kuntien teknisen toimen asiantuntijat kuntainfraselvitys 2017-2018 · 2018. 3. 26. · 3 23.3.2018...

Kuntainfraselvitys 2017-2018Kuntien teknisen toimen asiantuntijat

Taloustutkimus Oy

22.3.2018

Pasi Holm

Juha Lemmetyinen

SISÄLLYSLUETTELO

▪ Kunnan korjausvelan taso suhteessa referenssikuntiin

▪ Teknisen toimen asiantuntijoiden arviot yhdyskuntateknisen rakenteiden kunnossapidon arvosta eri toimijoiden kesken

▪ Teknisen toimen asiantuntijoiden arviot kilpailutettujen hankintojen prosenttiosuudesta kunnan yhdyskuntateknisten rakenteiden uudistuotannon ja perusparannushankkeiden vuosiarvosta

▪ Pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta

▪ Korjausvelan määrä, dokumentointi ja korjausvelan lyhentämissuunnitelma

▪ Koneluettavien tietomallien toimittaminen urakoitsijoille

▪ Infrahankkeiden kustannusten ja aikataulujen dokumentointi

▪ Luottamushenkilöiden kiinnostuneisuus käynnissä olevien infrahankkeiden aikataulujen ja kustannusarvioiden pitävyydestä

LIITETIEDOT

▪ Laadunvarmistus Taloustutkimuksessa ja erillistutkimusten julkaisuohjeet

23.3.2018 17463 Infra ry - kuntien teknisen toimen asiantuntijat, PHO, JLM2

Johdanto

Tutkimuksen sisältö ja tavoitteet

▪ Kuntien teknisen toimen asiantuntijoille osoitetun tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Rakennusteollisuus RT:ninfratoimialan toimeksiannosta. Tutkimuksessa selvitetään kuntien teknisen toimen asiantuntijoiden näkemyksiä oman kunnan yhdyskuntateknisten rakenteiden laadusta ja kunnossapidon tarpeista. Lisäksi tutkimuksella selvitetään, mitkä ovat kuntien lähitulevaisuuden näkymät ja haasteet yhdyskuntateknisten rakenteiden ja palveluiden suhteen.

Tutkimusaineiston keruu

▪ Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina (CATI = Computer Aided Telephone Interview) Taloustutkimuksen omassa puhelinhaastattelukeskuksessa Helsingin Vallilassa. Puhelinhaastatteluihin vastasi 20.11-14.12.2017 välisenä aikana 50 henkilöä. Yhden puhelinhaastattelun kesto oli noin 20 minuuttia ja puhelinhaastattelut teki yksi koulutettu tutkimushaastattelija.

▪ Yhteystiedot tutkimusta varten saatiin Bisnode Oy:n ylläpitämästä Selector -palvelusta (Bisnode-yritysrekisteri, Kumpulantie 3, 00520 Hki).


Johdanto

Tietojen käsittely ja raportointi

▪ Tutkimusaineiston tietokoneajot on tehty Taloustutkimuksen laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Otosta ei ole painotettu.

▪ Tulokset esitetään pääosin graafisessa muodossa. Kaikki asiakkaiden sanalliset vastaukset (=vastaukset avoimiin kysymyksiin) löytyvät erillisestä Excel -tiedostoliitteestä listattuna sanasta sanaan. Taloustutkimuksessa RT infratoimialan toimeksiantamastatutkimuksesta on vastannut tutkimusjohtaja Pasi Holm ja tutkimuspäällikkö Juha Lemmetyinen. Taulukkoajot ja esitysgraafit on tehnyt analyytikko Leena Euranto.

Laadun varmistus

▪ SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle ISO 20252 markkinatutkimussertifikaatin ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu tämän standardin sekä Suomen lakien mukaisesti. Lisäksi Taloustutkimus on projektissa noudattanut ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä.


