Lasten  ja  nuorten  monipuolinen  harjoi1elu  

Sami  Kalaja  

Sami  Kalaja  2015  

Periaa1eet  ennen  kikkoja  “As  to  the  methods  there  may  be  a  million  and  then  some,  but  principles  are  few.  The  man  who  grasps  principles  can  successfully  select  his  own  methods.  The  man  who  tries  methods,  ignoring  principles,  is  sure  to  have  trouble.”          Ralph  Waldo  Emerson  (1803-­‐1882)    

Sami  Kalaja  2015  

Monipuolisuus  =  monilajisuus?  •  Norjassa  keskimääräinen  

päälajin  valitsemisikä  15,6    •  Saksassa  14,4    •  Gretzky  kilpaili  14-­‐vuoOaana  

neljässä  lajissa,  Seberle  aloiQ  10-­‐o1elun  17-­‐vuoOaana,  Federer  pohO  17-­‐vuoOaana  jalkapallo  vai  tennis,  Steve  Nash  pelasi  1.  kerran  koripalloa  13  v,  Korjus  tuli  Sotkamon  urheilulukioon  hiihtäjänä…  

Sami  Kalaja  2015  

1. Mahdolliset seuraukset  -Aktiivinen liikunnan

harrastaja  -Parantunut terveys  

-Lisääntynyt viihtyminen  

2. Mahdolliset seuraukset  -Huippu-urheilija  

-Parantunut terveys  -Viihtyminen urheilussa  

3. Mahdolliset seuraukset  -Huippu-urheilija  

-Huonontunut fyysinen terveys  

-Viihtymisen puute urheilussa  

 Liikunnan harrastaminen  

-Harrastuksia, jotka tähtäävat kunnon ja terveyden

parantamiseen  -Monipuolista liikunnan

harrastamista  -Viihtyisää ja sisäisesti

motivoivaa liikuntaa  

Kovan panostamisen vuodet  -Kova tavoitteellinen harjoittelu  

-Keskittyminen yhteen lajiin  -Vähän muiden lajien

harrastamista  

Erikoistumisen vuodet  -Osa aiemmin harrastetuista

urheilulajeista jää pois MUTTA  -Edelleen useamman, kun

yhden urheilumuodon harrastamista  

 Liikunnan ja urheilun kokeilemisen vuodet  

-Suuri määrä eri liikunta/urheilulajeja  -Sisäisesti motivoivaa, viihtyisää ja monissa ympäristöissä

tapahtuvaa harrastamista  -Paljon ei organisoitua ja joustavaa harrastamista  

1. Liikunnan harrastajaksi 2. Huippu-urheilijaksi kokeilemisen kokeilemisen kautta kautta  

Aikainen erikoistuminen  -Kova tavoitteellinen harjoittelu  

-Keskittyminen yhteen lajiin  -Vähän muiden lajien

harrastamista  3. Huippu-urheilijaksi aikaisen erikoistumisen kautta  

Liikunnan/urheilun aloittaminen  

Kuvio. Urheilijaksi kehittymisen malli (Cote, 2007, 197).  Ikä  

   

 18  17  16  

 

     

 15  14  13  12  

   

 11  10  9  8  7  

   

 6  

  Sami  Kalaja  2015  

Sami  Kalaja  2015  

Sami  Kalaja  2015  

Varhainen  erikoistuminen?  •  Baker  ym  (2003)  /  netball,  koripallo,  maahockey  – Menestyjillä  monia  lajeja  nuorena  – Menestyjillä  enemmän  lajiharjoi1elua  11  v  harjoi1elun  jälkeen  

•  Berry  ym  (2008)  /  austr.  Jalkapallo  –  Paremmat  pelaajat  harjoi1elivat  enemmän  sekä  omaa  lajia  e1ä  muita  lajeja  

•  Memmert  ym  (2010)  /  jalkapallo,  koripallo,  käsipallo,  maahockey  –  Luovat  pelaajat  käyQvät  enemmän  aikaa  pelailuun  ja  kokonaisharjoi1eluun  

Sami  Kalaja  2015  

Varhainen  erikoistuminen?  

•  Ford  ym  (2010)  /  krikeQ  – Menestyneet  pelaajat  harjoi1elivat  enemmän  ohjatusO,  aloitusiällä  ei  vaikutusta  

•  Weissensteiner  ym  (2008)  /  krikeQ  – Menestyneillä  enemmän  harjoi1elua  – Muiden  lajien  harrastamisella  ei  eroa  ryhmien  välillä  

•  Ford  (2009)  /  jalkapallo  //  Ford  &  Williams  (2012)  /  jalkapallo  – Menestyneillä  enemmän  pelailua,  ei  eroja  ohjatun  harjoi1elun  määrässä  

 Sami  Kalaja  2015  

Varhainen  erikoistuminen?  

