laukaan kunta savio – vuontee – alueen ... · savio oli 1950-luvulla laukaan kunnan 17...

Copyright Pöyry Environment Oy 2009

Oksalankylän Kangas 2009, Anu Taskinen.

Laukaan kuntaSavio – Vuontee – alueenrakennuskulttuurikartoitus

Pöyry Environment Oy

18.12.2009

Sivu 1 (20)Anu Taskinensuunnittelijarakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt

Laukaan kunta Savio – Vuontee – alueen rakennuskulttuurikartoitus2


SISÄLTÖ

1 JOHDANTO .................................................................................................................. 3

2 HISTORIAA................................................................................................................... 4

3 TUTKIMUSALUEEN YLEISKUVAUS........................................................................... 5

3.1 Savio ...............................................................................................................................................................5

3.2 Puttola, Kivelänmäki ja Hyyppäänvuori .......................................................................................................6

3.3 Salmelankylä ..................................................................................................................................................7

3.4 Oksalankylä....................................................................................................................................................7

3.5 Vuontee...........................................................................................................................................................8

4 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ........................................................................................ 9

4.1 Alueen rakennuskanta ...................................................................................................................................9

4.2 Rakennuskulttuurin huomiointi kaavoituksessa ...........................................................................................9

5 RAKENNUSINVENTOINNIT ....................................................................................... 10

5.1 Rakennuskannan ikärakenne ......................................................................................................................10

5.2 Inventoitujen kohteiden arvottaminen ........................................................................................................11

5.3 Savio .............................................................................................................................................................11

5.4 Puttola, Lummelahti ja Hyyppäänvuori ......................................................................................................13

5.5 Kivelänmäki .................................................................................................................................................15

5.6 Salmelankylä ................................................................................................................................................16

5.7 Vuontee ja Oksalankylä ...............................................................................................................................17


1 JOHDANTOLaukaan kunta teetti marras- joulukuussa 2009 Savion – Vuonteen kyläalueiden rakennuskult-tuuri- ja kulttuuriympäristöselvityksen. Selvitystä käytetään maankäytön suunnittelun tukena jatulevien kaavatarkastelujen pohjatietona. Selvityksen teki FM, kulttuuriympäristösuunnittelijaAnu Taskinen Pöyry Environment Oy:stä.Tutkimusalueeseen kuuluvat Savion, Vuonteen, Oksalankylän, Salmelankylän ja Puttolan kylät,Pyhtäänjärvi – Mataroinen – järvien välinen kannas sekä Lummelahden, Hyyppäänvuoren jaKivelänmäen pienemmät asutuskeskittymät. Asutuskeskittymien ulkopuolinen rakentaminenkoostuu muutamista omakotitaloista ja maatiloista, lisäksi vesistöjen rannoilla on runsaasti pie-niä vapaa-ajan asuntoja. Tutkimusalue on aiemmin inventoitu v. 1982-85 (Osmo Kaitalehto),jolloin on keskitytty vain 1700 -1800-luvuilta periytyvään rakennuskantaan eli vanhimpiin säi-lyneisiin rakennuksiin. Alueelta on tuolloin inventoitu 23 rakennuskohdetta, enimmäkseen van-hoja talousrakennuksia. Inventoinnissa ei ollut paria poikkeusta lukuun ottamatta lainkaan tar-kasteltu vuotta 1900 uudempaa rakentamista.

Tässä selvityksessä tarkistettiin ja päivitettiin aiempaa inventointitietoa sekä laajennettiin tar-kastelu ulottumaan ennen vuotta 1960 valmistuneisiin rakennuksiin. Tavoitteena oli luoda kat-tava yleiskuva alueen rakennuskannasta ja sen arvoista. Tutkimusalueelta ja sen lähistöltä inven-toitiin yhteensä 51 kohdetta, joista 40 on sisällytetty tähän raporttiin paikallisesti tai maakunnal-lisesti arvokkaina. Suojelua tai muita kaavallisia säilyttämistoimia ehdotetaan 27 kohteelle.

Kuva: Kulttuuriympäristökartoituksen aluerajaus.



2 HISTORIAATutkimusalue koostuu vanhasta Iso-Oksalan kylästä, jonka nimi periytyy kantatila Iso-Oksalasta1500-luvulta. Sittemmin kylä nimettiin Savioksi. Oksala – Salmelankylä – Vuontee – alue onosa Saviota, Puttola puolestaan on oma kyläalueensa.1

Tärkeimpänä liikenneväylänä Suomessa, myös Laukaassa,säilyivät pitkään vesireitit, jotka sanelivat asutuksen sijoit-tumista. Leppäveden rannan Vuontee on ollut 1500-luvulta saakka asuin- ja hallintokäytössä. Myös Savionvanhin tila Iso-Oksala sijaitsi Leppäveden rannassa Van-hanpaikan alueella.Kuva: Alueen ensimmäiset, vuoteen 1539 mennessä perustetuttalot. Pärnasaloon tuli sittemmin sotilasvirkatalo, jonkapäärakennus vuodelta 1806 on säilynyt. Naarantaipaleen tilastatuli Vanhala, josta halottiin Naaranputtola. Iso-Oksalastamuodostuivat mm. Vilppula, Mäkelä, Mattila, Jussila (Savio) jaNaaranlahti. Juntula ja Puttola ovat hävinneet. Kartta kirjastaKohisevien koskien Laukaa, Maija Höylän piirros P.Kiellmanin jaE. Tulindbergin 1750-52 kartan mukaan.

