ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa : onko se mahdollista ja paljonko se maksaa ?

64
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas Ph.D, M.Sc. 17.10. 2011

Upload: elaine

Post on 19-Mar-2016

38 views

Category:

Documents


6 download

DESCRIPTION

Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa : onko se mahdollista ja paljonko se maksaa ?. Marjatta Tolvanen-Ojutkangas Ph.D, M.Sc. 17.10. 2011. Sisältö. Terminologiaa – mitä ruokaturvalla ja ravitsemusturvalla tarkoitetaan ja mitkä ovat erot. - PowerPoint PPT Presentation

TRANSCRIPT

Page 1: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-OjutkangasPh.D, M.Sc.

17.10. 2011

Page 2: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

1. Terminologiaa – mitä ruokaturvalla ja ravitsemusturvalla tarkoitetaan ja mitkä ovat erot.2. Mitä keinoja on ravitsemusturvan saavuttamiseksi, ja mitä näyttöä on niiden toimivuudesta ja tehokkuudesta?3. Esimerkkejä ravitsemusturvan parantamishankkeista 4. Miten interventiot on hinnoiteltu, kuka niitä maksaa tällä hetkellä5. Suomen osallistuminen ravintoturvahankkeisiin – mitä ja missä?6. Suositukset ja päätös.

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 3: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Kaikilla ihmisillä tulee olla kaikkina aikoina fyysinen, sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus riittävään, turvalliseen ja ravitsevaan ruokaan, joka täyttää ravintotarpeen ja edellytykset aktiiviseen ja terveelliseen elämään

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 4: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Saavutetaan kun kaikille perheen tai ruokakunnan jäsenille on varmistettu riittävän ja ravitsevan ruoan saanti, ja samalla on saatavilla hyvät terveyspalvelut ja ympäristöhygieniasta on huolehdittu. Näin varmistetaan mahdollisuus aktiiviseen ja terveelliseen elämään.

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 5: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Riittämäton ravinnonsaanti Sairaus

Riittämätön ruoan saatavuus

Riittämätön äitiys- ja lastenhuolto

Riittämättömät terveyspalvelut ja epähygieeninen ympäristö

Poliittiset, ideologiset ja taloudelliset rakenteet

Resurssien kontrolli+

Organisaatioiden rakenteetPerussyyt

Seuraus

Syy

Page 6: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Vuosituhattavoite (MDG)1: Aliravitsemuksesta kärsivien osuuden puolittaminen 1990 tasosta --> 2015

Aliravitsemuksesta kärsi 1990-luvun alussa joka 5. kehitysmaassa asuva.

Maailman elintarvike- ja talouskriisit vuosina 2008–2009 lisäsivät aliravittujen määrää yli 100 miljoonalla hengellä (yli miljardi ihmista, FAO 2009).

Aliravitsemustavoitteen saavuttaminen vaikuttaa ratkaisevasti myös toisiin vuosituhat tavoitteisiin:

Tavoite 4:Lapsikuolleisuuden vähentäminen Tavoite 5: Lisääntymisterveyden parantaminenMarjatta Tolvanen-Ojutkangas:

Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 7: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

90% kroonisesti aliravituista lapsista asuu 36:ssa maassa

PAPER 1Marjatta Tolvanen-Ojutkangas:

Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 8: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

13 miljoonaa lasta kasvaa huonosti odotusaikana

178 milljoonaa lasta on kroonisesti aliravittuja

19 miljoonaa lasta on akuutisti aliravittuja

PAPER 1

Kohdunsisäisen huonon kasvun, kroonisen aliravitsemuksesta kärsivien ja akuutisti aliravittujen lasten määrät (2009)

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 9: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

LANCET 2009:PAPER 1

178 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta on kroonisesti aliravittuja (stunted)

Prevalence of Stunting

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 10: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011 NIN, 2007

Page 11: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Poor Situation

Serious Situation

36 provinces have “high prevalence”

of maternal undernutrition

Page 12: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 13: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011NIN,GSO, UNICF:2007

Page 14: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011NIN, 2006

Page 15: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 16: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Tosiasia: Ruoan riittävyys on tärkeä tekijä, mutta

vakavin aliravitsemus johtuu huonosta hygieniasta ja sanitaatiosta , mikä johtaa pienten lasten sairauksiin, tyypillisesti ripulitauteihin. Naisten asema ja koulutus ovat tärkeitä ravitsemusken parantamisessa, samoin pienten lasten hoiva ja huolenpito.

