kuinka tärkeää oman rahan tuoma jousto suomelle on? vesa vihriälä

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Kuinka tärkeää oman rahan tuoma jousto

Suomelle on?

Vesa Vihriälä

13.5.2016



Oman rahan merkitys

• Helpottaa kysynnänsäätelyä lyhyellä aikajänteellä

mahdollistaessaan oman talouden tilasta riippuvat

– Lyhyet korot

– Valuuttakurssit

• Altistaa

– Huonolle kotimaiselle rahapolitiikalle

– Valuuttakurssien suurelle markkinalähtöiselle vaihtelulle

– Mikrotaloudellisille kustannuksille: valuuttoihin liittyvät

transaktiokustannukset, suojauskustannukset, kilpailua

vähentävä vaikutus



Suomen EMU-ratkaisu

• Euro nähtiin vakautta (korot, valuuttakurssit, inflaatio) tuovana

vaihtoehtona huonoksi osoittautuneelle kiinteiden mutta muutettavissa

olevien valuuttakurssien regiimille

• Oma raha ja kelluvat kurssit -vaihtoehto sivuutettiin pienen maan

argumenteilla (alttius markkinapaineille, mikrotaloushaitat)

• Valuuttakurssijouston puute tunnustettiin kyllä ongelmaksi, jos

työmarkkinoiden joustavuus ei lisäänny vallinneesta

• Viime kädessä EMU-jäsenyys kuitenkin poliittinen valinta, joka

kuorrutettiin

– Taloudellisilla argumenteilla

– Juridisilla argumenteilla (EU-jäsenyys => EMU-jäsenyys)



Kokemus

• Ensimmäinen vuosikymmen päätöksestä: toivottua

vakautta ja hyvä kasvu

– Ei kuitenkaan eroa Ruotsiin, joten valuuttakurssiregiimin muutos

ei ratkaiseva puoleen tai toiseen

• 2008 alkanut kriisi ensimmäinen todellinen testi

– Lopputuloksen perusteella Suomi on menestynyt huonosti

• Mutta mikä oman rahan puuttumisen merkitys tässä?

• Kolme näkökulmaa

– Sopeutuminen nykyisessä kriisissä vs. 1990-luvun kriisissä

– Suomi vs. Ruotsi

– Palkkasopeutus Saksan malliin: kuinka paljon olisi auttanut?



Vertailu 1990-luvun kriisiin



BKT:n toipuminen heikompaa kuin 1990-luvulla

80

85

90

95

100

105

110

Q:2007/1Q:1989/1

Q:2008/1Q:1990/1

Q:2009/1Q:1991/1

Q:2010/1Q:1992/1

Q:2011/1Q:1993/1

Q:2012/1Q:1994/1

Q:2013/1Q:1995/1

Q:2014/1Q:1996/1

Q:2015/1Q:1997/1

Bruttokansantuote, 1989Q4=2007/4=100

1989/4=100 2007/4=100



Viennin kehitys aivan erilainen 1990-luvulla:

nopeaa kasvua jo 1991 lopulta alkaen

60

80

100

120

140

160

180

Q:2007/1Q:1989/1

Q:2008/1Q:1990/1

Q:2009/1Q:1991/1

Q:2010/1Q:1992/1

Q:2011/1Q:1993/1

Q:2012/1Q:1994/1

Q:2013/1Q:1995/1

Q:2014/1Q:1996/1

Q:2015/1Q:1997/1

Vienti (tavarat ja palvelut)

