täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeet ... · kaisun opas...

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen

soveltamisohjeet työntekijöille

Salon kaupunki 2017

Aikuissosiaalityö

Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 1.2.2017

Voimassa 1.2.2017 alkaen

| Salon kaupunki | Sosiaalityön palvelut / Aikuissosiaalityö

2(12)

SISÄLLYSLUETTELO

1. SOVELTAMISOHJEEN TARKOITUS ................................................ 3 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN ................................................. 3 3. KIIREELLINEN TOIMEENTULOTUKI ............................................... 4 4. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI ................................................ 4 4.1. Kodin irtaimisto ......................................................................... 4 4.2. Muut asumisesta aiheutuvat menot .............................................. 5 4.3. Vaatemenot .............................................................................. 5 4.4. Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot ........................................ 5 4.5. Lasten tarvikkeet ....................................................................... 6 4.6. Lasten harrastusmenot ............................................................... 6 4.7. Tuettujen lomien omavastuut ja matkakulut .................................. 6 4.8. Opinnoista aiheutuvat menot ....................................................... 7 4.9. Siivousmenot ............................................................................ 7 4.10. Pitkäaikaisesti tai vaikeasti sairaan erityismenot ............................ 7 4.11. Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut ................. 7 4.12. Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu .................. 8 4.13. Perhejuhlat ............................................................................... 8 4.14. Hautausmenot ........................................................................... 8 4.15. Menot, joita ei huomioida täydentävässä toimeentulotuessa ............ 9 5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI ................................................... 9 6. KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ ............................................................... 10 7. VUODEN 2017 PERUSOSAT ........................................................ 11


3(12)

1. SOVELTAMISOHJEEN TARKOITUS

Soveltamisohje on tarkoitettu selkiyttämään ja tarkentamaan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen perusteita, menettelytapoja ja tuen määräyty-

mistä. Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vahvistamaa ohjetta ei

voi kuitenkaan käyttää yksinomaan päätöksen perusteluina, vaan päätösten tulee aina perustua toimeentulotukilain säädöksiin. Soveltamisohjeen tarkoi-

tuksena on myös taata kuntalaisille yhdenvertainen käytäntö toimeentulotuki-lakia sovellettaessa. Ohje ei rajoita viranhaltijoiden yksilö- ja perhekohtaista

harkintaa.

Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan toimeentulotukilakia (815/2015) siihen tehtyine lisäyksineen ja sosiaali- ja terveysministeriön jul-

kaisun Opas toimeentulotukilain soveltajille (2013:4) ohjeita siltä osin kuin ne vastaavat voimassa olevaa lainsäädäntöä.

2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN

Kansaneläkelaitos (Kela) myöntää perustoimeentulotuen 1.1.2017 alkaen. Kunnat myöntävät täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Hakijan tulee

aina ensin hakea Kelalta perustoimeentulotukea. Täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea voidaan hakea samalla, kun haetaan perustoimeentulotukea.

Kelan on hakijan pyynnöstä toimitettava hakemus kuntaan tehtyään päätöksen perustoimeentulotuesta, jos hakija on esittänyt hakemuksessaan muita kuin

toimeentulotuen perusosaan ja muihin perusmenoihin kuuluvia menoja.

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen tarve voidaan arvioida vasta sen jälkeen, kun hakijalle on ensin tehty perustoimeentulotukea koskeva laskelma

ja päätös Kelassa. Hakemus täydentävästä tai ehkäisevästä toimeentulotuesta tehdään kuntaan, jos hakija on jo saanut hakemusta koskevalle ajalle Kelassa

tehdyn päätöksen perustoimeentulotuesta. Toimeentulotukea haetaan kirjalli-sesti, sähköisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla viranomaisen hyväksy-

mällä tavalla (Toimeentulotukilaki 14 §).

