PYHÄJOEN

KUULUMISETl a u a n t a i n a 3 0 . 5 . 2 0 0 9 – v i i k k o 2 2

20vPYHÄJoEn lukion tuottaMa JoukkoJulkaiSu

Messujen teemana ekologisuusHenriikka SalMinen

Lauantaina 19. syyskuuta järjestettävien Pyhäjoen perin-teisten syysmessujen teemaksi on valittu ekologisuus. Teema syntyi helposti messutiimin yh-teisellä päätöksellä.

Alkuun käytiin läpi kaikki eh-dotukset, joista ylivoimaisesti esiin nousi ekologisuus. Valin-taan vaikutti oppilaiden innok-kuus luonnon arvoihin. Se on myös helppo tuoda messuilla esiin. Ekologisuus on monille hyvin tärkeä ja läheinen aihe. Tiimi toivookin kaikkien saavan uusia vinkkejä ekologisempaan elämään.

Teema yritetään saada nä-kymään ohjelman lisäksi myös messujen visuaalisessa ilmeessä ja messulehdessä.

Projektipäällikkö paljastaa ohjelmasta: ”Tulossa on näyt-tävät muotinäytökset, perintei-nen paneelikeskustelu ja paljon muuta mukavaa kaiken ikäisille.”

Monta asiaa on vielä päättä-mättä ja hoitamatta. Kuitenkin tiimimme jatkuvasti tekee pää-töksiä ja sopimuksia messujen eteen. Eihän pyramidejakaan päivässä rakennettu. Messuleh-ti, mainosten ja loossien myynti onkin seuraavana työlistallam-me.

Heli luoto - vastuuna onnistuneet messut

Messujen projektipäällikkö Heli on saanut suuren vastuun itselleen hakiessaan projekti-päälliköksi. ”Siskoni Heidi oli

myös projektipäällikkönä viisi vuotta sitten. Hän on kannus-tanut minua harkitsemaan vaka-vasti, että haen samaa rooliin.”

Messut ovat myös vankka perinne, jota Heli haluaa näin omalla tavallaan jatkaa. He-lin vanhemmat veljetkin ovat toimineet messuilla: Mikko vastasi omana vuonna messu-jen markkinoinnista ja Matti tietoteknisistä asioista. Heidi ja Mikko opiskelevat kauppa-tieteitä. Sisarusten ideoista ja kokemuksista on Helille paljon apua. Perhe tukee häntä kaikin mahdollisin keinoin.

Tavoitteet ovat korkealla, sillä

viime syksynä messut onnistui-vat ennätyksellisen hyvin. Tär-keänä portaana tavoitteeseen Heli näkee tiimin yhteishengen ja ymmärryksen.

Hän ei halua olla tiimiläisil-le kuin pomo, vaan kuin kuka tahansa muu tiimiin kuuluva. ”Tahdon osallistua kaikkiin osa-alueisiin ja laittaa hommat toimimaan hyvin. Tahdon, että jatkamme perinnettä järjestä-mällä messut perinteisiä kaavoja noudattaen siten, että persoo-nallisuutemme näkyy messuta-pahtumassa ja ennakkomainon-nassa.”

Heli toimi yhdeksännellä luo-

kalla Hemma-yrityksessä. Siitä jäi hänelle käteen paljon ihmis-suhde- ja liike-elämän taitoja. ”Vuoden aikana opin paljon asi-oita ja tutustuin todellisen maa-ilman saloihin; asiat eivät tule menemään niin kuin on suunni-teltu, vaan tulee pettymyksiä ja ongelmia.

Näissä tilanteissa täytyy pys-tyä tekemään kompromisseja, yrittää ratkaista asiat kaikille parhain päin ja ennen kaikkea pitää pää kylmänä.” Hän toi-vookin kokemuksestaan olevan hyötyä messuilla sekä myöhem-min tulevaisuudessa.

kuka?• Heli Luoto 1992 vuosimallia oleva pyhäjokinen nuori nainen• Projektipäällikkönä messuprojektissa joka huipentuu 19.9.2009 vietettäviin Pyhäjoen syysmessuihin.• Perheeseen kuuluu isä Vesa, äiti Maire, sisarukset Heidi, Mikko, Matti ja Hanna-Sofia• Ei vielä tiedä tulevaisuuden suunnitelmia, mutta harkitsee kaup-patieteiden opintoja.• Toimi Hemma -yrityksessä kolmen muun tytön kanssa

Messuja on ensi syksynä tekemässä 24 opiskelijaa – eli koko luokka. Kaikki haluavat olla mukana messu-projektissa. Aurinkoisena kevätpäivänä opiskelijat asettautuivat lukion eteen ja kiittelivät, että koulu=kunta antaa mahdollisuuden messujen järjestämiseen.

Projektipäällikkö Heli Luoto on jo aloittanut työt tomerasti.

• Loosseja voi varata Tuomas Ruotsalaiselta numerosta 050 4068911

• Mainoksia voi varata Amina Sarpolalta numerosta 050 5718376

Messuille?

Voikukka, niittyleinikkija mitä niitä muita olikaan?Kaipaako kasvituntemuksesi

päivitystä? Tule mukaan Luon-nonkukkien päivän kasviretkelle Raahen Mattilanperälle sunnun-taina 14.6. Voit opetella tunnis-tamaan kasveja asiantuntevassa seurassa, sillä retken johtajana toimii Jari Särkkä. Toiset ret-ken oppaat ovat vuokko Moi-sala ja Marketta nivala.

Luonnonkukkien päivänä jär-jestetään opastettuja kasviret-kiä eri puolilla Suomea ja sitä vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina. Päivän tavoitteena on kasviharrastuk-sen ja kasvituntemuksen lisää-

minen sekä yhteisten luonto-elämysten tarjoaminen.

Raahen Seudun Luonnonystä-vät järjestää siis Luonnonkukki-en päivänä 14.6. retken Raahen kaupungin Mattilanperän sy-dänmailla sijaitsevalle Vaarain-lammen alueelle. Raaheen mah-dollisesti avattava kultakaivos sijoittuu samalle seudulle.

Retkelle kokoonnutaan joko Raahen linja-autoasemalle klo 10.00 tai Mattilanperälle Tik-kalankoululle, josta maastoon lähdetään klo 10.30.

Retkimaasto on vaihtelevaa kivikkoista kangasmetsää, rä-

mettä, nevaa, lammenreunus-nevaa ja puronvartta, joten kumisaappaat ovat tarpeelliset. Ja tietysti mukaan kannattaa ottaa evästä ja vaatetta säätilan mukaan. Retkellä tarjotaan no-kipannukahvit.

Retkeltä palataan takaisin noin klo 15-16.00.

Tarkempia tietoja:

Kauno Siltala, p. 050 5742113kauno.siltala@omanetti.fi

Jumala antaa kasvunPirttikoskella, Risto Haapa-

kosken tilalla, järjestettiin tänä vuonna jo perinteeksi muodos-tunut toukosiunaus. Pastori niko Rantanen puhui Jumalan säätämästä kasvusta ja sadon odotuksesta. Tilaisuus sisälsi runsaasti ohjelmaa: MTK:n pu-heita, Harmaahapsien lauluja ja aino Pyhäluodon runonlau-suntaa. Myös viereisen koulun pienet oppilaat ilahduttivat yleisöä lauluillaan. Tilaisuus päättyi suvivirteen auringon paistaessa ja luvatessa hyvää kesää.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 5 . 2 0 0 9sivu 2

4H tiedottaa

4H-nuoret keräävät jälleen lannoite-ja siemensäkkejä

4H-nuoret toteuttavat Pyhäjoella myös tänä kesänä muovisten lannoite- ja siemensäkkien keräyksen tiloilta hyötykäyttöön. Viljelijät voivat viedä tyhjät säkit kerä-yspisteisiin, joissa 4H-nuoret lajittelevat ja pakkaavat ne. Piensäkeistä, lavahupuista ja suursäkeistä valmiste-taan uusiomuovia muoviteollisuuden raaka-aineeksi.

Keräykseen kelpaavat Yaran lannoitesäkit ja niiden lavahuput sekä Agrimarketin, K-maatalouden ja Tilasi-emenen suursäkit. Muuta muovia ei oteta vastaan.

Lannoite- ja siemensäkkikeräyksen avulla noin 40 pro-senttia lannoite- ja siemensäkeistä palautuu kiertoon. Määrä ylittää reilusti valtioneuvoston pakkauspää-töksessä olevan 22,5 prosentin kierrätystavoitteen. Viime vuonna 4H-nuoret keräsivät tiloilta talteen yli 560 tonnia lannoite- ja siemensäkeistä peräisin olevaa jätemuovia.