1989/4=100 2007/4=100



90-luvulla kulutus sukelsi, mutta lähti 3 vuoden

laskun jälkeen reiluun kasvuun

80

85

90

95

100

105

110

Q:2007/1Q:1989/1

Q:2008/1Q:1990/1

Q:2009/1Q:1991/1

Q:2010/1Q:1992/1

Q:2011/1Q:1993/1

Q:2012/1Q:1994/1

Q:2013/1Q:1995/1

Q:2014/1Q:1996/1

Q:2015/1Q:1997/1

Yksityinen kulutus

1989/4=100 2007/4=100



Investoinnit sukelsivat pitkään 90-luvulla, mutta

tässä vaiheessa jo 3 vuotta kasvussa

40

50

60

70

80

90

100

110

Q:2007/1Q:1989/1

Q:2008/1Q:1990/1

Q:2009/1Q:1991/1

Q:2010/1Q:1992/1

Q:2011/1Q:1993/1

Q:2012/1Q:1994/1

Q:2013/1Q:1995/1

Q:2014/1Q:1996/1

Q:2015/1Q:1997/1

Kiinteät investoinnit

1989/4=100 2007/4=100



Rahapolitiikka nykykriisissä keveämpää, fipo

pääosin keveämpää kuin 90-luvulla

Finanssipolitiikan kireys: Kuusen

päätösperäisen politiikan indikaattori

Rahapolitiikan kireys: 3 kk

rahamarkkinakoron taso

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996

1990-luvulla 2000-luvulla

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

2007/011989/01

2008/011990/01

2009/011991/01

2010/011992/01

2011/011993/01

2012/011994/01

2013/011995/01

2014/011996/01

2015/011997/01


* Helbor ->12/1998, Euribor 1/1999 ->



Markkinoiden kasvu nyt heikompaa

80

90

100

110

120

130

140

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996

Suomen vientimarkkinoiden laajuus (OECD), 2008,1990 = 100

1990s 2000s

Lähde: OECD [90-luku: sisältääkö NL/Venäjää?]



90-luvulla markkinaosuuksissa jyrkkä nousu

60

70

80

90

100

110

120

130

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996

Vientimarkkinamenestys, 2008=1990=100




Suhteelliset nimelliset (NULC) ja reaaliset

(RULC) yksikkötyökustannukset (koko talous)

50,0

55,0

60,0

65,0

70,0

75,0

80,0

85,0

90,0

95,0

100,0

1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012

NULC RULC

Lähde: Etla



Yksikkötyökustannukset (NULC, koko talous)

ja niiden osatekijät kriisien aikana

(a) Labour costs in the 1990s crisis (b) Labour costs since 2008

Lähde: Etla



90-luvun toipuminen vientivetoinen: vienti =>

investoinnit => kulutus

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996

Contribution of demand components to growth in Finland 1990-1996

Net exports of goods andservices

Private investment

Private consumption

Publicconsumption+investment

Inventories & statisticalerror

GDP



2010-11 toipuminen kulutuksen ja asuntoinvestointien

varassa, viennistä ei missään vaiheessa apua, yksityiset

investoinnit viime vuosien heikkouden pääsyy

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Contribution of demand components to growth in Finland 2008-2014

Net exports of goods andservices

Private investment

Private consumption

Publicconsumption+investment

Inventories & statisticalerror

GDP



90-luvulla tuotannon kasvu laajasti eri

toimialoilta

-8,00

-7,00

-6,00

-5,00

-4,00

-3,00

-2,00

-1,00

0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

1991 1992 1993 1994 1995 1996

%

Lähteet: Tilastokeskus, ETLAn laskelmat

Toimialojen kontribuutio BKT:n muutokseen 1990-1996

Alkutuotanto

Metsäteoll.

Kemianteoll.

Sähkö- ja elektr.teoll.

Met.teoll. pl. sähkö- ja ele.

Muut teoll. toimialat

Energia-, vesi- ja jätehuolto

Rakentaminen

Palvelut

BKT perushintaan



ICT-romahdus tuotannon laskun pääsyy, muu

teknologiateollisuus supistunut myös

-10,00-9,00-8,00-7,00-6,00-5,00-4,00-3,00-2,00-1,000,001,002,003,004,005,006,007,008,00

2009 2010 2011 2012 2013 2014

%

Lähteet: Tilastokeskus, ETLAn laskelmat

Alkutuotanto

Metsäteoll.

Kemianteoll.

Sähkö- ja elektr.teoll.

Met.teoll. pl. sähkö- ja ele.

