4 | 15

TuKY-lista haluaa vaikuttaaEDUNVALVOJAT

MENESTYKSEN AVAIMETHaastattelussa Erkki Liikanen

PÄÄAINESTEREOTYPIATMilllainen kylteri sinä olet?

HERRA PÄÄJOHTAJA

Voittaako kauneus älyn?

PäätoimittajaKaroliina Rajala

TaittovastaavaMiika Tiainen

ToimitusLauri Liljenbäck, Pia Rawlins, Riku Hietarinta, Ville Kaukonen, Mirva

Juntunen, Mira Mäkinen, Anna Matikainen, Maria Elfvengren,

Henna Kainulainen, Ilona Häsänen, Virpi Väkeväinen, Olli Tehikari, Lotta Kaleva, Kristian

Raitio, Julia Lintunen, Ira Lahovuo, Heini Björk, Laura Ruohola, Elina

Äijö, Idamaria Laine

PainopaikkaNewprint, Raisio

39. vuosikertaISSN-L 1458-4077

ISSN 1458-4077 (Painettu)ISSN 2242-6760 (Verkkolehti)

JulkaisijaTurun kauppatieteiden

ylioppilaat ryRehtorinpellonkatu 3

20500 TURKUwww.tuky.fi

KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2015 aikana. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa.

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja.

Kannen kuvaSamuli Salo

Pääkirjoituksen kuvaJoonas Saario

Mainosmyynti ja mediatiedotTuomas Hakala

TuKY ry Mainosmyynti050 462 2737

tuomas.hakala@tuky.fi

Sisällys.4 | 15

VAKIOT

PÄÄKIRJOITUSMuutoksen puolesta

AVAUTUMINENOvimattoangstaus

KYLISTA JA KOMMENTITSparkista dopingiin

KY-TWEET JA KOLME MARJAASivuotsis on in

KYLLIN HYVÄÄAktiivitoiminnan ihanuus

KYLISTE TESTAAKulkuneuvoja moneen makuun

KÄYTÄVÄGALLUPKoska Meksiko.

ALUMNIN SILMINTuKY-PJ '71 kertoo

KOLUMNITRakenna sinäkin silta

MEEMITKaikki tykkää KYlisteestä

TAKASIVUN KOLUMNIVerkostoidu ekonomien kanssa!

ALUMNIPÄIVÄ 2015Vuosikurssien vilinää

EDUSTAJISTOVAALIT 2015#Vaalijännä

TUKY-LISTAN UUDET KASVOTSano muikku!

CAMPUSSITSITHaalareiden väriloistoa

HERRA PÄÄJOHTAJAErkki Liikasen mietteitä

PÄÄAINESTEREOTYPIATMissä taloussosiologia?

MENESTYKSEN AVAIMETUlkonäkö ennen älyä?

PROJEKTI HISTORIIKKIMuistoja vuosien varrelta

TSE VAIHTARIN SILMINTermivisailua

s. 24 s. 12

5679

10344546485051

121620242637404240

TÄSSÄ LEHDESSÄ

s. 26

4/15 KYliste. 3

Verkostoidu, ystävysty ja maksimoi mahdollisuutesi. Liity nyt jäseneksi kylterien ja ekonomien omaan yhteisöön!

Lue lisää: ekonomit.fi/kylteri

Etsimme kylteriä.Löysimme valloittavan yhteisön.

Boomi, Tampereen yliopistoEnklaavi, Lappeenrannan teknillinen yliopistoFinanssi, Oulun yliopistoKY ja Probba, Aalto-yliopisto

Merkantila Klubben, Åbo AkademiOptimi ja Preemio, Itä-Suomen yliopistoPorKy, Porin yliopistokeskusPörssi, Jyväskylän yliopisto

SHS, HankenSSHV, Hanken VaasaTuKY, Turun kauppakorkeakouluWarrantti, Vaasan yliopisto

Maailma muuttuu - entä yliopisto?

Ei tarvitse nähdä montaa etusivua tai TV-lähetystä ymmär-tääkseen, millaista muutosten turbulenssia Suomi parhaillaan elää. Jos tarvitsisi listata muutama viime kuukausina otsikois-sa eniten pyörinyt termi, niin palkintosijoille yltäisivät ainakin ”sopeuttaa” sekä koko kansan rakastama ”leikata”. Toisaalta mediassa vilahtaa aika ajoin myös muutama astetta positiivi-sempi termi kuten ”uudistaa” ja ”kehittää”. Kun muutoksen tuulet puhaltavat voimakkaasti ympärillä, alkaa pohdituttaa, että voisiko muutosinnon saada tartutettua myös yliopistojärjestelmään? On huvittavaa, että kun yhteis-kunnassa systeemit tuntuvat muuttuvan, niin sen toimivuuden mahdollistava tekijä, koulutus, junnaa paikoillaan. Uudistusten alullepanoon tarvitaan kuitenkin talkoohen-keä niin opiskelijoiden kuin hallinnon puolelta. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet näkyvät muun muassa tänä syksynä järjestettävillä Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto-vaaleilla. Myös syksyn ensimmäinen KYliste ottaa sisältönsä paino-pisteeksi edunvalvonnan. On totta, että välillä kyseinen termi saattaa särähtää korvaan kuivana ja byrokraattisena, mut-ta seuraavilla sivuilla pyrimme osoittamaan, että se on myös muuta. Edunvalvonta koskettaa meitä kaikkia, minkä vuoksi sen avulla on mahdollista luoda yhteishenkeä opiskelijoiden välil-le. Yhteistä hyvää ajettaessa ”kaikki yhden ja yksi itsensä puo-lesta” –ajattelu ei päde vaan tarvitaan joukolla tehtyjä ratkai-suja. Myös Turun kauppakorkeakoululla moni asia kaipaa vielä parannusta ja olisikin hienoa, jos hallinnon ja opiskelijoiden välistä dialogia voitaisiin entisestään kehittää. Vanhanaikainen hierarkia-ajattelu tuntuu väliin iskostuneen turhankin hyvin systeemiin. Epäkohtien turha vähättely tulisi lopettaa ja hy-väksyä, että väliin uusi saattaa olla alkuun työläämpää, mutta pitkällä aikavälillä perinteistä tehokkaampaa. Vuoropuhelulla voitaisiin pistää alulle järjestelmä, joka ta-kaisi myös nopeat valmistumisajat – sitähän me kaikki halu-amme, vai mitä?

Karoliina RajalaPäätoimittaja

P Ä Ä K I R J O I T U S

Syysterveisin,

4/15 KYliste. 5

Tunnet pyhää raivoa tuota röyhkeää matonretaletta kohtaan – kuinka se kehtaakin asettua tiellesi juu-ri sillä hetkellä, kun sinulla on kiire kandiryhmään/LRYB-harkkoihin/ihan vaan juomaan kahvia/Mercal-le jauhamaan eilisillan bileistä kavereiden kanssa ja siitä että miten Ginassa on nyt se ja se toppi alennuk-sessa ja että miten ne ihmiset eivät ymmärrä neljän ruuhka-aikaan kiertää autoillaan Yliopistonmäen ym-päri vaan pakonomaisesti jonottavat kaikki siis aivan KAIKKI siinä Rehtorinpellonkadun liikennevaloissa ja tukkivat joka paikan ja miten elämä kohtelee kaltoin ja ja

Koet maailman epäoikeudenmukaisuuden läsnä-olon traagisen vahvasti, kun tajuat, ettei kukaan niistä 366:sta sinua ennen ovesta sisään astuneesta ihmi-

sestä ole vahingossakaan vaivautunut korjaamaan mattoa paikoilleen. Koko maailma on kääntynyt sinua vastaan! Kukaan ei rakasta sinua! Luikertelet itsesi väkisin ovenraosta sisälle ja harppaat teatraalisen näyttävästi, itseriittoisesti nokka pystyssä mattokää-ryleen ylitse, koska ”minähän en v*ttu varmasti koske pitkällä tikullakaan tuohon mattoon kun ei kukaan muukaan ole viitsinyt vaivautua, saakeli, kärsikööt siinä sitten”. Että hyvä kiertoon vaan. Ja näin.

Annan ilmaisen vinkin: kun seuraavan kerran as-tut koulun ovista sisään ja havaitset akuutin mattoka-tastrofin, niin korjaathan sen paikoilleen. Näin voim-me kaikki saapua mitä rauhaisimmin sisään rakkaan opinahjomme ovista, eikä kenellekään tule paha mie-li. Oi, miten ihanaa elo silloin olisikaan!

Avautuminen.

A L K U P A L A T

Eteismaton asettelun sietämätön hankaluus.

On märkää, kylmä ja tuuli ovat tuivertaneet

frisyyrisi aivan uuteen uskoon raahautuessasi

koululle lokakuista Hämeenkatua pitkin.

Odotat jo kaiholla pääseväsi raskaan

matkanteon jälkeen koulun suloiseen

lämpöön nauttimaan kupillisen kahvia, tuota

eliksiireistä voimaannuttavinta. Kauppiksen

ovelle päästyäsi havahdut kuitenkin äkillisesti

ruusuisista unelmistasi. Jotain on aivan

yllättäen ilmaantunut sinun ja kahvinautintosi

väliin. Jotain likaista. Jotain märkää. Jotain

mustaa. Onko se… Ei kai, eihän se voi olla? Voi

kyllä. Ovimatto on taas kiilautunut ulko-oven

väliin.

6 KYliste. 4/15

[KY]lista.KY-Sport päätti raottaa salamyhkäisyyden verhoa paljastamalla kaikki syksyn tapahtumansa sekä pupuinfon ohjelman maililistalleen, puspus öitä.

Huhujen mukaan TuKY on joutunut luopumaan vujulipunmyynnissä Amazing Race -formaatista, sillä Phil Keoghaniin ei enää tänä vuonna ollut varaa.

KY-Hansan Oktoberfest-ilmo osoitti jälleen, että keskuudessamme on ihmisiä, jotka eivät erota "vastaa"- ja "vastaa kaikille" -nappeja toisistaan.

Koulussamme koettiin suuri menetys, kun Spark-verkko lopetti toimintansa. Tätä erinomaisesti toiminutta järjestelmää jäi kaipaamaan lukuisa joukko ystäviä, joita ei kuitenkaan saatu tavoitettua yhteysongelmien vuoksi.

PeIsKän suosio ylitti odotukset ja ennätysmäärä lippuja myytiin ennätysajassa loppuun. Hitaimmat seilorit saavat juoda romminsa rannalla.

K U U K A U D E N K O M M E N T I T

A L K U P A L A T

" Tää on muuten hieno, mutta tässä lukee Turun Kauppakorkeakoulu" - Erään ei-kauppislaisen mielipide Sillis 2014 -merkistä

" Opettajat on konsultteja, te asiakkaita. Markkinoinnissa asiakas on kuningas. Käyttäkää tätä ylivaltaa myös muiden opettajien kanssa." - Joni Salminen kandiryhmälleen

TA I T O S S A S O I

Wilder Mind - Mumford & SonsTrolololo - Lauri LehtonenThe Funeral - Band of HorsesHoudini - Foster The People

" Tunnen yhden pupun, joka voisi lähteä ehdolle edariin, mutta se on kyllä aika vanha."

" No -94..." - Edari-infossa kuultua

K U U K A U D E N K E S K U S T E L U

" Ai no kuinka vanha?"

" Plagiointi on yhtä kuin yliopistodo-ping" - Kandistartissa kuultua

4/15 KYliste. 7

Päätoimittajahakualkaa

lokakuussa!

Lisätietojakyliste@tuky.fi

@louhelainen: TSE:n tutkielmantekijän opas on saanut kilpailijan: "Opasta, kärsi ja unhoita".

@evilkanen: No nyt! Tosi-tv ei yleensä iske mut Ansu & Jokirantavahdit saa mun äänen #kauppiksenturhat -kisassa!

@VTalvitie: Onko suomalaisilla joku #alemmuuskompleksi, kun pitää keksiä erilaisia egoboosteja esim. Tampere = Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki

@JuhoML: Tulee ihan Espoon valtuusto mieleen tästä #TYYEdari-streamista: pätkivä lähetys, ihmeellistä poukkoilua ja lopulta järki voittaa.

@Hennaa: Luulin, että Tuomiokirkkotorilla pyöräilijöiden sakottaminen on urbaanilegenda, mut todistin just pyöräratsiaa #Turku

@A_Leimu: Se tunne kun @Pintahiiva:n keskuskomiteaan on enemmän halukkaita kun jaostoihin on joinain vuosina ollut. #hupsista #olutmaistuu

[KY]Tweet.

▲ Laulajat Miley Cyrus ja Justin Bieber

▲ Turun KY:n yrityssuhdevastaava 2013 ▲Markus Häkli

A L K U P A L A T

4/15 KYliste. 9

Kun kysyt keneltä tahansa menestyneeltä myyntitykiltä tai vaikka toimitusjohtajalta, mikä yksittäinen taito auttoi heitä menes-

tymään urallaan, suurin osa heistä vastaa sen ol-leen verkostoituminen. Monet oman alamme osaa-jat ovat saaneet uransa merkittävimmät työpaikat juuri verkostoitumisen ansiosta. LinkedIn ja muut työn- tai työntekijähakupalvelut perustuvat paljolti verkostojen laajuuteen ja CV:ssä mainitut suositte-lijat ovat rekrytoijille tärkeitä. Verkostot ovat kaup-patieteilijälle elinehto työmarkkinoilla.

Opiskeluaika on kylterin parasta aikaa luoda pohja laajalle verkostolle, jota voi hyödyntää myö-hemmin työelämässä. Vaikka on tärkeää löytää se oma läheinen kaveriporukka, ei kannata jättää käyttämättä kaikkia verkostoitumismahdollisuuk-sia, joita opiskelijaelämä ja järjestöt tarjoavat. Aina ei kannata tehdä sitä markkinoinnin ryhmätyötä niiden parhaiden ystävien kanssa. Uusissa ryhmis-sä tutustut ihmisiin, joita et muuten välttämättä tapaisi ja kehityt samalla itse. Ryhmätyöt ovat vaa-tivuudestaan huolimatta hyödyllisiä, sillä nykyisil-lä työmarkkinoilla oletus on, että työnhakija tulee toimeen monenlaisissa ryhmissä ja tilanteissa.

