Liikkuvat koulut opinnäytteissä

3

LIIKKUVAT KOULUT OPINNÄYTTEISSÄ  

Tuloksia pilottivaiheen pro graduista  

 

 

Katariina Kämppi & Tuija Tammelin (toim.) 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 285 

Jyväskylä 2014 

4

Toimittajat KatariinaKämppijaTuijaTammelin

Julkaisija LiikunnanjakansanterveydenedistämissäätiöLIKES

Kannentaitto NinaHalmetoja/RiimuRaami

Sisällöntaitto KatariinaKämppijaAnnaleenaAira

Kuvat Liikkuvakoulu‐ohjelma/JouniKallio

Paino WaasaGraphicsOy,Vaasa,2014

Liikunnanjakansanterveydenjulkaisuja285ISBN(nid.)978‐951‐790‐358‐5ISBN(pdf)978‐951‐790‐359‐2ISSN0357‐2498

5

Sisältö 

1JOHDANTO.............................................................................................................................................7 

1.1Opinnäytetöidenohjaajienryhmäjatoimintatavat.....................................................8 

1.2Opinnäytetyöt...............................................................................................................................9 

1.3Liikkuvakoulu‐pilottivaiheenseuranta.........................................................................12 

1.4Opinnäytetöissähyödynnetytaineistotjamenetelmät............................................13 

2  KOULUNTOIMINTAKULTTUURIJAHENKILÖKUNNANNÄKÖKULMA....................15 

2.1Kouluntoimintakulttuurijasenmuuttuminen............................................................17 

2.2Koulunhenkilökunnannäkökulmatoimintakulttuurinliikunnallistamiseen20 

3OPPILAIDENFYYSINENAKTIIVISUUS....................................................................................25 

3.1Välitunnit......................................................................................................................................26 

3.2Liikuntatunnit.............................................................................................................................30 

3.3Liikuntaluokkalaiset................................................................................................................32 

3.4Lukiovs.ammattikoulu..........................................................................................................34 

3.5Koulunkeinotjainterventiotliikunnanlisäämiseksi...............................................36 

3.6Fyysisenaktiivisuudenobjektiivisetmittausmenetelmät.......................................39 

4OPPILAIDENFYYSINENAKTIIVISUUSJAHYVINVOINTI................................................41 

4.1Sosiaalisetsuhteet,koulukokemuksetjaviihtyminen..............................................42 

4.2Terveysjaterveystottumukset...........................................................................................47 

5LIIKUNNANSYYTJAESTEET......................................................................................................53 

6VANHEMPIENNÄKÖKULMA.......................................................................................................63 

Lähteet.......................................................................................................................................................66

6

7

1  JOHDANTO Näihinkansiinonkoottukaikkitammikuuhun2014mennessävalmistuneetprogradu‐tutkielmat,jotkaontehtyLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheessa(2010‒2012)ke‐rättyäaineistoahyödyntäen.Koosteessaesitellään26työtäjasamallasaadaanopin‐näytteidennäkökulmastahyväkuvasiitä laajastakentästä, jollaLiikkuvakoulu ‐oh‐jelmatoimii.Edelleentyönallaonlähesparikymmentätyötä(kandidaatin‐taiprogradu‐tutkiel‐maa)pilottivaiheenaineistosta, jaohjelmavaiheeseen(2013‒2015) liittyenon jo te‐keilläjasuunnitteillauusiatutkielmia.Opinnäytteissäonhavaittavissasamailmiökuinohjelmantoteutuksessakin:näkökulmaonlaajentunutfyysisestäaktiivisuudestaoppi‐miseen, kouluviihtyvyyteen ja työrauhaan. Lisäksi passiivisuuden purku onnoussutuudeksinäkökulmaksiliikunnanedistämisenrinnalle.Liikkuvakoulukäynnistyihankkeenakeväällä2010,jaseonjatkunutvuodesta2012lähtienLiikkuvakoulu‐ohjelmana.Liikkuvakoulu‐ohjelmassalisätäänliikettäkoulu‐

päiväänjakoulupäivänyhteyteen,tavoitteenaaktiivisempijaviihtyisämpikoulupäivä.Jokai‐nenkoulutoteuttaaliikkuvampaakoulupäivääomalla tavallaan.Tärkeääon fyysinenaktiivi‐suus(lisää liikettä,vähemmänistumista),op‐piminen ja oppilaiden osallisuus. Liikkuvakoulu ‐ohjelman tausta, käynnistyminen sekäpaikallistenhankkeidentoimintajatuloksetonkuvattulaajemminpilottivaiheenloppurapor‐tissa(Tammelinym.2012).

Opinnäytteiden näkökulma on 

laajentunut fyysisestä aktiivisuu‐

desta oppimiseen, kouluviihtyvyy‐

teen ja työrauhaan sekä passiivi‐

suuden purkamiseen. 

8

1.1 Opinnäytetöiden ohjaajien ryhmä ja toimintatavat Tässäkoosteessaesiteltävättutkielmatovat41opiskelijanja13ohjaajanyhteistyöntulosneljästäeriyliopistosta.Opinnäytetöitäontehtyneljäänpääaineeseen:liikunta‐pedagogiikkaan(15kpl),kasvatustieteeseen(9),liikuntafysiologiaan(2)jaliikuntalää‐ketieteeseen (1).Opinnäytetöidenohjaajatovatkokoontuneet säännöllisesti ja sopi‐neettutkimusaiheista,kerätynaineistonhyödyntämisestäsekätyönjaostaeriyliopis‐tojenkesken.Opinnäytetöidenohjaajiensäännöllisestikokoontuvaryhmä:

RiittaAsanti,Turunyliopistonopettajankoulutuslaitos,liikuntakasvatuksenyli‐opistonlehtori

MirjaHirvensalo,Jyväskylänyliopisto,liikuntakasvatuksenlaitos,liikuntapedago‐giikanprofessori

LauriLaakso,Jyväskylänyliopisto,liikuntapedagogiikanemeritusprofessori KaarloLaine,LIKES‐tutkimuskeskus,yksikönjohtaja SannaPalomäki,Jyväskylänyliopisto,liikuntakasvatuksenlaitos,yliopistonlehtori AnneliPönkkö,Oulunyliopisto,Kajaaninopettajankoulutuslaitos,yliopistonleh‐

tori Jan‐ErikRomar,ÅboAkademi,lehtori ArjaSääkslahti,Jyväskylänyliopisto,liikuntakasvatuksenlaitos,yliopistotutkija TuijaTammelin,LIKES‐tutkimuskeskus,tutkimusjohtaja(puheenjohtaja) HennaHaapala,LIKES‐tutkimuskeskus,tutkija(ryhmänsihteeri)

Lisäksiyksittäisiäopinnäytteitäovatohjanneet:

TaijaFinni,Jyväskylänyliopisto,liikuntabiologianlaitos,kinesiologianprofessori JuhaKokkonen,Jyväskylänyliopistonopettajankoulutuslaitos,yliopistonlehtori Heikki Kyröläinen, Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos, liikuntafysiolo‐

gianprofessori MerjaPerhonen,Jyväskylänyliopisto,terveystieteidenlaitos Anna‐MaijaPoikkeus,Jyväskylänyliopistonopettajankoulutuslaitos,varhais‐jaal‐

kukasvatuksenprofessoriOpinnäytetöissäonhyödynnettyLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheenseurannassakerättyäaineistoa,jonkalisäksiosaopinnäytetyöntekijöistäkeräsiomantäydentäväntutkimusaineiston.Esitettävättuloksetjajohtopäätöksetovatopiskelijoidentulkintoja.Liikkuvaankouluunliittyvistäopinnäytetöistäonkeskusteltueriyliopistojenohjaus‐seminaareissa. SeminaarienmyötäLiikkuvankoulun idea aktiivisemmistakoulupäi‐vistäontulluttutuksiisollejoukollenykyisiäopiskelijoitajatulevaisuudenopettajiatailiikunnanammattilaisia.  

9

1.2 Opinnäytetyöt Koosteessaesitellytopinnäytetyötonlueteltuohjaajineenoheisessataulukossa1.Jär‐jestysnumerotutkielmannimenedessäviittaaniidenesittelyjärjestykseenraportissa.TarkempaatietoaaiheistahaluavalöytäätutkielmatlistattunaLiikkuvankoulunnetti‐sivuilta(liikkuvakoulu.fi),jonnepäivitetäänjatkuvastimyösuudetvalmistuneetopin‐näytetyöt.Taulukko 1 Opinnäytetyöt ohjaajineen.  

  TEKIJÄT  OTSIKKO  VUOSI  YLIOPISTO, LAITOS 

OHJAAJAT 

1  Kaisa Nissilä & Essi Ylikoski 

Koulun liikunnallinen toimintakult‐tuuri ja 4.‒6.‐luokkalaisten fyysinen aktiivisuus kahdessa alakoulussa 

2011  Oulun yli‐opisto (OY), Kajaanin OKL 

Anneli Pönkkö 

2  Mia‐Mari  Tolonen 

Toimintakulttuuri Liikkuvassa kou‐lussa 

2013  OY, Kajaanin OKL 

Anneli Pönkkö 

3  Taru Yläuoti‐nen & Maija‐Leena Yrjönen 

Liikkuva koulu – opettajien tietoi‐suus hankkeesta ja näkemyksiä kou‐lupäivän liikunnallistamisesta 

2012  Turun yli‐opisto, OKL 

Riitta Asanti 

4  Juha Hiltunen & Joonas  Tursas 

Liikunnallinen toimintakulttuuri kouluihin – luokanopettajat osana koulun toimintakulttuurin liikunnal‐listamista 

2013  Turun yli‐opisto, OKL 

Riitta Asanti 

5  Antti  Karjalainen 

Rehtoreiden näkemykset ja koetut vaikutusmahdollisuudet kouluym‐päristön toimintakulttuurin liikun‐nallistamisessa 

2013  Jyväskylän  yliopisto (JY), liikuntakasva‐tuksen laitos 

Mirja  Hirvensalo 

6  Elina Latonen & Tea  Pajunoja 

Liikkuvatko oppilaat välitunneilla?  Liikkuva koulu ‐hankkeessa mukana olleiden 4.‒9.‐luokkalaisten oppilai‐den välituntiaktiivisuus 

2012  JY, liikuntatie‐teiden laitos 

Lauri Laakso 

7  Saila Kauko‐nen & Jenni Lipsanen 

Välitunnit fyysisesti aktiivisemmiksi  2011  JY, OKL ja lii‐kuntatieteiden laitos 

Lauri Laakso A.‐M. Poikkeus J. Kokkonen 

8  Jonas Nygård & Tomas Smedman 

Verklig, observerad och upplevd elevaktivitet under gymnastik‐ lektioner 

2012  Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten 

Jan‐Erik  Romar 

9  Jaakko  Haataja & Jani Sarajärvi 

Nuorten fyysistä aktiivisuutta mit‐taamassa: liikuntaluokkalaisten ja normaaliluokkalaisten vertailu Polar Active ‐aktiivisuusmittareilla 

2013  JY, liikunta‐kasvatuksen laitos 

Mirja  Hirvensalo 

10  Johnny  Glasberg 

Elevers fysiska aktivitet och  fritidsvanor 

2013  Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten 

Jan‐Erik  Romar 

10

11  John Byman & Patrik Fors‐man 

Betydelsen av en personlig tränare for främjandet av fysisk aktivitet i grundskolans lägre klasser 

2012  Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten 

Jan‐Erik  Romar 

12  Jussi Saarinen  Liikuntapelit osaksi koulun liikun‐taa? Videopelitutkimus Jyrängön alakoulussa 

2012  JY, liikuntatie‐teiden laitos 

Lauri Laakso 

13  Soile  Strandman 

Kiihtyvyysantureiden vertailu fyysi‐sen aktiivisuuden mittaamisessa alakouluikäisillä 

2012  JY, liikuntabio‐logian laitos 

Taija Juutinen Tuija  Tammelin 

14  Heikki Marja‐maa & Sami Myllymäki 

1.‒3. luokkalaisten fyysinen aktiivi‐suus ja sosiaaliset suhteet 

2013  JY, liikunta‐kasvatuksen laitos 

Arja Sääkslahti 

15  Mari Ingerttilä & Katja  Jokikokko 

Millaiseksi koulu koetaan? Koulu‐ kokemuksia Liikkuva koulu ‐hank‐keen kouluista 

2012  JY, liikuntatie‐teiden laitos 

Lauri Laakso 

16  Jyri Soukka  Fyysisen aktiivisuuden yhteys viihty‐miseen Liikkuva koulu ‐hankkeen yläkoulussa 

2012  JY, liikuntatie‐teiden laitos 

Lauri Laakso 

17  Laura Rättyä & Hanna Vesala 

Nukkuvatko liikkuvat nuoret muita paremmin? Liikkuva koulu ‐hank‐keessa mukana olleiden 8.‐ ja 9.‐luokkalaisten fyysisen aktiivisuuden yhteys nukkumistottumuksiin, väsy‐mykseen ja uniongelmiin 

2013  JY, liikuntatie‐teiden laitos 

Sanna  Palomäki 

18  Erkko Laukia & Jenni Liiri 

Koulumatkaliikunnan yhteys 7.‐ ja 8.‐luokkalaisten nukkumistottu‐muksiin ja aamupalan syömiseen 

2014  JY, liikunta‐kasvatuksen laitos 

Mirja  Hirvensalo 

19  Heini  Wennman 

Habitual physical activity and heart rate variability in 12‐year old  children 

2012  JY, liikunta‐biologian  laitos 

Heikki  Kyröläinen Tuija  Tammelin 

20  Eemeli  Jokinen & Kai Lehtinen 

Karhulan koulun seitsemäs‐ ja kah‐deksasluokkalaisten poikien fyysi‐sen kunnon yhteydet painoindek‐siin sekä fyysiseen aktiivisuuteen 

2012  JY, liikunta‐kasvatuksen laitos 

Lauri Laakso 

21  Anna  Rautarae & Jenni Salo 

Mikä saa nuoret liikkumaan? Liikun‐tamotivaation yhteys liikunnan har‐rastamiseen kuuden Liikkuva koulu  ‐hankkeen koulun 7.‐ ja 8.‐ luokka‐laisilla 

2012  JY, liikuntatie‐teiden laitos 

Lauri Laakso 

22  Ida Hölttä  Kun liikunta ei "uppoa" – liikunnan harrastamattomuuden syyt kuuden Liikkuva koulu ‐hankkeen koulun  7.‐ ja 8‐.luokkalaisilla 

2013  JY, liikunta‐kasvatuksen laitos 

Mirja  Hirvensalo 

23  Henrik  Lagerbohm & Matias Nylund 

Ungas motiv till fysisk aktivitet och  inaktivitet 

2014  Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten  

Jan‐Erik  Romar 

11

24  Tarja Lepo  Liikuntakäyttäytyminen normaali‐ ja ylipainoisilla nuorilla: eroavaisuudet liikuntamäärissä, ruutuajassa sekä liikuntasyissä ja ‐esteissä 

2013  JY, terveys‐ tieteiden lai‐tos 

Merja  Perhonen Tuija  Tammelin 

25  Pernilla  Jansson 

Föräldrars betydelse för barns  fysiska aktivitet 

2013  JY, liikuntatie‐teiden laitos 

Mirja  Hirvensalo 

26  Mari Salonen  Vanhempien ja perheen liikunta sekä vanhempien asenteen yhteys lasten liikunta‐aktiivisuuteen 

2012  JY, liikuntatie‐teiden laitos 

Mirja  Hirvensalo 

12

1.3 Liikkuva koulu ‐pilottivaiheen seuranta UseimmissaopinnäytetöissäonhyödynnettyLIKES‐tutkimuskeskuksenkeräämääseu‐rantatietoaLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheesta(2010–12).Hankkeidenseuran‐nassaseurattiinjaarvioitiinpilottivaiheenaikanatoteutettujentoimientuloksia.Seu‐rantapalvelipilottivaiheenohjaustasekätarjosikouluillepalautettakouluntilanteestajohankkeidenaikana.Seurantaetenikolmitasoisesti:laajana,tarkennettunajaerityi‐senäseurantana.A.Laajaseuranta.Kaikki21pilottivaiheenpaikallistahankettaolivatmukanalaajassaseu‐rannassa.Koulujaoliyhteensä45,jaoppilasmääräkouluissaolinoin10000.Alakoulujaoli26,yläkouluja11jayhtenäiskouluja8.Laajaseurantakäsittipilottivaiheenperustietojenkeräämisen,hankkeidenomansisäisenseurannanjaarvioinnin,hankekoordinaattoreillejavastuuhenkilöillesuunnatuthaastattelutjakyselytsekärahoittavilleviranomaisilletehdyttiliselvitykset jamuutdokumentit.Pilottivaiheenhankkeidentoiminta ja tuloksetonku‐vattupilottivaiheenloppuraportissa(Tammelinym.2012).Lisäksiosanalaajaaseurantaatoteutettiinkyselykoulujenhenkilökunnallealkuvuonna2012(Kämppiym.2013).B.Tarkennettuseuranta.Tarkennetussaseurannassaolimukana10hankettaja23kou‐lua.Oppilaskyselyihinosallistuiyhteensä2584oppilasta,joista907luokilta1−3,674luo‐kilta5−6ja1003luokilta7−9(luvutsyksyn2010mittauksista).Oppilaskyselynteemojaolivat oppilaan liikunta‐aktiivisuus ja hyvinvointi koulussa, kouluyhteisö ja kokemuksetLiikkuvakoulu‐hankkeesta.Oppilaskyselyttoteutettiinloka–joulukuussa2010,huhti–tou‐kokuussa 2011, loka–joulukuussa 2011 ja huhti–toukokuussa 2012. Kyselyt toteutettiinkouluissa luokittainLIKES‐tutkimuskeskuksen testaajanvalvonnassapääasiassaatk‐luo‐kissa internet‐kyselynä, tarvittaessa paperilomakkeilla. Oppilaat vastasivat tarkennetunseurannankyselyihinnimettöminä,jotenkyselystäsaatiinkoulu‐jaluokkatasonseuranta‐tietoamuttaeiyksilötasonseurantatietoa.Kyselylomakkeetlaadittiinerikseenluokkien1–3,4–6ja7–9oppilaille.Hankkeetsaivatkyselyistäyhteenvedon,jossaomanhankkeentaikoulunoppilaidenkyselyjen tuloksiaolivertailtukokokyselyaineiston tuloksiinerimit‐tauskerroilla.Tuloksiaesiteltiinkoulujenvanhempainilloissajahankkeidentilaisuuksissa.C.Erityinenseuranta.Erityisessäseurannassaolineljäpilottivaiheenhankekouluasekäkaksivertailukoulua,jotkaeivätolleetmukanaLiikkuvassakoulussa.Näissäkouluissato‐teutettiinkyselyjenlisäksifyysisenaktiivisuudenobjektiivisetmittauksetneljäkertaapi‐lottivaiheen aikana: loka–marraskuussa 2010, huhti–toukokuussa 2011, loka–marras‐kuussa2011jahuhti–toukokuussa2012.Tiedotkerättiintunnistetiedoin.Oppilaaltajahä‐nenhuoltajaltaanpyydettiinkirjallinensuostumustutkimukseenosallistumiseksi.Oppilai‐denfyysinenaktiivisuusmitattiinliikuntamittareidenavullaseitsemänpäivänajalta.Oppi‐laatsaivathenkilökohtaisenkirjallisenpalautteenliikuntamittauksistajakoulutyhteenve‐donkoulunoppilaiden liikuntamittauksista.Myösopettajat saivathalutessaanosallistuamittauksiin.  