Muut teoll. toimialat

Energia-, vesi- ja jätehuolto

Rakentaminen

Palvelut

BKT perushintaan

Toimialojen kontribuutiot tuotantoon, prosenttiyksikköä



Nykyinen kriisi vs. 90-luvun kriisi

• Toipuminen nyt paljon hitaampaa, vienti perusongelma

• Rahapolitiikka nyt paljon keveämpää, fipo ei ainakaan

kireämpää ; rahoitusjärjestelmä paremmassa kunnossa

• Nyt kustannuskilpailukyvyn paranemisesta ei samanlaista

tukea kasvulle kuin 1990-luvulla

• Syy: työmarkkinat eivät sen joustavampia kuin 90-luvulla

ja valuuttakurssijouston puute

• Erojen taustalla myös:

– Myös markkinakasvu nyt heikompaa

– Shokit luonteeltaan erilaisia (nyt kohdistuneet korkean arvonlisän

tuotantoon ja jakautuneet ajallisesti)

– Nyt ei yhden yrityksen satumaista menestystä toipumisvaiheessa



Vertailu Ruotsiin:

Miten Ruotsi olisi pärjännyt EMUssa?

• Analyyttisesti helpompi ajatuskoe kuin miten Suomen

talous olisi toiminut EMUn ulkopuolella

• Oletus: Ruotsi EMUn jäsen alusta lähtien s.e.

politiikkakorot EKP-korkoja ja efektiiviinen valuuttakurssi

muiden valuuttojen euro-kurssien mukaan Ruotsin

kauppapainoilla

• Simulointi NiGEM-mallilla (Suni & Vihriälä, Etla raportti

49, tammikuu 2016)



Ruotsin lyhyt korko: todellinen korko vs.

EMU-Ruotsin korko

-1

0

1

2

3

4

5

6

1999/1 2001/1 2003/1 2005/1 2007/1 2009/1 2011/1 2013/1

Pe

r ce

nt,

%

Three month interest rates in 1999/1-2014/4

SDINT Simulated



Ruotsin efektiivinen valuuttakurssi: todellinen

ja EMU-Ruotsin kurssi

90

95

100

105

110

115

120

125

1999/1 2001/1 2003/1 2005/1 2007/1 2009/1 2011/1 2013/1

Ind

ex, 1

99

9/1

=1

00

, cu

rren

cyst

ren

gth

ens,

wh

enin

dex

nu

mb

ers

rise

Actual and simulated Swedish Effective Exchange Rates,in 1999/1 - 2014/4

Sweden Simulated



Todellinen ja EMU-Ruotsin BKT sekä Suomen

todellinen BKT

95

105

115

125

135

145

1999/1 2001/1 2003/1 2005/1 2007/1 2009/1 2011/1 2013/1

Ind

ex,

19

99

/1=1

00

Finland 'Sweden in EMU' Sweden



Päätelmiä Ruotsi-simulaation perusteella

• Oma raha auttoi Ruotsin BKT-kasvua kriisin pohjassa =>

olisi luultavasti auttanut myös Suomea

• Mutta hyöty tilapäinen; 2013 lähtien EMU-Ruotsin simuloitu

BKT suurempi kuin toteutunut

• Lisäksi kahden vaihtoehdon ero pienempi kuin Suomen ja

kumman tahansa Ruotsin BKT-vaihtoehdon välillä=>

valuuttaregiimi ei ratkaisevan tärkeä asia

• Muistettava kuitenkin: Ruotsia ei ole kohdannut yhtä isoja

shokkeja => Suomen rapo ja valuuttakurssireaktiot olisivat

luultavasti poikenneet Ruotsin toteutuneista



Kilpailukykyä parantava palkkatason sopeutus

EMU-Suomessa?

