LEIRIKOULUOHJELMAN LIITTEET:

LIITE 1: Leikkiliite

LIITE 2: Taidekuvat Erja Laakkonen

LIITE 3: Metsäntutkija lomakkeet

LIITE 4: 36-peli kysymykset (TAIDE)

LIITE 5: 36 -peli kysymykset (TUTKIJA)

LIITE 6: Runopolkurunot

LIITE 7: Runopolku satu (syksy)

LIITE 8: Kerättävien kasvien lista

LIITE 9: Ohjeet puun mittaamiseen

LIITE 10: Askelmittapaperi

LIITE 11: Lunttilaput opettamispolkuun

LIITE 12: Laskupohjat Metsäntutkija -ohjelmaa varten

LIITE 13: Kirjallisuutta

LIITE 1: LEIKKILIITE

Leikkejä voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen: energian purkamiseen luokan ollessa levoton, mukavana siirtymänä käsiteltävään aihepiiriin, piristykseksi ”raskaampien” harjoitusten jälkeen, ryhmän yhteishengen parantamiseen tai vaikkapa mielialan nostoon ja lämmittelyyn kylmänä, sateisen alakuloisena päivänä. Oheiset leikit liittyvät kehystarinaltaan luontoon ja ympäristöön ja ne kannattaa valita niin, että ne sopivat päivän aikana käsiteltävään teemaan. Leirikouluohjelmassa on mainittu erikseen, mitkä leikit sopivat teemaltaan mihinkin kokonaisuuteen.

1. Nimitanssi

Tarvikkeet: -Kesto: 10 -15 minLisätietoja: Ryhmäyttävä leikki! Soveltuu ensimmäiseen päivään, jolloin leirikouluohjaaja haluaa tutustua leiriläisiin ja oppia heidän nimensä.

Seistään piirissä. Jokainen sanoo vuorollaan nimensä sekä miten tanssii ryhtyen itse tanssimaan adjektiivin osoittamalla tavalla. Rimmauksen vuoksi sekä nimien oppimisen helpottamiseksi nimen ja adjektiivin tulisi alkaa samalla alkukirjaimella. Koko ryhmä vastaa tervehdykseen ja liittyy mukaan tanssiin. Jään rikkomiseksi on parasta, että ohjaaja aloittaa kierroksen ja tanssii mahdollisimman räväkällä tavalla.

Esimerkiksi:”Hei, minä olen Päivi ja tanssin persoonallisesti”Muu ryhmä vastaa tanssien Päivin näyttämällä tavalla:”Päivi tanssii persoonallisesti”.

2. Mahdollisimman pieni ala

Tarvikkeet: keppiKesto: 10 minLisätietoja: Ryhmäyttävä leikki! Saa iloiselle mielelle, mutta ei sovi ryhmälle, joka on hyvin energisellä tuulella (vaarana on, että leikki otetaan liian tosissaan, ja ryhmä menettää tasapainonsa kaatuen maahan). Ohjaajan kannattaakin painottaa heti alussa, että alalla pitää pysyä puolen minuutin ajan, jotta vältytään liian kunnianhimoisilta ja heiveröisiltä rakennelmilta.

Ryhmän tehtävänä on pakkautua mahdollisimman pienelle maa-alalle. Maa-alalla pitää pysytellä liikkumtta noin 30 sekuntia, jona aikana ohjaaja piirtää kepillä maahan tarvitun alan ääriviivat. Näin tulosta voidaan yhdessä ihastella suorituksen päätyttyä. Tulosta voidaan pyrkiä myös parantamaan!

3. Katseiden vaihto

Tarvikkeet: -Kesto: 5 minLisätietoja: Keskittymistä harjoittava ja ryhmäyttävä leikki. Sopii luontopäivän alkuun energisoivan leikin jälkeen!

Seistään ringissä kasvot ringin keskustaa kohti. Jokainen alkaa kierrättää katsettaan rinkiä pitkin

(omaa tahtiaan ja itse valitsemaansa suuntaan) ja ottaa katsekontakteja ryhmän muihin jäseniin. Katseiden kohdatessa henkilöt vaihtavat keskenään paikkaansa ringissä. Sanaakaan ei saa kuulua, leikki leikitään täydessä hiljaisuudessa!

4. Pituusjärjestys sokkona

Tarvikkeet: Siteitä silmille. Myös pipot ym. toimivat, mutta tämä leikki on osaanottajille paljon antoisampi, jos osaanottajille ei anneta mahdollisuutta kurkkia halutessaan pipon alta!Kesto: 5 minLisätietoja: Keskittymistä harjoittava ja ryhmäyttävä leikki. Sopii luontopäivän alkuun energisoivan leikin jälkeen! Leikkiä voidaan käyttää myös ryhmiin jakamiseksi,sillä satunnaisesti muodostetun jonon voi jakaa kahtia tai miten moneen ryhmään luokan haluaakaan jakaa.

Ryhmän tehtävänä on muodostaa pituusjärjestyksen mukainen jono. Harjoitus tehdään koskettamiseen perustuen silmät sidottuina sekä täysin ilman puhetta.

5. Suora linja köysillä

Tarvikkeet: 2 x 5 metriä pitkä köysi, siteitä osaanottajien silmille. Myös pipot ym. toimivat, mutta tämä leikki on osaanottajille paljon antoisampi, jos osaanottajille ei anneta mahdollisuutta kurkkia halutessaan pipon alta!Kesto: 15 minLisätietoja: Keskittymistä harjoittava ja ryhmäyttävä leikki. Sopii luontopäivän alkuun energisoivan leikin jälkeen!