Toimeentulotuki myönnetään hakemisajankohdasta lähtien pääsääntöisesti ka-

lenterikuukaudeksi. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan vain erityisestä syystä myöntää takautuvasti. Takautuvaa tukea myönnettäessä tarkastellaan

hakijan ja perheen senhetkistä tilannetta ja mahdollisuuksia selviytyä me-noista. Lisäksi selvitetään, mikä on ollut hakijan taloudellinen tilanne aikana,

jolloin menot ovat erääntyneet maksettavaksi. Takautuva perustoimeentulotuki haetaan Kelasta.


4(12)

3. KIIREELLINEN TOIMEENTULOTUKI

Jos täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen tarve on kiireellinen, tuen myöntää se kunta, jossa hakija tai perhe oleskelee hakemusta tehtäessä. Jos

perustoimeentulotuen hakemusta ei vielä ole tehty, ohjataan hakijaa tekemään

hakemus Kelalle ja pyydetään Kelaa käsittelemään perustoimeentulotukea kos-keva hakemus kiireellisenä.

Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana

arkipäivänä hakemuksen saapumisesta ja muussa tapauksessa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Kiireellinen tilanne toi-

meentulotukipäätöksen teossa on äkillinen ja ennalta arvaamaton tilanne, jo-hon henkilö ei ole kohtuudella voinut varautua. Tällainen voi olla taloudellinen,

terveydellinen tai sosiaalinen kriisitilanne, kuten väkivallan tai rikoksen uhriksi joutuminen, erotilanne tai toimeenpanokelpoisen häätöpäätöksen saaminen.

Rahattomuus sinänsä ei ole peruste saada toimeentulotukea kiireellisenä. Ke-lan aukioloaikojen ulkopuolella myönnettävä kiireellinen toimeentulotuki myön-

netään ehkäisevänä toimeentulotukena ja on määrältään vähäistä ja kestol-taan lyhytaikaista. Kysymykseen voi tulla esimerkiksi välttämätön kuljetus, ra-

vinto ja hätämajoitus. Päätökset virka-ajan ulkopuolella tekee sosiaalipäivys-

tys.

4. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI

Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat muut kuin toimeentulotukilain 7 b §:ssä tar-

koitetut asumisesta aiheutuvat menot sekä henkilön tai perheen erityisistä tar-peista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suo-

riutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot (Toimeentulotukilaki 7 c §).

Täydentävän toimeentulotuen harkinnassa huomioon otettavia asioita:

hakijalla on muita kuin perustoimeentulotuessa huomioitavia asumismenoja hakijalla on lapsen harrastusmenoja, joiden huomioiminen katsotaan tar-

peelliseksi hakija on ollut pitkäaikaisesti tai toistuvasti toimeentulotuensaajana

hakijalla on erityinen elämäntilanteeseen ja olosuhteisiin liittyvä tarve tai meno, jonka huomioiminen katsotaan tarpeelliseksi

hakijalla on pitkäaikainen tai vaikea sairaus tai muu erityinen tilanne ei-vätkä perustoimeentulotuki ja muut etuudet kata kaikkia tarpeelliseksi kat-

sottuja menoja

4.1. Kodin irtaimisto

Kodin irtaimistohankintoihin voidaan myöntää toimeentulotukea, kun se haki-jan tausta ja olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä kodin perustarvik-

keiden saamiseksi esimerkiksi pitkän laitosjakson tai asunnottomuuden jäl-


5(12)

keen. Välttämättömiä hankintoja ovat sänky, patja, pöytä, tuolit sekä ruokailu-välineet. Asiakkaita ohjataan tekemään hankinnat käytettyinä. Ensisijaisesti

suositaan maksusitoumuksen antamista Salon Ekocenterille.

Kalusteavustuksen määrä on yksin asuvalle enintään 200 euroa, kahden henki-lön taloudelle 300 euroa ja tätä suuremman perheen kohdalla 100 euroa lisää

kutakin perheenjäsentä kohden. Kalustusavustustarpeen selvittämiseksi teh-

dään tarvittaessa kotikäynti.