Laukaasta kuljettiin Mikkeliin 1700 – 1800 -luvuilla Per-nasaaren ja Savion kylän läpi, suunnilleen nykyistä Sa-viontietä pitkin. Vuonteensalmen ylitti lauttasilta. Oksa-lankylästä kuljettiin talvisin Kivelänmäelle Pyhtäänjärvenpoikki Markkulaan vievää talvitietä. Saviontie kunnostet-tiin ja levennettiin 1830 – 1846. Tie on edelleen tärkeinyhteys Lievestuoreelta Laukaan kirkonkylälle, ja tietä pe-rusparannettiin viimeksi 1985. Vuonteensalmen ylittäväsilta on tiettävästi 1930-luvulta ja nykyisin sekä leveydel-tään että korkeudeltaan liikenteelle riittämätön. Siltaa uu-sittaessa tulisi tutkia mahdollisuus säästää vanha siltaesimerkiksi kevyenliikenteen väylänä. Kartta: Kirjasta Ko-hisevien koskien Laukaa. Saviontie 1700-1800-lukujen taitteestamerkitty katkoviivalla.

Savion asutus lähes kaksinkertaistui 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun puoliväliin tultaessa,vajaasta seitsemästäsadasta reiluun tuhanteenkahteensataan. Toinen väestönlisäysaalto Laukaankunnassa koettiin välirauhan aikaan, kun kuntaan asutettiin lähes 3000 evakkoa: 1950-luvullasiirtoväen määrä oli n. 17 % kunnan väkiluvusta. Savio oli 1950-luvulla Laukaan kunnan 17 ky-lästä viidenneksi suurin. Saviolla toimi pitäjän toiseksi vanhin kansakoulu 1878 – 82 Mikkolantalossa ja vuodesta 1900 Harjun talossa, kunnes oma koulurakennus saatiin 1925. Koululaitok-sen kehityksen myötä perustetut piirikirjastot toimivat Saviolla ja Vuonteella 1930-luvulta vuo-teen 1972. Saviolle perustettiin postipysäkki 1910, posti on siirretty Vuonteen kylälle asiamies-postiksi 1991. Nykyisin Saviolla ei juuri ole palveluja. Kuitenkin Saviolle rakennetaan jatkuvas-ti uusia asuintaloja, sillä alue kuuluu sekä Laukaan että Jyväskylän työssäkäyntialueeseen jamaaseutumaisessa ympäristössä asuminen kiinnostaa.

1 Kiinnostavan lähdeaineiston alueen kulttuuri- ja rakennushistoriaan muodostavat Savion, Puttolan, Oksalankylän,Salmelankylän ja Vuonteen alueilta tulleiden Keski-Suomen opiston oppilaiden kouluainevihkot aikaväliltä 1922 –1946. Säilytyspaikka on Keski-Suomen museon arkisto.



3 TUTKIMUSALUEEN YLEISKUVAUS

3.1 SavioMerkityksellisiä luonnonpaikkoja Saviolla ovat olleet Onkiniemen hiekkaranta Mattilan tilanrannassa, sekä Onkiniemestä hieman pohjoiseen oleva Majakaarteen ranta. Onkiniemen luon-nonranta on ollut vuosikymmenien ajan suosittu uimapaikka ja nuorten tapaamispaikka, ja Ma-jakaarteessa on tiettävästi ollut alueen ensimmäinen kalasauna eli Savion asutuksen ”jalansija”,ennen varsinaisen pysyvän asuttamisen alkua. Majakaarre oli myös kirkkoveneranta.

Kuvat: Saviolle etelästä saavuttaessa avautuu peltojen yli vesistönäkymiä. Vasemmalla Leppäveden rantaa,oikealla Mattilan rakennukset Saviontieltä nähtynä.

Savion sijoittuu Leppäveden ja Pyhtäänjärven väliselle kannakselle. Alueen koillispuolella onharjualue. Viljavat ja rantaan saakka laskevat pellot ovat alueen tunnusmerkki. Peltonäkymääelävöittävät pienet puu - ja metsäsaarekkeet. Savion kylän läpi kulkee vanha kylätie, jonka var-teen asutus, mukaan lukien vanhimmat tilapihapiirit sijoittuvat. Tietä reunustavat vanhat puut,joiden lomasta aukeaa näkymiä molemmin puolin järvelle ja peltomaisemaan. Kylälle etelästäsaavuttaessa raitinvarressa on uudehkojen (1950 - 1980 – l) omakotitalojen lomassa satunnaisiatyhjilleen jääneitä 1910-30-luvun mökkejä muistumina vanhasta asutuksesta. Onkiniementien jaPuttolantien välillä rakennuskanta koostuu pääasiassa entisistä 1940-luvun pientiloista pihara-kennuksineen, useimpien talojen pihaan kuuluu jokin talousrakennus 1900-luvun alusta.

Kuvat: Pihapiirejä Saviontien varrella.



3.2 Puttola, Kivelänmäki ja Hyyppäänvuori

Kuvat: Vasemmalla Naaranlahden pihaa. Oikealla Myllylän tila Iso-Kotavuori taustanaan, näkymäLummelahdentieltä länteen.

