ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa : onko se mahdollista ja paljonko se maksaa ?
DESCRIPTION
Ruokaturvasta ravitsemusturvaan kehitysmaissa : onko se mahdollista ja paljonko se maksaa ?. Marjatta Tolvanen-Ojutkangas Ph.D, M.Sc. 17.10. 2011. Sisältö. Terminologiaa – mitä ruokaturvalla ja ravitsemusturvalla tarkoitetaan ja mitkä ovat erot. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Marjatta Tolvanen-OjutkangasPh.D, M.Sc.
17.10. 2011
1. Terminologiaa – mitä ruokaturvalla ja ravitsemusturvalla tarkoitetaan ja mitkä ovat erot.2. Mitä keinoja on ravitsemusturvan saavuttamiseksi, ja mitä näyttöä on niiden toimivuudesta ja tehokkuudesta?3. Esimerkkejä ravitsemusturvan parantamishankkeista 4. Miten interventiot on hinnoiteltu, kuka niitä maksaa tällä hetkellä5. Suomen osallistuminen ravintoturvahankkeisiin – mitä ja missä?6. Suositukset ja päätös.
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Kaikilla ihmisillä tulee olla kaikkina aikoina fyysinen, sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus riittävään, turvalliseen ja ravitsevaan ruokaan, joka täyttää ravintotarpeen ja edellytykset aktiiviseen ja terveelliseen elämään
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Saavutetaan kun kaikille perheen tai ruokakunnan jäsenille on varmistettu riittävän ja ravitsevan ruoan saanti, ja samalla on saatavilla hyvät terveyspalvelut ja ympäristöhygieniasta on huolehdittu. Näin varmistetaan mahdollisuus aktiiviseen ja terveelliseen elämään.
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Riittämäton ravinnonsaanti Sairaus
Riittämätön ruoan saatavuus
Riittämätön äitiys- ja lastenhuolto
Riittämättömät terveyspalvelut ja epähygieeninen ympäristö
Poliittiset, ideologiset ja taloudelliset rakenteet
Resurssien kontrolli+
Organisaatioiden rakenteetPerussyyt
Seuraus
Syy
Vuosituhattavoite (MDG)1: Aliravitsemuksesta kärsivien osuuden puolittaminen 1990 tasosta --> 2015
Aliravitsemuksesta kärsi 1990-luvun alussa joka 5. kehitysmaassa asuva.
Maailman elintarvike- ja talouskriisit vuosina 2008–2009 lisäsivät aliravittujen määrää yli 100 miljoonalla hengellä (yli miljardi ihmista, FAO 2009).
Aliravitsemustavoitteen saavuttaminen vaikuttaa ratkaisevasti myös toisiin vuosituhat tavoitteisiin:
Tavoite 4:Lapsikuolleisuuden vähentäminen Tavoite 5: Lisääntymisterveyden parantaminenMarjatta Tolvanen-Ojutkangas:
Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011
90% kroonisesti aliravituista lapsista asuu 36:ssa maassa
PAPER 1Marjatta Tolvanen-Ojutkangas:
Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011
13 miljoonaa lasta kasvaa huonosti odotusaikana
178 milljoonaa lasta on kroonisesti aliravittuja
19 miljoonaa lasta on akuutisti aliravittuja
PAPER 1
Kohdunsisäisen huonon kasvun, kroonisen aliravitsemuksesta kärsivien ja akuutisti aliravittujen lasten määrät (2009)
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
LANCET 2009:PAPER 1
178 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta on kroonisesti aliravittuja (stunted)
Prevalence of Stunting
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011 NIN, 2007
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Poor Situation
Serious Situation
36 provinces have “high prevalence”
of maternal undernutrition
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011NIN,GSO, UNICF:2007
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011NIN, 2006
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Tosiasia: Ruoan riittävyys on tärkeä tekijä, mutta
vakavin aliravitsemus johtuu huonosta hygieniasta ja sanitaatiosta , mikä johtaa pienten lasten sairauksiin, tyypillisesti ripulitauteihin. Naisten asema ja koulutus ovat tärkeitä ravitsemusken parantamisessa, samoin pienten lasten hoiva ja huolenpito.