Kodinkoneisiin voidaan myöntää pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille avustusta seuraavasti:

Pesukone lapsiperheille, enintään 320 euroa (mahdollisen kuljetuksen ja

asennuksen kanssa), ellei taloyhtiössä ole pesukonetta

Jääkaappi enintään 200 euroa, mikäli asunnossa sitä ei ole

4.2. Muut asumisesta aiheutuvat menot

Täydentävänä toimeentulotukena voidaan huomioida sellaisia välttämättömiä asu-

mismenoja, joita ei perustoimeentulotuessa huomioida. Tällaisia menoja voivat olla esimerkiksi talonkirjaote, palovaroittimen tai uuden tv-antennin hankinta, sil-

loin kuin ne tulevat asukkaan maksettaviksi.

4.3. Vaatemenot

Vaatemenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Tavanomaista suurempiin vaatemenoihin voidaan myöntää toimeentulotukea esimerkiksi vamman tai sai-

rauden vuoksi tai jos hakijalla on tarve työvaatteisiin tai -jalkineisiin.

Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea enintään 400 euroa kahden vuoden välein. Edellytyksenä on, että romaninai-

nen käyttää jatkuvasti hametta, hame on huonokuntoinen ja että hän on ollut toimeentulotuen toistuvais- tai pitkäaikaisasiakas, tai ylijäämä on noin vuoden

ajan ollut niin vähäinen, ettei sillä ole kohtuudella voinut varautua kyseiseen hankintaan. Jos henkilö on muuttanut toiselta paikkakunnalta, tarkistetaan läh-

tökunnasta, milloin hameraha on viimeksi myönnetty. Romanihameen korjauk-seen ei myönnetä erikseen toimeentulotukea. Romaniväestön muut vaatehan-

kinnat sisältyvät perusosaan.

Odottavalle äidille voidaan huomioida raskausajan vaatehankintamenoja enin-

tään 50 euroa. Hautajaisvaatteisiin ei myönnetä toimeentulotukea, koska vaa-temenot sisältyvät perusosaan.

4.4. Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot

Lapsen tapaamisista aiheutuvat menot sisältyvät perustoimeentulotukeen siltä

osin, kun ne perustuvat lastenvalvojan vahvistamaan sopimukseen tai tuomio-


6(12)

istuimen päätökseen. Jos tapaamisista ei ole vahvistettua sopimusta tai oikeu-den päätöstä, voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää toimeentulotu-

kea määräaikaisesti sopimuksen tai päätöksen vireilläoloaikana.

Toimeentulotukea voidaan myöntää siten, että lapsen iän mukainen perusosa huomioidaan enintään kahdelta tapaamisviikonlopulta kuukaudessa sekä kaksi

täyttä lomaviikkoa vuodessa. Vajaalta vuorokaudelta korvataan ruokarahana,

joka on 49 prosenttia lapsen perusosasta.

Kun lapsi ja vanhemmat asuvat lyhyen välimatkan päässä toisistaan ja matka-kulut ovat vähäisiä, katsotaan, että ne sisältyvät perusosaan eikä niitä erik-

seen huomioida. Kun vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, he vastaavat pää-sääntöisesti lapsen matkakuluista ja pienen lapsen saattamisesta aiheutuvista

kuluista puoliksi. Matkakulut otetaan huomioon tositteita vastaan, edullisim-man kulkuneuvon taksan mukaisesti. Jos julkisen liikenteen käyttö ei ole mah-

dollista, otetaan huomioon polttoainekulut todellisten kulujen mukaan.