13

1.4 Opinnäytetöissä hyödynnetyt aineistot ja menetelmät

Useimmissa opinnäytetöissä hyödynnettiin Liikkuva koulu -ohjelman seurantatietoa.

Osa opinnäytetyöntekijöistä keräsi myös oman täydentävän tutkimusaineiston. Tut-

kielmissa käytetyt aineistot on esitelty taulukossa 2. Järjestysnumero viittaa tutkiel-

maan, jonka tiedot esiteltiin taulukossa 1. Tutkielmista 12 kohdistuu alakouluun, yh-

deksän yläkouluun, neljä näiden koulujen yhdistelmiin sekä yksi lukioon ja ammatti-

kouluun. Viisi töistä oli ruotsinkielisiä ja yksi englanninkielinen.

Taulukko 2 Tutkielmissa käytetyt aineistot ja menetelmät. (AK=alakoulu, YK=yläkoulu, YHTK= yhtenäiskoulu, k=kevät, s=syksy)

Koulutyyppi Kohdejoukko/ luokka-aste

N Aineiston- keruu

Menetelmät

1 AK henkilökunta 4.‒6. lk.

26 126

k2011 oma kysely LK-oppilaskysely

2 AK 4.‒6. lk. henkilökunta

151 28

s2010, k2011, s2011, k2012

LK-oppilaskyselyt oma kysely

3 AK, YHTK, YK henkilökunta 45 k2011 oma kysely

4 AK henkilökunta 140 k2012 LK-henkilökuntakysely

5 AK, YHTK, YK rehtorit 21 k2012 LK-henkilökuntakysely

6 AK, YHTK, YK 4.‒9. lk. 1 648 s2010 LK-oppilaskysely

7 AK 2., 4. ja 5. lk. henkilökunta

72 4

k2011 haastattelut, oma kysely, havainnointi

8 AK 5.‒6. lk. 31 sykemittaus

9 YK 7.‒9. lk. 189 s2011, k2011 Polar Active -mittaus

10 lukio, ammattikoulu

1.‒2. lk. 2. lk.

105 12/2011-1/2012

LK-oppilaskysely (7.‒9.lk.)

11 AK 2.‒4. lk. vanhemmat

3 3

haastattelu

12 AK 4.‒5. lk. 39 k2011 LK-oppilaskysely, oma kysely

13 AK 5. lk. 30 k2011 ActiGraph & Polar Active -mittaus

14 AK 1.‒3. lk. 907 s2010 LK-oppilaskysely

15 AK, YHTK, YK 4.‒9. lk. n.1 700 s2010, k2011 LK-oppilaskyselyt

16 YK 7.‒8. lk. 339 s2010 LK-oppilaskysely

17 YK 8.‒9. lk. 1228 s2011 LK-oppilaskysely

18 YK 7.‒8. lk. 1 073 s2010 LK-oppilaskysely

19 AK 5. lk. 28 k2011 sykemittaus

20 YK 7.‒8. lk. 28 s2010, s2011 LK-kyselyt, kuntotestit

21 YK 7.‒8. lk. 889 s2010, k2011 LK-oppilaskyselyt

22 YK 7.‒8. lk. 912 s2010 LK-oppilaskysely

23 YK 7.‒9. lk. n.850 s2010, k2011, s2011, k2012

LK-oppilaskyselyt

24 YK 8.‒9. lk. 1 013 s2011 LK-oppilaskysely

25 AK 2.‒4. lk. huoltajat 121 s2012 LK-oppilaskysely

26 AK 5.‒6. lk. huoltajat 108 s2011 oma kysely

14

15

2 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI JA HENKILÖKUNNAN 

NÄKÖKULMA Opetushallitusonmääritellytkouluntoimintakulttuurinseuraavasti:

Liikunnallisessatoimintakulttuurissaliikkuminenonluonnollinenosajokaistakoulu‐päivää.Koulunliikunnallatarkoitetaankaikkeasitäfyysistäaktiivisuutta,jokasisältyykoulupäivääntaisenvälittömäänyhteyteen–eiainoastaanliikuntaaoppiaineena.

Kouluntoimintakulttuurivaikuttaamerkittävästikoulunkasvatukseenjaope‐tukseenjasitäkauttaoppimiseen.Tavoitteenaon,ettäkoulunkaikkikäytän‐nötrakennetaanjohdonmukaisestitukemaankasvatus‐jaopetustyölleasetet‐tujentavoitteidensaavuttamista.Toimintakulttuuriinkuuluvatkaikkikoulunvirallisetjaepävirallisetsäännöt,toiminta‐jakäyttäytymismallitsekäarvot,periaatteetjakriteerit, joihinkoulutyönlaatuperustuu.Toimintakulttuuriinkuuluumyösoppituntienulkopuolinenkouluntoimintakutenjuhlat,teema‐päivätsekäerilaisettapahtumat.Koulunkasvatustavoitteidenjaarvojensekäaihekokonaisuuksientuleekonk‐retisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka onavoinjavuorovaikutteinensekätukeeyhteistyötäniinkoulunsisälläkuinko‐tien jamuunyhteiskunnankanssa.Myösoppilaalla tuleeollamahdollisuusosallistuakouluntoimintakulttuurinluomiseenjasenkehittämiseen.(Opetus‐hallitus2004.)

16

Liikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheenkoulujenhenkilökunnankokemuksiajanäke‐myksiä liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisestä koulussa esitetään ”Viihty‐vyyttäjatyörauhaa”‐raportissa(Kämppiym.2013).KaikillaLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheenkouluillaoliomatominaisuutensajaerityispiirteensä: olemassa oleva toimintakulttuuri perinteineen, johtamiskulttuuri,olosuhteet,henkilökuntajaoppilaatolivaterilaisia.Ohjelmanpilottivaiheentoteutuk‐sessalähdettiinsiitä,etteioleolemassayhtäoikeaatapaatoteuttaaliikkumisenlisää‐mistä koulupäivään, vaan jokainen koulu kehitti sille parhaiten soveltuvan mallinomistalähtökohdistaan.Pienissäkouluissamuutoksetovatyleensähelpompiatoteut‐taa kuin suurissa kouluissa. Henkilökunta voi miettiä omaa osuuttaan kokonaisuu‐dessa: liikunnanopettajille löytyyrooliehkäluontevammin,muttamitenesimerkiksimuiden aineiden aineenopettajat voivat omalla panoksellaan osallistua uudenlaisentoimintakulttuurinluomiseen?Fyysisenaktiivisuudenlisäämisenlisäksionsyytäkiin‐nittäähuomiotaistumisenvähentämiseenjayhtäjaksoisenistumisenkatkaisemiseen.Tämävoiollayksilähtökohtaliikkumisenlisäämiseenerityisestioppitunneille.Henkilökuntakyselyntulostenperusteellapilottihankkeetnäyttävätonnistuneenhyvinkoulujenhenkilökunnanmukaansaamisessakoulupäivänaikaisenliikkumisenlisää‐miseen, jolloin ilmapiiri toimintakulttuurin pysyvällemuutokselle on otollinen. Ala‐kouluissaliikkuminenonlähtökohtaisestiluonnollisempiosakoululaisenarkipäivää,muttayläkouluissayhtälöonhaastavampisekähenkilökunnanettäoppilaidennäkö‐kulmasta. Kuitenkin pilottivaiheen toimijoiden kokemukset ja seurantatutkimuksentulokset(Tammelinym.2012)osoittavat,ettämuutosonmahdollinenmyösyläkou‐luissa,kunasiaalähestytäänoikeallatavallajaotetaannuoretmukaantoiminnansuun‐nitteluunjatoteuttamiseen.Henkilökunnannäkemyksetkouluviihtyvyydenjatyörau‐hanlisääntymisestäkoulupäivänaikaisenliikunnanmyötäovatrohkaiseviajatkotyös‐kentelylle.Rehtorinrooli liikkumisen lisäämisessäkoulupäiväänonkeskeinen.Rehtorinonpe‐rusteltavahenkilökunnalle,miksiliikkumisenlisääminenkoulupäiväänontärkeää.Ta‐voitteenaonkokokoulunhyvinvoinninkohentuminenkoulupäivänaikaisenliikkumi‐sen lisäämisellä. Eräässä hankekoulussa jo uudenhenkilön palkkauksen yhteydessäkeskustellaansiitä,mikäontyönhakijansuhtautuminenliikkumiseenkoulupäivänai‐kana.Henkilökunnanmyönteinen suhtautuminen liikkumisen lisäämiseen koulupäi‐väänontärkeää,jottapysyvämuutostoimintakulttuuriinsaadaanaikaan.Onerittäinhyvä, jos koko henkilökunta sitoutuu liikkumisen lisäämiseen koulupäivään, muttamyösaktiivinenydinryhmäsaattaariittää.Eräässäkoulussasaatiinmerkittäviämuu‐toksiakoulupäivänaikaiseenliikkumiseenpienenaktiivisentoimijaryhmäntoteutta‐mana.

17

2.1 Koulun toimintakulttuuri ja sen muuttuminen 

Koulun liikunnallinen toimintakulttuuri ja 4.‒6.‐luokkalaisten  

fyysinen aktiivisuus kahdessa alakoulussa 

Kaisa Nissilä & Essi Ylikoski 2011 

TutkielmassatarkasteltiinkoulunliikunnallistatoimintakulttuuriakahdessaLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheenalakoulussa.Kyselyaineistokerättiintyöyhteisönjäse‐niltä(n=26)ja4.‒6.‐luokkienoppilailta(n=126).Työyhteisöjenjäsenetarvioivatomiakoulunliikuntaanliittyviätietojaanjataitojaansekäsuhtautumistaanjakokemuksiaankoulunliikunnasta.Lisäksihearvioivatyhteistyötäjavuorovaikutustakoulussa.Tut‐kielmassaselvitettiinmyösnäidenkoulujen4.–6.‐luokkalaistennäkemyksiäjaarvioitaomastafyysisestäaktiivisuudestaan. Tutkielmaantaatapauskohtaistatietoakahdenalakouluntoimintakulttuurista.Tulos‐

tenperusteellakorostuukoulujentoimintakulttuurienerilaisuus.  Työyhteisöjenjäsenetarvioivatomiakoulunliikuntaanliittyviätietojaanjataitojaan

pääosinpositiivisesti.Asenneilmastoolimolemmissakouluissa liikuntamyönteinen.Liikuntaa pidettiin tärkeänä ja oppilaitamyös kannustettiin liikkumaanmonipuoli‐sestiarjeneritilanteissa.

Kouluissaeitullutesiinyhteistänäkemystävallitsevistaliikuntakasvatuksenarvoista,muttaliikuntakasvatusnähtiinkuitenkintavoitteellisena.Useimmatarvioivatkuiten‐kinliikuntakasvatuksentavoitteidennäkyvänkoulunarjessa.Opetussuunnitelmanlii‐kuntatoimintaaohjaavastatehtävästäjaopetussuunnitelmansäännöllisestätavoittei‐dentarkistamisestaeiollutkouluissaselkeää,yhteistänäkemystä.

Liikuntakasvatusnähtiintärkeänälapsenkokonaisvaltaisellekehityksellejaseneteennähtiinriittävästivaivaa.Molemmissakouluissasiinäkuitenkinarvioitiinolevanke‐hittämisentarvetta.

Oppilaidenottaminenmukaanliikunnansuunnitteluunolivähäistämolemmissakou‐luissa.

Liikuntavälineetolivatkouluissaoppilaidensaatavillasekäsisälläettäulkona,jakou‐luthyödynsivätulkopuolisialiikuntatilojaja‐alueita.

Liikuntakerhotoimintaajärjestettiinmolemmissakouluissa. Kumpikinkouluosallistuiaktiivisestiliikuntakampanjoihinjateemapäiviin,muttayh‐

teistyökotienkanssaarvioitiinriittämättömäksi. Suurimmaterotkoulujenvälillätulivatesiintyöyhteisöjenarvioinneissavuorovaiku‐

tuksestajailmapiiristä. Kummassakinkoulussatietoisuusliikuntatoimintaaohjaavistaarvoistaosoittautuivä‐

häiseksi.Samoinopetussuunnitelmallaeivaikuttanutnäissäkouluissaolevanmerkit‐täväärooliatoiminnanohjauksessa.

18

Toimintakulttuuri Liikkuvassa koulussa 

Mia‐Mari Tolonen 2013 

Tutkielmassa kuvailtiin suuren eteläsuomalaisen alakoulun toimintakulttuurissa ta‐pahtuneitamuutoksiaLiikkuvakoulu‐hankkeenaikanaoppilaidenjaopettajiennäkö‐kulmasta.Työssätarkasteltiinkoulunsosiaalistavuorovaikutusta,ilmapiiriä,välitun‐teja jakoulukiusaamista.Opettajat(n=28)arvioivatLiikkuvakoulu‐hankkeenkoko‐naisvaikutustakouluntoimintakulttuuriinja4.‒6.luokan(n=127–151)oppilaatarvioi‐vatkouluntoimintakulttuuriakaikkiaanneljästihankkeenaikana.

Opettajistakaksikolmestaarvioikoulunilmapiirinmelkohyväksijamelkeinpuo‐

letvälituntienilmapiirinmelkohyväksi. Oppilaatarvioivatkoulunjavälituntienilmapiirinparemmaksikuinopettajat.Op‐

pilaidenmukaanhuomattavimmatmuutokset ilmapiirissätapahtuivathankkeenaikana välituntien ilmapiirissä, kun taas koulun ilmapiiri arvioitiin samankal‐taiseksieritutkimuskerroilla.Kahdellaviimeisellätutkimuskerrallavälituntienil‐mapiirioliparantunuthuomattavastijaoppilaistasuurinosaarvioivälituntienil‐mapiirinerittäinhyväksi.

Melkeinpuoletopettajistaolisitämieltä,ettäLiikkuvakoulu‐hankeolivaikuttanutpositiivisestikoulun ilmapiiriin.Kaksikolmestaopettajastaarvioihankkeenvai‐kuttaneenpositiivisestivälituntienilmapiiriin.

Opettajienmielestäoppilaidenaktiivisuusjayhdessätoimiminenvälitunneillali‐sääntyihankkeenaikana.

Opettajienmielestävälitunneillaoliriittävästivalvontaajavälituntialuettaolimie‐lekästävalvoa,koskavälituntialueoliselkeä.Opettajienmielestävälitunnillasyn‐tyvissäongelmatilanteissaoppilaidenolihelppolähestyävälituntivalvojaa.

Opettajat arvioivat, ettähankkeenmyötäoppilaat viihtyivät luokkatovereidensakanssaenemmän,oppilaitakuunneltiinenemmänjaoppilaidenmahdollisuusvai‐kuttaakoulunasioihinlisääntyi.Oppilaatpuolestaanarvioivat,ettähankkeenai‐kanasosiaalinenvuorovaikutusparanioppilaidenkeskuudessa,muttasensijaanoppilaidenkuunteleminenväheni.

Oppilaatarvioivatkoulussakokemansaturvallisuudentunteenvähentyneenhank‐keenaikana.OpettajistaylipuoleteiottanutkantaaLiikkuvakoulu‐hankkeenvai‐kutuksiinkouluympäristönturvallisuuteen.

19

Opettajatkohtasivatkiusaamistilanteita

viikoittain kouluyhteisössä. Läheskaikki koulun opettajista olivat samaamieltä siitä, että koulukiusaamiseenpuuttuminen on koulun yhteinen teh‐tävä.Läheskaikkiopettajattiesivätkou‐lun toimintakulttuurista kiusaamista‐pauksienennaltaehkäisemiseksi.

Oppilaat arvioivat koulukiusaamisenvähentyneenselvästiLiikkuvakoulu ‐hankkeenaikana.Suurinosaopettajistaeiottanut kantaa Liikkuva koulu ‐hankkeen vaikutuksiin kiusaamisen vähentymi‐seen.Opettajienmielestähankevaikuttienemmänkiusaamisenvähenemiseenvä‐litunneillakuinyleisestikoulussatapahtuvankiusaamisenvähenemiseen.

Tulostenpohjaltatutkimuskoulullaonmahdollisuusarvioidakouluntoimintakult‐tuuria jakehittää sitä edelleen.Tutkimuskouluonaktiivinenkouluhyvinvoinninkehittämisessä jatuloksetvahvistavatkehittämistyönmerkityksenkoulullesekäosoittavatteemat,joissakehittämistäonjatkettavaedelleen.Esimerkiksioppilai‐denkuunteleminenonopettajienmielestälisääntynytLiikkuvakoulu‐hankkeenaikana,muttaoppilaidenmielestävähentynyt.Tutkimuskoulullaonkäytössämo‐niakanavia,joidenkauttaoppilaatsaavatäänensäkuuluviin.Jääkuitenkinepäsel‐väksi,mistäsyystäoppilaatkokivat,ettäheidänkuuntelemisensavähentyihank‐keenaikana.

 

Opettajat arvioivat, että oppilaat 

viihtyivät luokkatovereidensa 

kanssa enemmän, oppilaita kuun‐

neltiin enemmän ja oppilaiden 

mahdollisuus vaikuttaa koulun 

asioihin lisääntyi. 

