Teollisuusyrityksen digipolku

Harri Lakkala, Timo Rainio, Jari Jussila, Hannu Kärkkäinen, Olli Pirttilä, Marko Seppänen ja Tero Peltola

KATS

AUS

319/

2015

Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkökulmasta

2

Tekes Report 1/2015Helsinki 2015

3

Harri Lakkala, Timo Rainio, Jari Jussila, Hannu Kärkkäinen, Olli Pirttilä, Marko Seppänen ja Tero Peltola

Teollisuusyrityksen digipolkuKatsaus digitalisaatioon

teollisuusyritysten näkökulmasta

Tekes Review 319/2015Helsinki 2015

4

Tekes – rahoitusta ja asiantuntemusta

Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen.

Tekesin ohjelmat – valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi

Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja.

Copyright Tekes 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava.

ISSN 1797-7339ISBN 978-952-457-601-7

Kannen kuva: Tanaka Juuyoh, Creative Commons -lisenssin mukaisesti – https://www.flickr.com/photos/tanaka_juuyoh/4489149778/

Taitto: DTPage Oy

5

Esipuhe

Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelma haastaa suomalaisia yri-tyksiä uudistamaan liiketoimintaa kehittämällä johtamista ja uusia toimintatapoja. Visiona on, että Suomessa on Euroopan kilpailukykyisimmät työpaikat vuonna 2020.

Liideri-ohjelma kokoaa yhteen sen teemoihin liittyviä yritysten ja muiden or-ganisaatioiden kehittämisprojekteja. Pääteemoja on kolme: 1) Työntekijöiden osal-listuminen tuotteiden ja palvelujen uudistamiseen. Miten otatte asiakkaat mukaan kehittämistyöhön? 2) Uudet tavat tehdä työtä. Miten hyödynnätte verkostoja ja di-gitaalisuutta? Etsittekö uusia toimintamalleja strategisten tavoitteiden saavuttami-seksi? ja 3) Uudenlainen johtaminen. Nähdäänkö teillä työntekijöiden osaaminen ja aloitteellisuus yrityksen kilpailuedun lähteenä? Miten tätä johdetaan?

Kävimme eri tahojen kanssa kevään 2013 aikana keskustelua siitä, miten Tekes voisi tukea yrityksiä paremmin hyödyntämään sosiaalista mediaa oman liiketoimin-tansa uudistamisesta. Keskustelujen pohjalta Tekes järjesti tarjouskilpailun ”Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelman kokeilu yhteisöllisen sosiaalisen median paremmasta hyödyntämisestä teollisuusyritysten liiketoiminnan kehittämi-sessä.”

Tekes toivoi saavansa uusia ehdotuksia, ideoita ja ajatuksia, joilla voidaan vauh-dittaa suomalaisten teollisuusyritysten kilpailukyvyn kehittämistä edistämällä yhtei-söllisten toimintatapojen käyttöönottoa. Kokeilun avulla haluttiin lisätä ymmärrystä yhteisöllisten toimintatapojen mahdollisuuksista sekä kokeiluun osallistuvassa yri-tysryhmässä että laajemmin suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Tavoitteena oli luoda yrityksiä tukeva toimintamalli yhteisöllisen sosiaalisen median hyödyntämisen edis-tämiseksi suomalaisessa teollisuudessa.

Selvityksen tekijäksi valittua asiantuntijajoukkoa koordinoi toimitusjohtaja Harri Lakkala Intosome Oy:stä. Muina keskeisinä asiantuntijatahoina toimivat Tampereen teknillinen yliopisto professori Hannu Kärkkäisen johdolla ja Hermia Groupin kehitys-päällikkö Timo Rainio.

Runsaan vuoden kestänyt selvityshanke monipuolisine sisältöineen ja erilaisine tilaisuuksineen on takana. Selvityksen laajempana antina syntynyt ”Teollisuusyritys-ten digipolku” -julkaisu on nyt valmis ja tarkoitettu suomalaisten teollisten pk-yritys-ten ”käsissä kulutettavaksi”.

Kiitän mielestäni erinomaisen julkaisun tekijöitä. Uskon ja toivon, että sähköinen julkaisu löytää lukijansa ja sen kautta moni yritys saa paremmin kiinni omista digitaa-lisuuden hyödyntämisen mahdollisuuksistaan.

Huhtikuussa 2015

ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen

6

Sisältö

Esipuhe .............................................................................................................................................................................................. 5

Johdanto ......................................................................................................................................................................................... 8

Miten liikkeelle digitalisaation kanssa? .......................................................................................................... 9

Muista liiketoimintalähtöisyys .................................................................................................................................. 9

Tue muutosta ........................................................................................................................................................................ 9

Harjoittele sisäisesti .......................................................................................................................................................... 9

Huomioi resurssit ............................................................................................................................................................ 10

Hyödynnä ammattilaisia ............................................................................................................................................ 10

Etene askel kerrallaan .................................................................................................................................................. 10

Digitalisaatio asiakasrajapinnassa .................................................................................................................... 11

Miten liikkeelle .................................................................................................................................................................. 11

Mahdollisuudet – Ulkoinen ..................................................................................................................................... 13

Käytännön vinkkejä – Ulkoinen ............................................................................................................................ 14

Verkkopalveluja ................................................................................................................................................................ 15

Digitalisaatio yrityksen sisällä ja partnerien kanssa ...................................................................... 18

Miten liikkeelle .................................................................................................................................................................. 18

Mahdollisuudet – Sisäinen ....................................................................................................................................... 18

Digitaalisia ja yhteisöllisiä työkaluja .................................................................................................................. 19

Digitalisaatiokartoitus ................................................................................................................................................... 22

Riskit ja strategiset virheet ....................................................................................................................................... 23

Tietoturva ............................................................................................................................................................................ 23

Riippuvuus verkkoyhteyksistä pilvipalvelujen osalta ........................................................................... 23

Työkalujen käyttöönotto epäonnistuu ........................................................................................................... 24

Menetetty kilpailuetu .................................................................................................................................................. 24

Yritysesimerkkejä teollisuudesta ....................................................................................................................... 25

Case Ata Gears – Parhaat hammaspyörät ja yhteisöllisyys ............................................................... 25