4.5. Lasten tarvikkeet

Lasten tarvikkeet sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosiin. Toimeentulotuen pitkäaikaiselle tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla olleelle perheelle voidaan

myöntää lasten tarvikkeisiin tukea seuraavasti (enintään):

lastenvaunut 150 euroa rattaat 85 euroa lapsen sänky patjoineen 85 euroa

sisaristuin 35 euroa turvaistuin 60 euroa

lapsen polkupyörä 120 euroa (myönnetään alle kouluikäiselle ainoastaan lastensuojelullisista syistä, kypärä sisältyy summaan)

4.6. Lasten harrastusmenot

Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosiin. Harrastus-

välineiden tai muiden kustannusten maksaminen ei ole perusosan puitteissa aina mahdollista. Lasten harrastusmenoina huomioidaan kouluikäiselle enin-

tään 300 euroa/vuosi/lapsi (sisältää esim. leirimaksut) ja alle kouluikäiselle lapselle 100 euroa/vuosi pitkäaikaisen toimeentulotuen asiakkaille. Huostassa

olevan kotiin sijoitetun lapsen harrastemenot myöntää lastensuojelu. Ehkäise-vänä lastensuojeluna voidaan harrastusmenoissa tukea ilman pitkäaikaista toi-

meentulotuen asiakkuuttakin, esimerkiksi lastensuojelun esityksestä.

4.7. Tuettujen lomien omavastuut ja matkakulut

Perheiden, lasten tai nuorten tuetun loma- ja virkistystoiminnan omavastuu-osuuteen ja matkakuluihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea

vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevalle hakijalle ja perheelle.


7(12)

4.8. Opinnoista aiheutuvat menot

Pääsääntöisesti tuetaan ensimmäistä toisen asteen tutkintoa suorittavien opis-kelua huomioimalla siihen liittyviä menoja. Oppilaitoksen antaman hankinta-

luettelon tai kustannusarvion perusteella voidaan myöntää tukea välttämättö-miin opiskelutarvikkeisiin (oppikirjat, työvälineet, työvaatetus yms.).

Välttämättömiin oppikirjoihin ja suurempiin opiskelutarvikkeisiin myönnetään enintään 170 euroa/lukuvuosi sekä seutulippu koulumatkatuen jälkeen (43 eu-

roa) huomioidaan opiskelijan erityisistä syistä johtuviksi tarpeellisiksi menoiksi. Ylioppilas- ja ammattitutkintomaksut huomioidaan täydentävän toimeentulo-

tuen menona.

Iltalukiolaisten opiskelu ei ole päätoimista, joten opiskelukustannuksia ei pää-

sääntöisesti huomioida menona. Poikkeuksena ovat kuitenkin iltalukiossa pe-ruskoulua tai lukiota suorittamassa olevat, joiden opiskelu iltalukiossa on to-

dettu perustelluksi (esimerkiksi maahanmuuttajat), joille välttämättömät oppi-kirjat ja suuremmat opiskelutarvikkeet, enintään 170 euroa/lukuvuosi, huomi-

oidaan erityisistä syistä johtuviksi menoiksi.

4.9. Siivousmenot

Henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot sisältyvät perus-osaan. Palvelutarpeen arvion perusteella voidaan myöntää asumisen turvaa-

miseksi välttämättömän kertaluonteisen siivouksen kohtuulliset kulut.

4.10. Pitkäaikaisesti tai vaikeasti sairaan erityismenot

Pitkäaikaisesti tai vaikeasti sairaan erityismenoihin voidaan myöntää täydentä-vää toimeentulotukea, jos ensisijaiset etuudet ja perustoimeentulotuki eivät

riitä niitä kattamaan ja menojen huomioimiseen on erityinen peruste. Menojen ei tarvitse olla suoranaisesti terveydenhuollon menoja, mutta tarve kytkeytyy

henkilön pitkäaikaisen tai vakavaan sairauteen. Maksut kotona annettavista pal-

veluista, joihin ei sisälly kotisairaanhoitoa (esim. siivous, vaatehuolto ja muut vas-

taavat tukipalvelut) katsotaan täydentävään toimeentulotukeen kuuluviksi me-noiksi.

