liite 1 tyÖhÖn osallistuneiden tahojen yhteystiedot · 2015. 8. 27. · liite 1 tyÖhÖn...

LIITE 1

TYÖHÖN OSALLISTUNEIDEN TAHOJEN YHTEYSTIEDOT

TILAAJA

Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere

Raija Tevaniemi, 050 523 2052, [email protected]

YIT, Panuntie 11, 00620 Helsinki

Matti Rautaharkko, 040-758 5560, [email protected]

VIRANOMAINEN

Pirkanmaan ELY-keskus, PL 297, 33101 Tampere

Kari Pyötsiä, 0500 832 520, [email protected]

KONSULTTI

Ramboll Finland Oy, PL 718, 33101 Tampere

Osmo Jyrävänkoski, +358 (40) 0964174, [email protected]

Sito Oy, Åkerlundinkatu 11 A, 33100 Tampere

Tomi Pulkkinen, +358 40 517 7957, [email protected]

mailto:[email protected]





HYVÄKSYTTÄVÄ ASEMAKAAVA

837-876-9-0837-876-9-0

837-876-9-0837-876-9-0

ma/

ajo-

2

+99.80

+99.80

+125.50+110.50

+125.50

+110.50

+125.50

+110.50

+125.50+110.50

+125.50

+110.50

+125.50

+125.50

+110.50

+125.50

+110.50

+125.50

+110.50

+128.50 +110.50 +128.50

+125.50

+110.50

+125.50 +110.50+125.50

+110.50

+125.50+128.50

+125.50+128.50

+125.50+128.50

+125.50+128.50

+125.50+128.50

+116.50

+149.50

+105.80

+125.50

+107.50

+99.80

+99.80

+110.50

+99.80

+99.80

+99.80+99.80

+99.80+99.80

+125.50

+107.50

+125.50

+107.50

+125.50

+100.50

+100.50

+107.50

+107.50

ata550017000

roy-3

+prs2%

1ap/110m21ap/palas250m2

[968]

hule-15 hule-27ju-30 ju-51

rs-10

me-2rol-8333

la+97.5

[pl-1]

KOELAITOKSENKATU+97.50

ASPIN

13000at1850

+prs2%


hule-15 hule-27ju-41 ju-57rs-10

rol-8333

la+97.5

ata580021000

roy-3+prs2%


[992]


rol-8333

la+97.5

ata530016900

roy-3+prs2%



rol-8333

la+97.0

ata600016400

roy-3+prs2%



rol-8333

la+97.0

ata27008900

roy-3+prs2%


hule-15 hule-27ju-30 ju-57rs-10rol-8333la+97.0

SOUKKAPUISTO

at350

700

II

1hMASSUNLASTENPUISTO

KIISKISAARENPUISTO

NÄSIJÄRVI

sima/a

ma/a

pp

si

ppsi-jk/pp

mk

mk

mk

mk

mk

mk

mk

mk mk mk mk mk mk mk mkmk

10

pp

er-1

er-1

TAMPELLAN ESPLANADI

jl

jl

jl

+99.00

+99.30

+99.00

+99.60

RANTATAMPELLANKATU

+99.00

jlRANTATAMPELLANKATU

+98.30

KEKKOSENKATU

at2300

at1400

le-2

le-2

le-2

le-2

le-2

le-2

ajo

le-2

PUMPPUASEMANRAITTI

+97.50

ajo

ASPI

NNIE

MEN

KATU

+97.50

ptie

ptie

2

34

5 6

1

ma/a-5

GUSTAF

AUKIO

ptie

ptie

ptie

ptieptie

ptie

ptie

ptie

ptie

ptie

ptie

[992,993]

(3,6/428)

[5/428]

+96.503

pp

5

6

er-1 11

+97.00

+97.00

RANTATAM-

KIISKISAARENSILTA

DENSILTAWARKAANLAH-

PELLANSILTA

[pl-1]

kunn50

kunn50

kunn50

kunn50

kunn50 kunn50

las-3

las-3

las-3

las-3

las-3

las-3

kl

kl

kl

kl

kl

klkl

kl kl klkl

kl kl kl

z

z

z

z

z

z

z

z z

zz

z

zz

z

30ki

kl

1 38

1

37

36

1

3 51

4

49

7273

2

1

me-2

ma/

ajo-

2

pp

pp

ajo

ajo

er-1

er-1

AK-36K-23

AK-36

AK-36

AK-36AK-36

VP

LPA-10

YU

LS

VP

VP

W

ET-1

LPA-11

LPA-11

AK-36

VV

EV

IX

429

428

420

990

991

967

989

2

pp/h

HYVÄKSYTTÄVÄ ASEMAKAAVA

mek-2(1.8)

mek-2(1.8)

mek-2(1,8)

mek-2(1.8)

mek-2(1,8)

mes-7(951,955)

mes-7(951,955)

mek-1(1.8)

mek-2(1.8)

mek-2(1.8)

mek-2(1,8)

mek-2(1.8)

mek-2(1,8)

mes-7(951,955)

mes-7(951,955)

mek-1(1.8)

mek-1(1.8)

mek-1(1.8)

mek-1(1.8)

mek-1(1.8)

ma/

ajo-

2

+113.00

+125.50+128.50

+128.50

+113.50

+113.50

+113.50

+113.50

+143.50

+143.50

+143.50

+143.50

+143.50

+140.50

+140.50

+140.50

+140.50

+140.50

+105.80

+105.80

+105.80

+105.80

+113.50

+143.50

+143.50

+105.80

+105.80

+113.50

+105.80

+105.80

+143.50

+140.50+140.50

+143.50

+99.80+99.80

+102.50

+106.00

+105.00

+102.00

HELMISENRAITTI

ata1730029000

roy-3+prs2%



me-2rol-8333

la+97.5

HERRAINRINNE

OSKARI

ata590012000

roy-3+prs2%


(967)


me-2

rol-8333

la+97.5

KOELAITOKSENKATU

13502500+säiroy-3

+prs2%


hule-27hule-15

ju-30 ju-57rs-10me-2rol-8333

[pl-1]

1200

1ap/110m2

me-2rol-8333

la+97.5

TELAKAN

a

PUISTO

NYRKKÄKALLIO

si

PAASIKIVENKATU

si

si

e

a

a

pp

e

si

y

y

si

VERSTAANKATU

sr-9 sr-49

mkmk

mk

mk

mk

mk

mk

mk

mk

mk

la+97.0

er-1

er-1le-2

le-2

le-2

le-2

pk

er-1le-2

le-2

TAMPELLAN ESPLANADI

le-2 le-2

ata690011000

roy-3+prs2%

1ap/110m2 1ap/palas250m2(991)


me-2

rol-8333

la+97.5

400

1ap/110m2

rol-8333

PUMPPUASEMANRAITTI

ASPI

NNIE

MEN

KATU

le-2

rol-8333

me-2

rs-10

ju-57

ju-30HELMISEN

AUKIO

SUOJAVIHERALUE

(136,990,991)

[992]

OTTO

er-1

SOUKANLAHDENKATU

VERSTAANKATU

GUSTAFSSONINPUISTO

e=0.5

2

VERSTAANSILTA

MYLLYSAA-

MÄENSILTA

PAKKALAN-

HERRAIN-

RENSILTA

SILTA

4

+105,80

ju-51

ju-41

NÄSIN-SILTA

kunn50las-3

kunn50

kunn50

kunn50

las-3

las-3

las-3

kl

kl

kl

z

z

z

z20

+97.00 +101.50

p

p

+101.50+97.00

1

las-3

TELAKAN-

2

3

3

2

4

3

2

4

1

1

1

3

22

2119

18

20

2

26

1

38 36

34

35

pirak pirak

tär-3 run-1 tär-3run-1

tär-3 run-1

tär-3 run-1

tär-3 run-1

tär-3

run-1

le

ma/

ajo-

2

kl

kl

+131.50+131.50

AK-36

VP AK-36

K-23

Y

EV

VP

VP

LR

AK-36

ET-12

VP-4

LT

W

YU

ET-1

IX

I

Rakennukset tulee rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Pääasi-allisena julkisivumateriaalina tulee käyttää punatiiltä ja/tai vaaleata rappa-usta. Rappauksen saa korvata karkeata rappausta vastaavalla pintakäsittelyllä.

Rakennuksen julkisivut tulee olla pääosin paikalla muurattuja.

Korttelialueella ei tonttien välisille rajoille tarvitse rakentaa rajaseinää.

Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjaltalaadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittujamelusuojarakenteita on tarvittaessa korotettava.

Merkintä osoittaa sen osan katualueen rajasta, jonka puoleisenajoradan reunaan on rakennettava vähintään suluissa olevan met-rimäärän korkuinen umpinainen melukaide.

Merkintä osoittaa, että tätä asemakaavaa varten on laaditturakentamistapaohjeet, jotka ovat asemakaavaselostuksen liitteenä.Luku tarkoittaa asemakaavan numeroa.

Rakennukset suositellaan rakennettavaksi viherkattoisina, jolloin ne

toimivat hulevesijärjestelmän viivytysalueina. Korttelin oleskelu- ja

YLEISMÄÄRÄYKSIÄ:

leikkitiloja voidaan sijoittaa viherkatoille.Rakennusten katolle saa sijoittaa talotekniikan vaatimia ja viher-

kattoihin liittyviä yhteistiloja rakennusoikeuden ja enimmäis-

korkeusluvun estämättä ja niin, että tilan etäisyys räystäslinjastaon ainakin sama kuin tilan korkeus.

Merkinnän osoittamalla matkalla tulee rakentaa rautatiemeluavastaan meluseinä, jonka korkeuden raiteiden tasosta laskettunatulee olla vähintään 3 metriä. Meluseinän sijainti ja rakentaminen

tulee ratkaista ennen sulkuihin merkittyjen kortteleitten raken-tamista. Meluseinä on rakennettava ympäristöön sopivalla tavalla.

Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttääpunatiiltä ja julkisivulasia.

Rakennuksen julkisivut tulee rakentaa pääasiassa joko paikallatai siten, että elementtisaumoja ei ole näkyvissä.

Ennen kaava-alueella tehtäviä vesirakennustöitä tulee vedenalais-inventoinnilla selvittää, onko alueella vanhoja hylkyjä, vesiliikentee-

seen liittyviä rakenteita tai muita kulttuurihistoriallisia ihmistoimin-

nan jäänteitä. Jos niitä löytyy, ne tutkitaan tarkemmin.

Tontilla parvekkeet tulee varustaa lasiseinin.

Merkintä osoittaa sen osan eri kaavamääräysten alaisten alueen osienvälisestä rajasta, jolle on rakennettava vähintään suluissa olevanluvun osoittaman metrimäärän korkuinen umpinainen melukaide.

Ennen alueelle tulevaa asuinkäyttöä on huolehdittava siitä, että pilaantunut

maaperä on poistettu koko alueelta ympäristösuojeluviranomaisten

hyväksymien käsittelysuunnitelmien mukaisesti.Asemakaavan mukaisia uusia rakennuksia ei saa rakentaa ennen kuin

kolme vuotta on kulunut asemakaavan lainvoimaiseksi tulosta.

Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeenpohjalta laadittu selvitys, joka sisältää tuoreet tärinämittaukset jaratkaisut tärinän vähentämiseksi tärinän tunnusluvun raja-arvon0,30 mm/s alle.

Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota runkomelunsyntymiseen ja pyrkiä vaimentamaan junaliikenteen aiheuttamavärähtely siten, että runkomelutasot (LA,S,max) alimmissaasuinkerroksissa jäävät alle 35 dB:n. Runkomelu tulee huomioida niilläalueilla, joissa kallio jatkuu yhtenäisenä radan ja tulevien rakennustenalla. Vaimennus voidaan kohdistaa raiteiden alapuolisiin rakenteisiin tairakennusten perustuksiin.

Kunta saa pidentää erityisestä syystä kieltoaikaa kolme vuottakerrallaan. Tähän asemakaavaan liittyvät selostuksessa kuvatuttoteuttamisen reunaehdot.

136

969

992993

968

9891

2

1

1

1

h/t

487600

6822000

39dB

A

32dB

A-1

35dBA-1

39dB

A

35dB

A-1

39dB

A

35dB

A-1

35dBA-1

35dBA

35dB

A

35dBA

35dBA-1

39dB

A39dB

A41

dBA

35dB

A

32 d

BA

39dBA

41dBA

41dBA 39dBA

41dB

A

41dB

A

39dBA 41dBA

35dB

A

32dB

A-1

39dBA

Suunnittelija

Sakari Leinonenasemakaava-arkkitehti7.2.2011

KV hyv.

Pvm. 9.2.2011, tark. 11.5.2011

Asemakaavakartta nro 8333

JUHA JAAKOLA

Tekn. suunn. MVi , Maankäytönsuunnittelu / Asemakaava

Asemakaavaehdotus perustuu pohjakarttaan, joka täyttää 1.1.2000 voimaan

tulleen kaavoitusmittausasetuksen (1284/1999) vaatimukset. kiinteistöinsinööri25.11.2010Tapio Lahtonen

16.5.2011

37dBA

ma/ajo-2

ma/a32dBA-1

35 dBA

+99.80

[pl-1]

si

si-jk/pp

1h

la+97.5

sr-9

hule-15

[968]

(990)

1ap/palas250m2

1ap/110m2

y

ma/a-5

a

e

mk

pp

ptie

ajo

jl

pp/h

le

pk

er-1

+97.50

+97.50

+prs2%

roy-3

at1850

2500+säi1350

29000

HELMISENRAI

ata 6000

VERSTAANSIL

hule-27

kunn50

ki

kl

z

sr-49

pirak

le-2

h/t

37dBA

ma/ajo-2

ma/a32dBA-1

35 dBA

+131.50

II

W

EV

ET-12

ET-1

LPA-10

LPA-11

LS

LR

VV

VP

K-23

YU

Y

AK-36

VP-4

IXASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saadaan rakentaa myös

liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloja.

Yleisten rakennusten korttelialue.

Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saadaan

rakentaa myös asuntoja sekä julkisten palvelujen tiloja.

Tontille on varattava autopaikkoja merkinnän osoittama määrä

Puisto.

Uimaranta-alue.

Rautatiealue.

Satama-alue.

Autopaikkojen korttelialue, jonka maanalaisen pysäköintitilan päälle

Autopaikkojen korttelialue. Korttelialueen kautta saadaan järjestää

ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille.

Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja lai-

tosten korttelialue.

Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten

korttelialue, jolle saa rakentaa jätelajien putkijärjestelmän koonta-

asemaa varten.

Suojaviheralue.

Vesialue.

3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

Kaupunginosan numero.

Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero.

Kadun, katuaukion, puiston tai muun yleisen alueen nimi.

Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Olemassa olevassa ra-

kennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa

kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaa-

vassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta.

Autosuoja- ja taloustilojen rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

Korttelialueen rakennusoikeuslukua voidaan jakaa tonttijaon yhteydessä

Rakennusoikeutta voidaan tonttien omistajien välisellä sopimuksella

siirtää vähäisessä määrin toiselle kokonaisrakennusoikeuden ylittymättä.

Jokaisesta porrashuoneesta lasketaan rakennusoikeuteen sisääntulo-

kerroksessa 15 k-m2. Sen ylittävän porrashuonetilan ala saa olla yhteen-

sä enintään merkinnän osoittama prosenttimäärä rakennusoikeudesta.

Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai

sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.

Maanpinnan likimääräinen korkeusasema.

Kadun likimääräinen korkeusasema.

Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema.

Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin

korkeusasema.

Rakennusala.

Rakennusalan osa, jolle tulee sijoittaa liike- tai toimistotiloja rakennuksen

kaduntasokerrokseen. Kulku näihin tiloihin tulee järjestää suoraan kadulta.

Rakennusala, jolle saa sijoittaa lasten päiväkodin.

Alue, jolla sallitaan maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen.

Maanalaisista tiloista maanpintaan johtava ajoyhteys. Ajoluiska

saadaan kattaa kaupunkikuvaan ja ympäristöön soveltuvalla tavalla

Maanalaisten tilojen ilman poistoa ei saa järjestää ajoyhteyden kautta.

Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten ra-

kennuksen asuintilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden

rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on olta-

va vähintään rakennusalalla osoitetun dBA-luvun mukainen.

Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa.

Istutettava puurivi.

Katu.

Pihakatu.

Katuaukio.

Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla huolto-

Joukkoliikenteelle varattu katu.

Ohjeellinen ajoyhteys.

Ohjeellinen pelastustiekäyttöön soveltuvaksi rakennettava alueen osa.

Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa.

Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.

Maakaasuputki.

Eritasoristeys.

Kadun tai liikennealueen alittava kevyen liikenteen yhteys.

Katualueen osa, jolle saadaan rakentaa viereiseen tonttiin liittyviä pysäköinti-

tiloja ja kulkukäytäviä katutason alapuolelle. Korttelin rajalla ei tarvita rajaseinää.

Kadun tai liikennealueen ylittävä kevyen liikenteen yhteys.

Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajo-

neuvoliittymää.

Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti

on rakennettava yksi autopaikka.

Merkintä osoittaa, kuinka monta palveluasuntotilan kerrosala-

neliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka.

Suluissa olevat numerot osoittavat ne korttelit tai kortte-

lin osat, joiden autopaikkoja alueelle saadaan sijoittaa.

Hakasuluissa olevat numerot osoittavat sen korttelin tai

korttelin osan, jolta autopaikat saadaan osoittaa.

Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta

laadittu sade- ja pintavesien johtamissuunnitelma.

Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksessa suo-

ritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen

kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksen julkisivu-

ja katemateriaalia, pintakäsittelytapaa, kattomuotoa, aukotusta ja ikkunoiden

puitejakoa sekä muita rakennukselle ominaisia yksityiskohtia ei saa muuttaa

kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla. Mikäli rakennus korvataan

uudisrakennuksella, tulee uudisrakennuksessa käyttää nykyisessä rakennuk-

sessa käytettyä pääasiallista julkisivumateriaalia.

Rakennuksen ensimmäisen kerroksen lattiatason alimman kohdan

korkeusasema.

Tontin suurin sallittu asuinhuoneistomäärä.

Vesialueen ylittävä silta, joka on varattu yleiselle jalan-

kululle ja polkupyöräilylle.

Siltaa varten varattu alueen osa.

Merkintä osoittaa, että tontin autopaikkoja saadaan sijoit-

taa enintään 300 m päässä olevaan pysäköintilaitokseen.

Osa-alueen raja.

Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu.

Kaupunginosan raja.

Korttelialueelle saadaan varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakentaa

luvun osoittama kerrosalaneliömetrimäärä autosuoja- ja taloustiloja.

rakennetaan puistomainen viherkansi yleiseen käyttöön.

Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen

toimisto- ja liiketilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden

rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava

vähintään dBA-luvun mukainen.

Puisto.Puisto tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys.

Sillan, muun väylän tai paikan nimi.

Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa.

ajo on sallittu.

Hulevedet, kattovesiä lukuunottamatta, tulee johtaa kiintoainesta sitovien

viherkaistaleiden läpi ennen niiden joutumista purkuviemäriin tai -vesistöön.

Kunnallisteknisten tilojen rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

Kioskin rakennusala.

Sähkölinja.

Kaukolämpö.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä

rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja

muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta

merkittävä luonne säilyy. Rakennuksen julkisivumateriaalia, pintakäsittelytapaa,

kattomuotoa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavista

syistä ja tyyliin sopivalla tavalla.

Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten ra-

kennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden

ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään

rakennusalalla osoitetun dBA-luvun mukainen.

Pilaantuneet rakenteet on puhdistettava viranomaisen hyväksymällä

tavalla ennen kuin rakennus otetaan asemakaavan mukaiseen

käyttötarkoitukseen.

Alueen sisäistä kevyttä liikennettä sekä leikkiä ja oleskelua varten

varattu tonttien yhteiseen käyttöön tarkoitettu alueen osa.

Yleiselle jalankulle varattu katualue, jolla huoltoajo jatontille ajo on sallittu.

429 2

TÄHÄN ASEMAKAAVAKARTTAAN LIITTYY ASEMAKAAVAN SELOSTUS, HAVAINNEPIIRROS

TÄMÄN ASEMAKAAVAN ALUEELLA TONTTIJAKO LAADITAAN SITOVANA JA ERILLISENÄ.

KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ /

T

ASEMAKAAVAN MUUTOS

EREPMA

Kaupunginosa: I (Finlayson)Liikenne- ja vesialuetta.

MUUTETAAN 05.11.1943 VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO -84,

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINENMAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

MUUTETAAN 31.01.1974 VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 4147,MUUTETAAN 12.07.1995 VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 7304,MUUTETAAN 12.07.1995 VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 7320,MUUTETAAN 08.11.1995 VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 7300.

Kaupunginosa: IX ( Tampella)Kortteli nro: 136, 420, 428 /2 ja 4 ja 429Katu-, virkistys-, erityis-, liikenne- ja vesialuetta.Kaupunginosan rajaa.

ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUUKaupunginosa: I (Finlayson)Virkistys-, liikenne- ja vesialuetta.

Kaupunginosa: IX ( Tampella)Kortteli nro: 136, 420, 428 osa, 429, 967-969 ja 989-993Katu-, virkistys-, erityis-, liikenne- ja vesialuetta.

Kaupunginosan rajaa.

JA POISTETTAVA ASEMAKAAVA

KESKUSTAHANKE

1:1000100 403020 50 100 150

KAUPUNKIMITTAUSKAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN /

Tasokoordinaatti- / korkeusjärjestelmä Tampere / Tampere

Suunnittelija

Sakari Leinonenasemakaava-arkkitehti7.2.2011

KV hyv.

Pvm. 9.2.2011, tark. 11.5.2011

Asemakaavakartta nro 8333

JUHA JAAKOLA

Tekn. suunn. MVi , Maankäytönsuunnittelu / Asemakaava

Asemakaavaehdotus perustuu pohjakarttaan, joka täyttää 1.1.2000 voimaan

tulleen kaavoitusmittausasetuksen (1284/1999) vaatimukset. kiinteistöinsinööri25.11.2010Tapio Lahtonen

16.5.2011

sanna.pulkkinen

Tekstiruutu

Liite 2.

Tekijä: Juha Parviainen

RAMBOLL FINLAND Oy Liite 3.1

HAVAINTOPISTEKORTTI 10.5.2010

Tutkimuspaikka Ranta-Tampella, Tampere

Tilaaja YIT Rakennus Oy

Projektinumero PVP 1

Asennuspvm

Asentaja Tampereen kaupunki

Kairaus Putki PVP N2000

Putken pää, PP +98,63

Maanpinta,MP +97,77

Vesipinta, W +94,25

Siivilän yläpää +94,27

Siivilän alapää +89,47

Pohja/Kärki +89,47

Putken kok.pituus 9,16 m

Putken laatu muovi PEH

Sisähalkaisija ø 51 mm

Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm

Näytteenottotapa (m putken päästä)

Veden esiintymismuoto

Pohjaveden pinnankorkeus

Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom.

30.3.2010 4,02 +94,61 Näytteet

19.3.2014 3,45 +95,18

Sijaintikartta

Muut havainnot

Suojaputki

Siiviläosalla suodatinsukka

X: 6822079.140 Y: 24487138.379

Korkeusjärjestelmä

29.3.2010

82127503 Havaintoputki

+92,00

+93,00

+94,00

+95,00

+96,00

+97,00m Vedenpinnan vaihtelu

Vedenpinnan vaihtelu

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

TäSr

Lo

TäSr

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

W

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

MP

Tekijä: Juha Parviainen

RAMBOLL FINLAND Oy Liite 3.2


Tutkimuspaikka Ranta-Tampella, Tampere

Tilaaja YIT Rakennus Oy

Projektinumero PVP 2

Asennuspvm

Asentaja Tampereen kaupunki



Maanpinta,MP +97,51

Vesipinta, W +94,38



Pohja/Kärki +87,79


Putken laatu muovi PEH







30.3.2010 4,19 +94,38 Näytteet

19.3.2014 3,80 +94,77

Sijaintikartta

Muut havainnot

Suojaputki


X: 6822002.537 y: 24487279.312

82127503 Havaintoputki

1.3.2010


+94,10

+94,20

+94,30

+94,40

+94,50

+94,60

+94,70



TäSr

Lo

TäSr

-12,0

-11,0

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

W

-12,0

-11,0

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

MP

Y:\PIMA\82141669 Ranta-Tampellan yleissuunnitelma\Maasto\Vanhat putkikortit_GK24\Putkikortit_GK24.xls

PUTKIKORTTI Liite 3.6

Tutkimuksen numero

Tutkimuspaikka

Y X

Päiväys

PVC 60 3,67 m 95,26 +mmpy 3.4.2012

0.2 m ###### +mmpy

Maanpinnan korkeus 97,8 m ###### +mmpy

Putken yläpään korkeus 98,93 m ###### +mmpy

Putken alapään korkeus 85,99 m ###### +mmpyPutken kokonaispituus 13,00 m ###### +mmpy

3,00

10,00

KYLLÄ Yhtiö:

13,00 Näyte Huom.

VARSIPUTKI

SIIVILÄ

sisa

EI sisa

KYLLÄ sa

hk

PVC mr

PEH ka

RAUTA

Pleksi

3,0

2,0

0.2 60

###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 98,93 0.3 50

###### 1,10 1,10 1,10 mp+ 97,83 0,1 35

###### 3,67 3,67 3,67 pv+ 95,26 0,00 12.1.00 30

###### 13,00 13,00 13,00 pohja+ 85,93 0,00

0,00

Ramboll

Tieliikelaitos

Suomen malmi

Geokeskus

3.4.2012Asennus päivämäärä:

Asentanut: V.Wa

+ mmpy

Tampereen kaupunki

m

Karttapiirros pisteen sijainnista

Kairaustiedot

Mittauserä

2012011

m

mm

m

m

m

m

6

Putken päästä Merenpinnasta

Rantatampella

Putkityyppi

6822093.347

Havaintoputken numero

24487346.603 Pohjaveden korkeustiedot

512021

+ mmpy

VARSIPUTKI

VARSIPUTKI

SIIVILÄ

Suodatinsukkaa siiviläosuus 10 m

Siivilän rakoleveys

+ mmpy

Muita havaintoja

POHJATULPPA

SIIVILÄ

VARSIPUTKI

SIIVILÄ

VARSIPUTKI

m

m

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

VARSIPUTKI; 3,00

SIIVILÄ; 10,00 s

yv

yys p

utk

en

pä

ästä

(m

)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

pp+ 98,93

mp+ 97,83

pv+ 95,26

pohja+ 85,93


Tutkimuksen numero

Tutkimuspaikka

Y X

Päiväys

PVC 60 3,52 m 95,29 +mmpy 28.3.2012

0.2 m ###### +mmpy




3,00

10,00

KYLLÄ Yhtiö:

13,00 Näyte Huom.

VARSIPUTKI

SIIVILÄ

sisa

EI sisa

KYLLÄ sa

hk

PVC mr

PEH ka

RAUTA

Pleksi

3,0

2,0

0.2 60

###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 98,81 0.3 50

###### 1,13 1,13 1,13 mp+ 97,68 0,1 35

###### 3,52 3,52 3,52 pv+ 95,29 0,00 12.1.00 30

###### 13,00 13,00 13,00 pohja+ 85,81 0,00

0,00

Ramboll

Tieliikelaitos

Suomen malmi

Geokeskus

POHJATULPPA

SIIVILÄ

VARSIPUTKI

SIIVILÄ

VARSIPUTKI

m

m

+ mmpy

VARSIPUTKI

VARSIPUTKI

SIIVILÄ



+ mmpy

Muita havaintoja

7


Rantatampella

Putkityyppi

6822029.575



512021Mittauserä

2012011

m

mm

m

m

m

m


Kairaustiedot

V.Wa

+ mmpy

Tampereen kaupunki

m


Asentanut:

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

VARSIPUTKI; 3,00

SIIVILÄ; 10,00 s

yv

yys p

utk

en

pä

ästä

(m

)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

pp+ 98,81

mp+ 97,68

pv+ 95,29

pohja+ 85,81


Tutkimuksen numero

Tutkimuspaikka

Y X

Päiväys

PVC 60 4,35 m 95,29 +mmpy 30.3.2012

0.2 4,00 m 95,64 +mmpy 19.3.2014




4,00

6,00

KYLLÄ Yhtiö:

10,00 Näyte Huom.

VARSIPUTKI

SIIVILÄ

sisa

EI sisa

KYLLÄ sa

hk

PVC mr

PEH ka

RAUTA

Pleksi

3,0

2,0

0.2 60

###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 99,64 0.3 50

###### 1,23 1,23 1,23 mp+ 98,41 0,1 35

###### 4,35 4,35 4,35 pv+ 95,29 0,00 12.1.00 30

###### 10,00 10,00 10,00 pohja+ 89,64 0,00

0,00

Ramboll

Tieliikelaitos

Suomen malmi

Geokeskus


Asentanut: V.Wa

+ mmpy

Tampereen kaupunki

m


Kairaustiedot

Mittauserä

2012011

m

mm

m

m

m

m

8


Rantatampella

Putkityyppi

6821978.589



512021

+ mmpy

VARSIPUTKI

VARSIPUTKI

SIIVILÄ



+ mmpy

Muita havaintoja

POHJATULPPA

SIIVILÄ

VARSIPUTKI

SIIVILÄ

VARSIPUTKI

m

m

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

VARSIPUTKI; 4,00

SIIVILÄ; 6,00

syv

yys p

utk

en

pä

ästä

(m

)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

pp+ 99,64

mp+ 98,41

pv+ 95,29

pohja+ 89,64

PUTKIKORTTI Liite 3.9Tutkimuksen numeroTutkimuspaikka

Y XPäiväys

PVC 60 4,35 m 95,30 +mmpy 27.3.20120.2 4,08 m 95,57 +mmpy 4.2.2014

Maanpinnan korkeus 98,6 4,50 m 95,15 +mmpy 19.3.2014Putken yläpään korkeus 99,65 m ###### +mmpyPutken alapään korkeus 85,65 m ###### +mmpyPutken kokonaispituus 14,00 m ###### +mmpy

4,0010,00

KYLLÄ Yhtiö:

14,00 Näyte Huom.

VARSIPUTKISIIVILÄ

sisaEI sisaKYLLÄ sa

hkPVC mrPEH kaRAUTAPleksi

3,02,0

0.2###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 99,65 0.3###### 1,05 1,05 1,05 mp+ 98,60 0,1###### 4,35 4,35 4,35 pv+ 95,30 0,00 12.1.00###### 14,00 14,00 14,00 pohja+ 85,65 0,00

0,00

RambollTieliikelaitosSuomen malmiGeokeskus

POHJATULPPA

SIIVILÄVARSIPUTKI

SIIVILÄVARSIPUTKI

mm

+ mmpy

VARSIPUTKI

VARSIPUTKISIIVILÄ



+ mmpy

Muita havaintoja

9


Rantatampella

Putkityyppi

6821948.715


24487235.281 Pohjaveden korkeustiedot512021Mittauserä

2012011

m

mm

mmmm


Kairaustiedot

V.Wa

+ mmpy

Tampereen kaupunki

m

27.3.2012Asennus päivämäärä:Asentanut:

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

VARSIPUTKI; 4,00

SIIVILÄ; 10,00

syvy

ys p

utke

n pä

ästä

(m)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

pp+ 99,65

mp+ 98,60

pv+ 95,30

pohja+ 85,65

Tekijä: Ari Blom

RAMBOLL FINLAND OY Liite 3.10


Tutkimuspaikka Tampere, Ranta-Tampella

Tilaaja Tampereen kaupunki

Projektinumero

Asennuspvm

Asentaja



Maanpinta,MP +98,56

Vesipinta, W +95,46



Pohja/Kärki +90,36


Putken laatu muovi, PEH







19.12.2013 3,9 +95,46 Asennus

4.2.2014 3,70 +95,66

19.3.2014 3,4 +95,96

Sijaintikartta

Muut havainnot

Suojaputki


19.12.2013

Ramboll

82141669 PVP10

X: 6821929 y: 24487239


+95,20

+95,30

+95,40

+95,50

+95,60

+95,70

+95,80

+95,90



-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

Ki

Ki, tu

Ki

Ka

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

W

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

MP

Y:\PIMA\82141669 Ranta-Tampellan yleissuunnitelma\Maasto\putkikortit_131220\Putkikortti_PVP10.xlsx

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Tekijä: Ari Blom





Projektinumero

Asennuspvm

Asentaja



Maanpinta,MP +98,28

Vesipinta, W +95,28



Pohja/Kärki +84,08









20.12.2013 3,8 +95,28 Asennus

4.2.2014 3,29 +95,79 Ennen pump.

5.2.2014 3,39 +95,69 Pump. Jälk.

19.3.2014 3,80 +95,28

Sijaintikartta

Muut havainnot

Suojaputki



X: 6821944 y: 24487218

82141669 PVP11

20.12.2013

Ramboll

MP

Ki

Ki

Lo

Ki

Mr, SiHk

Ka

-20,0

-19,0

-18,0

-17,0

-16,0

-15,0

-14,0

-13,0

-12,0

-11,0

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

-20,0

-19,0

-18,0

-17,0

-16,0

-15,0

-14,0

-13,0

-12,0

-11,0

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

W

+95,00

+95,10

+95,20

+95,30

+95,40

+95,50

+95,60

+95,70

+95,80




jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Tekijä: Ari Blom





Projektinumero

Asennuspvm

Asentaja



Maanpinta,MP +98,58

Vesipinta, W +95,68



Pohja/Kärki +87,18









19.12.2013 3,5 +95,68 Asennus

4.2.2014 3,51 +95,67

19.3.2014 3,9 +95,28

Sijaintikartta

Muut havainnot

Suojaputki



X: 6821955 y: 24487255

82141669 PVP12

19.12.2013

Ramboll

MP

Tä Tä, tu

Tä, ku Tä

Ki

Mr

Ka

-20,0

-19,0

-18,0

-17,0

-16,0

-15,0

-14,0

-13,0

-12,0

-11,0

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

-20,0

-19,0

-18,0

-17,0

-16,0

-15,0

-14,0

-13,0

-12,0

-11,0

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

W

+95,00

+95,10

+95,20

+95,30

+95,40

+95,50

+95,60

+95,70




jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Tekijä: Ari Blom





Projektinumero

Asennuspvm

Asentaja



Maanpinta,MP +98,04

Vesipinta, W +95,74



Pohja/Kärki +83,04









30.12.2013 3,3 +95,74 Asennus

4.12.2014 3,50 +95,54 Ennen pump.

3,52 +95,52 Pump. Jälk.