•  Ward  ym  2007  (jalkapallo)  – Menestyneillä  kilpailu  ja  lajiharjoi1elu  aloite1u  aiemmin  

•  Baker  (triathlon)  2006  – Menestyneillä  harjoi1elua  muita  enemmän  

•  Law  ym  2007  (rytminen  kilpavoimistelu)  – Menestyneillä  enemmän  lajiharjoi1elua  ja  vähemmän  muita  lajeja  

 Sami  Kalaja  2015  

Varhainen  erikoistuminen?  

•  Güllich  (2007)  /  kaikki  olympialajit  – Harjoi1elu  ja  kilpailu  aloite1u  myöhemmin  – Muhin  lajeihin  käyteQin  enemmän  aikaa  –  Junioritason  menestys  ei  ennustanut  aikuismenestystä  

•  Moesch    (2011)  /  soutu,  hiihto,  voimanosto  – Menestyneillä  alle  15  vähemmän  oman  lajin  harjoi1elua,  21  v  jälkeen  päinvastoin  

Sami  Kalaja  2015  

Samanlainen  vai  erilainen  oheislaji?  

Sami  Kalaja  2015  

Monilajisuus  

•  Yksilölajeissa  ei  voi  piiloutua  pelin  sisälle,  harrastamalla  yksilölajeja  joukkuepelaaja  oppii  vastuunkantoon  

•  Yksilölajeissa    ei  korostu  sosiaalisuus,  joukkuelajeissa  yksilöurheilija  oppii  huomioimaan  toiset  

Sami  Kalaja  2015  

Omakin  laji  voi  olla  monipuolinen  

•  ViisitoistavuoOaan  telinevoimistelijan  harjoi1elusta  50%  pitää  olla  muuta  kuin  voimistelua!  (Heinz-­‐Dieter  Schultze)  

Sami  Kalaja  2015  

Minkälainen  on  monipuolinen  urheilija?  

Sami  Kalaja  2015  

Mitä  on  monipuolinen  harjoi1elu?  •  Monipuolinen  taito-­‐  ja  tekniikkaharjoi1elu  

–  liikehallinnallisesO  monipuolinen  harjoi1elu  –  havainto-­‐motorisesO  monipuolinen  harjoi1elu  –  päätöksenteon  kannalta  monipuolinen  harjoi1elu  

•  Aineenvaihduntajärjestelmien  monipuolinen  kuormi1aminen  –  aerobinen  ja  anaerobinen,  lakOnen  ja  alakOnen,  sentraali  ja  lokaali  

•  Kehon  eri  osien  monipuolinen  kuormi1aminen  –  jalat,  keskivartalo,    ylävartalo,  kädet  –  lihakset,  jänteet,  nivelsiteet,  luut,  hengitys-­‐  ja  verenkiertoelimistö  –  Lihastasapaino;  agonisO-­‐antagonisO,  vasen-­‐oikea  

•  PsyykkisesO  monipuolinen  harjoi1elu  –  Yksin  –  ryhmässä  

–  OhjatusO  –  omatoimisesO  –  Hauskuus  -­‐  paineOlanteet  

 

Sami  Kalaja  2015  

Miksi  motorisesO  monipuolinen  harjoi1elu?  

•  Siirtovaikutuksen  kau1a  muissa  lajeissa  ja  oheisharjoi1elussa  hankituista  taidoista  on  hyötyä    

•  Liian  varhainen  erikoistuminen  ja  yksipuolinen  harjoi1elu  saa1aa  johtaa  toiminnalliseen  rajoi1uneisuuteen  

•  Nuoruusiän  monipuolinen  harrastaminen  laajentaa  erilaisten  ratkaisumallien  valikoimaa  

 

Sami  Kalaja  2015  

Taustateorioita  •  Epälineaarinen  pedagogiikka  

–  Erilaisia  rajoi1eita  muokkaamalla  ohjataan  oppijan  käy1äytymistä  tarkan  määri1elyn  sijaan  

–  Keski1yminen  liikkeen  lopputuloksessa,  ei  itse  liikkeessä  

–  Samaan  lopputulokseen  monta  eri  Oetä  •  DifferenOaalioppiminen  

–  Oppijoita  pyritään  au1amaan  löytämään  heidän  yksilöllinen  tapansa  suori1aa  motorinen  taitosuoritus  

–  Oppija  kokeilee  sa1umanvaraisia  suoritustapoja  löytääkseen  ympäristön  vaaOmuksiin  soveltuvan  yksilöllisen  liikemallinsa    

–  Kahden  peräkkäisen  liikkeen  välisten  erojen  havainnoinOa  

–  Oppijoiden  kehi1yminen  jatkuu  vielä  harjoi1elun  jälkeenkin  

Sami  Kalaja  2015  

Pelkkä  tekeminen  ei  riitä  –  tarvitaan  myös  vaihtelua  

•  Ei  ole  olemassa  opOmaalista  suoritustekniikkaa,  ei  edes  yksilökohtaista.  