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 17: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Tosiasia: Väestön ravitsemuksen parantaminen

vaatii selkeästi määritettyä vanhempien ja yhteisöjen toimintaa, jota paikallinen ja kansallinen terveydenhuolto ja vesi- ja sanitaatiohuolto tukevat.

Thaimaassa on onnistuttu laskemaan aliravittujen määrää 75% näin toimien.

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 18: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Tosiasia: Huolimatta taloudellisista vaikeuksista monet

kehitysmaat ovat edistyneet huomattavasti aliravitsemuksen vähentämisessäYli 2/3 kehitysmaan väestöstä syö nyt jodisuolaa450miljoonaa lasta saa A-Vitamiinia kapseleina

Rintaruokinnan edistäminen uusin keinoin on ollut tuloksellista ja rintaruokinta on pysynyt korkealla tai noussut (esim. Kambodzha)

Rokotusohjelmat ja ripulitautisten lasten nesteytyshoidon (ORS) edistäminen ovat myös parantaneet ravitsemusta.

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 19: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Poliittiset ja tekniset päätöksentekijät… Globaalit päättäjät… Perheet ja yhteisöt Aliravitsemuksesta on

tehtävä näkyvä, selkeästi analysoituna, jotta sen poistamiseksi voidaan toimia tehokkaasti ja että muutosta voi mitata!

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

7 years 7 years 4 years

Page 20: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Ravitsemuksen alalla on MONTA

ihan paikkansapitävää ja todistettavaa

viestiä…

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 21: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Yhteisen vision puute

Kapea ’ravitsemuslinssi’ huonosti yhteydessä maan muuhun kehitysohjelmaan

Tekninen kapasiteetti usein rajallista, sekä maatasolla että laajemminkin

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 22: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Source: OECD DACWorld Bank, 2009 (forthcoming)

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Tästä johtuen:

Source: World Bank, 2009 (forthcoming)OECD/DAC data

Official development assistance (ODA) commitments for health, HIV/AIDS and nutrition, 1995-2007

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000O

DA co

mm

itmen

ts, c

urre

nt U

S$

Year

Basic nutrition

HIV/AIDS

Total ODA Health

Page 23: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Erittäin vahva tieteellinen näyttöpohja toimivista ohjelmista

Lancet 2003, 2009

World Bank: SUN = Scaling Up Nutrition 2010

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 24: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

ONE unified and powerful call to action

….Building a Global Nutrition

MovementMarjatta Tolvanen-Ojutkangas:

Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 25: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

SUN ObjectivesSet in Motion, a process for a unified agenda

and call to action to Scale-up Nutrition

Page 26: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 27: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

1.Maatason toiminta avainasemassa◦ Kukin maa johtaa omaa prosessiaan◦ Perustuu kunkin maan epidemiologiseen tilanteeseen, huomioiden kontekstin ja kapasiteetin.

2.Laajentaa todistetusti toimivia ja kustannustehokkaita ohjelmia ◦ Sekä ehkäiseviä että hoito-ohjelmia◦ Etusija “miinus 9 t 24 kk” - tehokkain madollisuuksien ikkuna

3.Tarvitaan useiden sektorien yhteistyötä ◦ Ruokaturva, Sosiaalienen turva, Terveys, Kasvatus, Vesi ja sanitaatio◦ Hallinto, Tasa-arvo

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 28: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

The “Window of Opportunity” for Improving Nutrition is very small…pre-pregnancy until 18-24 months of age

-2.00

-1.75

-1.50

-1.25

-1.00

-0.75

-0.50

-0.25

0.00

0.25

0.50

0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60

Age (months)

Wei

ght f

or a

ge Z

-sco

re (N

CH

S)

Latin America and CaribbeanAfricaAsia

Source: Repositioning Nutrition, World Bank, 2006; The Lancet 2008Marjatta Tolvanen-Ojutkangas:

Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 29: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

The window of opportunity is -9

months to 24 months

Page 30: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

NIN/GSO/UNICEF, 2007NIN/GSO/UNICEF, 2007 Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 31: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

“1,000 Days partnership”

Edistää tavoitteellisia ohjelmia ja sijoituksia joiden päämääränä on parantaa naisten (äitien) ja lasten ravitsemusta 1000:n päivän aikana, raskauden alusta siihen asti kun lapsi on 2-vuotias

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 32: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Bangladesh, Burkina Faso, Ethiopia, the Gambia, Ghana, Guatemala, Lao PDR,

Malawi, Mali, Mauritania, Mozambique,

Nepal, Niger, Peru, Senegal, Tanzania,

Uganda, Zambia and Zimbabwe.