Puttolan asutus sijoittuu nauhamaisesti Puttolantien varteen. Puttolantiellä on enimmäkseen1940-50-lukuista rintamamiestalotyyppistä rakentamista. Joukossa on joitain mökkejä vuosisa-dan alkupuolelta, mutta myös aivan uusia, osin vielä kesken olevia puurakenteisia omakotitalo-ja. Puttolan kansakoulu Marjokorpi (1946) jäi käytöstä jo 1964, rakennus on nykyisin yksityis-käytössä. Savion alakoulu (rak.v. 1965) sijaitsee Puttolantien varressa. Pohjoiseen Tahkovuo-rentielle suunnattaessa ohitetaan alueen vanhin tila, kantatila Naaranlahti. Se on ajallisesti poik-keuksellisen eheänä ja alkuperäisenä säilynyt pihapiiri, jonka rakennuskanta on 1800-luvulta.Lummelahdentien ja järvenrannan välillä, peltoaukean reunalla metsänrajalla on näköetäisyy-dellä toisistaan eri-ikäisten tilakeskusten muodostama nauha: Västinki, Riihipelto, Majala jaLummelahti. Lummelahti on vanha tila, jonka pohjalaisvaikutteinen hirsinen päärakennus puret-tiin vuoden 1950 kieppeillä uuden rapatun omakotitalon valmistuttua. Säilynyttä vanhaa raken-nuskantaa ovat yksittäisaitat 1800-luvun lopulta. Ehein vanha pihapiiri löytyy Lampilasta, jonkahirsi- ja puurakennukset ovat 1920-luvulta.

Hyyppäänvuoren seudun muutamat maatilat ja pientalot ovat 1940-50-luvuilta. Savion ja Putto-lan väki pakeni muistitiedon mukaan Hyyppäänvuoren rinteille Suomen sodassa 1808-09, kunseudulla liikkui venäläistä sotaväkeä.Kivelänmäen muutaman talon asutuskeskittymä on rakentunut Puttolantien – Tahkovuorentienja Haukkaniementien risteyksen tuntumaan. Risteysalueen ttaloista suurin osa on 1940-50-luvuilta. Vanhimman pihapiirin, Naaranputtolan, rakennukset ovat 1800-luvulta. Simon, Korvenja Vanhalan rakennuksista osa on 1910-20-luvuilta. Haukkaniementien päähän sijoittuu yksit-täinen vanha tila 1800-luvun puolelta, Havukkaniemi (ent. Haukkataipale).



Kuvat: Sisääntuloja Kivelänmäen vanhimmille tiloille. Vasemmalla Naaranputtola eli Tulla. OikeallaVanhalan pihatie.

3.3 Salmelankylä

Kuvat: Salmelankylällä vuorottelevat valoisa mäntykangas ja laajat peltoaukeat. VasemmallaSalmelankylän Peltola, oikealla seudulle tyypillistä metsää.

Vuonteen ja Salmelankylän välinen maasto on pääosin mäntyvaltaista kangasmetsää, paikoitel-len on uudehkoa omakotiasutusta ja entisiä maatiloja. Salmelankylä on kymmenkunnan maati-lan keskittymä, jonka rakennuskanta on suurimmaksi osaksi aikakaudelta 1900 – 1950. Vanhinsäilynyt tila on 1920-luvun Peltola. Haukkalan vanhempi mökki on 1800-luvun lopulta ja Talli-lan huonokuntoinen vanha päärakennus vuodelta 1929. Muutoin rakennukset ovat pääosin1950-luvulta, ainakin nykyulkoasultaan. Salmelankylän tilat sijaitsevat peltoaukealla tiiviinäryppäinä, kaukaisimmatkin näköetäisyydellä toisistaan. Peltomaaston avoimuus ja tilakeskustentiiviys on kylälle tyypillinen kulttuuriympäristön piirre, jota tulisi kaavoituksella tukea.

3.4 Oksalankylä

Oksalankylä edustaa Vähä-Oksalan tilan jaon myötä 1800-luvun mittaan syntynyttä vaurasta jahyvin säilyttänyttä maatilakeskittymää. Kylä sijaitsee Pyhtäänjärven länsirannalla. Neljä vanhin-ta tilaa Kangas, Keskinen, Moisio ja Perintölä ovat ryhmittyneet tiiviiksi muodostelmaksi, jotapeltoaukeat reunustavat. Oksalankylä on perustettu 1600-luvulla, mutta myös varhaisempia, esi-historiallisia, asutuksen jälkiä on löydettävissä. Muu rakennuskanta Oksalankylässä on pääosinpientilarakentamista 1940 -50-luvuilta, joukossa on pari upouutta omakotitaloa.



3.5 Vuontee

Kuvat: Vuonteen maisemia leimaa vesi. Vasemmalla näkymä Torronselälle, oikealla Antinlampi.

Vuonteensalmi on ollut tärkeä tukinuittoväylä. Karisaaren puolella salmen rannalla säilynyt tu-kinuiton työnjohtajien asuintalo on nykyisin yksityisasuntokäytössä. Leppäveden ja Torronselänvedet, sekä pienemmät lammet hallitsevat maisemia. Torronselän rantavyöhyke on avointa pel-toa, jota 1950-luvun tilakeskukset täplittävät. Vuonteen Pernasaari (ent. Pärnäsaari) on maise-mallisesti ja historiallisesti merkittävä alue, sillä se on ollut ihanteellisen maantieteellisen sijain-tinsa ja hyvien vesiliikenneyhteyksien vuoksi asuin- ja hallintokäytössä 1500-luvulta saakka.

Nimismiesten tilana Pernasaari oli lähes koko 1600-luvun ajan, ja puustelliksi eli sotilasvirkata-loksi Pernasaari muodostettiin 1707. Tässä käytössä tila oli aina vuoteen 1819 asti, jolloin Per-nasaaren tilasta tuli vuokratalo kapteeni ja ritari Wolmar Johan Schildtille.2 Eva-Fredriikka –lesken omistuskauden jälkeen tila siirtyi apteekkari Magnus Enckellille ja tämän perikunnalle.Valtio osti Pernasaaren tilan koulukotikäyttöön 1929. Tilan säilynyt vanha päärakennus onpuustelli vuodelta 1806, keskeissalityyppinen I-kerroksinen, todennäköisesti alkujaan punamul-lattu hirsirakennus. Päärakennusta korotettiin ja ulkolaudoitus ja väritys uusittiin ajan tyylinmukaisesti vaaleaksi 1929, kun rakennuksesta tehtiin koulukodin johtajan asunto.