Itse olen kokenut, että juuri erilaiset tapahtu-mat, järjestötoiminta ja ryhmätyöt ovat opiskeluai-kanani olleet parhaita verkostoitumistilaisuuksia. Etenkin uusille pupuille vinkkinä, että järjestötoi-mintaan kannattaa lähteä mukaan jo ensimmäisi-nä opiskeluvuosina. Sitä kautta on helppo tutus-tua myös muiden vuosikurssien ja tiedekuntien opiskelijoihin. Lisäksi aktiivitoiminta on hurjan hauskaa ja vastuutehtäviä arvostetaan CV:n jatko-na! Oman verkoston monipuolinen laajentaminen vaikeutuu huomattavasti opiskelun loputtua, sillä sen jälkeen ihmiset alkavat jakautua erityisosaami-seensa perustuen työmarkkinoille. Älä siis hukkaa aikaa, vaan käytä kaikki verkostoitumistilaisuudet hyödyksesi!

KylteriyhdyshenkilöSalli Laakio+358505143913salli.laakio@ekonomit.fi

Ei kuitenkaan kannata pelätä, jos et vielä ole maksimoinut verkostoasi ja valmistuminen alkaa lähestyä. Syksyllä ja keväällä on tiedossa vielä mon-ta tapahtumaa, joihin voit osallistua. Esimerkiksi marraskuussa Suomen Ekonomien NuEk-kiertue rantautuu Logomoon. Tapahtuma on suunnattu pian valmistuville ja äskettäin valmistuneille kylte-reille, ja se on keräännyt vuosittain kokoon hyviä puhujia ja paljon osallistujia. Selling Point Seminar tulee taas entistä kauniimpana kaksipäiväisenä tapahtumana, jolloin voit kehittää itseäsi myyjänä toden teolla. Lisäksi Suomen Ekonomien kruunun-jalokivi eli Kylteripäivät järjestetään jälleen tam-mikuussa 28.-29.1. Siellä osallistujat saavat kuulla huikeita puheenvuoroja, syödä hyvin, juhliakin vä-hän ja samalla verkostoitua kaikkien Suomen kyl-teriyhteisöjen kesken. Mikään muu tapahtuma ei kerää yhtä suurta joukkoa kyltereitä yhteen, joten pitäkää silmät auki lipunmyynnin varalta...

Tsemppiä syksyyn ja uutta puhtia verkostoitumi-seen! Ota opiskelusta kaikki irti tänäkin lukuvuon-na!

Kylteri, muista verkostoitua!

K Y L L I N H Y V Ä Ä

10 KYliste. 4/15

NÄE OPISKELIJARISTEILYUUSIN SILMIN.

Baltic Princessin 23 h -risteily on mahtava tapa viettää aikaa yhdessä opiskelijaporukan

kanssa. Samassa paketissa loistoseuran kanssa saat majoituksen, ruokaa ja juomaa sekä

supertähden keikan! Vajaan vuorokauden mittaiset bileet Itämeren aalloilla

ovat takuuvarma irtiotto luentojen ja tenttiputkien maailmasta.

Aste 22.10.Mikael Gabriel 22.10.Maija Vilkkumaa 12.11.Poets of the Fall 3.12.

Lähtö klo 20.15, paluu seuraavana päivänä klo 19.15. Hintaan sisältyy: risteily neljän hengen E-hytissä, juomakuponki (arvo 7 €) sekä yöruoka + virvoitusjuoma. Voimassa ke–to-lähdöillä 1.9.2015–31.5.2016 (ei 5.11., 26.11., 31.12.2015 ja 18.2.2016).

Käytä tuotetunnusta TS97902 matkaa varatessasi. Opiskelijakortti esitettävä lähtöselvityksessä.

20€/hlö

23 h -risteily TurustaBaltic Princessillä

Kerää 20 hengen porukka, ja saat oman matkasi ja ateriat veloituksetta!

Lue lisää:tallinksilja.fi/opiskelijat

Alk.

20150921_Kyliste_210x297_.indd 1 22/09/15 13:46

urun kauppakorkeakoulun

ALUMNIPÄIVÄ 2015TEKSTI RIKU HIETARINTA KUVAT SAMULI SALO

T

12 KYliste. 4/15

Alumnipäivä on kauppakorkeakoulun jokasyksyinen perinne, joka järjestettiin nyt kuudettatoista kertaa. Paikalla oli tänäkin vuonna tuttuun tapaan lähes 250 alumnia edustamassa

vuosikursseja aina TuKKK:n perustamisvuodesta 1950 lähtien.Alumnitoimintaa koordinoivat alumnineuvosto sekä alumnitoiminnan suunnittelutyöryhmä, joista lisää seuraavalla sivulla. Päivän ohjelmaa pyrittiin tänä vuonna uudistamaan aiempaa osallistavammaksi, ja perinteisten eri alojen asiantuntijoiden puheenvuorojen lisäksi oli ohjelmassa kaksi samanaikaista keskustelutilaisuutta: Sauna ja Terassi. Saunatunnelmaa luotiin kylpytakeilla, vihdoilla ja löylytuoksuilla ja lauteilla puhuttiin digitalisaatiosta ja siitä, mitä kaikkea se tuleekaan muuttamaan. Terassilla keskusteltiin uudistuvasta työstä ja asiakkaasta nyky-yhteiskunnassa. Vuoden alumniksi valittiin Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen. Valinta oli myös ensimmäinen kerta, kun Turun kauppakorkeakoulun executive MBA -ohjelmasta valmistunut henkilö valittiin vuoden alumniksi. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli erittäin onnistunut; kuvia sekä puhujien esitykset löytyvät osoitteesta www.tse.fi/alumnit.

Kauppakorkeakoulun dekaani

Markus Granlund ja Vuoden

Alumni 2015, Valmet

Automotiven toimitusjohtaja

Ilpo Korhonen.

Affecto Finlandin maajohtaja Julius Manni ja Nixu Oy:n toimitusjohtaja Petri

Kairinen puhumassa "Saunassa" Digitalisaatio-työpajassa.

Mercatorilla tavattiin

vanhoja tuttuja ja kuunneltiin

päivänvarjon alla "Terassilla"

pidettyä Uusi työ, Uusi asiakas

-työpajaa.

Paikalla oli tänäkin vuonna tuttuun tapaan lähes 250 alumnia edustamassa vuosikursseja aina TuKKK:n perustamisvuodesta 1950 lähtien.

"

"

4/15 KYliste. 13

Kuka tätä kaikkea oikein koordinoi ja järjestää?

Alumnitoiminnan suunnittelutyöryhmäAlumnitoiminnan suunnittelutyöryhmä vastaa alumnipäivän ja muiden tapahtumien, kuten tänä vuonna lanseeratun Helsingin After Work -tapahtuman käytännön järjestelyistä. Työryhmän kokoonpano on kuluneella kaudella ollut seuraava: Kirsi Leväpelto (puheenjohtaja), Heikki Hedman, Hannele Järvenpää, Ville Niukko, Riku Hietarinta (Turun KY), Tomi Virtanen ja Terhikki Saari (sihteeri ja alumnitoiminnan koordinaattori). Dekaani Markus Granlundilla on osallistumisoikeus kokouksiin.

AlumnineuvostoAlumnineuvoston nimittää Turun kauppakorkeakoulun dekaani kerrallaan kahden vuoden toimikaudeksi. Neuvoston jäseninä on 10 – 14 alumnia, TuKY ry:n edustajat, Turun kauppakorkeakoulun dekaani puheenjohtajana ja sihteerinä johdon sihteeri. Keskeisimpinä neuvoston tehtävinä on muun muassa alumnitoiminnan koordinointi, vuoden alumnin valinnasta päättäminen suunnitteluryhmän esityksestä sekä alumnitoiminnan ja sen eri muotojen jatkuva kehittäminen.

Turun KY:n hallitus oli auttamassa päivän

järjestelyissä.Herrat Virtanen ja Niukko alumnitoiminnan

suunnittelutyöryhmästä huolehtimassa Saunan

löylyistä.

Alumnit virkistäytymässä ja verkostoitumassa

Mercalla.

14 KYliste. 4/15

TUPLA ON

NYT MYÖSURHEILUPATUKKA!

Mitä on edunvalvonta ja miten se näkyy Turun yliopistolla?Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) valvoo jo-kaisen opiskelijan etuja. Edunvalvonta näkyy peri-aatteessa joka päivä, vaikkei sitä juuri huomaakaan. Edunvalvonnalla vaikutetaan esimerkiksi opetuksen laatuun ja opintotukeen.

Mistä vuodesta lähtien edustajistovaaleja on järjestetty ja kuinka usein niitä järjestetään?Edustajisto perustettiin vuonna 1957 ja ensimmäis-ten edustajistovaalien äänestysprosentti 65,5% on jäänyt ainakin toistaiseksi historian korkeimmaksi. Nykyään vaaleja järjestetään joka toinen vuosi.

Kuinka paljon ehdokkaita oli viime vaaleissa keskimäärin ja paljonko ehdokkaita odote-taan tulevan tänä vuonna?Ehdokkaita oli kaksi vuotta sitten hieman yli 350. Tämän vuoden ehdokasmäärä on 328, eli hieman pienempi kuin viimeksi, mikä johtuu siitä että monet vaaliliitot pyrkivät tehokkaampaan kampanjaan pie-nemmällä ehdokasjoukolla.

Muutoksen aikaSyksyllä 2015 Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa on ehdolla kaiken kaikkiaan 328 opiskelijaa. Edellisen kerran vastaavat vaalit järjestettiin kaksi vuotta sitten. Vaalikoordinaattori Tuomas Dahlström kertoo, mikä tänä vuonna on uutta.

Ovatko Turun yliopiston opiskelijat kiinnostu-neita edunvalvontatoiminnasta? Onko mielen-kiintoa tarvetta lisätä?Uskon, että jokainen opiskelija on kiinnostunut edun-valvonnasta omalla tavallaan. Toisille vaikuttaminen voi olla palautteen antamista luennoitsijalle ja toisille edunvalvonta on työskentelyä jossain toimielimessä. Mielenkiinto edunvalvontaa kohtaan kasvaa yleensä, jos epäkohtia tulee vastaan.

Millaisista asioista edustajisto päättää?Edustajisto päättää muun muassa ylioppilaskunnan edunvalvonnan kohteista, jäsenmaksun suuruudesta sekä siitä, mihin rahaa käytetään ja kuka istuu yliop-pilaskunnan hallituksessa.

Olet itse ollut mukana TYYn edustajistossa viime kaudella. Mistä pidit eniten edustajisto-työskentelyssä ja mitä koet sen antaneen?Uskon, että jokainen täysillä edustajiston toimintaan mukaan lähtenyt on nauttinut eniten siitä, että on päässyt oikeasti vaikuttamaan asioihin, jotka ovat omille tukijoille tärkeitä.

TEKSTI KAROLIINA RAJALA KUVAT TYY

4/15 KYliste. 17

Miksi lähdit itse viime kaudella ehdolle edus-tajistovaaleissa?Minun tarinani on se, että vuoden 2011 edustajisto-vaalien aikaan ylioppilaskunnan toiminta oli minul-le todella etäistä enkä edes äänestänyt. Kuitenkin vuonna 2013 minua alkoi yhä enemmän kiinnostaa mitä TYY tekee opiskelijoiden parhaaksi ja minne jä-senmaksuni menee. Otin asioista selvää ja lähdin eh-dolle, sillä halusin päästä vaikuttamaan yhteisiin asi-oihin. Minusta tuli edustajiston varajäsen ja kauden aikana olen päässyt mukaan moniin vastuutehtäviin. Viimeisimpänä TYYn vaalikoordinaattorin tehtä-vään, joten nyt se opiskelija, joka ei edes äänestänyt vuonna 2011, on järjestämässä vuoden 2015 vaaleja.

Toimit tänä vuonna vaalikoordinaattorina. Mitä tehtäviisi kuuluu?Vaalikoordinaattorina vastaan monista edustajisto-vaalien käytännön järjestelyistä, kuten viestintään liittyvistä asioista, vaalikoneesta, nettisivuista, vaali-tapahtumista ja byrokratiasta. Lisäksi pidän yhteyttä kaikkiin neljäntoista vaaliliiton vaalikoordinaatto-riin. Toki lähes jokaisessa vastuualueessa minulla on apuna ihmisiä. Joten kunnia kaikesta saavutetusta ei ole yksin minun. Tosin mahdollisesti tapahtuvat vir-heet eivät ole yksin syytäni.

Millainen tiimi teitä on järjestämässä tämän vuoden edustajistovaaleja?Meillä ylioppilaskunnassa on hyvä porukka järjes-tämässä vaaleja. Erityisesti keskusvaalilautakunnan puheenjohtajiston Matti Vähä-Heikkilän, Virva Viljasen ja nyt Otto Rouhiaisen kanssa olemme teh-neet tiivistä yhteistyötä. Korvaamaton tuki minulle on ollut tiedottaja Hannu Aaltonen viestinnässä.

Pääsihteeri Rauli Elenius on auttanut kaikkein tär-keimmissä asioissa. Lisäksi kaikki muut työntekijät, Tylkkärin toimitus ja hallitus ovat olleet tukenani.

Miten tämän vuoden vaalit eroavat edellisis-tä? Mikä on uutta?Olemme pyrkineet viestimään ahkerammin kuin koskaan niin somessa, järjestöjen tiedotusmaileissa kuin TYYn nettisivuilla. Uskon näiden olevan some-vaalit. Toki meillä on myös konkreettista vaalimate-riaalia, jaamme esimerkiksi 2000 kappaletta haala-rimerkkejä ilmaiseksi. Äänestys tulee tapahtumaan vain sähköisesti ja aika monella onkin nykyään oma äänestyspiste taskussaan. Kännykällä voi äänestää ja se kestää puoli minuuttia. Ennakkoäänestys on lo-kakuun lopussa 26.–29.10. ja varsinaiset vaalipäivät 3.-4.11.

Mitä TYYn edustajiston työskentelyssä ja toi-mintatavoissa voisi tulevaisuudessa kehittää?Edustajisto on ollut mielestäni hieman kahtia jakau-tunut. Joissain asioissa voisi yrittää etsiä enemmän kompromisseja tulevaisuudessa, riippumatta siitä mitkä ryhmät ovat enemmistössä vaalien jälkeen. Li-säksi edustajistoa pitäisi tuoda lähemmäs jäsenistöä. Viestintää on viety eteenpäin, mutta silti liian harva tietää mitä edustajisto on esimerkiksi viime kokouk-sessaan päättänyt. Edustajistovaalien äänestyspro-sentin toivon myös nousevan, sillä viime vaaleissa vuonna 2013 se oli 35%. Silloin teidän TuKY-listanne nappasi viimeisen paikan vain yhden äänen erolla, joten jokainen ääni on oikeasti tärkeä. █

Tuomas Dahlström ja

Matti Vähä-Heikkilä TYYn

Avajaiskarnevaaleilla

18 KYliste. 4/15

be youimagined

© 2015 Accenture. All rights reserved.