4.11. Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut

Hakijan edellytetään hakeutuvan ensisijaisesti kunnan järjestämien palvelujen

piiriin. Jos hakijan tulot ja varat eivät riitä hänen hankkimiensa yksityisten pal-veluiden ja välttämättömien elinkustannusten kattamiseen, yksityisistä palve-

luista johtuvat maksut voidaan ottaa huomioon vain niin kauan kunnes julkisen sektorin järjestämää palvelua on tarjolla. Kunnan järjestämässä palvelussa

asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

734/1992 ja asetus 912/1992).

Palveluasumisen maksut tulee eritellä menolajeittain; esimerkiksi ateriakulut, vuokra, kotisairaanhoito ovat perustoimeentulotuessa huomioitavia menoja


8(12)

(Toimeentulotukilaki 7a § ja 7b §). Siivoukseen, vaatehuoltoon tai muuhun vastaavaan kodinhoitoon annetut tukipalvelut otetaan huomioon täydentävään

toimeentulotukeen kuuluvina henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista joh-tuvina menoina. Menot huomioidaan kunnan työntekijän laatiman palvelutar-

peen arvion perusteella. Kustannukset otetaan huomioon siltä osin kuin hoito-tuki tai vastaava etuus eivät kata niitä (Toimeentulotukilaki 7c §, 8 §).

4.12. Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu

Maistraatti perii edunvalvonnassa olevilta edunvalvontapalkkion ja tilintarkas-

tusmaksun. Nämä menot huomioidaan täydentävää toimeentulotukea määrät-täessä sen kuukauden menona, jolloin ne erääntyvät.

4.13. Perhejuhlat

Perhejuhlien (ristiäiset, rippijuhlat, lakkiaiset, häät) järjestämiseen voidaan pit-

kään toimeentulotukea saaneelle henkilölle tai perheelle myöntää 100 euroa.

4.14. Hautausmenot

Välttämättömiin hautausmenoihin myönnetään toimeentulotukea, kun kuolin-pesän varat eivät riitä välttämättömiin hautausmenoihin. Kuolinpesän varat

otetaan huomioon hautausavustusta määrättäessä, samoin lesken tulot ja va-rat. Tältä osin on esitettävä perukirja ja selvitys kuolinpäivän rahavaroista ja

pankkitilien saldoista.

Hautausavustus voidaan myöntää tarvittaessa ennen kuin perukirja on käytet-

tävissä. Tällöin laskelmassa tulona huomioidaan vainajan kuolinpäivän rahava-rat ja tehdään perintä mahdollisista kuolinpesän varoista. Maksamattomia las-

kuja, esim. sairaalalaskuja, ei huomioida normilaskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle maksettavaksi, tai mikäli kuolinpesä on varaton, kuolinpesän ve-

loiksi. Mikäli vainajalla on ollut realisoitavissa olevaa varallisuutta, voidaan ha-kemus hautausmenoihin hylätä vainajan varallisuuden perusteella tai vaihtoeh-

toisesti tehdä perintäpäätös kuolinpesän varoista. Mahdollisista vainajan va-kuutuksista on pyydettävä selvitys ja tehtävä tarvittaessa perintäpäätös.

Toimeentulotuessa hyväksytään arkkuhautaukseen matkakustannuksista riip-

puen enintään 550 - 580 euroa sekä seurakunnan perimät mahdolliset välttä-mättömät maksut (haudan avaus, hautapaikka ja siunauskappelin vuokra) ja

800 euroa polttohautaukseen, joka sisältää arkun, uurnan sekä kuljetuksen krematorioon.

Lähiomaisen, isän, äidin, lapsen, sisaren, veljen tai puolison, erityistapauk-

sessa isovanhemman (ollut lapsen virallinen huoltaja) kuoltua voidaan myön-

tää kukkavihkoon enintään 35 euroa sekä matkakulut hautajaisiin Suomen ra-jojen sisäpuolella.


9(12)

4.15. Menot, joita ei huomioida täydentävässä toimeentulotuessa

lainojen lyhennykset

kulutusluottojen korot

osamaksut

elatusapumaksut

lisäverot

autokulut

yritysvelat

ulosottovelat

sakot

asianajajan palkkiot ja oikeudenkäyntikustannukset

kansalaisuushakemukseen liittyvät kustannukset

ajokortin hankkimiskulut

5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI

Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosi-aalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä

ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (Toimeentulotukilaki 1 § 2 mo-mentti). Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen

harkintaan.

