PYHÄJOENKUULUMISET

P Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T T A M A J O U K K O J U L K A I S U

L A U A N T A I 2 2 . 8 . 2 0 15 – V I I K K O 3 4

OONA JAUHIAINEN

Nykyään Risto Kittilä tun-netaan parhaiten Pyhäjoen kunnanvaltuuston puheen-johtajana. Kittilä asui lap-suutensa Pyhäjoella. Hänen isänsä oli sotainvalidi ja hä-nen äitinsä oli niin sanotusti “kaikkea tekevä nainen”. Yksi parhaimmista lapsuuden muistoista Kittilällä sijoittuu merelle, silakanpyynti reis-sulle. “Siihen aikaan pyydet-tiin silakkaa pumpuliverkolla, yläpaulassa oli korkit ja ala-paulassa painoiksi sidotut riippakivet, joilla verkko jäi laskukuntoon. Verkkoja oli yleensä viisi. Ja merelle, ver-kot veteen. Olimme muuta-man tunnin kalastajien yhtei-sellä kämpällä nukkumassa. Kahvit keitettiin ja verkkoja kokemaan. Heti huomasim-me, jotta silakkaa tulee ja runsaasti. Emme voineet nostaa kuin kolme verkkoa, kun vene oli viimeistä lautaa myöten täynnä. Toisella ve-neellä haettiin loput verkot. Saalista oli viisi tynnyriä. Kaikki kalat käytettiin ruo-kakaloiksi. Olin yhdentoista ikäinen ja laskiessa pudotin verkon alapaulaa ja nosta-essa ylästä. Tuolloin tunsin,

että olin mies”, kertoo Kit-tilä.

Kittilä kävi Pyhäjoella kansakoulun , silloisen perus-koulun. Vapaa- aika kului niin kuin siihen aikaan yleensä, pitkälti maatilan töissä. Niitä tekivät kaikki kynnelle kyke-nevät. Kittilälle on myös aina ollut tärkeää urheilu. Hän urheili jo nuorempana, ja yhä edelleen Kittilä muun muas-sa hiihtää. “Kyllä niitä tyttö-jäkin tuli kiusattua”, naurah-taa Kittilä.

Risto Kittilä opiskeli itsen-sä konduktööriksi. Nykyään hän viettää ansaittuja elä-kepäiviä. Ennen eläkepäiviä Kittilä on opiskellut ja asu-nut Kalajoella, Punkaharjulla ja Kolarissa. Kittilä sanoo: “Piti käydä etäämmältä kat-somassa, jotta ymmärsi ko-tipitäjänsä arvon ja kuinka hyvin siellä asiat ovat, kuin-ka hyvä ja turvallinen paikka se olisi lapsiperheelle. Näin meistä tuli paluumuuttajia. Täällä olemme viihtyneet.” VR:n hommista Kittilä jäi pois 36 palveluvuoden jäl-keen. Sinä aikana hän ehti palvella hyvin monenlaisissa tehtävissä.

Kittilä sanoo, että paran-tumaton liikkuja tarvitsee liikettä lääkkeeksi. Hän on myös innostunut lukemises-ta: “Luen kaikki kirjat, jotka vaimo minulle valitsee.” Ro-maanit liittyvät aina jollain tavalla nykyhetkeen tai käy-tökseen. Kaiken lisäksi Kitti-lä toimii hiihtovalmentajana Pohjois- Pohjanmaan piirissä. Hänellä on kuusi henkilökoh-taista valmennettavaa.

Jossakin vaiheessa kunnan-valtuutetun työt alkoivat kiinnostaa. Kunnallisvaalit ovat neljän vuoden välein ja ne ovat aina luottamustehtä-viä. Kittilä sanoo: “Eri puolueet esittävät ehdok-kaita, joista kun-talaiset valitsevat äänestäen kun-nanvaltuuston ja valtuusto valit-see keskuudes-taan puheenjoh-tajat. Kun tulin valituksi, olin kai joutilain. Työssä olevilla on vaikea löytää vapaata aikaa siihen, mitä tehtävän hoita-minen vaatii.”