Case Sandvik ja Nomet – Kilpailukykyä yhdessä kehittämällä ....................................................... 26

Muita yritysesimerkkejä ............................................................................................................................................. 27

SYKE-projektin materiaaleja .................................................................................................................................... 27

7

Digitalisaatio ja mittaaminen ................................................................................................................................. 29

Seuraa ja mittaa: sisäinen mittaaminen.......................................................................................................... 29

Mistä tukea kehittämiseen? ..................................................................................................................................... 31

Kehittämistoiminnan hankkeistus ja rahoitusmahdollisuudet...................................................... 31

Tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoitus – Tekes ................................................................................ 32

EU-rahoitus .......................................................................................................................................................................... 33

INKA – Innovatiiviset kaupungit -ohjelma .................................................................................................... 33

SYKE-projekti ........................................................................................................................................................................... 34

Tekijätiedot ................................................................................................................................................................................ 35

Tekesin katsaukset ............................................................................................................................................................. 36

8

Johdanto

Digitalisaatio on todennäköisesti myös teollisuusyritysten johtajille vastaan tullut termi. Kuitenkin monissa yrityksis-sä – etenkin pk-sektorilla – digitalisaation mahdollisuudet ja käyttöönottotavat ovat todennäköisesti vielä hämärän peitossa.

Edessäsi oleva ”Teollisuusyrityksen digipolku” -raport-ti pyrkii selkeyttämään digitalisaation mahdollisuuksia ja käyttöönottoa teollisuuden pk-yritysten näkökulmasta. Siis – mistä on kyse, mitä mahdollisuuksia on olemassa ja miten lähteä teeman kanssa liikkeelle.

Raportin tarkoitus ei ole tarjota kaikkia vastauksia, vaan auttaa yrityksiä liikkeelle digitalisaatioon tutustumisessa se-kä antaa käytännön hyödyntämisvinkkejä. Suuntaviivana on ollut viitoittaa yrityksille ”selkeä polku” digitalisaatioon. Raportti on tarkoitettu kaikille pk-teollisuusyritysten kehit-tämistehtävissä työskenteleville; etenkin johdolle, markki-nointivastaaville ja sisäisten prosessien kehittäjille.

Digitalisaatio on laaja termi ja voi tarkoittaa kaikkea verkkokaupasta Teolliseen internettiin tai data-analytiikas-ta itseajaviin ajoneuvoihin. Tässä raportissa tarkastellaan toimeksiantajan toiveen mukaisesti lähinnä digitaalisten ja yhteisöllisten työkalujen hyödyntämistä yritysten sisällä ja välillä sekä sosiaalisen median palvelujen käyttöä B2B-yritysten markkinointiviestinnässä.

Raportti on samalla teollisuuden digitalisaatiota sel-vittäneen Teollisuuden uusi SYKE -projektin loppuraportti. Projekti toteutettiin vuonna 2014 ja alkuvuonna 2015 osa-na Tekesin Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelmaa. SYKE-projektin toteutuksesta vastasivat Into-some Oy (Harri Lakkala, harri.lakkala@intosome.fi, 045 260 3884), Tampereen teknillinen yliopisto (Hannu Kärkkäinen, hannu.karkkainen@tut.fi, 040 849 0228) ja Hermia Group (Timo Rainio, timo.rainio@hermiagroup.fi, 0500 736 605).

Jos kaipaat nopeaa katsausta aiheeseen tutustu ensin ”Teollisuusyrityksen digipolku” -infograafiin: http://www.slideshare.net/hrry/syke-infograafi

9

Digitalisaatiosta on saatavilla todella paljon tietoa, mutta selkeän kuvan muodostaminen mahdollisuuksista ja siitä miten asiaa tulisi lähestyä, on monessa yrityksessä haasta-vaa. Tässä tiivistelmä tärkeimmistä asioista aiheeseen tart-tumista mietittäessä.

Muista liiketoimintalähtöisyys

Mieti miten digitalisaatio voisi oikeasti tukea liiketoimin-taasi. Mahdollistaako se jonkin uuden tavan tehdä asioi-ta tai saada kilpailuetua?

Digitalisaatio voi auttaa tekemään asioita tehokkaam-min, tekemään asioita uusilla tavoilla tai jopa luomaan uutta liiketoimintaa. Ota digitalisaation mahdollisuudet huomioon strategiasuunnittelussa ja mieti miten voisit tukea valittuja strategisia kehittämisteemoja digitalisaa-tion avulla.

Teollinen internet on digitalisaation liiketoimintaa luova ja uudistuva ulottuvuus, tarkoittaen muun muassa etämonitoroinnin ja -huollon sekä data-analytiikan mah-dollistamaa palveluliiketoimintaa. Aihe on tärkeä etenkin suurille teollisuuden päähankkijayrityksille, mutta myös pk-yritykset, joilla on omia älyä sisältäviä tuotteita voivat hyötyä siitä. Kaikkien yritysten kannattaa myös miettiä miten hyödyntää teollisen internetin teknologioita oman toimintansa tehostamisessa.

Käynnistäessäsi kehittämistoimia muista myös kertoa muille miksi muutos on tarpeellinen ja miten se tukee yri-tyksesi strategiaa.

Tue muutosta

Kanavien avaaminen ja työkalujen hankkiminen on no-peaa; toimintatapojen ja kulttuurin muuttaminen hidas-ta. Muista johtaa ja tukea muutosta.

Pilvipalveluiden aikakaudella uusien viestintäkanavien tai sisäisten digitaalisten työkalujen hankkiminen on hy-vin nopeaa. Työkalujen saaminen päivittäiseen käyttöön

Miten liikkeelle digitalisaation kanssa?

ja uuden avoimemman kommunikointitavan jalkautta-minen on puolestaan hidasta. Digitaalisten työkalujen käyttöönotto kannattaakin nähdä muutosprosessina, jossa kietoutuvat toisiinsa työkalut, hyödyntämiskohtei-den selvittäminen ja muutoksen tukeminen.

Muutosta tukevia asioita:

• Kommunikoi aktiivisesti – Kerro miksi muutos tehdään, millaisella aikataululla ja mikä tulee muuttumaan käy-tännön työskentelyssä.