Alkuasetelmassa seistään ringissä silmät sidottuina. Kahdelle jäsenelle (joiden nimiä ei kerrota) annetaan köydenpätkät. Ryhmän tehtävänä on muodostaa yhtenäinen, suora jono, jossa jokainen pitää kiinni köydestä. Tehtävä suoritetaan mykkänä ilman puhumista!

6. Miinarata

Tarvikkeet: 15-20 kappaletta halkoja tai laudanpätkiä, siteitä silmille. Kesto: 30 minLisätietoja: Keskittymistä harjoittava ja ryhmäyttävä leikki. Tämä leikki on hiukan vaativampi, joten olisi hyvä, jos ennen tätä leikkiä leikittäisiin jokin toinen mykkä/sokealeikki lämmittelyksi (esim. mahdollisimman pieni ala, pituusjärjestys tai suora linja köysillä)

Ryhmä jaetaan kahteen osaan. Molemmat ryhmät asettuvat seisomaan miinakentän (leveys leikkijöiden mukaan, pituus noin 4-5 metriä) päätyihin rinnakkain. Eri ryhmien jäsenet, jotka sattuvat seisomaan toisiaan vastakkain miinakentän eri päissä, muodostavat parin. Ohjaaja käskee toisen ryhmän sitomaan silmänsä (eli tässä vaiheessa meillä on kaksi ryhmää seisomassa rivissä miinakentän eri päissä, sokeat ja näkevät sekä x määrä pareja, joista toinen on sokea ja toinen näkevä).

Tässä vaiheessa ohjaaja asettaa miinakentän miinat (halot, laudanpätkät tms.) paikoilleen eli satunnaisesti maahan leikkijöiden muodostamien rivien väliin. Näkevät ohjaavat oman sokeansa sanallisin ohjein miinakentän toisesta laidasta miinakentän läpi. Sokeat eivät saa puhua. Miinan kosketuksesta tai reunaviivan ylityksestä joutuu aloittamaan alusta. Kun ensimmäinen ryhmä on suorittanut tehtävän, vaihdetaan osia.

7. Sokea mato

Tarvikkeet: Siteitä silmilleKesto: 30 minLisätietoja: Keskittymistä harjoittava ja ryhmäyttävä leikki. Tämä leikki on hiukan vaativampi, joten olisi hyvä, jos ennen tätä leikkiä leikittäisiin jokin toinen mykkä/sokealeikki lämmittelyksi (esim. mahdollisimman pieni ala, pituusjärjestys tai suora linja köysillä).

Ennen tehtävän aloittamista ryhmälle selitetään edessä oleva tehtävä sekä annetaan aikaa sopia tehtävässä käytettävistä signaaleista. Signaalit eivät voi olla sanallisia vaan perustuvat kosketukseen tai ei-sanalliseen ääntelyyn. Tämän jälkeen ryhmäläiset peittävät silmänsä ja muodostavat jonon, joissa pidetään jollakin tavalla kiinni edellä olevasta (kädet harteilla, lanteilla, käsi-kädessä... ryhmä päättää tämän itsenäisesti!). Tästä eteenpäin ryhmäläiset eivät voi enää puhua. Ohjaaja valitsee ryhmästä yhden henkilön, jonka siirtää jonon viimeiseksi. Hänestä tulee sokean madon ”ajaja”, joka ohjaajan lisäksi on ainoa, joka näkee. Ajajan tehtävänä on lähteä ajamaan matoa käyttäen etukäteen sovittuja signaaleja. Välillä ohjaaja vaihtaa jonon ensimmäistä jäsentä sekä ajajaa. Ryhmälle voi tehtävän puolessa välissä antaa mahdollisuuden kehittää/muuttaa tehtävässä käytettäviä signaaleja.

8. Sähköaidan ylitys

Tarvikkeet: Siteitä silmilleKesto: 20 - 30 minLisätietoja:Tämä leikki on hiukan vaativampi, joten olisi hyvä, jos ennen tätä leikkiä leikittäisiin jokin toinen mykkä/sokealeikki lämmittelyksi (esim. mahdollisimman pieni ala, pituusjärjestys tai suora linja köysillä). Sopiva osanottajamäärä on 6-10 henkilöä ja olisi hyvä, että ryhmässä on sekä pieniä tyttöjä että isoja poikia!

Kahden puun väliin laitetaan köysi. Köyden korkeus riippuu osallistujien pituudesta, sen tulisi olla niin korkealla, että sen yli ei voi hypätä (noin lantion korkeus). Ryhmän tehtävänä on päästä kokonaisuudessaan tämän ”sähköaidan” toiselle puolelle koskettamatta köyttä. Köyden ali ei saa mennä ja ohjaajan pitäisi estää turvallisuussyistä köyden yli hyppäämisyritykset.

9. Hämähäkin verkko (muunnelma edellisestä)

Tarvikkeet: Siteitä silmilleKesto: 20 - 30 minLisätietoja:Tämä leikki on hiukan vaativampi, joten olisi hyvä, jos ennen tätä leikkiä leikittäisiin jokin toinen mykkä/sokealeikki lämmittelyksi (esim. mahdollisimman pieni ala, pituusjärjestys tai suora linja köysillä). Sopiva osanottajamäärä on 6 - 10 henkilöä!