Kunnan kehittäminen kun-nanvaltuuston puheenjoh-tajana on parasta: “Koko kunnan kehittäminen on tärkeä kokonaisuus, josta on huolehdittava, jotta taataan verotulopohja, jolla tuot-taa yhteiset peruspalvelut.” Kaikki valtuutetut edustavat omalla tavallaan kuntalaisia. Valtuutettujen tehtävänä on Kittilän mukaan kehittää ja taata peruspalvelut.

Kittilän parhaat hetket elämässä eivät sijoitu Pyhä-joelle, vaikka se rakas koti

ja asuinpaikka onkin. Hän sanoo, että oli ikimuistoinen kokemus olla avustamassa kätilöä OYS:ssa elokuun 14. päivänä vuonna 1974. Ennen sitä Risto oli mennyt naimi-siin vuonna 1973. Yhteensä Ristolla on kolme lasta, yksi tyttö ja kaksi poikaa. Lisäksi hänen elämäänsä vauhditta-vat kaksi lastenlasta.

Ristolla ei erityisesti ole suunnitelmia tulevaisuudelle. Elämä Pyhäjoella jatkuu mitä suuremmalla todennäköisyy-dellä: “Toivoisin huomisel-ta, että asia olisivat hyvin.

Kunnan palvelut toimisivat ja kouluissa opiskelisi reippaita ja rehdisti eteenpäin pyrkiviä omaperäisiä ahkeria lapsia. Sairaat ja vanhukset saisivat hoivaa. Tätä toivoisin vaikka minulla ei ole tähän suunni-telmaa.”

Konduktööri, valmentaja ja puheenjohtaja

“Minä olen huumoria harrastava nuorukainen ja juuriltani yppäriläinen. Yppäriläiset ovat mieliaiheeni siksi, kun ne ovat ypper. Tähän liittyen olimme pitämässä hiihdon Kevät parlamenttia Kielon pirtissä ja piirin puheenjohtaja totesi avauksessa. Hyvä hiihtoväki ja Yppärin kunnan edustajat. Näin hyvin häntä oli Yppäristä käsin ohjeistettu.”

Vuonna 1950 eräälle Pyhäjoen pientilalle syntyi poika, Risto Kittilä.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15sivu 2

OONA JAUHIAINEN

Elokuun pimenevät illat ja syysmyrskyt ovat osa syksyä. Mutta löytyy syksystä paljon nautittavaakin. Metsät nimit-täin täyttyvät sienistä.

Suomen metsät ovat täynnä herkullisia tatteja sekä keltaisia kanterelleja. Pula aikoina sienes-tys levisi Suomeen Karjalasta ja Venäjälltä, kun kansaa yritettiin totuttaa käyttämään metsän antimia. Tämän kesän runsaat sateet ovat olleet hyväksi sieni-rihmastolle, joka takaa runsaan sienisadon. Täsmäsienestäjän koriin päätyy kanterelleja, lam-paankääpiä, suppilovahveroita sekä muutama iso herkkutatti. Kaksi viidesta suomalaisesta harrastaa sienestystä. Naiset kulkevat niiden perässä hieman enemmän mitä miehet. Itä- Suomessa ja Karjalan alueella sienestys on kaikista yleisintä. Siellä jopa joka toinen ihminen kerää sieniä syötäväksi.

Sienimetsässä niin sanotusti haahuilu on viime vuosina li-sääntynyt. Yhä nuoremmat ih-miset ovat kiinnostuneita siitä, mitä pistävät suuhunsa. Sieni-näyttelyissä tapaa kaikenlaisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostunei-ta sienistä, niiden poimimises-ta sekä valmistamisesta. Myös sienten säilömisestä ollaan kiin-nostuneita. Joillekin kelpaa vain luomu, toiset suosivat kotimais-ta, kolmas haluaa kokea eri ma-

kuja kotimaasta. Sienestäminen on melko yksinkertaista. Siihen tarvitaan vain hieman taitoa ja tuuria. Oikea sienestäjä tuntee kaikenlaisia sieniä eri alueilta sekä osaa esikäsitelläkin ne tar-vittaessa. Aloitteleva sienestä-jä tarvitsee matkaansa hyvän sieniveitsen, korinsuojuksen sekä ilmavan korin. Muovipus-si ei sienestämiseen käy, koska pussissa sienet menettävät ra-kenteensa, eikä niistä enää ole mihinkään.