• Koulutukset – Koulutukset ovat tärkeitä, mutta työkalu-jen käytön lisäksi niissä on tärkeä kertoa mihin tarkoituk-seen työkaluja käytetään ja miksi.

• Tunnista hyödyntämiskohteet – Käy hyödyntämis-kohteita läpi eri toiminnoissa tai tiimeissä henkilöstön kanssa ja poimi selkeimmät tarvealueet ensimmäisiksi käyttökohteiksi.

• Seuraa käyttöä – Seuraa työkalujen käyttöä ja akti-voi avainhenkilöitä mukaan. Neuvo käyttäjiä hyvien käytäntöjen hyödyntämisessä. Mieti mittarit ja seuraa muutosta niiden kautta.

• Varmista johdon esimerkki – Avainhenkilöiden osallis-tuminen vaikuttaa paljon myös muiden suhtautumiseen.

• Hyödynnä onnistumiset – Poimi toimivia käyttökohtei-ta esimerkeiksi ja jaa niistä tietoa.

Harjoittele sisäisesti

Yrityksen omat sisäiset työkalut tarjoavat turvallisen pai-kan harjoitella online-työskentelyä ennen julkiseen inter-nettiin siirtymistä.

Verkossa julkaiseminen tai verkkokeskusteluihin osallis-tuminen on vielä outoa ja yleensä pelottavaakin isolle osalle työntekijöistä. Etenkin avoimilla foorumeilla toimi-miseen voi tämän vuoksi olla iso kynnys.

Normaalisti onkin helpointa aloittaa digitaalisten ja yhteisöllisten työkalujen käyttö ensin yrityksen sisällä. Työ-kavereiden kanssa kommunikointiin on paljon pienempi kynnys ja opittuja toimintamalleja voi hyödyntää myös avoimissa verkkopalveluissa.

10

Voit ehkä pystyä kiihdyttämään yrityksesi digitalisaa-tiokehitystä erilaisten hankkeiden kautta tai hakemalla julkista kehittämisrahoitusta. Lue lisää aiheesta tämän ra-portin loppupuolelta kehitysrahoitusta käsittelevästä kap-paleesta.

Etene askel kerrallaan

Hahmottele määränpää pidemmälle, mutta lähde liik-keelle pienin ja konkreettisin askelin. Tekemällä opit ja pystyt suunnittelemaan seuraavat askeleet helpommin.

Digitalisaation käyttöönotto ei ole yksittäinen projekti, jonka voi suunnitella alusta loppuun ennen kehittämi-sen aloitusta. Se on enemmänkin pienistä kehitystoimis-ta koostuva laajempi ohjelma, jossa on takaisinkytkentä suunnitteluprosessiin.

On tärkeää miettiä heti alussa strategiset tavoitteet ja kehittämisen yleinen aikataulu, mutta tavoitteita ja suun-nitelmia kannattaa tarkistaa saatujen kokemusten myötä. Ymmärrys markkinointiviestinnästä omalla alalla ja orga-nisaation toiminnan muuttamisesta kasvaa kehittämis-projektien myötä ja auttaa jatkotoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Liian tarkkojen suunnitelmien vaatiminen aiheuttaa myös riskin jäämisestä jumiin suunnitteluvaiheeseen. Kehit-tämistoimien myöhästyminen viivyttää hyötyjen saamista tai kehittäminen voi jäädä kokonaan käynnistämättä, jolloin myöskään hyötyjä ei saada.

Huomioi resurssit

Pk-yrityksessä resurssit ovat pienet ja kehittämistä on paljon. Jaa kehittäminen pienemmiksi peräkkäisiksi as-keliksi, hyödynnä ulkoisia resursseja ja aikatauluta kehit-täminen.

Pienissä yrityksissä suurin pullonkaula digitalisaatioke-hittämiselle ovat pienet henkilöstöresurssit. Avainhen-kilöillä on monia vastuualueita ja helposti tärkeätkin kehittämisteemat jäävät operatiivisen toiminnan ja kii-reellisten asioiden jalkoihin.

Mieti etukäteen miten kehitystä viedään eteenpäin pienin askelin (pitäen myös pidempi näkökulma mielessä), varaa itsellesi aikaa ohjata kehittämistä ja jos mahdollista, hyödynnä sisäisiä ja ulkoisia osaajia avuksi suunnittelussa ja tekemisessä.

Hyödynnä ammattilaisia

Ulkopuoliset osaajat nopeuttavat kehittämistä, pienen-tävät omaa resurssitarvetta ja varmistavat oikeiden asioi-den tekemisen. Valitse osaavat ja luotettavat kumppanit.

Hyödynnä rohkeasti ulkopuolista osaamista ja resursseja digitalisaatiokehityksessä. Alkuvaiheessa ulkoinen asian-tuntija voi auttaa selventämään aihetta avainhenkilöille, tunnistaa tärkeimmät hyödyntämiskohteet ja auttaa ke-hittämissuunnitelman laatimisessa.

Kehittämisen tueksi kannattaa pitää koulutuksia, teh-dä ohjeistuksia sekä seurata ja ohjata käyttöä. Ulkopuoliset resurssit voivat olla näissä isoksi avuksi, mutta huomaa, että tarvitset myös sisäisen omistajan aiheelle.

11

Digitalisaatio asiakasrajapinnassa

Miten liikkeelle

Miten digitalisaation ulkoisen hyödyntämisen kanssa kan-nattaisi lähteä liikkeelle? Seuraavassa käytännön tasolla toimivaksi havaittuja vinkkejä.

Tähtää ensin

Tee kevyt strategia tai suunnitelma digitalisaation hyö-dyntämiseksi. Jos teema on tuntematon, digitalisaatio-kartoitus auttaa liikkeelle suunnitelmallisesti ja ketterästi.

Digitalisaation hyödyntämisessä on kyse yrityksen toi-minnan kehittämisestä uusia mahdollisuuksia hyödyn-tämällä ja kehittäminen kannattaa luonnollisesti suunni-tella ensin. Iso haaste suunnittelun kanssa kuitenkin on, että monesta organisaatiosta ei löydy tarpeeksi osaamis-ta aiheesta, jotta hyödyntämismahdollisuudet tunnettai-siin ja tiedettäisiin mitä käyttöönotto vaatii.