4H-järjestön ja teollisuuden yhteistyö muovin kier-rätyksessä on alkanut jo vuonna 1975. Kaikkiaan lan-noitesäkeistä peräisin olevaa muovia on reilun kolmen vuosikymmenen aikana saatu talteen 30 miljoonaa ki-loa.

Lannoite- ja siemensäkkikeräys järjestetään1.6 – 31.7.2009 välisenä aikana.

Pyhäjoen keräyspisteen osoite on Tiirontie 6 ja se on avoinna 8 -16.

Keräyksen järjestävät yhteistyössä Pyhäjoen 4H-yh-distys, Yara ja Suomen 4H-liitto.

Lisätietoja asiassa antaa:Toiminnanjohtaja Maire LuotoPyhäjoen 4H-yhdistys044-3390220

aihetta kiitokseenKiitos RS Osuuspankille uusille ylioppilaille

lahjoitetuista todistuskansioista!

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 5 . 2 0 0 9 sivu 3

Rooma opettaa

Pyhäjoen lukion opintomatka 15. – 22. huhtikuuta vuonna 2009

Pyhäjoen lukio Roomassa

Oppiaineet:historiakuvataideäidinkieli ja kirjallisuus

Ei voi kuvitella loisteliaam-paa elämän ja kauneuden puhkeamista kuin on Roo-man kevät. Se vaikuttaa suoranaiselta ihmeeltä: kuin taikasauvan kosket-tamana Rooma yhtäkkiä alkaa kuohua vaaleanpu-naisena tuoksumerenä. Mantelipuut, kameliat, oleanderit, kirsikkapuut ja monet muut puut,

pensaat ja yrtit kukkivat ja täyttävät kaupungin tuoksuillaan ja väreillään. Tuoksuja ja värejä, Roo-man kevään ylenpaltti-suutta lainehtii keveinä aaltoina joka askeleella ja joka paikassa.

Kersti Bergroth & Liisa Ottonen, Tervetuloa Roo-maan, 1960.

Opiskelijat:Anssi-Pekka AlataloVeli-Matti KananenAntti KarjalainenElla Keski-PanulaNoora KopistoVille Korpela

Piia LaitinenTeemu LindeläLauri LouhimaaReeta-Mari LoukusaPetri LukkarinenMaija Martinmäki

Janne OllilaSanttu OllonenPäivi PahkamaaPaula SuniNoora Tornberg

Ohjaajat:Paul Keski-Panula Sari Rintamäki

Rooma-liitteen taittaja:Ville Korpela

Viimeisenä iltana kävimme Fontana Di Trevin suihkulähteellä. Sanotaan, että jos heittää kolikon suihku-lähteeseen, vierailee Roomassa myöhemminkin. Saapa nähdä, vieraileeko Ville Korpela Roomassa uudelleen.

18-vuotias syntymäpäiväsankari Lauri Louhimaa espanjalaisilla portailla kuuntelemassa, kun luokkakaverit laulavat hänelle synttärilaulua.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 5 . 2 0 0 9sivu 4

Veli-Matti kananen

Villa Lantessa pääsimme haas-tattelemaan stipendiaatti Miik-ka tammista, joka puuhastelee väitöskirjaa ristiretkistä. Ris-tiretkistä Tamminen zoomaa saarnoihin. Uusien saarnojen löytyminen ja 20 vuotta sitten erään saksalaisen tutkijan valta-va työ saarnojen arkistoimisek-si on pamauttanut ristiretkien tutkimisen uuteen nousuun.

Tutkiminen käytännössä ta-pahtuu siten, että Tamminen sikkihansikkaat kädessä availee vanhoja saarnoja ja yrittää saa-da selvää, mitä niissä lukee - ja sen jälkeen kirjoittaa saarnat puhtaaksi. Tämä on tutkimuk-sen työläin vaihe.

Seuraavaksi alkaa analysointi ja itse väitöskirjan teko. Kieli-taito on äärimmäisen tärkeää, sillä saarnat ovat kirjoitettu latinaksi ja Italiassa asuminen edellyttää luonnollisesti myös italian kielen taitoa. Myös tu-leva väitöskirja on kirjoitettava englanniksi.

Tutkijan työ voi olla hyvinkin yksinäistä. Tamminen antaa esimerkin, jossa päiviä saattaa mennä ilman, että on puhunut kenellekään muulle ihmiselle

kuin kirjastonhoitajalle, ja sil-loinkin vain tervehtiessä. Joskus kuitenkin voi löytää samaan asi-aan vihkiytyneitä ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia.

taidokasta propagandaa jo keskiajalla

Saarnoilla pyrittiin uskonnol-lisesti motivoimaan ihmiset so-taretkiin. Tamminen voi tutki-muksiensa valossa kertoa, että ennakko-odotusten vastaisesti saarnoista ei ole kuitenkaan löytynyt pelkkään fanaattiseen uskoon perustuvaa saarnausta.

Saarnaajat sitä vastoin tai-dokkaasti muokkasivat ihmisten mielipiteitä hakemalla ristiret-kille oikeutusta ja esittämällä pitkälle vietyjä selityksiä risti-retkien välttämättömyydestä. Hyökkäys muslimimaihin saa-tettiin jopa kääntää muslimien vapauttamiseksi ja saaden sillä tavoin ihmisten hyväksynnän. Lähes samaa kaavaa käytettiin Irakin sotaa perustellessa – ei siis mitään uutta taivaan alla.

Myös puhuttaessa pimeästä keskiajasta ollaan hakoteillä. Keskiaika ei ollut niin sivistymä-töntä ja barbaarista kuin mie-likuvat saattavat antaa luulla. Saarnat tukivat tätä ajatusta.

Aikansa massamediaa edus-tivat saarnat, eikä kenellekään ollut epäselvää, mitä ristiret-

killä tarkoitettiin. Saarnoja ris-tiretkistä oli niin paljon, ettei niiltä voitu välttyä. Tilannetta

voi hyvinkin verrata nykyiseen informaatiotulvaan esimerkiksi Bushin terrorismin vastaisesta

sodasta. Kaikki sen tietävät.

Wihuri-stipendiaatti Miikka Tamminen kertoi tutkijan työstään.

Miikka tamminen - ristiretkien tutkimista

Villa lante - Suomen rooma-instituuttilauri louHiMaa

Simo Örmä, Suomen Rooma-instituutin intendentti, on tullut Villa Lanteen tutkijana. Hän oli mukana suuressa arkeologises-sa työryhmässä, jonka tutkimus on ollut yksi instituutin suurim-pia. Tällä hetkellä hänen työnsä instituutin johdossa ei sisällä tutkimustyötä, vaan hän tekee tutkimusta omalla ajallaan. Hä-nen varsinaisiin tehtäviinsä kuu-luu kirjastonhoitoa, opetusta ja hallintoa.

Örmä kertoo työssään ole-van parasta monipuolisuuden.

Samoin se, että saa olla teke-misissä instituutissa toimivien ihmisten kanssa. Hänen työnsä on vakinainen. Hän on asunut Italiassa yli 20 vuotta ja sinä aikana on italian kielikin keretty oppia käytännön kautta.

”Kiinnostuin historiasta luki-essani lapsena Asterixia”, muis-telee Örmä.

Mitä klassisen kulttuurin ja sivistyksen tutkiminen tarkoittaa?

Villa Lanten toiminta perustuu ennen kaikkea kurssitoimintaan.

Siellä järjestetään kursseja, jotka on suunnattu korkeakouluopis-kelijoille ja nuorille tutkijoille. Kurssit ovat erilaisia ja kestävät parista viikosta kolmeen kuu-kauteen. Osa on yleissivistäviä kursseja ja osa tutkijakursseja. Kaikki kuitenkin valmistavat tutkimustoimintaan.

Kurssien lisäksi Villa Lantessa asuu ulkopuolisia ihmisiä, jotka tulevat sinne tekemään omaa tutkimustaan ja vuokraavat instituutista huoneen. Lisäksi Villa Lantessa on stipendiaatte-ja, joista haastattelussa oli yksi

paikalla. Kyseinen stipendiaat-ti tekee tutkimusta keskiajan saarnoista.