Köysistä muodostetaan verkko, jonka reikiä ryhmäläiset voivat myös käyttää. Kutakin reikää voi käyttää ainoastaan yhden kerran. Myös verkon ylittäminen (samoilla ehdoilla kuin edellisessä tehtävässä) on sallittua.

10. 36-peli

Tarvikkeet: 36 laminoitua tehtävälappua (katso LIITE x), puisia pyykkipoikia, noppa kertakäyttömukissa, muutama laminoitu tehtävälista opettajalleKesto: 25 – 30 min

Lisätietoja: Vaihdikas ja hauska leikki. Tehtävät on tässä ideoitu ympäristötaiteen teeman mukaisiksi, monia muitakin teemoja voi itse tehdä. Idea kirjasta ”Att lärä in matematik ute”.

Jaa jokaiselle oppilaalle 1-2 lappua ja laita pyykkipojat maahan otettavaksi. Jokaisessa tehtävälapussa on numero (1-36) ja jokin tehtävä. Pyydä oppilaita viemään laput jonnekin lähelle, korkeintaan 15 metrin päähän ja näkyvälle paikalle. Lappujen tulisi olla levitetty mahdollisimman tasaisesti koko käytettävissä olevalle pelialueelle. Katso, etteivät laput mene liian kauas tai muuten hölmöihin paikkoihin. Kun laput on viety, niin kokoa ryhmä takaisin piiriin. Jaa oppilaat 4 hengen ryhmiin, tai voit antaa heidän muodostaa ryhmän itsenäisesti. Jokainen ryhmä keksii itselleen jonkin eläimen huudon tunnushuudoksi. Kun kaikki ryhmät ovat valmiita, kuunnelkaa tunnushuudot sen varmistamiseksi, ettei käytössä ole liian samanlaisia. Jos näin on, vaihtakaa. Kutsuhuudon pitää myös olla tarpeeksi äänekäs, jotta ryhmä kuulee sen kauempaakin. Tämän jälkeen jokainen ryhmä heittää nopalla itselleen aloitusluvun, joka on siis 1 – 6.

Varsinainen peli menee seuraavasti: Ohjaajan merkistä ryhmät lähtevät samanaikaisesti etsimään lappua, jossa on heidän aloitusnumeronsa. Ryhmä saa (ja sen pitääkin) hajaantua! Kun joku ryhmästä löytää lapun, jossa on aloitusnumero, kutsuu hän muun ryhmän paikalle yhdessä sovitulla kutsuhuudolla. Kun koko ryhmä on koolla, lappu luetaan ja siinä oleva tehtävä tehdään lapun luona. Lappua ei oteta mukaan tai irroteta! Kun ryhmä on tehnyt tehtävän, he menevät kertomaan siitä jollekin aikuisista, jolla on tehtävälista. Eli ryhmä kertoo lapun numeron sekä vastauksen lapussa annettuun kysymykseen tai vastaavasti minkä tehtävän tekivät. Tämän jälkeen ryhmä saa heittää uudestaan noppaa, ja he lisäävät saamansa silmäluvun aloituslukuunsa ja lähtevät etsimään uutta numeroa (eli esimerkiksi jos toisella heittokerralla tulee numero viisi lisätään se ensimmäisen kierroksen aloituslukuun, kolmoseen ja mennään etsimään kahdeksikkoa). Ja näin jatketaan kunnes on päästy numeroon 36 tai sen yli, mutta viimeinen tehtävä tehdään kuitenkin aina. Se ryhmä, joka ensimmäisenä tekee tehtävän numero 36 on voittaja.

Pelin jälkeen laput kerätään yhdessä pois metsästä. Ohjaajan kannattaa laskea, että lappuja palautuu 36. Usein kyllä joku jää metsään, mutta yrittäkää etsiä niin kauan, että se löytyy. Jos lappuja puuttuu voit vain ympyröidä puuttuvan opettajan muistilistasta ja kertoa oppilaille, että pari puuttuu eli heti ei tarvitse laminoida uusia lappuja.

11. Metso ja näädät

Tarvikkeet: Side silmilleKesto: 10 minLisätietoja: Rauhallinen leikki

Yksi lapsista (metso) istuu kivellä silmät sidottuina, tai hän pitää käsiä silmien edessä. Toiset lapset (näädät) levittäytyvät noin 100 metrin etäisyydelle metsosta (pitäen kunnon välimatkan toisiinsa). Ohjaaja seisoo kivellä istuvan lapsen/metson vieressä.Ohjaaja antaa merkin ja toiset lapset/näädät alkavat hiipiä kiveä kohti. Jos ”metso” kuulee äänen, hän osoittaa siihen suuntaan, josta ääni tulee. Ohjaaja antaa merkin sille ”näädälle”, joka aiheutti äänen, että hänen pitää istuutua. Jos joku ”näädistä” onnistuu pääsemään ”metson” luokse, hän on voittanut. ”Näädät” eivät saa juosta – heidän on hiivittävä koko ajan

12. Pakkanen, sammakot ja aurinko

Tarvikkeet: -Kesto: 5 minLisätietoja: Juoksuleikki, energiaa purkava leikki, lämmittävä leikki. Soveltuu teemansa vuoksi hyvin kevääseen ja syksyyn!