Kunta myöntää ehkäisevää toimeentulotukea päättämiensä perusteiden mukai-sesti. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja per-

heen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syr-jäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.

Ehkäisevä toimeentulotuki on suunnitelmallisen sosiaalityön väline akuutteihin kriisitilanteisiin tai niiden ehkäisemiseen. Sitä voidaan myöntää myös henki-

lölle/perheelle, joka ei muutoin olisi oikeutettu saamaan varsinaista toimeentu-lotukea, mikäli ennalta ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan esimerkiksi eh-

käistä pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden syntyminen.

Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää yleensä asiakassuunnitel-man laatimista ja päätöksen tuen myöntämisestä tekee sosiaalityöntekijä. Sa-

lossa ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää mm. tuen saajan akti-vointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta

tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.

Ehkäisevän toimeentulotuen tarkempia myöntämisperusteita ja tuen euromää-

räisiä rajoja ei ole tarkoituksenmukaista tarkemmin määritellä, koska ehkäise-vän toimeentulotuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan eikä

sitä myönnetä kaavamaisesti. Tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen

osuus kaikista toimeentulotukimenoista olisi noin kolme prosenttia.


10(12)

Osana Salon hyvinvointi- ja terveyssuunnitelmaa voidaan pitkään tai toistu-vasti toimeentulotukea saaneelle henkilölle myöntää maksusitoumus kaupun-

gin liikuntapaikkoihin.

6. KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ

Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas:

Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkaalla tarkoitetaan vähintään vuoden kestä-nyttä yhdenjaksoista asiakkuutta.

Toimeentulotuen toistuvaisasiakas:

Toimeentulotuen toistuvaisasiakkaalla tarkoitetaan tilannetta, jossa toimeentu-

lotuen tarve on viimeisen vuoden aikana ollut keskimäärin joka toinen kuu-kausi (vähintään 6 kuukautena 12:sta).


11(12)

7. VUODEN 2017 PERUSOSAT

€/KK €/PV ruokaraha/pv terv.huolto/kk

49 % 3 %

Yksin asuva 487,89 16,26 7,97 14,64

alennettu -20 % 390,31 13,01 6,38 11,71

alennettu -40 % 292,73 9,76 4,78 8,78

Yksinhuoltaja 536,68 17,89 8,77 16,10

alennettu -20 % 429,34 14,31 7,01 12,88

alennettu -40 % 322,01 10,73 5,26 9,66

Muu 18 v. täyttänyt, puolisot 414,71 13,82 6,77 12,44

alennettu -20 % 331,77 11,06 5,42 9,95

alennettu -40 % 248,83 8,29 4,06 7,46

Vanhemp. luona asuva aikuinen 356,16 11,87 5,82 10,68

alennettu -20 % 284,93 9,50 4,65 8,55

alennettu -40 % 213,70 7,12 3,49 6,41

10 - 17-v lapsi 1. lapsi 341,52 11,38 5,58 10,25

2. lapsi 317,13 10,57 5,18 9,51

3. jne lapsi 292,73 9,76 4,78 8,78

Alle 10-v lapsi 1. lapsi 307,37 10,25 5,02 9,22

2. lapsi 282,98 9,43 4,62 8,49

3. jne lapsi 258,58 8,62 4,22 7,76

Perusosalla katettavia menoja ovat:- ravintomenot, 49 %- vaate- ja jalkinemenot, 9 %

- informaatiomenot (lehti, TV, puhelimen käyttömenot), 20 %- vähäiset terveydenhuoltomenot, 3 %- muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (henkilökohtainen jakodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot sekä vastaavat

muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot), 19 %


12(12)

MUISTIINPANOJA

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________

täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeet ... · kaisun opas...

Documents