20

2.2 Koulun henkilökunnan näkökulma toimintakulttuurin liikun‐

nallistamiseen 

Liikkuva koulu ‒ opettajien tietoisuus hankkeesta ja näkemyksiä 

koulupäivän liikunnallistamisesta 

Taru Yläuotinen & Marja‐Leena Yrjönen 2012 

 

TutkielmassaselvitettiinkahdenLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheeseenosallistu‐neenkunnanpäätoimistenopettajientietoisuuttaohjelmastajakouluikäistenfyysisenaktiivisuuden suosituksista. Lisäksi kartoitettiin opettajien näkemyksiä koulupäivänliikunnallistamisesta.Kyselyyn vastasi 45 opettajaa.Kysymysten avulla tarkasteltiinmahdollisuuttatoimintakulttuurinmuutokseenkouluissa.Tutkielmassatestattiinky‐selylomaketta,jotakehitettiinedelleenisompaavuoden2012alussatoteutettuaLiik‐kuvakoulu‐henkilökuntakyselyävarten. 

VastaajientietoisuusLiikkuvankoulunyleisistäperusteistaolierinomainen.Reh‐toriolitärkeintiedottaja.Kouluikäistenfyysisenaktiivisuudensuosituksistaopet‐tajillaeiollutaivantäsmällistätietoa.

Liikkuvakoulu ‐toiminnantoteuttamisessaolimukanakolmeneljäsosaavastaa‐jista.Liikuntaaopettavatopettajatolivatmuitaopettajiayleisemminmukanatoi‐minnantoteuttajina.Neljäviidestäolihavainnuthankkeennäkyvänselvästikou‐lussajaopettajienpuhuvansiitäkeskenään.Samaosuusvastaajistauskoikoului‐hinjäävänpysyviäkäytäntöjähankkeesta.

Oppilaidenliikunnanedistämisenjokaisenopettajantehtävänänäkivätvahvimminrehtorit,liikuntaaopettavat,nuoremmatsekäLiikkuvakoulu‐hankettatoteuttavatopettajat. Rehtorit ja liikuntaa opettavat opettajat uskoivat vahvimmin jokaisenopettajanesimerkinvaikuttavanoppilaidenasennoitumiseenliikuntaakohtaan.

Koulupäivänliikunnallistamisenkeinoistaopettajatolivatvahvimminulkonavie‐tettävienvälituntienkannalla.Välituntiliikunnallakatsottiinolevanmerkitystäop‐pituntien työrauhaan.Koulupäivänaikaisen liikunnankatsottiinmyösedistävänkouluviihtyvyyttä. Liikunnan integroimisen mahdollisuudet omaan opetukseentunnistettiin.

Välituntitoiminta ja liikuntavälineet nähtiin tärkeinä oppilaiden fyysisen aktiivi‐suudenlisääjinä.Liikuntatuokiotkeskenoppituntien,erilaisetliikuntatapahtumatja moniammatillinen yhteistyö todettiin säilyttämisen arvoisiksi. Liikunnallisetaamunavauksetsaivatmyöskannatusta.

Opettajat olivat sitämieltä, että hankkeen toteutuksesta kannettiin laajasti vas‐tuutaopettajakunnankesken.Hankkeentoteuttaminenkoulunomanhenkilökun‐nanvoimintuottitämäntutkielmanmukaanparemmantuloksenkuinulkopuoli‐senhenkilönpalkkaaminenhankkeenpäätoteuttajaksi.Yhteistyökoulunulkopuo‐listenliikunta‐alantoimijoidenkanssakatsottiinhyödylliseksi.

21

 

 

Liikunnallinen toimintakulttuuri kouluihin ‒ luokanopettajat osana 

koulun toimintakulttuurin liikunnallistamista 

Juha Hiltunen & Joonas Tursas 2013 

 

TutkielmassakartoitettiinLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheessamukanaolleidenalakoulujenluokanopettajientietoisuuttakouluikäistenfyysisenaktiivisuudensuosi‐tuksista jaheidännäkemyksiäänomankoulunsa roolista oppilaiden liikuttajana. Li‐säksiselvitettiin,onkoluokanopettajiensukupuolitaiomafyysinenaktiivisuusyhtey‐dessäopettajienvastauksiin.TutkielmanaineistonakäytettiinLiikkuvakoulu‐ohjel‐man pilottivaiheessamukana olleiden koulujen henkilökunnalta alkuvuodesta 2012kerättyäkyselyaineistoa.Kyselyynvastasi140luokanopettajaa21koulusta.

Luokanopettajien tietoisuus valtakunnallisista kouluikäisten fyysisen aktiivisuu‐den suosituksen eri osioista oli vaihtelevaa. Luokanopettajat tiesivät parhaitenkoulupäivänyhteydessäsuositeltavanliikunnanmääränjaheikoitenyhtäjaksoisenistumisensuosituksen.

Opettajatkokivatpääsääntöisestiomankoulunroolinoppilaidenliikuttajanaole‐vantärkeätaierittäintärkeä.

Näkemyksetkoulun tarjoamien fyysistenpuitteidenriittävyyden tärkeydestä ja‐koivatluokanopettajienmielipiteitä.Puoletopettajistakokikouluntarjoamienfyy‐sistenpuitteidenolevantärkeässäroolissaoppilaidenkoulupäivänaikaisenliikun‐nan lisäämisessä,39prosenttiaeiosannutmuodostaamielipidettäasiasta ja11prosenttiaeipitänytfyysistenpuitteidenriittävyyttätärkeänäoppilaidenfyysisenaktiivisuudenkannalta.

Tuloksetosoittavat,ettäluokanopettajiennäkemyksettukevatajatustakouluntoi‐mintakulttuurin liikunnallistamisesta. Liikunnallisuutta tukevien toimenpiteidentuleeollalähtöisinkoulunsisäisestätoimintaympäristöstä,jottakokokoulusitou‐tuuyhteiseenpäämäärään.Mikälirehtorieikoeaihettatärkeäksi,onmuutospel‐kästään opettajien toimesta hyvin vaikeaa. Tämän lisäksi tukea tarvitaanmyöskoulunulkopuolisilta toimijoilta, jottakoulun toimintaavoidaankehittää tehok‐kaammin.

22

Näkökulma: Koulun toimintakulttuurin kehittäminen opettajankoulutukseen 

(Juha Hiltunen ja Joonas Tursas) 

Suomalaista opettajankoulutusta pidetään tasokkaana, mistä kertoo jo se, ettäopettajilta vaaditaan korkeakoulututkintoa. Menestyksekkäitä PISA‐tuloksia yh‐distetäänkinuseinonnistuneeseenopettajankoulutukseen.Opettajantyötehtävätsisältävät huomattavan paljonmuutakin kuin vain opetustyötä. Opettajankoulu‐tuksessakuitenkinpainottuuitseopetustyöjasensisältämiinhaasteisiinvastaa‐minen,jolloinkouluympäristönja‐yhteisönhuomioiminenjäähelpostikokonaantaka‐alalle.Voidaankinpohtia,olisikoopettajankoulutukseensyytätuodavahvem‐min esimerkiksi koulun toimintakulttuuriin ja sen ylläpitoon liittyviä sisältöjä?Tällähetkelläopettajaksiopiskelevatsaavathyvinvaihtelevasti,japääasiassapin‐nallisesti,tietoakouluntoimintakulttuuriinliittyvistätekijöistä.Aiheensyvempisi‐säistäminenjäähelpostitoteutumatta,jolloinmyösmahdollisuudettoimintakult‐tuurintarkasteluunjamuuttamiseenovatkovinrajattuja.Opettajankoulutukseenolisi perusteltua lisätämyös toimintakulttuuriin, senmerkitykseen jamahdolli‐suuksiinliittyviäsisältöjä.Toimintakulttuurintiedostetullakehittämisellävoidaansaavuttaamerkittäviä ja laaja‐alaisiatavoitteita, joillavoiparhaassatapauksessaollamyösyhteiskunnallisiavaikutuksia.Kouluntoimintakulttuurinliikunnallista‐misellaonmahdollistavaikuttaalastenjanuortenhyvinvointiinnytjatulevaisuu‐dessa,sillälapsenaomaksuttuliikunnallinenelämäntapauseinjatkuumyösaikui‐sena.Kouluonjokaisenopettajantyöpaikka,jollointyöympäristölläjatoimintakulttuu‐rillaonsuurivaikutustyössäviihtyvyyteen.Liikunnallisuudenjafyysisenaktiivi‐suudentuominenosaksikoulunjokapäiväistäarkeavoidaannähdäpositiivisenatekijänä kaikkien koulussa toimivien työskentelyn kannalta. Liikunnallisella toi‐mintakulttuurillaonmahdollistaparantaamyösopettajienjamuunkoulunhenki‐lökunnantyökykyäjatyössäjaksamista.Liikunnallaontodettuolevanpositiivisiavaikutuksianiinpsyykkiseenhyvinvointiinkuinstressinhallintaankin.Useillatyö‐paikoillaonkäytössätyky‐seteleitätaityönantajanmahdollistamaaliikuntatarjon‐taa.Koulunliikunnallisellatoimintakulttuurillavoisiedistääopettajientyössäjak‐samistajalisätäfyysistäaktiivisuuttaopettajienarjessa.Näinliikunnallisentoimin‐takulttuurinpositiivisetvaikutuksetvoidaankäsittäälaajemminoppilaidenlisäksimyösopettajiakoskeviksi.

23

Rehtoreiden näkemykset ja koetut vaikutusmahdollisuudet koulu‐

ympäristön toimintakulttuurin liikunnallistamisessa 

Antti Karjalainen 2013 

 

TutkielmassaselvitettiinLiikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheenkoulujenrehtoreiden(n=21)näkemyksiäkoulupäivänliikunnallistamisesta.Rehtoreiltakysyttiin,mitkäkei‐nothenäkivättärkeimmiksioppilaidenjakokokouluyhteisönfyysisenaktiivisuudenlisäämisessä ja pitkällä tähtäimellä toimintakulttuurin muokkaamisessa liikunnalli‐sempaansuuntaan.Lisäksiselvitettiinrehtoreidensukupuolenjaiänsekäkoulunkoonjakouluasteenyhteyttäfyysisenaktiivisuudenlisäämiseenjarehtoreidenasenteitatoi‐mintakulttuurinliikunnallistamiseenverrattunamuunhenkilökunnanasenteisiin.

Keskeisimmiksikeinoiksikouluntoimintakulttuurinliikunnallistamisessajafyysi‐senaktiivisuudenlisäämisessänousivatvälituntiliikuntajakerhotoiminta.Välitun‐tiliikuntaonyksiselkeistä jakonkreettisistakeinoista, joihinrehtorinonhelppovaikuttaa.Muitaoleellisiakeinojaolivatrehtorinkäytännönjohtaminen,omaesi‐merkkijakoulunilmapiiri.

Rehtoreidenasenteetfyysisenaktiivisuudenjaliikunnanlisäämiseenkouluntoi‐mintakulttuuriinolivatmuutahenkilökuntaamyönteisempiä,poislukienliikuntaaopettavatopettajat. 

KyselyynvastanneetLiikkuvakoulu‐hankkeenrehtoritolivatvarsinsitoutuneitajamotivoituneitahankkeeneteenpäinviemiseen.

Mahdollistaakseentoimintakulttuurinmuutoksenliikunnalliseensuuntaanrehtoritarvitseepaitsi omaa sisäistä intoa toimintaakohtaan,myösympärilleen tehok‐kaantiimin,jokaviemuutostaeteenpäin.Tiimityöonvälttämätöntä,koskatoimin‐takulttuurinmuuttaminenonniinmittavajapitkäkestoinentyöjarehtoriakuor‐mittavatmonetmuutkinasiat.

Esimiehenroolitoimintakulttuurinmuokkaamisessaonkeskeinen.Josrehtorieinäeliikkumistajasenlisäämiseksitehtäviätoimiatärkeinä,vaaranaon,ettämuu‐

toksetjäävätpinnallisiksijalyhytikäisiksi.Rehto‐reidenavoimistavastauksistanousiesiinrehtorei‐denomaaasennettakuvaaviavastauksia:omaesi‐merkkikoettiin tärkeänä. Jotkutrehtoritkokivat,ettävaikuttamallaopettajienasenteeseenjahen‐kilökunnanomaanliikunnanharrastamiseenvoi‐daanedistääkoulunliikuntakulttuuria.

Mahdollistaakseen toiminta‐

kulttuurin muutoksen liikun‐

nalliseen suuntaan rehtori tar‐

vitsee paitsi omaa intoa myös 

ympärilleen tehokkaan tiimin, 

joka vie muutosta eteenpäin. 

24

25

 

 

 

 

3  OPPILAIDEN FYYSINEN AKTIIVISUUS Keväällä2013julkaistututkimusraportti”Oppilaidenfyysinenaktiivisuus”esitteleepi‐lottivaiheen tutkimustuloksia: fyysistä aktiivisuutta objektiivisesti ja kyselyinmitat‐tuna,koulumatkaliikkumista,välituntiliikuntaa,vapaa‐ajanliikuntalajeja,ruutuaikaajanukkumistottumuksia (Tammelin ym. 2013). Pilottivaiheessa kerättiin perustietoasuomalaistenkoululaistenfyysisestäaktiivisuudestajaseurattiin,mitenfyysinenaktii‐visuuserimuodoissaanmuuttuipilottivaiheenaikana.Oppilaidenfyysistäaktiivisuuttamitattiinsekäobjektiivisestiettäkyselyin.Reipastaliikuntaakertyivähintääntuntipäivässä50prosentillaalakoululaisistaja17prosentillayläkoululaisista.Vähintään1½tuntiareipasta liikuntaapäivässäkertyi9prosentilla alakoululaisista ja yhdelläprosentilla yläkoululaisista.Ruutuaikasuositusylittyioppilaillaselvästi.(Tammelinym.2013.)

Kouluikäistenfyysisenaktiivisuudenedistäminenonsekäliikkumisenlisäämistäettäpassiivisuuden purkua. Fyysisen aktiivisuuden edistämiseen tarvitaan toimenpiteitäkoulupäivänaikanajavapaa‐aikananiinkoulussakuinkotona.

FyysisenaktiivisuudensuosituskouluikäisilleKaikkienkouluikäistentuleeliikkuavähintään1–2tuntiapäivässämonipuolisestijaikäänsopivallatavalla.Ylikahdentunninpituisiaistumisjaksojatuleevälttää,jaruutuaikaaviihdemedianääressäsaaollakorkeintaankaksituntiapäivässä.(Tammelin&Karvinen2008.)

26

3.1 Välitunnit 

Liikkuvatko oppilaat välitunneilla? Liikkuva koulu ‐hankkeessa  

mukana olleiden 4.‒9.‐luokkalaisten oppilaiden välituntiaktiivisuus 

Elina Latonen & Tea Pajunoja 2012 

Tutkielmaselvitti4.‒9.‐luokkalaistenoppilaiden(n=1648)välitunninviettopaikkaajafyysisenaktiivisuudenmääräävälitunneilla.Lisäksitarkasteltiinkoulunulkopuolisenliikunnan yhteyttä välituntiliikuntaan, sukupuoleen, luokka‐asteeseen ja asuinpaik‐kaan.Aineistossaolimukana7alakouluaja7yläkoulua. 

Alakoululaisistalähesjokainenviettivälitunnitulkona.Yläkouluikäisistälähes80prosenttiaviettivälitunnitsisätiloissa.

Pojatolivataktiivisempiavälituntiliikkujiakuintytöt,jotkapääsääntöisestiistuivatjaseisoskelivatvälitunneilla.Alakouluikäisetoppilaatolivatyläkouluikäisiäaktii‐visempia liikkumaanvälitunneilla.Välituntiaktiivisuus väheni selvästi ylemmilleluokkatasoillesiirryttäessä.

Maaseutukoulujenoppilaistahiemansuurempiosuusviettivälitunnitulkonakuinkaupunkikoulujenoppilaista.Maaseudullaoppilaatolivatmyöshiemankaupunki‐koulujenoppilaitaaktiivisempiavälituntiliikunnassa.

Koulunulkopuolellaaktiivisestiliikkuvatoppilaatolivatmyösvälitunneillaaktiivi‐sempialiikkujiaverrattunakoulunulkopuolellavähänliikkuviinoppilaisiin(kuvio1).Koulunulkopuolellapäivittäinliikkuvistaoppilaista8prosenttiaolierittäinak‐tiivisialiikkujiavälitunneilla,14prosenttiaoliaktiivisialiikkujiajahiemanallekol‐masosaolierittäinpassiivisiavälituntiliikkujia.Koulunulkopuolellaharvoinliik‐kuvista oppilaista vain yksi prosentti liikkui erittäin aktiivisesti koulun välitun‐neillaja67prosenttiaolierittäinpassiivisiamyösvälitunneilla.

27

Kuvio 1 Koulun ulkopuolinen liikunta ja välituntiaktiivisuus (%) (n=1 648). 

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Päivittäin 4‒6 krt/vk 2‒3 krt/vk Harvoin

Liikunta kouluajan ulkopuolella

Erittäin aktiivinen

Hyvin aktiivinen

Aktiivinen

Melko aktiivinen

Passiivinen

Hyvin passiivinen

Erittäin passiivinen

Välituntiaktiivisuus

28

 

Välitunnit fyysisesti aktiivisemmiksi 

Saila Kaukonen & Jenni Lipsanen 2011 

Tutkielmassa tarkasteltiin välituntiliikunnan tehostamisen keinoja, joilla pyrittiin li‐säämäänoppilaidenfyysistäaktiivisuuttajamotivaatiotaliikkumiseen.Työssäselvitet‐tiinyhdenkoulun2.,4.ja5.luokkienoppilaiden(n=72),opettajien(n=3)jatoiminta‐koordinaattorinkokemuksiavälituntiohjausinterventiosta,muutoksiaoppilaidenväli‐tuntitoiminnan fyysisessäaktiivisuudessa sekähavaintojavälituntiliikkumisen lisää‐mistäedesauttavistakeinoistajarakenteellisistatekijöistä.Kuvaus interventiosta: Liikkuva koulu ‐toimintaan liittymisen jälkeen tutkimuskou‐lullavälituntienajankohtaa jakestoamuutettiinsiten,ettäpäivässäolikaksi30mi‐nuuttiakestäväävälituntia, joidenaikanapidettiinviidesluokkalaistenns.välkkärienohjaamat välitunnit. Ulkovälitunteja järjestettiin syksyllä kaikille alakoulun luokille:aamunpitkävälituntiolitarkoitettu1.−2.luokillejailtapaivanpitkavalitunti3.−6.luo‐kille.Sisävälitunnitolivatolleetkäytössäkeväänalustalähtien,janeolitarkoitettupel‐kästään3.−6. luokille.Keväälläulkovälitunteja järjestettiinpäivittäin1.–2. luokille jasisävälituntejakullekin3.–6.luokallekerranviikossa.Ohjatutvälitunniteivätolleetke‐nellekäänpakollisia,vaanoppilassaivapaastivalita,meneekömukaanohjatuilleväli‐tunneille.Syksylläulkovälkkäritohjasivatvälituntejakaksikertaaviikossa,muttake‐väällärytmiäharvennettiinniin,ettäulkovälkkäritohjasivatvälituntejavainkerranvii‐kossa.Projektityöntekijä javälkkäritkokoontuivatkerranviikossayhteiseenpalave‐riin,jossasuunniteltiintulevanviikonvälitunteja.