19.3.2014 3,50 +95,54

Sijaintikartta

Muut havainnot

Suojaputki



X: 6821968 y: 24487231

82141669 PVP13

30.12.2013

Ramboll

MP

Ki Hk, tu

Ki

Ki/mr

Ki

Mr

SiHk

-20,0

-19,0

-18,0

-17,0

-16,0

-15,0

-14,0

-13,0

-12,0

-11,0

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

-20,0

-19,0

-18,0

-17,0

-16,0

-15,0

-14,0

-13,0

-12,0

-11,0

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

W

+95,40

+95,45

+95,50

+95,55

+95,60

+95,65

+95,70

+95,75




jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Tekijä: Ari Blom





Projektinumero

Asennuspvm

Asentaja



Maanpinta,MP +97,80

Vesipinta, W +95,40



Pohja/Kärki +85,30









16.12.2013 3,4 +95,40 Asennus

4.12.2014 3,35 +95,45

Sijaintikartta

Muut havainnot

Suojaputki



X: 6822007 y: 24487368

82141669 PVP14

16.12.2013

Ramboll

MP

Mu

tu

Ki

Ki/mr

Ka

-20,0

-19,0

-18,0

-17,0

-16,0

-15,0

-14,0

-13,0

-12,0

-11,0

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

-20,0

-19,0

-18,0

-17,0

-16,0

-15,0

-14,0

-13,0

-12,0

-11,0

-10,0

-9,0

-8,0

-7,0

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

W

+95,37

+95,38

+95,39

+95,40

+95,41

+95,42

+95,43

+95,44

+95,45




jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

POHJAVESINÄYTETULOSTEN KOONTITAULUKKO

Liite 5

Asiakas: Tampereen kaupunki

Projektinumero: 82141669

Haitta-aine PVPS1 PVP6 PVP8Metallit ja puolimetallit 2, laboratorio (mg/l) µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3Sb 0,014 <0,0005 <0,0005

As 0,006 0,001 0,001

Hg <0,0002 <0,0002

Cd <0,0002 <0,0002 <0,0002

Co <0,001 <0,001 <0,001

Cr <0,001 <0,001 <0,01

Cu <0,01 <0,01 <0,01

Pb 0,002 <0,001 <0,001

Ni <0,002 <0,002 <0,002

Zn <0,005 <0,005 <0,005

V 0,006 <0,001 <0,001

Öljyhiilijakeet (mg/l)

C5-C20 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05

C10-C21 <0,05 <0,05 <0,05

C21-C40 <0,05 0,11 <0,05

C10-C40 <0,05 0,15 <0,05

MTBE (mg/l) <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005

BTEX-yhdisteet (mg/l)

Bentseeni <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 34 32

Tolueeni <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 6 3,6 5,2 4,4 4

Etyylibentseeni <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 12 1,3 1,3 5,9 5,3 4,7

Ksyleenit <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 9,3 5,3 5,2 1,2 1,3 1,2

Polyaromaattiset hiilivedyt (µg/l)

Antraseeni 0,16 <0,01 0,01

Bentso(a)antraseeni 0,36 <0,01 0,07

Bentso(a)pyreeni 1,3 <0,01 0,02

Bentso(k)fluoranteeni 0,5 <0,01 0,01

Fenantreeni 0,63 <0,01 0,06

Fluoranteeni 0,9 0,02 0,1

Naftaleeni 0,74 <0,01 0,04

PAH yht. 8,9 0,03 0,58

Klooratut alifaattiset hiilivedyt pohjavesi pohja pohja pohja pohja pohja pohja pohja pinta pohja pohja pohja pinta kaasu pohja pinta kaasu pohja kaasu pohja pinta kaasu pohja pinta kaasu pohja kaasu

Dikloorimetaani <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1

ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/m3 ug/l ug/l ug/m3 ug/l ug/m3 ug/l ug/l ug/m3 ug/l ug/l ug/m3 ug/l ug/m3

Vinyylikloridi 0,5 0,2 0,1 0,8 0,8 <0,5 <0,1 2 <0,1 <0,1 <0,1 8 15 100 9 35 53 5 7 6 1 5 0,5 0,2 0 25 0

Dikloorieteenit 10 <0,5 <0,5 0,7 1 <0,5 <0,5 1 0,13 0,6 6,5 70,6 98 120 79 180 150 3 16 5 1,3 110 2 1,3 130 16 20

Trikloorieteeni 10 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 0,5 0,11 0,7 23 17 15 170 98 130 1700 3 140 4 0,87 2100 2 0,4 300 3 98

Tetrakloorieteeni 10 <0,5 <0,5 <0,5 1 <0,5 5 <0,5 0,17 3 320 150 79 830 220 180 >50000 18 2900 12 0,75 >50000 12 1,1 2900 8 610

PVP1 PVP2

Kohde: Ranta-Tampellan alue

kunnostus-tarve PVP9 PVP10 PVP11 PVP12 PVP13 PVP14PVP7

Sedimenttien haitta-ainepitoisuudet Liite 6.1

Pitoisuus sedimentissä

Näytenumero J 783 (as 1)

J 784 (as 2)

J 785 (as 3)

J 786 (as 4) 1/PI 5/P2 C2/4 C4/8 C4/S11 C3/S21 C3/6 C3/S2 C4/S1

Näytteenottosyvyys, m 0-0,3 0-0,3 0-0,3 0-0,3 0-0,3 0-0,3 0-0,3Kuiva-aine tuorepainosta, %tp 21 53 23 35 24 57 77 72 75 44Hehkutushäviö, % 13 9,0 11 5,5 3,4 2,0 4 12Saviaineksen pitoisuus, % 1,0 3,0 2 8MetallitArseeni, mg/kg 13 3,9 5,0 7,0 <4 <2 4,3 4,4 3 15 < mr < mr < mr 5 50 100

Antimoni, mg/kg <0,5 0,6 <0,5 1,8 2 10 50

Kadmium, mg/kg 1,1 0,5 0,3 0,6 <0,2 <0,2 <0,2 0,43 1 10 20

Kromi, mg/kg 70 74 78 76 46 43 30 47 24 88 320 193 242 100 200 300

Koboltti, mg/kg 24 20 15 18 7,0 14 3,5 17 < mr < mr < mr 20 100 250

Kupari, mg/kg 92 73 48 53 36 96 28 41 24 70 41 45 <mr 100 150 200

Elohopea, mg/kg 1,6 0,1 0,9 0,3 <0,2 <0,2 < mr < mr < mr 0,5 2 5

Lyijy, mg/kg 120 43 19 44 23 72 11 10 8,9 57 22 17 < mr 60 200 750

Nikkeli, mg/kg 37 43 29 37 40 31 19 30 14 47 < mr < mr < mr 50 100 150

Vanadiini, mg/kg 30 40 14 62 < mr < mr < mr 100 150 250

Sinkki, mg/kg 240 150 97 170 168 187 63 69 34 180 46 26 34,6 200 250 400PCBPCB <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 0,1 0,5 5Polysykliset aromaattiset hiilivedytNaftaleeni 0,10 0,03 0,1 0,37 1 5 15

Fenantreeni 0,58 0,11 0,57 2,1 1 5 15

Antraseeni 0,11 0,02 0,08 0,46 1 5 15

Fluoranteeni 1,0 0,23 1,2 3,6 1 5 15

Bentso(a)antraseeni 0,45 0,10 0,59 2,1 1 5 15

Bentso(k)fluoranteeni 0,34 0,06 0,36 1,0 1 5 15

Bentso(a)pyreeni 0,63 0,11 0,72 2,1 0,2 2 15

PAH 16 EPA (summa) 6,3 1,3 7,6 23 15 30 100MineraaliöljytÖljyhiilivedyt, C10-C21 300 1000

Öljyhiilivedyt, C21-C40 600 2000

Öljyhiilivedyt, C10-C40 300Torjunta-aineet ja OrganotinatAtratsiini 0,05 1 2DDT-DDD-DDE 0,1 1 2Dieldriini 0,05 1 2Endosulfaani 0,1 1 2Heptakloori 0,01 0,2 1Lindaani 0,01 0,2 2TBT-TPT <0,001 0,003 <0,001 <0,001 0,1 1 2

kenttämittaus

Ylempi ohjearvo

Kynnys-arvo

Alempi ohjearvo

Ranta-Tampella

Sedimenttien normalisoidut haitta-ainepitoisuudet Liite 6.2

Näytenumero J 783 (as 1)

J 784 (as 2)

J 785 (as 3)

J 786 (as 4) 1/PI 5/P2 C2/4 C4/8 C4/S11 C3/S21

Näytteenottosyvyys, cm 0-0,3 0-0,3 0-0,3 0-0,3Kuiva-aine tuorepainosta, %tp 21 53,4 22,7 35,4 23,6 56,8 77 72 75 44Hehkutushäviö % 12,91 8,96 10,89 5,52 7,49 7,49 3,4 2 4,2 12Saviaineksen pitoisuus, % 10 10 10 10 10 10 1 3 2 8MetallitArseeni, mg/kg 16 5 6 10 0,0 0,0 7,4 7,5 4,6 19 15 60

Kadmium, mg/kg 0,9 0,6 0,30 1,0 0,0 0,0 0,0 0,39 0,5 2,5

Kromi, mg/kg 100 106 111 109 66 61 58 84 44 133 65 270

Kupari, mg/kg 115 100 63 78 51 136 57 82 46 93 50 90

Elohopea, mg/kg 1,9 0,15 1,1 0,37 0,0 0,0 0,1 2,5

Lyijy, mg/kg 140 53 23 57 29 91 17 15 13 69 40 200

Nikkeli, mg/kg 65 75 51 65 70 54 60 81 41 91 45 60

Sinkki, mg/kg 338 225 141 270 258 287 152 156 76 274 170 500Polysykliset aromaattiset hiilivedytNaftaleeni 0,10 0,03 0,1 0,3 0,01 0,1

Fenantreeni 0,58 0,11 0,6 1,8 0,05 0,5

Antraseeni 0,11 0,02 0,1 0,4 0,01 0,1

Fluoranteeni 1,0 0,23 1,2 3,0 0,3 3

Bentso(a)antraseeni 0,45 0,10 0,6 1,8 0,03 0,4

Kryseeni 0,43 0,11 0,7 1,7 1,1 11

Bentso(k)fluoranteeni 0,34 0,06 0,4 0,8 0,2 2

Bentso(a)pyreeni 0,63 0,11 0,7 1,8 0,3 3

Bentso(ghi)peryleeni 0,45 0,08 0,5 1,2 0,8 8

Indeno(123-cd)pyreeni 0,47 0,08 0,6 1,4 0,6 6OrganotinatTBT 0,0 0,015 0,0 0,0 0,003 0,2

Kursiivilla merkityt hehkutushäviö ja saviaineksen pitoisuus arvioituja

taso 1 taso 2

Ranta-Tampella

KUNNOSTUKSEN YLEISSUUNNITELMAN LIITE 7

Ranta-Tampella

Pilaantuneen maaperän, pohjaveden ja huokoskaasun riskinarviointi

Jenni Haapaniemi

11.4.2014

Ranta-Tampella2 (31) 11.4.2014

KESKEISET KÄSITTEET

Alempi ohjearvo Ohjeellinen arvo, jota voidaan käyttää pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarvioinnissa. Arvo ei ole sitova raja-arvo. Alempi ohjearvo on haitallisenaineen pitoisuus maaperässä, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetäänyleensä pilaantuneena mm. asuinalueilla, ellei kohdekohtaisellariskinarvioinnilla ole toisin osoitettu.

Diffuusio Ilmiö, jossa molekyylit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudestalaimeampaan tasoittaen mahdolliset pitoisuuserot ajan mittaan.

Fraktiointi Öljyhiilivetyjen analyysi, jossa öljyhiilivetyjakeet jaotellaan hiililuvun mukaankuuteen alifaattiseen (suoraketjuiseen) ja seitsemään aromaattiseenjakeeseen.

Huokoskaasu/-ilma Maaperän huokosissa esiintyvä ilma.

Jäte Tässä selvityksessä jätteeksi on tulkittu rakennusjätteet (puu, tiili, betoni) sekämuu jäte (tuhka, kuona)

Kynnysarvo Haitallisen aineen pitoisuus, jonka ylittyessä maaperässä katsotaan olevankohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja maaperän pilaantuneisuus japuhdistustarve on arvioitava. Kynnysarvon ylittyminen ei välttämättä tarkoita,että maaperä olisi pilaantunut. Mikäli kynnysarvot alittuvat kaikkien haitta-aineiden osalta ja alue on tutkittu edustavasti, voidaan suoraan todeta, etteimaaperä ole pilaantunut ja erillisiä kohdekohtaisia arviointeja ei tarvita.

Mittausalue Alue, jonka ylittyessä laboratorio ei voi ilmoittaa tulosta luotettavasti.

Määritysraja Pienin haitallisen aineen pitoisuus, joka voidaan määrittää hyväksyttävällätarkkuudella

Pilaantumaton alue Alue, jonka maaperässä voi olla kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, muttajosta ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa kohteessa tai senlähiympäristössä. Mikäli alueella on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, onalueella maa-ainesten kaivurajoite, mutta ei kunnostustarvetta.

Pilaantunut alue Alue, jolla on ihmisen toiminnan seurauksena haitallisia aineita siinä määrin,että niistä voi aiheutua haittaa tai merkittävä riski ympäristölle tai terveydelle.Alueella on kunnostustarve.

Pima-ilmoitus Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, ilmoitus tehdäänlupaviranomaiselle, joka tässä tapauksessa on Pirkanmaan ELY-keskus

Pima-päätös Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, jonka Pirkanmaan ELY-keskus antaa pima-ilmoituksen perusteella

Pohjavesi Maaperän vesi, joka esiintyy maaperän vyöhykkeessä, jossa huokostilat taikallioperän raot ja ruhjeet ovat kokonaan veden kyllästämät.

Vaarallinen jäte Vaarallista jätettä on käytöstä poistettu aine, joka voi aiheuttaa erityistä vaaraatai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri haitta-aineille on määritettypitoisuusrajat, joiden ylittyessä kyseisellä haitta-aineella pilaantunut maa-aines luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Vaarallinen jäte on määriteltyjätelaissa. Aikaisemmin vaarallista jätettä kutsuttiin ongelmajätteeksi.

Ylempi ohjearvo Ohjeellinen arvo, jota voidaan käyttää pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarvioinnissa. Arvo ei ole sitova raja-arvo. Ylempi ohjearvo on haitallisenaineen pitoisuus maaperässä, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetäänyleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tailiikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisellariskinarvioinnilla ole toisin osoitettu.

KUNNOSTUKSEN YLEISSUUNNITELMAN LIITE 7

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO........................................................................................................................................ 52 ARVIOINNIN LÄHTÖTIEDOT ............................................................................................................. 5

2.1 Kohteen tuleva käyttö ja ympäristö ............................................................................................ 52.2 Toimintahistoria ......................................................................................................................... 62.3 Maaperä.................................................................................................................................... 7

2.3.1 Maaperäolosuhteet ja luontaiset taustapitoisuudet ...................................................... 72.3.2 Maaperän haitta-ainepitoisuudet ja kokonaismäärät .................................................... 8

2.4 Pohjavesi ................................................................................................................................ 102.4.1 Pohjavesiolosuhteet ................................................................................................. 102.4.2 Pohjaveden haitta-ainepitoisuudet ............................................................................ 10

2.5 Huokoskaasu .......................................................................................................................... 122.6 Todettujen haitta-aineiden ominaisuuksia ................................................................................ 12

2.6.1 Metallit ..................................................................................................................... 122.6.2 Öljyt ......................................................................................................................... 132.6.3 PAH-yhdisteet .......................................................................................................... 132.6.4 PCB-yhdisteet .......................................................................................................... 152.6.5 Klooratut alifaattiset yhdisteet ................................................................................... 15

3 KÄSITTEELLINEN MALLI ................................................................................................................ 164 KULKEUTUMISRISKIT .................................................................................................................... 16

4.1 Kulkeutuminen pohjaveteen .................................................................................................... 164.2 Kulkeutuminen Näsijärveen ..................................................................................................... 174.3 Kulkeutuminen ulkoilmaan ....................................................................................................... 174.4 Kulkeutuminen sisäilmaan ....................................................................................................... 174.5 Kulkeutuminen kasveihin ......................................................................................................... 184.6 Kulkeutuminen vesijohtoveteen ............................................................................................... 184.7 Kulkeutuminen maansiirtotöiden yhteydessä ........................................................................... 18

5 TERVEYSRISKIT ............................................................................................................................. 18

5.1 Ruuansulatuksen kautta altistuminen ...................................................................................... 185.2 Hengitysilman kautta altistuminen ........................................................................................... 195.3 Ihokosketuksen kautta altistuminen ......................................................................................... 205.4 Yhteenveto terveysriskeistä ja kunnostustarve......................................................................... 20

6 EKOLOGISET RISKIT ...................................................................................................................... 207 MUUT RISKIT ................................................................................................................................... 208 KUNNOSTUKSEN TAVOITETASOT JA RISKIENHALLINTA .......................................................... 21

8.1 Maaperä.................................................................................................................................. 218.2 Pohjavesi ................................................................................................................................ 238.3 Muu riskienhallinta .................................................................................................................. 248.4 Hyötykäytön tavoitepitoisuudet ja rajoitukset ............................................................................ 248.5 Arvio kunnostettavista alueista ................................................................................................ 25

9 EPÄVARMUUSTARKASTELU ......................................................................................................... 26

9.1 Kohteesta aiheutuvat epävarmuudet ....................................................................................... 269.2 Tutkimuksista aiheutuvat epävarmuudet .................................................................................. 269.3 Näytteiden käsittelyn epävarmuudet ja kenttämittausten luotettavuus ...................................... 279.4 Laboratorioanalyysien luotettavuus.......................................................................................... 289.5 Riskinarviointimenetelmien epävarmuudet ............................................................................... 28

10 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET .......................................................................................... 30


LIITTEET:

Liite 7.1 Maanäytteiden yhteenvetotaulukkoLiite 7.2 Maanäytteiden analyysitodistukset v.2010…2014Liite 7.3 Kaatopaikkakelpoisuusanalyysin tuloksetLiite 7.4 Pohjavesi- ja huokoskaasunäytteiden yhteenvetotaulukkoLiite 7.5 Pohjavesinäytteiden analyysitodistuksetLiite 7.6 Huokoskaasunäytteiden analyysitodistuksetLiite 7.7 Kunnostustarpeen laskennallinen arviointi ja laskennan lähtötiedot, maan tahaton

syöntiLiite 7.8 Kunnostustarpeen laskennallinen arviointi, sisäilmakulkeutuminenLiite 7.9 Kunnostustason laskennallinen määritys ja laskennan lähtötiedot, maan tahaton

syöntiLiite 7.10 Kunnostustason laskennallinen määritys, sisäilmakulkeutuminenLiite 7.11 Sisäilmakulkeutumisen laskennassa käytetyt kaavat ja lähtötiedot

Kannen kuva: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy

Ranta-Tampella11.4.2014 5 (31)

1 Johdanto

Suunnittelualue (Ranta-Tampella) on osa entistä Tampellan teollisuusaluetta. Tampellanalue vapautui metalliteollisuuden käytöstä 1990-luvulla. Tampellan teollisuusalueeneteläisempi osa, Kanta-Tampella on jo otettu asuinkäyttöön. Ranta-Tampellan alue onlähes kokonaisuudessaan täytetty Näsijärveen. Ensimmäiset täyttötyöt on tiettävästi tehty1860-luvulla ja viimeisimmät 1990-luvulla. Ranta-Tampellan aluetta rajaa etelässäTampere-Seinäjoki -rata ja pohjoisessa ja lännessä Näsijärvi. Aluetta halkoo itä-länsi -suunnassa nelikaistainen Kekkosentie (Vt 12). Tulevaisuudessa Kekkosentie siirretäänmaan alle louhittavaan Rantaväylän tunneliin, jolloin Ranta-Tampellan alue vapautuukokonaan rakentamiselle.

Alueen teollisen historian ja täyttöjen vuoksi alueen maaperää ja pohjavettä on tutkittuuseaan otteeseen 1990-luvulta lähtien. Ranta-Tampellan alue tullaan Rantaväylän tunnelinrakentamisen myötä ottamaan asuinkäyttöön. Maankäytön muutos kohteessa edellyttäämaaperän, pohjaveden ja huokoskaasun pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenriskiperusteista arviointia, sillä maaperässä pohjavedessä ja huokoskaasussa on todettumerkittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Riskinarvioinnin tavoitteena on puhdistustarpeenarvioinnin lisäksi määrittää hyväksyttävät kunnostuksen tavoitepitoisuudet eri haitta-aineille.Riskinarvioinnissa keskitytään kulkeutumisriskeihin sekä terveys- ja ympäristöriskeihin.Tarkastelussa huomioidaan haitta-aineiden ominaisuudet, kulkeutumisreitit sekämahdolliset altistujat lopputilanteessa (tiiviisti rakennettu kaupunkialue, asuinkäyttö).

Alueelle on laadittu pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi (Ramboll Finland Oy1.7.2010, päivitetty 11.1.2013). Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin jälkeenalueella on tehty tarkentavia lisätutkimuksia, joiden tulokset on oleellista huomioidaarvioinnissa. Koska aikaisempaa pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia on joaikaisemminkin päivitetty, katsottiin että selkeyden ja luettavuuden vuoksi arviointi on syytätehdä uudelleen. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen lisäksi tässä riskinarvioinnissa onmääritetty riskiperusteisesti maaperän ja pohjaveden turvalliset kunnostuksen tavoitetasotsekä muut alueella tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet.

Tutkimukset on tehnyt Ramboll Finland Oy, jossa projektipäällikkönä on ollut Ins (AMK)Osmo Jyrävänkoski. Uusimmat tutkimustulokset ovat vuodelta 2014. Riskinarvioinnista onvastannut M. Sc. Tomi Pulkkinen ja DI Jenni Haapaniemi Sito Oy:stä (Ramboll FinlandOy:n alikonsultti). Riskinarviointi on tehty Ramboll Finland Oy:n aikaisemmanpilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin pohjalta ja se perustuu kaikkiin kohteessatehtyihin maaperän, pohjaveden ja huokoskaasun tutkimuksiin.

2 Arvioinnin lähtötiedot

2.1 Kohteen tuleva käyttö ja ympäristö

Ranta-Tampellan alue sijaitsee noin 1 km Tampereen keskustasta pohjoiseen. Alue tuleeolemaan jatkeena Tampereen keskusta-alueelle ja rakennetulle Kanta-Tampellan alueelle.Alueen naapurusto on kaupunkimaista tiiviisti rakennettua asuinaluetta. Arviointialueenrajaus on esitetty kuvassa 1.


Kuva 1. Arviointialueen rajaus.

Kohde sijaitsee Näsijärven rannalla. Sade- ja sulamisvedet valuvat järveen pintavaluntanaja sadevesiviemäreiden kautta. Myös alueen pohjavesiä suotautuu Näsijärveen. Ranta-Tampellan edustan sedimentin haitta-ainetutkimuksissa on havaittu lievästi kohonneitaraskasmetalli- ja PAH-pitoisuuksia.

Ranta-Tampellan rakentumisen yhteydessä Näsijärveen tehdään vesistötäyttöjä ja Ranta-Tampellan halki rakennetaan kanava. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa onmyöntänyt vesistötäytölle vesilain mukaisen luvan.

2.2 Toimintahistoria

Ranta-Tampellan alue on osa entistä Tampellan teollisuusaluetta. Varsinainen tehdasaluesijaitsi pääosin rautatien eteläpuolella. Tampella Oy:n teollinen toiminta on alkanutTampereella 1840-luvulla.

Ranta-Tampellan alue on muodostunut pääasiassa Näsijärveen ajetuista täyttömassoista.Alue on luonnostaan ollut pääasiassa vesialuetta, jolla on sijainnut kolme pientäkalliosaarta, joista suurin oli Myllysaari. Täytöt on aloitettu tiettävästi jo 1860-luvulla jatäyttöjä on tehty useassa eri vaiheessa. Viimeisimmät täyttötyöt on tehty 1990-luvulla.Kuvassa 2 on esitetty vanhojen ilmakuvien ja karttojen perusteella arvioitu täyttöjeneteneminen alueella. Kuvassa harmaalla on esitetty alkuperäinen, luonnontilainen alue.Punaisella on esitetty täyttöalueen rajat nykytilassa. Kekkosentien ja rautatien välissä olevaalue on suurimmalta osin täytetty ennen vuotta 1966. Ranta-alue puolestaan on pääosintäytetty 1960 luvun jälkeen.


Kuva 2. Täyttöjen eteneminen Ranta-Tampellan alueella.

Tutkimusten perusteella täyttömaan seassa on paljon rakennusjätettä (pääasiassa tiiltä).Ranta-alueella on suuria betonin paloja. Lähes koko alueella täyttömaan seassa on tuhkaa.Paikoin täyttö on lähes pelkkää tuhkaa. Kirjassa Massunmäki – Tampellan kyläkaupungissa (Timo Johansson ja Leena Ekroos 2005) entinen Tampellan työntekijä LasseKokko muistelee seuraavaa: ”Piipusta ajettii nuahoukse jälkeen kaikki tuhkat vetee raakastija noet Näsijärvee nykysen Paasikiventiän kohralle. Sitte tuli ympäristöihmiset sanoon, ettäei tollai saa tehrä mutta sitte ku tuli se varsinaine terveyslautakunta niin siihen oli jo ajettujärvee hiakkaa tuhan päälle”. Täytön seassa on myös valimon kuonaa.

Alueella on lisäksi ollut useita toimintoja, jotka ovat saattaneet aiheuttaa maaperän japohjaveden pilaantumista. Pilaantumisen riskiä aiheuttaneet toiminnot on esitetty kuvassa3. Ranta-Tampellan alueen länsiosissa on toiminut entinen lentomoottorien koelaitos(kuvassa tunnus 1), jossa on muuntamo ja on ollut myös lentobensiinisäiliö jaöljynerotuskaivo. Alueen eteläreunalla on ollut jäteöljy-, öljy- ja ongelmajätevarasto(kuvassa tunnus 2). Alueen keskiosassa on ollut kivihiilen varastoalue janitroselluloosavarasto (kuvassa tunnus 3), jonka itäpuolella on toiminut polttoainevarasto japolttoaineen jakelupaikka, sekä ajoneuvohuoltamo jossa on käsitelty palavia nesteitä(kuvassa tunnus 4). Pilaantumisen riskiä aiheuttavat kohteet ovat peräisinSuunnittelukeskuksen Tampellan alueen selvitystyöstä.

2.3 Maaperä

2.3.1 Maaperäolosuhteet ja luontaiset taustapitoisuudet

Tutkimusalueen maaperä on täyttömaata. Maa-aineksen seassa on havaittu tuhkaa arviolta55 000 m2 alueella. Tuhkakerroksen paksuus on ohuimmillaan noin 1 m paksuinen japaksuimmillaan tuhkakerros jatkuu niin syvälle, kuin kaivu on voitu ulottaa (noin 5 m).Tampereen kaupungin vuonna 2009 tekemissä kairauksissa tuhkaa on havaittu noin 16 msyvyyteen asti ranta-alueella. Lisäksi maa-aineksen seassa havaittiin paljonrakennusjätettä pääosin tiiltä. Ranta-alueella täytössä on paljon suuria betoninpaloja.Täyttökerrosten paksuus alueella vaihtelee, ollen enimmillään noin 20 m.

Alueen kallioperä on kvartsi- ja granodioriittia ja kosken rannalla suonigneissiä.Suunnittelualue on tasainen kenttä (n. tasolla +97) Näsijärven rannalla. Poikkeuksentekevät Herrainmäkeen alun perin kuulunut kallion osa, joka on louhittu rautatienleikkauksen myötä irti mäestä sekä alueen itäosassa oleva kaikilta sivuiltaan louhittu pienikallionyppylä.


Koko alueella havaittiin kohonneita arseenipitoisuuksia. Arseenipitoisuudet ovat kuitenkinPirkanmaan alueelle tyypillisen taustapitoisuuden tasolla, tai sen alapuolella. Geologiantutkimuskeskuksen ylläpitämän taustapitoisuusrekisterin mukaan alue kuuluu ns.arseeniprovinssiin 4, jossa karkean luonnonmaan (sora, hiekka, karkea hieta) suurin sallittutaustapitoisuusarvo on 25 mg/kg. Arseenin VNa 214/2007 mukainen kynnysarvo on 5mg/kg.

2.3.2 Maaperän haitta-ainepitoisuudet ja kokonaismäärät

Taulukossa 1 on esitetty kaikki tiedossa olevat maaperätutkimukset Ranta-Tampellanalueelta. Kuvassa 3 on esitetty arvioitu pilaantuneisuus suunnittelualueella.Yhteenvetotaulukko tuloksista on esitetty liitteessä 7.1 ja vuosien 2010…2014analyysitodistukset liitteessä 7.2.

Taulukko 1. Kaikki tiedossa olevat maaperätutkimukset kohteessa.

Vuos

i

Tutk

imuk

sen

suor

ittaj

a

Toim

eksi

-an

taja

Näy

tepi

stei

den

luku

mää

rä

Ote

ttuja

näyt

teitä

kpl

Ana

lyso

idut

met

allit

Ana

lyso

idut

öljy

t

Ana

lyso

idut

PAH

-yh

dist

eet

Ana

lyso

idut

VOC

-yh

dist

eet

Ana

lyso

idut

PCB

-yh

dist

eet

syan

idi

Muu

t

lab kenttä

lab kenttä

lab kenttä

lab kenttä

lab kenttä

1993 Suunnittelu-keskus

YIT 6 kp 6 4 2 4 2 3

1996-1997

Suunnittelu-keskus

YIT 4 kp 4 4 6 4 4 4 4


YIT 8 kp 14 14 15 PCDD/F 1kpl, CP 1

kpl


YIT 2 kp 6 6 6 3 4

2008 MWH (Mont-gomery Watson

Harza)/FCGPlaneko

GE Energy 3 kp 6 6 6 6 6 6 Terrattest 6kpl (mm.

CP,torjunta-aineet)

2009 Ramboll/ TreInfra

Tampereenkaupunki/

YIT

3 kp 17 17 1


Tampereenkaupunki/

YIT

20 KK,4 kp

90 9 90 5 13 11 6 4


Tampereenkaupunki

8 kp 48 4 48 5 10 3 1 Kaatopaikkakelpoisuu

s 2 kpl


Tampereenkaupunki

7 kp 18 7 18 4 7 7 1


Tampereenkaupunki/

YIT

8 kp 29 10 29 6 14 8 3

2013 Ramboll Tampereenkaupunki/

YIT

5 kp 14 3 14 3

YHTEENSÄ 84 252 67 222 38 52 59 4 11 0 16 4 7kp=kairauspisteKK=jkoekuoppaPCDD/F=dioksiinit ja furaanitCP=kloorifenolit


Kuva 3. Arvioitu maaperän pilaantuneisuus ja pilaantumista aiheuttaneet toiminnot (1…4) alueella.

Lähes koko Ranta-Tampellan alueen maaperää voidaan pitää ”nuhraantuneena”, elimaaperässä haitta-ainepitoisuudet ovat kohonneet (pitoisuudet ylittävät kynnysarvot) jamaa-aineksen seassa on havaittavissa jätteitä. Maaperän nuhraantuneisuus on pääasiassatäyttöjen seurausta, sillä täyttömaiden lisäksi järveä on täytetty tuhkalla, kuonalla jarakennusjätteellä. Tutkimusten perusteella maaperän tuhka sisältää PAH-yhdisteitäpääasiassa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, paikoin tuhkassa ylittyvät myös alemmatohjearvot. Paikoin tuhkan seassa on metallin paloja, mikä on havaittavassa korkeinanäytteiden metallipitoisuuksina (antimoni, kupari, lyijy, sinkki). Todennäköisimmin täytöstäjohtuvia suuria haitta-ainepitoisuuksia on todettu rannassa arviolta 2 000 m2 alueella, joillamaaperässä ylittyvät ylemmät ohjearvot kuparin ja PAH-yhdisteiden (fenantreeni,fluoranteeni) osalta. Kuparipitoisuus ylittää ylemmät ohjearvot myös entisenlentomoottorien koelaitoksen läheisyydessä (kuvassa tunnus 1). Täytössä on todettu lisäksipistemäisiä alemman ohjearvon ylityksiä (pääasiassa metallit ja PAH.-yhdisteet) yhteensänoin 10 000 m2 alueella. Lisäksi alueen maaperä on paikoin pilaantunut voimakkaamminalueella sijainneista toiminnoista johtuen.

Laajin voimakkaasti pilaantunut alue (arviolta 6 000 m2) on alueen keskivaiheilla (kuvassatunnukset 3 ja 4), Tampellan Esplanadin ja Kekkosentien risteyksen itäpuolella. Tälläalueella maaperässä ylittyvät paikoin öljyhiilivedyille määritetyt vaarallisen jätteen raja-arvot. Lisäksi tällä alueella on maaperässä on muutoinkin suuria öljypitoisuuksia(pitoisuudet yli ylemmän ohjearvon). Maaperässä ylittyvät ylemmät ohjearvot myösmetallien (antimoni, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, vanadiini) ja PAH-yhdisteiden osalta(antraseeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, fenantreeni, fluoranteeni).Voimakkaimmin pilaantuneen alueen länsiosassa on todettu tetrakloorieteeniä alemmanohjearvon ylittävänä pitoisuutena. Voimakkaimmin pilaantuneen alueen ympärilläarvioidaan olevan noin 11 000 m2 alue, jolla ylittyvät metallien, öljyhiilivetyjen ja/tai PAH-yhdisteiden alemmat ohjearvot.

Myös lähellä rautatietä, entisen ongelmajätevaraston alueella maaperä on voimakkaastipilaantunut arviolta 2 000 m2 alueelta (kuvassa tunnus 2). Tällä alueella maaperän öljy- jasinkkipitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvot. Lisäksi tällä alueella maaperänkromi- ja antimonipitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon ja lyijypitoisuus alemman ohjearvon.Voimakkaasti pilaantuneen alueen ympärillä arvioidaan olevan noin 1 500 m2 alue, jollaylittyvät metallien (kupari- ja nikkeli) alemmat ohjearvot.

1

2

34

Pitoisuus yli kynnysarvon

Pitoisuus yli alemman ohjearvon

Pitoisuus yli ylemmän ohjearvon


Nuhraantuneen maa-aineksen, jossa paikoin pitoisuudet voivat ylittää alemmat ohjearvot,arvioidaan ulottuvan koko täytön paksuudelle. Voimakkaimmin pilaantuneet maa-ainekset(pitoisuus yli vaarallisen jätteen raja-arvojen ja/tai yli ylemmän ohjearvon) rajoittuvattodennäköisesti pohjaveden yläpuolisiin maaperän pintakerroksiin.

Alueelta otetuista kokoomanäytteistä on tutkittu maa-aineksen/tuhkankaatopaikkakelpoisuutta. Kaatopaikkakelpoisuustestien perusteella maa-aines soveltuutavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Ranta-alueelta kootun kaatopaikkakelpoisuusnäytteenperusteella tuhkan sekainen maa-aines täyttää myös pysyvän jätteenkaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa tuhkan sekaisen maa-aineksen olevan melko lievästi pilaantunutta ja liukoisuusominaisuuksiltaan melko pysyvää.Toisessa näytteessä antimonin liukoisuus ylittää pysyvän jätteenkaatopaikkakelpoisuuskriteerin noin 30 %. Kaikkien metallien osalta täyttyvät tavanomaisenjätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Täyttömassojen kokonaisorgaanisen hiilen (TOC)pitoisuus ylittää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit molemmissanäytteissä, lisäksi toisessa näytteessä TOC-pitoisuus ylittää myös vaarallisen jätteenkaatopaikan kriteerin. Täyttömaasta liukenevan hiilen määrä (DOC) on kuitenkin pieni jajää murto-osaan kaikkien kaatopaikkaluokkien raja-arvoista. Näin ollen maa-ainestavoidaan pitää tavanomaiselle kaatopaikalle soveltuvana. Kaatopaikkakelpoisuustestauksentulokset on esitetty liitteessä 7.3.

2.4 Pohjavesi

2.4.1 Pohjavesiolosuhteet

Pohjaveden pinta on viimeisimmissä mittauksissa (maaliskuu 2014) vaihdellut välillä+95,18…95,96 (N2000). Pohjaveden pinta oli korkeimmillaan alueen eteläosissa, rautatienläheisyydessä ja lähellä Näsijärven tasoa ranta-alueella. Mittaushetkellä Näsijärvenpinnankorkeus oli tasolla +95,29. Näsijärven alin säännöstelykorkeus on +94,45 (N2000) jaehdollinen ylin säännöstelykorkeus +95,94 (N2000).

Kohde ei sijaitse vedenhankinnan kannalta merkittäväksi luokitellulla pohjavesialueella.Kohde ja sen ympäristö on kunnallisen vesihuollon piirissä, eikä lähialueella olepohjaveden talouskäyttöä. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Epilänharju-Villilä, I-lk) sijaitseekohteesta noin 3 km länteen.

2.4.2 Pohjaveden haitta-ainepitoisuudet

Taulukossa 2 on esitetty kaikki tiedossa olevat pohjaveden haitta-ainetutkimukset.Pohjaveden analyysitulokset on koottu yhteenvetotaulukkoon liitteeseen 7.4 jatutkimustodistukset ovat liitteenä 7.5. Pohjaveden arvioitu pilaantuneisuus on esitettykuvassa 4.


Taulukko 2. Kaikki tiedossa olevat pohjavesitutkimukset alueelta.

Vuos

i

Tutk

imuk

sen

suor

ittaj

a

Toim

eksi

-ant

aja

Näy

tepi

stei

den

luku

mää

rä

Ote

ttuja

näyt

teitä

kpl

Ana

lyso

idut

met

allit

Ana

lyso

idut

öljy

t

Ana

lyso

idut

PAH

-yhd

iste

et

Ana

lyso

idut

VOC

-yhd

iste

et


YIT

2 2 2 2 2 2


YIT

6 6 6


YIT

6 6 6


YIT

5 5 5

YHTEENSÄ 0 19 2 2 2 19

Kuva 4. Arvioitu pohjaveden pilaantuneisuus ja pilaantumista aiheuttaneet toiminnot (1…4) alueella.

Kloorattujen liuottimien (vinyylikloridi, dikloorieteeni, trikloorieteeni ja tetrakloorieteeni)pitoisuudet ovat erityisen suuria kahdella ”hot spot”-alueella, joista toinen sijaitsee entisenongelmajätevaraston kohdalla (kuvassa 4 kohde 2) ja toinen lähellä entistä huoltohallia(kuvassa 4 kohde 4). Lukuunottamatta alueen itäosaa (Soukkapuisto) lähes koko Ranta-Tampellan alueella pohjaveden kloorattujen liuottimien pitoisuudet ovat kohonneet.Näytteitä on pääasiassa pohjaveden pohjakerroksesta, mutta koska pohjavedenpintakerroksen vaikutus huokosilmaan ja edelleen sisäilmaan haihtumiseen on suurempi,on pohjavesinäytteet otettu kertaalleen myös pohjaveden pintakerroksista.Tutkimustulosten perusteella kloorattuja liuottimia esiintyy pääasiassa suurempinapitoisuuksina pohjaveden pintakerroksissa. Poikkeuksena ovat putket PVP9 ja PVP10,joissa pintakerroksen vinyylikloridin, dikloorieteenin, sekä putkessa PVP10 trikloorieteeninpitoisuudet ovat pinnassa pohjakerrosta suuremmat.

Pohjaveden liuotinpitoisuus korkea

Pohjaveden liuotinpitoisuus kohonnut

1

2

3 4


Alueen pohjavedessä on havaittu lisäksi kohonneita pitoisuuksia antimonia,bentso(a)pyreeniä, bentso(b)fluoranteenia, bentso(g,h,i)peryleeniä, bentso(k)fluoranteenia,indeno(1,2,3-c,d)pyreeniä, sekä vinyylikloridia. Pohjavedessä ei ole havaittu merkittäviäöljyhiilivetypitoisuuksia.

2.5 Huokoskaasu

Alueen maaperän huokoskaasua on tutkittu vuonna 2014 ”hot spot”-alueidenpohjavesiputkista. Huokoskaasututkimuksen tavoitteena on ollut selvittää pääasiassakloorattujen alifaattisten yhdisteiden esiintymistä, pitoisuutta ja kulkeutumista maaperänhuokoskaasussa. Tutkimusten yhteydessä putkista on imetty voimakkaasti huokoskaasuasivukanavapuhaltimella liuottimien liikkuvuuden selvittämiseksi. Näytteet on otettu ennen jajälkeen imemisen.