Suuret kunnat, n=15Keskisuuret kunnat, n=21

Pienet kunnat, n=14


Tutkimusnäytteen kunnat

Suuret kunnat eli ns. kehtokunnat:

• Helsinki• Espoo• Tampere• Vantaa• Oulu• Turku• Jyväskylä• Lahti• Kuopio• Kouvola• Pori• Joensuu• Lappeenranta• Hämeenlinna• Vaasa• Rovaniemi• Seinäjoki• Mikkeli• Kotka• Salo

Keskisuuret kunnat, ryhmän jako väestömäärän mukaan:

• Ryhmän suurin kunta, väkiluku v. 2016, 50144 hlöä• Ryhmän pienin kunta, väkiluku v. 2016, 16279 hlöä

• Keskisuurten kuntien näyte satunnaistettiin oman kiintiön sisällä

Pienet kunnat, jako väestömäärän mukaan:

• Ryhmän suurin väkiluku v. 2016, 16267 hlöä• Ryhmän pienin, väkiluku v. 2016, 50 hlöä

• Pienten kuntien haastatteluja varten tehtiin ns. harkintaotos, johon sisällytettiin ryhmän 40 väestöllisesti suurinta kuntaa. Näistä tehtiin n=14 haastattelua.


Q1 Vastaajat edustavat seuraavia kuntatyyppejä

Vastaajat = 50

30

42

28

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Suuret (kehtokunnat)

Keskisuuret kunnat

Pienet kunnat

%


%

%

%

Teknisen toimen asiantuntijoiden arvio

kuntansa korjausvelan tasosta


▪ Kolmasosa kuntien teknisen toimen asiantuntijoista arvioi, että omassa kunnassa vesihuollon korjausvelka on jonkin verran suurempi verrattuna omiin referenssikuntiin.

▪ Vesihuollon korjausvelan arvioinnissa on eniten hajontaa teknisen toimen asiantuntijoiden välillä.

▪ Liikenneväylien ja puistojen osalta enemmistö teknisen toimen asiantuntijoista pitää korjausvelan tasoa samana kuin omissa referenssikunnissa.

▪ Kunnan koolla ei ole merkitystä, kun korjausvelan tasoa vertaillaan eri kuntien kesken.


Vastaajat =

Q1.1 Korjausvelan taso referenssikuntiinne verrattuna

50

4

2

30

20

14

42

56

54

12

18

22

4

2

8

8

2

2

3,20

3,02

2,76

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Vesihuolto (vesijohto javiemäriverkot)

Liikenneväylät (sisältäentiet/kadut, kevyen liikenteen

väylät ja sillat)

Puistot ja muut yleiset alueet

%

5 selvästi suurempi 4 vähän suurempi 3 samaa tasoa 2 vähän pienempi 1 selvästi pienempi eos Keskiarvo


Vastaajat =

3,07

3,07

2,73

3,10

3,28

2,75

2,86

3,21

2,79

1 2 3 4 5

Liikenneväylät (sisältäen tiet/kadut, kevyenliikenteen väylät ja sillat)

Vesihuolto (vesijohto ja viemäriverkot)


Kehtokunnat (n=15)

Keskisuuret kunnat (n=21)

Pienet kunnat (n=14)

Q1.1 Korjausvelan taso referenssikuntiinne verrattuna

50 Keskiarvo 5 – 1, 5=selvästi suurempi…1=selvästi pienempi


Teknisen toimen asiantuntijoiden arvio yhdyskuntateknisen rakenteiden

kunnossapidon arvon jakautumisesta eri toimijoiden kesken


▪ Kuntien teknisen toimen asiantuntijat arvioivat liikenneväylien kunnossapidon jakautuvan melko tasaisesti oman tuotannon (julkinen sektori), yksityisen valtakunnallisen ja paikallisen yksityisen palvelutuotannon kesken. Suurissa kunnissa (ns. KEHTO-kaupungit) käytetään jonkin verran muita kuntia enemmän valtakunnallisten yksityisten palveluita.

▪ Liikenneväylien talvihoito sen sijaan painottuu oman tuotannon ja yksityisen paikallisen palvelutuotannon välille siten, että yksityisellä paikallisella on hieman suurempi osuus kokonaistasolla. Suurissa (KEHTO-kaupungit) kunnissa painotetaan erityisesti omaa (julkista) tuotantoa.

