lasten ohjelma 2012 - suomen world vision

1

Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 2012–2014

Lasten ohjelma

KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA JA TUENKÄYTTÖSUUNNITELMA

2 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2012–2014

”Älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.” (1 Joh 3:18)

Sisällys

Tiivistelmä ... 7

1. Suomen World Visionin identiteetti, tehtävät ja toimintaa ohjaavat arvot ... 9

2. Suomen World Vision kehitysyhteistyön toimijana, työn lapsilähtöisyys

ja yhteisöperustaisuus ... 13

2.1 Suomen World Vision osana kansainvälistä World Visionia

sekä suomalaista kansalaisjärjestökenttää ... 13

2.2 Lapsen oikeudet Suomen World Visionin työn oikeutuksena ... 15

2.3 Lapsilähtöisyys ja lasten äänen kuuleminen ... 17

2.4 Yhteisöperustaisuus ja kumppanuudet ... 17

2.5 Lasten hyvinvoinnin paraneminen globaalina tavoitteena ... 19

2.6 Yksilöiden ja yhteisöjen voimaantuminen kehityksen keskiössä ... 19

2.7 Vaikuttamistyötä yhteisöistä globaalille tasolle ... 20

3. Ohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 2012–2014 ... 23

3.1 Vertailua edelliseen ohjelmakauteen ... 23

3.2 Ohjelman valmistelu ... 23

3.3 Ohjelman toteuttaminen ... 23

3.4 Kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet, tuotokset ja aktiviteetit ... 25

3.4.1 Ohjelman kehitystavoite (Goal) ... 25

3.4.2 Ohjelman välitön tavoite (Purpose) ... 25

3.4.3 Ohjelman tuotokset (Results) ... 25

3.4.4 Ohjelman aktiviteetit (Activities) ... 27

3.5 Ohjelmatyön painopisteet ... 28

3.5.1 Ohjelmatyön vaikuttavuus ... 28

3.5.2 Nuorisotyöllisyys ja ammatillinen koulutus ... 30

3.5.3 Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa ... 32

3.6 Ohjelmatyön läpileikkaavat teemat ... 32

3.7 Ohjelmatyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden todentaminen ... 32

3.8 Aluekehitysohjelmien suunnittelu, seuranta ja evaluointi ... 35

3.9 Kehitysyhteistyöohjelmat ja erityishankkeet alueittain ... 40

3.9.1 Aasia: Intia ja Sri Lanka ... 40

3.9.2 Afrikka: Kenia ja Uganda ... 42

3.9.3 Latinalainen Amerikka: Peru ja Kolumbia ... 44

4. Suomen World Visionin laatujärjestelmä ... 47

5. Ohjelma- ja kehitysviestintä sekä vaikuttamistyö ... 49

6. Varainhankinta ja lahjoittajasuhteiden hoitaminen ... 51

7. Ohjelmatyön hallinnon prosessit ja rahoitussuunnitelma ... 53

Liitteet

1. Suomen World Visionin kristillisen identiteetin määritelmä ... 55

2. World Vision -verkoston lasten hyvinvoinnin tavoitteet ... 56

3. Tiivistelmä World Visionin ohjelmatyön lähestymistavan askelista (WVDPA) ... 57

4. Yksilöiden ja yhteisöjen voimaantumisen arviointia tukeva matriisi ... 58

5. World Visionin vaikuttamistyö lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi ... 60

6. Esimerkki-indikaattoreita lasten hyvinvointia tukevalle

tuotokselle Lapset ovat ravittuja (CWBO) ... 61

Kuviot

1. Suomen World Visionin kokonaistulokehitys 2002–2012 ... 10

2. Suomen World Visionin strategian viitekehys ... 11

3. World Visionin vaikuttamistyön osa-alueet lasten

hyvinvoinnin edistämisessä ... 21

4. Kehitysyhteistyöohjelman valmisteluprosessi ... 24

5. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma loogisen

viitekehyksen (LFA) avulla kuvattuna ... 26

6. World Vision -verkoston vaikuttavuuden mittaaminen ... 37

7. World Visionin käyttämä hankesykli ... 38

Taulukot

1. Verkoston vaikuttavuuden mittaaminen ... 33

2. Lasten hyvinvointia ilmaisevat tavoitteet ja esimerkki-indikaattoreita ... 35

3. World Vision -verkoston laatujärjestelmä ... 48

4. Kehitysyhteistyöohjelman rahoitussuunnitelma 2012–2014 ... 53

Julkaisun kuvat: World Vision

Lyhenteet

AIDS Aquired Immune Deficiency Syndrome

CoI Compendium of Indicators. Indikaattorivalikoima. Lasten hyvinvoinnin tuotoksia toden-

tavat indikaattorit. World Visionin ohjelmatyöntekijöiden käytössä on laaja indikaattori-

valikoima, josta valitaan toimintaympäristöön sopivimmat indikaattorit. Niiden rinnalla

käytetään aina myös paikallisesta toimintaympäristöstä nousevia ohjelma- ja hankekohtai-

sia indikaattoreita.

CoP Community of Practice. World Vision -verkoston temaattinen, asiantuntijoiden muodos-

tama vertaisryhmä. Kehitysyhteistyön keskeisiin teemoihin liittyvien ryhmien tavoitteena

on kehittää käytännön työmenetelmiä, seurata kansainvälistä keskustelua ja mahdollistaa

ammatillinen kasvu teemaan liittyen. Ryhmiä on perustettu esimerkiksi terveys-, opetus-

ja lapsen oikeus -teemojen ympärille.

CVA Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen toimintamalli.

CWBA Child Wellbeing Aspirations. World Visionin määrittelemät lasten hyvinvoinnin osa-alueet

CWB-targets Child Wellbeing Targets. Lasten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät koko verkoston

määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joita mitataan yhteisillä indikaattoreilla. Tavoitteiden ja

mittareiden avulla osoitetaan koko globaalin verkoston vaikutus valituilla lasten hyvinvoin-

nin osa-alueilla.

CWBO Child Wellbeing Outcomes. World Visionin määrittelemät lasten hyvinvointia tukevat

tuotokset.

ILO International Labour Organization. Kansainvälinen työjärjestö.

HIV Human Immunodeficiency Virus

LEAP Learning through Evaluation with Accountability and Planning. World Visionin ohjelma-

suunnittelun, hankeseurannan ja -arvioinnin sykli ja ohjeisto. Määrittelee standardit ja

toimintaperiaatteet sekä sisältää ohjeet ja työkalut ohjelmien ja hankkeiden suunnitteluun,

seurantaan ja arviointiin.

Learning Centre World Visionin temaattinen oppimiskeskus, joka dokumentoi tietyn teeman (esimerkiksi

vaikuttamistyön) hyviä käytäntöjä, ajantasaista tietoa ja uutta tutkimusta sekä säilyttää

tietoa ja edistää verkoston toimijoiden oppimista.

LFA Logical Framework. Looginen viitekehys.

SWV Suomen World Vision

UM Suomen ulkoasiainministeriö

WV World Vision

WVDPA World Vision’s Development Programme Approach. World Visionin ohjelmatyön lähesty-

mistapa. Koostuu kahdeksasta askeleesta.

7

Tiivistelmä

Suomen World Visionin (SWV) kehitysyhteistyöohjelma

lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 2012–

2014 (jatkossa Ohjelma) on oikeusperustainen, lasten

hyvinvointiin tähtäävä ohjelmastrategia.

SWV:n tavoite on lasten oikeuksien toteutuminen ja las-

ten hyvinvoinnin pysyvä paraneminen yhteisöissä ja per-

heissä. Tämä tarkoittaa sitä, että perheissä ja yhteisöissä

huomioidaan lapsen oikeudet, lapsia kunnioitetaan ja ra-

kastetaan. Lisäksi lapsilla on mahdollisuus laadukkaaseen

terveydenhuoltoon sekä koulutukseen, joka antaa heille

riittävät tiedot ja taidot elämää varten. Lasten ravitse-

mus on parantunut ja perheillä on edellytykset huolehtia

lapsistaan kohentuneen ruokaturvan ja toimeentulon an-

siosta. Lasten osallistumismahdollisuudet ovat pysyvästi

parantuneet, ja he voivat kasvaa turvallisessa ympäristös-

sä. Heidän yhteisönsä ovat myös vahvempia ja valmiimpia

kohtaamaan mahdollisia kriisejä ja katastrofeja.

SWV:n Ohjelma tukee World Vision -verkoston yhteistä,

globaalia tavoitetta lasten, erityisesti kaikkein haavoittu-

vimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnista. Laadulliset

ja määrälliset tavoitteet ja indikaattorit 0–5-vuotiaiden

lasten infektioiden vähenemisestä ja ravitsemuksen para-

nemisesta, 11-vuotiaiden lukutaidosta sekä lasten koke-

masta hyvinvoinnista ovat yhteiset. Verkosto pyrkii osoit-

tamaan ja todentamaan toiminnan vaikuttavuutta näiden

indikaattoreiden perusteella yhä selkeämmin yksittäisten

ohjelmien ja hankkeiden tasolta aina globaalin verkoston

tasolle asti.

Ohjelma on lapsilähtöinen ja yhteisöperustainen. Lä-

hestymme entistä vahvemmin yhteisöjä kumppanuuksia

rakentaen. Jotta pysyvä muutos voi tapahtua, on valtion-

hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, yhteisöryh-

mien, yksityisen sektorin sekä uskonnollisten yhteisöjen

toimittava yhdessä kumppaneina. World Vision -verkoston

ohjelmatyön lähestymistapa tarjoaa työkalut laadukkaiden

kumppanuuksien rakentamiseen. Tavoitteena on vahvistu-

nut kansalaisyhteiskunta, joka vaikuttaa päätöksentekijöihin

ruohonjuuritasolla sekä kansallisella ja globaalilla tasolla.

Ohjelmakaudella SWV jatkaa työtä kumppanimainaan

Afrikassa Uganda ja Kenia, Aasiassa Intia ja Sri Lanka ja

Latinalaisessa Amerikassa Peru ja Kolumbia. SWV:n oh-

jelmaa toteutetaan pääasiassa aluekehitysohjelmissa.

Aluekehitysohjelma keskittyy rajatulle maantieteellisel-

le alueelle, koostuu yleensä 1–5 hankkeesta ja kestää

10–15 vuotta. Ohjelmakaudella kumppanimaissa voidaan

toteuttaa myös erityishankkeita. Erityishankkeet ovat

luonteeltaan pilotoivia ja ohjelmatyötä kehittäviä kenttä-

laboratorioita. Niitä voidaan toteuttaa osana aluekehitys-

ohjelmaa tai laajemmin osana kumppanimaiden kansallis-

ten ja aluetoimistojen toimintaa. Temaattisesti ne voivat

liittyä esimerkiksi ammattikoulutukseen tai vammaisten

lasten ja aikuisten oikeuksien toteutumiseen.

Ohjelmatyön painopisteet tulevalla kaudella ovat vaikut-

tavuus, nuorisotyöllisyys ja ammatillinen koulutus sekä

yhteistyö yksityisen sektorin kanssa. Teemat on valittu

edellisen ohjelmakauden kokemusten sekä ohjelma- ja

hankearviointien perusteella. Lisäksi niissä heijastuvat vii-

meaikainen suomalainen ja kansainvälinen kehityspoliitti-

nen keskustelu.

SWV:n ohjelmatiimi vastaa kehitysyhteistyön laadusta,

tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä tehokkaasta

varojen käytöstä. SWV:n tukemat ohjelmat ovat täysin


suomalaisten rahoittamia. SWV:n henkilökunta osallistuu

yhdessä kumppanimaiden kansallisten toimistojen kanssa

ohjelmien ja hankkeiden suunnitteluun, monitorointiin ja

arviointiin. Lisäksi SWV on kehittänyt oman vaikuttavuu-

den arviointijärjestelmän. Ohjelmakaudella SWV pyrkii

yhä aktiivisemmin osallistumaan verkoston ohjelmatyön

kehittämiseen ja suomalaiseen kehityspoliittiseen keskus-

teluun.

SWV:n toiminta on lähes kymmenkertaistunut kulunei-

den kymmenen vuoden aikana. Yksityinen rahoitus on

kasvanut erityisesti suomalaisten kummien ansiosta. Yksi-

tyinen varainhankinta rakentuu tulevaisuudessakin sään-

nöllisen lahjoittamisen varaan, kummiuteen sekä kasva-

vaan yhteistyöhön yrityssektorin kanssa.

SWV:n strategiassa 2012–14 keskeisiä ovat vaikuttavuus,

yhteisöt ja kumppanuudet. Kumppanuuksien avulla py-

ritään vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen sekä Suomessa

että kohdemaissa. SWV luo Suomessa sidosryhmäyhtei-

söjä, jotka työskentelevät eri tavoin kehittyvien maiden

lasten hyväksi. Asiantuntijuuden, innovatiivisuuden ja vah-

van viestinnän avulla SWV pyrkii kasvattamaan laajene-

vaa verkostoa, jonka eri toimijat – kansalaiset, yritykset,

yhteisöt – ovat yhdessä sitoutuneet poistamaan köyhyyt-

tä ja edistämään lasten oikeuksien toteutumista.

9

1. Suomen World Visionin identiteetti, tehtävät ja toimintaa ohjaavat arvot

Suomen World Vision (jatkossa SWV) on kristillishuma-

nitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka toimii kehitys-

maiden yhteisöjen pitkäjänteisenä kumppanina paran-

taakseen pysyvästi lasten elinoloja ja edistääkseen lasten

oikeuksia. SWV:n visio on:

Jokaisella lapsella mahdollisuus elämässä.

Jokainen mukana suuressa tehtävässä.

Järjestö on määritellyt tehtävänsä seuraavasti:

• Tuemme kehitysmaissa yhteisöjen kestävää kehi-

tystä, joka parantaa erityisesti lasten elinoloja.

• Välitämme humanitaarista apua luonnonkatas-

trofien ja konfliktien uhreille.

• Edistämme oikeudenmukaisuutta työskentele-

mällä köyhyyden syiden poistamiseksi ja ihmisoi-

keuksien toteutumiseksi.

• Vaikutamme väkivallan vähentämiseen sen kai-

kissa muodoissa ja tuemme sovinnonrakenta-

mista.

• Tiedotamme köyhyydestä ja sen syistä sekä

työstä köyhyyden vähentämiseksi.

• Keräämme varoja työhön kehitysmaissa ja roh-

kaisemme suomalaisia osallistumaan vapaaeh-

toistyöhön.

• Toimimme kristillisen lähimmäisenrakkauden

pohjalta ja edistämme kumppanuutta ja toivon

ilmapiiriä.

Toimintaamme ohjaavat seuraavat arvot:

• Kristilliset arvot ovat toimintamme pohja.

• Keskitymme köyhyyden poistamiseen lasten

elämästä.

• Kohtaamme ihmisen lähimmäisenä.

• Palvelemme vastuullisesti.

• Sitoudumme yhteisöllisyyteen.

• Toimimme tehokkaasti.

SWV tekee lapsilähtöistä ja yhteisöperustaista pitkäjän-

teistä kehitysyhteistyötä, viestii ja vaikuttaa lasten oikeuk-

sien ja hyvinvoinnin edistämiseksi, toimittaa humanitaa-

rista apua sekä tarjoaa suomalaisille kanavan kehittyvien

maiden lasten tukemiseen. SWV edistää kristillisten ar-

vojen pohjalta toivoa ja kumppanuutta ja toimii kaikkein

eniten apua tarvitsevien ihmisten hyväksi uskontoon, et-

niseen taustaan tai sukupuoleen katsomatta. SWV tekee

yhteistyötä kaikkien järjestön yleiset tavoitteet jakavien

tahojen kanssa.

Järjestö on tehnyt kehitysyhteistyötä ja kehityspoliittista

vaikuttamista vuodesta 1983. Ulkoasiainministeriön ke-

hitysyhteistyövaroja järjestön hankkeille on myönnetty

vuodesta 1985, ja vuodesta 2003 alkaen SWV on ollut

ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö.

SWV on itsenäinen osa kansainvälistä World Vision

-verkostoa (WV), joka toimii lähes sadassa maassa.

World Visionin kumppanimaat muodostavat yhdessä

maailman suurimman kehitysyhteistyötä tekevien kum-

milapsijärjestöjen verkoston. WV on myös merkittävä

globaali humanitaarisen avun toimija. Ohjelmatyössä


SWV:n yhteistyökumppanina on aina paikallinen World

Vision, joka toimii ja on läsnä yhteisöissä. Sen kump-

paneina toimivat paikallishallinnon ja kansalaisyhteiskun-

nan edustajat ja järjestöt.

Kansainvälisen verkostonsa lisäksi SWV tekee yhteistyötä

Suomessa ja Euroopan unionissa erityisesti lapsikeskeis-

ten ja muiden kumppanuusjärjestöjen, kuten Pelastakaa

Lapset ry:n, Plan Suomi Säätiön ja Suomen Unicefin

kanssa. SWV on Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n

(Kepa), Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys

ry:n, Reilun kaupan edistämisyhdistys ry:n ja Vastuullinen

Lahjoittaminen ry:n (VaLa) jäsen sekä Suomen Ekumee-

nisen Neuvoston kumppanuusjärjestö.

SWV on määritellyt oman kristillisen identiteettinsä (Liite

1) ja laatinut toiminnallistamisohjeen, jossa varojen käy-

töstä kohdemaissa ohjeistetaan tarkemmin1. Järjestönä

SWV katsoo, että lähtökohta luottamukselliselle toimin-

nalle kaikkien sidosryhmien kanssa, niin etelässä kuin

pohjoisessa, rakentuu avoimuuteen toimintaa ohjaavista

motiiveista ja arvoista. Uskontoon liittyvät maailmankat-

somukset, arvot ja ihanteet ovat moniääninen järjestelmä.

Oman identiteetin ymmärtäminen ja sen selkeä määrit-

tely rakentaa perustan kehittyvälle ja syvenevälle kump-

panuudelle kaikkien sidosryhmien kanssa.

SWV:n toiminta on kasvanut vuodesta 2002 lähes kym-

menkertaiseksi ja julkisen rahoituksen osuus kokonaistu-

loista on laskenut vuosittain. Vuonna 2010 julkisen rahoi-

tuksen osuus tuloista oli 42 prosenttia. Voimakas kasvu

on saatu aikaan investoimalla järjestön tunnettuuden

kasvattamiseen sekä laadukkaaseen kehitysyhteistyöhön.

Ohjelmakaudella pyritään viestintä- ja vaikuttamistoimin-

toja tehostamalla lisäämään edelleen näkyvyyttä ja vaikut-

tavuutta yhteiskunnallisessa keskustelussa myös Suomes-

sa. Ohjelmakaudella järjestö panostaa myös toiminnan

tehokkuuden, vaikuttavuuden ja laadun parantamiseen

entisestään. Panostukset suunnataan erityisesti tiedon-

hallintaan sekä prosessien tehostamiseen. Tavoitteena on,

että ruohonjuuritasolla tapahtuva kehitys ja vaikutukset

voidaan viestiä suomalaisille tavalla, joka vahvistaa yhtei-

söllisyyden sekä auttamisen kulttuuria myös Suomessa.

Kehitysyhteistyöohjelma on osa SWV:n kokonaisstrate-

giaa. SWV:n strategiakauden painopisteet ovat vaikut-

tavuus, yhteisöt ja kumppanuudet. Vaikuttavuus tarkoit-

taa, että työmme on tehokasta, kestävää ja luo pysyviä

1. Tilattavissa: [email protected]

0

2,000,000

4,000,000

6,000,000

8,000,000

10,000,000

12,000,000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Toteutunut Budjetti

Vuosi

Kuvio 1. SWV:n kokonaistulokehitys 2002–2012

11

muutoksia sekä Suomessa että kumppanimaissamme.

Yhteisöllisyys tarkoittaa, että luomme suomalaisia sidos-

ryhmäyhteisöjä, jotka työskentelevät kehittyvien maiden

lasten hyväksi eri tavoin. Kehittyvissä maissa tuemme yh-

teisöjä omaehtoisessa lapsilähtöisessä työssä, jotta lasten

asema ja hyvinvointi paranisivat pysyvästi. Kumppanuudet

ovat keskeinen tapamme toimia. Kumppanuuksia luomal-

la ja niiden avulla saavutamme sekä vaikuttavuutta että

tehokkuutta. Oikeiden kumppaneiden kanssa toimien

saamme aikaan pysyviä tuloksia. SWV on organisaatio,

jonka tehtävänä on mahdollistaa kehittyvien maiden lap-

sille parempi tulevaisuus yhdessä mahdollisimman laajan

joukon kanssa.

Ohjelmakaudella panostamme dialogiin kansainvälisen

verkostomme kanssa siten, että suomalainen lisäarvom-

me tulee selkeämmin esille ja saa painoarvoa globaalissa

toiminnassamme. Kiinnitämme erityistä huomiota myös

kristillisen identiteettimme viestimiseen sekä toiminnal-

listamiseen ohjelmatyössä. Tämä tarkoittaa erityisesti dia-

login jatkamista ohjelmamaidemme sekä kansainvälisen

verkoston kanssa siitä, miten holistinen kehitysnäkemyk-

semme ilmenee eri konteksteissa.