Kuva: Puustellin päärakennus (1806/1929). Kuva kirjasta Lau-kaalaista kulttuurimaisemaa ja rakennusperinnettä/Olli Kaitaleh-to 1983.

Koulukoti lakkautettiin 1994, jonka jälkeen alueelle sijoi-tettiin Laukaan vankila. Historialliset puustellin ajan sekäkoulukotikauden aikaiset rakennukset ovat vankilan käy-tössä. Alueella on yhteensä 31 rakennusta aikaväliltä 1806– 1989. Koulukodin suljettuna osastona toiminut Leppä-niemi – rakennus (arkkitehti A. V. Stenfors 1930/34) on

museoviraston mukaan erityinen kohde koulukotilaitoksen kehityksen edustajana. Alue on ko-konaisuudessaan merkittävä niin historiallisessa kuin rakennushistoriallisessakin mielessä, jaalueen yhtenäisyys sekä ajallisesti kerrostuneen rakennuskannan säilyminen tulee turvata kaa-voituksella.

2 Pernasaaren merkkihenkilö on Wolmar ja Eva-Fredriikka Schildtin poika Wolmar Schildt – Kilpinen (1810 – 1893),joka toimi Saarijärven ja Jyväskylän piirien lääkärinä ja vaikutti kulttuuri- ja sivistystehtävissä. Hän oli tuottelias suo-men kielen kehittäjä ja aseman parantaja, ja mm. keksi runsaasti uudissanojaHänen myötävaikutuksellaan syntyivätmaan ensimmäinen suomenkielinen yliopisto eli Jyväskylän seminaari, sekä Keski-Suomen lääni. Schildtin lapsuuden-kodin eli puustellin sali sisustettiin säätyläiskotimuseoksi 1972-73 Keski-Suomen museon toimesta.



4 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

4.1 Alueen rakennuskantaTutkimusalueen rakennuskanta koostuu pientaloista ja maatiloista, lisäksi vesistöjen rannoillaon runsaasti vapaa-ajan asutusta. Palveluja alueella ovat Savion alakoulu, Vuonteen alakoulu,Savion tanssilava sekä Jyväskylän kaupungin omistama Mattilan leirikeskus, johon kuuluvat en-tisen Mattilan tilan rakennusten lisäksi Savion entinen kansakoulu ja entinen seurantalo. Vuon-teen Pernasaaressa entisen sotilasvirkatalon ja sittemmin koulukodin mailla ja tiloissa toimiiLaukaan avovankila. Teollista maataloustuotantoa edustaa Vuonteella Laukaan koetaimiasema.

Savion, Puttolan, Vuonteen, Oksalankylän ja Salmelankylän alueiden rakennukset on kattavastiluetteloitu Botnia-Foto Oy:n teoksessa Kotiseutumme Hankasalmi – Laukaa 2002 – 2003. Kir-jaan on koottu perustietoineen eli rakennusvuosineen, omistajatietoineen ja valokuvineen n. 90kaikenikäistä rakennusta alueelta, eli tutkimusalueen lähes koko rakennuskanta.

4.2 Rakennuskulttuurin huomiointi kaavoituksessaTutkimusalueelta ei ole luetteloitu kohteita Museoviraston ylläpitämään valtakunnallisesti ar-vokkaiden kulttuuriympäristöjen listaan (RKY1993).

Keski-Suomen maakuntakaavaan tutkimusalueelta on merkitty 5 maakunnallisesti merkittävääkulttuuriympäristökohdetta, joista kaksi on kyläalueita (Oksalankylä ja Savio).

Tutkimusalueen maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, Keski-Suomen maakuntakaava 2009Nro yleiskaavassa Kohteen nimi302 Naaranlahti303 Naaran Puttola eli Tulla304 Oksalankylä (Kangas, Keskinen, Perintölä ja Moisio)307 Pernasaaren vankila-alue309 Savio

Kuva: Maakuntakaavaan merkittyjen kulttuuriympäristöjen sijainti tutkimusalueella.



5 RAKENNUSINVENTOINNIT

5.1 Rakennuskannan ikärakenneSelkeimmät ikärakenteeltaan yhtenäiset alueet ovat Oksalankylän ydin (1800-l), Savion Matti-lan seutu (1800-lukuisia tiloja; koulu, seurantalo ja pientila 1920-luvulta), sekä Puttolantien var-si Lummelahdentielle ja Hyyppäätielle asti (pääosin 1940-50-l rakennuskantaa, joukossa myösmuutamia 1900-luvun alun mökkejä ja aivan uusia rakennuksia). Vuonteen ja Salmelankylänvälinen Torronkorven alue on 1940-50-lukuista, samoin pitkälti Salmelankylä. Muutoin raken-nuskanta on iältään hajanaista ja vaihtelee alkuperäiseltä rakennusajaltaan aikavälillä 1910 –2000-l. Oheiseen karttaan on merkitty iältään vanhimmat, sekä ajallisesti ja ulkoasultaan yhte-näisimmät alueet pääasiallisen rakennuskantansa mukaan.