Jos osaamista tai aikaa aiheen läpikäyntiin ei löydy, kannattaa harkita digitalisaatiokartoituksen tilaamista ul-koiselta osaajalta. Kunnollinen digitalisaatiokartoitus nos-taa esiin tärkeimmät hyödyntämismahdollisuudet ja tarjoaa selkeän kuvan kehittämistoimien toteuttamisesta. Tutustu tämän raportin Digitalisaatiokartoitus- ja Yritysesimerkit-kappaleisiin saadaksesi lisätietoa aiheesta.

Ulkoisen hyödyntämisen suunnitelmaa tehdessä kan-nattaa miettiä muun muassa seuraavia asioita:

• Päätavoitteet

• Kohderyhmät

• Kanavat ja niiden roolit

• Resurssit ja vastuut

• Budjetti

• Kehittämisen painopistealueet ja aikataulu

• Karkean tason viestinnän ja markkinoinnin toimenpide-kalenteri (esimerkiksi messut ja muut tapahtumat)

Hyödynnä henkilöstö

Yrityksen uskottavuus ja asiantuntemus rakentuu sen henki-löstön varaan. Laita avainhenkilöiden ammatilliset profiilit kuntoon ja ota heidät mukaan tuottamaan verkkosisältöjä.

Verkko on nykypäivänä ensimmäinen ja tärkein tiedon-hakukanava, josta haetaan tietoa sekä yrityksistä että

niiden henkilöstöstä. Tämän vuoksi on tärkeää huoleh-tia uskottavan kuvan antamisesta sekä yrityksen omien kanavien – kuten kotisivut ja yrityksen sosiaalisen medi-an profiilit – että avainhenkilöiden oman ammatillisen verkkoläsnäolon kautta.

Tehokas tapa parantaa yrityksen uskottavuutta verkos-sa on pitää henkilöstölle koulutus LinkedInin tehokkaasta hyödyntämisestä ja tukea avainhenkilöitä LinkedIn-pro-fiilien laittamisessa kuntoon. Etenkin yrityksen myyjien ja ylimmän johdon profiilien tulisi näyttää uskottavilta ja am-mattimaisilta.

Samalla kannattaa luoda yritykselle yritysprofiili ja miettiä sisältöjen julkaisemisesta myös sen kautta. LinkedI-nissä voi julkaista esimerkiksi uutisia, videoita ja työpaikkail-moituksia, ja pyytää henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita jakamaan sisältöjä eteenpäin.

Yritysten avainhenkilöiden oma ammatillinen verkko-näkyvyys, eli esimerkiksi LinkedIn-profiilin sisältö, vaikuttaa myös henkilön työnantajasta luotavaan kuvaan. Henkilöstö voi lisäksi löytää erilaisia kiinnostavia keskusteluja erilaisista verkkoyhteisöistä, joista voidaan saada selville uusia poten-tiaalisia asiakaskontakteja.

Henkilöstöä kannattaa hyödyntää myös verkkosisäl-töjen tuottajina. Esimerkiksi asiantuntijoita ja johtoa voi hyödyntää blogikirjoittajina. Huomaa kuitenkin tarjota koulutusta ja sparrausta verkkokirjoittamiseen ja muuten-kin verkossa toimimiseen.

Sovi pelisäännöt

Laadi ja jalkauta oma sosiaalisen median ohjeistuksesi yhteisten pelisääntöjen luomiseksi.

Sosiaalisen median – tuttavallisemmin ”some” – läpi-murron myötä käytännössä jokaisen yrityksen henkilös-töä on jakamassa kuulumisiaan ja ajatuksiaan verkossa. Työntekijät saattavat kuitenkin kertoa ymmärtämättään liikaa työasioista tai jopa arvostella työnantajaansa ajat-telemattomuuttaan. Työntekijän lojaliteettivelvoite kui-tenkin kattaa myös vapaa-ajan. Koska some-päivityksiä on helppo jakaa eteenpäin, harkitsemattomat julkaisut voivat johtaa ongelmiin

Yritysten kannattaa tämän vuoksi tehdä omat sosiaa-lisen median ohjeistuksensa. Tiiviissä ohjeessa on suositel-tavaa kannustaa verkon hyödyntämiseen, mutta samalla

12

nostaa esiin työntekijän vastuut ja velvollisuudet. Some-ohjeistuksesta ja sen käytännön vaikutuksista kannattaa myös kertoa henkilöstölle.

Verkosta löytyy useita eri yritysten ja organisaatioiden some-ohjeistuksia pohjaksi omalle ohjeistukselle. Ohjeis-tuksesta kannattaa kuitenkin räätälöidä yrityksen arvoihin ja kulttuuriin sopiva versio.

Ohjeistuksia verkossa:

• Yleinen ohjeistuspohja Intosomen sivuilla: http://www.intosome.fi/someohjeistukset/

• Sosiaalisen median ohjeistus SAK:n henkilöstölle: http://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sakn-henkilos-tolle-sosiaalisen-median-pelisaannot

• Pidempi listaus ohjeistuksia: http://wiki.eoppimiskes-kus.fi/display/someorg/Some-ohjeistuksia

Benchmarkkaa

Katso mitä kilpailijasi ja eri alojen edelläkävijät tekevät ja poimi parhaat ideat.

Ovatko kilpailijasi vielä lähtökuopissa digitalisaation hyödyntämisen suhteen vai onko joukossa myös edel-läkävijöitä? Oman strategisen suunnittelun taustaksi ja ideoiden saamiseksi on hyvä kartoittaa mitä kilpailijat tekevät verkossa.

Kartoitettavia asioita:

• Millaisessa kunnossa kilpailijan kotisivut ovat? Onko ne linkitetty sosiaalisen median kanaviin?

• Missä sosiaalisen median kanavissa kilpailijat toimivat (esim. LinkedIn, YouTube, Facebook tai Twitter)

• Millaisia sisältöjä verkossa jaetaan?

• Millaista tyyliä eri verkkokanavissa käytetään? Miten kuvia, videoita ja muita sisältöjä käytetään?