Ryhmässä valitaan pakkasukko ja aurinko, loput ovat sammakoita. Sammakot liikkuvat ympäriinsä ennalta sovitulla alueella. Pakkasukko yrittää tavoittaa heitä, jolloin kiinniotettu sammakko vaihtolämpöisenä eläimenä jähmettyy paikoilleen ja vaipuu horrokseen. Aurinko käy lämmittämässä ja herättämässä horrostavan sammakon halaamalla. Leikki jatkuu ohjaajan merkkiin asti (eli niin kauan kun lapsilla intoa ja energiaa riittää). Pakkasukolla ja auringolla voi olla apulaisia, jos ryhmä on iso.

13. Lepakko ja yökkönen

Tarvikkeet: Side lepakon silmilleKesto: 15 minLisätietoja: Keskittymistä vaatia leikki, soveltuu luontopäivän alkuun tai loppuun, mutta energiaa purkavien leikkien jälkeen.

Leikkiin osallistujista valitaan yksi lepakko ja n. 4–6 yökköstä. Loput muodostavat tiiviin ringin näiden ympärille. Ennen leikin alkua selitetään vielä, miten lepakko pyydystää ravintoa (kaikuluotauksen avulla, päästää korkean äänen (ei kuultavissa ihmiskorvin) ja tarkoilla korvillaan kuuntelee, kun ääniaalto törmää yökköseen ja heijastuu siitä takaisin. Eivät siis kuuntele yökkösten tuottamia ääniä, vaan yökkösistä heijastunutta ääntä).

Lepakko yrittää silmät sidottuina pyydystää yökkösiä. Kaikkien on oltava mahdollisimman hiljaa, ja kun lepakko sanoo ”Piip!”, vastaavat yökköset heti: ”yök”. Lepakko yrittää siis äänen (kaikuluotauksen) perusteella löytää yökkösiä saaliikseen. Kun yökkönen on saatu kiinni, hän poistuu ringin sisältä kehälle. Useampi leikkikierros on usein tarpeeseen, että moni lapsi pääsisi kokeilemaan myös lepakon osaa. Ringissä seisovillakin on rooli, heidän tehtävänään on käsillä hellästi työntämällä estää sokkoa lepakko törmäämästä ringin seinämiin.

14. Luontosanoja luonnonaineksista

Tarvikkeet: -Kesto: 20 minLisätietoja: Joukkuepeli, Herkkyysharjoitus. Soveltuu hyvin lämmittelyharjoitukseksi energisoivien juoksuleikkien jälkeen ennen varsinaisen opetuspaketin alkua.

Oppilaat jaetaan joukkueiksi. Jokainen joukkue keskustelee hiljaa ja valitsee itselleen luontoon liittyvän sanan (esim. eläin- tai kasvilaji, vuodenaika, ekosysteemi). Oppilaat yrittävät löytää luonnosta esineitä, yhden kullekin kirjaimelle, esim. k = kataja, e = esikko, t = terho, o = oksa. Ohjaaja muistuttaa ennen pelin alkua, että elävistä puista ei saa repiä oksia ja kokonaisia kasveja ei saa ottaa (voi ottaa esim lehden), mieluiten kuitenkin maasta löytyneitä kasvinosia. Kun joukkueet ovat valmiita, muut yrittävät tulkita toistensa sanoja. Joukkueet voivat myös rakentaa näyttelyn esineistään.

15. Tulipalo-tulva-myrsky

Tarvikkeet: -Kesto: 5 minLisätietoja: Lämmittävä, ryhmäyttävä, energiaa purkava

Ohjaaja huutaa vuorotellen "tulva", "myrsky", "tulipalo".Tulva= kaikki maasta ylös, seisomaan varpaillaan ja kurottamaan kaulaa pitkälleTulipalo= kaikki makaamaan maahan (huom, jos maa on märkä, voidaan mennä myös kyykkyyn maahan ja laittaa kädet pään päälle suojaksi)Myrsky= myrsky vie, jos ei tartu ystävään tai ystäväjoukkoon kiinniVoi yhdistellä kahta asiaa, esim. "tulipalomyrksy", jolloin maataan maassa "toisiinsa tarrautuneina"

16. Myyräpopulaatio

Tarvikkeet: -Kesto: 10 minLisätietoja: Soveltuu loppuleikiksi. Ei sovellu monimutkaisten termien takia pienille lapsille, 5 lk. ylöspäin

Ryhmä jaetaan aluksi kahtia. Toiset ovat myyriä ja toiset niiden resursseja, ruokaa tai pesäkoloja. Ryhmät seisovat vastakkain noin 10 metrin päässä toisistaan. Jokainen resurssi päättää ensin mielessään, haluaako olla ruokaa vai pesäkolo. Kun ohjaaja antaa merkin, ”pesäkolo” nostaa käsivarret pään päälle katoksi ja ”ruoka” pyörittää kättä vatsan päällä. Myös jokaisen myyrän on päätettävä ennen ohjaajan merkkiä, tarvitseeko se nyt asuntoa vai ruokaa. Ohjaaja antaa merkin. Merkin jälkeen kukin myyrä yrittää jonkin asunnon tai ruuan luo riippuen siitä kumpaa tarvitsee. Ne myyrät, jotka jäävät ilman resurssiaan, kuolevat ja muuttuvat resursseiksi. Jos taas myyrä saa oman resurssinsa, se selviää ja ”lisääntyy”, siis resurssista tulee myös myyrä.