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Tosiasia: Väestön ravitsemuksen parantaminen
vaatii selkeästi määritettyä vanhempien ja yhteisöjen toimintaa, jota paikallinen ja kansallinen terveydenhuolto ja vesi- ja sanitaatiohuolto tukevat.
Thaimaassa on onnistuttu laskemaan aliravittujen määrää 75% näin toimien.
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Tosiasia: Huolimatta taloudellisista vaikeuksista monet
kehitysmaat ovat edistyneet huomattavasti aliravitsemuksen vähentämisessäYli 2/3 kehitysmaan väestöstä syö nyt jodisuolaa450miljoonaa lasta saa A-Vitamiinia kapseleina
Rintaruokinnan edistäminen uusin keinoin on ollut tuloksellista ja rintaruokinta on pysynyt korkealla tai noussut (esim. Kambodzha)
Rokotusohjelmat ja ripulitautisten lasten nesteytyshoidon (ORS) edistäminen ovat myös parantaneet ravitsemusta.
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Poliittiset ja tekniset päätöksentekijät… Globaalit päättäjät… Perheet ja yhteisöt Aliravitsemuksesta on
tehtävä näkyvä, selkeästi analysoituna, jotta sen poistamiseksi voidaan toimia tehokkaasti ja että muutosta voi mitata!
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
7 years 7 years 4 years
Ravitsemuksen alalla on MONTA
ihan paikkansapitävää ja todistettavaa
viestiä…
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Yhteisen vision puute
Kapea ’ravitsemuslinssi’ huonosti yhteydessä maan muuhun kehitysohjelmaan
Tekninen kapasiteetti usein rajallista, sekä maatasolla että laajemminkin
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Source: OECD DACWorld Bank, 2009 (forthcoming)
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Tästä johtuen:
Source: World Bank, 2009 (forthcoming)OECD/DAC data
Official development assistance (ODA) commitments for health, HIV/AIDS and nutrition, 1995-2007
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000O
DA co
mm
itmen
ts, c
urre
nt U
S$
Year
Basic nutrition
HIV/AIDS
Total ODA Health
Erittäin vahva tieteellinen näyttöpohja toimivista ohjelmista
Lancet 2003, 2009
World Bank: SUN = Scaling Up Nutrition 2010
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
ONE unified and powerful call to action
….Building a Global Nutrition
MovementMarjatta Tolvanen-Ojutkangas:
Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011
SUN ObjectivesSet in Motion, a process for a unified agenda
and call to action to Scale-up Nutrition
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
1.Maatason toiminta avainasemassa◦ Kukin maa johtaa omaa prosessiaan◦ Perustuu kunkin maan epidemiologiseen tilanteeseen, huomioiden kontekstin ja kapasiteetin.
2.Laajentaa todistetusti toimivia ja kustannustehokkaita ohjelmia ◦ Sekä ehkäiseviä että hoito-ohjelmia◦ Etusija “miinus 9 t 24 kk” - tehokkain madollisuuksien ikkuna
3.Tarvitaan useiden sektorien yhteistyötä ◦ Ruokaturva, Sosiaalienen turva, Terveys, Kasvatus, Vesi ja sanitaatio◦ Hallinto, Tasa-arvo
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
The “Window of Opportunity” for Improving Nutrition is very small…pre-pregnancy until 18-24 months of age
-2.00
-1.75
-1.50
-1.25
-1.00
-0.75
-0.50
-0.25
0.00
0.25
0.50
0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60
Age (months)
Wei
ght f
or a
ge Z
-sco
re (N
CH
S)
Latin America and CaribbeanAfricaAsia
Source: Repositioning Nutrition, World Bank, 2006; The Lancet 2008Marjatta Tolvanen-Ojutkangas:
Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
The window of opportunity is -9
months to 24 months
NIN/GSO/UNICEF, 2007NIN/GSO/UNICEF, 2007 Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
“1,000 Days partnership”
Edistää tavoitteellisia ohjelmia ja sijoituksia joiden päämääränä on parantaa naisten (äitien) ja lasten ravitsemusta 1000:n päivän aikana, raskauden alusta siihen asti kun lapsi on 2-vuotias
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Bangladesh, Burkina Faso, Ethiopia, the Gambia, Ghana, Guatemala, Lao PDR,
Malawi, Mali, Mauritania, Mozambique,
Nepal, Niger, Peru, Senegal, Tanzania,
Uganda, Zambia and Zimbabwe.