Tuo kykysi ja innostuksesi kansainväliseen organisaatioon, joka työskentelee teknologian, liiketoiminnan ja innovaatioiden kärjessä. Tee yhteistyötä erilaisten, lahjakkaiden kollegoiden ja menestystäsi tukevien johtajien kanssa. Auta yrityksiä ja yhteisöjä ympäri maailman pysymään muutoksessa mukana. Teroita taitojasi alan johtavan koulutuksen ja kehityksen avulla samalla kun rakennat ihanteellista uraasi. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi! www.accenture.com/fi-en/careers

Seuraa meitä Facebookissa: www.facebook.com/accenturesuomi

recruitment_ad_fin_short_210x275_color_block.indd 1 21/09/15 13:21

Sano muikku! Edarivaalit ovat täälläTEKSTI PIA RAWLINS. KRISTIAN RAITIO, ANN-SOFIE LEIMU KUVAT SAMULI SALO

Kohta on taas aika tehdä tärkeä päätös ja va-lita omasta mielestä juuri se oikea ehdokas vaikuttamaan seuraavat kaksi vuotta yli-opistomme asioihin TYY:n edustajistossa.

Uudet ehdokaslistat on lyöty lukkoon lokakuun alussa ja kiivas vaalikampanjointi on alkamaisillaan. Turun KY:n, PorKy:n ja T-Klubin opiskelijoista koostuva TuKY-lista on tänäkin vuonna vahvasti mukana vaaleissa. Suomen poliittisen kentän viimeaikaisten tapahtumien varjossa opiskelijapolitiikka voi tuntua pieneltä asialta, mutta edustajiston ja sen tekemän työn tärkeyttä taval-lisen opiskelijan elämään Turun yliopistolla ei voi tar-peeksi korostaa.

Mielestäni olemme tänä vuonna onnistuneet keräämään monipuolisen ja hyvän listan edustajia. Listalla on paljon ehdokkaita niin

eri pääaineiden opiskelijoita kuin myös eri vuosikurs-seilta. Olemme tänä vuonna saaneet mukavasti uusia ehdokkaita, mutta myös kokeneempaakin kaartia on lähtenyt mukaan. Sopivassa suhteessa löytyy siis koke-musta ja uutta intoa. Itseäni ilahduttaa etenkin pupujen ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden vahva edustus.”, kertoo Ossi Tursas tyytyväisyydestään tämän vuoden ehdokasasetteluun.

Kysyttäessä kameran edessä keikisteleviltä ehdok-kailta syitä ehdolle asettumiseen, tuntuu yhdistävä tekijä olevan erityisesti halu vaikuttaa jokapäiväiseen opiskeluun positiivisella tavalla. ”Tykkään listan toi-minnasta. Tehdään siellä tärkeää työtä ja siten vaiku-tetaan meidän jokaisen opiskeluaikaan. Opiskelijoiden hyvinvointiin on kaiken lisäksi kiva päästä vaikutta-maan!”, jo toisissa vaaleissa ehdolla oleva Emmi Vil-

Mercatorin ylätasanteella kuhisee. Salamavalo välähtelee ja korviin kantautuu luokkakuvauksistakin tuttu valokuvaamisen ääni kun Sa-muli Salo kameran takaa ohjeistaa kiskomaan kasvoille leveämpää hymyä samalla kun yksi TuKY-listan vaalipääliköistä, Ossi Tursas, miettii sivussa kampanjavideon rekvisiittavalintoja. Edarivaalit ovat jälleen kerran nurkan takana.

kanen valottaa omia motiivejaan. Ensimmäisen vuo-sikurssin opiskelija Idamaria Laine sen sijaan kertoo, että hänen koko pupuvuotensa teemana on ollut ”Kaik-keen täytyy lähteä mukaan” ja samalla asenteella hän päätti lähteä myös TuKY-listan ehdokkaaksi.

Toisen vuosikurssin opiskelija Maiju Mansikka-mäki kommentoi olevansa kiinnostunut edusta-jiston toiminnasta, mutta lisäksi kokevansa sen

tuovan mukanaan hyvää kokemusta tulevaa työelämää silmällä pitäen. Samalla sen kautta voi tehdä tuttavuut-ta myös muiden tieteenalojen opiskelijoiden kanssa. Samaa vuosikurssia oleva Heidi Ussa sen sijaan kertoo pitävänsä erityisesti siitä, että TuKY-listan ilmapiiri on mukava. “Olen kuullut, että yhteishenki on hyvä. Vai-kuttaminen hyvässä porukassa tuntuu minusta kivalta

Sano muikku! Edarivaalit ovat täällä

"Olen kuullut, että yhteishenki on hyvä. Vaikuttaminen hyvässä po-rukassa tuntuu minusta kivalta ajatukselta."

ajatukselta. Aluksi hieman emmin ehdolle lähtemistä, mutta lähipiirin kannustus varmisti päätökseni.”

Ehdokaslista on kuitenkin laaja ja naamagallerioi-ta tuijottaessa tulee helposti sokeaksi yksilöiden hen-kilökohtaisille vahvuuksille. Ehdokkaan oma ääni ja persoona ovatkin tärkeitä tekijöitä varsinkin kampan-jointivaiheessa. Jarkko Louhelainen, yksi TuKY-listan kokeneimpia ehdokkaita, luottaa etenkin pitkän linjan

"

4/15 KYliste. 21

kokemukseensa järjestötoiminnassa ja kokee olevansa samaistuttava ehdokas etenkin valmistumisen kynnyk-sellä olevien gradun kirjoittajien keskuudessa. Nuo-rempaa opiskelijapolvea edustava Ilkka Laustola sen sijaan kertoo pilke silmäkulmassa luottavansa etenkin omaan pärstäkertoimeensa ja naurahtaen toteaa toivo-vansa, että saisi edes omat puput äänestämään häntä.

Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa toimiva poliittisesti sitoutumaton kauppatieteilijöi-tä edustava ryhmä, johon kuuluu Turun KY:läisiä,

Porin Kyltereitä sekä T-klubilaisia.

Toimii yhteisessä vaalirenkaassa oikeustieteilijöiden Ryhmä Lexin ja lääkäriopiskelijoiden TYY Terveeksi

kanssa.

On ajanut viime vuosina ylioppilaskunnassa erityi-sesti järkevää taloudenhoitoa, rohkeaa uudistumis-ta, aktiivista koulutuspolitiikkaa, poikkitieteellisyyt-

tä sekä kansainvälisyyttä.

Listaan kuuluvat kaikki vaaleissa ehdolle asettuneet ja kaikilla on yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet.

TuKY-listaa johtaa ryhmäpuheenjohtaja yhdessä va-raryhmäpuheenjohtajan kanssa, mutta mielipiteet, kannat ja aloitteet muodostetaan kaikki yhdessä.

Joka kuun viimeiseenä keskiviikkona varsinaiset edaattorit vievät TuKY-listan kannat edustajiston ko-

kouksiin.

TuKY-lista?

Varsinainen äänestys alkaa 3.11. klo 10 ja päättyy 4.11. klo 16.

Vaaleissa on mahdollista äänestää myös ennakkoon.

Ennakkoäänestys alkaa 26.10. klo 10 ja

päättyy 29.10. klo 16.

Muista!

Mikä sitten saisi Mercatorin penkkejä kulut-tavan tavis-kylterin äänestämään? Toisen vuosikurssin opiskelija Karoliina Mustola

kertoo, että hänen äänensä saavalla ehdokkaalla pitää olla aito halu vaikuttaa ja ajaa meidän etujamme sekä hänelle tärkeitä asioita. Tärkeää on myös se, että ehdo-kas oikeasti tietää asioista jotakin ja on ihmisläheinen. Toisen vuosikurssin opiskelija Susanna Löf sen sijaan kommentoi, että haluaa vaikuttaa asioihin ja tuntee itsensäkin tärkeäksi annettuaan äänensä juuri sille oi-kealla tyypille, ja siksi juuri hän äänestää. █

"Ehdokkaalla pitää olla aito halu vaikuttaa ja ajaa meidän etujamme sekä hänelle tärkeitä asioita."

22 KYliste. 4/15

PAivAn polttavimmatehdokaskysymykset

.. ..

Kumman parannuksen hankkisit opiskelijaruokaloihin? Ylimääräisen lihapullan vai kaksi lasia mehua tai maitoa?

70% 30%“ Kolme lasia ei mahtuisi kätevästi tarjottimelle. Lihapullat on hyviä.”

“Kyllä kaikki tarvii vähän lisää ballseja”“ 100% enemmän maitoa, vs. 1

lihapulla, do the math”

Nää tappeli, kumpi voitti? Opiskelu vai vapaa-aika?

50% 50%“ Opiskelu, koska vapaa-aika on yliarvostettua.”

“ Olen aina halunnut tietää mitä vapaa-aika on. Maybe someday.

“Lasketaanko mercahengailu opiskeluksi vai vapaa-ajaksi?”

“No koska sluibailu on mukavaa.”

Tää on paha. Baaribileet vai sitsit?

30% 70%“ Ulkkis vai NESU? Ulkkis.”

“Tykkään että saan kontrolloida omia vessakäyntejä.”

“Baari, koska yhteislaulut on hämmentäviä.”

“ En uskalla puhua baarissa tuntemattomille, sitseillä on pakko.”

“Sitseillä kuulee jopa mitä vieressä istuvalla on sanottavaa.

Miten asumisen kanssa? Itsemurhayksiö vai kommuuni?

35% 65%“ Yksiössä on vähemmän siivottavaa. Tietää ainakin ketä sen joutuu tekemään. “ Kuus telkkaria on aina parempi

ku yks tai kaks.”

Sitten päästään rahan äärelle. Duuni vai opintolaina?

60% 40%“ Money money money, must be funny, in a rich man’s world...”

“Kyl duunii.”“ Opintolaina -- sehän on halvempaa kuin

ilmaista.”

“Työn tekeminen opintojen ohella ei ole kustannustehokasta ajankäyttöä.”

Kumpi on parempi ruokala? Assari vai Monttu?

10% 90%“ Assarilla on paremmat pöperöt. “ Montun leivät ja kassaneiti, täyttä kultaa!”

“Maku, leivät ja palvelu päihittää kastikkeiden kauharajoitukset.”

No mitä sit ku pitää sisustaa? Ikea vai Ekotori?

95% 5%“ Kuten mainitsin jo aiemmin, pidän lihapullista.” “ Ekotorilta saa laadukkaampaa

tavaraa.”

4/15 KYliste. 23

Syyskuinen perjantai-ilta Tuomiokirkkopuistossa on viileä, mutta sisällä teltassa tunnelma käy sitä-kin lämpimämmäksi. Käynnissä ovat toista kertaa

järjestettävät Campussitsit, joiden takaa löytyvät kaikki neljä Turun korkeakoulua, sekä suomen- että ruotsin-kieliset. Tästä johtuen myös laulunjohtajien ohjeistuk-set tulevat molemmilla kotimaisilla. Kielen lisäksi sitsit ovat muutenkin hyvin poikkitieteelliset: AMK-haalareita vilisee siellä sun täällä, kun taas TuKYn tummansinisiä huomaan vain muutaman. Omassa pöydässäni istuu sekä yliopisto-opiskelijoista että ammattikorkeakoululaisista koostuva seurue.

Jo alkumetreillä käy ilmi, että nämä sitsit ovat totuttua vapaamuotoisemmat. Paikkajakoa ei ole määrätty etu-käteen, vaan kaveriporukat käyvät istumaan pöytäkun-nittain. Vessassa käynti seminaarien välissä kielletään, mutta siitä ei rangaista. Puhelimen käytöstä ei puhuta mitään. Toisaalta vapaus sopii hyvin poikkitieteellisille sitseille: yleensä tulee aina juhlittua oman tiedekunnan keskuudessa, mutta tällaisiin tapahtumiin on kiva tulla

Campussitsitnimenomaan vanhojen, muissa tiedekunnissa ja oppilai-toksissa opiskelevien kavereiden kanssa. Ainakin omas-sa pöydässäni istuva porukka on avoin tutustumaan myös muihin, eikä olo ole lainkaan ulkopuolinen.

Laulunjohtajat johtavat tilaisuutta rennolla rytmillä, ja välissä myös Kvartetten Lök käy kohottamassa tunnel-maa. Sitsitarjoilu koostuu salaatista, jossa on niin paljon juustoa, krutonkeja ja majoneesia, ettei se voi olla kuin hyvää. Haen kolme lautasellista. Vanukasjälkiruoan man-gopäällistä seuralaiseni luonnehtii vauvanruoaksi, mutta santsaan sitäkin onnellisena. Juomapuolesta kukin vas-taa itse, joten näillä sitseillä saa juoda juuri niin vähän tai paljon kuin haluaa.

Jälkikäteen Campussitsejä voisi luonnehtia rennoksi pöytäjuhlaksi, johon poikkitieteellisyys lyö oman leiman-sa. Toivottavasti tapahtuma järjestetään myös vastaisuu-dessa!

TEKSTI ILONA HÄSÄNEN JA JULIA LINTUNEN KUVAT LAURI LILJENBÄCK

24 KYliste. 4/15

Campussitsejä voisi luonnehtia rennoksi pöytäjuhlaksi, johon poikkitieteellisyys lyö oman leimansa.

Toimitus haastatteli yhtä Campussitsien järjestä-jää, TYYn opiskelijakulttuurivastaavaa Riina Lum-metta.

1. Ketkä olivat mukana järjestämässä Campus-sitsejä?

Sitsit järjestivät TYYn, Åbo Akademis Studentkårin (ÅAS), Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (TUO) ja Studerandekåren vid Yrkeshögskolan Novian (Novium), kulttuurivastaavat ja TYYn rekrytoima tapah-tumatuottaja. TYYllä oli vetovastuu ja yhteistyö sujui pääsääntöisesti hyvin. Sitseille osallistui yhteensä 260 ihmistä eri korkeakouluista.