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 33: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Saada ravitsemus prioriteettilistalle ja pidettyä siellä;

Toteuttaa oikeaksi todettuja ohjelmia; Lopettaa väärien ohjelmien ylläpito;

Toimia mahdollisimman kattavasti; Tavoittaa ne jotka ovat eniten avuntarpeessa;

Tehdä päätöksiä hyvin analysoituun tietoon perustuen;

Parantaa strategista ja operatiivista kapasiteettia. Marjatta Tolvanen-Ojutkangas:

Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 34: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Ravitsemusta ei näy kansallisissa kehityssuunnitelmissa

Riittämättömät henkilöstöresurssit Riittämätön kapasiteetti maanlaajuisten ohjelmien

toteuttamiseen

Budjettirakenne esteenä tehokkaaseen ohjelmointiin Sektoreiden väinen yhteistyövaikeaa hallitusten sisällä Paikallistason toteuttajien yhteistoiminta ongelmallista

Riittämättömät monivuotiset kehitysapuvarat ravitsemusohjelmoinnin toteuttamiseen

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 35: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Hyvän ravitsemuksen edistäminen ravintokasvatuksen avulla ($2.9 miljardia):

Rintaruokinta (estää 1.4 miljoonaa imeväiskuolemaa vuodessa!)

Imeväisten ruokinta yli 6 kk:n jälkeen Perushygienian parantaminen, sisältäen

mm. käsien pesunMarjatta Tolvanen-Ojutkangas:

Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 36: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Vitamiinien ja hivenaineiden saannin lisääminen

($1.5 miljardia)

Hivenaineiden antaminen pienille lapsille ja heidän lapsilleen:

A-Vitamiinilisät Sinkkilisät ripulin hoidossa Monivitamiinjauheiden antaminen Matokuurit lapsille (vähentämään ravinteiden hävikkiä) Rauta+foolihapolisät raskaana oleville naisille Jodiöljykapseleiden antaminen alueilla joilla jodisuolaa

ei ole saatavillaMarjatta Tolvanen-Ojutkangas:

Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 37: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Hivenaineiden lisääminen ruokiin:

Jodilisät suolaan

Raudan lisääminen elintarvikkeisiin

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 38: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Aliravittujen ruokkiminen erikoisruokatuotteilla

($6.2 miljardia): Lievän aliravitsemuksen ehkäisy ja hoito Vakavan aliravitsemuksen hoito (“severe

acute malnutrition”) ruoalla joka on välittömästi syötävää (RUFT)

Reference: Scaling Up Nutrition: What Will it Cost? Horton et. Al. 2009

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 39: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

US$ miljardia

Hyvän ravitsemuksen edistäminen ravintokasvatuksen avulla

2,9

Vitamiinien ja hivenaineiden saannin lisääminen

1,5

Aliravittujen ruokkiminen erikoisruokatuotteilla

6,2

Seuranta, koulutus, arviointi 1,2

Yhteensä 11.8

Page 40: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

INTERVENTIO-OHJELMA KUSTANNUSTEHOKKUUS

Rintaruokinna edistäminen sairaalassa

5-67

Integroidut lastenhoito-ohjelmat 9-16

Jodilisät naisille 15-520

A-vitamiinilisät lapsille, 6-60 kk 4-43

Raudan lisääminen elintarvikkeisiin (per capita)

176-200

Raudan lisäämien odottaville naisille (odottavaa naista kohti)

6–14Marjatta Tolvanen-Ojutkangas:

Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 41: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Nepalin A vitamiiniohjelma maksaa vuosittain 1.7 million USD*

Matolääkkeiden jakaminen samalla kertaa lisää kustannuksia vain 50,000 USD vuodessa

*Fielder J.L. (2000) Health Policy and planning. 15 145-156

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 42: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

5.45.65.8

66.26.46.66.8

77.27.4

20

21

22

23

24

25 U UTT

IIFluency Memory test

(U) Uninfected control (T)Treated (I) Infected (placebo)

Treatment has positive effects Treatment has positive effects on language and memoryon language and memorydevelopment of childrendevelopment of children

Nokokes et al (1992) Parasitology 104 539-547

Es 104 539-547

Page 43: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 44: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Lancet intervention Current coverage in VNInterventions for CHILDRENPromotion of breastfeeding Very low EBF ratesCommunication for improved complementary feeding

??