Annikki Simpanen Pyhäjoen martoista sanoo: “Sieniä esiin-tyy muun muassa metsissä eri puulajien yhteydessä, joiden kanssa elävät ns. symbioosissa.” Sieniä löytyy myös varttuneista metsistä. Parhaita löytöpaik-koja sienille ovat metsäteiden varret sekä metsäpolut. Koke-nut sienestäjä tietää, milloin ja mistä sieniä kannattaa lähteä etsimään.

Sienet ovat parhaimmillaan nuorena, eli sateen jälkeen. Lämpimällä kelillä monet sie-net päätyvät toukan tai etanan syömäksi.

Sienestäminen on kaiken kaik-kiaan loistava harrastus. On sanottu, että sen avulla piden-netään muistia paremmin kuin ristisanatehtävillä. Vaikka sie-nistä ei pitäisi, on niiden tunnis-taminen ja etsiminen metsästä mukavaa puuhaa. Se rauhoittaa niin mielen kuin kehon. Joka-

miehenoikeudet tulee kuitenkin ottaa huomioon sieniä etsiessä.

Luonnonsuojelualueilta saa vain poimia ruokasieniä, muut on jätettävä rauhaan. Niissä luonnonpuistoissa, joissa liikku-minen on luvallista esimerkiksi tietyillä poluilla, kaikki sienes-tys on kiellettyä. Ennen kuin lähdet sienimetsälle, ota selvää alueen säännöistä, varsinkin jos liikut luonnonpuistoissa tai luonnonsuojelualueilla.

Moni suomalainen ei välttä-mättä tiedä, että sienissä saat-taa edelleen olla vuoden 1986

Tshernobylin ydinvoimalaitok-sen onnettomuudesta aiheutu-nutta radioaktiivista cesiumia. Jos se huolettaa, voit kuumen-tamalla, liottamalla tai keittä-mällä vähentää pitoisuutta jopa 80 prosenttia. Cesiummäärät Suomessa ovat kuitenkin erit-täin pieniä, joten vasta todella suuri määrä sieniä saattaa aihe-uttaa elimistössä jonkin reakti-on.

Sienet, metsän aarre

SIENIFAKTAA:

Sienet ovat itiökasveja, joi-ta löytyy vanhoista met-sistä sekä polunvarsilta

Sateiset kesät ovat hyväksi sienisadolle

Sienestäjän kannattaa opetella tuntemaan muu-tama herkullinen ruokasie-

ni ja oman alueensa myrkkysie-net

Säilönnässä tärkeintä on puhtaus sekä ensiluokkai-set raaka aineet

Kuivaaminen sekä pakas-taminen ovat yleisempiä säilöntätapoja

SÄILÖJÄLLE TÄRKEÄT MITAT:

-sokeri ja hillosokeri

-1 dl = 85 g

-100 g = 1,2 dl

-siirappi

-1 dl = 140 g

-100 g = 0,7 dl

-suola

-1 dl = 110 g

-100 g = 0,9 dl

-karkea suola

-1 dl = n. 120 g

-100 g = n. 0,8 dl

Suomen suosituimpia sieniä ovat herkkutatti, kanterelli, karvarousku ja suppilovahvero. Herkkutatti eli boletus edu-lis on kauniin kiinteä ja pullea, herkullinen ruokaisieni. Tatti sopii keittoihin, piirakoihin sekä kastikkesiin. Niistä saa myös isoja herkkutattipihvejä. Kan-tarelli eli Cantharellus cibarius on myös herkullinen ruokasie-ni, jota odotetaan vuodesta toiseen. Simpanen pitää par-haimpana ruokasienenä herkku-tattia, vaikka se on täysin mieli-pidekysymys.