Pojatolivatvälitunneillaliikunnallisestiaktiivisempiakuintytöt,muttatytötosal‐listuivatohjatuillevälitunneillepoikiauseammin.

Erityisenmukavinavälituntitoimintoinaoppilaatpitivätpelejä, leikkejäsekäkii‐peilyä ja roikkumista. Vähitenmukaviksi toiminnoiksi koettiin välitunneilla sa‐manlaisinatoistuvatsisällöt.Haastatellutneljäsluokkalaisettoivoivat,ettäohjat‐tujavälituntejajärjestettäisiinuseammin.

Oppilaat toivoivat uusia leikkejä ohjatuille välitunneille perinteisten leikkien(hippa,polttopallo)rinnalle.Yhtenäprojektintavoitteenaoli,ettäoppilaatoppisi‐vatuusialeikkejäjaleikkisivätniitäitsekseenkinomallaajallaan.Projektityönte‐kijätotesipientenkisailuidenolevanhyviäoppilaidenaktivoijia.

Ohjatuille välitunneille osallistuivat pääasiassa ne oppilaat, jotka olivat välitun‐neillamuutenkinfyysisestiaktiivisia.Hankkeenhaasteeksimuodostuiliikunnalli‐sestipassiivistenoppilaideninnostaminenmukaantoimintaan.Välkkäritoiminnantavoitteissaeiollutkorostuneestikiinnitettyhuomiotaoppilaidenliikuntaanmoti‐voimisenkeinoihin,mikäolisitärkeääerityisestipassiivistenoppilaidenaktivoimi‐sessapitkälläaikavälillä.

29

Projektityöntekijänmukaantoiminnanensisijaisenatavoitteenaolioppilaidenlii‐

kunnanlisääminen.Välituntitoiminnankannaltaontärkeää,ettäedeskerranpäi‐vässäolisioppilaitaliikkumaanmotivoivaohjattupitkävälitunti.Opettajienkan‐nustavalla asenteella saattaa olla huomattavaamerkitystä sen kannalta, kuinkapaljonoppilaatosallistuvatohjatuillevälitunneille.

Suunnitelmissaoli,ettätulevaisuudessamyös4.‐ja6.‐luokkalaisiaaletaankoulut‐taa välkkäreiksi. Projektityöntekijä arveli, että oppilaiden osallistumiseen ohja‐tuillevälitunneillevoivaikuttaase,ketkätoimivatvälituntiohjaajina.Useat5.‐luok‐kalaisetsaattoivatosallistuaohjatuillevälitunneille,koskaheidänluokkatoverei‐taantoimivälkkäreinä.Tätäpäätelmäävah‐vistaamyös4.‐luokkalaistenmielipidesiitä,että he pitäisivät ohjatuista välitunneistavieläkinenemmän,josvälkkäritolisivathei‐dänomiakavereitaan.Tutkimuskoulussavä‐lituntiohjaajatvalittiinsenperusteella,ketkäolivat halukkaita toimimaan ohjaajan roo‐lissa. Välkkäreiden vastuutehtävät toimivatoppilaille hyvinä kasvunpaikkoina erityi‐sestisosiaalistentaitojenkehittymisenkan‐nalta.

Välkkäritoiminnan sujuvuuden takaamiseksi jonkun opettajan olisi hyvä ottaavälkkäritoiminta vastuullensa. Projektityöntekijän mielestä välkkäreiden pitäisisaadamyösenemmännäkyvyyttäkoulussa.Välkkärienvalinnanjälkeenvoitaisiinesimerkiksijärjestääkokokoulunyhteinentapaaminen,jossavälkkärittuotaisiinmyönteisestiesille.

Välkkäritoiminnassa kannattaa 

kiinnittää enemmän huomiota 

oppilaiden motivoimisen keinoi‐

hin. Tämä on tärkeää erityisesti 

passiivisten oppilaiden aktivoi‐

misessa pitkällä aikavälillä. 

30

3.2 Liikuntatunnit 

Oppilaiden aktiivisuus liikuntatunneilla  

(Verklig, observerad och upplevd elevaktivitet under  

gymnastiklektioner) 

Jonas Nygård & Tomas Smedman 2012 

Tutkielmantarkoituksenaoliselvittääyhdenkoulun5.ja6.luokanoppilaiden(n=31)fyysisenaktiivisuudenmäärää jarasitustasoa liikuntatunneillasekäoppilaidenomiakokemuksialiikuntatunneista.Menetelminäkäytettiinsykkeenmittausta,havainnoin‐tia,itsearviointiajahaastattelua.Lisäksikaikkikuusiliikuntatuntiavideoitiin.Tytötjapojatkävivätsamoillaliikuntatunneilla.Oppilaatjaettiinliikunnanopettajanarvioimansuoritustasonperusteellakolmeenluokkaan,joistaheikostisuoriutuviajahyvinsuo‐riutuvienryhmiäverrattiintoisiinsa.JokaisenliikuntatunninjälkeenoppilaatarvioivattunninfyysistärasittavuuttaBorginasteikolla(6‒20).Lisäksituntienjälkeenhaasta‐teltiinheikostisuoriutuviajahyvinsuoriutuviaoppilaita.

Suurinosaoppilaistaeihyötynytliikuntatunneistapuhtaastiterveydellisestänä‐kökulmasta tarkasteltuna.Useilla oppilailla rasitus ja fyysinen aktiivisuus olivatmatalallatasollaliikuntatuntienaikana.

Kansainvälistensuositustenmukaanoppilaidentulisiollavähintäänpuoletliikun‐tatunnistaaktiivisiasiten,ettäsykeolisi140lyöntiäminuutissa(U.S.DepartmentofHealthandHumanServices2010).Sykemittauksetosoittivat,ettäoppilaatolivatnoin kolmasosan liikuntatunnista vähintään kohtuullisesti fyysisesti aktiivisia,mikä on suositeltua vähemmän.Oppilaat kokivat liikuntatunnit rasitustasoltaankevyiksi.Tuloksetvaihtelivatsuurestiriippuenliikuntatuntiensisällöistä.

Pojatolivattyttöjäaktiivisempiakaikillamittareillamitattuina(taulukko3).Siitähuolimattatytötkokivattunnitfyysisestirasittavimpinakuinpojat.

Heikostisuoriutuvillaoppilaillaolikorkeampikeskisyke,jahemyöskokivattunnitrasittavimpinakuinhyvinsuoriutuvat, vaikkakinheidänaktiivisuutensaolimit‐taustenmukaanvähäisempääkuinhyvinsuoriutuvillaoppilailla(taulukko3).

31

 

Taulukko 3 Liikuntatuntien fyysinen kuormittavuus 5.‐ ja 6.‐luokkalaisilla oppilailla (n=31).  Menetelminä olivat sykkeen mittaus, havainnointi (SOFIT),  itsearviointi (Borg) ja haastattelu. 

Oppilas‐ryhmä 

Keskisyke(lyöntiä/min) 

Maksimisyke(lyöntiä/min) 

Reipas liikunta (min) 

SOFIT(min) 

Borgin asteikko (6‒20) 

Pojat  132  186  38,5  44,9  12,8 

Tytöt  126  179  31,4  40,3  12,9 

           

Hyvin  suoriutuvat 

120  179  24,9  44,9  12,5 

Heikosti suoriutuvat 

128  174  31,9  40,0  13,4 

Tulostenperusteellahahmotettiinneljäerilaistaoppilastyyppiä:(1)heikostisuo‐riutuvattsempparit:oppilaat,jotkahuolimattaheikoistakyvyistäänyrittävätollaaktiivisia,(2)heikostisuoriutuvatlaistajat:oppilaat,jotkaeivätrasitaitseäänyh‐täänsenenempääkuinonvälttämätöntä,(3)hyvinsuoriutuvattsempparit:oppi‐laat,jotkayrittävätollaaktiivisiaja(4)hyvinsuoriutuvatlaistajat:oppilaat,jotkataidoistaanhuolimattatekevätvainvälttämättömimmän.

Heikosti suoriutuvilla tsemppareilla on positiivinen asenne koululiikuntaan,vaikkaheidänfyysisetedellytykseteivätolekaanparhaatmahdolliset.Näidenop‐pilaidenhyväasennenäkyymyöskorkeinasykearvoina.Tulostenperusteellavoiarvioida,ettätämänryhmänkuntojaterveyskehittyvätliikuntatunneilla.

Liikuntatunninsisältövaikuttaaoppilaidenfyysiseenaktiivisuuteen.Hyvinsuoriu‐tuvatoppilaatrasittuvatenemmän,josliikuntatunnillapelataanjotakinpallopeliä.Tulostenmukaanhyvinsuoriutuvienoppilaidensykepysyyliikuntatunneillakui‐tenkinmatalallatasolla,jolloinheidänkuntonsaeinouse.Liikuntatunnittulisikinsuunnitellaniin,ettäharjoituksetvoidaantehdäerivaikeusasteillajakuormituk‐sella.Sitenopetustarjoaisihaasteitakaikilleoppilaille.

32

3.3 Liikuntaluokkalaiset 

Nuorten fyysistä aktiivisuutta mittaamassa: liikuntaluokkalaisten ja 

normaaliluokkalaisten vertailu Polar Active® ‐aktiivisuusmittareilla 

Jaakko Haataja & Jani Sarajärvi 2013 

Tutkielmassa selvitettiin keskisuomalaisen yläkoulun liikuntaluokkien oppilaiden(n=43)jakainuulaisenyläkouluntavallistenluokkien,ns.normaaliluokkienoppilaiden(n=146)fyysistäaktiivisuutta.Tarkastelunkohteenaoliaktiivisuudenkokonaismääräjaaktiivisuudenmääräaktiivisuustasoittainsekäfyysisenaktiivisuudenvertailuliikun‐taluokkienjanormaaliluokkienoppilaidenvälillä.

Liikuntaluokkalaisten fyysinenaktiivisuusolikorkeampaakuinnormaaliluokka‐laisilla(kuvio2).Tutkimuksessakäytetynyhdenviikonmittausjaksonperusteellaliikuntaluokkalaisten päivittäinen fyysisen aktiivisuuden keskiarvo oli 121 mi‐nuuttiajanormaaliluokkalaisten99minuuttia.Tulosselittyneesillä,ettäliikunta‐luokkalaisillaonenemmänkoululiikuntaaviikossakuinnormaaliluokkalaisillajalisäksisuurinosa liikuntaluokanoppilaistaonkilpaurheilijoitataikilpaurheilija‐taustaisia, joten he todennäköisesti harjoittelevat säännöllisesti vapaa‐ajallaan.Normaaliluokkalaistenkinfyysinenaktiivisuusonkuitenkinhyvällätasollaverrat‐tunakansallisiinliikuntasuosituksiin.

Kuvio 2  Fyysisen aktiivisuuden määrä (min/päivä) luokka‐asteittain liikuntaluokilla (n=43) ja normaaliluokilla (n=146). 

139

122

90

121

103 10194 99

0

20

40

60

80

100

120

140

160

7. lk. 8. lk. 9. lk. Yhteensä

Fyysinen

 aktiivisuus (m

in/pvä)

Liikuntaluokat Normaaliluokat

33

Fyysisenaktiivisuudenmääräoli korkeinta seitsemännellä luokalla ja alhaisintayhdeksännelläluokalla.Kokoaineistossaseitsemäsluokkalaistenfyysinenaktiivi‐suusolikeskimäärin114minuuttia,kahdeksasluokkalaisten106minuuttiajayh‐deksäsluokkalaisten93minuuttiapäivässä.

Luokkatasojenvertailussasekäliikuntaluokillaettänormaaliluokilla7.‐luokkalai‐setolivataktiivisempialiikkujiakuin9.‐luokkalaiset.Heliikkuivatenemmänsekäreippaalla että tehokkaalla intensiteettialueella. Erittäin tehokkaassa fyysisessäaktiivisuudessaeihavaittueroja7.‐luokkalaistenja9.‐luokkalaistenvälillä.

Sekä liikuntaluokkien että normaaliluokkien oppilaat liikkuivat keskimäärin vä‐hintäänliikuntasuositustenmukaisesti.Keskihajonnatolivatkuitenkinsuuria.

Pojatliikkuivat"tehokas+"‐tasollaenemmänkuintytöt, jatytöttaas"reipas"‐ta‐sollaenemmänkuinpojat.

 

34

3.4 Lukio vs. ammattikoulu 

Lukion ja ammattikoulun opiskelijoiden fyysinen aktiivisuus ja  

vapaa‐ajanviettotavat (Elevers fysiska aktivitet och fritidsvanor) 

Johnny Glasberg 2013 

Tutkielmassatarkasteltiineteläsuomalaisenlukion(n=37)jaammattikoulunopiskeli‐joiden (n=68) fyysistä aktiivisuutta ja vapaa‐ajanviettotapoja. Työn teemoina olivatopiskelijoidenvälituntiaktiivisuus,fyysinenaktiivisuuskouluajanulkopuolella,osallis‐tuminenseuratoimintaanjakilpailuihinjaruutuaika.

Suurinosaopiskelijoistaviettivälitunnitsisälläpassiivisestiistuentaiseisten.Tyt‐töjenjapoikienvälituntienviettopaikassaeiolluteroja.Ammattikoulunopiskelijatviettivätvälitunnituseamminulkonakuinlukionopiskelijat.Ammattikoulunopis‐kelijoillevälituntienviettoonulkonaliittyyoletetustitupakointi jaseselittääsa‐mallasitä,miksiheulkoilevatlukiolaisiaenemmän.

Reilukolmasosakaikistaopiskelijoistaharrastiliikuntaa2–3kertaaviikossakou‐luajanulkopuolella.Jokakymmenesolifyysisestiaktiivinenpäivittäin.Kaksipro‐senttiaopiskelijoistaraportoi,etteiollutkoskaanfyysisestiaktiivinen.

Lukionopiskelijatolivatfyysisestiaktiivisempiavapaa‐ajallaverrattunaammatti‐koulunopiskelijoihin(kuvio3).Tähänsaattaavaikuttaaympäristö,sosiaalinensta‐tusjakoulutus.

Lukionopiskelijatosallistuivatammattikoululaisiasäännöllisemminseurojenhar‐joituksiinjakilpailuihintaiotteluihin.

Fyysinenkuntojapsyykkinenhyvinvointiolivattärkeimmätsyytliikkumiselle,kil‐paileminenolivähitentärkein.

Ammattikouluopiskelijatkatsoivat enemmän televisiota, videoita taidvd:täkuinlukio‐opiskelijat.Hepelasivatmyösenemmäntietokone‐jakonsolipelejä.

35

Kuvio 3 Vapaa‐ajan liikunta lukion (n=37) ja ammattikoulun (n=68) opiskelijoilla. 

19

31

42

8

3

18

37

43

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

Päivittäin 4‒6 krt/vk 2‒3 krt/vk Harvoin

Liikunta kouluajan ulkopuolella

Lukio

Ammattikoulu

36

3.5 Koulun keinot ja interventiot liikunnan lisäämiseksi 

Fyysisen aktiivisuuden edistäminen peruskoulun alimmilla luokilla 

(Betydelsen av en personlig tränare för främjandet av fysisk aktivi‐

tet i grundskolans lägre klasser)  

John Byman & Patrik Forsman 2012 

Tutkielmantarkoituksenaoliselvittääeräänliikkuvankoulunoppilaidenkokemuksia”Personligcoachiskolan”‐projektista.Kiinnostuksenkohteinaolivatosallistujiensyytosallistuajaharjoitustensisältö.Lisäksiselvitettiin,tapahtuikoprojektinaikanafyysi‐seenaktiivisuuteenjaterveyteenliittyviäkäyttäytymisenmuutoksia.”Personligcoachiskolan”‐projekti toteutettiinneljässäalakoulussaruotsinkieliselläPohjanmaalla lukuvuonna 2011‒2012. Projektiin ilmoittautui 60 oppilasta, joilla olierilaisiatarpeitaliikkumisensuhteen.Projektintarkoituksenaoli,ettälapsetlöytäisi‐vätaidonkiinnostuksenliikkumiseen.Projektissaharjoiteltiinmyöserilaisiasosiaali‐sia valmiuksia ja pyrittiin vahvistamaan itseluottamusta. Tutkielmassa haastateltiinkolmeaprojektiinosallistunuttaoppilasta,heidänhuoltajiaanjaprojektinvetäjää,jokaoliliikunnastakiinnostunutterveydenhoitaja.

Oppilaidenpäivittäisessäaktiivisuudessaeitapahtunutsuurtamuutostaprojektinaikana,muttaheidätsaatiinpohtimaanterveellisiäelämäntapojaomakohtaisesti.Vanhemmatkokivat,ettäheidänlapsensaoliprojektinmyötätullutaloitteelliseksiliikkumisensuhteen.

Projektinvetäjänmielestäoppilaatjavanhemmatottivatsuurenaskeleenoikeaansuuntaan,kunhepyysivätapualiikuntakäyttäytymisensämuutokseen.

Kodin jakoulunvälinenyhteistyönousimerkittäväksikehittämiskohteeksi.Pro‐jektiinosallistuvienoppilaidentulisisitoutuasääntöihinjaseurataprojektinsuun‐nitelmaa,esimerkiksitehdäkotitehtävät.

Jatkossatäytyymiettiätarkemmin,keilläoppilaillaonmahdollisuusosallistuapro‐jektiin. Oppilasvalinta voitaisiin tehdä yhteistyössä personal trainerin, vanhem‐pien,opettajienjakouluterveydenhoitajankanssa.

37

Liikuntapelit osaksi koulun liikuntaa?  