5.2 Inventoitujen kohteiden arvottaminenTutkimusalueelta ja sen lähituntumasta inventoitiin yhteensä 51 kohdetta. Näistä 21 on aiemmininventoituja ja 30 uusia kohteita. Selvitysraporttiin valikoitui 40 kohdetta niiden paikallisenmerkityksen vuoksi, loput 11 kohdetta on luetteloitu rakennusinventointitietokanta KIOSKI:iin.Kaikilla raportoiduilla kohteilla on historiallista, rakennushistoriallista ja / tai maisemallista ar-voa, mutta kaikkia kohteita ei ole tarpeen huomioida kaavoituksessa erityisin suojelutoimin.Kohteet ovat kyläalueita, naapuritilojen muodostamia kokonaisuuksia, pihapiirejä ja paikoin yk-sittäisiä rakennuksia. Vuosien 1982 – 85 inventoinneissa luetteloiduista kolme kohdetta olimuuttunut eli vanhaa rakennuskantaa oli hävinnyt siinä määrin, että ne jätettiin tämän selvityk-sen ulkopuolelle (Huttula, Nokki ja Taivallahti).

Tässä raportissa on annettu ehdotukset 27:sta suojelua tai alueen säilyttämistä edellyttävästäkohteesta (sivut 12 – 20): kohteen nimen perään on merkitty symboli SR, jos suojelutoimenpi-teet kaavoituksessa ovat paikallaan. SR – merkintä koskee päärakennusta, jos toisin ei ole mai-nittu. Alueen yhtenäisyyttä säilyttävä merkintä /s on osoitettu silloin, jos pihapiiri tai alue muo-dostaa kaikkine rakennuksineen säilyttämisen arvoisen kokonaisuuden ja jonka muutoksiin tailisärakentamisen ohjaamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

5.3 SavioSavion inventoidut rakennukset

Kuva: Savion inventoitujen kohteiden sijainnit.



1. Harju SR, /s

Harjun (4:528) tila on perustettu1811, lohkomalla kantatila Iso-Oksalasta halotusta Mattilasta.Harjun pihapiiriin kuuluvat perus-korjattu päärakennus (1846), sekätalousrakennukset eli aitat, talli jatienvarren yksittäisaitat (1820 –1900). Kolmen yksittäisaitan rivion tien vastakkaisella puolella.

2. Jussila SR, /s

Jo 1500-luvulla perustettu kantatilaIso-Oksala jaettiin Mattilan, Jussi-lan ja Naaranlahden tiloiksi n. 1760.Jussilan (4:475) kaksikuistinen pää-rakennus on alkujaan vuodelta1878, pihapiirissä riviaitta 1910 jasärkykivinavetta (asuinkäyttöön re-montoitu) v. 1914, sekä pellolla ot-sa-aitta 1700-luvun lopulta.

3. Savion entinen kansakoulu SR

Savion koulupiiri perustettiin1900, jolloin koulua alettiin pitääHarjun talossa vuoteen 1924 saak-ka. Oma koulutalo (4:18) valmistui1925 rouva Enckellin lahjoittamal-le tontille. Lautavuoratussa hirsira-kennuksessa on 1920-luvun klas-sismille sekä myöhäiskansallisro-mantiikalle tyypillisiä tyylipiirteitä.

4. Mattila SR, /s

Mattila (4:575) on kantatila Iso-Oksalasta halottu 1760-luvulla. Mattilasta on halottu useita tiloja, mm. viereinenHarju 1811. Mattilan rakennuskanta on pääosin aikaväliltä 1897 – 1915. Tila on poikkeuksellisen eheänä säily-nyt, merkittävä kulttuurimaisema-alue Saviontien ja Leppäveden välillä, peltoaukean laidalla. Mattila on Jyväs-kylän kaupungin leirikeskuksena, johon kuuluvat nykyisin myös ent. Savion kansakoulu sekä ent. Savion seu-rantalo, molemmat noin 300 metrin päässä Mattilasta. Mattilan säilyttäminen eheänä pihapiirinä on yksittäistenrakennusten suojelun ohella tärkeää.

5. Pohjola SR

Pohjola (4:430) on entinen torppa,jonka vanha puoli on vuodelta1882 ja uudempi n. v. 1900. Sa-viontien varren rakennus on säilyt-tänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin.Ei käytössä, silti kunnossapidetty.

6. Kangas /s

Kankaan (4:189) vanha asuinraken-nus on 1920-luvun alusta, pihapii-rissä 4 ulkorakennusta. Uusi asuin-rakennus 1983.

7. Juhola SR

Entinen Savion seurantalo (4:575)Juhola (1924) kuuluu nykyisinMattilan leirikeskukseen. Talon ra-kensi raittiusseura Sulku kyläläis-ten lahjoitusmateriaaleista.

8. Mäkelä /sMäkelä (4:383) on Savion vanhim-pia tiloja, se on lohkottu Iso-Oksalan tilasta yhdessä Vilppulankanssa 1700-luvulla. Tilanpaikkasiirrettiin rannasta Saviontien var-teen 1892. Pihana perinteinen kent-täpiha, vanhin rakennus komea

lohkokivinavetta (1915), päärakennus ja osa talousrakennuksista uusia.



9. Vilppula

Vilppula (4:443) on lohkottu Iso-Oksalan tilasta 1700-luvulla. Ny-kyrakennuskanta alkujaan 1918,useita peruskorjauksia, ulkoasu1980-luvulta. Näkyvällä paikallamäen päällä peltoaukean keskellä.

10. Kirsti

Kirstin (23:0) muu rakennuskantauutta (1960-80-l), vanha pääraken-nus (1800-1900-l) säästetty pihapi-rin reunalla. Tila on lohkottu Yrjö-lästä 1916. Maisemallisesti näkyväl-lä paikalla Puttolantien tuntumassa.