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Saada ravitsemus prioriteettilistalle ja pidettyä siellä;
Toteuttaa oikeaksi todettuja ohjelmia; Lopettaa väärien ohjelmien ylläpito;
Toimia mahdollisimman kattavasti; Tavoittaa ne jotka ovat eniten avuntarpeessa;
Tehdä päätöksiä hyvin analysoituun tietoon perustuen;
Parantaa strategista ja operatiivista kapasiteettia. Marjatta Tolvanen-Ojutkangas:
Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Ravitsemusta ei näy kansallisissa kehityssuunnitelmissa
Riittämättömät henkilöstöresurssit Riittämätön kapasiteetti maanlaajuisten ohjelmien
toteuttamiseen
Budjettirakenne esteenä tehokkaaseen ohjelmointiin Sektoreiden väinen yhteistyövaikeaa hallitusten sisällä Paikallistason toteuttajien yhteistoiminta ongelmallista
Riittämättömät monivuotiset kehitysapuvarat ravitsemusohjelmoinnin toteuttamiseen
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Hyvän ravitsemuksen edistäminen ravintokasvatuksen avulla ($2.9 miljardia):
Rintaruokinta (estää 1.4 miljoonaa imeväiskuolemaa vuodessa!)
Imeväisten ruokinta yli 6 kk:n jälkeen Perushygienian parantaminen, sisältäen
mm. käsien pesunMarjatta Tolvanen-Ojutkangas:
Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Vitamiinien ja hivenaineiden saannin lisääminen
($1.5 miljardia)
Hivenaineiden antaminen pienille lapsille ja heidän lapsilleen:
A-Vitamiinilisät Sinkkilisät ripulin hoidossa Monivitamiinjauheiden antaminen Matokuurit lapsille (vähentämään ravinteiden hävikkiä) Rauta+foolihapolisät raskaana oleville naisille Jodiöljykapseleiden antaminen alueilla joilla jodisuolaa
ei ole saatavillaMarjatta Tolvanen-Ojutkangas:
Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Hivenaineiden lisääminen ruokiin:
Jodilisät suolaan
Raudan lisääminen elintarvikkeisiin
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Aliravittujen ruokkiminen erikoisruokatuotteilla
($6.2 miljardia): Lievän aliravitsemuksen ehkäisy ja hoito Vakavan aliravitsemuksen hoito (“severe
acute malnutrition”) ruoalla joka on välittömästi syötävää (RUFT)
Reference: Scaling Up Nutrition: What Will it Cost? Horton et. Al. 2009
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
US$ miljardia
Hyvän ravitsemuksen edistäminen ravintokasvatuksen avulla
2,9
Vitamiinien ja hivenaineiden saannin lisääminen
1,5
Aliravittujen ruokkiminen erikoisruokatuotteilla
6,2
Seuranta, koulutus, arviointi 1,2
Yhteensä 11.8
INTERVENTIO-OHJELMA KUSTANNUSTEHOKKUUS
Rintaruokinna edistäminen sairaalassa
5-67
Integroidut lastenhoito-ohjelmat 9-16
Jodilisät naisille 15-520
A-vitamiinilisät lapsille, 6-60 kk 4-43
Raudan lisääminen elintarvikkeisiin (per capita)
176-200
Raudan lisäämien odottaville naisille (odottavaa naista kohti)
6–14Marjatta Tolvanen-Ojutkangas:
Ruokaturvasta ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Nepalin A vitamiiniohjelma maksaa vuosittain 1.7 million USD*
Matolääkkeiden jakaminen samalla kertaa lisää kustannuksia vain 50,000 USD vuodessa
*Fielder J.L. (2000) Health Policy and planning. 15 145-156
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
5.45.65.8
66.26.46.66.8
77.27.4
20
21
22
23
24
25 U UTT
IIFluency Memory test
(U) Uninfected control (T)Treated (I) Infected (placebo)
Treatment has positive effects Treatment has positive effects on language and memoryon language and memorydevelopment of childrendevelopment of children
Nokokes et al (1992) Parasitology 104 539-547
Es 104 539-547
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Lancet intervention Current coverage in VNInterventions for CHILDRENPromotion of breastfeeding Very low EBF ratesCommunication for improved complementary feeding
??