Videopelitutkimus Jyrängön alakoulussa  

Jussi Saarinen 2012 

 

Tutkielmassaselvitettiin4.‐ja5.‐luokkalaisten(n=53)suhtautumistafyysisestiaktivoi‐viinvideopeleihinjaheidänpelikokemuksiaan.Päätavoitteenaoliarvioidaliikuntape‐liensoveltuvuuttakoulunliikuntakasvatukseen.TutkielmassahyödynnettiinLiikkuvakoulu‐oppilaskyselyäsekätoteutettiinitsekehitettyliikuntapelejäkäsitteleväkysely.Kouluuntuotiinteknologiaapelikonsolienjapelialustojensekäpururadallahankitta‐vienpelioikeuksienkautta.Koulunpäivärytmiolirakennettusiten,ettäjokaisenakou‐lupäivänäolikaksipitkäävälituntia(25ja40min).Välitunneillaoppilaillaolimahdol‐lisuussekäohjattuunettäomaehtoiseentoimintaan,jahesaivatkäyttöönsäkaikkikou‐lunliikuntavälineetsekävideopelit.NeljäNintendoWii‐pelikonsoliaolisijoitettukou‐lunaulatilaan.Pelioikeuttahankkiakseenoppilaantulikiertäätiettymatkakoulunpu‐ruradalla.Näinvideopelitaktivoivatoppilaitapaitsisuoraan,myösvälillisesti.

Tytöistä62prosenttiajapojista17prosenttiaeipelannuttietokone‐taikonsolipe‐lejäkoulupäivinävapaa‐ajallalainkaan.Paljoneliylikaksituntiapäivässäpelaaviaolitytöistä10prosenttiajapojista34prosenttia.

Kolmasosa kaikista vastanneista kertoi pelaavansa liikuntapelejä kahtena–kol‐menapäivänäviikossajaaikaayhteenpelikertaankulutettiinuseimmin30–60mi‐nuuttia.Suosituinliikuntapelienpelipaikkalöytyikotoataikaverinluota, jaylei‐sintäpeliseuraaolivatkinkaveritsekäperheenjäsenet.

Pojatpelasivatliikuntapelejäuseamminkuintytötjakäyttivätyhteenpelikertaanenemmänaikaa.

Liikuntapelitkoettiinsukupuolestajaliikunnallisestaaktiivisuudestariippumattakiinnostaviksijamotivoiviksi.Niidenfyysinenkuormittavuuseikuitenkaanaiem‐mantutkimustiedonperusteellaoleosoittautunutkovinkorkeaksi.

Kouluympäristössäliikuntapelienkäyttömahdollisuudetsijoittuvatliikuntatuntejaparemminmuuhunkoulun liikuntaan.Liikuntapelienhyödyttulevatesiinerityi‐sestipäivittäistenistumisjaksojenkatkaisijoina.Fyysisestiaktivoivienvideopelienpaikkaonsiellä,missäopettajaeivälttämättäoletyötääntekemässä:koulunpi‐hallajakäytävillä,välitunneilla,hyppytunneillajaruokatunneillasekäennenkou‐lunalkuajakoulupäivänjälkeen.

Vastaajista82prosenttiaoliainakinosittainsamaamieltäväittämästä”Harrastanlempiliikuntamuotoanimieluumminluonnollisessaliikuntaympäristössäkuinfyy‐sisestiaktivoivanvideopelinkautta.”

Osa liikuntateknologiasta voidaan tuoda luonnolliseen liikuntaympäristöön esi‐merkiksi kiihtyvyysantureiden tai sykemittareiden muodossa. Samoin toimivatgps‐paikantimetgeokätköilyssätaivideokameratlaskettelussa.Videopelientyöläsliikuteltavuusasettaapelaajansaväistämättäsisätiloihin.

38

 

Näkökulma: Teknologialla on paljon annettavaa, mutta myös otettavaa  

(Jussi Saarinen) 

Teknologiakiinnostaalapsiajanuoriajahetuntevatlaitteetpääosinomakseenai‐kuisiahelpommin.Erityisestiopettajanjakasvattajannäkökulmastaajateltunauu‐denlaiset teknologiasovellukset voisivat olla oikein käytettyinä ja sovellettuinaerinomainenkeinomotivoidaoppilaitahaluttujenasioidenedistämiseen.Opetta‐jantuleenähdäteknologianpotentiaalioppilaanmahdollisestisaavuttamienhyö‐tyjenkauttasuhteessaluonnolliseenoppimisympäristöön.Tietokoneilla,videope‐leillä,älytauluillajamuillaruuduillaonoikeinkäytettyinäpaljonannettavaa,muttavarmastimyösotettavaa.Tästäsyystäniitätuleehaaliajakäyttääharkiten.

Kaiken kaikkiaan liikuntapeleistä voidaan löytää valtavasti hyviä ja rohkaiseviaseikkoja.Yhdistämälläerilähteissämainittaviamyönteisiätekijöitävoidaanliikun‐tapeleistämuodostaamielikuva, jollavoi todellakinollamerkitystä suomalaisenkoululaisenliikunnallisenaaktivoijana.Mikälinäemmepelienkehittyvänedelleentoivomaamme suuntaan, tulevat liikuntapelit olemaan vakavasti otettava tekijämyöskoulumaailmassa.Kuninaktiivisten lasten januorten joukkojatkaakasvu‐aan,onmeidänkeksittäväuusiakeinoja tuonkasvunpysäyttämiseksi jakääntä‐miseksi laskuun. Videopeleistä voi parhaimmillaan olla tuon käänteen tekijäksi.Kaikenmyönteisyydenkeskellähaluankuitenkinajatellanäin:liikuntapeliteivättoistaiseksisisällämitään,mitäammattitaitoinenliikunnanopettajaeikykenisiop‐pilailleentarjoamaan.Lisäksi teknologiavieraannuttaapahimmassatapauksessalapsia ja nuoria luonnosta, joka ilman videopelejäkin on nykyisinmonille kovinkaukainen.Haluammekosiisheittäytyäteknologianvietäväksikaikillaelämänosa‐alueillavaipidämmekökiinnijostainniinalkukantaisestakuinluonnostajaluon‐nollisuudesta?

39

3.6 Fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittausmenetelmät 

Kiihtyvyysantureiden vertailu fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa 

alakouluikäisillä 

Soile Strandman 2012 

 

Tutkielmassamitattiinviidesluokkalaisten lasten (n=30)päivittäistä fyysistä aktiivi‐suuttaActiGraphjaPolarActive‐kiihtyvyysmittareillajaverrattiinvähintäänkeskiras‐kaaksiaktiivisuustasoksimitattuaaikaamittareidenvälillä.Tarkoituksenaoli löytääkiihtyvyysmittareidenvälillesovite,jonkaavullamitatutfyysisenaktiivisuudenkestotsaadaanmuutettuatoisiaanvastaavaksi.Lisäksimitattujafyysisenaktiivisuudenkes‐tojaverrattiinlastentäyttämiinfyysisenaktiivisuudenpäiväkirjoihin.Oppilaat pitivät lantiollaan ActiGraph‐mittaria ja ranteessaan Polar Active ‐mittariavalveillaoloaikanaankolmenpäivänajan.Ensimmäisenämittauspäivänämitattiinpi‐tuus ja kehonkoostumus, varustettiinoppilaat kiihtyvyysmittareilla ja sykemittarillasekäjaettiinaktiivisuuspäiväkirjatjaohjeistettiinniidentäytössä.Oppilaitakehotettiinjatkamaan arkeaan normaalisti mittareiden kanssa. Seuraavien mittauspäivien aa‐muinaoppilaatkävivättutkijoidenluonatarkistuttamassa,ettäkaikkimittauksiinliit‐tyvätasiatolivatkunnossa.

Päivittäisenreippaanliikunnan(vähintäänkeskiraskasliikunta)oliPolarActivellaselvästi suurempi kuin ActiGraphilla mitattuna. Reippaan liikunnan (vähintäänkeskiraskasliikunta)määräoliActiGraphillamitattunakeskimäärin61minuuttiaja Polar Activellamitattuna 98minuuttia päivässä. Askelten kokonaismäärä oliActiGraphillamitattuna9710askeltajaPolarActivellamitattuna16935askeltapäivässä.Tuloksetosoittavat,ettämittareidenmittaustapaonniinerilainen,etteinäilläerimittareillasaatujatuloksiavoisuoraanverratakeskenään.

Sovitteeksimittareidenvälillesaatiinkaavay=0.635x+38,missäyonPolarActi‐vellamitatunreippaanliikunnanmäärä(min)jaxonvastaavastiActiGraphinmit‐taamareippaanliikunnanmäärä.Päivinä,jolloinerityistäliikuntaaeiollutharras‐tettu,sovitteeksisaatiiny=0.633x+24jamittauspäivinä,jolloinliikuntaaolihar‐rastettu,saatiinsovitteeksiy=0.659x+42.

40

41

4  OPPILAIDEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA HYVINVOINTI Fyysinenaktiivisuusedistäämonintavoinkouluikäistenlastenfyysistäjapsyykkistäterveyttä.Liikuntavähentääriskiäsairastuasydän‐javerisuonisairauksiin,estääliial‐lisenpainonnousun,ylläpitäätaikehittääfyysistätoimintakykyäsekävaikuttaamyön‐teisestipsyykkiseenterveyteenmyöslapsilla.Parhaimmillaanliikuntatukeemoninta‐voinlapsenfyysistä,motorista,sosiaalistajaeettistäkasvuajakehitystäsekäedistäätiedollistatoimintaajaoppimista.(Tammelin&Karvinen2008;Syväojaym.2012) 

Suomalainen koulujärjestelmä on tunnettu oppilaiden hyvästä koulumenestyksestä(OECD2010).Tästähuolimattasuomalaistenperuskoululaistenkouluviihtyvyysonal‐haista(Currieym.2012).Vuonna2016käyttöönotettavissa,perusopetuksenopetus‐suunnitelmanperusteidenluonnoksessaoppilaidenkasvua,oppimistajahyvinvointiatukevatoimintakulttuuritulleekorostumaanentisestään(OPS2016luonnokset).Hyvätsosiaalisetsuhteet,yhteenkuuluvuudentunne,vaikutusmahdollisuudetjahyväilmapiirikoulussasaattavatvaikuttaamyönteisestioppilaidenoppimiseen,hyvinvoin‐tiin ja viihtymiseen koulussa. Liikuntaan osallistuminen koulupäivän aikana tarjoaamahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen. Liikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivaiheenkouluissaoppilaidenosallistuminenvälituntiliikuntaanoliyhteydessämoniinmyönteisiinkouluunliittyviinsosiaalisiintekijöihin,kutenver‐taissuhteisiin luokkatovereidenkanssa,koettuunyhteenkuuluvuuteenkoulussasekähyväänkouluilmapiiriin(Haapalaym.2013).Koulunhenkilökuntavoitukeavälitunti‐liikkumisenmahdollisuuksia oppilaiden sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi, esi‐merkiksiohjatuillajaoppilaidenosallisuuttalisäävillävälituntitoiminnoilla.

42

4.1 Sosiaaliset suhteet, koulukokemukset ja viihtyminen 

1.‒3. luokkalaisten fyysinen aktiivisuus ja sosiaaliset suhteet 

Heikki Marjamaa & Sami Myllymäki 2013 

Tutkielmassaselvitettiin1.–3.‐luokkalaistentyttöjenjapoikien(n=907)fyysistäaktii‐visuuttakoulussajakoulunulkopuolella.Lisäksikartoitettiin,kenenkanssaheviettivätvälituntejajavapaa‐aikaa.Tutkielmassahyödynnettiinsyksyllä2010toteutettuaLiik‐kuvakoulu‐oppilaskyselyä1.–3.luokille.Kyselylomakekehitettiinvastaajienikähuo‐mioiden.Vastaamisenhelpottamiseksivastausvaihtoehdoissaolitekstinlisäksikuva.Vastaaminentoteutettiinohjatustiluokassa.Kuvassa1onesimerkkikysymysvälitun‐tienviettotavoista.

Kuva 1 Esimerkki 1.–3. luokkien kuvallisesta kyselystä: kysymys välituntien viettotavoista. 

43

Suurinosaoppilaistaviettivälituntinsaleikkienjapelaten(kuvio4).Pojatolivattyttöjä aktiivisempia juoksemaan ja pelailemaan välitunneilla. Juokseminen pe‐leissä ja leikeissä välitunneilla väheni huomattavasti ylemmälle luokka‐asteellesiirryttäessä.

Oppilaistanoin30prosenttiaviettiviikonloppuisinaikaansauseimmitenTV:ntaitietokoneenäärellä.Oppilaatolivatkuitenkinkokonaisuudessaanhyvinaktiivisialiikkujia.Tytötjapojatleikkivätjapelasivatsekäsisälläettäulkonailtaisinjavii‐konloppuisinhyvinaktiivisesti.Oppilaillaolikeskimäärinkaksikertaaviikossalii‐kuntaharrastuksia.

Pojatviettivätviikonloppuisinyleisemminaikaakavereidenkanssa,tytötpuoles‐taanperheensäkanssa.Perheenkanssavietettyviikonloppuaikavähenikuitenkinluokka‐asteittainlähessamassasuhteessakuinkavereidenkanssavietettyviikon‐loppuaikakasvoi.

Koulusosiaalisenaympäristönätarjoaamerkittäväntoimintaympäristönsosiaalis‐tentaitojenkehittymiselle.Koulunmerkitystäoppilaansosiaalistensuhteidenke‐hittymisessätuleeentisestäänkorostaa,silläseonmonellelapsellemerkittävinso‐siaalinenympäristö,jossahevoivattoimiavertaisryhmänsäjäsentenkanssa.

 

Kuvio 4  1.‒3.‐luokkalaisten  poikien  ja  tyttöjen  fyysinen  aktiivisuus  edellisellä  

välitunnilla (n=907). 

3

44

911

33

4

32

18

1

45

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

Istuin Juoksinpelissä /leikissä

Kävelin Pallottelin Tein muuta

Pojat Tytöt

44

Millaiseksi koulu koetaan?  

Koulukokemuksia Liikkuva koulu ‐hankkeen kouluista 

Mari Ingerttilä & Katja Jokikokko 2012 

Tutkielmanaiheenaolivat4.‒9.luokkienoppilaidenkoulukokemukset.Kyselyihinvas‐tasinoin1700oppilasta.TyössätarkasteltiinLiikkuvakoulu‐oppilaskyselyjenkysy‐myksiä,jotkakoskevatkoulunsosiaalisiasuhteita,jasitäkauttaoppilaidenkoulukoke‐muksiasekäkoulunilmapiiriä.Tutkielmassaselvitettiin,eroavatkooppilaidenkoulu‐kokemuksetpienissäjaisoissakouluissa,ala‐jayläkouluissataityttöjenjapoikienvä‐lillä. Lisäksi selvitettiin onko oppilaan fyysisellä aktiivisuudella yhteyttä koulukoke‐muksiin.Työssätarkasteltiinmyös,olikoLiikkuvakoulu‐hankkeenensimmäisenluku‐vuodenaikana(syksy2010‒kevät2011)tapahtunutmuutoksiakoulukokemuksissa.Koulutluokiteltiintutkielmissapieniin(alle300oppilasta)jaisoihin(yli300oppilastakouluihin).Pieniäkoulujaoli14,joistavainkaksiyläkouluja.Vastaavastiisojakoulujaoliyhdeksän,janäistäalakoulujaolikolme.Jakokoulunkoonmukaanmukailinäinol‐lenjakoakouluasteenmukaan.Tutkimuskysymyksenkannaltakoulujenolisiolluthyväjakautuakouluasteenosaltatasaisemminpieniinjaisoihinkouluihin.Pientenjaisojenkoulujenvertailuunoppilaidenkoulukokemuksissaontämänvuoksisyytäsuhtautuapienellävarauksella.

Pienten koulujen oppilaat kokivat koulunsa ilmapiirin paremmaksi kuin isojenkoulujenoppilaat.Lisäksihekokivatkouluunkuulumisentunteensavahvempanasekäpitivätluokkansayhteishenkeäjakoulukaverisuhteitaparempina.

Alakoulujenoppilaatkokivatkoulunsailmapiirinjakaikkimitatutkoulukokemuk‐setyläkoulujenoppilaitamyönteisemmiksi.Tyttöjenjapoikienkoulukokemukseteivätjuurieronneettoisistaan.

Fyysiselläaktiivisuudellahavaittiinolevanyhteysniinkoulunilmapiiriin,kouluunkuulumiseen,luokanyhteishenkeenkuinkoulukaverisuhteisiin.Paljonliikkuvienkoulukokemuksetolivatparempiakuinvähänliikkuvienkaikillakoulukokemustenosa‐alueilla.Tämäonmielenkiintoinentulos,silläliikunnanmerkitystäkouluviih‐tyvyyteeneiolejuurikaantutkittu.

Kiusatuksijoutuvienmäärässäeiolluteroapientenjaisojenkoulujenvälillä,muttakiusaamiseenosallistuttiinharvemminpienissäkouluissakuin isoissakouluissa.Alakouluissa koettiin enemmän kiusaamista kuin yläkouluissa,mutta kiusaami‐seenosallistuvienmäärässäeiolluterojaerikouluasteidenvälillä.Pojatsekätuli‐vatkiusatuksiettäkiusasivatmuitauseamminkuintytöt.

Liikkuvakoulu‐hankkeenensimmäisentoimintavuodenaikanaeitapahtunutsuu‐riamuutoksiakoulukokemuksissa.Koulukokemuksetolivatpysyneetjokotäysinennallaantaihiemanheikentyneetsyksystä2010kevääseen2011.

45

Näkökulma: Uudenlaista yhteisöllisyyttä koulun toimintaan  

(Mari Ingerttilä ja Katja Jokikokko) 

Useinkouluyhteisössäjäädäänkiinnitotuttuihintoimintamalleihin.Hankevoitar‐jotamahdollisuudenuudistaatoimintakulttuuriajasitäkautta luodauudenlaistayhteisöllisyyttäkouluntoimintaan.Koulukokemuksiaeivoidaparantaahetkessä,vaanmuutos vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta ja sitoutunutta toimintaaniinoppilailta,opettajiltakuinmuultakoulunhenkilökunnaltakin.Opettajanrooliaeivoivähätellä,vaankoulukokemuksetovatpaljoltiriippuvaisiamyöshänentoi‐minnastaan.Siksiopettajanonkäytettäväpedagogistaammattitaitoaankouluko‐kemuksienparantamiseksi.Opettajallaonoltavatahtojasisäinenpalopyrkiäluo‐maanmyönteinen ilmapiiri tunneille ja siten saada jokainenyksittäinenoppilastuntemaanitsensäosaksikoulua.