”Instituutin perusta on klassi-nen sivistys, mutta se ei poista sitä, että myös varsinkin vii-mevuosina katolisen keskiajan tutkimusta on – sehän on taval-laan myös meidän yhteistä his-toriaamme.” Myös silloin oltiin yhtä yhteistä Eurooppaa, joten Örmän mielestä se kuuluu yhtä hyvin instituutin tutkimusalaan. ”Varsinkin viimevuosina kes-kiajan tutkimus on ollut ehkä jopa vähän muotia, jos niin voi

sanoa.”

Millaisia tutkimuksia instituutissa on pääasiassa tehty?

Suomen instituutti on Roo-man kansainvälisessä tutkijayh-teisössä ja maailmanlaajuises-tikin kuuluisa piirtokirjoitusten tutkimuksesta. Piirtokirjoituk-sia tutkimaan on syntynyt oma tieteenala, piirtokirjoitustutki-mus. Se kertoo meille antiikin elämästä paljon sellaista, mitä emme muuten tietäisi. Jos an-tiikin ajalta olisi säilynyt vain kirjallisuus ja käsikirjoitukset, tietäisimme hyvin vähän ajan sosiaalihistoriasta, taloushisto-riasta, jopa siitä, mitä ihmiset ajattelivat. Piirtokirjoitukset kertovat hyvin monenlaista an-tiikin ajan elämästä.

kuinka villa lante saatiin Suomen Rooma-instituutin käyttöön?

”Herra nimeltä Amos Anders-son…” Tämä kyseinen herra oli liikemies, joka päätti perustaa omin varoin Suomen Rooma-instituutin. ”Hän ei ollut itse mi-kään tutkija tai tiedemies, vaan Suomen rikkain mies sotien vä-lisenä aikana. Hän ei ollut juuri käynyt kouluja, vaan oli alun pe-rin köyhä maalaispoika Kemiön saarelta. Koska hän ei ollut itse pystynyt juuri kouluja käymään, hän arvosti tällaista humanismia ja klassista sivistystä ja oli hyvin kiinnostunut antiikin kulttuuris-ta.

1938 Anderssonin aloitteesta perustettiin säätiö, jonka hän Pääsimme vierailemaan Villa Lantessa. Lauri Louhimaa antoi kiitokseksi instituutin intendentille Simo Örmalle Vetten laijoilta -kotiseutuopuksen.

rahoitti. Säätiö perustettiin Suomessa ja sen tarkoituksena oli perustaa lähinnä Ruotsin mallin mukaan klassillista sivis-tystä tutkiva instituutti Roo-maan.”

Hanke jäätyi toisen maail-mansodan ajaksi, mutta sotien jälkeistä poliittista tilannetta ajatellen oli ehkä entistäkin tär-keämpää korostaa, että Suomi kuuluu kulttuurillisesti ja aina-kin sivistyksellisesti länsimai-seen kulttuuriin. Sen vuoksi An-dersson alkoi hyvin innokkaasti uudelleen ajaa asiaa ja miettiä, minne instituutti Roomassa tulisi. ”Sitten tuli Villa Lante sattumalta puheeksi. Täällä oli suomalaisia vuokralaisia. Niin instituutti sitten syntyi 1954.”

”Kun klassillinen arkeologia tieteenä syntyi, eli alettiin tut-kia näitä monumentteja, se oli hyvin kansainvälinen ala. Niitä eivät tutkineet ainoastaan ita-lialaiset ja kreikkalaiset tutkijat, vaan katsottiin, että se kuuluu koko meidän eurooppalaisen kulttuurimme pohjaan. Sen vuoksi se kuuluu kaikille valti-oille. Saksalaiset, englantilai-set, ranskalaiset perustivat jo 1800-luvulla näitä instituutteja Roomaan”

1900-luvun alussa myös ruot-salaiset perustivat Roomaan instituutin erityisesti arkeo-logista tutkimusta varten. ”Se oli varmaan mielessä, kun nuori Suomi ennen toista maailman-sotaa 1930-luvulla alkoi pohtia, että jos Suomikin haluaa kuulua länsimaiseen sivistykseen, täy-tyy meilläkin olla Roomassa instituutti.”

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 5 . 2 0 0 9 sivu 5

”roomaa ei pidä suorittaa”noora kopiSto

”Roomaa ei pidä suorittaa”, neuvoo kansanedustaja Päivi lipponen.

Historian opettaja, Sosialide-mokraattisen puolueen kansan-edustaja ja entisen pääministeri Paavo lipposen vaimo kertoo vierailleensa Italiassa ja Roo-massa lukemattomia kertoja.

Rooma pitää tuntea

Lukion toisen vuosiluokan opiskelijat huomasivat opinto-matkallaan Rooman suuruuden ja nähtävyyksien paljouden. Paljon nähtiin ja koettiin, mut-ta yhtä paljon jäi seuraavaan kertaan. Lipponen kehottaakin, ettei nähtävyyksiä saisi ahmia liikaa. Roomaan voi aina tulla uudestaan.

Hän neuvoo tutustumaan paikkoihin etukäteen matka-oppaiden avulla, jolloin paikan päällä voi vain kävellä ja katsella, antaa mahdollisuus seikkailuun.

Välillä voi istahtaa ja huilata katukahvilassa cappucinolla: ”Siestalla tai illalla kannattaa valita tunnelmallinen ravintola, jossa voi nauttia rauhassa al-kupaloista jälkiruokaan, koko

menu ja keskustella ystävien kanssa.”

Kansanedustaja neuvoo tu-tustumaan Sikstiiniläiskappelin upeisiin kattofreskoihin, Pant-heonin temppeliin ja suosittelee Via Appialla kävelyä: ”Colosseu-milla kannattaa käydä ja muis-tella elokuvaa Gladiaattori.”

Lipponen sanoo aina ihastel-leensa Villa Lanten terassilta avautuvaa Roomaa, kun koko kaupunki on aivan jalkojen juu-rella. Pyhäjokiset nuoret kävivät myös vierailulla Villa Lantessa.

Hän ei osaa arvottaa asioita Roomassa järjestykseen, mutta historiaa lukeneena ja antiikis-ta kiinnostuneena historialliset nähtävyydet kiehtovat: ”Roo-massa on myös aina hyviä tai-denäyttelyitä kierrettävänä.”

Roomassa Lipponen vierailee aina Forum Romanumilla: ”On oikeastaan käsittämätöntä voi-da kävellä Vestan neitsyiden temppeleissä ja katsoa Caesa-rin polttorovion paikkaa.” Hän kertoo muistavansa, kuinka vai-kuttunut oli saadessaan ensim-mäistä kertaa koskea Rooman senaatin ovia, jotka nykyisin ovat S.Giovanni in Laternossa.

”Sitä arvostaa, että voi hämmästyä!”

Lipposta kiehtoo Italiassa sen arvaamattomuus, se, ettei kos-kaan tiedä, mitä nurkan takaa tulee eteen. Hän kertoo men-neensä kerran pieneen vuoris-tokylään, jossa sattumalta oli todella hieno etruskimuseo. Naapurikylästä löytyi museo

inkvisition puuhista: ”Pääsin näihin ainutlaatuisiin museoihin samana päivänä.”

”On helppoa ymmärtää, miksi italialaisilla on niin hyvä itsetun-to, kun länsimaisen kulttuuripe-rinnön aarteet ovat jatkuvasti läsnä.”

Päivi Lipposella on myös mediatyötaustaa. Hän on työskennellyt toi-mittajana ja kolumnistina uutis- ja aikakauslehdissä sekä kirjoittanut kuunnelman Ylen Radioteatterille.

italia - osa kirsi

pihan elämääpaula Suni

Viestintäyrittäjä kirsi Piha on rakastunut Italiaan. Ensimmäi-sen kerran hän vieraili Italiassa teini-ikäisenä äitinsä kanssa.

”Olimme turistimatkalla jos-sain rantakohteessa. Nyt meillä on pieni talo Marchen alueella.” Loma-asunnossa he viettävätkin kaikki kesät ja sen lisäksi muuta-mia hajaviikkoja.

kulttuurieroja ja lasten kasvatusta

Italiaan kiintyminen tapahtui pikkuhiljaa. Piha ihastui ihmisten temperamenttiin, elämäniloon ja kykyyn nauttia asioista. Myös hyvä ruoka ja keskusteleminen kuuluvat asiaan. Napolilainen pizza onkin Pihan mieliruokaa italialaisessa ruokakulttuurissa.

Kieli teki myös vaikutuksen. Hän onkin opetellut italian kieltä vaihtelevalla ahkeruuden tasolla. Italialaiset ovat myös innokkaita opettamaan.

