Laivaliikenteen soveltuvuus

joukkoliikenteen osaksi Tampereen

seudulla

Kasim Kaader

Raportti Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä Tampereen teknillisessä yliopistossa tiedeTET-

jaksolla tehdystä tutkimuksesta 7.10.2016.

1

Laivaliikenteen soveltuvuus joukkoliikenteen osaksi Tampereen seudulla

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin laivaliikenteen soveltuvuutta joukkoliikenteen osaksi Tampereen

seudulla seuraavalla tavalla.

1. Valittiin mahdolliset laituri-/terminaalipaikat siten, että palveltavan joukon koko olisi

mahdollisimman suuri ja että matka keskikaupungin ja asuinalueiden välillä olisi mahdollisimman

lyhyt.

2. Vertailtiin laivaliikennettä bussiliikenteeseen ennen kaikkea nopeudessa, vuorovälitiheydessä

sekä palveltavan joukon suuruudessa.

Havaittiin että

1. Näsijärven puolella ei laivaliikenteellä ollut merkittävää etua bussiliikenteeseen nähden

tarkastellulla reitillä Mustalahti-Lielahti.

2. Pyhäjärvellä laivaliikenne voisi olla järkevää johtuen nopeammasta matka-ajasta varsinkin

Pirkkala-Laukontori reitillä.

2

Sisällysluettelo

Johdanto ............................................................................................................................................... 1 Tutkimuksen tavoite ............................................................................................................................. 2 Tutkimuskysymykset ........................................................................................................................... 2 Rajaukset .............................................................................................................................................. 2

Tutkimuksen toteutustapa .................................................................................................................... 3 Esimerkkejä muualta ............................................................................................................................ 4 Laivatyypit ........................................................................................................................................... 4

Palveltavan alueen laajuus ................................................................................................................... 6 Laiturien / Terminaalien sijoittelu ........................................................................................................ 6 Matka-aikojen ja vuorovälitiheyksien vertailu .................................................................................... 9 Kustannukset ...................................................................................................................................... 11 Haastattelut......................................................................................................................................... 11

Johtopäätökset .................................................................................................................................... 13 Lähteet ................................................................................................................................................ 15

1

Johdanto

Toimiva joukkoliikenne luo edellytykset tiiviille, viihtyisälle, tehokkaalle ja kilpailukykyiselle

kaupungille. Joukkoliikenne kaupungissa on toimivaa, kun sen reittitarjonta on riittävän runsasta, se

on helppokäyttöistä ja nopeata ja se on kätevämpää käyttää kuin henkilöauto sen palvelualueella.

Tampereen kaupungin joukkoliikenne perustuu tällä hetkellä vuonna 2016 pelkästään busseihin.

Suunnitelmissa on raitiotielinjaston rakentaminen. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus vuonna

2015 on ollut 19 % luokkaa ja tavoitteena on nostaa sitä 22 prosenttiin (Tampereen joukkoliikenne

2015).

Toimiva joukkoliikenne tukee hyvin pyöräilyä ja jalankulkua. Nämä liikkumisen muodot tukevat ja

vahvistavat toisiaan. Jalankulun ja pyöräilyn edellytysten vahvistaminen kuuluu myös Tampereen

kaupungin tavoitteisiin (TASE 2025, Tampereen kaupungin liikennepoliittinen ohjelma, 2005)

Koska Tampere sijaitse kahden järven välissä (kuva 1), herää kysymys, voisiko laivoin toteutettu

joukkoliikenne olla järkevää. Näsijärven tai Pyhäjärven poikki tehty matka voisi olla lyhyempi kuin

tieliikenteen matka. Koska laivoihin on myös mahdollista ottaa mukaan polkupyöriä, olisi näin

mahdollista edistää myös pyöräilyä.

Kuva 1: Tampereen keskustan sijoittuminen Näsijärven (pohjoisessa) ja Pyhäjärven (etelässä)

väliin. (Google Maps 11.10.2016)

Tämä tutkimus on tehty kahden viikon tiedeTET-jaksolla. Tutkimuksen tavoite on tuoda esille

tärkeimmät näkökohdat laivaliikenteen käytölle Tampereen kaupungissa.