46

Fyysisen aktiivisuuden yhteys viihtymiseen  

Liikkuva koulu ‐hankkeen yläkoulussa 

Jyri Soukka 2012 

 

Tutkielmassaselvitettiinfyysisenaktiivisuudenyhteyttäkoulussaviihtymiseenyhdenkoulun7.ja8.luokkienoppilailla(n=339).Oppilaidenfyysistäaktiivisuuttakartoitet‐tiinkysymyksillä,jotkakoskivatliikunnansäännöllisyyttäjamäärää,koulumatkoja,vä‐lituntejasekäurheiluseuratoimintaajamuutaohjattualiikuntaa.Koulussaviihtymistäselvitettiinkysymyksilläkoulunsosiaalisistasuhteistajailmapiiristä.Fyysistäaktiivi‐suuttaverrattiinviihtymisensummamuuttujiin, jotkanimettiinseuraavasti: ”Välittä‐minenjatuki”,”Ryhmätoimintajaauttaminen”,”Viihtyminenjailmapiiri”sekä”Ystä‐vyys”.

Fyysiselläaktiivisuudellaoliyhteyttäkaikkiinedellä lueteltuihinsummamuuttu‐jiin.

Oppilaidenkoulussa viihtymisessä ei ollut eroja sukupuolten ja luokka‐asteidenvälillä.

Neoppilaat,jotkaosallistuivatvälitunneillauseinliikuntapeleihin,kokivatenem‐mänvälittämistäjatukeakoulussaverrattunaharvemminosallistuviin.Onmah‐dollista, että välituntitoimintaanosallistuminen tarjoaa joillekin oppilaille reitinsosiaalistensuhteidenvahvistumiseenjavälittämisenjatuenkokemiseenkoulunarjessa.

Kilpailuihintaiotteluihinedessillointällöinosallistuvatoppilaatkokivatmyöspal‐jonvälittämistäjatukea,mikäsaattaajohtuaseuratoiminnanmukanaantuomistakavereistajakaveriporukoista.

Vähintäänkaksikertaaviikossaliikuntaaharrastavatoppilaatkokivatenemmänvälittämistäjatukea.LisäksiohjattukuntosalitoimintajaurheiluseurantoimintaanosallistuminenolivatyhteydessäVälittäminenjatuki‐summamuuttujaan.Liikun‐nanhyödytsaattavatjohtuatässäkintapauksessaliikunnansosiaalisestavaikutuk‐sesta,muttasyynävoiollamyös liikunnanvirkistävä jahenkiseenhyvinvointiinliittyvävaikutus.

Tärkeimpinä viihtymiseen yhteydessä olevina fyysisen aktiivisuuden muotoinanousivat esiin välituntiaktiivisuus, urheiluseuratoimintaan osallistuminen sekäyleinenvapaa‐ajanfyysinenaktiivisuus.

Mielenkiintoistaolikilpailuihintaiotteluihinosallistumisenyhteysviihtymiseenjailmapiiriin,muttei ryhmätoimintaan ja auttamisen kokemiseen. Ehkä ryhmätoi‐minnanonnistumiseenjaauttamiskulttuuriinvaikuttavatlähemminkoulunsisäi‐setasiat,joihinseuratoiminnanvaikutuseiylety.Liikunnanharrastaminenvarsin‐kinurheiluseurassasaattaavaikuttaakuitenkinyleiseenviihtymiseensiinämää‐rin,ettäsenvaikutusulottuumyöskouluun.

 

47

4.2 Terveys ja terveystottumukset 

Nukkuvatko liikkuvat nuoret muita paremmin?  

Liikkuva koulu ‐hankkeessa mukana olleiden 8.‐ ja 9.‐luokkalaisten 

fyysisen aktiivisuuden yhteys nukkumistottumuksiin, väsymykseen 

ja uniongelmiin 

Laura Rättyä & Hanna Vesala 2013 

Tutkielmassa selvitettiin fyysisen aktiivisuuden yhteyttä 8.‐ ja 9.‐luokkalaisten(n=1228)nukkumistottumuksiin,väsymykseensekäuniongelmiin.Työssäselvitettiin,mihinaikaannuoretmenevätnukkumaanjaheräävät,kuinkapaljonhenukkuvatöisinsekäaamuväsyneisyyden,yöllisenheräilynjanukahtamisvaikeuksienuseutta.

Tyttöjenjapoikiennukkumistottumuksissaolieroja.Tytötmenivätaikaisemminnukkumaanjaheräsivätaikaisemminkuinpojat.Pojatnukkuivatkeskimäärinhie‐manenemmän(8h13min)kuintytöt(8h5min).

8.‐luokkalaisetnukkuivatenemmänkuin9.‐luokkalaiset. Ylikolmasosasekä tytöistäettäpojista tunsi itsensäväsyneeksi lähes jokaarki‐

aamu.Vainpieniosaeituntenutväsymystälainkaantaitunsiitsensäväsyneeksivainharvoin.

Tytöillä esiintyi poikia enemmän nukahtamisvaikeuksia sekä yöllisiä heräilyjä.Näistäuniongelmistakärsivätuseamminne,jotkaeivätosallistuneeturheiluseu‐ran järjestämiinharjoituksiin usein tai säännöllisesti,mutta kilpailutoiminnassatätäeroaeiollut.

Fyysisestiaktiivisemmatnuoretmenivätaikaisemminnukkumaan,heräsivätmyö‐hemmin,nukkuivatenemmänjakokivatvähemmänaamuväsyneisyyttäkuinmuut.Tulokset tukevat aiempaa käsitystä siitä, että liikunnalla onmyönteinen yhteysuneenjanukkumistottumuksiin.

Urheiluseuranharjoituksiinuseintaisäännöllisestiosallistuneetnukkuivatkeski‐määrinkahdeksanminuuttiaenemmänyössäkuinne,jotkaeivätosallistuneet,ja

heräsivät hieman myöhemmin. Myös kilpailutoi‐mintaanosallistuminenuseintaisäännöllisestiolimyönteisessä yhteydessä näihin nukkumistottu‐muksiin. Liikunnalla on yhteyttä uneen, mutta myösunella on yhteyksiä liikuntaan eikä syy‐seuraus‐suhteita voida luoda. Hyvin nukutun yön jälkeenjaksaaparemminlähteäliikkumaanjaonmuuten‐kinvirkeämpiseuraavanapäivänä.

Fyysisesti aktiivisemmat nuoret 

menivät aikaisemmin nukkumaan, 

heräsivät myöhemmin, nukkuivat 

enemmän ja kokivat vähemmän 

aamuväsyneisyyttä kuin muut. 

48

Fyysisesti aktiivisemmat kärsivät vähemmän aamuväsyneisyydestä. Selittyykötämäpidemmilläyöunillavaiunenparemmallalaadulla?Unentarvekasvaafyysi‐senaktiivisuudenlisääntyessä,muttaonvaikeaaarvioida,kuinkapaljonliikuntalisääunentarvetta.Taivoikoliikuntajasitäkauttaparempikuntovähentääväsy‐myksenkokemista?

Väsymykseenliittyväkysymyseiehkäollutparasmahdollinenmittaamaannuor‐tenkokemaaväsymystäyleisesti,silläväsymystätunnetaanenitenjuuriheräämi‐senjälkeenmuutamantunninajan.Laajemmankuvansaamiseksitulisikysyäesi‐merkiksi väsymyksen määrää koulupäivien aikana ja kartoittaa nuorten päivä‐uniennukkumista.Monissaaikaisemmissasuomalaistutkimuksissaonkuitenkinkysytty aamuväsyneisyyttä, mikä helpottaa tutkimusten välistä vertailua. Väsy‐myksentunteenkokeminenvaihteleemyösvuodenajanmukaan,sillävalohelpot‐taaheräämistä.Tämäntutkimuksenkyselyontoteutettusyksyllä.Voisivatkotu‐loksetollaerilaisetkeväällätoteutetussakyselyssä?

   

Näkökulma: Unen arvostusta pitää lisätä 

(Laura Rättyä & Hanna Vesala) 

Univaikuttaahyvinvointiin laaja‐alaisesti, ja tavoitteeksi tulisikinottaaunenar‐vostuksenlisääminen.Nukkumistottumuksetpitäisinostaayhtätärkeäksiterveys‐käyttäytymisenmuodoksikuinruokailutottumuksettaifyysinenaktiivisuus.Riit‐täväänukkumistavoidaanedistäälisäämälläesimerkiksiterveyskasvatustajaan‐tamallanuorillejaheidänvanhemmilleenunenhuolto‐ohjeita.Vanhempienvastuunuortennukkumistottumuksistajanukkumaanmenoajansäätelystäonsuuriedel‐leen yläkouluiässä. Eri tutkimuksissa elektronisen median käyttö on yhdistettymuunmuassamyöhempiinnukkumaanmenoaikoihinja lyhempiinyöuniin, jotennäidenlaitteidenkäytönrajoitusonjärkevää.Tulevaisuudessaolisitärkeäätutkiamyösunenedistämisenkeinojentehok‐kuutta.PystytäänköLiikkuvakoulu‐ohjelmankaltaisillatoimillavaikuttamaannuortennukkumistottumuksiinliikunnanlisäämisenkautta?Useinnäillätoimillaonhelpompivaikuttaaniihinnuoriin,jotajoennestäänovatfyysisestiaktiivisia.Suomessaonerilaisialiikuntaalisääviähankkeita,muttapelkästäänuneenliitty‐väämaanlaajuistahankettaeitietääksemmeoletoteutettu.Jokatapauksessaunenarvostuksenlisäämisenedutnäyttävätsilmissämmevaltavilta:riittäväunitukeemuunmuassayleistähyvinvointia,saaparemmalletuulelle,tekeeihmis‐suhteetmutkattomammiksi,helpottaaoppimistajalisääturvallisuutta.

49

Koulumatkaliikunnan yhteys 7.‐ ja 8.‐luokkalaisten nukkumistottu‐

muksiin ja aamupalan syömiseen 

Erkko Laukia & Jenni Liiri 2014 

Tutkielmassaselvitettiin7.ja8.luokkienoppilaiden(n=1073)koulumatkankulkuta‐paanyhteydessäoleviatekijöitä,kutenoppilaidennukkumistottumuksiajaaamupalansyömistä.

57prosenttia7.‐ja8.‐luokkalaisistakulkikoulumatkansafyysisestiaktiivisellata‐valla.Merkitsevinkoulumatkatapaanyhteydessäolevatekijäolimatkanpituus.Lä‐helläkouluaasuvatoppilaatkulkivatkoulumatkansaaktiivisemminkuinkauem‐pana asuvat oppilaat. Kuitenkin noin neljäsosa oppilaista kulki koulumatkansamoottoriajoneuvolla,vaikkaheasuivatalleviidenkilometrinpäässäkoulusta.

Pojista78prosenttiajatytöistä85prosenttianukkuivähintäänkahdeksantunninyöunet.Lisäksipojista63prosenttiajatytöistä58prosenttiasöiaamupalanpäivit‐täin.

Nukkumaanmenoajallajakoulumatkaliikunnallaeinäyttänytolevanyhteyttä.Sensijaan aktiivisesti koulumatkansa kulkevat oppilaat heräsivätmyöhemmin kuinpassiivisetikätoverinsa.

Koulumatkaliikunnallajaaamupalansyönnilläeiolluttilastollistamerkitsevääyh‐teyttä.Fyysisestiaktiivisestikoulumatkankulkevatpojatkokivataamuväsymystäharvemminkuinpassiivisestikulkevatpojat.Tytöilläyhteysnäyttiolevansaman‐suuntainen,muttatuloseiolluttilastollisestimerkitsevä.

50

12‐vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus ja sykevälivaihtelu 

(Habitual physical activity and heart rate variability in 12‐year old 

children) 

Heini Wennman 2012 

Opinnäytetyössä mitattiin 12‐vuotiaiden lasten (n=28) päivittäistä liikunta‐aktiivi‐suuttajasykevälivaihteluajatutkittiinliikunta‐aktiivisuudenmääränjatehonyhteyk‐siäsykevälivaihteluun.Tutkittavinaolinormaalipainoisia, jyväskyläläisiäviidesluok‐kalaisiatyttöjäjapoikia.Olettamusoli,ettäkorkealiikunta‐aktiivisuuspäivänaikanajohtaisikorkeampaansykkeeseenjamatalampaansykevälivaihteluunyöllä.Sykevälivaihteluonmenetelmä,jonkaavullavoidaankerätätietoasydämenautonomi‐senhermostontoiminnasta.Monenympäristötekijänvaikutuksetsykevälivaihteluuntunnetaan,muttafyysisenaktiivisuudenjasykevälivaihtelunyhteyksistäetenkinlap‐sillatiedetäänvähemmän.Suurempisykevälivaihteluyhdistetäänyleensäterveyteen,jamonensairaudentiedetäänvähentävänsykevälivaihtelua.Liikunnanaikanasykevä‐livaihtelupienenee,muttapitkälläaikavälilläliikuntalisääsykevälivaihtelualevossa.Joidenkin tutkimustulostenmukaan korkea päivittäisen fyysisen aktiivisuuden tasolapsillakasvattaasykevälivaihtelualevossa.Ristiriitaisiakintuloksiaontoisaaltaosoi‐tettu.

Koulupäivänliikunta‐aktiivisuudenjaöisensykkeenjasykevälivaihtelunvälilläha‐vaittiinsatunnainenyhteys,muttaeikuitenkaanselkeääpäivittäistäyhteyttä.

Päivänaikanaliikunta‐aktiivisuudenjasykevälivaihtelunvälilläolitoisaaltanäh‐tävissämerkitseviäyhteyksiä.

Sykevälivaihtelussajaliikunta‐aktiivisuudessaolitilastollisestimerkitsevääpäivit‐täistävaihtelua,muttaöidenvälilläsykevälivaihtelussaeiolluteroja.

Opinnäytetyön tulokset viittaavat siihen, että liikunta‐aktiivisuus voisi jossainmäärinvaikuttaalastensykevälivaihteluun.Tutkimussuuremmallaotoksellajapi‐demmälläseurannallasaattaisiselventäänäitämahdollisialiikunta‐aktiivisuudenjasykevälivaihtelunyhteyksiälapsilla.

51

Karhulan koulun seitsemäs‐ ja kahdeksasluokkalaisten poikien fyy‐

sisen kunnon yhteydet painoindeksiin sekä fyysiseen aktiivisuuteen 

Eemeli Jokinen & Kai Lehtinen 2012 

Tutkielmassaselvitettiin7.‐ja8.‐luokkalaistenpoikien(n=28)fyysisenkunnonyhteyk‐siäpainoindeksiinja fyysiseenaktiivisuuteen.Työssätarkasteltiinerityisestieripai‐noindeksiluokkiinjafyysisenaktiivisuudenryhmiinkuuluvienoppilaidenkehittymistäerifyysisenkunnonosa‐alueillasekäerojanäidenryhmienvälillä.Fyysisen kunnon osa‐alueista notkeutta mitattiin eteentaivutustestillä, ylävartalonkestovoimaapunnerrustestillä,vatsalihastenkestovoimaajanopeuskestävyyttäistu‐maan nousu ‐testillä, ketteryyttä, nopeutta ja nopeuskestävyyttä viivajuoksutestilläsekäylä‐jakeskivartalonräjähtäväävoimaakuntopallonheittotestillä.

Edellisenviikonfyysinenaktiivisuus,koulutuntienulkopuolinenliikuntajaseura‐tai kilpailutoimintaanosallistuminenolivat yhteydessäkaikkiinmuihin fyysisenkunnonosa‐alueisiinpaitsinotkeuteen.

Koulutuntienulkopuolinenliikuntaoliyhteydessätuloksiinsiten,ettävähitenak‐tiivinenryhmäsaiheikompiatuloksiakuinaktiivisemmatryhmätkaikissamuissatesteissäpaitsieteentaivutustestissä.

Edellisenviikonfyysinenaktiivisuusvaikuttisiten,ettäinaktiivisinryhmäsaivat‐salihas‐ japunnerrustestissäheikommat tuloksetverrattunaaktiivisempiin ryh‐miin.

Enitenseura‐taikilpailutoimintaanosallistuneetsaivatparempiatuloksiavatsali‐has‐,ketteryys‐jakuntopallonheittotestissäverrattunavähemmänseura‐taikil‐pailutoimintaanosallistuneisiin.

Painoindeksioliyhteydessävainkuntopallonheittotestiin,jossaalipainoisetsaivatheikompiatuloksiaverrattunanormaali‐jaylipainoisiin.

Pieniotoskokotuleeottaahuomioontulkittaessatuloksia.Tutkittaviaoppilaitaolikaikenkaikkiaan28.Lisäksiotoksessaoliainoastaankolmeoppilasta,jotkavoitiinluokitella ylipainoisiksi ja neljä oppilasta, jotka luokiteltiin alipainoisiksi. Tämäsaattoiaiheuttaavääristymiätesteihin,jatilastollisiamerkitsevyyksiäeikaikissatesteissäsaatu,vaikkaryhmienväliseterotkuntotestientuloksissaolivatkinsuu‐ria.

52

53

5  LIIKUNNAN SYYT JA ESTEET Lapsillajanuorillaonmonenlaisiasyitäjaesteitäliikunnalle.LiikunnansyitäkysyttiinLiikkuvakoulu‐oppilaskyselyissäseuraavasti:”Allaonerilaisiasyitä,joidenvuoksilap‐setjanuoretliikkuvatvapaa‐aikana.Merkitsekunkinsyynkohdalle,kuinkatärkeäseonsinunomalle liikkumisellesi.Liikun,koska…a) liikuntaonkivaa,b)haluansaadauusiakavereitajne.”Vastausvaihtoehdotolivat”erittäintärkeä”,”melkotärkeä”ja”eioletärkeä”(ks.kuvio5).

Kuvio 5  Liikunnan syyt 7.‒9.luokilla (Liikkuva koulu oppilaskysely, kevät 2012, n = 1 227). 