• Kuinka uskottavalta ja ammattimaiselta verkko-osallistuminen vaikuttaa?

• Mitä ideoita voisimme hyödyntää ja mitä puolestaan meidän ei kannata tehdä?

Kilpailijoiden lisäksi kannattaa tutkia edelläkävijäesimerk-kejä muilta vastaavilta aloilta sekä isommista yrityksistä.

Tee verkosta myynnin väline

Rakenna verkosta kanava liidien ja yhteystietojen kerää-miseen. Se on helpompaa ja edullisempaa kuin luulet.

Alkuvaiheessa on tärkeää näkyä verkossa ja houkutella mahdollisia asiakkaita, eli niin sanottuja prospekteja, tutustumaan tarjottuihin ratkaisuihin ja käymään verk-kosivuillasi. Tästä eteenpäin yhä tärkeämmäksi nousee pyytää asiakkailta markkinointilupa ja kommunikoida

myös asiakkaan suuntaan. Kotisivuilla tulisi tietenkin ol-la myyjien yhteystiedot sekä yhteydenottolomake, mut-ta lisäksi kannattaa tarjota kävijälle mahdollisuus tilata yrityksen uutiskirje tai jos yrityksellä on blogi, niin tieto uusista kirjoituksista.

Yksi kiinnostava keino on myös ”hunajapurkkien” hyö-dyntäminen eli tarjota kävijälle jotakin hyödyllistä sisältöä hänen yhteystietojaan (tyypillisesti sähköpostiosoite) vas-taan. Tarjottava sisältö voi olla esimerkiksi jokin raportti, tutkimus tai verkkolaskuri.

Esimerkiksi suomalainen yritys Actiw tarjoaa vapaasti ladattavaksi referenssikuvauksia omasta rahtikonttien las-taamisen automatisoivasta tuotteestaan, mutta pidempien aihealueeseen liittyvien raporttien lataaminen vaatii säh-köpostiosoitteen antamista. Katso lisää Actiw LoadPlaten sivuilta: http://loadplate.com/media/.

Yhteystietonsa antaneiden voi olettaa olevan kiin-nostuneita yrityksen tarjoamien tuotteiden tai palvelujen hankkimisesta. Myynti voi olla kontakteihin yhteydessä tai heille voi esimerkiksi lähettää yrityksen uutiskirjeen ja ottaa yhteyttä myöhemmin.

Jos liidien kerääminen verkon kautta on hyvin tärke-ää, kannattaa tutustua viime vuosina suosioon noussei-siin markkinointiautomaatioratkaisuihin. Automatisointi vähentää työmäärää ja mahdollistaa paljon suuremman liidimäärän tehokkaan hallinnan. Järjestelmät ovat etenkin suuryritysten suosiossa, mutta markkinoilta löytyy nykyään myös pk-yrityksille soveltuvia tuotteita.

Ruukin kattobisnes on ollut yksi suomalaisia edellä-kävijöitä teollisuudessa, lisätietoa: http://blog.idbbn.fi/2013/11/19/mestarit-katolla-kuinka-rautaruukille-luo-tiin-teraeksinen-liidikone.aspx ja http://www.slideshare.net/KimmoKanerva/marketing-automation-and-it-colla-boration-eloqua-markie-award-winner-2014-rautaruukki.

Seuraa ja mittaa

Hyödynnä ilmaiset tai edulliset seurantatyökalut ja ohjaa kehittämistoimiasi datan pohjalta mutun sijaan.

Yrityksen kotisivujen kävijämääriä on helppo seurata edullisilla tai jopa ilmaisilla analytiikkapalveluilla. Ilmai-nen Google Analytics (http://www.google.com/analy-tics/) on hyvä työkalu ja palvelun käyttöönoton pitäisi onnistua kaikilta kotisivujen toteuttajilta. Toinen vaihto-ehto on käyttää kotimaista Snoobi Analytics -palvelua (http://www.snoobi.fi/snoobi-analytics/), jonka hinta lähtee noin sadasta eurosta kuukaudessa.

Web-analytiikkapalvelu näyttää kävijämäärät eri si-vuilla, sekä millä hakusanoilla tai minkä muiden sivustojen kautta kotisivuille on löydetty. Palveluilla voi myös seurata hakusanamainonnan tai mainoskampanjoiden vaikutta-vuutta kävijämääriin.

13

Useat sosiaalisen median palvelut (kuten LinkedIn, Fa-cebook ja Twitter) tarjoavat myös omat yleensä maksutto-mat analytiikkatyökalut sisältöjen ja kävijöiden seurantaan. Esimerkiksi Twitter Analytics -palvelun (https://analytics.twitter.com) saa käyttöön kirjautumalla sivustolle omalla Twitter-tunnuksella.

Statistiikkojen ymmärtäminen vaatii opettelua (lue esi-merkiksi http://todaymade.com/blog/heres-whats-wrong-with-social-media-metrics/), mutta tietoa löytyy paljon sekä verkosta että aihealueen asiantuntijoilta. Tärkeää on miet-tiä, mitkä ovat tärkeimmät seurattavat asiat ja miten tietoja hyödynnetään. Parhaistakaan raporteista ei ole apua, jos katsotaan vääriä asioita tai raportteja ei käytetä päätöksen-teossa.

Huomaa yhteisöt

Kartoita ja osallistu oman alasi verkkoyhteisöihin. Mieti oman yhteisön perustamista tukemaan myyntiä, asia-kaspalvelua tai innovointia.

Olethan huomannut hyödyntää yrityksesi alaa lähellä olevat verkkoyhteisöt? Esimerkiksi LinkedInistä löytyy paljon eri toimialojen ryhmiä, ja lisäksi erilaisilla ammat-tilehdillä ja järjestöillä voi olla omia verkkoyhteisöjään.

Yhteisöistä voi löytää ratkaisuja kartoittavia kyselijöitä tai aihealueen mielipidevaikuttajia, joita kontaktoida. Muis-ta kuitenkin toimia fiksusti. Älä pelkästään mainosta omia ratkaisujasi, vaan tuota yhteisöön arvoa osallistumalla kes-kusteluihin ja jakamalla hyödyllisiä sisältöjä.