2

Tutkimuksen tavoite

Tavoitteena on selvittää laivaliikenteen mahdollisuuksia joukkoliikennemuotona Tampereen

seudulla.

Tutkimuskysymykset

Jotta päästäisiin tavoitteeseen, tutkimusongelma on jäsennelty ja jaettu pienempiin seuraaviin

osakokonaisuuksiin eli ns. tutkimuskysymyksiin.

1. Mitkä tekijät vaikuttavat joukkoliikenteen toteuttamiseen laivaliikenteenä? Miten

näitä tekijöitä mitataan?

2. Täytyykö laivaliikennettä varten joukkoliikenteen perusedellytys eli joukko?

3. Miten laivaliikenne vertautuu nopeudessa muun liikenteen kanssa?

4. Olisiko laivaliikenteellä muita etuja?

5. Minkälaisen infrastruktuurin laivaliikenne vaatii?

6. Mikä olisi paras kalusto laivaliikenteeseen osana Tampereen seudun

joukkoliikennettä?

Rajaukset

1. Tämä tutkimus on suoritettu n. kahdessa viikossa. Tämän johdosta tutkimus ei voi olla hyvin

yksityiskohtainen. Tutkimuksessa on yksityiskohtien sijaan pyritty löytämään ne

avaintekijät, jotka ratkaisevat laivaliikenteen kannattavuuden mahdollisuuksia

joukkoliikenteen osana Tampereen seudulla.

2. Joukkoliikenteen kannattavuuden ratkaisee kaupungin tai seudun siitä saama hyöty sen

kustannusten jälkeen. Kaupungin saama hyödyt ovat (Häyrynen 2005):

- kasvanut kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky

- viihtyvyys

- kaupunkikuva / imago.

Hyödyt ovat vaikeasti mitattavia ja mitattavia ainoastaan pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi

näitä tekijöitä ei yritetäkään mitata tai arvioida suoraan, vaan pyritään vertailemaan

3

laivaliikenteen tehokkuutta nykyisin olemassaolevaan joukkoliikenteen muotoon eli

bussiliikenteeseen seuraavilla parametreilla:

- nopeus

- vuorovälitiheys

- palveltavan joukon suuruus

- ympäristöystävällisyys.

Toisiko laivaliikenne uusia asiakkaita joukkoliikenteeseen vai kilpailisiko vain nykyisten

kanssa?

3. Laivaliikenteen kustannus on monen muuttujan funktio. Asiaan vaikuttaa laivatyyppi,

liikennöintiaika (vain jäätön aika vai myös talvella), rakennettava infrastruktuuri jne.

Yksityiskohtaiseen kustannusanalyysiin ei tämän työn puitteissa ole mahdollisuutta, vaan

kustannuksia pyritään karkealla tasolla vertailemaan busseihin. Laivatyypeistä ja

infrastruktuurista kuvataan vaihtoehtoja, jotka voisivat toimia.

4. Tutkimusta varten olisi hyvä haastatella sekä päättäjiä, asiantuntijoita, mahdollisia käyttäjiä

sekä muita mahdollisia sidosryhmiä (esim. ostoskeskukset). Kireän aikataulun vuoksi ei ole

ehditty lähestyä kaikkia eri osapuolia ja haastattelut jäävät muutamaan asiantuntijaan.

Tutkimuksen toteutustapa

Asiantuntijoita haastattelemalla pyrittiin saamaan näkökohtia asiaan ja siten valottamaan

laivaliikenteen kannattavuutta joukkoliikenteenä Tampereella.

Haastateltavat asiatuntijat olivat:

- Harri Rauhamäki, projektipäällikkö, Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Verne. 3.10.2016

- Juha-Pekka Häyrynen, joukkoliikenteen suunnittelupäällikkö, Tampereen kaupunki. 7.10.2016

Tampereen kaupungin sijaitsevasta Repa Reittopas internetpalvelusta laskettiin bussien

matkanopeus ja vuorovälitiheys. Laivaliikenteen osalta tehtiin arvioita siitä, mikä olisi järkevä

laivatyyppi ja minne laiturit ja terminaalit kannattaisi sijoittaa. Näiden valintojen pohjalta on

mahdollista laskea arviot laivalla suoritettujen matkojen nopeudesta ja vuorovälitiheydestä.