11. Ala-Rimpi

Ala-Rimpi (4:384) on Saviontienja Rimpilammen välillä säilynyt1900-l alkuvuosikymmenten hirsi-pintainen asuinmökki. Osa samanaikakauden pientä asutusryhmää.

12. Törmälä

Törmälän (4:160) rakensi suutariKautto, joka sai mökinpaikan sota-toveriltaan Väinö Lummelahdeltanimelliseen 1 markan kauppahin-taan. Saviontien ja Rimpilammenvälissä sijaitseva mökki vuodelta1940 on alkuperäisulkoasussaan.

13. Savion tanssilava

Tanssilava on perustettu 1949, lavaaon korjattu n. kerran vuosikymme-nessä, viimeisin laajennus 1996, jol-loin valmistuivat olutterassi ja gril-likatos. Maisemallisesti upealla ran-tapaikalla, aktiivikäytössä olevatanssilavakulttuurin ylläpitäjä.

14. Savion alakoulu

Savion entinen kansakoulu, samoinPuttolan vanha kansakoulu lakkau-tettiin 1964 ja Savion alakouluotettiin käyttöön 1965. Rakennuson aikakaudelleen tyypillinen ma-tala, tummanvihreä koulurakennus.Laajennus ja remontteja 1990-l.

5.4 Puttola, Lummelahti ja Hyyppäänvuori

Kuva: Puttolan, Lummelahden ja Hyyppäänvuoren seudun inventoidut kohteet.



15. Västinki

Västinki (4:414) on vuodelta 1929,peruskorjattu 1962 ja 2002. Raken-nus on osa Puttolanlahden ja Lum-melahdentien välistä maatilakantaa,kiinnostava osana kokonaisuutta jaseudun asutushistoriaa.

16. Lampila /s

Lampila (4:156) on eheä pientilapi-hapiiri vuodelta 1920. Neljän ra-kennuksen kokonaisuus sijaitseeupealla paikalla Kotalammen ran-nalla Lummelahdentien varressa.

17. Marjoranta eli Marjokorpi

Marjokorven (4:540) talo toimiPuttolan kansakouluna 1946 –1964. Nykyisin yksityiskäytössä.Aikakaudelleen tyypillinen vaaka-laudoitettu 1 ½-kerroksinen hirsira-kennus.

18. Lummelahti /s

Lummelahti (4:449) on vanha tila, nykyisin vanhinta rakennuskantaa ovatyksittäisaitat 1800-luvun alusta, sekä luhtiaitta (1940-l). Vanha pohjalais-tyyppinen asuintalo purettiin vuoden 1950 tienoilla uuden rapatun omako-titalon valmistuttua.

19. Vuorenpää

Vuorenpää (25:0) on Hyyppään-vuoren vanhinta säilynyttä raken-nuskantaa, vapaa-ajan käytössäoleva asuinmökki on vuodelta1925. Muut seudun rakennuksetovat ajalta 1940-50-l.

20. Naaranlahti SR, /s

Naaranlahti (4:484) on yksi kolmesta ensimmäisestä kantatila Iso-Oksalasta halotusta tilasta, se on perustettu1780-luvulla. Päärakennus on komea, kartanohenkinen hirsitalo frontonilla, koristeellisilla ikkunakarmeilla jakuistilla. Talossa on rakennusajankohdan 1899 nikkarityylin vaikutteita. Muut rakennukset (navetta, otsa-aitta,riviaitta, puuliiteri, kaksi riihtä, heinälatoja) aikaväliltä 1875 – 1895, vanhan riihen seinähirressä vuosiluku 1775.

21. Onnela, Paatelahti, Salakivi

21a. Onnela (12:463), 21b. Paatelahti (12:496) ja 21c. Salakivi (12:159) ovat Hyyppäänvuoren seudun 1940-50-lukujen rakennuskantaa ja kertovat Savion seudun asutuksen laajenemisesta Leppäveden rannalta kohti Lieves-tuoreenjärveä ja Puttolanlahtea. Hyyppäänvuori on muistitiedon mukaan ollut saviolaisten sota-ajan pakopaikkaSuomen sodan aikaan 1808-1809.



5.5 Kivelänmäki

Kuva: Kivelänmäen inventoidut kohteet.

22. Havukkaniemi, ent. Haukkataipale /s

Havukkaniemi (4:19) on lohkottu Naaranputtolasta1910. Tilan päärakennus on alkujaan vuodelta 1884,muu rakennuskanta väliltä 1920-40-l. Päärakennustaon remontoitu mm. 1920, 1954, 1992 ja 2000-luvulla,ulkokuori uusittu täysin, tyyli kuitenkin säilytetty.

23. Vanhala

Vanhalan (5:47) alkuperäinen nimi on Naarantaipale.Tila halottiin kahtia 1762, jolloin viereinen tila sai ni-men Naarantaipale (sittemmin Naaranputtola) ja vanhatila nimettiin Vanhalaksi. Nykyrakennuskanta melkonuorta, vanhin rakennus kesäasuttavaksi remontoitulohkokivinavetta (1933), asuinrakennus 1948. Pihastaviety vanha kokkitalli (1637) Laukaan museoon.