Tutkimustodistukset on esitetty liitteessä 7.6. Huokoskaasussa on todettu paikoin suuriakloorattujen liuottimien pitoisuuksia. Vinyylikloridin pitoisuudet huokoskaasussa vaihtelevatvälillä 0…53 µg/m3, dikloorieteenin 16…150 µg/m3, trikloorieteenin 98…2 100 µg/m3 jatetrakloorieteenin 610…>50 000 µg/m3. Lisäksi huokoskaasussa on todettu bentseeniä0…34 µg/m3.

Huokoskaasussa suurimmat tetrakloorieteenin pitoisuudet on todettu pohjavesiputkissaPVP10, PVP12 ja PVP13. Pohjavesiputkessa PVP10 myös pohjavedessä on todettu suuriakloorattujen liuottimien pitoisuuksia. Pohjavesiputkissa PVP12 ja PVP13 puolestaanpohjaveden pintakerroksen trikloorieteenin pitoisuudet ovat hyvin matalia, mikä viittaasiihen, että näillä alueilla päästölähde on edelleen maaperässä. Maaperästä ei ole näistäpisteistä tutkittu kloorattujen liuottimien pitoisuuksia.

2.6 Todettujen haitta-aineiden ominaisuuksia

Kohteessa on todettu merkittävinä pitoisuuksina metalleja (maaperä), PAH-yhdisteitä(maaperä), öljyhiilivetyjä (maaperä), PCB:tä (maaperä) ja kloorattuja liuottimia (pohjavesi jahuokoskaasu). Kappaleissa 2.6.1…xxx on esitetty kohteessa merkittävissä määrintodettujen haitta-aineiden (riskien kannalta kriittiset haitta-aineet) ominaisuuksia.Ominaisuudet perustuvat pääosin julkaisuun 23/2007, poikkeukset on esitetty tekstissä.

2.6.1 Metallit

Antimoni esiintyy luonnossa yleisimmin hapetusmuodossa +3 ja satunnaisesti muodoissa+5 ja -3. Antimoni voi olla maaperässä hyvin kulkeutuvassa muodossa. Emäksisetolosuhteet voivat lisätä antimonin liukoisuutta. Tietyt yhdisteet ovat syöpävaarallisia jaerittäin myrkyllisiä vesieliöille.

Arseeni esiintyy maaperässä hapetusasteilla 0, +3 ja +5. Arseeni on erittäin myrkyllistävesieliöille. Osa arseeniyhdisteistä on syöpävaarallisia. Karkearakeisessa maa-aineksessaarseeni voi olla helposti liikkuvaa.

Tavallisimmat koboltin hapetusasteet luonnossa ovat +2 ja +3. Koboltti voi pysyämaaperässä suhteellisen hyvin liuenneena ja kulkeutuvana. Kobolttiyhdisteet voivathengitettynä aiheuttaa syöpävaaraa. Pieninä pitoisuuksina koboltti on välttämätönhivenaine ihmiselle. Tietyt kobolttiyhdisteet ovat myrkyllisiä vesieliöille.

Kromi esiintyy luonnossa hapetusasteilla +3 ja +6. Suomen maaperässä ei ole tavattuluontaisesti kuudenarvoista kromia. Kromi on maaperässä yleensä melko pysyvässä janiukkaliukoisessa muodossa. Emäksisissä tai happamissa olosuhteissa kolmenarvoinenkromi hapettuu kuudenarvoiseksi, joka on huomattavasti liikkuvampaa kuinkolmenarvoinen. Kolmenarvoisen kromin haitallisuus lisääntyy liukoisuuden kasvaessa.Kolmenarvoinen kromi on ihmiselle välttämätön hivenaine. Kuudenarvoinen kromipuolestaan on syöpävaarallinen ja eliöille haitallisempi muoto. Kuudenarvoinen kromiimeytyy elimistöön kolmenarvoista helpommin.


Kupari esiintyy maaperässä hapetusluvuilla 0, +1 ja +2. Kuparin kulkeutuvuus kasvaahappamissa olosuhteissa. Ihmistoiminnan seurauksena maaperään päässyt kupari onusein liukoisemmassa muodossa, kuin maaperän mineraaleihin sitoutunut kupari. Kuparion erittäin myrkyllistä vesieliöille ja tietyt yhdisteet voivat olla terveydelle haitallisia. Pieninäpitoisuuksina kupari on ihmiselle välttämätön hivenaine.

Lyijy esiintyy luonnossa hapetusluvuilla +2 ja +4. Lyijyn kulkeutuvuus maaperässä onyleensä heikkoa. Happamat ja hapettavat olosuhteet sekä kompleksoituminen liukoisiinyhdisteisiin lisäävät lyijyn liukoisuutta. Lyijy ja sen yhdisteet on luokiteltu vaaralliseksisikiölle, ja lyijy voi alentaa hedelmällisyyttä. Lyijy voi myös aiheuttaa terveyshaittaapitkäaikaisessa altistuksessa. Lyijy on erittäin myrkyllistä vesieliöille.

Nikkeliä esiintyy luonnossa useilla hapetusasteilla, joista tavallisin on +2. Metallinennikkeli ja jotkut nikkeliyhdisteet saattavat aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. Jotkutnikkeliyhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille. Pieninä annoksina nikkeli on ihmisellevälttämätön hivenaine.

Sinkki on luonnossa yleinen metalli, joka esiintyy hapetusasteella +2. Maaperässä sinkkivoi muodostaa erilaisia epäorgaanisia ja orgaanisia kompleksiyhdisteitä, joista monet ovatliukoisia ja helposti liikkuvia. Emäksiset ja voimakkaasti pelkistävät olosuhteet heikentävätsinkkiyhdisteiden liukoisuutta. Ihmistoiminnan myötä maaperään päässyt sinkki on yleensäliukoisemmassa muodossa, kuin luontainen. Sinkki on tarpeellinen hivenaine kasveille,eliöille ja ihmisille. Eräät sinkin yhdisteet voivat olla haitallisia terveydelle ja erittäinmyrkyllisiä vesieliöille.

Vanadiinia esiintyy luonnossa hapetusluvuilla +2, +3, +4 ja +5. Pelkistävissä oloissavanadiini esiintyy kolmenarvoisena ja on hyvin heikosti liikkuva. Hapettavassaympäristössä vanadiini esiintyy hapetusasteilla +4 ja +5. Viidenarvoisena vanadiini onhyvin kulkeutuvaa laajalla pH-alueella. Vanadiinin yhdisteistä eräät voivat olla pysyviävaurioita aiheuttavia, sikiölle vaarallisia, terveydelle haitallisia tai myrkyllisiä vesieliöille.Vanadiinin myrkyllisyys kasvaa tyypillisesti suhteessa sen hapetuslukuun. Ihmisellevanadiini on välttämätön hivenaine, jonka tarve on kuitenkin hyvin pieni.

2.6.2 Öljyt

Kynnys- ja ohjearvot on määritetty VNa 214/2007:ssa hiililuvun perusteella kolmelle erijakeelle. Todellisuudessa hiilivetyjen ominaisuudet poikkeavat saman jakeenkin sisällä.Tämän vuoksi öljyhiilivetyjen riskien arvioinnissa tulee käyttää fraktiokohtaistalähestymistapaa, jossa öljyhiilivetyjakeet jaetaan kuuteen alifaattiseen ja seitsemäänaromaattiseen jakeeseen. Öljy sisältää mm. BTEX-yhdisteitä (kevyemmät jakeet) ja PAH-yhdisteitä (raskaammat jakeet).

Öljy-yhdisteet ovat vettä kevyempiä orgaanisia kemikaaleja, jotka voivat esiintyämaaperässä omana veteen liukenemattomana faasinaan. Vapaan faasin lisäksiöljyhiilivetyjä voi esiintyä maa-ainekseen sitoutuneena, huokos- ja pohjaveteen liuenneenatai huokoskaasuun haihtuneena. Yksittäisten hiilivetyjen molekyylirakenne sääteleeaineiden jakautumista eri faasien välillä ja vaikutaa yyhdessä maaperän ominaisuuksienkautta niiden käyttäytymiseen. Maaperässä öljyn koostumus muuttuu haihtumisen,liukenemisen ja biologisen hajoamisen seurauksena.

Öljyhiilivetyjen terveysriskien arvioinnissa tarkastellaan erikseen syöpäriskiä sekä muihinterveysvaikutuksiin perustuvia riskejä. Syöpävaarallisia öljyn komponentteja ovat bentseenisekä osa PAH-yhdisteistä. Muita terveysvaikutuksia voi kohdistua mm. hermostoon,maksaan, vereen, munuaisiin, sekä elinten ja kehon painoon.

2.6.3 PAH-yhdisteet

Antraseeni muodostuu kolmesta bentseenirenkaasta. Antraseenia (kuten muitakin PAH-yhdisteitä) esiintyy fossiilisissa polttoaineissa ja sitä vapautuu ympäristöön


epätäydellisessä palamisessa. Antraseeni on heikosti haihtuva ja niukkaliukoinen.Maaperässä se sitoutuu orgaaniseen ainekseen, mikä vähentää sen liikkuvuutta.Antraseeni on biologisesti huonosti hajoavaa. Antraseeni ei ole syöpävaarallinen taimuutoin erityisen haitallinen yhdiste ihmiselle. Vesieliöille antraseeni on myrkyllistä.

Asenafteeni on heikosti kulkeutuva, niukkaliukoinen ja kohtalaisen haihtuva yhdiste.(HSDB)

Asenaftyleeni on heikosti kulkeutuva, veteen liukeneva ja kohtalaisen haihtuva yhdiste.Asenaftyleeniä ei ole luokiteltu syöpää aiheuttavaksi. (HSDB)

Bentso(a)antraseeni koostuu neljästä bentseenirenkaasta. Bentso(a)antraseeni onkohtalaisen haihtuvaa. Yhdiste sitoutuu maaperässä orgaaniseen ainekseen, minkä vuoksisen liikkuvuus maaperässä on vähäistä ja biologinen hajoaminen hidasta. Yhdiste voikertyä biologisesti. Bentso(a)antraseenin on arvioitu aiheuttavan syöpäävaaraa, sensyöpävaarallisuuden on arvioitu olevan noin 1/10 bentso(a)pyreenin syöpävaarallisuudesta.Yhdiste on erittäin myrkyllistä vesieliöille.

Bentso(a)pyreeni on viisirenkainen yhdiste, joka maaperässä pysyy tavallisestiorgaaniseen ainekseen sitoutuneena eikä merkittävissä määrin haihdu ilmakehään taikulkeudu pohjaveteen. Biologinen kertyvyys on mahdollista ja biologinen hajoavuushidasta. Tunnetuista PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreeni on herkimmin syöpää aiheuttavayhdiste, mistä johtuen muiden PAH-yhdisteiden syöpävaarallisuus ilmoitetaan useinsuhteutettuna bentso(a)pyreenin syöpävaarallisuuteen. Yhdiste on vesieliöille erittäinmyrkyllistä.

Bentso(b)fluoranteeni on maaperässä kulkeutumaton, hyvin niukkaliukoinen ja hyvinheikosti haihtuva yhdiste. (HSDB)

Bentso(g,h,i)peryleeni on maaperässä kulkeutumaton, hyvin niukkaliukoinen ja hyvinheikosti haihtuva yhdiste. (HSDB)

Bentso(k)fluoranteeni on viisirenkainen yhdiste, joka on maaperässä hyvin heikostiliikkuvaa alhaisen vesiliukoisuutensa ja haihtuvuutensa vuoksi. Bentso(k)fluoranteenisitoutuu tiukasti maaperän orgaaniseen ainekseen. Bentso(k)fluoranteenin hajoavuusmaaperässä on hidasta. Yhdiste on hydrofobinen, minkä vuoksi se on kertyvää.Bentso(k)fluoranteenin on todettu olevan syöpävaarallinen (syöpävaarallisuus noin 1/10bentso(a)pyreenin syöpävaarallisuudesta). Yhdiste on erittäin myrkyllistä vesieliöille.

Fenantreeni muodostuu kolmesta bentseenirenkaasta. Fenantreeni on niukastivesiliukoinen ja sen kulkeutuvuus raskaampiin PAH-yhdisteisiin verrattuna on parempaa.Fenantreenia voi kulkeutua pohjaveteen. Fenantreeni voi hajota biologisesti ja se onmyrkyllistä vesieliöille. Fenantreenin on todettu olevan syöpävaarallista.

Fluoranteeni on nelirenkainen PAH-yhdiste, joka on niukasti vesiliukoinen, mutta eikulkeudu helposti maaperässä. Fluoranteenin biologinen hajoaminen on hidasta.Pitkäaikainen altistuminen fluoranteenille voi aiheuttaa syöpää, vaikka syöpävaarallisuudenon arvioitu olevan vain noin 1/100 bentso(a)pyreenin syöpävaarallisuudesta. Fluoranteenion myrkyllistä vesieliöille.

Fluoreeni on maaperässä kulkeutumaton, veteen liukenematon ja kohtalaisen haihtuva.(HSDB)

Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni on maaperässä kulkeutumaton, hyvin niukkaliukoinen ja hyvinheikosti haihtuva. (HSDB)

Kryseeni on kulkeutumaton, hyvin niukkaliukoinen, hyvin heikosti haihtuva yhdiste.(HSDB)


Naftaleeni muodostuu kahdesta bentseenirenkaasta ja on rakenteeltaan yksinkertaisinPAH-yhdiste. Yksinkertaisesta rakenteestaan johtuen se on PAH-yhdisteistä vesiliukoisin jaherkimmin haihtuva. Yhdiste voi siksi kulkeutua maaperässä ja päätyä pohjaveteen taihengitysilmaan. Naftaleenin biologinen hajoavuus on nopeampaa kuin muiden PAH-yhdisteiden. Naftaleenin epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa. Pitkäaikainenaltistuminen naftaleenille voi aiheuttaa vaikutuksia mm. silmissä ja verisoluissa. Naftaleenion erittäin myrkyllistä vesieliöille.

Pyreeni on kulkeutumaton, niukkaliukoinen ja kohtalaisen haihtuva yhdiste. (HSDB)

2.6.4 PCB-yhdisteet

Polykloorattuja bifenyylejä (PCB-yhdisteet) on tiedossa 209 yhdistettä (kognegeeria).Näistä yli 130 yhdistettä on ollut käytössä kaupallisissa tuotteissa, joita on käytetty mm.muuntajissa, kondensaattoreissa ja saumausmassoissa. Maaperässä PCB-yhdisteet ovatheikosti kulkeutuvia ja hyvin hitaasti hajoavia. Vesiliukoisuus ja haihtuvuus pienenee japysyvyys lisääntyy kloorautumisen asteen kasvaessa. Penta- ja sitä korkeamminkloorautuneet PCB-yhdisteet luokitellaan ympäristössä pysyviksi. PCB-yhdisteet ovatvesiympäristössä erittäin kertyviä ja voivat rikastua ravintoketjussa. Pitkäaikainenaltistuminen on aiheuttanut kehityshäiriöitä mm. hylkeillä ja linnuilla. Ihmisillä pitkäaikainenaltistuminen voi aiheuttaa mm. neurologisia oireita ja ihomuutoksia, sekä mahdollisestisyöpää. PCB-yhdisteiden myrkyllisyys vaihtelee yhdisteittäin, myrkyllisimpiä ovatdioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet. PCB-yhdisteitä tarkastellaan yleensä nimettyjenindikaattoriyhdisteiden avulla (kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180). PCB-yhdisteille tausta-altistusta tapahtuu kalan ja maitotuotteiden syönnin sekä hengitysilmankautta.

2.6.5 Klooratut alifaattiset yhdisteet

Vinyylikloridi on erittäin helposti haihtuva kloorieteeni. Ilmassa aine hajoaahydroksyyliradikaalien vaikutuksesta ja sen määrä puoliintuu noin kahdessavuorokaudessa. Vinyylikloridin liukoisuus veteen on heikko (1,1 g/l), mutta se liukeneehyvin orgaanisiin liuottimiin. Vinyylikloridi on vettä kevyempää, sen tiheys on 0,91 (vesi 1).Vinyylikloridi on erittäin heloposti syttyvää ja myrkyllistä (vaaramerkinnät F+, T). Lisäksi seluokitellaan syöpävaaralliseksi (R 45). Vinyylikloridi on korkeammin kloorattujen alifaattistenyhdisteiden (di-, tri- ja tetrakloorieteenit) hajoamistuote.

Dikloorieteeneihin kuuluvat 1,1-DCE, cis-1,2-DCE ja trans-1,2-DCE. Kohteessa ontodettu pääasiassa cis-1,2-dikloorieteeniä. Dikloorieteenit ovat helposti haihtuvia. Eriisomeerit ovat keskenään samankaltaisia ympäristövaikutuksiltaan ja ominaisuuksiltaan.Maaperästä DCE haihtuu ja liukenee helposti eikä pidäty hyvin maa-ainekseen.Dikloorieteenejä voi muodostua korkeammin kloorautuneiden eteenien (TCE ja PCE)biologisen hajoamisen seurauksena. 1,2-DCE on biologisesti huonosti hajoavaa. 1,2-DCEon luokiteltu helposti syttyväksi, terveydelle haitalliseksi hengitettynä ja haitalliseksivesieliöille. 1,1-DCE on erittäin helposti syttyvää ja terveydelle haitallista hengitettynä.

Trikloorieteeni (TCE) on synteettinen kloorattu hiilivety. Maaperässä se voi kulkeutuakaasumaisena huokoskaasussa tai veteen liuenneena. Maaperään se sitoutuu heikosti.Trikloorieteenin huonon vesiliukoisuuden vuoksi se muodostaa helposti oma faasin.Trikloorieteeni on vettä raskaampaa ja sen vuoksi vapaafaasi esiintyykin syvemmissämaakerroksissa tiiviin maakerroksen päällä tai kallion pinnalla. Trikloorieteeni luokitellaanmyrkylliseksi (T). Lisäksi se luokitellaan syöpävaaralliseksi (R45), ärsyttää silmiä ja ihoa(R36/38), on vesiympäristölle haitallinen (R52/53) ja sen höyryt voivat aiheuttaauneliaisuutta ja huimausta (R67).

Tetrakloorieteeni (PCE) on synteettinen kloorattu hiilivety, jonka päästöistä suurin osahaihtuu ilmakehään. Maaperässä PCE voi haihtua huokosilmaan tai kulkeutua pohjavesiin.Pohjave-dessä PCE liikkuu helposti veden mukana, mutta sitoutuminen maaperään on


hieman parempaa kuin trikloorieteenillä. Liukenemattomassa erillisfaasissa PCE kulkeutuumaaperässä alaspäin ja pidättyy jäännösfaasiksi maaperän huokosiin. Suuret päästötvoivat aiheuttaa kemikaalifaasin pysähtyvän vasta läpäisemättömään maakerrokseen taikallioon, jonka pinnalle kerääntyy vapaa kemikaalifaasi. PCE:n hajoavuus maaperässä onhidasta. Aine hajoaa ainoastaan hapettomissa olosuhteissa, jolloin hajoamisenvälituotteena syntyy trikloorieteeniä, dikloorieteeniä ja vinyylikloridia. Pitkäaikainenaltistuminen voi aiheuttaa vaikutuksia keskushermostossa, maksassa ja munuaisissa.Suurina annoksina PCE aiheuttaa syöpää. PCE on myrkyllistä vesieliöille.

3 Käsitteellinen malli

Kohteen haitta-aineiden käsitteellinen malli on esitetty kuvassa 5. Mallissa on kuvattuhaitta-aineiden esiintyminen ja merkittävimmät kulkeutumisreitit kohteessa.

Kuva 5. Käsitteellinen malli

Kohteessa merkittävimmiksi altistumistavoiksi arvioidaan suora kosketus pintamaan haitta-aineisiin (metallit, öljyt, PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet) sekä haitta-aineita (klooratutliuottimet) sisältävän sisäilman hengittäminen.

4 Kulkeutumisriskit

4.1 Kulkeutuminen pohjaveteen

Alueen pohjavesi on noin 3 m syvyydellä nykyisestä maan pinnasta. Täyttö ulottuupaksuimmillaan noin 25 m syvyyteen maan pinnasta. Koko täytössä oletetaan olevan maa-aineksia ja jätteitä, jotka sisältävät haitta-aineita. Koska haitta-aineita on vedenkyllästämässä kerroksessa, kulkeutuu niitä myös pohjaveteen. Pohjaveteen arvioidaanmaa-aineksesta ja jätteestä kulkeutuneen ja kulkeutuvan edelleen ainakin metalleja,öljyhiilivetyjä ja PAH-yhdisteitä.

Tutkimusten perusteella pohjaveteen on kulkeutunut PAH-yhdisteitä, antimonia,vinyylikloridia, dikloorieteeneitä (pääasiassa cis-1,2-dikloorieteeniä), trikloorieteeniä jatetrakloorieteeniä. Pohjavedessä on merkkejä myös arseenista ja öljyhiilivedyistä.


4.2 Kulkeutuminen Näsijärveen

Täyttöalueen pohjavesi on yhteydessä Näsijärveen ja todennäköisesti virtaussuuntavaihtelee Näsijärvestä pohjavedeksi ja takaisin Näsijärven pinnankorkeuksien mukaan.Pohjavedessä on todettu haitta-aineita jotka voivat pintavesiin kulkeutuessaan ollavaarallisia vesiympäristölle. Tällaisia yhdisteitä ovat PAH-yhdisteet (bentso(a)pyreeni,bentso(b)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni, bentso(k)fluoranteeni, indeno (1,2,3-c,d)pyreeni). Lisäksi pohjaveden tetra-kloorieteeni on myrkyllistä vesieliöille jadikloorieteeni, trikloorieteeni ovat haitallisia vesieliöille.

Rakentamisen jälkeen alueelta ei katsota kulkeutuvan haitta-aineita Näsijärveenpintavaluntana. Alue tulee olemaan tiiviisti rakennettua ja lisäksi suurelta osin päällystettyä.

Kanava rakennetaan siten, että maa-aines ei ole suoraan yhteydessä veteen, vaankanavan pohja ja reunat rakennetaan esimerkiksi betonista. Kanavan veteen ja edelleenNäsijärveen ei siten kulkeudu lopputilanteessa merkittäviä määriä haitta-aineitapilaantuneesta maa-aineksesta ja jätteestä.

Rakentamisen jälkeen vedenalaisesta täytöstä ei katsota kulkeutuvan haitta-aineitaNäsijärveen merkittävästi, sillä uudet vedenalaiset täyttöalueet louhetäyttönä. Vesi pääseehuuhtomaan hienorakeista täyttöä louheen läpi, mutta haitta-aineiden kulkeutumistalopputilanteessa pidetä merkittävänä.

Haitta-aineiden kulkeutumista pohjavedestä Näsijärveen arvioidaan rakentamisenjälkeisessä tilanteessa tapahtuvan nykyistä vähemmän. Alueella sadannasta muodostuvanpohjaveden määrä pienenee alueen päällystämisen myötä, mikä vähentää huuhtoutumistamaaperästä pohjaveteen. Ranta-alueelle tehdään lisätäyttöjä ja rantamuuri, mikä vähentääpohjaveden haitta-aineiden kulkeutumista Näsijärveen, vaikkei sitä täysin poistakaan.Pohjavedestä Näsijärveen kulkeutuvien haitta-aineiden määrä on näin ollen melko pieni japitoisuudet laimenevat suureen vesimassaan. Haitta-aineiden kulkeutumista pohjavedestäNäsijärveen ei pidetä vaaratekijänä vesiympäristölle.

4.3 Kulkeutuminen ulkoilmaan

Mikäli rakentamisen jälkeen alueen päällystämättömään pintamaahan jää haitta-aineita, voiniitä kulkeutua ulkoilmaan pölyämisen kautta. Rakentamisen jälkeisessä lopputilanteessamaanpinnan tasot saattava muuttua nykyisestä huomattavastikin, joten pintamaahan jääviähaitta-aineita voivat periaatteessa olla kaikki alueella todetut kriittiset haitta-aineet.Lopputilanteessa alue on kuitenkin rakennettua, päällystettyä tai nurmetettua, minkä vuoksipintamaan pölyämistä ei katsota lopputilanteessa tapahtuvan.

Haitta-aineita voi lopputilanteessa haihtua ulkoilmaan, mikäli maaleikkauksin paljastetaanmaa-ainesta joka sisältää helposti haihtuvia yhdisteitä. Kohteessa todettujen haihtuvienyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet niin pieniä, ettei niiden katsota merkittävissä määrinkulkeutuvan ulkoilmaan.

Haitta-aineiden ei katsota merkittävissä määrin haihtuvan pohjavedestä kohteenulkoilmaan. Mikäli haihtumista kuitenkin tapahtuu, on laimeneminen ulkoilmassa niintehokasta, ettei pitoisuuksien katsota nousevan haitalliselle tasolle ulkoilmassa.

4.4 Kulkeutuminen sisäilmaan

Alueen rakentamisen jälkeen helposti haihtuvia yhdisteitä (vinyylikloridi, di-, tri-, jatetrakloorieteenit öljyhiilivedyt, naftaleeni,) saattaa kulkeutua alueen pohjamaasta ja/taipohjavedestä rakennusten sisäilmaan. Rakennukset tulevat sijaitsemaan osittain maanalla, jolloin pohjaveden pinta on lähellä rakennusten alapohjia ja kulkeutuminen voi ollamerkittävää.


Kohteen huokoskaasussa on todettu suuria kloorattujen liuottimien pitoisuuksia.Korkeammin klooratut tri- ja tetrakloorieteenit voivat hajota erittäin helposti haihtuviksidikloorieteeneiksi ja vinyylikloridiksi, jolloin kulkeutumisriskikin kasvaa.

Haitta-aineiden kulkeutumista maaperästä ja pohjavedestä rakennusten sisäilmaan onarvioitu laskennallisesti. Laskenta perustuu SOILIRISK 3.0-laskentaohjelman käyttämiinkaavoihin. Laskenta, laskentakaavat ja laskennan lähtötiedot on esitetty liitteessä 7.8.Laskenta on pyritty tekemään mahdollisimman realistisesti. Laskenta on tehty kohteestatodetuilla suurimmilla pitoisuuksilla, sillä koko aluetta ei olla voitu kattavasti tutkia.

Laskentamallia on kalibroitu kohteen todetuilla huokosilmamittausten tuloksilla. Tri- jatetrakloorieteenin todettu pitoisuus huokosilmassa on ollut suurempi kuin pohjavedenpitoisuudella laskettu huokosilman pitoisuus, jolloin on käytetty todettua pitoisuutta.Vinyyliklodirin ja dikloorieteenin pitoisuus puolestaan on mittauksissa ollut huomattavastialhaisempi kuin mallin avulla laskettu, pohjaveden pitoisuuksiin perustuva huokosilmanpitoisuus, jolloin laskennassa on käytetty huokosilman todetun ja lasketun pitoisuudenkeskiarvoa. Lisäksi huokosilmassa on todettu pieniä pitoisuuksia bentseeniä, vaikkapohjavedessä bentseeniä ei ole havaittu. Laskentamallia on kalibroitu huokosilmantodetulla bentseenipitoisuudella.

Riskilaskennan perusteella haitta-aineita voi nykyisillä maaperän ja pohjavedenpitoisuuksilla kulkeutua merkittävissä määrin rakennusten sisäilmaan, mikälikunnostustoimenpiteitä ei tehdä. Erityisesti vinyylikloridi ja öljyhiilivetyjen keskitisleidenaromaattiset jakeet voivat kulkeutua rakennusten sisäilmaan merkittävinä pitoisuuksina.Kulkeutumisesta aiheutuvia terveysriskejä ja kunnostustarvetta on arvioitu kappaleessa5.2.

Yhdisteet, jotka eivät ole haihtuvia (metallit ja useat PAH-yhdisteet) eivät aiheutaterveysriskejä rakennusten sisäilman kautta.

4.5 Kulkeutuminen kasveihin

Alueella kasvaviin kasveihin voi kulkeutua haitta-aineita lehtien kautta pölynä, tai juurtenkautta maaperästä. Haitta-aineiden kulkeutuminen kasveihin saattaa aiheuttaa rajoituksiaalueelle istutettaville kasveille. Alueelle soveltuvaa kasvillisuutta arvioidaan terveysriskienja ekologisten riskien perusteella 8.3.

4.6 Kulkeutuminen vesijohtoveteen

Lopputilanteessa haitta-aineiden kulkeutuminen maaperästä/ pohjavedestä vesijohtoveteenputkimateriaalin läpi on mahdollista. Kulkeutuminen voi olla merkittävää, mikäli vesijohtokulkee voimakkaasti pilaantuneessa maaperässä tai pohjavedessä. Vesijohto tuleetodennäköisesti ainakin osittain kulkemaan pohjavedenpinnan alapuolella. Vesijohtoveteenvoivat kulkeutua pääasiassa pohjaveden sisältämät orgaaniset haitta-aineet, sillä metalliteivät kulkeudu putkimateriaalin läpi. Vesijohtoveteen kulkeutumista vähentää painevesijohdossa.

4.7 Kulkeutuminen maansiirtotöiden yhteydessä

Haitta-aineiden kulkeutuminen pohjamaasta pintamaahan on mahdollista, aina kunkohteessa tehdään maansiirtotöitä, kuten putkilinjojen korjauksia ja istutuksia.

5 Terveysriskit

5.1 Ruuansulatuksen kautta altistuminen

Pintamaan haitta-aineille altistuminen ruoansulatuksen kautta voi olla merkittävää, silläalue tulee olemaan asuinkäytössä. Alueella erityisesti lasten altistuminen maansyönninkautta maaperän haitta-aineille voi olla merkittävää. Pintamaan päällä on kuitenkin asfaltti,


kiveys, multa ja nurmetus tai kivituhka, mikä vähentää mahdollisuuksia altistua maaperänhaitta-aineille tahattomasti, sillä suora kosketus maaperän haitta-aineisiin ei ole mahdollistailman kaivamista.

Haitta-aineille altistumista voi alueella tapahtua myös kasvien syönnin kautta, mikäli alueenmaaperään istutetaan ravintokasveja. Ravintokasvien kautta tapahtuvan mahdollisenaltistumisen vuoksi alueen maaperään ei saa istuttaa ravintokasveja. Kuitenkinkasvilavojen yms käyttö ravintokasvien viljelyyn on sallittua, sillä tällöin viljeltävien kasvienjuuret eivät ole kosketuksissa haitta-aineita mahdollisesti sisältäviin syvempiinmaakerroksiin.

Ruoansulatuksen kautta altistuminen on mahdollista myös vesijohtoveden kautta.Altistuminen voi olla merkittävää, mikäli haitta-aineet kulkeutuvat putkimateriaalin läpimaaperästä juomaveteen.

Kohteen maaperässä terveysriskejä voivat aiheuttaa ruuansulatuksen kautta kaikki kriittisethaitta-aineet.

Tahatonta maansyöntiä pidetään kohteessa merkittävimpänä ruoansulatuksen kauttatapahtuvana altistuksena. Terveysriskit on sen vuoksi laskettu maan syönnille. Laskenta onmahdollisimman realistisesti. Laskennan lähtöarvot ja tulokset on esitetty liitteessä 7.7.

Kohteen maaperän PAH-yhdisteistä aiheutuva lisäsyöpäriski on 1,2 syöpätapausta 100000 ihmistä kohden. Lisäsyöpäriskin ei voida katsoa olevan hyväksyttävällä tasolla, mikäedellyttää maaperän kunnostustoimenpiteitä kohteessa. Hyväksyttävänälisäsyöpäriskitasona voidaan pitää alle yhtä syöpätapausta 100 000 ihmistä kohden.

Kohteen maaperästä aiheutuu laskennan mukaan myös muita terveysriskejä, kuin syöpää.Terveydelle haitallisina pitoisuuksina esiintyy seuraavia yhdisteitä:

• antimoni

• koboltti

• kromi

• lyijy

• PCB-yhdisteet

• öljyhiilivedyt

Em. yhdisteiden esiintyminen kohteen pintamaassa edellyttää kunnostustoimenpiteitä.Kunnostukselle määritetään riskittömät tavoitepitoisuudet laskennallisesti (kpl 8.1).

5.2 Hengitysilman kautta altistuminen

Haitta-aineiden kulkeutumista sisäilmaan ja sisäilman kautta tapahtuvaa altistusta onarvioitu laskennallisesti liitteessä 7.8. Laskennan tuloksena kohteen maaperästä japohjavedestä todetut haihtuvat yhdisteet (erityisesti vinyylikloridi) voivat aiheuttaaterveysriskejä alueen asukkaille ja työntekijöille (mm. liiketilat), mikäli niitä jää rakennustenalle. Laskennallisen riskinarvioinnin mukaan pohjaveden vinyylikloridin aiheuttamaterveysriski on 374 % suurimmasta sallitusta riskistä.

Tulevaisuudessa vinyylikloridin pitoisuudet pohjavedessä ja huokoskaasussa voivat kasvaadi-, tri- ja tetrakloorieteenien hajotessa, jolloin myös altistuminen voi olla huomattavampaa,sillä vinyylikloridi on helpommin kulkeutuvaa, syöpävaarallista ja toksisempaa kuinkorkeammin klooratut alifaattiset hiilivedyt.


Terveyshaittojen poistamiseksi rakennusten alapuolinen maaperä tulee kunnostaapohjaveden pintaan asti haihtuvista yhdisteistä riskittömälle tasolle. Lisäksi alueenpohjavesi tulee kunnostaa riskittömälle tasolle.

Riittävä maaperän ja pohjaveden kunnostustaso sisäilma-altistuksen kannalta arvioidaanterveysriskiperusteisesti (kpl 8.1 ja 8.2).

Haitta-aineille altistuminen pintamaan pölyämisen kautta on mahdollista, muttaaltistusreittiä ei katsota merkittäväksi. Haitta-aineiden kulkeutumista ulkoilmaanhaihtumisen kautta ei pidetä merkittävänä, sillä alueen maaperässä tai pohjavedessä ei olehavaittu haihtuvia yhdisteitä sellaisina pitoisuuksina, että ne aiheuttaisivat terveysriskejäulkoilman hengityksen kautta.

5.3 Ihokosketuksen kautta altistuminen

Pintamaan haitta-aineille altistuminen ihokosketuksen kautta on mahdollista. Altistusreittiäei kuitenkaan pidetä merkittävänä, sillä pääosin alueen maaperän pintakerrokseen tuleerakennekerrokset ja pinnoitteet.

Haitta-aineiden pitoisuudet Näsijärvessä oletetaan niin pieniksi, että ihoaltistuminen vedenkautta esimerkiksi uidessa katsotaan merkityksettömäksi.

5.4 Yhteenveto terveysriskeistä ja kunnostustarve

Maaperän haitta-aineille altistuminen on merkittävintä maansyönnin kautta. Pohjavedenhaitta-aineille altistuminen on puolestaan merkittävintä sisäilman hengityksen kautta. Muitamahdollisia altistusreittejä ovat alueella kasvavien ravintokasvien syönti ja pilaantuneessamaassa/pohjavedessä kulkevan vesijohdon veden juonti.

Maansyönnin kautta aiheutuvien terveysriskien vuoksi kohteen maaperä tulee kunnostaariskittömälle tasolle pohjaveden pintaan asti. Kunnostuksen tavoitetasoksi määritetäänriskittömät pitoisuudet laskennallisesti kaikille kriittisille haitta-aineille (kpl 8.1).

Sisäilman kautta tapahtuvan altistuksen estämiseksi maaperä tulee kunnostaa haihtuvistayhdisteistä rakennusten alapuolelta (ja 5 metriä seinälinjoista) pohjaveden pintaan asti.Kunnostuksen tavoitetasot on määritetty haihtuville yhdisteille laskennallisesti (kpl 8.1).

Sisäilman kautta tapahtuvan altistuksen estämiseksi myös alueen pohjavesi tuleekunnostaa. Kunnostuksen tavoitetasot on määritetty laskennallisesti (kpl 8.2).

6 Ekologiset riskit

Alueen ekologinen toiminta on todennäköisesti nykyistä vähäisempää, sillä alue tuleeolemaan tiiviisti rakennettu ja pääosin päällystetty. Alueen ekologiset toiminnot tulevatolemaan kaupunkiympäristölle tyypillisiä ja ihmisen vaikutus alueen ekologiaan onhavaittavissa.

Maaperäeliöt voivat altistua haitta-aineille, samoin alueella kasvavat kasvit. Pikkunisäkkäätja linnut puolestaan voivat altistua haitta-aineille kasvien ja esimerkiksi matojen kautta.Altistusta ei kuitenkaan pidetä merkittävänä, sillä rakentamattoman ja päällystämättömänalueen, jolla altistuminen on mahdollista, osuus koko alueen pinta-alasta on pieni. Lisäksialue on todennäköisesti vain pieni osa eläinten ruokailualueesta.

Kohteessa ei katsota olevan kunnostustarvetta ekologisin perustein.

7 Muut riskit

Mikäli maaperän ja pohjaveden orgaaniset haitta-aineet ovat kosketuksissa rakenteisiin,voivat ne kulkeutua rakenteissa kapillaarisesti ja mahdollisesti myös liuottaa joitakin


materiaaleja, kuten muoveja. Pohjaveden pinnan yläpuoliset maa-ainekset, sekä pohjavesikunnostetaan, mikä vähentää haitta-aineiden aiheuttamaa rakenteiden vaurioitumisriskiä.