2. Ketkä olivat laulunjohtajina?

Riina itse ja ÅAS:n kulttuurivastaava. Hauskaa oli ja tarkoituksena oli järjestää rennot sitsit.

3. Miksi ei tehty plaseerausta?

Käytännön syistä. Peruutuksia tuli jonkun verran, kun ihmisten ei tarvinnut maksaa ilmoittautumisen ohessa. Haluttiin antaa kaveriporukoille mahdollisuus istua yh-dessä. Monet tutustuivat kuitenkin eri kuntien opiskeli-joihin.

4. Mikä oli illan kohokohta?

Kvartetten Lök! Jengi oli ihan pähkinöinä.

5. Järjestetäänkö sitsit myös ensi vuonna?

Ihmiset olivat kiinnostuneita ja kyselivät, että järjes-tetäänkö tapahtuma myös ensi vuonna. Katsotaan mitä tapahtuu, mutta luultavasti ensi vuonnakin tullaan jär-jestämään. Katsotaan, jos sitsit saataisiin vaikka kauppa-torille! █

4/15 KYliste. 25

huipulla

MiestaloudenSuomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen osallistuu Nälkäpäivä-keräyksiin, kuuntelee jazzmusiikkia eikä puutu siihen, mitä hänestä uudessa elämäkerrassa kirjoitetaan

TEKSTI KAROLIINA RAJALA KUVAT SUOMEN PANKKI

26 KYliste. 4/15

ammikuussa 1972 pidettiin Suomen 26. eduskunta-vaalit. Vaalit olivat siitä poikkeukselliset, että edellisen vuoden lokakuussa Presidentti Urho Kekkonen oli antanut määräyksen hajottaa istuva eduskunta. Epä-tavalliset vaalit houkuttelivat nopeasti ehdolle myös joukon nuoria politiikasta kiinnostuneita henkilöitä. Loppujen lopuksi eduskuntaan valittiin myös kaikkien aikojen nuorin kansanedustaja. Tuo henkilö oli silloin 21-vuotias Erkki Liikanen.

Yli 30 vuotta myöhemmin Erkki Liikanen is-tuu Suomen Pankin kokoushuoneessa ja kysyy, ottaisinko teetä vai kahvia. On selvää,

että maineikas ura ei ole ylpistänyt Suomen Pankin pääjohtajaa, päinvastoin hän tuntuu varsin sydämel-liseltä ja humoristiselta henkilöltä. Vaikka Suomi elää taloudellisesti vaikeinta aikaa sitten 90-luvun, tuntuu hänellä olevan toiveikas suhtautuminen tulevaisuu-teen.

Mikkelistä lähtöisin olevalla Liikasella on ollut nuo-resta asti vahva kiinnostus yhteiskunnallista vaikutta-mista kohtaan. Opiskelunsa hän suoritti valtiotieteelli-sessä tiedekunnassa Helsingin yliopistolla. Ensin omin sanoin ”osapäiväopiskelijana” toiminut Liikanen luki filosofiaa, sosiologiaa ja tilastotieteitä. Täyspäiväiseksi opiskelijaksi tultuaan hän päätti painottaa opintonsa kansantaloustieteisiin, koska koki sen olevan aine, jos-sa yhdistyi kaikki hänen aiemmin opiskelemansa.

Kansanedustajaksi Liikanen kuitenkin päätyi jo opintojensa aikana, peräti kolme vuotta ennen kuin sai valtiotieteen maisterin pape-

rit. Seuraavien vuosien aikana hän ehti toimia muun muassa sosiaalidemokraattien puoluesihteerinä ja lopulta Harri Holkerin hallituksen valtiovarainminis-terinä.

Liikasen kiinnostus ei tosin rajoittunut vain kotimaan kysymyksiin, vaan kansainvälinen työelämä veti häntä puoleensa. Vuonna 1990

Liikanen lähti Suomen edustajaksi Euroopan unioniin: ”Olin kouluaikoina saanut olla Amerikassa ja oppia kieltä. Lisäksi olin liikkunut paljon Pohjoismaissa. Tä-ten Eurooppa tuntui luontevalta valinnalta.”

Bryssel vei mukanaan ja vuonna 1995 Liikanen teki taas kerran suomalaista historiaa, kun hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisena edustajana Euroopan komissioon. Seuraavat neljä vuotta hänen vastuualuei-siinsa kuuluivat budjetti, henkilöstö ja hallinto sekä kääntäminen ja komission tietotekniikka, minkä jäl-keen hän siirtyi vastaamaan yritystoiminnasta ja tie-toyhteiskunnasta.

Brysselissä Liikanen tuli tunnetuksi myös innok-kaana jazzharrastajana. Kaupunkiin saavuttuaan hän alkoi järjestää ”jazzbrunsseja” työtovereilleen. Idean hän sai Amerikan ajoiltaan, jolloin hänellä oli joulun alla ollut tapana osallistua vastaavanlaisiin tilaisuuk-siin. Ennen Brysseliin lähtöä hän ehti järjestää muu-taman jazztapahtuman myös Suomessa: ”Ministerinä järjestin pari kertaa vastaavanlaisen. Kutsuimme mu-kaan 50 ekonomistia ja 50 jazzin soittajaa. Sitten, kun tulin lähettilääksi pohdin, että voisiko diplomaattien lähetystössä järjestää myös jotain jännää ja erikoista. Järjestimme lopulta jazzjuhlat, joihin hankin mukaan kaikki Suomen parhaat soittajat. Sitten siinä kävi niin, että ensimmäiselle jazzlounaalle tuli yllättäen Jacques Delors, joka on Euroopan komission legendaarinen puheenjohtaja, ehkä se kaikista suurin. Lisäksi hän on jazzin ystävä. Sen jälkeen kaikki halusivat tulla sinne.”

Tänä syksynä Brysselissä pidetään vastaavan-lainen tilaisuus, jonne Liikanen on kutsuttu pitämään puheenvuoroa. Hän suostui pyyn-

T

28 KYliste. 4/15

töön, totta kai. Vaikka Liikanen kuunteleekin nykyään enemmän klassista musiikkia, kertoo hän ehtineensä olla aktiivinen jazzharrastaja peräti kolmekymmentä vuotta. Liikanen mainitsee nähneensä esimerkiksi Mi-les Davisin soittavan livenä sekä osallistuneensa suo-malaisen jazzmuusikko Jukka Perkon ensimmäiselle keikalle Pori Jazzeilla.

Jo ennen Suomeen paluuta Liikanen ehti toimia myös Suomen Punaisen Ristin (SPR) puheen-johtajana. Kyseinen tehtävä päättyi vuonna

2014, hänen toimittuaan yhteensä kuusi vuotta pu-heenjohtajana. SPR:n toiminta on kuitenkin edelleen lähellä Liikasen sydäntä: ”Olen aina ollut kansalais-järjestöihminen. Suomen Pankin pääjohtajana pitää olla puolueeton. Punainen Risti sopi arvoilleni, koska myös sen toiminnassa pitää olla puolueeton. Toimin-ta kohdennetaan aina sinne, missä ollaan kaikkein haavoittuneimpia.” Liikasen mielestä Punaisen Ristin toiminnassa yhdistyy korkea ammattitaito sekä aito kansalaistoiminta: ”Ammattitaito tarkoittaa sitä, että kun lähdetään sota-alueille niin yksikköihin viedään huippuammattilaisia. Tämän toteuttaminen taas edel-lyttää kansalaiskeräyksiä.”

SPR:n puheenjohtajakautensa aikana Liikanen ehti kiertää eri kriisialueilla. Kohdemaihin päätyivät muun muassa Afganistan, Pakistan sekä Kenia. Hän kertoo matkojen olleen monella tapaa silmiä avaa-via: ”Päällimmäiseksi mieleen jäi ehkä Afganistanin ja Pakistanin raja-alue. Siellä hoidettiin sotatoimista haavoittuneita ihmisiä. Muistan lapset, jotka olivat haavoittuneet kranaatin sirpaleista. Siinä näki, kuinka tavattoman suuria vahingot olivat. Toisaalta mieleen jäivät ihmiset, jotka noille alueille menevät töihin. Siel-lä tehdään työtä ympäri vuorokauden. Täytyy olla siis sitoutunut ja pystyä toimimaan koko ajan.

4/15 KYliste. 29

Siellä ei voi jäädä murehtimaan, vaan täytyy tehdä jatkuvasti ratkaisuja. Arvostan to-della paljon ihmisiä, jotka lähtevät töihin kriisialueille.” Kuusi vuotta on maksimi, jonka SPR:llä saa toimia puheenjohtajana.

Täydet kaksi kautta tehtyään Liikanen jatkaa kuitenkin edelleen mukana toiminnassa. Erityisen lähellä hänen sydäntään on kerran vuodessa järjestettävä Nälkäpäi-väkeräys, jolla kartutetaan SPR:n katastrofirahastoa.

Vuosien varrella Liikasen voisi todeta kerän-neen työn ja luottamustoimien kautta koke-musta niin alueellisesta, kansallisesta kuin

kansainvälisestä päätöksenteosta. Tuo kaikki on opet-tanut kunnioittamaan päättäjän tuskaa: ”Paikallinen alue on siinä mielessä jännittävin, että kohtaat niitä ih-misiä, joita päätökset koskettavat. Se on todella tärke-ää ja tietyssä määrin tuo myös tuskaa. Kansainvälisesti taas pääsee käsittelemään suuria kysymyksiä, mutta päätökset tehdään väkisinkin vähän etäämpää.”

Kiperien ongelmien ratkominen on arkipäivää myös Liikasen nykyisessä pestissä. Liikanen aloitti Suomen Pankin pääjohtajana vuonna

2004, neljä vuotta ennen kuin kansainvälinen talous-kriisi puhkesi valloilleen. Hän kuvailee Suomen Pankin roolia suomalaisessa talouselämässä kahdenlaiseksi. Ensinnä sen tulee toimia viranomaisroolissa seuraa-malla, että maan vakaus on kunnossa ja pankkijärjes-telmä terve. Toinen rooli taas on olla puolueeton ins-tituutti, jonka pitää tehtävänsä kannalta analysoida ja ymmärtää, miten Suomen talous toimii ja sitä kautta esittää ratkaisuja ongelmatilanteisiin. ”Emme voi teh-dä arvovalintoja vaan olemme virkamiesorganisaatio. Annamme tutkimuksen ja tiedon päättäjien käyttöön”, hän toteaa.

Myös Suomen Pankin pääjohtajan tehtävän Liika-nen jakaa kahteen osaan: ”Ensinnä pitää olla pääjoh-taja Suomessa. Sen lisäksi pitää olla neuvoston jäsen Euroopan keskuspankissa (EKP). Olen siis tavallaan

puoliksi kotona ja puoliksi ulkomailla. EKP:ssä tavoit-teena on tuoda oma kontribuutiomme päätöksente-koon. Kotimaassa taas tulee olla tutkimuksen analyy-siin nojaava laitos, joka voi tuoda päätöksentekijöille puolueettoman tiedon ja esittää ratkaisuja ongelmiin.

Ongelmia tällä hetkellä riittääkin. Vuoden 2008 kansainvälisen talouskriisin jälkivaikutukset ravistelevat edelleen kotimaan taloutta: ”Täs-

sä on sikäli erikoinen tilanne, että nyt ensimmäistä kertaa euroalue on paremmassa kunnossa kuin Suomi. Euroalue on kääntynyt kasvuun ja kasvu näyttäisi jat-kuvan. Korot ja rahapolitiikka ovat tukeneet sitä. Pank-kien luotonotto on vahvistunut. Lisäksi valuuttakurs-sin heikentyminen on auttanut ja monet maat ovat tehneet reformeja. Suomi on tällä hetkellä hitaampi ja sen taustalla on omia syitä. Ei olla tehty tarpeeksi reformeja, toisaalta mukana on myös huonoa onnea.”

Tulevaisuus näyttää epävarmalta. Kun suuria ta-lousmahteja, kuten Venäjää ja Kiinaa, vaivaavat on-gelmat, heijastuvat ne nopeasti myös muihin maihin ja niiden yritysten toimintaan. Erityisesti Suomen ta-louteen vaikuttaa tällä hetkellä Venäjä, jonka valuutta on viimeisen vuoden aikana ajautunut syöksykier-teeseen: ”Pääsyy siihen, miksi Venäjän talous on hei-kentynyt, on öljyn hinnan lasku, mutta lisäksi se, että epävarmuus on kasvanut myös Ukrainan tapahtumien myötä. Se on vaikuttanut myös meidän vientimahdol-lisuuksiin ja leikannut Suomen talouden kasvusta mel-kein prosenttiyksikön pois. Pitää toivoa, että tilanne vakiintuu, mutta se edellyttää sitä, että nämä geopo-liittiset ongelmat saataisiin ratkaistua.”

Tosiasia on, että Venäjän asettama pakotepo-litiikka aiheuttaa suuria haasteita Suomen viennille. Moni on pohtinut, että kannattaisi-

ko varsin Venäjä-riippuvaisen Suomen alkaa nyt tehdä enemmän kauppaa muiden valtioiden kanssa. Liika-nen ei kuitenkaan ole asiasta varma: ”Kaikkialle, missä pystyy kauppaa tekemään, kannattaa mennä. Mutta

30 KYliste. 4/15

tietysti, koska Venäjä on naapurimme, toivotaan, että vaikea vaihe ohitetaan. Yleensä luontevinta on se, että naapureiden kanssa käydään kauppaa.”

Parhaillaan hallitus kaavailee mittavia leikkauk-sia, jotta Suomen talous saataisiin elvytettyä. Tulevaisuus esittäytyy kuitenkin toistaiseksi

suurena kysymysmerkkinä. Selvää on, että pitkäai-kaiseen talouden parantumisen saavuttamiseksi tar-vitaan reformien lisäksi myös kansalaisaktiivisuutta. Suomen kilpailukykyä täytyy parantaa, toisin sanoen uusia innovaatioita ja yritystoimintaa tarvitaan.

