laita se käytäntöön! kriittinen yhteiskuntateoreettinen viitekehys koulutuksen kehittämisen...

+

Kriittinen yhteiskuntateoreettinen viitekehys koulutuksen kehittämisen työkaluna

Mari Simola

Tutkija, Helsingin yliopisto, Koulutuksen uuden politiikan, hallinnan ja vuorovaikutuksen tutkimusryhmä KUPOLI

Konsultti, Bramia Education Oy 28.11.2014

Agenda

n  Miksi kehittävää koulutustutkimusta ja tutkimusperustaista kehittämistä tarvitaan?

n  Teoria ja tutkimusmenetelmät työvälineinä

n  Hankkeen toteuttaminen ja suunnittelu

n  Tutkijakehittäjäksi?

Miksi tutkimusta, jolla on selkeä kehittämistavoite?

n Omat kiinnostukset ja realiteetit n  Käytännöllisen relevanssin ja akateemisesti korkean laadun

yhdistäminen n  Analyyttinen ja intuitiivinen kehittäjäluonne, tarve parantaa

asioita n  Akateemisen maailman rytmi ja taloudelliset realiteetit

epämukavia

n Yhteiskunnallinen tarve n  Yhteiskunnallisesti painottunut koulutustutkimus tarjoaa

vastauksia nykykoulun ja koulutuksen ongelmiin n  Evidence-based policy making n  Tietoa on, sovelluksia ei, tai kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tai

ongelmat käsitteellistetään ”kummallisesti”

Tulevaisuuden koulutus Konkreettisia kysymyksiä

n  Miten luoda koulutusjärjestelmä, jonka perustana ei ole putki, jonka läpi ihminen etenee, tasoittain, ikävuosina 6-20/25, vaan systeemi, joka huomioi erilaiset valinnat, työssäkäynnin, perheytymisen, huomioi sen, että siihen tullaan sisään eri vaiheissa (maahanmuutto) erilaisin taustoin? Kuinka tämä järjestelmä paloineen jäsentyy, organisoituu ja rahoitetaan? (Koulutusjärjestelmä)

n  Millainen on taloudellisesti resursseja järkevästi käyttävän, ajantasaista ja relevanttia osaamista tuottavan ja koko yhteisön hyvinvointia ylläpitävän oppilaitoksen organisoinnin muoto? (Resursointi ja organisoinnin muodot)

n  Jos yhteiskunnan muutosvauhti on yhtä nopea kuin nyt, konkreettisten ammattien ja tietovaatimusten ennakoinnista tulee mahdotonta. Millaista osaamista, taitoja ja tietoja koulutuksen tulisi tuottaa, jotta järjestelmässä luovinen ja uuden luominen olisi yksilölle mahdollista? Nyt? 20 vuoden kuluttua? 40 vuoden kuluttua? (Osaaminen)

15.8.2014 Bramia Education Oy (c)

4


n  Jos koulu on yhteiskunnan kuva, ja yhteisöt ovat samalla sekä vahvasti moninaistuvia (monikulttuurisuus jne.) ja valintojen mukaan eriytyviä (esim. kouluvalinnat, sosioekonomisen taustan vaikutus koulu- ja asuinpaikan valintaan), kuinka luoda oppilaitos ja koulutus, jossa monenlaista erilaisuutta suvaitaan ja monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin osataan tarttua rakentavalla tavalla? (Eriytyvyys ja moniarvoisuus)

n  Millaista opettajuutta tulevaisuuden koulussa tarvitaan? Mitä opettajankoulutuksessa tulisi huomioida, mitä muuttaa/säilyttää? Millaisia muutospaineita opettajan työhön koulussa kohdistuu, miten nämä paineet muuttavat opettajan työtä? Millaista tukea (materiaalista ja henkistä) opettajat kaipaavat? (Opettajuus)

n  Miten oppimisympäristöt muuttuvat, jos ne ymmärretään luokkahuonetta laajemmin? Miten digitalisoituminen on vaikuttanut luokkahuonearkeen? Pitäisikö kirjat korvata tableteilla? Millaisia kohtaamisen tiloja oppilaitoksen arkeen tarvitaan? Miten tilojen tulisi muuntautua tarpeen mukaan? Mitä homekouluille voidaan tehdä? (Oppimisympäristö ja tilat)