Lopussa esitetään yhteenveto ja johtopäätökset.

4

Esimerkkejä muualta

Tämän työn herätteenä toimi Tukholman joukkoliikenne, jossa laivoilla ja lautoilla on oma toimiva

osansa. Helsingin kaupungin Destia Oy:llä vuonna 2011 teetättämässä tutkimuksessa todetaan, että

joukkoliikenteen sujuvana osana toimivalla lauttaliikenteellä on seuraavia ominaisuuksia (Helsinki

2011):

palvelee pääsääntöisesti kevyttä liikennettä

on osa muuten hyvin toimivaa joukkoliikennejärjestelmää

liikennöinti tapahtuu kaupungissa erittäin keskeisesti sijaitsevalle terminaalille

terminaalista on erinomaiset jatkoyhteydet muualle

laivan sujuva purkaminen ja lastaaminen

reittipituus muutamia kilometrejä, alukset nopeita ja matkustusajat lyhyitä.

Näitä ominaisuuksia voidaan havaita myös Tukholman joukkoliikenteessä sillä erotuksella, että

siellä on myös pitempiä reittejä.

Muita tutkimuksessa mainittuja kaupunkeja olivat Vancouver, Lissabon ja Amsterdam. Kaikki

edellämainitut kaupungit ovat isohkoja (Vancouver) tai isoja ja ne ovat vesialueiden pirstomia.

Samanoloinen tilanne on myös Hong Kongin kaupungissa, vaikka tätä kaupunkia ei ollut mukana

Helsingin kaupungin tutkimuksessa.

Laivatyypit

Tässä tutkimuksessa verrattiin neljää eri laivatyyppiä toisiinsa.

1. Hopealinjat Oy:n nykyisin käytössä oleva kalusto. Hopealinjat on Tampereen ja Hämeenlinnan

kaupunkien omistama yhtiö. Sen laivat ovat matkailu- ja virkistyskäytössä. Ne ovat hitaahkoja. Jos

osa nykyisistä aluksista voitaisiin käyttää joukkoliikenteessä, alentaisi se merkittävästi kustannuksia

koska silloin ei olisi tarvetta uusien laivojen hankintaan

2. Lauttatyyppiset alukset, joita yleensä käytetään kaupunkiliikenteessä esimerkiksi Helsingissä ja

Tukholmassa. Nämä ovat hitaahkoja, mutta niillä sujuu matkustajien vaihto laiturilla tehokkaasti.

3. Kantosiipialukset ovat nopeita. Käytettyjä aluksia saa kalliimman bussin hinnalla

(www.yachtworld.com)

5

4. Ilmatyynyalukset, jotka ovat erittäin nopeita voivat, toisin kuin muut laivatyypit, kulkea myös

jään päällä ja tasaisella maalla. Vaativat kuorman tasapainottamisen, ovat meluisia ja myös kalliita

(BBC news 2015). Meluisuuden ja kalleuden takia nämä jätettiin pois harkinnasta.

1. Tampereella (Hopealinjat Oy:ssä) nykyisin

käytössä tai käytettävissä olevat laivat

2. Nykykalustoa muistuttavat lauttatyyppiset

alukset

3. Kantosiipialukset

Kuva 3 Lautta-tyyppinen alus

Matkustajamäärä: 120-150 henkilöä

Nopeus: n 15 km/h

(www.wikipedia.org)

Kuva 4 Kantosiipialus

Matkustajamäärä n. 80 henkilöä

Nopeus n. 60 km/h

(www.yachtworld.com)

Kuva 5 Ilmatyyny-alus BHT 130 "Solent

Express"

Matkustajamäärä 130 henkilöä

Nopeus: n 83 km/h. Kulkee myös talvella jään

päällä ja tasaisella maalla.