Suurin kulttuuriero Suomen ja Italian välillä on kulttuurien ikäero.

”Suomalainen kulttuuri ja si-vistys, itse asiassa koko maa on ylipäänsä niin nuori verrattuna Italiaan. Myös ylpeys ja itsetun-to ovat minusta hyvin erilaisia”, Kirsi Piha kertoo.

Myös lasten kasvattamises-sa on eronsa. ”Italiassa lasten ojentamiseen saattaa osallistua vaikkapa ventovieras mamma kadulla. Poikiaan italialaiset tuntuvat hemmottelevan.”

Italialaisten ja suomalaisten välillä on myös luonne-eroja. Italialainen hermostuu milloin mistäkin ja unohtaa sen saman tien. Suomalainen hermostuu harvoin, mutta onkin sitten mykkäkoulussa vuositolkulla, mutta toki ihmiset ovat aina yksilöitä. Italialaisiin onkin hel-pompi tutustua kuin suomalai-siin. Pieni kehu saa ihmeitä ai-kaan, kertoo Kirsi Piha.rooma kasvattaa luonnetta

piia laitinen

Lukiolaisena taidemaalari nanna Sudella oli kaksi vaihto-ehtoa; joko ryhtyä kuvataiteili-jaksi tai alkaa kirjoittaa runoja: ”Itseilmaisun tarve oli aina mi-nulla suuri. Myöhemmin olen ajatellut, että ennen kaikkea olen halunnut hyökätä elämän kimppuun ymmärtääkseni jo-tain siitä.”

Lukion jälkeen tie vei Orive-delle, jossa hän opiskeli vuo-den. Sen jälkeen hän vietti kaksi vuotta Kankaanpään kuvataide-koulussa. Seuraavat viisi vuotta menivät Helsingin kuvataide-akatemiassa, jossa hän suorit-ti maalaustaiteen maisterin tutkinnon. ”Tutkintojen osana opiskelin puoli vuotta Kööpen-haminan kuninkaallisessa tai-deakatemiassa sekä muutaman kuukauden New Yorkin School of Design and Arts:issa.”

Seitsemän vuotta Roomassa

Vuonna 1997 taiteilija meni Välimeren Biennalen kutsumana Roomaan, josta hän lähti italia-laisten, espanjalaisten ja kreik-kalaisten kanssa Sarajevoon te-kemään vuoden 1998 Rooman Biennaleen töitä.

”Palattuani Roomaan 1998, harmittelin, ettei minulla ollut koskaan kunnolla aikaa tutus-tua kaupunkiin.” Vuonna 1999 myönnetty Väinö Tanner -sää-tiön stipendi puoleksi vuodek-si Mazzano Romanoon antoi mahdollisuuden palata takaisin Italiaan.

Mazzano Romano sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Roo-masta. ”Ehdin olla Mazzanossa kaksi kuukautta, jonka jälkeen rakastuin italialaiseen mieheen ja päätimme muuttaa Roo-

maan.”

Italiassa Sudelle ja hänen mie-helleen syntyi myös lapsi. ”Us-koisin, että italialainen arki- ja perhekulttuuri ja taidemaailma tulivat minulle hienosti tutuk-si.”

Taiteilija vietti seitsemän vuotta Roomassa. Ensin hän asui Rooman Trasteveressä ja sen jälkeen San Giovannin alu-eella Piazza Epirolla, joka on lyhyen matkan päässä Terme Caracallalta. Terme di Caracal-la (Caracallan kylpylät) olivat Rooman valtakunnassa sijain-nut ylellinen rakennuskomp-leksi, jonka keisari Caracalla rakennutti vuosina 212 ja 216 välisenä aikana. Nykyään kylpy-löiden rauniot ovat turistikohde Roomassa.

Italia näkyy Suden maalauk-sissa esimerkiksi koristeellisuu-tena. ”Koristeellisuus italialai-sessa vanhassa kulttuurissa on jatkuvasti läsnä, mutta suoma-laisille se on hyvin vieras asia. Kuvataiteen kerronnan puolelta Italia oli muutenkin vähän sa-mankaltainen asia minulle, kuin jos kääntäisi takin väärinpäin.”

Mahtavat muistot italiasta

Italiassa aika oli työntäyteistä. ”Olin myös suhteellisen nuori ja hieman ahne löytämään Italias-ta kaiken mahdollisen; matkus-telin paljon ja olin hyvin avoin italialaiselle elämänrytmille.” Italiassa asuminen jätti mahta-vat muistot, mutta huonojakin puolia löytyi. ”Esimerkiksi yh-den yksinkertaisen käytännön asian hoitamiseen suuren ja hitaan Rooman kaupungin by-rokratiassa saattoi mennä viik-kokausia.”

Rooma itsessään on myös

omanlaisensa ”villi länsi”; niin asenteeltaan kuin historialtaan. ”Mikään ei mene niin kuin sen pitäisi, eikä mikään ole, miltä se näyttää. Ehdottomasti Roo-ma on kaupunki, joka kasvattaa luonnetta.”

Asuessaan Italiassa hän ikä-vöi Suomesta ihmisiä: ”Ikävöin jakaa muistoja ja ajankuvaa niiden kanssa, jotka kasvoivat samankaltaisten asioiden ym-päröiminä kuin minä. Itse asias-sa ikävöin omaa identiteettiäni pohjoismaalaisena ihmisenä.”

Parasta Italiassa on taiteilijan mukaan se, että se on täynnä tarinoita, lumoa ja satuja. ”Italia on tavallaan monessa mielessä liian kaunis ollakseen totta.”

Huonointa Italiassa on se, että todellisuuttakin pitäisi ihan oikeasti elää. ”Rooman pelotta-vuus on sitä, että tuntuu kuin se olisi jatkuvassa unessa – jos et ole siellä syntynyt, odotat kä-

det puuskassa, koska se herää.”

Susi ei ikävoi takaisin Italiaan. Hän käy Italiassa monta kertaa vuodessa. ”Koskaan minulla ei ole sellaista oloa, että olisin me-nettänyt mitään – päinvastoin, olen aina ajatellut olevani vain kiitollinen siitä, miten paljon olen siellä kokenut ja edelleen koen olevan Italiassa sisällä.”

”On kaupunkeja joissa olen asunut – ne ovat aina kotejani. Ihmisillä on jossain vaiheessa elämäänsä varmasti tarve tehdä selväksi, missä maassa tai kau-pungissa asuu. Vanhemmiten nämä asiat menettävät kuiten-kin merkityksensä, koska sitä ymmärtää, että aiempi elämä ja aiemmat kodit pysyvät muka-na. Sitä paitsi poikani on puo-liksi italialainen, joten Italia on hänen takiaan mukanani aina”, Nanna Susi päättää.

Nanna Susi asui seitsemän vuotta Roomassa.

Verenpunaista intohimoanoora tornberg

Rakkautta, kärsimystä, into-himoa. Tätä kaikkea ja paljon muuta sisältää Giacomo Puc-cinin säveltämä ooppera Tosca, joka kertoo nuorista rakasta-vaisista 1800-luvun Roomassa. Tarina perustuu ranskalaisen kirjailijan, Victorien Sardoun, näytelmään La Tosca. Tosca on oopperakirjallisuuden rakaste-tuimpia teoksia; hätkähdyttävä melodraama, jossa tunteet vie-vät mukanaan.

Toscan tapahtumapaikat ovat todellisia ja tänäkin päivänä nähtävissä Roomassa. Ensim-mäisessä näytöksessä ollaan Pyhälle Andreakselle omiste-tussa kirkossa ja toisessa näy-töksessä Palazzo Farnesessa, joka toimii tänä päivänä Rans-kan suurlähetystönä Italiassa. Kolmas näytös sijoittuu Castel Sant’Angeloon, keisari Hadria-nuksen muistomerkille.

the Flaiano theater Roomassa

Kävimme leirikoulussa kat-somassa Toscan. Esitys oli ly-hennetty versio ja tarkoitettu turisteille, sekä nuorille, jotka haluavat kokea oopperan mah-tipontisen tunnelman. Teatte-ri, The Flaiano Theater, sijaitsi Roomassa, tunnelmallisessa

pienessä korttelissa. Oopperan tunnelmaan virittäydyttiin hie-nojen lavasteiden kautta. Niissä kuvat vaihtuivat tunnelman ja tapahtumapaikan mukaan.