8.8.2014 Bramia Education Oy

5


n  Millainen olisi oppilaitos, joka olisi osa paikallista yhteisöä ja aidosti avoin, yhteiskunnassa elävä toimija? Kuinka lisätä yhteistyötä vanhempien ja koulun sekä koulun ja muiden toimijoiden (esim. yritykset, kolmas sektori jne.) välillä? (Koulu paikallisyhteisönä)

n  Sosiaalinen media ja sen käyttö /siinä eläminen, on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri ikäisten ihmisten elämismaailma on perusteeltaan hyvin erilainen. Kuinka hallinnossa ja suunnittelussa voitaisiin tuoda nykyistä paremmin eri-ikäisten ja eri taustasta tulevien – koulutuksen kohdalla erityisesti nuorten ikäluokkien – ääni esille? (Moniääninen päätöksenteko)

n  Kuinka päätöksenteosta ja hallinnosta tehdään ilmiö- ja tarvelähtöisempää? Miten suomalaista hallintokulttuuria voisi muuttaa siten, että raja-aitoja virastojen ja ministeriöiden välillä voisi purkaa? Entä kuinka eri alojen ammattilaisten yhteistyötä voisi tukea oppilaitoksen arjessa? Miten moniammatillisuus vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen koulutusjärjestelmän eri tasoilla? (Monialaisuus ja hallinto)

8.8.2014 Bramia Education Oy

6

Teoria ja tutkimusmenetelmät työkaluna

Tutkimuksen tekemisen ja kriittisen ajattelun sitominen (kaupalliseen) kehittämistoimintaan n  Ennakkoluuloja ja oletuksia

n  Kaupallisuus tarkoittaa datan vääristelyä

n  Tilaustutkimus tarkoittaa tutkimuksen tuottamista tulokset jo selvillä

n  Rahan ansaitseminen on likaista, väärin

n  Kriittinen ajattelu ja tutkimuksen tuottavuus ovat ristiriitaisia tavoitteita

Kehittämisen keinoja ja toimintamalleja

n  Hyvinvoiva koulu, parantava pedagogiikka n  Koulujen tilasuunnittelu n  Organisaatioanalyysit n  Opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelu koulun omista

tarpeista käsin ja räätälöiden n  Pedagoginen koulutus n  Kehollisten menetelmien hyödyntäminen

n  Kuunteleva kehittäminen n  Koulu organisaation kehittämisen kohteena, koulutuspoliittinen

päätöksenteko n  Think tankit, keskusteluareenat n  Kehittävät tutkimushankkeet ja toimintaympäristön analyysit

Kuvailevan ja kehittävän orientaation eroja ja yhtäläisyyksiä

n  Tavoite

n  Tuotos

n  Kohdeyleisö

n  Tarve

n  Aikajänne

n  Teorian käyttö

n  Menetelmien käyttö

n  Lähdeviitteet ja muu kirjallisuus

n  Käytetty kieli

Teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuksen hyödyntäminen

n  Teorian rooli tutkimustyön tekemisen näkökulmasta n  Näkökulma sisäistyy (asiantuntijan hiljainen tieto)

n  Toimintaympäristön kartoitus nopeasti

n  Ratkaistavan ongelman näkökulmasta n  Teoreettinen näkökulma (esim. hallinnan teoria) avaa ilmiötä

uudella tavalla

n  Osoittaa ”toisin tekemisen” /kehittämisen paikkoja ja mahdollisuuksia

OPPIMISTEOREETTINEN VIITEKEHYS

SOSIOLOGINEN VIITEKEHYS

Feministinen pedagogiikka

Tutkiva oppiminen

Systeemiteoreettinen kehittäminen

Konstruktivistinen oppimisnäkemys

Sosiaalinen konstruktionismi

Hallinnan analytiikka

Feministinen teoretisointi tiedosta ja tietämisestä

Dekonstruktiivinen luenta

Emootiot ja affektit sosiaalisena ja materiaalisena

Käsitykset ja käytännöt ajassa ja paikassa rakentavina ja rakentuvina

Rakentava ja kriittinen ote

Osallistumisen kautta ymmärrys erilaisuudesta

SOSIOLOGINEN VIITEKEHYS

OPPIMISTEOREETTINEN VIITEKEHYS

Teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuksen hyödyntäminen n  Ihmisten sosiaalinen käyttäytyminen

n  Käsitykset, uskomukset, arvostukset ovat sosiaalisesti tuotettuina ja sidoksia aikaansa ja paikkaansa

n  Emootiot: n  Emootiot ovat fyysisiä ja sosiaalisia voimia, jotka jäsentävät ihmisten välisiä suhteita n  Emootioiden tulkintakehys on sosiaalisesti rakentunut n  Affektiivinen omaksuminen selittää sosialisaation ”näkymätöntä” n  Emotionaalinen, affektiivinen (symboleihin ja vuorovaikutussuhteisiin kohdistuva) työ

n  Verkostomainen, systeeminen ote n  Jännitteet, ristiriidat ja konfliktit ovat tulosta historiallisesti rakentuneista tavoista toimia,

uskomuksista ja ajattelutavoista, jotka ovat ihmisillä erilaisia

n  Koulutus ja kasvatus ilmiönä n  Koulutus, kasvatus, opetus, oppiminen ja poliittinen päätöksenteko osana yhteiskunnallista

todellisuutta n  Koulu organisaationa n  Pedagoginen vuorovaikutus ja sen käytännöt

