Kuopion yliopiston laadunvarmistus�järjestelmän auditointi

Tauno Kekäle • Antti Ilolakso • Nina Katajavuori •Mirja Toikka • Kati Isoaho

KORKEAKOULUJENARVIOINTINEUVOSTONJULKAISUJA

�:����

ISBN 952-206-028-3 (painettu)ISBN 952-206-029-1 (pdf)ISSN 1457-3121

Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto

Kansi: Juha IlonenLayout: Pikseri Julkaisupalvelut

Tammer-Paino OyTampere 2006

Esipuhe

Korkeakoulujen arviointineuvosto on kehittänyt korkeakoulujen laadunvar-mistusjärjestelmien auditointimenettelyn osoittamaan kansainvälisesti, ettäSuomessa on pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinenlaadunvarmistus.

Laadunvarmistuksessa on kyse luottamuksen, kehittämisen ja kontrollinkolmiyhteydestä. Auditointi on keskeinen kansainvälinen arviointivirtaus, jokakontrollinäkökulmansa lisäksi mahdollistaa kehittävän arvioinnin ja kunnioit-taa korkeakoulujen autonomian periaatetta sekä luottamusta korkeakoulujenviimekätiseen vastuuseen koulutuksensa laadusta. Korkeakoulujen arviointi-neuvosto on halunnut pitää edelleen kiinni omaksumastaan kehittävän arvi-oinnin periaatteesta, joka auditoinnissa näyttäytyy dialogisuutena arviointi-neuvoston ja korkeakoulujen välillä sekä auditoitavan laadunvarmistusjärjes-telmän ominaispiirteiden huomioon ottamisena auditoinnin käytännön toteu-tuksessa. Lisäksi raporttiin sisällytetään aina suosituksia tukemaan korkeakou-luja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että useat koulutusohjelmia akkreditoivat maatovat palaamassa tai siirtymässä laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Kan-salliset laadunvarmistuksen variaatiot auditoinnin ja akkreditoinnin soveltami-sessa tulevat todennäköisesti kuitenkin säilymään. Eurooppalaiset laadunvar-mistuksen standardit ja periaatteet eivät ole kahle, vaan kehikko, joka antaamahdollisuuksia kansallisiin menetelmällisiin ratkaisuihin ja sovellutuksiin.Luottamuksen, kehittämisen ja kontrollin painotukset voivat vaihdella korkea-koululaitoksen ja yhteiskunnan kehitysvaiheiden mukaan ajallisesti ja alueel-lisesti. Kansainvälisen keskustelun ja yhteistyön jatkuva lisääminen korkeakou-lutuksen laadunvarmistuksen eri tasoilla on se luova ja järkevä toimintatapa,jolla parhaat käytännöt tulevat esiin ja käyttöön. Yksityiskohtaisen eurooppa-laisen tai globaalin yhdenmukaistamisen tavoitetta on vaikea uskoa korkea-koululaitoksen innovatiiviseksi kehittämisperiaatteeksi.

Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti auditoinnit keväällä 2005, jol-loin auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammat-tikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmät. Syksyllä 2005 käynnistettiin Jy-väskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun,Kuopion yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun auditoinnit. Auditoin-teja jatketaan korkeakoulujen ilmoittautumisten perusteella. Auditointiproses-sit ja -tulokset ovat tähän mennessä osoittaneet, että menetelmä sopii hyvin

kansalliseen korkeakoulutraditioomme, on informatiivinen ja keskeisiä omi-naispiirteitä eri asianosaisille näkyväksi tekevä, keskusteleva ja kehittävä.

Kiitokset Kuopion yliopistolle, joka oli yliopistoista ensimmäinen, jonkalaadunvarmistusjärjestelmä auditointiin KKA:n auditointimallin mukaisesti.Kiitokset myös auditointiryhmälle asiantuntevasta ja innostuneesta työstäKuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnissa.

Ossi TuomiPääsihteeriKorkeakoulujen arviointineuvosto

Sisällys

Auditointiryhmä ______________________________________________________ �

����� JohdantoJohdantoJohdantoJohdantoJohdanto _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ �����

����� AuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessi _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ������������� Auditoinnin tavoitteet _____________________________________________ ����� Auditoinnin kohteet _______________________________________________ ����� Auditointisopimus ________________________________________________ ����� Auditointiaineisto _________________________________________________ ����� Auditointivierailu _________________________________________________ ���� Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne __________________________ �

����� Kuopion yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmäKuopion yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmäKuopion yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmäKuopion yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmäKuopion yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä _______________________________________________________________________________________________ ������������� Organisaation rakenne ja hallinto ___________________________________ ����� Visio toiminta�ajatus tehtävä ja arvot______________________________ ����� Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat _____________________________ �

����� AuditointituloksetAuditointituloksetAuditointituloksetAuditointituloksetAuditointitulokset ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ������������� Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne __________ ����� Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio ________________________ ����� Perustehtävien sekä tuki� ja palvelutoimintojen laadunvarmistus _______ ��

����� Tutkintotavoitteinen koulutus ________________________________ ������� Tutkimus __________________________________________________ ������� Yhteiskunnallinen vuorovaikutus vaikuttavuus

ja aluekehitystyö ___________________________________________ ������� Tuki� ja palvelutoiminnot ____________________________________ ������� Henkilöstön kehittäminen ___________________________________ �

��� Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoiden ja ulkoistensidosryhmien osallistuminen ________________________________________��

��� Kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen _________________ ��� Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus

korkeakoulun sisällä ______________________________________________ ����� Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus

ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta ______________________________ ���� Menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus ___________ ���� Laadunvarmistustiedon hyödyntäminen kehittämisen välineenä _______ ���� Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta arviointi ja kehittäminen ______

����� JohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätökset __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ �������� Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet __________ ���� Kehittämissuositukset ____________________________________________ � ��� Auditointiryhmän kokonaisarvio laadunvarmistusjärjestelmästä ________ ����� Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin hyväksymisestä __ ��

LiitteetLiitteetLiitteetLiitteetLiitteet�: Auditoinnissa käytettävät kriteerit _________________________________ ���: Auditointivierailun ohjelma ���–������ � __________________________ ��: Kuopion ylipiston vanha hallintorakenne ____________________________ ���: Kuopion ylipiston hallintorakenne ����� alkaen ____________________ ��

�

Auditointiryhmä�

Puheenjohtaja

Professori Tauno Kekäle, Vaasan yliopistoKauppatieteiden tohtori Tauno Kekäle toimii professorina Vaasan yliopistossatuotannon laitoksella. Hänen erityisalanaan on tuotekehitys. Lisäksi Kekäletoimii quality management -oppialan dosenttina Svenska Handelshögskolanis-sa. Kekäle on osallistunut arvioitsijana useisiin kotimaisiin korkeakouluarvi-ointeihin vuosina 2000–2005. Lisäksi hän toiminut muun muassa johto- jakehittämistehtävissä Technobotnia Ltd:ssä. Kekäle on suorittanut ISO 9000 -auditoijakoulutuksen.

Jäsenet

Fil. yo Antti Ilolakso, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry.Antti Ilolakso on filosofian ja valtiotieteiden ylioppilas Helsingistä. Hän onopiskellut muun muassa historiaa, hallintotiedettä (ml. Korkeakouluhallinnonja johtamisen opintokokonaisuus) ja kansantaloustiedettä. Ilolakso on toimi-nut hallinnon opiskelijaedustajana eri tasoilla sekä Tampereen että Helsinginyliopistoissa. Lisäksi hän on työskennellyt Tampereen yliopiston ylioppilaskun-nassa ja Tampereen yliopiston opiskelijavalintatoimistossa ja ollut mukana laa-timassa Tampereen yliopiston opiskelijavalintojen laatulistaa.

Pedagoginen yliopistonlehtori Nina Katajavuori, Helsingin yliopisto/far-masian tiedekuntaFarmasian tohtori Nina Katajavuori toimii pedagogisena yliopistonlehtorinaHelsingin yliopistossa farmasian tiedekunnassa. Hän on perehtynyt väitöskir-jassaan käytännön tiedon ja teoreettisen tiedon vuorovaikutukseen, yliopisto-opetuksen ja työelämän väliseen vuorovaikutukseen sekä yliopistopedagogiik-kaan. Lisäksi hän vastaa tiedekuntansa opetuksen laadunvarmistusjärjestelmänkehittämisestä. Aikaisemmin hän on työskennellyt farmasian alan muuntokou-lutuksen parissa.

1 Tässä esiteltyjen auditointiryhmän jäsenten lisäksi Korkeakoulujen arviointineuvosto nimesiauditointiryhmään myös työelämän edustajan. Hän oli äkillisestä ja perustellusta syystä estynytosallistumaan auditointivierailuun ja auditointiraportin kirjoittamiseen.

�

Kehitysjohtaja Mirja Toikka, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu2

Filosofian tohtori Mirja Toikka toimii kehitysjohtajana Kymenlaakson ammat-tikorkeakoulussa. Hänen väitöskirjansa käsittelee strategiaprosesseja, strategia-ajattelua ja strategista johtamista. Työssään hän vastaa muun muassa Kymen-laakson ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja laadunhallinnankokonaisuuden kehittämisestä. Toikka on osallistunut arvioitsijana useisiin ko-timaisiin korkeakouluarviointeihin. Lisäksi hän on toiminut muun muassaopetusministeriön Korkeakoulutuksen laadunvarmistus -työryhmässä (Opetusmi-nisteriön työryhmämuistioita 2004:6).

Sihteeri

Projektisuunnittelija Kati Isoaho, Korkeakoulujen arviointineuvostoKati Isoaho toimii projektisuunnittelijana Korkeakoulujen arviointineuvostos-sa.

2 Auditointiryhmä valitsi 7.11.2005 pitämässään kokouksessa Mirja Toikan auditointiryhmänvarapuheenjohtajaksi.

�

� Johdanto

Korkeakoulujen arviointineuvosto ja opetusministeriö ovat sopineet, että Kor-keakoulujen arviointineuvosto kehittää vuosina 2005–2007 korkeakoulujenlaadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyä. Auditoinnin taustalla ontarve osoittaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkintojen laatu kansallisestija kansainvälisesti sekä tukea korkeakouluja laadunhallinnassa ja laadun kehit-tämisessä.

Korkeakoulujen arviointineuvosto on yhteistyössä korkeakoulujen jaopiskelijajärjestöjen kanssa valmistellut auditointimenettelyn, joka on kuvattulokakuussa 2005 ilmestyneessä auditointikäsikirjassa3 . Auditointikäsikirjassa onmääritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamuk-set. Auditointikriteereitä valmisteltaessa on hyödynnetty eurooppalaisia kor-keakoulujen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia, joiden mukaankorkeakoulujen sisäiseen laadunvarmistukseen tulee kuulua muun muassa do-kumentoitu laatupolitiikka ja toimivat menettelytavat koulutuksen laadun var-mistamiseksi, tiedonkeruu ja analysointi koulutuksen ja muun toiminnan joh-tamista varten sekä tiedottaminen korkeakoulun tarjoaman koulutuksen jatutkintojen laadusta4 .

Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on kehittävä arviointi, jol-la on jo vahva perinne suomalaisessa arviointikäytännössä. Tavoitteena on, ettäKorkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama auditointi toimii osana yksit-täisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää.

Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuosittain 4–8 auditointiakorkeakoulujen ilmoittautumisten ja käytettävissä olevien resurssien mukaan.Auditointia pilotoitiin kahdessa korkeakoulussa keväällä 20055 , ja tämän pe-rusteella auditointimenettelyä kehitettiin siten, että kehittämisvaiheen audi-

3 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–2007. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005. Tampere: Tammer-Paino Oy. (Kä-sikirja löytyy myös verkosta osoitteesta http://www.kka.fi/pdf/julkaisut/KKA_405.pdf)4 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area.European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http://www.enqa.net/files/BergenReport210205.pdf)5 Pilottivaiheessa auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikor-keakoulu. Pilottivaiheen auditointien raportit julkaistiin KKA:n julkaisusarjassa verkkojulkai-suina keväällä 2005. Verkkojulkaisut löytyvät osoitteesta http://www.kka.fi/muut_julkaisut.lasso

�

toinnit voitiin aloittaa syksyllä 2005. Auditointimallin kehittämisvaihe ulot-tuu vuoteen 2007 asti. Jokaiselta vuosien 2005–2007 auditointeihin osallistu-valta auditoijalta ja korkeakoululta kerätään palautetta auditointimenetelmäs-tä ja kriteereistä. Arviointineuvosto käy auditointimallia koskevaa keskusteluamyös kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Tätä palautetta hyödyn-netään vuonna 2007, kun tehdään auditointimallin kehittämistä koskevia joh-topäätöksiä.

��

� Auditointiprosessi

��� Auditoinnin tavoitteet

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tavoitteena on■ arvioida, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadun-

hallinnan ja kehittämisen välineenä:– tukeeko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kansallisten korkea-

koulupoliittisten ja korkeakoulun asettamien tavoitteiden saavuttamista– tuottaako korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämi-

sen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittämistoimen-piteisiin

■ arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin, tuo-da esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia laa-dunvarmistuksen kehittämiseksi ja tehdä päätös Korkeakoulujen arvioin-tineuvostossa siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkölaadunvarmistusjärjestelmä myöhemmin tehtävää uusinta-auditointia.

��� Auditoinnin kohteet

Auditoinnin kohteet on määritelty auditointikäsikirjassa ja ne ovat samat kai-kille korkeakouluille. Auditoinnin kohteena ovat:1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden

väliset yhteydet2. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laa-

tupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kat-

tavuusa) Tutkintotavoitteinen koulutus6

b) Tutkimus /tutkimus- ja kehitystyö

6 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tut-kintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulu-tutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulu-tutkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulutututkinnot. Kolmannen syklin tutkijakoulutuk-sen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

��

c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö7

d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rek-rytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut)

e) Henkilöstön kehittäminen4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien

osallistuminen laadunvarmistukseen5. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnan-

ohjaukseen6. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja

saatavuus korkeakoulun sisällä7. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja

saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vai-

kuttavuus toiminnan kehittämiseen9. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulu-

tuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä10. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva ke-

hittäminen.

Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvar-mistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, ke-hittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoin-nin kohteista. Auditoinnissa käytettävät kriteerit ovat liitteenä 1.

Auditoinnin kohteena ovat laadunvarmistuksen prosessit ja menettelyta-vat, eivät korkeakoulun itselleen asettamat tavoitteet tai sen tulokset. Korkea-koulun laadunvarmistusjärjestelmää tarkastellaan suhteessa sen itselleen asetta-miin tavoitteisiin ja edellä mainittuihin auditointikriteereihin. Auditointikäsi-kirjan mukaisesti tarkoituksena on tarkastella laadunvarmistusjärjestelmän toi-mivuutta, sen tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuutta ja käyttöä korkea-koulun tarjoaman koulutuksen ja muun toiminnan laadun ja seurannassa ke-hittämisessä. Auditoinnin yhteydessä korkeakoululta edellytetään konkreettis-ta näyttöä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta, vaikuttavuudesta jaavoimuudesta.

7 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen(ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

��

��� Auditointisopimus

Korkeakoulujen arviointineuvosto ja kukin korkeakoulu sopivat auditoinninjärjestämisestä auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määritelläänmm. auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus/kansainvä-lisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikus-tannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditoin-tiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Kuopion yliopiston audi-tointisopimus laadittiin 12.9.2005. Auditointi sovittiin toteutettavaksi kotimai-sen auditointiryhmän toimesta suomen kielellä.

��� Auditointiaineisto

Auditointikäsikirjan mukaan8 auditointiaineisto tulee koota siten, että se tar-joaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä laadunvarmistusjär-jestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, vaikuttavuudensekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Auditointiaineisto avullaarvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmis-tusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan ohjausjärjestelmään sekä näyttöjälaadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Aineistolle ei ole määritelty sivu-määrärajoitusta, vaan korkeakoulun tulee itse arvioida etukäteen toimitetta-van aineiston sopiva laajuus.

Kuopion yliopiston toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava:■ Kuvaus yliopiston organisaatiosta, toiminnan painopisteistä sekä opiskeli-

joiden ja henkilökunnan määrästä■ Kuvaus yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä■ Yliopiston päälaatukäsikirja (versio 2.1.)■ Kuvaus yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoriasta■ Kaavio, jossa on kuvattu ns. vuosikellon mukaisesti yliopiston toiminnan-

ohjausjärjestelmä■ Kuopion yliopiston toiminnan tuloksellisuus 2004–1999-indikaattorit■ Yliopiston johtoryhmän laatima SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestel-

män vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista■ Yliopiston laatima yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän osoittamista

keskeisistä kehittämiskohteista ja suunnitelluista toimenpiteistä■ Kuopion yliopiston alueellisen vaikuttavuuden itsearviointiraportti

(2002)■ Kuopion yliopiston laadunhallintajärjestelmä -esite.

8 Tarkat auditointiaineistoa koskevat ohjeet löytyvät edellä mainitusta auditointikäsikirjasta.

��

Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaalaadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta auditointikäsikirjassa mai-nitusta auditointikohteesta on oltava jokin näyttö tai näyte. Aineistosta onkäytävä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Auditoitavankorkeakoulun on toimitettava auditointineisto KKA:on kymmenenä kappa-leena noin neljä viikkoa ennen auditointivierailua. Kuopion yliopiston aineis-to saapui KKA:on auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään 2.11.2005mennessä ja se toimitettiin auditointiryhmän jäsenille perehtymistä varten.

Yliopiston toimittamat auditointikohteittaiset näytöt ja näytteet sisälsivätseuraavia tietoja:■ Kuvaus yliopiston laatupolitiikasta päälaatukäsikirjan mukaan■ Kuvaus päälaatukäsikirjan suhteesta yksikkökohtaisiin laatukäsikirjoihin,

johdon katselmuksen raportteihin, opetusministeriön antamaan palaut-teeseen sekä muihin dokumentteihin ja säädöksiin

■ Kuvaus ydin- ja tukitoimintojen prosessikuvauksista ja kehittämismenet-telyistä päälaatukäsikirjan ja yksikkökohtaisten laatukäsikirjojen mukaan

■ Kuvaus eri toimijaryhmien osallistumisesta laadunvarmistukseen■ Kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytymisestä johtamiseen (indi-

kaattorit, johdon katselmus jne.)■ Kuvaus siitä, miten yliopisto on tunnistanut sidosryhmänsä ja kuvannut

ne. Lisäksi kuvaus siitä, miten yliopisto jakaa tietoa laadunvarmistusjär-jestelmästään eri toimija- ja sidosryhmille

■ Kuvaus siitä, millaisilla periaatteilla yliopiston laadunvarmistusjärjestelmäon kehitetty ja millaisia toimijoita/toimielimiä laatutyössä on mukana

■ Kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisestätoiminnan kehittämisessä (esimerkiksi sisäiset auditoinnit, sisäinen tarkas-tus, asiakas- ja toimittajapalaute, poikkeamien hallinta jne.)

■ Kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan arvioinnista (esimerkiksisisäiset auditoinnit, SFS Inspectan suorittamat opetustoiminnon sertifi-ointiin tähtäävät ulkoiset auditoinnit).

Auditointiryhmä voi edellä kuvattujen aineistojen lisäksi halutessaan pyytääkorkeakoululta tarpeelliseksi katsomansa lisäaineistot. 7.11.2005 pitämässäänkokouksessa auditointiryhmä päätti pyytää lisäaineistoja yliopiston toimitta-maa aineistoa täydentämään. Auditointiryhmä pyysi ja sai yliopistolta muunmuassa seuraavat lisäaineistot:■ valittujen vierailuyksiköiden yksikkökohtaiset laatukäsikirjat■ yliopiston strategia■ henkilöstöohjelma■ esimerkki opetussuunnitelman laadinnan perusteista■ Perusopetuksen kehittämisohjelma (POKS)

��

■ arviointi- ja kehittämisneuvostojen (Arvike, Tarvike ja Varvike) viimei-simpien kokousten pöytäkirjat tai muistiot

■ ”Tutkimuksen tila Kuopion yliopistossa” -raportti (2003)■ ohje pedagogisen pätevyyden osoittamisesta virantäytössä■ henkilökohtaisen opetussuunnitelman laadintaperiaatteet.

Lisäksi auditointiryhmällä oli auditointivierailun aikana käytössään muun mu-assa yliopiston suorittamien sisäisten auditointien raportteja sekä arviointi- jakehittämisneuvostojen pöytäkirjoja pidemmältä ajanjaksolta. Myös esimerkiksivoimassa olevaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS) liittyvä materiaalioli auditointiryhmän käytössä. Koska yliopisto käyttää opetusportfolioita vi-rantäytöissä opetusansioiden todentamiseen, pyydettiin ensimmäisenä vierai-lupäivänä (14.12.2005) järjestetyssä opetushenkilökunnan haastattelussa haas-tateltuja opettajia ottamaan mukaan omat opetusportfolionsa auditointiryh-män tarkasteltaviksi.

��� Auditointivierailu

Auditointiryhmän puheenjohtaja Tauno Kekäle ja auditointia koordinoivaKorkeakoulujen arviointineuvoston projektisuunnittelija Kati Isoaho vieraili-vat Kuopion yliopistossa 1.12.2005 järjestetyssä informaatio- ja keskusteluti-laisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista ja kriteereistäsekä toteutuksesta. Kekäleen ja Isoahon lisäksi tilaisuudessa pitivät alustuksenKuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa, Kuopion yliopiston tieteenteki-jöiden yhdistyksen (KuTTE) puheenjohtaja Tero Karjalainen sekä Kuopionyliopiston ylioppilaskunnan (KYY) puheenjohtaja Karri Mikkonen.

Varsinainen auditointivierailu järjestettiin 14.–16.12.2005. Auditointivie-railun tavoitteena on todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saa-tua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Auditointivierailustapyritään muodostamaan vuorovaikutteinen tapahtuma, joka tukee korkea-koulun laadunvarmistuksen kehittymistä.

Vierailun ohjelma (liite 2) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallinmukaisesti. Auditointiryhmä vieraili vierailun toisena ja kolmantena päivänä(15.–16.12.) etukäteen valituissa yksiköissä. Toisen päivän vierailuyksiköiksivalittiin kaksi tiedekuntaa sekä kaksi ainelaitosta, joiden tuli olla muista tiede-kunnista. Auditointiryhmä päätti, että se vierailee kahdessa sellaisessa yksikös-sä, jossa laadunvarmistus on yliopiston sisäisten auditointien perusteella kehit-tynyttä, ja kahdessa sellaisessa yksikössä, jossa laadunvarmistus on vielä kehi-tysvaiheessa. Lopullinen yksiköiden valinta annettiin yliopiston tehtäväksi. Vie-railuyksiköt olivat luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta, lääke-

�

tieteellinen tiedekunta, tietojenkäsittelytieteen laitos sekä sosiaalityön ja sosi-aalipedagogiikan laitos.

Kolmantena päivänä (16.12.) vierailun kohteena olivat tuki- ja palvelu-yksiköt. Näistä auditointiryhmä valitsi vierailukohteikseen opintoasiain osas-ton sekä koulutus- ja kehittämiskeskuksen (KKK). KKK tarjoaa sekä avoimenyliopiston opetusta että kestoiltaan vaihtelevaa ammatillista täydennyskoulu-tusta. Osa auditointiryhmästä vieraili myös yliopiston kansainvälisten asiainosastolla. Kansainvälisten asiain osastolla vierailusta päätettiin auditointivierai-lun aikana.

Kaikki yksikkövierailut tehtiin 2–3 hengen ryhmissä. Yksiköille oli toi-mitettu etukäteen pyyntö haastattelutilan järjestämisestä sekä tieto siitä, keitäauditointiryhmä halusi kussakin yksikössä haastatella. Yksikköhaastatteluihinkutsuttiin johdon sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnan lisäksi myös opis-kelijoita.

�� Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne

Auditointiryhmä valmisteli auditointivierailua varten kysymyksiä eri auditoin-tikohteista ja eri toimijaryhmille, joita haastateltiin auditointivierailun aikana.Vierailun aikana auditointiryhmä piti kaksi kokousta, joissa se täsmensi kysy-myksiään tehtyihin haastatteluihin perustuen ja hahmotteli alustavasti audi-tointiraporttia.

Auditointiryhmän jäsenet tuottivat auditointiraportin yhdessä siten, ettäkaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta voitiin hyödyntää auditoin-tikäsikirjassa mainittujen auditointikohteiden käsittelyssä. Projektisuunnitteli-ja vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, yliopiston ja sen laa-dunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä auditointiraportin yhtenäisestä ra-kenteesta ja käsittelytavasta. Yliopistolla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asia-tietojen osalta ennen sen julkaisemista.

Raportin rakenne noudattaa auditointikäsikirjassa olevaa auditointira-porttien yleistä jäsennystä, jonka mukaan raportin alkuluvuissa esitellään au-ditoinnin tausta ja toteutustapa, kolmannessa kuvataan kyseessä olevan kor-keakoulun tavoitteet, organisaatio ja laadunvarmistusjärjestelmä, neljännessäluvussa esitellään auditointitulokset auditointikohteittain ja viidennessä luvussaesitetään auditoinnin perusteella tehtävät johtopäätökset.

��

� Kuopion yliopisto jasen laadunvarmistusjärjestelmä�

��� Organisaation rakenne ja hallinto

Kuopion yliopisto on monitieteinen yliopisto, jossa on viisi tiedekuntaa. Tie-dekunnat ovat farmaseuttinen tiedekunta, informaatioteknologian ja kauppa-tieteiden tiedekunta, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta, lää-ketieteellinen tiedekunta ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tiedekun-tiin rinnastettava biokeskus A. I. Virtanen -instituutti. Laki Kuopion korkea-koulun perustamisesta annettiin vuonna 1966, sen toiminta alkoi vuonna1972 ja korkeakoulusta tuli Kuopion yliopisto vuonna 1984.

Kaiken kaikkiaan tiedekunnissa oli auditointivierailun aikaan noin 60 yk-sikköä, joista opetusta antavia oli 47. Yliopiston laitosrakennetta muutettiinyliopiston hallituksen päätöksellä 1.1.2006 alkaen. Suurimmat muutokset teh-tiin lääketieteellisessä tiedekunnassa, jossa 26 laitosta ja yliopistosairaalan kli-nikkaa yhdistettiin kolmeksi suuremmaksi laitokseksi. Vanha ja uusi hallinto-rakenne on kuvattu kaavioissa, jotka ovat raportin liitteinä (liitteet 3 ja 4).

Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja yliopistossa suoritetaan vuo-sittain yhteensä noin 600, tohtorin tutkintoja noin 80 ja erilaisia ammatillisiajatko- ja erikoistumistutkintoja noin 100. Henkilökuntaa on 1500, joista pro-fessoreita on 108. Yliopiston budjetti on noin 95 miljoonaa euroa, josta ulko-puolisen rahoituksen osuus on noin puolet.

Kuopion yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, vararehtorit ja hal-lintokeskus yliopistolain sekä yliopiston hallituksen vuonna 2003 hyväksymänhallintojohtosäännön10 mukaisesti. Hallitus on yliopiston ylin päättävä elin.Hallituksen ensisijaisena tehtävänä on arvioida ja kehittää yliopiston toimin-nan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

9 Luku 3 perustuu Kuopion yliopiston toimittamaan auditointiaineistoon ja sen perusteella et-sittyihin lähteisiin, joihin on viitattu jäljempänä.10 Hyväksytty Kuopion yliopiston hallituksessa 17.12.2003.

��

��� Visio toiminta�ajatus tehtävä ja arvot

Kuopion yliopiston arvoja ovat vapaus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Yli-opisto on määritellyt painoalansa siten, että se on terveys-, ympäristö- ja hy-vinvointitieteisiin sekä niihin liittyviin biotieteisiin, teknologiaan, tietotekniik-kaan ja liiketoimintaosaamiseen profiloitunut yliopisto. Yliopiston strategiassavuosille 2000–200611 yliopiston visiota käsittelevän osan alussa todetaan seu-raavasti:

”Kuopion yliopisto on kansainvälisesti näkyvä ja arvostettu tiedeyliopisto, jokaon tunnettu huippututkimuksestaan ja jolla on merkittävä rooli tutkijakoulutta-jana ja tutkijatohtoritoiminnan toteuttajana. Yliopiston oppimisympäristöt antavat erinomaiset edellytykset innovatiiviseenoppimiseen sekä peruskoulutuksessa, tutkijakoulutuksessa että elinikäisessäoppimisessa.”

Lisäksi strategian visiossa korostetaan muun muassa yhteistyötä ja verkottu-mista muiden yliopistojen kanssa, koulutustarjonnan vastaavuutta yhteiskun-nan ja erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin sekä laadulla kilpail-lun tutkimusrahoituksen merkitystä yliopiston ulkopuolisessa rahoituksessa.Visionsa mukaisesti yliopisto haluaa olla kampuksineen keskeisin osa niin sa-nottua Savilahden tiedelaaksoa, joka koostuu yliopistosta, Kuopion yliopisto-sairaalasta, useista tutkimuslaitoksista, Savonia-ammattikorkeakoulusta sekä yri-tyspalveluista ja niiden tiiviistä yhteistyöstä yritysten kanssa. Yliopiston visios-sa vuodelle 201012 todetaan, että yliopisto on noin 10 000 opiskelijan ja työn-tekijän elinvoimainen, vireä ja innovatiivinen kansainvälinen ja arvostettu tie-deyliopisto, joka tunnetaan huippututkimuksestaan ja korkealaatuisesta kou-lutuksestaan.