•  Tekniikkaharjoi1elun  ei  tulisi  suuntautua  täydellisen  tekniikan  tavoi1eluun,  vaan  virheiden  tehokkaaseen  korjaamiseen  (Bosch)  

Sami  Kalaja  2015  

Power  law  of  adaptaOon  

•  Suosi&elemme,  e&ä  samaa  suoritusta  toistetaan  maksimissaan  kolme  kertaa.  Tämä  lii&yy  ”power  law  of  adapta=on”  -­‐malliin,  jonka  mukaan  suurimmat  adaptaa:ot  tapahtuvat  ensimmäisten  kolmen  toiston  aikana.  Tämän  jälkeen  kysymys  on  lähinnä  ajan  tuhlauksesta.  Mu&a  toistot  ovat  tarpeellisia  ainoastaan  jos  urheilija  tarvitsee  turvallisuudentunne&a.  Muuten  toistoja  ei  tarvita.  Useimmiten  yksi  toisto  rii&ää.  

 Sami  Kalaja  2015  

Vaihtelu  ja  taitojen  oppiminen  •  Taitoharjoi1elu  on  

”etsimistä”,  ei  niinkään  yksi1äisen  liikesuorituksen  toistamista  tai  tekniikkaharjoi1elua  (Davids)  

•  Urheilijan  tulee  sopeu1aa  suorituksen  sisäistä  malliaan  muu1uviin  olosuhteisiin  

•  Pyrkimys  vähentää  suoritusten  välistä  vaihtelua  voi  häiritä  oppimista  

Sami  Kalaja  2015  

Tilannekohtainen  häirintä  

•  Tehtävän  vaihtaminen  koko  ajan  pako1aa  urheilijan  mieQmään  suoritusta  

•  Suuresta  virheiden  määrästä  huolima1a  seurauksena  pysyvä  oppiminen  

•  TyömuisOssa  olevan  liikemallin  hylkääminen  ja  vastauksen  etsiminen  pitkäkestoisesta  muisOsta  

•  ”Taidot  opitaan,  jo1a  niistä  tulisi  automaaQsia,  automaaQsten  taitojen  toistaminen  ei  edesauta  taitojen  oppimista”  (Eloranta)  

Sami  Kalaja  2015  

Virheistä  oppii  

A  Winner  learns  from  his  mistakes.  A  Loser  learns  only  not  ot  make  mistakes  by  not  trying  anything  different.  

Sami  Kalaja  2015  

Miten  saadaan  vaihtelua?  •  Epätavalliset  alkuasennot  (esim.  

lähtö  selin)  •  Peilikuvana  tekeminen    •  Liikenopeuden  muuntelu  liikkeen  

aikana  •  Liikkeen  Olatekijöiden  

muu1aminen  (esim  lyhyempi  alkuvauhO,  pienempi  o1elualue)  

•  Liikkeen  suoritustavan  vaihtelu  (kerien,  tai1aen…)  

•  Vaikeuden  lisääminen  (ylimääräiset  liikkeet,  lisää  kierteitä)  

•  Entuudestaan  osa1avien  liikkeiden  yhdistäminen  uudessa  järjestyksessä  

Sami  Kalaja  2015  

Miksi  aineenvaihdunnallinen  monipuolisuus?  

•  Elimistön  aineenvaihdunta-­‐  ja  energiantuo1ojärjestelmät  muodostavat  toisiinsa  lii1yvän  kokonaisuuden,  jossa  eri  osien  tasapainoinen  kehi1yminen  on  tärkeää  

– esimerkiksi  vauhOkestävyysominaisuuksien  parantaminen  edelly1ää  rii1ävää  aerobista  pohjaa  tai  nopeusvoiman  kehi1yminen  rii1ävää  perus-­‐/maksimivoimatasoa  

–  jatkuvasO  samalla  teholla  harjoi1elu  ei  kehitä  

 Sami  Kalaja  2015  

Anaerobinen  tehokkuus  edelly1ää  aerobista  pohjaa  

Sami  Kalaja  2015  

Miksi  tukielimistön  monipuolinen  kuormi1aminen?  

•  Vaiku1aja-­‐  ja  vastavaiku1ajalihasten  tasapuolinen  kehi1äminen  au1aa  ylläpitämään  lihastasapainoa  

•  Lihastasapainosta  huolehOminen  au1aa  vammojen  ennaltaehkäisyssä  ja  oikeiden  suoritustekniikoiden  ja  –asentojen  hallinnassa  

•  Liikuntasuoritukset  toteutuvat  erilaisten  liikeketjujen  kau1a,  nämä  ketjut  ovat  niin  vahvoja  kuin  niiden  heikoin  lenkki  

•  Asymmetrisissä  lajeissa/suorituksissa  toispuoleisen  ylikuormituksen  vaara  

Sami  Kalaja  2015  

Miksi  psyykkisesO  monipuolinen  harjoi1elu?  