Tosca, oopperan päähenkilö, on rohkea ja impulsiivinen lau-lajatar, jonka suonissa virtaa mustalaisveri. Tosca ja maalari Mario Cavaradossi ovat tarinan rakastavaiset. Heidän rakkau-den täyteistä elämäänsä saapuu sekoittamaan myös Toscaan ra-kastunut julma paroni Scarpia. Näin melodraaman ainekset ovat syntyneet.

Scarpia piirittää Toscaa ja ha-luaa hänet omakseen hinnalla millä hyvänsä. Scarpian kierot suunnitelmat koituvat kuiten-kin hänen omaksi kohtalokseen; Tosca tappaa Scarpian rakkaan-sa Marion pelastamiseksi paro-nin kynsistä. Kun Tosca huomaa Scarpian teloittaneen Mario-nin, hän hyppää alas muurilta huutaen: ”Scarpia, tapaamme Jumalan edessä.” Tunteet voit-tavat järjen.

Tosca on ooppera Italiasta, in-tohimosta ja rakkaudesta. Tos-can tarina on yhä tänä päivänä ajankohtainen kuvaus ihmisten julmuudesta, ahneudesta, into-himosta ja rakkauden voimasta.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 5 . 2 0 0 9sivu 6

paavi puhui merkkipäivänään rasismin vastaisuudestaSanttu ollonen

Oli sunnuntaipäivä 19. huh-tikuuta. Ilma uumoili sadetta. Siitä huolimatta kaikkialla kul-ki joukoittain ihmisiä monista kansallisuuksista. Siellä täällä oli kylttejä, joissa kiellettiin ja sallittiin. Useimmat muistutti-vat säädyllisestä pukeutumises-ta; liian vähäinen vaatetus oli kielletty. Olimme läpäisemässä turvatarkastusta, joka jokaisen Pietarinkirkkoon pyrkijän oli

käytävä.Kaikki pääsivät tarkastukses-

ta läpi, vaikka vartijoille jäikin saaliiksi pullo saippuaa. Myös ne oli kylteillä kielletty. Suuren pylväikköviidakon selvitetty-ämme tulimme Pietarinkirkon aukiolle. Tänne monet ihmiset kokoontuivat sunnuntaisin ru-koilemaan ja kuuntelemaan paa-vin puhetta. Aukion keskusta oli aidattu; aitauksen sisällä oli valtavat rivit istuimia merkkinä joko tulevista tai menneistä ta-

pahtumista. Kuljimme väkivirran mukana kohti Pietarinkirkkoa.

Kirkon sisällä väenpaljous jat-kui; oli turisteja, tummapukui-sia vartijoita, pyhiinvaeltajia ja oppilasryhmiä. Jumalan pirtin sisustus oli vähätellenkin sa-nottuna vaikuttava. Käsityksen sen valtavuudesta saadakseen täytyisi se jokaisen itse nähdä. Pikaisen kierroksen jälkeen oli palattava takaisin ulos. Paavi aloittaisi kohta puheensa.

Benedictus Xvi ilmaantui suurelle TV-näytölle, ja väenpal-jous räjähti suosionosoituksiin. Lähetys tuli Castel Gandolfosta paavin kesäasunnolta, jossa hän oli toipumassa pääsiäisestä. Paavi esitti kiitoksensa pääsiäi-sen viettoon osallistuneille sekä menneellä viikolla hänen 82. syntymäpäiväänsä muistaneille. Tämä päivä oli paaville merkit-tävä, sillä hän juhli neljättä paa-viutensa vuosipäivää.

Vuosipäivän puheen aiheena olivat Jumalan armo ja rasismin vastaisuus. Hän muistutti kato-lilaisia yhteenkuuluvuudesta ja kaikkia siitä, että Jumalan rak-kaus tekee ihmiskunnasta yhtä perhettä. Hän myös viittasi Ge-nevessä seuraavalla viikolla ko-

koontuneeseen YK:n rasismin, syrjinnän, muukalaisvihan ja su-vaitsemattomuuden vastaiseen maailmankonferenssiin ja ke-hotti ihmisiä tukemaan rasismin vastaista toimintaa. Päätteeksi paavi vielä toivotti rauhan ja ilon siunauksia kaikille.

kuka on Benedictus Xvi?

Benedictus XVI astui nykyi-seen virkaansa 19. huhtikuuta 2005 ja oli historian ensimmäi-nen saksalaissyntyinen paavi. Hän myös pitää vanhimman paaviksi valitun ennätystä yh-dessä Klemens XII:n kanssa. Hän täytti 82 vuotta 16. huh-tikuuta. Ennen paaviutta hänet tunnettiin nimellä Joseph Alois Ratzinger. Hän oli Johannes Paavali II:n läheinen ystävä ja toimikin tämän neuvonantaja-na.

Benedictus XVI on toinen aito ”mediapaavi”, kun edel-täjänsä Johannes Paavali II oli ensimmäinen. Hänen tekemi-siään ja ajatuksiaan seurataan mielenkiinnolla monen maan viestimissä. Benedictus XVI ei kuitenkaan ole aivan yhtä suo-sittu katolisten nuorten paris-sa, kuin hänen edeltäjänsä oli voimakkaan ja tunteikkaan me-

diaesiintymisensä vuoksi. Be-nedictus XVI:sta kuitenkin pi-detään oppineisuutensa vuoksi hyvin karismaattisena paavina. Sanotaankin, että siinä missä Johannes Paavali II:sta tultiin katsomaan, Benedictus XVI:sta tullaan kuulemaan.

Suuren kirkon päämiehelle median tarkkaavaisuus ei kui-tenkaan aina ole hyvä asia. Be-nedictus XVI saikin kielteistä julkisuutta jo toisena vuonna virkaanastujaistensa jälkeen. Hän käytti puheessaan sitaat-tia, jonka mukaan Muhammed toi maailmaan pelkkää ”jul-muutta ja epäinhimillisyyttä”, mikä tietysti loukkasi muslimeja. Kohu tuli jälleen ajankohtaiseksi 9. toukokuuta, kun paavi vieraili

islamilaisessa temppelissä, eikä esittänyt äärimuslimien odot-tamaa anteeksipyyntöä. Lisäksi paavi ei noudattanut muslimien tapaa riisua kengät temppelis-sä. Vatikaanilaisten mukaan sitä ei kuitenkaan oltu edes vaadit-tu. Paavin vierailujen tarkoituk-sena on lähentää eri uskontojen välejä.

Benedictus XVI tuli tunne-tuksi vankkumattomasta kon-servatiivisuudestaan erityisesti kardinaalivuosinaan, kun hän oli uskonopin kongregaation (enti-nen inkvisitio) johdossa. Hänen vastuullaan oli huolehtia us-konopin puhtaudesta. Tuolloin hänen suhtautumisensa uskon-tojen väliseen vuoropuheluun ja lähentymiseen oli vielä jyrkkä.Paavi puhui kesäasunnoltaan, jossa hän oli toipumassa pääsiäisestä.

Vesisade ei estänyt kansanjoukkoa saapumasta kuulemaan paavin puhetta.

kristiina rikman, kääntäjäanSSi-pekka alatalo

kristiina Rikman on toiminut kääntäjänä yli kolmekymmen-tä vuotta. Tänä aikana hän on suomentanut yli 100 teosta, sisältäen tunnettuja kirjaili-joita John irvingistä Donna leoneen. Merkittävä syy ura-valintaan oli yliopistoaikana nähty kääntämistä käsittelevä seminaari. Varsinkin puhuja teki vaikutuksen. ”Opettaja oli Eila Pennanen, kirjailija ja kääntäjä. Ilman häntä minusta olisi luul-tavasti tullut joko toimittaja tai puheopettaja.”

Päätöstä ei ole tarvinnut ka-tua, sillä kääntäjän työ on niin monipuolista. Ammattia ei usein nähdä luovana, vaikka se Rikmanin mukaan lähentelee parhaimmillaan taidetta.

Donna leoneja

Donna Leoneja Rikman on suomentanut tusinan verran. Niiden suomentaminen alkoi, kun Otavasta tarjottiin sarjan kirjaa. Hän tutustui sarjan kah-teen, jo aiemmin titia Schuur-manin kääntämiin teoksiin ja piti niiden tyylistä. ”Hauskinta niissä on Brunettin perheen elämän ja sitä kautta italialaisen elämänmenon kuvaus”, Rikman sanoo.

Itse Leonen hän on tavannut muutaman kerran sekä Helsin-gissä että tämän kotipaikassa Venetsiassa. Hän vihjaa myös asuneensa Leonen alakerras-sa, mutta muistuttaa samaan hengenvetoon tämän olevan kiireinen nainen. Leone toimii kirjoittamisen ohessa oman oopperaseuransa managerina ja kiertää sen kanssa pitkin Eu-rooppaa.