Verkkoyhteisöjä voi hyödyntää myös asiakastuessa, kuten Genelec on tehnyt (http://bit.ly/genelectuki) sekä innovoinnissa, kuten ideoiden keräämisessä tuotekehityk-seen liittyen. Verkkoon on syntynyt esimerkiksi iso, globaali CAD-suunnittelijoiden yhteisö GrabCAD, jota muun muassa Konecranes on hyödyntänyt uuden tuotteen yhden ominai-suuden kehittämisessä. Lue aiheesta tarkemmin Yritysesi-merkit-kappaleesta.

Mahdollisuudet – Ulkoinen

Herätät tarpeita

Tuo tarjoamasi uudenlaiset tuotteet ja palvelut laajem-min ja tehokkaammin potentiaalisten asiakkaiden tie-toon ja herätä uusia ajatuksia.

Myyntiputken ihan alussa ja jo ennen sitä mahdollisilla asiakkailla ei ole edes käsitystä, että heillä on jokin tarve tai että heidän ongelmansa voisi ratkaista. Nostamalla esiin tarjontaasi liittyviä kysymyksiä ja yritysesimerkke-jä, voit parantaa tietoisuutta tuotteistasi ja herättää uu-denlaisia tarpeita potentiaalisten asiakkaittesi joukossa.

Esimerkiksi blogikirjoittaminen voi olla tehokas työka-lu sekä esitysten ja videoiden julkaiseminen verkossa. Hyvä tapa on esittää kysymyksiä sisältöjesi otsikoissa ja tarjota niihin vastaus.

Parannat uskottavuuttasi

Verkko on yksi tärkeimpiä tiedonhakukanavia joka mark-kina-alueella. Panostamalla fiksuun verkkoläsnäoloon näytät luotettavalta ja modernilta toimijalta. Lisäpotkua saat näyttämällä asiantuntemuksesi verkossa.

Verkkohaut ovat ensisijainen tiedonhakukanava suurim-malle osalle potentiaalisista asiakkaista, joten sillä miten yritys ja sen henkilöstö näkyy verkossa on suuri merki-tys yrityksestä muodostuvaan mielikuvaan. Yrityksen on vaikea mainostaa itseään aikaansa seuraavana tai edel-läkävijänä, jos sillä ei ole verkkosivuja tai ne eivät vastaa nykypäivän vaatimuksia.

Kotisivujen lisäksi toinen tärkeä paikka on LinkedIn, johon kannattaa luoda sekä yritysprofiili että uskottavat profiilit yrityksen avainhenkilöille. Yrityksen koko henkilös-tölle on hyvä järjestää koulutus LinkedInin hyödyistä ja siitä millainen on hyvä profiili.

Verkkoläsnäolon perusasioiden kuntoon laittamisen jälkeen kannattaa paneutua asiantuntijuuden näyttämi-seen verkossa. Esimerkiksi hyvän yritysblogin avulla voit tukea myyntiä ja kerätä liidejä, mutta lähtökohtana täytyy olla asiakkaiden auttaminen ja lisäarvon tuottaminen, eikä pelkkä myyminen.

Ymmärrät markkinoita paremmin

Ymmärrä paremmin millaista tietoa potentiaalit hakevat ja mistä sitä haetaan. Jaa markkina- ja kilpailijatietoa te-hokkaasti oman yrityksesi sisällä. Voit myös hyödyntää verkkoyhteisöjä innovoinnissa.

Verkko tarjoaa myös laajan tietolähteen yrityksellesi, josta voit kerätä tietoa asiakkaiden tarpeista, markkinoista ja kil-pailijoista. Seuraa esimerkiksi oman liiketoiminta-alueesi verkkoyhteisöjä ja katso millaisia kysymyksiä siellä esite-tään. Voit ohjata sen pohjalta omaa sisällöntuotantoasi sekä tietenkin myös osallistua verkkokeskusteluihin.

Sovi myös käytännöt markkina- ja kilpailijatiedon jaka-miseen yrityksesi sisällä. Hyvä työkalu tähän on käyttöön on mikroblogijärjestelmä, johon voit perustaa keskusteluryh-män aiheelle. Jakamalla tärkeimmät uutiset muidenkin näh-täväksi parannat henkilöstön ymmärrystä markkinatilantees-ta sekä kilpailijoiden toimista. Voit myös jakaa asiakkaiden luona tai eri tapahtumissa kuulemaasi epävirallista tietoa.

Verkkoyhteisöjä voi myös hyödyntää teollisuusyritys-ten innovoinnin apuna. Lue lisää aiheesta Yritysesimerkit-kappaleesta.

14

Näyt laajemmin verkossa

Google rakastaa tuoreita ja asiantuntevia sisältöjä – ja niin myös asiakkaasi. Verkkoon räätälöidyt sisällöt ja nii-den aktiivinen jakaminen kasvattavat verkkojalanjälkesi ihan uuteen kokoluokkaan.

Verkkonäkyvyyden kasvattamiseksi yrityksellä on kolme keinoa: 1) mainostaa verkossa, 2) optimoida kotisivujen hakukonenäkyvyyttä tai 3) tuottaa verkkosisältöjä. Kai-kille näistä keinoista on paikkansa, mutta pidemmällä tehokkainta on laadukkaiden verkkosisältöjen tuotta-minen. Mainonnan teho katoaa, kun lopetat mainoksien ostamisen ja pk-yrityksen verkkosivustot ovat tyypilli-sesti niin pieniä, että hakukonenäkyvyyden optimointi ei vaikuta merkittävästi.

Yleensä järkevintä onkin tuottaa suunnitelmallises-ti potentiaalisia asiakkaita kiinnostavia verkkosisältöjä ja jakaa niitä parhaan kykynsä mukaan. Omien kotisivujen sijaan sisältöjä kannattaa julkaista sisällönjakopalveluissa – kuten SlideShare, YouTube tai Issuu – ja sen jälkeen jakaa linkkejä aktiivisesti verkossa, eli esimerkiksi LinkedInissä, Twitterissä ja Facebookissa.