Sienestämistä voidaan sanoa hiljaiseksi metsästämiseksi. Sieniä kannattaa opetella tun-temaan vähitellen. Kannattaa aloittaa tunnetuimmista ja hel-poimmista. Myös oman alueen vaaralliset sienet kannattaa opetella tunnistamaan. Jo muu-tama hyvä ja varmasti tuttu ruokasieni kotimetsästä tuo saalista ruokapöytään. Sienes-täjä hakee oppia sienioppaista, tapahtumista sekä asiantunti-joilta. Syksyisin marttojen kes-kustelupalstat täyttyvät kysy-myksistä, joihin asiantuntijat yrittävät parhaansa mukaan vastata.

Osa sienilajeista voi aiheut-taa vatsavaivoja, jos niitä ei ole kypsytetty riittävän pitkään. Pilaantuneet sienet aiheuttavat suurimman osan sienten ihmisil-

le tuottamista vaivoista. Sie-

net kannattaa kerätä tukevaan ja ilmavaan koriin, etteivät ne hajoa kuljetettaessa. On hyvä erotella sienilajit tai ainakin ryöpättävät ja ei ryöpättävät lajit toisistaan jo keruuvaihees-sa.Sienistä kannattaa poistaa huonot kohdat ja roskat jo met-sässä. Se säästää vaivaa. Kerää hyväkuntoisia sieniä ja valmista ne oikein, se on sienestäjän tär-kein sääntö.

Simpanen sanoo, että on itse säilönyt sieniä joka vuosi. “Sie-nien säilöntä tehdään lajien mu-kaan ja sen mukaan mitä niistä aiotaan valmistaa. Suolaus on hyvä tehdä rouskuista.

Ohutmaltoiset sienet ovat hyviä kuivaamiseen esimerkiksi suppilovahverot. Pakastaminen on myös hyvä säilöntätapa. Sienet täytyy esikäsitellä ennen pakastamista. Säilöntätapoihin kuuluvat vielä umpiointi ja ha-pattaminen”, toteaa Simpanen.

Sienten ja muiden metsän antimien säilönnässä täytyy olla tarkkana. Tärkeintä ovat puhtaat purkit, kannet ja muut säilytysastiat sekä ensiluok-kaiset raaka aineet. Säilönnällä pyritään estämään pääasiassa ruoka aineiden pilaantuminen. Säilömällä ruuan ravintoar-vo pysyy myös melko hyvänä. Säilöttäessä sieniä, työtahdin tulee olla nopea. Se estää il-massa olevia pieneliöitä saas-

tuttamasta säilöt-tävää tuotetta. Eri säilömistapoja on etikkasäilöntä, ha-pansäilöntä, keit-täminen sokerin kanssa, kuivaami-nen, pakastaminen, suolaaminen sekä umpiointi.

Jos säilyke ho-mehtuu tai käy, jotakin on mennyt vikaan. Yleisin syy siihen on tölkkien ja muiden säily-tysastioiden epä-puhtaus. Säilyke homehtuu myös sil-loin, kun siihen on käytetty liian vähän sokeria. Kaikkien

säilöttävien tulee olla puhtai-ta, tuoreita sekä ensiluokkaisia. Jos säilykettä säilytetään läm-pimässä tai astioita ei ole täy-tetty piripintaan, tuote saattaa alkaa käymään. Säilykettä on myös saatettu kuumentaa liian vähän, jolloin pieneliöitä on jää-nyt eloon.