Liikanen uskoo, että suomalaisten yritysten kyky markkinoida itseään ja tuotteitaan ulkomailla on pa-rantanut viime vuosina, vaikka parantamisen varaa löytyy edelleen. Yhtenä syynä kasvaneeseen näky-vyyteen hän näkee sen, että ihmiset matkaavat ja opiskelevat ulkomailla aiempia vuosia enemmän. Elä-mästään yli neljätoista vuotta ulkomailla viettänyt Lii-kanen kannustaakin nuoria keräämään kansainvälistä kokemusta, mutta etsimään mahdollisuuksia myös ko-timaasta: ”Kyllä nuorten kannattaa hakea kokemuksia ulkomailta, mutta Suomi on hyvä maa elää. Minulla on kaksi lastenlasta ulkomailla, kaksi täällä. Meille moni-kulttuurisuus on arkea.”

Syyskuun alussa julkaistiin Hannu Leinosen kirjoittama teos ”Euron herttua”, joka kertoo Erkki Liikasen uran vaiheista. Koomista on se,

että vaikka Liikanen antoi luvan teoksen tekemiseen, ei hän halunnut olla itse mukana tekemässä sitä. Ku-ten moni muu, myös hän aikoo kuitenkin lukea teok-sen: ”Mielenkiinnolla luen niitä kohtia, jotka käsittele-vät vanhimpia aikoja politiikan vuosilta, koska niissä haastatellaan ihmisiä, jotka olen tavannut kolmekym-mentä vuotta sitten. Kuinkakohan erilainen muisti ih-misillä on?” hän nauraa. Nähtäväksi jää, että paljonko Liikanen ehtii vielä seuraavien vuosien aikana tehdä. Voi olla, että Leinosen teos tulee tarvitsemaan pian jatko-osan. █

4/15 KYliste. 31

PÄÄAINESTEREOTYPIAT

LaskentatoimiAina pukeutuneena kauluspaitaan ja usein pikkutakkiin. Esittää sijoitusexperttiä, vaikka olisikin polttanut kaikki opintolainansa Talvivaaraan. Analysoi kaiken elämäs-sään kustannus-tuotto –näkökulmasta ja hyötyanalyy-sillä. Hajoaa pääaineeseensa noin kuukauden jälkeen, mutta vakuuttelee silti kaikille sen ylivertaisuudesta. Laskentatoimen opiskelijan ainoat puheenaiheet ovat LR02-kurssin vaikeus ja oman sijoitussalkun kehitys.

MarkkinointiMaailmassa on vain yksi asia, joka merkitsee ja se on henkilökohtainen brändi. Kaikki pyörii sen ympärillä. Markkinoinnin opiskelijalle myös some on kaikki kai-kessa: Instagram, Facebook, LinkedIn, Twitter, Uber, Tinder, Grindr, MySpace, Irc-Galleria, kaikki löytyy. Kes-kustelu markkinoijan kanssa on (tosin) usein varsin hankalaa, sillä häntä on mahdotonta nähdä käsien hei-lumisen takaa. Puheesta on myös hankala saada mitään tolkkua kiertoilmaisujen ja markkinointijargonin takia.

Toimitusketjujen johtaminenTeki mieli ottaa TJ pääaineeksi, mutta nörtin leima pe-lotti liikaa ja sana ”johtaminen” houkutti. Älä vain kutsu ainetta logistiikaksi; se olisi aivan liian epäloogista kun aineen lyhenne on LOG. Lyhenteistä puheenollen, toimi-tusketjujen pääaineopiskelijat eivät muita käytäkään. JIT, TQM, ERP, SCM, NWC, FGI, KKK, SS… lista jatkuu lo-puttomiin. Toimitusketjujen johtamisen opiskelijan tun-nistaa myös location, location, location –muminasta ja TJ-sivuaineesta, joka heillä kaikilla tuntuu olevan.

TietojärjestelmätiedeTJ-opiskelijalla kädet käyvät näppäimistöllä nopeam-min kuin salama. ATK-luokka on heidän toinen kotinsa ja Excel paras ystävä. Pystyy tahdonvoimalla kontrol-loimaan kaikkia käytäväkoneita ja omistaa jo varman työpaikan HelpDeskissä. Vapaa-ajallaan TJ-opiskelija harrastaa tietomurtoja ja ERP-järjestelmien rakentelua. Tämän pääaineen opiskelijoille ei kannata kettuilla tai kanditekstisi on kohta hakkeroitu täyteen Timo Leinon kuvia.

Kansainvälinen liiketoimintaOn asunut vähintään viisi vuotta elämästään ulkomailla ja käynyt jo 10 kertaa vaihdossa. KV-opiskelija puhuu vä-hintään 15 eri kieltä ja lukee silti yliopistolla kahdeksaa uutta. KV-opiskelijat ovat myös ainoita, jotka uskaltavat puhua vaihto-opiskelijoille jotain. Hakkaa kansainväli-syys-vasaralla kaikkea ja kaikkia. Osallistuu ainoastaan kursseille, jotka pidetään englanniksi ja joissa on sanat ”culture”, ”integration” ja ”business” ja parasta on, jos kurssin nimestä löytyvät nämä kaikki.

TaloustiedeTulkitsee maailmaa pelkästään käyrien ja käppyröiden avulla. Omistaa teorian ihan kaikkeen, mutta ei ole ikinä varma niiden pätevyydestä. Silti kaiken voi esittää funk-tiona ja matemaattisesti. Jos taloustieteilijän kanssa ha-luaa keskustella ja ymmärtää puheesta jotain, kannattaa opetella tuntemaan kaikki taloustieteilijät ja keskeiset käsitteet. Katselee kadehtien T-klubin pinkkejä haala-reita, mutta sanoo, ettei olisi halunnutkaan VTM-linjalle.

Kauppakorkeakoulussa on poikkeuksellisen paljon pääainevaihtoehtoja ja etenkin ensimmäisen vuoden opiskelijoita voi hämmentää, että millaisia min-käkin aineen opiskelijat ovat. Tässä KYliste tarjoaa jälleen auttavan kätensä

ja opastaa, miten pääaineet ja niiden opiskelijat voi tunnistaa helpommin käy-täviltä ja luentosaleista. Jutun kirjoittaja on elämäänsä hajonnut laskentatoimen opiskelija, joten yrittäkää ottaa ilkeähkötkin yleistykset huumorilla.

TEKSTI VILLE K. AUKONEN KUVITUS HEINI BJÖRK

32 KYliste. 4/15

Johtaminen ja organisointiDynaaminen. Muutosjohtava. Uuttaluova. Tehosekoitta-ja. Johtamisen opiskelijan katseessa näkyy kunnianhimo, oma toimisto sekä tulospalkkaus ja -optiot. Tavoitteena on paikka keskisuuren yrityksen toimitusjohtajana tai ammattihuiputtajana, joita myös konsulteiksi kutsu-taan. JO-opiskelijan lempisana on ”organisaatiouudis-tus” ja harrastus yt-neuvottelut. Sivuaineesta riippuen joko heiluttelee käsiään tai puhuu vain numeroilla. Pa-himpana painajaisena on joutua jonkun alaiseksi.

YritysjuridiikkaEi olisi halunnutkaan oikeustieteelliseen, eikä tulisi mieleenkään hakea sinne ikinä. Omistaa loistavan tu-levaisuuden talousrikollisena, mutta jos hoitaa hom-mansa hyvin, saa vain syytteitä joutumatta koskaan tuomituksi. YJ-opiskelija rakastaa lukemista yli kaiken tenttikirjojen ollessa vähintään 800-sivuisia kevyitä la-kitekstejä. Muistaa ulkoa jokaisen talouslakipykälän ja –momentin ja osaa kiertää jopa ALV:n käydessään Pu-hakassa ostoksilla.

TalousmaantiedeAineen nimestä huolimatta kursseilla ei opetella yritys-ten pääkonttorien sijainteja ulkoa tai pelata SimCityä. Maallikolle on erittäin hankalaa erottaa talousmaantie-dettä ja kansainvälistä liiketoimintaa toisistaan. Siksi varmaan puolet kursseista onkin jaettu KV:n kanssa. Periaatteessa talousmaantiede on KV niin, että kurs-seista suurempi osa suomeksi on jonkun random-kielen sijaan. Talousmaantieteessä tosin viljellään vielä enem-män sanaa integraatio.

Taloustieteiden kvantitatiiviset mene-telmätYliopistokieleltä käännettynä talousmatikka. Erittäin harvinainen pääaine, sillä kaikki potentiaaliset opis-kelijat ovat yliopistolla lukemassa sitä ”oikeaa” mate-matiikkaa. Suosiota voisi nostaa muuttamalla kaikki kurssit Irma Luhdan opettamiksi, jolloin aineesta tulisi varmasti kaikkein suosituin. Aine on omituinen seka-melska kansantaloustiedettä, laskentatoimea ja logis-tiikkaa, joten mahdollisten opiskelijoiden pää todennä-köisesti räjähtäisi tästä kombinaatiosta.

YrittäjyysKukaan ei ikinä ole kuullut kenestäkään, joka lukisi yrittäjyyttä pääaineenaan. Ilmeisesti heitä kuitenkin on, kun aine löytyy yhä pääainevalikoimasta. Y-kurssiin perustuvaan empiriaan perustuen aine ja sen opiskeli-jat ovat wannabe-markkinoijia, mutta todisteiden puut-tuessa kaikki jää arvailun varaan. Mahdollisesti yrit-täjyysopiskelijat ovatkin jonkinnäköinen näkymätön salaseura kauppakorkean sisällä. Illuminati confirmed!

4/15 KYliste. 33

TEKSTI VILLE KAUKONEN, ILONA HÄSÄNEN, LAURI LILJENBÄCK, JULIA LINTUNEN, IRA LAHOVUO, LAURA RUOHOLA

KUVAT FREEIMAGES

Race across Turku

K Y L I S T E T E S T A A

34 KYliste. 4/15

Suunnitelma vaikutti yksinkertaiselta: Tuomiokirkon kautta koukaten, suorinta tietä jokirantaa myöten vimmatusti polki-en ja loppumatka parkkipaikkojen läpi. Kisa lähti mukavasti käyntiin ja pyörällä oli hyvä viilettää Hämeenkatua alas. Sää suosi pyöräilyä ja ainoa ongelma olikin muu kevyt liikenne, joka tuntui matelevan.

Donnan kohdalla väärä reittivalinta kostautui, sillä kape-alla pyörätiellä ei mahtunut ohittelemaan. Sekunteja valui hukkaan – olisi pitänyt ylittää joki jo kirjastosillalla. Keskino-peus säilyi silti reippaan kuntopyöräilyn tasolla, jota ei pik-kutakissa työmatkaa taittavalle suosittelisi.

Vaakahuoneen Paviljongin ja Forum Marinumin välin pystyi paahtamaan täysillä, jolloin fiilis oli huipussaan. Tu-run linnan kohdalla mietitytti, että onkohan henkilöauto jo ennättänyt ensin, mutta maaliviivalla ensimmäisenä kelpasi hymyillä.

PolkupyöräAika: 10min 54sek

Aloitin reittisuunnittelun tutkimalla Fölin reittipalvelua ne-tissä. Kätevään palveluun piti kirjoittaa vain lähtöpaikka ja päämäärä, sekä haluttu ajankohta. Palvelu antoi vaihtoehto-ja, joista voi valita itselle parhaan. Hämeenkadulla busseja kulki tiheään ja hyppäsin ensimmäiseen vastaantulevaan, jotta pääsisin vaihtamaan bussia keskustassa. Ruuhka-aika näkyi ihmismäärässä ja kulkeminen oli hieman tahmeaa. Tä-män vuoksi myöhästyin suunnittelemastani aikataulusta.

Bussi ehti lähteä nenän edestä, joten hukkasin arvokasta kisa-aikaa kymmenen minuuttia ennen seuraavan satamaan lähtevän bussin tuloa. Matka kauppatorilta sujuikin huomat-tavasti joutuisammin, koska iltapäivällä ei satamaan ollut ko-vinkaan monella asiaa. Tästä huolimatta olin määränpäässä viimeisenä. Turun seudun joukkoliikenteen, tuttavallisem-min Fölin, toimivuudesta voi olla monta mieltä, mutta mie-lestäni bussilla kulkemisessa on monia hyviä puolia. Onhan se kulkumuodoista ekologisimmasta päästä ja parempi vaih-toehto kuin esimerkiksi pyöräily, jos tavaraa on paljon eikä käytössä ole autoa. Parkkipaikkaakaan ei tarvitse etsiä.

Bussi on myös oiva valinta, jos intoa fyysiseen suorituk-seen ei ole. Tässäkin reissussa kävelymatkaa tuli huimat parisataa metriä. Hintakin on ihan opiskelijaystävällinen ja matka-ajan voi hyödyntää esimerkiksi opiskelemalla tai ot-tamalla torkut.

Linja-autoAika: 32min 11sek

Testiä varten valitsimme viisi yleisintä liikkumisen muotoa, polkupyörän, juoksun, auton, longboardin ja julkisen liiken-teen. Testausajankohdaksi valikoitui maanantai ja kello nel-jän ruuhka. Reitin valinta oli testihenkilöiden itsensä kontol-la, mutta lähtöpisteenä toimi Turun kauppakorkeakoulu ja maalina Turun sataman Silja Linen terminaali. Mahdollisia eksymisiä ei ajassa hyvitetty. Testaajat lähetettiin matkaan yhteislähdöllä ja ajanottaja odotti terminaalilla. Näin estettiin mahdollinen huijaaminen maine ja kunnia silmäkulmassa. Huhu kertoo, että tuloksia ollaankin jo viemässä eteenpäin Turun kaupungin liikennevirastolle.

Mitä ja miten testattiin?

Kulkuvälineen valinta on monelle meistä arkipäi-vää. Onko nopeinta liikkua pyörällä, jalan vai bus-silla? KYliste kaivoi testitiimin esiin ja suuntasi Tu-run suurkaupunkimaiseen ruuhkaan selvittämään, millä kulkuneuvolla täällä kannattaa liikkua. Jos testin idea vaikuttaa tutulta, kuvittelet omiasi. Emme todellakaan ole kopioineet ideaa Top Gea-rin Race Across London –testistä.

4/15 KYliste. 35

Longboard oli kolmanneksi nopein kulkuväline Turussa, vaikka yli-tin joen Förin sijaisella M/S Ruissalolla meritunnelmissa. Reitti oli täydellinen, koska sain lonkkaroida pitkin kaunista Aurajokirantaa. Matka meinasi viivästyä, koska teki mieli pysähtyä vakiolonkkarispo-teille Vartsikalle ja Varvin torille. Jatkoin kuitenkin rentoa lonkkuilua kesäfiiliksessä ihanassa auringonpaisteessa.