Muut alueen maaperässä todetut haitta-aineet eivät aiheuta rakenteille riskejä.

Alueen täyttö sisältää paljon tuhkaa ja kuonaa, minkä vuoksi täytön pH on lievästiemäksinen (pH välillä 8,5…9,6). Emäksinen maaperä voi aiheuttaa korroosiotaperustuksille. Emäksinen maaperä ei aiheuta kohteessa kunnostustarvetta, vaan riskitrakenteille voidaan ehkäistä ottamalla korroosio-ominaisuudet huomioon suunnittelussa jaoikeilla materiaalivalinnoilla.

8 Kunnostuksen tavoitetasot ja riskienhallinta

Kohteen kunnostuksen tavoitepitoisuudet maaperälle ja pohjavedelle määritetäänterveysriskien perusteella. Tavoitepitoisuuksien asettamisessa on kuitenkin huomioituekologiset vaikutukset siten, että mikäli kunnostuksen laskennallinen terveysperusteinentavoitetaso olisi hyvin suuri ekologisiin viitearvoihin nähden, on tavoitepitoisuuttamadallettu.

Maaperän ja pohjaveden kunnostuksen lisäksi alueella tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja jamaankäytön rajoitteita terveysriskien ehkäisemiseksi.

8.1 Maaperä

Tavoitepitoisuudet on laskettu ainoastaan pohjaveden pinnan yläpuolisille maakerroksille.Terveysriskin perusteella pohjaveden pinnan tasoon (n. 3 m nykyisestä maan pinnasta)tehtävät kunnostustoimenpiteet ovat riittäviä. Tätä syvemmistä maakerroksista kaikenpilaantuneen maa-aineksen poistaminen edellyttäisi mittavia kaivutöitä pohjavedenpinnanalapuolella (täytön syvyys noin 15 m). Mittavilla pohjavedenpinnan alapuolella tapahtuvillakaivutöillä olisi vesiympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia ja hanke olisi taloudellisestimahdoton toteuttaa. Korkeimmat haitta-ainepitoisuudet on todettu 0…2 metrin syvyydellänykyisestä maan pinnasta.

Kohteen kriittisiksi valituille haitta-aineille (lukuun ottamatta vinyylikloridia, dikloorieteeneitä,ja trikloorieteeniä) joita on todettu ainoastaan kohteen pohjavedestä) on laskettukohdekohtaiset maaperän tavoitepitoisuudet terveysriskien perusteella, altistusreittinämaan syönti. Kaikille yhdisteille riskit on laskettu lapselle (paino 15 kg). Altistumisajaksi onlaskennassa oletettu kuusi vuotta. Syöpävaarallisille yhdisteille riskit on laskettu myös kokoeliniälle (70 vuotta). Laskenta on tehty päivittäisellä maan syönnin määrällä 150 mg/d(lapset) ja 50 mg/d (aikuiset). Laskenta ja muut laskennassa käytetyt parametrit japerustelut on esitetty liitteessä 7.9.

Haihtuvien yhdisteiden osalta maa-aineksille on määritetty maan syönnin lisäksitavoitepitoisuudet sisäilmariskin perusteella. (Liite 7.10). Lopullisena tavoitepitoisuutena onkäytetty matalampaa pitoisuutta. Tarvittaessa laskennallisia tavoitepitoisuuksia on korjattualaspäin ekologisin perustein.

Leikkipaikoilla ja päiväkodin alueella, sekä putkilinjojen ympäristössä kunnostustavoitteenaovat VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvot (lukuun ottamatta arseenia, jonkakunnostustavoitteena pidetään alueellista luontaista taustapitoisuutta). Kunnostuksentavoitepitoisuudet maaperälle on koottu taulukkoon 3.


Taulukko 3. Kunnostustavoitteen pohjaveden pinnan yläpuoliselle maaperälle.

Haitta-aine Suurin todettupitoisuus mg/kg

Kunnostustavoitekoko alue mg/kg

Kunnostustavoiteleikkipaikka ja

päiväkodin alue sekäputkilinjat mg/kg

Antimoni, Sb 110 20 2

Arseeni, As 69 50 25

Koboltti, Co 131 130 20

Kromi, Cr 920 300 100

Kupari, Cu 1660 1000 100

Lyijy, Pb 1200 170 60

Nikkeli, Ni 1310 500 50

Sinkki, Zn 5140 1000 200

Vanadiini, V 283 250 100

Antraseeni 19 15 1

Asenafteeni 7,4 7 1

Asenaftyleeni 8 8 1

Bentso(a)antraseeni

42 15 1

Bentso(a)pyreeni 27 3 0,2

Bentso(b)fluoranteeni

27 15 1

Ben-tso(g,h,i)perylee

ni

20 15 1

Bentso(k)fluoranteeni

12 12 1

Fenantreeni 99 15 1

Fluoranteeni 110 15 1

Fluoreeni 16 15 1

Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni

23 15 1

Kryseeni 38 15 1

Naftaleeni 4,4 4 1

Pyreeni 89 15 1

PCB-yhdisteet 1,6 0,6 0,1

ÖljyhiilivedytC10…C21

12000 300 300

ÖljyhiilivedytC21…C40

14000 600 300

Tetrakloorieteeni 0,64 0,64 0,01


Taulukossa 3 esitetyillä tavoitearvoilla (kadut ja piha-alueet) maaperän syöpävaarallistenyhdisteiden aiheuttama lisäsyöpäriski on 0,33 syöpätapausta 100 000 ihmistä kohden, mitävoidaan pitää hyväksyttävänä lisäsyöpäriskinä (selvästi alle 1/100 000).

Mikäli kohteen maaperässä havaitaan sellaisia haitta-ainepitoisuuksia, joille ei ole tässäriskinarvioinnissa määritetty kohdekohtaisia tavoitearvoja, esitetään tällaisten yhdisteidenosalta tavoitearvona käytettäväksi VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja taivaihtoehtoisesti arvioidaan yhdisteiden aiheuttamat riskit ja kunnostustavoitteetkohdekohtaisesti.

8.2 Pohjavesi

Myös pohjavedelle on määritetty kunnostuksen tavoitetasot laskennallisesti, sillä alueenpohjavedessä on todettu paikoin suuria kloorattujen liuottimien pitoisuuksia.Tavoitepitoisuudet on määritetty ainoastaan klooratuille liuottimille, sillä muita haihtuviayhdisteitä ei ole todettu pohjavedessä merkittävinä pitoisuuksina. Haihtumattomienyhdisteiden pitoisuuksille ei ole tarkoituksenmukaista määrittää tavoitepitoisuuksia, silläalueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä.

Kunnostustavoitteet on määritetty koko alueelle (ei vain rakennusten alapuolisellemaaperälle), sillä haitta-ainefaasit voivat pohjaveden virtausten mukana kulkeutua erialueille, missä niitä nyt on todettu. Etenkin rakentamisen aikana alueen pohjavedenvirtausolosuhteet muuttuvat, millä voi olla vaikutusta haitta-aineiden kulkeutumiseen alueensisällä.

Pohjaveden kunnostustavoitteet on esitetty taulukossa 4. Laskenta ja laskennan perusteluton esitetty liitteissä 7.10 ja 7.11.

Taulukko 4. Pohjaveden kunnostustavoitteet kohteessa

Haitta-aine Suurintodettu

pitoisuusµg/l

Kunnostustavoitekoko alueelle µg/l

Vinyylikloridi 25 0,5

Dikloorieteenit 10 10

Trikloorieteeni 10 10

Tetrakloorieteeni 10 10

Laskennallisesti dikloorieteenin, trikloorieteenin ja tetrakloorieteenin pitoisuudet saisivatpohjavedessä olla huomattavasti suuremmat, kuin taulukossa 4 esitetyt. Koskavinyylikloridi on edellä mainittujen hajoamistuote, ja huomattavasti haitallisempi yhdiste, onkorkeammin kloorattujen yhdisteiden tavoitepitoisuuksia laskettu alaspäin. Näin on pyrittyvarmistumaan siitä, ettei vinyylikloridin pitoisuus voi tulevaisuudessakaan noustahaitalliselle tasolle.

Mikäli kohteen pohjavedessä havaitaan sellaisia haitta-ainepitoisuuksia, joita ei aiemminole todettu ja joille ei ole tässä riskinarvioinnissa määritetty kohdekohtaisia pohjavedentavoitearvoja, arvioidaan yhdisteiden aiheuttamat riskit ja kunnostustavoitteet erikseen.


8.3 Muu riskienhallinta

Vaikka pohjavesi kunnostetaan riskittömälle tasolle, liittyy kloorattujen liuottimienesiintymiseen ja kulkeutumiseen kunnostuksen jälkeisessäkin tilanteessa epävarmuuksia(kpl 9).

Sisäilmariskit tulee kunnostuksen lisäksi hallita rakenteellisin ratkaisuin:

• Kaikkien suunnittelualueen rakennusten alapohjat ja maanalaiset seinät tuleetoteuttaa mahdollisimman tiiviinä, jotta sisäilmaan kulkeutuvan mahdollisestihaitta-ainepitoisen huokoskaasun määrä olisi mahdollisimman vähäinen

• Maanalaisia tiloja (esimerkiksi parkkihallit) ei saa ottaa asuinkäyttöön, eivätkämaanalaisten tilojen ja asuinkerrosten ilmanvaihdot eivät saa olla yhteydessätoisiinsa.

Edellä mainittujen lisäksi sellaisissa rakennuksissa, joiden pohjakerros on asuin- tailiiketilakäytössä (käytännössä muut kuin sellaiset rakennukset, joiden pohjakerros onpysäköinti- tai varastotilaa), sisäilmakulkeutumista on hallittava seuraavasti:

• Rakennusten alapohjat tulee rakentaa tuulettuvina (tuulettuva alapohja tairadontuuletus)

• Alapohjien tuuletusta on voitava tarvittaessa tehostaa koneellisellatuuletuksella.

Vesijohtoveden kautta tapahtuvaa altistumista tulee ehkäistä pilaantuneen maankunnostuksella vesijohtolinjojen ympäriltä. Koska pohjavesi voi massanvaihdostahuolimatta edelleen kuljettaa haitta-aineita kosketuksiin vesijohdon kanssa, tuleeputkimateriaaliksi valita mahdollisimman diffuusiotiivis materiaali, joka vähentääkulkeutumisriskiä vesijohtoveteen.

Kaikkien kaapeli- ja putkilinjojen (myös muiden kuin vesijohtojen) sekä kaivojenympärysmaat tulee vaihtaa maa-aineksiin, joiden pitoisuus on alle VNa 214/2007 mukaisenkynnysarvon (lukuun ottamatta arseenia) 1 metrin etäisyydeltä putkesta kaikkiin suuntiin,mikä vähentää haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivua tulevien huoltotöiden yhteydessä.

Ravintokasvialtistuksen estämiseksi alueen maaperässä ei saa viljellä ravintokasveja edeskunnostuksen jälkeen, sillä kunnostuksen lopputuloksena alueen maaperään jääkohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Alueen maaperään ei saa istuttaa puita tai pensaita,jotka tekevät syötäviä hedelmiä, ja joiden juuret saattavat ulottua pilaantuneeseenmaakerrokseen.

8.4 Hyötykäytön tavoitepitoisuudet ja rajoitukset

Rakentamisen vuoksi (rakennekerrokset, kellarit, pysäköintihallit, perustukset yms)poistetaan myös sellaisia maa-aineksia, joiden pitoisuudet alittavat esitetyttavoitepitoisuudet. Koska kohteen maaperälle on määritetty riskittömät tavoitepitoisuudet,voidaan niitä soveltaa myös hyötykäytön tavoitepitoisuuksina pohjaveden pinnanyläpuolisissa täyttökerroksissa. Hyötykäytön tavoitepitoisuudet ovat samat kuin kokoalueelle esitetyt tavoitepitoisuudet on 3 esitetty taulukossa.

Koska kohteessa esiintyvistä haitta-aineista ei ole todettu aihetuvan terveysriskejäalhaisissa pitoisuuksissa, esitetään, että kohteeseen voidaan sijoittaa sellaisia kohteestakaivettavia maa-aineksia, joiden epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet alittavat VNa214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot (poikkeuksena lyijy, jonka pitoisuusrajana on riskitön


pitoisuus 170 mg/kg). Orgaanisten yhdisteiden osalta hyötykäytön rajana pidetäänkynnysarvotasoa.

Kohteeseen sijoitettavien hyötykäytettävien maa-ainesten sijainnit merkitään kartalle.Kohteeseen sijoitettavien hyötykäytätettävien maa-ainesten päälle tulee sijoittaa vähintään0,5 m kerros maa-ainesta, joka ei sisällä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.

Mikäli maa-aineksia ei hyödynnetä kohteessa, tulee ne toimittaa sellaiseenvastaanottopaikkaan tai hyödyntämiskohteeseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksyttykyseisen maa-ainesjätteen vastaanotto. Pirkanmaan alueen maaperän luonnollisettaustapitoisuudet ovat samalla tasolla kohteen maaperän kanssa, minkä vuoksi kohonneetarseenipitoisuudet eivät aiheuta rajoituksia maa-aineksen vastaanottoon Pirkanmaanalueella.

Kohteen maa-aineksesta tehtyjen kaatopaikkakelpoisuustestien perusteella maa-aineksenvoidaan katsoa olevan laadultaan melko pysyvää. Ainoastaan antimonin liukoisuus ylittääpysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerin (noin 30 % ylitys), muut metallit täyttävätpysyvän jätteen liukoisuuskriteerit. Laadultaan maa-ainesta pidetään hyötykäyttöönsoveltuvana.

8.5 Arvio kunnostettavista alueista

Kaikki rakenteiden ja maanalaisten tilojen (kellarit, johtolinjat, kantavat kerrokset) alueeltapoistettavat massat kaivetaan rakentamisen vaatimaan kaivutasoon haitta-aineidenpitoisuuksista riippumatta.

Kohteen maaperästä pohjaveden yläpuolisesta tulee poistaa maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät taulukossa 1 esitetyt tavoitepitoisuudet.

Taulukossa 6 on arvioitu pilaantuneiden maa-ainesten kokonaismäärää ja –massaaalueella.

Taulukko 6. Haitta-aineiden kokonaismäärät alueella.

Massalaji Pinta-ala, m2 Rakennustenalapuoli, m3

Kanavan alue,m3

Katualue ym.rakenteet, m3 Yhteensä, m3

Pitoisuus alle KA 16 000 –25 000

25 000 –30 000

15 000 –20 000

7 000 –8 000

47 000 –58 000

Pitoisuus alle KA+ jäte

11 000 –17 000

15 000 –20 000

10 000 –15 000

4 000 –5 000

29 000 –40 000

Pitoisuus KA - AOA 25 000 –30 000

4 000 –5 000

3 000 –4 000

1 000 –2 000

10 000 –14 000

Pitoisuus KA – AOA+ jäte

15 000 –18 000

3 000 –4 000

2 000 –3 000

500 –1 000

6 500 –10 000

Pitoisuus AOA - YOA2 000 - 3 000

4 000 –5 000

3 000 –4 000

1 000 –2 000

11 000 –15 000

Pitoisuus AOA - YOA+ jäte 1 000 – 2 000

3 000 –4 000

2 000 –3 000

500 –1 000

7 500 –11 000

Pitoisuus YOA - VJ5 000 – 6 000

6 000 –7 000

4 000 –5 000

1 000 –2 000

17 000 –21 000

Pitoisuus YOA + VJ+ jäte 4 000 – 6 000

4 000 –5 000

3 000 –4 000

1 000 –2 000

12 000 –16 000

Pitoisuus > VJ1 000 – 2 000

2 000 –3 000

1 000 –2 000

500 –1 000

4 500 –8 000

Pitoisuus > VJ+ jäte 500 – 1 000

1 000 –2 000

1 000 –2 000

500 –1 000

3 500 –7 000

Yhteensä 165 000 67 000 –85 000

44 000 –62 000

17 000 –25 000

148 000 –200 000


Rakentamisen vuoksi joudutaan kaivamaan myös massoja, joiden pitoisuudet alittavatkunnostustavoitteet, mutta jotka sisältävät kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Näitämassoja, joiden pitoisuudet ovat kohonneet, voidaan hyödyntää alueen täytöissäkappaleessa 8.4 esitetyllä tavalla.

Tuhkan sekaisesta maa-aineksesta on teetetty kaksi kaatopaikkakelpoisuustestiä. Maa-aines on ominaisuuksiltaan melko pysyvää, ja soveltuu sijoitettavaksi tavanomaisen jätteenkaatopaikalle.

Alueen pohjavesi on pilaantunut klooratuilla alifaattisilla yhdisteillä ja kunnostetaan in situ-kunnostuksena.

9 Epävarmuustarkastelu

9.1 Kohteesta aiheutuvat epävarmuudet

Suurimmat epävarmuudet riskinarvioinnissa aiheutuvat kohteen maaperänheterogeenisuudesta. Koska maaperä on sekalaista täyttöä, jonka laatua ei ole kokosyvyydeltä tutkittu, on mahdollista, että kohteen maaperässä on haitta-aineita joita ei olemaaperästä tutkimuksissa todettu, eikä siten tässä riskinarvioinnissa ole käsitelty.

Sekalaisessa täytössä pilaantuneet alueet ovat hyvin pistemäisiä ja pitoisuuserot voivatlyhyilläkin etäisyyksillä vaihdella huomattavasti. Riskinarvioinnissa on oletettu, että täyttöon koko syvyydeltä osittain pilaantunutta, tuhkan ja muun jätteen sekaista maa-ainesta.

Tutkimusalueen koko on noin 130 000 m2. Kohteen koko pinta-alasta on tutkimatta noin 40%, eli nykyisen Kekkosentien (vt 12) alue. Vilkasliikenteisen valtatien alueelle ei ole voitutehdä koekuoppia tai kairauksia. Tutkimustiedon puuttuminen suurelta alueelta kohteenkeskiosista aiheuttaa epävarmuutta pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.Toisaalta muulle alueelle asetut kunnostustavoitteet koskevat myös tiealuetta, jotenepävarmuudet liittyvät lähinnä tiealueelta kaivettavien massojen määrän arviointiin, eivätkävarsinaisesti terveys- ja ympäristöriskien arviointiin.

9.2 Tutkimuksista aiheutuvat epävarmuudet

Tutkimusalueen tutkitulla osalla (noin 60 % koko alueesta, noin 80 000 m2) on kaikenkaikkiaan 84 maanäytepistettä. Laskennallisesti tutkitulla alueella on noin yksi näytepistejokaista 950 neliön aluetta kohden. Näytepisteitä ei ole kuitenkaan jaoteltu tasaisesti, jotenpaikoin näytepisteitä on huomattavasti tiheämmässä ja harvemmassa. Maanäytepisteidenmäärää pidetään tutkitulla osalla riittävänä alueen kokoon nähden.

Tutkitulla alueella on pohjavesiputkia 12 kpl. Pohjavesiputkia ei ole sijoiteltu kohteeseentasaisesti. Pohjavesiputket on sijoiteltu pääasiassa ”hot spot” –alueille, joten esimerkiksipienellä (2 000 m2:n) alueella sijaitsee 5 kpl alueen pohjavesiputkista. Pohjavesiputkiensijoittelua ja määrää voidaan pitää riittävänä riskien arviointiin ja kunnostustasojenmäärittelyyn, mutta tarkempaa kunnostussuunnittelua varten määrää ja sijoittelua ei voidapitää riittävänä. Pohjaveden pilaantuneisuuden rajausta tulee tarkentaa ennen pohjavedenkunnostustoimenpiteiden tarkempaa suunnittelua ja toteutusta, jotta voidaan varmistuasiltä, että kunnostustoimenpiteet kohdistetaan riittävän laajalle alueelle.

Pääosa näytteistä on otettu täyttökerroksen pintakerroksista (noin 0…3 metrin syvyydeltä).Näytesyvyyksiä pidetään kuitenkin riittävänä, sillä terveysriskinarvioinnin kannalta juurimaaperän pintakerros on merkittävin.

Koekuoppanäytteenotto on tehty helmikuussa 2010, jolloin maassa oli lähes koko alueellapaksu routakerros (noin 1 m). Paksu routakerros vaikeutti näytteenottoa ja aiheuttaaepävarmuuksia tuloksissa, sillä routakerroksesta edustavan näytteen saaminen olihankalaa. Näytteen sekaan päätyi paljon jäätä, joka sulaessaan kasteli näytteen.


Näytteenoton yhteydessä arvioitiin maaperän pilaantuneisuutta aistinvaraisesti. Kovastapakkasesta johtuen haihtuvien yhdisteiden haihtuminen on saattanut olla vähäisempää,mistä johtuen haihtuvien yhdisteiden esiintymistä maa-aineksessa ei ole välttämättäaistinvaraisesti havaittu. Epävarmuutta on kuitenkin pyritty vähentämään arvioimallanäytteiden hajua uudelleen sisätiloissa, kun näytteet ovat sulaneet.

Näytteet on pyritty ottamaan olosuhteisiin nähden mahdollisimman edustavina. Jokainennäyte on otettu kokoomanäytteenä koekuopasta, tietyltä syvyydeltä. Näytteenotonyhteydessä kaikki koekuopat on valokuvattu ja jätehavainnot on kirjattu ylös. Näytteenotonhyvä dokumentointi lisää näytteenoton luotettavuutta ja vähentää siten epävarmuuksia.

Näytteenotossa mahdollisesti tapahtuvaa kontaminaatiota (kaivinkoneen kauhasta,näytteenottovälineistä, käsineistä) ei pidetä pilaantuneisuuden arvioinnin kannaltamerkittävänä epävarmuutena.

Kloorattujen alifaattisten yhdisteiden tutkiminen/toteaminen maa-aineksesta on hankalaaniiden herkän haihtuvuuden vuoksi. Etenkin kairatessa kuumeneva kaira voi haihduttaaosan herkästi haihtuvista yhdisteistä. Lisäksi näitä yhdisteitä haihtuu näytteenkeräämisessä ja pussin avaamisessa laboratoriossa, joten on mahdollista, että kloorattujaalifaattisia yhdisteitä esiintyy kohteen maaperässä merkittävinä pitoisuuksina (etenkinentisen ongelmajätevaraston alueella kohteen eteläosissa, jossa pitoisuudet pohjavedessäja huokoskaasussa ovat suuria), vaikkei näitä ole tutkimuksissa todettu.

Kloorattujen alifaattisten yhdisteiden (vinyylikloridi, di-, tri- ja tetrakloorieteeni) pitoisuuksiapohjaveden pohjakerroksissa on tutkittu useaan otteeseen. Riskinarviointia on lisäksitarkennettu pohjaveden pintakerroksen liuotinpitoisuuksilla, mikä vähentää epävarmuuksiariskinarvioinnissa, sillä kloorattujen yhdisteiden pitoisuudet voivat vaihdella eri kerroksissahuomattavasti.

Riskinarviointia on tarkennettu huokoskaasututkimusten tuloksilla, mikä vähentääepävarmuuksia riskien arvioinnissa.

9.3 Näytteiden käsittelyn epävarmuudet ja kenttämittausten luotettavuus

Näytteet on kerätty kokoomanäytteinä kaasutiiviisiin pusseihin ja niitä on pyrittyhomogenisoimaan heti kentällä sekoittamalla. Maanäytteen homogenisointi on hankalaa,etenkin jos maa-aines on jäässä tai sisältää jätettä. Maanäytteen epähomogeenisuusnäytepussissa aiheuttaa epävarmuuksia, sillä tällöin esimerkiksi laboratorion analysoimaosuus näytteestä saattaa edustaa todellisuudessa vain osaa näytteestä.

Näytteet on säilytetty kaasutiiviissä pusseissa, jolloin haihtuvien yhdisteiden säilymistänäytteissä on pyritty varmistamaan. Näytteiden säilyttäminen kaasutiiviissä pusseissavähentää epävarmuuksia tulkittaessa tuloksia haihtuvien yhdisteiden osalta. Kaikistaherkimmin haihtuvien yhdisteiden (klooratut alifaattiset hiilivedyt) haihtuminen pussiaavattaessa on kuitenkin mahdollista, sillä näytteitä ei ole kentällä metanolikestävöity. Näinollen on mahdollista, että kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuudet maaperässä ovattodellisuudessa tässä tutkimuksessa selvitettyä korkeammat, mikä lisää epävarmuuksiaarvioinnissa.

Metallien ja puolimetallien osalta kenttämittaukset on tehty Niton tai InnovX-kenttämittarilla.Niton ja InnvoX mittaavat metallien ja puolimetallien kokonaispitoisuuksiaröntgenfluoresenssiin perustuvalla tekniikalla. Mittauksessa epävarmuuksia aiheuttaanäytteen matriisi ja kosteus. Lisäksi esimerkiksi pienet metallinpalat näytteessä voivatnäkyä suurina pitoisuuksina tuloksissa. Mittauksen epävarmuutta on pyritty vähentämääntekemällä jokaisesta näytteestä kolme rinnakkaista mittausta (jokainen eri puoleltanäytettä) ja tulos on esitetty näiden kolmen mittauksen keskiarvona.

Kenttämittarin tulokset eivät ole vertailukelpoisia laboratorion tuloksiin kromin suhteen,minkä vuoksi kenttämittauskromin tulokset on jätetty huomioimatta. Melko hyvin


vertailukelpoisia metalleja ovat lyijy, sinkki ja kupari. Kenttämittarilla on mitattu kaikkivuoden 2010 ja sen jälkeen otetut maanäytteet, mikä vähentää epävarmuuksiatutkimuksissa huomattavasti, sillä laboratorioanalyysejä ei ole mahdollista tehdä jokanäytteestä ja kenttämittauksilla saadaan riittävää tietoa maaperän pilaantuneisuudesta.

Öljyhiilivetyjä on tutkittu maanäytteistä PetroFlag-kenttämittarilla, jonka toiminta perustuufotometriaan. Epävarmuuksia menetelmässä aiheuttaa pieni näytemäärä (1…10 gpitoisuudesta riippuen), jolloin näytteen homogenisointi on erittäin tärkeää. Näyte uutetaanmetanoliin, jonka jälkeen se suodatetaan reagenssinesteeseen. Öljyhiilivetyjen lisäksimetanoliin uuttuvat myös PAH-yhdisteet ja luonnolliset hiilivedyt, kuten humusyhdisteet,mikä lisää epävarmuuksia ja usein kasvattaa tulosta. Menetelmällä voidaan kuitenkintodeta voimakkaasti pilaantuneet tai pilaantumattomat näytteet melko luotettavasti.

9.4 Laboratorioanalyysien luotettavuus

Näytteet on analysoitu akkreditoidussa analyysilaboratoriossa (Ramboll Analytics). Mikälinäytteissä on jouduttu nostamaan määritysrajaa, tai analyysituloksissa on huomattu jotaintavallisesta poikkeavaa, on nämä asiat mainittu laboratorion tutkimustodistuksissa.Luotettavan analyysilaboratorion käyttö vähentää epävarmuuksia arviossa.

Koska kohteen maaperässä on todettu suuria määriä tuhkaa ja kuonaa, jonkaominaisuudet voivat erota tavanomaisista, on teetettävistä analyyseistä päätetty yhdessäanalyysilaboratorion kanssa. Tuhkan sekaisesta maa-aineksesta on tutkittu VNa 214/2007mukaisten ”pima-metallien” (10 metallia ja puolimetallia) lisäksi kattava metallipaketti (27metallia ja puolimetallia). Lisäksi on tutkittu syanidipitoisuuksia, maa-aineksen pH:ta jahehkutushäviötä.

Huokoskaasun tetrakloorieteenin pitoisuus on ollut niin korkea (yli 50 mg/m3), etteilaboratorio ole pystynyt määrittämään huokoskaasun pitoisuutta kaikista näytepisteisteistä.Laboratorion mittausalueen ylittyminen aiheuttaa epävarmuuksia riskien arvioinnissa jalaskentamallin kalibroinnissa.

9.5 Riskinarviointimenetelmien epävarmuudet

Riskinarviossa on useita epävarmuuksia. Kohteen maaperästä ja pohjavedestä aiheutuviaterveysriskejä on pyritty arvioimaan mahdollisimman todenmukaisesti. Riskit on arvioitusuurimpien alueelta todettujen pitoisuuksien mukaan, sillä vain noin 40 % alueesta ontutkittu.

Altistuslaskennassa on tehty useita oletuksia, jotka osaltaan lisäävät riskinarvioinninepävarmuuksia. Laskennan apuna on käytetty julkaisussa "Maaperän kynnys- jaohjearvojen määritysperusteet" esitettyjä terveysperusteisten viitearvojenlaskentamenettelyä. Laskentaparametreja on pyritty soveltamaan kohteeseen.Laskentaohjeiden soveltaminen kohteen olosuhteisiin vähentää riskinarviointiin liittyviäepävarmuuksia.

Maaperän tavoitepitoisuudet on laskettu maan syönnille, sillä alueen pintamaa tuleeolemaan pinnoitettu tai nurmetettu, eikä maan pölyämistä siten pääse tapahtumaanrakennustöiden jälkeen. Myös maansyönti on erittäin epätodennäköistä alueella, jossa onpinnoitteet ja nurmetukset. Alueen maaperässä ei saa kasvattaa ravintokasveja, minkävuoksi ravintokasvialtistusta ei arvioida laskennallisesti. Maan pintakerros tulee olemaankauttaaltaan asfaltoitua, kivetettyä, nurmetettua, tai kivituhkaa, minkä vuoksi myös maansyönti on hyvin epätodennäköistä alueella, vaikka onkin todennäköisin altistusreitti.Tavoitearvojen laskennan maan syönnille katsotaan vähentävän riskinarvioinninepävarmuuksia, sillä se on käytännössä ainoa mahdollinen altistusreitti kohteessa.

Maan syönnistä aiheutuvat terveysriskit on laskettu pääasiassa lapselle (15 kg), sillä lastentahaton maansyönti on todennäköisempää kuin aikuisten. Lapsuusajan altistumisaikana onkäytetty 6 vuotta ja maan syönnin määräksi on arvioitu 150 mg/d koko kuuden vuoden


ajan. Arvioinnissa käytettyjä parametreja pidetään konservatiivisina, sillä altistuslaskenta eikoske päiväkodin ja leikkipaikkojen alueita, joilla kaupunkialueella altistus on huomattavastimuita alueita suurempaa. Leikkipaikoille on asetettu varovaisuusperiaatteen mukaisestikunnostuksen tavoitetasoksi kynnysarvopitoisuudet, jolloin maa-aineksen syömisestä eihuomattavinakaan määrinä katsota aiheutuvan haitta-aineista johtuvaa terveyshaittaalapsille.

Tavoitearvot on määritetty siten, että myös ekologiset tekijät on huomioitu ja tarvittaessaterveysperusteisesti määritettyjä tavoitetasoja on alennettu. Öljy-yhdisteiden osaltatavoitepitoisuuksien määrityksessä on terveysriskien lisäksi huomioitu myös esteettisethaitat. Tavoitepitoisuuksien alentaminen vähentää terveyshaittojentoteutumismahdollisuuksia kohteessa entisestään ja vähentää arviointiin liittyviäepävarmuuksia.

Sisäilmakulkeutumista ja –altistusta on arvioitu SOILIRISK 3.0 –laskentaohjelmaanperustuvilla laskentakaavoilla. SOILIRISK-malli on Suomessa yleisesti hyväksyttyriskinarvioinnin laskentamalli. Mallia ei ole suoranaisesti laadittu kloorattujen liuottimienriskien arviointiin, minkä vuoksi laskennassa on käytetty ainoastaan mallin käyttämiäkaavoja ja lisäksi yhdistekohtaisia ominaisuus- ja toksisuustietoja. Yleisesti hyväksytyn japaljon käytetyn laskentamallin kaavojen hyödyntäminen laskennassa lisää varmuuksiariskien arvioinnissa.

Sisäilmakulkeutumisen ja -altistusriskien arviointi on pyritty tekemään mahdollisimmanrealistisesti. Laskettaessa realistista kulkeutumis- ja altistumistilannetta suurimmillatodetuilla maaperän ja pohjaveden pitoisuuksilla, kulkeutumismallia on kalibroitu kohteenhuokosilmasta todettujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella, mikä tuo varmuuttariskinarviointiin.

Rakennusten alapuolisen maaperän ja koko alueen pohjaveden tavoitepitoisuuksienlaskennassa puolestaan on pyritty määrittämään sellaiset kunnostustavoitteet, että tulevienrakennusten sisäilman laatu olisi varmasti turvattu. Näin ollen tavoitepitoisuus on määritettysiten, että kunnostuksen tavoitepitoisuudella laskettu terveysriski on enintään 11 %sallitusta. Suuri ero suurimpaan sallittuun altistukseen vähentää laskennan epävarmuuksia.

Suuret erot aikaisemman riskinarvioinnin tavoitetasoihin vinyylikloridin tavoitepitoisuudenmäärittämisessä johtuvat siitä, että aikaisemmassa riskinarvioinnissa riskit oli erittäinvahvahvasti yliarvioitu, kun nyt on pyritty realistisempaan mutta kuitenkin varovaiseenarviointitapaan. Esimerkiksi alapohjan kautta tulevan korvausilman määrän on tässäarvioinnissa oletettu olevan noin 0,4 % korvausilman määrästä, joka vastaa keskinkertaistakulkeutumisriskiä. Tiiviillä alapohjaratkaisulla päästään vielä vähäisempäänkulkeutumiseen alapohjan kautta. Aikaisemmassa arvioinnissa alapohjan kautta tulevankorvausilman määräksi oli oletettu 1 %, mikä yliarvioi riskiä huomattavasti. Lisäksi uudessalaskelmassa on huomioitu haitta-aineiden hajoaminen ja diffuusio, joka rajoittaakorvautumisnopeutta. Aikaisemmassa arvioinnissa ei oltu otettu huomioon haitta-aineidenhajoamista eikä diffuusiota.

Koska vinyylikloridi on edellä mainittujen hajoamistuote, ja huomattavasti haitallisempiyhdiste, on korkeammin kloorattujen yhdisteiden tavoitepitoisuuksia korjattu alaspäin tässäarvioinnissa. Näin on pyritty varmistumaan siitä, ettei vinyylikloridin pitoisuus voitulevaisuudessakaan nousta haitalliselle tasolle. Korkeammin kloorattujen yhdisteidentavoitepitoisuuden alentaminen vähentää epävarmuuksia riskinarvioinnissa.

Klooratut alifaattiset hiilivedyt ovat hankalia tutkittavia, sillä ne ovat erittäin herkästihaihtuvia ja haitallisia jo hyvin pienissä pitoisuuksissa. Tämän vuoksi on mahdollista, ettätutkimustulokset aliarvioivat todellista tilannetta. Lisäksi yhdisteitä voi esiintyä pohjavedenpinta- tai pohjakerroksissa ja pitoisuudet voivat poiketa eri kerroksissa toisistaanhuomattavastikin. On mahdollista, että kunnostuksen lopputuloksenakin haitta-aineita jääfaasina ”huomaamatta” pohjaveden pohjakerroksiin, josta niitä liukenee vähitellen


pohjaveteen pintakerroksiin tavoitepitoisuuksia suurempina pitoisuuksina ja haihtuuedelleen huokosilmaan ja rakennusten alle. Tämän epävarmuuden vuoksi on tärkeää, ettähaitta-aineiden kulkeutumista pyritään estämään kunnostuksen lisäksi myös rakenteellisillaratkaisuilla.

Öljyisestä maa-aineksesta on teetetty yksi öljyhiilivetyjen fraktiointi, jota on hyödynnettyriskilaskennassa. Todellisuudessa öljyjen fraktiojakauma voi paikoin olla erilainen kuintutkitussa näytteessä. Fraktioinnin katsotaan kuitenkin olevan melko hyvin kohdettaedustava, että öljypitoisuus näytteessä oli suuri (19 000 mg/kg) ja kevyimpien jakeidenosuus vähäinen, sillä pilaantuneisuus on aiheutunut useita vuosia/vuosikymmeniä sitten,joten kevyimmät, helpoimmin kulkeutuvat jakeet ovat tässä ajassa haihtuneet, hajonneet taikulkeutuneet pohjaveteen.

Epävarmuuksia aiheutuu myös eri haitta-aineiden mahdollisista yhteisvaikutuksista. Haitta-aineiden yhteisvaikutuksia ei ole tässä arvioinnissa otettu huomioon, lukuun ottamattasyöpävaarallisia yhdisteitä (lisäsyöpäriski).

Laskennassa ei ole huomioitu haitta-aineiden biosaatavutta, vaan kaiken elimistöön otetunhaitta-aineen oletetaan olevaan saatavassa muodossa. Tämä yliarvioi todennäköisestiriskejä.

Kaikilta osin alueen pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta ei voida luotettavasti määrittäätehtyjen tutkimusten perusteella. Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan kuitenkinluotettavasti todeta, että kohteessa on maaperän ja pohjaveden kunnostustarve. Tarkatkunnostettavat aluerajaukset selviävät lisätutkimuksilla, joita tulee tehdä viimeistäänkunnostuksen yhteydessä. Kohteelle on kuitenkin voitu määrittää turvalliset kunnostuksentavoitetasot. Kunnostuksen tavoitetason määrittämistä varten tutkimustuloksia on ollutriittävästi ja määritettyjä kunnostustasoja pidetään turvallisina ja tuloksia luotettavina.