Pelikierros alkaa uudelleen ja jatkuu niin kauan, kunnes kaikki myyrät ovat kuolleet. Pelin jälkeen keskustellaan siitä, mitä tapahtuu eläinpopulaatioille, kun resursseja on paljon (lisääntyvät paljon) ja mitä tapahtuu silloin, kun myyräpopulaatio on suuri (resurssit eivät riitä, populaatio kääntyy laskuun). Vielä voidaan todeta, että kun myyriä on paljon, niin silloin pedoilla (esim. kettu, pöllöt) on paljon ruokaa eli myyrät ovat resurssi toisen lajin populaatiolle.

17. Mikä eläin olen?

Tarvikkeet: Valmiita nimilappuja, maalarinteippiä kiinnitykseenKesto:15 minLisätietoja: Alkuleikki energiaa purkavien leikkien jälkeen. Soveltuu myös ryhmiinjakoleikiksi, tällöin monta samaa eläintä tai kasvia!

Ohjaaja kiinnittää teipillä lapun kunkin leikkijän selkään. Lapussa on jonkin eläimen tai kasvin tms. nimi. Jokainen yrittää kyselemällä selvittää, mitä omassa lapussa lukee. Kysymyksiinsaa vastata vain kyllä, ei tai en tiedä. Esimerkkejä kysymyksistä: Olenko kasvi? Olenko eläin? Olenko iso? Syönkö käpyjä? Syönkö pikkulintuja? jne. Vastauksista päättelemällä voi tietää mitä lapussa lukee.

18. Oman kasvin etsintä

Tarvikkeet: Ennalta kerättyjä puun lehtiä tai kuva puun lehdestäKesto:15 minLisätietoja: Keskittymistä vaativa leikki, soveltuu alku- tai välileikiksi luontopäivään. Voidaan käyttää myös ryhmiinjakoleikkinä.

Kullekin leikkijälle annetaan jonkin puun lehti, ja kaikki saavat yhtaikaa lähteä etsimäänomaa lehteään vastaavaa puuta lähimetsästä. Kun kaikki ovat puunsa löytäneet, kertoojokainen, mikä puu on kyseessä. Puun etsintää voidaan leikkiä myös ryhmien keskeisenä siten, että kullekin ryhmälle annetaan yhtä monta ja yhtä vaikeasti löydettävissä olevan puun lehteä. Vaihtoehtoisesti voidaan leikkiä myös kukilla ja etsiä puiden lisäksi myös ruohokasveja.

19. Ketut ja jänikset

Tarvikkeet: Valmiita tosi/epätosi -väittämiäKesto:15 minLisätietoja: Soveltuu hyvin loppu- tai välileikiksi

Muunnelma ”Rotat ja revot” leikistä.

Osallistujat jaetaan kahteen ryhmään, joista toiset ovat jäniksiä ja toiset kettuja. Kummallekin merkitään ”kotipesä” noin 20 metrin päähän pelikentän keskuksesta. Joukkueet asettuvat pelikentälle vastakkain noin 5 metrin päähän toisistaan. Ohjaaja alkaa esittää tosia ja epätosia väitteitä luonnosta. Kun väittämä on tosi, niin ketut jahtaavat jäniksiä, ja kun väittämä on epätosi, tilanne kääntyy päälaelleen ja jänikset jahtaavatkin kettuja! Jos kettu tai jänis saadaan kiinni ennen kuin hän on ehtinyt kotipesälleen, hänen täytyy liittyä toiseen joukkueeseen.

Väittämien tulisi liittyä jollakin tavalla päivän aikana käsiteltyihin teemoihin tai siihen, mitä tullaan käsittelemään:”Kuusi kasvaa suureksi kuivalla kankaalla!””Podsoli on karjalainen perinneruoka”” Jäkälä muodostuu leväosakkaasta ja muurahaisesta!””Leväkkö kasvaa suolla!” jne.

20. Lentokykyiset ja lentokyvyttömät eläimet

Tarvikkeet: -Kesto:10 - 15 minLisätietoja: Soveltuu myös sisäleikiksi, jos on oikein kylmää ja märkää,on parempi leikkiä jotain muuta.

Leikkijät istuvat tai maan ollessa märkä, kyyköttävät ringissä. Ohjaaja aloittaa, hän menee kyykyyn ringin keskelle ja huutaa jonkin eläimen nimen (muurahainen, lepakko, peltomyyrä, kurppa, leppäkerttu, orava, liito-orava, heinäsirkka, heinäsorsa...). Jos kyseessä on lentokykyinen eläin, kaikki leikkijät nousevat seisomaan ja räpyttelevät siipiään. Jos kyseessä on lentokyvytöneläin, leikkijät menevät makuulle (tai maan olessa märkä jalat ja kädet maahan, ”neljälle jalalle”). Osanottaja, joka ei tunnista eläintä, tai joka reagoi viimeisenä tippuu pois. Leikinjohtaja voi istua piirissä mukana ja “hämätä” leikkijöitä tekemällä tahallaan väärin.

21. Jänisten saalistus

Tarvikkeet: 100 kpl ruskeita paperilappuja ja 100 kpl valkoisia paperilappuja (noin 3x3 cm)Kesto:20 minLisätietoja: Juoksuleikki, energiaa purkava leikki, lämmittävä leikki. Havainnollistaa suojavärin merkitystä saaliseläimelle ja myös, että jänis on tärkeä saaliseläin ketulle ja ilvekselle. Huom! Vaatii esivalmisteluja! Paikan pitäisi olla semmoinen, että kestää hieman lasten juoksentelua.