Suomessa tapahtuvassa viestinnässä haluamme ilmaista

identiteettimme entistäkin selkeämmin ja ymmärret-

tävämmin. Haluamme, että kristillinen arvopohjamme

nähdään lähimmäisenrakkauden, oikeudenmukaisuuden,

tasa-arvon ja toivon lähteenä. Tämä on myös se näkökul-

ma, jota haluamme ylläpitää yhteiskunnallisessa keskus-

telussa.

Prosessit, toiminnan suunnittelu

Varainhankintastrategia

Sidosryhmästrategia

Kehitysyhteistyöohjelma

Missio

Identiteetti

Visio

Päämäärä 2014

Vaikuttavuus Kumppanuudet

Painopisteet

Yhteisöt

Arvot

5-vuotinenbudjetti-ennuste

Kansain-välinen WV:n

strategia

Mittarit

Kuvio 2. Suomen World Visionin strategian viitekehys

13

2.1 Suomen World Vision osana kansainvälistä World Visionia sekä suomalaista kansalaisjärjestökenttää

SWV on itsenäinen osa laajaa kansainvälistä World Vi-

sion -verkostoa. Verkosto toimii yli sadassa maassa. Se

on federalistinen, itsenäisten toimijoiden yhteenliittymä.

SWV neuvottelee ohjelmat ja hankkeet kahdenvälisesti

kumppanimaiden kanssa, ja ne ovat kokonaan suomalais-

ten rahoittamia. World Visionin kansainvälinen toimisto

vastaa verkoston visiosta ja missiosta, kehitysyhteistyöme-

netelmien kehittämisestä, strategisesta suunnittelusta2 sekä

laadunvarmistuksesta yhteistyössä eri toimistojen kanssa

(kehittyvien maiden ja itäisen Euroopan kansalliset toimis-

tot, seitsemän aluetoimistoa sekä varoja keräävät tukitoi-

mistot). Kansainvälinen toimisto toimii verkostomaisesti ja

sen henkilökuntaa työskentelee yli 70 maan toimistoissa.

Sen rooli on koordinoida yhteistyötä ja kehittämisproses-

seja sekä palvella World Visionin toimistoja.

World Visionin vahvuus on läsnäolo yhteisöissä: paikalli-

sen World Visionin ohjelma- tai hankehenkilökunta asuu

yleensä alueilla, joilla työtä tehdään. Käytössä on myös

mekanismit, joiden avulla paikallistason tietotaitoa voi-

daan hyödyntää koko verkostossa. Niitä ovat esimerkiksi

kehitysyhteistyön keskeisiin teemoihin liittyvät temaat-

tiset vertaisryhmät (CoP) ja kansainvälisen toimiston

koordinoimat työryhmät kuten Global Program Effecti-

veness Team (GPET), joka kehittää WV:n kehitysyhteis-

työn vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Ryhmät koostuvat

tukitoimistojen, kansallisten toimistojen, aluetoimistojen

ja kansainvälisen toimiston edustajista. Temaattiset ver-

taisryhmät ja kansainväliset työryhmät mahdollistavat

myös suomalaisen lisäarvon jakamisen sekä paikallis- että

globaalin World Vision -verkoston tasoilla. SWV:n hen-

kilökuntaa on ohjelman kirjoitushetkellä mukana muun

muassa lasten suojelun ja oikeuksien, sukupuolten välisen

tasa-arvon ja vammaiskysymysten temaattisissa ryhmissä

sekä vaikuttavuustyöryhmässä.

Verkostossa arvioidaan säännöllisesti kaikkien toimisto-

jen toimintaa ja annetaan kehittämissuosituksia. SWV:n

toimintakyky arvioitiin 2010. Arviointi kattoi ohjelma-

työn, yhteistyösuhteet, humanitaarisen avun, prosessien

hallinnan ja varainhankinnan. Arvioinnin suositukset on

huomioitu kehitysyhteistyöohjelmassa. Lisäksi verkos-

tossa tehdään määräajoin vertaisarviointi, jossa tarkas-

tellaan kunkin toimiston linjauksia suhteessa yhdessä

sovittuihin asioihin, kuten arvoihin, visioon ja missioon.

Samalla toteutetaan hallinnon arviointi.

SWV huomioi toiminnassaan keskeiset kansainvälisen

ja suomalaisen kehityspolitiikan linjaukset. Osana World

Vision -verkostoa SWV on kansainvälisesti aktiivinen toi-

mija ja vaikuttaja. Verkostolla on esimerkiksi toimistot, jot-

ka seuraavat kehityspoliittista dialogia EU:ssa ja YK:ssa ja

pyrkivät vaikuttamaan kehityspolitiikkaan niin, että lasten

näkökulma tulee huomioiduksi.

SWV on sekä itsenäisenä toimistona että osana ver-

kostoa sitoutunut keskeisimpiin kehitysyhteistyötä ja

humanitaarista apua ohjaaviin periaatteisiin, sopimuksiin,

2. Strateginen suunnittelu sisältää muun muassa vision mukaisten lasten hyvinvointiin tähtäävien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden (CWBA) asettamisen ja talous- sekä henkilöresurssoinnin aluetoimistoihin.

2. Suomen World Vision kehitysyhteistyön toimijana, työn lapsilähtöisyys ja yhteisöperustaisuus

Citizen Voice and Action on World Visionin kansalaisvaikuttamisen toimin-tamalli, jossa edistetään dialogia viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Yhteisöjen valmiuksia kehitetään niin, että ihmiset oppivat arvioi-maan julkisista palveluista vastaavien viranomaisten toimintaa. Samalla he oppivat haastamaan viranomaisia tuottamaan palveluja lain edellyttämällä tavalla. Dialogin tuloksena Ugandan Tororossa yksi koulu on jo saanut ensimmäisen naisopettajansa tytöille roolimalliksi. Lisäksi Kirewan kylään saatiin uusi maatalousneuvoja ja kylän klinikalle pätevä viranhaltija.

15

toimintasuunnitelmiin ja julistuksiin.3 Kehityspoliittises-

ta näkökulmasta kehitysyhteistyöohjelmassa heijastuvat

selkeimmin vuosituhattavoitteet, Suomen hallituksen ke-

hityspoliittinen ohjelma ja Kehityspoliittinen kansalaisyh-

teiskuntalinjaus. Lapsen oikeuksia tarkastellaan syvälli-

semmin seuraavassa kappaleessa. SWV:n kumppaniensa

kanssa toteuttamat aluekehitysohjelmat ja erityishank-

keet edistävät vuosituhattavoitteita ja erityishankkeet

antavat lyhytaikaisen lisäpanoksen esimerkiksi tasa-arvon

edistämiseen tai toimivat ohjelmatyötä kehittävinä kent-

tälaboratorioina. Suomen hallituksen kehityspoliittisen

ohjelman mukaisesti jatketaan pyrkimyksiä tukea kehitys-

tä, joka on sosiaalisesti ja luonnontaloudellisesti kestävää.

Lisäksi ohjelmissa korostuu ihmisoikeuksien toteutumi-

nen. Ohjelmassa huomioidaan läpileikkaavina teemoina

naisten ja tyttöjen asema, helposti syrjäytyvien ryhmien

tasa-arvoinen kohtelu ja osallistumismahdollisuudet sekä

hiv ja aids -kysymykset.

Suomen hallituksen kehityspoliittisessa ohjelmassa ja Ke-

hityspoliittisessa kansalaisyhteiskuntalinjauksessa koroste-

taan kansalaisyhteiskuntien vahvistamisen, kumppaneiden

kapasiteetin vahvistamisen, avun tehokkuuden ja vaikut-

tavuuden sekä kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin

ja julkishallinnon yhteistyön teemoja. Samat teemat on

päätetty ottaa SWV:n kehitysyhteistyöohjelman paino-

pisteiksi sisäisten ja ulkoisten ohjelma-arviointien sekä

kehityspoliittisen keskustelun perusteella. Linjaukset ovat

samansuuntaisia myös verkoston uusien toimintamallien

ja lähestymistapojen kanssa. Esimerkiksi Citizen Voice and

Action (CVA) -toimintamalli aktivoi kansalaisyhteiskun-

taa varmistamaan, että valtion palveluiden järjestämisvas-

tuu toteutuu ja että viranomaiset toimivat vastuullisesti.

World Visionin ohjelmatyön lähestymistapa perustuu

ajatukselle, että ohjelmasuunnittelun kaikissa vaiheissa

kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori ja julkishallinto

ovat aktiivisesti mukana.

SWV on tehnyt yritysyhteistyötä suhteellisen pitkään

ja sitä kehitetään tulevalla ohjelmakaudella pysyvien työ-

paikkojen synnyttämiseksi kehittyviin maihin. SWV:llä on

vahva rooli Base of the Pyramid (BoP) -toimintamallissa,

jonka tarkoituksena on edistää kestäviä ja käyttäjälähtöisiä

liiketoimintainnovaatioita kehittyvien maiden markkinoilla.

Suomalaisessa kehityspoliittisessa keskustelussa sekä kan-

salaisjärjestökentässä SWV toimii aktiivisena vaikuttajana

ja yhteistyökykyisenä kumppanina. Laaja kansainvälinen

verkosto, läsnäolo yhteisöissä, pitkä kokemus ja yhteistyö

muiden järjestöjen kanssa mahdollistavat käytännön kaut-

ta hankitun ja tutkittuun tietoon perustuvan osallistumisen

poliittiseen keskusteluun ja järjestöyhteistyöhön. SWV pi-

tää erityisesti esillä lasten näkökulmaa kaikessa toiminnassa

ja on aktiivisesti mukana kumppanuus- ja muiden kansa-

laisjärjestöjen yhteisissä työryhmissä. Pelastakaa Lapset ry:n

kanssa SWV:llä on meneillään yhteinen Älä pese käsiäsi

-vaikuttamiskampanja lapsikuolleisuuden vähentämiseksi.

Uusia strategisia yhteistyömahdollisuuksia ja kumppanuuk-

sia kartoitetaan alkavalla ohjelmakaudella.

2.2 Lapsen oikeudet SWV:n työn oikeutuksena

Kehitysyhteistyön tarkoituksenmukaisuudesta ja oikeutuk-

sesta käydään jatkuvaa keskustelua. SWV lähtee siitä, että

yleisestä ihmisoikeusjulistuksesta nouseva Lapsen oikeuksi-

en sopimus antaa järjestölle oikeutuksen toimia niin omas-

sa toimintaympäristössään Suomessa kuin kumppanimais-

sakin lasten aseman pysyväksi parantamiseksi ja heidän

oikeuksiensa edistämiseksi. SWV:n kehitysyhteistyöohjelma

rakentuu lapsen oikeuksien perustalle. Tämä heijastuu myös

SWV:n strategiassa, koko kansainvälisen verkoston työlleen

asettamissa tavoitteissa ja ohjelmatyössä.

Lasten mielipiteet huomioidaan ohjelmia ja hankkeita

suunniteltaessa sekä niitä toteutettaessa ja arvioitaessa.

Yhteiskunnan resursseja on käytettävä niin, että lasten

aseman turvaamiseen ja parantamiseen suunnataan niis-

tä riittävä osa. Lapsia on suojeltava ja heille on annettava

mahdollisuus osallistua ja ilmaista mielipiteensä4. Kansal-

lisella ja kansainvälisellä tasolla World Vision toimii pitkä-

jänteisesti muuttaakseen sellaisia asenteita, arvoja, raken-

teita ja lainsäädäntöä, jotka vaikuttavat haitallisesti lasten

elämään ja ehkäisevät heidän oikeuksiensa toteutumista.

3. Esimerkiksi Suomen hallituksen kehityspoliittinen ohjelma, vuosituhattavoitteet, Pariisin julistus, Accran toimintaohjel-ma, Ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus, Code of Conduct, Sphere Standards.

4. Provision, Protection and Participation

Kansainvälisesti tunnustetut lapsen oikeudet ja niihin liittyvät periaatteet huomioidaan SWV:n ohjelmatoiminnassa hankkeiden alkukartoituksis-ta niiden loppuarviointeihin. Järjestön oikeusperustainen ohjelmatyö asettaa lapsen oikeuksien toteutumisen keskiöön ja pyrkii voimaannut-tamaan lapsia osallistamalla heitä ikänsä edellyttämällä tavalla. Tällöin lapset oppivat vaikuttamaan asioihin ja antamaan oman panoksensa terveen ja hyvinvoivan kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Lasten osallistamishankkeita on käynnissä monissa SWV:n kehitysyhteistyön kohdemaissa, kuten Intiassa.

17

2.3 Lapsilähtöisyys ja lasten äänen kuuleminen

Lapsilähtöisyys World Vision -verkostossa tarkoittaa sitä,

että toimintamme suunnitellaan ja resurssit kohdenne-

taan edistämään lasten hyvinvointia. Yhteisön kehittämis-

tä lähestytään lapsen tarpeista ja oikeuksista käsin. Kaikki

toiminnot eivät kuitenkaan välttämättä kohdistu suoraan

lapsiin. Esimerkiksi vanhempien tai huoltajien toimeentu-

lon kohentuessa lasten mahdollisuus käydä koulua, saada

monipuolista ravintoa ja terveydenhuoltoa paranee. Kai-

ken toiminnan päämääränä on lasten aseman parantami-

nen ja heidän oikeuksiensa toteutuminen.

Lapsiköyhyys määritellään hyvinvoinnin edellyttämien

aineellisten, henkisten ja hengellisten sekä sosiaalisten

voimavarojen puutteena lasten elämässä. Tämän vuoksi

lasten oikeudet eivät toteudu, eivätkä he pysty osallis-

tumaan täysivaltaisina ja tasavertaisina yhteiskunnan jä-

seninä.

Lapset elävät ympäristöissä, joissa asenteet, valtaraken-

teet, lainsäädäntö ja taloudelliset resurssit vaikuttavat

heidän hyvinvointiinsa. Lapset ovat riippuvaisia aikuisista,

eikä heillä ole juridista tai taloudellista valtaa, ja siksi he

myös kärsivät köyhyydestä eri tavalla kuin aikuiset. Las-

ten köyhyydellä on kauaskantoiset seuraukset heidän

elämässään, jollei köyhyyden kierrettä katkaista. World

Vision haluaa yhdessä huoltajien, vanhempien, yhteisöjen,

valtionhallinnon ja muiden toimijoiden kanssa varmistaa,

että lapsi voi varttua ympäristössä, joka tukee hänen hen-

kistä, tiedollista, emotionaalista ja sosiaalista kehitystään.

Kiinnitämme toiminnassamme yhä enemmän huomiota

kaikkein haavoittuvimpiin lapsiin, joiden hyvinvointia ja ke-

hittymistä uhkaavat äärimmäiset lapsen oikeuksien louk-

kaukset. Kokemuksen ja tutkimusten perusteella kaikkein

haavoittuvimpia ryhmiä ovat muun muassa kadulla elävät

ja työskentelevät, seksuaalisesti hyväksikäytetyt, työvoi-

mana käytetyt, ilman huoltajaa elävät, aliravitut, vammau-

tuneet ja konfliktien keskellä elävät lapset.

Lapsilähtöisyys tarkoittaa myös sitä, että lapset nähdään

aktiivisina osallistujina ja voimavarana. He eivät ole kehi-

tysyhteistyön passiivisia kohteita. Lapset voivat vaikuttaa

ympäristöönsä ja toimia esimerkiksi vertaisjohtajina. Lapsi,

joka oppii varhaislapsuudesta asti osallistumaan, vaikutta-

maan ja kantamaan vastuuta ikänsä edellyttämällä tavalla,

antaa tulevaisuudessa oman panoksensa terveen ja oikeu-

denmukaisen kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Näin

kehitys rakentuu kestävälle pohjalle.

2.4 Yhteisöperustaisuus ja kumppanuudet

Yhteisö vaikuttaa merkittävällä tavalla lasten hyvinvointiin.

Lasten asemaa ja hyvinvointia voi parantaa pysyvästi vain

kohdistamalla apu koko yhteisöön, ei pelkästään yksilöihin.

Siksi esimerkiksi kummimaksuina kerättävä tuki ei kohdistu

yksittäiseen lapseen, vaan sillä rahoitetaan koko yhteisöä

kehittäviä toimintoja. Yhteisöt ovat ensisijaisesti vastuussa

omasta kehityksestään. SWV yhdessä paikallisen kumppa-

nin kanssa tukee ja vahvistaa yhteisön omaa kehitystä. Ke-

hitys on kestävää silloin, kun yhteisö tunnistaa köyhyyden

perimmäiset syyt sekä kehittää toimintaympäristöön sopi-

vat ja resurssiensa mukaiset ratkaisumallit niiden poistami-

seksi. Yhteisöt ovat myös avainasemassa hyvän hallinnon

periaatteiden toteutumisessa. Ne voivat vaatia poliittiselta

johdolta vastuunkantoa sen toimivaltaan kuuluvissa asiois-

sa sekä hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista.

World Visionin työ yhteisöissä perustuu WV:n ohjelma-

työn lähestymistapaan (World Vision´s Development

Programme Approach WVDPA). Sen keskeisin ajatus

on kumppanuus yhteisön sekä siinä toimivien ryhmien,

valtion viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kumppanei-

na voivat olla esimerkiksi oma-apuryhmät, valtion viran-

omaistahot, yksityisen sektorin toimijat, kansalaisjärjestöt

ja uskonnolliset yhteisöt. Kun yhteistyön aloittamista har-

kitaan, sitä pohditaan yhdessä kaikkien sellaisten tahojen

kanssa, jotka ovat mukana tai kiinnostuneita lasten hyvin-

voinnin pysyvästä edistämisestä. Yhteistyön suunnittelu

kuvataan WVDPA -mallissa kahdeksan askeleen polkuna.

Polku etenee suunnitellusti tutustumisvaiheesta ongelmi-

en tunnistukseen, yhteiseen suunnitteluun ja yhteistyön

aloittamiseen saakka. Liitteessä 3 on tarkempi kuvaus as-

keleista.

World Visionin ohjelmatyön lähestymistapa (WVDPA) perustuu ajatukselle, että ohjelmatyön kaikissa vaiheissa kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori ja julkishallinto ovat aktiivisesti mukana. WVDPA-mallissa yhteistyön suunnittelu kuvataan kahdeksan askeleen polkuna. Ensin yhteisön eri toimijat sitoutetaan toimimaan yhdessä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi, minkä jälkeen tunniste-taan alueen kehitystä vaativat ongelmat ja sovitaan yhteistyön yksityiskohdista kuten toiminnan toteutuksesta, hallinnosta ja seurannasta sekä lopulta myös hankkeen siirtymävaiheesta.

19

2.5 Lasten hyvinvoinnin paraneminen globaalina tavoitteena

”Tavoitteemme on lasten, erityisesti

kaikkein haavoittuvimmassa asemassa

olevien, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen

perheissä ja yhteisöissä.”

Koko World Vision -verkostoa ohjaavaksi tavoitteeksi on

asetettu lasten hyvinvoinnin pysyvä paraneminen. Lasten

hyvinvoinnin kehittymistä tarkastellaan neljällä osa-alueella:

terveys, koulutus, lasten osallistuminen ja suojelu5 sekä

rakkauden kokeminen ja sosiaaliset suhteet (Child Well-

being Aspirations). Jokaiselle hyvinvoinnin osa-alueelle on

määritelty sitä tukevat tuotokset (Child Wellbeing Out-

comes) ja muutosta todentavat mittarit (Compendium

of Indicators). Viime vuosina toteutetut laajat uudistukset

koko verkostossa ovat tähdänneet siihen, että aluekehitys-

ohjelmat, erityishankkeet, kansalliset toimistot, aluetoimis-

tot ja kansainvälinen toimisto suunnittelevat strategiansa ja

toimintansa tukemaan näitä tavoitteita. SWV:n strategia ja

kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet on muotoiltu niin, että

niistä käy ilmi tukitoimistomme osuus yhteisen tavoitteen

saavuttamiseksi.

2.6 Yksilöiden ja yhteisöjen voimaan-tuminen kehityksen keskiössä

Kehitysyhteistyön historia on osoittanut, että pysyvän

muutoksen aikaansaaminen on vaikeaa. Kehitysyhteistyön

muutosta alkuajoista voisikin kärjistäen kuvailla siirtymise-

nä tulonsiirroista ja infrastruktuurin rahoittamisesta kapa-

siteetin vahvistamiseen ja kehityskumppaneiden omien

tavoitteiden tukemiseen. Tosiasia on kuitenkin edelleen

se, että pysyvän sosiaalisen muutoksen aikaansaaminen

ja sen luotettava todentaminen on haasteellista ja vaatii

pitkäjänteistä työtä.

Kehitysyhteistyön painopiste on siis siirtynyt kohti ka-

pasiteetin vahvistamista, koulutusta ja kumppanuuksia.

Käytännössä näyttää kuitenkin siltä, että koulutuksen ja

kapasiteetin vahvistaminen ei pelkästään riitä tuottamaan

myönteistä kehitystä. Pysyvään muutokseen tarvitaan in-

novaatioita, muutoksia arvoissa ja asenteissa sekä (toimin-

ta)kulttuurissa. Niitä ei voi tuottaa ulkoapäin. Yksilöiden ja

yhteisöjen on itsenäisesti muututtava. Tätä prosessia voi

tukea ja muutokseen haastaa.