Parhaita tapoja säilöä sieniä on suolaaminen, pakastaminen, marinoiminen sekä kuivaami-nen. Sienten suolaaminen on vanha tapa. Nykypäivänä sitä ei kuitenkaan pidetä terveellisenä vaihtoehtoa, koska liika suola on terveydelle haitallista. Lisäk-si sienten keitin ja liotusveteen liukenee paljon arvokkaita ra-vintoaineita. Suolata kannattaa pääasiassa vain kirpeitä rousku-ja. Monen mielestä niistä teh-dään paras sienisalaatti. Mel-kein kaikkia sieniä voi pakastaa. Tatit, valmuskat, leppärouskut, haperot, orakkaat sekä vahve-rot sopivat loistavasti pakas-tettavaksi mietuudensa vuoksi. Raakoja sieniä ei suositella pa-kastettavaksi.

Ne tulevat helposti puisevik-sia ja vievät paljon tilaa pakas-timessa. Kuivatuissa sienissä maku ja ravintoaineet säilyvät loistavasti. Kuivaaminen sopii ohutmaltoiselle sienille, kuten mustatorvisienelle.

”Sienet ovat parhaimmillaan nuorena, eli sateen jälkeen. ”

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15 sivu 3

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15sivu 4

Aikuisena partioon?Nuotioillat, partioleirien ai-nutlaatuinen tunnelma, mo-nipuolinen viikkotoiminta ja yleishyödyllisten taitojen op-piminen. Tätä kaikkea ja paljon paljon muuta on tämä ”kaikki harrastukset sisältävä” harras-tus, partio. Harrastus, jossa on paljon lapsia ja nuoria ja tulevaisuudessa myös paljon aikuisia. Sinulla aikuinen on nyt mahdollisuus osallistua Pyhäjo-en Hanhikiven kiertäjien partio-toimintaan.

Partiosta on useita ennakko-käsityksiä. Nuoria rämpimässä metsässä ja lapsia tekemässä solmuja. Partio on kuitenkin paljon muuta.

Partio tarjoaa unohtumattomia tilaisuuksia ja mahdollisuuksia, ei vain lapsille, vaan myös aikui-sille. Jokainen voi partion kaut-ta löytää itsestään uusia puolia, valloittaa uusia osaamisalueita ja löytää innostuksen erilaiseen

tekemiseen.

Sinulla, aikuinen, ei tarvitse olla esitietoa partiosta, leireilyko-kemusta tai valmiita ohjelmanu-meroita takataskussa. Mukaan voit tulla juuri sellaisena kuin olet.Partiossa on kat-tava koulutusjär-jestelmä, josta saat tukea tehtä-vissä toimimiseen sekä mukavan lisän ansioluet-teloosi. Olitpa siis kiinnostunut toimimisesta las-ten ja nuorten kanssa, luonnos-sa liikkumisesta tai erätaidoista, kouluttamisesta tai paperin pyö-rittämisestä - kai-kille löytyy oma juttunsa. Tehtäviä voidaan räätälöidä oman elämäntilan-

teen mukaan viikoittaisesta toi-minnasta silloin tällöin mukana oloon.Innostuneiden aikuisten löy-tyessä, Hanhikiven Kiertäjissä voitaisiin aloitella myös aikuis-partiolaisille omaa toimintaa.

Partiohauskaa, uusia taitoja, partio kuntoon 2016 -aktivi-teetteja, aikuista seuraa, kahvia ja tikkupullaa!

Ilmoittaudu mukaan Kaisa Sal-mulle puh. 040 5496418

Ensi viikon lauantaina 29.8 kirjastolla järjestetään runota-pahtuma. Tapahtumassa runot nivoutuvat luonnon ympärille. Luvassa on suuria ja tunnettuja runoilijoita, kuten Sirkka Turk-ka. Turkka on saanut finlandia-palkinnon vuonna 1986.

Viime kuukausina luonto on puhututtanut monia pyhäjo-kisia Fennovoiman hankkeen myötä. Pyhäjoen kirjasto on halunnut tuoda tähän neutraa-limman näkökulman.

Kirjastotoimenjohtaja Heikki Lahnaoja sanoo, että tapah-tuma järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Idea luon-torunofestareihin on tullut suo-raan Lahnaojalta itse.