(Griffon Hoverwork 2016 )

Meluisa (BBC news 2015)

4. Ilmatyynyalukset

Kuva 2: Nykykalusto

Matkustajamäärä: 200 henkilöä

Nopeus: n. 15 km/h

(Hopealinjat.fi)

(Nopeus arvioitu aikatauluista)

6

Palveltavan alueen laajuus

Laituri/Terminaali ei voi olla liian kaukana. Mukava kävelyetäisyys pysäkille on n. 300 m

(maksimissaan 400m), polkupyörällä kulkevalle mukava etäisyys on n. 1 km.

Laituria voidaan ”tuoda lähemmäksi” matkustajia järjestämällä syöttöliikenne bussilla. Tällöin on

kuitenkin huomioitava kustannukset ja pidentyneet matka-ajat pysäkinvaihtoineen.

Laiturien / Terminaalien sijoittelu

Laituripaikat valittiin niin, että minimoitaisiin matka laiturille / terminaalille mahdollisimman

monelle käyttäjälle huomionottaen mahdolliset valmiit laituripaikat.

Kuva 6: Reitti Mustalahti-Lielahti. Lielahdessa on isoja kauppoja. Niiden ja laiturin/terminaalin

väli jää kuitenkin pitkäksi. Asiaa voisi yrittää korjata esim. kauppojen kustantamalla

sukkulabussilla terminaalin ja kauppojen välissä. Etua matka-ajassa ei synny ilman

kantosiipialuksia. Bussireitti tällä välillä toimii tehokkaasti tällä hetkellä. Myös Mustalahden

satama on kävellen kaukana Tampereen ydinkeskustasta. (Kuva: Google Maps 11.10.2016)

7

Kuva 7: Reitti Mustalahti-Halkoniemi. Lentävänniemessä on asukkaita, mutta myös siellä olisi

matka laiturille kävellen pitkä. Asia voisi korjata jälleen syöttöliikenteellä. Myös Mustalahden

satama on kävellen kaukana Tampereen ydinkeskustasta. (Kuva: Google Maps 11.10.2016)

8

Kuva 8: Reitti Laukontori-Valmetinkatu 28 . Monilla Valmetinkadulla asuvilla olisi laiturille

lyhyempi matka kuin bussipysäkille. Laituria/terminaalia suhteellisen lähellä on myös isoja

kauppoja. Jos näihin saataisiin järjestettyä syöttöliikenne, voisi käyttäjämäärä kasvaa. (Kuva:

Google Maps 11.10.2016)

9

Matka-aikojen ja vuorovälitiheyksien vertailu

Bussien matka-ajat ja vuorovälit on laskettu internetpalvelu Repa Reittioppaasta.

BUSSIT ARKISIN (perjantai 29.9.2016)

REITTI AAMU

7.00-8.00

Vuorovälit PÄIVÄ

12.00

Vuorovälit Iltapäivä

15.00-

16.00

Vuorovälit

Keskustori-Härmälä

Härmälän koulu 2521

16 min 6 min 18 min

10 min 18 min 5 min

Keskustori- Pirkkala

Ollila 7037

30 min 7 min

30 min 15 min 30 min 5 min

Keskustori- Lielahti

Harjuntausta1014

16 min 5 min 17 min 5 min 18 min 4 min

Keskustori-

Lentäväniemi

Jänislampi 1027

22 min 14 min 22 min 10 min 22 min 10 min

Keskustori- Saapastie

2593

24 min 8 min 23 min 11 min 22 min

9 min

Kuva 9: Reitti Laukontori-Naistenmatkanlahti. Nopealla kantosiipialuksella voisi matka ajan

lyhentää puoleen nykyiseen bussiliikenteeseen verrattuna. (Kuva: Google Maps 11.10.2016)

10

BUSSIT SUNNUNTAISIN (sunnuntai 2.10.2016, saapastie sunnuntai 9.10.2016)