Yliopisto on määritellyt tehtäväkseen nostaa kansainvälisesti korkeatasoi-sen uuden tieteellisen tutkimustiedon ja siihen perustuvan opetuksen avullaosaamiseen tasoa Suomessa. Lisäksi yliopisto edistää toiminnallaan hyvinvoin-nin ja elämisen laadun parantumista sekä alueellista elinvoimaisuutta valtakun-nallisesti ja erityisesti itäisessä Suomessa sekä Pohjois-Savon, erityisesti Kuo-pion seudun kehittymistä kasvukeskuksena.

Yliopiston kulloinkin voimassa oleva strategia kattaa kaksi tulossopimus-kautta. Strategiassa on määritelty yliopiston arvot sekä ne toimenpiteet, kehi-tyssuunnat ja hankkeet, joiden avulla yliopisto menestyy kilpailussa voimava-

11 Hyväksytty Kuopion yliopiston hallituksessa 10.2.2000.12 Kuopion yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) vuosille 2005–2008. Hyväksyttyyliopiston hallituksessa 4.2.2003.

��

roista, pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja toimintaansakohdistuviin vaateisiin, pystyy parantamaan toimintansa laatua ja vaikuttavuut-ta sekä saavuttamaan keskeiset tavoitteensa.

Vuosien 2000–2006 strategiassa yliopiston tavoitteiksi on määritelty seu-raavat asiat:■ Terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopiston profiilin vahvistaminen ja monipuo-

listaminen■ Terveys- ja ympäristötieteiden sovelluskehityksen edistäminen panostamalla niitä

tukevaan bioteknologiaan, informaatioteknologiaan ja liiketoimintaosaamiseensekä tekniikkaan.

■ Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus ja tutkijakoulutus■ Koulutuksen monipuolistaminen ja koulutustarjonnan lisääminen vastaamaan

työelämän muuttuvia tarpeita painottuen erityisesti Itä-Suomen tarpeisiin■ Opetus- ja oppimiskulttuurin jatkuva kehittäminen ja uudistaminen■ Oppimisympäristöjen houkuttelevuuden lisääminen■ Opiskelijarekrytoinnin jatkuva kehittäminen■ Kansainvälisyyden lisääminen■ Alueellinen toiminta■ Vaikuttavuuden edistäminen ja sitä tukevien arviointikäytäntöjen kehittäminen■ Alumnitoiminnan aloittaminen■ Yhteistyön ja verkottumisen edistäminen■ Yliopiston henkilöstöstrategian suuntaaminen toteuttamaan aktiivista ja kilpai-

lukykyistä henkilöstö- ja palkkauspolitiikkaa■ Vakaan resurssikehityksen turvaaminen sen osana erityisesti laitekannan kehittä-

minen■ Toimiminen yhteiskunnassa aktiivisena vaikuttajana ja suunnannäyttäjänä sivis-

tysyliopiston ihanteiden mukaisesti■ Yliopiston yhteisöllisyyden lisääminen.

Strategiaa täydentävä ja tarkentava toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) onvoimassa aina yhden tulossopimuskauden kerrallaan. Yliopiston strategiaa täy-dentävät myös seuraavat tarkentavat strategiat, suunnitelmat, ohjelmat ja muutdokumentit:■ Perusopetuksen kehittämisohjelma (POKS)■ Opiskelijavalintojen kehittämisstrategia■ Aikuiskoulutusstrategia■ Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia■ Virtuaaliyliopistostrategia■ Tietohallintostrategia■ Kansainvälisen toiminnan suunnitelma

�

■ Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluekehittämisenstrategia

■ Viestintäohjelma■ Itäisen Suomen yliopistojen yhteinen kehittämisstrategia ja■ Yliopiston vuosittainen toimintakertomus.

��� Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat

Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria

Yliopiston laatutyön voidaan katsoa alkaneen vuonna 1996 yliopiston silloi-sen johdon aloitteesta. Tällöin koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajan toi-menkuvaan liitettiin myös laatupäällikön tehtävät. Myös monet toimintayksi-köt aloittivat oman laatutyönsä jo tällöin. Yliopistossa tehtiin laaja itsearvioin-ti laatupalkintokriteeristön mukaisesti. Johtopäätösten perusteella muun mu-assa johtamiseen alettiin kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota.

Yliopisto osallistui vuonna 2005 pohjoismaiseen korkeakoulujen laatu-työtä vertailevaan projektiin13 Suomen edustajana ja sai tällöin ulkoisen arvi-ointipalautteen laadunvarmistusjärjestelmänsä kehittämistyön tueksi. Yliopistoon mukana KKA:n ja korkeakoulujen Opiskelija opetuksen laadunarvioin-nissa (OOLA) -hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osal-listumista erityisesti opetuksen arviointiin.

Vuonna 2003 yliopistossa otettiin tavoitteeksi opetustoiminnan laadun-hallintajärjestelmän ulkoinen auditointi ja sertifiointi.. SFS Inspectan suorit-tama opetustoiminnan auditointi oli aloitettu syksyllä 2005. Kuopion yliopis-to on ensimmäinen yliopisto, jonka laadunvarmistusjärjestelmä auditoitiinKKA:n toimesta syksyllä 2005 vuosille 2005–2007 kehitetyn auditointimallinmukaisesti. Yliopiston sisäisissä tulosneuvotteluissa on asetettu tavoitteeksi, ettäyliopistolla on kattava laadunhallintajärjestelmä vuonna 2006. Tiedekunnat jaerillislaitokset ovat hyväksyneet tämän aikataulun.

Laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset osat ja piirteet

Yliopiston nykyinen laadunvarmistusjärjestelmä on ISO 9001:2000 -standar-diin perustuva laadunhallintajärjestelmä14 , jota on kehitetty vuodesta 2002.Laadunvarmistusjärjestelmä ja laatutyön periaatteet on kuvattu yliopiston

13 Pohjoismaisen projektin raportti löytyy verkosta osoitteesta http://www.kka.fi/pdf/nordic/quality_work.pdf14 Kuopion yliopisto käyttää laadunvarmistusjäjestelmästään nimitystä laadunhallintajärjestelmä.Tässä raportissa on käytetty systemaattisesti yleiskäsitteenä nimitystä laadunvarmistusjärjestel-mä.

��

verkkosivuilla (http://www.uku.fi/laatu). Lisäksi yliopiston intranetissä onedellä mainittuja tietoja tarkentavaa tietoa yliopiston omien toimijoiden käyt-töön. Yliopiston tavoitteena on, että laadunvarmistusjärjestelmää koskeva tietoolisi mahdollisimman avoimesti henkilökunnan, opiskelijoiden ja sidosryhmi-en saatavissa. Laadunvarmistusjärjestelmä on dokumentoitu yliopiston rehto-rin 21.11.2005 hyväksymään päälaatukäsikirjaan (versio 2.1)15 . Päälaatukäsi-kirjaa täydentävät yksiköiden omat laatukäsikirjat sekä edellä kuvatut strate-giat, suunnitelmat ja ohjelmat. Yliopisto on pyrkinyt luomaan laadunhallinta-järjestelmän, joka perustyön ja dokumentoinnin jälkeen olisi mahdollisimmanjoustava ja kevyt, ja joka sulautuisi osaksi strategista johtamista. Tavoitteena ontäydentää ja tukea olemassa olevia rakenteita ja palvella toimintayksiköitä nii-den omien tarpeiden mukaisesti toiminnan jatkuvassa ja systemaattisessa ke-hittämisessä. Laatutyön johtoryhmänä toimii yliopiston johtoryhmä. Keskei-siä yliopiston määrittelemiä laadunvarmistusjärjestelmän piirteitä ovat:■ Asiakaskeskeisyys■ Johtajuus■ Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen■ Prosessimainen toimintamalli■ Järjestelmällinen johtamistapa■ Jatkuva parantaminen ja kehittävä arviointi■ Tosiasioihin perustuva päätöksenteko■ Molempia osapuolia hyödyttävät suhteet toimituksissa.

Kaavio �� Kuopion yliopiston laatutyön kuva koko yliopistossa ja sen yksiköissä�Lähde: Kuopion yliopiston toimittama auditointiaineisto

15 Päälaatukäsikirjan versio 1.0 hyväksyttiin yliopiston hallituksessa 15.12.2004 ja versio 2.024.8.2005.

��

Kuten kaaviossa 1 on kuvattu, muodostuu Kuopion yliopiston laadunvarmis-tusjärjestelmänä toimiva laadunhallintajärjestelmä tavoitteiden asettamisesta,tulosten mittaamisesta ja toiminnan kehittämisestä. Myös asiakastyytyväisyysja johtaminen halutaan kytkeä vahvasti mukaan osaksi laadunhallintaa ja toi-minnan kehittämistä.

Yliopiston laatupolitiikka on kuvattu päälaatukäsikirjassa ja sen hyväksyyyliopiston hallitus. Päälaatukäsikirjan mukaan yliopiston laatupolitiikkaan kuu-luu, että yliopisto■ ylläpitää sellaista laadunhallintajärjestelmää, johon nojautuen yliopisto voi suo-

rittaa perustehtävänsä luotettavasti ja korkealaatuisesti kaikilla toiminnan tasoil-laan yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön tarpeet huomioon ottaen

■ perustaa strategisen johtamisensa ja toimintansa jatkuvan kehittämisen arvioin-tien antaman tuloksen analyyseihin

■ on innovatiivinen, kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu ja tavoiteltu opiske-lu-, työ- ja tutkimusyhteisö sekä yhteistyökumppani

■ edistää henkilökunnan ja opiskelijoiden työhyvinvointia.

Yliopistolla on vuoden 2002 syksystä alkaen ollut päätoiminen laatupäällik-kö, joka vastaa laatutyön kokonaisuuden organisoinnista ja kehittämisestä. Laa-tupäällikkönä toimii tällä hetkellä yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori.Yksiköissä on laatuvastaavat, jotka vastaavat laatutyön organisoinnista ja ke-hittämisestä omassa yksikössään. Laatupäällikkö ja yksiköiden laatuvastaavattoimivat verkostona yliopiston sisällä.

Yliopistolla on käytössään sisäinen tuloksellisuusmittaristo, jonka indi-kaattorien pääluokat ovat: tieteellinen tutkimus, opetus ja opiskelu, yhteiskun-nallinen vuorovaikutus, tukitoiminnot ja henkilöstö, ulkopuolinen rahoitussekä tulevaisuussuuntautuneisuus.

Laadun arvioinnin ja parantamisen menettelyt

Yliopisto on vuonna 2004 ottanut käyttöön johdon katselmus -menettelyn,johon kootaan laatutyöhön liittyviä teemoja ja kysymyksiä yliopiston johdonkäsittelyyn eri tahoilta. Johdon katselmuksessa analysoidaan kerran vuodessaennen yliopiston ja opetusministeriön tulosneuvotteluita yliopiston toimin-nan tuloksellisuutta tuloksellisuusindikaattoreiden, sisäisten ja ulkoisten audi-tointien ja arviointien sekä tilinpäätöstietojen pohjalta. Johdon katselmus -menettely on alkanut myös yksiköissä.

Yliopisto on suorittanut vuodesta 2003 lähtien sisäisiä auditointeja. Kaik-kia yksiköitä ei ole vielä auditoitu. Tavoitteena on, että kaikilla yksiköillä olisitulevaisuudessa omat laatukäsikirjansa, jotka täydentävät päälaatukäsikirjaa.

��

Osassa yksiköitä laatukäsikirja on jo valmis, osassa luonnosvaiheessa. Laatupääl-likkö tukee yksiköitä laatukäsikirjan laadinnassa ja myös sisäisissä auditoinneis-sa tähdätään toiminnan kehittämisen lisäksi myös laatukäsikirjojen parantami-seen. Yliopisto kouluttaa sekä henkilökuntaa että opiskelijoita sisäisinä audi-toijina toimimiseen.

Yliopiston laatupäällikkö järjestää henkilöstölle ja opiskelijoille koulutustalaadunvarmistuksesta. Esimerkiksi sisäisiin auditointeihin osallistuneille hen-kilökunnan ja opiskelijoiden edustajille on järjestetty omaa auditointiin pe-rehdyttävää koulutusta. Myös yliopiston yksiköiden laatuvastaaville järjestetäänkoulutusta esimerkiksi laatukäsikirjojen laadinnasta.

Yliopistolla on kutakin ydintehtäväänsä varten oma arviointi- ja kehittä-misneuvostonsa. Näitä neuvostoja ovat Tutkimuksen arviointi- ja kehittämis-neuvosto (Tarvike), Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto (Arvike) sekäYhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto (Varvi-ke)16 . Varvike on neuvostoista uusin ja se on perustettu vuoden 2005 alussa.Opiskelijat ovat edustettuina Arvikkeessa ja Varvikkeessa, mutta eivät Tarvik-keessa. Kuten muidenkin yliopiston hallintoelinten tehtävät, myös näidenneuvostojen tehtävät on määritelty yliopiston hallintojohtosäännössä.

Tarvikkeen tehtävänä on hallintojohtosäännön mukaan:1. arvioida yliopiston tutkimusta ja sen vaikuttavuutta laatimalla vuosittain

rehtorille katsaus yliopiston tutkimustoiminnan tilasta toimintakertomus-ja tilastotietojen valossa ja laatimalla joka kolmas vuosi perusteellisempianalyysi tutkimuksen tasosta ja vahvuuksista sekä suosituksen kehittämis-ja tukitoimenpiteiksi,

2. koordinoida yliopistotasolla tehtäviä tutkimuksen ja tutkijakoulutuksenarviointihankkeita,

3. antaa yliopiston johdolle lausuntoja tutkimuksen vahvuus- ja painopiste-alueista ja tutkimusprofiilista yliopistotasolla,

4. valmistella ehdotuksia tutkimuksen kehittämis- ja tukistrategioiksi sekäseurata niiden toteutumista,

5. edistää laajojen tutkimuskokonaisuuksien ja verkostojen muodostumistaja tukea tarvittaessa merkittävien tutkimuksen kehittämishankkeiden val-mistelua,

6. edistää osaltaan hyvän tutkimusetiikan toteutumista yliopistossa.

16 Arviointi- ja kehittämisneuvostoihin viitataan jäljempänä tässä raportissa niiden erisnimenomaisilla lyhenteillä Arvike, Tarvike ja Varvike.

��

Arvikkeen tehtävänä on hallintojohtosäännön mukaan:1. kehittää yliopistossa tehdyn opetuksen itsearvioinnin, auditoinnin ja ul-

koisen arvioinnin pohjalta opetuksen ja oppimisen laadun arviointijär-jestelmää siten, että se palvelee valtakunnallista opetuksen laadun arvioin-tia ja sen avulla saadaan jatkuvasti tarkoituksenmukaista tietoa laitosten jakoko yliopiston kehittämisen tueksi,

2. kehittää tehtyjen arviointien pohjalta yliopiston opiskelijavalintajärjestel-mää yhteistyössä tiedekuntien opiskelijavalintatoimikuntien kanssa,

3. tiedottaa korkeakoulujen arviointineuvostolle sekä yliopiston laitoksilleja opiskelijoille arviointituloksista ja kehittämishankkeista,

4. tukea opettajien pedagogisia valmiuksia lisäävän koulutuksen suunnitte-lua ja organisointia,

5. tukea opetuksen kehittämiskokeiluja ja niistä tiedottamista sekä antaa lau-suntoja ja tehdä selvityksiä erilaisista opetuksen kehittämiseen liittyvistähankkeista,

6. valmistella opetuksen kehittämiseen varattavan hankerahoituksen jakoesi-tykset rehtorille,

7. antaa yliopiston lukuvuosittaisen opetussuunnitelman laadinnasta ohjeetlukuvuoden syyskuun loppuun mennessä,

8. seuraa tutkimuseettisten näkökohtien riittävää huomioon ottamista pe-rusopetuksessa.

Varvikkeen tehtävänä on hallintojohtosäännön mukaan:1. kehittää yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadun arviointijärjestelmää

Kuopion yliopistossa,2. arvioida yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta ja

laatia vuosittain rehtorille katsaus yliopiston yhteiskunnallisen vuorovai-kutuksen tilasta sekä laatia joka kolmas vuosi perusteellisempi analyysiyhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tasosta ja vahvuuksista sekä suosituk-set kehittämis- ja tukitoimenpiteiksi,

3. koordinoida koko yliopiston kannalta merkittäviä yhteiskunnallisen vuo-rovaikutuksen hankkeita,

4. antaa lausuntoja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen painopistealueistayliopistotasolla,

5. valmistella yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseen varattavanhankerahoituksen käyttösuunnitelma,

6. toimia yhteistyössä opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston ja tutki-muksen arviointi- ja kehittämisneuvoston kanssa.

��

� Auditointitulokset

��� Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteetja kokonaisrakenne

Auditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteetAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteetAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteetAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteetAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteetkokonaisrakenne ja osa�alueiden väliset yhteydetkokonaisrakenne ja osa�alueiden väliset yhteydetkokonaisrakenne ja osa�alueiden väliset yhteydetkokonaisrakenne ja osa�alueiden väliset yhteydetkokonaisrakenne ja osa�alueiden väliset yhteydet

Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet

Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kokonaistavoite17 on seuraa-va:

”Kuopion yliopisto soveltaa kansainvälisesti hyväksyttyjä laatupalkintokriteerei-tä ja laatustandardeihin perustuvaa järjestelmällisen ja kehittyvän toimintamallinstrategiaa johtamisensa tukena ja toiminnan jatkuvan parantamisen työkaluinakaikilla toiminnan tasoilla. Tavoitteena on, että vuonna 2006 yliopistolla onkattava laadunhallintajärjestelmä, toimiva auditointikäytäntö ja että opetustoi-minnon laadunhallintajärjestelmä on auditoitu ulkoisesti ja sertifiointitaso onsaavutettu.”

ISO 9001:2000 -standardin mukaiset sisäiset auditoinnit on aloitettu yliopis-tossa syksyllä 2003 ja tavoitteena on auditoida kaikki toimintayksiköt kertaal-leen vuoden 2006 syksyyn mennessä. Yliopisto teki vuonna 2004 sopimuk-sen SFS Inspectan kanssa opetustoiminnon ulkoisesta auditoinnista ja mah-dollisesta sertifioinnista. Nämä auditoinnit alkoivat syksyllä 2005. Yliopisto onedennyt tässä suhteessa määrätietoisesti ja kokonaistavoitteensa mukaisesti. Li-säksi kokonaistavoite, jonka mukaisesti järjestelmä toimii johtamisen tukenaja kehittämisen välineenä, on pääsääntöisesti tunnustettu kaikilla toiminnan ta-soilla. Epäileviäkin näkemyksiä tosin esiintyi haastatteluissa. Siksi auditointi-materiaaliin kuulunut yliopiston johtoryhmän tekemä laadunvarmistusjärjes-telmän SWOT-analyysi olisi hyvä käsitellä perusteellisesti yliopiston eri tasoillaja eri toimijaryhmien kanssa.

Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmänä toimiva laadunhallintajärjestelmä,laatupolitiikka ja toimintojen yleiset laatutavoitteet on dokumentoitu päälaa-tukäsikirjaan. Päälaatukäsikirjassa toimintojen laatutavoitteet koskevat yliopis-

17 Kokonaistavoite on kirjattu yliopiston verkkosivuille laadunvarmistusta käsittelevään osioon(http://www.uku.fi/hallinto/laatu).

�

ton kolmea tehtävää: tutkimusta, opetusta sekä yhteiskunnallista vuorovaiku-tusta ja sivistystoimintaa sekä tukitoimintoja (strateginen johtaminen, henki-löstövoimavarat, tukipalvelut, kestävä kehitys). Yliopiston laatutavoitteiden to-teutumista arvioidaan muun muassa kolmessa tehtäväkohtaisessa arviointi- jakehittämisneuvostossa (Arvike, Tarvike ja Varvike).

Laatutavoitteita on sekä ydintoimintojen että tukitoimintojen osalta ase-tettu runsaasti. Auditointiaineistoon ei kuitenkaan kuulunut niiden toteutu-mista selkeästi kuvaavia mittareita tai tuloksellisuusindikaattoreita. Laatutavoit-teiden kytkentää yliopiston profiilin, strategiaan ja visioon ei ole selkeästi do-kumentoitu18 . Toisaalta yliopiston dokumentoitu toiminnanohjausprosessi2005–200619 kuvaa myös tavoitteiden asettamista osana toiminnan ohjausta,muun muassa osana opetusministeriön kanssa käytävää tulossopimusmenette-lyä, aluestrategiaa ja voimavarojen jakoa.

Haastatteluissa toimintayksiköiden edustajat kertoivat pääsääntöisesti si-toutuvansa yliopiston yhteiseen laatupolitiikkaan ja toimintojen laatutavoit-teisiin. Sitoutuminen näkyy dokumentoituna myös toimintayksiköiden laatu-käsikirjoissa. Haastatteluissa henkilöstö ei kuitenkaan ollut täysin tietoinen yh-teisten tavoitemäärittelyjen sisällöistä eikä siitä, miten tavoitteiden toteutumi-nen arvioidaan. Lisäksi yksiköt ovat omissa laatukäsikirjoissaan määritelleetomia erityistavoitteitaan.

Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaistavoitteen sekä päälaatukäsikirjassadokumentoitujen laatutavoitteiden lisäksi yliopistolla on muita tavoitteita japäämääriä. Koko yliopiston kattava kokonaisstrategia laaditaan noin kahdentulossopimuskauden välein. Strategisten päämäärien toteutuminen arvioidaanvuosittain muun muassa TTS:n laadinnan yhteydessä. Yliopiston strategia jayleiset kehittämistavoitteet on, strategian 2000–2006 mukaisesti, johdettu toi-mintaympäristön kehitysnäkymistä ja yliopiston vahvuuksien, heikkouksien jamahdollisuuksien analyysistä sekä visiosta vuodelle 2007. Strategiassa on ase-tettu 12 yleistä kehittämis- ja toimintatavoitetta, rakenteellisen kehittämisentavoitteet, tehtäväkohtaiset (tutkimus, opetus ja oppiminen, jatkokoulutus) ta-voitteet, koulutuksen määrällisiä tavoitteita sekä muun muassa kansainvälisty-misen ja henkilöstön ja tasa-arvon edistämisen tavoitteita20 .

Yliopiston tavoitteena on, että sen tutkimus on kansainvälisesti korkeaatasoa. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella tässä tavoitteessa on-nistumisen näyttönä pidetään esimerkiksi sitä, että yliopisto menestyy Suo-

18 Laatutavoitteiden kytkentä yliopiston profiiliin, strategiaan ja visioon voidaan kuvata seuraa-vien toimintojen ketjuna: strategian määrittely – tavoitteiden asettaminen – mittareiden/indi-kaattorien valitseminen – tavoitearvojen /-tasojen määrittely – keinojen valinta.19 Dokumentti oli osa yliopiston toimittamaa auditoinnin perusaineistoa.20 Strategiassa asetetut tavoitteet on lueteltu tämän raportin luvussa 3.2.

��

men Akatemian nimeämien huippuyksiköiden valinnassa. Yliopistossa pide-tään strategisena menestystekijänä laitos- ja tiedekuntarajat ylittävää yhteistyö-tä tutkimuksen vahvuusalueilla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteeksi on strategi-assa asetettu perustutkimuksellisten läpimurtojen aikaansaaminen sekä alueel-lisesti ja valtakunnallisesti korkeaan tutkimusosaamiseen perustuvan yritystoi-minnan ja työpaikkojen syntyminen ja Kuopion vetovoimaisuuden lisäänty-minen.

Opetuksen ja oppimisen tavoitteeksi on asetettu opetuksen laadun pa-rantaminen niin korkealle tasolle, että yliopistoon saadaan kahdesta kolmeenopetusministeriön nimeämää opetuksen laatuyksikköä kuluvalla strategiakau-della. Sisäisiksi kilpailuelementeiksi on kirjattu sisäinen laatuyksikkövalintame-nettely ja voimavarakannustin sekä vuoden opettajan valintamenettely. Yliopis-ton perusopetuksen kehittämisohjelmassa 2006–2010 (POKS) puolestaan ku-vataan perusopetuksen nykytila, perusopetuksen visio vuodelle 2010 sekäopetuksen kehittämiseksi asetettuja tavoitteita, suunnitelmia ja toimintoja.

Tavoitteiden toteutumisen seurannan mahdollistavat tätä tarkoitusta var-ten kehitetyt indikaattorit. Yliopiston toiminnan tuloksellisuusindikaattori-raportissa21 ei indikaattorien toteumia ole verrattu tavoitearvoihin tai – tasoi-hin. Niitä on kuitenkin löydettävissä ainakin yliopiston strategiasta vuosille2000–2006 sekä POKS:n visiosta. Tuloksellisuusindikaattoreissa on joitakinselkeitä kytkentöjä myös dokumentoituihin toiminnan laatutavoitteisiin(muun muassa tutkimuksen huippuyksikkö- ja opetuksen laatuyksikköindi-kaattorit, referoidut julkaisut professoria kohden ja perustutkinnon suoritta-neiden sijoittuminen työelämään). Tutkintotavoitteisen koulutuksen tuloksel-lisuusindikaattorit ovat lähinnä määrällisiä. Opetuksen tavoitteisiin ja arvioin-tiin liittyvä laadullinen dokumentaatio löytyy tiedekuntien, laitosten ja eril-listen laitosten laatukäsikirjoista sekä ohjesäännöistä.

Haastatteluiden ja auditointiaineiston perusteella ei tullut täysin selväksi,millainen tuloksellisuusindikaattoreiden merkitys on eri toimintojen laatuta-voitteiden ja laadunvarmistusjärjestelmän muiden tavoitteiden toteutumisenseurannassa. Tämän kehittäminen olisi tärkeää erityisesti yliopiston vision jastrategian, laatupolitiikan sekä perusopetuksen kehittämisohjelman kohdalla.Tuloksellisuusindikaattorit eivät myöskään suoraan kuvaa saavutettuja tulok-sia yliopiston profiilin – terveys, ympäristö, hyvinvointi – mukaisilla osa-alu-eilla vaan ovat hyvin yleisluontoisia. Indikaattoreita myös painotettiin eri ta-valla eri tiedekunnissa. Tutkimukselle asetettuja laatutavoitteita ja niiden tasoaja tuloksellisuutta kuvaavia indikaattoreita pidettiin tiedekunnissa yleisesti kes-

21 Tuloksellisuusindikaattoriraportti oli osa yliopiston toimittamaa auditoinnin perusaineistoa.Osa indikaattoreista oli saatavilla jo vuosien 1999–2004 osalta, jolloin niiden perusteella voi-daan arvioida toteutuneita trendejä.

��

keisinä, mikä on luonnollista tutkimusintensiivisesti suuntautuneessa yliopis-tossa. Joidenkin muiden strategiassa esiintyneiden tavoitteiden – kuten ”sy-vällinen oppiminen” – muokkaaminen indikaattoreiksi yliopiston eri tasoilleonkin jo luonnollisesti haasteellisempaa. Esimerkiksi oppimisen tavoitteidenkohdalla indikaattorit voisivat todennäköisesti olla pikemminkin laitos- ja jopaopiskelijakohtaisia.

Tavoitteiden runsaus ja dokumentointi eri tasojen asiakirjoissa ja ohjel-missa vaikeuttanee niiden toteutumisen systemaattista seurantaa sekä analyy-sien ja johtopäätösten tekemistä strategisen johtamisen tueksi. Yliopisto ei olepriorisoinut eri dokumenteissa asettamiaan tavoitteita eikä kytkenyt koko yli-opistoa koskevia tuloksellisuusindikaattoreitaan niihin. Tuloksellisuusindikaat-torien ei tulisi olla itsetarkoitus, vaan johtamisen ja laadun parantamisen väli-ne.

Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisrakenne

Yliopiston dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmä perustuu ISO 9001:2000-standardiin. Laadunvarmistusjärjestelmä on internetiin ja intranetiin ra-kennettu avoin järjestelmä. Päälaatukäsikirja sisältää seuraavat osa-alueet: joh-taminen, voimavarat, toiminnot (edelläkuvatut ydintoiminnot ja tukitoimin-not) sekä arviointi ja kehittäminen. Päälaatukäsikirja on osittain keskeneräi-nen muun muassa tutkimustoiminnan osalta. Päälaatukäsikirjasta on laadittumyös lyhennetty englanninkielinen versio, jota voidaan pitää tiiviytensä vuoksijopa suomenkielistä päälaatukäsikirjaa selkeämpänä. Päälaatukäsikirja on do-kumentti ja ”runko”, joka linkittää yliopiston laatu- ja muut dokumentit ko-konaisuudeksi. Päälaatukäsikirjaa voi myös luonnehtia dokumentiksi, johonon koottu toiminnan reunaehdot: päälaatukäsikirjassa on verkkolinkit toimin-taa ohjaaviin säännöstöihin, suunnitelmiin, ohjelmiin, oppaisiin, strategia-asia-kirjoihin ja ohjeistuksiin. Päälaatukäsikirjaa täydentävät yksikkökohtaiset laa-tukäsikirjat ovat yliopiston intranetissä ja paperiversioina yksiköissä. Toimin-tayksiköiden laatukäsikirjojen valmistelut ovat eri vaiheissa ja niiden valmis-teluvaihe vaihtelee alkavasta edistyneeseen. Käyttäjäystävällisyyttä lisäisi, mi-käli päälaatukäsikirjan verkkoversiosta olisi linkitys yksikkökohtaisten laatu-käsikirjojen verkkoversioihin. On kuitenkin syytä huomioida se, että ISO9001:2000 -standardi edellyttää dokumentoitua laadunhallintajärjestelmää eikäniinkään asiakirjajärjestelmää.

Laadunvarmistusjärjestelmä on nykyisellään raskas, koska yksiköillä onerilliset laatukäsikirjansa. Yliopiston laitosrakenteen tiivistäminen 1.1.2006 al-kaen tullee vaikuttamaan myös laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisrakentee-seen ja laatukäsikirjojen määrään. Sinänsä yliopiston laadunvarmistusjärjestel-

��

män dokumenttien määrä ei tee automaattisesti järjestelmästä toimivaa tai toi-mimatonta. Toimivuuteen vaikuttavat pikemminkin se, mitä laadunvarmistuk-sen dokumentaatio sisältää, miten valittu sisältö palvelee yliopiston tavoitteitaja miten eri dokumentaation osat on linkitetty toisiinsa.

Päälaatukäsikirjan lukujen luettavuutta, muun muassa esitystavan loogi-suutta, voisi vielä kehittää. Esimerkiksi päälaatukäsikirjan organisaatiota (1.4)ja opetusta (3.1.2) kuvaavissa luvuissa tämä olisi tarpeen. Lisäksi tulisi kiinnit-tää huomiota yliopiston yhteisiin prosessikuvauksiin: mitkä ovat koko yliopis-ton yhteiset prosessit, kuka ne omistaa, miten ne etenevät, kuka tai ketkä vas-taavat prosessin toiminnoista ja miten sekä missä ne kuvataan. Kuopion yli-opiston määritelmän mukaan prosessi tarkoittaa toimintoa. Perustehtävät ovatmääritelty ydintoiminnoiksi. Käsitteiden määrittely ei kuitenkaan ole yliopis-tossa auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella yksiselitteistä ja yhte-näisesti tulkittua22 .

Yhteisiä järjestelmäkuvauksia löytyy esimerkiksi POKS:sta, jossa on ku-vattu muun muassa opintojen ohjausjärjestelmä. Opetussuunnitelmatyötä jasen kytkentöjä yliopiston laadunvarmistukseen voidaan pitää yhtenä keskei-sistä opetustoiminnan prosesseista. Opetussuunnitelmaprosessissa on mahdol-lisuus kuvata myös opiskelijapalautteen hyödyntäminen osana kokonaissuun-nittelua. Yliopistossa olisi hyvä harkita opetussuunnitelmaprosessin päävaihei-den dokumentointia päälaatukäsikirjaan tai selkeän verkkolinkin luomistaopetussuunnitelmatyötä kuvaavaan dokumenttiin. Opetussuunnitelmatyöhönliittyviä asioita käsitellään Arvikkeessa sekä koulutussuunnittelutoimikunnissaja laitoskokouksissa. Opetussuunnitelmatyön eteneminen suunnittelu- ja ke-hittämistyön alkuvaiheesta painetuksi opinto-oppaaksi sekä laadunvarmistuk-sen konkreettinen kytkentä prosessiin jäi auditointiaineiston ja haastattelui-den perusteella epäselväksi.

Yliopiston strategian 2000–2006 johdannossa todetaan, että strategia onlaadittu vuonna 1999 koko yliopiston kattavan, laajan strategiaprosessin tu-loksena. Strategisen suunnittelun osalta päälaatukäsikirjassa kuvataan TTS:nlaatimisen vaiheistus mutta varsinainen strategisen suunnittelun prosessi (stra-tegiaprosessi) jää kuvaamatta. Prosessikuvaus voisi selkeyttää strategista suun-nittelua seuraavalla kaudella ja auttaa selkeyttämän osaltaan edellä kuvattua ta-voitteiden asettelua, priorisointia ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa.

22 Yleisesti prosessi määritellään joukoksi toisiinsa liittyviä toimintoja, jotka muuttavat syötteitä(input) tuotoksiksi (output).

�

Laadunvarmistusjärjestelmän osa-alueiden väliset yhteydet

Päälaatukäsikirjan ja toimintayksiköiden väliset yhteydet näkyvät esimerkiksipäälaatukäsikirjan ja toimintayksiköiden laatukäsikirjojen rakenteellisena yh-denmukaisuutena. Poikkeuksiakin on, johtuen muun muassa laatukäsikirjojenlaadinnan eri vaiheista: joissakin yksiköissä yksikkökohtaiset laadunvarmistus-järjestelmät ovat olleet käytössä jo vuosia ennen päälaatukäsikirjan laadintaa.Yksikkökohtaisten laatukäsikirjojen laadinta on haastatteluissa saadun kuvanperusteella edennyt niin sanotulla tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Audi-tointiaineiston ja haastatteluiden perusteella yliopiston laatupäällikön ja yksi-köiden laatuvastaavien yhteistyö ollut tuloksekasta ja toimivaa. Erilaiset oh-jeet, säännöt ja ohjelmat toimivat järjestelmää yhdenmukaistavina elementtei-nä. Organisaatiokaavio puolestaan kuvaa yliopiston valta- ja vastuusuhteita ko-konaisuudessaan.

Laadunvarmistusjärjestelmän osa-alueiden välisiä yhteyksiä (kuten päälaa-tukäsikirja sekä tiedekuntien, laitosten, erillislaitosten sekä tuki- ja palveluyk-siköiden laatukäsikirjat) olisi mahdollista edelleen selkeyttää kiinnittämällä eri-tyistä huomiota, kuten edelläkin todettiin, prosessikuvauksiin. Esimerkiksi tie-tojenkäsittelytieteen laitos on omassa laatukäsikirjassaan lähtenyt prosessienkuvaamisesta, mutta suurimmassa osassa laatukäsikirjoista prosessinäkemys eiole kovin selkeä. Tämäkin osaltaan vaikeuttaa tärkeiden ja vähemmän tärkei-den asioiden erottamista laatukäsikirjoissa ja tuloksellisuusindikaattoreissa.

Johtopäätökset■ Yliopisto on edennyt laadunvarmistusjärjestelmänsä kokonaistavoitteessa

määrätietoisesti.■ Erilaisia tavoitteita on asetettu erittäin runsaasti, mutta niiden toteutu-

misen seuranta vaatii kehittämistä.■ Yliopiston laatupäällikön ja yksiköiden laatuvastaavien yhteistyö on tu-

loksekasta ja toimivaa.■ Laadunvarmistusjärjestelmän perusaineisto (päälaatukäsikirja ja yksikkö-

kohtaiset laatukäsikirjat) on huomattavan laaja. Päälaatukäsikirjassa olisihyvä määritellä, mitkä ovat ne yhteiset menetelmät, joilla varmistetaanopetuksen ja oppimisen laatu (eli keinot, joilla laatutavoitteet saavute-taan).

��

��� Laadunvarmistusjärjestelmändokumentaatio

Auditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatioAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatioAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatioAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatioAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatiojohon sisältyy laatupolitiikan toimintojen toimijoiden ja vastuidenjohon sisältyy laatupolitiikan toimintojen toimijoiden ja vastuidenjohon sisältyy laatupolitiikan toimintojen toimijoiden ja vastuidenjohon sisältyy laatupolitiikan toimintojen toimijoiden ja vastuidenjohon sisältyy laatupolitiikan toimintojen toimijoiden ja vastuidenmäärittelymäärittelymäärittelymäärittelymäärittely

Kokonaisuudessaan laadunvarmistujärjestelmä on kattavasti dokumentoitu jaoleellisin tieto on esillä yliopiston verkkosivuilla. Dokumentaatio on hyvinsekä henkilökunnan että opiskelijoiden käytettävissä. Yliopiston laadunvarmis-tusjärjestelmää koskevat verkkosivut ovat ansiokkaat erityisesti yliopiston omiatoimijoita ajatellen (yliopiston intranet).

Päälaatukirjassa on eritelty eri toimijoiden välisiä vastuualueita ja tehtä-viä. Johdon toimielinten tehtävät, tehtäväalueet ja vastuut on määritelty eri-laisissa dokumenteissa (muun muassa hallinto- ja johtosäännöt) jotka ovatnähtävillä yliopiston verkkosivuilla. Myös muita laadunvarmistusjärjestelmändokumentteja ja asiakirjoja on kattavasti nähtävillä yliopiston verkkosivuilla(muun muassa toiminta- ja taloussuunnitelma, perusopetuksen kehittämisstra-tegia, opiskelijavalintojen kehittämisstrategia, aikuiskoulutusstrategia, tieto- javiestintätekniikan opetuskäytön strategia). Lisäksi yliopisto tuottaa vuosittaintoimintakertomuksen.

Haastatteluissa ilmeni, että yksiköiden laatukäsikirjoissa on merkittäviä-kin eroja. Esimerkiksi lääketieteellisessä tiedekunnassa on tiedekunnan laatu-käsikirjan lisäksi yksiköiden omia laatukäsikirjoja ja lisäksi laboratoriokäsikir-joja. Yksiköillä on laatukäsikirjat, mutta niiden suhteet ydinprosesseihin (ope-tus, tutkimus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus) kokonaisprosesseina ei ole ai-van selkeä. Joillakin yksiköillä on useita laatukäsikirjoja ja joissakin tapauksissakahden yksikön välillä esiintyy epäselvyyksiä rajapintojen kattamisesta. Yksi-köiden laadusta huolehtiminen saattaa heikentää esimerkiksi opiskelijanäkö-kulmaisen laadun tunnistamista ja kehittämistä.

Dokumentaatio synnyttää mielikuvan puusta, jossa on runko (päälaatu-käsikirja) ja siitä eri suuntiin lähteviä oksia (yksiköiden laatukäsikirjat, muutdokumentit). Myös niin sanottu ”Demingin ympyrä”23 , systemaattinen on-gelmien kartoitus ja niiden kehittäminen ongelmien syiden poistamiseksi, onlaadunvarmistusjärjestelmän useiden osa-alueiden nuoruuden vuoksi vieläosittain vaikeasti todennettavissa olemassa olevasta dokumentaatiosta.

23 ”Demingin ympyräksi” kutsutaan toimintamallia, jossa periaatteena on ”Plan, Do, Check,Act” -vaiheiden mukainen prosessi. Auditointiaineistossa ei suoraan viitata Demingin ympy-rään, mutta yliopiston laadunvarmistusjärjestelmässä on sitä muistuttavia piirteitä. Deminginympyrästä lisää kts. esim. Pitkänen, Raimo: Mahdollisuuksien johtaminen. Tampere 2000. Laa-tukeskus.

��

ISO 9001:2000 -standardi korostaa prosessimaista toimintamallia. Se mer-kitsee:■ niiden prosessien tunnistamista, joita tarvitaan laadunhallintajärjestelmän

vaikuttavaan toteuttamiseen■ näiden prosessien vuorovaikutusten ymmärtämistä■ prosessien dokumentointia siinä määrin, kuin on tarpeen niiden vaikut-

tavan toiminnan ja ohjauksen varmistamiseksi.

Näihin prosesseihin lukeutuvat johtaminen, resursointi, tuotteen (tässä yhtey-dessä erityisesti yliopiston perustehtävien) toteuttaminen ja mittausprosessit,jotka ovat tärkeitä laadunhallintajärjestelmän vaikuttavalle ja tehokkaalle toi-minnalle. Kuopion yliopiston laadunhallintadokumentaatiossa on näiltä osinjoitakin havaittavia keskeneräisiä kohtia tai ristiriitaisuuksia. Yliopiston verk-kosivuilla ja päälaatukäsikirjassa on tunnistettu ISO 9000:2001 -standardinmukaisesti kaikille yhteiset opetusprosessin osatoiminnot. Perustutkinto-ope-tusta päälaatukäsikirjassa kuvaava luku (3.1.2.1) ei kuitenkaan sisällöiltään ete-ne kyseisen logiikan mukaisesti. Tukipalveluiden laadunvarmistuksen kytken-tää opetusprosessiin ei myöskään ole selkeästi dokumentoitu.

Prosessikuvaukset eivät ole itsessään tavoite, vaan ne ovat keino mallintaayliopiston toimintaa, jotta sitä voidaan ymmärtää, analysoida ja kehittää. Pro-sessikaaviot kuvaavat toimintaa ja ne sisältävät prosessin kannalta kriittiset asi-at sekä esittävät asioiden välisiä riippuvuuksia (toimintojen välisiä yhteyksiäeli niin sanottuja rajapintoja). Prosessikuvaus myös edesauttaa ymmärtämäänkokonaisuutta sekä esimerkiksi opiskelijapalautteen merkityksen opetus/op-pimis- tai opetussuunnitelmaprosessin eri vaiheissa. Yliopiston yksikkökohtai-sissa laatukäsikirjoissa on ansiokkaita prosessikuvauksia, mutta kytkennät raja-pintoihin (tukitoiminnot, tukipalvelut) ovat epäselviä. Myös yliopiston laadun-varmistusjärjestelmän SWOT-analyysissä24 rajapintojen heikko tunnistaminennähdään kehittämiskohteena.

Johtopäätökset■ Keskeiset toiminnot ja toimijoiden vastuut on määritelty laadunvarmis-

tusjärjestelmän eri dokumenteissa. Dokumentaation kokonaisuus ei vieläole kovin selkeä, koska eri yksiköiden laatukäsikirjojen valmiustaso ontoistaiseksi vaihteleva.

■ Erilaista järjestelmädokumentaatiota on varsin paljon ja sen seuraaminenon raskasta. Prosessikuvausten systemaattinen käyttöönotto toisi doku-mentaatioon helpommin nähtävät prioriteetit ja yhdistäisi tuloksellisuus-indikaattorit selkeämmin laadunvarmistukseen.

24 SWOT-analyysi oli osa yliopiston toimittamaa auditointiaineistoa.

��

■ Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää koskevat verkkosivut ovat ansiok-kaat erityisesti yliopiston omia toimijoita ajatellen (yliopiston intranet).

��� Perustehtävien sekä tuki� japalvelutoimintojen laadunvarmistus

Auditointikohde �� Perustehtävien laadunvarmistuksen toimintojenAuditointikohde �� Perustehtävien laadunvarmistuksen toimintojenAuditointikohde �� Perustehtävien laadunvarmistuksen toimintojenAuditointikohde �� Perustehtävien laadunvarmistuksen toimintojenAuditointikohde �� Perustehtävien laadunvarmistuksen toimintojenja prosessien kattavuusja prosessien kattavuusja prosessien kattavuusja prosessien kattavuusja prosessien kattavuus

����� Tutkintotavoitteinen koulutus

Tutkintotavoitteisen koulutuksen tavoitteet ja strategia

Kuopion yliopisto on terveys-, ympäristö- ja hyvinvointitieteisiin sekä niihinliittyviin biotieteisiin, teknologiaan, tietotekniikkaan ja liiketoimintaosaami-seen profiloitunut yliopisto. Opetustoimintojen kuvaus on esitetty päälaatu-käsikirjassa. Opetuksen osatoiminnoiksi on päälaatukäsikirjassa määritelty rek-rytointi, opiskelijavalinta ja opiskelijaksi ottaminen, opetuksen ja ohjauksensuunnittelu, opetuksen ja ohjauksen toteuttaminen ja oppiminen, opetuksenja oppimisen arviointi ja kehittäminen, uraohjaus ja työelämään sijoittumisentuki, tutkinnon myöntäminen sekä elinikäinen oppimispolku.

Yliopiston päälaatukäsikirjassa opetuksen laatutavoitteiksi on määriteltyseuraavat tavoitteet:■ Opetus perustuu viimeisimpään tutkimustietoon■ Perustutkinnon suorittaneet sijoittuvat hyvin työelämään tai jatkotutkintokoulu-

tukseen■ Opiskelijat suorittavat opintonsa opetushenkilökunnan ja urapalvelujen tukema-

na laatimansa henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti■ Yliopistossa on mahdollisuus suorittaa laaja-alaisia ja poikkitieteellisiä tutkintoja■ Opetuksessa pyritään tuottamaan syvällistä oppimista ja tiedon soveltamistaitoja■ Opetus ja oppiminen on kustannustehokasta■ Opiskelijat ovat mukana opetuksen ja yliopiston toiminnan kehittämisessä■ Yliopiston perusopetus on kansallisesti ja kansainvälisesti laadukkaaksi tunnus-

tettua ja yliopistolla on jatkuvasti jokin opetuksen laatuyksikkö■ Tieteellinen jatkokoulutus on tehokkaasti ohjattua. Jatkokoulutettavat toimivat

tutkijakoulujärjestelmän piirissä ja liittyvät kiinteästi tieteellisiin tutkimusryhmiin■ Yliopisto tunnistaa herkästi oman toimintaprofiilinsa mukaiset alueen (ja muun

yhteiskunnan) aikuiskoulutustarpeet ja vastaa nopeasti kysyntään■ Aikuiskoulutus tarjoaa väylän perustutkintokoulutukseen.

��

Myös yliopiston strategiassa opetuksen ja oppimisen kehittämisen keskei-seksi päämääräksi on asetettu asioiden syvällinen omaksuminen ja kyky so-veltaa oppimaansa. Haastatteluiden perusteella ei ollut täysin selvää, kuinkahyvin ja miten nämä tavoitteet toteutuvat yliopiston jokapäiväisessä toimin-nassa.

Yliopiston keskeiset opetustoiminnan periaatteet on määritelty POKS:ssasekä opiskelijavalintojen kehittämissuunnitelmassa ja laatulistassa. POKS:n kes-keiset kehittämistavoitteet ovat linjassa päälaatukäsikirjan opetuksen laatuta-voitteisiin. Tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen opiskeli-joiden ohjauksen ja opiskelukyvyn tukemisen avulla, riittävä ja pätevä ope-tushenkilökunta, opetussuunnitelmatyön ja opiskelijoiden ohjauksen kehittä-minen sekä alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen. Lisäksi ta-voitteena on huomioida aikuinen oppijana ja huomioida aikuiskoulutuksenyhteydet perusopetukseen. Opetuksen ja oppimisen kehittämisen keskeinenpäämäärä on opiskelijan syvällinen asioiden omaksuminen ja kyky soveltaaoppimaansa sekä ajattelun, viestinnän ja vuorovaikutuksen taitojen oppimi-nen. Metodisesti painotetaan oppimista aktivoivia opetusmuotoja.

Yliopiston koulutuksen osatoimintojen laadunvarmistus koostuu useistaeri toimintamuodoista ja -tavoista, jotka on määritelty hallinnollisesti eri neu-vostojen ja toimielinten vastuulle. Tätä laadunvarmistusta toteutetaan yliopis-ton eri tasoilla: koko yliopiston tasolla, tiedekuntien ja laitosten tasolla sekämuissa yksiköissä. Koko yliopiston tasolla opetuksen laadunvarmistuksesta vas-taavat johdon katselmukset sekä Arvike. Tiedekunnissa opetuksen laatua arvi-oivat koulutusohjelmakohtaiset koulutussuunnittelutoimikunnat, tiedekunta-kohtaiset opiskelijavalintatoimikunnat, sekä laitostasolla laitos- tai opetusko-koukset. Koulutuksen laadunvarmistusta ei ole kuvattu prosessimaisesti opis-kelijannäkökulmasta25 . Tämä voi olla syynä siihen, että koulutuksen laadun-varmistuksen kokonaisuus rajapintoineen jää osin epäselväksi eri toimijoidenvälillä opiskelijanäkökulmasta katsottuna.

Opetussuunnitelmatyö

Arvikkeella sekä opintoasioiden osastolla on keskeiset roolit opetussuunnitel-matyön käytännön aikataulujen laatimisessa ja hallinnoinnissa. Arvikkeen teh-tävänä on luoda yhteiset toimintaohjeistukset ja aikataulut opetussuunnitel-matyöhön. Nämä ohjeet annetaan oppiaineiden vastuuhenkilöille ja opetus-suunnitelmien sisältöjen päivittäjille laitoksilla. Käytännön järjestelyt ja aika-taulutusten toteuttamisen hoitaa opintoasioiden toimisto keskitetysti. Haastat-

25 Prosessimaisella opiskelijanäkökulmaisella kuvauksella tarkoitetaan opiskelijan opintopolunkuvausta hakuvaiheesta valmistumiseen. Opintopolku ei yleensä jäsenny yliopiston yhden yk-sikön toiminnan mukaisesti, vaan sen muodostumisessa ovat mukana useat yksiköt.

��

teluiden perusteella tämä yhteistyö ja opetussuunnitelmatyö toimii hyvin.Opetuksen sisällöllinen suunnittelu – kurssitavoitteiden ja sisältöjen työstämi-nen – tapahtuu tiedekunnissa, ja tiedekuntien alaisten laitosten sisällä koulu-tussuunnittelutoimikunnissa ja laitoskokouksissa. Opiskelijat osallistuvat ope-tussuunnitteluun ja opetuksen kehittämiseen: kaikissa opetuksen suunnitteluaja arviointia toteuttavissa toimielimissä on opiskelijajäsen tai -jäseniä mukana.

Opetuksen suunnittelun käytännön toteutus on yliopistossa hyvin orga-nisoitu ja järjestetty ja keskitetyn järjestelmän toimivuus ilmeni myös haastat-teluissa. Opetussuunnitelmatyö käynnistetään yliopistossa kevätlukukaudella,jolloin ensin päätetään koko yliopiston yhteinen opetus (esimerkiksi johdatusyliopisto-opintoihin -kurssi), josta vastaa opintoasioiden osasto yhdessä tiede-kuntien kanssa. Tämän jälkeen tiedekunnat ja laitokset voivat suunnitella omatopetusaikataulunsa. Koska opetusaikataulut varmistetaan jo keväällä, saavatopiskelijat opetusaikataulut käyttöönsä heti opintojen alkaessa syksyllä. Tie-dot lukujärjestyksistä ja tenteistä löytyvät yliopiston verkkosivuilta. Haastatte-lujen perusteella Arvikkeen rooli ja merkitys ovat osittain epäselviä yksiköissäja siksi yliopiston tasolla onkin haasteena tehdä sen toiminta näkyvämmäksi.Tässä välineinä voisivat olla Arvikkeen tehtävien tarkempi määrittely ja sel-keä kytkentä laadunvarmistusjärjestelmään valmisteilla olevassa yliopiston uu-dessa hallintojohtosäännössä26 . Lisäksi selkeämpi ja tehokkaampi tiedotus yli-opiston sisällä Arvikkeen toiminnasta olisi luultavasti hyödyllistä.

Yksikkövierailuiden aikana ilmeni, että opetussuunnitelmatyön omista-juus on osittain epäselvää. Haastatteluiden mukaan toteutustavoissa oli vaih-televia käytäntöjä ja prosessin koettiin joissakin yksiköissä kaipaavan selkiyt-tämistä. Haasteena onkin kuvata opetussuunnitelmatyö yleisesti yliopistotasollaja tuoda tähän prosessiin näkyväksi tiedekuntien, laitosten ja opettajien vas-tuut opetussuunnitelmaprosessissa. Kuten myös luvussa 4.1. on todettu, ope-tussuunnitelmaprosessin selkeyttäminen kokonaisuudessaan olisi tärkeää yhte-näisten käytäntöjen edistämiseksi. Lisäksi opiskelijanäkökulma tulisi saada nä-kyväksi opetussuunnitelmaprosessiin.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen järjestäminen

Kuopion yliopistossa koulutuksen järjestämiseen osallistuvat tiedekunnat janiiden laitokset, opintoasioiden osasto ja oppimiskeskus. Opintoasioiden osas-to koordinoi tiedekuntien välistä opetussuunnitelmatyötä, huolehtii opiskeli-javalinnasta ja Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssin toteuttamisesta sekä ylei-sestä opintoneuvonnasta. Oppimiskeskus toteuttaa ja organisoi opetuksen ke-hittämishankkeita sekä tarjoaa yksiköille tukea opetuksen kehittämiseen. KYY

26 Haastatteluiden mukaan yliopiston uusi hallintojohtosääntö on valmisteilla ja sen pitäisi val-mistua vuoden 2006 aikana.

�

ja ainejärjestöt ovat edustettuina yliopiston hallintoelimissä ja osallistuvat niis-sä sekä opetussuunnitelmatyöhön että opetuksen kehittämiseen. Näiden eritoimijoiden rooli ja merkitys koulutuksen järjestämisessä yhteistyössä tiede-kuntien kanssa tuli selkeästi esiin haastattelujen aikana.

Koulutusohjelmien ja opintojaksojen tavoitteet ja sisällöt on kuvattu vuo-sittain julkaistavissa opinto-oppaissa, jotka löytyvät yliopiston verkkosivuilta.Haastattelujen perusteella opiskelijoilla on opiskeluun liittyvää tietoa runsaas-ti saataville yliopiston verkkosivustoilla. Opiskelijoille on ainakin vierailuidenkohteena olleissa yksiköissä laadittu myös kriteeristöt ja ohjeistukset opinnäy-tetöitä varten. Opetuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä ovat keskeisessäasemassa laitos- ja opetuskokoukset, sekä oppiaineiden vastuuhenkilöt. Haas-tattelujen perusteella opetusyksiköillä on omia käytänteitä opetuksen toteut-tamisessa ja kehittämisessä. Opetuksen toteuttamisessa voidaan hyödyntää yk-sikköjen laatukäsikirjoja. Haastatteluiden mukaan yksiköiden työstämät laatu-käsikirjat selkeyttävät ja yhtenäistävät käytänteitä. Koulutuksen toteuttamisenkäytänteitä tulisi kuitenkin yhtenäistää ja selkiyttää edelleen (muun muassaopetussuunnitelmatyö). Haastatteluiden perusteella vaikuttaa siltä, että yliopis-ton toteuttamat sisäiset auditoinnit ja Arvikkeen vierailut27 olivat jääneet tois-taiseksi vähemmälle merkitykselle koulutuksen kehittämisen kannalta, mikäosittain johtunee siitä, että käytännöt ovat melko uusia. Arvikkeen vierailuillamahdollisesti havaittuja seikkoja tai niiden perusteella tehtyjä kehittämistoi-menpiteitä ei voitu todentaa dokumentaatiosta.

Opintoasioiden osastolla on opiskelijoiden ohjauksessa ja opiskelun ete-nemisen tukemisessa keskeinen tehtävä erityisesti opintojen alkuvaiheessa.Opintoasioiden osasto hoitaa opintojen ohjauksen opintojen alussa, antaayleistä neuvontaa opinnoista ja organisoi opiskelijoiden perehdytyksen yliopis-to-opiskeluun. Tietyt johdantoluennot ovat yhteisiä kaikille yliopiston opis-kelijoille, lisäksi eri tiedekunnat tuovat oppialakohtaisen näkökulman omienopiskelijoidensa johdanto-opintoihin. Tiedekunnissa on omat alakohtaisetopintoneuvojat. Lisäksi opiskelijat perehdytetään yliopisto-opiskeluun opiske-lijatuutorointijärjestelmän avulla. Tiedekunnat suunnittelevat ja toteuttavattuutoroinnin yhteistyössä KYY:n ja opintoasioiden osaston kanssa. Haastatte-luiden perusteella opiskelijat voivat hyödyntää opiskelijatuutoreita myös sil-loin, kun he tarvitsevat tukea opiskeluunsa.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on keskeisessä roolissaopiskelijoiden opintojen ohjauksessa. Yksikkövierailuiden perusteella HOPS:aon joillakin aloilla sovellettu pidempään, mutta sen laajempi ja systemaatti-

27 Arvike vierailee säännöllisesti yksiköissä. Vierailuilla on yleensä jokin teema (esimerkiksi hen-kilökohtaiset opintosuunnitelmat), jota käsitellään ja jonka kehittämistä pohditaan Arvikkeenedustajien ja yksikön edustajien yhteistyönä.

��

sempi hyödyntäminen osana opintoja on yliopistotasolla vasta aluillaan javaihtelevaa. HOPS saatetaan esimerkiksi ymmärtää mekaanisena lukujärjestyk-sen laatimisen työvälineenä. Joissakin yksiköissä HOPS:a työstetään tietyssäopintojen vaiheessa, jossa pohditaan tulevia oppiainevalintoja. Joissakin yksi-köissä HOPS taas on nähty hyvänä työvälineenä opiskelijan ohjauksessa ja senon koettu lisäävän mahdollisuuksia tarttua opiskelussa ilmeneviin ongelmiin.