SWV:n ohjelmatoiminta perustuu ajatukseen, että voi-

maantuneet6 yksilöt ja yhteisöt voivat synnyttää ja yllä-

pitää myönteistä muutosta. Ne kykenevät tunnistamaan

alueensa kehitysongelmia ja hahmottamaan niihin sopi-

via ratkaisuja. Voimaantuneet yksilöt ja yhteisöt ohjaavat

oma-aloitteisesti olemassa olevia voimavaroja elinolojen

5. Lasten suojelu (Child Protection) ymmärretään World Vision -verkostossa laaja-alaisena käsitteenä. Se sisältää viralliset lastensuojelume-kanismit sekä formaalit ja informaalit lasten turvallisuutta sekä hyvinvointia edistävät toimet.

6. Voimaantuminen on käännös englanninkielen sanasta empowerment. Sanaa voimaantuminen käytetään silloin, kun termi viittaa yksilön sisäisiin prosesseihin ja tilaan. Termiä voimaannuttaminen käytetään silloin, kun viitataan sellaisiin toimiin ja ympäristötekijöihin, joilla voimaantumista pyritään edistämään. Ympäristössä olevat tekijät voivat katalysoida ja tukea sisäisen voimantunteen syntymistä. Voimaan-tumista ei voida kuitenkaan synnyttää ihmisen ulkopuolelta. Voimaantunut ihminen kykenee tunnistamaan esimerkiksi köyhyyden taustalla olevia ongelmia ja mieltämään omaan elämäntilanteeseensa sopivia ratkaisumalleja näihin ongelmiin. Hän tunnistaa itsessään ja ympäris-tössään resursseja, joita hän voi hyödyntää omaan elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvissä ratkaisuissa. Voimaantuneella ihmi-sellä on kyky asettaa toiminnalleen rakentavia päämääriä ja pitäytyä niissä vaikeissakin olosuhteissa sekä pettymysten ja epäonnistumisten sattuessa. Voimaantunut ihminen kykenee toimimaan rakentavasti sosiaalisissa verkostoissa. Yksilön voimaantumista indikoivat useat eri tekijät. Yksittäisenä tekijänä mikään niistä ei ole riittävä kuvaamaan voimaantunutta henkilöä. Sisäinen voimantunne syntyy usean tekijän dynaamisessa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus katalysoi tai ehkäisee sisäisen voimantunteen syntyä. Voimaantumista indikoivat tekijät voidaan luokitella 1) konatiivisiksi: itsesäätely, päättäväisyys, halu oppia, itsearviokyky, motivaation hallintakyky, päämäärätietoisuus, tehok-kuususkomukset 2) kognitiivisiksi: tieto, ymmärrys, ajattelukyky, näkemys (tiedon perusteella), kyky hallita sisäisiä kognitiivisia prosesseja ja 3) affektiivisiksi: uteliaisuus, rehellisyys, optimismi, rohkeus. Järvinen, Tomi: Empowerment - A Challenge of Non-Governmental Organi-zations in Development Cooperation Partnerships (Empowerment - Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyökumppanuuksien haasteena). Acta Universitatis Tamperensis; 1244, Tampere University Press, Tampere 2007. (väitöskirja)


parantamiseksi. Ne kykenevät arvioimaan ja haastamaan

viranomaisten toimia ja tarvittaessa lisäämään poliittista

painetta asioiden muuttamiseksi.

Ohjelmatyön logiikkaa käsittelevässä kolmannessa luvus-

sa esitellään SWV:n ohjelmakauden välitön tavoite ja sen

mahdollistavat ohjelmatuotokset. Tavoitteena on lasten hy-

vinvoinnin ja aseman pysyvä paraneminen perheissä ja yh-

teisöissä. Tämä on mahdollista, kun lasten mahdollisuudet

saada riittävät tiedot ja taidot elämää varten, osallistua ja

elää turvallista ja tasapainoista elämää yhteisöissä, olla laa-

dukkaan terveydenhuollon piirissä, kokea rakkautta ja sel-

viytyä mahdollisista kriiseistä paranevat (Ohjelmatuotok-

set). Voimaantuneet yhteisöt kykenevät yhdessä muiden

toimijoiden kanssa huolehtimaan näiden mahdollisuuksien

paranemisesta.

Aikuisten vastuulla on luoda lapsille voimaantumisen

mahdollistava ympäristö. Voimaantuneet lapset kykene-

vät tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä, suojelemaan

itseään, hallitsemaan tunteitaan ja kommunikoimaan

ajatuksiaan. Heillä on riittävät työelämävalmiudet eli

kyky oppia ja soveltaa opittua. He kykenevät solmimaan

myönteisiä ihmissuhteita ja toimimaan toisten ihmisten

hyväksi. He arvostavat muita ihmisiä, huolehtivat ympä-

ristöstään ja kykenevät asettamaan tavoitteita elämälleen.

Heidän asenteistaan ja toiminnastaan välittyy toivo.

SWV tarjoaa ulkoisia voimavaroja yksilöiden ja yhteisöjen

oman toiminnan tukemiseen ja vahvistamiseen. Toiminta

yhteisöissä ei kuitenkaan rakennu niiden varaan. Koska

voimaantuminen on moniulotteinen psykososiaalinen il-

miö, SWV pyrkii myös kehittämään sen arviointia yhdes-

sä kumppaniensa kanssa. SWV on laatinut oman lasten ja

yhteisöjen voimaantumisen arviointia helpottavan matrii-

sin, jossa korostuu erityisesti lasten näkökulma (Liite 4).

2.7 Vaikuttamistyötä yhteisöistä globaalille tasolle

Vaikuttamistyö nähdään SWV:ssa sellaisena yhteiskunta-,

kumppanuus- ja sidosryhmäsuhteiden hoitamisena, joka

edistää lasten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista.

Vaikuttamistyötä tehdään Suomessa, kumppanimaissa ja

globaalisti kansainvälisen World Vision -verkoston koor-

dinoimana. SWV on mukana verkostoissa ja ryhmissä,

jotka edistävät kehitysyhteistyön vaikuttavuutta yleensä

ja erityisesti lasten huomioimista sen sisällössä.

Vaikuttamistyötä tehdään ja yhteiskuntasuhteita hoidetaan

yhdessä kansainvälisen World Vision -verkoston kanssa

muun muassa YK:ssa, Euroopan unionissa ja kumppani-

maissa kansallisen World Visionin kanssa. Kumppanimaiden

kansalliset toimistot pyrkivät toimintaympäristönsä huo-

mioiden vaikuttamaan paikallistasolla ohjelmien ja erityis-

hankkeiden kautta lasten hyvinvointia edistäviin toimijoihin

ja järjestelmiin. Kansalliseen lainsäädäntöön vaikutetaan

paikallisesta ohjelmatyöstä nousevaan kokemukseen no-

jaten. Suomessa, kumppanimaissa ja kansainvälisellä tasolla

toimitaan yhteistyössä erityisesti sellaisten järjestöjen ja

verkostojen kanssa, jotka toimivat lasten oikeuksien toteu-

tumiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

World Vision -verkoston Child Health Now -vaikutta-

miskampanja, joka tähtää alle 5-vuotiaiden lasten kuollei-

suuden vähentämiseen, on esimerkki vaikuttamistyöstä,

joka toimii kansainvälisellä, kumppanimaiden kansallisilla

ja suomalaisella tasolla. Yhdessä YK:n ja muiden kansain-

välisten toimijoiden kanssa World Vision pyrkii siihen, että

etelän ja pohjoisen hallitukset lisäävät lainsäädännöllisiä

toimia ja taloudellista panostusta lasten terveydenhuol-

lon varmistamiseksi. Suomessa World Vision toimii kam-

panjan tiimoilta yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kans-

sa. Älä pese käsiäsi on yhteinen pitkäkestoinen kampanja,

jonka päämääränä on saada lapsikuolleisuuden vähentä-

minen Suomen keskeisimmäksi ja kiireellisimmäksi kehi-

tysyhteistyön tavoitteeksi.7

World Vision -verkoston toinen globaali vaikuttamistee-

ma on lasten hyvinvoinnin (huolenpidon, suojelun ja osal-

listumisen) turvaaminen yhteisöissä. 8 Strategiatyö jatkuu

yhä, mutta periaatteet huomioidaan jo SWV:n ohjelma-

työssä. Päämäärät ja keinot on esitetty tarkemmin liit-

teessä 5. Keskeisimmät elementit on esitetty kuviossa 3.

7. äläpesekäsiäsi.fi/

8. CPP Advocacy Strategy Discussion paper v. 4.2. CPP = Children are: Cared for, Protected, Participate.

21

Vaikuttamistyö perustuu Lapsen oikeuksien sopimuksen

antamaan mandaattiin ja näkemykseen siitä, että lapset

voivat itse edistää aktiivisesti oikeuksiensa toteutumista.

Lasten hyvinvoinnin pysyvä turvaaminen yhteisötasolla

edellyttää muutoksia kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja ra-

kenteissa, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti heidän

elämäänsä. 9.

SWV haluaa kaikella toiminnallaan vaikuttaa lasten hyvin-

vointiin. Varainhankinta, asiakaspalvelu, viestintä, hallinto ja

ohjelmatyö vaikuttavat suomalaisiin sidosryhmiimme ja

mahdollistavat heidän kanssaan vaikuttamisen kumppa-

nimaissamme. Vaikuttaminen lasten oikeuksien toteutu-

miseksi ja heidän asemansa parantamiseksi on siis asen-

teemme kaikessa, mitä teemme.

Kaikkien lasten huomioiminen / syrjinnän ehkäiseminen

Lapset voivat osallistua ja heidän mielipiteensä huomioidaan

Lapset huomioon ottava

hallinto

Laadukkaat julkiset ja kansalaisyhteiskunnan järjestämät palvelut

lapsille

Oikeudenmukainen ja lapset huomioiva

yhteisten resurssienkohdentaminen

Kuvio 3. World Visionin vaikuttamistyön osa-alueet lasten hyvinvoinnin edistämisessä

9. Systeeminen lähestymistapa.

rgb

23

3. Kehitysyhteistyöhjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 2012–2014

3.1 Vertailua edelliseen ohjelmakauteen

Edellinen SWV:n Uudistavan kehityksen ohjelma 2009–

2011 ja tässä esitettävä ohjelma ovat osa samaa jatkumoa.

Keskeisimmät toimintaperiaatteet – oikeusperustaisuus,

lapsilähtöisyys ja yhteisöperustaisuus – ovat pysyneet sa-

moina ja ne esiteltiin luvussa 2 yhteisinä WV-verkoston

toimintaperiaatteina. Lapsen oikeuksien sopimus on nos-

tettu koko verkostossa ja SWV:n Ohjelmassa aiempaa

selkeämmin kaiken toiminnan perustaksi. Uutta on myös

verkoston yhteinen, selkeä tavoitteenasettelu.

Ohjelmatyötä kuvaava tavoitepuu (LFA) kuviossa 5 on

rakennettu siten, että SWV:n pitkän tähtäimen kehitys-

tavoite on WV-verkoston tavoite. SWV:n ohjelmatyö

2012–14 antaa oman panoksensa koko verkoston tavoit-

teiden saavuttamiseksi. Näin voidaan entistä paremmin

osoittaa ja todentaa koko verkoston työn vaikuttavuut-

ta. SWV:n Ohjelman painopisteiden rooli on muuttunut

aiemmasta ohjelmakaudesta. Niitä ei enää linkitetä suo-

raan erityishankkeisiin. Painopisteet on valittu edellisen

ohjelmakauden kokemusten, ohjelma-arviointien, itsear-

vioinnin ja kehityspoliittisen keskustelun perusteella. Eri-

tyishankkeille on määritelty pilotoiva ja työtä kehittävä

funktio; käytämme niitä kenttälaboratorioina.

3.2 Ohjelman valmistelu

Ohjelman valmistelu aloitettiin syyskuussa 2010. Syys-

lokakuussa SWV:n aluetiimit pitivät ohjeistetut työpajat,

joissa pohdittiin edellisen ohjelmakauden kokemuksia ja

tuloksia sekä hahmoteltiin sisältöjä ja teemoja, jotka tu-

lisi huomioida uudessa Ohjelmassa. Marraskuussa 2010

järjestettiin koko SWV:n ohjelmatiimiä koskeva työpaja,

jossa oli mukana varainhankinnan, hallinnon, yhteiskun-

tasuhteiden, viestinnän ja asiakaspalvelun edustajat. Työ-

pajan tuotokset kerättiin yhteen ohjelmasuunnittelun

raaka-aineeksi.

Samaan aikaan aluetiimien edustajat keskustelivat alue-

kehitysohjelmien henkilökunnan, kumppanimaiden kan-

sallisten toimistojen avainhenkilöiden ja Suomen edus-

tustojen virkailijoiden kanssa Ohjelman sisällöstä. Aasian

aluepäällikkö osallistui laajaan India Round Table -konsul-

taatioon, jossa oli myös tilaisuus keskustella ohjelman si-

sällöstä ja painotuksista. Paikalla oli noin 60 Intian kansal-

lisen toimiston ja aluetoimiston edustajaa sekä edustajat

Australian, USA:n, Britannian, Kanadan, Korean, Saksan,

Uuden Seelannin ja Suomen tukitoimistoista.

Ohjelman sisältöön ovat vaikuttaneet World Vision -ver-

koston toimintaperiaatteet ja tavoitteet, ulkoasiainminis-

teriön linjaukset ja ohjeistukset, World Visionin alue- ja

kansallisten toimistojen strategiat sekä kansainvälinen ja

suomalainen kehityspoliittinen keskustelu.

3.3 Ohjelman toteuttaminen

SWV:n ohjelmaa toteutetaan pääasiassa aluekehitysoh-

jelmissa. Aluekehitysohjelma keskittyy rajatulle maantie-

teelliselle alueelle, koostuu yleensä 1–5 hankkeesta ja

kestää 10–15 vuotta. Aluekehitysohjelman sisällä olevat

hankkeet voivat olla lyhytkestoisempia. Ne parantavat

pysyvästi terveydenhuoltoa, lasten osallistumista ja suo-

jelua, koulutusta, sosiaalistumista, perheiden toimeentu-


Ohjelma2012–2014

Edellisen ohjelmakauden

väli- ja loppuarvioinnit,

ohjelmatyön itsearvioinnit SWV:n

aluetiimien työpajat

SWV:n laaja työpaja: ohjelma, varainhankinta, tiedotus, yhteiskunta-

suhteet, hallinto

Lähetystökonsultaatiot ja dialogi

vastuuviranomaisten kanssaKehityspoliittinen

keskustelu ja UM-ohjeistukset sekä

linjaukset

WV-verkoston eri tasojen toimijoiden

strategiat, SWV:n strategia

WV-verkoston toiminta-

periaatteet

Kumppani-konsultaatiot:

kansalliset toimistot, ohjelma- ja hanke-

henkilökunta

Kumppanimaiden kansalliset

köyhyydenvähen-tämisohjelmat

India Round Table

loa sekä vahvistavat mahdollisuuksia selvitä kriiseistä ja

katastrofeista. SWV:n ohjelmat ovat aina suomalaisten

rahoittamia.

Erityishankkeet ovat luonteeltaan pilotoivia ja ohjelma-

työtä kehittäviä kenttälaboratorioita. Niitä voidaan to-

teuttaa osana aluekehitysohjelmaa tai laajemmin osana

kumppanimaiden kansallisten- ja aluetoimistojen toi-

mintaa. Erityishankkeissa hankittuja kokemuksia ja op-

peja hyödynnetään ja monistetaan aluekehitysohjelmiin

sekä SWV:n ohjelmatoiminnassa että koko verkostos-

sa. Erityishankkeet mahdollistavat aluekehitysohjelmia

joustavamman ja nopeamman reagoinnin ohjelmatyös-

tä nouseviin haasteisiin. Lisäksi niissä voidaan toteuttaa

esimerkiksi kokeiluluonteisia yhteistyöinnovaatioita sekä

yksityisen että julkisen sektorin kanssa.

Yhteisössä tapahtuva ohjelmatyö rakentuu periaatteille,

jotka on esitelty edellisessä luvussa. World Visionin ohjel-

matyön lähestymistapa10 ja LEAP-hankesyklin11 mukainen

Kuvio 4. Kehitysyhteistyöohjelman valmisteluprosessi

10. Ks. kohta 2.4.11. World Visionin ohjelmasuunnittelun, hankeseurannan ja -arvioinnin sykli ja ohjeisto. LEAP = Learning

through Evaluation with Accountability and Planning. Katso tarkempi kuvaus 3.8.

25

aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden toteuttaminen

varmistavat, että työ rakentuu kestäville kumppanuuksille

yhteisöjen, kansalaisjärjestöjen sekä julkisen ja yksityisen

sektorin kanssa. Niihin sisältyy myös säännöllisen ohjel-

man seurannan järjestäminen ja laajempien arviointien

suunnittelu.

3.4 Kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet, tuotokset ja aktiviteetit

SWV:n kehitysyhteistyöohjelma on suunniteltu siten, että

se tukee koko verkoston asettamia määrällisiä ja laadulli-

sia tavoitteita erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa ase-

massa olevien lasten hyvinvoinnin pysyväksi parantami-

seksi perheissä ja yhteisöissä. Tämä koko WV-verkoston

tavoite on SWV:n Ohjelman kehitystavoite (Goal).

Lasten hyvinvoinnin pysyvää paranemista ilmaisevat koko

verkostolle asetetut neljä määrällistä ja laadullista tavoi-

tetta (CWB-targets):

• vähentynyt 0–5-vuotiaiden lasten

infektioiden ja sairauksien määrä

• parantunut 0–5-vuotiaiden lasten ravitsemustila

• lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten

funktionaalinen lukutaito

• parantunut lasten subjektiivinen hyvinvointi

SWV:n Ohjelman välitön tavoite (Purpose) ja samal-

la panos koko verkoston tavoitteen saavuttamiseksi on

300 000 lapsen hyvinvoinnin pysyvä paraneminen per-

heissä ja yhteisöissä SWV:n kohdealueilla. Ohjelman tuo-

tokset (Results) syntyvät aluekehitysohjelmien hankkei-

den ja erityshankkeiden aktiviteeteista (Activities).

Jokaisesta aluekehitysohjelmasta, niihin liittyvistä hank-

keista sekä erityishankkeista laaditaan erilliset ohjelma-

ja hankesuunnitelmat. Niihin sisältyvät yksityiskohtaiset

vuosittaiset toimintasuunnitelmat, budjetit ja hanketeoria

loogisen viitekehyksen (LFA) avulla kuvattuna.12

3.4.1 Ohjelman kehitystavoite (Goal)World Vision -verkoston yhteinen globaali kehitystavoi-

te ja sen mukaisesti harmonisoidut kansalliset, alue- ja

globaalitason strategiat sekä lasten hyvinvointiin tähtää-

vät tavoitteet (CWB-targets) ja mittarit mahdollistavat

kaikkien World Vision -toimistojen resurssien ohjaamisen

samaan suuntaan. Ne mahdollistavat myös koko verkos-

ton vaikutusten mahdollisimman yhdenmukaisen ja luo-

tettavan arvioinnin. SWV:n ohjelmatyön välitön tavoite

(Purpose) 300 000 lapsen, erityisesti kaikkein haavoit-

tuvimmassa asemassa olevan, hyvinvoinnin pysyvä para-

neminen perheissä ja yhteisöissä SWV:n kohdealueilla

tukee koko verkoston yhteistä tavoitetta ja edistää sen

toteutumista.

3.4.2 Ohjelman välitön tavoite (Purpose)SWV:n ohjelmatoiminta Aasiassa, Afrikassa ja Latinalai-

sessa Amerikassa tähtää lasten, erityisesti kaikkein hei-

koimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvään

paranemiseen perheissä ja yhteisöissä. Tämä edellyttää

yhteisötasolla lukuisten toimijoiden ja sidosryhmien pon-

nistuksia. World Vision yhdessä kumppaniensa kanssa tu-

kee tätä yhteisöissä tapahtuvaa kehitystä. SWV:n numee-

rinen tavoite, 300 000 lapsen hyvinvoinnin parantaminen,

on johdettu aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden

kohderyhmäanalyyseistä.

3.4.3 Ohjelman tuotokset (Results)Ohjelman tuotokset ovat seurausta aluekehitysohjelmi-

en ja erityishankkeiden aktiviteeteista. Tuotoksien toteu-

tumista seurataan indikaattorivalikoimalla, joista osa on

verkoston suosittelemia ja osa paikallisesti muotoiltuja.

Oikeus- ja tarveperustaisuus huomioon ottaen ne vali-

taan paikallisen toimintaympäristön perusteella. Tuotos-

ten saavuttaminen yhteisötasolla edellyttää yleensä myös

muiden toimijoiden ja sidosryhmien panosta ja saman-

suuntaisia pyrkimyksiä. SWV:n ohjelman aktiviteeteilla

pyritään seuraaviin tuotoksiin:

• Lasten pysyvästi parantuneet mahdollisuudet

hankkia riittävät tiedot ja taidot elämää varten


osallistua, ja laadukkaat lastensuojelujärjestelmät

12. Aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden suunnitelmat saatavana SWV:n toimistosta.


Kuvio 5. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma loogisen viitekehyksen (LFA) avulla kuvattuna

Ohjelmatyön perusta ja oikeutus – Lapsen oikeuksien sopimusLapsilähtöisyys, yhteisöperustaisuus ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen.