Zinc supplementation 0%Zinc in management of diarrhea Very lowVitamin A fortification or supplementation >90%Handwashing or hygiene interventions ??Treatment of severe acute malnutrition Very lowIron fortification or supplementation* Very lowDeworming* 18 provincesInsecticide treated bednets* 94%

* Denotes an intervention “for specific, situational contexts” which are deemed relevant for Viet Nam

Page 45: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Lancet intervention Current coverage in VNInterventions for WOMENIron folate supplementation 30-40%Multiple micronutrient supplementation

Very low

Calcium supplementation Very lowReduce tobacco or indoor air pollution ??Deworming* 18 provincesIntermittent treatment for malaria* ??Insecticide treated bednets* 2.1% (pregnant)Interventions for families/communitiesUniversal salt iodization 93% *

* Denotes an intervention “for specific, situational contexts” which are deemed relevant for Viet Nam. * denotes that although USI programme currently has high coverage, this is slipping and significant populations are not protected from IDD by iodized salt.

Page 46: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Reduction of stunting <25% (WHO standard)◦ Current level: 33.9%◦ Need to achieve 1.48% point per year

reduction (over 6 years) No province with prevalence >30%

◦ Currently 48 provinces greater than 30%; 21 of which are between 30-35%

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 47: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Provinces with highest stunting prevalence

Provinces with highest numbers of stunted children

Bac Can Kien Giang (29.9%)Gia Lai Bac GiangSon La Gia Lai

Quang Binh Hanoi (18.1%)Lai Chau Dong NaiDak Lak Ha Tay

Ha Giang >40% An Giang

Dac Nong Dak LakLao Cai Nghe An

Kon Tum Thanh Hoa277,799 575,315

14% 29%Number of stunted children% of total stunted children

Page 48: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Suomi korostaa oikeusvaltiokehitystä, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä. Erityisiä painopistealueita ovat koulutus, ihmisarvoinen työ, nuorisotyöttömyyden vähentäminen sekä naisten ja lasten aseman parantaminen.

Toiminnassa hyödynnetään Suomen vahvuuksia koulutuksessa, terveyden edistämisessä, viestintä- ja ympäristöteknologiassa sekä hyvässä hallinnossa.

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 49: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Tavoitteena on vähentää avun pirstaleisuutta ja lisätä koordinaatiota muiden avunantajamaiden ja järjestöjen kanssa.

Suomi tukee Euroopan unionin kehityspolitiikan johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 50: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Hyvin RUOKATURVA-painotteinen

Ravitsemusturvaa tai ravitsemusta spesifisenä/mitattavana tavoitteena vaikea löytää

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 51: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Etusivu > Teemat > Ruokaturva > Ruokaohjeita kehitysmaista

Ruokaohjeita maailmalta Aasia

◦ Biryania juhlaan Bangladeshista ◦ Kana- ja kookoscurrya Intiasta◦ Pilahvia Keski-Aasiasta

Afrikka◦ Katkarapukoftaa Egyptistä◦ Jokapäiväistä nsimaa Malawista◦ Hirssipuuroa ja papuruokia Namibiasta

Latinalainen Amerikka◦ Nacatamaleita Nicaraguasta◦ Taitepapuja kananmunakääreessä Guatemalasta

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 52: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Esimerkkejä kestävää kehitystä edistävästä kehitysyhteistyöstä

4. Maatalous Maatalous perustuu uusiutuvien

luonnonvarojen hoitamiseen ja hyödyntämiseen. Maanviljely ja karjanhoito tuottavat ruokaa…. Oman ruokatuotannon ja koko elintarvikeketjun vahvistaminen vähentää aliravitsemusta sekä ravinnon yksipuolisuudesta johtuvia terveyshaittoja.