HOPS voidaan pitää parhaimmillaan erinomaisena työvälineenä yliopis-ton strategian mukaisten oppimistavoitteiden (syvällinen oppiminen ja ajatte-lun edistäminen ja kehittäminen), saavuttamisessa ja arvioinnissa koko opis-kelun ajan. Siksi yliopiston haasteena onkin HOPS-käytänteiden vakiintuessalisätä pedagogista näkökulmaa HOPS-työskentelyyn yliopiston strategian mu-kaisten oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. HOPS-työskentelyn toteuttamistaja pedagogista merkitystä olisi tärkeää työstää myös tiedekunta- ja laitoskoh-taisesti, jotta HOPS tukisi opintojen ominaispiirteitä koulutusalakohtaisesti.HOPS-työskentely olisi mahdollista myös integroida osaksi yliopiston johdan-to-opintoja ja tuutorointijärjestelmää.

Kuten luvussa 4.1 todettiin, yliopistossa koulutuksen lähtökohtana onopiskelijoiden syvällisen oppimisen ja ajattelun taitojen kehittyminen. Se, mil-laista oppimisen laatua tällä tavoitellaan käytännössä, jäi osittain avoimeksi au-ditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella. Tämä tulisi eritellä koko yli-opiston tasolla sekä tiedekunnissa ja laitoksilla tarkemmin, jotta olisi mahdol-lista kehittää kyseistä tavoitetta mittaavia tuloksellisuusindikaattoreita. Nykyi-sellään tuloksellisuusindikaattoreilla ei ole selkeää kytköstä syvällisen oppimi-sen tavoitteeseen.

Yksiköillä on erilaisia painotuksia siinä, millaista oppimista halutaan tuot-taa. Esimerkiksi lääketieteellisessä tiedekunnassa korostetaan työelämävalmiuk-sien saavuttamista koulutuksen aikana. Työelämävalmiuksiin luetaan myöskyky käsitellä ja tunnistaa omaan työhön liittyviä niin kutsuttuja asennekysy-myksiä sekä opiskelijan itsearviointitaitojen kehittyminen. Sosiaalityön ja so-siaalipedagogiikan laitoksella taas pyrkimyksenä on edistää koulutuksessa kriit-tistä ja analyyttistä ajattelua. Lisäksi opetuksessa korostetaan laaja-alaisia yh-teiskunnallisia kysymyksiä, asiantuntijuutta hyvinvoinnissa sekä yhdistetäännäihin johtamisen ja työelämän taitoja. Opetuksessa suositaan aktivoivia ope-tusmenetelmiä ja ryhmäopetusta. Haastatteluiden mukaan opiskelijoilla voiolla hankaluuksia omaksua omaa aktiivisuutta vaativia opiskelumuotoja, mut-ta pyrkimys ja halu siihen on kuitenkin ilmeisesti olemassa. Yliopiston ja yk-siköiden opetuksen laatutavoitteiden tulisi näkyä myös opintojaksojen suun-nittelussa ja erityisesti oppimisen arvioinnissa, jotta arviointimenetelmät tuki-sivat yliopiston asettamia oppimisen laatutavoitteita.

��

Opiskelijanäkökulmasta syvällinen oppiminen ei aina toteudu opetukses-sa: esimerkiksi suhteellisen laajasti ja paljon käytössä olevien monivalintatent-tien koettiin edistävän pikemminkin pinnallista asioiden oppimista ja ulkolu-kua. Erityisen huonosti monivalintatentit soveltuvat haastateltujen opiskelijoi-den mukaan syventävän vaiheen opintoihin. Toisaalta yliopiston henkilökun-nan haastatteluissa ilmeni, että tentin ei heidän mielestään tulisi olla kontrol-litilanne vaan osa oppimisprosessia. Joillakin koulutusaloilla on pohdittu sitä,että oppimisen ja opetuksen arviointitapoja tulisi yhtenäistää ja kehittää. Esi-merkiksi opiskelijan itsearviointia pidettiin eräänä mahdollisuutena arvioida,miten hyvin opetus tavoittaa opiskelijan ja saa aikaan oppimista.

Yliopisto korostaa koulutuksessa tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä.Tämä näkyy haastatteluiden mukaan siinä, että uusinta tietoa tuodaan mu-kaan opetukseen aktiivisesti. Myös valtaosa opiskelijoiden pro gradu -tutkiel-mista liittyy yksiköiden tutkimusohjelmiin, jolloin opiskelijat pääsevät suoraanosallistumaan oikeiden tutkimusryhmien työhön. Korkeatasoisen tutkimuk-sen nähdään joidenkin haastateltujen mukaan luovan muassaan laadukastaopetusta, ja siksi useimmat tutkijat osallistuvat myös opetukseen. Yliopistonopetuksessa korostetaan myös opiskelijan hyvinvointia ja työelämävalmiuksi-en saavuttamista. Yliopistossa on panostettu tietotekniseen osaamiseen sekä ti-lojen ja välineiden kuin myös erilaisten opiskelua tukevien verkkopalvelui-den avulla. Opiskelun tukena käytettävät verkkopalvelut tukevat haastattelui-den perusteella opiskelijoiden opiskelua hyvin (Wossikka-verkkopalvelu).28

Tutkintotavoitteiden koulutuksen arviointi

Koulutuksen laatua arvioidaan muun muassa yliopiston tuloksellisuusindikaat-toreiden avulla. Haastatteluiden perusteella yliopiston tuloksellisuusindikaat-torit eivät opetusta antavien yksiköiden näkökulmasta palvele opetuksen jakoulutuksen sekä syvällisen oppimisen laadun arviointia. Sen vuoksi tiedekun-nilla on käytössä omia opetuksen laadun arviointiin soveltuvia indikaattorei-ta. Tällä hetkellä koulutusta ja opetusta arvioidaan kuitenkin suurelta osin eri-laisten määrällisten tuloksellisuusindikaattoreiden avulla (esimerkiksi valmis-tuneiden määrä) sekä valmistuneille toteutettavan kyselyn avulla. Haastatte-luiden perusteella tuloksellisuusindikaattoreiden kehittämistä pohditaan par-haillaan yliopiston johdon toimesta.

Arvike vastaa koko yliopiston tasolla opetuksen arvioinnista ja kehittä-misestä. Olisi hyvä, jos Arvike tuottaisi tästä työstä samanlaisen raportin kuin

28 Wossikka on opiskelijoille suunnattu verkkopalvelu opintojen suunnitteluun ja seurantaan.Palvelu on käytettävissä yliopiston intranetissä (Kampusnet), jonne opiskelijat saavat henkilö-kohtaiset tunnukset. Wossikassa hyödynnetään yliopiston opintotietojärjestelmä Oton sisältä-miä tietoja.

��

Tarvike29 . Tiedekunnissa tiedekuntaneuvostot suorittavat tiedekunnan johdonopetuskatselmukset. Koulutusalakohtaiset koulutussuunnittelutoimikunnat to-teuttavat opetussuunnitelmatyötä, käsittelevät opetuksesta saatua palautetta tie-dekunnissa sekä vastaavat opetustoiminnan laadunhallinnan systemaattisestaseurannasta. Koulutussuunnittelutoimikuntien rooli opetuksen arvioinnissa jakehittämistoimien käynnistämisessä osoittautui haastatteluissa suureksi. Erityi-sen haasteelliset palautteet voidaan myös viedä koulutussuunnittelutoimikun-nan kautta tiedekuntaneuvostoon käsiteltäväksi tarvittavien jatkotoimenpitei-den varmistamiseksi. Lisäksi opetuksen laatua arvioidaan sisäisten ja ulkoistenauditointien avulla. Opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet osallistua opetuk-sen kehittämiseen. Opiskelijat ovat edustettuina kaikissa opetuksen suunnit-teluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvissä hallintoelimissä ja työryhmissä.Lisäksi opiskelijat osallistuvat sisäisiin auditointeihin auditoijina.

Yksikkövierailuiden aikana ilmeni, että koulutuksen toteutuksen arvioin-nissa työelämäpalautteella ja valmistuneiden sijoittumisella työelämään on kes-keinen merkitys. Yliopistossa toteutetaan valmistuneille opiskelijoille maiste-rikyselyjä, joiden avulla arvioidaan koulutuksen vastaavuutta työelämätarpei-den valossa. Maisterikyselyjen perusteella koulutusta on kehitetty ja haastat-teluiden perusteella koulutukseen on lisätty erityisesti tutkinnonuudistuksenjälkeen viestintä- ja vuorovaikutusopintoja. Kyselyistä saatujen myönteistenkokemusten perusteella yliopiston johtoryhmä on päättänyt käynnistää myösalueen työnantajille suunnattavan kyselyn yhdessä Savonia-ammattikorkea-koulun kanssa.

Tiedekunnilla on erilaisia käytänteitä koulutuksen laadun arvioimiseksi.Esimerkiksi luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa on tavoit-teena yhtenäistää tiedekuntatason palautejärjestelmä. Lääketieteellisessä tiede-kunnassa taas koulutuksen laatua arvioidaan seuraamalla opiskelijoiden valmis-tumisaikoja sekä koulutuksen ja työelämän välistä kohtaavuutta sekä kerätäänpalautetta valmistuvilta koko koulutusohjelmasta. Haastatteluissa ilmeni, ettäkoulutuksesta kerättyä tietoa on tiedekunnissa ja laitoksilla hyödynnetty tut-kintorakenteen ja opintojaksojen uudistamisen yhteydessä.

Opintojaksokohtaisen opiskelijapalaute kerätään laitoksilla ja tiedekunnis-sa. Palautteen keruusta vastaavat opetuksen vastuuhenkilöt. Palautejärjestelmäs-tä tiedottaminen opiskelijoille on haastatteluiden perusteella vajavaista ja vaih-televaa. Tällä hetkellä opiskelijoille ei ole selvää, onko heidän antamalla pa-lautteella todellista vaikutusta opetuksen kehittämiseen.

29 Tarvike tuottaa hallintojohtosäännön sille määräämien tehtävien mukaisesti vuosittain rapor-tin, jossa arvioidaan yliopiston tutkimusta ja sen vaikuttavuutta. Perusteellisempi analyysi tut-kimuksen tasosta ja vahvuuksista tehdään joka kolmas vuosi. Hallintojohtosäännön mukaan jäl-kimmäiseen raporttiin tulee sisältyä myös suosituksia kehittämis- ja tukitoimenpiteiksi.

�

Yksikkövierailuiden ja opettajien haastatteluiden perusteella opiskelijoi-den antamaa palautetta halutaan aidosti hyödyntää opetuksen kehittämisessä.Yliopistossa olisikin hyvä kehittää ja yhtenäistää palautejärjestelmää sekä luo-da yhtenäisiä käytäntöjä siihen, miten opiskelijoille annetaan palautetta palaut-teesta ja suoritetuista kehittämistoimista. Yliopistotasolla olisi hyödyllistä luo-da yhteisiä yleisiä suuntaviivoja sille, millaista palautetta opiskelijoilta halutaankerätä, jotta kerätty palaute olisi linjassa yliopiston strategian sekä opetuksentuloksellisuusindikaattoreiden kanssa ja siten tukisi opetuksen laadun kehittä-mistä. Esimerkiksi sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksella on suunni-teltu palautejärjestelmää, jossa opiskelijoilla olisi mahdollisuus arvioida myösomaa oppimistaan. Tällainen arviointitapa voi antaa tietoa myös opiskelijanoppimisprosessista koulutuksen ja yksittäisten opintojaksojen aikana sekä vah-vistaa syvällisen oppimisen arviointia.

Johtopäätökset■ Tutkintotavoitteinen koulutus on kattavasti ohjeistettu ja tietoa on run-

saasti saatavilla yliopiston ja tiedekuntien verkkosivuilla sekä opinto-op-paissa. Yksittäisen opiskelijan näkökulmasta katsottuna opiskelijan opin-topolku – opiskeluprosessi – jää kuitenkin hajanaiseksi.

■ Opetussuunnitelmatyön ja opetuksen aikataulutus on ansiokkaasti järjes-tetty: sekä yksiköt että opiskelijat saavat tarvitsemansa tiedot hyvissä ajoin.

■ Yliopisto hyödyntää koulutuksen suunnittelussa valmistuneille maistereil-le tehdyistä kyselyistä saatua palautetta. Kyselyistä saatujen myönteistenkokemusten perusteella yliopisto aikoo käynnistää alueen työnantajillesuunnattavan kyselyn yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Ky-selyt ovat tuottaneet tutkintokoulutusta antaville laitoksille arvokasta tie-toa yliopistosta valmistuneiden opiskelijoiden valmiuksista työelämässä.Kyselyiden perusteella on kehitetty opintojen sisältöjä ja tarjottavia pal-veluja.

■ Koko yliopiston tasolla, tiedekunnissa ja laitoksilla ei ole selkeästi määri-telty ja eritelty, millaista oppimista yliopistossa halutaan tukea ja tuottaaeli toisin sanoen: mitä tarkoitetaan yliopiston strategiassa tavoitteeksi ase-tetulla syvällisellä oppimisella käytännössä? Tämä tulisi eritellä koko yli-opiston tasolla sekä tiedekunnissa ja laitoksilla tarkemmin, jotta olisi mah-dollista kehittää kyseistä tavoitetta mittaavia laadullisia tuloksellisuusindi-kaattoreita ja arvioida tavoitteen toteutumista.

■ Laadunvarmistusjärjestelmä on rakennettu hallinnollisten yksiköiden nä-kökulmasta, ja siitä puuttuu prosessinäkökulma. Opiskelijan näkökulmastaopintopolku katkeaa yksiköiden välisissä laadunvarmistusjärjestelmän ra-japinnoissa.

��

■ Yksiköiden välillä on vaihtelevia käytänteitä koulutuksen toteuttamisessaja osassa yksiköitä opetuksen laadunvarmistusvälineitä ei hyödynnetä täy-simääräisesti (HOPS-käytänteet, palautejärjestelmä, opetussuunnitelma-prosessi, jatko-opiskelu ja kurssien arviointikäytänteet, esimerkiksi moni-valintatentit).

■ Yliopiston haasteena on HOPS-käytänteiden vakiintuessa lisätä pedago-gista näkökulmaa HOPS-työskentelyyn yliopiston strategian mukaistenoppimistavoitteiden saavuttamiseksi. HOPS-työskentelyn toteuttamista japedagogista merkitystä olisi tärkeää työstää myös tiedekunta- ja laitoskoh-taisesti, jotta HOPS tukisi opintojen ominaispiirteitä koulutusalakohtai-sesti. HOPS-työskentely olisi myös mahdollista integroida osaksi yliopis-ton johdanto-opintoja ja tuutorointijärjestelmää.

����� Tutkimus

Tutkimuksen tavoitteet ja strategia

Yliopiston päälaatukäsikirjassa tutkimuksen laatutavoitteiksi on määritelty seu-raavat tavoitteet:■ Tutkimus on kansainvälistä huipputasoa ja tutkimusta tehdään kansainvälisten

työryhmien tasavertaisena osapuolena■ Yliopistossa on jatkuvasti tutkimuksen huippuyksiköitä ja yliopisto menestyy hy-

vin kilpailtaessa ulkopuolisesta rahoituksesta■ Tutkimustuloksia hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, elinkeino-

elämässä ja soveltavan tutkimuksen osana■ Tutkimus on eettisesti kestävää ja sen menetelmät ovat validoituja ja luotettavia.

Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella yliopisto pyrkii profiloitu-maan nimenomaan tutkimusyliopistoksi. Strategian mukaan tähän pyritäänmuun muassa laitos- ja tiedekuntarajat ylittävällä yhteistyöllä tutkimuksenvahvuusalueilla. SA:n huippuyksikkövalinnoissa tavoitteena on saada kutakinnimeämiskierrosta kohden kahdesta kolmeen huippuyksikköä.

Tutkimuksen painopistealoiksi määritellään vuosien 2000–2006 strategi-assa bioteknologia, molekyylibiologia ja molekyylilääketiede, kansansairauksi-en tutkimus, ravinnon terveellisyys- ja turvallisuustutkimus, terveydenhuol-lon teknologia, ympäristöterveys, lääkekehitystä tukeva kliininen, biolääketie-teellinen, farmaseuttinen, kemiallinen ja muu luonnontieteellinen tutkimus,hoitotieteellinen tutkimus, sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät taloudellisetja yhteiskunnalliset kysymykset sekä yrittäjyys ja alueellinen kehittäminen.Tutkimuksen painoalat on siis määritelty strategiassa yksityiskohtaisemminkuin yliopiston yleisen profiilin mukaiset painoalat. Päälaatukäsikirjassa pai-

��

noalat taas on määritelty yliopiston ilmoittaman yleisen profiilin mukaisesti,mikä johtunee siitä, että voimassa oleva strategia on laadittu jo vuonna 2000,ja päälaatukäsikirjan nykyinen versio vuonna 2005. Näyttäisi siltä, että paino-alojen määrittely on täsmentynyt päälaatukäsikirjassa selkeämmäksi.

Tutkimuksen organisointi

Haastatteluiden perusteella yliopisto aikoo lähitulevaisuudessa suunnata voi-mavaroja tutkimustoiminnan kehittämiseen koko yliopiston tasolla. Yliopistonsuunnitelmissa on tutkimustoiminnan koordinaattorin palkkaaminen. Koor-dinaattorin tehtäviin kuuluisi koko yliopistoa ja tutkimusta koskevien päätös-ten valmistelu tutkimuksesta vastaavan vararehtorin alaisuudessa.

Tutkimustoiminnan ohjeistukset ovat erityisesti laboratorioiden ja KYS:nlaadunvarmistuksessa varsin yksityiskohtaisia ja tarkkoja. Yliopistolla on suu-rehko määrä tutkimussopimuksia ulkopuolisten rahoittajien kanssa, mikä osal-taan edellyttää sopimuksia ja yhteistyötä suuntaavaa ohjeistusta.

Jatko-opiskelijoiden ohjauksessa on haastatteluiden perusteella vaihtele-via käytäntöjä. Opiskelijan ohjaus ja opiskelusuunnitelman työstäminen saat-tavat jäädä heikolle huomiolle. Toisaalta yliopistossa on toimivia tutkijakoulu-järjestelmiä, jotka edistävät suunnitelmallista jatko-opiskelua. Yliopisto on to-teuttanut valmistuneille tohtoreille suunnattuja ”Tohtorit työelämässä” -ky-selyitä.

Kuten luvussa 4.3.1. on todettu, yliopistossa valtaosa opiskelijoiden progradu -tutkielmista liittyy yksiköiden tutkimusohjelmiin, jolloin opiskelijatpääsevät suoraan osallistumaan oikeiden tutkimusryhmien työhön.

Tutkimuksen arviointi30

Yliopiston päälaatukäsikirjassa todetaan, että tutkimusta koskeva laadunvarmis-tuksen dokumentaatio on vielä keskeneräinen. Laadunvarmistusjärjestelmä si-sältää kuitenkin nimetyt tutkimuksen laadusta vastaavat tahot ja yliopistota-soiset tavoitteet sekä kriteerit, joilla tutkimuksen laatua seurataan. Toinen yli-opiston vararehtoreista vastaa tutkimuksesta, tutkimuksen laadusta ja sen laa-dunvarmistusjärjestelmän kehittämisestä.

Tutkimuksesta vastaava vararehtori toimii Tarvikkeen puheenjohtajana.Tarvikkeen tehtävät on määritelty yliopiston hallintojohtosäännössä. Tarvik-

30 Tieteellisen työn arviointiin kuuluu luonnollisesti yksittäisen yliopiston laadunvarmistusjär-jestelmän menettelyiden lisäksi eri tieteenalojen sisäisiä laadunvarmistuksen menettelyitä, joillatiedeyhteisö arvioi ja varmistaa tehtävän tieteellisen työn laatua muun muassa yksilöiden ja tut-kimusryhmien tasolla. Nämä menettelyt ovat tieteenalasta riippuen joko kansallisen tai kan-sainvälisen tiedeyhteisön omistamia laadunvarmistuksen tapoja.

��

keen pöytäkirjojen mukaan se antaa suosituksia ja lausuntoja erilaisista tutki-mukseen liittyvistä asioista koko yliopiston tasolla. Tarvike julkaisee ”Tutki-muksen tila Kuopion yliopistossa” -raporttia vuosittain. Perusteellisempi ana-lyysi tutkimuksen tasosta ja vahvuuksista tehdään j oka kolmas vuosi. Viimei-sin Tarvikkeen raportti on ilmestynyt 2.3.2005.

Tarvikkeen raportti on yksi keskeisistä johdon katselmuksen aineistoista.Auditointiaineiston mukaan Tarvikkeen vuoden 2004 raporttia pidettiin joh-don katselmuksessa liian toteavana ja neutraalina. Johtopäätöksenä oli, että siitähaluttiin kehittää kriittisempi ja analyyttisempi. Tämä annettiin tiedoksi Tar-vikkeelle. Auditointiaineiston mukaan vuoden 2005 raportti oli selvästi kriit-tisempi ja antoi analysoidumman kuvan tutkimuksen laadun kehittymisestä.Tarvikkeen vuoden 2003 raportissa puolestaan todetaan, että yliopisto on pyy-tänyt ja saanut tiedekunnilta selvitykset siitä, miten ne aikovat kehittää toi-mintaansa vastatakseen raportin esittämiin haasteisiin. Edelleen vuoden 2003raportissa todetaan, että tiedekunnat ovat ryhtyneet ripeästi toimenpiteisiin.Näiden esimerkkien valossa Tarvikkeen tuottamat raportit ovat toimiva tapaviestiä neuvoston toiminnasta ja näkemyksistä niin yliopiston sisällä kuin yli-opiston sidosryhmillekin.

Muuta tutkimukseen liittyvää johdon katselmuksissa käsiteltävää aineis-toa ovat muun muassa tohtorien työllistymistutkimuksen ja jatko-opiskelijoi-den tyytyväisyyskyselyn tulokset ja tutkimuseettinen katsaus. Johdon katsel-musten pöytäkirjojen perusteella voidaan todeta, että niissä esille tuotuihinepäkohtiin (esimerkiksi jatko-opiskelijoiden tyytyväisyyskyselyssä kritisoituyleisohjeistuksen puute tutkimusmateriaalin käyttö- ja julkaisuoikeuksista so-pimiseen v. 2005 johdon katselmuksessa) on puututtu ja toimenpiteisiin ryh-dytty. Näiden toimenpiteiden onnistumista ja vaikuttavuutta ei ollut kuiten-kaan mahdollisuutta todentaa auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteel-la, koska katselmuksen raportti antaa aikaa kevääseen 2006 asti toimenpitei-den toteuttamiselle.

Tieteellisen tutkimustoiminnan luonteeseen kuuluu tutkimustulosten laa-dun arvioittaminen kansainvälisellä tiedeyhteisöllä. Käytännössä tämä tapah-tuu julkaisemalla tutkimuksen tulokset sellaisilla foorumeilla, joilla niihin koh-distuu kriittinen ja ulkopuolisten henkilöiden tekemä arviointi. Jokainen yk-sittäinen tutkimusraportti voi tietysti näilläkin foorumeilla kohdata paitsi laa-tua asiana kritisoivaa, niin myös esimerkiksi paradigmaattista tai lingvististävastustusta. Mikäli halutaan arvioida yliopiston tutkimustoimintaa kokonai-suutena, on tutkimustulosten julkaiseminen korkeaa laatua edellyttävissä refe-roiduissa aikakauslehdissä ainakin jonkinasteinen indikaattori tutkimuksen re-levanttiuden, tulosten ja menetelmien oikeellisuuden sekä teoreettisen perus-tan hyvyydelle.

��

Yliopisto on valinnut menettelytavan, joka on käytössä useissa maissa:eräissä ranking-listoilla korkeimmalle sijoittuneissa lehdissä julkaistujen tutki-musten määrää pidetään tutkimuksen laadun kriteerinä pelkän lukumäärän si-jaan. Tavoitteena näissä, mahdollisimman luetuissa ja mahdollisimman korke-aa menetelmällistä ja teoreettista laatua vaativissa, lehdissä julkaiseminen ontodennäköisesti henkilöstöä motivoivaa. Yliopiston johto totesi haastatteluissa,että se voi rohkaista yliopiston toimijoita osallistumaan strategisesti tärkeisiintutkimusrahoituksen hakuihin ja uusiin avauksiin.

Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella tutkimuksen arviointion yliopistossa riittävän kattavaa akateemista tutkimusta ajatellen, mutta var-sinainen tutkimuksen laadunvarmistuksen kehittäminen dokumentaatioineenon vielä kesken. Tämä on todettu myös yliopiston päälaatukäsikirjassa.

Johtopäätökset■ Päälaatukäsikirjan mukaan tutkimuksen laadunvarmistusjärjestelmän do-

kumentointi on vielä yliopistossa kesken. Olemassa olevaan laadunvar-mistusjärjestelmään kuuluvat muun muassa Tarvike ja yliopiston sisäiset,tutkimuksen laatua mittaavat tuloksellisuusindikaattorit.

■ Tutkimuksen arviointi on yliopistossa riittävän kattavaa akateemista tut-kimusta ajatellen, mutta varsinainen tutkimuksen laadunvarmistusjärjes-telmän kehittäminen on vielä kesken. Tämä on todettu myös yliopistonpäälaatukäsikirjassa. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä olisi tärke-ää jatkaa tutkimuksen osalta. Lisäksi olisi pohdittava, miten tutkimuksenlaadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta seurataan ja arvioidaan jatkossa.

■ Tarvikkeen tuottamat raportit ovat toimiva tapa viestiä arviointi- ja ke-hittämisneuvoston toiminnasta ja näkemyksistä niin yliopiston sisällä kuinyliopiston sidosryhmillekin.

■ Tutkimuksen laatu on eräs johdon katselmuksen keskeisiä teemoja yli-opistossa. Tulokset ovat yliopiston johdon asettamien tavoitteiden suun-taisia esimerkiksi julkaisujen laadun ja SA:n nimeämien huippuyksiköi-den valossa.

����� Yhteiskunnallinen vuorovaikutus vaikuttavuusja aluekehitystyö

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteet ja strategia

Yliopiston päälaatukäsikirjassa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja sivistys-toiminnan laatutavoitteiksi on määritelty seuraavat tavoitteet:■ Yliopiston vaikuttavuus on merkittävä alueellisesti ja valtakunnallisesti■ Yliopiston imago julkisuudessa sekä yliopiston sisällä ja ulkopuolella on hyvä■ Yliopiston henkilökunnalla on hyvät suhteet elinkeinoelämään ja julkishallintoon

��

■ Yliopisto on mukana yritystoiminnan tukemisessa ja käynnistämisessä■ Yliopiston henkilöstö osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun ja toimii asi-

antuntijoina■ Yliopisto osallistuu eri kouluasteiden väliseen yhteistyöhön■ Yliopisto toimii aitona osallistujana maakunnallisessa suunnittelussa.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen organisointi

Yliopisto on auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella alueellisesti tär-keä vaikuttaja Itä-Suomessa. Yliopiston ympärille on keskittynyt niin sanottuSavilahden tiedelaakso eri toimijoineen julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Yli-opistolla on kiinteää yhteistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa: yli-opisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu olivat auditointivierailun aikana par-haillaan käynnistämässä opetusministeriön tavoitteiden mukaista alueellistakonsortioyhteistyötä. Yliopistolla on haastatteluiden mukaan toimivat yhteis-työsuhteet tärkeimpiin yhteistyökumppaneihinsa, kuten KYS:an, Savonia-am-mattikorkeakouluun, Pohjois-Savon liittoon ja paikalliseen Kauppakamariin.

Yliopistossa on erilaisia toimielimiä, joiden tarkoituksena on edistää yh-teiskunnallista vuorovaikutusta. Vuoden 2005 alussa yliopisto perusti Varvik-keen, joka arvioi yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuut-ta. Yliopiston neuvottelukuntaan puolestaan kuuluu 50 edustajaa ja sen tar-koituksena on edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua yliopiston ja sen sidos-ryhmien kesken. Neuvottelukunta kokoontuu joitakin kertoja vuodessa. Yli-opiston hallituksessa on hallintojohtosäännön mukaisesti yksi yliopiston ul-kopuolisen tahon edustaja.

Kuopion yliopistossa aikuiskoulutusta ja tutkintoon johtamatonta kou-lutusta toteuttaa Koulutus- ja Kehittämiskeskus (KKK) yhteistyössä yliopis-ton tiedekuntien, muiden koulutuksen tarjoajien sekä työelämän edustajienkanssa. KKK järjestää täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta. Yli-opiston alakohtaiset aikuiskoulutustyöryhmät suunnittelevat ja ohjaavat aikuis-koulutusta KKK:n edustajien kanssa. KKK:n aikuiskoulutusohjelman laadin-nassa vuosille 2006–2010 on hyödynnetty sisäistä auditointia ja itsearviointia.KKK:n arviointijärjestelmä on kuvattu pedagogisesta näkökulmasta erillisessäPedagogisen toiminnan arviointiohjelmassa. KKK:n omasta toiminnastaantuottamia prosessikuvauksia voidaan pitää esimerkillisinä.