Sisältöjen suunnittelussa, tekemisessä ja jakamisessa kannattaa olla suunnitelmallinen ja hyödyntää asiantuntija-apu sekä suunnittelu- että tuotantovaiheessa.

Luot uuden kanavan liideille

Houkuttele potentiaalisia asiakkaita verkkosivuillesi tar-joamalla kiinnostavia sisältöjä ja kerää heidän yhteystie-tojaan uutiskirjeitä ja myyntikontaktointia varten.

Parantamalla verkkonäkyvyyttäsi ja jakamalla sisältöjä houkutat enemmän kävijöitä verkkosivuillesi. Jo ostovai-heessa olevat kävijät tulisi aktivoida ottamaan yhteyttä yritykseesi, mutta kannattaa pyrkiä säilyttämään kon-takti myös myyntiprosessin aiemmissa vaiheissa oleviin potentiaaleihin.

Voit esimerkiksi tarjota mahdollisuutta tilata tiedon uusista blogikirjoituksista tai julkaisemastasi uutiskirjeestä sähköpostiin. Lisäksi kannattaa hyödyntää ”hunajapurkke-ja” eli esimerkiksi erilaisia oppaita ja raportteja, jotka kävijä saa ladattua yhteystietojaan vastaan. Lue lisää aiheesta ”Tee verkosta myynnin väline” -kappaleesta.

Käytännön vinkkejä – Ulkoinen

Seuraavassa joitain käytännön vinkkejä ulkoiseen hyödyn-tämiseen.

Hyödynnä hitaat ja passiiviset kanavat – Alussa on hel-pompi mennä mukaan hitaampiin kanaviin, jotta päivi-

tyksiä ja sisältöä ei tarvitse julkaista kovin usein. Esimer-kiksi LinkedIniin voi luoda aluksi pelkän yritysprofiilin tai voi perustaa blogin, johon riittää julkaiseminen kerran kuussa.

Tutustu sovelluksiin – Tutustu tarjolla oleviin työpöytä- ja mobiilisovelluksiin. Esimerkiksi Twitterin käyttö hel-pottuu huomattavasti Tweetdeckillä (https://tweetdeck.twitter.com/) verrattuna selaimen käyttämiseen. Face-bookiin ja LinkedIniin löytyy puolestaan monipuoliset mobiilisovellukset kännyköihin ja tabletteihin.

Aikatauluta julkaiseminen ja seuranta – Suunnittele si-sällöillesi julkaisuaikataulu ja tutustu sosiaalisen median hallintapalveluihin (esim. Falcon Social – http://www.fal-consocial.com/) keskustelujen seurannan ja päivitysten aikatauluttamisen helpottamiseksi. Mieti myös sinulle sopiva tapa seurata verkkokeskusteluja ja varaa kalente-rista aika, jolloin julkaiset omaa sisältöä verkossa.

Uudelleenkäytä sisällöt eri kanavissa – Oletko tehnyt tai teettänyt videon? Kirjoita aiheeseen liittyen myös blo-gikirjoitus ja upota video siihen, tai lisää ruutukaappaus ja linkki videoon painettuihin esitemateriaaleihin. Kerro sitten sisällöistä verkkosivujesi uutisissa, Twitterissä ja yrityksesi LinkedIn-profiilissa.

Tue messuosallistumista verkossa – Messut voivat olla tärkeä markkinointikeino. Hyödynnä myös verkko aktii-visesti ennen messuja, niiden aikana sekä jälkeen. Kerro osallistumisesta, jaa tunnelmakuvia ja tietoa tuoteuu-tuuksista ja vaikka haastattele messukävijöitä osastollasi.

Luo inhimillisempi kuva yrityksestäsi – Yleensä teolli-suusyritysten markkinointiviestintä on hyvin ammatti-maista ja pyrkii antamaan neutraalin kuvan yrityksestä. Sosiaalisessa mediassa voit luontevammin nostaa esiin ihmiset yrityksen takana. Jaa esimerkiksi kuvia yrityksesi henkilöstötapaamisista, nosta esiin ihmisiä eri toimin-noista tai kerro henkilöhaastattelun kautta millaista uut-ta osaajaa etsitte.

Kouluta henkilöstöäsi – Jos haluat osallistaa henkilös-tösi verkossa toimimiseen, on heille hyvä järjestää kou-lutuksia. Pidä koulutus itse tai hanki asiantuntija ulkoa kertomaan sosiaalisen median käytöstä teollisuusyrityk-sissä. Aloita esimerkiksi LinkedInin tehokäytöstä tai verk-kokokousten ja mikroblogien hyödyntämisestä.

Käytä sekä sisältöpankkeja että jakopalveluja – Osa so-siaalisen median palveluista soveltuu pääosin sisältöjen jakamiseen (esim. YouTube videoille ja SlideShare esityk-sille) ja osa taasen sisältöjen jakamiseen (esim. Twitter, Facebook ja LinkedIn). Tuota laadukkaita sisältöjä ja var-

15

mista niille riittävä näkyvyys (nk. ”reach”), jotta ne huo-mataan yrityksesi seuraajien ja hakukoneiden toimesta.

Huomioi visuaalisuus – Yksi viime vuosien iso trendi on ollut visuaalisuuden merkityksen kasvu. Kotisivut ovat muuttuneet enemmän verkkolehtien suuntaan (tutustu esim. Flockler-palveluun – http://flockler.com/), kuvan-jakopalvelujen (kuten Instagram) suosio on noussut ja infografiikat ovat nousseet uudeksi sisältötyypiksi. Mieti, miten voisit hyödyntää visuaalisuutta omassa viestinnäs-säsi.

Verkkopalveluja

Kotisivut

Vaikka kotisivujen merkitys onkin pienentynyt sosiaalisen median palvelujen myötä, ne ovat kuitenkin edelleen yri-tyksen verkkoläsnäolon kulmakivi. Kotisivut luovat ensim-mäisen mielikuvan yrityksestä, toimivat sisältö- ja uutisva-rastona ja mahdollistavat kontaktitietojen keräämisen.

