Leikkiä, osallisuutta ja yhteistyötä

Kangasalan varhaiskasvatussuunnitelmaopas huoltajille

22

3

SisällysAlkusanat .................................................................................................................................. 4Kangasalan varhaiskasvatuksen ja opetuksen visio .............................. 5Miksi varhaiskasvatussuunnitelmaa uudistetaan? ..................................... 6Varhaiskasvatuksen arvoperusta ........................................................................... 8Oppimiskäsitys ...................................................................................................................... 9Toimintakulttuuri ...................................................................................................................11Yhteinen osallisuus .......................................................................................................... 12Oppimisympäristöt .......................................................................................................... 13Oppimisen alueet ............................................................................................................ 15Näin meillä Kangasalla ................................................................................................ 16Leikki lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä ........ 18Laaja-alainen osaaminen ......................................................................................... 20Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki .................................................................. 22Kolmiportainen tuki Kangasalla ............................................................................. 23Yhteistyö huoltajien kanssa ...................................................................................... 24Mitä lapset varhaiskasvatuksessa haluavat tehdä? ............................ 25

3

4

Hyvät huoltajat,

Leikkiä, osallisuutta ja yhteistyötä

Varhaiskasvatuslaki (2015) ja valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) edellyttävät, että jokaiseen kuntaan laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma (=vasu). Uusi Kangasalan varhaiskasvatussuun-nitelma on normatiivinen, joka tuo muutoksen toimintakulttuuriin koko varhaiskasvatuksen palvelualueelle sekä velvoittaa myös yhteistyötahoja. Uusi vasu otetaan käyttöön 1.8.2017 alkaen.

Kangasala on tunnettu Sakari Topeliuksen runosta “Kesäpäivä Kangasalla”, josta Gabriel Linsén sävelsi rakaste-tun laulun. Edellä mainittu laulu on toiminut Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen vision innoittajana ja siitä on otettu lainauksia kuvaamaan kangasalalaista varhaiskasvatusta. Laulun kautta haluamme korostaa kangasala-laisen lapsen vahvoja juuria omaan kotiseutuun.

Varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin ja kasvattamaan lapsia yh-dessä tulevaisuuteen laaja-alaisen osaamisen tavoitteita toteuttaen. Toimintakulttuuria ohjaavat monikult-tuurisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemat. Uusi oppimiskäsitys haastaa toimijoita rakentamaan monipuolisia oppimisympäristöjä ja ottamaan lasten mielenkiinnon kohteet ja oppimisen erilaiset tavat huomioon. Leikki keskeisenä oppimisen muotona on vahvasti huomioitu suunnitelmassa.

Lasten ja huoltajien osallisuus painottuu toiminnassa entistä vahvemmin ja varhaiskasvatus on yhdessä suunnitel-tua ja arvioitua.

Varhaiskasvatussuunnitelman kuntatekstien laadintaan on otettu mukaan kaikki toimijat, jotta uusi suunnitelma olisi kaikkien yhteinen ja kaikkien toimintaa ohjaava. Henkilöstö on osallistunut alusta alkaen monipuolisesti suun-nitelman laadintaan ja tällä on haluttu edistää myös henkilöstön sitoutumista uuteen vasuun.

Hyvää lapsuutta yhdessä rakentaen kangasalalaisille lapsille! Varhaiskasvatuksen johtajaAnni Aalto-Ropo

Päiväkotien johtajat ja kasvatushenkilöstö

5

Kangasalan varhaiskasvatuksen ja opetuksen visio

-Pienestä linnusta uljas kotka oksalle ylimmälle-

Lapsen kasvua ja oppimista edistävä turvallinen ja monipuolinenvarhaiskasvatus ja opetus

kesäpäivän pitäjässä

6

Miksi varhaiskasvatussuunnitelmaa uudistetaan?

Edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisval-

taista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia

Toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kult-tuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa

myönteiset oppimiskokemukset

Turvata lasta kunnioittava toi-mintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet

lasten ja varhaiskasvatushenki-löstön välillä

Tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksen-mukaista tukea varhaiskasvatuk-sessa tarpeen ilmettyä tarvit-

taessa monialaisessa yhteistyössä

Varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa

itseään koskeviin asioihin

Toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa

lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin par-

haaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä

Kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää

lapsen toimimista vertaisryhmäs-sä sekä ohjata eettisesti vastuul-liseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen

ja yhteiskunnan jäsenyyteen

Tukea lapsen oppimisen edellytyk-siä ja edistää elinikäistä oppimista

ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista

Varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvalli-nen varhaiskasvatusympäristö

Antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioit-

taa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollis-

ta ja katsomuksellista taustaa

VARH

AIS

KASV

ATU

SLAKI

-m

äärit

tele

e va

rhaiska

svatu

ksen

tavo

ittee

n

2

3 4

5 6

78

910

1

6

7

1. Lapsen muuttuva rooli• Yhdessä tekeminen, osallistuminen• Tutkiva ja luova työskentely

2. Muuttuva maailma• Ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus

3. Muuttuva osaaminen• Laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys• Ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot, tiedon jäsentäminen• Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

4. Muuttuva oppiminen• Oppimiskäsitys• Vertaisoppiminen ja kokonaisuuksien rakentaminen• Leikin merkitys oppimiseen• Valtakunnallisen ohjauksen tarkoituksena on luoda valtakunnallisesti yhdenvertaiset edel-

lytykset varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.

• Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Varhaiskasvatus aloittaa kasvatustyön, mistä perusopetus jatkaa.

• Tavoitteena on eheä lapsen oppimisen polku, jossa siirtymät ovat sujuvia niin varhaiskas-vatuksen yksiköissä ryhmästä toiseen kuin yksiköistä toiseen

7

8

Varhaiskasvatuksen arvoperusta

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huo-mioon ottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus, lapsen oikeudet sekä kestävä ja terveellinen elämäntapa.

Kangasalan varhaiskasvatuksessa painottuvat lapsen yksilöllinen ja myönteinen kohtaaminen, osallisuuden mahdollistaminen ja leikin tärkeys. Perheiden moninaisuus tulee huomioida ja sitä pitää kunnioittaa. Lasten, huoltajien ja henkilökunnan välillä tulee vallita keskinäinen kunnioi-tus ja arvostaminen. Lapsella on oikeus saada tarvitsemansa tuki.

8

9

Oppimiskäsitys

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset ovat synnynnäisesti uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Oppimista tapahtuu muun muassa lasten havainnoidessa ja tarkkaillessa ympäristöään sekä jäljitellessä muiden toimintaa. Lapset op-pivat myös leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa.

Lapset oppivat parhaiten voidessaan hyvin ja kokiessaan olonsa turvalliseksi. Myönteiset tunnekokemukset ja vuorovaikutussuhteet edistävät oppimista. Vertaisryhmä ja kokemus yhtei-söön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen ja osallisuuden kannalta keskeisiä. Lapsille luodaan monipuoliset oppimisympäristöt.

Lasta kannustetaan ja kehutaan arjessa. Lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus, lasten keskinäinen sekä aikuisten keskinäinen rakentava ja kannustava vuorovaikutus luovat myön-teistä ilmapiiriä oppimiselle ja lisäävät lapsen osallisuutta.

9

10

11

Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapaVarhaiskasvatuksessa arvostetaan terveellisiä,

turvallisia ja liikunnallisia elämäntapoja.

Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta

turvallisuudesta.

Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennetään vastuullista suhtautumista luontoon ja ympäristöön.

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen

Kunnioittava kohtaaminen, vuorovaikutus

Tilaa erilaisille mielipiteille

Tilaa erilaisille tunteille

Toiminnan arviointi

Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö

Leikissä lapsi oppii ja kokeilee erilaisia taitoja

Annetaan mahdollisuus omaan ilmaisuun ja omaan luovuuteen

Annetaan leikkirauha

Mahdollistetaan leikkiminen yhdessä tai yksin

Leikki saa näkyä ja kuulua

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Lasten sensitiivinen kohtaaminen

Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen

Lasten ja huoltajien osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin

Myönteinen ja kannustava vuorovaikutus

Osallisuuden tavoitteena on tukea lapsen itseluottamusta, aktiivisuutta sekä ratkaisu- ja yhteistyökykyä

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Varhaiskasvatus on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskunta

Jokaisella oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen

Toim

inta

kultt

uuri

12

Yhteinen osallisuusOsallisuus on yhteisöllistä toimintakulttuuria, jossa lapset, huoltajat ja kasvatushenkilöstö saavat äänessä kuuluviin. Osallisuuden periaatteita ovat • yhteisön jäsenten (lapset, huoltajat, henkilöstö) keskinäinen luottamus ja kunnioitus• vuorovaikutuksellinen kohtaaminen, ymmärtämään pyrkiminen, palautteen

vastaanottaminen ja antaminen• avoin keskustelu yhteisön jäsenten välillä• yhteisön jäsenten osallisuuden ja toimijuuden tukeminen

Yksikön toimintasuunnitelmassa kukin varhaiskasvatusyksikkö kuvailee tarkemmin osallisuuden mahdollistavia toimintamalleja ja niiden kehittämisen suunnitelmaa osallisuuden mallin pohjalta.

Lasten osallisuuden tavoitteena on tukea lapsen itseluottamusta, aktiivisuutta sekä ratkaisu- ja yhteistyökykyä.

Huoltajien osallisuus toteutuu esim. vanhempainilloissa, päivittäisissä kohtaamisissa, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma keskusteluissa, erilaisissa tapahtumissa ja palautekyselyissä.Lasten ja huoltajien osallisuus toteutuu jokaisen mahdollisuuksien ja mielenkiinnon mukaan. Vastuu lasten ja huoltajien osallisuuden ja toimijuuden mahdollistamisesta on varhaiskasva-tuksen henkilökunnalla. Järjestäjätaho ja henkilöstö arvioivat ja kehittävät suunnittelukäytän-töjä osallisuuden pedagogiikkaa tukevaksi. Osallisuuden ja toimijuuden tavat ja menetelmät ovat monipuolisia.

12

13

OppimisympäristötVarhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.

Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa.

Niiden tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjata leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen.

Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä toimitaan joustavasti erikokoisissa ryhmissä, joissa jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuus osallistua toimintaan ja vuorovaikutukseen.

14

Voi oppia rakentamaan uusia

majoja metsässä. Siellä voi

oppia vaikka mitä!

”Kun me harjoitellaan

jotaki niin kauan,

niin silloin

pystyy tekeen ja

oppimaan sen ”

”Kun syödään vaikka aamupalaa ja välipalaa, niin siinä voi oppia HIRVEESTI…vaikka että ei saa liikaa höpöttää”

Jos vaikka ei tiedä, miten sanoa jotain, niin silloin voi ihan milloin vaan keksiä, miten sen sanoo.

Sit sen voi harjoitella. Jos aikui-nen kysyy eikä lapsi tiedä niin lapsi voi miettiä ihan itte. Ihan milloin vaan. Vessajonossakin.

”Täytyy olla ystävällinen toiselle ja

puhua hyvin, eikä saa tuijottaa…

ei me voida oppia, jos ollaan vaan vihasia!”

14

15

”Kun syödään vaikka aamupalaa ja välipalaa, niin siinä voi oppia HIRVEESTI…vaikka että ei saa liikaa höpöttää”

Minä ja meidän yhteisömme

Lapsia ohjataan tunnistamaan omia tunteita, toimimaan ystävällisesti ja vastuullisesti sekä

ratkaisemaan ristiriitatilanteita.

Lasten kanssa pohditaan ystävyyttä ja toisten kunnioittamista

Varhaiskasvatuksessa mediakasvatus perustuu elämykselliseen, kokemukselliseen ja leikilliseen

oppimiseen median parissa

Ilmaisun monet muodot

Tavoitteena on tukea musiikillisen, kuvallisen sekä sanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä

Lapsi tutustuu eri taiteen aloihin ja kulttuuriperintöön

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Lapsia ohjataan tutkimaan ja toimimaan luonnossa ja rakennetussa ympäristössä.

Tavoitteena on antaa lapselle valmiuksia havainnoida, jäsentää ja ymmärtää ympäristöään

Varhaiskasvatus tukee lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Varhaiskasvatukseen sisältyy myös ympäristökasvatusta ja

teknologiakasvatusta.

Kasvan, liikun ja kehitys

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä

aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle yhdessä huoltajien kanssa.