▪ Vesihuollossa ja puistojen sekä muiden yleisten alueiden hoidossa jaot eri toimijoiden kesken ovat selvimpiä. Esimerkiksi vesihuollosta vastaa oma palvelutuotanto kahdessa kunnassa kolmesta. Puistojen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidon osalta julkisen palvelun osuus on vieläkin suurempi, oma palvelutuotanto vastaa siitä seitsemässä kunnassa kymmenestä.

▪ Julkisen sektorin oman työn osuus on liikennevälien kunnossapidosta 34-38 prosenttia.

▪ Suurissa kunnissa eli maakuntien keskuskaupungeissa ja muissa suurissa kunnissa, julkisen sektorin oman työn osuus liikenneväylien talvikunnossapidosta on poikkeuksellisen suuri (60 prosenttia) verrattuna pienempiin kuntiin.


Teknisen toimen asiantuntijoiden (n=50)

Oma tuotanto(julkinen sektori)

%-osuuksien keskiarvo

Yksityiset valta-kunnalliset yritykset


Yksityiset paikalliset yritykset


Liikenneväylien kunnossapito

34 % 43 % 23 %

Liikenneväylien talvihoito

38 % 17 % 45 %

Vesihuolto 66 % 8 % 26 %

Puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito ja kunnossapito

70 % 10 % 20 %

Teknisen toimen asiantuntijoiden arvio yhdyskuntateknisen rakenteiden kunnossapidon arvosta eri toimijoiden kesken (Jako-osuuden keskiarvo)


Vastaajat =

34

50

16

40

35

25

25

46

29

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Julkiset toimijat

Valtakunnalliset yksityiset

Paikalliset yksityiset

%

Kehtokunnat (n=15)



Q1.3a Eri toimijoiden prosentuaalinen osuus yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapidon arvosta vuodessa? A. Liikenneväylien kunnossapito - %-osuuksien keskiarvot.

50


Vastaajat =

60

18

23

36

10

54

18

26

56

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Julkiset toimijat



%

Kehtokunnat (n=15)



Q1.3b Eri toimijoiden prosentuaalinen osuus yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapidon arvosta vuodessa? B. Liikenneväylien talvihoito - %-osuuksien keskiarvot.

50


Vastaajat =

71

9

21

71

5

24

54

13

34

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Julkiset toimijat



%

Kehtokunnat (n=15)



Q1.3c Eri toimijoiden prosentuaalinen osuus yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapidon arvosta vuodessa? C. Vesihuolto - %-osuuksien keskiarvot.

50


Vastaajat =

61

17

22

74

5

21

71

11

17

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Julkiset toimijat



%

Kehtokunnat (n=15)



Q1.3d Eri toimijoiden prosentuaalinen osuus yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapidon arvosta vuodessa?D. Puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito ja kunnossapito - %-osuuksien keskiarvot.

50


Kunnan pääasiallinen kilpailutus-ja sopimusmalli eri

yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapidossa


▪ Seuraavaksi tarkastellaan sitä, millaisilla sopimusmalleilla/kilpailutustavoilla muut kuin kunnan viraston työt kilpailutetaan

▪ Liikenneväylien kunnossapidon osalta 44 % kunnista kilpailuttaa kohteet tai kunnossapitoalueet markkinoilla. Neljäsosassa kunnista kunnan/kuntayhtymän liikelaitos hoitaa liikenneväylien kunnossapidon. Viidesosa kunnista kilpailuttaa markkinoilla puitesopimuskumppanit ja valitsee näistä eri kohteiden palveluntuottajat. Keskikokoiset ja pienet kunnat käyttävät kilpailutusta jonkin verran useammin kuin kehtokunnat.

▪ Kokonaistasolla vesihuollon ja puistojen sekä muiden yleisten alueiden osalta tilanne on selvempi. Enemmistö kunnista ilmoittaa, että kunta tai kunnan/kuntayhtymän liikelaitos hoitaa sekä vesihuollon ja puistojen sekä muiden yleisten alueiden kunnossapidon. Jos kilpailutusta markkinoilla tehdään näiden yhdyskuntateknisten rakenteiden suhteen, sitä tapahtuu jonkin verran useammin pienissä ja keskisuurissa kunnissa kuin kehtokunnissa.