Lonkkarilla pääsee myös todella lujaa, jos on tarvis, mutta sitten maisemat vilahtavat turhan nopeasti ohi. Kätevää on myös se, että lonkkarin kanssa voi tehdä pikapysähdyksen kaupassa, ja todistetusti lonkkarin voi baarin narikkaankin jättää. Lonkkarilla liikkuminen voi kuitenkin olla hankalaa, jos reitin varrella vaanii mukulakivikatuja tai jos lonkkarijalkaa vipattaisi talvisinkin. Kesäisin matka pysähtyy tun-niksi tai pariksi huomaamatta ensimetreillä, kun jokilaivat kutsuvat luokseen. Tämän lonkkariretken ainoaksi huonoksi puoleksi jäi kui-tenkin vain suorituksen jälkeinen pohjejumi.

LongboardAika: 21min 23sek

Lähdin vauhdilla liikenteeseen, ja kello neljän ruuhkassakin pää-sin pujottelemaan ihmismassojen ohi melko sukkelasti. Jokirantaan päästyäni huomasin hitauden hyvät puolet – ehdin nauttimaan mai-semista muita enemmän. Juoksussa esivalmistelut ovat tärkeitä, eikä esimerkiksi puolta tuntia aiemmin hotkaistu juustokakku osoittau-tunut hyväksi ratkaisuksi. Myös syyskuinen aurinko oli yllättävän lämmin ja pitkähihaisessa paidassani hikoillen vaihdoin Linnankatua puolelta toiselle välttääkseni suoraa auringonpaistetta.

Onneksi kadun loppupuolella ei ollut ruuhkaa. Jalka tärähti asfalt-tiin ikävästi joka askeleella ja matka tuntui yllättävän raskaalta ver-rattuna vakiolenkkipolkuuni. Satama-alueelle päästessäni olen hie-man eksyksissä, mutta jalan liikkuessa ehdin onneksi selailla samalla karttaa puhelimella. Terminaalin edessä pinkaisin vielä loppukirin, ja maaliin saapuessani olin hikinen mutta tyytyväinen suoritukseeni.

JuoksuAika: 30 min 48 sek

Vähän ennen neljää kaarsin autolla koulun eteen. Stressitaso oli jo valmiiksi korkealla, kun katselin Hämeenkadulle matelevaa autojo-noa. Odotuksena oli ruuhkainen ja rasittava matka Silja Linen ter-minaalille. Lähdön koittaessa ruuhkatilanne oli kuitenkin siedettävä ja pääsin liikkeelle sujuvasti. Alkumatkasta autoja oli paljon, kuten ruuhka-aikaan kuuluu. Linnankadulla autojonot hälvenivät ja sain ajella kaikessa rauhassa linnan ohi aina terminaalille asti ilman pi-dempiä pysähdyksiä.

Reittivalinta keskustan läpi osoittautui hyväksi, koska sataman suuntaan ei tähän aikaan ollut juuri menijöitä. Autoilu tarjoaakin nopean vaihtoehdon myös ruuhka-aikaan. Sen haasteina on lähinnä eksyminen, oikeanlainen ryhmittyminen ja parkkipaikan löytäminen. Onneksi kaikki meni kuitenkin putkeen. █

AutoAika: 14min 37 sek

36 KYliste. 4/15

Jokainen meistä tietää, kuinka suuri merkitys antamallamme ensi-vaikutelmalla on vaikkapa työhaastattelussa. KYliste perehtyi siihen, millaisin avuin työelämässä nykyään menestytään ja kuinka suuri merkitys on esimerkiksi ulkonäöllä ja sukupuolella.

TEKSTI MIRVA JUNTUNEN KUVAT STOCKSNAP, GRATISOGRAPHY

Kerro kerro kuvastin, ken on työpaikalla kaunehin

4/15 KYliste. 37

Oxfordin sanakirjan mukaan menestys voi-daan määritellä seuraavasti: päämäärän ta-voittaminen suotuisalla lopputuloksella tai vaurauden, kuuluisuuden tai muun aseman

saavuttaminen. Keinot menestyksen ja unelmatyöpai-kan saavuttamiseen ovat monet, mutta etenkin muuta-malla seikalla on tutkitusti erityisen suurta vaikutusta siihen, kuinka menestyt työelämässä.

Asenne ratkaisee

Pelkän hakijalta vaadittavan osaamisen lisäksi pu-hutaan paljon myös asenteen merkityksestä. Tämän väitetään olevan jopa merkittävämpi palkkaamiseen vaikuttava tekijä kuin hakijan koulutus tai aikaisempi työkokemus. Pitkä ansioluettelo ei siis välttämättä riitä, jotta sinut halutaan palkata. Usein henkilöstökonsultti-en kuuleekin sanovan, että työnantajat haluavat palkata niin sanottuja ”hyviä tyyppejä”. Työssä tarvittavat tiedot ja taidot pystytään uudelle työntekijälle opettamaan, mutta huonon asenteen muuttaminen on työnantajalle astetta hankalampi tehtävä. Siihen mennessä, kun asen-ne on saatu muutettua, saattaa kyseinen työntekijä olla matkalla jo kohti seuraavaa työpaikkaansa.

Millaisesta perheestä tulet?

Yksi hieman yllättävä, mutta varsin merkittävä teki-jä työelämässä menestymiseen on perhetausta. Tämä korostuu etenkin voimakkaissa luokkayhteiskunnissa, kuten Yhdysvalloissa. Keskiluokkaisista ja varakkaista perheistä lähtöisin olevilla lapsilla on usein tukenaan vanhempiensa taloudellinen avustus, ja vanhemmat saattavat käyttää suuriakin summia lastensa koulutuk-seen. Näin he varmistavat myös lapsensa pääsyn tasok-kaimpiin oppilaitoksiin ja tätä kautta myös parhaisiin työpaikkoihin. Totuus on myös se, että vaikutusvaltaiset vanhemmat saavat usein omien kontaktiensa kautta hankittua helposti hyviä työpaikkoja myös ei-akatee-misille lapsilleen. Suhteiden ja verkostojen merkitystä työpaikan saamisessa ei pidä Suomessakaan lainkaan väheksyä.

Sukupuolellakin on väliä

Yrityksiä kannustetaan yhä enemmän diversiteetin lisäämiseen työpaikoilla ja sukupuolijakauman tasa-painottamiseen. Tietyillä aloilla sukupuoliroolit ovat

kuitenkin voimissaan ja esimerkiksi hoitoalalla suku-puolijakauma on Suomessa voimakkaasti vinoutunut. Vaikka lain mukaan työntekijän syrjintä sukupuolen, iän, rodun tai uskonnon vuoksi on kiellettyä, ovat ulko-näköön ja sukupuoleen liittyvät asiat edelleen pinnalla työelämästä keskusteltaessa. Naisen euro on edelleen 0,83 euroa miehen euroon verrattuna ja kaikkien suo-malaisen pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista ainoastaan kaksi on naisia. Suomessa tie johtotehtäviin ei aina käy kauppakorkeakoulun kautta, kuten voisi luulla. Suo-messa on perinne, että toimitusjohtajaksi valitaan usein diplomi-insinöörikoulutuksella varustettu mies. Tästä syystä myös naisia tulisi kannustaa kouluttautumaan diplomi-insinööreiksi, jota voidaan pitää varsin mies-valtaisena koulutusalana. Myös niin sanottua lasikat-toilmiötä pidetään yhtenä syynä sille, miksi naiset eivät etene johtotehtäviin.

Yksi keino syrjinnän vähentämiseen rekrytoinnissa on joidenkin yritysten käyttämä anonyymi rekrytointi. Tämän katsotaan parantavan esimerkiksi maahanmuut-tajataustaisten henkilöiden työllistymistä. Käytännössä nimetön rekrytointi toimii siten, että työnantaja ei ha-kuvaiheessa saa tietää henkilöstä mitään sukupuoleen, ikään, nimeen, osoitteeseen, siviilisäätyyn, syntymä-paikkaan, kansalaisuuteen, opiskelupaikkaan ja äidin-kieleen liittyviä tietoja. Tällöin painottuvat siis etenkin koulutukseen ja ammatilliseen osaamiseen perustuvat seikat. Hakija on siis anonyymi siihen asti, kunnes hän saapuu työhaastatteluun. Esimerkiksi Helsingin kau-punki on kokeillut nimetöntä rekrytointia.

Kauneus on katoavaista, mutta se voi tuoda si-nulle työpaikan…

Kauneudelle ja ulkonäölle on ihmiskunnan historiassa annettu aina tiettyjä kriteereitä ja standardeja, ja ne ovat vuosisatojen aikana vaihdelleet huomattavasti. Etenkin naiset saattavat olla valmiita menemään hyvin-kin pitkälle saavuttaakseen nämä kauneudelle asete-tut vaatimukset. Hoikkuuden ja kauneuden ihannoin-ti on miljoonaluokan bisnestä ja se on ajanut ihmisiä kääntymään jopa plastiikkakirurgian puoleen. Uutta työntekijää rekrytoidessa miellyttävää ulkonäköä ei varmastikaan virallisesti pidetä hakijan vaatimukse-na. Epäsuorasti tämä saattaa kuitenkin olla yksi haku-kriteereistä haetusta työtehtävästä riippuen, etenkin asiakaspalvelutyössä. Uusi yleistymässä oleva ilmiö näyttäisi olevan myös se, että pelkkä CV:n valokuva ei

38 KYliste. 4/15

rekrytoijille enää riitä. Esimerkiksi erään vaateketjun työhaastattelussa kaikista hakijoista otettiin valokuvat haastattelun yhteydessä. Tämä herättää kysymyksen, että annetaanko ulkonäölle rekrytointipäätöksiä teh-dessä suurempi painoarvo mitä voisi kuvitella?

…ja se näkyy myös palkassasi

Kauneudella on merkitystä myös palkkatasoon. Yhdys-valtalainen Daniel S. Hamersmesh on tutkinut paljon kauneuden merkitystä työelämässä. Tutkimusten mu-kaan kauniit ja rohkeat ihmiset ansaitsevat kolmesta neljään prosenttia enemmän kuin keskivertokansa, ja he menestyvät ilman suuria ponnisteluja. Hoikat naiset ansaitsevat lihavia enemmän, mutta miesten kohdalla lihavuudella sen sijaan ei ollut vaikutusta palkkatasoon. Ihmisillä, jotka tietävät olevansa hyvännäköisiä on usein myös vahva itseluottamus, mikä puolestaan heijastuu heidän käytökseensä työhaastattelussa ja edesauttaa työpaikan saamisessa. On myös tutkittu sitä, että asi-

akkaat kokevat mielihyvää asioidessaan hyvännäköisen myyjän kanssa, mikä on varmasti yksi syy siihen mik-si työnantajat haluavat palkata juuri tällaisia ihmisiä. Myös hakijan kehonkieli on tärkeää ja siihen kiinnite-tään haastattelussa huomiota.

Valjasta sosiaalinen media hyötykäyttöön

Jatkuvasti korostetaan myös itsensä brändäämisen merkitystä ja näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, ku-ten LinkedIn:ssä. Nämä ovat varsin hyviä keinoja tuoda myös esille juuri sinun omaa persoonaasi. Rekrytoijat hyödyntävät sosiaalista mediaa rekrytoinnissa moni-puolisesti, ja se on myös työnhakijalle loistava kanava mielenkiintoisten työpaikkojen etsimiseen. Kannattaa myös tunnetusti pitää mielessä, että työnantajat saat-tavat oikeasti tutkia millaista sisältöä esimerkiksi Face-book-profiilissasi on. █

4/15 KYliste. 39

TEKSTI LOTTA KALEVA JA OLLI TEHIKARI KUVAT TURUN KY:N ARKISTO

Vuonna 1950 lokakuussa vastikään opintonsa aloitta-neet Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat kokoon-tuivat Lehtisen kahvilassa Turun Yliopistonkadulla. Oli havaittu, että opiskelijoilla on tarve yhteistoiminnalle, erityisesti edunvalvonnalle ja vapaa-ajan aktiviteettei-hin. Yhdessä todettiin, että muiden yliopistojen tavoin myös Turun kauppakorkealla tulisi olla ylioppilaskun-ta ja näin päätettiin perustaa Turun kauppakorkeakou-lun ylioppilaskunta, Turun KY.

Nyt, vuonna 2015 Turun KY:n täyttäessä kunnioi-tettavat 65 vuotta, on yhdistykselle toteutettu mittava historiikkityö, jotta kertomukset, tarinat ja hauskat sattumukset kulkeutuisivat myös tuleville polville. Tu-run kauppatieteilijöiden tarinaan on mahtunut värik-

käitä ja yllättäviäkin hetkiä näiden kuluneiden vuosi-kymmenten aikana. Matka on ollut pitkä, 1950-luvun alkutaipaleesta läpi 70-luvun poliittisen aktivismin aina tämän päivän yhdistykseen, jonka toiminta on laajempaa kuin koskaan. Vuosien saatossa menneet opiskelijapolvet ovat mahdollistaneet kaiken sen, minkä me otamme nykyisin itsestään selvänä osana opiskelijaelämäämme: esimerkiksi Montun, Parkin ja sadat tapahtumat vuosittain. Lista perinnöstä on pitkä. Historiaamme on koottu yksiin kansiin ensimmäisen kerran 50-vuotisjuhlavuonna, kun Välitilinpäätös-ni-minen historiikki julkaistiin. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon.

Viimeinen 15 vuotta on ollut jopa Turun KY:n ai-empaan aktiiviseen historiaan verrattuna erityisen tapahtumarikasta aikaa. Vuoden 2000 jälkeen on Turun KY:n toiminnassa tapahtunut suurimpia muu-toksia sitten ylioppilaskunnan perustamisen ja omi-en tilojen hankkimisen. Vuonna 2006 valmistui uusi Parkki ja pari vuotta aiemmin kauppakorkeakoulun peruskorjauksen myötä Monttu remontoitiin ja toimis-to muutti Patrialle. Suurimpana asiana luonnollisesti on Turun KY:n ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan

2000-luvun Turun KY sivuinaTurun KY:n 65-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on kasattu verkkohis-toriikkia kevättalvesta asti. Urakan lopputulos julkaistaan pian, joten on aika muistella projektin kulkua.

40 KYliste. 4/15

2000-luvun Turun KY sivuinayhdistyminen uudeksi Turun yliopiston ylioppilas-kunnaksi vuonna 2010. Muun muassa näiden syiden vuoksi vuonna 2014 päätettiin, että historiaa olisi aika taas kirjata muistiin nuorempien polvien nähtäväksi ja näin aloitettiin uusi historiikkiprojekti.