70

68

63

59

52

51

50

46

38

35

32

32

29

27

26

26

18

17

11

27

28

31

34

38

38

38

44

39

38

41

43

31

48

43

40

44

24

29

4

5

6

7

9

11

12

11

22

27

27

26

39

25

30

34

38

59

59

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Haluan olla hyvässä kunnossa

Liikunta on kivaa

Liikunta on terveellistä

Liikunta vahvistaa lihaksiani

Liikunta on virkistävää

Nautin harjoittelusta

Haluan tavata kavereitani

Liikunta rentouttaa

Pidän joukkueessa olemisesta

Liikunta laihduttaa

Liikkuessa nautin luonnosta

Liikunta antaa mahdollisuuden itseni…

Nautin kilpailemisesta

Haluan saada uusia kavereita

Pidän yksin liikkumisesta

Liikunta tekee minusta viehättävämmän

Vanhempani haluavat minun liikkuvan

Haluan siitä kilpailu‐uran

Haluan olla suosittu

Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei ole tärkeä

Liikunta antaa mahdollisuuden itseni ilmaisuun 

54

Liikunnanesteistäoppilailtakysyttiin:”Mitkäovatolleetliikunnanharrastamisenes‐teetviimeksikuluneenvuodenaikana?Valitsejokaiseltariviltäsopivinvastausvaihto‐ehto.”Vastausvaihtoehdotnäkyvätkuviossa6.

Kuvio 6  Liikunnan esteet 7.‒9. luokilla (Liikkuva koulu ‐oppilaskysely, kevät 2012, n=1 210). 

15

10

9

8

8

8

6

5

5

4

4

4

3

3

2

2

1

16

18

11

15

14

10

11

9

12

6

10

6

8

8

4

4

4

23

31

24

29

21

22

24

25

34

15

24

16

18

20

7

13

9

47

41

55

48

57

60

59

62

49

74

62

75

71

69

88

81

86

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Lähistöllä ei ole kiinnostavan lajin ohjausta

Ei viitsi lähteä liikkumaan

Koululiikunta ei innosta

Aika kuluu muissa harrastuksissa

Lähistöllä ei ole liikuntapaikkoja

Ei liikunnallista tyyppiä

Liikunta liian kilpailuhenkistä

On huono liikkumaan

Ei aikaa liikuntaan

Terveys rajoittaa liikunta‐aktiivisuutta

Liikunnan arvostus vähäistä kaveripiirissä

Liikunta on ikävää/tylsää

Hikoilu tuntuu inhottavalta

Kaveritkaan eivät liiku

Liikunnasta ei ole hyötyä

Pelkää loukkaantuvansa

Liikunta on tarpeeton

Pitää erittäin hyvin paikkansa Pitää melko hyvin paikkansa

Pitää vähän paikkansa Ei pidä paikkaansa

55

Mikä saa nuoret liikkumaan?  

Liikuntamotivaation yhteys liikunnan harrastamiseen kuuden  

Liikkuva koulu ‐hankkeen koulun 7. ja 8. luokkalaisilla 

Anna Rautarae & Jenni Salo 2012 

Tutkielmassaselvitettiin7.‐ja8.‐luokkalaistennuorten(n=889)fyysisenaktiivisuudenja liikunnan harrastamisenmäärää, liikuntamotivaatiota sekä näiden yhteyksiä toi‐siinsa.Tarkastelunkohteenaoli,eroavatkoliikuntamotiivitsukupuolen,luokka‐asteenjaliikunnanharrastamisenmääränsuhteen.Liikkuvakoulu‐oppilaskyselyssäkäytetty liikkumisensyitäkartoittavakysymysesi‐tettiin kuviossa 5. Tutkielmassa muodostettiin liikkumisen syistä summamuuttujia,jotkanimettiinseuraavasti:”Hyvinvointimotiivi”,”Sosiaalisuusmotiivi”,”Ulkoinenmo‐tiivi”,”Kilpailumotiivi”ja”Rauhoittumismotiivi”.

Tytötpitiväthyvinvointi‐jasosiaalisuusmotiivejaliikkumisessatärkeämpinäkuinpojat.Ulkoisessa,kilpailu‐jarauhoittumismotiiveissaeiolluteroasukupuoltenvä‐lillä.

Sosiaalisuusmotiiviolitärkeämpi7.‐luokkalaisillekuin8.‐luokkalaisille. Tulostenmukaanharrastetunliikunnanmäärällä(kaikissakolmessaliikuntakysy‐

myksessä) oli yhteys kilpailu‐ ja hyvinvointimotiiviin. Mitä useampana päivänänuoriharrastiliikuntaa,sitätärkeämpiänämämotiivithänelleolivat.Kaikkimoti‐vaatioalueetolivatkuitenkinpaljonliikkuvilletärkeämpiäkuinvähänliikkuville.Kilpailunäyttäisiolevanyksienitennuorialiikunnanharrastajiajaottelevatekijä.

Rauhoittumis‐,kilpailu‐,hyvinvointi‐jasosiaalisuusmotiivitsekäulkoinenmotiiviolivattärkeämpiä6‒7päivänäviikossa(vähintään60minpäivässä)liikkuvillejavähitentärkeitä0‒2päivänäviikossaliikkuville.

Yksiavoimistavastauksistaselkeästiesillenoussutsyyliikkumiselleoliuudenop‐piminen.Nuoretmainitsivatmotiiveikseenesimerkiksi”Haluanoppiauusialajeja”,

”Haluanoppiaitsepuolustusta”ja”Opinuusiaasi‐oita”.Tämäpitäisihuomioidaniinharrastustarjon‐nassakuinerityisestiliikunnanopetuksessa,jossapitäisipystyätarjoamaanoppilaillemahdollisuuk‐siakokeillauusialajejajasitäkauttainnostualii‐kunnasta.Koskamonillanuorillaeiolemahdolli‐suuttamaksaaliikuntaharrastuksista,nouseekou‐luntarjoamaliikuntamyöstässäsuhteessamerkit‐täväänrooliin.

Nuoret itse nostivat uusiksi

liikuntamotivaation lähteiksi 

uuden oppimisen ja eläinten 

kanssa harrastamisen. 

56

Toinenmielenkiintoinenavoimissavastauksissaesillenoussutliikkumisensyyliit‐tyieläintenkanssaharrastamiseen.Muutamaanotteeseennuoretkertoivatkoiranlenkittämisenmotivoivanheitäliikkumaan:”Liikunkoskakoirakinsaaliikuntaa”.Lisäksimainintojatuliratsastuksesta:”Kunratsastaasaaollahevostenkanssa”.

Tekemisenpuuteoliyllättävänmonenoppilaanmielestäliikuntaanmotivoivate‐kijä.Tuloksissaoliuseitavastauksia,kuten”Josontekemisenpuutetta,niinliikun”.Voisiko tämä kertoa liikunnan vahvistuneesta asemasta hengailumuotona suh‐teessatelevisionkatseluuntaitietokoneellapelaamiseen?Onkokyseessäyleistyväilmiönuortenkeskuudessavaiovatkonämävainsatunnaisiataivalikoituneitata‐pauksia?Joställainenilmiöonkuitenkinyleistymässä,olisitärkeäähuomioidasemyösliikuntaanmotivoimisessa.

57

Kun liikunta ei uppoa ‒ liikunnan harrastamattomuuden syyt  

kuuden Liikkuva koulu ‐hankkeen koulun 7. ja 8. luokkalaisilla 

Ida Hölttä 2013 

Tutkielmassaselvitettiin7.‐ja8.‐luokkalaistennuorten(n=912)vapaa‐ajanliikuntaaja liikunnanharrastamattomuudensyitäsyksyllä2010.Työssäkuvattiinnuorten lii‐kunnanmäärääjauseutta,heidänharrastamiaanliikuntalajejasekäorganisoituunlii‐kuntaanosallistumista.Erityisenmielenkiinnonkohteenaolivatkuitenkinnuortenlii‐kunnanharrastamisenesteet.Liikunnanharrastamattomuudensyitäkysyttiinsyksyllä2010avoimellakysymyksellä:”Josetharrastaliikuntaa,mikäontärkeinsyysisiihen?”.Myöhemminnäidenavointenvastauksienperusteellamuodostettiinstrukturoituky‐symys,jotakäytettiinmyöhemmin.Tutkielmassaselvitettiin,eroavatkotyttöjenjapoi‐kienesteetliikkumiselletoisistaansekäonkoyläkoulunluokka‐asteillaeroaliikunnanharrastamisen esteissä. Lisäksi tarkasteltiin, eroavatko liikuntaharrastamisen esteetpaljonjavähänliikkuviennuortenvälillä.

Suurimmaksiesteeksiliikunnanharrastamisellenousise,ettänuorieijaksahar‐rastaaliikuntaataihänonväsynyt.Viidennesvastaajistailmoitti,ettäeiharrastaliikuntaasairaanataikipeänä.Lähesviidennesnuoristaolimyössitämieltä,ettäliikuntaeikiinnostaheitä.Muitasyitäolivatajanpuute,sopivan liikuntalajin taiseuranpuute,huonokuntotaikokemussiitä,ettäeiolehyväliikunnassa,jatieto‐kone.Luokka‐asteillaeiollutjuurieroa.

Tytöilläsuurimmatesteetliikunnanharrastamiselleolivatsairaustaikipeänäole‐minensekäajanpuute.Pojillapuolestaanjaksamisenpuutejaväsymysoliselkeästisuurineste.Tytötvastasivatpoikiauseammin,ettäheeivätolelöytäneetitselleensopivaaliikuntalajia.Pojilletaastietokoneolisuurempiliikuntaharrastustenestekuintytöille.

Paljontaijonkinverranliikkuvatnuoretvastasivatuseimmiten,ettäheeiväthar‐rasta liikuntaasairauden taikipeänäolemisenvuoksi.Vähän liikkuviennuortenesteenäolivatväsymys,sairaus,ajanpuutejasopivanliikuntalajinpuute.Liikuntaaharrastamattomatvastasivatuseimmiten,ettäheeivätjaksa,liikuntaeikiinnostajaheilläeioleaikaa.

Liikkumisenesteetluokiteltiinviiteeneriluokkaan:fyysisetesteet,psyykkisetes‐teet,käyttäytymiseenliittyvätesteet,sosiaalisetjakulttuurisetesteetsekäfyysisenympäristönesteet.Selkeästisuurinnäistäluokistaolifyysisetesteet.Lähespuoletnuortenesteistäolifyysisiä.Vajaallaviidennekselläesteetolivatkäyttäytymiseenliittyviäesteitäjasamoinvajaallaviidennekselläpsyykkisiäesteitä.

 

58

 

Näkökulma: Miten nuorten liikunnan esteitä voitaisiin poistaa tai madaltaa? 

(Ida Hölttä) 

Jaksamisentaiväsymyksenesteitävoitaisiinpuolestaanpoistaarytmittämällänuo‐renarkiniin,ettähänelläolisiaikaaliikkuaesimerkiksikoulupäivänaikana.Nyky‐yhteiskunnanhektisyysonajanutmonetnuoretkärsimäänajanpuutteesta.Vapaa‐aikaeivälttämättäoleenäävapaataaikaa,josarkitäyttyyharrastuksistaharras‐tustenperään.Monetnuoretkärsivätmotiiviristiriidoista;toisaaltahehaluaisivatviettääaikaaystävienkanssa,toisaaltaharrastaajatoisaaltapitäisiopiskellatun‐nollisesti.Viimekädessätilannemotivaatiovoiratkaistasen,lähteekönuoriliikku‐maanvaiei.

Psyykkisiäsekäsosiaalisialiikunnanharrastamisenesteitäolisitehokkaintapois‐taaottamallahuomioonnetekijät,jotkayleisimminmotivoivatnuoria;hauskuus,taitojenkehittäminenjakaverit.Onikävää,ettäsuuriosaliikuntaaharrastamatto‐mistaonsaanuthuononkäsityksenomistamahdollisuuksistaanliikunnanharras‐tajana.Monetnuorethaluaisivatharrastaa liikuntaaseurassa,muttaheeivätolelöytäneetsopivaaliikuntalajiatai‐tasoaitselleen.Niinsanotuistamatalankynnyk‐senharrasteryhmistäonpulaa.Monetnuorethaluaisivatharrastaa ryhmässä il‐mankilpailullisiatavoitteita.Harrasteryhmätvoisivattarjotanuorillemahdollisuu‐dentavatakavereitajakokeapositiivisiaelämyksiä.

Liikunnan harrastamisenmotiiveja ja esteitä olisi tärkeää tutkiamyös jatkossa.Tällähetkellätiedotharrastamattomuudestaovatvielämelkokevyitä.Laadullisentutkimuksenmenetelminliikkumattomuuteenvoisipäästäkäsiksisyvällisemmin.Mitäparemmintunnemmenuortenmotiivejaliikkuataiollaliikkumatta,sitähel‐pompimeidänonluodaliikkumiseenkannustaviaolosuhteita.

59

7.‒9.‐luokan oppilaiden syyt ja esteet liikkumiselle 

(Ungas motiv till fysisk aktivitet och inaktivitet)  

Henrik Lagerbohm & Matias Nylund 2014 

Tutkielmassaselvitettiin7.‒9.‐luokkalaistennuorten(n=808‒895)syitäliikkuataiollaliikkumatta.Aineistokerättiinpilottivaiheenaikananeljänämittauskertanapääosinsa‐moiltaoppilailta.Kahdellaensimmäisellämittauskerrallaoppilaatolivat7.‐ja8.‐luok‐kalaisiaja3.ja4.mittauskerralla8.‐ja9.‐luokkalaisia.Syitäliikkumisellekysyttiinkaikillamittauskerroillasamallakysymyksellä(kuvio5).Esteitäliikkumisellekysyttiinkahdellaensimmäisellämittauskerrallaavoimellakysy‐myksellä, ja vastausten perusteella 3. ja 4.mittauskerran lomakkeeseenmuotoiltiinstrukturoitukysymysliikkumisenesteistä(kuvio6).

Hyvinvointiolitärkeinsyyliikkumisellesekäpojillaettätytöillä. Oppilaidenmukaankaksiyleisintäyksittäistäestettä liikkumiselleolivat ”Aikani

kuluumuissaharrastuksissa”ja”Pidänliikuntaatärkeänä,muttaenvaanviitsiläh‐teäliikkumaan”.

Summamuuttujistatärkeimpänäesteenäolilähiympäristö:liikuntapaikkojaeiolelähiympäristössä ja kodin läheisyydessä ei olemahdollisuutta osallistua itseäänkiinnostavaanohjattuunliikuntaan.Tämäosoittaa,kuinkatärkeälähiympäristöonfyysiselle aktiivisuudelle. Toiseksi tärkeimpänä esteenä oli ajan puute, kolman‐neksikoettupätevyysjanäitäseurasivatsosiaaliset,terveydellisetjatunnepitoisetesteet.

Yksittäisistäesteistä”Pidän liikuntaa tarpeettomana”,”Liikunnastaeiolehyötyäminulle”ja”Kaveritkaaneivätharrastaliikuntaa”olivattärkeämpiäesteitäpojillekuintytöille.”Aikanikuluumuissaharrastuksissa”olitytöilletärkeämpiestekuinpojille.

Oppilaidensyytliikkuaeivätmuuttuneetsyksystä2010kevääseen2012.Myösliik‐kumisenesteetsäilyivätsamoinasyksystä2011kevääseen2012.Mittaustenaika‐välioliturhanlyhytmuutoksenmittaamiseen.

   

60

Liikuntakäyttäytyminen normaali‐ ja ylipainoisilla nuorilla: eroavai‐

suudet liikuntamäärissä, ruutuajassa sekä liikuntasyissä ja ‐esteissä 

Tarja Lepo 2013 

Tutkielmassavertailtiinylipainoistenjalihavienyläasteikäistenliikunta‐aktiivisuuttaja ruutuaikaa normaalipainoisiin ikätovereihin nähden sekä tarkasteltiin, eroavatkoylipainoistenjalihaviennuortenvapaa‐ajanliikunnansyytjaesteetnormaalipainois‐tensyistäjaesteistä.Vastaajat(n=1013)jaettiinpainoindeksinsäperusteellanormaa‐lipainoisiin (n=854), ylipainoisiin (n=122) ja lihaviin (n=37). Painoluokkien raja‐ar‐voinakäytettiinWHO:nvuonna2007julkaisemiasuosituksia. 

Tutkielmantarkoituksenaolitäydentääolemassaolevaatietoanuortenylipainoajali‐havuuttaselittävistätekijöistäsekäpohtiakeinoja,joidenavullavoidaanlisätätervey‐tensäkannaltaliianvähänliikkuviennuortenfyysistäaktiivisuutta.

Lihavatnuoretliikkuivatharvemminjamäärällisestivähemmänkuinnormaalipai‐

noisetnuoret,muttaylipainoistenliikunta‐aktiivisuuseikuitenkaaneronnutnor‐maalipainoisista.

Ylipainoisten ja lihavienosalta liikuntasuosituksettoteutuivatnormaalipainoisiaheikommin; kun normaalipainoisista vähintään kerran päivässä ilmoitti liikku‐vansaneljännes,niinylipainoisistatähänryhmäänkuuluivainviidennes ja liha‐vistaenääalleviidennes.Viikossaseitsemän tuntia tai enemmän ilmoitti liikku‐vansanormaalipainoisistaneljännes,ylipainoisistaalleneljännesjalihavistavain14prosenttia.

Sekälihavatettäylipainoisetnuoretviettivätpäivittäinenemmänaikaapelatentie‐tokone‐jakonsolipelejäkuinnormaalipainoisetnuoret.Runsaspeliaikaoliyhtey‐dessäsuureenpainoindeksiin.

Tietokone‐ jakonsolipelejäyli kolme tuntiaarkipäivinäpelaaviaoli lihavista41prosenttia,ylipainoisista22prosenttia janormaalipainoisista14prosenttia.Vii‐konloppuisinpelaamiseenkäytettiinkaikissapainoluokissaentistäenemmänai‐kaa.Lihavistaperäti62prosenttiailmoittipelaavansanoinkolmetuntiapäivässätaienemmänja54prosenttiapelasinoin4–5tuntiapäivässätaienemmän.

Tärkeimmätsyytliikunnanharrastamiseenolivateripainoluokissahyvintoistensakaltaisia.Lihavatkuitenkinraportoivatläheskaikkiliikunnansyytvähemmäntär‐keiksikuinylipainoisettainormaalipainoiset.Ainoastaansyyn”Liikuntalaihdut‐taa”osaltalihavatkokivattämänsyynliikkumiselletärkeämmäksikuinnormaali‐painoiset,muttakuitenkinvähemmäntärkeäksikuinylipainoiset.

61

Se,miksiliikuntanäyttäytyylihavienkeskuudessamuitapainoluokkiavähemmänhoukuttavalta vaihtoehdolta, selkiytyy osittain koettujen liikunnan esteidenkautta.