Yliopiston profiilin ja painoalojen vuoksi yhteiskuntatieteellisessä tiede-kunnalla on erityinen yhteistyösuhde avoimeen yliopistoon ja paikalliseen ke-säyliopistoon. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat hyödyntäväthaastatteluiden perusteella keskimääräistä enemmän avoimen yliopiston ja ke-säyliopiston tarjontaa tutkintoon johtavissa opinnoissaan, koska muiden tie-dekuntien tarjoamat sivuainemahdollisuudet ovat rajalliset yhteiskuntatieteel-

�

lisen tutkinnon näkökulmasta (tutkinnossa on melko paljon valinnaisuutta).Tätä voidaan pitää yliopistossa erityisenä rajapintana tutkintoon johtavan kou-lutuksen ja muun koulutuksen välillä. Rajapinta asettaa omat vaatimuksensalaadunvarmistukselle: yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan on laadunvarmistuk-sessaan huomioitava se, että osa sen tutkintoihin kuuluvasta opetuksesta tuo-tetaan tiedekunnan ulkopuolella, joskin yliopiston kanssa kiinteässä yhteistyös-sä olevien tahojen toimesta.

Pääosa yliopiston opiskelualoista sisältää käytännön harjoittelua työelä-mässä. Esimerkiksi lääketieteen opintojen aikana opiskelijat harjoittelevat klii-nistä työtä KYS:ssa ja opetusterveyskeskuksissa. Haastatteluiden mukaan ope-tusterveyskeskusten kanssa tehtävät sopimukset ovat tärkeä osa laadunvarmis-tusjärjestelmää: yliopistolla ja terveyskeskuksilla on sopimukset harjoittelun to-teuttamisesta ja käytänteistä. Tästä syystä myös lääketieteellisen tiedekunnanon otettava laadunvarmistuksessaan laadunvarmistuksen rajapintana huomioonse, että osa sen opetuksesta annetaan tiedekunnan ulkopuolella.

Edellä kuvattujen esimerkkien perusteella voidaan todeta, että periaat-teessa kaikilla koulutusaloilla on nykyisin huomioitava laadunvarmistuksessase, että tutkintoihin sisältyvät opinnot eivät automaattisesti ole ainoastaan kou-lutusohjelman tai pääaineen mukaisen tiedekunnan tai yliopiston tarjoamia.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi

Yliopisto on määritellyt tuloksellisuusindikaattorit yhteiskunnalliselle vuoro-vaikutukselle ja niitä työstetään edelleen. Näiden tuloksellisuusindikaattorei-den osalta seurantatiedot ovat vielä alussa eikä niiden pohjalta voida päätellätrendejä. Kuten muissakaan tuloksellisuusindikaattoriraportin kohdissa, yhteis-kunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteita ei ole esitetty tuloksellisuusindikaat-toreiden yhteydessä.

Varvike on perustettu vuoden 2005 alussa ja se oli siten ehtinyt toimiaalle vuoden ajan auditointivierailuun mennessä. Varvikkeen toiminnasta ei si-ten voida vielä esittää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta sen perustamis-ta voidaan pitää merkkinä yliopiston halusta kehittää yhteiskunnallista vuoro-vaikutusta ja sen arviointia.

Yliopisto on laatinut vuonna 2002 alueellisen vaikuttavuuden itsearvi-ointiraportin31 , jossa on esitetty myös toimenpiteitä alueellisen vaikuttavuu-den parantamiseksi. Raportin yhteenvedossa ja johtopäätöksissä alueellinenvaikuttavuus määritellään varsin selkeästi tutkimuksen ja opetuksen alueelli-seksi vaikuttavuudeksi. Esimerkiksi koulutustarjontaa halutaan kehittää ympä-

31 Kinnunen, Juha; Pentti, Jussi & Helve, Heikki: Kuopion yliopiston alueellisen vaikuttavuu-den itsearviointiraportti. Kuopion yliopiston julkaisuja F. yliopistotiedot 29. Kuopion yliopis-ton painatuskeskus 2002.

��

ristöstä lähtevien tarpeiden mukaisesti. Yhdeksi yliopiston haasteista todetaansuotuisten muutosten saaminen aikaan Itä-Suomen elinkeinorakenteessa. Ra-portissa on myös kiinnitetty huomiota esimerkiksi siihen, että raportin val-mistumisajankohtana voimassa ollut tutkimus- ja kehitystoiminnan hinnoit-telutapa estää käytännössä liian usein suorien ilman julkista rahoitusta olevienhankkeiden toteutumisen alueellisten yritysten kanssa. Kaikkien raportissa ku-vattujen kehittämiskohteiden mahdollisesti aiheuttamista toimenpiteistä eimuodostunut kuvaa auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella, muttasaadun yleiskuvan perusteella yliopisto on toiminut niiden suuntaisesti. Ra-portti on osoitus siitä, että yliopisto on halukas arvioimaan omaa toimintaan-sa myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osalta.

Johtopäätökset■ Kuopion yliopistolla on runsaasti yhteistyötä varsinkin alueellisten yhteis-

työnkumppaniensa kanssa ja näyttöjä yhteistyön tuloksellisuudesta. Esi-merkiksi yhteistyö Pohjois-Savon liiton ja paikallisen elinkeinoelämänkanssa on merkittävällä tasolla. Varsinainen yhteiskunnallisen vuorovaiku-tuksen laadunvarmistus sen sijaan vaatii vielä kehittämistä.

■ Yhteistyön ja vuorovaikutuksen hyödyntäminen opetuksessa ja sen suun-nittelussa ei ole täysin systemaattista ja koko yliopiston kattavaa. Yksik-kökohtaiset erot ovat ilmeisesti suuria tai suurehkoja.

■ Varvikkeen perustaminen osoittaa, että yliopisto haluaa kehittää yhteis-kunnallista vuorovaikutustaan. Varvikkeen toiminta on kuitenkin vielähahmottumatonta ja sen kytkentä laadunvarmistukseen vaatii selkeyttä-mistä. Varvikkeen yleiseen vaikuttavuuteen olisi hyvä kiinnittää erityistähuomiota tulevaisuudessa.

■ Alueellisen vaikuttavuuden itsearviointi on osoitus siitä, että yliopisto ar-vioi omaa toimintaansa myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osalta.

����� Tuki� ja palvelutoiminnot

Päälaatukäsikirjan mukaan yliopiston laatutavoitteena ovat ydintoimintoja tu-kevat riittävät, mutta samalla keveät, avoimet ja joustavat tukipalvelut. Tuki-palveluiden laatutavoitteina ovat lisäksi opintojen ja tutkimuksen esteettömänedistymisen takaaminen, tukitoimintoprosessien virheettömyys ja tarkoituk-senmukaisuus sekä tilojen ja laitteiden riittävyys korkeatasoisen opetuksen jatutkimuksen tarpeisiin.

Yliopistossa erilaisia tuki- ja palvelutoimintoja tuottavat seuraavat yksi-köt:■ Hallinto- ja henkilöstöosasto■ Opintoasioiden osasto

��

■ Talousosasto■ Tutkimus- ja innovaatiopalveluiden osasto■ Kansainvälisten asioiden osasto■ Viestintäosasto■ Suunnittelu- ja kehittämisosasto.

Muita erillisiä opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja tuottavat:■ Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP)

(kirjasto, kuvakeskus, oppimiskeskus, tietotekniikkakeskus).■ Koulutus- ja kehittämiskeskus (KKK)

(avoin yliopisto, täydennyskoulutus, koulutus ja kehittämispalvelut)■ Kielikeskus.

Erillisiin opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluihin luetaan Kuopion yliopis-tossa lisäksi:■ Biomateriaalikeskus■ Kansanterveyden tutkimuslaitos■ Kuopion yliopiston apteekki■ Valtakunnallinen koe-eläinkeskus.

Yliopiston tuki- ja palvelutoiminnot on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjas-sa. Tuki- ja palvelutoiminnoille asetettuja tavoitteita kuvataan päälaatukäsikir-jassa ja tarkemmin yksiköiden omissa laatukäsikirjoissa tai vastaavissa asiakir-joissa (KKK:ssa ”Toimintakäsikirja”). Tuki- ja palvelutoiminnoille on olemas-sa omat yliopistotasoiset tuloksellisuusindikaattorit. Yliopistotasoiset tuki- japalvelutoimintojen tuloksellisuusindikaattorit ovat pääosin määrällisiä jaKOTA-tilastoa varten kerättyjä. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perus-teella ei ole varmaa, ovatko tuloksellisuusindikaattorit luonteeltaan sellaisia,että ne tukevat osaltaan yliopiston asettamien strategisten tavoitteiden toteu-tumista. Esimerkiksi sekä opintoasioiden osasto että KKK ovat määritelleetomia tuloksellisuusindikaattoreitaan kehittämistoimintansa tueksi. Haastatte-lussa tukipalveluiden edustajat toivat esille, että käytössä olevissa tukitoimin-toja kuvaavissa yliopistotasoisissa tuloksellisuusindikaattoreissa on vielä kehi-tettävää. Omien indikaattoreidensa avulla toimintayksiköt pyrkivät keräämääntoimintaansa parhaiten kuvaavaa tietoa. Esimerkiksi KKK:ssa toiminnan ke-hittäminen perustuu nykymuodossaan ennen muuta asiakkailta ja sidosryh-miltä kerättävään palautteeseen ja sen hyödyntämiseen. KKK:n arviointijär-jestelmä on kuvattu pedagogisesta näkökulmasta erillisessä Pedagogisen toi-minnan arviointiohjelmassa.

Vierailukohteina olleiden tuki- ja palvelutoimintayksiköiden laatukäsikir-jat olivat linjassa yliopiston päälaatukäsikirjan kanssa. Sekä opintoasioiden osas-

��

ton että KKK:n laatuasiakirjoissa on määritelty yksiköiden ydin- ja tukipro-sessit. Opintoasioiden osaston kohdalla laadunvarmistus kattaa koko opiskelu-kaaren opiskelijaksi rekrytoitumisesta valmistumiseen ja työelämään siirtymi-seen. Haastatteluiden perusteella laadunvarmistusjärjestelmä kattaa myös mui-ta tuki- ja palvelutoimintojen yksiköitä (kuten kirjaston ja oppimiskeskuk-sen). Haastatteluissa kävi hyvin ilmi, miten kehittymässä olevan laadunvarmis-tusjärjestelmä on auttanut yksiköitä ydintoimintojen hahmottamisessa ja olen-naisiin asioihin keskittymisessä. Tukipalvelut ovat näin kehittyneet aiempaatarkoituksenmukaisemmiksi. Opetuksen kannalta keskeisimmät tuki- ja pal-velutoiminnot on sisällytetty POKS:an.

Tukipalveluiden ja muiden yksiköiden vuorovaikutus on haastatteluidenperusteella jokapäiväistä ja säännöllistä. Esimerkiksi oppimiskeskuksella onopetusta antavien laitosten kanssa yhteisiä hankkeita ja koulutuksia, minkä li-säksi oppimiskeskuksen edustaja osallistuu koulutussuunnittelutoimikuntienkokouksiin. Opintoasioiden päällikkö, opiskelijapalvelupäällikkö ja suunnitte-lija tapaavat tiedekuntien opintoasioista vastaavat henkilöt kerran kuussa. Tuki-ja palveluyksiköt keräävät yliopiston laitoksilta palautetta toimintansa kehittä-miseksi. Aiemmat arvioinnit ovat kannustaneet tuki- ja palveluyksiköitä ke-hittämään erityisesti kerätyn palautteen dokumentointia. Yliopistosta valmis-tuneille tehtyjen ”Miten menee maisterit?” -kyselyiden tuloksia on tuki- japalvelutoiminnoissa hyödynnetty esimerkiksi opetusmenetelmien kehittämi-sessä. Opiskelijoille tehtävien kyselyjen vaikuttavuudesta kertoo myös yliopis-ton opiskelijarekrytoinnin suuntaaminen yhä enemmän verkkosivuille ensim-mäisen vuoden opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Vaikuttaa siltä, ettätuki- ja palveluyksiköissä myös sisäiset auditoinnit olivat johtaneet systemaat-tisempiin kehitystoimiin kuin tiedekunnissa ja laitoksilla.

Johtopäätökset■ Kokonaisuutena yliopiston tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus

kattaa useita tuki- ja palvelutoimintojen osa-alueita. Vaikka osalla tuki- japalvelutoimintojen laadunvarmistuksen menettelyistä on yliopistossa jopidemmät perinteet, on joukossa myös vasta kehittymässä olevia laadun-varmistuksen menettelyjä. Tärkeimpiä kehittymässä olevia prosesseja ovatsoveltuvien yksikkökohtaisten tuloksellisuusindikaattorien löytäminenyliopistotasoisten tuloksellisuusindikaattorien rinnalle.

■ Laatutyöhön suhtauduttiin tuki- ja palveluyksiköissä myönteisesti. Tuki-ja palveluyksikköjen edustajat tietävät, mistä yliopiston laadunvarmistuk-sessa on kyse ja mitä laadunvarmistus kunkin toimijan oman yksikönkohdalla tarkoittaa.

�

■ Tuki- ja palveluyksiköiden tarjoamien palvelujen tarkoituksenmukaisuuson laatutyön ansiosta kehittynyt esimerkiksi siten, että ydintoimintojenhahmottuminen on parantunut.

■ Lisääntynyt yhteistyö muiden toimintayksiköiden kanssa, tuki- ja palve-luyksiköissä tehdyt arvioinnit ja katselmukset ovat johtaneet tai johtamas-sa erityisesti palautejärjestelmien ja palautteen dokumentoinnin kehittä-miseen useissa tuki- ja palveluyksiköissä.

����� Henkilöstön kehittäminen

Yliopiston tavoitteena on osaava, motivoitunut ja itseään kehittävä henkilös-tö. Strategian mukaan yliopistossa on tavoitteena yhteistyön ja verkottumisenedistäminen, yliopiston yhteisöllisyyden lisääminen sekä yliopiston henkilös-töstrategian suuntaaminen toteuttamaan aktiivista ja kilpailukykyistä henki-löstö- ja palkkauspolitiikkaa.

Yliopistossa edistetään henkilöstön kehittämistä useiden eri toiminta-muotojen avulla. Henkilöstön kehittämiseen kuuluvia asioita käsitteleviä ta-hoja ovat henkilöstöhyvinvointityöryhmä, henkilöstökoulutustyöryhmä sekätasa-arvotoimikunta. Henkilöstön hyvinvointia seurataan yliopistossa 4–5 vuo-den välein toteutettavan tyytyväisyyskyselyn avulla. Kyselyt ovat haastattelui-den mukaan auttaneet kehittämään johtajuutta ja työilmapiiriä. Yliopistota-soinen hyvinvointityöryhmä käsittelee henkilöstön palautetta.

Henkilöstön kehittäminen ja osaamisen levittäminen

Henkilöstökoulutustyöryhmä suunnittelee vuosittaisen henkilöstökoulutustar-jonnan. Henkilöstön kouluttamisessa on yliopistotasolla tunnistettu keskeisiäkoulutussisältöjä, joita tarjotaan henkilöstölle johdon haastattelun perusteellasuunnitelmallisesti. Henkilöstölle järjestetään henkilöstökoulutusta, yliopisto-pedagogista koulutusta, laatukoulutusta sekä johtajille johtamiskoulutusta. Yli-opisto on toteuttanut laatukoulutusta KKK:n kanssa ja laatupäällikkö on pi-tänyt lyhyempiä tietoiskuja yliopiston laatutyöstä henkilöstölle. Henkilöstönosallistuminen näihin koulutuksiin on ollut laajaa. Varsinaiseen laatutyöhön onkoulutettu yliopistossa noin 50 laatuvastaavaa ja 60 auditoijaa, jotka toteutta-vat yliopiston sisäisiä auditointeja. Auditointivierailun aikana ilmeni, että kou-lutusten tiedollinen sisältö ja rakenne ovat kattavia ja antavat hyvän pohjanymmärtää yliopiston laatutyötä ja sen tavoitteita. Henkilöstön kehittämisessätärkeä painopistealue on johtajille suunnattu johtamiskoulutus, johon on osal-listunut yhteensä noin 80 henkilöä. Vierailukäynnillä ilmeni, että sitä pidetääntärkeänä tekijänä henkilöstön hyvinvoinnin ja kehittämisen edistämisessä jaettä sen avulla voidaan tukea johtajia kehittymään omassa tehtävässään. Lisäk-

��

si yliopisto järjestää tutkijoille tutkimuksen hallintaan liittyvää koulutusta jajokainen projektivastuuhenkilö osallistuu budjetointikoulutukseen.

Oppimiskeskuksella on merkittävä rooli henkilöstön kehittämisessä ja pe-dagogisten koulutusten järjestämisessä ja koulutuksia hyödynnetään haastatte-lujen perusteella runsaasti. Oppimiskeskuksen toteuttamat pedagogiset opin-not koetaan opetushenkilökunnan keskuudessa antoisiksi ja koulutuksissa onmahdollisuus myös koulutusalojen väliseen vuorovaikutukseen ja tiedon vaih-toon. Haastatteluiden perusteella koulutuksissa sovelletaan omaa työtä suoraanhyödyntäviä tehtäviä ja opetusmenetelmiä. Tämä voi edistää opetuksen ke-hittämistä ja uusien opetuksellisten ratkaisujen jalkautumista käytännön ope-tustyöhön.

Yliopiston tavoitteena on tukea tiedekuntien välistä vuorovaikutusta jayhteistyötä. Tämä ilmenee esimerkiksi Arvikkeen ja Tarvikkeen kokoonpa-noissa, joissa ovat edustettuina kaikki tiedekunnat. Auditointiaineiston ja haas-tatteluiden perusteella jää kuitenkin osittain epäselväksi, miten tiedekunnatkäytännössä toimivat yhteistyössä osaamisen ja hyvien opetuskäytänteiden le-vittämisessä ja kehittämisessä, koska tiedekuntien käytännöissä oli kohtalaisensuuria eroja.. Haastatteluiden perusteella osaamisen levittäminen tiedekuntienja laitosten välillä toteutuu yksilöiden oman aktiivisuuden tai yliopistopeda-gogisen kouluttautumisen yhteydessä. On haasteellista kehittää tällaisia vuo-rovaikutusta edistäviä toimintamuotoja. Yliopiston tiedekuntien homogeeni-suus tarjoaa kuitenkin hedelmällisen lähtökohdan tiedekuntien ja laitosten vä-lisen vuorovaikutuksen edistämiseen ja hyvien opetuskäytänteiden levittämi-seen

Yliopiston henkilöstöoppaan mukaisesti henkilökunnan osaamista levi-tetään muun muassa perehdytyksen, mentoroinnin, toisen työstä oppimisenja yhteistyön avulla. Haastatteluiden perusteella vaikuttaa siltä, että näistä pe-rehdytys on keskeisin väline osaamisen kehittämisessä ja levittämisessä. Hen-kilöstön perehdytyksestä ja ajankohtaisista perehdytyskoulutuksista tiedotetaanyliopiston verkkosivuilla. Lisäksi perehdyttämistä toteuttavat yksiköiden kou-lutetut perehdyttämishenkilöt. Henkilöstön osallistumismahdollisuus työnsä jatyöympäristönsä kehittämiseen toteutuu haastattelujen perusteella laitoskoko-uksissa. Haastatteluissa korostui myös oppimiskeskuksen tarjoaman koulutuk-sen ja kehityskeskusteluiden merkitys henkilöstön osaamisen kehittämisessä.Kehityskeskustelujen toteutustapa ja sisältö on ohjeistettu yliopiston netti-sivuilla kehityskeskustelukaavakkeen avulla. Haastattelujen mukaan UPJ:nnähdään varmistavan jatkossa säännönmukaiset kehityskeskustelut ja palaut-teen saamisen henkilöstöltä Henkilöstöllä on mahdollisuus antaa palautettamyös yleisesti omasta työstään ja sen kehittämisestä yliopiston verkkosivuillaolevalla palautelomakkeella. Hieman epäselväksi jäi ryhmällemme kuitenkin

��

se, miten paljon tätä yleisellä tasolla kerättyä palautetta on hyödynnetty hen-kilöstön kehittämisessä.

Kuopion yliopistossa korostetaan osaavan ja pätevän henkilökunnan mer-kitystä ja se huomioidaan rekrytoinnissa. Virantäytössä sovellettavan ope-tusportfolion laadinta on ohjeistettu yliopiston verkkosivuilla. Haastatteluidenperusteella opetusportfolio, opetukselliset ansiot ja opetuksessa pätevöitymi-nen ovat tärkeä osa virantäyttöä: esimerkiksi farmaseuttisessa tiedekunnassa as-sistentuureihin ei valita henkilöitä, joilla ei ole lainkaan pedagogisia opintoja.Haastatteluiden mukaan kuitenkin erityisesti korkeampia virkoja täytettäessätutkimusansiota pidettiin painavampina perusteina kuin opetusansioita. Yli-opisto ottaa 1.1.2007 käyttöön suosituksen, jonka mukaan kaikille yli 3 vuottakestävään palvelukseen tuleville opettajille suositellaan 6,5–8 opintopisteenlaajuisten pedagogisten opintojen suorittamista. Suositus kuvaa yliopiston pää-töstä panostaa henkilökunnan pätevöitymiseen. Henkilöstön kehittämiselle jaopetuksen kehittämiselle myönteinen ilmapiiri välittyi myös auditointivierai-lun aikana: henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua koulutuksiin ja siihenkannustetaan. Toisaalta haastatteluissa tuli esille, että työnteon kiireellisyys voiheikentää kouluttautumista ja kouluttautumisen on käytännössä tapahduttavaomalla ajalla.

Henkilöstön kehittämisen arviointi

Yliopistossa olisi hyvä pohtia, millaisten tuloksellisuusindikaattoreiden avullahenkilöstön kehittämistä arvioidaan. Nyt indikaattoreina käytetään koulutuk-seen osallistujien määrää sekä opettaja- ja tutkijavaihtoon lähteneiden määrää.Koulutukseen osallistuminen ei kuitenkaan takaa koulutuksen vaikuttavuuttakäytännön toiminnassa. Henkilöstön osaaminen korostuu Kuopion yliopistos-sa virantäytöissä, jossa käytetään opetusportfoliota ja Arvikkeen arvioimaaopetusnäytettä. Opetusportfolion ja opetuksen arvioinnin roolin vahvistami-nen henkilöstön kehittämisen näkökulmasta voisivat olla eräitä keinoja laa-dullisen arvioinnin kehittämiseksi.

Johtopäätökset■ Yliopisto tarjoaa henkilöstölleen mahdollisuuksia ja keinoja osaamisensa

kehittämiseen. Johdon suhtautuminen henkilöstön kehittämiseen onmyönteistä ja kannustavaa.

■ Yksiköissä käytävät kehityskeskustelut ovat tärkeä väline henkilöstön ke-hittämiseen, mutta niiden toteutuminen tällä hetkellä UPJ:n32 tilanteen

32 UPJ:llä tarkoitetaan valtion uutta palkkausjärjestelmää, jonka soveltaminen yliopistoissa oliauditointivierailun aikana vielä kesken.

��

vuoksi on avoinna, samoin niistä tehtävät yhteenvedot osana laadunvar-mistusjärjestelmän dokumentaatiota.

■ Yliopisto suosittelee vähintään 6,5–8 opintopisteen laajuisten pedagogis-ten opintojen suorittamista kaikille vähintään 3 vuotta kestävään palve-lukseen tuleville opettajille. Käytäntö tulee voimaan 1.1.2007. Tämänmenettelyn käytännön vaikutuksia ei voida vielä arvioida, mutta suuntaon periaatteellisesti kannatettava.

■ Henkilöstön osaaminen korostuu virantäytöissä, jossa käytetään ope-tusportfoliota ja Arvikkeen arvioimaa opetusnäytettä. Opetusportfolionja opetuksen arvioinnin roolin vahvistaminen henkilöstön kehittämisennäkökulmasta voisivat olla eräitä keinoja laadullisen arvioinnin kehittä-miseksi. Henkilöstön kehittämistä kuvaavat tuloksellisuusindikaattorit sensijaan eivät kuvaa tarpeeksi hyvin henkilöstön kehittymistä laadullisestanäkökulmasta.

■ Arviketta voitaisiin hyödyntää tehokkaammin henkilöstön ja opetuksenlaadun kehittämisessä sekä kehittämishankkeiden levittämisestä yliopistonsisällä. Esimerkiksi Arvikkeen raportointia voitaisiin tehostaa näihin ta-voitteisiin pääsemiseksi.

��� Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoidenja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen

Auditointikohde �� Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoiden jaAuditointikohde �� Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoiden jaAuditointikohde �� Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoiden jaAuditointikohde �� Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoiden jaAuditointikohde �� Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoiden jaulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseenulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseenulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseenulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseenulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen

Kuopion yliopisto tarjoaa opiskelijoille ja henkilöstölle erittäin hyvät ja kat-tavat mahdollisuudet osallistua laadunvarmistustyöhön, joista opiskelijoidenosallistumismahdollisuudet ovat esimerkilliset (ks. hallinnon opiskelijaedusta-jat, http://www.kyy.fi/kopo/edustajat.html).

Hallinto- ja toimielinten tehtäviin sisältyy kaikilla tasoilla myös laadun-varmistuksen elementtejä. Kaikkien sidosryhmien osallistumista edesauttavatyliopiston laadunvarmistusjärjestelmää kattavasti esittelevät verkkosivut. Hen-kilöstö on kaikilla yliopiston organisaatiotasoilla osallistunut esimerkillisestilaatutyöhön. Henkilöstön osallistumismahdollisuuksia lisäävät eri tasoilla myöserilaiset arviointi- ja kehittämisneuvostot sekä toimikunnat. Lähes kaikkiaauditointivierailun aikana haastatellut henkilöstön ja opiskelijoiden edustajatolivat osallistuneet laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen jollakin tavalla.

Tiedekuntien hallintoa johtavat tiedekuntaneuvosto, tiedekunnan kansliaja dekaanit. Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat professorien, henkilöstön ja opis-kelijoiden edustajat. Tiedekuntaneuvostojen koko vaihtelee ja niiden jäsenet

��

valitaan vaaleilla. Tiedekunnat ja laitokset vastaavat opetuksesta ja oppimises-ta. Niillä on nimetyt opetuksen vastuuhenkilöt sekä omat palautejärjestelmän-sä, opetuksen suunnittelu- ja analysointimenetelmänsä ja kehittämispäivänsä.Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän selkeyttämisen kannalta olisi hyvä ar-vioida mahdollisuudet yhtenäisempiin käytäntöihin.

Edellä kuvatut arviointi- ja kehittämisneuvostot mahdollistavat erilaistentoimijaryhmien osallistumista laadunvarmistukseen. Yliopistossa toimivat myösopiskelijavalintatoimikunta, tutkintolautakunta ja koulutussuunnittelutoimi-kunnat, joissa kaikissa on opiskelijaedustajat. Yksiköillä on nimetyt o.t.o laa-tuvastaavat, jotka toimivat yhteistyössä yliopiston laatupäällikön kanssa ja huo-lehtivat yksikkönsä laatudokumenteista. Lisäksi yliopistossa on tutkimuseetti-nen toimikunta.

Opiskelijat osallistuvat yliopiston päätöksentekoon ja laadunvarmistuk-seen kolmikantaisen hallintomallin mukaisesti kaikissa päättävissä toimikun-nissa ja elimissä, kuten yliopiston hallituksessa. Lisäksi opiskelijoilla on edus-tus yliopiston johtoryhmässä, erilaisissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa Tar-viketta lukuun ottamatta. Opiskelijat ovat edustettuina päälaatukäsikirjaa laa-tivassa ja ulkoisia auditointeja suunnittelevassa niin sanotussa KUPLA-työryh-mässä ja toimintayksiköiden laatutyöryhmissä. Opiskelijoita on koulutettumyös sisäisiksi auditoijiksi yliopiston omia auditointeja varten.

Kuten luvussa 3.3. on todettu, yliopisto on mukana myös KKA:nOOLA-hankkeessa. Haastattelut vahvistivat auditointiaineistosta syntynyttäkäsitystä siitä, että opiskelijat nähdään aidosti osana yliopiston päätöksentekoaja laadunvarmistusta. Myös opiskelijat itse kokivat saavansa äänensä kuuluviinyliopiston päätöksenteossa ja laadunvarmistuksessa. Yliopiston laadunvarmis-tusjärjestelmän tunnettuvuutta opiskelijoiden keskuudessa on pyritty lisää-mään uusille opiskelijoilla kahtena edellisenä syksynä jaetuilla esitteillä ja laa-dunvarmistusjärjestelmää esittelevillä julisteilla, joita on jaettu yksiköiden il-moitustauluille. Laadunvarmistuksesta tiedottamiselle ja näkyvyyden paranta-miselle on korkeakouluissa yleisesti tarvetta, jotta aktiivisia opiskelijoita saa-daan rekrytoitua laatutyöhön ja ettei opiskelijaedustus yliopiston työryhmissäjää vain muutamien aktiivisten opiskelijoiden varaan.