Vastaajat =

Q1.4 Mikä on omalla vastuualueellanne pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapitoon liittyen

50

26

54

58

44

16

18

22

14

8

8

6

12

10

4

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Liikenneväylät

Vesihuolto


%

kunta tai kunnan/kuntayhtymän liikelaitos hoitaapääasiallisesti kunnossapidon

kilpailutamme kohteet tai kunnossapitoalueet markkinoilla

kilpailutamme markkinoilla puitesopimuskumppanitja valitsemme kuhunkin kohteeseen tai alueeseen palveluntuottajan heidän joukostaan

muu hankekohtainen sopimusmalli

Eos


Vastaajat =

Q1.4 Mikä on omalla vastuualueellanne pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapitoon liittyen Liikenneväylät

50

26

47

19

14

44

40

43

50

22

13

19

36

8

19

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%





Eos


Vastaajat =

Q1.4 Mikä on omalla vastuualueellanne pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapitoon liittyenVesihuolto

50

54

60

38

71

16

13

14

21

14

13

19

7

6

14

10

13

14

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%





Eos


Vastaajat =

Q1.4 Mikä on omalla vastuualueellanne pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapitoon liittyenPuistot ja muut yleiset alueet

50

58

67

43

71

18

7

24

21

8

7

10

7

12

13

19

4

7

5

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat

Keskisuuret kunnat

Pienet kunnat

%





Eos


Teknisen toimen asiantuntijan oma mielipide parhaimmasta tavasta toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai kilpailutus


▪ Seuraavaksi teknisen toimen asiantuntijoilta kysyttiin, mikä olisi heidän itsensä mielestä paras malli toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai -kilpailutus. Kysymys kysyttiin neljän eri yhdyskuntateknisen palvelun osalta.

▪ Kokonaistasolla liikenneväylien kunnossapidon ja talvihoidon suhteen selvä enemmistö teknisen toimen asiantuntijoista suosii kilpailutusta monivuotisella sopimuksella. Lisäksi monivuotisten sopimusten tekeminen on suosiossa erityisesti KEHTO-kaupungeissa.

▪ Vesihuollon ja puistojen sekä muiden yleisten alueiden suhteen vastaukset jakautuvat hieman enemmän. Joka tapauksessa näidenkin yhdyskuntateknisten rakenteiden suhteen suuri osa virkamiehistä suosii monivuotisia sopimuksia kilpailutusten perusteella. Toisaalta reilu neljäsosa virkamiehistä suosii myös kunnan tai kuntayhtymän tekemää omaa työtä. Lisäksi puitesopimukset saavat jonkin verran kannatusta.

▪ Kehtokunnissa kilpailutukset monivuotisilla sopimuksilla vesihuollon ja puistoalueiden suhteen ovat jonkin verran suositumpia kuin pienissä ja keskisuurissa kunnissa.


Vastaajat =

Q1.5 Mikä olisi omasta mielestänne paras malli toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai -kilpailutus seuraavien yhdyskuntateknisten palveluiden osalta?

50

4

2

28

26

10

10

18

14

68

80

38

48

8

4

2

2

4

8

4

6

4

6

6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Liikenneväylien kunnossapito

Liikenneväylien talvihoito

Vesihuolto

Puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito ja kunnossapito

%

Kunnan tai kuntayhtymän omana työnä Puitesopimus Kilpailutus monivuotisella sopimuksella Kilpailutus vuosisopimuksella Hankintakohtainen kilpailutus Muu

• Kuntien teknisen toimen asiantuntijoiden selvä enemmistö suosii liikenneväylien kunnossapidossa ja talvihoidossa kilpailutuksia monivuotisilla sopimuksilla.