•  Oppiminen  on  tehokkainta,  kun  on  hauskaa  ja  hauskuus  on  usein  yhteydessä  vaihteluun  

•  PosiOivisesO  opitut  asiat  unohtuvat  hitaammin  kuin  negaOivisesO  opitut  

 

Sami  Kalaja  2015  

Virikkeellinen  ympäristö  on  hyväksi  aivoille  

•  Virikkeellinen  ympäristö  ja  fyysinen  akOivisuus  ovat  hyödyllisiä  uusien  aivosolujen  syntymisen  kannalta  

Sami  Kalaja  2015  

Stressi  heikentää  oppimista  

•  Stressihormoni  korOsoli  haitallista  oppimiselle  

•  Esim  ahdistuneisuudessa  osa  työmuisOkapasiteeOsta  siirtyy  pelon  ja  huolten  Oedostamiseen,  jolloin  muisOprosesseille  jää  vähemmän  resursseja  

 

Sami  Kalaja  2015  

Itsemääräämisteoria  

•  Koe1u  pätevyys  •  Koe1u  autonomia  •  Sosiaalinen  yhteenkuuluvuus  

Sami  Kalaja  2015  

Koe1u  pätevyys  •  Yksilöllisen  kehi1ymisen  ja  

oppimisen  tukeminen  •  Palaute  edistymisestä  •  Virheet  nähdään      

oppimiskokemuksina  •  Henkilökohtaiset  

kehi1ymistavoi1eet  ja  niiden  seuranta  

•  Vaihtelevat  liikuntamuodot  (työtehtävät)  tarjoavat  useimmille  kyvykkyyden  kokemuksia  

Sami  Kalaja  2015  

Koe1u  autonomia  •  Vapaus  osallistua  oman  

harjoi1elunsa  suunni1eluun  ja  toteutukseen  

•  Esitetyille  ajatuksille  ja  ehdotuksille  annetaan  sijaa  

•  Jokaisella  on  taidoista  riippuma1a  merki1ävä  rooli  

•  Ulkoisesta  kontrollista  siirrytään  ”sisäiseen  yri1äjyyteen”  

Sami  Kalaja  2015  

Sosiaalinen  yhteenkuuluvuus  •  Jokainen  kokee  aidosO  

kuuluvansa  joukkoon  •  Pelisäännöt  on  laadi1u  

yhdessä  •  Kenestäkään  ei  sallita  

puhu1avan  pahaa  selän  takana  

•  Ryhmässä  ei  ole  suosikkeja  

•  Minäviestejä  korostetaan  •  Tunteiden  osoi1aminen  

on  salli1ua  

Sami  Kalaja  2015  

Urheilijalle  hyödyllisiä  psyykkisiä  taitoja  

•  Etäisyyksien  arvioinO  •  Tarkkaavaisuuden  suuntaaminen  

•  Mielikuvien  käy1ötaito  •  TyömuisO  •  Eri  aisOen  hyödyntäminen  

 

Sami  Kalaja  2015  

”Sudenkuoppia”  

•  Lajiharjoi1elun  ylikorostuminen,  oheisharjoi1elun  pieni  määrä  

•  Omatoimisuuden  vähäisyys  •  Joidenkin  kehonosien  ylikuormi1uminen  ja  lihasepätasapaino  

•  Liikkuvuuden  ja  kehon  hallinnan  epäsuhta  •  Aerobisen  harjoi1elun  vähäisyys  •  Nopeusharjoi1elun  vähäisyys  

Sami  Kalaja  2015  

Onko  monipuolisuudesta  hai1aa?  

•  Jos  harjoi1elu  muu1uu  ”sillisalaaOksi”,  niin  itse  asia,  oman  lajin  harjoi1elu,  saa1aa  unohtua  

•  Monipuolinen  harjoi1elu  ei  korvaa  oman  lajin  tekniikkaharjoi1elua,  esimerkiksi  pallon  hallintaa  

•  Jos  monipuolisuus  on  synonyymi  linja1omuudelle,  niin  seurauksena  voi  olla  pelaajien  turva1omuuden  tunne1a  

Sami  Kalaja  2015  

Yhteenvetoa    •  Koko  kehon  moni-­‐  ja  

tasapuolinen  harjoitu1aminen  

•  Virikkeellinen  ympäristö  haastamaan  havaintojen  ja  päätösten  tekoa  

•  Monipuolisella  lapsuudella  ja  nuoruudella  luodaan  pitävä  pohja  Oellä  aikuishuipulle  

Sami  Kalaja  2015