtuneeseen kipuina ja särkyinä. Voimakkaat tuntemukset ovat kuitenkin normaali tapa reagoida epänormaaliin tilanteeseen.

Kriisi

Omat voimat eivät aina riitä kriisistä selviytymiseen. Myös läheiset ihmiset voivat olla tapahtuneen johdosta hämmenty-neitä ja poissa tolaltaan. Ei pidä epäröidä hakea ammattiapua ja vertaistukea. Kriisin synnyttämien ajatusten ja tuntemusten käsittely yhdessä muiden kanssa helpottaa ja auttaa jaksa-maan sekä selviytymään eteenpäin.

Kriisiprosessissa on erilaisia vaiheita, jotka useimmat krii-sissä olevat kokevat. Kriisiprosessin eri vaiheet eivät vält-tämättä erotu selkeästi ja välillä kriisissä oleva voi palata vaiheesta toiseen.

Sokkivaihe tarkoittaa ensimmäisiä hetkiä järkyttävän tapahtuman jälkeen tai kun asiasta saadaan tieto. Sok-kivaiheessa ihmiset käyttäytyvät hyvin yksilöllisesti. Jotkut huutavat ja itkevät, toiset lamaantuvat ja seuraavat sivusta ymmärtämättä tapahtunutta todeksi ja kolmannet näyttävät toimivan rauhallisesti ja tehokkaasti huolehtien välttämät-tömistä asioista. Sokkivaiheessa mieli ikään kuin suojautuu

Kriisin vaiheet

asioilta, joita se ei pysty vielä ottamaan vastaan, ja tiedos-taa tapahtuneen vasta vähitellen todeksi.

Reaktiovaiheessa alkaa tapahtuneen käsittely ja su-reminen, tapahtuneen merkitys tiedostetaan ja tunteet pääsevät esiin. Tunteet voivat olla tuskallisen voimakkaita. Mieliala voi ailahdella laidasta laitaan. Kriisissä oleva voi syyttää tapahtuneesta itseään tai muita, raivota ja vihata, olla itkuinen ja seuraavassa hetkessä helpottunut siitä, että elää. Olo voi olla levoton ja hajanainen, voi olla muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Elämän merkityksen tunne voi kadota, voi masentua ja suhde itseen ja ympäristöön on koetuksella. Usein koko keho reagoi järkytykseen: vapisuttaa, sydän ty-kyttää, väsyttää, mutta uni ei tule, päätä särkee, ruokahalu on mennyt tai syö suruun.

Kriisin työstämisvaiheessa tapahtunutta käydään läpi ajattelemalla, muistelemalla, puhumalla, kirjoittamalla ja ehkä kirjallisuuden tai musiikin kautta. Monet kokevat tarvetta kertoa tapahtuneesta yhä uudelleen ja uudelleen. Tunteiden pukeminen sanoiksi, tapahtuneen tarkka kuvailu ja pohtiminen voivat edistää toipumista. Kriisiin liittyy surua ja luopumista. Vähitellen elämästä voi löytyä jälleen myön-teisiä asioita, jotka kriisi peitti näkyvistä.

Vaikeiden kriisien läpikäyminen vaatii paljon fyysistä jaksa-mista ja henkisiä voimavaroja. Asioiden selvittely voi jäädä kesken, jos tuska kasvaa liian suureksi. Pahimman ahdistuk-sen aikana lääkehoito lääkärin ohjeiden mukaan voi auttaa eteenpäin, mutta pitkäaikainen lääkkeisiin tai päihteisiin pakeneminen voi siirtää kriisin käsittelyä ja lisätä ongelmia.

Sureminen ei edisty, jos vaikeat asiat kieltää tai torjuu. Kipeiden tunteiden käsittely on tarpeellista, jotta lohdutta-vat ja parantavat surun tunteet voisivat päästä esille.