Kääntäjät eivät aina saa tun-nustusta työmääräänsä nähden

riittävästi, ja Rikman on pyrkinyt tekemään työtänsä tunnetum-maksi kiertämällä muun muassa koulujen, messujen ja kirjasto-jen järjestämissä tilaisuuksissa puhumassa ammatistaan.

”Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu kääntäjien palk-kioista ja ihan aiheesta: palkkio ei vastaa työn vaativuutta”, hän muistuttaa. Omaan huomi-oonsa hän on tyytyväinen, ja Wikipediaan pääsykin on ihan hauskaa.

kirjan kääntäminen on taidetta

Kirjan kääntäminen ei ole mi-

kään parin viikon keikka: ”Voisi ehkä sanoa, että 300 -sivuisen romaanin kääntää kolmessa kuu-kaudessa. Lisäksi tietysti menee aikaa alkuteoksen lukemiseen ja lopuksi korjausvedoksiin. Teen aika normaalia työpäivää,

6-8 tuntia.” Kääntäjä joutuu käännöksen tehdessään kirjoit-tamaan koko kirjan uudelleen, ja tähän tarvitaan luovuutta. Usein vieraskieliset sanonnat eivät taivu suoraan, vaan niille täytyy keksiä suomalainen vas-tine. Suomalainen äidinkieli on osattava hyvin, ja yleissivistyk-senkin on oltava hanskassa.

Ammatin luovasta puolesta huolimatta kääntäjälläkin on työnantaja. ”Suomentaja ottaa vastaan kustantajan tarjoaman työn. Kovin usein ei itse pääse valitsemaan käännettävää te-osta, poikkeuksiakin tosin on.” Kommunikointi kustantamon kanssa tapahtuu kustannustoi-mittajan kautta. ”Kustannus-toimittaja on kääntäjän tärkeä työtoveri ja tukihenkilö. Neljä silmää näkee aina paremmin kuin kaksi. Yhteistyö on tärke-ää.”

piazza navona – tunnelmallista ja rentoa iltameininkiä roomassa

Piazza Navonan yöja valot, solina, ääntensorina, harhailevat varjot.Luonnoksia, me kaikki vilahdamme ohimennenvarjojen rajalla.lassi nummi,välimeri, v.2000

teeMu lindelä

Jos haluaa etsiä yöelämää Roomasta, se on helppoa; baa-reja ja yökerhoja on todella runsaasti. Myös konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia on paljon. Hard Rock Café tai Tosca eivät kuitenkaan ole vält-tämättömyyksiä. Ainakaan jos löytää tiensä Pantheonin temp-pelin lähellä sijaitsevalle Piazza Navonalle.

Piazza Navona on aukio, jonka keskellä sijaitsee suuri Berni-nin suunnittelema suihkuläh-de, Fontana dei Quattro Fiumi (Neljän joen lähde). Aukiolla on myös kaksi pienempää suihku-lähdettä. Piazza Navonan ym-pärillä on monia suuria palatseja ja sitä hallitsee marttyyri Pyhän Agnesin muistoksi rakennettu suuri kirkko.

Musiikkia ja maalausta

Navonan suihkulähteiden ja muiden rakennusten siimekses-sä on monenlaisia kauppiaita ja katutaiteilijoita. Varsinkin tai-teilijoiden katseleminen on niin mukavaa puuhaa, ettei aukiol-ta aina malta lähteä ollenkaan pois.

Navonalta löysimme meksi-kolaisen Enrique Peyrotin. Hänen konserttiohjelmistonsa koostui muun muassa The Beat-lesin, Oasiksen, sekä yllätys yl-lätys, Bob Dylanin tuotannosta. Miehen esiintyminen ja soitanta oli raikasta, mukavaa lisäväriä siihen toi paikallinen huulihar-punsoittaja. Näin osa Pyhäjoen lukion kakkosista vietti yhden elämänsä ikimuistoisimmista konserteista.

Navonalla voi musiikin lisäksi seurata lukuisia muita taiteili-joita, jotka käyttävät eri teknii-koita. Yksi vakuuttavimmista oli ”spraymaalimies”, joka maalasi aerosoliväreillä uskomattoman hienoja tauluja. Hauskimpia taiteilijoista olivat kuitenkin karikatyyripiirtäjät. Karikatyyri on pilapiirros, jossa liioitellaan esimerkiksi hiukan pulleita pos-kia tai suurehkoja korvia. Kävipä osa lukiolaisista myös malleina ja näin saatiin hiukan huumoria-kin mukaan reissuun. Sitä paitsi

karikatyyrit ovat yllättävänkin samannäköisiä mallinsa kanssa. Tähän voisi kyllä vielä lisätä va-roitustekstin: Ei tiukkapipoisil-le! Eli jos suunnittelet meneväsi malliksi tällaiselle taiteilijalle, varaa povitaskuusi huumori-mieltä – paljon!

Mutta syyään eka vai miten se meni...

Nälkääkään Piazza Navonalla ei tarvitse nähdä. Sen reunat ovat nimittäin täynnä ravinto-loita, joiden ulkoilmapöytiä on vaikea vastustaa. Itse Navonal-la sijaitsevien ruokapaikkojen hintataso on aika korkea, mutta myös halvemmalla voi päästä; aukiolta pois johtavilla kujilla on myös tunnelmallisia pikkupaik-koja, joista jää varmasti mukava olo ja kylläinen vatsa. Loppuun kai voi todeta sitten vain, että jos Roomaan joskus suuntaat, niin poikkea ihmeessä Piazza Navonalle.

Bob Dylanin sijaan saimme nauttia Enriquen soitosta. Vasemmalla tun-nelmoi huuliharpun soittaja Angelo, jolta soolot irtosivat kuin Mikko Alatalolta konsanaan.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 5 . 2 0 0 9 sivu 7

Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaanilehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 665 5125

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyiSSn 0788-6071

PÄÄtoiMittaJat Sari RintamäkiArvo Helanti

toiMittaJatJuho Takalo

taittaJat Sampo Pakkanen

Ville SolinenJuho Takalo

ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 22%)>> 0,35 €/pmm, toistohinta 0,30 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 100 € >> koko sivu: 150 €>> järjestöpalsta: 30 €/vuosi

ilmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Seuraava lehti (nro 23) ilmestyy >> lauantaina 6.6.2009

aineisto toimitettava >> tiistaina 2.6.2009 klo 17.00 mennessä

Painosmäärä >> vko 22: 1880 kpl >> vko 23: 1780 kpl

puh. (08) 4390 244 Fax (08) 4390 282

http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi

Taittaja: (08) 4390 244 Päätoimittaja: (08) 4390 242 Taloussihteeri: (08) 4390 470

PYHÄJOEN

KUULUMISET

Järjestöt toimivatHanhikiven kiertäjät ry Ti

2.6. leiri-info klo 18:00 Sarpa-tissa leiriläisille ja vanhemmil-le, tervetuloa. Jänkä kesäleiri 8.-14.6. Taivalkosken Siiran-järvellä. Sudarileiri 11.-14.6. Lisätietoja leirikirjeestä sekä leiriläisen kirjasta, joka jaossa leiri-infossa.

keskusta kunnallisjärjes-tö ja paikallisyhdistykset.. Kyöstin-päivän kahvit lauan-taina 6.6. klo 10-13 Patsasau-kiolla. Kansanedustaja Inkeri Kerola paikalla klo 10-11. Ter-vetuloa!

Pirttikosken maaseutunai-set, Kökkä Ylisenojan kodal-la to 4.6. klo 18.30 Kahvia, arvontaa, makkaranpaistoa. Emäntinä Merja ja Irja. Terve-tuloa.

Pyhäjoen Maa- ja kotitalo-usnaiset Grilli/kökkäilta ti.2.6. Koskelan Hellin mökillä Raja- niemessä klo 19. Mukana myös Sirkka ja Raija jotka opastavat meitä grillauksen saloihin. Ter-vetuloa!

Yppu. Merimajalla raken-nustalkoot la 6.6. klo 8 alkaen. Siivoustalkoot ti 9.6. klo 17.30 alkaen. Tervetuloa mukaan!