Tapahtumaa ovat tukemassa Pohjois -Suomen AVI sekä Fen-novoima.

Päivän aikana kirjastolla on luvassa esiintyjiä niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin.

Tapahtuma on ilmainen kaikil-le. Luontofestarien juontajaksi on saatu Sari Jaatinen. Festarit aamulla aloittaa klo 11 lapsille suunnattu “Satumetsä” runojen muodossa.

Päivän aikana on luvassa myös paneelikeskustelu, jonka aihee-na on runouden vaikutus ihmi-seen, hänen asenteisiinsa ja var-sinkin, miten runous vaikuttaa ihmisen ja luonnon välillä.

Illan päättävät lukiolaisten oma harrastebändi, The Horse ja performanssi hidas juurtumi-nen.

Illan viimeinen esitys on kir-jaston takapihalla, jossa Katri Puranen sekä Katariina An-geria kirjaimellisesti juurtuvat maahan kuin puut.

Luontorunofestarit kirjastolla

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15 sivu 5

Pyhäjoen seurakuntatalolla 30.8 klo 16 on mahdollisuus kuulla kamari- ja pianomusii-kin helmiä oululaismuusikoiden tulkitsemana. Harvoin esitetyn Richard Straussin pianokvar-teton esittävät viulisti Antti Hosio, alttoviulisti Satu Kae, sellisti Kaisa Komulainen ja pianisti Sanna Smolander. Konsertissa kuullaan lisäksi 14-vuotiaan Liisa Smolanderin pianosooloja. Hänen ohjelman-

sa sisältää Mozartin, Chopi-nin, Schumannin ja Rahma-ninovin pianosävellyksiä. Noin tunnin pituiseen konserttiin on vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5€ ohjataan Pyhäjoen seurakun-nan musiikkityölle.

Sunnuntain sävelhelmiä Pyhäjoella

§ LAKIASIAINTOIMISTO JORMA HERTTUAINEN §Avaa sivutoimiston Pyhäjoelle osoitteessa:

Vanhatie 44 (Fennovoimaa vastapäätä)Vastaanotto erikseen sovittaessa

Jorma Herttuainenvaratuomari, ekonomi, julkinen kaupanvahvistaja

puh. 040 5081 675, 08 – 3125 640sähköposti: jorma.herttuainen@jormaherttuainen.fi

www.jormaherttuainen.fi

Lakimiespalveluitamme ovat mm.

Yksityishenkilöille:Oikeudenkäynnit (myös oikeusapu-

asiat), perukirjoitukset, perinnönjaot, testamentit, avioehdot, kiinteistökau-

pat, kaupanvahvistus

Yrityksille:

Sopimusoikeus, yritysjärjestelyt, oi-keudenkäynnit, kaupanvahvistus

TUKES-ilmoitusTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ilmoit-taa, että Pentti Hämeenaho Oy onhakenut Tukesilta räjähdevaraston perustamis-lupaa Pyhäjoen kunnan alueelle.

Lupahakemus kuulutetaan 24.8. – 7.9.2015 välisenä aikana Pyhäjoen kunnan ilmoitustau-lulla osoitteessa Kuntatie 1.

Hakemus tarvittavine yleisliitteineen pidetään kuulutuksen aikana yleisön nähtävänä.

Sen, joka tahtoo tehdä hakemusta vastaan muistutuksen, tulee kuulutuksen aikanajättää Tukesille osoitettu muistutus kunnanhal-litukselle.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Timo Kukkolaylitarkastaja

Vuokrattavana

Vuokrattavana rivita-lokaksio 60,5 m2. Tarkemmat tiedustelut

puh. 044-5583152.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15sivu 6

Pyhäjoen kirjaston lukupiiri muuttuu syyskauden ja tam-mikuun ajaksi Agatha Christie -lukupiiriksi. Syyskuussa Chris-tien syntymästä tulee kulu-neeksi 125 vuotta. Tammikuus-sa 2016 on suosikkidekkaristin kuolemasta kulunut 40 vuotta.