Historiikkia ei ole kuitenkaan tällä kertaa toteutet-tu perinteisenä kirjana. Ajan henkeä mukaillen histo-riikkiprojektin oleellisimpana tuotoksena tulee ole-maan internet-sivusto. Näin kaikki Turun KY:n jäsenet ja ystävät voivat tutustua yhdistyksemme historiaan silloin, kun se heille se parhaiten sopii. Historiikkityö-tä on nyt tehty vuoden päivät ja lopputulos alkaa olla viime silauksia vaille valmis. Kohta koittaa jännittävät hetket, kun sivusto päräytetään kaikkien nähtäväksi!

Valmis sivusto tulee tietenkin olemaan upea. Sen luomiseen on kulutettu useita tunteja. Projektin alussa ainoana tehtävänämme oli ohje viimeisen 15 vuoden historian dokumentointi tulevia vuosia varten. Toteu-tustapa ei kuitenkaan ollut rajattu, eikä meidänkään mielessämme kristallinkirkkaana. Käytyämme van-hoilla TuKYn historiasivuilla (raikas tuulahdus html:ää 90-luvulta), heräsi ajatus uuden sivuston tekemisestä. Tarkoituksena on koota Turun KY:n historia yhdelle

sivustolle, joka koostuu helposti lähestyttävästä aika-janasta, laajemmasta tekstiosuudesta sekä kattavista luetteloista luottamustoimista ja palkituista kautta ai-kain.

Historiikkityön toteutusta varten valittiin projekti-henkilöt, allekirjoittaneet. Ideointiin ja muistelointiin kokosimme työryhmän, joka on koostunut Turun KY:n toimijoista viimeisen 15 vuoden ajalta. Suurimman työn dokumentointiin ja kirjoitustyöhön liittyen on hoitanut palkattu projektihenkilömme, historian mais-teri Jussi-Pekka Paija. Ison kiitoksen ja suuret aplodit annamme Jussi-Pekalle sekä työryhmällemme!

Turun KY:llä on kautta historiansa ollut omintakei-nen tapa toteuttaa itseään. Parhaiten sitä voisi ehkä kuvata tokaisemalla, että asialliset hommat hoide-taan, mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat. Toimin-taa on kuvannut ammattimaisuus niin opiskelijoiden edunvalvonnallisissa asioissa kuin tapahtumien jär-jestämisessäkin. Aina on kuitenkin pidetty hauskaa ja muistettu nauttia siitä mitä tehdään. Näkykööt se seu-raavassakin historiatyössä. Tätä toivomme meille niin rakkaalle Turun KY:lle jatkossakin. █

4/15 KYliste. 41

Elokuussa 2012 saksalainen Clemens Schams saapui Turkuun aloit-taakseen vaihto-opiskelun Turun kauppakorkeakoulussa. Kolme vuot-ta myöhemmin Stefan Hirschmann suorittaa omaa opiskelijavaih-toaan Clemensin suosittelun innoittamana. Haastattelimme Clemensiä ja Stefania opiskelusta Turun kauppakorkeakoulussa kuullaksemme vaihto-opiskelijan näkökulman edunvalvontaan liittyvistä aiheista.

Haastateltujen taustatiedotKotiyliopisto: Friedrich-Alexander Universität Erlangen-Nürnberg, SaksaPääaine: Rahoituksen, tilintarkastuksen, controlling- ja verotuksen maisteriohjelma

Mitä mieltä olet kurssivalikoimasta Turun kauppakorkeakoulussa?

Clemens: Kandikursseissa valikoima on hyvä. Aina-kin kolme vuotta sitten rahoituksen kursseja oli I- ja II-periodeissa tarjolla hyvin vähän. Hyviä kursseja varmasti löytyisi, mutta monet niistä järjestetään vain suomeksi.Stefan: Olen kuullut, että kansainvälisen liiketoimin-nan kursseja on tarjolla paljon, mutta jos haluaa eri-koistuneempia kursseja, kuten rahoituksen kursseja, valikoima on pieni. Varsinkin maisteritason kursseja on vaikea löytää.

Mitä mieltä olet kurssien vaativuudesta?

Clemens: Verrattuna kotiyliopistoon, täällä kurssit oli helpompi päästä läpi ja niistä sai helpommin hy-

Kauppakorkeakoulu vaihtarin silminTEKSTI JA KUVAT VIRPI VÄKEVÄINEN

▲ Clemens Schams42 KYliste. 4/15

vän arvosanan. Kandikurssit olivat melko helppoja, yhdellä kurssilla kaikki saivat arvosanaksi vitosen. Stefan: Olen maisterivaiheessa loppusuoralla, ja täällä osa kursseistani on kanditason kursseja, joten luonnollisesti vaikeustaso on aika alhainen.

Mitä mieltä olet opetuksesta?

Clemens: Pidän varsinkin siitä, että täällä tehdään paljon enemmän ryhmätöitä, esitelmiä ja kurssitöitä kurssin aikana. Ryhmäkeskustelujen kautta on mah-dollisuus saada uutta näkökulmaa aiheeseen. Kotiyli-opistossa opetustapa on luentomaisempi.Stefan: Yhdellä kurssilla saamme artikkeleita luet-tavaksi seuraavalle luennolle, ja jos olemme valmis-tautuneet hyvin, saamme aktiivisesta keskusteluun osallistumisesta lisäpisteitä tenttiin. On hyvä, että kurssin asiat kertautuvat niin moneen kertaan artik-keleiden valmistelun, keskustelun ja tenttiin lukemi-sen kautta.

Mitä mieltä olet tenteistä?

Clemens: Kaikkiaan täällä tentteihin valmistautumi-seen kuluu vähemmän aikaa kuin Saksassa. Tenteissä ei myöskään ole aikapainetta, koska niiden tekemi-seen on varattu niin pitkä aika. Joskus aikapaine voisi olla ihan hyvä asia.Stefan: On mahtavaa, että tenttiaikataulu julkaistaan jo lukuvuoden alussa. Näin vaihtarit voivat suunni-tella matkustamisen ja kotiinpaluunsa hyvissä ajoin.Molemmat: Kurssikirjoja pitäisi olla saatavilla enemmän.

Mitä mieltä olet tutorjärjestelmästä?

Stefan: Tutorjärjestelmä on loistava. Oma tutorini tuli minua vastaan lentokentälle. Ennen saapumista hän antoi hyödyllisiä vinkkejä esimerkiksi opiskeli-jakortin tilaamisesta ajoissa. Oli hyvä, että oli joku, jolta voi kysyä kaikkea mieleen tulevaa jo ennen Tur-kuun saapumista. Tutorryhmän kautta tapaa myös helposti muita ihmisiä.Clemens: Tutor saa vaihtarin tuntemaan olonsa ter-vetulleeksi. Mielestäni tutorointi on todella hyvin

Selitä käsite: Mikä on…?

Turun kauppakorkeakoulun sisään-käynti. Tai kauppiksen salainen peliluo-la...?

Committee for International Affairs. Turun KY:n alayhdistys, joka haluaa in-tegroida kansainväliset ja suomalaiset opiskelijat TuKYn toiminnassa.

Paikka, jonne menet opiskelemaan, mutta päädyt juomaan kahvia ja suun-nittelemaan etkoja.

Traditional big intoxication cruise.

Vaalilista Turun KY:n hallituksiin.

Joku Turun Yliopiston järjestö.

Turun kauppakorkeakoulun johtaja. Ei ainakaan kukaan kv-palveluista, koska siellä olevan henkilön nimi on Enni.

Se on Montussa. Sieltä saa olutta nel-jästä alkaen kerran viikossa.

Saksan kielen ainejärjestö, joka järjes-tää bileitä, esimerkiksi tälläkin viikolla. Minut on kutsuttu.

Minulla niiden haalarimerkki ja pullo-navaaja.

KY-Kasino

CIA TuKY

Merca

PeIsKä

KYliste

TYY

Laura Vähäsaari

After Work

KY-Hansa

Sefe

4/15 KYliste. 43

järjestetty, ja se on yksi suurimmista bonuksista vaihdon suorittamisessa täällä. Olen kuullut, että normaalisti pai-kallisten tapaaminen olisi vaikeaa, mutta juuri tutorien ansiosta meillä ei ole ollut tällaisia ongelmia.

Miten tuttuja Turun KY ja sen alayhdistykset ovat sinulle? Oletko osallistunut niiden toimintaan tai tapahtumiin?

Stefan: Eivät kovin tuttuja ainakaan vielä. Olen ollut Par-killa kolme kertaa, mutta en tiedä paljoakaan TuKY:sta ja alayhdistyksistä.Clemens: CIA TuKY:n vaihtari-infon kautta saimme tietoa TuKYn toiminnasta ja siitä miten kansainvälisiä opiske-lijoita ja suomalaisia opiskelijoita halutaan samoihin ta-pahtumiin enemmän.

Mitä mieltä olet TuKYn tapahtumien määrästä ja laadusta?

Stefan: Parkin tapahtumat ovat tosi kivoja. Ympäristö on kotoisa ja siellä on helppo tavata ihmisiä. Tapahtumista saa myös haalarimerkkejä!Clemens: Ne ovat todella hyviä! Kotiyliopistossamme meillä on kaksi opiskelijoiden järjestämää tapahtumaa lukukaudessa. Täällä taas ei ole epätavallista, että tapah-tumia on kaksi viikossa.

Mitä mieltä olet Turun kauppakorkeakoulusta opiskeluympäristönä?

Stefan: Se on aika kiva, mutta ryhmätyötiloja on vaikea

löytää. Tällä ryhmätöiden määrällä tiloja voisi olla enem-män. Tulostus- ja tietokoneiden käyttömahdollisuudet ovat puolestaan todella hyvät.Clemens: 300 ilmaista tulostusta on tosi hyvä.

Mitä mieltä olet Montun ruuasta?

Clemens: Opiskelijahinnalla saa paljon syötävää. On hyvä, että samaan hintaan saa ottaa salaattia, leipää ja ruuan. Ruoka itsessään ei ole mitenkään erityistä.Stefan: Ainakin se on halpaa. Valikoima voisi olla moni-puolisempi. █

Mielestäni tutorointi on todella hyvin järjestetty ja se on yksi suurimmista bonuksista vaihdon suorittamisessa täällä."

"

▲ Stefan Hirschmann

44 KYliste. 4/15

Edunvalvonta-asiaa

1. Opiskeluun liittyvien byrokraattisten epäkohtien korjaamista.

2. Kandiesitystä.

3. Kaverin kommentti: En keksi mitään niin kamalaa ruokaa!

1. Edunvalvonta on mielestäni joko yksilön tai rajatun ihmis- tai organisaatioryhmän intressien edistämistä organisoidusti ja johdonmukaisesti.

2. Speksitiimin pikkujouluja (sekä tietenkin kandin kansitusta ja palautusta).

3. Maksalaatikko. Ajatuksena ällöttävä, mutta kun sitä syö niin ihan jees.

K Ä Y T Ä V Ä G A L L U P

1. MITÄ EDUNVALVONTA MIELESTÄSI TARKOITTAA? 2. MITÄ SYKSYN TAPAHTUMAA ODOTAT ENITEN? 3. JOS OLISIT RUOKA, MIKÄ RUOKA OLISIT?

1. Opiskelijoilla on oikeuksia ja velvollisuuksia ja niistä huolehditaan.

2. Vuosijuhlia.3. Chili con carne. Koska Meksiko.

LAURI JUONELA4. VSK., LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

ERNO KORPELA4. VSK., TOIMITUSKETJUJEN JOHTAMINEN

KRISTINA RAIKO2. VSK., KV. LIIKETOIMINTA

4/15 KYliste. 45

Juhani Hacklin

TEKSTI JA KUVA JUHANI HACKLIN

A L U M N I N S I L M I N

Tällä kertaa KYlisteen Alumnin silmin -sarja turvautuu astetta proosallisempiin keinoihin, kun Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 1975 maisteriksi valmistunut Juhani Hacklin muistelee

opiskeluaikojaan.

Aloitin opiskeluni silloin vielä yksityisessä Turun kaup-pakorkeakoulussa syksyllä 1968, Yhdysvalloissa vietetyn vaihto-oppilasvuoden jälkeen. Tuolloin sisäänpääsyssä noudatettiin vielä tiukkaa kiintiölinjaa, hyväksytyistä 200 opiskeljasta 10 % oli naisia ja pieni prosentti pitkän lin-jan ei-ylioppilaita, merkonomeja. Opinnot aloitti noin 130 henkeä. Tyttöjen hyväksymispistemäärät olivat selkeäs-ti korkeampi kuin pääosalla pojista, eli se sen ajan tasa-arvosta. Sain tutkintoon vaaadittavat opinnot suoritetuksi säädetyssä kolmessa vuodessa, mutta vuonna 1969 aloi-tettu valtion takaama opintolainajärjestelmä mahdollisti takaisinmaksun lykkäämisen "jatkamalla" maisterin tut-kintoon. Paperit otin ulos vasta vuonna 1975. Noina vuo-sina laukannut vuotuinen 15 prosentin inflaatio teki opin-tolainan takaisinmaksusta helpon.

Lähdin heti mukaan ylioppilaskunnan toimintaan, olin ollut lukiossa teinikunnan puheenjohtaja, ja pääsin koke-maan toiminnan totaalisen politisoitumisen. Vielä syksyllä 1968 ylioppilaskunnan hallitus valittiin kuntakokoukses-sa, mutta sen jälkeen siirryttin edustajistoon. Ne vaalit toivat mukanaan politiikan. Olin vuoden 1969 AIESEC-toi-mikunnan puheenjohtaja, seuraavan vuoden hallituksen ulkoministeri ja vuoden 1971 hallituksen puheenjohtaja. Toiminta tuolloin oli umpipoliittista eikä sanoja säästelty. Sen ajan äärivasemmistolaisilta kurssikavereiltani sain lempinimen Hitler Hacklin. Ilmeisesti omatkaan mielipi-teeni eivät aina olleet täysin neutraaleja.