REITTI AAMU

7.00-8.00

Vuorovälit PÄIVÄ

12.00

Vuorovälit Iltapäivä

15.00-

16.00

Vuorovälit

Keskustori-Härmälä

Härmälän koulu 2521

16 min 55 min

19 min 10 min 19 min 10 min

Keskustori- Pirkkala

Ollila 7037

28 min 55 min 28 min

20 min 27 min

20 min

Keskustori- Lielahti

Harjuntausta1014

15 min 60 min

17 min 8 min 17 min 8 min

Keskustori-

Lentäväniemi

Jänislampi 1027

20 min 60 min

22 min 15 min 22 min

15 min

Keskustori-Saapastie

2593

24 min 55 min 21 min 12 min 21 min 12 min

MATKA-AJAT YHTEEN SUUNTAAN LAIVALLA

Reitti Kantosiipialus 60

km/h

Lautta 15 km/h Bussi

Laukontori-Naistenmatkanlahti

(7.6 km) 13 min 35 min

Ark: 30 min Su: 28 min

Laukontori- Pereentie 6 (3,5

km) 8,5 min 19 min

Ark. 23 min Su:22 min

Laukontori-Pereentie 6-

Naistenmatkanlahti (8.05 km) 13 min 37 min

----------------------------

Mustalahti -Halkoniemi (3.4

km) 8,5 min 19 min

Ark:22 min Su: 21 min

Mustalahti - Lakkautettu

Sellutehdas (3.9 km) 9 min 21min

Ark :16 min Su: 15 min

Mustalahti – Lakkautettu

Sellutehdas-Halkoniemi ( 5.7

km)

11 min 27 min

---------------------------

11

VUOROVÄLIT LAIVALLA

Reitti Kantosiipialus 60 km/h Lautta 15 km/h Bussi

Laukontori-

Naistenmatkanlahti

(7.6 km)

21 min 61 min

Ark: 9 min Su: 31 min

Laukontori- Pereentie 6

(3,5 km) 12 min 33 min

Ark. 9 min Su : 26 min

Laukontori-Pereentie 6-

Naistenmatkanlahti

(8.05 km)

21 min 69 min

---------------------------

Mustalahti -Halkoniemi

(3.4 km) 12 min 33 min

Ark. 11 min Su 15 min

(12.00-16.00)

keskiarvo

Mustalahti -

Lakkautettu

Sellutehdas (3.9 km)

13 min 37 min

Ark. 5 min Su: 8 min

(12.00-16.009

keskiarvo

Mustalahti –

Lakkautettu

Sellutehdas-

Halkoniemi ( 5.7 km)

17 min 50 min

---------------------------

Kustannukset

Bussi kustantaa n. 300 000 €, käyttökustannukset ovat 30€/h ja 0,70€/km, josta bussikuljettajan

palkat noin puolet.

Käytetyn kantosiipialuksen hinta on kalliin bussin verran.

Haastattelut

Harri Rauhamäki, projektipäällikkö, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, 3.10.2016

Paljonko sellainen laivaterminaali maksaisi, jossa olisi lämmin odotustila, pieni kahvila ja

pyöräparkki? Kustannukset ovat varustuksesta riippuen 20 000 – 200 000 €.

Mitä mieltä olet laivaliikenteen syöttömahdollisuuksista (kävely, pyöräily, sukkulabussi)?

-Sukkulabussi voisi olla hyvä idea, 300 m maksimi kävelyetäisyys ja 1 km pyöräilyetäisyys

laiturille.

Millaisia esteitä näet laivaliikenteelle?

Raha: kuka hyötyy ja kuka maksaa?

12

Onko laivaliikennettä varten tarpeeksi valmista infrastruktuuria?

Ainakin osa tarvittavista laitureista on olemassa ja kunnossa.

Syntyykö päällekkäisyyksiä, jos raitiotie Tampereella toteutuu?

Voi syntyä päällekkäisyyksiä ja viisasta olisi, jos joukkoliikennemuodot tukisivat toisiaan ja

pyrkisivät saamaan matkustajia henkilöautoliikenteestä.

Mitä mieltä olet asiasta yleisesti?