Lukupiiri aloitetaan hyytä-vällä myöhäiskauden teoksel-la Ikiyö. Lokakuussa tavataan neiti Marple viimeisen, mutta jo 1940-luvulla kirjoitetun jut-tunsa kimpussa. Marraskuussa on jälleen vähän erilaisempi dekkari, Väärän vänkyrä talo. Joulukuun kirja ei ole dekkari lainkaan, vaan Christien salani-mellä kirjoitettu rakkausromaa-ni. Tammikuussa Christie -luku-

piiri päättyy klassiseen Hercule Poirot -kirjaan.

Lukupiiri kokoontuu Pyhäjo-en kirjaston köökissä joka kuun toinen keskiviikko klo 18 alka-en. Kirjoista keskustelemaan ovat tervetulleita muutkin kuin pyhäjokiset lukijat. Osa kirjois-ta löytyy myös äänikirjana. Kir-joja varataan Pyhäjoen kirjas-tolle lukupiiriläisiä varten.

PYHÄJOEN KIRJASTON AGATHA -LUKUPIIRI

Lukupiirin syksyn kirjat

9.9. Ikiyö14.10. Neiti Marplen viimeinen juttu

11.11. Väärän vänkyrä talo9.12. Mary Westmacott: Yksinäinen kevät

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15 sivu 7

PÄÄTOIMITTAJATSari Hidén

Arvo Helanti

TOIMITUSElias Hirvikoski

Oona Jauhiainen

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%)>> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 €>> järjestöpalsta: 50 €/vuosi

IlmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Seuraava lehti (35) ilmestyy >> lauantaina 29.8.2015

Aineisto toimitettava >> tiistaina 25.8.2015 klo 17.00 mennessä

Painosmäärä >> vko n:1810 - kpl >> vko n:1810- kpl

Puh. 040 359 6166

http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi

Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160

PYHÄJOENKUULUMISET

Järjestöt toimivatSeurakunta tiedottaa

Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, KajaaniLehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 – 665 5125 (Sanna Tjäder)

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyISSN 0788-6071

Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdis-tys ry: Syksy lähestyy ja toi-mintamme alkaa taas.

ma 7.9. klo 11.00 Vapaaeh-toistoiminnan piiri Iltaruskossa

ma 7.9. klo 18.00 Harmaa-hapset kokoontuu Iltaruskoon.

ti 8.9. klo 10.00 Hallituksen kokous Seurakuntatalolla.

ti 8.9. klo 12.00 Syyskauden ensimmäinen päiväkahvitilai-suus Seurakuntatalolla. Tule mukaan kuulemaan syksyn suunnitelmia ja muistelemaan kesää.

ma 14.9. klo 12.00 Naisten juttutupa Iltaruskossa

ma 14.9 klo 18.00 Äijäkööri Iltaruskossa. Lisätietoja toimin-nastamme www.elakeliitto.fi/pyhajoki

Hanhikiven Kiertäjät: Koko lippukunnan syyskauden aloi-tus Rajaniemessä 24.8. klo 18.00. Oma muki mukaan!

Tervetuloa vanhat ja uudet partiolaiset ilmoittautumaan mukaan toimintaan.

Uusien sudenpentujen alus-tavat ilmoittautumiset Satul-le tekstiviestillä. P. 050 322 7705

Uusien sudenpentujen lauma tarvitsee toteutuakseen myös yhden aikuisen laumanjohtajan

avuksi. Koulutusta ja apuja saa!Keskusta: Koko perheen nuo-

tioilta Kielosaaressa ke 26.8. klo 18.00. Vieraina Hanna-Lee-na Mattila ja Inkeri Kerola. Mak-karanpaiston ja mehutarjoilun lomassa vapaata seurustelua ja yhdessäoloa. Tervetuloa!