• Useat EMU-maat ovat kyenneet parantamaan

kustannuskilpailukykyään palkkasopeutuksella

• Saksa kiinnostava vertailukohta

– Teollisuusmaa

– Ei rahoituskriisiä

– Merkittävä kustannuskilpailukyvyn parannus 2000-luvun alun

jälkeen: maltilliset sopimuskorotukset, negatiiviset liukumat

• Suomen makromallin simulointi (Lehmus ja Vihriälä,

ETLA muistio 47, toukokuu 2016)

a) Sopimuspalkkojen jäädytys vuoden 2010 tasolle

b) Lisäksi 1 prosentin negatiivinen liukuma vuotta kohden



Palkkakehitys Saksassa ja Suomessa

Saksa Suomi

-6

-4

-2

0

2

4

6

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

TES-korotus

Toteutunut palkankorotus

Liukumien vaikutus kumulatiivisesti

0

2

4

6

8

10

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

TES-korotus

Toteutunut palkankorotus

Liukumien vaikutus kumulatiivisesti



Palkkasopeutuksen BKT-vaikutus, %

Sopimuspalkkojen jäädytys

vuoden 2010 tasolle

Jäädytys vuoden 2010 tasolle ja

yhteensä 5 % negatiivinen liukuma

%

%

-1

0

1

2

3

4

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Jousto 1 Jousto 2

-1

0

1

2

3

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Jousto 1 Jousto 2

%



Palkkamaltin työllisyysvaikutukset, 1000 henkeä

Sopimuspalkkojen jäädytys

vuoden 2010 tasolle

Jäädytys vuoden 2010 tasolle ja

yhteensä 5 % negatiivinen liukuma

0

10

20

30

40

50

60

70

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Jousto 1 Jousto 2

0

20

40

60

80

100

120

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Jousto 1 Jousto 2



Vaikutukset reaaliansioihin ja kulutukseen



Yksityisen kulutuksen kehitys ja taso

Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa

Yksityinen kulutus, määrän

kehitys, indeksi 2000=100

Yksityinen kulutus asukasta kohden,

ostovoimakorjattu, EU28=100

90

100

110

120

130

140

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016Lähde ja ennuste: OECD.

90

100

110

120

130

200020022004200620082010201220142016Lähde: AMECO. Ennuste: EU-komissio.

SuomiRuotsi

Saksa

Saksa

Suomi

Ruotsi



Päätelmät simulaatioista

• Saksassa toteutunutta muistuttavalla palkkasopeutuksella

Suomi olisi selvinnyt paremmin nykyisestä kriisistä

– Erityisesti vienti- ja työllisyyskehitys selvästi parempia

• Mutta merkittäväkään palkkajousto ei olisi riittänyt BKT:n

palauttamiseen 2008 tasolle 2016 mennessä ja mitä

todennäköisimmin ei myöskään työllisyyttä

• Palkkasopeutuksen vaikutus ostovoimaan ja kulutukseen

eivät järkyttäviä verrattuna kulutuksen tasoon



Summa summarum

• Oman rahan puute on hidastanut Suomen toipumista heikon

palkkajoustavuuden oloissa; Saksan tapainen joustavuus

olisi pienentänyt työllisyysmenetyksiä tuntuvasti

• Suomen hidas toipuminen kriisistä ei kuitenkaan johdu

yksinomaan oman rahan puutteesta

– Shokit isoja ja usealle vuodelle jakautuneita

– Korkotason osalta EKP:n rahapolitiikka on ollut hyvin elvyttävää

– Valuuttakurssijousto hyödyllistä vain siltä osin kuin reaalipalkkojen

joustamattomuus johtuu nimellispalkkajäykkyydestä

• Pidemmän päälle menestys riippuu muista tekijöistä kuin

palkkajoustavuudesta

• EMU-jäsenyyden poliittiset perusteet eivät liene muuttuneet



Kiitos



Yrityssektorin tuottavuus Suomessa ja Ruotsissa

Yrityssektorin tuottavuus Yrityssektorin tuottavuus,

toimialarakenne vakioitu

Lähde: EUKlems, Etlan laskelmat



Työvoimakustannukset tuntia kohden

Yrityssektori, toimialavakioitu:

yritykset keskimäärin (”within”)

Tehdasteollisuus, toimialavakioitu:





Kilpailukyky reaalisilla

yksikkötyökustannuksilla mitattuna

Yrityssektori, toimialavakioitu:


Tehdasteollisuus, toimialavakioitu:



kuinka tärkeää oman rahan tuoma jousto suomelle on? vesa vihriälä

Government & Nonprofit