Seurakunta tiedottaakuollut: Tuomas Kalervo Eilo

Pohjankylältä 63v 4kk 19pv kastettu: Helmi Kaisla Katariina PisiläLilja Ebba Adelia BäckmanRaimo Osvald Myllymäki Anton Jeremias KallioJumalanpalvelus ja HPE kir-

kossa su 31.5. klo 10laulu ja hartaushetki van-

hustentalon kerhohuoneella ke 3.6. klo 14

RiPPikoulu:-Rippileiri vuontispirtillä

1.6.-8.6., lähtö ma klo 10 Sar-patista

-konfirmaatio harjoitukset ja kuvaus kirkossa la 13.6. klo 14-16

-konfirmaatiojumalanpal-velus kirkossa su 14.6. klo 10

laPSEt:-alle kouluikäisten lasten

päiväleiri 4.-7.8. Rajaniemen rannassa. Ilmoittautumiset 8.-26.6. välisenä aikana p 050-4416095.

lÄHEtYS:valtakunnalliset lähetysjuh-

lat Tampereella 5-7.6. Yhteis-kyyditys raahelaisten kanssa. Kyytiin voi ilmoittautua suo-raan Raahen kirkkoherranvi-rastoon p. 2132610. Lähtö pe Shellin pihalta klo 10.20, paluu

su noin klo 22. Matkan hinta 50e. Mahdollisuus yöpymiseen, kysy lisää Raahesta, hinta alle 30e/yö.

vaRHaiSnuoRtEn kER-Hot:

-Sählykerho 4-6lk:laisille mo-nitoimitalolla keskiviikkoisin klo 17.00 – 18.00

- 7-pojat Sarpatissa kes-kiviikkoisin klo 17.30 – 19.00

nuoREt:-Sählyä monitoimitalolla tiis-

taisin klo 19-21.-kristillisiä lehtiä ja kirjalli-

suutta lapsille ja varhaisnuo-rille ja nuorisolle! kysy tilaus-tietoja.

nuorten ja varhaisnuorten ohjelma: Tiedustelut, ilmoit-tautumiset Hannulle; p.0500-766031, Sarpatti p.434291, hannu.louhimaa@evl.fi

RY: Makkara/lauluilta pe 5.6. klo 19 ry:llä (iltahartaus)

kirkkoherranvirasto p. 433119 avoinna ma klo 8-12 (huomaa aika), ti ja ke klo 12-16 Tarvittaessa voitte sopia virastoasioista muulloinkin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä pa-pistoon: Jukka Malinen p. 040-5050016 / 434414 tai Niko Rantanen 050-3288107

kalenteri* kirjastossa Jenni Heikkilän

taidetta ”Taidegrafiikkaa ja tussinestettä”: ma, to 11-16,

ti, ke, pe 13-20.* su 14.6. Pyhäjoki-melonta:

klo 10.00 lähtö Merijärveltä Pyhänkosken

alta, klo 11.00-12.30 tauko Helaakoskella, mahdollisuus ruokailuun. Klo

14.00 kahvitauko Halusen puhdon rannassa Pirttikoskella, klo 15.00

saapuminen Pyhäjoelle, 8-tien sillan yläpuolelle. Tiedustelut: 0500-282

562 / Jouni Aitto-oja* ma-to 15-18.6. klo 11-15

Lasten taideleiri Annalassa. Opettaja Riikka

Kivimäki. 25 e + omat eväät. Ennakkoilm. puh. 4393340, 4393433,

http://raahe.fi/raaheopisto* lisää tapahtumia: www.pyha-

joki.fi* Monitoimitalo avoinna

1.6. ma-pe klo 14-21 ja Sul-JEttu lauantaiSin!

* Jos haluat tarkkailla omaa liikkumistasi, KKI:n kuntokort-teja saa virastotalon neuvon-nasta, vapaa-aikatoimistosta tai monitoimitalolta. Korttiin merkitään vähintään 20min kestävät liikuntasuoritukset koko vuoden ajalta!

* la 30.5. Vihannissa koulun-päättäjäis-tapahtuma Amazin PELKOKERROIN Race! Osallis-tuminen pareittain ja kyyti läh-tee klo 18.00! Ilmoittautumiset Mairelle p. 044-7390235

* Retki Särkänniemeen ti 2.6. Ilmoittautumiset Mairelle tekstiviestillä numeroon 044-7390235. Hinta: Alle 120cm 45 e ja yli 120cm 50 e, osal-listumismaksut kerätään bussis-sa. Lähtö Shelliltä klo 6.0. Alle 10-vuotiailla oltava huoltaja mukana. Mukaan omat eväät ja taskurahaa. Järj. 4H-yhdistys ja vapaa-aika-toimi

* Pellekurssi 3.-4.6. Mo-nitoimitalolla klo10-12.15. 7-12-vuotiaille, osallistumis-maksu 5 e. Ilmoittautumiset 1.6. mennessä Amrjolle 044-7390234. Järj. Kult-tuuri- ja vapaa-aikatoimet

* Siikajoella Ruokolahti Rok-ki pe 5.6 Ruokolahden lavalla. Tapahtuma on päihteetön ja se alkaa klo.18.00 ja päättyy 00.00. Ohjelmassa on kaksi nuorten bändiä, discoilua ja loppu illasta esiintyy Chisu. Järj. on Siikajoen Vapaa-aikatoi-mi.

* uimakoulu 8.-12.6. Il-moittautumiset 29.5. Mairelle s-postiin maire.ekoluoma@py-hajoki.fi. Hinta 50 e/hlö/vko (sis. kyydin, uimaopetuksen, uimamerkkien suorittamisen).

Ryhmät: uimataidottomat ja uimataitoiset (osattava uida vi-hintään 10m).

* Pyhäjoki melonnan Pyhä-joen osuus su 14.6. Lähtö Py-hänkosken alta, noin klo 15.00 saapuminen Pyhäjoelle Mat-tolaiturille. Lisätietoja jounu Aitto-Oja 0500-282562.

* Raahen seutukunnan pyö-räilyviikko 8.-14.6. Pyöräily-viikon aikana kuntolaatikoihin kirjattujen pyöräilysuoritusten kesken arvotaan lisäpalkintoja kuntolaatikkoarvonnan yhtey-dessä!

* nuorten ilmainen yöret-ki 16.-17.6. yhdessä Vihannin kunnan kanssa. Määränpää vie-lä salaisuus, mutta sisätiloissa yövytään. e Ilmoittautumiset Mairelle tekstarilla (p. 044-7390 235) 12.6. mennessä.

* Raatiroll-tapahtuma Raa-hessa 24.6.

* nukketeatteri Sytkyt ma 6.7. kirjastolla klo 12 & 14. Il-mainen esitys joka suunnattu yli 3-vuotiaille.

* tanssikurssi 6.-8.7 Mo-nitoimitalolla klo 11-12.30. Kurssilla mm. jazztanssin ja old school hip hopin perusteita. Opettajana Heini-Maria Eko-luoma. Osallistumismaksu 10 e ja ilmoittautumiset Mairelle s-postiin maire.ekoluoma@py-hajoki.fi.

* nukketeatteri Mukamas 13.7. kirjastolla klo 12.00. Esi-tys ilmainen ja suunnattu yli 3-vuotiaille.

* Paintball-turnaus Mattolai-turin kentällä 18.7. Ilmoittautu-miset 10.7. mennessä s-postilla maire.ekoluoma@pyhajoki.f i. Osallistumismaksu 25 e/hlö. Suunnattu yli 13-vuotiaille ja osallistuminen joukkueittain (4hlö/joukkue).

* koko perheen omatoimi-retki nallikariin 28.7.Kyyti-maksu 10 e ja alle 12-vuotiaille huoltaja mukaan. Nallikarin aktivitettejä voi tutkia osoit-teesta www.nallikari.fi. Lähtö Shelliltä klo 10.00. Ilmoittau-tumiset 34.7. mennessä Mairel-le s-postiin maire.ekoluoma@pyhajoki.fi

* Retki Power Parkiin 6.8. Kyyti + päiväranneke alle 130cm 30 e ja yli 130cm 40 e. Kyyti + sisäänpääsy huvi-puistoon 15 e. Lähtö Shellil-tä klo 9.30. Ilmoittautumiset 31.7. mennessä Mairelle teks-tarilla (p. 044-7390235). Järj. Pyhäjoen ja Vihannin va-paa-aikatoimet

* Rantaleiri 10.-14.8. Ve-teraaninmajalla klo 10-15-00 alakoulu-ikäisille. Hinta 25 e (sis. kyydin ja materiaalit). Il-moittautumiset 31.7. mennessä 4H-toimistoon (klo 10-16) p. 4390220.