Opiskelijapalautteen antamisen ja hyödyntämisen näkökulmasta opiske-lijoiden osallistumisessa ja huomioimisessa on hyvistä lähtökohdista huolimattaedelleen kehitettävää. Haastattelut tukivat aiemmissa selvityksissä33 esitettyjäarvioita palautejärjestelmän kehittämistarpeista. Stigellin keväällä 2005 teke-

33 Nokso-Koivisto, Aleksis: Opiskelijan yliopisto 2005. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö(Otus) rs. Helsinki 2005. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Suomen ylioppilaskuntien liitto(SYL) ry:n kanssa. Stigell, Lauri: Laatua opiskelijoille? Selvitys Kuopion yliopiston opetuksenja ohjauksen laadusta perusopiskelijoiden kokemana. KYY:n julkaisut 1/05. Kuopio 2005.

��

män selvityksen mukaan opiskelijoilta kerätään palautetta ja opiskelijat anta-vat palautetta Kuopion yliopistossa varsin aktiivisesti siitä huolimatta, ettei pa-lautetta yleensä käsitellä eikä se ole julkista. (POKS, liite 1 A, Opiskelijakyse-lyn tuloksia). Haastatteluissa opiskelijoiden mukaan kurssipalautteen keruu jakäsittely yhdessä opiskelijoiden kanssa (ns. palautteen palaute) riippuu hyvinpaljon kurssin opettajasta, mikä vahvistaa käsitystä palautejärjestelmän kehit-tämistarpeista. Opiskelijat kiittelivät yleisesti mahdollisuutta antaa palautettaverkkolomakkeilla. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella Kuopi-on yliopistossa opiskelevalla on hyvät mahdollisuudet antaa palautetta. Yliopis-ton laadunvarmistusjärjestelmän näkökulmasta haasteena on opiskelijoiden jahenkilökunnan motivointi olemassa olevan palautejärjestelmän tehokkaaksihyödyntämiseksi.

Kokonaisuutena opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet osallistua ja vai-kuttaa laadunvarmistukseen Kuopion yliopistossa. Palautejärjestelmässä koet-tiin olevan kehitettävää lähinnä saadun palautteen dokumentoinnissa ja käsit-telyssä. Auditointiaineiston perusteella yliopistossa on ryhdytty näkyviin toi-menpiteisiin palautejärjestelmän kehittämiseksi. Selvityksissä ja aiemmissa ar-vioinneissa palautejärjestelmään kohdistuneet arviot on noteerattu ja ne ovatjohtaneet tai johtamassa kehittämistoimenpiteisiin.

Yliopiston neuvottelukunnan tehtävänä on edistää yliopiston ja alueenvälistä vuorovaikutusta. Yliopiston hallitus kutsuu rehtorin esityksestä neuvot-telukunnan jäsenet, jotka edustavat elinkeinoelämää, järjestöjä, yhteisöjä, lai-toksia, kulttuurielämää sekä julkista valtaa. Neuvottelukunnan ja yliopistoyh-teisön välinen vuorovaikutus on haastattelujen perusteella lähinnä molemmin-puolista informaation vaihtoa. Neuvottelukunnalla ei näyttäisi olevan laadun-varmistusjärjestelmässä minkäänlaista käytännön osuutta.

Johtopäätökset■ Yliopiston johto on voimakkaasti sitoutunut laatutyöhön.■ Kaikissa yliopiston hallinto- ja toimielimissä on myös poikkeuksellisen

kattava henkilöstön ja opiskelijoiden edustus. Opiskelijoiden osallistumis-mahdollisuudet kaikilla tasoilla ovat erinomaiset.

■ Hallinto- ja toimielinten tehtäviin kaikilla tasoilla kuuluu myös laadun-varmistus. Ainoastaan yliopiston neuvottelukunnalla ei auditointiaineis-ton ja haastatteluiden perusteella ole yliopiston laadunvarmistukseen liit-tyviä tehtäviä.

■ Opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet koulutusta ja opetusta koskevanpalautteen antamiseen. Palautejärjestelmää sen sijaan kannattaisi vielä ke-hittää, jotta palautteen vaikuttavuus olisi selvempää opiskelijoiden näkö-kulmasta. Palautejärjestelmän kehittämistarpeet on tiedostettu yliopistos-sa ja ne ovat johtamassa toimenpiteisiin.

�

��� Kytkeytyminen johtamiseenja toiminnanohjaukseen

Auditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminenAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminenAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminenAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminenAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminenjohtamiseen ja toiminnanohjaukseenjohtamiseen ja toiminnanohjaukseenjohtamiseen ja toiminnanohjaukseenjohtamiseen ja toiminnanohjaukseenjohtamiseen ja toiminnanohjaukseen

Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja ohjaukseen tapah-tuu tyypillisesti kolmella eri tasolla. Ensinnäkin laatujärjestelmän perusteilla,lähinnä laatupolitiikalla, ohjataan laadun tuottamista strategisesti tärkeisiinseikkoihin. Toisaalta asetetuilla laatutavoitteilla pyritään sekä ohjaamaan yksit-täisten henkilöiden toimintaa että valvomaan strategioiden toteutumista. Lo-pulta laatujärjestelmä pyrkii luomaan keinon jolla johto pystyy varmistumaansiitä että prosessit toteutuvat sovitulla tavalla ja että ainakin keskeisimmät laa-tua heikentävät poikkeamat saadaan nopeasti ja pysyvästi korjattua. Ylin johtoei vastaa päivittäisestä operationaalisesta toiminnasta, vaan opetuksen ja tutki-muksen sisällöistä ovat vastuussa laitokset ja tiedekunnat. Ylimmän johdonkytkeytyminen laadunvarmistusjärjestelmän toimintaan tapahtuu samoin kuinesimerkiksi tiedekunnan johdonkin: seuraamalla tuloksellisuusindikaattoreita,ottamalla kantaa heille päälaatukäsikirjan mukaan kuuluviin toiminnan kan-nalta keskeisiin laatuongelmiin, ja tekemällä johdon katselmuksia ja perehty-mällä auditointiasiakirjoihin varmistuakseen siitä, että laadunvarmistusjärjes-telmä kattaa muuttuvien olosuhteiden vaatimukset tehokkaasti ja tarkoituk-senmukaisesti.

Kuopion yliopistossa sekä sisäiset auditoinnit että johdon katselmuksetovat kohtalaisen uusia laadunvarmistuksen menettelytapoja. Osassa laitoksistaensimmäistä sisäistä auditointia oltiin suunnittelemassa, toisissa auditointeja onollut useampia. Luonnollisesti ensimmäiset auditoinnit ovat olleet hapuilevam-pia eivätkä auditoijat ehkä aina ole osanneet ottaa kantaa ainoastaan oleelli-siin seikkoihin. Monissa vierailukäyntien kohteissa sisäiset auditoinnit koet-tiin yksiköiden johdon taholta kuitenkin hyödyllisinä. Lisäksi niiden katsot-tiin kehittäneen laadunvarmistusjärjestelmän tehokkuutta ja yhdenmukaisuut-ta yksikkötasolla. Yliopistossa voitaisiin harkita, tarvitseeko sisäisten auditoin-tien jatkuessaan olla aina yhtä kattavia vai voitaisiinko osa auditointien aika-taulua ja kohteita porrastaa vuositasolla. Tämä saattaisi vähentää auditointivie-railun aikana esille tullutta ärtymystä, jota sisäiset auditoinnin olivat aiheutta-neet joissakin yksiköissä. Auditointikoulutuksen ja opiskelija-auditoijien kou-lutuksen on tarkoitus jatkua suunnitelman mukaan myös tulevina vuosina.Auditointikoulutuksilla voidaan levittää tietoa auditoinneista ja todennäköi-sesti lisätä laajemminkin yliopiston toimijoiden kiinnostusta laadunvarmistuk-seen.

��

Johdon katselmusten tulisi tuottaa kuva siitä, miten yliopisto kokonaisuu-dessaan toteuttaa niitä asioita, joita strategiassa on pidetty tärkeinä. Yliopistonjohdon katselmus -menettely on auditointiaineiston ja haastatteluiden valossaasianmukainen: siellä käsiteltävät asiat ovat riittävän kokonaisvaltaisia palvel-lakseen koko yliopiston toiminnan kehittämistä. Prosessi, jossa edetään sisäi-sistä auditoinneista ja siellä havaituista seikoista johdon katselmuksiin, kehi-tyshankkeisiin ja taas niiden seurantaan seuraavassa katselmuksissa, on myösulkopuolisen todennettavissa. Ainoastaan se, miten yliopiston sisäisissä audi-toinneissa havaituista seikoista tehdään koko yliopistoa koskeva yhteenveto, eitullut täysin selväksi auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella.

Arviointi- ja kehittämisneuvostot (Arvike, Tarvike ja Varvike) ovat joh-don katselmusten välillä omalla tavallaan myös johdon ”listening posteja”,koska niissä jokaisessa on rehtoritason edustus. Näissä pohditaan lähinnä neu-voa antavasti ajankohtaisia laatu- ja vaikuttavuuskysymyksiä sekä arvioidaantoimintaa. Nämä neuvostot olisivat periaatteessa myös toimiva kanava sille, ettäesimerkiksi yksiköiden toimijat voisivat tuoda näkemyksiään yliopiston joh-don tietoon. Jotkin yksiköt pitivät kuitenkin mahdollisuuksiaan tuoda mer-kittäviäkään asioita johdon käsittelyyn marginaalisina. Meneillään olevista asi-oista tiedottamista lieneekin aina mahdollista lisätä. Haastatteluiden perusteellayliopiston johto on tietoinen edellä kuvatusta ongelmasta.

Arvikkeen, Tarvikkeen ja Varvikkeen tehtäviä ja kytkentöjä yliopiston laa-dunvarmistusjärjestelmään on haastatteluiden mukaan tarkoitus selkeyttää uu-dessa, valmisteilla olevassa hallintojohtosäännössä. Tässä yhteydessä näille neu-vostoille olisi hyvä määritellä vähintään yliopiston vuosikiertoon liittyvät,konkreettiset toimintavastuut ja -valtuudet.

Todennäköisesti merkittävin kysymys laadunvarmistusjärjestelmän ja joh-tamisen suhteessa on se, miten käytetyt tuloksellisuusindikaattorit, niillä mi-tattava tuloksellisuus sekä tuloksellisuuden palkitseminen ohjaavat toimintaaeri tasoilla yliopistossa valittujen strategisten linjausten suuntaan. Tätä tarkoi-tusta ajatellen tuloksellisuusindikaattoreita kohtaan useissa yksiköissä esitettykritiikki vaikuttaa oikeutetulta. Tuloksellisuusindikaattoreita on varsin paljon,eivätkä ne vaikuta skaalautuvan riittävässä määrin laitos- ja tiedekuntatasoille(ehkä opetustoiminnan indikaattoreita lukuun ottamatta) siten, että ne hyö-dyttäisivät myös yksikkötason johtamista. Niissä eivät myöskään selkeästi pai-notu yliopiston strategian ja vision kannalta keskeiset tavoitteet. Kuten myösluvussa 4.3.1. on todettu, yliopiston johdon mukaan tuloksellisuusindikaatto-reita on tarkoitus kehittää edelleen. Lisäksi haastatteluissa ilmeni, että yliopis-ton johto alkaa käyttää myös resurssien jakamista enenevässä määrin strategi-sen johtamisen välineenä.

��

Johtopäätökset■ Laadunvarmistusjärjestelmässä on toimivia yksittäisiä elementtejä ja me-

kanismeja johtamisen ja toiminnanohjauksen näkökulmasta. Yksi ongel-mallisimmista kysymyksistä on se, etteivät yliopistotason tuloksellisuusin-dikaattorit tiedekuntien johdon mielestä sellaisinaan mahdollista johta-mista yksikkötasolla.

■ Kaikkien laadunvarmistusjärjestelmän toimintojen ja mekanismien toimi-minen aitoina johtamisen työkaluina ei ole vielä, todennäköisesti laadun-varmistusjärjestelmän uutuuden tähden, aivan selvää. Eri neuvostojen jamuiden toimijoiden väliset työnjaot ja vastuiden siirrot vaikuttavat vieläpaikoin hahmottumattomilta ja jopa satunnaisilta. Nämä seikat olisi hyvähuomioida, kun yliopiston hallintojohtosääntöä uudistetaan.

■ Yliopiston ylimmän johdon analyysi tilanteesta on selkeä ja suunnitel-mat laadunvarmistusjärjestelmän johtamiskytkösten kehittämiseksi oi-keansuuntaisia.

�� Laadunvarmistustiedon tarkoituksen�mukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä

Auditointikohde � Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde � Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde � Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde � Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde � Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedontarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällätarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällätarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällätarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällätarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä

Yliopisto on sitoutunut ISO 9001:2001 -standardiin. Standardin mukaisestiorganisaation dokumentoinnille asetetaan seuraavat tavoitteet:■ Informaation välittäminen: Informaation jakamisen ja viestinnän väline. Do-

kumentointitapa ja sen laajuus riippuu organisaation tuotteiden ja prosessienluonteesta, sen viestintäjärjestelmistä ja organisaation sisäisistä viestintätaidoistasekä sen toimintatavoista.

■ Näyttö vaatimustenmukaisuudesta: Näytön esittäminen siitä, että se mitäsuunniteltiin, myös tehtiin.

■ Tietämyksen jakaminen: Organisaation kokemusten jakaminen ja säilyttämi-nen.

Parhaiten yliopisto on kyseessä olevien tavoitteiden osalta onnistunut infor-maation välittämisessä. Näytön esittäminen vaatimustenmukaisuudesta sekätietämyksen jakaminen ovat vielä kehittymisvaiheessa.

ISO 9001:2000 -standardin yleisissä vaatimuksissa edellytetään, että ”or-ganisaation tulee tämän kansainvälisen standardin vaatimusten mukaisesti luo-da, dokumentoida ja toteuttaa laadunhallintajärjestelmä, ylläpitää sitä ja paran-taa jatkuvasti sen vaikuttavuutta”. Kuopion yliopisto on määrätietoisesti eden-

��

nyt standardin vaatimuksen mukaisesti, mutta laadunvarmistusjärjestelmän vai-kuttavuuteen tulee vielä kiinnittää erityinen huomio. Vaikuttavuutta ja lisäar-voa voidaan parantaa selkeyttämällä ja priorisoimalla tavoitteet, selkeyttämällätuloksellisuusindikaattorit sekä laatimalla keskeiset, koko yliopistolle yhteisetprosessikuvaukset. Prosessien analysoinnin tulisi olla perustana määriteltäessälaadunvarmistusjärjestelmässä tarvittavan dokumentoinnin määrää, ottaen huo-mioon standardin vaatimukset.

Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentoinnin laajuuteen Kuopion yli-opistossa vaikuttavat erityisesti laitosten määrä sekä sääntöjen, ohjeistojen ym.määrä. Prosessien monimuotoisuus ja keskinäinen vuorovaikutus (edellä ku-vatut niin sanotut rajapinnat) ovat standardin mukaan myös keskeinen doku-mentaation ja tiedon laajuuteen vaikuttava tekijä, johon yliopistossa olisi kiin-nitettävä enemmän huomiota. Sen sijaan yliopistossa on kiinnitetty erityinenhuomio asiakirjoihin (säännöt, ohjeet ym.), jotka parhaimmillaan toimivatmyös prosessien vaikuttavan suunnittelun, toiminnan ja ohjauksen välineinä.

ISO 9001:2000 -standardi edellyttää organisaatiolta ”dokumentoitua me-nettelyä” erityisesti seuraavien kuuden toiminnon osalta: asiakirjojen ohjaus,tallenteiden ohjaus, sisäinen auditointi, poikkeavan tuotteen ohjaus, korjaavatoimenpide, ehkäisevä toimenpide. Näiden osalta yliopisto on kehittänyt me-nettelyitä, joista osa on alkuvaiheessa ja osa, mm. sisäiset auditoinnit, jo pit-källä; yliopiston eri laitosten kesken toiminnan tasossa on kuitenkin ollut vie-lä vaihtelua. Laatutyön ohjeistus löytyy yliopiston intranetin laatuportaalista.Yliopiston tavoitteena onkin, että portaaliin muodostuu vuoteen 2006 men-nessä kattava laatudokumentaatio: päälaatukäsikirja, yksikkökohtaiset laatukä-sikirjat ja liitedokumentit. Tämä todennäköisesti vaikuttaa laatukäsikirjoihinyhtenäistävästi.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamien analyysien, arviointien ja palaut-teiden saatavuuden periaatteet olisi hyvä dokumentoida konkretisoimallaavoin ja julkinen tieto sekä yliopiston sisäinen tieto. Tiedon tarpeet toimin-nan eri tasoilla vaihtelevat. Laadunvarmistusjärjestelmän odotetaan yliopistos-sa tuottavan ennakoitavuutta ja järjestelmällisyyttä toiminnan ohjaukseen jajohtamiseen. Muiden sidosryhmien ensisijaiset tiedon tarpeet ovat luonnolli-sesti erilaiset verrattuna opiskelijoiden ja henkilöstön tiedon tarpeeseen. Tu-loksellisuusindikaattoreiden osalta esitetyt trendit palvelevat ennakoinnin tar-vetta, mutta yliopistossa on melko monilla tahoilla epäuskoa siihen, mittaa-vatko yliopiston tuloksellisuusindikaattorit oikeita asioita ja toimivatko ne ai-dosti strategisen johtamisen työkaluina. Haastatteluiden perusteella monet tie-dekunnat uskovat ennemminkin omien indikaattoreidensa oikeellisuuteen jatarkoituksenmukaisuuteen.

Yliopiston tuloksellisuusindikaattorit viedään tiedekuntien omista indi-kaattoreista poiketen intranetiin, jossa ne ovat kaikkien nähtävissä ja verratta-vissa. Myös johdon katselmusten raportit laitetaan intranetiin. Yksiköiden si-säisten auditointien raportit säilytetään yksiköissä ja yliopiston laatupäällikönarkistossa. Laatupäällikkö kokoaa niistä yhteenvedot johdon katselmuksiin. Yli-opistossa on tarkoitus sijoittaa yhteenvedot tulevaisuudessa intranetiin, jolloinyksiköt saavat niistä helpommin tietoa ja voivat hyötyä muiden hyvistä käy-tänteistä.

Opiskelijat toivoisivat löytävänsä yhteenvedot opiskelijapalautteesta int-ranetistä. Ainakin haastatelluilla opiskelijoilla (jotka mahdollisesti olivat keski-määräistä aktiivisempia, koska useat heistä olivat osallistuneet auditointeihinja laatutyöhön) oli halua saada tietää, miten muut ovat kokeneet opintojak-son ja miten se on lisännyt heidän osaamistaan. Joissakin tiedekunta- ja lai-toskohtaisissa opetusprosessin kuvauksissa näkyy opiskelijoiden antaman opin-tojaksopalautteen käsittely, ei kuitenkaan kaikissa. Opintojakson johtaja ana-lysoi ja arvioi palautteen, joka käsitellään laitoksen opetuskokouksessa. Tämänjälkeen tehdään mahdolliset muutokset opintojaksoon. Opintojaksomuutok-set käsitellään koulutussuunnittelutoimikunnassa ja edelleen tiedekuntaneu-vostossa. Koska eri hallinto- ja toimielimet käsittelevät ja analysoivat laadun-varmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa, ja koska opiskelijoilla on edustus läheskaikissa ryhmissä, ovat opiskelijoita edustavan ylioppilaskunnan tiedon saan-nin ja vaikuttamisen mahdollisuudet kuitenkin erinomaiset.

Tiedekuntien ja laitosten sisäinen tiedonkulku laadunvarmistusta koske-vissa asioissa on pääsääntöisesti toimiva, koska asioista tiedottaminen kuuluulaatuvastaaville. Laatupäälliköllä on aktiivinen rooli tiedottamisessa ja sähkö-posti on tässä keskeinen väline. Laatupäällikön ote työhönsä on haastattelui-den ja auditointivierailun perusteella aktiivinen ja innostava. Näyttää siltä, ettälaatutyöstä tiedottaminen ja siihen motivointi on paljolti hänen varassaan. Yli-opistossa olisikin hyvä pohtia sitä, pysyykö se samalla tasolla laatupäällikönmahdollisesti vaihtuessa. Tiedekuntien ja laitosten välillä ei näyttäisi olevan tie-donkulkua muutoin kuin laatupäällikön välityksellä, mikä osaltaan aiheutta-nee sen, että laatutyössä tehdään paljon päällekkäisyyksiä. Toisaalta laatupäälli-kön organisoimat yhteiset koulutukset kehittävät ja yhdenmukaistavat käytän-töjä.

Laadunvarmistus toimivana järjestelmänä sekä sen tuottama keskeinentieto eivät vielä ole selkiytyneet henkilöstölle. Laadunvarmistusjärjestelmänkehittämisessä olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota järjestelmän tuottamantiedon tarkoituksenmukaisuuteen yliopiston sisäisten toimijoiden näkökul-masta. Laatutyön itsearviointi tai laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-koosteensystemaattinen analysointi voisi tuoda tukea laadunvarmistusjärjestelmän ke-hittämiseen.

�

Johtopäätökset■ Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon käsittely eri

hallinto- ja toimielimissä on melko organisoitua.■ Laadunvarmistusjärjestelmän mallina olevan ISO 9001:2000 -standardin

mukainen näytön esittäminen vaatimustenmukaisuudesta sekä tietämyk-sen jakamisesta on vielä kehitysvaiheessa.

■ Opiskelijoiden antaman opintojaksopalautteen käsittelyprosessi ja tulos-ten esittäminen on vielä osittain epäsystemaattista. Laadunvarmistusjärjes-telmässä olisikin tärkeää tunnistaa keskeisten prosessien tilaa kuvaava sekäniiden kehittämistä tukeva tiedontarve.

��� Laadunvarmistustiedon tarkoituksen�mukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmiennäkökulmasta

Auditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedontarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmientarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmientarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmientarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmientarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmiennäkökulmistanäkökulmistanäkökulmistanäkökulmistanäkökulmista

Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella yliopistolla on runsaasti ha-lua sidosryhmätyöskentelyyn ja siitä pyritään viestimään. Vaikuttaa kuitenkinsiltä, että sidosryhmiä ja niiden merkitystä osana laadunvarmistusta ei ole tar-kasti määritelty. Vaikuttaa myös siltä, että laadunvarmistusjärjestelmän tuotta-maa informaation tarkoituksenmukaisuutta ulkopuolisille sidosryhmille ei ko-vinkaan paljon pohdita ja sitä arvioidaan puutteellisesti. Kuten edellä on tuo-tu esille, Kuopion yliopistossa on neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on yl-läpitää yhteyksiä yhteiskuntaan. Lisäksi yliopistossa on Varvike.

Yksi keskeisimmistä yliopiston sidosryhmistä on opetusministeriö, jonkaosuus laadunvarmistuksessa on – kuten muissakin yliopistoissa, KOTA-tietoi-hin sekä tulos tulosneuvotteluihin kytkeytyvä. Opetusministeriötä ja KYS:alukuun ottamatta on epäselvää, pääsevätkö sidosryhmät vaikuttamaan tarpeek-si Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmään. Auditointiaineiston jahaastatteluiden perusteella ei ollut mahdollista todentaa, onko toimintaa ke-hitetty laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon ja siitä mahdollisesti saa-dun sidosryhmäpalautteen perusteella. Haastatelluilla sidosryhmien edustajillaei ollut laadunvarmistusjärjestelmään nähden juurikaan toiveita, mutta eimyöskään tietoa sen toiminnasta. Toisaalta kaikki haastatellut totesivat saaneen-sa yliopistolta aina tarvitsemansa tiedot.

Yliopisto arvioi yhteiskunnallista vuorovaikutusta nykyisellään kerrankymmenessä vuodessa. Yliopistossa olisi hyvä pohtia sitä, onko nykyinen ar-

�

viointiväli riittävä tarkoituksenmukaisen tiedon hankkimiseen. VakiintuessaanVarvike voisi todennäköisesti ottaa myös tämän arvioinnin tehtäväkseen.

Johtopäätökset■ Yliopiston sidosryhmänäkökulma on ilmaistu alueellisen kehittämisen

strategiassa vuosille 2002–2009. Alueellista vaikuttavuutta on arvioitumuun muassa vuonna 2002 ilmestyneessä alueellisen vaikuttavuuden it-searviointiraportissa. Auditointiaineiston ja haastatteluiden perusteella eiollut täysin selvää, millaisia muutoksia tai kehittämistoimenpiteitä kyseis-ten dokumenttien pohjalta on tehty.

■ Yhteistyö Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa sekä yliopiston osallistu-minen Pohjois-Savon liiton suunnitelma- ja kehitystyöhön ovat vahvojanäyttöjä siitä, että yliopisto on kyennyt välittämään vähintään tyydyttä-västi toimintaansa koskevaa tietoa yhteistyökumppaneilleen.

■ Haastatteluiden perusteella kaikki sidosryhmien edustajat kokivat saavansatarpeeksi tietoa yliopiston toiminnasta. Varsinainen laadunvarmistukseenliittyvä tieto (kuten tieto laadunvarmistusjärjestelmän rakenteesta) ei kui-tenkaan ollut välittynyt sidosryhmille. Auditointiaineiston ja haastattelui-den perusteella jäi epäselväksi, mitä tietoa, miten ja kuinka systemaatti-sesti yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä ulkoisille sidosryhmille tuot-taa.

��� Menettelytapojen ja rakenteiden toimivuusja vaikuttavuus

Auditointikohde �� Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteidenAuditointikohde �� Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteidenAuditointikohde �� Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteidenAuditointikohde �� Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteidenAuditointikohde �� Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteidentoimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseentoimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseentoimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseentoimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseentoimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen

Osa yliopiston yksiköistä on kehittänyt laadunvarmistusjärjestelmänsä ISO9001:2000 -standardin edellyttämälle tasolle jo vuosia sitten, toisia on moti-voinut vasta yhteisen laatukäsikirjan ja siihen liittyvien koulutusten järjestä-minen muutamien viime vuosien aikana. Tästä johtuen yleisen näkemyksenmuodostaminen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta ja vai-kuttavuudesta on haasteellista. Toimivuudesta kertoo muun muassa se, että lä-hes jokainen auditointivierailun aikana haastateltu – myös yliopiston käytä-villä satunnaisesti haastatellut henkilöt – ilmoittaa osallistuneensa jollain ta-valla laadunvarmistusjärjestelmän rakentamiseen.

Yliopiston sisäisissä auditoinneissa esiintyneet seikat ovat olleet pääasiassaluonteeltaan pienehköjä huomautuksia ja parannusehdotuksia. Sama koskeemyös SFS Inspectan toteuttaman opetustoiminnon ulkoisen auditoinnin en-

�

simmäisten perehtymisten perusteella tehtyjä johtopäätöksiä. Tästä voidaanpäätellä, ettei yksiköiden toiminnassa voi olla merkittäviä puutteita.

Esimerkiksi johdon katselmusten pöytäkirjojen mukaan laadunvarmistus-järjestelmän kokonaisuuden tuottama tieto johtaa toimenpiteisiin, joiden on-nistumista myös voidaan seurata.34 Myös laadunvarmistusjärjestelmän kehitys-historiaa kuvaavat dokumentit antavat hyvin määrätietoisen kuvan järjestel-män rakentamisesta: järjestelmän eri osien valmistuminen on pysynyt hyvinjohdon käsissä. Kuvatun kaltainen määrätietoinen toiminta antaa yliopistollehyvät mahdollisuudet kehittää laadunvarmistusjärjestelmästä ajan mittaan yh-tenäinen ja toimiva.

Koska KKA:n toteuttamassa auditoinnissa pystytään arvioimaan vaikut-tavuutta vain dokumenttien ja haastatteluiden perusteella, jää vaikuttavuudes-ta hieman kaksijakoinen kuva. Dokumenttien perusteella käsittelyyn otetutasiat etenevät ja niiden parantamista valvotaan järjestelmällisesti Haastatteluis-sa sen sijaan tuli esille vaihtelevia näkemyksiä laadunvarmistusjärjestelmän toi-mivuudesta ja vaikuttavuudesta. Monissa yksiköissä laadunvarmistus toimii, jaepäkohtiin löydetään ratkaisuja. Toisaalta tuli myös esille, että joissakin tapa-uksissa tärkeiksi koettuja asioita ei aina saada käsiteltäviksi oikeisiin toimieli-miin. Lisäksi esiintyi jonkin verran epäselvyyttä siinä, miten asioiden käsittelykulloinkin eri toimielimissä etenee. Tämä vaikuttanee ainakin yksittäisiin nä-kemyksiin laadunvarmistusjärjestelmän tuomasta todellisesta hyödystä. Kirjal-linen aloitekäytäntö ja säännönmukainen aloitteiden käsittelykäytäntö esimer-kiksi yliopiston arviointi- ja kehittämisneuvostoissa voisi tuoda tähän asiaanselvyyttä.