Zinc supplementation 0%Zinc in management of diarrhea Very lowVitamin A fortification or supplementation >90%Handwashing or hygiene interventions ??Treatment of severe acute malnutrition Very lowIron fortification or supplementation* Very lowDeworming* 18 provincesInsecticide treated bednets* 94%
* Denotes an intervention “for specific, situational contexts” which are deemed relevant for Viet Nam
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Lancet intervention Current coverage in VNInterventions for WOMENIron folate supplementation 30-40%Multiple micronutrient supplementation
Very low
Calcium supplementation Very lowReduce tobacco or indoor air pollution ??Deworming* 18 provincesIntermittent treatment for malaria* ??Insecticide treated bednets* 2.1% (pregnant)Interventions for families/communitiesUniversal salt iodization 93% *
* Denotes an intervention “for specific, situational contexts” which are deemed relevant for Viet Nam. * denotes that although USI programme currently has high coverage, this is slipping and significant populations are not protected from IDD by iodized salt.
Reduction of stunting <25% (WHO standard)◦ Current level: 33.9%◦ Need to achieve 1.48% point per year
reduction (over 6 years) No province with prevalence >30%
◦ Currently 48 provinces greater than 30%; 21 of which are between 30-35%
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Provinces with highest stunting prevalence
Provinces with highest numbers of stunted children
Bac Can Kien Giang (29.9%)Gia Lai Bac GiangSon La Gia Lai
Quang Binh Hanoi (18.1%)Lai Chau Dong NaiDak Lak Ha Tay
Ha Giang >40% An Giang
Dac Nong Dak LakLao Cai Nghe An
Kon Tum Thanh Hoa277,799 575,315
14% 29%Number of stunted children% of total stunted children
Suomi korostaa oikeusvaltiokehitystä, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä. Erityisiä painopistealueita ovat koulutus, ihmisarvoinen työ, nuorisotyöttömyyden vähentäminen sekä naisten ja lasten aseman parantaminen.
Toiminnassa hyödynnetään Suomen vahvuuksia koulutuksessa, terveyden edistämisessä, viestintä- ja ympäristöteknologiassa sekä hyvässä hallinnossa.
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Tavoitteena on vähentää avun pirstaleisuutta ja lisätä koordinaatiota muiden avunantajamaiden ja järjestöjen kanssa.
Suomi tukee Euroopan unionin kehityspolitiikan johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Hyvin RUOKATURVA-painotteinen
Ravitsemusturvaa tai ravitsemusta spesifisenä/mitattavana tavoitteena vaikea löytää
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Etusivu > Teemat > Ruokaturva > Ruokaohjeita kehitysmaista
Ruokaohjeita maailmalta Aasia
◦ Biryania juhlaan Bangladeshista ◦ Kana- ja kookoscurrya Intiasta◦ Pilahvia Keski-Aasiasta
Afrikka◦ Katkarapukoftaa Egyptistä◦ Jokapäiväistä nsimaa Malawista◦ Hirssipuuroa ja papuruokia Namibiasta
Latinalainen Amerikka◦ Nacatamaleita Nicaraguasta◦ Taitepapuja kananmunakääreessä Guatemalasta
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Esimerkkejä kestävää kehitystä edistävästä kehitysyhteistyöstä
4. Maatalous Maatalous perustuu uusiutuvien
luonnonvarojen hoitamiseen ja hyödyntämiseen. Maanviljely ja karjanhoito tuottavat ruokaa…. Oman ruokatuotannon ja koko elintarvikeketjun vahvistaminen vähentää aliravitsemusta sekä ravinnon yksipuolisuudesta johtuvia terveyshaittoja.