SWV:n Ohjelmatyö (2012–2014)

SWV:n Ohjelman kehitystavoite (Goal) Kansainvälisen World Vision -verkoston yhteinen tavoite

150 miljoonan lapsen, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä vuoteen 2016 mennessä.

Lasten hyvinvointia ilmaisevat määrälliset ja laadulliset tavoitteet (indikaattorit, ks. 3.7):1. Vähentynyt 0–5-vuotiaiden lasten infektioiden ja sairauksien määrä

2. Parantunut 0–5-vuotiaiden lasten ravitsemustila3. Lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten funktionaalinen lukutaito

4. Parantunut lasten subjektiivinen hyvinvointi

Ohjelman välitön tavoite (Purpose):300 000 lapsen, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä SWV:n koh-

dealueilla - tavoitteet ja indikaattorit kuten yllä

Ohjelma-aktiviteetit:1. Aluekehitysohjelmat ja niiden sisällä toimivat hankkeet: koulutus, vesi & sanitaatio,

lapsen oikeudet & osallistuminen, terveydenhuolto, kansalaisvaikuttaminen2. Erityishankkeet, eli “kenttälaboratoriot”

3. Humanitaarisen avun ohjelmat ja aktiviteetit: kriisi- ja katastrofivalmiuden kehittäminen sekä yksittäiset katastrofiohjelmat ja hankkeet

Ohjelmatyön läpileikkaavat teemat:Sukupuolten välinen tasa-arvo, hiv, aids, vammaisuus, ympäristö, rauhanrakennus

& konfliktien ratkaisu, lasten suojelu, kristillinen arvopohja

Ohjelmatuo-tos (Result)Lasten pysyväs-ti parantuneet mahdollisuudet oppia riittävät tiedot ja taidot elämää varten

Ohjelmatuo-tos (Result)Lasten pysyväs-ti parantuneet mahdollisuu-det osallistua, ja laadukkaat lastensuojelu-järjestelmät

Ohjelmatuo-tos (Result)Lasten pysyväs-ti parantunut terveydentila

Ohjelmatuo-tos (Result)Lasten pysyväs-ti parantunut ruokaturva ja huolenpi-to huoltajien toimeentulon monipuolistut-tua

Ohjelmatuo-tos (Result)Lasten pysyväs-ti parantuneet mahdollisuu-det kokea rakkautta ja solmia myön-teisiä sosiaalisia suhteita

Ohjelmatuo-tos (Result)Lasten pysyväs-ti parantunut mahdollisuus selviytyä kriisi- ja katastrofiti-lanteista

27

• Lasten pysyvästi parantunut terveydentila

• Lasten pysyvästi parantunut ruokaturva ja huo-

lenpito huoltajien toimeentulon monipuolistuttua


kokea rakkautta ja solmia myönteisiä sosiaalisia

suhteita


selviytyä kriisi- ja katastrofitilanteista

3.4.4 Ohjelman aktiviteetit (Activities)Aluekehitysohjelmat, niihin sisältyvät yksittäiset hankkeet ja

erityishankkeet ovat ohjelman aktiviteetteja. Niillä ediste-

tään esimerkiksi koulutusta, lasten osallistumista ja suojelua,

terveydenhuoltoa, vesihuoltoa ja sanitaatiota, perheiden

ruokaturvaa ja toimeentuloa sekä vahvistetaan kansa-

laisyhteiskuntaa. Myös humanitaarisen avun toiminnot ovat

osana useimpia ohjelmia.

Koulutukseen liittyvät aktiviteetit pyrkivät varmistamaan,

että kaikilla lapsilla on riittävät tiedot ja taidot elämää var-

ten. Se edellyttää mahdollisuutta käydä koulua ja saada

laadukasta opetusta. Vuosituhattavoitteiden mukaisesti

huomiota on viime aikoina kiinnitetty erityisesti siihen,

että lapset pääsevät ilmaisen peruskoulutuksen piiriin.

Pelkkä peruskoulutuksen piirissä oleminen ei kuitenkaan

takaa elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, ellei opetus

ole riittävän laadukasta ja ellei jatkokoulutuspaikkoja ole

riittävästi. Myös kaikkein haavoittuvimpien ryhmien, ku-

ten vammaisten, mahdollisuudet osallistua koulutukseen

ovat vielä erittäin puutteelliset. Seuraavalla ohjelmakau-

della SWV pyrkii kehittämään erityisesti opetuksen laa-

tua, ammatillista koulutusta ja vammaisten lasten mah-

dollisuuksia koulutukseen. Lisäksi pyritään hahmottamaan

selkeämmin SWV:n ja sen kumppaneiden rooli koulutus-

kysymyksissä suhteessa järjestämisvelvollisiin viranomai-

siin. Oppimista tapahtuu ja voi tukea myös koulujärjestel-

män ulkopuolella. World Vision -verkoston käyttöön on

kehitetty elämäntaito-opetuspaketteja (life skills). Näitä

käytetään kaikissa SWV:n tukemissa ohjelmissa, erityisesti

osana lasten kerhojen toimintaa.

Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen tähtäävien akti-

viteettien kautta tuemme yhteisöjen järjestäytymistä ja

edistämme niiden merkityksellistä osallistumista. Järjes-

täytyneenä yksilöillä ja yhteisöillä on paremmat mahdol-

lisuudet vaatia oikeuksiaan, vaikuttaa omaa elämäänsä

koskeviin päätöksiin sekä seurata julkisen vallan toimia.

Aktiivisesti toimiva kansalaisyhteiskunta edistää kestävää

kehitystä ja edesauttaa demokratian ja hyvän hallinnon

kehittämistä.

Lasten osallistumisen mahdollistamiseen ja lasten suoje-

luun tähtäävät aktiviteetit varmistavat, että yhteisöissä on

riittävä tietoisuus lapsen oikeuksista ja että eri toimijat

kunnioittavat ja noudattavat niitä. Lapsille järjestetään

mahdollisuuksia tulla kuulluiksi heitä koskevissa asioissa

muun muassa lapsiparlamenttien ja erilaisten vaikutta-

miskampanjoiden kautta. Viranomaisyhteistyön ja yhtei-

söjen koulutuksen avulla varmistetaan, että lapsilla on

kanavat ilmoittaa lapsen oikeuksien rikkomuksista. Lapset

osallistuvat myös heitä koskevien hankkeiden suunnitte-

luun ja arviointiin.

Lasten terveyteen liittyvillä toiminnoilla varmistetaan,

että erityisesti lapsilla ja odottavilla äideillä on pääsy

riittävän laadukkaisiin terveydenhuoltopalveluihin lähel-

lä asuinpaikkaansa. Joissakin tapauksissa tämä edellyttää

panostuksia infrastruktuuriin. Tämän lisäksi vaikuttamis-

työllä pyritään varmistamaan riittävä valtion rahoitus

terveydenhuoltosektorille ja siten mahdollistamaan sen

kestävä kehitys sekä olemassa olevien palvelujen riittä-

vä laatu. WV-verkoston erityisenä vaikuttamistoiminnan

painopisteenä on lapsikuolleisuuden vähentäminen. Va-

paaehtoisten kyläterveystyöntekijöiden kouluttaminen

ja toiminnan mahdollistaminen on merkittävä osa las-

ten terveyttä edistävää toimintaa. Hiv-positiivisten ver-

taisryhmät kehittävät jäsentensä toimeentulomahdolli-

suuksia, tarjoavat sosiaalisen tukiverkoston ja osallistuvat

valistus- ja vaikuttamistyöhön. Tulevalla ohjelmakaudella

SWV kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota lasten

ja perheiden psyykkiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi aidsin,

erilaisten konfliktien, luonnonkatastrofien ja päihteiden

väärinkäytön psykososiaaliset seuraukset ovat mittavat.

Ne ovat kuitenkin usein jääneet liian vähäiselle huomiolle.

Ruokaturvan varmistaminen ja perheiden toimeentulo-

lähteiden monipuolistuminen vaikuttavat kokonaisvaltai-

sesti lasten elämään. Riittävä ja monipuolinen ravinto on

normaalin kasvun ja laadukkaan koulunkäynnin edellytys.

Ruokaturvan heikentyessä lasten terveydentila vaarantuu

ja he joutuvat usein hankkimaan ruokaa tai avustamaan

huoltajiaan sen hankinnassa. Kaupungistumisen myötä vain


tulonlähteiden monipuolistuminen voi taata riittävän ruo-

katurvan. Peruspalveluiden tuottaminen edellyttää verotu-

loja, joita yksin maatalouden kehittäminen ei mahdollista.

Esimerkiksi perusopetuksen jälkeinen koulutus vaatii myös

huoltajien taloudellista panostusta. Siksi riittävä toimeentu-

lo on oleellinen osa lasten hyvinvoinnin turvaamista.

Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin oleellinen osa on

rakkauden kokeminen ja mahdollisuus solmia myönteisiä

sosiaalisia suhteita. Perheitä, kouluyhteisöä, kirkkoja, muita

uskonnollisia yhteisöjä ja toimijoita tuetaan tarjoamaan

lapsille kokemus rakastetuksi ja arvostetuksi tulemisesta.

Esimerkiksi koulujen iltapäivätoiminnan kautta pyritään

kasvattamaan lapsia arvostamaan muita ihmisiä ja toi-

mimaan ympäristönsä huomioiden ja sitä kehittäen sekä

kehittämään elämänhallintataitoja.

Humanitaarisen avun toiminnoilla parannetaan lasten

mahdollisuuksia selviytyä kriiseistä ja katastrofeista. Alue-

kehitysohjelmiin liittyy aina yhdessä yhteisöjen kanssa teh-

tävät valmiussuunnitelmat.13 Suunnitelmien tarkoituksena

on auttaa yhteisöjä ennakoimaan mahdollisia luonnonka-

tastrofeja tai ihmisten toiminnasta seuraavia kriisejä. Oleel-

linen osa kriisivalmiuden kehittämistä on kumppaneidem-

me kansallisten toimistojen valmiusrahastojen resurssien

varmistaminen, mihin osallistutaan mahdollisuuksien mu-

kaan.14 Kriisin tai katastrofin sattuessa SWV osallistuu hu-

manitaarisiin operaatioihin anomalla tuenkäytön muutos-

ta tai lisärahoitusta Suomen ulkoasiainministeriöstä sekä

keräämällä yksityisiä varoja harkinnan mukaan. Kaikkein

mittavimmissa humanitaarisissa kriiseissä toimitaan osana

World Vision -verkoston koordinoimia operaatioita. Kai-

kessa humanitaarisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota

erityisesti lapsiin ja heidän mahdollisuuksiinsa selviytyä ja

toipua kriiseistä. Ohjelmakaudella vahvistetaan suunnitel-

ma SWV:n humanitaarisen avun kehittämiseksi.

3.5 Ohjelmatyön painopisteet

SWV:n, kuten muidenkin WV-verkoston toimijoiden,

aluekehitysohjelmien suunnittelu tapahtuu varsin pitkälti

yhteisen ohjeistuksen mukaan. Toiminta on siis tässä mie-

lessä yhteismitallista. Aluekehitysohjelmat suunnitellaan

yhteistyössä kumppaneiden kanssa, mikä tarjoaa SWV:lle

tilaisuuden ohjata osaltaan niiden toiminnallisia painotuk-

sia. Lisäksi erityishankkeiden kautta on mahdollista kehit-

tää uusia toimintamalleja tai kohdentaa määräaikainen

lisäpanostus johonkin teemaan, kuten esimerkiksi tasa-

arvo- tai aids-työhön.

Ohjelmakaudelle 2012–2014 on valittu Ohjelman pai-

nopisteiksi ohjelmatyön vaikuttavuus, nuorisotyöllisyys ja

ammatillinen koulutus sekä yhteistyö yksityisen sektorin

kanssa. Painopisteisiin kiinnitetään erityistä huomiota seu-

rantamatkoilla, ohjelmasuunnittelussa sekä säännöllisesti

tapahtuvassa vaikuttavuuden arvioinnissa. Ohjelmatyön-

tekijöiden ja siten koko SWV:n ammattitaitoa kehitetään

tarkoituksenmukaisella tavalla valituilla painopistealueilla.

3.5.1 Ohjelmatyön vaikuttavuusKehitysyhteistyö rahoitetaan julkisin ja yksityisin varoin.

Kehitysyhteistyön parissa toimivat ovat velvollisia toimi-

maan niin, että resurssit käytetään tehokkaasti ja niillä

saadaan aikaan pysyviä tuloksia. Vaikuttavuuden15 luo-

tettava arviointi ja osoittaminen on kehitysyhteistyön

uskottavuuden keskeisin kysymys, niin poliittisessa pää-

töksenteossa kuin kansalaisyhteiskunnassakin. Toiminnan

vaikuttavuuden arviointiin liittyy useita avoimia ja moni-

ulotteisia kysymyksiä.

• Tehokkuuden ja vaikuttavuuden suhde. Talou-

dellista toimintojen tehokkuutta on kohtuullisen

helppo arvioida esimerkiksi rakennushankkeissa

tai muuhun infrastruktuuriin liittyvissä panostuk-

sissa. Pitkäaikainen ja kestävä vaikutus, pysyvä

muutos, syntyy kuitenkin innovaatioiden, arvojen,

13. Disaster Preparedness Plan14. National Emergency Preparedness and Response Fund (NEPRF)15. Kehityspoliittisessa kansalaisyhteiskuntalinjauksessa korostetaan järjestöjen vastuuta laadukkaasta, tuloksellisesta ja vaikuttavasta kehitysyh-

teistyöstä. SWV:n sisäisen arvion perusteella World Vision -verkostolla on varsin monipuoliset työn laatua ja tehokkuutta valvovat ja kehit-

tävät järjestelmät. Vaikuttavuuden mittaamiseen liittyy huomattavasti enemmän haasteita. Siksi se on valittu ohjelmakauden painopisteeksi.

Yksi YK:n jäsenvaltioiden laatimista vuosituhattavoitteista on peruskou-lutuksen takaaminen kaikille. Yhä suurempi osuus lapsista aloittaakin peruskoulun. Sinänsä positiivinen kehitys on tuonut mukanaan myös haasteita. Yhdessä luokassa saattaa olla jopa 80-120 oppilasta opiskele-massa yhden opettajan johdolla, joten opetuksen laatu on heikkoa. Siksi myös laatuun on panostettava ja varmistettava, että oppilailla on perus-koulun käytyään sekä valmiudet että mahdollisuuksia jatkokoulutukseen.


asenteiden ja (toiminta)kulttuurien muutoksen

kautta. Se saattaa kestää vuosia, jopa vuosikym-

meniä. Yksipuolinen tehokkuuden lisääminen

saattaa johtaa nopeisiin ja näkyviin tuloksiin, mut-

ta vaarantaa pysyvämmän vaikutuksen.

• Käytettävät mittarit. Jos vaikuttavuus ja muutos

edellyttävät arvojen, asenteiden ja (toiminta)

kulttuurien muutosta, miten niitä voi luotetta-

vasti mitata? Millaiset indikaattorit kertovat kes-

tävästä sosiaalisesta kehityksestä ja voimaantu-

misesta?

• Luotettavan arvioinnin ja mittaamisen haasteet.

Arvioinnin ja mittaamisen haastetta lisäävät mitta-

reihin ja indikaattoreihin liittyvien haasteiden lisäk-

si toimintaympäristön haasteet. Esimerkiksi väes-

tönkasvu, luonnonkatastrofit ja poliittiset konfliktit

saattavat ainakin hetkellisesti hämärtää saavutetut

tulokset ja sen seurauksena hankkeiden vaikutuk-

set.

SWV haluaa panostaa tulevalla ohjelmakaudella vaikut-

tavuuteen niin Suomessa tapahtuvassa toiminnassaan

kuin ohjelmatyössäänkin. Suomessa vaikuttavuuden nä-

kökulma nostetaan entistä selkeämmin esille toiminnan

ohjauksessa, hallinnossa, asiakaspalvelussa, viestinnässä ja

varainhankinnassa. Ohjelmatyössä vaikuttavuuden arvi-

ointiin yhdessä kumppaneiden kanssa kiinnitetään entistä

enemmän huomiota, kartoitetaan akateemisia kump-

panuuksia vaikuttamisen arvioinnin kehittämiseksi sekä

osallistutaan ja annetaan merkittävä panos WV-verkos-

ton kehitystyöhön teemaan liittyen.

3.5.2 Nuorisotyöllisyys ja ammatillinen koulutusNuorisotyöllisyyden valintaan ohjelman painopisteeksi on

neljä pääsyytä: suoritetuista ohjelma-arvioinneista saatu

tieto ja suositukset, suomalainen ja kansainvälinen kehitys-

yhteistyöhön liittyvä poliittinen keskustelu, kumppaniem-

me kanssa käydyt keskustelut sekä tarve lisätä mielekästä

yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Esimerkiksi vuonna

2010 valmistunut SWV:n pitkäaikaisimman aluekehitysoh-

jelman, Ugandan Kituntun, loppuarvio sekä vuonna 2011

valmistunut Ugandan Nabuyogan aluekehitysohjelman vä-

liarvio antavat vahvoja viitteitä siitä, että vuosituhattavoittei-

den korostaminen ja niiden mukainen toiminta on lisännyt

peruskoulun aloittaneiden oppilaiden määrää. Samalla kun

luokkakoot ovat kasvaneet, peruskoulun hyväksytysti suorit-

taneiden oppilaiden osuus sekä oppimistulokset ovat pysy-

neet paikallaan tai jopa heikentyneet. Peruskoulun jälkeiseen

toisen asteen koulutukseen pääsee päättökokeen läpäis-

seistäkin vain murto-osa. Ammattiin valmistavaa formaalia

ja informaalia koulutusta on tarjolla varsin vähän. Vastaavia

signaaleja on saatu myös Latinalaisen Amerikan ja Aasian

ohjelmatyön arvioinneissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sellaisten nuorten

joukko, jolla ei ole päättötodistusta miltään kouluasteelta

eikä muodollisia ammatillisia valmiuksia kasvaa nopeas-

ti. Yhä suurempi joukko nuoria siirtyy epävirallisille työ-

markkinoille, joilla heidän työolojaan16 ei juurikaan kyetä

valvomaan ja joilla he eivät tuota valtiolle verotuloja yh-

teiskunnan kehittämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi. Mi-

käli kehitys jatkuu tällaisena, lasten hyvinvointia perheissä

ja yhteisöissä ei voida tulevaisuudessakaan turvata, eikä

ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien noudattamista taata.

Samalla kehittyvät maat tulevat yhä riippuvaisemmiksi ul-

kopuolisista resursseista peruspalveluiden järjestämiseksi.

Siksi SWV pyrkii yhdessä kumppaniensa ja sidosryhmien-

sä kanssa edistämään erityisesti nuorten työllistymistä.

Ammatillinen koulutus on valittu painopistealueeksi lop-

pu- ja väliarvioinneissa tehtyjen huomioiden, suomalai-

sen ja kansainvälisen kehityspoliittisen keskustelun sekä

WV-verkoston lasten hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden

perusteella. Julkisen sektorin toisen asteen koulutukseen

osoitettavat taloudelliset panostukset ohjataan usein aka-

teemiseen uraan valmistavien koulutusmahdollisuuksien

kehittämiseen. Ammatillinen koulutus jää vähemmälle

huomiolle. Muodollisen ammattikoulutuksen rinnalle tarvi-

taan koulutusta myös sille joukolle nuoria, jotka jäävät am-

mattikoulutuksen ulkopuolelle. World Vision -verkoston

asettamien lasten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävien

tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on työelämään

valmistava koulutus. Peruskouluikäisiin ja sitä nuorempiin

lapsiin kohdistetut panostukset voivat jäädä turhiksi mikäli

16. Esimerkiksi ILOn Decent Work -agenda pyrkii edistämään työpaikkojen syntyä niin, että työntekijöillä on riittävän hyvät työolosuhteet. Työn-

tekijöillä on oltava oikeus esimerkiksi järjestäytymiseen, kuulluiksi tulemiseen työhön liittyvissä asioissa, riittävään lepoon, riittävään terveyden-

huoltoon ja taloudelliseen turvaan työttömyyden kohdatessa.

Englanninkielisellä gender-sanalla viitataan kehitysyhteistyössä sukupuol-ten välisen samanarvoisuuden edistämistyöhön. Kansainvälinen World Vision -verkosto on sitoutunut strategisella tasolla genderin valtavirtais-tamiseen, ja sukupuolinäkökulma huomioidaan läpileikkaavana teemana myös kaikissa SWV:n hankkeissa. Teemaan liittyen SWV tukee muun muassa naisten yritystoimintaa, minkä tavoitteena on heikossa asemassa olevien naisten voimaantuminen. Järjestön tuella naisten yrityksiä on perustettu esimerkiksi Kolumbiaan.


jatkokoulutusta ei ole kattavasti tarjolla. Jos nykyiset ja tu-

levat lasten vanhemmat eivät työllisty, heillä on selkeästi

rajatummat mahdollisuudet huolehtia lasten hyvinvoinnis-

ta. World Visionilla on koulutussektorilla, mukaan lukien

ammatillinen koulutus, merkittävää osaamista. Siksi se on

varteenotettava kumppani julkiselle ja yksityiselle sektorille

ammatilliseen koulutukseen liittyvissä kysymyksissä.

