© Päivi Väänänen 2010

Puun kasvu...

P uut kasvavat joka vuosi pituutta latvasta ja oksien kärjistä. Paksuutta puut kasvavat muodostamalla joka kasvukausi yhden vuosirenkaan. Vuosirenkaista eli vuosilustoista voidaan

laskea puun ikä. Kuivemmilla kasvupaikoilla puiden kasvu on veden ja ravinteiden puutteen vuoksi hidasta. Myös valon määrä vaikuttaa kasvuun, erityisesti männyillä ja muilla valokasveilla.

Vuosirenkaiden paksuus vaihtelee eri vuosien välillä. Hyvinä kesinä, jolloin olosuhteet ovat olleet kasvulle suotuisat, puu on kasvanut enemmän kuin kylminä tai liian kuivina kesinä. Lisäksi puun vanhetessa vuosilustot yleensä kapenevat, toisin sanoen puun kasvuvauhti hidastuu. Koivun ja muiden kotoisten lehtipuidemme kasvu hidastuu huomattavasti 100 vuoden jälkeen, mutta kuusi ja mänty kasvavat vielä 200 vuotiainakin.

Puun vuosirenkaat tallentavat myös muuta tietoa puun kasvusta. Menneiden aikojen ilmastosta saadaan tietoa tutkimalla vanhoja, esimerkiksi soiden sisältä löytyneitä puita. Niiden vuosilustojen paksuudesta voidaan päätellä, kuinka lämmintä ja sateista kyseisenä ajankohtana on ollut. Ilmastoa puiden vuosirenkaista tutkivaa tieteenalaa kutsutaan dendrokronologiaksi.

Havupuillamme vuosikasvun erottaminen vaikkapa puun kannosta on helppoa. Tämä johtuu siitä, että alku- ja loppukesällä syntyneen puuaineksen voi erottaa toisistaan paljaalla silmällä. Vuosirenkaan ensimmäinen osa on kevyttä ja huokoista kevätpuuta, joka näkyy vuosirenkaassa vaaleana vyöhykkeenä. Sen jälkeen näkyy tummempi rengas, jossa kasvu on muuttunut tiheäksi ja painavaksi kesäpuuksi.

Laskutehtävä puunystäville!Puun oksaan sidotaan keinu vuonna 1990. Keinu on tällöin 60 cm:n korkeudella maasta. Keinun käyttäjä, Anni-tyttö, on tällöin 6-vuotias ja 120 cm pitkä. Puu kasvaa vuosittain pituutta 35 cm. Anni kasvaa vuosittain pituutta 5 cm. Kuinka korkealla keinu on maasta vuoden 2005 syksyllä ja ylettyykö Anni enää siinä vaiheessa keinumaan?

(Vastaus alla olevassa laatikossa!)