Kesän 2009 Wirtakisat alkavat 4.6 klo 18.00 urheilukentällä.Ilmottautumisia aletaan ottamaan vastaanklo 17.30 alkaen.Kesäkuun kilpailupäivät: 4.6, 11.6, 25.6muista kisapäivistä tiedotetaan myöhemmin.Lisätietoja netistä www.pyhajoenwirta.net

pyhäjoen Wirta tiedottaa

4H tiedottaaPerenoitten vaihtopäivä maanantaina 1.6 4H-toimistolla klo 10 - 16.Voi tuoda omia taimia ja vaihtaa tai mahdollisuus ostaa.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 3 0 . 5 . 2 0 0 9sivu 8

HINNAT VOIMASSA

1.4.-1.5.2009

ELLEI TOISIN MAINITA

EVÄSKONTTI

Vanhatie 44, 86100 Pyhäjoki

Puh. 433 186teemu.martikainen@k-market.com

Palvelemme:

ma–pe 7–21, la 8–18, su 12–21

3 49pss(0, 00 kg)

VALMISTAJA

TUOTENIMILorem ipsum

Ilman Plussa-korttia 0,00 pss (0,00 kg)

VALMISTAJA

TUOTENIMISuomi, 1 kg3 49pss(0,00 kg)

VALMISTAJA

TUOTENIMISuomi, 1 kg3 49pss(0,00 kg)

ETUSI9 999 99

1 / TALOUS!

TÄMÄ ON TOSI HALPA!

ETUSI0 000 00

VALMISTAJA

TUOTENIMISuomi, 1 kg

3 49pss

3 49

pss(

VALMISTAJA

TUOTENIMILorem ipsum

8 säkkiä

TÄMÄ ON TOSI HALPA!

0 99pkt2 pkt / talous

0 99pss2/talous

FAZER

RUISPUIKULA9kpl/pss

EVÄSKONTTI

Vanhatie 44, 86100 Pyhäjoki

(08) 433 186, toni.perala@k-market.com

NOVITA

7-VELJESTÄLANGAT

PIRKKA

BROILERIN

FILEEPIHVIT500-520 g3 99pkt

Ilman Plussa-korttia 22,95 / 24-pack

Plussa-kortilla 19,95 / 24-packsis. pantit 3,60

5 29

ETUSI0 700 70

VIENNETTA

JÄÄTELÖKAKUT650ml0 99

3 002 pkt

Ilman Plussa-korttia hinta yksittäin 2,25 pkt

HK

SININEN LENKKI500-580g

kpl

SAARIOINENPIZZAT200g0 99Ilman Plussa-korttia 1,39/kpl

2pkt

4 kpl

2 pkt

ETUSI0 260 26

ETUSI? ??? ??

ETUSI4 204 20

2 pkt

ETUSI1 461 46

KINDER SURPRISE

YLLÄTYSMUNAT20 g3 00

5 kpl

PIRKKA

KIRSIKKATOMAATTI250g0 99 rsIlman Plussa-korttia 1,49 rs

ETUSI0 870 87

VALIO POLAR JUUSTOT5 85pkt

3 prk

Ilman Plussa-korttia 7,39

VOIMASSA TI-LA 17.-21.3.

VOIMASSA TO-LA 2-4.4.

Ilman Plussa-korttia 1,99

VOIMASSA 23.-28.3.

VOIMASSA 23.3.-12.4.

VOIMASSA 2-9.4.

TULPPAANIKIMPPU7 kpl

VAIN TI 31.3.

VAIN. MA 30.3.

PIRKKASOKERI1 kg

1 502 pkt

JUHLA MOKKAKAHVI500 g sj/pj

PIRKKA NAUDAN

PAISTIJAUHELIHA400 g5 002 rs1 erä / talous

5 kpl 3 00

TARJOUS VOIMASSA VAIN HUOMENNA!

hinta yksittäin

3 kpl

2 kpl/talous

700g 15% ja 600g 5%

Ilman Plussa-korttia 2,39/pkt

ERÄ1 erä/talous

hinta yksittäin 0,99 pkt

VOIMASSA2-9. 4.

Ilman Plussa-korttia 1,39/kpl

KOKONAINEN

SAVUSTETTUKIRJOLOHISuomi

8 95kg

4 502 pkt

hinta yksittäin 3,12 pkt

ERÄ1 erä/talous

HINNAT VOIMASSA1.6-1.7.2009

ELLEI TOISIN MAINITA

EVÄSKONTTIVanhatie 44, 86100 PyhäjokiPuh. 433 186teemu.martikainen@k-market.com

Palvelemme:ma–pe 7–21, la 8–18, su 12–21

349pss(0, 00 kg)

VALMISTAJA TUOTENIMI

Lorem ipsum

Ilman Plussa-korttia 0,00 pss (0,00 kg)

VALMISTAJA TUOTENIMI

Suomi, 1 kg

349pss(0,00 kg)

VALMISTAJA TUOTENIMI

Suomi, 1 kg

349pss(0,00 kg)

ETUSI

999999

1 / TALOUS!

TÄMÄ ON

TOSI HALPA!

ETUSI

000000

VALMISTAJA TUOTENIMI

Suomi, 1 kg

349pss

349

pss

(

VALMISTAJA TUOTENIMI

Lorem ipsum

8 säkkiä

TÄMÄ ON

TOSI HALPA!

099pkt

2 pkt / talous

099pss2/talous

FAZER RUISPUIKULA

9kpl/pss

EVÄSKONTTIVanhatie 44, 86100 Pyhäjoki(08) 433 186, toni.perala@k-market.com

PIRKKA BROILERIN

FILEEPIHVIT500-520 g

399pkt

Ilman Plussa-korttia 22,95 / 24-pack

Plussa-kortilla 19,95 / 24-pack

sis. pantit 3,60

ETUSI

070070

300

2 pkt

CARLSBERG III -OLUT

0,33l 24-pack

4 kpl

2 pkt

ETUSI

026026

ETUSI

??????

2 pkt

ETUSI

087087

3 prk

TULPPAANIKIMPPU

7 kpl

19

hinta

yksittäin

3 kpl

ETUSI

178178

ETUSI

040040

ETUSI

154154

ERÄ

Ilman Plussa-korttia 24,24 eur

ERÄ 2/talous

95VOIMASSA

4.5.-4.7.

(sis pnt 3,60 eur)

24-packETUSI

429429

ÁLA MEIRA KESÄMAUSTEPUSSIT

300g

3005 pss

hinta yksittäin 0,79 eur

Kaupanpäälle meira

salaattikastike pullo

Kaupan päälle

Meira kevyt chili

salaattikastikepullo!

VOIMASSA

31.7. asti

ÁLA MEIRA SALAATTIKASTIKKEET

300g

179VOIMASSA

31.7. asti plo

HARTWALLJAFFAT

1,5L

195plo

Ilman Plussa-korttia 2,55 eur/plo

(sis. pnt 0,40 eur)ETUSI

060060

JUSSILAN KANANMUNAT

10kpl

149kenno

VOIMASSA

1.-7.6.

ERÄ

GOLD MONIVITAMIINI

JUOMA2L

199VOIMASSA

1.-7.6.

ERÄ

ERITTÄIN HIENO SUOMALAINEN SHAMPOO

JA HOITOAINE300ml

3502 kpl

Ilman Plussa-korttia 1,95 eur/kpl

ETUSI

040040

KARL FAZER SUKLAAPATUKAT

42-45 g

2004 kpl

Yksittäin ilman Plussa-korttia 0,59 eur/kpl

ETUSI

036036

CREME BONJOUR TUOREJUUSTOT

200g

219rs

Ilman Plussa-korttia 2,49 eur/rs

ETUSI

030030

REMMISANDAALIT

695pr

VOIMASSA

31.7 asti

ERÄ

VALIO RUOKAKERMA 15% JA 5% UHT HYLA

ei laktoositon

1702 tlk

Yksittäin tai ilman Plussa-korttia 0.98 eur

15905 säkkiä

Hinta yksittäin 3,75 eur

KEKKILÄ PUUTARHAMULTA

45 l

VOIMASSA

2.5.-30.6.

ED ENERGIAJUOMAT 0,5L

199plo

(sis pnt 0,20 eur)

VOIMASSA

1.6-31.8

UPCIDER SIIDERI 4,7% 0,5L

199plo

(sis pnt 0,20 eur)

VOIMASSA

1.6-31.8

tlk

EVÄSKONTINKESÄKAMPANJA

EVÄSKONTINKESÄKAMPANJA

sis. pantin 0,40 eur