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 53: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Etusivu > Kehityspolitiikka > Määrärahat ja niiden käyttö > Rahoituskohteet

Hanke: Elintarviketeollisuuden tutkimuksen kehittäminen (Developing Research in the Food Industry)

Toimiala: Ravitsemus Hankenumero:454 081 01 Profiili: Päätavoite: köyhyyden ja nälän

poistaminen Merkittävä osatavoite: sukupuolten välisen tasa-

arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen, kestävä kehitys…

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 54: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Ruoka: 30 x Terveys: n. 30x Vesi n. 65 x Ravinto: 1 x Ravitsemus: 0x

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 55: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Enimmäkseen ruokaturvaan liittyviä viitteitä KUA - selkeämmin ravitsemukseen ja

ravitsemusturvaan liittyviä kohteita Plan Suomi mukana kansanvälisen Plan’in

kautta SUN prosessissa

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 56: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

2.2. Improving access to food

Successful mechanisms…. should usually involve an important nutritional dimension, particularly assisting those for whom appropriate nutrition will have positive effects on the achievements of MDGs 4 (reducing child mortality) and 5 (improving maternal health

Page 57: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Adequate food consumption may not in itself ensure adequate nutrition.

Poor health may inhibit the digestion and utilisation of nutrients leading to malnutrition.

Therefore, complementary interventions, including those that ensure safe food preparation (e.g. provision of cooking fuel), or access to potable water, hygiene and health services, may also be required, alongside direct food assistance, to prevent or treat malnutrition

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 58: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Food Consumption•Energy Intake•Nutrient Intake

Socio-economic and political environment•Demography, education, macro-economy, policy environment, natural resources, climaye, market conditionslivelihood systemssocial institutions, cultural attitudes,

security

Food Access and availability•Safe access to adeq and safe food through:•Foof Production•Purchase/barter•Gifts, other sources•Food safety and quality

Food utilization including Care and Feeding Practice•Child Care•Infant and Child Feeding•Eating Habbits•Food Preparetion•Intra-household food distrb.•Capacity to care for dependent individuals

Public Health•Water Quality and quantity•Hygiene and sanitation•Access to and use of health services

MALNUTRITION

Disease statusAffects how food is used by the body

COMPROMISED LIVELIHOODS/DETRIMENTAL COPING STRATEGIES•Migration•Sale of assets•Debt•Livelihood erosion

EC conceptual framework

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 59: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Addressing undernutrition in external assistance

An integrated approach through sectorsand aid modalities

September 2011Prepared by the European Commission, Germany, Ireland,France, Poland and the United Kingdom

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 60: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Aliravitsemuksen estäminen ja vähentäminen vaatii sekä ruoka-että ravitsemusturvaa

Ravitsemuksen parantaminen kehitysmaissa on mahdollista, ja sen kautta voidaan vaikuttaa kolmeen vuosituhattavoitteeseen (1, 4, 5)

Vesi- ja sanitaatio-olojen parantaminen ratkaisevan tärkeää

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 61: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Hyvän ravitsemuksen edistäminen ravitsemus- kasvatuksen ja hivenainelisien avulla on taloudellisempaa kuin aliravittujen ruokkiminen ja hoitaminen

Hyvään ravitsemukseen kannatta sijoittaa – säästöt terveydenhoitokuluissa ja sitä kautta hyvä korko

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 62: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Suomen kehitysmaapolitiikan tulisi selkeämmin sisällyttää ravitsemus ja ravitsemusturva hankkeiden tavoitteisiin, teknisesti selkein ja mitattavin tavoittein

SUN on teknisesti vahvapohjainen prosessi, johon voi ja tulee liittyä niissä maissa jotka ovat Suomen bilateraalisen avun maita (Mozambiq, Nepal)

SUN on myös hyvä ohjeistus osittaisiin ravitsemusturvahankkeisiin.

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 63: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

Financing envelope

Health sector

Narrow nutrition lens

Multisectoral nutrition lens

Education sector

Agriculture sector

Private sector

Financial and credit sector

Trade and tax policies sector

Transportation sector

Multiple other sectors

Multi-sectoral approach will facilitate the move from a narrow “nutrition lens” to a wider development lens….

Increasing space for new

sectors & new

partners

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011

Page 64: Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa :  onko  se  mahdollista ja paljonko  se  maksaa ?

• After 87 consultative meetings submitted to The Prime Minister for approval in October 2011

• Focus on equitable stunting reduction and improvement in exclusive breastfeeding rates based on disaggregated data and evidence-based interventions

• The strategy aligned with global strategies and the national Soc-Econ Development Plan and with other 10 year national sectoral strategies.

• The Plan of Action to the Minister of Health in December 2011: detailed outline of interventions and budgets according to provincial stunting rates (3 categories)

Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta

ravitsemusturvaan. 17.10.2011 64