Recommendations for Higher education development (Irritable emotions, Simola 2012)

There are no easy or universal answers

n  Universities, faculties, departments, even research groups, differ from each other, and the logic and organization of the academic work needs to be taken into account if the long-lasting and embedded changes are to be reached. One way for ensuring this is to engage academics, also by using financial bonuses, in leading and planning targets and means for the projects. We need projects which are able to engage and give voice to people who are actually responsible for making change happen – teachers, researchers, students, administrators.

Organizing forums for discussion, sharing and collaborative innovating.

n  There is a serious need for listening and finding a collaborative way of implementing the reforms locally. This is especially the case with the relevance of higher education – on employability of the graduates. To facilitate the discussion between different stakeholders and to be able to understand different perspectives better, think tanks and living labs can be used.

Development projects need to combine the strategic and operative orientations and to be based on real needs and realism.

n  Projects need to be relevant for both the organization and the different people involved in them. We need approaches which are able to handle and analyze constructively, but critically ones which do so within the boundaries of the current situation, practices and conflicts. Institutional level development which is based on the real needs and realistic analysis of the current situation is a necessity.

Tutkimuksen tekemisen taidot

n  Tiedon kerääminen

n  Tiedon jäsentäminen

n  Tiedon kriittinen arviointi ja lähdekritiikki

n  Tiedon tuottamisen erilaiset muodot (akateeminen, tiedekirjallisuus, media, jne.)

n  Tiedon soveltaminen

n  ASIANTUNTIJATYÖN PERUSPALIKOITA

Tutkimukseen perustuvan kehittämishankkeen

suunnittelu ja toteuttaminen

Tutkimukseen perustuvan kehittämishankkeen suunnittelu ja toteuttaminen

n Artikuloi ongelma ja työtä raamittavat tekijät n Mihin yhteiskunnalliseen, organisatoriseen ja

yksilökohtaiseen ongelmaan tutkimuksesi/työsi vastaa

n Millaiseen tarkoitukseen tietoa pyritään käyttämään, miksi

n Kuinka paljon aikaa ja muita resursseja on käytettävissä

n Mitkä ovat tilaajan toiveet työlle, millainen organisaatio on kyseessä

n Mitä osaat itse tehdä, mihin tarvitset apua muilta


n Tiedon keruu ja analysointi n  Sido tutkimusmenetelmät käytännön kehittämisen

etenemiseen ja nosta ne tarpeesta

n  Tee kotiläksyt kunnolla – esim. tutkimusvaiheita voi hyppiä yli kunhan osaa perusteet kunnolla ja tietää mitä tekee

n  Mieti millaisessa muodossa tieto on helpoimmin omaksuttavissa lukijalle


n Soveltaminen ja kehittäminen n  Osoita analyysin perusteella olennaiset toiminnan kohdat

(esim. missä on jännitteitä, mihin vaikuttamalla voidaan edistää muutosta)

n  Ehdota toimintamalleja ja käytäntöjä

Konsultoi toteuttamisessa n  Jatkotutkimus, esim. toimintatutkimus

n  Kouluttaminen

n  Organisaation kehittäminen


n Akateemisen tutkimuksen rooli n Teoria on resurssi ja väline, ei itsetarkoitus n Muu tutkimus aiheesta on resurssi n Strateginen väline päätöksenteon tukena

n Muistettavaa n Tutkijakoulutuksen saanut henkilö antaa

haastateltavilleen lähdesuojan n Aikatauluta ja pysy aikataulussa n Määritä työllesi kunnollinen korvaus

+

Kuinka tätä pääsisi tekemään?

Tutkimusta ja kehittämistä yhdistäväksi koulutusalan asiantuntijaksi?

n  Koulutuskentän tuntemus

n  Tutkimustaidot

n  Teoreettiset silmälasit ja niiden vaihtaminen tarpeen mukaan

n  Tutkimuksen tekemisen taidot

n  Kehittämistaidot

n  Menetelmien hallinta, kyky soveltaa teoriaa käytäntöön ja luoda uusia toimintamalleja

n  Opettajuus

n  Kouluttajana toiminen

n  Kurssien ja tapahtumien suunnittelu

n  Yrittäjyys ja kaupallinen toiminta n  Hinnoittelu, markkinointi, myynti

n  Kirjanpito, lakiasiat

n  Ymmärrys rahasta, sen kuluttamisesta, ansaitsemisesta, käyttämisestä tuotannontekijänä ja resurssien & tulosten arvottajana