Ohjaaja käy ennen leikin alkua ripottelemassa merkitylle metsäalueelle (noin 30x30m) paperilaput. Osa lapuista voi olla kunnolla piilossa. Lapset jaetaan kahteen ryhmään, jäniksiin ja ilveksiin. Lapsille kerrotaan, että ne ovat jäniksen tärkeimmät saalistajat. Sitten puhutaan hetki jäniksen suojaväristä, kuinka jänis vaihtaa väriään talveksi ja kuinka tärkeä suojaväri on suojautumisessa saalistajilta. Jos keväällä suojavärin vaihtumisen jälkeen sataakin lunta (tai talvella lumi sulaa), tarkoittaa se ongelmia jänikselle, joka yleensä kyyhöttää piilossa ja odottaa sään vaihtumista. Se ei uskalla saalistajien pelossa lähteä ulos.

Ryhmille annetaan merkki, jolloin kaikki lähtevät samanaikaisesti saalistamaan jäniksiä eli etsimään lappuja. Noin kolmen minuutin kuluttua annetaan uusi merkki, ja kaikkien on palattava takaisin. Tämän jälkeen lasketaan lapuista (lapset voivat itse laske opettajan ja ohjaajan johdolla ja avulla), kumpi ryhmä oli tehokkaampi saalistaja. Koska lappuja oli 100 kumpaakin väriä, saadaan myös helposti selvillä, kuinka monta ruskeaa jänistä löytyi ja kuinka monta valkeaa. Sulan maan aikana yleensä valkoisia jäniksiä jää kiinni huomattavasti enemmän. Tämän jälkeen voidaan keskustella lisää suojavärin merkityksestä.

22. Metsän asukkaat -hippa

Tarvikkeet: -Kesto: 5 -10 minLisätietoja: Energiaa purkava leikki, lämmittävä leikki

Valitaan yksi ryhmästä kiinniottajaksi ja sovitaan yhdessä alue, jonka sisällä hippaa leikitään. Karkuun juoksevat ovat turvassa seisomalla paikallaan ja matkimalla jonkin suomalaisessa metässsä asuvan eläimen ääntä. Turvaa hakevan on joka kerta keksittävä eri eläimen ääni. Hippa vaihtuu, jos turvaan haluava ei keksi uutta eläimen ääntä tai ei ehdi äännellä ollenkaan.

23. Ihmissyöjäkasvit

Tarvikkeet: Lusikoita, ämpärillinen vettä, kaksi tai kolme (riippuu osallistujien määrästä) tyhjää kuppia, 5 kpl huiveja silmien sitomiseenKesto:20 minLisätietoja:

Leikkijät jaetaan kahteen osaan, toiset ovatihmissyöjäkasveja, toiset alkuasukkaita. Kasvit asettuvat sidotuin silmin harvaan piiriinvesiämpärin keskelle ja alkuasukkaat yrittävät hakea vettä lusikoilla tms. niin, että kasviteivät saa heitä käsillään kiinni. Kasvit seisovat koko ajan samassa paikassa, mutta saavat kumartua ja liikuttaa käsiään. Piirin halkaisijan tulee olla vähintään 5 metriä. 10 minuutin kuluttua vaihdetaan puolia ja kuljetettu vesi mitataan.

24. Rotat ja revot

Tarvikkeet:-Kesto:10 minLisätietoja: Juoksuleikki, energiaa purkava leikki.

Ryhmä jaetaan seisomaan kahteen riviin, jotka ovat 1- 2 metrin päässä toisistaan, kasvot vastakkain. Toiset ovat rottia ja toiset repoja. Kun ohjaaja huutaa rotat, lähtevät rotat ottamaan kiinni repoja, jotka tietenkin lähtevät juoksemaan karkuun. Jos joku rotta saa jonkun revon kiinni ennen sovittua kotipesää, tulee revosta rotta. Kun ohjaaja huutaa revot, niin revot lähtevät ottamaan kiinni rottia. Edellyttää nopeaa reagointikykyä ja tarkkaavaisuutta, törmäyksiäkin saattaa tulla. Ohjaaja voi hämätä ja venyttää ärrrrää!

25. Hauki ja pikkukalat

Tarvikkeet: -Kesto:15 minLisätietoja: Juoksuleikki, energiaa purkava leikki

Alkuasetelma leikissä sama kuin ”Kuka pelkää mustaa miestä?”-leikissä, mutta ”musta mies” ei olekaan ”musta mies” vaan hauki ja huutaakin siksi: ”Kuka pelkää haukea?”. Muut leikkijät ovat kalanpoikasia. Kiinnijääneet leikkijät jäävät seisomaan siihen kohtaan, jossa heidät saatiin kiinni: heistä tulee kalaverkkoja. Seuraavalla kierroksella kalaverkot yrittävät käsillään tavoittaa kalanpoikasia kiinni. Kalaverkot eivät saa liikkua paikaltaan! Verkkoihin kiinnijääneet kalanpoikaset muuttuvat uusiksi kalaverkoiksi ja jäävät paikalleen seisomaan. Peliä jatketaan, kunnes kaikki kalanpoikaset on pyydystetty.

26. Ilves ja jänikset

Tarvikkeet: -Kesto:15 minLisätietoja: Sopii piristykseksi keskelle luontokoulupäivää tai päivän loppuun.