24. Naaranputtola l. Tulla SR, /s

Naaranputtola (4:31) on lohkottu Vanhalasta, alkuperäisestä Naarantaipaleesta 1762. Rakennukset (päärakennus,riviaitta, lohkokivi-puunavetta ja luhtiaitta) ovat noin vuodelta 1900. Päärakennuksen tupaosa 1800-luvun alusta,jatko-osa ja nykyilme noin vuodelta 1900. Talossa on kaksi eri-ikäistä kuistia ja kattolistan yläpuolinen frontoni.Naaranputtola on poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen asunsa pitänyt, iällisesti yhtenäinen pihapiiri, jonka koko-naisuutena säilyttäminen on tärkeää.



25. Simo /s

Simon (4:3) rakennukset ovat n. vuodelta 1928. Piha-piirissä on hirsinen pystyrimalaudoitettu asuinrakennuslohkokiviperustuksella ja tiilikatolla. Aitassa on 1920-luvun tyylivaikutteita (koristelistat). Neliömäisessä pi-hassa myös puunavetta ja toinen ulkorakennus. Piha-piiri on hyvin hoidettu yhtenäinen kokonaisuus.

26. Korpi

Korven (5:63) talosta on ristiriitaista tietoa: toisten läh-teiden mukaan talo on alkujaan Uudentalon torppa,toisten puolestaan Korpi olisi ollut kantatila, josta onlohkottu lähiseudun tiloja. Pikkumökki on vuodelta1922, nykyään vapaa-ajan asuntona.

5.6 Salmelankylä

Kuva: Salmelankylän inventoidut kohteet.

27. Mataroinen SR, /s

Mataroinen on kauniisti säilynyt,hoidettu maatilapihapiiri pääosin1920-luvulta. Neliönmuotoisen pi-han ympärillä L:n muotoinen na-vetta-lato, asuinrakennus (jonka ta-loussiipi 1970-80-l taitteesta) sekäluhtiaitta (1918). Tila sijaitsee upe-alla paikalla Mataroisen niemellä.

28. Haukkala /s

Haukkalan (2:20) vanha mökki on1800-luvun lopulta, uudempi asuinra-kennus on vuodelta 1944. Pihapiirissämyös puuliiteri, sauna ja entinen navet-ta. Maisemallisesti osa Salmelankyläntilarypästä, kaikki kylän tilat ovat nä-köetäisyydellä toisistaan peltoaukeallaja reunoilla.

29. Tallila

Tallila (2:96) on lohkottu kantati-la Tuomelasta, vanha asuinra-kennus on vuodelta 1929. Taloon osa Salmelankylän tilarypästä,lähimmät naapurit ovat Pietilä,Harjula, Peltola ja Salmela. Taloerittäin huonokuntoinen, ei säi-lymisedellytyksiä.



30. Peltola /s

Peltola (2:101) on vanhin sellaise-naan säilynyt pihapiiri Salmelanky-lässä. Rakennukset ovat n. vuodelta1920 ja lähes alkuperäisasussaan.Erottuvalla paikalla peltoaukeankeskellä, naapuritiloina Pietilä, Tal-lila ja Salmela.

31. Harjula

Harjula (2:105) kuuluu Salmelankylänmaatilakeskittymään ja on maisemalli-sesti olennainen osa näkymiä. Tilanrakennukset alkujaan vuodelta 1929,nykyasu 1950-luvulta.

32. Kukkokangas

Kukkokangas (21:5) on osa Sal-melankylän miljöötä. Se on pel-lon ja metsänrajan väliin sijoittu-va tila vuodelta 1948, peruskor-jaus 1960 muuttanut alkuperäistäilmettä hieman, mm. asuintalonikkunat uusittu.

5.7 Vuontee ja Oksalankylä

Kuva: Vuonteen ja Oksalankylän inventoidut kohteet.

33. Kangas SR, /s

Kangas (3:152) kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseenOksalan talokeskittymään. Tila syntyi Vähä-Oksalan hal-komisessa 1818. Päärakennuksen vanha savutupaosa on

34. Moisio /s

Moisio (3:147) on halottu kantatila Vähä-Oksalastayhdessä Kankaan, Keskisen ja Perintölän kanssa.



1700-luvun lopulta, kamarit 1800-luvulta ja poikkipäätynoin vuodelta 1900, kuten harmaakivinavetta, kivikellari,kokkitalli, riviaitta, paja ja riihikin. Eloaitta 1800-luvunalusta. Kankaantien molemmin puolin sijaitseva, vanhanrakennuskantansa kattavasti säilyttänyt vaurastyyppinentilapihapiiri.

Moision päärakennus on alkujaan 1840-luvulta, mut-ta rakennus on peruskorjattu 1980-luvulla, tosin van-haa tyyliä mukaillen. Eloaitta (1783) ja varastoaitta(n. 1900) hävinneet. Osa maakunnallisesti arvokastamaisemakokonaisuutta.

35. Perintölä /s

Perintölän (3:119) vanhan päärakennuksen tilalla on ma-tala punatiilinen omakotitalo 1980-luvulta. Pihan laidallaOksalantietä reunustamassa on aitta, jossa vuosiluku1884. Vastapäätä asuinrakennusta on sementtitiili-puunavetta 1950-luvulta. Perintölä, Keskinen, Kangas, jaMoisio on halottu Vähä-Oksalan tilasta 1800-luvun mit-taan. Osa maakunnallisesti arvokasta maisemakokonai-suutta. .

36. Vuonteen koulu SR

Oksalan kansakoulu, sittemmin Vuonteen alakoulu(2:31) on perustettu 1921. Rakennus on säilyttänytalkuperäisen ilmeensä hyvin: mm. rungon muoto javäritys, nurkkapilasterit, päätykolmiot, päätyjen lu-netti-ikkunat ja 9- ja 6-ruutuiset ikkunat kuuluvat al-kuperäiseen tyyliin.