Tähän alueeseen sisältyy liikkumiseen, ruokakasvatukseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita

Kielten rikas maailma

Tavoitteena on vahvistaa kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä lapsen oman kielen kehittymistä

Kieli avaa lapselle uusia vaikuttamisen keinoja, mah-dollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen

Lapsi on vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ilmaisee itseään ja hankkii tietoa

Oppim

isen alueet

15

16

•

Näin meillä Kangasalla

Kangasalan varhaiskasvatuksen erityispiirteitä ovat:

Yhteinen osallisuus - Yhteinen osallisuus koskettaa niin lapsia, huoltajia, varhaiskasvatuksen henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita -Käytössä on yhteinen osallisuuden malli

Pienryhmäpedagogiikka - Toimimme koko ryhmä yhdessä tai pienemmissä ryhmissä, joiden kokoonpano on pysyvä tai vaihtuva

Ruokakasvatus - Ruokakasvatuksen tavoitteena on edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä tukea monipuolisia ja terveellisiä ruokatottumuksia.

Liikuntakasvatus - Tavoitteena on mahdollistaa jokaisen lapsen päivittäinen monipuolinen fyysinen aktiivisuus suositusten edellyttämällä tavalla - Varhaiskasvatuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti sekä kokemaan liikunnan iloa. - Kangasalan varhaiskasvatuksella on oma liikuntakasvatussuunnitelma

16

17

•

17

Kulttuurikasvatus - Kulttuuri on tärkeä osa lapsen identiteettiä. Varhaiskasvatuksessa lapsille tarjotaan mahdollisuuksia nähdä ja kokea monipuolisesti taidetta ja kulttuuria.

- Kangasalla on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteinen kulttuurikasvatus- suunnitelma ”Kulttuuripyräys”

Kansainvälisyyskasvatus - Kangasalan kansainvälisyys- ja globaalikasvatussuunnitelman tavoitteena on tukea lapsen ja nuoren kasvua maailmankansalaiseksi. Tavoitteena on myös, että jokainen lapsi ja nuori saa kokemuksen kansainvälisyydestä osana omaa elinpiiriään ja sen myötä välineitä kohdata erilaisia ihmisiä ja uusia kulttuureja

- Kangasalla on varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion yhteinen kansainvälisyys- kasvatussuunnitelma

Tieto- ja viestintäteknologinen suunnitelma - Tavoitteena on luoda Kangasalan varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintäteknologinen suunnitelma seudullisen suunnitelman pohjalta

Turvallisuussuunnitelma - Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä on turvallisuussuunnitelma toimintaohje- kortteineen mikä velvoittaa varhaiskasvatusyksiköitä kiinnittämään huomiota laajasti turvallisuutta koskeviin asioihin. Näistä myös keskustellaan lasten kanssa sekä harjoitellaan ikätaso huomioiden.

18

Leikki lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

Leikki on keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa. Leikki edistää lapsen kehitystä, oppi-mista ja hyvinvointia.

Lapsella on mahdollisuus leikkiä päivittäin yksin, yhdessä toisten lasten kanssa, aikuisen kanssa tai aikuisen tuella. Lapset havainnoivat, kokeilevat ja oppivat yhteisön sääntöjä leikissä. Ryh-mässä leikkiessään lapset kokevat ryhmään kuulumisen tunnetta, oppivat säätelemään tuntei-taan ja tahtomistaan sekä huomioimaan toisten ihmisten näkökulmia.

Leikissä yhdistyvät keskeiset oppimista edistävät elementit: innostus, yhdessä tekeminen ja omien taitojen haastaminen. Leikki kehittyy ja saa eri muotoja kokemusten karttuessa.

Leikissä lapsi oppii, mutta lapselle itselleen leikki ei ole tietoisesti oppimisen väline vaan tapa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa. Leikki on lapselle keino itsensä ilmaisemiseen. Leikissä lapset rakentavat käsitystä itsestään ja muista ihmisistä, jäljittelevät ja luovat uutta sekä muuntavat näkemäänsä. Samalla he mallintavat ja testaavat haaveitaan ja toiveitaan. Lei-kissä on turvallista kokeilla, yrittää ja erehtyä.