Valitaan joukosta yksi ilves ja loput ovat jäniksiä. Ilves asettuu väijymään keskeiselle paikalle, esim. kannon tai kiven päälle, josta se ei hievahda mihinkään, vaan saalistaa jäniksiä näkö- ja kuuloaistinsa avulla vain päätään käännellen. Ilves laskee hitaasti sataan, jona aikana jänikset ryntäävät pakoon. Jänisten pitää piiloutua sellaisiin paikkoihin, joista ne koko ajan näkevät ilvekset. Ei esim. minkään kukkulan taakse. Jänikset seuraavat katseellaan hiljaa ilvestä. Ilves taas saalistaa jäniksiä katseellaan ja nähtyään huutaa sen nimen. Ville-jänis pyydystetty! Saaliiksi joutunut jänis tulee pois piilostaan ja menee ilveksen ruokavarastoon. Leikki loppuu, kun kaikki jänikset on saalistettu. Kuka oli paras piiloutuja? Minkävärisiin vaatteisiin hän oli pukeutunut?

27. Yllätä metso

Tarvikkeet: -Kesto:15 minLisätietoja:

Jaetaan luokka useampaan pienryhmään (5-6 henkeä), jotka levittäytyvät metsään niin, että ryhmien

väliin jää hieman tilaa. Yksi ryhmän jäsenistä valitaan metsoksi, jolle valitaan puu tueksi ja turvaksi. Metson silmät peitetään ja muut levittäytyvät puolikaareen noin 10-15 metrin päähän metsosta. Metso nojaa puuhun ja suhisee mielensä mukaisia ”soidinsarjoja”, joiden aikana se ei kuule mitään. Sarjojen välissä metso yrittää hiiskahtamatta kuulla liikkujien hiipimisääniä. Hiipijät puolestaan yrittää metson soidinsarjojen aikana hiiviskellä metson luo ja koskettaa sitä (rauhallisesti). Metson kuuntelutaukojen aikana hiipijä on paikallaan hiirenhiljaa. Jos metso kuulee taukojensa aikana hiipijän olemassaolon, hän osoittaa sormella äänen suuntaan ja sanoo ”Metso kuulee!”. Kävi miten kävi, tämän jälkeen sitten vaihdetaan osia.

28. Jalkapari-leikki

Tarvikkeet: -Kesto: 5 minLisätietoja: Leikki sopii hyvin leikkituokion lopuksi.

Ohjaaja huutaa eläinten nimiä. Leikkijät muodostavat ryhmiä sen mukaan, kuinka monta jalkaa kyseisellä eläimellä on (esimerkiksi hämähäkki muodostetaan niin, että neljä lasta menee jonoon = 8 jalkaa). Leikki voi loppua siihen, että ohjaaja huutaa ” Tuhatjalkainen!”, jolloin kaikki leiriläiset muodostavat yhden jonon. Tämä jono onkin helppo johdattaa seuraavaan aktiviteettiin tai vaikkapa ruokalaan.

29. Lajittelulimbo

Tarvikkeet: -Kesto:15 minLisätietoja:

Tilan eri kulmiin sijoitetaan ”keräysastioita”, joita esim. maahan piirretty ympyrä voi symboloida. Mukaan voidaan ottaa esim. biojäte, lasi, paperi, metalli tai ongelmajäte. Yhden pisteen tulee aina olla uudelleenkäyttö (tilanteen mukaan esim. korjauspaja tai kirpputori), joka on paras vaihtoehto. Oppilaat ovat roskia, joiden pitää löytää oikea lajitteluastia. Opettaja huutaa roskan nimen ja oppilaat etsiytyvät oikeaan paikkaan mahdollisimman nopeasti. Jos joukko hajaantuu, keskustellaan siitä, miksi oppilaat ovat valinneet tietyn paikan, oikeita vaihtoehtojahan voi olla useampiakin.

30. Ihminen, puu, moottorisaha

Tarvikkeet: -Kesto:15 minLisätietoja: Sopii energian purkamisleikiksi luontopäivän alkuun tai piristykseksi keskelle.

Ensin sovitaan yhdessä, mikä ele ja ääni kuvaavat ihmistä, puuta ja moottorisahaa. Sitten sovitaan järjestys, mikä voittaa minkin (vertaa kivi-paperi-sakset) ja miksi. Tämä on yleensä hauska keskustelu. Useimmiten järjestykseksi muodostuu moottorisaha-ihminen-puu (puu voittaa ihmisen, koska on pitkäikäinen, moottorisaha voittaa puun, koska voi kaataa sen, ja ihminen voi käyttää ja halutessaan sammuttaa moottorisahan). Keskustelun voi myös ajanpuutteen vuoksi ohittaa ja antaa järjestyksen valmiina, etenkin jos luokka vaikuttaa siltä, että tämänkaltainen keskustelu ei varmaankaan onnistuisi.

Oppilaat seisovat rivissä ja ohjaaja seisoo rivin edessä. Ohjaaja tekee sovitun eleen ja äänen joko

ihmiselle, puulle tai moottorisahalle. Oppilaat vastaavat mahdollisimman nopeasti tekemällä eleen, joka voittaa opettajan eleen. Jonkun tehdessä väärän eleen tai mennessä sekaisin liikkeestä, pääsee hän eteen.

31. Mielipidejana

Tarvikkeet: -Kesto:10 minLisätietoja: Sopii purkamisleikiksi välittömästi luontokoulupäivän jälkeen.