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Etusivu > Kehityspolitiikka > Määrärahat ja niiden käyttö > Rahoituskohteet
Hanke: Elintarviketeollisuuden tutkimuksen kehittäminen (Developing Research in the Food Industry)
Toimiala: Ravitsemus Hankenumero:454 081 01 Profiili: Päätavoite: köyhyyden ja nälän
poistaminen Merkittävä osatavoite: sukupuolten välisen tasa-
arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen, kestävä kehitys…
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Ruoka: 30 x Terveys: n. 30x Vesi n. 65 x Ravinto: 1 x Ravitsemus: 0x
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Enimmäkseen ruokaturvaan liittyviä viitteitä KUA - selkeämmin ravitsemukseen ja
ravitsemusturvaan liittyviä kohteita Plan Suomi mukana kansanvälisen Plan’in
kautta SUN prosessissa
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
2.2. Improving access to food
Successful mechanisms…. should usually involve an important nutritional dimension, particularly assisting those for whom appropriate nutrition will have positive effects on the achievements of MDGs 4 (reducing child mortality) and 5 (improving maternal health
Adequate food consumption may not in itself ensure adequate nutrition.
Poor health may inhibit the digestion and utilisation of nutrients leading to malnutrition.
Therefore, complementary interventions, including those that ensure safe food preparation (e.g. provision of cooking fuel), or access to potable water, hygiene and health services, may also be required, alongside direct food assistance, to prevent or treat malnutrition
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Food Consumption•Energy Intake•Nutrient Intake
Socio-economic and political environment•Demography, education, macro-economy, policy environment, natural resources, climaye, market conditionslivelihood systemssocial institutions, cultural attitudes,
security
Food Access and availability•Safe access to adeq and safe food through:•Foof Production•Purchase/barter•Gifts, other sources•Food safety and quality
Food utilization including Care and Feeding Practice•Child Care•Infant and Child Feeding•Eating Habbits•Food Preparetion•Intra-household food distrb.•Capacity to care for dependent individuals
Public Health•Water Quality and quantity•Hygiene and sanitation•Access to and use of health services
MALNUTRITION
Disease statusAffects how food is used by the body
COMPROMISED LIVELIHOODS/DETRIMENTAL COPING STRATEGIES•Migration•Sale of assets•Debt•Livelihood erosion
EC conceptual framework
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Addressing undernutrition in external assistance
An integrated approach through sectorsand aid modalities
September 2011Prepared by the European Commission, Germany, Ireland,France, Poland and the United Kingdom
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Aliravitsemuksen estäminen ja vähentäminen vaatii sekä ruoka-että ravitsemusturvaa
Ravitsemuksen parantaminen kehitysmaissa on mahdollista, ja sen kautta voidaan vaikuttaa kolmeen vuosituhattavoitteeseen (1, 4, 5)
Vesi- ja sanitaatio-olojen parantaminen ratkaisevan tärkeää
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Hyvän ravitsemuksen edistäminen ravitsemus- kasvatuksen ja hivenainelisien avulla on taloudellisempaa kuin aliravittujen ruokkiminen ja hoitaminen
Hyvään ravitsemukseen kannatta sijoittaa – säästöt terveydenhoitokuluissa ja sitä kautta hyvä korko
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Suomen kehitysmaapolitiikan tulisi selkeämmin sisällyttää ravitsemus ja ravitsemusturva hankkeiden tavoitteisiin, teknisesti selkein ja mitattavin tavoittein
SUN on teknisesti vahvapohjainen prosessi, johon voi ja tulee liittyä niissä maissa jotka ovat Suomen bilateraalisen avun maita (Mozambiq, Nepal)
SUN on myös hyvä ohjeistus osittaisiin ravitsemusturvahankkeisiin.
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
Financing envelope
Health sector
Narrow nutrition lens
Multisectoral nutrition lens
Education sector
Agriculture sector
Private sector
Financial and credit sector
Trade and tax policies sector
Transportation sector
Multiple other sectors
Multi-sectoral approach will facilitate the move from a narrow “nutrition lens” to a wider development lens….
Increasing space for new
sectors & new
partners
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011
• After 87 consultative meetings submitted to The Prime Minister for approval in October 2011
• Focus on equitable stunting reduction and improvement in exclusive breastfeeding rates based on disaggregated data and evidence-based interventions
• The strategy aligned with global strategies and the national Soc-Econ Development Plan and with other 10 year national sectoral strategies.
• The Plan of Action to the Minister of Health in December 2011: detailed outline of interventions and budgets according to provincial stunting rates (3 categories)
Marjatta Tolvanen-Ojutkangas: Ruokaturvasta
ravitsemusturvaan. 17.10.2011 64