10 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Kohde on täyttöalue, joka on täytetty Näsijärveen useiden vuosikymmenten aikana. Täyttöäon tehty ainakin maa-aineksella, tuhkalla, kuonalla ja rakennusjätteellä. Täytön paksuusalueella vaihtelee 1…20 m välillä. Täyttömaa-aines on pääasiassa pilaantumatonta, muttahaitta-ainepitoisuudet ovat koholla, mikä vaikuttaa kaivettavan maa-aineksen sijoituspaikanvalintaan. Osittain täyttömaa-aines on pilaantunut lievästi, voimakkaasti tai vaarallisenjätteen tasoisesti. Lisäksi alueella on ollut voimakkaasti maaperää pilaavaa toimintoa(ongelmajätevarasto, autokorjaamo ja polttoneisteiden jakelu). Näillä alueilla maaperässäon suuria öljyhiilivetyjen, metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia ja lisäksi pohjavedessäja huokoskaasussa kloorattujen alifaattisten yhdisteden pitoisuudet ovat suuria.

Riskinarvioinnin perusteella maaperän ja pohjaveden haitta-aineet aiheuttavat riskejäterveydelle (toksisuus ja syöpävaarallisuus). Maansyönnin ja sisäilman hengityksen kauttatapahtuvaa altistusta ei voida pitää hyväksyttävänä, vaan alueella tarvitaankunnostustoimenpiteitä. Kunnostukselle on määritetty laskennallisesti riskittömättavoitetasot. Alueen maaperä ja pohjavesi tulee kunnostaa tässä riskinarvioinnissaesitetylle turvalliselle tasolle.

Pohjaveden aiheuttamien riskien arviointiin ja kunnostukseen liittyy epävarmuuksia, minkävuoksi riskit tulee kunnostuksen lisäksi hallita myös rakenteellisin ratkaisuin. Pohjavedessäesiintyvien haihtuvien yhdisteiden aiheuttamien sisäilmariskien ja haitta-aineidenesiintymiseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi koko alueella rakennukset tulee suunnitellaja rakentaa siten, ettei niiden alapohjista tai maanalaisista seinistä voi päästä korvausilmaarakennuksen sisäilmaan. Myös läpiviennit tulee toteuttaa tiiviinä. Rakennustenmaanalaisten osien ja asuinkerrosten ilmanvaihto ei saa olla yhteydessä toisiinsa.Rakennusten alapohjan tulee olla tuulettuva (radonputkitus tai tuulettuva ryömintätila).Rakennusten alapuolinen ilma tulee voida tarvittaessa poistaa koneellisesti rakennustenalta.


Maaperän sisältämät haitta-ainepitoisuudet tulee ottaa huomioon kaikissa kohteessatulevaisuudessa tehtävissä maankaivu- ja siirtotöissä. Kunnostustoimenpiteiden jälkeenkohde merkitään pilaantuneena alueena viranomaisten rekistereihin ja kaikissa kiinteistöllätehtävissä kaivutöissä tulee huomioida pilaantuneet maa-ainekset, sillä kaikkeapilaantunutta maa-ainesta ei kunnosteta.

Kaikkien kaapeli- ja putkilinjojen (myös muiden kuin vesijohtojen) sekä kaivojenympärysmaat tulee puhdistaa 1 metrin etäisyydeltä putkesta kaikkiin suuntiin, mikävähentää haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivua mahdollisten huoltotöiden yhteydessä.Vesijohtojen osalta em. toimet pienentävät myös haitta-aineiden kulkeutumista maaperästäjuomaveteen. Juomavesikulkeutumisen vuoksi vesijohtomateriaaliksi alueelle on valittavamahdollisimman diffuusiotiivis materiaali kulkeutumisen ehkäisemiseksi.

Kun edellä esitetyt maaperän ja pohjaveden kunnostustoimenpiteet sekä muutriskinhallintatoimenpiteet toteutetaan, voidaan asumista alueella pitää turvallisena, eikäalueen asukkaille tai työntekijöille katsota aiheutuvan terveyshaittoja tai kohteen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa.

Tomi Pulkkinen Jenni HaapaniemiJohtava asiantuntija Vanhempi asiantuntija

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.1.1

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.1.2

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.1.3

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.1.4

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.2 Laboratorion tutkimustodistukset, maanäytteet

1/3

Projekti: 89104818/1

TutkimustodistusRamboll Analytics Oy Pvm: 19.2.2010

Ramboll Finland Oy, Tampere

PL 71833101 TAMPERE

Näytteenottopvm: 3.2.2010

Näyte saapui: 10.2.2010

82127503-06 YIT, Ranta-TampellaTutkimuksen nimi:

Näytteenottaja: Parviainen, Haapaniemi Analysointi aloitettu: 10.2.2010

MaanäytteetMenetelmäYksikkö

Näytteenottopisteet KK3 KK16 KK22

Näytenumero 10MM00229

10MM00230

10MM00231

MÄÄRITYKSET

Näytteenottosyvyys m0,5-1,0 0,7-1,2 2,5-3,0

Kuiva-aine m-%94 85 48 RA4016

Hehkutushäviö 550°C % ka1,8 RA4016

Syanidi mg CN/kg ka<1 RA2049

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi

tehty tehty RA3007

Metallit, PIMA maa tehty

Metallit 3, semikvantitatiivinen analyysi mg/kg katehty

Alumiini, ICP-MS mg Al/kg ka5300 RA3000

Antimoni, ICP-MS mg Sb/kg ka<0,5 7,0 RA3000*

Arseeni, ICP-MS mg As/kg ka2,0 12 RA3000*

Barium, ICP-MS mg Ba/kg ka66 RA3000

Beryllium, ICP-MS mg Be/kg ka<1 RA3000

Boori, ICP-MS mg B/kg ka<10 RA3000

Elohopea, ICP-MS mg Hg/kg ka<0,2 RA3000

Hopea, ICP-MS mg Ag/kg ka<5 RA3000

Kadmium, ICP-MS mg Cd/kg ka0,23 2,0 RA3000*

Kalium, ICP-MS mg K/kg ka1400 RA3000

Kalsium, ICP-MS mg Ca/kg ka3600 RA3000

Koboltti, ICP-MS mg Co/kg ka3,7 23 RA3000*

Kromi, ICP-MS mg Cr/kg ka41 70 RA3000*

Kupari, ICP-MS mg Cu/kg ka13 620 RA3000*

Lyijy, ICP-MS mg Pb/kg ka6,1 600 RA3000*

Magnesium, ICP-MS mg Mg/kg ka1700 RA3000

Mangaani, ICP-MS mg Mn/kg ka150 RA3000*

Molybdeeni, ICP-MS mg Mo/kg ka0,97 RA3000

Natrium, ICP-MS mg Na/kg ka250 RA3000

Nikkeli, ICP-MS mg Ni/kg ka12 73 RA3000*

Rauta, ICP-MS mg Fe/kg ka8900 RA3000*

Seleeni, ICP-MS mg Se/kg ka<1 RA3000*

Sinkki, ICP-MS mg Zn/kg ka27 700 RA3000*

Tallium, ICP-MS mg Tl/kg ka<1 RA3000

Tina, ICP-MS mg Sn/kg ka<1 RA3000

Uraani, ICP-MS mg U/kg ka1,4 RA3000

Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.

Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti Puh 020 755 7800 www.ramboll-analytics.fi

Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Fax 020 755 7911 Y-tunnus 2106335-0, Kotipaikka Lahti

Ramboll Analytics Oy

2/3



MenetelmäYksikkö

10MM00229

10MM00230

10MM00231

Vanadiini, ICP-MS mg V/kg ka15 59 RA3000*

Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa mg/kg ka 26000 RA4020*

Keskitisleet (C10-C21) mg/kg ka 12000 RA4020*

Raskaat öljyjakeet (C21-C40) mg/kg ka 14000 RA4020*

Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA

tehty RA4049*

Bentseeni mg/kg ka <0,02 RA4049*

Tolueeni mg/kg ka <0,05 RA4049*

Etyylibentseeni mg/kg ka <0,05 RA4049*

m+p-ksyleeni mg/kg ka 0,09 RA4049*

o-ksyleeni mg/kg ka <0,05 RA4049*

MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka <0,05 RA4049*

TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/kg ka <0,05 RA4049*

TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/kg ka<0,05 RA4049*

ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka <0,05 RA4049*

DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/kg ka<0,05 RA4049*

Bensiinijakeet C5-C10 mg/kg ka5,7 RA4049C

Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka8,1 20 RA4053*

Antraseeni mg/kg ka0,05 0,79 RA4053*

Asenafteeni mg/kg ka0,02 0,08 RA4053*

Asenaftyleeni mg/kg ka<0,01 <0,2 RA4053*

Bentso(a)antraseeni mg/kg ka0,61 1,8 RA4053*

Bentso(a)pyreeni mg/kg ka0,74 1,1 RA4053*

Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka1,3 1,3 RA4053*

Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka0,79 0,78 RA4053*

Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka0,41 0,50 RA4053*

Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka0,16 0,19 RA4053*

Fenantreeni mg/kg ka0,46 3,8 RA4053*

Fluoranteeni mg/kg ka1,1 2,6 RA4053*

Fluoreeni mg/kg ka0,02 0,45 RA4053*

Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni mg/kg ka0,79 0,77 RA4053*

Kryseeni mg/kg ka0,82 1,9 RA4053*

Naftaleeni mg/kg ka0,07 0,18 RA4053*

Pyreeni mg/kg ka0,84 3,4 RA4053*

PCB yht. mg/kg ka0,04 RA4053*

PCB 28 mg/kg ka<0,001 RA4053*

PCB 52 mg/kg ka<0,001 RA4053*

PCB 101 mg/kg ka0,005 RA4053*

PCB 118 mg/kg ka0,002 RA4053*

PCB 138 mg/kg ka0,012 RA4053*

PCB 153 mg/kg ka0,014 RA4053*

PCB 180 mg/kg ka0,010 RA4053*





3/3




Jakelu [email protected]; [email protected]; [email protected]

Lisätiedot 10MM00231:n kohdalla asenaftyleenin määritysrajaa nostettu, koska GC/MS-grammissa häiritseviä piikkejä.

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

Ilpo Lahdelma Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.

FL, kemisti, 020 755 7851





1/5




PL 71833101 TAMPERE






Näytteenottopisteet KK1 KK3 KK5 KK6 KK7


10MM00275

10MM00276

10MM00277

10MM00278

MÄÄRITYKSET

Näytteenottosyvyys m1,,0-2,0 2,5-3,5 0,0-0,5 0,4-1,2 0,4-1,2

Kuiva-aine m-%86 75 88 88 87 RA4016

pH maa/kiinteä 8,6 9,6 RA2036

Syanidi mg CN/kg ka RA2049


tehty tehty tehty RA3007

Metallit, PIMA maa tehty tehty

Metallit 3, semikvantitatiivinen analyysi mg/kg katehty

Alumiini, ICP-MS mg Al/kg ka11000 RA3000

Antimoni, ICP-MS mg Sb/kg ka1,1 0,95 26 RA3000*

Arseeni, ICP-MS mg As/kg ka8,8 3,4 11 RA3000*

Barium, ICP-MS mg Ba/kg ka290 RA3000

Beryllium, ICP-MS mg Be/kg ka1,1 RA3000

Boori, ICP-MS mg B/kg ka<10 RA3000

Elohopea, ICP-MS mg Hg/kg ka<0,2 RA3000

Hopea, ICP-MS mg Ag/kg ka<5 RA3000

Kadmium, ICP-MS mg Cd/kg ka0,28 <0,2 0,75 RA3000*

Kalium, ICP-MS mg K/kg ka2100 RA3000

Kalsium, ICP-MS mg Ca/kg ka12000 RA3000

Koboltti, ICP-MS mg Co/kg ka10 9,0 11 RA3000*

Kromi, ICP-MS mg Cr/kg ka32 42 42 RA3000*

Kupari, ICP-MS mg Cu/kg ka33 33 190 RA3000*

Lyijy, ICP-MS mg Pb/kg ka27 17 280 RA3000*

Magnesium, ICP-MS mg Mg/kg ka4300 RA3000

Mangaani, ICP-MS mg Mn/kg ka420 RA3000*

Molybdeeni, ICP-MS mg Mo/kg ka<2 RA3000

Natrium, ICP-MS mg Na/kg ka480 RA3000

Nikkeli, ICP-MS mg Ni/kg ka26 27 27 RA3000*

Rauta, ICP-MS mg Fe/kg ka22000 RA3000*

Seleeni, ICP-MS mg Se/kg ka<1 RA3000*

Sinkki, ICP-MS mg Zn/kg ka68 30 340 RA3000*

Tallium, ICP-MS mg Tl/kg ka<1 RA3000

Tina, ICP-MS mg Sn/kg ka1,2 RA3000

Uraani, ICP-MS mg U/kg ka1,5 RA3000





2/5



MenetelmäYksikkö

10MM00274

10MM00275

10MM00276

10MM00277

10MM00278

Vanadiini, ICP-MS mg V/kg ka31 32 39 RA3000*

Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa mg/kg ka 76 360 RA4020*

Keskitisleet (C10-C21) mg/kg ka <10 35 RA4020*

Raskaat öljyjakeet (C21-C40) mg/kg ka 67 330 RA4020*


Antraseeni mg/kg ka0,08 0,71 RA4053*


Asenaftyleeni mg/kg ka0,02 0,50 RA4053*









Fluoreeni mg/kg ka0,02 0,10 RA4053*





PCB yht. mg/kg ka RA4053*

PCB 28 mg/kg ka RA4053*








Näytteenottopisteet KK10 KK11 KK14 KK16 KK19


10MM00280

10MM00281

10MM00282

10MM00283

MÄÄRITYKSET

Näytteenottosyvyys m0,7-1,3 0,3-1,0 1,3-2,5 0,7-1,2 1,0-2,0

Kuiva-aine m-%91 92 91 87 81 RA4016

pH maa/kiinteä 8,5 RA2036

Syanidi mg CN/kg ka<1 <1 <1 RA2049


tehty tehty tehty tehty RA3007

Metallit, PIMA maa tehty tehty tehty keskiarvo

Metallit 3, semikvantitatiivinen analyysi mg/kg ka

Alumiini, ICP-MS mg Al/kg ka RA3000

Antimoni, ICP-MS mg Sb/kg ka1,3 1,8 2,5 2,4 RA3000*

Arseeni, ICP-MS mg As/kg ka4,1 6,4 8,0 10 RA3000*

Barium, ICP-MS mg Ba/kg ka RA3000

Beryllium, ICP-MS mg Be/kg ka RA3000

Boori, ICP-MS mg B/kg ka RA3000

Elohopea, ICP-MS mg Hg/kg ka RA3000

Hopea, ICP-MS mg Ag/kg ka RA3000

Kadmium, ICP-MS mg Cd/kg ka<0,2 0,26 0,40 0,86 RA3000*





3/5



MenetelmäYksikkö

10MM00279

10MM00280

10MM00281

10MM00282

10MM00283

Kalium, ICP-MS mg K/kg ka RA3000

Kalsium, ICP-MS mg Ca/kg ka RA3000

Koboltti, ICP-MS mg Co/kg ka13 7,4 12 13 RA3000*

Kromi, ICP-MS mg Cr/kg ka68 59 46 52 RA3000*

Kupari, ICP-MS mg Cu/kg ka73 53 120 190 RA3000*

Lyijy, ICP-MS mg Pb/kg ka43 28 220 130 RA3000*

Magnesium, ICP-MS mg Mg/kg ka RA3000

Mangaani, ICP-MS mg Mn/kg ka RA3000*

Molybdeeni, ICP-MS mg Mo/kg ka RA3000

Natrium, ICP-MS mg Na/kg ka RA3000

Nikkeli, ICP-MS mg Ni/kg ka38 81 29 32 RA3000*

Rauta, ICP-MS mg Fe/kg ka RA3000*

Seleeni, ICP-MS mg Se/kg ka RA3000*

Sinkki, ICP-MS mg Zn/kg ka120 69 470 410 RA3000*

Tallium, ICP-MS mg Tl/kg ka RA3000

Tina, ICP-MS mg Sn/kg ka RA3000

Uraani, ICP-MS mg U/kg ka RA3000

Vanadiini, ICP-MS mg V/kg ka48 33 42 51 RA3000*





Antraseeni mg/kg ka0,06 19 RA4053*


Asenaftyleeni mg/kg ka0,01 8,0 RA4053*

Bentso(a)antraseeni mg/kg ka0,20 42 RA4053*

Bentso(a)pyreeni mg/kg ka0,27 27 RA4053*

Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka0,47 27 RA4053*

Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka0,40 20 RA4053*

Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka0,13 12 RA4053*


Fenantreeni mg/kg ka0,34 99 RA4053*

Fluoranteeni mg/kg ka0,39 110 RA4053*

Fluoreeni mg/kg ka0,02 16 RA4053*

Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni mg/kg ka0,37 23 RA4053*

Kryseeni mg/kg ka0,25 38 RA4053*


Pyreeni mg/kg ka0,33 89 RA4053*

PCB yht. mg/kg ka0,03 0,03 RA4053*

PCB 28 mg/kg ka<0,001 <0,001 RA4053*

PCB 52 mg/kg ka<0,001 <0,001 RA4053*

PCB 101 mg/kg ka0,004 0,004 RA4053*

PCB 118 mg/kg ka0,002 0,001 RA4053*

PCB 138 mg/kg ka0,006 0,008 RA4053*

PCB 153 mg/kg ka0,008 0,008 RA4053*

PCB 180 mg/kg ka0,006 0,007 RA4053*





4/5




Näytteenottopisteet KK20


MÄÄRITYKSET

Näytteenottosyvyys m0,0-0,5

Kuiva-aine m-%93 RA4016

pH maa/kiinteä RA2036

Syanidi mg CN/kg ka RA2049


RA3007

Metallit, PIMA maa

Metallit 3, semikvantitatiivinen analyysi mg/kg ka

Alumiini, ICP-MS mg Al/kg ka RA3000

Antimoni, ICP-MS mg Sb/kg ka RA3000*

Arseeni, ICP-MS mg As/kg ka RA3000*

Barium, ICP-MS mg Ba/kg ka RA3000

Beryllium, ICP-MS mg Be/kg ka RA3000

Boori, ICP-MS mg B/kg ka RA3000

Elohopea, ICP-MS mg Hg/kg ka RA3000

Hopea, ICP-MS mg Ag/kg ka RA3000

Kadmium, ICP-MS mg Cd/kg ka RA3000*

Kalium, ICP-MS mg K/kg ka RA3000

Kalsium, ICP-MS mg Ca/kg ka RA3000

Koboltti, ICP-MS mg Co/kg ka RA3000*

Kromi, ICP-MS mg Cr/kg ka RA3000*

Kupari, ICP-MS mg Cu/kg ka RA3000*

Lyijy, ICP-MS mg Pb/kg ka RA3000*

Magnesium, ICP-MS mg Mg/kg ka RA3000

Mangaani, ICP-MS mg Mn/kg ka RA3000*

Molybdeeni, ICP-MS mg Mo/kg ka RA3000

Natrium, ICP-MS mg Na/kg ka RA3000

Nikkeli, ICP-MS mg Ni/kg ka RA3000*

Rauta, ICP-MS mg Fe/kg ka RA3000*

Seleeni, ICP-MS mg Se/kg ka RA3000*

Sinkki, ICP-MS mg Zn/kg ka RA3000*

Tallium, ICP-MS mg Tl/kg ka RA3000

Tina, ICP-MS mg Sn/kg ka RA3000

Uraani, ICP-MS mg U/kg ka RA3000

Vanadiini, ICP-MS mg V/kg ka RA3000*




Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka RA4053*

Antraseeni mg/kg ka RA4053*

Asenafteeni mg/kg ka RA4053*

Asenaftyleeni mg/kg ka RA4053*

Bentso(a)antraseeni mg/kg ka RA4053*

Bentso(a)pyreeni mg/kg ka RA4053*

Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka RA4053*

Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka RA4053*

Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka RA4053*

Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka RA4053*

Fenantreeni mg/kg ka RA4053*





5/5



MenetelmäYksikkö

10MM00284

Fluoranteeni mg/kg ka RA4053*

Fluoreeni mg/kg ka RA4053*

Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni mg/kg ka RA4053*

Kryseeni mg/kg ka RA4053*

Naftaleeni mg/kg ka RA4053*

Pyreeni mg/kg ka RA4053*

PCB yht. mg/kg ka RA4053*












FL, kemisti, 020 755 7851





1/2


Tutkimustodistus

Ramboll Analytics Oy Pvm: 4.3.2010

Määritys Yksikkö Menetelmä10MM00319

Maanäytteet


PL 718

33101 TAMPERE




Näytteenottopiste: KK22


2,5-3,0Näytteenottosyvyys m

53Kuiva-aine m-% RA4016

tehtyAromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA RA4049

<0,02Bentseeni mg/kg ka RA4049

<0,05Tolueeni mg/kg ka RA4049

<0,05Etyylibentseeni mg/kg ka RA4049

<0,05m+p-ksyleeni mg/kg ka RA4049

<0,05o-ksyleeni mg/kg ka RA4049

<0,05MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049

<0,05TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/kg ka RA4049

<0,05TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/kg ka RA4049

<0,05ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049

<0,05DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/kg ka RA4049

tehtyTHC fraktiointi (>C5-C35) RA4046

19000THC >C5-C35 mg/kg ka RA4046

<0,1Alifaattiset >C5-C6 mg/kg ka RA4056

<0,1Alifaattiset >C6-C8 mg/kg ka RA4056

<1Alifaattiset >C8-C10 mg/kg ka RA4056

<10Alifaattiset >C10-C12 mg/kg ka RA4056

720Alifaattiset >C12-C16 mg/kg ka RA4056

11000Alifaattiset >C16-C35 mg/kg ka RA4056

12000Alifaattiset yht. >C5-C35 mg/kg ka RA4056

<0,1Aromaattiset C6 mg/kg ka RA4056

<0,1Aromaattiset >C6-C8 mg/kg ka RA4056

<1Aromaattiset >C8-C10 mg/kg ka RA4056

<10Aromaattiset >C10-C12 mg/kg ka RA4056

64Aromaattiset >C12-C16 mg/kg ka RA4056



6800Aromaattiset yht. C6-C35 mg/kg ka RA4056





2/2


Tutkimustodistus




Johanna Vainio Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.

FM, kemisti, 020 755 7921





1/3

Projekti: 89104818/11


Ramboll Finland Oy, TampereTomi PulkkinenPL 71833101 TAMPERE

Näytteenottopvm:



Näytteenottaja: Analysointi aloitettu: 21.5.2010


Näytteenottopisteet R3 KK1 KK4 KK10 KK13


10MM00954

10MM00955

10MM00956

10MM00957

MÄÄRITYKSET

Näytteenottosyvyys m11,5 1,0-2,0 1,0-2,0 0,4-0,7 0,5-1,0

Kuiva-aine m-%90 85 88 91 93 RA4016

Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka24 55 7,5 34 2,6 RA4053*

Antraseeni mg/kg ka0,29 0,36 0,07 0,40 0,10 RA4053*

Asenafteeni mg/kg ka0,05 0,25 0,03 0,26 0,05 RA4053*

Asenaftyleeni mg/kg ka<0,01 0,06 <0,01 0,02 0,02 RA4053*

Bentso(a)antraseeni mg/kg ka2,1 3,9 0,69 3,2 0,20 RA4053*

Bentso(a)pyreeni mg/kg ka2,2 5,5 0,73 3,8 0,20 RA4053*

Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka3,3 8,7 1,1 5,1 0,33 RA4053*

Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka1,6 5,1 0,63 2,3 0,16 RA4053*

Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka1,3 3,1 0,40 2,0 0,11 RA4053*

Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka0,42 0,86 0,15 0,45 0,03 RA4053*

Fenantreeni mg/kg ka1,5 3,0 0,44 1,7 0,19 RA4053*

Fluoranteeni mg/kg ka3,7 7,8 1,1 5,2 0,41 RA4053*

Fluoreeni mg/kg ka0,06 0,19 0,03 0,14 0,04 RA4053*

Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni mg/kg ka1,6 4,7 0,60 2,4 0,17 RA4053*

Kryseeni mg/kg ka2,3 4,1 0,69 2,9 0,18 RA4053*

Naftaleeni mg/kg ka0,10 0,23 0,02 0,32 0,06 RA4053*

Pyreeni mg/kg ka3,2 6,2 0,88 4,2 0,39 RA4053*

PCB yht. mg/kg ka0,01 0,01 RA4053*

PCB 28 mg/kg ka<0,001 <0,001 RA4053*

PCB 52 mg/kg ka<0,001 <0,001 RA4053*

PCB 101 mg/kg ka0,002 0,002 RA4053*

PCB 118 mg/kg ka<0,001 <0,001 RA4053*

PCB 138 mg/kg ka0,003 0,003 RA4053*

PCB 153 mg/kg ka0,004 0,003 RA4053*

PCB 180 mg/kg ka0,003 0,003 RA4053*





2/3

Projekti: 89104818/11



Näytteenottopisteet 17


MÄÄRITYKSET

Näytteenottosyvyys m0,7-1,2

Kuiva-aine m-%91 RA4016

Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka13 RA4053*

Antraseeni mg/kg ka0,25 RA4053*

Asenafteeni mg/kg ka0,06 RA4053*

Asenaftyleeni mg/kg ka0,06 RA4053*

Bentso(a)antraseeni mg/kg ka1,1 RA4053*

Bentso(a)pyreeni mg/kg ka1,3 RA4053*

Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka1,3 RA4053*

Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka1,0 RA4053*

Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka0,56 RA4053*

Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka0,16 RA4053*

Fenantreeni mg/kg ka0,85 RA4053*

Fluoranteeni mg/kg ka1,9 RA4053*

Fluoreeni mg/kg ka0,06 RA4053*

Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni mg/kg ka1,0 RA4053*

Kryseeni mg/kg ka0,98 RA4053*

Naftaleeni mg/kg ka0,10 RA4053*

Pyreeni mg/kg ka1,9 RA4053*

PCB yht. mg/kg ka<0,01 RA4053*

PCB 28 mg/kg ka<0,001 RA4053*

PCB 52 mg/kg ka<0,001 RA4053*

PCB 101 mg/kg ka<0,001 RA4053*

PCB 118 mg/kg ka<0,001 RA4053*

PCB 138 mg/kg ka<0,001 RA4053*

PCB 153 mg/kg ka<0,001 RA4053*

PCB 180 mg/kg ka<0,001 RA4053*





FM, kemisti, 020 755 7921





3/3

Projekti: 89104818/11


Menetelmien kuvaukset

PAH + PCB yht. , kiinteä PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus 23-42 %. Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS 18287. PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 20-34 %. Laboratorion sisäinen tutkimusmenetelmä.





1/2

Projekti: 82139965/124

Tutkimustodistus

Ramboll Analytics Pvm: 28.1.2014

Ramboll Finland Oy / Tampere

Osmo Jyrävankoski

PL 718

33101 TAMPERE

Näytteenottopvm:


82141669 Tampereen kaupunki, Ranta-Tampellan yleissuunnitelmaTutkimuksen nimi:

Näytteenottaja: Pekka Puronurmi Analysointi aloitettu: 21.1.2014

Maanäytteet

MenetelmäYksikkö

Näytteenottopisteet PVP10 PVP11 PVP12 PVP13


14MM00253

14MM00254

14MM00255

MÄÄRITYKSET

Näytteenottosyvyys m1,2-1,8 1,2-1,8 1,4-1,8 0,4-1,0 Kenttät.

Kuiva-aine m-%90 90 85 88 RA4016*


ok ok ok RA3007

Metallit (PIMA), maa ok ok ok

Antimoni (Sb) mg/kg ka1,4 3,4 1,3 RA3000*

Arseeni (As) mg/kg ka9,2 24 7,2 RA3000*

Kadmium (Cd) mg/kg ka<0,20 <0,20 0,56 RA3000*

Koboltti (Co) mg/kg ka12 14 20 RA3000*

Kromi (Cr) mg/kg ka92 190 65 RA3000*

Kupari (Cu) mg/kg ka73 220 150 RA3000*

Lyijy (Pb) mg/kg ka30 170 39 RA3000*

Nikkeli (Ni) mg/kg ka37 74 58 RA3000*

Sinkki (Zn) mg/kg ka82 100 160 RA3000*

Vanadiini (V) mg/kg ka48 36 71 RA3000*

Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka2,7 1,2 11 RA4053*

Antraseeni mg/kg ka0,06 0,01 0,22 RA4053*

Asenafteeni mg/kg ka<0,01 <0,01 0,03 RA4053*

Asenaftyleeni mg/kg ka0,02 <0,01 0,02 RA4053*

Bentso(a)antraseeni mg/kg ka0,22 0,05 1,0 RA4053*

Bentso(a)pyreeni mg/kg ka0,32 0,13 1,1 RA4053*

Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka0,28 0,17 1,1 RA4053*

Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka0,30 0,18 1,1 RA4053*

Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka0,13 0,11 0,55 RA4053*

Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka0,03 <0,01 0,12 RA4053*

Fenantreeni mg/kg ka0,17 0,06 0,82 RA4053*

Fluoranteeni mg/kg ka0,32 0,10 1,5 RA4053*

Fluoreeni mg/kg ka<0,01 <0,01 0,03 RA4053*

Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni mg/kg ka0,25 0,12 1,1 RA4053*

Kryseeni mg/kg ka0,23 0,08 0,84 RA4053*

Naftaleeni mg/kg ka0,08 0,03 0,05 RA4053*

Pyreeni mg/kg ka0,32 0,08 1,2 RA4053*


Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi

Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics

2/2

Projekti: 82139965/124

Tutkimustodistus


Ramboll Analytics

Jakelu [email protected]; [email protected]


Anri Aallonen Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.

FM, kemisti, +358 50 434 4099


PAH + PCB yht. , kiinteä PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MS-tekniikkaa käyttäen. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus 23-42 %. Menetelmä perustuu Nordtest Report 329. PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 20-34 %. Menetelmä perustuu Nordtest Report 329.PAH- ja PCB- summat on laskettu upper bound-arvoina (jos kongeneerin pitoisuus ei ylitä määritysrajaa, laskussa pitoisuutena käytetään määritysrajaa).




Ramboll Analytics

1/3

Projekti: 89102235/62



Näytteenottopvm:


82131078 Tampereen kaupunki, SoukkapuistoTutkimuksen nimi:

Näytteenottaja: Tampereen kaupunki Analysointi aloitettu: 5.10.2010


Näytteenottopisteet KP1 KP2 KP3 KP4 KP4


10MM01920

10MM01921

10MM01922

10MM01923

MÄÄRITYKSET

Näytteenottosyvyys m0,5-1 0,5-1 0,5-1 1-2 4-5

Kuiva-aine m-%94 93 93 92 82 RA4016


tehty tehty tehty RA3007

Metallit, PIMA maa tehty tehty tehty

Antimoni, ICP-MS mg Sb/kg ka<0,5 <0,5 0,61 RA3000*

Arseeni, ICP-MS mg As/kg ka8,8 12 6,1 RA3000*

Kadmium, ICP-MS mg Cd/kg ka<0,2 <0,2 <0,2 RA3000*

Koboltti, ICP-MS mg Co/kg ka8,7 9,5 20 RA3000*

Kromi, ICP-MS mg Cr/kg ka34 45 53 RA3000*

Kupari, ICP-MS mg Cu/kg ka28 28 50 RA3000*

Lyijy, ICP-MS mg Pb/kg ka36 16 190 RA3000*

Nikkeli, ICP-MS mg Ni/kg ka17 19 24 RA3000*

Sinkki, ICP-MS mg Zn/kg ka72 81 140 RA3000*

Vanadiini, ICP-MS mg V/kg ka42 57 58 RA3000*

Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa mg/kg ka140 130 RA4020*

Keskitisleet (C10-C21) mg/kg ka<10 17 RA4020*

Raskaat öljyjakeet (C21-C40) mg/kg ka130 110 RA4020*

Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka2,9 RA4053*

Antraseeni mg/kg ka0,03 RA4053*

Asenafteeni mg/kg ka0,01 RA4053*

Asenaftyleeni mg/kg ka0,01 RA4053*

Bentso(a)antraseeni mg/kg ka0,27 RA4053*

Bentso(a)pyreeni mg/kg ka0,23 RA4053*

Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka0,22 RA4053*

Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka0,16 RA4053*

Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka0,10 RA4053*

Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka0,03 RA4053*

Fenantreeni mg/kg ka0,19 RA4053*

Fluoranteeni mg/kg ka0,63 RA4053*

Fluoreeni mg/kg ka0,01 RA4053*

Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni mg/kg ka0,18 RA4053*

Kryseeni mg/kg ka0,22 RA4053*

Naftaleeni mg/kg ka<0,01 RA4053*





Liite 4.1

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

2/3

Projekti: 89102235/62


MenetelmäYksikkö

10MM01919

10MM01920

10MM01921

10MM01922

10MM01923

Pyreeni mg/kg ka0,57 RA4053*


Näytteenottopisteet KP6 KP6 KP7 PVP1


10MM01925

10MM01926

10MM01927

MÄÄRITYKSET

Näytteenottosyvyys m2-3 6-7 0,5-1 2-3

Kuiva-aine m-%91 87 93 91 RA4016


tehty RA3007

Metallit, PIMA maa tehty

Antimoni, ICP-MS mg Sb/kg ka<0,5 RA3000*

Arseeni, ICP-MS mg As/kg ka11 RA3000*

Kadmium, ICP-MS mg Cd/kg ka<0,2 RA3000*

Koboltti, ICP-MS mg Co/kg ka8,5 RA3000*

Kromi, ICP-MS mg Cr/kg ka42 RA3000*

Kupari, ICP-MS mg Cu/kg ka25 RA3000*

Lyijy, ICP-MS mg Pb/kg ka12 RA3000*

Nikkeli, ICP-MS mg Ni/kg ka17 RA3000*

Sinkki, ICP-MS mg Zn/kg ka64 RA3000*

Vanadiini, ICP-MS mg V/kg ka47 RA3000*

Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa mg/kg ka190 87 180 RA4020*

Keskitisleet (C10-C21) mg/kg ka37 <10 57 RA4020*

Raskaat öljyjakeet (C21-C40) mg/kg ka150 80 120 RA4020*


Antraseeni mg/kg ka<0,01 1,1 RA4053*

Asenafteeni mg/kg ka<0,01 0,26 RA4053*

Asenaftyleeni mg/kg ka<0,01 0,52 RA4053*






Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka<0,01 0,22 RA4053*



Fluoreeni mg/kg ka<0,01 0,93 RA4053*



Naftaleeni mg/kg ka<0,01 0,29 RA4053*






Liite 4.2

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

3/3

Projekti: 89102235/62






FM, kemisti, 020 755 7921


Öljyhiilivetyjakeet, maa Öljy määritettiin kaasukromatografisesti asetoni/heksaaniuuton ja florisil-puhdistuksen jälkeen käyttäen FI-detektoria. Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 10 mg/kg ja mittausepävarmuus 37 %. Menetelmä perustuu standardiohjeisiin ISO 11046 ja ISO 16703.