Maahan merkitään viiva, jonka toinen pää merkitsee ”täysin samaa mieltä” ja toinen ”täysin eri mieltä”. Ohjaaja lukee joukon väittämiä, jotka liittyvät yhdessä koettuun luontokoulupäivään. Oppilaat asettuvat janan kohdalle, joka parhaiten kuvaa heidän mielipidettään. Tarkoitus ei siis ole olla vain jommassa kummassa päässä, vaan kohdassa, joka osallistujan mielessä parhaiten kuvaa hänen mielipidettään. Väittämistä ei ole tarvetta keskustella jälkikäteen, vaan uudet väittämät seuraavat toisiaan, kun kaikki osallistujat ovat löytäneet paikkansa janalta.

Esimerkkejä sopivistä väittämistä:

”Tänään oli tosi kiva päivä!””Tänään minua paleli””Hauskinta oli pelata 36-peliä””Hauskinta oli tutustua kasveihin””Tänään opin jotain uutta!”

32. Mielipiderinki

Tarvikkeet: -Kesto:10 minLisätietoja: Sopii tutustumisleikiksi ja ryhmäytymisleikiksi.

Seistään ringissä selät ringin keskustaa kohti. Joku aloittaa huutamalla jonkin asian (esim. koirat, sauna, kasvissyönti, jäätelö…). Kaikki asiasta pitävät/samaa mieltä olevat/samanhenkiset henkilöt kääntyvät ympäri kasvot piirin sisäpuolelle. Näin samaa mieltä olevat henkilöt näkevät toisensa. Asiaan neutraalisti suhtautuvat voivat kääntyä kylki ringin keskustaa kohti. Mielipiteitä ei tarvitse sanoa ringissä järjestelmällisesti edeten vaan satunnaisessa järjestyksessä niin, että kun jotain tulee mieleen, voi jokainen vapaasti huutaa oman sanansa.

33. Hot ball

Tarvikkeet: Hernetyyny tai jokin muu heiteltävä esine (mutta ei pomppiva pallo, joka pudotessaan sinkoilee kauas)Kesto: 5 minLisätietoja: Soveltuu luontopäivän jälkeen purkamisleikiksi

Seistään tiiviissä ringissä. Ohjaaja on mukana ja hän aloittaa heittämällä pallon ensimmäisenä. Ideana on, että se, jolle pallo heitetään, sanoo mahdollisimman nopeasti yhden asian, joka on jäänyt mieleen päivästä. Se voi olla pelkästään yksi sana, tai useampia. Tämän jälkeen pallo heitetään nopeasti jollekin muulle. Pallo on ”kuuma”, eli sitä ei pidetä kädessä pitäkän, vaan sanotaan

ensimmäinen asia, joka tulee mieleen. Peli loppuu ohjaajan merkistä kun näyttää siltä, ettei uusia asioita enää tule esille.

34. Elämänlangat

Tarvikkeet: Valmiita eläinten ja kasvien nimi- tai kuvalappuja, reilun metrin mittaisia narunpätkiä, maalarinteippiäKesto:20 minLisätietoja:

Leikki auttaa ymmärtämään, että ympärillämme olevassa luonnossa on valtava määrä riippuvuussuhteita ja jonkin lajin tuho on usein kohtalokasta monelle muulle lajille. Jokainen leikkijä saa kasvin tai eläimen kuvan, jonka hän kiinnittää rintaansa. Kuvan lisäksi jokaiselle jaetaan langanpätkä, jonka toinen pää sidotaan vyötäisille. Tehtävänä on nyt yrittää löytää sellainen eläimen tai kasvin kuva, joka liittyy oman kuvan eläimen/kasvin elinehtoihin (eli jota tämä käyttää ravinnoksi, jolta saa suojaa, elää siinä jne.). Leikkijä, jolla on talitiaisen kuva, etsii esim. leikkijän, jolla on pihlajan kuva. Kun joku on löytänyt yhteyden, hän liittää oman lankansa toisen vyötäisillä olevaan lankaan.

Kun kaikki yhteydet on löydetty, ohjaaja käskee yhden leikkijöistä kaatua maahan. Katsokaa, mitä tapahtuu!

35. Tunnista oma esine

Tarvikkeet: Huiveja silmien sitomiseen (tai vaikkapa lasten pipot, jotka voi vetää silmille), luonnosta löytyviä esineitä (käpyjä, oksia, kiviä, kaarnan pala, lehtiä...)Kesto: 20 minLisätietoja: Rauhoittava leikki, keskittymiskykyä vaativa leikki. Vaatii paikallaan istumista, joten sään oltava hyvä. Voidaan toteuttaa myös sisällä, esim. illalla.

Leikkijät istuvat piirissä silmät kiinni. Jokaiselle annetaan tunnusteltavaksi oma luonnonesine. Kukin opettelee tuntemaan oman esineensä tuntoaistin perustella. Esineet kerätään pois ja laitetaan kiertämään sekalaisessa järjestyksessä leikkijältä toiselle. Tehtävänä on löytää oma esine. Kun oma esine sattuu kohdalle, se pidetään, mutta muut esineet laitetaan eteenpäin. Kun kaikki ovat mielestään löytäneet omansa, katsotaan mitä ne ovat. Peliä voi myös pelata laittamalla ensin esine maahan lasten eteen katseltavaksi (ei saa koskea), ja sitten sitoa silmät ja jakaa esineet uudestaan satunnaisessa järjestyksessä. Esine, joka ehkä silmin on vaikea erottaa muista, onkin ehkä helppo tunnistaa tuntoaistin avulla. Jos intoa riittää, leikin voi leikkiä ensin yhdellä tavalla ja sitten toisella.