3.5.3 Yhteistyö yksityisen sektorin kanssaYksityisen sektorin rooli kestävän kehityksen mahdollista-

jana on korostunut viimeaikaisessa kehityspoliittisessa kes-

kustelussa ja siihen on kiinnitetty erityistä huomiota myös

Suomen ulkoasiainministeriön Kehityspoliittisessa kansa-

laisyhteiskuntalinjauksessa. Kansalaisjärjestökentässä yksityi-

nen sektori on nähty usein lähinnä potentiaalisena varain-

hankintakenttänä. Aito dialogi, toiminnallinen kumppanuus ja

se mittava lisäarvo, jonka yksityinen sektori voi tarjota, ovat

jääneet keskustelussa vähemmälle huomiolle.

SWV:llä on yli viiden vuoden kokemus pitkäjänteisestä

yritysyhteistyöstä suomalaisten optikkoketjujen kanssa

Keniassa ja Perussa. Kokemukset ovat auttaneet hahmot-

tamaan yritysyhteistyön roolia toiminnassamme. Tulevalla

ohjelmakaudella haluamme kartoittaa uusia yhteistyömah-

dollisuuksia yksityisen sektorin kanssa ja kehittää rohkeasti

uusia toimintamalleja. Tähän panostetaan niin Suomessa

kuin kumppanimaissakin. Kansallisia World Vision -kump-

paneita halutaan myös haastaa ja rohkaista miettimään

uusia tapoja vahvistaa yhteistyötä yksityisen sektorin kans-

sa sekä toimia linkkinä yksityisen ja julkisen sektorin välillä.

Tavoitteena on, että kehittyviin maihin syntyy elinvoimaista

teollisuutta ja yrityksiä, jotka työllistävät nuoria.

3.6 Ohjelmatyön läpileikkaavat teemat

Kehitysyhteistyöohjelman läpileikkaavat teemat nousevat

ulkoasiainministeriön voimassa olevista kehityspoliittisista

linjauksista ja World Vision -verkoston sisäisestä ohjeis-

tuksesta. Läpileikkaavia teemoja seuraavalla ohjelmakau-

della ovat:

• Lasten suojelu

• Vammaisuus

• Hiv ja aids

• Sukupuolten välinen tasa-arvo

• Ympäristö (mm. ilmastonmuutos)

• Rauhanrakennus & konfliktien ratkaisu

• Kristillinen arvopohja

WV-verkostolla on ohjeet siitä, miten läpileikkaavat tee-

mat huomioidaan ohjelmatoiminnassa valmisteluvaiheista

arviointiin. Ohjelmatyön vaikuttavuutta kaikkien läpileik-

kaavien teemojen suhteen arvioidaan vuosittain yhdessä

kumppanien kanssa. SWV on aloittanut aluekehitysohjel-

missaan ja erityishankkeissaan kartoitukset, joiden avulla

selvitetään teemojen nykytila ja annetaan toimenpide- ja

kehittämissuosituksia. Seuraaviin läpileikkaaviin teemoihin

kiinnitetään erityisesti huomiota ohjelmakaudella:

• Vammaisuus, hiv ja aids: kartoitukset aloitettu

2011, suositusten toiminnallistaminen ja seuranta

2012.

• Sukupuolten välinen tasa-arvo ja ympäristö &

ilmastonmuutos: ympäristö & ilmastonmuutos

-kapasiteetin vahvistaminen aloitettu 2011, kar-

toitukset teemoista 2012, suositusten toiminnal-

listaminen ja seuranta 2013.

• Lasten suojelu, rauhanrakennus & konfliktien

ratkaisu: kartoitukset teemoista 2013, suositus-

ten toiminnallistaminen ja seuranta 2014.

Verkoston identiteetistä nousevaa kristillisen arvopohjan

valtavirtaistamista ei erikseen arvioida. Se sisältyy SWV:n

kristillinen identiteetti -dokumenttiin ja arvoihin, jotka on

tarkemmin määritelty luvussa 1 sekä liitteessä 1.

3.7 Ohjelmatyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden todentaminen

WV-verkoston globaalia tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta

lasten hyvinvoinnin pysyväksi paranemiseksi arvioidaan

lasten hyvinvointia ilmaisevien määrällisten ja laadullis-

ten tavoitteiden (CWB-targets) kautta. Nämä tavoitteet

ovat yhteydessä lasten hyvinvointia tukeviin tuotoksiin

(CWBO) ja niitä varten kehitettyihin indikaattoreihin,

jotka on koottu indikaattorivalikoimaksi (Compendium

of Indicators; CoI). Aluekehitysohjelmissa ja erityishank-

keissa osa tuotoksista ja indikaattoreista ilmaisee aina

panoksen koko verkostoa koskeviin tavoitteisiin. Sen li-

33

säksi niissä on paikallisen toimintaympäristön tarpeiden

perusteella määriteltyjä tavoitteita ja niiden toteutumista

ilmaisevia indikaattoreita.

Oheisessa taulukossa on lueteltu globaalitason lasten hy-

vinvointia ilmaisevat tavoitteet ja niille joitakin esimerkki-

indikaattoreita.

Toiminnan taso Tuotos/Tavoite Indikaattorit LogiikkaGlobaali verkosto Lasten hyvinvointia

ilmaisevat määrälliset ja laadulliset tavoitteet (CWB-targets)

Indikaattoriva-likoima (CoI)

Kansalliset toimistot edistävät koko verkostolle määriteltyjä lasten hyvin-vointia ilmaisevia määrällisiä ja laadul-lisia tavoitteita. Yhteenveto kansallisten toimistojen panoksesta kootaan joka kolmas vuosi.

Kansalliset toimistot Lasten hyvinvointia ilmaisevat määrälliset ja laadulliset tavoitteet (CWB-targets)

Indikaattoriva-likoima (CoI)

Kansalliset toimistot valitsevat vähintään yhden verkoston määrittelemistä lasten hyvinvointia ilmaisevista tavoitteista, jota/joita aluekehitysohjelmat ja erityis-hankkeet edistävät. Toimistot valitsevat valikoimasta (CoI) myös kansallisesti seurattavat indikaattorit.

Aluekehitysohjelmat ja erityishankkeet

Lasten hyvinvointia tukevat tuotokset (CWBO) ja muut paikallisesti määritellyt tavoitteet

Indikaattoriva-likoima (CoI) + paikallisesti asetetut indikaat-torit

Aluekehitysohjelmat ja erityishankkeet edistävät yhteisöjen kokonaisvaltaista ke-hitystä tarve- ja oikeusperustaisesti. Oh-jelmiin ja hankkeisiin sisältyy myös sellaisia lasten hyvinvointia tukevia tuotoksia, jotka antavat panoksen kansallisen toimiston lasten hyvinvointia tukeviin strategisiin tavoitteisiin. Indikaattoreina käytetään tältä osin kansallisen toimiston valitsemia yhteisiä indikaattoreita.

Taulukko 1. Verkoston vaikuttavuuden mittaaminen

Vammaiset lapset kuuluvat yhteisöissään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin ja ovat näin ollen yksi kansainvälisen World Vision -verkoston ja SWV:n työn erityisistä kohderyhmistä. Vammaisuus on myös yksi SWV:n kehitysyhteistyöohjelman läpileikkaavista teemoista ulkoministeriön voimassa olevien linjausten ja World Vision -verkoston sisäisen ohjeistuksen mukaisesti.

Kenia,1.9.2011

Kyllä,minäpystynsiihen!

NimenionCosmas,jaolenollutliikuntavammainenlapsestasaakka.Pienenäminunolivaikea

hyväksyäse,ettäleikkitoverinipääsivätliikkeelleainakunhalusivat,muttaminäjouduinkulkemaan

nelinkontin.Äitiniyrittiauttaaminuaparhaansamukaan,muttasiitäeiollutjuuriapua.Usein

jouduinolemaanyksinkotonaaamustailtaan.

Neljännelläluokallahuomasin,ettäminullaonlahjoja.Ymmärsinmyös,ettäkoulunkäyntitarjosi

ulospääsynköyhyydestäjasairaudesta.Peruskoulunjälkeenvalitsinlukiossapääaineeksenihistorianja

liiketalouden.Nytedessänihäämöttäälukionpäättökoe.

Vammaistenkohtaamistahaasteistasuurinonsyrjintä.Heidätnähdäänyhteiskunnanpainolastina.

Monillaonlisäksitaloudellisiavaikeuksia,silläheovatuseinköyhistäperheistä.Nuoretvammaiset

kärsivätitsetunto-ongelmista,koskaheidänvanhempansaeivätosaakannustaaheitäeteenpäin

elämässä.Vammaisiakäytetäänmyöshelpostihyväksiomientarkoitusperienedistämiseen.

UnelmanionauttaavammaisiajamuitatarpeessaoleviayhdessäWorldVisioninkaltaisenjärjestön

kanssatäyttämäänperustarpeensa,kutenruuan,vaatteetjaasunnon.Lisäksihaluankannustaaheitä

rakentamaanomanarvontuntoaanjaitsekunnioitustaan.Haluantaistellavammaistenoikeuksien

puolestajayhteiskunnallistaepäoikeudenmukaisuuttavastaan.

Koskaihmineneieläikuisesti,olenpäättänyt,ettäjoskuolenennen

kuinehdinnaimisiin,kaikkiomaisuutenikäytetäänvammaistenja

tarpeessaolevienauttamiseen.

Koulunjälkeenhaluaisinkierrellämaailmallajanähdämiten

vähemmistöryhmiäkohdellaanmuualla.Senjälkeenhaluaisin

kokeillasiipiänijohtajana.

Intoapuhkuvinterveisin,

Cosmas

35

Aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden indikaattorit

ovat yhdistelmä koko verkostoa koskevista indikaatto-

reista ja paikallisesti luoduista ohjelman luonteen ja toi-

mintaympäristön huomioivista indikaattoreista. Verkoston

yhteiset indikaattorit on koottu indikaattorivalikoimaksi

(CoI). Liitteessä 6 on esimerkkejä valikoiman indikaatto-

reista. Yhteisten indikaattoreiden avulla voidaan arvioida

jokaisen aluekehitysohjelman ja erityishankkeen osuutta

lasten hyvinvoinnin edistämisessä yhteisöissä sekä WV-

verkoston tavoitteiden saavuttamisessa.

Verkoston käyttämien menetelmien lisäksi SWV arvioi oh-

jelman vaikuttavuutta kvalitatiivisilla menetelmillä18, joita

sovelletaan erityisesti hankevierailujen yhteydessä, arvi-

ointityöpajoissa, väli- ja loppuarvioinneissa sekä läpileik-

kaavien teemojen arvioinnissa. Voimaantumisen arvioin-

nin tueksi on kehitetty matriisi joka sisältää myös suuntaa

antavia esimerkkejä voimaantumisesta eri kansalaisyh-

teiskunnan tasoilla (Liite 4).

Tässä yhteydessä on syytä mainita, että yhdenmukaista WV-

verkoston tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamiseen

tähtäävää järjestelmää kehitetään edelleen.19 SWV siirtyy

ohjelmassaan noudattamaan uutta järjestelmää ensimmäis-

ten tukitoimistojen joukossa ennakoiden tulevaa kehitystä.

Käynnissä olevat aluekehitysohjelmat ja erityishankkeet ot-

tavat yhteisen järjestelmän käyttöönsä porrastetusti.

3.8 Aluekehitysohjelmien suunnittelu, seuranta ja evaluointi

World Visionin hankehallinnointi perustuu hankesykliajat-

teluun. Se on kiinteä osa sekä laatujärjestelmäämme (luku

4) että ohjelmien ja hankkeiden käytännön toteuttamis-

ta. WV-verkoston hankehallinnon ohjeistuksesta ja siinä

kuvatusta hankesyklistä käytetään nimitystä LEAP, Lear-

ning through Evaluation with Accountability and Planning.

Hankesyklissä on kuusi vaihetta, jotka toistuvat aina sa-

Lasten hyvinvointia ilmaisevat määrälliset ja laadulliset tavoitteet (CWB-targets)

Esimerkkejä tavoitteiden indikaattoreista

Vähentynyt 0-5-vuotiaiden lasten infektioiden ja sairauksien määrä

• Kansallisen standardin mukaisen rokotusohjelman kattavuus 12–22 kk ikäisillä lapsilla

• Alle 5-vuotiaiden lasten ripulisairauksien määrä viimeisen 2 vkon aikana

Parantunut 0-5-vuotiaiden lasten ravitsemustila

• Alle 5-vuotiaiden lasten paino (WHO:n standardi)• Alle 5-vuotiaiden lasten anemiatapaukset

Lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten funktionaalinen lukutaito17.

• 11-vuotiaiden lukunopeus ja luetun ymmärtäminen (60 sanaa minuutissa äidinkielellä tai virallisella kansallisella kielellä)

Parantunut lasten subjektiivinen hyvinvointi

• Mitataan monipuolisella tarkoitukseen kehitetyllä kysymyspatteristolla

17. Funktionaalisella lukutaidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että lapsi kykenee lukemaan niin, että hän selviytyy koulu-

asteensa opinnoista ja ymmärtää, arvioi sekä soveltaa lukemaansa.

18. Tällaisia menetelmiä ja lähestymistapoja ovat mm. outcome mapping, most significant change, appreciative inquiry, key

informant interviews, focus group discussions.

19. Tavoitteena on, että järjestelmä on käytössä 2015.

Taulukko 2. Lasten hyvinvointia ilmaisevat tavoitteet ja esimerkki-indikaattoreita

Kansainvälinen World Vision -verkosto on sitoutunut kohentamaan naisten ja lasten ravitsemusta ja terveyttä toiminta-alueillaan maailman lapsi- ja äitikuolleisuuden vähentämiseksi. World Vision -verkoston terveysohjelma äideille ja lapsille tähtää siihen, että heillä on riittävästi hyvää ravintoa, suoja infektioilta ja sairauksilta sekä pääsy terveyspalveluihin. Ohjelma koostuu seitsemästä terveysinterventiosta odottaville äideille ja yhdestätoista interventiosta 0–2-vuotiaille lapsille. Ohjelman toimenpiteet sisältävät muun muassa tarvittavat rokotukset ja ravintolisät sekä sairaalahoidon ennen ja jälkeen synnytyksen. Esimerkiksi Kalpitiyan aluekehitysohjelma Sri Lankassa sisältää terveyshankkeen.

37

Aluekehitysohjelmat ja erityishankkeet mittaavat panostaan lasten hyvinvoinnin pysyvään parantamiseen WV:n yhteisestä 1) indikaattorivalikoimasta (CoI) johdettujen ja 2) toimintaympäristöstä nousevien indikaattoreiden avulla

Kansainvälinen toimisto kokoaa kansallisten toimistojen raporteista yhteenvedon koko verkoston panoksesta lasten hyvinvointia tukeviin määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin (yllä).

Kansalliset WV-toimistot valitsevat verkoston yhteisestä indikaattorivalikoimasta kyseessä olevan maan tilanteeseen sopivat indikaattorit, joiden avulla toimistot analysoivat aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden tuotoksia. Analyysi ilmaisee kunkin kansallisen toimiston panoksen verkoston yhteisten lasten hyvinvointia tukevien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden* edistämisessä.

* vähentynyt 0-5-vuotiaiden lasten infektioiden ja sairauksien määrä, parantunut 0-5-vuotiaiden lasten ravitsemustila, lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten funktionaalinen lukutaito, parantunut lasten subjektiivinen hyvinvointi

Kuvio 6. World Vision -verkoston vaikuttavuuden mittaaminen


massa järjestyksessä. SWV osallistuu aluekehitysohjelmi-

en ja erityishankkeiden kaikkiin hankesyklin vaiheisiin.

Uudet ohjelmat ja hankkeet aloitetaan alkukartoituksella,

joka kestää kuukaudesta kuuteen kuukauteen kohtees-

ta ja tilanteesta riippuen. Kartoituksen tarkoitus on lisä-

tä tietoa ja ymmärrystä kontekstista, köyhyyden syistä,

paikallisista toimijoista sekä identifioida mahdollisuudet,

heikkoudet, kumppaneiden kapasiteetti ja resurssit. Alku-

kartoituksen perusteella tehdään päätös siitä, kannattaa-

ko lapsilähtöistä ja yhteisöperustaista kehitysyhteistyötä

alueella suunnitella World Visionin toimesta.

Hankesuunnitteluvaihe on osallistava prosessi, jossa syven-

netään tietoa yhteisön tarpeista, oikeuksista, mahdollisuuk-

sista, eri toimijoista ja niiden välisistä valtasuhteista erilaisin

analyysein. Lisäksi luodaan hanketeoria, tavoitteet ja strategi-

nen suunnitelma, seuranta- ja evaluaatiosuunnitelma, toimin-

tasuunnitelma ja budjetti. Uutta ohjelmaa tai hanketta aloi-

tettaessa hahmotellaan hanketeoriat ja visio koko hankkeen

elinkaareksi, joka voi olla jopa 15 vuotta. Tarkempi suunnitel-

ma tehdään viiden vuoden jaksoksi kerrallaan. Hankesuun-

nitteluvaihe kestää noin vuoden. Sen aikana tuetaan yhteisö-

jen organisoitumista ja vahvistetaan yhteisöjen kapasiteettia.

Viimeistellyn ohjelma- tai hankesuunnitelman pohjal-

ta edetään toteutus- ja seurantavaiheeseen. Ohjelma-

suunnitelmaan liitetään tarkka seuranta- ja evaluointi-

suunnitelma (Monitoring and Evaluation Plan). Yhdessä

kumppanin kanssa seurataan ohjelman tai hankkeen ete-

nemistä, valvotaan laatua ja varojen käyttöä, arvioidaan

tuloksia ja vaikuttavuutta sekä kehitetään työtä. SWV on

aktiivisesti yhteydessä ohjelmiin ja hankkeisiin ja saa niistä

säännöllisen raportoinnin (neljännesvuosi-, puolivuosi- ja

vuosiraportit). Lisäksi seuranta- ja arviointimatkat ovat

tärkeä osa laadun varmistusta ja kehittämistä. Ohjelmissa

ja hankkeessa vieraillaan vuosittain.

Systemaattisen seurannan ja arvioinnin mahdollistami-

seksi aluekehitysohjelman tai erityishankkeen alussa teh-

dään lähtötilannekartoitus (baseline study). Laajemmat

evaluaatiot tehdään viiden vuoden välein. Evaluoinnit

LEARNING & ACCOUNTABILITY

MONITOR, collect data; REFLECT, analyse data; ACT, apply learning

Evaluointi

Reflektio & oppiminen Toteutus

& seuranta

Suunnittelu

AlkukartoitusCONTEXT

Kuvio 7. World Visionin käyttämä hankesykli


palvelevat laadun kehittämistä, organisaation sisäistä op-

pimista ja uuden ohjelma- tai hankevaiheen suunnittelua.

Reflektio ja oppiminen on osallistava prosessi, jossa esi-

merkiksi evaluaation jälkeen kootaan yhteen kumppaneita,

analysoidaan ohjelmatietoa ja huomioidaan eri osapuolien

suositukset sekä tehdään yhteisesti päätöksiä mahdollisista

muutoksista työn sisältöön. Tällä halutaan varmistaa, että

arviointitulosten analysoimiseen, hyödyntämiseen, työn

kehittämiseen ja yhteiseen oppimiseen käytetään riittävästi

aikaa. Oppiminen on kuvattu LEAP:ssa omana hankevai-

heenaan. Se on kuitenkin pikemminkin työote joka heijas-

tuu kaikkiin hankesyklin vaiheisiin.

Siirtymävaihe on prosessi, jonka tarkoituksena on varmis-

taa, että tulokset ja muutokset kestävät ja kehitysprosessi

jatkuu senkin jälkeen, kun World Vision poistuu alueelta.

Siirtymävaiheen suunnittelu alkaa ohjelman tai hankkeen

alussa ja se huomioidaan ohjelma- tai hankesuunnitel-

massa. Myös hankestrategiat muuttuvat asianmukaisesti

työn edetessä20.

3.9 Kehitysyhteistyöohjelmat ja erityishankkeet alueittain

3.9.1 Aasia: Intia ja Sri LankaIntian nopeasta kansallisesta talouskasvusta huolimatta

myös valtavia haasteita on edelleen olemassa. Puolet

maailman aliravituista lapsista elää Intiassa ja maan lapsi-

ja äitikuolleisuus ovat maailman korkeimpia. Naisten sekä

tyttöjen asema on edelleen heikko ja haavoittuva. Suurin

osa intialaisista elää edelleen köyhyydessä tai äärimmäi-

sessä köyhyydessä (75,6 prosenttia alle kahdella dollarilla

päivässä). Sri Lankassa tilanne on samankaltainen: maassa

on valtava ero kaupunkien ja syrjäisen maaseudun koulu-

tus- ja terveydenhoitotasoissa. Lisäksi maa on vasta toi-

pumassa pitkästä sisällissodasta. Hauras rauha voi järkkyä,

jos sosiaalisia oloja ei saada kohennettua, eikä köyhimpiä

ihmisiä ja yhteisöjä saada mukaan kehitykseen.