Liite 4.3

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

1/4


TutkimustodistusRamboll Analytics Pvm: 30.3.2011

Ramboll Finland Oy, TampereJukka NevalainenPL 71833101 TAMPERE

Näytteenottopvm:



Näytteenottaja: Matti Orpana Analysointi aloitettu: 22.3.2011


Näytteenottopisteet KP8 KP9 KP10 KP11 KP12


11MM00363

11MM00364

11MM00365

11MM00366

MÄÄRITYKSET

Näytteenottosyvyys m0-0,5 0-0,5 0-0,5 0-0,5 2,2-2,8

Kuiva-aine m-%87 86 81 73 87 RA4016


ok ok ok ok ok RA3007

Metallit, PIMA maa ok ok ok ok ok

Antimoni (Sb) mg/kg ka<0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 RA3000*

Arseeni (As) mg/kg ka6,2 8,3 5,9 7,3 8,1 RA3000*

Kadmium (Cd) mg/kg ka<0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 RA3000*

Koboltti (Co) mg/kg ka9,2 9,3 6,5 14 14 RA3000*

Kromi (Cr) mg/kg ka37 44 25 62 83 RA3000*

Kupari (Cu) mg/kg ka26 41 19 25 65 RA3000*

Lyijy (Pb) mg/kg ka15 14 5,8 16 6,5 RA3000*

Nikkeli (Ni) mg/kg ka22 19 10 26 33 RA3000*

Sinkki (Zn) mg/kg ka74 77 51 140 92 RA3000*

Vanadiini (V) mg/kg ka46 55 42 67 81 RA3000*


Keskitisleet (C10-C21) mg/kg ka<10 26 RA4020*



RA4049*

Bentseeni mg/kg ka RA4049*

Tolueeni mg/kg ka RA4049*

Etyylibentseeni mg/kg ka RA4049*

m+p-ksyleeni mg/kg ka RA4049*

o-ksyleeni mg/kg ka RA4049*

MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049*

TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/kg ka RA4049*

TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/kg ka RA4049*

ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049*

DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/kg ka RA4049*

Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka0,9 0,3 <0,2 <0,2 <0,2 RA4053*

Antraseeni mg/kg ka0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 RA4053*

Asenafteeni mg/kg ka0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 RA4053*

Asenaftyleeni mg/kg ka<0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 RA4053*



Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Fax 020 755 7911 Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics

2/4



MenetelmäYksikkö

11MM00362

11MM00363

11MM00364

11MM00365

11MM00366

Bentso(a)antraseeni mg/kg ka0,08 0,02 <0,01 0,01 <0,01 RA4053*

Bentso(a)pyreeni mg/kg ka0,07 0,02 <0,01 0,01 <0,01 RA4053*

Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka0,07 0,03 <0,01 0,02 <0,01 RA4053*

Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka0,05 0,02 <0,01 0,01 <0,01 RA4053*

Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka0,03 0,01 <0,01 <0,01 <0,01 RA4053*

Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka<0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 RA4053*

Fenantreeni mg/kg ka0,09 0,02 <0,01 0,02 <0,01 RA4053*

Fluoranteeni mg/kg ka0,17 0,06 <0,01 0,04 <0,01 RA4053*

Fluoreeni mg/kg ka<0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 RA4053*

Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni mg/kg ka0,06 0,02 <0,01 0,01 <0,01 RA4053*

Kryseeni mg/kg ka0,07 0,02 <0,01 0,02 <0,01 RA4053*

Naftaleeni mg/kg ka<0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 RA4053*

Pyreeni mg/kg ka0,16 0,05 <0,01 0,03 <0,01 RA4053*

THC fraktiointi (>C5-C35) RA4046

THC >C5-C35 mg/kg ka RA4046

Alifaattiset >C5-C6 mg/kg ka RA4056






Alifaattiset yht. >C5-C35 mg/kg ka RA4056

Aromaattiset C6 mg/kg ka RA4056

Aromaattiset >C6-C8 mg/kg ka RA4056






Aromaattiset yht. C6-C35 mg/kg ka RA4056


Näytteenottopisteet KP13 KP14


11MM00368

MÄÄRITYKSET

Näytteenottosyvyys m0,5-1,0 2,0-2,8

Kuiva-aine m-%83 96 RA4016


ok ok RA3007

Metallit, PIMA maa ok ok

Antimoni (Sb) mg/kg ka0,91 <0,5 RA3000*

Arseeni (As) mg/kg ka10 8,4 RA3000*

Kadmium (Cd) mg/kg ka0,21 <0,2 RA3000*

Koboltti (Co) mg/kg ka12 15 RA3000*

Kromi (Cr) mg/kg ka46 71 RA3000*

Kupari (Cu) mg/kg ka120 33 RA3000*

Lyijy (Pb) mg/kg ka35 5,7 RA3000*

Nikkeli (Ni) mg/kg ka24 32 RA3000*

Sinkki (Zn) mg/kg ka180 110 RA3000*

Vanadiini (V) mg/kg ka55 90 RA3000*





Ramboll Analytics

3/4



MenetelmäYksikkö

11MM00367

11MM00368

Keskitisleet (C10-C21) mg/kg ka69 30 RA4020*



ok RA4049*

Bentseeni mg/kg ka<0,02 RA4049*

Tolueeni mg/kg ka0,09 RA4049*

Etyylibentseeni mg/kg ka<0,05 RA4049*

m+p-ksyleeni mg/kg ka0,06 RA4049*

o-ksyleeni mg/kg ka<0,05 RA4049*

MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka<0,05 RA4049*

TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/kg ka<0,05 RA4049*

TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/kg ka<0,05 RA4049*

ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka<0,05 RA4049*

DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/kg ka<0,05 RA4049*

Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka59 0,2 RA4053*

Antraseeni mg/kg ka2,5 <0,01 RA4053*

Asenafteeni mg/kg ka0,38 <0,01 RA4053*

Asenaftyleeni mg/kg ka0,44 <0,01 RA4053*





Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka1,8 <0,01 RA4053*

Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka0,48 <0,01 RA4053*


Fluoranteeni mg/kg ka13 0,04 RA4053*

Fluoreeni mg/kg ka0,90 <0,01 RA4053*



Naftaleeni mg/kg ka0,34 <0,01 RA4053*

Pyreeni mg/kg ka10 0,03 RA4053*

THC fraktiointi (>C5-C35) ok RA4046

THC >C5-C35 mg/kg ka200 RA4046

Alifaattiset >C5-C6 mg/kg ka<0,1 RA4056

Alifaattiset >C6-C8 mg/kg ka0,6 RA4056

Alifaattiset >C8-C10 mg/kg ka2,6 RA4056

Alifaattiset >C10-C12 mg/kg ka<10 RA4056

Alifaattiset >C12-C16 mg/kg ka<10 RA4056

Alifaattiset >C16-C35 mg/kg ka27 RA4056

Alifaattiset yht. >C5-C35 mg/kg ka30 RA4056

Aromaattiset C6 mg/kg ka<0,1 RA4056

Aromaattiset >C6-C8 mg/kg ka0,2 RA4056

Aromaattiset >C8-C10 mg/kg ka<1 RA4056



Aromaattiset >C16-C21 mg/kg ka40 RA4056

Aromaattiset >C21-C35 mg/kg ka100 RA4056

Aromaattiset yht. C6-C35 mg/kg ka140 RA4056




Ramboll Analytics

4/4



Ramboll Analytics


Lisätiedot Näytteet otettu 17-18.3.2011



FM, kemisti, +358 20 755 7930


Öljyhiilivetyjakeet, maa Öljy määritettiin kaasukromatografisesti asetoni/heksaaniuuton ja florisil-puhdistuksen jälkeen käyttäen FI-detektoria. Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 10 mg/kg ja mittausepävarmuus 31 %. Menetelmä perustuu standardiohjeisiin ISO 11046 ja ISO 16703.

THC (>C5-C35) fraktiointi THC (TPH) kokonaishiilivetypitoisuus välillä >C5-C10 määritettiin HS-GC/MS-tekniikalla. Ilmoitetaan MTBE:n, TAME:n, ETBE:n, DIPE:n, TAEE:n ja BTEX:n pitoisuudet sekä fraktioiden >C5-C6, >C6-C8 ja >C8-C10 pitoisuudet TVOC-pitoisuutena (summasta vähennetään aromaattiset yhdisteet) suhteessa heksaaniin.

THC (TPH) kokonaishiilivetypitoisuus välillä >C10-C35 määritettiin GC-FID-tekniikalla asetoni/heksaaniuuton jälkeen. THC analyysi eroaa mineraaliöljymäärityksestä siten, että mineraaliöljynäytteelle tehdään lisäksi florisil-puhdistus, jossa poistuvat mm. rasvat ja vahat ym. poolisia yhdisteitä.

Näyte fraktioitiin silikalla aromaattisten ja alifaattisten yhdisteiden fraktioihin. Näiden fraktioiden joukossa häiritseviä komponentteja (mm. kloorattuja liuottimia, ketoneja, alkoholeja, fenoleita, kasvi ja eläinperäisiä rasvoja, ftalaattien estereitä jne) on vähemmän, sillä fraktiointi silikageelillä poistaa niitä. Näytteellä voi siis olla korkea THC-pitoisuus ja pienet fraktio-pitoisuudet, jos näytteessä on paljon muita kuin hiilivety-yhdisteitä. Toisaalta luontaiset hiilivedyt esim. terpeenit ja turpeesta peräisin olevat yhdisteet ovat pieninä pitoisuuksina hankalia erottaa mineraaliöljystä. Alhainen kuiva-aine % näytteellä kasvattaa lopullista tulosta kuiva-aineessa.

VOC, maa Metanolikestävöidystä näytteestä analysoitiin haihtuvat yhdisteet käyttäen HS/GC/MS-tekniikkaa. Bentseenin määritysraja on 0,02 mg/kg ka ja TEX-yhdisteiden ja oksygenaattien 0,05 mg/kg. Kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen määritysraja 0,01 mg/kg ka. Mittausepävarmuudet: 23-50 %. Menetelmä perustuu standardeihin EPA Method 8260B (1996), EPA Method 5021 (1996), ISO 22155:2005.





Ramboll Analytics

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.3 Laboratorion tutkimustodistukset, kaatopaikkakelpoisuus

1/2



Määritys Yksikkö Menetelmä10SS00539

Tutkimustulokset


Näytteenottopvm:


82127503-06 YIT, Ranta-Tampella, kaatopaikkakelpoisuusTutkimuksen nimi:

Näytteenottopiste: KP1, kokonaispitoisuudet

Näytteenottaja: Haapaniemi/Parviainen Analysointi aloitettu: 1.4.2010


0,90Kosteus, analyysinäytteen, IR m-% RA1038

9,2pH maa/kiinteä RA2036

5,9Orgaaninen hiili, vedetön TOC m-% ISO 10694

tehtyEsikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi RA3007

tehtyMetallit 1

0,80Antimoni, ICP-MS mg Sb/kg ka RA3000

5,8Arseeni, ICP-MS mg As/kg ka RA3000

220Barium, ICP-MS mg Ba/kg ka RA3000

<0,2Elohopea, ICP-MS mg Hg/kg ka RA3000

0,20Kadmium, ICP-MS mg Cd/kg ka RA3000

42Kromi, ICP-MS mg Cr/kg ka RA3000

34Kupari, ICP-MS mg Cu/kg ka RA3000

23Lyijy, ICP-MS mg Pb/kg ka RA3000

<2Molybdeeni, ICP-MS mg Mo/kg ka RA3000

33Nikkeli, ICP-MS mg Ni/kg ka RA3000

<1Seleeni, ICP-MS mg Se/kg ka RA3000

48Sinkki, ICP-MS mg Zn/kg ka RA3000

190Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa mg/kg ka RA4020

36Keskitisleet (C10-C21) mg/kg ka RA4020

150Raskaat öljyjakeet (C21-C40) mg/kg ka RA4020







26Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka RA4053

0,37Antraseeni mg/kg ka RA4053

0,13Asenafteeni mg/kg ka RA4053

<0,01Asenaftyleeni mg/kg ka RA4053

2,4Bentso(a)antraseeni mg/kg ka RA4053

2,8Bentso(a)pyreeni mg/kg ka RA4053

3,3Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka RA4053

1,7Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka RA4053

1,3Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka RA4053

0,08Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka RA4053

1,9Fenantreeni mg/kg ka RA4053

4,1Fluoranteeni mg/kg ka RA4053Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.

Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti Puh 020 755 7800 www.ramboll-analytics.fiKilterinkuja 2, 01600 Vantaa Fax 020 755 7911 Y-tunnus 2106335-0, Kotipaikka Lahti


2/2



0,11Fluoreeni mg/kg ka RA4053

2,0Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni mg/kg ka RA4053

2,4Kryseeni mg/kg ka RA4053

0,13Naftaleeni mg/kg ka RA4053

3,3Pyreeni mg/kg ka RA4053

<0,01PCB yht. mg/kg ka RA4053

<0,001PCB 28 mg/kg ka RA4053

<0,001PCB 52 mg/kg ka RA4053

<0,001PCB 101 mg/kg ka RA4053

<0,001PCB 118 mg/kg ka RA4053

<0,001PCB 138 mg/kg ka RA4053

<0,001PCB 153 mg/kg ka RA4053

<0,001PCB 180 mg/kg ka RA4053



Lisätiedot KP1 kokooma (KK1, 2, 3)Mineraaliöljynäytteen 10SS00539 grammi ei tyypillinen öljylle.

Anna-Mari Lyytinen Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.

FM, kemisti, 020 755 7860




1/2


Tutkimustodistus



Tomi Pulkkinen

PL 718

33101 TAMPERE

Näytteenottopvm:


82127503-06 YIT, Ranta-Tampella, 2-vaiheinen ravistelutestiTutkimuksen nimi:


TutkimustuloksetMenetelmäYksikkö

Näytteenottopisteet KP1, L/S=2

KP1, L/S=10

Näytenumero 10SS00540

10SS00541

MÄÄRITYKSET

Esikäsittely, ravistelu L/S 10 tehty


pH-alku 9,0 9,5

pH-loppu 8,9 8,8

Sähkönjohtavuus mS/m47 8,1 RA2013

DOC mg/kg ka3,7 21 RA2007

Kloridi mg Cl/kg ka4,3 <11 RA2018

Fluoridi mg F/kg ka1,1 <4,8 RA2050

Sulfaatti mg SO4/kg ka100 130 RA2018

Metallit 1 tehty tehty

Antimoni, ICP-MS mg Sb/kg ka<0,020 <0,020 RA3000

Arseeni, ICP-MS mg As/kg ka<0,020 0,060 RA3000

Barium, ICP-MS mg Ba/kg ka0,035 0,076 RA3000

Elohopea, ICP-MS mg Hg/kg ka<0,003 <0,003 RA3000

Kadmium, ICP-MS mg Cd/kg ka<0,020 <0,020 RA3000

Kromi, ICP-MS mg Cr/kg ka<0,020 <0,020 RA3000

Kupari, ICP-MS mg Cu/kg ka<0,020 0,024 RA3000

Lyijy, ICP-MS mg Pb/kg ka<0,020 <0,020 RA3000

Molybdeeni, ICP-MS mg Mo/kg ka0,064 0,11 RA3000

Nikkeli, ICP-MS mg Ni/kg ka<0,020 <0,020 RA3000

Seleeni, ICP-MS mg Se/kg ka<0,020 <0,020 RA3000

Sinkki, ICP-MS mg Zn/kg ka<0,020 <0,020 RA3000

Vanadiini, ICP-MS mg V/kg ka<0,020 0,056 RA3000

Fenoli-indeksi mg/kg ka<0,10 <0,48 RA2051





2/2


Tutkimustodistus




Lisätiedot KP1 kokooma (KK1, 2, 3)


FM, kemisti, 020 755 7860





1/2



Määritys Yksikkö Menetelmä10SS00542

Tutkimustulokset


Näytteenottopvm:


82127503-06 YIT, Ranta-Tampella, kaatopaikkakelpoisuusTutkimuksen nimi:

Näytteenottopiste: KP2, kokonaispitoisuudet



0,93Kosteus, analyysinäytteen, IR m-% RA1038

9,3pH maa/kiinteä RA2036

7,2Orgaaninen hiili, vedetön TOC m-% ISO 10694

tehtyEsikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi RA3007

tehtyMetallit 1

3,1Antimoni, ICP-MS mg Sb/kg ka RA3000

7,9Arseeni, ICP-MS mg As/kg ka RA3000

240Barium, ICP-MS mg Ba/kg ka RA3000

<0,2Elohopea, ICP-MS mg Hg/kg ka RA3000

0,39Kadmium, ICP-MS mg Cd/kg ka RA3000

57Kromi, ICP-MS mg Cr/kg ka RA3000

660Kupari, ICP-MS mg Cu/kg ka RA3000

45Lyijy, ICP-MS mg Pb/kg ka RA3000

<2Molybdeeni, ICP-MS mg Mo/kg ka RA3000

42Nikkeli, ICP-MS mg Ni/kg ka RA3000

<1Seleeni, ICP-MS mg Se/kg ka RA3000

220Sinkki, ICP-MS mg Zn/kg ka RA3000

84Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa mg/kg ka RA4020

23Keskitisleet (C10-C21) mg/kg ka RA4020

61Raskaat öljyjakeet (C21-C40) mg/kg ka RA4020







2,6Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka RA4053

0,05Antraseeni mg/kg ka RA4053

0,01Asenafteeni mg/kg ka RA4053

<0,01Asenaftyleeni mg/kg ka RA4053

0,14Bentso(a)antraseeni mg/kg ka RA4053

0,23Bentso(a)pyreeni mg/kg ka RA4053

0,34Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka RA4053

0,24Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka RA4053

0,13Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka RA4053

<0,01Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka RA4053

0,21Fenantreeni mg/kg ka RA4053

0,38Fluoranteeni mg/kg ka RA4053Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.



2/2



0,01Fluoreeni mg/kg ka RA4053

0,24Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni mg/kg ka RA4053

0,17Kryseeni mg/kg ka RA4053

0,13Naftaleeni mg/kg ka RA4053

0,35Pyreeni mg/kg ka RA4053

<0,01PCB yht. mg/kg ka RA4053

<0,001PCB 28 mg/kg ka RA4053

<0,001PCB 52 mg/kg ka RA4053

0,001PCB 101 mg/kg ka RA4053

<0,001PCB 118 mg/kg ka RA4053

0,002PCB 138 mg/kg ka RA4053

0,002PCB 153 mg/kg ka RA4053

0,002PCB 180 mg/kg ka RA4053





FM, kemisti, 020 755 7860




1/2

Projekti: 89104818/10

Tutkimustodistus



Tomi Pulkkinen

PL 718

33101 TAMPERE

Näytteenottopvm:


82127503-06 YIT, Ranta-Tampella, 2-vaiheinen ravistelutestiTutkimuksen nimi:


TutkimustuloksetMenetelmäYksikkö

Näytteenottopisteet KP2, L/S=2

KP2, L/S=10

Näytenumero 10SS00543

10SS00544

MÄÄRITYKSET



pH-alku 9,2 9,7

pH-loppu 9,0 9,3

Sähkönjohtavuus mS/m47 11 RA2013

DOC mg/kg ka6,6 25 RA2007

Kloridi mg Cl/kg ka5,0 <12 RA2018

Fluoridi mg F/kg ka2,2 5,6 RA2050

Sulfaatti mg SO4/kg ka410 530 RA2018

Metallit 1 tehty tehty

Antimoni, ICP-MS mg Sb/kg ka0,034 0,13 RA3000

Arseeni, ICP-MS mg As/kg ka<0,020 0,068 RA3000

Barium, ICP-MS mg Ba/kg ka0,066 0,30 RA3000

Elohopea, ICP-MS mg Hg/kg ka<0,003 <0,003 RA3000

Kadmium, ICP-MS mg Cd/kg ka<0,020 <0,020 RA3000

Kromi, ICP-MS mg Cr/kg ka<0,020 <0,020 RA3000

Kupari, ICP-MS mg Cu/kg ka<0,020 0,044 RA3000

Lyijy, ICP-MS mg Pb/kg ka<0,020 <0,020 RA3000

Molybdeeni, ICP-MS mg Mo/kg ka0,031 0,055 RA3000

Nikkeli, ICP-MS mg Ni/kg ka<0,020 <0,020 RA3000

Seleeni, ICP-MS mg Se/kg ka<0,020 <0,020 RA3000

Sinkki, ICP-MS mg Zn/kg ka<0,020 <0,020 RA3000

Vanadiini, ICP-MS mg V/kg ka<0,020 0,086 RA3000

Fenoli-indeksi mg/kg ka<0,10 <0,47 RA2051





2/2

Projekti: 89104818/10

Tutkimustodistus






FM, kemisti, 020 755 7860





jenni.haapaniemi

Text Box

jenni.haapaniemi

Text Box

LIITE 3

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.4

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.5 Laboratorion tutkimustodistukset, pohjavesinäytteet

1/2




PL 71833101 TAMPERE



82127503-06 YIT, Ranta-Tampella, pohjavesinäytteetTutkimuksen nimi:

Näytteenottaja: Juha Parviainen Analysointi aloitettu: 31.3.2010

PohjavesiMenetelmäYksikkö

Näytteenottopisteet PVP1 PVP2

Näytenumero 10TP00238

10TP00239

MÄÄRITYKSET

Esikäsittely, suodatus tehty tehty

Kloridi mg Cl/l8,6 21 RA2018*

Sulfaatti mg SO4/l11 13 RA2018*

Metallit PIMA, liukoiset tehty tehty

Antimoni liuk. ICP-MS mg Sb/l0,014 <0,0005 RA3000*

Arseeni liuk. ICP-MS mg As/l0,006 0,001 RA3000*

Elohopea liuk. ICP-MS PIMA mg Hg/l<0,0002 <0,0002 RA3000*

Kadmium liuk. ICP-MS mg Cd/l<0,0002 <0,0002 RA3000*

Koboltti liuk. ICP-MS mg Co/l<0,001 <0,001 RA3000*

Kromi liuk. ICP-MS mg Cr/l<0,001 <0,001 RA3000*

Kupari liuk. ICP-MS mg Cu/l<0,01 <0,01 RA3000*

Lyijy liuk. ICP-MS mg Pb/l0,002 <0,001 RA3000*

Mangaani liuk. ICP-MS mg Mn/l0,023 0,38 RA3000*

Nikkeli liuk. ICP-MS mg Ni/l<0,002 <0,002 RA3000*

Rauta liuk. ICP-MS mg Fe/l0,093 <0,01 RA3000*

Sinkki liuk. ICP-MS mg Zn/l<0,005 <0,005 RA3000*

Vanadiini liuk. ICP-MS mg V/l0,006 <0,001 RA3000*

Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) mg/l <0,05 0,15 RA4019*

Keskitisleet (C10-C21) mg/l <0,05 <0,05 RA4019*

Raskaat öljyjakeet (C21-C40) mg/l <0,05 0,11 RA4019*

VOC-PIMA, vesi tehty tehty RA4050*


mg/ltehty tehty RA4050*

Klooratut alifaattiset hiilivedyt, PIMA µg/ltehty tehty RA4050*

Vinyylikloridi µg/l0,2 0,8 RA4050*

1,1-dikloorieteeni µg/l<0,5 <0,5 RA4050*

Cis-1,2-dikloorieteeni µg/l<0,5 0,7 RA4050*

Trans-1,2-dikloorieteeni µg/l<0,5 <0,5 RA4050*

Trikloorieteeni µg/l<0,5 <0,5 RA4050*

Tetrakloorieteeni µg/l<0,5 <0,5 RA4050*

Dikloorimetaani µg/l<1 <1 RA4050*

Bentseeni mg/l<0,0005 <0,0005 RA4050*

Tolueeni mg/l<0,001 <0,001 RA4050*

Etyylibentseeni mg/l<0,0005 <0,0005 RA4050*





2/2



MenetelmäYksikkö

10TP00238

10TP00239

m+p-ksyleeni mg/l<0,0005 <0,0005 RA4050*

o-ksyleeni mg/l<0,0005 <0,0005 RA4050*

MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 RA4050*

TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 RA4050*

TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 RA4050*

ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 RA4050*

DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 RA4050*

Bensiinijakeet C5-C10 mg/l<0,05 <0,05 RA4050C

Polyaromaattiset hiilivedyt µg/ltehty tehty RA4031*

Antraseeni µg/l0,16 <0,01 RA4031*

Asenafteeni µg/l0,14 <0,01 RA4031*

Asenaftyleeni µg/l0,17 <0,01 RA4031*

Bentso(a)antraseeni µg/l0,36 <0,01 RA4031*

Bentso(a)pyreeni µg/l1,3 <0,01 RA4031*

Bentso(b)fluoranteeni µg/l0,83 <0,01 RA4031*

Bentso(g,h,i)peryleeni µg/l0,63 <0,01 RA4031*

Bentso(k)fluoranteeni µg/l0,50 <0,01 RA4031*

Dibentso(a,h)antraseeni µg/l0,08 <0,01 RA4031*

Fenantreeni µg/l0,63 <0,01 RA4031*

Fluoranteeni µg/l0,90 0,02 RA4031*

Fluoreeni µg/l0,16 <0,01 RA4031*

Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni µg/l0,70 <0,01 RA4031*

Kryseeni µg/l0,49 <0,01 RA4031*

Naftaleeni µg/l0,74 <0,01 RA4031*

Pyreeni µg/l1,1 0,01 RA4031*



Lisätiedot Putkien ensimmäinen pumppauskerta, ei suodatettu.



FL, kemisti, 020 755 7851





jenni.haapaniemi

Text Box

LIITE 8.14

1/2

Projekti: 89102235/67


Määritys Yksikkö Menetelmä10SL04503

Vesitutkimus





Näytteenottopiste: PVP S1

Näytteenottaja: Juha Parviainen Analysointi aloitettu: 12.10.2010

tehtyEsikäsittely, suodatus

6,8pH RA2000*

tehtyMetallit PIMA, liukoiset

<0,0005Antimoni (Sb), liuk. mg/l RA3000*

0,010Arseeni (As), liuk. mg/l RA3000*

<0,0002Kadmium (Cd), liuk. mg/l RA3000*

<0,001Koboltti (Co), liuk. mg/l RA3000*

<0,001Kromi (Cr), liuk. mg/l RA3000*

<0,01Kupari (Cu), liuk. mg/l RA3000*

<0,001Lyijy (Pb), liuk. mg/l RA3000*

0,38Mangaani (Mn), liuk. mg/l RA3000*

<0,002Nikkeli (Ni), liuk. mg/l RA3000*

0,37Rauta (Fe), liuk. mg/l RA3000*

<0,005Sinkki (Zn), liuk. mg/l RA3000*

<0,001Vanadiini (V), liuk. mg/l RA3000*

<0,05Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) mg/l RA4019*

<0,05Keskitisleet (C10-C21) mg/l RA4019*

<0,05Raskaat öljyjakeet (C21-C40) mg/l RA4019*

tehtyVOC-PIMA, vesi RA4050*

tehtyAromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA mg/l RA4050*

tehtyKlooratut alifaattiset hiilivedyt, PIMA µg/l RA4050*

<0,1Vinyylikloridi µg/l RA4050*

<0,51,1-dikloorieteeni µg/l RA4050*

<0,5Cis-1,2-dikloorieteeni µg/l RA4050*

<0,5Trans-1,2-dikloorieteeni µg/l RA4050*

<0,5Trikloorieteeni µg/l RA4050*

<0,5Tetrakloorieteeni µg/l RA4050*

<1Dikloorimetaani µg/l RA4050*

<0,0005Bentseeni mg/l RA4050*

<0,001Tolueeni mg/l RA4050*

<0,0005Etyylibentseeni mg/l RA4050*

<0,0005m+p-ksyleeni mg/l RA4050*

<0,0005o-ksyleeni mg/l RA4050*

<0,0005MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/l RA4050*

<0,0005TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/l RA4050*

<0,0005TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/l RA4050*

<0,0005ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/l RA4050*

<0,0005DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/l RA4050*

<0,05Bensiinijakeet C5-C10 mg/l RA4050CTutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.



Liite 5

2/2

Projekti: 89102235/67


tehtyPolyaromaattiset hiilivedyt µg/l RA4031*

0,01Antraseeni µg/l RA4031*

0,07Asenafteeni µg/l RA4031*

0,01Asenaftyleeni µg/l RA4031*

0,03Bentso(a)antraseeni µg/l RA4031*

0,02Bentso(a)pyreeni µg/l RA4031*

0,02Bentso(b)fluoranteeni µg/l RA4031*

0,02Bentso(g,h,i)peryleeni µg/l RA4031*

0,01Bentso(k)fluoranteeni µg/l RA4031*

<0,01Dibentso(a,h)antraseeni µg/l RA4031*

0,06Fenantreeni µg/l RA4031*

0,10Fluoranteeni µg/l RA4031*

0,04Fluoreeni µg/l RA4031*

0,02Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni µg/l RA4031*

0,02Kryseeni µg/l RA4031*

0,04Naftaleeni µg/l RA4031*

0,09Pyreeni µg/l RA4031*





FM, kemisti, +358 20 755 7930




Liite 5

1/2

Projekti: 82139965/18

Tutkimustodistus


Ramboll Finland Oy, /Tampere

Sanna pulkkinen

PL 718

33101 TAMPERE

Näytteenottopvm:


82141669 Tampereen kaupunki, Ranta-Tampellan yleissuunnitelmaTutkimuksen nimi:

Näytteenottaja: PARV Analysointi aloitettu: 19.4.2012

MenetelmäYksikkö

Näytteenottopisteet PVP1 PVP2 PVP6 PVP7 PVP8

Näytenumero 12TT00910

12TT00911

12TT00912

12TT00913

12TT00914

MÄÄRITYKSET

VOC-PIMA, vesi ok ok ok ok ok RA4050*


mg/lok ok ok ok ok RA4050*

Klooratut alifaattiset hiilivedyt, PIMA µg/lok ok ok ok ok RA4050*

Vinyylikloridi µg/l0,1 0,8 <0,1 2 <0,1 RA4050*

1,1-dikloorieteeni µg/l<0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 RA4050*

Cis-1,2-dikloorieteeni µg/l<0,5 1 <0,5 1 0,6 RA4050*

Trans-1,2-dikloorieteeni µg/l<0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 RA4050*

Trikloorieteeni µg/l<0,5 <0,5 <0,5 0,5 0,7 RA4050*

Tetrakloorieteeni µg/l<0,5 1 5 <0,5 3 RA4050*

Dikloorimetaani µg/l<1 <1 <1 <1 <1 RA4050*

Bentseeni mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

Tolueeni mg/l<0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 RA4050*

Etyylibentseeni mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

m+p-ksyleeni mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

o-ksyleeni mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

Bensiinijakeet C5-C10 mg/l<0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 RA4050C

MenetelmäYksikkö

Näytteenottopisteet PVP9

Näytenumero 12TT00915

MÄÄRITYKSET

VOC-PIMA, vesi ok RA4050*


mg/lok RA4050*

Klooratut alifaattiset hiilivedyt, PIMA µg/lok RA4050*

Vinyylikloridi µg/l<0,1 RA4050*




Ramboll Analytics

parj

Kirjoituskone

17.-18.4.2012

2/2

Projekti: 82139965/18

Tutkimustodistus


MenetelmäYksikkö

12TT00915

1,1-dikloorieteeni µg/l0,5 RA4050*

Cis-1,2-dikloorieteeni µg/l6 RA4050*

Trans-1,2-dikloorieteeni µg/l<0,5 RA4050*

Trikloorieteeni µg/l23 RA4050*

Tetrakloorieteeni µg/l320 RA4050*

Dikloorimetaani µg/l<1 RA4050*

Bentseeni mg/l<0,0005 RA4050*

Tolueeni mg/l<0,001 RA4050*

Etyylibentseeni mg/l<0,0005 RA4050*

m+p-ksyleeni mg/l<0,0005 RA4050*

o-ksyleeni mg/l<0,0005 RA4050*

MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/l<0,0005 RA4050*

TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/l<0,0005 RA4050*

TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/l<0,0005 RA4050*

ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/l<0,0005 RA4050*

DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/l<0,0005 RA4050*

Bensiinijakeet C5-C10 mg/l<0,05 RA4050C

Ramboll Analytics


Lisätiedot Näytteenotto: 17-18.4.2012



FM, kemisti, +358 20 755 7930


Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Näytteestä määritettiin liitteenä olevan listan mukaiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC:t) kaasukromatografisesti käyttäen headspace-tekniikkaa ja MS-detektoria. Mittausepävarmuus oli haihtuville orgaanisille yhdisteille 19-36 % yhdisteestä riippuen. Tuloksissa esim. "bentseeni <0,5 µg/l" tarkoittaa, että kyseistä yhdistettä on havaittu, mutta pitoisuus on alle määritysrajan.

Bensiinihiilivedyt (C5-C10) Bensiinihiilivedyt (C5-C10) analysoitiin käyttäen HS/GC/MS-tekniikkaa. Pitoisuutta verrattiin heksaanin vasteeseen, josta laskettuna määritysraja oli 0,05 mg/l (50 µg/l).




Ramboll Analytics

1/2


Tutkimustodistus



PL 718

33101 TAMPERE



82141669 Tampereen kaupunki, Ranta-Tampellan yleisuunnitelmaTutkimuksen nimi:

Näytteenottaja: HANNUH Analysointi aloitettu: 5.2.2014

Pohjavesi

MenetelmäYksikkö

Näytteenottopisteet PVP9 PVP10 PVP11 PVP12 PVP13


14TP00115

14TP00116

14TP00117

14TP00118

MÄÄRITYKSET

VOC-PIMA, vesi todettu todettu todettu todettu todettu RA4050*


mg/lei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. RA4050*

Klooratut alifaattiset hiilivedyt, PIMA µg/ltodettu todettu todettu todettu todettu RA4050*

Vinyylikloridi µg/l8 9 5 6 0,5 RA4050*

1,1-dikloorieteeni µg/l0,6 1 <0,5 <0,5 <0,5 RA4050*

Cis-1,2-dikloorieteeni µg/l70 78 3 5 2 RA4050*

Trans-1,2-dikloorieteeni µg/l<0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 RA4050*

Trikloorieteeni µg/l17 98 3 4 2 RA4050*

Tetrakloorieteeni µg/l150 220 18 12 12 RA4050*

Dikloorimetaani µg/l<1 <1 <1 <1 <1 RA4050*

Bentseeni mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

Tolueeni mg/l<0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 RA4050*

Etyylibentseeni mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

m+p-ksyleeni mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

o-ksyleeni mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/l<0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 RA4050*

Bensiinijakeet C5-C10 mg/l<0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 RA4050C

Pohjavesi

MenetelmäYksikkö

Näytteenottopisteet PVP14


MÄÄRITYKSET

VOC-PIMA, vesi todettu RA4050*


mg/lei tod. RA4050*

Klooratut alifaattiset hiilivedyt, PIMA µg/ltodettu RA4050*

Vinyylikloridi µg/l25 RA4050*




Ramboll Analytics

2/2


Tutkimustodistus


MenetelmäYksikkö

14TP00119

1,1-dikloorieteeni µg/l<0,5 RA4050*

Cis-1,2-dikloorieteeni µg/l16 RA4050*

Trans-1,2-dikloorieteeni µg/l<0,5 RA4050*

Trikloorieteeni µg/l3 RA4050*

Tetrakloorieteeni µg/l8 RA4050*

Dikloorimetaani µg/l<1 RA4050*

Bentseeni mg/l<0,0005 RA4050*

Tolueeni mg/l<0,001 RA4050*

Etyylibentseeni mg/l<0,0005 RA4050*

m+p-ksyleeni mg/l<0,0005 RA4050*

o-ksyleeni mg/l<0,0005 RA4050*

MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/l<0,0005 RA4050*

TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/l<0,0005 RA4050*

TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/l<0,0005 RA4050*

ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/l<0,0005 RA4050*

DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/l<0,0005 RA4050*

Bensiinijakeet C5-C10 mg/l<0,05 RA4050C

Ramboll Analytics




FM, kemisti, +358 50 434 4099


Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Näytteestä määritettiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC:t) kaasukromatografisesti käyttäen HS-GC/MS-tekniikkaa. Menetelmän mittausepävarmuus 19-36 % yhdisteestä riippuen. Mikäli todistuksen liitteenä on lista analysoiduista yhdisteistä, tuloksissa "tutkittu yhdiste <0,5 µg/l" tarkoittaa, että kyseistä yhdistettä on havaittu alle määritysrajan oleva pitoisuus. Jos liitettä ei ole, menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu pitoisuuksia yli toteamisrajan mutta alle määritysrajan (<0,5 µg/l tarkoittaa määritysrajaa).

Bensiinihiilivedyt (C5-C10) Bensiinihiilivedyt (C5-C10) analysoitiin käyttäen HS-GC/MS-tekniikkaa. Pitoisuutta verrattiin heksaanin vasteeseen, josta laskettuna määritysraja oli 0,05 mg/l (50 µg/l).




Ramboll Analytics

Scientific Finland Oy

Todistus: AR-14-FN-000877-01

TutkimustodistusRamboll Finland OyOsmo JyrävänkoskiPL 71833101 TAMPERE

Asiakaskoodi: FN0000007

Ì4OD1uÎ

494-2014-00001278Näytenumero:PVP 7 pinta Näyte:

82141669Asiakkaan viite:

Näyte-erän tunniste: Ranta-Tampella, 26.3.2014

Näyte-erän ottaja:

Näyte-erän ottopäivä:

Harmoinen Hannu

26.03.2014 26.03.2014Näytteet vastaanotettu:

TulosTutkimus UYksikkö Menetelmä Laboratorio

< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1J5 Etanoli

< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN07H ETBE

< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN07G MTBE

< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1J4 TAEE

< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1I8 TAME

< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1JQ Tert-butanoli (TBA)

< 0.01 mg/l(a) BAFU W3 / DIN 38407-F9 EUDEFRFR0CS C5-C10 bensiinihiilivedyt

< 0.5 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Bentseeni

< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Tolueeni

< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Etyylibentseeni

< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R o-Ksyleeni

< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R m,p-Ksyleeni

- µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R BTEX (summa)

< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Dikloorimetaani

< 0.10 µg/l(a) Sisäinen menetelmä EUNLBAFF02U Vinyylikloridi

< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Trikloorimetaani

< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Tetrakloorimetaani

0.11 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Trikloorieteeni

0.17 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 tetrakloorieteeni

0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1-Dikloorietaani

< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorietaani

< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1,1-Trikloorietaani


0.13 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 cis 1,2-Dikloorieteeni

< 0.1 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 trans 1,2-dikloorieteeni

< 0.20 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorieteenit (summa)

< 1.1 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Klooratut hiilivedyt (summa)

(a) = Akkreditoitu menetelmäU = Laajennettu mittausepävarmuus, k=2

LaboratoriolyhenteetEUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00EUNLBA - Eurofins Analytico (Barneveld), NETHERLANDS - NEN EN ISO/IEC 17025: 2005, RvA L010

Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä.