Laadunvarmistus on tähän mennessä tuottanut yliopistossa erilaisia paran-nuskohteita ja johto aikoo haastatteluiden mukaan suunnata lisäresursseja laa-dunvarmistusjärjestelmän tuottaman informaation perusteella heikommiksikoetuille toiminnan osa-alueille (esimerkiksi tutkimuksen ohjaaminen strate-gisille alueille rahoituksen keinoin, uudet rahoituksen jakomallit ja hallinto-johtosääntö).

Verrattaessa tuloksellisuusindikaattoreita ja yliopiston visiota vaikuttaa sil-tä, että yhteys strategian/vision (tavoite) ja laadunvarmistusjärjestelmän (työ-kalu tavoitteen saavuttamiseksi) välillä ei ole aivan valmiiksi ajateltu. Laadun-varmistusjärjestelmä on mahdollisesti tehty enemmän valitun standardin kuinstrategisen johtamisen näkökulmasta. Tällöin kaikki standardin edellyttämätnäkökohdat tulevat kyllä käsitellyiksi, mutta toisaalta kaikille osa-alueille tu-lee myös helposti samanlainen määrällinen painotus. Tämä taas johtaa helpos-

34 Kts. raportin luku 4.2. ja kuvaus ns. Demingin ympyrästä.

�

ti siihen, että laatukäsikirjojen sivumäärä kasvaa. Myös prosessikuvauksia mah-dollisesti laadittaessa on huomattava, ettei yksittäisen prosessin dokumentaati-on tarvitse kattaa kaikkia alueita varsinaisen prosessin ulkopuolella. Monethaastatellut olivat sitä mieltä, että sekä päälaatukäsikirjan että tuloksellisuusin-dikaattoriton keventäminen saattaisivat parantaa niiden vaikuttavuutta.

Johtopäätökset■ Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaiskehitys on edennyt erittäin tark-

kaan asetettujen aikataulujen mukaan, mikä osoittaa päämäärätietoisuuttajärjestelmän kehittämisessä.

■ Laadunvarmistusjärjestelmä ja laatutyön käytännöt ovat eri yksiköissä eritasoilla ja eri kehitysvaiheissa. Koska tutkimus- ja opetusaloilla on erilai-sia alan sisäisiä vaatimuksia, on osalla yksiköistä jo vuosien kokemus laa-dunvarmistusjärjestelmistä, kun taas osa on juuri valmistelemassa esimer-kiksi ensimmäisiä sisäisiä auditointejaan.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuudessa on eroja eri tiedekuntienja laitosten välillä.

��� Laadunvarmistustiedon hyödyntäminenkehittämisen välineenä

Auditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonAuditointikohde �� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonhyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan jahyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan jahyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan jahyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan jahyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan jakehittämisen välineenäkehittämisen välineenäkehittämisen välineenäkehittämisen välineenäkehittämisen välineenä

Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä sisältää toteutustavat tiedon keräämi-seen, arviointiin ja sen hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä. Johdon kat-selmuksella on keskeinen rooli toiminnan kehittämisessä. Johdon katselmuk-sissa arvioidaan yliopiston toimintaa laatuindikaattoreiden sekä toimikuntientuottamien yhteenvetoraporttien avulla ja tehdään tuotetun materiaalin poh-jalta linjauksia ja kehittämistoimenpiteitä. Tuloksellisuusindikaattorit tuottavatnumeerista tietoa yliopiston toiminnasta ja perustehtävien toteuttamisesta.Kuten aiemmissa luvuissa (esimerkiksi 4.3.1., 4.3.3. ja 4.5.) on todettu, indi-kaattoreiden tuottaman tiedon hyödyllisyys toiminnan kehittämisessä ja laa-tutavoitteiden saavuttamisessa jäi osittain epäselväksi auditointiaineiston ja vie-railun perusteella. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset yliopisto-tason arviointi- ja kehittämisneuvostot (Arvike, Tarvike ja Varvike) tuottavatyhteenvetoraportin johdon katselmusta varten. Arvike koostaa raporttiin ope-tukseen ja sen kehittämiseen liittyviä näkökulmia; näistä ei kuitenkaan tuleyhtä selkeää raporttia kuin Tarvikkeen valmistelema erillinen raportti.

�

Tarvike käsittelee tutkimustoimintaa koko yliopiston tasolla ja valmiste-lee ”Tutkimuksen tila Kuopion yliopistossa” -raportin vuosittain yliopistonjohdolle. Kuten luvussa 4.3.2 on todettu, yliopistolla on näyttöä Tarvikkeenraportin hyödyllisyydestä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Muu Tarvikkeentuottama informaatio ja sen hyödyntäminen yliopistotasolla ja tiedekunnissajäi haastatteluiden perusteella hieman epäselväksi. Varvike on vasta perustettu,joten vielä ei ollut mahdollista arvioida, mikä sen tuottaman tiedon merkityskäytännössä on.

Yliopistossa toteutetaan sisäisiä auditointeja tiedekunnissa ja laitoksilla. Si-säisten auditointien tavoitteena on haastatteluiden perusteella löytää keskeisetkehittämistä vaativat kohteet yksiköissä. Sisäiset auditoinnit oli haastatteluidenperusteella pääsääntöisesti koettu toimintaa kehittäviksi. Yliopiston laatupääl-likkö koostaa sisäisten auditointien tuottaman tiedon johdon katselmuksenkäsiteltäväksi. Yksiköiden omia laatukäsikirjoja pidettiin haastatteluiden perus-teella toimintaa ja toimijoiden välisiä vastuita selkiyttävinä. Kuten myös lu-vussa 4.5 on todettu, tiedekunnissa kritisoitiin laadunvarmistusjärjestelmän tu-loksellisuusindikaattoreiden tuottamaa tietoa ja sen hyödyllisyyttä toiminnankehittämisessä yksikkötasolla. Siksi tiedekunnat ovat kehittäneet omia indi-kaattoreitaan, joilla ne seuraavat ja arvioivat toimintaansa.

Raportin luvuissa 4.3.1 ja 4.4 on käsitelty opiskelijapalautejärjestelmäntoimivuutta ja kehittämistä.

Koulutusohjelmien työelämävastaavuudesta kerättyä tietoa on hyödyn-netty koulutusohjelmissa lisäämällä opetukseen vuorovaikutus- ja viestintä-opintoja sekä panostamalla opiskelijoiden tietoteknisten valmiuksien kehitty-miseen. Työelämätahojen palautetta yliopisto saa yliopiston neuvottelukunnas-sa sekä Varvikkeessa. Se, miten näitä toimielimiä hyödynnetään tiedon kerää-misessä ja tämän tiedon hyödyntämisessä toiminnan kehittämiseksi, jäi hie-man avoimeksi. Haastattelut antoivat viitteitä siitä, että työelämäpalautteen vai-kuttavuus toiminnan kehittämisessä on parhainta henkilökohtaisten kontakti-en ja pienempien yhteistyöverkostojen välillä.

Yliopiston toteuttamien työviihtyvyystutkimusten tuottaman tiedon pe-rusteella yliopistossa on panostettu johtajien koulutukseen ja heidän esimies-taitojen kehittymiseen. Lisäksi yliopisto on tehnyt henkilöstölleen laatutyötäkoskevan kyselyn, josta saatua tietoa sovelletaan yliopiston laatutyössä. Lisäksihenkilökunnalla on mahdollisuus antaa palautetta myös nimettömänä yliopis-ton verkkosivuilla. Tämän palautemahdollisuuden käyttäminen on toistaiseksiollut vähäistä.

Johtopäätökset■ Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen toimin-

nan kehittämisen välineenä on yliopistossa vaihtelevaa. Osin tietoa hyö-dynnetään systemaattisesti, osin satunnaisesti.

■ Johdon katselmukset ja pääosin myös sisäiset auditoinnit ovat olleet kat-tavia ja niiden perusteella on käynnistetty merkittäviä kehittämistoimen-piteitä.

■ Koko yliopistoa koskevien tietojen hyödyllisyys ja hyödyntäminen toi-minnan kehittämisessä jää epäselväksi, osittain siksi, etteivät tuloksellisuus-indikaattorit kuvaa yksikkötason toimintaa eritellysti.

■ Yksiköt keräävät itse kehittämiensä tuloksellisuusindikaattoreiden avullatietoa, jonka perusteella ne kehittävät toimintaansa. Systemaattinen ja yh-tenäinen tiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä koko yliopis-ton tasolla jää siten jossain määrin puutteelliseksi.

■ Opiskelijapalautteen hyödyntäminen toiminnan kehittämisen välineenäon vaihtelevaa. Haastatteluiden perusteella opiskelijapalautetta hyödynne-tään selkeästi koulutuksen kehittämisessä koulutussuunnittelutoimikun-nissa ja opetussuunnittelukokouksissa. Auditointiaineiston ja haastattelui-den perusteella ei ollut kuitenkaan täysin selvää, millaista konkreettistavaikutusta palautteella on ollut.

■ Koko yliopiston yhteisten arviointi- ja kehittämisneuvostojen (Arvike,Tarvike ja Varvike) toimivastuut ja -valtuudet laadunvarmistusjärjestelmäs-sä olisi tarkennettava ja arvioitava lähitulevaisuudessa.

��� Laadunvarmistusjärjestelmän seurantaarviointi ja kehittäminen

Auditointikohde � � Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seurantaAuditointikohde � � Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seurantaAuditointikohde � � Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seurantaAuditointikohde � � Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seurantaAuditointikohde � � Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seurantaarviointi ja jatkuva kehittäminenarviointi ja jatkuva kehittäminenarviointi ja jatkuva kehittäminenarviointi ja jatkuva kehittäminenarviointi ja jatkuva kehittäminen

Yliopisto on erittäin sitoutunut toteuttamaan johdon katselmuksia ja sisäisiäauditointeja. Laatupäälliköllä on keskeinen rooli sisäisten auditointien ja joh-don katselmusten tuottamien kehittämiskohteiden esille nostamisessa ja tie-dottamisessa. Yksiköiden laatuvastaavat huolehtivat asioiden tiedottamisesta jalaatutyön eteenpäin viemisestä yksiköissä.

Johdon katselmuksissa arvioidaan koko laadunvarmistusjärjestelmän toi-mivuutta. Dokumenttien perusteella katselmuskäytäntö vaikuttaa hyvältä. Vieläon vaikeaa arvioida, miten laadunvarmistusjärjestelmää kehitetään erilaisten ar-viointien perusteella, mihin toimintoihin ryhdytään ja mitkä seikat toimijatitse kokevat laadunvarmistusjärjestelmässä hyviksi ja toimiviksi pidemmällä ai-kavälillä.

�

Yliopiston mukaan laadunvarmistusjärjestelmää seurataan, arvioidaan jakehitetään■ säännöllisillä sisäisillä auditoinneilla■ säännöllisillä johdon katselmuksilla■ osallistumalla KKA:n organisoimiin kansallisiin ja kansainvälisiin arvioin-

teihin■ kansainvälisellä sertifioinnilla■ henkilökunnalle suunnattavilla ja määräajoin toteutettavilla laatukyselyil-

lä■ kaikkiin toimintayksiköihin nimettyjen laatuvastaavien avulla.

Yliopiston toiminnan kehittäminen perustuu toimintoja ja tuloksellisuusin-dikaattoreiden systemaattiseen hyödyntämiseen ja analysointiin. Päälaatukäsi-kirjan mukaan yliopiston toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä vastaavatylimpänä yliopiston rehtori, hallitus ja johtoryhmä. Yliopiston tasolla laadun-hallintajärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja esimerkiksi päälaatu-käsikirjan laatimisesta vastaa yliopiston laatupäällikkö. Yliopiston johtoryhmätoimii myös laatutyön johtoryhmänä. Yksiköiden laatuvastaavat valmistelevatyksiköiden omia laatukäsikirjoja ja osallistuvat päälaatukäsikirjan kehittämiseensekä sisäisten ja ulkoisten auditointien suunnitteluun.

Yliopisto on päälaatukäsikirjassaan aikatauluttanut yliopistossa tehtävät ar-vioinnit ja auditoinnit aina vuoteen 2014 asti. Lisäksi yliopisto on hakenutopetuksen laadunhallintajärjestelmälle SFS Inspectan kautta kansainvälistä ser-tifiointia, joka sitouttaa yliopiston säännönmukaisiin ulkoisiin auditointeihinseuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Sisäiset auditoinnit aloitettiin syksyllä 2003 jakaikki toimintayksiköt pyritään auditoimaan kertaalleen vuoden 2006 lop-puun mennessä. Sisäisiin auditointeihin liittyy opiskelijoille ja henkilökunnallesuunnattua laatutyöhön liittyvää koulutusta. Haastatteluiden perusteella opis-kelijoiden ja henkilöstön osallistuminen laatutyöhön on ollut aktiivista. Sisäis-ten auditointien prosessit on kuvattu päälaatukäsikirjassa ja sisäiset auditoinnitpyritään aikatauluttamaan siten, että niiden tuloksia voitaisiin hyödyntää myösjohdon katselmusten lisäksi yliopiston sisäisissä tulosneuvotteluissa. Johdonhaastattelun mukaan myös arviointi- ja kehittämisneuvostot (Arvike, Tarvikeja Varvike) tuottavat johdon katselmuksille tietoa yliopiston laadunvarmistus-järjestelmästä. Johdon katselmusten sisältö on kirjattu päälaatukäsikirjaan.Haastatteluissa sekä yliopiston johto että dekaanit totesivat, ettei katselmus-järjestelmä ole vielä valmis ja että johdon katselmuksessa on vielä kehitettä-vää.

�

Johtopäätökset■ Yliopiston johto on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmään ja sen ke-

hittämiseen ja laadunvarmistusjärjestelmää halutaan hyödyntää toiminnankehittämisessä.

■ Yliopistolla on menettelytapoja laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudenseurantaan ja arviointiin. Näitä menettelytapoja ovat esimerkiksi sisäisetja ulkoiset auditoinnit.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän hyödyllisyys on tunnistettu myös tiedekun-nissa ja laitoksilla. Laadunvarmistusjärjestelmän on koettu selkeyttävän jayhtenäistävän toimintatapoja ja helpottavan myös riittämättömän laaduntunnistamista.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän työllistävyys herättää huolestuneisuutta yli-opistossa. Laadunvarmistusjärjestelmän riittävää keveyttä ja aitoa toteut-tamiskelpoisuutta pidettiin tärkeinä näkökohtina.

�

� Johtopäätökset

��� Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudetja hyvät käytänteet

Vahvuudet

■ Yliopisto on edennyt ISO 9001:2000 -standardiin perustuvan laadunvar-mistusjärjestelmänsä kehittämisessä suunnitelmallisesti ja saavuttanut aset-tamansa tavoitteet määrittelemissään aikarajoissa.

■ Laatupäällikön ja yksiköiden laatuvastaavien yhteistyö on tuloksekasta jatoimivaa.

■ Opetussuunnitelmatyön ja opetuksen aikataulutus on ansiokkaasti järjes-tetty: sekä yksiköt että opiskelijat saavat tarvitsemansa tiedot hyvissä ajoin.

■ Johdon suhtautuminen henkilöstön kehittämiseen on myönteistä ja kan-nustavaa. Pedagogista kouluttautumista pidetään tärkeänä niin johdonkuin opetushenkilöstönkin parissa.

■ Opiskelijat huomioidaan yliopiston hallinnossa ja päätöksenteossa ilmei-sen hyvin, mikä yhdessä aktiivisen tiedottamisen kanssa on luonut poh-jaa myönteiselle suhtautumiselle laadunvarmistusta kohtaan.

■ Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää koskevat verkkosivut ovat ansiok-kaat erityisesti yliopiston omia toimijoita ajatellen (yliopiston intranet).Yliopiston opiskelijoille suuntaamat verkkopalvelut (Wossikka-verkkopal-velu) tukevat hyvin yliopiston laadunvarmistusta.

Hyvät käytänteet

■ Yliopisto suosittelee vähintään 6,5–8 opintopisteen laajuisten pedagogis-ten opintojen suorittamista kaikille vähintään 3 vuotta kestävään palve-lukseen tuleville opettajille. Käytäntö tulee voimaan 1.1.2007. Vaikka kyseon melko pienistä opintokokonaisuuksista, on suosituksen antama signaalipedagogisen koulutuksen ja henkilöstön kehittämisen konkreettisesta ar-vostuksesta huomattavan suuri.

■ Yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksen (KKK) Pedagogisen toi-minnan arviointiohjelmassa on ansiokkaasti kuvattu ja ohjeistettu avoi-men yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen järjestämisprosessi.Ohjelmassa on kuvattu avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulu-

�

tusten suunnittelussa, toteutuksessa ja päättämisessä huomioitavat arvioin-tikriteerit.

■ Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut on jo useiden vuosien ajan tehnytKuopion yliopistosta valmistuneille ”Miten menee maisterit?” ja ”Toh-torit työelämässä” -kyselyitä. Kyselyt ovat tuottaneet sekä tuki- ja palve-luyksiköille että tutkintokoulutusta antaville laitoksille arvokasta tietoayliopistosta valmistuneiden opiskelijoiden valmiuksista työelämässä. Ky-selyiden perusteella on kehitetty opintojen sisältöjä ja tarjottavia palvelu-ja. Kyselyistä saatujen myönteisten kokemusten perusteella yliopiston joh-toryhmä on päättänyt käynnistää myös alueen työnantajille suunnattavankyselyn yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

■ Yliopiston sisäisestä auditoinnista ja muusta laatutyöstä järjestämät kou-lutukset opiskelijoille ja henkilökunnan edustajille lisäävät tietoutta laa-dunvarmistusjärjestelmästä ja kiinnostusta siihen.

■ Yliopistossa on lähdetty rohkeasti viemään tietoa yliopiston laadunvar-mistusjärjestelmästä uusille opiskelijoille ja yksiköihin niin kutsuttujenhuoneentaulujen avulla. Julistemuotoisissa huoneentauluissa esitellään yli-opiston laadunvarmistusjärjestelmää ja siihen parhaillaan kohdistuvia ul-koisia auditointeja (Korkeakoulujen arviointineuvosto ja SFS Inspecta).

��� Kehittämissuositukset

■ Kaikille ydin- ja tukitoiminnoille olisi hyvä laatia prosessikuvaukset ja li-säksi olisi hyödyllistä kehittää olemassa olevia prosessikuvauksia. Päälaa-tukäsikirjan sisällöllistä esitystapaa olisi hyvä johdonmukaistaa. Sisäinenbenchmarking olisi hyvä keino levittää ja tarpeen mukaan yhdenmukais-taa hyviä käytäntöjä.

■ Yliopiston tuloksellisuusindikaattorijärjestelmä kaipaa kokonaisuudessaanselkeyttämistä ja priorisointia. Lisäksi se olisi kytkettävä yliopiston profii-liin, strategiaan ja visioon, jotta se toimisi laatupolitiikan mukaisesti aito-na strategisen johtamisen työkaluna.

■ Ydin- ja tukitoimintojen laatutavoitteiden määrää olisi tarkistettava ja ta-voitteet olisi priorisoitava. Tavoitteiden kytkentää yliopiston strategioihinja visioon olisi selkeytettävä. Lisäksi olisi mahdollista kytkeä tavoitteet tu-loksellisuusindikaattoreihin.

■ Koulutuksen ja opetuksen arviointiin olisi luotava laadullisia tulokselli-suusindikaattoreita, jotka tukevat yliopiston strategian ja tavoitteiden saa-vuttamista.

��

■ Koulutuksen laadulliset tavoitteet olisi määriteltävä myös oppialakohtai-sesti. Tavoitteet ja niitä mittaavat tuloksellisuusindikaattorit olisi hyvämääritellä, jotta koulutusta voitaisiin arvioida laadukkaasti ja systemaatti-sesti yliopiston kaikilla tasoilla ja opetusta antavissa yksiköissä. Laadullis-ten tavoitteiden tulisi näkyä myös opetuksen suunnitteluprosessissa, to-teutuksessa ja oppimisen arvioinnissa.

��� Auditointiryhmän kokonaisarviolaadunvarmistusjärjestelmästä

Edellä esitetyn perusteella auditointiryhmä toteaa, että Kuopion yliopistonlaadunvarmistusjärjestelmä täyttää Korkeakoulujen arviointineuvoston asetta-mat kriteerit laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävienlaadunvarmistukselle. Tällä perusteella auditointiryhmä esittää Korkeakoulu-jen arviointineuvostolle, että Kuopion yliopisto läpäisee auditoinnin hyväk-sytysti.

��� Korkeakoulujen arviointineuvoston päätösauditoinnin hyväksymisestä

Korkeakoulujen arviointineuvosto on auditointiryhmän esityksestä päättänytkokouksessaan 10.2.2006, että Kuopion yliopisto täyttää laadunvarmistusjär-jestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kri-teerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.

��

LIIT

E �

: Aud

itoi

nnis

sa k

äyte

ttäv

ät k

rite

erit

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

1. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änKo

rkea

koul

un to

imin

toih

in e

iOs

aan

kork

eako

ulun

toim

inno

ista

Laad

unva

rmist

us k

atta

a su

uren

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

ä ka

ttaa

tavo

ittee

t, ko

kona

israk

enne

jasis

älly

laad

unva

rmist

usm

enet

telyj

ä.sis

älty

y la

adun

varm

istuk

sen

osan

kor

keak

oulu

n to

imin

noist

alä

hes

kaik

ki ta

i kai

kki k

orke

a-os

a-al

ueid

en v

älise

t yht

eyde

t.m

enet

telyt

apoj

a, m

utta

ne

eivä

tja

laad

unva

rmist

ukse

n m

enet

tely-

koul

un to

imin

not j

a sii

hen

sisäl

-m

uodo

staa

järje

stel

mär

aken

netta

,ta

vat m

uodo

stav

at m

elko

hyv

inty

vät m

enet

telyt

avat

ja p

rose

ssit

vaan

ova

t toi

sista

an e

rillis

iä.

toim

ivan

järje

stel

mär

aken

teen

.m

uodo

stav

at d

ynaa

mise

n ko

ko-

naisu

uden

.

2. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

ään

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

ään

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

ään

Toim

inno

t, to

imija

t ja

vast

uut

Lisä

ksi i

lmen

ee, e

ttä to

imin

nat

liitty

vä d

okum

enta

atio

, joh

on s

isäl-

sisäl

tyvä

ä la

atup

oliti

ikka

a, to

imin

toja

,sis

älty

vien

vast

uide

n ja

toi-

ovat

sel

keäs

ti, y

mm

ärre

ttävä

sti

ja ty

önja

ko m

yös

käyt

ännö

ssä

tyy

laat

upol

itiik

an, t

oim

into

jen,

toim

ijoita

ja v

astu

ita e

i ole

mää

-m

into

jen

mää

ritte

ly ja

dok

u-ja

kon

kree

ttise

sti m

äärit

elty

jäno

udat

tava

t dok

umen

taat

iota

toim

ijoid

en ja

vas

tuid

en m

äärit

tely.

ritel

ty, e

ikä

doku

men

toitu

.m

ento

inti

on p

uutte

ellis

ta,

ja d

okum

ento

ituja

. Dok

umen

titja

org

aniso

inti

on e

rittä

in h

yvin

eikä

laad

unva

rmist

usto

imin

toja

ovat

hel

post

i kai

kkie

n sa

atav

illa.

toim

ivaa

ja te

host

aa la

adun

-ol

e or

gani

soitu

riitt

äväs

ti.Or

gani

soin

ti on

toim

iva.

varm

istus

ta.

3. P

erus

teht

ävie

n la

adun

varm

istuk

-Pe

rust

ehtä

vien

toim

inno

issa

jaJä

rjest

elm

ä ka

ttaa

yksit

täisi

ä,Jä

rjest

elm

ä ka

ttaa

usei

ta p

erus

-Jä

rjest

elm

ä ka

ttaa

pääs

äänt

öise

sti

sen

toim

into

jen

ja p

rose

ssie

npr

oses

seiss

a ei

ole

laad

unva

rmist

usta

.pä

äasia

ssa

tutk

into

tavo

ittei

sen

teht

ävie

n la

adun

varm

istuk

sen

kaik

ki k

orke

akou

lun

peru

steh

tävä

t.ka

ttavu

us.

koul

utuk

sen

toim

into

ja ja

pro

sess

eja.

toim

into

ja ja

pro

sess

eja.

3 a)

Tutk

into

tavo

ittei

nen

koul

utus

Tutk

into

tavo

ittei

sess

a ko

ulut

ukse

ssa

Laad

unva

rmist

us k

atta

a jo

itaki

nLa

adun

varm

istus

kat

taa

usei

taLa

adun

varm

istus

kat

taa

kaik

kiei

ole

laad

unva

rmist

usta

.yk

sittä

isiä

tutk

into

tavo

ittei

sen

tutk

into

tavo

ittei

sen

koul

utuk

sen

kesk

eise

t tut

kint

otav

oitte

isen

koul

utuk

sen

suun

nitte

lun,

tote

u-su

unni

ttelu

n, to

teut

ukse

n ja

koul

utuk

sen

suun

nitte

lun,

tote

u-tu

ksen

ja a

rvio

inni

n os

a-al

ueita

.ar

vioin

nin

osa-

alue

ita.

tuks

en ja

arv

ioin

nin

osa-

alue

et.

3 b)

Tutk

imus

/ Tu

tkim

us- j

aTu

tkim

ukse

ssa/

Tutk

imus

- ja

kehi

tys-

Laad

unva

rmist

us k

atta

a jo

itaki

nLa

adun

varm

istus

kat

taa

usei

taLa

adun

v arm

istus

kat

taa

kaik

kike

hity

styö

työs

sä e

i ole

laad

unva

rmist

usta

.yk

sittä

isiä

tutk

imuk

sen

/ tut

kim

us-

tutk

imuk

sen

/ tut

kim

us- j

ake

skei

set t

utki

muk

sen

/ tut

kim

us-

ja k

ehity

styö

n os

a-al

ueita

.ke

hity

styö

n os

a-al

ueita

.ja

keh

ityst

yön

osa-

alue

et.

3 c)

Yht

eisk

unna

llinen

vuo

rova

iku-

Yhte

iskun

nallis

en v

uoro

vaik

utuk

sen,

Laad

unva

rmist

us k

atta

a jo

itaki

nLa

adun

varm

istus

kat

taa

usei

ta y

htei

s-La

adun

varm

istus

kat

taa

kaik

kitu

s, va

ikut

tavu

us ja

alu

ekeh

ityst

yöva

ikut

tavu

uden

ja a

luek

ehity

styö

nyk

sittä

isiä

yhte

iskun

nallis

enku

nnal

lisen

vuo

rova

ikut

ukse

n, k

eske

iset y

htei

skun

nallis

en v

uoro

-os

a-al

ueilla

ei o

le la

adun

varm

istus

ta.

vuor

ovai

kutu

ksen

, vai

kutta

vuud

enva

ikut

tavu

uden

ja a

luek

ehity

styö

nva

ikut

ukse

n, v

aiku

ttavu

uden

ja a

lue-

ja a

luek

ehity

styö

n os

a-al

ueita

.os

a-al

ueita

.ke

hity

styö

n o

sa-a

luee

t.

��

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

3 d)

Tuki

- ja

palve

luto

imin

not

Tuki

- ja

palve

luto

imin

noiss

aLa

adun

varm

istus

kat

taa

joita

kin

Laad

unva

rmist

us k

atta

a us

eita

tuki

- ja

Laad

unva

rmist

us k

atta

a ka

ikki

kes

-(m

m. k

irjas

to- j

a tie

topa

lvelu

, ura

-ei

ole

laad

unva

rmist

usta

.yk

sittä

isiä

tuki

- ja

palve

luto

imin

to-

palve

luto

imin

toje

n os

a-al

ueita

.ke

iset t

uki-

ja p

alve

luto

imin

toje

nja

rekr

ytoi

ntip

alve

lut s

ekä

kans

ain-

jen

osa-

alue

ita.

osa-

alue

et.

välis

et p

alve

lut)

3 e)

Hen

kilö

stön

keh

ittäm

inen

Henk

ilöst

ön k

ehitt

ämin

en e

i sisä

llyLa

adun

varm

istus

kat

taa

joita

kin

Laad

unva

rmist

us k

atta

a us

eita

Laad

unva

rmist

us k

atta

a ka

ikki

kes

-la

adun

varm

istus

järje

stel

mää

n.yk

sittä

isiä

henk

ilöst

ön k

ehitt

ämise

nhe

nkilö

stön

keh

ittäm

isen

osa-

alue

ita.

keise

t hen

kilö

stön

keh

ittäm

isen

osa-

alue

ita.

osa-

alue

et.