Intiassa keskitytään ohjelmakaudella erityisesti lasten ali-

ravitsemuksen vähentämiseen, esi- ja peruskoulutuksen

laadun kohentamiseen sekä nuorten ammatillisen kou-

lutuksen ja työllistymisen tukemiseen. Maaseudun kehit-

Intia

Ohjelma Painopisteet Alkaa Päättyy

Ambegaon, aluekehitysohjelma Paikallinen johtajuus, ruokaturva 1995 2012

Hoshangabad, aluekehitysohjelma Äitien ja lasten terveys, naisten oikeudet 2006 2019

Indore, aluekehitysohjelma Vammaiset, nuorisotyöllisyys 2007 2020

Rajnandgaon, aluekehitysohjelma Luonnonmukainen maatalous, perusopetus

2004 2016

Sagar, aluekehitysohjelma Naisten oikeudet, maatalous 2008 2024

Yavatmal, aluekehitysohjelma Toimeentulo, kansalaisvaikuttaminen 2007 2020

Sri Lanka


Ehetuwewa, aluekehitysohjelma Koulutus, lasten terveys, toimeentulo 2008 2024

Kalpitiya, aluekehitysohjelma Koulutus, lasten terveys, toimeentulo 2007 2020

Aasian ohjelmatoiminta:

20. Lisätietoa: LEAP 2nd Edition 2007.

41

Intia


Ambegaon, aluekehitysohjelma Paikallinen johtajuus, ruokaturva 1995 2012

Hoshangabad, aluekehitysohjelma Äitien ja lasten terveys, naisten oikeudet 2006 2019

Indore, aluekehitysohjelma Vammaiset, nuorisotyöllisyys 2007 2020

Rajnandgaon, aluekehitysohjelma Luonnonmukainen maatalous, perusopetus

2004 2016

Sagar, aluekehitysohjelma Naisten oikeudet, maatalous 2008 2024

Yavatmal, aluekehitysohjelma Toimeentulo, kansalaisvaikuttaminen 2007 2020

Sri Lanka


Ehetuwewa, aluekehitysohjelma Koulutus, lasten terveys, toimeentulo 2008 2024

Kalpitiya, aluekehitysohjelma Koulutus, lasten terveys, toimeentulo 2007 2020


tämistä elinkelpoisemmaksi jatketaan maanviljelyä sekä

toimeentulomuotoja monipuolistamalla. Valtion tarjoami-

en palveluiden ulottamista maaseudun köyhille tuetaan,

ja koulutus- ja terveyspalveluita tarjoavien viranomaisten

kapasiteettia vahvistetaan muun muassa koulutuksen

avulla. Tärkeässä roolissa on myös syrjäseuduilla asuvien

ihmisten voimaantuminen ja tietoisuuden lisääminen val-

tion olemassa olevista tukirakenteista sekä uudesta lain-

säädännöstä.

Sri Lankassa työllisyyden ja työllistymisen tukeminen

on keskeisellä sijalla. Puhtaan käyttöveden puute on Sri

Lankassa iso ongelma, joten siihen vastaamista jatketaan.

Ehetuwewassa erityishaasteena ovat villien elefanttilau-

mojen tuhoisat hyökkäykset. Myös tätä ongelmaa pyri-

tään ratkomaan yhteistyössä maan viranomaisten kanssa.

Vammaisten lasten ja aikuisten inkluusio kaikessa ohjel-

matoiminnassa on erityisen huomion kohteena molem-

missa maissa. Ohjelmakaudella pyritään myös lisäämään

yritys- ja yksityissektorin osallistumista Intian ja Sri Lankan

köyhyyden poistamiseen, muun muassa Base of the Pyra-

mid -toimintamallin mukaisesti.

3.9.2 Afrikka: Kenia ja UgandaAfrikan alueella panostetaan erityisesti vaikuttamistoimin-

taan, nuorten työllistymismahdollisuuksien ja koulutuksen

kehittämiseen, hyvien käytänteiden jakamiseen sekä vam-

maisten aseman parantamiseen. Vaikuttamistoiminnassa

on saatu erinomaisia tuloksia Kirewan aluekehitysohjel-

massa Ugandassa. Nämä kokemukset dokumentoidaan

ja jaetaan WV-verkostoon sekä kaikille lähestymistavasta

kiinnostuneille. Ugandan kansallisen toimiston yhteydessä

on myös alueen temaattinen vaikuttamistyön oppimis-

keskus (Learning Center), jonka toiminnan kehittämiseen

osallistutaan aikaisempaa aktiivisemmin. Yhteistyötä Keni-

assa toteutettavan vaikuttamistyön EU-hankkeen kanssa

tiivistetään.

Yritys- ja viranomaisyhteistyötä kehitetään niin, että

Ugandaan ja Keniaan syntyy työpaikkoja. Tässä samoin

kuin koulutussektorin kehittämisessä hyödynnetään ko-

kemuksia ja toimintamalleja, joita on saatu Kariobangin

ammattikoulutushankkeesta Keniassa. SWV pyrkii dialo-

gissaan Itä-Afrikan aluetoimiston kanssa vaikuttamaan niin,

että alueelle syntyisi opetussektorin oppimiskeskus, joka

keskittyisi erityisesti opetuksen laadun sekä ammatillisten

Kenia


Meibeki, aluekehitysohjelma Vesi, varhaiskasvatus 2004 2017

Mogotio, aluekehitysohjelma Lasten terveys, hiv- ja aidstyö 2007 2022

Sook, aluekehitysohjelma Tyttöjen ja poikien tasa-arvo, koulutus 2008 2018

Tinderet, aluekehitysohjelma Lasten terveys, vesi, lasten osallistuminen 2007 2023

Uganda


Busia, aluekehitysohjelma Lastensuojelu, toimeentulo, terveys 2009 2025

Kirewa, aluekehitysohjelma Ruokaturva, kansalaisvaikuttaminen, hiv 2007 2023

Nabuyoga, aluekehitysohjelma Hiv ja terveys, koulutus, toimeentulo 2004 2020

Afrikan ohjelmatoiminta:

Puhdas vesi liittyy läheisesti sekä terveys- että ympäristökysymyksiin. Vesi- ja sanitaatiohankkeita toteutetaan monilla SWV:n toiminta-alueilla, kuten Kalpitiyan aluekehitysohjelmassa Sri Lankassa. Kun puhdasta vettä saa läheltä, lapsille jää enemmän aikaa koulunkäyntiin ja leikkiin, ja he sairastuvat harvemmin.

Kenia


Meibeki, aluekehitysohjelma Vesi, varhaiskasvatus 2004 2017

Mogotio, aluekehitysohjelma Lasten terveys, hiv- ja aidstyö 2007 2022

Sook, aluekehitysohjelma Tyttöjen ja poikien tasa-arvo, koulutus 2008 2018

Tinderet, aluekehitysohjelma Lasten terveys, vesi, lasten osallistuminen 2007 2023

Uganda


Busia, aluekehitysohjelma Lastensuojelu, toimeentulo, terveys 2009 2025

Kirewa, aluekehitysohjelma Ruokaturva, kansalaisvaikuttaminen, hiv 2007 2023

Nabuyoga, aluekehitysohjelma Hiv ja terveys, koulutus, toimeentulo 2004 2020


koulutusmahdollisuuksien parantamiseen. Aluekehitysoh-

jelmissa ja erityishankkeissa suunnataan mahdollisuuksien

mukaan osa budjetista innovaatiotoimintaan koulutuksen

kehittämiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.

Keniassa Meibekin, Mogotion, Tinderetin ja Sookin sekä

Ugandassa Kirewan aluekehitysohjelmat käyvät ohjel-

makaudella läpi uudelleensuunnitteluvaiheen (redesign).

Uudelleensuunnitteluvaiheen yhteydessä ne ottavat

käyttöön Integroidun WV:n ohjelmatyön lähestymistavan

(WVDPA). SWV:n hankehenkilökunta antaa prosessiin

vahvan panoksen suunnitelmien laadun varmistamiseksi.

Kenian ohjelmissa keskeisenä tavoitteena on edelleen puh-

taan veden saaminen perheiden ulottuville. Keinoina ovat

sadeveden talteenotto ja säilyttäminen tankeissa, vesijoh-

tojen rakentaminen sekä lähteiden kunnostus ja suojelu.

Suoritettujen arviointien perusteella on jatkossakin kiinni-

tettävä huomiota seksuaaliterveydestä ja -oikeuksista tie-

dottamiseen ja puhumiseen. Tämä edellyttää ponnisteluja

avoimen keskusteluilmapiirin synnyttämiseksi. Sukupuo-

leen kohdistuva väkivalta ja sukupuolten välisen tasa-arvon

kysymykset ovat edelleen haasteita, joita pyritään ratkai-

semaan systemaattisella ja pitkäjänteisellä vaikuttamisella.

Molemmissa kohdemaissa kiinnitetään vahvemmin huo-

miota yhteisöjen katastrofivalmiuden kehittämiseen.

Olennainen osa katastrofivalmiuden kehittämistä on il-

mastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen, niiden eh-

käiseminen ja niihin sopeutuminen.

3.9.3 Latinalainen Amerikka: Peru ja KolumbiaLatinalaisen Amerikan, myös Perun ja Kolumbian, ta-

loudet ovat viime vuosina kasvaneet, mutta valtava yh-

teiskunnallinen eriarvoisuus on haaste maanosan hyvin-

voinnille. Talouskasvun hedelmät eivät ole saavuttaneet

köyhimpiä, ja valtion sosiaalisektorin toimenpiteet ovat

olleet riittämättömiä. Tämä marginalisoi köyhiä, ennen

kaikkea lapsia ja nuoria. Ohjelmatoiminnassamme Lati-

nalaisessa Amerikassa parannetaan erityisesti opetuksen

laatua, lasten lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä, lasten

terveyttä ja ravitsemusta sekä perheiden toimeentuloa.

Myös sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on

olennainen osa työtä. Aktiviteettien keskeinen lähesty-

mistapa on oikeusperustaisuus.

Valtion instituutiot ovat yhä heikkoja ja korruptio syö

pohjaa kehitykseltä. Valtio ja kunta eivät hoida velvoittei-

taan erityisesti maaseudulla ja kaupunkien slummeissa,

Kolumbia


Nace La Esperanza, aluekehitysohjelma Kansalaisyhteiskunta, lasten terveys, koulutus

2005 2020

Vida en Abundancia, aluekehitysohjelma Kansalaisyhteiskunta, lasten perustarpeet 2008 2024

Peru


El Salvador, aluekehitysohjelma Varhaiskasvatus, koulutus, ravitsemus, lastensuojelu

2006 2021

Mosoq Ayllu, aluekehitysohjelma Koulutus, ravitsemus, paikallinen johtajuus, toimeentulo

2004 2019

Renacer, aluekehitysohjelma Varhaiskasvatus, ravitsemus, lastensuojelu ja lasten osallistuminen

2008 2023

Latinalaisen Amerikan ohjelmatoiminta:

45

joista suuri osa on laittomasti rakennettu. Köyhien ihmis-

oikeuksia rikotaan jatkuvasti muun muassa peruspalve-

luiden ja osallistumismahdollisuuksien puuttumisen muo-

dossa. Vaikka resursseja olisikin, monen kunnan tekninen

kapasiteetti toteuttaa hankkeita on puutteellinen. Osallis-

tumme ohjelma-alueilla hyvän hallinnon edistämiseen ja

oikeusvaltion rakentamisprosessiin tukemalla entisestään

kansalaisyhteiskunnan järjestäytymistä ja vahvistamista,

lasten ja nuorten sekä naisten osallistumista sekä raken-

tamalla kumppanuuksia julkisen sektorin kanssa, jotta in-

vestoinnit lapsiin kasvaisivat. World Vision tarjoaa eri osa-

puolille sekä teknistä tukea suoriutua velvollisuuksistaan

että muita yhteistyömahdollisuuksia.

Latinalainen Amerikka on nuorten maanosa; nuorten

osuus väestöstä esimerkiksi Kolumbiassa on yli 50 pro-

senttia. Maan sisäinen pakolaisuus, koulutusmahdollisuuksi-

en puute, työttömyys ja/tai alityöllisyys ovat alueen suuria

tulevaisuuden haasteita nuorten kohdalla. Joutilailla ja nä-

köalattomilla nuorilla, ennen kaikkea miehillä, on suuri riski

ajautua jengeihin, aseistettuihin ryhmiin ja huumekaup-

paan. Tulevalla ohjelmakaudella edistämme inhimillistä tur-

vallisuutta tukemalla nuorten elämänhallintataitoja, paran-

tamalla heidän mahdollisuuksiaan ammattikoulutukseen ja

pienyrittäjyyteen sekä edistämällä rauhan ja solidaarisuu-

den aatteita yhteisöissä. Nuoret tarvitsevat mahdollisuuk-

sia parempaan elämänlaatuun myös lapsuuden jälkeen.

Andien alue on yksi herkimmistä alueista ilmastonmuu-

toksen suhteen. Kolumbiassa sateet ovat aiheuttaneet

viime vuosina suunnattomia tuhoja maanlaajuisesti. Myös

Perussa sateet ja kuivuus ovat tuhonneet viljelyksiä ja

asumuksia. Valtion resurssit paikata katastrofin seurauk-

sia ovat riittämättömät. Yhteisöjen katastrofivalmiuksien

parantaminen sekä erilaiset ilmastonmuutoksen ehkäi-

semiseen ja sopeutumiseen tähtäävät toiminnot tulevat

painottumaan ohjelmakaudella.

Perussa Mosoq Ayllun, El Salvadorin ja Renacerin sekä

Kolumbiassa Vida en Abundancian aluekehitysohjelmissa

toteutetaan ohjelmakaudella seuraavan viisivuotiskauden

uudelleensuunnittelu (redesign). Uudelleensuunnittelu-

vaiheen yhteydessä Renacerin ja Vida en Abundancian

aluekehitysohjelmat ottavat käyttöön WV:n ohjelmatyön

lähestymistavan (WVDPA).

Kolumbia


Nace La Esperanza, aluekehitysohjelma Kansalaisyhteiskunta, lasten terveys, koulutus

2005 2020

Vida en Abundancia, aluekehitysohjelma Kansalaisyhteiskunta, lasten perustarpeet 2008 2024

Peru


El Salvador, aluekehitysohjelma Varhaiskasvatus, koulutus, ravitsemus, lastensuojelu

2006 2021

Mosoq Ayllu, aluekehitysohjelma Koulutus, ravitsemus, paikallinen johtajuus, toimeentulo

2004 2019

Renacer, aluekehitysohjelma Varhaiskasvatus, ravitsemus, lastensuojelu ja lasten osallistuminen

2008 2023

47

4. Suomen World Visionin laatujärjestelmä

SWV:n laatujärjestelmä koostuu neljästä toisiinsa liitty-

västä ja toisiaan tukevasta tasosta:

• World Vision -verkosto

• SWV:n toiminnanohjaus ja hallinto Suomessa

(SWV:n kokonaisuus)

• SWV:n ohjelmatyö (ohjelmatyön kokonaisuus)

• Kansalliset toimistot

SWV:n laatujärjestelmässä heijastuvat WV-verkoston laa-

dunvarmistustoiminnot ja itsenäiset toimenpiteet, jotka

täydentävät verkoston toimintoja huomioiden suoma-

laisen toimintaympäristön erityisvaatimukset.21 Laatujär-

jestelmä täyttää kumppanuusjärjestöjen yhdessä hah-

mottelemat laatukriteerit22. Tiivistäen voidaan sanoa, että

verkoston kansainvälinen toimisto vastaa yhtenäisestä vi-

siosta ja tavoitteista, seuraa työn globaalia vaikuttavuutta

sekä kehittää ohjelmatyön menetelmiä yhteistyössä ver-

koston toimijoiden kanssa. Se resursoi myös aluetoimistot,

jotka tukevat ja kehittävät kumppanimaiden kansallisten

toimistojen ohjelmatyötä ja seuraavat yhteisten tavoit-

teiden toteutumista. SWV puolestaan vastaa toiminnan

päämääristä Suomessa niin, että ne tukevat verkoston yh-

teisiä tavoitteita. Se vastaa suomalaisen henkilöstön rekry-

toinnista ja kehittämisestä sekä ulkoasiainministeriön tuen

käytöstä kohdemaissa ministeriön ohjeistuksen ja kestävän

ja vaikuttavan kehitysyhteistyön toimintaperiaatteiden mu-

kaisesti.

Kehityskeskustelujen yhteydessä sovitaan ohjelmahenki-

lökunnan yksilöllisistä ammatillisista kehitystavoitteista

vuodeksi kerrallaan ja laaditaan tarvittavat koulutus-

suunnitelmat. Ohjelmatyön sisällöstä, laadusta, vaikut-

tavuudesta ja varojen kohdentamisesta vastaa ohjel-

matiimi ohjelmajohtajan alaisuudessa. Ohjelmatiimiin

kuuluvat ohjelmajohtaja, kolme aluepäällikköä sekä

neljä ohjelmakoordinaattoria. Toimiin liittyvät vastuut

on määritelty tarkasti toimenkuvissa. Yleisesti voidaan

sanoa, että:

• Ohjelmajohtaja vastaa ohjelmatoiminnan sekä

humanitaarisen avun kokonaisuudesta ja sisällös-

tä sekä toimii aluepäällikköjen esimiehenä

• Aluepäälliköt (Aasia, Afrikka, Latinalainen Ame-

rikka) vastaavat alueensa ohjelmakokonaisuu-

desta, strategisista painopisteistä, tuen kohden-

tamisesta, laadun varmistuksesta ja toimivat

aluetiimiensä esimiehinä

• Ohjelmakoordinaattorit vastaavat toimenkuvis-

saan määriteltyjen alueohjelmien vuosisuunnitel-

mien hyväksymisestä, seurannasta ja arvioinnista

Lisäksi ohjelmahenkilökunnalla on yhteyshenkilö- ja asi-

antuntijatehtäviä. Yhteyshenkilö seuraa tiettyyn teemaan,

esimerkiksi ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liitty-

vää WV-verkoston sisäistä keskustelua sekä muuta ke-

hityspoliittista keskustelua Suomessa ja kansainvälisesti.

Asiantuntijatehtävä on laajempi ja sisältää osallistumista

WV-verkoston asiantuntijaryhmiin tai muuta erityistä

asiantuntijuutta edellyttävää toimintaa. Tällä hetkellä asi-

21 Esimerkiksi kumppanuusjärjestöstatukseen ja suomalaiseen kehityspolitiikkaan liittyvät laatu- ja sisältövaatimukset.22 formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15436&contentlan=1&culture=fi-FI


Taulukko 3. World Vision -verkoston laatujärjestelmä

Kansainvälinen WV

• Vastaa ja kehittää ohjelma- ja hanketyön ohjeistuksen vuorovaikutuksessa verkoston toimijoiden kanssa

• Kehittää ohjelma- ja hankesuunnittelun työkaluja, lähestymistapoja ja arvionnin menetelmiä yhdessä tukija kansallisten toimistojen kanssa

• Koordinoi ja mahdollistaa temaattisten vertaisryhmien (Communities of Practice) ja muiden kehitysyhteis-työn laadun varmistamiseen ja parantamiseen tähtäävien ryhmien toimintaa

• Toimeenpanee World Vision -toimistojen kapasiteettiarviot ja vertaisarvioinnit

• Määrittelee kansainvälisen toimiston, tukitoimistojen, kansallisten toimistojen ja aluetoimistojen keskinäiset vastuut ja velvollisuudet

• Määrittelee verkoston yhteisen vision, tavoitteet ja mittarit yhteistyössä eri toimistojen kanssa

• Organisoi ja resurssoi aluetoimistot varmistamaan riittävän substanssituen kansallisille toimistoille ja seuraamaan aluestrategioiden toteuttamista ja tuloksellisuutta

SWV • Määrittelee Suomen World Visionin arvot, vision, mission ja strategian

• Määrittelee ja kehittää toiminnanohjauksen järjestelmät ja välineet; hallintosääntö, budjetointi, sisäinen organisointi, vastuusuhteet jne.

• Vastaa henkilöstöhallinnosta: henkilöstöresursointi, työnkuvaukset, henkilöstön kehittäminen, henkilöstön koulutussuunnitelmat jne.