Sivu 1/2

Hatanpäänkatu 3 A33900 TampereFinland

Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1www.eurofins.fiEnvironment@[email protected]. 03 230 6504



Tampere

Miljamartta YritysASM Kemisti+358 3 230 6501

01.04.2014


Sivu 2/2







Ì4OE1xÎ






Harmoinen Hannu









0.05 mg/l(a) BAFU W3 / DIN 38407-F9 EUDEFRFR0CS C5-C10 bensiinihiilivedyt








15 µg/l(a) Sisäinen menetelmä EUNLBAFF02U Vinyylikloridi



15 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Trikloorieteeni

79 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 tetrakloorieteeni



0.60 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1,1-Trikloorietaani


98 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 cis 1,2-Dikloorieteeni

0.13 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 trans 1,2-dikloorieteeni

98 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorieteenit (summa)

200 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Klooratut hiilivedyt (summa)




Sivu 1/2





Tampere


01.04.2014


Sivu 2/2







Ì4OF1{Î






Harmoinen Hannu










0.5 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Bentseeni





0.5 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R BTEX (summa)


35 µg/l(a) Sisäinen menetelmä EUNLBAFF02U Vinyylikloridi

0.12 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Trikloorimetaani


130 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Trikloorieteeni

180 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 tetrakloorieteeni



18 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1,1-Trikloorietaani


180 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 cis 1,2-Dikloorieteeni

0.40 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 trans 1,2-dikloorieteeni

180 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorieteenit (summa)





Sivu 1/2





Tampere


01.04.2014


Sivu 2/2







Ì4OG1~Î






Harmoinen Hannu









0.8 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Bentseeni





0.8 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R BTEX (summa)


1.0 µg/l(a) Sisäinen menetelmä EUNLBAFF02U Vinyylikloridi





22 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1-Dikloorietaani






1.3 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorieteenit (summa)





Sivu 1/2





Tampere


01.04.2014


Sivu 2/2







Ì4OH1ÅÎ






Harmoinen Hannu








3.6 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1JQ Tert-butanoli (TBA)









0.20 µg/l(a) Sisäinen menetelmä EUNLBAFF02U Vinyylikloridi











1.3 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorieteenit (summa)

4.1 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Klooratut hiilivedyt (summa)




Sivu 1/2





Tampere


01.04.2014


Sivu 2/2



jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.6 Laboratorion tutkimustodistukset, huokoskaasunäytteet

1/2


Tutkimustodistus



PL 718

33101 TAMPERE



Tampereen kaupunki, Ranta-Tampellan yleisuunnitelmaTutkimuksen nimi:


Päästömittaus

MenetelmäYksikkö

Näytteenottopisteet PVP9näyte A

PVP9näyte B

PVP10näyte A

PVP10näyte B

PVP11näyte A

Näytenumero 14PP00163

14PP00164

14PP00165

14PP00166

14PP00167

MÄÄRITYKSET

VOC (PIMA) - Termodesorptio µg/m3ok ok ok ok ok RA4048

Päästömittaus

MenetelmäYksikkö

Näytteenottopisteet PVP11näyte B

PVP12näyte A

PVP12näyte B

PVP13näyte A

PVP13näyte B


14PP00169

14PP00170

14PP00171

14PP00172

MÄÄRITYKSET


Päästömittaus

MenetelmäYksikkö


PVP14näyte B


14PP00174

MÄÄRITYKSET

VOC (PIMA) - Termodesorptio µg/m3ok ok RA4048




Ramboll Analytics

2/2


Tutkimustodistus


Lausunto Tulokset liitteenä.

Ramboll Analytics


Lisätiedot Näyte on otettu Tenax TA adsorptioputkeen pumpun avulla. Näytteet on analysoitu käyttäen ATD-GC/MSD menetelmää. Yhdisteiden pitoisuudet joille on määritelty määritysraja (LOQ), on laskettu yhdistekohtaisilla standardeilla. Tulokset on laskettu tunnetusta tilavuudesta.


FM, kemisti, +358 40 183 0635




Ramboll Analytics

Liite tutkimustodistukseen 25.2.2014

Työnumero: 82141669/2

Projektin nimi: Tampereen kaupunki,

Ranta-Tampellan yleissuunnitelma

Näytepiste: PVP9 näyte A

Tunnus: 14PP00163 sivu 1/1

Yhdistekohtaisiin standardeihin verratut yhd.

Pitoisuus

(µg/m³) LOQ

1,1-Dikloorietaani 28 0,50

1,2-Dikloorietaani < LOQ 0,50

1,1,1-Trikloorietaani 35 0,50

1,1,2-Trikloorietaani < LOQ 0,50

1,1,1,2-Tetrakloorietaani < LOQ 0,50


1,1-Dikloorieteeni 31 0,66

c-1,2-Dikloorieteeni 110 0,56

t-1,2-Dikloorieteeni < LOQ 0,50

Trikloorieteeni 93 0,58

Tetrakloorieteeni 79 0,50

Hiilitetrakloridi 4,9 0,50

Kloroformi < LOQ 0,50

Bromidikloorimetaani < LOQ 0,50

Dibromikloorimetaani < LOQ 0,52

Bromoformi < LOQ 0,50

Dibromimetaani < LOQ 0,50

Bromikloorimetaani < LOQ 0,50

1,2-Dibromoetaani < LOQ 0,50

1,2-Diklooripropaani < LOQ 0,50



1,2,3-Triklooripropaani < LOQ 0,50

1,1-Diklooripropeeni < LOQ 0,51

c-1,3-Diklooripropeeni < LOQ 0,50

t-1,3-Diklooripropeeni < LOQ 0,50

1,2-Dibromi-3-klooripropaani < LOQ 0,50

Heksaklooributadieeni < LOQ 0,50

Bentseeni < LOQ 21

Tolueeni < LOQ 3,4

m+p-Ksyleeni 2,0 1,3

o-Ksyleeni 0,72 0,50

Etyylibentseeni < LOQ 0,77

MTBE < LOQ 0,50

TAME < LOQ 0,50

ETBE < LOQ 0,50

TAEE < LOQ 0,50

DIPE < LOQ 0,50





Näytepiste: PVP9 näyte B



Pitoisuus

(µg/m³) LOQ











Tetrakloorieteeni* 830 0,50


















Bentseeni < LOQ 21

Tolueeni 6,0 3,4


o-Ksyleeni 2,5 0,50

Etyylibentseeni 12 0,77

MTBE < LOQ 0,50

TAME < LOQ 0,50

ETBE < LOQ 0,50

TAEE < LOQ 0,50

DIPE < LOQ 0,50

* Johtuen normaalin mittausalueen ylityksestä, on tulos semikvantitatiivinen.








Pitoisuus

(µg/m³) LOQ



1,1,1-Trikloorietaani* > 1000 0,50






t-1,2-Dikloorieteeni 0,54 0,50


Tetrakloorieteeni* > 1000 0,50

Hiilitetrakloridi 180 0,50

Kloroformi 13 0,50
















Bentseeni < LOQ 21

Tolueeni < LOQ 3,4


o-Ksyleeni 1,1 0,50

Etyylibentseeni 0,83 0,77

MTBE < LOQ 0,50

TAME < LOQ 0,50

ETBE 0,93 0,50

TAEE < LOQ 0,50

DIPE < LOQ 0,50









Pitoisuus

(µg/m³) LOQ



1,1,1-Trikloorietaani* 930 0,50


1,1,1,2-Tetrakloorietaani 2,6 0,50


1,1-Dikloorieteeni 9,0 0,66



Trikloorieteeni* 530 0,58



Kloroformi 16 0,50
















Bentseeni < LOQ 21

Tolueeni 3,6 3,4


o-Ksyleeni 1,7 0,50


MTBE < LOQ 0,50

TAME < LOQ 0,50

ETBE 0,66 0,50

TAEE < LOQ 0,50

DIPE < LOQ 0,50









Pitoisuus

(µg/m³) LOQ





























Bentseeni < LOQ 21

Tolueeni < LOQ 3,4


o-Ksyleeni 1,5 0,50


MTBE < LOQ 0,50

TAME < LOQ 0,50

ETBE < LOQ 0,50

TAEE < LOQ 0,50

DIPE < LOQ 0,50









Pitoisuus

(µg/m³) LOQ







1,1-Dikloorieteeni < LOQ 0,66






















Bentseeni < LOQ 21

Tolueeni < LOQ 3,4


o-Ksyleeni 1,4 0,50


MTBE < LOQ 0,50

TAME < LOQ 0,50

ETBE < LOQ 0,50

TAEE < LOQ 0,50

DIPE < LOQ 0,50









Pitoisuus

(µg/m³) LOQ

1,1-Dikloorietaani* 260 0,50









Trikloorieteeni* > 1000 0,58


Hiilitetrakloridi* > 1000 0,50

Kloroformi 28 0,50
















Bentseeni 34 21

Tolueeni 5,2 3,4


o-Ksyleeni 2,0 0,50


MTBE < LOQ 0,50

TAME < LOQ 0,50

ETBE < LOQ 0,50

TAEE < LOQ 0,50

DIPE < LOQ 0,50









Pitoisuus

(µg/m³) LOQ


1,2-Dikloorietaani 3,8 0,50










Hiilitetrakloridi* > 1000 0,50

Kloroformi 8,4 0,50
















Bentseeni < LOQ 21

Tolueeni 6,2 3,4


o-Ksyleeni 2,4 0,50


MTBE < LOQ 0,50

TAME < LOQ 0,50

ETBE < LOQ 0,50

TAEE < LOQ 0,50

DIPE < LOQ 0,50









Pitoisuus

(µg/m³) LOQ





























Bentseeni < LOQ 21

Tolueeni 4,0 3,4


o-Ksyleeni 2,1 0,50


MTBE < LOQ 0,50

TAME < LOQ 0,50

ETBE < LOQ 0,50

TAEE < LOQ 0,50

DIPE < LOQ 0,50









Pitoisuus

(µg/m³) LOQ





























Bentseeni 32 21

Tolueeni 4,4 3,4


o-Ksyleeni 1,7 0,50


MTBE < LOQ 0,50

TAME < LOQ 0,50

ETBE < LOQ 0,50

TAEE < LOQ 0,50

DIPE < LOQ 0,50









Pitoisuus

(µg/m³) LOQ





























Bentseeni < LOQ 21

Tolueeni 4,0 3,4


o-Ksyleeni 1,5 0,50


MTBE < LOQ 0,50

TAME < LOQ 0,50

ETBE < LOQ 0,50

TAEE < LOQ 0,50

DIPE < LOQ 0,50









Pitoisuus

(µg/m³) LOQ





























Bentseeni < LOQ 21

Tolueeni < LOQ 3,4


o-Ksyleeni 1,2 0,50


MTBE < LOQ 0,50

TAME < LOQ 0,50

ETBE < LOQ 0,50

TAEE < LOQ 0,50

DIPE < LOQ 0,50


1/2


Tutkimustodistus



PL 718

33101 TAMPERE

Näytteenottopvm:



Näytteenottaja: Analysointi aloitettu: 19.2.2014

Päästömittaus

MenetelmäYksikkö


PVP9näyte B

PVP10näyte A

PVP10näyte B

PVP11näyte A


14PP00176

14PP00177

14PP00178

14PP00179

MÄÄRITYKSET

Vinyylikloridi ilmassa µg/m3100 46 15 53 7 RA4014

Päästömittaus

MenetelmäYksikkö


PVP12näyte A

PVP12näyte B

PVP13näyte B

PVP14näyte A


14PP00181

14PP00182

14PP00183

14PP00184

MÄÄRITYKSET

Vinyylikloridi ilmassa µg/m3<5 <5 5 ei tod. ei tod. RA4014

Päästömittaus

MenetelmäYksikkö



MÄÄRITYKSET

Vinyylikloridi ilmassa µg/m3ei tod. RA4014




Ramboll Analytics

2/2


Tutkimustodistus


Ramboll Analytics


Lisätiedot Vinyylikloridin määritysraja on 5 µg/m3.


FM, kemisti, +358 40 183 0635




Ramboll Analytics

1/1


Tutkimustodistus



PL 718

33101 TAMPERE





Päästömittaus

MenetelmäYksikkö

Näytteenottopisteet PVP13,näyte A

PVP13,näyte B

PVP11,näyte A

PVP11,näyte B

PVP10,näyte A


14PP00390

14PP00391

14PP00392

14PP00393

MÄÄRITYKSET


Päästömittaus

MenetelmäYksikkö

Näytteenottopisteet PVP10,näyte B

PVP12,näyte A

PVP12,näyte B


14PP00395

14PP00396

MÄÄRITYKSET

VOC (PIMA) - Termodesorptio µg/m3ok ok ok RA4048

Lausunto Tulokset liitteenä.

Ramboll Analytics


Lisätiedot Näytteet on otettu Tenax TA adsorptioputkeen pumpun (100 mL/min) avulla. Näytteet on analysoitu käyttäen ATD-GC/MSD menetelmää. Tutkittavien yhdisteiden pitoisuudet ovat laskettu yhdistekohtaisiin standardeihin vertaamalla. Tulokset on laskettu tunnetusta näytetilavuudesta.


FM, kemisti, +358 50 434 4099




Ramboll Analytics








Pitoisuus

(mg/m³) LOQ


c-1,2-Dikloorieteeni < LOQ 0,05


Trikloorieteeni < LOQ 0,05

Tetrakloorieteeni 2,9 0,05

Bentseeni < LOQ 0,05

Tolueeni < LOQ 0,05

m+p-Ksyleeni < LOQ 0,05

o-Ksyleeni < LOQ 0,05


MTBE < LOQ 0,05

TAME < LOQ 0,05

ETBE < LOQ 0,05

TAEE < LOQ 0,05

DIPE < LOQ 0,05








Pitoisuus

(mg/m³) LOQ







Tolueeni < LOQ 0,05




MTBE < LOQ 0,05

TAME < LOQ 0,05

ETBE < LOQ 0,05

TAEE < LOQ 0,05

DIPE < LOQ 0,05








Pitoisuus

(mg/m³) LOQ


c-1,2-Dikloorieteeni 0,11 0,05


Trikloorieteeni 0,61 0,05

Tetrakloorieteeni 38 0,05


Tolueeni < LOQ 0,05




MTBE < LOQ 0,05

TAME < LOQ 0,05

ETBE < LOQ 0,05

TAEE < LOQ 0,05

DIPE < LOQ 0,05








Pitoisuus

(mg/m³) LOQ





Tetrakloorieteeni > 50 0,05

Bentseeni 0,10 0,05

Tolueeni < LOQ 0,05




MTBE < LOQ 0,05

TAME < LOQ 0,05

ETBE < LOQ 0,05

TAEE < LOQ 0,05

DIPE < LOQ 0,05








Pitoisuus

(mg/m³) LOQ






Bentseeni 0,06 0,05

Tolueeni < LOQ 0,05




MTBE < LOQ 0,05

TAME < LOQ 0,05

ETBE < LOQ 0,05

TAEE < LOQ 0,05

DIPE < LOQ 0,05








Pitoisuus

(mg/m³) LOQ







Tolueeni < LOQ 0,05




MTBE < LOQ 0,05

TAME < LOQ 0,05

ETBE < LOQ 0,05

TAEE < LOQ 0,05

DIPE < LOQ 0,05

RANTA-TAMPELLARiskinarvio

Riskilaskenta Liite 7.1

Altistus maan ja pölyn syönnin kautta

Tarkastellaan altistusta maansyönnin kautta suurimmilla todetuilla pitoisuuksilla

(1)

Ci = haitta-aineen pitoisuus tarkasteltavassa väliaineessa (maaperä, mg/kg)ADDi = keskimääräinen päivittäisannos tarkasteltavan altistusreitin kautta (mg/kg/d)

BW = kohdehenkilön kehon paino (kg)AT = aika, jonka suhteen keskimääräinen päiväannos lasketaan (d)IR = haitta-ainetta sisältävän väliaineen päivittäinen otto elimistöön tarkasteltavan

altistusreitin kautta (kg/d)EF = altistuksen toistuvuus (d/a)ED = altistuksen kesto (a)

(2)

Kaava (2) voidaan kirjoittaa muotoon:

(3)

Laskennassa käytetyt parametrit:BW(lapsi) 15IR(lapsi) 0,00015EF(lapsi) 365AT(lapsi) 2190ED(lapsi) 6

BW(aikuinen) 70IR(aikuinen) 0,00005EF(aikuinen) 365AT(aikuinen) 23360ED(aikuinen) 64

AT(elinikä) 25550

Perusteet parametrien valinnalle.

BW Kohdehenkilöksi valitaan lapsi, 15 kg ja aikuinen 70 kgAT 6 a = 2190 d, 64 a = 23360 d, 70 a = 25500 d

Koska arvioitava kohde tulee olemaan asuinalueena, syöpävaarallisuuden arvioinnissa on huomioitu kokoelinikä; lapsuusikä (6 vuotta) ja aikuisikä (64 vuotta).

Käytetään ensisijaisesti julkaisusta "Kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet" sivulta 33taulukosta 12 löytyviä TDI -arvoja. Toissijaisesti käytetään arvoja lähteestä Baars et al. 2001.

Lapsilla maan syönnin tyypillinen määräarvio on 50…200 mg/d (valittu 150 mg/d = 0,00015 kg/d),ja aikuisilla 10…50 mg/d (valittu 50 mg/d = 0,00005 kg/d).

6 vuotta ja 64 vuotta, yhteensä 70 vuotta. Käytetty pitkää altistumistumisaikaa, sillä alue tuleeolemaan asuinkäytössä.

Oletetaan kohdehenkilön olevan alueella päivittäin ja maan olevan paljas myös talvella sillä sulatalueet kaupunkialueella ovat mahdollisia, saadaan 365

Syöpävaarallisille yhdisteille on laskettu altistus koko elinajalle. Aikuisiän altistuksenlaskennassa on käytetty seuraavia lähtöarvoja:

TDI ja CR

IR

EF

ED

ATBWEDEFIRCADD i

i ´´´´

=

70646 å å´+´

= aikuinenilapsiitot

ADDADDADD

totaik

aikaiki

totlapsi

lapsilapsiitot ATBW

ATIRCATBWATIRC

ADD´´´

+´

´´=

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.7.1


Riskilaskenta Liite 7.2

Suurimmat todetut pitoisuudet, enimmäissaantiarvo ja altistus, sekä riski (HQ).Ci max TDI Cr oral ADDilapsi ADDtot HQ Lisäsyöpäriskimg/kg mg/kg/d mg/kg/d mg/kg/d mg/kg/d kpl/100 000

Antimoni, Sb 110 0,0004 1,1E-03 2,75Arseeni, As 69 0,001 6,9E-04 0,69Koboltti, Co 131 0,0014 1,3E-03 0,94Kromi, Cr 920 0,005 9,2E-03 1,84Kupari, Cu 1660 0,14 1,7E-02 0,12Lyijy, Pb 1200 0,0018 1,2E-02 6,67Nikkeli, Ni 1310 0,05 1,3E-02 0,26Sinkki, Zn 5140 0,5 5,1E-02 0,10Vanadiini, V 283 0,009 2,8E-03 0,31Antraseeni 19 0,04 1,9E-04 0,00Asenafteeni 7,4 0,05 7,4E-05 1,1E-05 0,0002 0,0002Asenaftyleeni 8 0,005 8,0E-05 1,2E-05 0,02 0,0024Bentso(a)antraseeni 42 0,0005 4,2E-04 6,3E-05 0,84 0,1269Bentso(a)pyreeni 27 0,00005 2,7E-04 4,1E-05 5,40 0,8155Bentso(b)fluoranteeni 27 0,0005 2,7E-04 4,1E-05 0,54 0,0816Bentso(g,h,i)peryleeni 20 0,03 2,0E-04 0,01Bentso(k)fluoranteeni 12 0,0005 1,2E-04 1,8E-05 0,24 0,0362Fenantreeni 99 0,04 9,9E-04 0,02Fluoranteeni 110 0,005 1,1E-03 1,7E-04 0,22 0,0332Fluoreeni 16 0,04 1,6E-04 0,00Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni 23 0,0005 2,3E-04 3,5E-05 0,46 0,0695Kryseeni 38 0,005 3,8E-04 5,7E-05 0,08 0,0115Pyreeni 89 0,05 8,9E-04 1,3E-04 0,02 0,0027PCB-yhdisteet 1,6 0,00001 1,6E-05 1,60Alifaattiset öljyhiilivedyt:C8-C16 12000 0,1 1,2E-01 1,20C16-C35 14000 2 1,4E-01 0,07Aromaattiset öljyhiilivedyt:C8-C16 12000 0,04 1,2E-01 3,00C16-C35 14000 0,03 1,4E-01 4,67Tetrakloorieteeni 0,64 0,015 6,4E-06 0,0004

1,18Syöpävaarallisilla yhdisteillä käytetty lisäsyöpäriskiä 10^-5

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.7.2

jenni.haapaniemi

Puhekupla

Riski yli 100 % -> ei hyväksyttävä

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.8.1

Laskettuja pitoisuuksia, Ranta-Tampella Liite 8.2

VäliaineYksik

kö

Laskelman

lähtökohta

Kohde Asenaf-teeni

Asenaf-tyleeni

Antra-seeni

Bentso(a)-antraseen

i

Bent-seeni

Bentso-(a)

pyreeni

Bentso(b)-fluoran-

teeni

Bentso(g,h,i)-

peryleeni

Bentso(k)-fluoran-

teeniKryseeni

Dibentso(a,h)-

antraseeni

Etyyli-bent-seeni

Fluoran-teeni Fluoreeni

Indeno-(1,2,3-CD)pyreeni

MTBE Naftaleeni

Fenantreeni Pyreeni Tolueeni

TPHAL_EC >5-

6

TPHAL_EC >6-

8

TPHAL_EC>8-10

TPHAL_EC>10-12

TPHAL_EC>12-16

TPHAL_EC>16-35

TPHAR_EC>8-10

TPHAR_EC>10-12

TPHAR_EC>12-16

TPHAR_EC>16-21

TPHAR_EC>21-35

Ksyleenit Bentseeni_testi

Vinyylikloridi

Dikloorieteeni

Trikloorieteeni

Tetrakloorieteeni

Pitoisuus huokoskaasussa pilaantumassaulkoalueella μg/m3

Pohjamaa 2,26E+02 7,1E+00 8,7E-02 6,5E-03 9,6E-03 3,0E-04 1,6E-03 1,7E-02 1,7E-05 8,7E+00 1,4E+02 2,9E-04 2,8E+03 2,1E+02 7,9E+00 1,6E+03 1,7E+03 8,6E+03 2,0E+04 1,6E+03 1,7E+03 7,7E+02 4,4E+03 2,9E+00 1,2E+05

Pitoisuus huokoskaasussa pilaantumassarakennuksen alla μg/m3


Pitoisuus huokoskaasussa pohjavedenpinnalla μg/m3

Pohjavesi 7,4E-02 6,9E-03 1,1E-03 1,1E-01 4,5E+00 2,2E-01 1,1E+04 4,4E+02 3,7E+00 2,6E+04 1,6E+04 2,7E+04 1,1E+05

Pitoisuus huokoskaasussa laatan alla μg/m3Pohjamaa

Asuinrakennus 6,33E+01 6,06E-01 5,11E-04 2,13E-10 1,07E-11 7,27E-18 5,42E-14 3,79E-06 1,70E-84 9,91E-01 5,96E+01 1,68E-21 1,11E+03 7,31E+00 3,35E-01 1,14E+03 1,27E+03 6,33E+03 1,48E+04 1,14E+03 1,23E+03 5,54E+02 3,10E+03 1,03E+00 8,22E+04


Liikerakennus 6,33E+01 6,06E-01 5,11E-04 2,13E-10 1,07E-11 7,27E-18 5,42E-14 3,79E-06 1,70E-84 9,91E-01 5,96E+01 1,68E-21 1,11E+03 7,31E+00 3,35E-01 1,14E+03 1,27E+03 6,33E+03 1,48E+04 1,14E+03 1,23E+03 5,54E+02 3,10E+03 1,03E+00 8,22E+04

Pitoisuus huokoskaasussa laatan alla μg/m3Pohjavesi

Asuinrakennus 1,17E-03 1,91E-05 1,00E+02 5,21E-14 1,20E+01 3,54E-03 1,45E-01 9,36E-04 6,00E+00 1,33E+03 6,56E+01 5,42E-01 9,30E+00 1,00E+02 1,76E+03 8,51E+02 2,10E+03 1,00E+05


Liikerakennus 1,17E-03 1,91E-05 1,00E+02 5,21E-14 1,20E+01 3,54E-03 1,45E-01 9,36E-04 6,00E+00 1,33E+03 6,56E+01 5,42E-01 9,30E+00 1,00E+02 1,76E+03 8,51E+02 2,10E+03 1,00E+05

Pitoisuus sisäilmassa μg/m3Pohjamaa

Asuinrakennus 1,09E-01 1,05E-03 8,82E-07 3,68E-13 1,85E-14 1,26E-20 9,36E-17 6,54E-09 2,94E-87 1,71E-03 1,03E-01 2,90E-24 1,91E+00 1,26E-02 5,79E-04 1,98E+00 2,19E+00 1,09E+01 2,55E+01 1,97E+00 2,13E+00 9,56E-01 5,35E+00 1,77E-03 1,42E+02


Liikerakennus 1,09E-01 1,05E-03 8,82E-07 3,68E-13 1,85E-14 1,26E-20 9,36E-17 6,54E-09 2,94E-87 1,71E-03 1,03E-01 2,90E-24 1,91E+00 1,26E-02 5,79E-04 1,98E+00 2,19E+00 1,09E+01 2,55E+01 1,97E+00 2,13E+00 9,56E-01 5,35E+00 1,77E-03 1,42E+02

Pitoisuus sisäilmassa ainemääränperusteella μg/m3

Pohjamaa

Asuinrakennus 3,00E+03 7,84E+02 9,40E+03 7,05E+05 1,07E+07 7,82E+02 9,33E+03 6,17E+04 2,23E+06 5,00E+02

Pitoisuus sisäilmassa ainemääränperusteella μg/m3

Pohjamaa

Liikerakennus 3,00E+03 7,84E+02 9,40E+03 7,05E+05 1,07E+07 7,82E+02 9,33E+03 6,17E+04 2,23E+06 5,00E+02

Pitoisuus sisäilmassa μg/m3Pohjavesi

Asuinrakennus 2,02E-06 3,30E-08 1,73E-01 8,99E-17 2,07E-02 6,11E-06 2,51E-04 1,62E-06 1,04E-02 2,29E+00 1,13E-01 9,35E-04 1,61E-02 1,73E-01 3,04E+00 1,47E+00 3,63E+00 1,73E+02


Liikerakennus 2,02E-06 3,30E-08 1,73E-01 8,99E-17 2,07E-02 6,11E-06 2,51E-04 1,62E-06 1,04E-02 2,29E+00 1,13E-01 9,35E-04 1,61E-02 1,73E-01 3,04E+00 1,47E+00 3,63E+00 1,73E+02

Pitoisuus ulkoilmassa(hiukkaset+haihtuminen) μg/m3

Pintamaa 1,40E-03 8,71E-04 1,26E-04 2,17E-05 1,81E-05 5,88E-06 5,10E-06 8,31E-05 5,21E-07 9,11E-04 1,49E-03 6,01E-06 4,47E-03 5,44E-03 8,39E-04 3,84E-07 4,49E-05 1,36E-01 5,91E+00 4,16E-07 2,93E-05 4,58E-04 1,32E-01 2,34E-02 3,01E-03

Pitoisuus ulkoilmassa (haihtuminen) μg/m3Pohjamaa 1,72E-05 9,06E-08 2,88E-11 7,63E-20 6,03E-22 5,09E-30 6,69E-25 3,99E-14 2,61E-125 1,67E-07 1,88E-05 2,46E-35 4,03E-04 8,67E-07 3,59E-08 7,23E-04 8,02E-04 4,00E-03 9,34E-03 7,21E-04 7,75E-04 3,47E-04 1,91E-03 4,78E-07 4,11E-02

Pitoisuus ulkoilmassa (haihtuminen) μg/m3Pohjavesi 3,15E-32 5,32E-59 4,79E-253 4,87E-25 1,01E-20 1,75E-49 2,90E-04 5,45E-07 3,88E-16 7,70E-04 2,82E-04 5,11E-04 1,59E-03

Liuennut pitoisuus huokosvedessäpilaantumassa (ulkoalue) mg/l

Pohjamaa 1,21E-01 4,34E-02 9,40E-03 1,62E-03 1,50E-03 2,60E-04 7,06E-04 1,80E-03 1,62E-04 7,33E-02 1,45E-01 1,90E-04 4,56E-01 5,82E-01 1,29E-01 3,51E-05 2,70E-05 3,63E-05 1,34E-06 5,74E-03 2,45E-02 3,28E-02 1,09E-01 1,60E-03 3,55E-01

Pitoisuus pohjavedessä pilaantuman laidalla,ei hajoamista mg/l


Pitoisuus pohjavedessä pilaantuman laidalla,hajoaminen mukana mg/l


Pitoisuus pohjaveden käyttö-/tarkkailukohteessa, ei hajoamista mg/l


Pitoisuus pohjaveden käyttö-/tarkkailukohteessa, hajoaminen mukana mg/l



Pohjavesi 2,83E-05 6,37E-05 8,85E-05 1,59E-04 1,31E-04 1,11E-04 1,25E-07 1,95E-02 3,70E-04 6,19E-03 3,18E-02 2,30E-02 5,66E-02



Punaisella merkittyjä pitoisuuksia korjattu kohteesta todettujen suurimpien huokosilmamittaustulosten perusteella. Vinyylikloridin ja dikloorieteenien osalta mitatut pitoisuudet ovat pienempiä kuin laskennalliset teoreettiset pitoisuudet. Huokoskaasun pitoisuus laatan alla näiden osalta on määritetty mitatun ja lasketun pitoisuuden keskiarvona. Muiden yhdisteiden osalta on mitattu pitoisuus on teoreettista pitoisuutta suurempi, jolloin laatan alapuolisen huokoskaasun pitoisuutena on käytetty mitattuapitoisuutta. Tetrakloorieteenin suurin todettu pitoisuus on ylittänyt laboratorion mittausalueen (50 mg/m3), joten laskennassa on käytetty varmuuden vuoksi 2-kertaista pitoisuutta (100 mg/m3).

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.8.2


Tavoitepitoisuuksien laskenta Liite 9.1

Altistus maan ja pölyn syönnin kautta

Tarkastellaan altistusta maansyönnin kautta suurimmilla todetuilla pitoisuuksilla

(1)

Ci = haitta-aineen pitoisuus tarkasteltavassa väliaineessa (maaperä, mg/kg)ADDi = keskimääräinen päivittäisannos tarkasteltavan altistusreitin kautta (mg/kg/d)

BW = kohdehenkilön kehon paino (kg)AT = aika, jonka suhteen keskimääräinen päiväannos lasketaan (d)IR = haitta-ainetta sisältävän väliaineen päivittäinen otto elimistöön tarkasteltavan

altistusreitin kautta (kg/d)EF = altistuksen toistuvuus (d/a)ED = altistuksen kesto (a)

(2)

Kaava (2) voidaan kirjoittaa muotoon:

(3)

Laskennassa käytetyt parametrit:BW(lapsi) 15IR(lapsi) 0,00015EF(lapsi) 365AT(lapsi) 2190ED(lapsi) 6

BW(aikuinen) 70IR(aikuinen) 0,00005EF(aikuinen) 365AT(aikuinen) 23360ED(aikuinen) 64

AT(elinikä) 25550

Perusteet parametrien valinnalle.

BW Kohdehenkilöksi valitaan lapsi, 15 kg ja aikuinen 70 kgAT 6 a = 2190 d, 64 a = 23360 d, 70 a = 25500 d

Syöpävaarallisille yhdisteille on laskettu altistus koko elinajalle. Aikuisiän altistuksenlaskennassa on käytetty seuraavia lähtöarvoja:

TDI ja CR

IR

EF

ED

Koska arvioitava kohde tulee olemaan asuinalueena, syöpävaarallisuuden arvioinnissa on huomioitu kokoelinikä; lapsuusikä (6 vuotta) ja aikuisikä (64 vuotta).

Käytetään ensisijaisesti julkaisusta "Kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet" sivulta 33taulukosta 12 löytyviä TDI -arvoja. Toissijaisesti käytetään arvoja lähteestä Baars et al. 2001.

Lapsilla maan syönnin tyypillinen määräarvio on 50…200 mg/d (valittu 150 mg/d = 0,00015 kg/d),ja aikuisilla 10…50 mg/d (valittu 50 mg/d = 0,00005 kg/d).

6 vuotta ja 64 vuotta, yhteensä 70 vuotta. Käytetty pitkää altistumistumisaikaa, sillä alue tuleeolemaan asuinkäytössä.

Oletetaan kohdehenkilön olevan alueella päivittäin ja maan olevan paljas myös talvella sillä sulatalueet kaupunkialueella ovat mahdollisia, saadaan 365

ATBWEDEFIRCADD i

i ´´´´

=

70646 å å´+´

= aikuinenilapsiitot

ADDADDADD

totaik

aikaiki

totlapsi

lapsilapsiitot ATBW

ATIRCATBWATIRC

ADD´´´

+´

´´=

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.9.1

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.9.1


Tavoitepitoisuuksien laskenta Liite 9.2

Suurimmat sallitut pitoisuudet (Civ) lasketaan suurimman sallitun altistumisen perusteella (ADDiv).

(4)

ADDiv (TDI) ADDiv (Cr oral) Civ (Lapsi) Civ (Elinikä)Civ TAVOITE-

PITOISUUS ADDtot Lisäsyöpä-riskimg/kg/d mg/kg/d mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg/d kpl/100000

Antimoni, Sb 0,0004 40 20Arseeni, As 0,001 100 50Koboltti, Co 0,0014 140 130Kromi, Cr 0,005 500 300Kupari, Cu 0,14 14000 1000Lyijy, Pb 0,0018 180 170Nikkeli, Ni 0,05 5000 500Sinkki, Zn 0,5 50000 1000Vanadiini, V 0,009 900 250Antraseeni 0,04 4000 15Asenafteeni 0,05 0,05 5000 33108 7 1,06E-05 0,0002Asenaftyleeni 0,005 0,005 500 3311 8 1,21E-05 0,0024Bentso(a)antraseeni 0,0005 0,0005 50 331 15 2,27E-05 0,05Bentso(a)pyreeni 0,00005 0,00005 5 33 3 4,53E-06 0,09Bentso(b)fluoranteeni 0,0005 0,0005 50 331 15 2,27E-05 0,05Bentso(g,h,i)peryleeni 0,03 3000 15Bentso(k)fluoranteeni 0,0005 0,0005 50 331 12 1,81E-05 0,04Fenantreeni 0,04 4000 15Fluoranteeni 0,005 0,005 500 3311 15 2,27E-05 0,00Fluoreeni 0,04 4000 15Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni 0,0005 0,0005 50 331 15 2,27E-05 0,05Kryseeni 0,005 0,005 500 3311 15 2,27E-05 0,00Pyreeni 0,05 0,05 5000 33108 15 2,27E-05 0,000PCB-yhdisteet 0,00001 1 0,6Alifaattiset öljyhiilivedyt:C8-C16 0,1 10000 300C16-C35 2 200000 600Aromaattiset öljyhiilivedyt:C8-C16 0,04 4000 300C16-C35 0,03 3000 600

Öljyn tavoitearvot yhdistetään:Aromaattiset + alifaattisetC10…C21 300C21…C40 600

Tetrakloorieteeni 0,015 1500 0,640,27

Kunnostustavoitteet kohteen maaperälle lasketaan jokaiselle todetulle haitta-aineelle:

Syöpävaarallislle yhdisteille on laskettu suurin sallittu pitoisuus koko eliniän altistuksen perusteella, sekä erikseen lapsuusajan altistushuomioiden. Lapsuusajan hyväksyttävänä altistumisena on pidetty Cr oral -arvoa. Lopullisena tavoitepitoisuutena pidetään näistä pienempääpitoisuutta tai tästä vielä alemmas säädettyä pitoisuutta.

Altistuminen on laskettu lapselle. Syöpävaarallisilla yhdisteillä altistusrajana on käytetty pitoisuutta, joka aiheuttaa enintään 1syöpätapauksen 100 000 altistujaa kohden (lisäsyöpäriski 1*10^-5).

Tavoitearvot on määritetty siten, etteivät ne ylitä kohteessa todettuja pitoisuuksia eivätkä vaarallisen jätteen rajoja. Tarvittaessatavoitepitoisuuksia on korjattu alaspäin ekologisin perustein.Syöpävaarallisten yhdisteiden tavoitepitoisuudet määräytyvät lapsuusajan altistuksen (toksisuus) perusteella, jolloin tavoitepitoisuudet ovatnoin kertaluokkaa pienemmät, kuin lisäsyöpäriskin perusteella määritetty tavoitepitoisuus. Näin ollen myös syöpävaarallisten yhdisteidenmahdolliset yhteisvaikutukset jäävät alle sallitun rajan.Öljyjen osalta tavoitearvot on asetettu osittain laskennallisia arvoja huomattavasti pienemmiksi, sillä laskenta ei huomioi esimerkiksi hajua jatahraamista. Kunnostuksen valvonnan yhteydessä jako aromaattisiin ja alifaattisiin on hankala, minkä vuoksi tavoitepitoisuudet eri fraktioilleon yhdistetty vastaamaan VNa 214/2007 mukaisia keskiraskaita (C10...C21) ja raskaita (C21...C40) jakeita. Öljyjen ja tetrakloorieteenintavoitepitoisuudet rakennusten kohdalla määräytyvät sisäilmariskien perusteella.

Syöpävaarallisilla yhdisteillä käytetty lisäsyöpäriskiä 10^-5

EDEFIRATBWADD

C iviv ´´

´´=

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.9.2

LIITE 10

Asuinalue Työpaikka-alue

Kohde:Päivämäärä:Tekijä:

Öljyhiilivetyjen fraktiot

Todetut pitoisuudetPohjavesimg/l HUOM! 1 1 1 1 1 1

Alifaattiset öljyhiilivedyt ulkoal. rak.

0 0 0 0 0 0 0 0 01 1 6 0 0

12 12 6 0 0300 300 ! 11 0 0600 600 0,11 ! 0 0 0 0 0 0

913 913 0,11 23 0 0 0 0 0

1 1 20 0 012 12 31 0 080 80 14 0 0

93 93 65 0 0 0 0 0300 300 0,11 ! 0 0 0 0 0 0600 600 0,11 ! 0 0 0 0 0 0

900 900 0,22 0 0 0 0 0 0

Yksittäisia referenssiaineita: Näiden mooliosuudet ovat oletusarvoisesti 1,00. Vinyylikloridin laskelma syöpävaarallisissa

Todetut pitoisuudet Pohjavesimg/l HUOM!