Vastaajat =

Q1.5 Mikä olisi omasta mielestänne paras malli toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai -kilpailutus seuraavien yhdyskuntateknisten palveluiden osalta? Liikenneväylien kunnossapito

50

4

10

10

14

14

68

87

57

64

8

7

14

4

14

6

7

5

7

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%


KEHTOKUNNISSA KOROSTUU TARVE KILPAILUTUKSILLE MONIVUOTISILLA SOPIMUKSILLA


Vastaajat =

Q1.5 Mikä olisi omasta mielestänne paras malli toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai -kilpailutus seuraavien yhdyskuntateknisten palveluiden osalta? Liikenneväylien talvihoito

50

2

5

10

7

5

21

80

87

81

71

4

5

7

4

7

5

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%


KEHTOKUNNISSA KOROSTUU TARVE KILPAILUTUKSILLE MONIVUOTISILLA SOPIMUKSILLA


Vastaajat =

Q1.5 Mikä olisi omasta mielestänne paras malli toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai -kilpailutus seuraavien yhdyskuntateknisten palveluiden osalta? Vesihuolto

50

28

13

33

36

18

13

14

29

38

60

33

21

2

7

8

10

14

6

7

10

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%



Vastaajat =

Q1.5 Mikä olisi omasta mielestänne paras malli toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai -kilpailutus seuraavien yhdyskuntateknisten palveluiden osalta? Puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito ja kunnossapito

50

26

13

29

36

14

13

10

21

48

53

52

36

2

7

4

5

7

6

13

5

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%



Mikä taho hoitaa pääsääntöisesti yhdyskuntatekniikan uudistuotannon ja

perusparannushankkeet?


Vastaajat =

Q2.1 Mikä taho hoitaa pääsääntöisesti omalla vastuualueellanne kunnan uudistuotannon ja perusparannushankkeet yhdyskuntateknisten rakenteiden osalta?

50

4

4

2

4

4

6

4

40

34

56

54

46

34

2

6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Liikenneväylät (sis. tiet/kadut, kevyen liikenteen väylät ja sillat)

Vesihuolto (vesijohto ja viemäriverkot)


%

Kunnanliikelaitos

Kuntayhtymän liikelaitos

Kunnan omistama osakeyhtiö

Kuntayhtymän osakeyhtiö

Kunnanvirasto

Yksityinen palveluntarjoaja

En osaa sanoa


Kilpailutettujen hankintojen osuus uudistuotannon ja

perusparannushankkeiden arvosta


▪ Teknisen toimen asiantuntijat arvioivat liikenneväylien uudistuotannon ja perusparannushankkeiden jakautuvan melko tasaisesti oman tuotannon (julkinen sektori) ja yksityisen palvelutuotannon kesken.

▪ Kokonaistasolla vesihuollon osalta suositaan omaa palvelutuotantoa enemmän kuin yksityistä. Yksityisten valtakunnallisten ja paikallisten yksityisten toimijoiden osuudet ovat hyvin lähellä toisiaan.

▪ Puistojen ja muiden yleisten alueiden uudistuotannossa ja perusparannushankkeissa jaot eri toimijoiden kesken ovat selvimpiä. Kokonaistasolla puistojen ja muiden yleisten alueiden osalta oman tuotannon osuus on lähes puolet. Seuraavaksi useimmiten käytetään paikallista yksityistä palvelutuotantoa (kokonaistasolla osuus 34 %). Valtakunnallisten yksityisten osuus on pienin, kokonaistasolla 18 %.


Teknisen toimen asiantuntijat (n=50)

Oma tuotanto(julkinen sektori)


Yksityiset valta-kunnalliset yritykset


Yksityiset paikalliset yritykset


Liikenneväylät 30 % 33 % 37 %

Vesihuolto 40 % 28 % 32 %


48 % 18 % 34 %

Q2.2 Arvionne mukaan kilpailutettujen hankintojen %-osuus kunnan yhdyskuntateknisten rakenteiden uudistuotannon ja perusparannushankkeiden

arvosta vuodessa


Vastaajat =

29

33

38

43

23

34

10

47

43

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Julkiset toimijat



%

Kehtokunnat (n=15)



Q2.2a Kilpailutettujen hankintojen prosentuaalinen osuus kunnan yhdyskuntateknisten rakenteiden uudistuotannon ja perusparannushankkeiden arvosta vuodessa?A. Liikenneväylät

50


Vastaajat =

30

33

36

48

21

31

38

33

29

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Julkiset toimijat



%

Kehtokunnat (n=15)