Pääaineeni oli markkinointi, sillä tavoitteenani oli työ-ura viennin parissa. Työurani aloitin vientipäällikkönä vuoden 1972 alusta puheenjohtajakauteni päätyttyä ja sitä kesti vuoden 2012 kesään, eli runsaat 40 vuotta. Tuo-na aikana, josta suurimman osan olin suomalaisen pape-

riteollisuuden myyntitehtävissä, asuin perheeni kanssa noin 20 vuotta ulkomailla, Englannissa, USA:ssa, Hollan-nissa, Tsekissä ja eläkkeelle jäin Unkarista, Itä-Euroopan myyntikonttorin toimitusjohtajan tehtävästä.

Muistot, jotka aika luonnollisesti on kullannut, ovat opiskeluajalta, umpipolitisoitumista lukuunottamatta, pelkästään myönteiset. Vuosikurssi ja oikeastaan koko koulu oli miellyttävä pienyhteisö, jossa kaikki, niin opiske-lijat kuin opettajat tunsivat toisensa. Yhteistoiminta sujui erinomaisesti eikä korkeakoulu puuttunut ylioppilaskun-nan toimintaan. Meitä valvomassa oli kuraattori, johon aina saattoi luottaa. Ylioppilaskunnan oma taloudellinen toiminta alkoi toden teolla vuonna 1971, jolloin palkka-simme toimistosihteerin ja kirjakaupan hoitajan. Pääosa tuloista tuli Montussa järjestetyistä tansseista, joiden olu-en myynti oli kirkkaasti laitonta. Koska hyvinvointiyhteis-kunta oli vasta rakenteilla, veroja ei myynnistä maksettu. Voitto voitiin käyttää suoraan opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen. Ylioppilaskunnan silloinen isäntä tilasi olu-et omissa nimissään myyntiin. Kaveri oli Turun janoisin mies, viikossa kulutti parhaimmillaan satakin koria.

Mitä opiskeluaika sitten opetti? Varsinainen koulutus-han oli hyvin koulumaista. Se opetti lukemaan oikealla tavalla ja tiivistämään opitun nopeasti. Ryhmätyöskente-ly ja ylioppilaskuntatoiminta opettivat verkostoitumisen tärkeyden. Yksi ihminen ei paljoa saa aikaan, mutta ver-kostojen ja ryhmien kautta tulosta syntyy. Globalisaation osuus kaikessa toiminnassa kasvaa edelleen. Kehotan kaikkia kansainvälistymiseen. Vuoteni maailmalla pudot-tivat minut monesti kotimaisista hyväveli-verkostoista ja impivaaralaiseen ajatusmaailmaan tuli törmättyä. Tämän muuttamisessa teillä riittää haasteita. █

46 KYliste. 4/15

NimiIkä

ValmistunutPääaine

Sivuaineet

Juhani Hacklin661975MarkkinointiKansantaloustiede, Talousmaantiede

Kuka?

A L U M N I N S I L M I N

4/15 KYliste. 47

Suomalaisen mobiilipeliyhtiö Supercellin menestys-tarina on ainutlaatuinen. Viimeistään vuonna 2013 Supercell nousi kaikkien tuntemaksi sen omistajien myydessä puolet osakkeistaan Softbankille histori-allisella 2,5 miljardin euron valuaatiolla. Kolmessa vuodessa Supercell nousi tyhjästä maailman kor-keimmalle arvostetuksi mobiilisovelluskehittäjäksi. Nykyään Supercellin käänteitä seurataankin medi-assa lähes samalla innolla kuin Nokian menestystä huippuvuosina.

Mikä tekee juuri Supercellistä poikkeuksellisen? Yksi vihje voi löytyä Supercellin ostaneen SoftBan-kin –konsernin toimitusjohtajan ja perustajan Ma-sayoshi Sonin kommenteista, joissa hän toteaa, että vaikka Supercellin menestys on vaikuttavaa, niin vielä inspiroivampaa on Supercellin kulttuuri sekä intohimo jolla asioita tehdään. Yhä Japanin toiseksi rikkain mies Masayoshi menetti IT–kuplan puhkea-misen aikoihin kymmeniä miljardeja omaisuuttaan. Raha tulee ja menee, kulttuurin arvo on pysyvää.

Organisaatiokulttuuri ei ole vain kirjoitettuja arvoja ja normeja, eikä sitä voi rakentaa keinote-koisesti tavoiteohjelmilla tai strategioilla. Airbnb:n perustaja ja toimitusjohtaja Brian Chesky on kir-joittnut, että mitä vahvempi kulttuuri on yrityk-sessä, sitä vähemmän tarvitaan tiukasti säädeltyjä prosesseja. Kun kulttuuri on oikeanlainen, voi odot-taa kaikkien tekevän oikeita asioita. Näin ei tarvita erikseen suurta määrää erilaisia sääntöjä ja ohjeita.

Kärjistynyt taloustilanteemme on asettanut yhä enemmän vaatimuksia yliopistoille. Opiskelijoiden

halutaan valmistuvan ja siirtyvän työelämään mah-dollisimman nopeasti. Opintojen suorittamisen li-säksi opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tulisi olla innovatiivisia ja valmiita luomaan uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Omaa kutsumusta tulisi to-teuttaa, mutta taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Menestyneiden suuryritysten toimivaksi osoit-tautunut tapa kehittää organisaatiokulttuuria voisi parantaa tuloksia myös yliopistossa. Opiskeluym-päristön ilmapiiri vaikuttaa suoraan opiskelijoiden hyvinvointiin ja sitä kautta oppimistuloksiin. Luova kulttuuri on hyvinvoinnin kulttuuria ja yliopistoissa pitäisikin rohkaista oppimaan myös epäonnistumi-sen kautta. Parhaita tuloksia ei saavuteta lisäämällä sääntöjä, aikarajoja ja vaatimuksia, vaan mahdollis-tamalla jokaiselle opiskelijalle oman kiinnostuksen kohteen löytäminen. Se saattaa vaatia muutaman harhapolun tai kesken jätetyn kurssin, mutta sen hyödyt voittavat haitat moninkertaisesti.

Maria ElfvengrenPorin Kylterit ry

Kulttuurilla luodaan menestystä

K O L U M N I

48 KYliste. 4/15

Edunvalvonta saattaa tuntua monelle opiskelijalle kaukaiselta ja tavoittamattomalta asialta, joka ei ai-heuta tunteita suuntaan eikä toiseen. Sana edunval-vonta toi minullekin omana pupusyksynäni mieleen lähinnä muistisairaiden ihmisten asioista huolehti-vat ihmiset, joiden tehtävänä on hoitaa raha-asioita. Opintojeni edetessä käsitykseni edunvalvonnasta on kuitenkin laajentunut.

Itselleni tämä edunvalvontamysteeri on aukais-sut porttejaan Edunvalvontajaoston hallitushommi-en kautta, mutta ilman EVAa tuskin tietäisin mitään koko käsitteestä. En esimerkiksi tietäisi, että opiske-lijaedustajat käyvät laitoksilla moikkailemassa hen-kilökuntaa säännöllisesti, saati, että koulullamme kokoontuu valmistelevia työryhmiä, joissa on aina mukana opiskelijaedustajia tuomassa meidän näkö-kulmaamme tapaamisiin. Ilman EVAa tuskin olisin uskaltanut lähteä ehdolle edarivaaleihin, joissa vali-taan opiskelijat TYYn edustajistoon.

Näkemykseni mukaan kuilu edunvalvonnan ja opiskelijoiden välillä johtuu pääasiassa kahdesta asiasta. Ei tiedetä, kuinka toimintaan voi lähteä mu-kaan, eikä tiedetä, mitä edunvalvonta-asioiden pa-rissa hääräilevät tyypit käytännössä puuhaavat. Vai-kuttamiseen on kuitenkin olemassa lukemattomia kanavia: esimerkiksi äänestäminen edarivaaleissa ja hallitusten vaihdoissa sekä kurssipalautteen an-taminen ovat osa edunvalvontaa. Käytännössä siis antaessasi kurssipalautetta valvot etujasi. Tällai-nen ruohonjuuritasolla vaikuttaminen on juuri sitä, mitä tarvitaan, jotta saamme koulustamme parhaan

mahdollisen paikan opiskella. Mikäli edunvalvonta-asiat kiinnostavat laajemmin, on ongelmana ainoas-taan valinnan vaikeus - lähteäkö EVAan, ainejärjes-tökopoksi vai kenties TYYn tasolle asti?

Vaikutuskanavia on monia, mutta usealle näihin mukaan lähteminen saattaa tuntua hypyltä tun-temattomaan. Mitä EVA käytännössä tekee? Mitä työryhmissä tapahtuu? Edunvalvontatoiminnasta kertominen ja vaikutusmahdollisuuksista tiedot-taminen ilman turhaa jargonia pienentäisi kuilua opiskelijoiden ja edunvalvonnan välillä. Tämän kui-lun pienentämiseen tarvitaan paitsi aikaa ja avoi-muutta, myös ennen kaikkea ihmisiä rakentamaan siltoja edunvalvonnan ja opiskelijoiden välille.

Edunvalvonta ei ole vain toimistolla tai laitok-silla pyörivien opiskelijoiden juttu. Se on asia, joka koskettaa meitä kaikkia ja joihin me kaikki voimme jollain tapaa myös vaikuttaa. Vaihtoehtoja tähän on lukemattomia. Valitse omasi.

Henna KainulainenTurun KY:n edunvalvontajaosto

Siltojen rakentamista

K O L U M N I

4/15 KYliste. 49

ME

EM

IT.

50 KYliste. 4/15

Molemminpuolista oppimista. Kaup-pakorkeakoulun opiskelijat ovat Turun Seudun Ekonomeille tärkeä kohderyh-mä, jonka vuoksi yhdistys on nimennyt oman opiskelija- ja nuorekonomivastaa-van. Tommi-Juhani Jokinen osallistuu muiden johtokuntalaisten kanssa mo-niin opiskelijarientoihin kuten Kaup-Suun, KYlumpialaisiin, Patu-sitseihin, TuKYn vuosijuhliin, 4. vuosikurssin ris-teilylle ja valmistuneiden juhlatilaisuu-teen. Lisäksi TuKYn puheenjohtaja sekä ”Kylli” osallistuvat johtokunnan koko-uksiin. Näin varmistetaan tiedonkulku opiskelijoiden ja ekonomien kesken ja yhdistys pysyy kiinni opiskelijoiden ajatusmaailmassa.

Verkostoidu ekonomien kanssa. Käytännössä paikallisyhdistyksen toi-minnassa on paljon samaa mitä TuKYn jaostot sekä TYYn toimijaryhmät tarjoa-vat opiskeluaikana. Pääset verkostoitu-maan, virkistäytymään ja kehittymään erilaisten yritystilaisuuksien, mielen-kiintoisten tapahtumien ja koulutusten parissa. Viime vuonna yhdistys järjesti peräti 63 tapahtumaa. Näistä osaan avattiin pääsy kauppakorkeakoulun opiskelijoille, kuten esimerkiksi valta-

Verkostoidu ekonomien kanssaTurun Seudun Ekonomit ry. toimii KTM-tutkinnon suorittaneiden alueellisena

yhdyssiteenä. Suomen Ekonomien hoitaessa edunvalvontaa, paikallisyhdis-

tykset keskittyvät jäseniensä ammatilliseen kehittämiseen, virkistäytymiseen

ja verkostoitumiseen.

kunnalliseen Ekonomigolf-kilpailuun.Ottamalla osaa tapahtumiimme kuu-

let, mitä työelämään kuuluu ja pääset tapaamaan alueella vaikuttavia ekono-meja. Hyvällä tuurilla voit verkostoitu-malla hankkia itsellesi mieluisan kesä-työn tai harjoittelupaikan.

Tuttuun porukkaan on helppo tulla. Avaamalla opiskelijoille pääsyn osaan tapahtumista ja haluamme ma-daltaa kynnystä liittyä joukkoomme heti valmistumisen jälkeen. Liittyminen on paljon helpompaa, jos toiminta ja henkilöt ovat jo ennestään tuttuja.

Turun Kauppakorkeakoulun kas-vatti. Olen toiminut pian kaksi vuotta Turun Seudun Ekonomien puheenjoh-tajana. Valmistuin Turun Kauppakor-keakoulusta vuonna 2006 aikuisopis-kelijana pääaineenani johtaminen ja organisointi.

Aikuisiällä opiskelu kauppakor-keakoulussa oli antoisaa aikaa. Nautin nuorten kanssa olemisesta ja hyvästä vuorovaikutuksesta. Yhteistyö ja opis-kelijoiden kanssa yhdessä tekeminen jatkuvat nykyisessä tehtävässäni pu-heenjohtajana yhteisten tilaisuuksien ja tapahtumien kautta. Seisoin juuri

elokuun lopussa KaupSun rastilla jaka-massa virvokkeita onnistuneen urhei-lusuorituksen jälkeen.

Toivotan kaikki vastavalmistuneet ekonomit lämpimästi tervetulleeksi Tu-run Seudun Ekonomien 2300 jäsenen joukkoon vahvistamaan paikallista eko-nomihenkeä.

Nähdään yhteisissä tilaisuuksissa ja opiskelijatapahtumissa!

T A K A S I V U N K O L U M N I

Heidi MäkinenTurun Seudun Ekonomit ryPuheenjohtaja

4/15 KYliste. 51

Talo täynnä mahdollisuuksia

PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainvälisesti toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 840 asiantuntijaa 18 paikkakunnalla. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelyt, veroneuvonta, lakipalvelut sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tavoitteenamme on olla asiakkaillemme kestävän kasvun kumppani ja auttaa heitä rakentamaan liiketoimintaansa kestävin perustein.

Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia, innostunutta työskentelyilmapiiriämme ylläpitäviä ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta. Työ meillä on monipuolista ja haasteita on tarjolla niitä haluaville. Tarjoamme hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut.

Seuraa meitä: PwC Suomi

Meitä on moneksi – onneksi on uravaihto-ehtojakin! Jos olet kiinnostunut työstä asiantuntijana, katso tietoa tarjoamistamme harjoittelumahdollisuuksista osoitteesta www.pwc.fi /kisalli

“Urani PwC:llä on ollut vauhdikas alusta lähtien – ensimmäisenä päivänä sain läppärin käteen ja minut ohjattiin suoraan projektitiimin palaveriin. Tämän jälkeenkin töitä ja haasteita on riittänyt ja uutta on päässyt oppimaan päivittäin.”

– Anni Häsä, Consultant, KTM, laskentatoimi

KYliste 4_2015_275x210.indd 1 23.9.2015 12:29:53