Laivaliikenne voisi lisätä tamperelaisten viihtyvyyttä voisi olla turismille hyvä lisä mutta tuskin

lisäisi joukkoliikenteen käyttöä. On hyvin mahdollista, että toiminta ei kannata ja taloudelliset

toimintaedellytykset tuleekin selvittää tarkasti.

Juha-Pekka Häyrynen, joukkoliikenteen suunnittelupäällikkö, Tampereen kaupunki 7.10.2016

Yleiset ajatukset, ideat ja mielipiteet Tämä ei ole uusi idea, ennen oli Mustalahden satama hyvin

vilkas ja laivaliikenne oli laajassa käytössä. Teollisuus oli sijoitettu rantaan, jonne kuljetettiin raaka-

aineet. Ongelmana oli järvien jäätyminen, jolloin tavarat kuljetettiin jäiden yli hevosilla. Pitkät

matkat, hitaat nopeudet.

Kun tarkastellaan matka-aikoja, pitäisi yrittää laskea aika ”ovelta – ovelle” periaatteella.

Härmälän tapauksessa olisi laivaliikenne hyvä, on tullut palautetta siitä, että asukkailla on liian

pitkä matka pysäkille (n. 500 metriäkin)

Mustalahden satama on liikaa sivussa keskustasta ja Lielahteen menee tehokas tie. Lentävänniemi

voisi toimia, mutta ongelma on edelleen Mustalahden sataman syrjäinen sijainti.

Olisiko kaupunki rakenteeltaan valmis laivaliikennöintiin Laukontori saataisiin kohtuullisilla

kustannuksilla käyttökuntoon, infrastruktuuri riittää.

Pirkkalassa on ollut visio siitä, että keskustaa rakennettaisiin rantaanpäin, voisi sopia yhteen tämän

idean kanssa.

Bussien kustannukset: Bussi n. 300 000 € ja käyttökustannukset n. 30 €/tunti, 0,7 €/km eli noin josta

kuljettajan palkka n. puolet

Matkustajamäärät: n . 35 miljoonaa matkaa vuodessa Tampereen seudulla

Kuinka matkustajamääriä voidaan ennakoida: lähtökohta asukasmäärä ja julkisen liikenteen tilastot,

joista tiettyjen tunnuslukujen ja tietokonemallinnusohjelmien avulla tehdään ennuste.

13

Johtopäätökset

Tutkimuskysymyksiin saatiin seuraavat vastaukset:

Kysymys: Mitkä tekijät vaikuttavat joukkoliikenteen toteuttamiseen laivaliikenteenä? Miten näitä

tekijöitä mitataan?

Vastaus: Matkan nopeus, ja vuorovälitiheydet sekä tavoitettavan matkustajamäärän suuruus.

Tietysti myös kustannukset.

Kysymys: Täyttyykö laivaliikennettä varten joukkoliikenteen perusedellytys eli joukko?

Vastaus: Voisi täyttyä Härmälässä, Pirkkalassa. Lentävänniemessä ei 300 m säteellä ole riittävästi

asukkaita, joten kävellen laiturille olisi liian pitkä matka. Pyöräillen matka laiturille olisi

pisimilläänkin alle 1000 m kaikkialta Lentävänniemestä jossa vuonna 2014 asui 4309 asukasta.

(Tampereen väestö 31.12.2016). Jos pyöräilijöitä olisi tarpeeksi, tämä voisi toimia. Toinen

vaihtoehto olisi sukkulabussin käyttö.

Kysymys: Miten laivaliikenne vertautuu nopeudessa muun liikenteen kanssa?

Vastaus: Matka-ajassa voitetaan, jos käytetään kantosiipialuksia (nykykalustolla hidasta).

Kysymys: Olisiko laivaliikenteellä muita etuja?

Vastaus: Bussiin verrattuna voisi olla nopeampaa, sinne saisi myös polkupyörät mukaan. Voisi olla

mukavampaa.

Kysymys: Minkälaisen infrastruktuurin laivaliikenne vaatii?