Jokaisella on omat keinonsa selviytyä vaikeista elämän-tapahtumista. Selviytymiskeinot muokkautuvat elämänkoke-muksen ja persoonallisuuden mukaan. Selviytymistaitoja voi

Selviytyminen

Uudelleen suuntautumisen vaiheessa ryhdytään rakenta-maan uudelleen tulevaisuutta. Tapahtunut voi jäädä kuin arveksi, joka pysyy, mutta joka ei estä saamasta uutta otetta elämästä. Vähitellen uudet kiinnostuksen kohteet tulevat menetettyjen tilalle. Usko itseen palautuu ja uskallus elää vahvistuu. Voi antaa itselleen oikeuden iloita.

myös kehittää ja harjaannuttaa. Mitä useampia keinoja on käytössä, sitä joustavammin pystyy selviytymään erilaisissa tilanteissa.

Puhuminen auttaa. Kun kertoo muille, mitä on tapahtu-nut ja mitä tuntee, ajattelee ja pelkää, tuntemukset ja pelot saavat nimet ja niitä pystyy paremmin käsittelemään ja hal-litsemaan. Asioista kannattaa puhua niiden oikeilla nimillä, jotta läheiset eivät arastelisi ottaa niitä esiin.

Muiden saman kokeneiden tapaaminen voi lohduttaa. Heidän on helpompi ymmärtää, miltä oikeasti tuntuu.

Tapahtumaan liittyvien tosiasioiden selvittäminen hel-pottaa.

Itkeminen helpottaa. Se on kehon luonnollinen tapa reagoida suruun ja järkytykseen.

Kirjoittaminen voi auttaa selviytymistä. Tapahtuneesta ja kaikista sen esiin nostamista tunteista ja ajatuksista voi pitää päiväkirjaa tai tuntemuksia voi purkaa kirjoittamalla tietyn aikaa useampana päivänä peräkkäin. Joillekin tun-teiden ilmaisu voi olla luontevaa muulla tavoin, esimerkiksi piirtämällä, maalaamalla tai soittamalla.

On hyvä muistaa, että pelottavat ja omituisetkin aja-tukset ja tunteet ovat normaaleja reaktioita epänormaaliin, traumaattiseen tapahtumaan.

Työntekoa ja opiskelua on hyvä jatkaa oman jaksamisen mukaan. Koska keskittyminen voi olla vaikeaa, on paras aloittaa rutiinitehtävistä. Tapahtuneesta kannattaa kertoa esimiehelle ja työtovereille, jotta he ymmärtäisivät.

Kriisi ja suru vievät voimia. Siksi on pidettävä huol-ta itsestä myös kriisin keskellä. On hyvä levätä ja ulkoilla riittävästi sekä syödä säännöllisesti kunnon ateriat. Kehon hyvinvointi edesauttaa myös mielen eheytymistä. Liiallista alkoholin käyttöä on syytä välttää.

Tapahtuma vaikuttaa myös läheisiin. Heidän ajatuksi-aan ja tunteitaan on hyvä kuulla, vaikka joskus surun jaka-minen juuri kaikkein läheisimpien kanssa on vaikeata.

Kriisin keskellä ihminen tarvitsee muita. On hyvä välttää eristäytymistä, ellei koe juuri yksinoloa itselleen parhaaksi selviytymistavaksi.

Kannattaa hakea epäröimättä apua ammattiauttajilta ja vertaisryhmistä, jos omat voimat eivät tunnu riittävän.

SOS-kriisikeskusMaistraatinportti 4 A, 4. krs00240 Helsinki(09) 4135 0510

Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202Ma–pe 9–07, la–su ja pyhäpäivinä klo 15–06

Tukinet – kriisikeskus netissätukinet.net

Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkostomielenterveysseura.fi

Yhteystiedot

Suomen Mielenterveysseura

Suomen MielenterveysseuraMaistraatinportti 4 A

00240 Helsinki

Tukea ja apuamielenterveysseura.fi

Kriisin keskellä ihminen tarvitsee muita.On hyvä välttää eristäytymistä

ellei koe juuri sitä itselleen parhaaksi selviytymistavaksi.

Kannattaa hakea epäröimättä apua ammattiauttajilta ja vertaisryhmistä,jos omat voimat eivät tunnu riittävän.