Suurimmaksiesteeksi liikunnanharrastamisellenousiväittämä”Kotini läheisyy‐dessäeiolekiinnostavan lajinohjausta”.Painoluokateriteltynäkyseinensyyolinormaalipainoisillejaylipainoisilleylivoimaisestitärkeinliikunnanestejalihavil‐lekinkolmanneksitärkein.Myöstoinenyhteiskunnallisiapuitteitailmentäväväit‐tämä”Kotiniläheisyydessäeioleliikuntapaikkoja”nousiylipainoistentärkeimpienliikunnanesteidenlistallajaetulletoisellesijalle.

Näkökulma: Liikunnan kilpailullisuus ja lähiliikuntamahdollisuuksien puute 

esteinä liikkumiselle (Tarja Lepo) 

Tutkielmantuloksettukevataiempialöydöksiäalhaisenfyysisenaktiivisuudenjarunsaanruutuajanyhteydestänuortenylipainoonjalihavuuteen.Ylipainoisuu‐teenliittyvienterveysriskienvuoksiliikunnallisenelämäntavanedistämiselleonselkeäyhteiskunnallinentarve. 

Liikunnansyistäjaesteistäesiinnousseitaseikkojatulisihyödyntääliianvähänliikkuvienylipainoistenjalihaviennuortenliikunta‐aktiivisuudenlisäämisensuunnittelussa.Liikunnantuottamatterveyshyödytvaikuttaisivatmotivoivannäitäryhmiäliikkumaan,kuntaaskoululiikunta,liikunnankilpailullisuusjalähi‐liikuntamahdollisuuksienpuutenäyttäytyvätesteinäliikkumiselle.

62

63

6  VANHEMPIEN NÄKÖKULMA Perhejavanhemmatvoivatedistäämonintavoinkouluikäistenfyysistäaktiivisuutta.Vanhempienkiinnostuslapsenliikunnastakannustaajamotivoilastaliikkumaan.Van‐hemmatvoivatmyösomallaesimerkillääntoimiamallinalapsille.Liikkuminenyhdessälastenkanssarohkaiseelastaliikkumaan.Vanhemmatvoivatauttaaliikunnallisenhar‐rastuksen löytämisessä. Monipuoliset liikuntavälineet, sopivat vaatteet ja varusteetmotivoivat liikunnallisestiaktiiviseenelämään.Vanhemmatvoivatkyyditsemisensi‐jastakannustaakouluikäisiäkoulumatkojenaktiiviseenkulkemiseen– jalan taipyö‐rällä(Turpeinenym.2013).Liikunnanlisäksionhyväkiinnittäähuomiotamyöslastenliialliseenviihdemediankäyttöön,asettaarajatjasopiapelisäännötruutuajalle(Tam‐melin&Karvinen,2008).

64

Vanhempien merkitys lasten fyysiselle aktiivisuudelle 

(Föräldrars betydelse för barns fysiska aktivitet) 

Pernilla Jansson 2013 

Opinnäytetyössä selvitettiin vanhempien merkitystä 2., 3. ja 4. luokan lasten fyysiselle ak‐

tiivisuudelle.  Aineisto  kerättiin  seitsemän  ruotsinkielisen  alakoulun  oppilaiden  vanhem‐

milta (n=121) kyselylomakkeella syksyllä 2012. Tutkielmassa kartoitettiin perheen yhteistä 

fyysistä aktiivisuutta  ja syitä sille, miksi  liikutaan  tai ei  liikuta yhdessä. Lisäksi selvitettiin 

vanhempien sitoutumista  lasten harrastuksiin, mielipiteitä  lasten  liikunnallisiin harrastuk‐

siin liittyen, tietoisuutta kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suosituksista ja käsityksiä kou‐

lun roolista lasten liikkumisessa. 

Suurinosavanhemmistaarvioi,ettäperheetliikkuvatyhdessäkerranviikossatai

harvemmin. Kolme tärkeintä syytä perheen yhteiselle liikkumiselle olivat sosiaalisuus, raitis

ilmajaterveys.Suurinesteperheenyhteiselleliikkumiselleoliajanpuute. Suurinosavanhemmistapitisekäomiaettälastensaliikunnallisiaharrastuksiatär‐

keinä. Erityisesti fyysisesti aktiiviset vanhemmat pitivät lapsen liikkumista tär‐keänä.

Vanhemmatolivathyvinsitoutuneitalastensaharrastuksiinelikäytännössäkuljet‐tivat lapsiaanharjoituksiin, seurasivat harjoituksia ja kilpailuja tai toimivat val‐mentajina.

Vanhempienomafyysinenaktiivisuusonyhteydessälapsenaktiivisuuteen,muttaperheenyhteiselläliikkumisellaeioleyhteyttälapsenaktiivisuuteen.Perheenyh‐dessäliikkuminenontärkeääerityisestilastenjavanhempienvälistensosiaalistensuhteidenvuoksi.

Vanhempientietoisuuskouluikäistenfyysisenaktiivisuudensuosituksistaolikoh‐talaista. Parhaiten tunnettiin ruutuaikasuositus, jonka tiesi lähes 80 prosenttiavanhemmista.

Läheskaikkivanhemmatolivatsitämieltä,ettäkouluntehtävänäonhuolehtiasiitä,ettäoppilaillaonmahdollisuusliikkuajokaisenkoulupäivänaikana.Kouluajanul‐kopuolellavastuunliikkumisestakatsottiinkuuluvanvanhemmille.Kolmeneljästävanhemmastaolisitämieltä,ettälastentulisimennäkouluunjalkaisintaipyörällä.Puoletvanhemmistaolisitämieltä,ettäkouluntulisijärjestääyhteistäliikunnal‐listatoimintaalapsillejavanhemmille.

   

65

Vanhempien ja perheen liikunta sekä vanhempien asenteen yhteys 

lasten liikunta‐aktiivisuuteen 

Mari Salonen 2012 

 

Tutkielmassaselvitettiin5.–6.‐luokkalaistenoppilaidenvanhempien(n=108)asentei‐den ja perheen liikunnan yhteyttä lasten liikunta‐aktiivisuuteen. Lisäksi selvitettiin,kuinkaaktiivisialiikkujiatutkimuskoulunoppilaatjaheidänvanhempansaolivat.

Kaksikolmestavanhemmastaarvioilapsensaaktiiviseksiliikkujaksi. Tärkeinsyyharrastaaperheenyhteistäliikuntaaoliyhdessäoleminenjatekemi‐

nen.Muitatärkeitäsyitäliikunnanharrastamiseenolivatkuntojaterveyssekäitseliikunta.

Ajanpuutejakiiresekäerilaisetkiinnostuksetjaomatharrastuksetolivatylivoi‐maisestisuurimmatperheenliikuntaharrastuksenesteet.

Tulokset osoittivat, että vanhempien asenne omaan liikuntaharrastukseensa onvoimakkaastiyhteydessäsiihen,mitenhekokevatlastenliikunnantärkeyden.Mitätärkeämpänävanhempipitiliikuntaaitselleen,sitätärkeämpänähänpitiliikuntaamyöslapselleen.

Vanhempienliikunta‐aktiivisuusoliyhteydessälastenliikunta‐aktiivisuuteen.Mitäaktiivisempialiikkujiavanhemmatolivat,sitäaktiivisempiaolivatmyöslapset.

Vanhemmiltakysyttiinmyöskoulunroolistalastenliikuttajana.Vanhempienmie‐lestäkouluntehtäväonhuolehtiasiitä,ettäoppilaillaonmahdollisuusliikkuajo‐kaisenkoulupäivänaikana.Vanhempientehtävänäpuolestaanonhuolehtiasiitä,ettälapsellaonmahdollisuusliikkuaarkipäivinäkoulunjälkeenjaviikonloppuina.Heidänmielestäänkoulunliikuntatapahtumatovattärkeitäeivätkävieliikaaaikaamuidenaineidenopetukselta.Vanhempienmielestäoppilaidentulisikulkeakou‐lumatkatfyysisestiaktiivisellatavalla.

Asenneväittämissä koulun roolista lasten liikuttajanahuomattiin ero eri aktiivi‐suusluokkiinkuuluvienvanhempienvälillä.Aktiivisetliikkujatsekäliikuntaaerit‐täintärkeänäitselleenjalapselleenpitävätvanhemmatsuhtautuivatasenneväittä‐miinliikuntamyönteisemminkuinpassiivisetjaliikuntaavähemmäntärkeänäit‐selleenjalapselleenpitävät.

 

66

Lähteet Byman,J.&Forsman,P.2012.Betydelsenavenpersonligtränareförfrämjandetavfysisk

aktivitetigrundskolanslägreklasser.ÅboAkademi.Pedagogiskafakulteten.Avhandlingprograduipedagogik.

Currie,C.,Zanotti,C.,Morgan,A.,Currie,D.,deLooze,M.,Roberts,C.,Samdal,O.,Smith,O.R.F.&Barnekow,V.2012.Socialdeterminantsofhealthandwell‐beingamongyoungpeople.HBSCinternationalreportfromthe2009/2010survey.HealthPolicyforChildrenandAdolescents,No.6.Copenhagen:WHORegionalOfficeforEurope.

Glasberg,J.2013.Eleversfysiskaaktivitetochfritidsvanor.ÅboAkademi.Pedagogiskafa‐kulteten.Avhandlingprograduipedagogik.

Haapala,H.,Hirvensalo,M.,Laine,K.,Laakso,L.&Tammelin,T.2013.Physicalactivityatrecessandschool‐relatedsocialfactorsamonggrades4–5and7–8Finnishstudents.The2ndNORDPLUS‐IDROTTConference.Odense,Denmark6.–8.5.2013.

Haataja,J.&Sarajärvi,J.2013.Nuortenfyysistäaktiivisuuttamittaamassa:liikuntaluokka‐laistenjanormaaliluokkalaistenvertailuPolarActive‐aktiivisuusmittareilla.Jyväskylänyliopisto.Liikuntakasvatuksenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.

Hiltunen,J.&Tursas,J.2013.Liikunnallinentoimintakulttuurikouluihin–luokanopettajatosanakouluntoimintakulttuurinliikunnallistamista.Turunyliopisto.Turunopettajan‐koulutuslaitos.Kasvatustieteenprogradu‐tutkielma.

Hölttä,I.2013.Kunliikuntaei"uppoa"–liikunnanharrastamattomuudensyytkuudenLiik‐kuvakoulu‐hankkeenkoulun7.‐ja8‐.luokkalaisilla.Jyväskylänyliopisto.Liikuntakas‐vatuksenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.

Ingerttilä,M.&Jokikokko,K.2012.Millaiseksikoulukoetaan?KoulukokemuksiaLiikkuvakoulu‐hankkeenkouluista.Jyväskylänyliopisto.Liikuntatieteidenlaitos.Liikuntapeda‐gogiikanprogradu‐tutkielma.

Jansson,P.2013.Föräldrarsbetydelseförbarnsfysiskaaktivitet.Jyväskyläuniversitet.In‐stitutionenföridrottsvetenskaper.Progradu‐avhandlingiidrottspedagogik.

Jokinen,E.&Lehtinen,K.2012.Karhulankoulunseitsemäs‐jakahdeksasluokkalaistenpoi‐kienfyysisenkunnonyhteydetpainoindeksiinsekäfyysiseenaktiivisuuteen.Jyväskylänyliopisto.Liikuntakasvatuksenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.

Karjalainen,A.2013.Rehtoreidennäkemyksetjakoetutvaikutusmahdollisuudetkouluym‐päristöntoimintakulttuurinliikunnallistamisessa.Jyväskylänyliopisto.Liikuntakasva‐tuksenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.

Kaukonen,S.&Lipsanen,J.2011.Välitunnitfyysisestiaktiivisemmiksi.Jyväskylänyliopisto.Opettajankoulutuslaitos ja liikuntatieteidenlaitos.Kasvatustieteenja liikuntapedago‐giikanprogradu‐tutkielma.

Kämppi,K.,Asanti,R.,Hirvensalo,M.,Laine,K.,Pönkkö,A.,Romar,J.‐E.&Tammelin,T.2013.Viihtyvyyttäjatyörauhaa.Koulunhenkilökunnankokemuksetjanäkemyksetliikunnal‐lisentoimintakulttuurinedistämisestäkoulussa.Liikunnanjakansanterveydenjulkai‐suja269.Jyväskylä:LiikunnanjakansanterveydenedistämissäätiöLIKES.

Lagerbohm,H.&Nylund,M.2014.Ungasmotivtillfysiskaktivitetochinaktivitet.ÅboAka‐demi.Pedagogiskafakulteten.Avhandlingprograduipedagogik.

67

Latonen,E.&Pajunoja,T.2012.Liikkuvatkooppilaatvälitunneilla?Liikkuvakoulu‐hank‐keessamukanaolleiden4.‒9.‐luokkalaistenoppilaidenvälituntiaktiivisuus.Jyväskylänyliopisto.Liikuntatieteidenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.

Laukia,E.&Liiri,J.2014.Koulumatkaliikunnanyhteys7.‐ja8.‐luokkalaistennukkumistot‐tumuksiin ja aamupalan syömiseen. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.

Lepo,T.2013.Liikuntakäyttäytyminennormaali‐ jaylipainoisillanuorilla:eroavaisuudetliikuntamäärissä,ruutuajassasekäliikuntasyissäja‐esteissä.Jyväskylänyliopisto.Ter‐veystieteidenlaitos.Liikuntalääketieteenprogradu‐tutkielma.

Marjamaa,H.&Myllymäki,S.2013.1.‒3. luokkalaistenfyysinenaktiivisuusjasosiaalisetsuhteet. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Liikuntapedagogiikan progradu‐tutkielma.

Nissilä,K.&Ylikoski,E.2011.Koulunliikunnallinentoimintakulttuurija4.‒6.‐luokkaistenfyysinenaktiivisuuskahdessaalakoulussa.Oulunyliopisto.Kajaaninopettajankoulutus‐yksikkö.Kasvatustieteenprogradu–tutkielma.

Nygård,J.&Smedman,T.2012.Verklig,observeradochupplevdelevaktivitetundergym‐nastiklektioner.ÅboAkademi.Pedagogiskafakulteten.Avhandlingprograduipedago‐gik.

OECD2010.PISA2009Results:WhatStudentsKnowandCanDo‒StudentPerformanceinReading,MathematicsandScience(VolumeI).http://dx.doi.org/10.1787/9789264091450‐en

Opetushallitus2004.Perusopetuksenopetussuunnitelmanperusteet.Helsinki:Opetushal‐litus.

OPS2016luonnokset.Esi‐japerusopetuksenopetussuunnitelmanperusteidenuudistami‐nen.Viitattu24.03.2014:www.oph.fi/ops2016

Rautarae,A.&Salo, J.2012.Mikäsaanuoret liikkumaan?Liikuntamotivaationyhteyslii‐kunnanharrastamiseenkuudenLiikkuvakoulu‐hankkeenkoulun7.‐ ja8.‐ luokkalai‐silla.Jyväskylänyliopisto.Liikuntatieteidenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tut‐kielma.

Rättyä,L.&Vesala,H.2013.Nukkuvatkoliikkuvatnuoretmuitaparemmin?Liikkuvakoulu‐hankkeessamukanaolleiden8.‐ja9.‐luokkalaistenfyysisenaktiivisuudenyhteysnuk‐kumistottumuksiin,väsymykseenjauniongelmiin.Jyväskylänyliopisto.Liikuntatietei‐denlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.

Saarinen, J.2012.Liikuntapelitosaksikoulun liikuntaa?Videopelitutkimus Jyrängönala‐koulussa.Jyväskylänyliopisto.Liikuntatieteidenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.

Salonen,M.2012.Vanhempienjaperheenliikuntasekävanhempienasenteenyhteyslastenliikunta‐aktiivisuuteen. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Liikuntapedago‐giikanprogradu‐tutkielma.

Soukka,J.2012.FyysisenaktiivisuudenyhteysviihtymiseenLiikkuvakoulu‐hankkeenylä‐koulussa.Jyväskylänyliopisto.Liikuntatieteidenlaitos.Liikuntapedagogiikanprogradu‐tutkielma.

68

Strandman, S. 2012.Kiihtyvyysantureiden vertailu fyysisen aktiivisuudenmittaamisessaalakouluikäisillä.Jyväskylänyliopisto.Liikuntabiologianlaitos.Liikuntafysiologianprogradu‐tutkielma.

Syväoja,H.,Kantomaa,M.,Laine,K.,Jaakkola,T.,Pyhältö,K.&Tammelin,T.2012.Liikuntajaoppiminen.Tilannekatsaus–Lokakuu2012.Muistiot2012:5.Helsinki:Opetushalli‐tus.

Tammelin,T.&Karvinen,J.(toim.)2008.Fyysisenaktiivisuudensuosituskouluikäisille7‒18‐vuotiaille.Helsinki:OpetusministeriöjaNuoriSuomiry.

Tammelin,T.,Laine,K.&Turpeinen,S.(toim.)2012.Liikkuvakoulu‐ohjelmanpilottivai‐heen 2010‒2012 loppuraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 261. Jyväs‐kylä:LiikunnanjakansanterveydenedistämissäätiöLIKES.

Tammelin,T.,Laine,K.&Turpeinen,S.(toim.)2013.Oppilaidenfyysinenaktiivisuus.Lii‐kunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveydenedistämissäätiöLIKES.

Tolonen,M.2013.ToimintakulttuuriLiikkuvassakoulussa.Oulunyliopisto.Kajaaninopet‐tajankoulutusyksikkö.Kasvatustieteenprogradu‐tutkielma.

Turpeinen,S.,Lakanen,L.,Hakonen,H.,Havas,E.&Tammelin,T.2013.Matkallakouluun.Peruskoululaisten koulumatkat ja aktiivisten kulkutapojen edistäminen. Liikunnan jakansanterveyden julkaisuja 271. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveydenedistämissäätiöLIKES.

Wennman, H. 2012. Habitual physical activity and heart rate variability in 12‐year oldchildren.Universityof Jyväskylä.DepartmentofBiologyofPhysicalActivity.Master’sThesisExercisePhysiology.

U.S.DepartmentofHealthandHumanServices2010.Strategiestoimprovethequalityofphysicaleducation.www.cdc.gov/healthyyouth/physicalactivity/pdf/quality_pe.pdf.

Yläuotinen,T.&Yrjönen,M.2012.Liikkuvakoulu–opettajientietoisuushankkeestajanä‐kemyksiäkoulupäivänliikunnallistamisesta.Turunyliopisto.Turunopettajankoulutus‐laitos.Kasvatustieteenprogradu‐tutkielma.