Vastaus: laiturin / terminaalin. Joitakin olemassaolevia voitaisiin kunnostaa/käyttää ja

kustannukset eivät olisi mahdottoman isoja.

Kysymys: Mikä olisi paras kalusto laivaliikenteeseen osana Tampereen seudun joukkoliikennettä?

Vastaus: Laukontori-Härmälä välillä voisi Hopealinjojen nykykalusto tulla kyseeseen, koska

kävelymatka laiturille monelle asukkaalle rannan lähellä olisi huomattavasti lyhyempi kuin

bussipysäkille.

Reiteittäin:

Mustalahden satama on hieman syrjässä, jos ajatellaan kävelymatkaa ydinkeskustaan.

14

Lielahteen mennessä ei ole mainittavaa matka-aikaetua kantosiipialuksellakaan ja tavallisella

laivalla kestäisi paljon pitempään kuin nyt.

Lentävänniemeen syntyy matka-aikaetu. Ongelmana on Mustalahden sataman sijainti. Asiaa voisi

yrittää korjata bussilla, joka sukkuloisi Mustalahden ja Keskustorin välillä. Tällöin syntyisi

kustannuksia ja matka-aika pitenisi vaihdosten myötä.

Härmälään liikennöinti olisi helpoimmin toteutettavissa ja vähäisin investointikustannuksin. Myös

asukkailla on todennäköisesti kiinnostusta, koska bussipysäkit ovat kaukana. Pieni matka-aika etu

saavutettavissa varsinkin, jos huomioidaan asukkaiden kävelymatkat bussipysäkeille.

Pirkkalaan voisi syntyä tuntuva matka-aikaetu, jos käytettäisiin kahta kantosiipialusta. Tällöin

voitaisiin vuoroväli puristaa n. 13 minuuttiin.

Kaikissa edellä mainituissa ongelmana on talvikausi.

Yhteenveto:

Härmälä-Laukontori väliä voisi olla järkevää liikennöidä Hopealinjan nykyisin käyttämän kaluston

kaltaisilla aluksilla. Tätä puoltaisivat minimaaliset kustannukset, bussipysäkkien etäisyys,

asukkaiden halu ja pieni matka-aikasäästö.

Pirkkalan suunnalla voisi laivaliikenteellä säästää matkustusaikaa, mikäli investointihaluja riittäisi

sukkulabussiin, laituriin sekä yhteen tai kahteen kantosiipialukseen.

Mustalahdesta liikennöinti ei kannata nykyhetkellä.

Laivaliikenteen kustannukset pitäisi selvittää tarkasti, jos asiaa halutaan viedä eteenpäin.

15

Lähteet

Internet

Kuvat 1, 6, 7, 8: Google Maps 2016, viitattu 11.10.2016

Kuva 2: http://www.hopealinjat.fi/wp-content/uploads/2016/05/mssilverstar.jpg viitattu 5.10.2016

Kuva 3: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Djurg%C3%A5rdsf%C3%A4rja.jpg viitattu

5.10.2016

Kuva 4: www.yachtworld.com/boats/category/type/Hydrofoil viitattu 5.10.2016

Kuva 5: www.griffonhoverwork.com ja BBC news 2015 http://www.bbc.com/news/magazine-

34658386 viitattu 5.10.2016

Tampereen eri alueiden ihmismäärät, Tampereen väestö 31.12.2014.

http://www.tampere.fi/liitteet/v/uXEVsMcrE/Vaesto_31.12.2014.pdf viitattu 1.10. 2016

Haastattelut

Juha-Pekka Häyrynen, Tampereen kaupungin joukkoliikenteen suunnittelupäällikkö 07.10.2016

Harri Rauhamäki, projektipäällikkö, Liikenteen Tutkimuskeskus Verne 3.10.2016

Kirjallisuus

Häyrynen, Juha-Pekka, 2005, Joukkoliikenne eurooppalaisissa kaupungeissa, ISBN 1459-3289

Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus, 2011, Selvitys lauttaan perustuvasta Laajasalon

joukkoliikenneyhteydestä,

TASE 2025, Tampereen kaupungin liikennepoliittinen ohjelma, 2005