P-maa/sisäilma

P-vesi/sisäilma

Pohjamaa/ p-vesi, ei

haj.

Pohjamaa/ p-vesi,hajoaa

P-vesi, eihaj.

P-vesi,hajoaa

Muut ulkoal. rak.

19 19 0,00016 ! 0 0 0 0 0 07,4 7,4 0 0 020 20 ! 0 0 099 99 0,00063 0 0 0 0 0 0

110 110 0,0009 0 0 0 0 0 016 16 0 0 04,4 4,4 0,00074 45 0 0 0 0 089 89 0 0 0

0,0005 0 0 00,01 0 0 00,01 0 0 0

0,64 0,64 0,01 11 0 0 0 0 0

42 42 0,00036 ! 0 0 0 0 0 027 27 ! 0 0 012 12 0,0005 0 0 0 0 0 027 27 ! 0 0 023 23 ! 0 0 04,2 4,2 0 0 038 38 ! 0 0 0

0,0005 11 0 0

173,2 173,2 0,00136 0 11 0 0 0 0

ORGAANISTEN YHDISTEIDEN LASKENNALLINEN RISKINARVIOINTI(tavoitepitoisuuksien varovainen laskenta)

Tetrakloorieteeni

Vinyylikloridi

Bentso(b)fluoranteeni

Bentso(k)fluoranteeni

Pohjamaa/ pohja-vedenkäyttö, eihaj.

Pohjamaa/ pohja-vedenkäyttö,hajoaa

Pohjavesi/vedenkäyttö, eihaj.

1 1

Ranta-Tampella Mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit1.4.2014 SisäilmaJenni Haapaniemi

Pohjamaa Pohjavesi

Pohjavesi/vedenkäyttö,hajoaa

Pohjamaamg/kg

Todettu pitoisuus % lasketusta haitattomasta pitoisuudestaAL_EC >5-6

AL_EC >6-8

Yhteensä

AL_EC >8-10

AL_EC >10-12

AL_EC >12-16

AL_EC >16-35

Yhteensä

Aromaattiset öljyhiilivedytAR_EC >8-10

AR_EC >10-12

AR_EC >12-16

Yhteensä

AR_EC >16-21

AR_EC >21-35

Yhteensä

BTEX-aineet, bentseenin laskelma syöpävaarallisissaBentseeni

Tolueeni

Etyylibentseeni

Ksyleenit

Pohjamaamg/kg

Todettu pitoisuus % lasketusta haitattomasta pitoisuudestaMTBE ( ja TAME)

Antraseeni

Asenafteeni

Bentso(ghi)peryleeni

Fenantreeni

Fluoranteeni

Fluoreeni

Naftaleeni

Pyreeni

Syöpäriski: Syöpävaaralliset yhdisteet

Bentso(a)antraseeni

Vinyylikloridi

cis-1,2-dikloorieteeni

Trikloorieteeni

Bentso(a)pyreeni

Indeno(1,2,3-cd)pyreeni

Dibentso(a,h)antraseeni

Kryseeni

Bentseeni

Yhteensä

(! = kyllästymispitoisuus ylittyy)

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.10.1

Laskettuja pitoisuuksia (tavoitepitoisuuksien varovainen laskenta)Ranta-Tampella

LIITE 10.2

VäliaineYksik

kö

Laskelman

lähtökohta

Kohde Asenaf-teeni

Asenaf-tyleeni

Antra-seeni

Bentso(a)-antraseen

i

Bent-seeni

Bentso-(a)

pyreeni

Bentso(b)-fluoran-

teeni

Bentso(g,h,i)-

peryleeni

Bentso(k)-fluoran-

teeniKryseeni

Dibentso(a,h)-

antraseeni

Etyyli-bent-seeni

Fluoran-teeni

FluoreeniIndeno-

(1,2,3-CD)pyreeni

MTBE Naftaleeni Fenantreeni

Pyreeni TolueeniTPH

AL_EC >5-6

TPHAL_EC >6-

8

TPHAL_EC>8-10

TPHAL_EC>10-12

TPHAL_EC>12-16

TPHAL_EC>16-35

TPHAR_EC >8-

10

TPHAR_EC>10-12

TPHAR_EC>12-16

TPHAR_EC>16-21

TPHAR_EC>21-35

Ksyleenit Bentseeni_testi

Vinyylikloridi

Dikloorieteeni

Trikloorieteeni

Tetrakloorieteeni

Pitoisuus huokoskaasussa pilaantumassaulkoalueella μg/m3


Pitoisuus huokoskaasussa pilaantumassarakennuksen alla μg/m3


Pitoisuus huokoskaasussa pohjaveden pinnalla μg/m3Pohjavesi 7,4E-02 6,9E-03 1,1E-03 1,1E-01 4,5E+00 2,2E-01 1,1E+04 4,4E+02 3,7E+00 3,8E+02 8,7E+02 2,0E+03 3,3E+03


Asuinrakennus 3,93E+01 3,57E-01 3,39E-04 1,57E-10 6,75E-12 5,28E-18 3,46E-14 2,17E-06 1,33E-84 5,79E-01 3,59E+01 1,14E-21 7,37E+02 4,74E+00 1,93E-01 9,38E+03 1,04E+04 1,73E+04 5,34E+03 6,63E+03 1,01E+04 4,53E+03 2,54E+03 9,20E-01 5,69E+04


Liikerakennus 3,93E+01 3,57E-01 3,39E-04 1,57E-10 6,75E-12 5,28E-18 3,46E-14 2,17E-06 1,33E-84 5,79E-01 3,59E+01 1,14E-21 7,37E+02 4,74E+00 1,93E-01 9,38E+03 1,04E+04 1,73E+04 5,34E+03 6,63E+03 1,01E+04 4,53E+03 2,54E+03 9,20E-01 5,69E+04


Asuinrakennus 5,41E-04 9,55E-06 2,56E-14 1,65E-03 6,64E-02 4,47E-04 6,13E+02 3,12E+01 2,86E-01 2,29E+01 3,92E+01 9,54E+01 1,40E+02


Liikerakennus 5,41E-04 9,55E-06 2,56E-14 1,65E-03 6,64E-02 4,47E-04 6,13E+02 3,12E+01 2,86E-01 2,29E+01 3,92E+01 9,54E+01 1,40E+02


Asuinrakennus 1,58E-01 1,44E-03 1,36E-06 6,31E-13 2,72E-14 2,13E-20 1,39E-16 8,73E-09 5,36E-87 2,33E-03 1,45E-01 4,58E-24 2,97E+00 1,91E-02 7,78E-04 3,78E+01 4,19E+01 6,97E+01 2,15E+01 2,67E+01 4,06E+01 1,83E+01 1,02E+01 3,71E-03 2,29E+02


Liikerakennus 1,58E-01 1,44E-03 1,36E-06 6,31E-13 2,72E-14 2,13E-20 1,39E-16 8,73E-09 5,36E-87 2,33E-03 1,45E-01 4,58E-24 2,97E+00 1,91E-02 7,78E-04 3,78E+01 4,19E+01 6,97E+01 2,15E+01 2,67E+01 4,06E+01 1,83E+01 1,02E+01 3,71E-03 2,29E+02

Pitoisuus sisäilmassa ainemäärän perusteella μg/m3Pohjamaa

Asuinrakennus 1,29E+03 3,36E+02 4,03E+03 1,01E+05 2,02E+05 3,35E+02 4,00E+03 2,64E+04 9,57E+04 2,14E+02

Pitoisuus sisäilmassa ainemäärän perusteella μg/m3Pohjamaa

Liikerakennus 1,29E+03 3,36E+02 4,03E+03 1,01E+05 2,02E+05 3,35E+02 4,00E+03 2,64E+04 9,57E+04 2,14E+02


Asuinrakennus 2,18E-06 3,85E-08 1,03E-16 6,66E-06 2,68E-04 1,80E-06 2,47E+00 1,26E-01 1,15E-03 9,24E-02 1,58E-01 3,84E-01 5,63E-01


Liikerakennus 2,18E-06 3,85E-08 1,03E-16 6,66E-06 2,68E-04 1,80E-06 2,47E+00 1,26E-01 1,15E-03 9,24E-02 1,58E-01 3,84E-01 5,63E-01

Pitoisuus ulkoilmassa (hiukkaset+haihtuminen) μg/m3Pintamaa 1,90E-04 4,58E-05 3,00E-06 1,61E-07 6,72E-07 2,94E-07 4,25E-07 2,19E-06 1,24E-07 8,28E-06 9,34E-05 2,61E-07 1,02E-03 5,50E-05 9,43E-06 4,25E-06 4,97E-04 1,68E-01 1,27E-01 4,60E-06 3,24E-04 5,07E-03 1,46E-02 3,09E-03 4,71E-05

Pitoisuus ulkoilmassa (haihtuminen) μg/m3Pohjamaa 1,72E-05 9,06E-08 2,88E-11 7,63E-20 6,03E-22 5,09E-30 6,69E-25 3,99E-14 2,61E-125 1,67E-07 1,88E-05 2,46E-35 4,03E-04 8,67E-07 3,59E-08 8,00E-03 8,87E-03 1,48E-02 4,56E-03 5,65E-03 8,58E-03 3,84E-03 2,12E-03 5,77E-07 4,11E-02

Pitoisuus ulkoilmassa (haihtuminen) μg/m3Pohjavesi 3,15E-32 5,32E-59 4,79E-253 4,87E-25 1,01E-20 1,75E-49 2,90E-04 5,45E-07 3,88E-16 1,10E-05 1,57E-05 3,93E-05 4,96E-05

Liuennut pitoisuus huokosvedessäpilaantumassa (ulkoalue) mg/l


Pitoisuus pohjavedessä pilaantuman laidalla, eihajoamista mg/l


Pitoisuus pohjavedessä pilaantuman laidalla,hajoaminen mukana mg/l










jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.10.2

LIITE 1. Laskentakaavat SOILIRISK 3.0

6.11.2013

MAAN JA POHJAVEDEN HYVÄKSYTTÄVIEN ENIMMÄISPITOISUUKSIENLASKENTA

MUUTTUJALUETTELOParametri Määrittely YksikköAAFd Absorptiokerroin/maa iholla -AAFi Absorptiokerroin/hengitys -AAFo Absorptiokerroin/nielty maa -AAFow Absorptiokerroin/nielty vesi -ATC Altistumisen keskiarvon laskemisaika syöpävaarallisille aineille aATN Altistumisen keskiarvon laskemisaika ei-syöpävaarallisille aineille ,

alaindeksi c=lapsi, r =aikuinen asukas, i=työntekijäa

BW Henkilön paino kgED Altistumisen kesto aEF Altistumistiheys d/aETI Päivittäinen altistumisaika sisäilmalle h/dETO Päivittäinen altistumisaika ulkoilmalle h/dHQC Hyväksyttävä vaaraosamäärä työntekijöille -HQR Hyväksyttävä vaaraosamäärä asukkaille -InhRI Hengitysaktiivisuus sisällä m3/dInhRO Hengitysaktiivisuus ulkona m3/dIRS Niellyn maan määrä mg/dIRW Juodun pohjaveden määrä l/dM Ihoon tarttuvan maan määrä mg/cm2

RfDi Viitearvo kemikaalin päivittäiselle hengitettynä tulevalle saannille mg/kg-dRfDo Viitearvo kemikaalin päivittäiselle nieltynä tulevalle saannille mg/kg-dRiskC Hyväksyttävä altistumisesta aiheutuva lisäsyöpäriski, työntekijät -RiskR Hyväksyttävä altistumisesta aiheutuva lisäsyöpäriski, asukkaat -SAS Maakosketukselle altistuva ihon pinta-ala cm2

SFi Yksikkösyöpäriski hengitettynä tulevalle saannille 1/(mg/kg-d)SFo Yksikkösyöpäriski nieltynä tulevalle saannille 1/(mg/kg-d)

Riskinarvioinnissa käytetyt laskentakaavat ja muuttujat LIITE 11

Tässä liitteessä on esitetty kaikki laskennassa käytetyt kaavat.

Tämän riskinarvioinnin kannalta oleelliset kaavat on korostettu punaisella.

Kaikki kaavat perustuvat öljyalan palvelukeskuksen SOILIRISK 3.0 laskentaohjelman kaavoihin.


6.11.2013

Pintamaasta tulevan altistumisen mukaan (maan nieleminen, ihokosketus maahan, höyryjenja maapölyn hengittäminen)

Muut kuin syöpäsairaudetAsukkaat:

RfDiEDEF

VFpVFssAAFid

hETOInhRO

RfDoEDEF

AAFdMSASAAFoIRSmgkg

adBWATNHQR

kgmgMAX

cc

rrc

c

cc

ccc

cc

pi

2410

365

6

Työntekijät:

RfDiEDEF

VFpVFssAAFid

hETOInhRO

RfDoEDEF

AAFdMSASAAFoIRSmgkg

adBWATNHQC

kgmgMAX

ii

iii

i

ii

iii

ii

pi

2410

365

6

SyöpäriskiAsukkaat:

rrr

r

rrr

r

rr

rrc

c

ccc

c

cc

pi

VFpVFssAAFid

hETOInhROSFi

AAFdMSASAAFoIRSmgkgSFo

adATCBW

EDEF

VFpVFssAAFid

hETOInhROSFi


adATCBW

EDEF

RiskRkgmgMAX

24

10

365

24

10

365

6

6

Työntekijät:

iii

i

iii

i

ii

pi

VFpVFssAAFid

hETOInhROSFi


adATCBW

EDEF

RiskCkgmgMAX

24

10

365

6




6.11.2013

Pohjamaasta sisäilmaan haihtumisen seurauksena tulevan altistumisen mukaan


rsespcccc

cc

po VFAAFid

hETIInhRIEDEF

adRfDiBWATNHQR

kgmgMAX

_

1

24

365

Työntekijät:

isespiiii

ii

po VFAAFid

hETIInhRIEDEF

adRfDiBWATNHQC

kgmgMAX

_

1

24

365


rsesp

r

rrrr

c

cccc

po VF

AAFiSFiATCBW

dh

ETIInhRIEDEF

SFiATCBW

dh

ETIInhRIEDEF

adRiskR

kgmgMAX

_

1

2424

365

Työntekijät:

isesp

i

iiii

po VF

SFiAAFiATCBW

dh

ETIInhRIEDEF

adRiskC

kgmgMAX

_

1

24

365

Pohjamaasta ulkoilmaan haihtumisen seurauksena tulevan altistumisen mukaan


sambcccc

cc

po VFAAFid

hETOInhROEDEF

adRfDiBWATNHQR

kgmgMAX 1

24

365




6.11.2013

Työntekijät:

sambicii

ic

po VFAAFid

hETOiInhROEDEF

adRfDiBWATNHQC

kgmgMAX 1

24

365


samb

r

rrrr

c

cccc

po VF

AAFiSFiATCBW

dh

ETOInhROEDEF

SFiATCBW

dh

ETOInhROEDEF

adRiskR

kgmgMAX 1

2424

365

Työntekijät:

samb

i

iiii

po VF

AAFiSFiATCBW

dh

ETOInhROEDEF

adRiskC

kgmgMAX 1

24

365

Pohjamaasta pohjaveteen suotautumisen ja pohjaveden käytön seurauksena tulevanaltistumisen mukaan


swccc

cc

po AFAAFowIRWEDEFadRfDoBWATNHQR

kgmgMAX 1365

Työntekijät:

swiii

ii

po AFAAFowIRWEDEFadRfDoBWATNHQC

kgmgMAX 1365

Riskinarvioinnissa käytetyt laskentakaavat ja muuttujat LIITE 11LIITE 11LIITE 11LIITE 11LIITE 11



6.11.2013


sw

r

rrr

c

cccpo AF

AAFowSFoATCBW

IRWEDEFSFoATCBW

IRWEDEFadRiskR

kgmgMAX 1365

Työntekijät:

sw

i

iiipo AF

AAFowSFoATCBW

IRWEDEFadRiskC

kgmgMAX 1365

Pohjavedestä tuleva altistuminen lasketaan samalla tavalla kuin pohjamaasta tuleva, muttasiirtymäkerroin korvataan kyseistä tilannetta edustavilla kertoimilla laskentatilanteen mukaan.

SIIRTYMÄKERTOIMET

MUUTTUJALUETTELOParametri Määrittely YksikköAg Rakennuksen pohjan ala cm2

AgwAr Pilaantuneen pohjaveden pinta-alan osuus rakennuksenalapuolisesta maa-alasta

-

AsAr Pilaantuneen maan pinta-alan osuus rakennuksen alapuolisestamaa-alasta

-

Dair Diffuusiokerroin ilmassa cm2/sDlig Diffuusiokerroin vedessä cm2/sds Pilaantuneen pohjamaakerroksen paksuus cmfoc Orgaanisen hiilen määrä maassa -H Henryn lain vakio -hcap Kapillaarivyöhykkeen paksuus cmhv Vajovesivyöhykkeen paksuus cmI Maahan imeytyvän veden määrä cm/ai Pohjaveden pinnan gradientti -IVK Rakennuksen ilmanvaihtokerroin 1/sK Maaperän vedenläpäisevyys pohjavesivyöhykkeessä cm/sKoc Jakautumiskerroin orgaaninen hiili -vesi cm3/gKvad Maaperän vedenläpäisevyys vajovesivyöhykkeessä cm/sLgw Etäisyys maan pinnasta pohjaveden pintaan cmLs Etäisyys maan pinnasta pilaantuneen pohjamaan pintaan cmLl Etäisyys pilaantuneen pohjamaan pinnasta laatan alle cmLlpv Etäisyys pohjaveden pinnasta laatan alle cmPe Ilmaan leviävien maahiukkasten massavirta g/cm2-sS Kemikaalin vesiliukoisuus mg/lUair Keskimääräinen tuulen nopeus cm/sUgw Keskimääräinen pohjaveden todellinen virtausnopeus cm/s



6.11.2013

V Rakennuksen tilavuus cm3

Wsource Pilaantuneen alueen pituus vallitsevan tuulen/pohjavedenvirtauksen suunnassa

cm

Vgk Rakennuksen sisään alapohjan kautta tuleva korvausilmavirta cm3/sLsource Pilaantuneen alueen leveys kohtisuoraan pohjaveden

virtaussuuntaan nähdencm

X Etäisyys likaantuneen alueen reunasta pohjavedenkäyttö/tarkkailukohtaan

m

Cs Kemikaalin pitoisuus maassa mg/kgCkyll Kemikaalin kylläisen höyryn pitoisuus maaperän lämpötilassa mg/m3

MW MolekyylipainoKeskiarvon laskemisaika haihtumiselle sKemikaalin hajoamisnopeus maaperässä 1/d

gw Kemikaalin hajoamisnopeus pohjavedessä 1/dacap Ilmapitoisuus kapillaarivyöhykkeessä -air Sekoittumiskerroksen paksuus ulkoilmassa cmas Ilmapitoisuus vajovesivyöhykkeessä -gw Sekoittumiskerroksen paksuus pohjavedessä cms Maan ominaispaino g/cm3

T Kokonaishuokoisuus vajovesivyöhykkeessä -wcap Vesipitoisuus kapillaarivyöhykkeessä -ws Vesipitoisuus vajovesivyöhykkeessä -e Tehollinen huokoisuus pohjavesivyöhykkeessä -

tgas Kemikaalihöyryn kulkeutumisaika pilaantumasta laatan alle dtgas,pv Kemikaalihöyryn kulkeutumisaika pohjavedestä laatan alle d

x Dispersiokerroin pohjaveden virtaussuunnassa cmy Dispersiokerroin pohjaveden virtauksen sivuttaissuunnassa cmz Dispersiokerroin pohjaveden syvyyssuunnassa cm

Haihtumistekijä pintamaa - ulkoilma

tai

kumpi näistä on pienempi.

Hiukkastekijä pintamaa – ulkoilma

gmkgcm

HfKHD

UW

maakgmgilmammgVF

assococws

effs

airair

ssourcess 3

33

3

10(

2//

gmkgcm

UdW

maakgmgilmammgVF

airair

ssourcess 3

33

3

10//

gmkgcm

UWP

maakgmgilmammgVF

airair

sourceep 3

33

3

10//

Riskinarvioinnissa käytetyt laskentakaavat ja muuttujatRiskinarvioinnissa käytetyt laskentakaavat ja muuttujat LIITE 11



6.11.2013

Haihtumistekijä pohjamaa - ulkoilma

tai

kumpi näistä on pienempi.

Haihtumistekijä pohjamaa – sisäilma

Haihtumistekijä pohjamaa – huokosilma laatan alla

missä

tai Cgas = Ckyll , kumpi näistä on pienempi.

tai

kumpi näistä on pienempi, kun

missä

Haihtumistekijä pohjavesi - ulkoilma

gmkgcm

UdW

maakgmgilmammgVF

airair

sssourcesamb 3

33

3

10//

gmkgcm

WDLUHfK

HmaakgmgilmammgVF

sourceeffs

sairairassococws

ssamb 3

33

3

101

//

gmkgcme

DAVL

DCmaakgmgilmammgVF gast

effs

g

gkl

effs

gassg 3

33

3

10//

gast

gk

gssg e

gmkgcm

VAd

maakgmgilmammgVF 3

33

3

10//

gmkgcm

WDLU

HvesilmgilmammgVF

sourceeffws

gwairairwamb 3

33

3

101

//

AgAsAr

IVKVVgkVF

maakgmgilmammgVF sgsesp /

/ 3

243600

2

effs

lasgasgas D

LRt

assococws

ssgas HfK

HCC

as

wsgas H

R 1




6.11.2013

Haihtumistekijä pohjavesi – huokosilma laatan alla

missä

Haihtumistekijä pohjavesi – sisäilma

Efektiivinen diffuusiokerroin vajovesivyöhykkeessä

Efektiivinen diffuusiokerroin kapillaarivyöhykkeessä

Efektiivinen diffuusiokerroin pohjavedestä maan pintaan

Pitoisuus maassa, kun huokosvesi ja kaasu saavuttavat kyllästymisrajan

pvgast

effws

g

gkgw

effws

wg egmkgcm

DAVLHD

vesilmgilmammgVF 3

33

3

10/

/

AgAgwAr

IVKVV

VFvesilmgilmammgV gk

wgwesp // 3

2

33,3

2

33,32 1

T

wslig

T

asair

effs H

DDs

cmD

2

33,3

2

33,32 1

T

wcaplig

T

acapair

effcap H

DDs

cmD

effs

veffcap

cap

vcapeffws

Dh

Dh

hhs

cmD2

assococwss

sats HfKSkgmgc

243600

2

, effws

lpvasgaspvgas D

LRt



6.11.2013

Suotautuminen pohjamaasta pohjaveteen: pitoisuus pilaantuneen maan huokosvedessä

Suotautuminen pohjamaasta pohjaveteen: pitoisuus pohjavedessä pilaantuneen maan kohdalla, kunhajoamista ei oteta huomioon

tai, jos pilaantuma ulottuu pohjaveden pinnan alapuolelle

Suotautuminen pohjamaasta pohjaveteen, pitoisuuden pieneneminen vedellä kyllästymättömässäkerroksessa hajoamisen vaikutuksesta

Veden mukana liikkuvan kemikaalin hidastumiskerroin

Kulkeutumisaika likaantuman alapinnasta pohjaveden pintaan

Laskennan yksinkertaistamiseksi kosteusvyöhykkeen imuarvo on korvattu mallissakapillaarivyöhykkeen paksuuden vastaluvulla

Hajoamisen vaikutuskerroin vajovesivyöhykkeelle

Kertoimet lasketaan erikseen jokaiselle kemikaalille

assococws

ssl HfKkgmg

lmgLF//

T

sococ fKR 1

sd

hIhdLLI

hIdLLK

Rdtf

fssgwfssgw

vad

asvzvz 86400

1ln

capf hh

vztvz eAF

gwTgwsource

sourceslsw UIW

IWLFkgmglmgLF

//

Tgwgwssgwsource

Tgwgwsssourceslsw ULdLIW

ULdLIWLF

kgmglmgLF

)()(

//


Kaikki kaavat perustuvat öljyalan palvelukeskuksen SOILIRISK 3.0 laskentaohjelman kaavoihin.Kaikki kaavat perustuvat öljyalan palvelukeskuksen SOILIRISK 3.0 laskentaohjelman kaavoihin.


6.11.2013

Kulkeutuminen pohjavesikerroksessa, pitoisuuden pieneneminen hajoamisen vaikutuksesta

missä

Kertoimet lasketaan erikseen jokaiselle kemikaalille

Mooliosuus

missä N = kemikaalien lukumäärä

Xerf

XLerf

vx

czyXcAF gw

y

sourcexgw

xgw 24

411

2exp0,0,

0

e

Kiv

N

iiSi

isii

MWC

MWCx

1

)/(

/

Riskinarvioinnissa käytetyt laskentakaavat ja muuttujat LIITE 11LIITE 11


Liite 11.2. Laskennan lähtötiedot ja perustelut

Oletusarvot peräisin SOILIRISK 3.0 -laskentaohjelmasta

Symbo-li Kuvaus Realistinen riskilaskenta todetuilla pitoi-

suudellaTurvallisten tavoitepitoisuuksien

laskentaArvo Perustelut Arvo Perustelut

Infil Vajoveden määrä (maahan imeytyvä vesi)cm/a 10

Alue tulee olemaan tiiviisti rakennettu jasuurelta osin päällystetty, jolloin imeytyminenluonnontilaista vähäisempää. Ei vaikutusta

sisäilmakulkeutumiseen10

Alue tulee olemaan tiiviisti rakennettu ja suurel-ta osin päällystetty, jolloin imeytyminen luon-nontilaista vähäisempää. Ei vaikutusta sisäil-

makulkeutumiseen

foc Orgaanisen hiilen määrä maassa 0,01

Määritetty kohdekohtaisesti (pitoisuus suuri:0,05…0,07). Käytetty tarkoituksellisesti pie-nempää arvoa, jolloin riskinarviointi huomioimyös alueet, joilla pitoisuus mahdollisestipienempi. Merkittävä vaikutus erityisesti

öljyhiilivetyjen, tetrakloorieteenin ja naftalee-nin kulkeutumiseen.

0,01

Määritetty kohdekohtaisesti (pitoisuus suuri:0,05…0,07). Käytetty tarkoituksellisesti pie-nempää arvoa, jolloin riskinarviointi huomioi

myös alueet, joilla pitoisuus mahdollisesti pie-nempi. Merkittävä vaikutus erityisesti öljyhiilive-tyjen, tetrakloorieteenin ja naftaleenin kulkeu-

tumiseen.

PorVad Maan kokonaishuokoisuus vedellä kyllästy-mättömässä kerroksessa 0,44 Hiekkamaan oletusarvo. Korvattaessa kaikki

oletusarvot silttimaan ja moreenimaan ole-tusarvoilla, olisi laskennallinen käytettäessäsisäilmariski huomattavasti pienempi. Hiek-kamaa vastaa parhaiten kohteen maaperän

rakeisuutta.

0,44 Hiekkamaan oletusarvo. Korvattaessa kaikkioletusarvot silttimaan ja moreenimaan ole-tusarvoilla, olisi laskennallinen käytettäessä

sisäilmariski huomattavasti pienempi. Hiekka-maa vastaa parhaiten kohteen maaperän ra-

keisuutta.

WCVad Vesipitoisuus vajovesivyöhykkeessä 0,15 0,15

Kvad Maaperän vedenjohtavuus vajovesivyöhyk-keessä cm/s 0,003 0,003

Kgw Maaperän vedenjohtavuus pohjavesivyöhyk-keessä cm/s 0,006 0,006

i Pohjaveden pinnan gradientti 0,0025 Kohdekohtainen tieto. Ei vaikutusta sisäilma-kulkeutumiseen. 0,0025 Kohdekohtainen tieto. Ei vaikutusta sisäilma-

kulkeutumiseen.

Poreff Tehollinen huokoisuus pohjavesivyöhykkees-sä 0,25

Hiekkamaan oletusarvo. Korvattaessa kaikkioletusarvot silttimaan ja moreenimaan ole-tusarvoilla, olisi laskennallinen käytettäessäsisäilmariski huomattavasti pienempi. Hiek-kamaa vastaa parhaiten kohteen maaperän

rakeisuutta.

0,25

Hiekkamaan oletusarvo. Korvattaessa kaikkioletusarvot silttimaan ja moreenimaan ole-tusarvoilla, olisi laskennallinen käytettäessä


keisuutta.

dgw Sekoittumiskerroksen paksuus pohjavedessäcm 100 Asiantuntija-arvio. Ei vaikutusta sisäilmariskin

suuruuteen. 100 Asiantuntija-arvio. Ei vaikutusta sisäilmariskinsuuruuteen.

hcap Kapillaarivyöhykkeen paksuus cm 15Hiekkamaan oletusarvo. Korvattaessa kaikkioletusarvot silttimaan ja moreenimaan ole-tusarvoilla, olisi laskennallinen käytettäessäsisäilmariski huomattavasti pienempi. Hiek-kamaa vastaa parhaiten kohteen maaperän

rakeisuutta.

15Hiekkamaan oletusarvo. Korvattaessa kaikkioletusarvot silttimaan ja moreenimaan ole-tusarvoilla, olisi laskennallinen käytettäessä


keisuutta.WCCap Vesipitoisuus kapillaarivyöhykkeessä 0,35 0,35

d Pilaantuneen pintamaakerroksen paksuuscm 60

Asiantuntija-arvio/kohdekohtainen tieto. Ole-tettu pilaantuneisuus tasaiseksi pintamaastapohjamaahan. Vaikuttaa pintamaan kauttaaiheutuviin riskeihin (ulkoilman hengitys,

suora kosketus).

60

Asiantuntija-arvio/kohdekohtainen tieto. Oletet-tu pilaantuneisuus tasaiseksi pintamaastapohjamaahan. Vaikuttaa pintamaan kautta

aiheutuviin riskeihin (ulkoilman hengitys, suorakosketus).

LsEtäisyys maan pinnasta pilaantuneen pohja-

maan pintaan cm 60 Asiantuntija-arvio/kohdekohtainen tieto. Ole-tettu pilaantuneisuus tasaiseksi pintamaasta 60 Asiantuntija-arvio/kohdekohtainen tieto. Oletet-

tu pilaantuneisuus tasaiseksi pintamaasta

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.11.11



pohjamaahan. pohjamaahan.

Symbo-li Kuvaus Realistinen riskilaskenta todetuilla pitoi-

suudellaTurvallisten tavoitepitoisuuksien

laskentaArvo Perustelut Arvo Perustelut

Ll Etäisyys pilaantuneen pohjamaan pinnastarakennuksen pohjalaatan alle cm 50

Kohdekohtainen tieto. Rakennusten alapoh-jat tulee rakentaa tuulettuvina ja lisäksi ra-kennusten alle tulee normaalit rakenneker-rokset. Kerrospaksuuden arvioidaan olevan

noin 0,5 m. Merkittävä sisäilmakulkeutumisensuhteen.

50

Kohdekohtainen tieto. Rakennusten alapohjattulee rakentaa tuulettuvina ja lisäksi rakennus-ten alle tulee normaalit rakennekerrokset. Ker-rospaksuuden arvioidaan olevan noin 0,5 m.Merkittävä sisäilmakulkeutumisen suhteen.

Llpv Etäisyys pohjaveden pinnasta rakennuksenpohjalaatan alle cm 50

Kohdekohtainen tieto. Rakennusten alapoh-jat tulee rakentaa tuulettuvina ja lisäksi ra-kennusten alle tulee normaalit rakenneker-rokset. Kerrospaksuuden arvioidaan olevannoin 0,5 m. Rakennukset eivät tule pohjave-denpinnan alapuolelle. Merkittävä sisäilma-

kulkeutumisen suhteen.

50

Kohdekohtainen tieto. Rakennusten alapohjattulee rakentaa tuulettuvina ja lisäksi rakennus-ten alle tulee normaalit rakennekerrokset. Ker-rospaksuuden arvioidaan olevan noin 0,5 m.Rakennukset eivät tule pohjavedenpinnan

alapuolelle. Merkittävä sisäilmakulkeutumisensuhteen.

d_s Pilaantuneen pohjamaakerroksen paksuuscm 2000 Kohdekohtainen tieto: pilaantuneisuutta voi

esiintyä koko täyttökerroksessa (n. 20 m) 2000 Kohdekohtainen tieto: pilaantuneisuutta voiesiintyä koko täyttökerroksessa (n. 20 m)

Lgw Etäisyys maan pinnasta pohjaveden pintaancm 250

Pohjaveden pinta on noin 3 m syvyydellänykyisestä maan pinnasta. Tulevaisuudessa

maan pinnan taso tulee todennäköisestilaskemaan hieman. Ei suurta merkitystä

sisäilmakulkeutumiseen.

250

Pohjaveden pinta on noin 3 m syvyydellä ny-kyisestä maan pinnasta. Tulevaisuudessa

maan pinnan taso tulee todennäköisesti las-kemaan hieman. Ei suurta merkitystä sisäilma-

kulkeutumiseen.

x Etäisyys likaantuneen alueen reunasta poh-javeden käyttö-/tarkkailukohtaan m 100 Kohteessa ei käytetä pohjavettä talousvete-

nä. Merkityksetön sisäilmariskin kannalta. 100 Kohteessa ei käytetä pohjavettä talousvetenä.Merkityksetön sisäilmariskin kannalta

AsAr Pilaantuneen maan pinta-alan osuus raken-nuksen alapuolisesta maa-alasta 1

Oletus, että koko rakennuksen alapuolinenmaaperä on pilaantunut. Merkittävä tekijä

sisäilmariskien arvioinnissa.1

Oletus, että koko rakennuksen alapuolinenmaaperä on pilaantunut. Merkittävä tekijä si-

säilmariskien arvioinnissa.

AgwAr Pilaantuneen pohjaveden pinta-alan osuusrakennuksen alapuolisesta maa-alasta 1

Oletus, että koko rakennuksen alapuolinenpohjavesi on pilaantunut. Merkittävä tekijä

sisäilmariskien arvioinnissa.1

Oletus, että koko rakennuksen alapuolinenmaaperä on pilaantunut. Merkittävä tekijä si-

säilmariskien arvioinnissa.

Lcont Pilaantuneen alueen pituus pohjaveden vir-tauksen suunnassa m 200 Kohdekohtainen tieto, merkityksetön

sisäilmariskin kannalta. 200 Kohdekohtainen tieto, merkityksetön si-säilmariskin kannalta.

Wcont Pilaantuneen alueen leveys kohtisuoraanpohjaveden virtauksen suuntaan nähden m 500 Kohdekohtainen tieto, merkityksetön

sisäilmariskin kannalta. 500 Kohdekohtainen tieto, merkityksetön si-säilmariskin kannalta.

Vgk

Rakennuksen sisään alapohjan kautta tulevakorvausilmavirta cm3/s. Ilmavirran määrä

vaikuttaa ratkaisevasti maasta rakennuksensisälle kulkeutuvaan haihtuvien haitta-

aineiden määrään.

asunto60

Pieni kulkeutumisriski. Suuri merkityssisäilmariskin arvioinnissa.

asunto140

Keskinkertainen kulkeutumisriski. Suurimerkitys sisäilmariskin arvioinnissa.

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.11.12



Harkinnan mukaan kohdekohtaisesti määritettävät parametritSymbo-

liKuvaus Valittu arvo Menetelmä ja perustelut

lapsi aikuinenPemis Ilmaan leviävien maahiukkasten massavirta

g/cm2-s1*-13 1*-13 Oletusarvo. Vaikuttaa pintamaariskiin.

Uw Keskimääräinen tuulen nopeus m/s ulkoilmansekoittumiskerroksessa (DeltaAir)

3 3 Oletusarvo. Vaikuttaa pintamaariskiin.

DeltaAir Ulkoilman sekoittumiskerroksen paksuus cm 200 200 Oletusarvo. Vaikuttaa pintamaariskiin.A Rakennuksen lattian (pohjan) ala cm2 100 100 Oletusarvo. Vaikuttaa sisäilmariskiin.V Rakennuksen tilavuus m3 250 250 Oletusarvo. Vaikuttaa sisäilmariskiin.

IVK Rakennuksen ilmanvaihtokerroin 1/s 1,39*-4 1,39*-4 Oletusarvo. Vaikuttaa sisäilmariskiin.ED Altistumisen kesto a 6 24 Oletusarvo, vaikuttaa kaikkeen altistumiseenEF Altistumistiheys d/a 350 350 Oletusarvo, vaikuttaa kaikkeen altistumiseenETI Päivittäinen altistumisaika sisäilmalle h/d 21 22,9 Oletusarvo, vaikuttaa sisäilmariskiinETO Päivittäinen altistumisaika ulkoilmalle h/d 3 1,1 Oletusarvo. Vaikuttaa pintamaariskiin.IRW Juodun pohjaveden määrä l/d 0,01 0,01 Alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä.M Ihoon tarttuvan maan määrä mg/cm2 0,5 0,5 Oletusarvo. Vaikuttaa pintamaariskiin.

jenni.haapaniemi

Tekstiruutu

Liite 7.11.13

liite 1 tyÖhÖn osallistuneiden tahojen yhteystiedot · 2015. 8. 27. · liite 1 tyÖhÖn...

Documents