4. K

orke

akou

lun

henk

ilöku

nnan

,Ko

rkea

koul

un h

enki

löku

nta,

Joki

n se

uraa

vista

toim

ijary

hmist

äEd

ellä

mai

nitu

t hen

kilö

stör

yhm

ätUl

koise

t sid

osry

hmät

on

mie

lekk

äällä

opisk

elijo

iden

ja u

lkoi

sten

opisk

elija

t ja

ulko

iset s

idos

ryhm

äton

laad

unva

rmist

usto

imin

nan

ja o

pisk

elija

t ova

t jär

jest

elm

ässä

tavo

in o

tettu

muk

aan

arvio

inni

nsid

osry

hmie

n os

allis

tum

inen

eivä

t osa

llistu

laad

unva

rmist

ukse

en.

ulko

puol

ella

:ak

tiivis

esti

muk

ana.

Myö

s ul

koisi

llato

imijo

iksi.

Lisä

ksi i

lmen

ee, e

ttä e

rila

adun

varm

istuk

seen

.- o

pisk

elija

tsid

osry

hmillä

on

rool

i laa

dun-

henk

ilöst

öryh

mät

ova

t käy

tänn

össä

- ope

ttaja

tva

rmist

usjä

rjest

elm

än to

imin

nass

a.er

ittäi

n sit

outu

neita

ja a

ktiiv

isia

- tuk

ipal

velu

jen

edus

taja

tla

adun

varm

istus

toim

inna

ssa.

- tut

kija

tOs

allis

tum

ista

tuet

aan

yhte

isillä

- hal

linto

arvo

illa s

ekä

luot

tam

ukse

en ja

- joh

tota

sa-a

rvoo

n pe

rust

uval

la k

orke

a-- u

lkoi

set s

idos

ryhm

ät.

koul

ukul

ttuur

illa.

5. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änLa

adun

varm

istus

ta e

i ole

kyt

ketty

Laad

unva

rmist

us m

uodo

stuu

Järje

stel

mä

on k

ytke

tty k

orke

akou

lun

Laad

unva

rmist

us o

n lu

onte

va o

saky

tkey

tym

inen

joht

amise

en ja

joht

amise

en ja

toim

inna

nohj

auks

een.

kork

eako

ulun

muu

sta

toim

inna

sta

toim

inta

an ja

toim

inna

nohj

auks

een.

kork

eako

ulun

toim

inta

a ja

toi-

toim

inna

nohj

auks

een.

erilli

sistä

men

ette

lytav

oist

a ja

pro

-La

adun

varm

istus

järje

stel

män

tuot

ta-

min

nano

hjau

sta.

Kor

keak

oulu

nse

ssei

sta.

Laa

dunv

arm

istus

-m

aa ti

etoa

hyö

dynn

etää

n ke

hittä

-jo

hto

on s

itout

unut

järje

stel

mää

njä

rjest

elm

än y

htey

det t

oim

inna

n-m

isess

ä. Y

htey

ksiä

toim

inna

n-ja

kan

taa

siitä

vas

tuun

. Tie

don

hyö-

ohja

ukse

en, t

ulos

ten

seur

anta

anoh

jauk

seen

, tul

oste

n se

uran

taan

dynt

ämin

en o

n sy

stem

aatti

sta

jaja

keh

ittäm

iseen

ova

t hei

kot.

ja k

ehitt

ämise

en o

n nä

htäv

issä.

sen

tulo

ksek

kaas

ta k

äytö

stä

kork

ea-

koul

un to

imin

nano

hjau

kses

sa, t

ulos

ten

seur

anna

ssa

ja k

ehitt

ämise

ssä

on s

elke

ää ja

jatk

uvaa

näy

ttöä.

Kork

eako

ulu

pyst

yy m

uodo

stam

aan

laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

äntu

otta

man

tied

on a

vulla

kok

onai

s-ku

van

koul

utuk

sen

ja m

uun

toim

inna

n la

adus

ta.

��

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

6. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änLa

adun

varm

istus

järje

stel

mäs

sä e

i ole

Tiet

oa tu

otet

aan

vailla

suu

nni-

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

än to

imin

taLa

adun

varm

istus

järje

stel

män

toim

inta

tuot

tam

an ti

edon

tark

oitu

ksen

-hu

omio

itu k

orke

akou

lun

sisäi

siäte

lmal

lisuu

tta ja

sitä

väl

itetä

änja

kes

keise

t tul

okse

t ova

t kor

keak

ou-

on lu

onte

elta

an ju

lkist

a ja

avo

inta

.m

ukai

suus

ja s

aata

vuus

kor

kea-

toim

ijoita

, eik

ä tie

toa

välit

etä

satu

nnai

sest

i. Si

säist

en to

imijo

iden

lun

sisäi

sten

toim

ijoid

en ti

edos

sa.

Kork

eako

ulun

laad

unva

rmist

usta

koul

un s

isällä

.ko

rkea

koul

un s

isällä

.nä

köku

lmia

ei o

le ri

ittäv

ästi

otet

tuJä

rjest

elm

ä tu

otta

a re

leva

nttia

tiet

oako

skev

a sis

äine

n vie

stin

tä o

n ak

tiivis

tahu

omio

on.

kork

eako

ulun

toim

ijoille

.ja

tiet

oa v

älite

tään

suu

nnat

usti

jata

rkoi

tuks

ellis

esti

eri t

oim

ijoille

.La

adun

varm

istus

järje

stel

män

suu

n-ni

ttelu

ssa

ja ja

tkuv

assa

keh

it-tä

mise

ssä

huom

ioid

aan

eritt

äin

hyvin

järje

stel

män

tuot

tam

antie

don

tark

oitu

ksen

muk

aisu

usko

rkea

koul

un s

isäist

en to

imijo

iden

näkö

kulm

ista.

7. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änLa

adun

varm

istus

järje

stel

mäs

sä e

i ole

Ulko

isten

sid

osry

hmie

n nä

kö-

Ulko

iset s

idos

ryhm

ät o

n m

äärit

elty

Kork

eako

ulun

laad

unva

rmist

usta

kos

-tu

otta

man

tied

on ta

rkoi

tuks

en-

huom

ioitu

kor

keak

oulu

n ul

koist

enku

lmia

ei o

le ri

ittäv

ästi

otet

tuja

niid

en ti

etot

arpe

et o

n ot

ettu

keva

ulk

oine

n vie

stin

tä o

n ak

tiivis

tam

ukai

suus

ja s

aata

vuus

kor

kea-

sidos

ryhm

ien

näkö

kulm

ia, e

ikä

tieto

ahu

omio

on la

adun

varm

istus

-se

lväst

i huo

mio

on.

ja ti

etoa

väl

itetä

än s

uunn

atus

ti ja

tar-

koul

un u

lkoi

sten

sid

osry

hmie

nvä

litet

ä ul

koisi

lle s

idos

ryhm

ille.

järje

stel

män

suu

nnitt

elus

sa ja

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

än to

i-ko

ituks

ellis

esti

ulko

isille

sid

osry

hmille

.nä

köku

lmist

a.ja

tkuv

assa

keh

ittäm

isess

ä.m

inta

ja k

eske

iset t

ulok

set o

vat

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

än s

uunn

it-Ti

edon

väl

ittäm

inen

ulk

oisil

letä

rkei

mpi

en y

htei

styö

kum

ppan

ei-

telu

ssa

ja ja

tkuv

assa

keh

ittäm

isess

äsid

osry

hmille

on

satu

nnai

sta.

den

ja s

idos

ryhm

ien

saat

avilla

.hu

omio

idaa

n er

ittäi

n hy

vin jä

rjest

el-

män

tuot

tam

an ti

edon

tark

oitu

ksen

-m

ukai

suus

ulk

oist

en s

idos

ryhm

ien

näkö

kulm

ista.

Jär

jest

elm

ä tu

otta

are

leva

nttia

tiet

oa m

yös

ulko

puol

i-sil

le in

tress

itaho

ille.

��

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

8. L

aadu

nvar

mist

ukse

n m

enet

tely-

Laad

unva

rmist

ukse

n m

enet

tely-

Laad

unva

rmist

us o

n sa

avut

etun

Laad

unva

rmist

ukse

n to

imin

tata

vat

Uusie

n id

eoid

en s

ynty

mist

ä ja

niid

enta

poje

n ja

rake

ntei

den

toim

ivuus

tapo

jen

avul

la e

i voi

da tu

nnist

aala

atut

ason

säi

lyttä

mise

en tä

htää

vää.

edist

ävät

toim

inna

n ke

hittä

mist

ä ja

tote

utta

mist

a tu

kevii

n to

imin

tata

poi-

ja v

aiku

ttavu

us to

imin

nan

riittä

mät

öntä

laat

ua.

Laad

unva

rmist

ukse

n m

enet

tely-

muu

toks

en a

ikaa

nsaa

mist

a. R

iittä

-hi

n ja

rake

ntei

siin

on k

iinni

tetty

kehi

ttäm

iseen

.ta

poje

n av

ulla

voi

daan

tyyd

yttä

väst

im

ättö

män

laad

un tu

nnist

amin

ener

ityist

ä hu

omio

ta. T

oim

inta

kultt

uuri

tunn

istaa

riitt

ämät

ön la

atu.

on te

hoka

sta.

tuke

e in

nova

tiivis

uutta

. Riit

täm

ätön

laat

u tu

nnist

etaa

n te

hokk

aast

i.

9. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änLa

adun

varm

istus

järje

stel

män

tuot

ta-

Tied

on k

äyttö

on

satu

nnai

sta

ja/ta

iTi

etoa

käy

tetä

än k

oulu

tuks

en ja

Tied

on h

yödy

ntäm

inen

on

syst

e-tu

otta

man

tied

on h

yödy

ntäm

inen

maa

tiet

oa e

i hyö

dynn

etä

koul

utuk

-se

n ke

ruu

on it

seta

rkoi

tuks

ellis

ta.

muu

n to

imin

nan

laad

unha

llinna

n ja

maa

ttist

a ja

tied

on tu

loks

ekka

asta

koul

utuk

sen

ja m

uun

toim

inna

nse

n ja

muu

n to

imin

nan

laad

unha

llin-

kehi

ttäm

isen

välin

eenä

. Suu

ri os

akä

ytös

tä k

oulu

tuks

en ja

muu

nla

adun

hallin

nan

ja k

ehitt

ämise

nna

n ja

keh

ittäm

isen

välin

eenä

.ke

rättä

väst

ä pa

laut

tees

ta h

yödy

nne-

toim

inna

n ke

hittä

mise

ssä

on s

elke

äävä

linee

nä.

tään

.ja

jatk

uvaa

näy

ttöä.

10.

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

änKo

rkea

koul

ulla

ei o

le k

äsity

stä

Kork

eako

ulul

la o

n he

ikko

kok

o-Ko

rkea

koul

u se

uraa

järje

stel

män

Kork

eako

ulu

seur

aa jä

rjest

elm

änto

imin

nan

seur

anta

, arv

ioin

ti ja

järje

stel

män

toim

inna

sta.

Jär

jest

elm

änna

iskäs

itys

järje

stel

män

toim

in-

toim

inta

a ja

on

tieto

inen

järje

stel

-to

imin

taa

ja o

n la

ajal

ti tie

toin

en s

enja

tkuv

a ke

hittä

min

en.

toim

inta

a ei

seu

rata

eik

ä ke

hite

tä.

nast

a. S

en to

imin

taa

ei ju

urik

aan

män

toim

inna

n ke

skei

simm

istä

toim

inna

n er

ilaisi

sta

vaik

utuk

sista

jase

urat

a, e

ikä

järje

stel

män

keh

it-va

ikut

uksis

ta j

a se

urau

ksist

a.se

urau

ksist

a. J

ärje

stel

män

keh

ittäm

inen

täm

isess

ä ol

e su

unni

telm

allis

uutta

.Jä

rjest

elm

än k

ehitt

ämin

en o

non

suu

nnite

lmal

lista

ja d

okum

ento

itua,

suun

nite

lmal

lista

ja d

okum

ento

itua.

ja k

orke

akou

lu v

oi s

elvä

sti o

soitt

aake

hittä

mise

n su

unna

n ja

käy

tänn

önva

ikut

ukse

t.

�

LIITE �:Auditointivierailun ohjelma ���–������ �

Ensimmäinen vierailupäivä ������� �Ensimmäinen vierailupäivä ������� �Ensimmäinen vierailupäivä ������� �Ensimmäinen vierailupäivä ������� �Ensimmäinen vierailupäivä ������� �

9.00–9.30 Auditointiryhmän kokous9.30–9.50 Yliopiston esittelypuheenvuoro10.00–11.00 Yliopiston johdon haastattelu (7 henkilöä)11.10–12.10 Dekaanien haastattelu (6 henkilöä)12.10–13.00 Lounastauko13.00–14.00 Opetushenkilökunnan haastattelu (9 henkilöä)14.10 –15.10 Opiskelijoiden haastattelu (7 henkilöä)15.20–16.20 Tuki- ja palvelutoimintojen edustajien haastattelu (7 henkilöä)16.30–17.30 Yliopiston sidosryhmien edustajien haastattelu (6 henkilöä)17.30–18.00 Auditointiryhmän kokous

Toinen vierailupäivä ������� �Toinen vierailupäivä ������� �Toinen vierailupäivä ������� �Toinen vierailupäivä ������� �Toinen vierailupäivä ������� �

8.30–9.30 Laadunvarmistuksen aineistoihin tutustuminen yliopistolla9.30–12.00 Yksikkökohtaiset vierailukäynnit: luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta

sekä lääketieteellinen tiedekunta12.15–13.00 Lounas13.00–15.30 Yksikkökohtaiset vierailukäynnit: tietojenkäsittelytieteen laitos sekä sosiaalityön ja

sosiaalipedagogiikan laitos16.00–16.30 Auditointiryhmän oma kokous

Kolmas vierailupäivä ������ �Kolmas vierailupäivä ������ �Kolmas vierailupäivä ������ �Kolmas vierailupäivä ������ �Kolmas vierailupäivä ������ �

9.00– 10.45 Yksikkökohtaiset vierailukäynnit: opintoasioiden osasto sekä Koulutus- jakehittämiskeskus (KKK)

11.00–12.00 Yliopiston johdon haastattelu12.15–13.00 Lounas ja loppukeskustelu

��

LIITE �:Kuopion yliopiston vanha hallintorakenne

��

LIITE �:Kuopion yliopiston hallintorakenne����� alkaen

��

TIIVISTELMÄ

JulkaisijaKorkeakoulujen arviointineuvosto

Julkaisun nimiKuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

TekijätTauno Kekäle, Antti Ilolakso, Nina Katajavuori, Mirja Toikka & Kati Isoaho

TiivistelmäKorkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmänauditoinnin tavoitteena oli:■ arvioida, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen

välineenä■ arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa ennalta ilmoitettuihin 10 auditointikohteeseen ja

tehdä esitys siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistusjärjestelmäuusinta-auditointia

■ tukea korkeakoulun kehittämistä antamalla palautetta laadunvarmistusjärjestelmän vahvuuksista jakehittämiskohteista

■ osoittaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksen ja arvioinnin avulla korkeakoulunyhteistyökumppaneille laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus ja luotettavuus.

Auditointi perustui yliopiston ennalta toimittamaan auditointiaineistoon ja auditointivierailuun, jokatehtiin Kuopion yliopistoon 14.–16.12.2005.

Auditointiraportin mukaan Kuopion yliopisto on edennyt määrätietoisesti ja suunnitelmallisestiISO 9000:2001 -standardiin perustuvan laadunvarmistusjärjestelmänsä kehittämisessä. Yliopiston johtoon erittäin sitoutunut laatutyöhön. Yliopiston henkilökunnalla on hyvät mahdollisuudet osallistualaadunvarmistukseen, ja opiskelijoiden osallistumismahdollisuudet ovat esimerkilliset. Yliopiston laatu-päällikön ja yksiköiden laatuvastaavien yhteistyö on tuloksekasta ja toimivaa. Tutkintotavoitteisen kou-lutuksen laadunvarmistuksen vahvuuksia ovat esimerkiksi ansiokas opetussuunnitelmatyön ja opetuk-sen aikataulutus. Yliopiston laadunvarmistusta koskevat verkkosivut ovat ansiokkaat erityisesti yliopis-ton omia toimijoita ajatellen (yliopiston intranet). Yliopistolla on näyttöä siitä, että se haluaa tukeahenkilöstönsä pedagogisen osaamisen kehittymistä. Yliopistolla on näyttöä siitä, että se haluaa kehittäämyös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunvarmistusta ja sen arviointia.

Auditointiryhmä esittää raportissaan yliopistolle seuraavat kehittämissuositukset:1. Kaikille ydin- ja tukitoiminnoille olisi hyvä laatia prosessikuvaukset ja lisäksi olisi hyödyllistä

kehittää olemassa olevia prosessikuvauksia. Päälaatukäsikirjan sisällöllistä esitystapaa olisi hyväjohdonmukaistaa. Sisäinen benchmarking olisi hyvä keino levittää ja tarpeen mukaan yhdenmu-kaistaa hyviä käytäntöjä.

2. Yliopiston tuloksellisuusindikaattorijärjestelmä kaipaa kokonaisuudessaan selkeyttämistä japriorisointia. Lisäksi se olisi kytkettävä yliopiston profiiliin, strategiaan ja visioon, jotta se toimisilaatupolitiikan mukaisesti aitona johtamisen työkaluna.

3. Ydin- ja tukitoimintojen laatutavoitteiden määrää olisi tarkistettava ja tavoitteet olisi priorisoitava.Tavoitteiden kytkentää yliopiston strategioihin ja visioon olisi selkeytettävä. Lisäksi olisi mahdollis-ta kytkeä tavoitteet tuloksellisuusindikaattoreihin.

4. Koulutuksen ja opetuksen arviointiin olisi luotava laadullisia tuloksellisuusindikaattoreita, jotkatukevat yliopiston strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista.

5. Koulutuksen laadulliset tavoitteet olisi määriteltävä myös oppialakohtaisesti. Tavoitteet ja niitämittaavat tuloksellisuusindikaattorit olisi hyvä määritellä, jotta koulutusta voitaisiin arvioidalaadukkaasti ja systemaattisesti yliopiston kaikilla tasoilla ja yksiköissä. Laadullisten tavoitteidentulisi näkyä myös opetuksen suunnitteluprosessissa, toteutuksessa ja oppimisen arvioinnissa.

Auditointiryhmän mukaan Kuopion yliopisto täyttää Korkeakoulujen arviointineuvoston asettamatkriteerit laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle. Tällä pe-rusteella auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle, että Kuopion yliopisto läpäiseeauditoinnin hyväksytysti.

AvainsanatArviointi, auditointi, laadunvarmistus, laatu, korkeakoulut, yliopisto

�

SAMMANDRAG

UtgivareRådet för utvärdering av högskolorna

Publikation-----

Författare-----

Sammandrag-----

Nyckelord----

��

ABSTRACT

Published byThe Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC

Name of publicationEvaluation of the quality assurance system of Kuopio University

AuthorsTauno Kekäle, Antti Ilolakso, Nina Katajavuori, Mirja Toikka & Kati Isoaho

AbstractCarried out by FINHEEC, the objective of the audit of the quality assurance system followed byKuopio University was■ to evaluate how the HEI’s quality assurance system works as a quality management and improve-

ment tool;■ to evaluate the quality assurance system in terms of the 10 previously determined auditing criteria

and prepare a statement as to whether the HEI should pass the audit or whether its qualityassurance system required re-auditing;

■ to support the development of the HEI by providing feedback on the strengths and developmentchallenges of the quality assurance system;

■ to demonstrate the functioning and credibility of the quality assurance system to the HEI’s co-operation partners, through the description and evaluation of the HEI’s quality assurance system.

The audit was based on the material prepared and delivered in advance by the University, as well ason the audit visit that took place between 14 and 16 December 2005.

According to the audit report, Kuopio University has proceeded resolutely and systematically withthe development of the University’s quality assurance system based on the ISO 9000:2001 standard.The University management is very committed to quality work. The staff is provided with good op-portunities to participate in quality assurance work while the conditions for students’ participation areexemplary. The University’s quality manager co-operates with the unit-level quality officials in a fruit-ful and well-functioning manner. The strengths in the quality assurance of degree-oriented educationinclude the laudable timetabling of curriculum planning work and teaching. The web pages present-ing the University’s quality assurance work are worthy of merit, especially from the perspective of theUniversity’s own actors (the University’s Intranet). Kuopio University has solid proof of its desire tosupport its staff in the development of their pedagogic competence. The University can also show thatit wants to improve the quality assurance and evaluation of its societal interaction.

In its report, the auditing group makes the following development recommendations to the Uni-versity:1. It would be useful to compile process descriptions for all core and support functions, and to

develop the already existing process descriptions. The principal quality manual would benefit froma more consistent presentation of the contents. Internal benchmarking would be a good methodto distribute and harmonise, if necessary, the good practices.

2. The University’s performance indicator system needs to be clarified with clearer priorities.Moreover, it should be linked to the University profile, strategy and vision, in order to function asa genuine management tool in accordance with the quality policy.

3. The number of the quality objectives for core and support functions should be revised, giving theobjectives a clear priority order. The link between the objectives and the University’s strategiesand vision should be clarified. Moreover, it would be possible to link the objectives to theperformance indicators.

4. For the evaluation of training and teaching, qualitative performance indicators should be createdwhich would support the University’s strategy and the reaching of its objectives.

5. The qualitative objectives of training should also be defined for each discipline. It would be usefulto define the objectives and the corresponding performance indicators in order to be able to makehigh-quality and systematic evaluation of training at all levels and in all units of the University. Thequalitative objectives should also be present in the teaching planning process, its implementationand the evaluation of learning.

The auditing group finds that Kuopio University meets the criteria set by FINHEEC on quality as-surance systems and the quality assurance of its basic tasks. Therefore, the auditing group proposes toFINHEEC that Kuopio University pass the audit.

KeywordsEvaluation, auditing, quality assurance, quality, higher education institutions, university

KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJAPL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi

1:2000 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.: Tampereen yliopiston opetuksen arviointi. Helsinki: Edita.2:2000 Cohen, B., Jung, K. & Valjakka, T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions.

Helsinki: Edita.3:2000 Goddard, J., Moses, I., Teichler, U., Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional

Adjustment: An Evaluation of the University of Turku. Helsinki: Edita.4:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish

Polytechnic, Finland. Helsinki: Edita.5:2000 Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central

Ostrobothnia Polytechnic. Helsinki: Edita.6:2000 Moitus, S. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–2003. Helsinki: Edita.7:2000 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–2003. Helsinki: Edita.8:2000 Hara, V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information

Industry. Helsinki: Edita.9:2000 Jussila, J. & Saari, S. (Eds.): Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of

Teacher Education in Finnish Universities. Helsinki: FINHEEC.10:2000 Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen

arviointi. Helsinki: Edita.11:2000 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–2003. Helsinki: Edita.12:2000 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–2003. Helsinki: Edita.13:2000 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2000. Helsinki: Edita.14:2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS

Evaluation Report.. Helsinki: Edita.15:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta

Polytechnic. Helsinki: Edita.16:2000 Kells, H.R., Lindqvist, O. V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a

small regional university. Helsinki: Edita.17:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Miikkulainen, L. , Stone, J., Tolppi, V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality

Work. Tampere Polytechnic. Helsinki: Edita.18:2000 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and

Research in Slavonic and Baltic Studies. Helsinki: Edita.19:2000 Harlio, R. , Kekäle, T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammatti-

korkeakoulu. Helsinki: Edita.20:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi.

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita.21:2000 Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle, T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen, T.: Audit of Quality Work. South

Carelia Polytechnic. Helsinki: Edita.1:2001 Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa. Helsinki: Edita.2:2001 Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle, T.: Maan-

puolustuskorkeakoulun arviointi. Helsinki: Edita.3:2001 Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi. Helsinki: Edita.4:2001 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^no-

issledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nauc`no-issledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki). Helsinki: Edita.

5:2001 Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuudenarvottamiselle. Helsinki: Edita.

6:2001 Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä. Helsinki: Edita.7:2001 Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston,

Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti. Helsinki: Edita.8:2001 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001. Helsinki: Edita.9:2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola. Helsingfors: Edita.10:2001 Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy. Helsinki: Edita.11:2001 Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta. Helsinki: Edita.12:2001 Miettinen, A. & Pajarre, E.: Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta. Helsinki: Edita.13:2001 Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.:

Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Helsinki: Edita.14:2001 Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and

Polytechnics. Helsinki: Edita.15:2001 Kekäle, T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the

Humanistic Polytechnic. Helsinki: Edita.1:2002 Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi. Helsinki: Edita.2:2002 Kallio, E.: Yksilöllisiä heijastuksia. Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi? Helsinki: Edita.3:2002 Raivola, R., Himberg, T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola, T.: Monta tietä maisteriksi. Yliopistojen

maisteriohjelmien arviointi. Helsinki: Edita.4:2002 Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisen

opettajankoulutuksen arviointi.Helsinki: Edita.5:2002 Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa.

Kymenlaakson, Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut. Helsinki: Edita.6:2002 Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto.

Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti. Helsinki: Edita.7:2002 Rantanen, T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta, T., Pohjanpalo, L., Rajamäki, T.& Woodman, J.:

Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland. Helsinki: Edita.8:2002 Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.:

Mahdollinen korkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi.Helsinki: Edita.

9:2002 Kekäle, T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic. Helsinki: Edita.10:2002 Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden

benchmarking. Helsinki: Edita.11:2002 Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen

aluekehitystehtävän toteutukseen. Helsinki: Edita.

12:2002 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–2003. Helsinki: Edita.13:2002 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä.

Helsinki: Edita.14:2002 Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva, V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu

and Rovaniemi Polytechnics. Helsinki: Edita.15:2002 Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko, T., Korhonen, A., Penttilä, J.,

Jakobsson, M. & Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksenarviointi Helsingin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa. Helsinki: Edita.

16:2002 Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. VaasaPolytechnic. Helsinki: Edita.

17:2002 Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen, T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.:Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi. Helsinki: Edita.

18:2002 Tuomi, O. & Pakkanen, P.: Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and theDegree Programmes in the University of Helsinki. Helsinki: Edita.

1:2003 Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universitiesand Polytechnics. Helsinki: Edita.

2:2003 Ursin, J. (toim.): Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–2006. Helsinki: Edita.3:2003 Hietala, H., Hintsanen, V., Kekäle, T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuu-

det. Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi. Helsinki: Edita.4:2003 Varis, T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library –

FinELib. Helsinki: Edita.5:2003 Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–2006. Helsinki: Edita.6:2003 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. &

Mustonen, K.: Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketaloudenkorkeakoulutuksen arviointi. Helsinki: Edita.

7:2003 Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin. Helsinki: Edita.8:2003 Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon. Helsinki: Edita.9:2003 Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi. Helsinki: Edita.10:2003 Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology. Helsinki: Edita.11:2003 Goddard, J., Asheim, B., Cronberg, T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the

Third Role of Eastern Finland universities. Helsinki: Edita.12:2003 Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut

aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–2004. Helsinki:Edita.

13:2003 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School ofEconomics. An EQUIS re-accreditation. Helsinki: Edita.

14:2003 Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking. Helsinki: Edita.15:2003 Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus. Helsinki:

Edita.16:2003 Goddard, J., Teichler, U., Virtanen, I., West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-

evaluation of the third role of the University of Turku. Helsinki: Edita.17:2003 Baran, H., Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin

seuranta. Helsinki: Edita.1:2004 Kekäle, T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J., Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammatti-

korkeakoulujen jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi. Tampere: Tammer-Paino Oy.2:2004 Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA –

Sammanhållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenskayrkeshögskola 2003. Tammerfors: Tammer-Paino Oy.

3:2004 Hautala, J.: Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta.Tampere: Tammer-Paino Oy.4:2004 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuk-

sen laatuun. Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi. Tampere: Tammer-Paino Oy.5:2004 Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen, T.,

Tulva, T. , Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammatti-korkeakoulujen sosiaalialan arviointi yhteistyössä työelämän kanssa. Tampere: Tammer-Paino Oy.

6:2004 Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä –elävä dialogi. Helian laatutyön auditointi. Tampere: Tammer-Paino Oy.

7:2004 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–2003.Tampere: Tammer-Paino Oy.8:2004 Luopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren

ammattikorkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi. Tampere: Tammer-PainoOy.

9:2004 Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003 toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä. Tampere: Tammer-Paino Oy.

10:2004 Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointi-menetelmät vuosina 1996–2003. Tampere: Tammer-Paino Oy.

11:2004 Pratt, J., Kekäle, T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of thePostgraduate Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report.Tampere: Tammer-Paino Oy.

1:2005 Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna.Tampere: Tammer-Paino Oy.2:2005 Ala-Vähälä, T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa.Tampere: Tammer-

Paino Oy.3:2005 Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen

koulutuksen laatuyksiköt 2005–2006. Tampere: Tammer-Paino Oy.4:2005 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–2007. Tampere:

Tammer-Paino Oy.5:2005 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–2007. Tammer-

fors: Tammer-Paino Oy.1:2006 Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä, T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. &

Saari, S.: PhD Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland.Tampere: Tammer-Paino Oy.

2:2006 Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P., Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammatti-korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi. Tampere: Tammer-Paino Oy.