• Vastaa varainhankinnan, asiakaspalvelun, viestinnän, yhteiskuntasuhteiden ja ohjelmatoiminnan eettisyydestä, laillisuudesta ja tehokkuudesta

• Teettää tilintarkastukset

• Raportoi toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta sidosryhmille ja rahoittajille

SWV:n ohjelmatyö

• Osallistuu aktiivisesti kansainväliseen ja suomalaiseen kehityspoliittiseen keskusteluun

• Toimeenpanee kehitysyhteistyöohjelman sekä vastaa sen tehokkuudesta ja laadusta yhdessä kumppaneiden kanssa, World Visionin ohjelmatyön periaatteiden mukaisesti

• Seuraa aluekehitysohjelmien etenemistä, valmistelee ja toimeenpanee väli- ja loppuevaluaatiot, tekee säännöllisiä vaikuttavuusarviointeja yhdessä kumppanien kanssa

• Tukee omalta osaltaan laadukasta kehitysviestintää, vaikuttamistyötä ja yhteiskuntasuhteiden hoitoa, asiakaspalvelua ja varainhankintaa

• Osallistuu aktiivisesti verkoston ja kumppanien ohjelmatyön kehittämiseen temaattisten vertaisryhmien (Communities of Practise), työryhmien ja kumppaneiden koulutuksen kautta

• Osallistuu ammatillista kasvua tukevaan koulutukseen kehityskeskusteluissa sovitulla tavalla

• Kehittää asiantuntijuutta sovituilla teema-alueilla

Kansalliset toimistot

• Laativat maakohtaiset strategiat huomioiden verkoston yhteiset tavoitteet, aluestrategiat ja maakohtaiset köyhyydenvähentämisohjelmat

• Toteuttavat käytännössä aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden aktiviteetit, suunnittelun ja arvioinnit yhdessä relevanttien tahojen kanssa

• Huolehtivat säännöllisestä hankeseurannasta, raportoivat aluetoimistolle ja Suomen tukitoimistoon

• Antavat käytännön kenttätyöstä nousevia impulsseja laadun ja toiminnan kehittämiseksi

• Arvioivat vaikuttavuutta yhteisötasolla yhdessä sidosryhmien kanssa

antuntijoita toimii lapsen oikeuksien, sukupuolten välisen

tasa-arvon, vaikuttavuuden sekä vammaisuuden ryhmissä.

Ohjelmatiimi osallistuu myös kumppanimaiden kansallis-

ten toimistojen sekä ohjelmien ja hankkeiden työnteki-

jöiden kapasiteetin vahvistamiseen sekä suomalaiseen ja

kansainväliseen kehityspoliittiseen keskusteluun. Kansal-

liset toimistot toimeenpanevat ohjelmat ja osallistuvat

ohjelmatyön kehittämiseen aluetoimistojen ja kansainvä-

lisen tukitoimiston kehittämistyöryhmien kautta.

49

5. Ohjelma- ja kehitysviestintä sekä vaikuttamistyö

Ohjelmakaudella 2012–14 viestinnän kehittäminen to-

teutetaan uuden toimeenpantavan sidosryhmästrategian

mukaisesti. SWV:n vaikuttamistyön ja viestinnän tavoit-

teena on kokonaisvaltaisesti kertoa suurelle yleisölle,

kummeille, tukijoille ja päättäjille, miten työmme saa ai-

kaan pysyviä muutoksia kehitysmaiden lasten elämässä.

Viestintä keskittyy tuottamaan SWV:n kohderyhmiä kiin-

nostavia ja heidät tavoittavia viestejä, jotka saavat yhä

useammat suomalaiset mukaan parantamaan pysyvästi

kehittyvien maiden lasten hyvinvointia. SWV:n viestintä

lisää suomalaisten tietoisuutta lasten oikeuksista, kehitys-

kysymyksistä, lapsiköyhyyden syistä ja sen poistamiseen

tähtäävästä työstä. Lisäksi tiedotamme kasvavassa määrin

WV:n humanitaarisista operaatioista sekä niihin liittyvistä

kehityspoliittisista kysymyksistä.

Viestintätiimin vastuulla on SWV:n identiteetin vies-

timinen ymmärrettävästi ja tehokkaasti siten, että suo-

malaisista ne, jotka jakavat SWV:n tavoitteet, voivat

tulla mukaan toimintaan puolestapuhujiksi, lahjoittajiksi

tai vapaaehtoisiksi. Toiminnan piirissä olevia varustetaan

puhumaan kehitysmaiden lasten puolesta omissa viite-

ryhmissään ja sosiaalisissa verkostoissaan. Organisaation

kasvettua myös sisäisen viestinnän rooli korostuu; tavoit-

teena on rakentaa ja tukea toimintakulttuuria, joka lisää

keskustelevan asiantuntijaorganisaation toimenpiteiden

suuntautumista yhteisten päämäärien mukaisesti.

Vuonna 2011 aloitettu sisäinen koulutus tukee johtoa ja

asiantuntijoita osallistumaan entistä monipuolisemmin

julkiseen keskusteluun ja asiantuntijakirjoitteluun. Moni-

puolisella ja monikasvoisella näkyvyydellä sekä oikein va-

lituilla foorumeilla vahvistetaan SWV:n tunnettuutta ja

luotettavuutta asiantuntijaorganisaationa suuren yleisön,

päättäjien sekä median silmissä.

Kehitysviestinnällä ja vaikuttamistyöllä SWV vaikuttaa

Suomen kehityspolitiikkaan valittujen lapsilähtöisten tee-

mojen osalta sekä omien että eri yhteisöjen yhteisten

kampanjoiden avulla. SWV toteuttaa WV:n globaalia viisi-

vuotista terveyskampanjaa Child Health Now, joka liittyy

läheisesti vuosituhattavoitteisiin 4 ja 5. SWV viestii oh-

jelmakaudella erityisesti lasten terveyskysymyksistä. Lap-

sikuolleisuuden vähentämiseen liittyvän Älä pese käsiäsi

-kampanjan jatkomahdollisuuksia Pelastakaa Lapset ry:n

kanssa kartoitetaan. Ohjelmakaudella SWV painottaa

vaikuttamistyössään myös WV:n toista globaalia kampan-

jaa lasten hyvinvoinnin (huolenpidon, suojelun ja osallis-

tumisen) ja hyvinvointia tukevien rakenteellisten muutos-

ten aikaansaamiseksi (vrt. 2.7). Vaikuttamistyössä tehdään

yhteistyötä myös muiden suomalaisten lapsijärjestöjen –

Suomen Unicefin, Plan Suomi Säätiön ja Pelastakaa Lap-

set ry:n – kanssa.

Ohjelmaviestinnässä kehitetään erityisesti tukijoille, kum-

meille ja keskeisille sidosryhmille suunnattua ohjelmatyön

vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden viestintää. Aloitettua

lehtiuudistusta jatketaan ja lehteä kehitetään palvele-

maan entistä paremmin nykyisiä ja uusia sidosryhmiä.

Uusi World Vision -lehti kertoo aikaisempaa laajemmin

ja uusia, kiinnostavia tapoja kehittäen kehityskysymyksistä,

jotka liittyvät lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin.

Lehden lisäksi keskeistä tukijoille ja yhteistyökumppaneil-

le suunnattavaa ohjelmaviestintää ovat SWV:n verkko-

sivut ohjelmakuvauksineen sekä kummeille suunnatut

vuosikirjeet ja muu säännöllinen yhteydenpito sidosryh-

miin. Verkkoviestintää ja sosiaalisen median palveluja ke-


hitetään jatkuvasti osana sidosryhmien palvelua ja sitout-

tamista. Uudistettuja verkkosivuja ja sähköisiä palveluja

kehitetään niin, että niiden kautta voimme viestiä entistä

paremmin lasten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja

työmme vaikutuksista, sekä tarjota mahdollisuuksia kan-

salaisvaikuttamiseen. Ohjelmakaudella tuotetaan uutta ja

innovatiivista video-/tv-materiaalia televisioon, sosiaali-

seen mediaan sekä järjestön sisäiseen käyttöön.

Uusia julkisuuden foorumeja ja yhteisöjä kartoitetaan

aktiivisesti viestinnän ja vaikuttamistyön tehostamiseksi

ja laajentamiseksi. Viestintää vahvistetaan hyödyntämällä

myös entistä tehokkaammin jo olemassa olevaa toimin-

taa, kuten kummien opintomatkoja, jotka tavoittavat me-

diaa monipuolisesti ja valtakunnallisesti.

Erityishuomiota kiinnitetään verkostoitumiseen niin

kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Käytännössä se tar-

koittaa entistä tiiviimpää ja monipuolisempaa dialogia ja

yhteistyötä toimialan kannalta keskeisten poliittisten toi-

mijoiden, vaikuttajien ja asiantuntijoiden kanssa.

Ansaittu media saa entistä tärkeämmän roolin työn näky-

vyyden kehittämisessä. Uutta ja monipuolisempaa näky-

vyyttä haetaan lisäksi hyödyntämällä yrityskumppanuuk-

sia, Base of the Pyramid -toimintamallia muun muassa

Aalto-yliopiston kanssa, sekä yritysvierailuja. Maakunnal-

lista osallistumista kehitetään muun muassa teematapah-

tumien avulla.

51

6. Varainhankinta ja lahjoittajasuhteiden hoitaminen

Varainhankinnan keskeisin tehtävä on taata riittävät ta-

loudelliset resurssit SWV:n kehitysyhteistyöohjelman

toteuttamiseksi. Yksityisen varainhankinnan ensisijainen

kohderyhmä ovat ihmiset, jotka jo ovat tai ovat olleet

jollakin tavalla mukana SWV:n toiminnassa. Lisäksi ha-

luamme aktiivisesti haastaa yrityssektoria mukaan kehi-

tysyhteistyöhön. Yrityssuhteita hoitamaan on perustettu

oma tiiminsä. Yritysten laajat verkostot mahdollistavat

myös kehityskysymyksistä tiedottamisen ja aikaisempaa

laajemman sosiaaliseen vastuuseen haastamisen.

Julkisista rahoittajista pääasiallisin kumppani on Suomen

ulkoasiainministeriö. Varainhankintatiimi tukee aktiivisesti

ohjelmajohtajaa ja ohjelmatiimiä myös julkisten rahoitus-

muotojen kehittämisessä.

Lahjoitusmuodoista kohderyhmille tarjotaan pääasiassa

säännöllistä lahjoittamista, yksityishenkilöille erityisesti

kummiutta. SWV:n tavoitteena on nykyisten ja uusien

lahjoittajien sitouttaminen siten, että kumppanuus SWV:n

kanssa olisi heille parhaimmillaan elinikäinen kanava toi-

mia kehittyvien maiden lasten elinolojen pysyväksi pa-

rantamiseksi. Tavoitteena on, että lasten hyväksi tehty työ

antaa tukijoille niin kokonaisvaltaisen kokemuksen, että

heistä tulee kehittyvissä maissa elävien lasten puolesta-

puhujia. Ohjelmakaudella panostetaan erityisesti kummi-

viestintään, jota kehitetään yhteistyössä asiakaspalvelun ja

viestinnän kanssa. SWV:lla on ohjelmakauden alussa noin

14 000 kummia. Heille kehitetään monipuolisia mahdolli-

suuksia osallistua SWV:n työhön.

SWV:n tavoitteena on antaa lahjoittajille elämää rikas-

tuttava World Vision -elämys. Lahjoittajien toivotaan ko-

kevan, että SWV on läheinen, osallistava ja uudistava osa

heidän jokapäiväistä elämäänsä. Tämä on mahdollista sil-

loin, kun he vakuuttuvat, että apu menee perille ja se saa

aikaan pysyviä muutoksia ihmisten elämässä. Parhaimmil-

laan tukija kokee olevansa osa merkittävää ja tehokasta

globaalia World Vision -verkostoa, joka saa aikaan muu-

tosta parempaan.

Suomen World Vision tekee suomalaisten optikoiden kanssa yhteistyötä, jonka puitteissa on muun muassa viety kunnostettuja silmälaseja Peruun ja Keniaan lahjoitettavaksi niitä tarvitseville. Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on valittu yhdeksi SWV:n ohjelmatyön erityiseksi painopis-teeksi kaudelle 2012–2014. Uusia yhteistyömahdollisuuk-sia kartoitetaan aktiivisesti ja toimintamalleja kehitetään jatkuvasti.

53

7. Ohjelmatyön hallinnon prosessit ja rahoitussuunnitelma

Vuosi Kulut Valtionapu Omarahoitus 2012 7 100 000 € 4 468 000 € 2 632 000 € 37 %2013 7 970 000 € 4 600 000 € 3 370 000 € 42 %2014 8 200 000 € 4 820 000 € 3 380 000 € 41 %Yhteensä 23 270 000 € 13 888 000 € 9 382 000 € 40 %

Taulukko 4. Kehitysyhteistyöohjelman rahoitussuunnitelma 2012–2014

Kehitysyhteistyöohjelmasta vastaa Suomessa SWV:n oh-

jelmatiimi ohjelmajohtajan johdolla. Tiimissä on asiantun-

temusta lapsilähtöisen ohjelman painopistealueilta sekä

kumppanimaiden ja -alueiden kehityskysymyksistä. Oh-

jelma- ja kehitysviestinnästä sekä vaikuttamistyöstä vas-

taavat viestintäjohtaja ja ohjelmajohtaja. Taloushallintoa

hoitaa hallintotiimi talous- ja hallintojohtajan alaisuudessa.

Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan ohjelmista ja

hankkeista vastaa kolme aluepäällikköä, joiden aluetii-

meissä työskentelee ohjelmakoordinaattoreita. Kehitys-

yhteistyöohjelman hankkeiden ja ohjelmien toteutuk-

sesta vastaa kussakin maassa paikallinen World Vision

-järjestö. SWV solmii kirjallisen sopimuksen ohjelman

toteutuksesta kunkin kumppanin kanssa. Hankkeet ja oh-

jelmat suunnitellaan yhdessä, ja paikallinen World Vision

osallistaa kohdealueen yhteisöt alusta lähtien suunnitte-

luun ja yhteistyöhön WV:n ohjelmatyön lähestymistavan

mukaisesti. Työntekijät ovat lähes aina paikallisia.

Paikallinen World Vision vastaa hankkeiden hallinnosta

sekä kirjanpidosta ja muusta taloushallinnosta kohde-

maassa. Se toimittaa SWV:lle väli- ja vuosiraportit hank-

keista ja ohjelmista sekä teettää taloushallinnosta tarkas-

tukset, joiden raportit toimitetaan SWV:lle. Paikallinen

World Vision seuraa ja valvoo työn etenemistä yhteis-

työssä SWV:n kanssa. Ohjelmatiimistä tehdään vuosittain

useita seuranta- ja koulutusmatkoja kumppanimaihin.

SWV:n hankehallintoa ohjaa World Visionin hankehal-

linnoinnin viitekehys LEAP, joka määrittelee standardit

ja toimintaperiaatteet ja sisältää ohjeet ja työkalut oh-

jelmien ja hankkeiden suunnitteluun, seurantaan ja ar-

viointiin (ks. 3.8). Kumppanimaiden WV-toimistoissa on

käytössä yhteinen taloushallinnon ohjelma, ja verkoston

kansainvälisen toimiston tilintarkastajat tekevät säännöl-

lisesti hallinnon ja kirjanpidon tarkastuksia kumppanien

toimistoissa. Verkoston asiantuntija- ja tietokantaresurssit

ovat sekä SWV:n että kumppanien käytössä ja tukevat

kehitysyhteistyöohjelman toteutusta.

Vuosien 2012–14 rahoitusarvion lähtökohtana on kas-

vattaa SWV:n ohjelmatoimintaa tasaisesti sekä ulko-

asiainministeriön että yksityisin varoin. Rahoitusarvio

pohjautuu järjestön strategiakauden 2012–14 talousar-

vioon. Ohjelmatoiminnan valtionapu kasvaa ministeriön

SWV:lle antaman alustavan arvion mukaisesti. Omara-

hoitus hankitaan yksityisen varainhankinnan keinoin pää-

asiassa säännöllisen lahjoittamisen, kummiuden ja yritys-

kumppanuuksien avulla. Omarahoituksen osuus pysyy

vahvana koko ohjelmakauden ajan ja sen merkitys Aasian

ohjelmatoimintojen rahoituksessa kasvaa.

55

World Vision on kristillishumanitaarinen järjestö.Mitä se merkitsee?

TeologiaJärjestönä sitoudumme kristittyjen yhteiseen apostoliseen uskontunnustukseen, mutta emme mihin-

kään yksittäiseen kirkkokuntaan. Autamme kaikkia ihmisiä uskontoon tai etniseen taustaan katsomatta.

Teemme yhteistyötä eri uskonnollisten yhteisöjen ja muiden tavoitteemme jakavien tahojen kanssa.

”Jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen

toisiamme.” (1 Joh 4:11)

Syy auttaaMotiivimme on lähimmäisenrakkaus. Raamattu kehottaa auttamaan heikoimmassa asemassa

olevia, erityisesti lapsia. Sinne, missä on äärimmäistä köyhyyttä, haluamme tuoda toivoa.

”Joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut.”

(Matt 18:5)

Palveleminen teoillaHaluamme palvella lähimmäisiämme ja sitä kautta Jumalaa ensisijaisesti käytännön teoilla.

Siksi World Vision pyrkii palkkaamaan jokaiseen tehtävään oman alansa parhaat asiantuntijat.

“Älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.”

(1 Joh 3:18)

Usko voimavaranaUsko on henkilökohtainen voimavara työssä, jossa monesti kohtaa vaikeita asioita ja jota tehdään

usein inhimillisesti katsoen vaativissa olosuhteissa. Monissa maissa työntekijät kokoontuvat viikoittain

yhteisiin, vapaaehtoisiin rukoushetkiin. Eri kulttuureissa usko ilmaistaan eri tavoin ja sanoin.

“Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on.”

(Room 14:22)

SuvaitsevaisuusHyväksymme sen, että ihmiset ja yhteisöt hankkeissamme ilmaisevat oman vakaumuksensa, kun

se tapahtuu toisia kunnioittaen. Emme kysy avun saajilta emmekä antajilta heidän vakaumustaan

emmekä työskentele sen arvioimiseksi tai muuttamiseksi.

”Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa.” (Hepr 12:14)

”World Visionin kristillisyys on käytännön teoissa.”

LIITE 1: Suomen World Visionin kristillisen identiteetin määritelmä


23Teologisesta näkökulmasta tarkasteltuna kristillisen vakaumuksen motivoimat hyvät teot voidaan ymmärtää Jumalan teoiksi. Lapsilla on myös

ihmisoikeusjulistuksen mukaisesti oikeus harjoittaa uskontoa.

LIITE 2: World Vision -verkoston lasten hyvinvoinnin osa-alueet ja niitä tukevat tuotokset

Kasvaa terveinä Kouluttautua elämää varten Kokea lähimmäisen ja Jumalan rakkautta

Osallistua, kokea huolenpi-toa ja kasvaa turvallisessa ympäristössä

Lapset ovat ravittuja Lapset osaavat lukea, kirjoit-taa ja laskea

Lapsilla on tulevaisuuden toivo ja tavoitteita elämäl-leen

Lapsista huolehditaan rakas-tavassa ja turvallisessa per-heessä sekä yhteisössä, jossa leikkiminen on turvallista

Lapset välttyvät tartunta-taudeilta ja sairauksilta

Lapset kykenevät tekemään hyviä päätöksiä, osaavat suo-jella itseään, hallita tunteitaan ja kommunikoida ajatuksiaan

Lapset kykenevät solmimaan myönteisiä ihmissuhteita toisten lasten, perheen- jäsenten ja yhteisön kanssa

Vanhemmilla tai huoltajilla on taloudelliset edellytykset huolehtia lapsistaan

Lapset ja heidän huoltajan-sa voivat käyttää tervey-denhuollon peruspalveluja

Nuoret ovat valmiita työelä-mään

Lapset arvostavat muita ihmisiä, välittävät heistä ja huolehtivat ympäristöstään

Lapsen syntymä on odotettu tapahtuma ja lapsi rekisteröi-dään asianmukaisesti

Lapset käyvät peruskoulun Lapset voivat varttua heidän vapauttaan kunnioittavassa ympäristössä, jossa heillä on mahdollisuus tulla tietoisik-si Jumalan rakkaudesta ja kokea sitä 23

Lapset voivat osallistua heidän elämäänsä liittyvään päätöksentekoon

Perusperiaatteet:Lapset ovat täysivaltaisia kansalaisia, heidän oikeuksiaan ja ihmisarvoaan tulee vaalia (mukaan lukien kaikki tytöt ja pojat riippumatta heidän etnisyydestään, uskonnollisesta taustasta, hiv-statuksesta ja mahdollisista fyysisistä/psyyk-kisistä rajoitteista).

Globaali tavoite: lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien,

hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä

Pojilla ja tytöillä on mahdollisuus:

57

Kasvaa terveinä Kouluttautua elämää varten Kokea lähimmäisen ja Jumalan rakkautta

Osallistua, kokea huolenpi-toa ja kasvaa turvallisessa ympäristössä

Lapset ovat ravittuja Lapset osaavat lukea, kirjoit-taa ja laskea

Lapsilla on tulevaisuuden toivo ja tavoitteita elämäl-leen

Lapsista huolehditaan rakas-tavassa ja turvallisessa per-heessä sekä yhteisössä, jossa leikkiminen on turvallista

Lapset välttyvät tartunta-taudeilta ja sairauksilta

Lapset kykenevät tekemään hyviä päätöksiä, osaavat suo-jella itseään, hallita tunteitaan ja kommunikoida ajatuksiaan

Lapset kykenevät solmimaan myönteisiä ihmissuhteita toisten lasten, perheen- jäsenten ja yhteisön kanssa

Vanhemmilla tai huoltajilla on taloudelliset edellytykset huolehtia lapsistaan

Lapset ja heidän huoltajan-sa voivat käyttää tervey-denhuollon peruspalveluja

Nuoret ovat valmiita työelä-mään

Lapset arvostavat muita ihmisiä, välittävät heistä ja huolehtivat ympäristöstään

Lapsen syntymä on odotettu tapahtuma ja lapsi rekisteröi-dään asianmukaisesti

Lapset käyvät peruskoulun Lapset voivat varttua heidän vapauttaan kunnioittavassa ympäristössä, jossa heillä on mahdollisuus tulla tietoisik-si Jumalan rakkaudesta ja kokea sitä 23

Lapset voivat osallistua heidän elämäänsä liittyvään päätöksentekoon

Askel 1: Keitä me olemme?Esitellään World Visionin globaali identiteetti sekä kansallisen toimiston strategia ja pohditaan miten

ne liittyvät suunnitteilla olevaan toimintaan yhteisössä. Hankitaan ensiymmärrys siitä, millaisena

toimijana yhteisö näkee World Visionin.