Q2.2b Kilpailutettujen hankintojen prosentuaalinen osuus kunnan yhdyskuntateknisten rakenteiden uudistuotannon ja perusparannushankkeiden arvosta vuodessa?B. Vesihuolto

50


Vastaajat =

43

24

33

51

13

36

47

20

33

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Julkiset toimijat



%

Kehtokunnat (n=15)



Q2.2c Kilpailutettujen hankintojen prosentuaalinen osuus kunnan yhdyskuntateknisten rakenteiden uudistuotannon ja perusparannushankkeiden arvosta vuodessa?C. Puistot ja muut yleiset alueet

50


Pääasiallinen sopimusmalli tai kilpailutustapa yhdyskuntateknisessä

uudisrakentamisessa ja perusparannushankkeissa


▪ Seuraavaksi teknisen toimen asiantuntijoilta kysyttiin mikä on pääasiallinen sopimusmallinne tai kilpailutustapa eri yhdyskuntateknisten rakenteiden uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta.

▪ Selkeä enemmistö teknisen toimen asiantuntijoista ilmoittaa oman kunnan käyttävän kilpailutuksia kaikkien uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta.

▪ Pieni poikkeus on puistojen ja muiden yleisten alueiden kohdalla, joiden osalta kolmasosa asiantuntijoista sanoo kunnan käyttävän omaa tuotantoa.


Vastaajat =

Q2.3 Mikä on pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta?

50

10

20

32

78

72

56

4

2

8

8

6

4

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Liikenneväylät (sis. tiet/kadut,kevyen liikenteen väylät ja sillat)

Vesihuolto (vesijohto javiemäriverkot)


%

kunta tai kunnan/kuntayhtymän liikelaitos vastaauudistuotannosta pääasiallisesti

kilpailutamme uudisrakentamisen kohteet tai alueet markkinoilla

kilpailutamme markkinoilla puite-sopimuskumppanit ja valitsemme kuhunkin uudisrakentamisen kohteeseen tai alueeseenpalveluntuottajan heidän joukostaan



Vastaajat =

Q2.3 Mikä on pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta? Liikenneväylät

50

10

13

14

78

67

71

100

4

13

8

7

14

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%






Vastaajat =

Q2.3 Mikä on pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta? Vesihuolto

50

20

20

24

14

72

60

71

86

2

7

6

13

5

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%






Vastaajat =

Q2.3 Mikä on pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta? Puistot ja muut yleiset alueet

50

32

40

38

14

56

40

52

79

8

13

5

7

4

7

5

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%






Korjausvelan määrän selvittäminen, selvitysten dokumentointi ja

korjausvelan lyhentämissuunnitelma


Vastaajat =

Q3.1 Onko kunnassanne selvitetty yhdyskuntateknisten rakenteiden ja järjestelmien korjausvelan määrä?

50

12

20

14

56

67

62

36

26

24

57

6

13

7

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%

Kyllä kattavasti Kyllä osittain Ei juurikaan Ei ollenkaan


• Yhdyskuntateknisten rakenteiden ja järjestelmien korjausvelan määrän selvittäminen on pienissä kunnissa muita kuntia harvinaisempaa.

Vastaajat =

KUNNASSA SELVITETTY YHDYSKUNTATEKNISEN KORJAUSVELAN MÄÄRÄÄQ3.2 Onko kunnassanne dokumentoitu korjausvelan arviointien tulokset

34

6

13

68

85

63

40

24

15

19

60

3

6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=13)


Pienet kunnat (n=5)

%

Kyllä, tiedot on viety kunnan yhteisiin tietojärjestelmiin

Kyllä, tiedot ovat oman asiantuntijayksikön käytettävissä sähköisessä muodossa (tietokoneella)

Kyllä, tiedot ovat asiantuntijoidenmuistissa (esim. omalla tietokoneella)

Ei ole dokumentoitu

Ei osaa sanoa


Vastaajat =

Q3.3 Onko kunnassanne pitkäjänteistä korjausvelan lyhentämissuunnitelmaa?