Pitkäkestoiseen leikkiin tarvitaan aikaa, rauhaa ja tilaa sekä sopivia ja lasten saatavilla ole-via leikkivälineitä ja materiaaleja. Oppimisympäristöjen tulee joustaa leikkien mukaan, sillä leikit eivät välttämättä pysy paikallaan niille nimetyissä tiloissa.

19

20

•

20

Laaja-alainen osaaminenLaaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten lapset käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat lasten omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsille sellaisia tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa. Osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet kulkevat jatkumona varhaiskasvatussuunnitelman perusteista esi- ja perusopetuk-sen opetussuunnitelmien perusteisiin.

Ajattelu ja oppiminen

Kulttuurinen osaaminen,

vuorovaikutus ja ilmaisu

Itsestä huolehtiminen ja

arjen taidot

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Monilukutaito ja tieto- ja viestintä

teknologinen osaaminen

21

•

21

22

Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki

Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lapsen kannalta on tärkeää, että tuki muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhais-kasvatuksen aikana sekä lapsen aloittaessa esiopetuksen. Varhaiskasvatuksen tukitoimet aloi-tetaan heti, kun lapsen tuen tarve on havaittu. Tarvittaessa hankitaan lapsen tuen kannalta tarkoituksenmukainen asiantuntijalausunto, ellei sellaista jo ole.

Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen liitty-vät tarpeet. Kehityksen ja oppimisen tuki rakentuu lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista.

Kannustamalla lasta ja antamalla hänelle mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä.

Kangasalla on käytössä kolme tuen porrasta: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.

23

Kolmiportainen tuki Kangasalla

Muut tukipalvelut

Erityinen tuki• Tuen tarve kokoaikainen, jatkuva ja yksilöllinen• Kuntoutuksellinen arki• Yksilölliset suunnitelmat• Yhteinen työ verkoston kanssa, oppilashuolto• Varhaiskasvatuksen erityisopettajan vahva tuki• Resurssit: integroitu ryhmä, avustaja, kuljetus

Pedagogisesti laadukas perusta/yleinen tuki• Tuen tarve vähäinen tai lyhytaikainen• Kasvatuksellinen laadukas perusta• Lapselle hyvä arki• Yhteistyö huoltajien kanssa• Lapsen kehityksen tuntemus -> lapsen varhaiskasvatussuunnitelma,

lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma -> ryhmän toimintasuunnitelma• Kasvattajayhteisön ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki• Monialainen yhteistyö

Tehostettu tuki• Tuen tarve säännöllinen tai useita tuen muotoja

samanaikaisesti• Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen vahvistaminen• Lapselle suunnitelmallisempi tai strukturoidumpi hyvä arki• Lapsen tarpeista lähtevää -> lapsen varhaiskasvatus-

suunnitelma, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehostettu tai erityistä tukea varten -> ryhmän toimintasuunnitelma

• verkostotyö, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki -> ryhmän toimintasuunnitelma

• Verkostotyö, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki, oppilashuolto

• Resurssit: ryhmän pienennys, ryhmäavustaja

24

•

Yhteistyö huoltajien kanssaHuoltajien kanssa tehtävällä yhteisyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Vastuu yhteis-työn toteuttamisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjällä. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kun-nioitus tukevat kasvatusyhteistyötä.

Yhteisellä keskustelulla on erityinen tehtävä laadittaessa lapsen varhaiskasvatus-suunnitelmaa. Samoin, kun suunnitellaan ja toteutetaan lasten kehityksen ja oppimi-sen tukea.

Huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä tavoitteena on huoltajien osallisuuden vahvistaminen ja yhteisöllisyyden rakentuminen. Yhteistyö alkaa perheen ensimmäi-sestä kohtaamisesta. Huoltajat voivat osallistua myös varhaiskasvatustoiminnan suunnitteluun ja arviointiin.

24

25

Mitä lapset haluavat varhaiskasvatuksessa tehdä?

26

Kangasalan varhaiskasvatussuunnitelmaopas huoltajille

2017

Paino: Grano

27

”Kuin lemmikin sulosilmä,

niink kirkas, niin sininen”

”Tuon järvien sinivälkeen,

tuon hopeisen kultaisen”

”Kas längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee”

”Niin nousisin lentohon ja nousisin taivoon asti”