Pirttikosken maaseutunai-set: Kökkä ja Ti-pi laukkuesit-tely Jäväjäntiellä mummon-mökissä ma 24.8 klo 18!Päivi Möttönen esittelee! Emäntinä Aira ja Linne. Kahvia ja arvon-taa! Tervetuloa!

Pyhäjoen Martat ry. Terve-tuloa perinteiseen sieninäytte-lyyn K-market Eväskontin pihal-le lauantaina 29.8 klo. 10.00 - 14.00. Näyttely toteutuu, mikäli metsä suo antejaan.

Pyhäjoen Sotaveteraanit ry: Valtakunnallinen sotaveteraani-keräys Pyhäjoella ke 26.8.2015 klo 17-20 välisenä aikana.

Pyhäjoen Spr: Seuraava hal-lituksen kokous 27.8 klo.17 toi-mistolla.

Raahen Kuulonhuoltoyh-distys ry: Kuulon lähipalvelua Pyhäjoen Jokikartanossa tiis-taina 25.8 klo 15-16. Ohjausta ja neuvontaa. Saatavana mm. paristoja

Tervetuloa syyskauden aloitukseen iltanuotiolle Rajaniemen kämpälle 24.8. klo 18.00.

Oma muki mukaan!

HANHIKIVEN KIERTÄJÄT

Isot kiitokset kunnan teknisen puolen väelle koulutien turvaamisesta aloitusviikolla.

Moni pieni kulkija ylitti tien luottavaisemmin mielin.

Saaren koulu

Aihetta kiitokseenKuollut: Olavi Alfrid Röning,

Etelänkylältä, 85v 6kk 23 pvHellin Annikki Suni e Isokään-

tä Pohjankylältä 82 v 4 kk 22 pv

Jumalanpalvelus kirkossa su 23.8. klo 10Metsäkirkot su 30.8.

- Kirkon ulkotasanteella klo 10 jp ja HPE

- Yppärin metsästysmajalla klo 12

-Pohjankylän metsästysmajal-la klo 12

Sunnuntain sävelmiä -kon-sertti seurakuntatalolla su 30.8. klo 16. Sanna ja Liisa Smolander –piano, Satu Kae – alttoviulu, Antti Hosio – viulu, Kaisa Komulainen – sello. Va-paaehtoinen maksu 5 €.

Syksyn 2015 päiväkerhoi-hin voi vielä kysellä paikkoja, puh. 050-4416 095 (päiväker-ho) tai sini.hukka@evl.fi. Päi-väkerhot ja perhekerho alkavat viikolla 36.

Tulossa: Ystäväkerho aloittaa seu-

rakuntatalolla ke 2.9. klo 12. Ruokailu, kahvit ja ohjelmaa. Tervetuloa uudet ja vanhat ker-holaiset.

Kirkkokuoro ke 2.9. klo 18.30 – 20.00 srk-talolla. Myös uudet laulajat tervetullei-ta, ilmoittautuminen Outi Kran-kille p. 050 -3059 490 / outi.krank@evl.fi

RY: Kerho pe 28.8. klo 17 ry:llä. Seurat su 30.8. klo 16 ry:llä, Juha Paananen, Olavi Hyry. Hartaus ti 1.9. klo 13.30 Jokikartanossa, Matti Pahkala.

Kirkkoherranvirasto p. 08-433119. Avoinna ke 26.8. klo 10-13, syyskuun alusta alka-en aukioloajat normaalisti: MA 8:00 - 12:00, TI 12:00 - 16.00 ja KE 11:00 - 14:00.

Tarvittaessa voitte ottaa yh-teyden papistoon: kirkkoher-ra Jukka Malinen p.040-505 0016 tai seurakuntapastori Kai Juvila p. 050-328 8107.

Pyhäjoen seurakunnan koti-sivut löytyvät osoitteesta:

www.pyhajoenseurakunta.fi

Saaren koulu tiedottaa: Oppilaiden koulupäivä päättyy torstaina 27.8 klo 12.45 opettajien koulutustilaisuuden takia.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15sivu 8