50

46

67

48

21

54

33

52

79

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%

Kyllä Ei Ei osaa sanoa


Onko kunnassanne painopistealueita korjausvelan lyhentämisessä?

Poimintoja avoimesta palautteesta:

▪ ”Eri rakenteiden osalta kunnossapitokohteet luokiteltu tärkeysjärjestykseen.”

▪ ”Liikenneväylien korjausvelan pienentäminen, seuraavan vesihuollon laajemmat saneeraukset.”

▪ ”On monivuotinen korjaussuunnitelma, mikä etenee aika järjestyksessä ja osin tarpeen mukaan.”

▪ ”Aluesaneeraukset tehdään alueella missä eniten vesihuollossa ongelmia.”

▪ ”Huonokuntoisen vesihuollon korjaus ja samassa yhteydessä katurakenteiden korjaus. Pyritään kohtalaiseen tasoon vuosittain.”

▪ ”Pohjavesialueilla olevat verkostot ovat ykköskategoriassa. Vanhimmat, turvallisuudeltaan puutteelliset tieväylät kakkosena.”

▪ ”Korjataan vesihuollossa ja kaduilla siellä missä tarvitaan, iän mukaan pääsääntöisesti.”

▪ ”Painopistealue on uudisrakentamisen ja peruskorjausrakentamisen synergian löytäminen. Panostetaan viihtyvyyteen enemmänkin kuin vain rakenteiden kunnostamiseen.”


Digitalisaatio: koneluettavien tietomallien käyttöaste


Vastaajat =

Q4.1 Toimittaako kuntanne palveluhankinnoissa urakoitsijoille koneluettavia tietomalleja?

50

52

73

52

29

48

27

48

71

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%



KUNTA TOIMITTAA PALVELUHANKINNOISSA URAKOITSIJOILLE KONELUETTAVIA TIETOMALLEJA, n=26

Q4.2 Osaatteko arvioida kuinka suuressa osassa hankintoja toimitetaan koneluettavat tietomallit?

26

8

9

25

15

18

9

25

19

9

36

27

18

45

15

27

25

15

18

9

25

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=11)


Pienet kunnat (n=4)

%

alle 10 % 10–29 % 30–49 % 50–79 % 80–100 % Eos


Infrahankkeiden kustannusten ja aikataulujen seuranta ja niiden

dokumentointi



▪ Teknisen toimen asiantuntijoilta kysyttiin myös miten tarkasti oma kunta seuraa infrahankkeiden kustannuksia.

▪ Kolmasosa asiantuntijoista sanoo infrahankkeiden kustannusseurannan olevan omassa kunnassa täysin riittävällä tasolla. Hieman yli puolet kokee kustannusseurannan olevan melko riittävää ja vain kymmenesosa sanoo seurantaa tehtävän jonkin verran.

▪ Teknisen toimen asiantuntijoiden mielestä infrahankkeiden aikatauluja seurataan kustannuskehitystä tarkemmin ja lähes kolme viidestä sanoo seurannan olevan täysin riittävää.

▪ Myös hankekohtaista kustannus- ja aikatauluseurantaa dokumentoidaan teknisen toimen asiantuntijoiden mielestä riittävästi.

Vastaajat =

Q5.1 Miten tarkasti kuntanne seuraa infrahankkeiden kustannuksia?

50

36

53

24

36

54

40

67

50

10

7

10

14

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%

Täysin riittävästi Melko riittävästi Jonkin verran Ei juurikaan eos


Vastaajat =

Q5.1 Miten tarkasti kuntanne seuraa infrahankkeiden aikatauluja?

50

58

67

57

50

36

27

38

43

6

7

5

7

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%

Täysin riittävästi Melko riittävästi Jonkin verran Ei juurikaan eos


Vastaajat =

Q5.3 Dokumentoidaanko hankekohtaista kustannus- ja aikatauluseurantaa riittävästi?

50

78

73

76

86

22

27

24

14

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%



Teknisen toimen asiantuntijoiden arvio oman kunnan luottamushenkilöiden

kiinnostuneisuudesta seurata infrahankkeita


Vastaajat =

Q6.1 Ovatko luottamushenkilöt teknisen toimen asiantuntijoiden mielestä kiinnostuneita infrahankkeiden aikataulujen ja kustannusarvioiden pitävyydestä?