Askel 2: Keitä te olette?Miten yhteisö on järjestäytynyt? Ketkä tällä hetkellä toimivat lasten hyvinvoinnin edistämiseksi? Mit-

kä sidosryhmistä voisivat jatkossa osallistua lasten hyvinvoinnin edistämiseen? Tunnistetaan alusta-

vasti potentiaalisin kohdealue ja aletaan muodostaa aloitusryhmää.

Askel 3: Mitä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi jo tehdään?Mitkä ryhmät vaikuttavat kaikkein keskeisimmin lasten hyvinvointiin? Mitkä tahot ovat kaikkein tär-

keimpiä lasten hyvinvoinnin kannalta? Mitkä ovat oleellisimmat lasten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät?

Mitkä tekijät aiheuttavat haavoittuvuutta lasten elämässä? Aloitusryhmä sitoutuu toimimaan yhteisön

kanssa.

Askel 4: Mitä voisimme tehdä enemmän?Mitä voimavaroja yhteisössä voidaan käyttää lasten hyvinvoinnin edistämiseen? Millaisia aukkoja las-

ten hyvinvoinnin toteutumisessa on? Millaiset uhkatekijät vaarantavat lasten, perheiden ja yhteisön

hyvinvointia? Tunnistetaan kiireellisimmät ja tärkeimmät toimet lasten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Askel 5: Mitä teemme yhdessä?Mitä kukin kumppani ja sidosryhmäläinen sitoutuu tekemään lasten hyvinvoinnin edistämiseksi?

Millaisia lähestymistapoja käytetään? Millaisia tavoitteita ja millainen visio yhteiselle toiminnalle ase-

tetaan? Mitä tehdään yhdessä, mitä erikseen? Sovitaan yhteisestä suunnitelmasta.

Askel 6: Miten kumppanit ja sidosryhmät osallistuvat yhteisen suunnitelman toteuttamiseen?

Millaisia resursseja yhteisö voi tarjota? Mitä kumppanit voivat tarjota? Mitä tarvitaan lisää? Miten toi-

minnot rakennetaan ensisijaisesti eri sidosryhmien resurssien varaan? Missä määrin eri tahot ovat

valmiita sitoutumaan täysipainoiseen kumppanuuteen? Varmistetaan että kaikkien kumppanien ja

sidosryhmien hankkeet tukevat lasten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävää yhteistä suunnitelmaa.

Askel 7: Miten sovittua ohjelmaa hallinnoidaan yhdessä?Miten toimintaa hallinnoidaan ja seurataan yhdessä? Miten mahdollisista haasteista selvitään? Miten

toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan yhdessä? Miten kumppanuutta vahvistetaan ohjelman toteu-

tuksen aikana? Vahvistetaan hallinnolliset prosessit ja seurantamekanismit.

Askel 8: Miten siirtymävaiheessa toimitaan yhdessä?Miten varmistetaan, että perheet, yhteisöt ja muut kumppanit voivat ylläpitää ohjelman myönteisiä

vaikutuksia ja kehittää niitä edelleen? Mitä jatkossa voidaan tehdä lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi

paikallistasolla? Mitä systeemejä, rakenteita ja prosesseja on olemassa, jotka tukevat lasten hyvin-

vointia? Miten yhteisöä autetaan hankkimaan mahdollista ”ulkopuolista” rahoitusta, mikäli se on

vielä tarpeen? Vahvistetaan yhteinen siirtymävaiheen suunnitelma.

LIITE 3: Tiivistelmä WV:n ohjelmatyön lähestymistavan askelista (WVDPA)

1

2

3

4

5

6

7

8


Voimaantumisen dimensio Systeemi- ja lainsäädäntötaso Järjestämisvelvolliset viranomaiset Yhteisö Perheet YksilötKyky tunnistaa kehitysongelmia ja ratkaista niitä:

Paikalliset aloitteet

Muutokset lainsäädännössä Julkishallinnon varojen ohjaaminen lasten hyvinvointia edistäviin hankkeisiin

Maanviljelyn kehittämiseen ja tuotteiden markkinoimiseen tähtäävät ryhmät

Perheen resurssien suuntaaminen lasten hyvinvoinnin turvaamiseen esim. koulutus ja terveys

Uusien toimeentulolähteiden oivaltaminen

Omistajuus ja kyky itsenäiseen toimintaan:

Paikallisten voimavarojen käyttö

Lasten hyvinvointia edistävä lainsäädäntö ja julkisten resurssien ohjaus/käyttö

Luokkien rakentaminen tai koulujen parempi resursointi julkisin varoin

Järjestäytyminen virallisesti/epävirallisesti yhteisten asioiden hoitamiseksi

Taloudellinen tai ajallinen panostus yhteisten asioiden hoitamiseksi

Aktiivinen osallistuminen esim.koulu- tai vesitoimikuntaan

Kyky toimia yhteistyössä ja saada toiminnalle tukea:

Paikalliset verkostot ja yhteis- työelimet

Kansalliset mekanismit lapsia koskevien kansainvälisten sopimusten toteutumiseksi

Yhteisön huomioiminen, yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa

Vaikuttamistoiminta pätevän henkilökunnan saamiseksi terveysasemalle

Toiminta esim. koulutuksen edistämiseksi

Tietoisuus lasten hyvinvointiinliittyvistä toimijoista ja heidän palvelujensa käyttö

Arvojen ja asenteiden muutos:

Vapaaehtoistyö, organisoituminen, käytännön toiminta lasten hyväksi

Haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvointia edistävä lainsäädäntö, lapset huomioiva lainsäädäntö

Vammaisten henkilöiden työllistä-minen julkishallinnon tehtävissä

Hivin ja aidsin kanssa elävien lasten tukeminen, vammaisten lasten huomioiminen ja osallistaminen

Vammaisten lasten ja tyttöjen kouluttaminen

Muuttuneet käsitykset vammaisista ja vammaisuudesta, lasten hiv-testaukseen osallistuminen (lapset ja aikuiset)

Kansalaisvaikuttaminen:

Lasten, perheiden ja yhteisön toiminta, joka vaikuttaa rakenteisiin ja julkishallinnon toimintaan

Kansalaisyhteiskunnan aloitteiden perusteella säädetyt lait

Kansalaisyhteiskunnan vaikutus-mahdollisuuksien lisääntyminen, demokraattinen hallinto

Lainmukaisten julkisten palvelujen saatavuuden vaatiminen erityisesti lapsiin liittyen

Perheen resurssien käyttö yhteisten asioiden hoitamiseksi

Osallistuminen vaikuttamistoi-mintaan, lasten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon

Vaikuttavuus:

Muut yhteisön ja yhteiskunnan toimijat, jotka aloittavat tai lisäävät toimia lasten hyvinvoinnin edistämiseksi

Lisääntynyt lasten asemaa parantava lainsäädäntötyö

Lasten asemaa edistävien hyvien käytäntöjen käyttöönotto esim. lasten asioihin erikoistuneet tuomioistuimet

Lasten hyvinvointia edistävän toiminnan laajentaminen oman lähiyhteisön ulkopuolelle

Osallistuminen vanhempain-komiteoiden työskentelyyn kouluissa, osallistuminen vesikomiteoihin

Osallistuminen vaikuttamistoimin-taan oman yhteisön ulkopuolella, lasten toiminta muiden lasten hyvinvoinnin edistämiseksi

LIITE 4: Yksilöiden ja yhteisöjen voimaantumisen arviointia tukeva matriisi(esimerkit viitteellisiä)

59

Voimaantumisen dimensio Systeemi- ja lainsäädäntötaso Järjestämisvelvolliset viranomaiset Yhteisö Perheet YksilötKyky tunnistaa kehitysongelmia ja ratkaista niitä:

Paikalliset aloitteet

Muutokset lainsäädännössä Julkishallinnon varojen ohjaaminen lasten hyvinvointia edistäviin hankkeisiin

Maanviljelyn kehittämiseen ja tuotteiden markkinoimiseen tähtäävät ryhmät

Perheen resurssien suuntaaminen lasten hyvinvoinnin turvaamiseen esim. koulutus ja terveys

Uusien toimeentulolähteiden oivaltaminen

Omistajuus ja kyky itsenäiseen toimintaan:

Paikallisten voimavarojen käyttö

Lasten hyvinvointia edistävä lainsäädäntö ja julkisten resurssien ohjaus/käyttö

Luokkien rakentaminen tai koulujen parempi resursointi julkisin varoin

Järjestäytyminen virallisesti/epävirallisesti yhteisten asioiden hoitamiseksi

Taloudellinen tai ajallinen panostus yhteisten asioiden hoitamiseksi

Aktiivinen osallistuminen esim.koulu- tai vesitoimikuntaan

Kyky toimia yhteistyössä ja saada toiminnalle tukea:

Paikalliset verkostot ja yhteis- työelimet

Kansalliset mekanismit lapsia koskevien kansainvälisten sopimusten toteutumiseksi

Yhteisön huomioiminen, yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa

Vaikuttamistoiminta pätevän henkilökunnan saamiseksi terveysasemalle

Toiminta esim. koulutuksen edistämiseksi

Tietoisuus lasten hyvinvointiinliittyvistä toimijoista ja heidän palvelujensa käyttö

Arvojen ja asenteiden muutos:

Vapaaehtoistyö, organisoituminen, käytännön toiminta lasten hyväksi

Haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvointia edistävä lainsäädäntö, lapset huomioiva lainsäädäntö

Vammaisten henkilöiden työllistä-minen julkishallinnon tehtävissä

Hivin ja aidsin kanssa elävien lasten tukeminen, vammaisten lasten huomioiminen ja osallistaminen

Vammaisten lasten ja tyttöjen kouluttaminen

Muuttuneet käsitykset vammaisista ja vammaisuudesta, lasten hiv-testaukseen osallistuminen (lapset ja aikuiset)

Kansalaisvaikuttaminen:

Lasten, perheiden ja yhteisön toiminta, joka vaikuttaa rakenteisiin ja julkishallinnon toimintaan

Kansalaisyhteiskunnan aloitteiden perusteella säädetyt lait

Kansalaisyhteiskunnan vaikutus-mahdollisuuksien lisääntyminen, demokraattinen hallinto

Lainmukaisten julkisten palvelujen saatavuuden vaatiminen erityisesti lapsiin liittyen

Perheen resurssien käyttö yhteisten asioiden hoitamiseksi

Osallistuminen vaikuttamistoi-mintaan, lasten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon

Vaikuttavuus:

Muut yhteisön ja yhteiskunnan toimijat, jotka aloittavat tai lisäävät toimia lasten hyvinvoinnin edistämiseksi

Lisääntynyt lasten asemaa parantava lainsäädäntötyö

Lasten asemaa edistävien hyvien käytäntöjen käyttöönotto esim. lasten asioihin erikoistuneet tuomioistuimet

Lasten hyvinvointia edistävän toiminnan laajentaminen oman lähiyhteisön ulkopuolelle

Osallistuminen vanhempain-komiteoiden työskentelyyn kouluissa, osallistuminen vesikomiteoihin

Osallistuminen vaikuttamistoimin-taan oman yhteisön ulkopuolella, lasten toiminta muiden lasten hyvinvoinnin edistämiseksi


LIITE 5: World Visionin vaikuttamistyö lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi

Girls and boys enjoy good health

Lapsiystävällinen hallinto, yhteistyö ja koordinaatio

• Tehokas lainsäädännöllinen ja poliittinen toimintaympäristö, joka ottaa huomioon Lapsen oikeuksien sopimukseen kirjatut toimintaperiaatteet ja standardit

• Tehokkaat ja kaikilla toiminnan tasoilla hyvin toimivat lasten suojelumekanismit (erityisesti yhteisötasolla), jotka säilyvät toimivina myös kriisien ja luonnonkatastrofien aikana

• Tehokas koordinaatio yhteisön lastensuojelurakenteiden ja toimintojen välillä sekä yhteensopivuus olemassa olevan lastensuojelujärjestelmän kanssa

• Kaikkien lasten hyvinvointiin vaikuttavien tahojen yhteistyö yhteisötasolla, mukaan lukien lapset

Laadukkaat palvelut kaikkien saatavilla

• Kaikkien, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten saatavilla ole-vat, tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset lasten suojelua ja hyvinvointia tukevat tehokkaat palvelukanavat (ml. raportointi-, lähete- ja valitusmekanismit)

Oikeudenmukainen ja tasapuolinen resurssien jakautuminen

• Kansalliset lasten suojeluun tähtäävät riittävästi resursoidut järjestelmät toiminnassa yhteisötasolla

• Riittävästi resursoidut yhteisöperustaiset lastensuojelujärjestelmät

Läpinäkyvä ja vastuullinen hallinto

• Voimaantunut kansalaisyhteiskunta, joka kykenee seuraamaan viranomaisten vastuulla olevaa lasten hyvinvointi- ja suojelupalveluiden tuottamista paikallistasolla

• Kaikilla tasoilla toimivat lasten hyvinvoinnista ja suojelusta vastaavat viranomaiset ovat tietoisia velvollisuuksistaan ja toimivat vastuullisesti

• WV:lla on toimivat mekanismit joiden avulla varmistetaan lasten osallistuminen järjestön päätöksenteossa sekä tilivelvollisuus lasten hoivaan, osallistumiseen ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä

Lapsilla mahdollisuus tulla kuulluiksi heitä koskevissa asioissa

Läpileikkaavasti

• Lapsilla on vaikuttamistyön tukemia tai luomia vaikuttamisen kanavia yhteisö-, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla

• Lasten osallistamistutkimuksen tuloksien toimeenpano (alustava tavoite tutkimuksen tulosten pohjalta)

Haavoittuvimmilla ryh-millä mahdollisuus päästä osallisiksi lasten suojelua edistävistä toimenpiteistä

Läpileikkaavasti

• Lasten hyvinvointiin ja suojeluun tähtäävät järjestelmät ja mekanismit tunnistavat ja kohdentavat toimintansa niin, että ne huomioivat kaikkein haavoittuvimmat ryhmät kuten ihmiskaupan uhrit, ilman kansalaisuutta olevat ja muut erityisen haavoittuvat ryhmät

Vaikuttamistyön kehitystavoiteTehokkaat lasten hyvinvoinnin varmistavat rakenteet ovat toiminnassa

yhteisötasolla niissä maissa, joissa World Vision on läsnä

Välittömät tavoitteet

61


Lapsiystävällinen hallinto, yhteistyö ja koordinaatio

• Tehokas lainsäädännöllinen ja poliittinen toimintaympäristö, joka ottaa huomioon Lapsen oikeuksien sopimukseen kirjatut toimintaperiaatteet ja standardit

• Tehokkaat ja kaikilla toiminnan tasoilla hyvin toimivat lasten suojelumekanismit (erityisesti yhteisötasolla), jotka säilyvät toimivina myös kriisien ja luonnonkatastrofien aikana

• Tehokas koordinaatio yhteisön lastensuojelurakenteiden ja toimintojen välillä sekä yhteensopivuus olemassa olevan lastensuojelujärjestelmän kanssa

• Kaikkien lasten hyvinvointiin vaikuttavien tahojen yhteistyö yhteisötasolla, mukaan lukien lapset

Laadukkaat palvelut kaikkien saatavilla

• Kaikkien, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten saatavilla ole-vat, tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset lasten suojelua ja hyvinvointia tukevat tehokkaat palvelukanavat (ml. raportointi-, lähete- ja valitusmekanismit)

Oikeudenmukainen ja tasapuolinen resurssien jakautuminen

• Kansalliset lasten suojeluun tähtäävät riittävästi resursoidut järjestelmät toiminnassa yhteisötasolla

• Riittävästi resursoidut yhteisöperustaiset lastensuojelujärjestelmät

Läpinäkyvä ja vastuullinen hallinto

• Voimaantunut kansalaisyhteiskunta, joka kykenee seuraamaan viranomaisten vastuulla olevaa lasten hyvinvointi- ja suojelupalveluiden tuottamista paikallistasolla

• Kaikilla tasoilla toimivat lasten hyvinvoinnista ja suojelusta vastaavat viranomaiset ovat tietoisia velvollisuuksistaan ja toimivat vastuullisesti

• WV:lla on toimivat mekanismit joiden avulla varmistetaan lasten osallistuminen järjestön päätöksenteossa sekä tilivelvollisuus lasten hoivaan, osallistumiseen ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä

Lapsilla mahdollisuus tulla kuulluiksi heitä koskevissa asioissa

Läpileikkaavasti

• Lapsilla on vaikuttamistyön tukemia tai luomia vaikuttamisen kanavia yhteisö-, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla

• Lasten osallistamistutkimuksen tuloksien toimeenpano (alustava tavoite tutkimuksen tulosten pohjalta)

Haavoittuvimmilla ryh-millä mahdollisuus päästä osallisiksi lasten suojelua edistävistä toimenpiteistä

Läpileikkaavasti

• Lasten hyvinvointiin ja suojeluun tähtäävät järjestelmät ja mekanismit tunnistavat ja kohdentavat toimintansa niin, että ne huomioivat kaikkein haavoittuvimmat ryhmät kuten ihmiskaupan uhrit, ilman kansalaisuutta olevat ja muut erityisen haavoittuvat ryhmät

LIITE 6: Esimerkki-indikaattoreita lasten hyvinvointia tukevalle tuotokselle Lapset ovat ravittuja (CWBO)

Indicator Description Dimension of change measured

Frequency Time and scale Inter-national standard

Children well nourished

Summary indicators

Prevalence of stunting in children under 5 years of age

% children 0-59 months who are stunted (height for age Z-score <–2 standard deviations of median height for age of WHO standard)

Multiple 3–5 years Typically, 200–500 households randomly selected from sampling frame

DHS, MDG 1& 4, UNICEF

Prevalence of underweight children under 5 years of age

% children 0-59 months who are underweight (weight for age <–2 standard deviations from median weight for age of WHO standard).


DHS, MDG 1, UNICEF

Prevalence of wasting in children under 5 years of age

% children 0-59 months who are wasted (weight for height <–2 standard deviations of median weight for height of WHO standard).

Multiple Annual or semi-annual, or more frequently during emergency context

If part of a CMAM nutritional survey, use Standardized Monitoring and Assessment of Relief and Transitions (SMART) methodology; 30 x 30 cluster sampling (if there are no trained staff on SMART) may be required if data to determine the level of GAM is older three months. Lot Quality Assurance Sampling (LQAS) is another survey method, which is gaining increasing interest and may be a viable option in the future; however, further research is required at this stage.

DHS, MDG 1, UNICEF

Context-specific indicators

Proportion of children receiving Vitamin A supplements

% children under 5 years who received two vitamin A capsules in the past 12 months preceding the sur-vey, verified by health card

Access to services and essen-tial assets

3–5 years Typically, 200–500 households randomly selected from sam-pling frame

DHS, MDG 1 & 4



Proportion households with ionised salt

% caregivers who report that ionised salt is used in the household

Access to services and essential assets

3–5 years Typically, 200–500 households randomly selected from sampling frame

UNICEF, WHO, DHS, MDG 1 & 4

Proportion of children receiving early initiation of breast-feeding

% infants aged 0-23 months who receiving early initiation breast-feeding (within one hour of birth)

Changes in knowledge, attitude and behavior


UNICEF, WHO, MDG 1

Proportionof children exclusively breast-fed for the first six months of life

% infants 0–6 months who were fed exclusively with breast milk during the previous day. That is, not receiving any other fluids (not even water) or foods, with the exception of oral rehydration solution, drops and syrups (vitamins, minerals, medicines). This is a proxy indicator for exclusive breast-feeding to avoid problems with recall.



UNICEF, WHO, MDG 1

Proportion of children aged 6–24 months receiving continued breast-feeding

% children 6–24 months old, fed breast milk within previous 24 hours



MDG 4, WHO

Mean number of meals served in the household

Mean number of meals served by the caregivers in the community sample, for consumption by the children in the household, during the previous 24 hours


MDG 1


Lisätietoja:

Tiina Saukkotoiminnanjohtaja

+358 40 509 5909

Tomi Järvinen

ohjelmajohtaja +358 44 267 8797

Miikka Niskanenvaraohjelmajohtaja+358 43 211 3187

Suomen World VisionLönnrotinkatu 2000120 Helsinki

puh. 096 818 300 www.worldvision.fi

lasten ohjelma 2012 - suomen world vision

Documents