37. Keskinen SR, /sKeskinen (3:61) kuuluu Ok-salankylän maatilakeskitty-mään, joka muodostui Vä-hä-Oksalan talosta halko-malla 1800-luvun mittaan.

Päärakennuksen vanhin osa, eteläpäädyn savutupa, on1700-luvun lopulta, kamaripääty vuodelta 1815. Sisään-käynnissä on rakennuksen korkuinen, Laukaassa harvi-nainen kuisti. Rakennus on peruskorjattu 1979 ja sitä onkunnostettu myös sittemmin, kuitenkin alkuperäistä kun-nioittaen. Pihapiirissä on runsaasti (8 kpl pihassa, Oksa-lantien vastapuolella 6 kpl) eri-ikäisiä maatilan talousra-kennuksia. Vanhimmat rakennukset ovat kokkitalli ja ai-tat, joissa vuosilukuja 1706, 1708 ja 1844. Eloaitta ontiettävästi 1770-luvulta ja entinen ruumisaitta n. v. 1800.

38. Rauhala /s

Rauhalan (3:90) aitassa toimi useaan otteeseen kaup-pa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Oksalantienvarren rakennukset ovat 1910-luvulta. Rauhalanvanha asuinrakennus on pitkänurkkainen hirsitalo,sisäänkäynti avokuistilta, ikkunat T-malliset ja mah-dollisesti alkuperäiset. Karmilaudat yksinkertaisenkoristeelliset, kuten kuistikin. Aittarakennus kauppa-toimintoineen liittyy Oksalankylän elinkeinohistori-aan.

39. Torronkorpi: 39a. Kallioniemi (13:2), 39b. Koivukallio (16:2), 39c. Koivuranta (15:2) ja 39d. Uutela(25:0)

Torronkorvessa, Torronselän rannan tuntumassa on näköetäisyydellä toisistaan 4 saman aikakauden maatilaa1940-50-luvuilta. Kaikkien tilojen pihapiirissä on eri-ikäistä maatilan rakennuskantaa ja päärakennuksia on pai-koin korjattu ja muuteltu runsaastikin. Tilat sijaitsevat nauhamaisesti Rantatien varressa, rakennusryppäiden län-sipuolella on rantametsää ja Torronselän ranta, länsipuolella avautuvat laajat peltoaukeat. Korjailtuinakin tilakes-kukset muodostavat tyypillisen 1900-luvun puolivälin ja jälkipuoliskon maalaismaiseman, ja ovat arvokkaita mai-semakokonaisuuden osina.



40. Pernasaari /s; Puustelli. koulukodin apulaisjohtajan virka-asunto ja Leppäniemen suljettu osasto SRPernasaaren alueella on yhteensä 31 eri-ikäistä rakennusta aikaväliltä 1806 – 1989. Kuvat: ylävasemmalla puus-telli (1806/1929), keskellä ylhäällä Leppäniemi (1930/34), yläoikealla koulukodin apulaisjohtajan virka-asunto(1934), alavasemmalla vankilan työntekijöiden asunto (1958), keskellä alhaalla opetus- ja juhlatila (1934), alaoi-kealla liikuntahalli (1960-l). Kuvat Botnia-Foto Oy 2002-2003.

Pernasaari on ollut asuin- ja hallintokäytössä 1500-luvulta, mm. nimismiesten asuintilana koko 1600-luvun. Vau-raan sotilasvirkatalon päärakennus rakennettiin vuonna 1806 ja sitä muutettiin 1920-luvulla klassistisen tyylinmukaiseksi. Pernasaaren koulukoti aloitti toimintansa vuonna 1931. Koulukotia varten alueelle rakennettiin klas-sismia edustavia koulu- ja asuinrakennuksia. Rakennukset suunnitteli lääninarkkitehti A.U. Stenfors, erityisestisuljettuna osastona ollut Leppäniemi-rakennus on aikakauden tyyliä hienosti edustava kohde. Pernasaaren aluee-seen kuuluu myös suuri tiilinen navettarakennus 1930-luvulta, erilaisia varastorakennuksia ja mylly.

Alueella on ollut jatkuvasti myös uudisrakentamista: 1960-luvulla valmistui kaksi rakennusta, joista toiseen tulivankien majoitustilat, ruokala ja hallinto-osasto ja toiseen urheilusali. Puuleikkauksin koristeltu, vaakalaudoitettuja vaaleansävyinen päärakennus muutettiin asuin- ja museokäyttöön vuonna 1973. Nykyisin se on asuinkäytössä.Vuonna 1989 Pernasaareen valmistui hallintorakennus ja 2000-luvulla talousrakennuksiin kunnostettiin puutyö-verstaat varastoineen. Pernasaari toimii edelleen avovankilana. Alue tulisi säilyttää historiallisesti kerrostuneenakokonaisuutena.



Kuva: Suojeltaviksi tai säilytettäviksi ehdotettavien kohteiden sijainti.

Lähteet:

Hänninen, Helena (toim.) 1993: Kohisevien koskien Laukaa.

Hänninen, Helena 1991: Laukaalaista kulttuurimaisemaa ja rakennusperinnettä.

Kaitalehto, Osmo 1982 - 84: Laukaan kunta, rakennusinventointikortit.

Keski-Suomen museon arkisto: valokuva-arkisto, rakennustietoarkisto, kouluainevihkoarkisto.

Kotiseutumme Hankasalmi – Laukaa 2002 – 2003. Botnia Foto Oy.

Kuokkanen, Pertti 1983: Laukaan historia III.

laukaan kunta savio – vuontee – alueen ... · savio oli 1950-luvulla laukaan kunnan 17...

Documents