50

90

87

90

93

10

13

10

7

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

KUNTATYYPPI

Kehtokunnat (n=15)



%

Kyllä Ei ei osaa/ei halua vastata



▪ Teknisen toimen asiantuntijoille luettiin neljä vaihtoehtoa, joilla kuvattiin oman kunnan luottamushenkilöiden toimintatapaa liittyen infrahankkeiden aikataulujen ja kustannusarvioiden käsittelyyn. Vaihtoehdot olivat:

1. Kaikkien merkittävimpien hankkeiden aikatauluja kustannusarviot käsitellään säännöllisesti

2. Hankkeiden aikatauluja kustannusarvioita käsitellään epäsäännöllisesti

3. Ainoastaan suuremmat kustannusylitykset ja aikataulumuutokset tuodaan tiedoksi

4. Hankkeiden aikataulujen ja kustannusarvioiden pitävyyttä ei käsitellä

➢ Myös ei halua sanoa/ei osaa sanoa -vaihtoehto mahdollinen, mutta sitä ei luettu vastaajille

▪ Yli puolet asiantuntijoista (56 %) ilmoittaa, että kaikkien merkittävimpien hankkeiden aikatauluja kustannusarviot käsitellään säännöllisesti.

▪ Noin kolmasosa asiantuntijoista sanoo, että ainoastaan suuremmat kustannusylitykset ja aikataulumuutokset tuodaan luottamushenkilöiden tietoon.

Vastaajat =

LUOTTAMUSHENKILÖT KIINNOSTUNEITA INFRAHANKKEISTAQ6.2 Mikä seuraavista kuvaa mielestänne parhaiten oman kuntanne valtuutettujen toimintatapaa

45

56 11 31 2

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

%

Kaikkien merkittävimpien hankkeiden aikatauluja kustannusarviot käsitellään säännöllisesti

Hankkeiden aikatauluja kustannusarvioita käsitellään epäsäännöllisesti

Ainoastaan suuremmat kustannusylitykset ja aikataulumuutokset tuodaan tiedoksi

Hankkeiden aikataulujen ja kustannusarvioiden pitävyyttä ei käsitellä

Ei halua/ei osaa sanoa


LIITETIEDOT


Laadunvarmistus Taloustutkimuksessa

▪ SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle ISO 20252 -toimialasertifikaatin, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu tämän standardin sekä Suomen lakien mukaisesti.

▪ Taloustutkimus käsittelee aina kaikkia tutkimuksiin liittyviä, sekä asiakkailta saatuja että tutkimuksen yhteydessä syntyneitä, tietoja ehdottoman luottamuksellisina.

▪ Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä.

▪ Taloustutkimus ei ole käyttänyt alihankkijoita tässä tutkimuksessa.

Erillistutkimuksen tulosten julkaiseminen ja edelleen luovuttaminen▪ Tutkimuksen tilaaja voi julkistaa tilaamansa tutkimuksen tuloksia, kunhan julkaistut tulokset eivät ole harhaanjohtavia.

▪ Kun tutkimustuloksia julkaistaan, tulee selvästi erottaa tulokset ja niiden tulkinta.

▪ Julkistamisen yhteydessä on aina mainittava tutkimuksen nimi, toteutusaika ja tutkimuksen tekijä, Taloustutkimus Oy.

▪ Toivomme, että lähetätte suunnittelemanne julkaisun (lehtiartikkeli, verkossa julkaistavat tiedot ym.) Taloustutkimus Oy:hyn tarkastettavaksi ennen julkaisemista. Lisäksi toivomme, että toimitatte meille tiedon siitä, missä ja milloin asia julkaistaan, jotta voimme vastata meille mahdollisesti tuleviin kyselyihin.

▪ Olemme mielellämme avuksi viestinnässänne.


Taloustutkimus Oy

Lemuntie 9

00510 Helsinki

Pasi Holm

Juha Lemmetyinen


kuntien teknisen toimen asiantuntijat kuntainfraselvitys 2017-2018 · 2018. 3. 26. · 3 23.3.2018...

Documents