Lapset kertovat hyvinvoinnistaan – kuuntelemmeko?

1

Anna-Maija Puroila, tutkijatohtori

TelLis -projekti 2010-2013”Päiväkotiarki lapsen kertomana”(Suomen Akatemia 21892)

Lapsen hyvä arki –hankkeen seminaariYlivieska 10.9.2011

Kertomusten konteksti 3 pohjoissuomalaista kuntaa 6 päiväkotiryhmää (1-6 v) lapsia yhteensä noin 100

Tutkimusaineiston luonne havainnointeja päiväkotiarjen

tilanteista nauhoitettuja keskusteluja lasten piirustuksia ja

piirustustarinoita lasten ottamia valokuvia

Tutkijoina osallistumme kertomusten

tuottamiseen kerromme tarinoita uudelleen,

uusissa tilanteissa, uusille yleisöille

2

Millaisten kertomusten äärellä olemme?

Miten lapset kertovat? Monet kertomisen

tavat: ilmeet, eleet,

kehonkieli, itku, nauru, leikki, piirtely, laulaminen,

käsillä tekeminen, liikkuminen, puhe, hiljaisuus,

vetäytyminen

3

Miksi lasta pitäisi kuunnella?

Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Kolme taustajuonnetta (Moss, Clark & Kjorholt 2005) Lapsen oikeudet (YK:n lapsen oikeuksien sopimus)

Lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä ja mielipiteensä kaikissa lasta koskevissa asioissa

Lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja

kehitystason mukaisesti ”Uusi lapsitutkimus”

Children as ’becomings’ > children as ’beings’ Tutkimus kiinnostunut yhä enemmän lapsista oman elämänsä

asiantuntijoina Lapset tutkimuksen kohteista osallisiksi, ”kanssatutkijoiksi”

Talouden muutos Lapset asiakkaina, kuluttajina

Mitä on kuunteleminen? (mukaillen Rinaldi 2005)

Kuunteleminen yhdistää meitä toisiimme Kuuntelemme kaikilla aisteillamme Kuunteleminen liittyy lukuisiin erilaisiin kieliin,

symboleihin, koodeihin ja tapoihin, joilla ilmaisemme itseämme

Kuuntelemiseen liittyy uteliaisuutta, epäilystä, toivoa, kiinnostusta; kuuntelemisessa on aina emootioita

Kuunteleminen on avoimuutta erilaisuudelle, toisen ihmisen näkökulmien ja tulkintojen arvon tunnistamista

”Kuunnella” on aktiivinen verbi, johon kytkeytyy tulkintaa, merkityksenantoa ja arvonantoa viestin lähettäjää kohtaan

Kuunteleminen ei tuota vastauksia, vaan muodostaa kysymyksiä

Kuunteleminen ei ole helppoa; se edellyttää omien ennakkoluulojen kyseenalaistamista ja avoimuutta muutokselle

Kuunteleminen rikastuttaa sekä viestin lähettäjää että kuuntelijaa

Kuunteleminen on edellytys oppimista edistävän suhteen muodostumiselle

Kuunteleminen on konteksti, jossa opitaan kertomaan ja kuulemaan

Mitä lapset kertovat hyvinvoinnistaan?

Having: Materiaalinen ympäristö

Loving: Ihmissuhteet

Being: Suhde yhteiskuntaan (arvostus, mahdollisuudet

merkitykselliseen toimintaan, osallisuuteen ja vaikuttamiseen)

(Allardt 1976)

6

Having

Millainen on lapsen suhde päiväkodin materiaaliseen ympäristöön?

7

LovingMillainen on lapsen suhde päiväkodin aikuisiin ja toisiin lapsiin?

8

BeingMillaista lapsuutta päiväkodeissa rakennetaan? Lapsi yksilönä vs. ryhmässä Lapsen autonomia vs. aikuisen auktoriteetti Lapsen oppiminen vs. aikuisen opettaminen Lapsi tässä ja nyt (being) vs. tulevana koululaisena,

aikuisena (becoming)

9

Havaintoja kuuntelemisen haasteista

Minulla on tarve puhua paljon, selittää, opettaa Puhun lapsen puheen päälle; en malta odottaa, kun lapsi etsii sanoja Kysyn monta kysymystä yhtä aikaa

A-M: Aa. Onks siinä kaikkein hauskimmat pelit nämä tammi, mylly ja mitä nämä on labyrintti? (Ö..) Vai mikä ois kaikkein hauskin peli? [Viivi äännähtää kuin vastatakseen A-M ensimmäiseen kysymykseen, mutta A-M jatkaa puhettaan toisella kysymyksellä]

Kysyn rajaavia kysymyksiä (vrt. kertomaan motivoivat kysymykset)

- Onko Selina sun kaveri?

- vrt. Kukahan tässä kuvassa on? Millainen lapsi tässä kuvassa on? Mitä näet?

Tarjoilen omia sanojani, omia tulkintojani

Lapsi: Yks meni vähä hu…

A-M: Ei se haittaa. Se ei haittaa mittää vaikka mennee vähä huonosti, ku digikamerassa ei haittaa mittää vaikka ottaa paljo.

En huomaa lapsen sanattomia viestejä tai en reagoi niihin Useampi lapsi haluaa kertoa samaan aikaan Erilaiset lapset, erilaiset kertomisen tavat

Havaintoja kertomista ja kuuntelemista edistävistä tekijöistä

Aikaa ja tilaa lapsen kertomiselle Katsekontakti, fyysinen läheisyys Kehonkieli Kokonaisvaltainen läsnäolo ”Kannattelevat kommentit”, palaute

Kuullun toistaminen Motivoivat, avoimet kysymykset Tunteiden ilmaiseminen ja nimeäminen Äännähdykset, nyökkäykset

Lapsi: Ja siinä oli se ilkee äijä.AM: Oliko?Lapsi: Oli.AM: Mitenhän sille tapahtu?Lapsi: Mää en tykänny ku mää näkkiin, että siinä täällä leikataan sitä [näyttää kättä].AM: Sormee lekattiin?Lapsi: Ei ku täällä oli näin täällä sisällä ja oli inhottavan näkönen.AM: Joo. Niin siinä tarinassa oli joku ilkee…Lapsi: äijä.AM: Joo. Oliko se sille pojalle ilkee?Lapsi: Oli sille pojalle, mutta se on niin rohkee, että se voi taistellakki ja siinä oli se taika

myös…

Matkaevääksi

Kertomukset ovat ikkuna lasten maailmaan. Onko päiväkodissamme tilaa lasten

kerronnalle? Millainen kuuntelija, kuulija ja

kanssakertoja olen?

12

Julkaisuja

Puroila, A-M., Estola, E. & Syrjälä, L. (in press) Having, loving, being: Children’s narrated well-being in Finnish day care centres. Early Child Development and Care.

Puroila, A-M., Estola, E. & Syrjälä, L. (in press) Does Santa exist? Children’s everyday narratives as dynamic meeting places at a day care centre context. Early Child Development and Care.

Puroila, A-M. (2010) Lapset ja tutkija päiväkotiarjen näyttämöillä. Teoksessa L. Turja & E. Fonsen (Toim.) Suuntana laadukas varhaiskasvatus. Professori Eeva Hujalan matkassa. Tampere: Suomen varhaiskasvatus ry, 14-29.

http://www.oulu.fi/ktk/kasope/tutkimus/tutkimusryhmat_ja _projektit/elava_kertomus/tellis/