Jos mahdollista, kotisivut kannattaa uudistaa muu-taman vuoden välein sekä ulkoasun että sisältöjen osalta. Mieti samalla uudistuksen yhteydessä kotisivujen rooli di-gitaalisen markkinoinnin kokonaisuudessasi ja miten voisit valjastaa ne tehokkaammin osaksi myyntikoneistoasi.

Vinkki: Mieti ”hunajapurkkien” eli kiinnostavien asian-tuntijasisältöjen (raportit, laskurit tai tutkimukset) jaka-mista sivuillasi. Sisällöt annetaan ladata ilmaiseksi, mut-ta vastineeksi vaaditaan sähköpostiosoitteen tai muiden yhteystietojen antamista. Kontaktitietoja voi käyttää uutiskirjeiden lähettämisessä tai myyntikontaktoinnissa.

LinkedIn

LinkedIn on yksi tärkeimpiä palveluja B2B-yrityksille us-kottavuuden rakentamisessa. Yrityksen avainhenkilöiden profiilit kertovat paljon yrityksestä ja ammattimainen yri-tysprofiili luo kuvan isommasta yrityksestä.

Palvelua voi hyödyntää hyvin monipuolisesti mm. tiedonhakuun, verkostojen luomiseen ja ylläpitoon, us-kottavuuden rakentamiseen ja myyntiliidien hakemiseen. Yrityksen henkilöstölle kannattaa järjestää koulutus Linke-dInin tehokäytöstä ja auttaa profiilien luomisessa ja paran-tamisessa.

Vinkki: Järjestä koulutus LinkedInin tehokkaasta hyö-dyntämisestä yrityksesi henkilökunnalle. Koulutus auttaa ammatillisesti uskottavien profiilien luomisessa ja voit vaikka järjestää valokuvaussession samassa yhteydessä kunnollisten profiilikuvien ottamiseksi.

Blogit

Jos yritys haluaa profiloitua oman alueensa asiantuntijana, on blogi yleensä paras tapa näyttää henkilöstön osaami-nen. Samalla kuitenkin kiinnostavan blogin pitäminen on yleensä haastavaa teollisuusyrityksille. Kirjoitusten pitäisi olla hyödyllisiä lukijoille, kiinnostavia ja mielellään helposti luettavia. Jos kirjoittaminen on ulkoistettu viestintävastaa-valle tai ulkoiselle kirjoittajalle, se paistaa helposti läpi, eikä näytä autenttiselta.

Blogikirjoittamiselle kannattaa laatia sisältöaikataulu, jossa mietitään mistä aiheista halutaan kirjoittaa, millaisia näkökulmia nostaa esiin ja kuinka usein kirjoituksia julkais-taan. Jakamalla kirjoitusvuorot useamman ihmisen kesken, vähennetään kirjoittamisen aiheuttamaa taakkaa. Blogikir-joituksia kannattaa myös pyytää vieraskirjoittajilta, kuten esimerkiksi oman alan konsulteilta, tutkijoilta tai yhteistyö-kumppaneilta. Vierailta saa blogille sisältöä, uskottavuutta ja lisänäkyvyyttä verkossa.

Ennen blogin perustamista, kirkasta blogisi tavoitteet, sisältösuunnitelma ja julkaisuaikataulut, sekä tarjoa asian-tuntijoillesi koulutusta verkkokirjoittamiseen. Yrityksen viestintävastaavan on myös syytä tukea bloggaajia kirjoi-tusprosessissa sparraajana.

Vinkki: Tutustu kuljetinratkaisuja tarjoavan Ferroplanin (http://www.ferroplan.fi/) persoonalliseen tapaan mark-kinoida. Yrityksen sivuilta löytyy paljon YouTube-videoita sekä Suomen tunnetuin teollisuusblogi (http://www.fer-roplan.fi/blogi/).

YouTube

Video on voimakas media, jolla voi herättää tunteita ja mielikuvia. Perinteiset yritysesittelyvideot kannattaa jakaa verkkonäkyvyyden saamiseksi YouTubessa ja upottaa ne kotisivuille. Esittelyjä voi täydentää esimerkiksi referenssi-videoilla, haastatteluilla tai esitys- tai webinaaritallenteilla.

Kaiken videomateriaalin ei tarvitse olla täysin viimeis-teltyä, vaan perustason kameroilla ja mobiililaitteilla saa jo riittävän hyvää jälkeä. Esimerkiksi messuilta ja tapahtumis-ta voi kuvata videota itse, editoida niistä lyhyen tunnelma-koosteen ja julkaista sen verkossa.

Hyviä suomalaisia esimerkkejä YouTuben käytöstä teol-lisuudessa:

• Pk-yritys Actiw Oy:n logistiikkaratkaisut: http://www.youtube.com/channel/UCJwnou-QUVvUG0w4K5gubNIg

• Elematicin betonielementtituotantoratkaisut: http://www.youtube.com/user/ElematicGroup

• Kempin hitsaustuotteet ja -palvelut: http://www.youtube.com/user/KemppiJoyOfWelding

16

SlideShare

SlideShare nimeää itsensä ”powerpointtien YouTubeksi”, mi-kä kuvaakin palvelua hyvin. Palvelu mahdollistaa esitysten ja tekstidokumenttien jakamisen verkossa ja upottamisen muille verkkosivuille. Tuotekuvauksia tai seminaariesityksiä voi jakaa palvelussa ja upottaa esimerkiksi kotisivuille tai blogikirjoituksiin.

SlideShare mahdollistaa myös infografiikoiden jakami-sen sekä yhteystietojen pyytämisen esitysten katsojilta kon-taktointia varten. Esimerkiksi SYKE-projektin ”Teollisuusyri-tyksen digipolku” -infograafi on jaossa SlideSharen kautta: http://www.slideshare.net/hrry/syke-infograafi.

Vinkki: SlideShare-esitykset tulevat monesti korkealle Google-hauissa, joten mieti jonkinlaisen kiinnostavan esityksen laatimista omasta alastasi ja sen jakamista palvelussa. Esitys voi nousta esiin useilla eri hakutermeil-lä ja johdattaa tiedonhakijoita tutustumaan tarjontaasi.

Facebook

Facebook on selvästi suosituin palvelu B2C-markkinoinnis-sa, mutta siitä on iloa myös teollisuusyrityksille. Yrityksen profiilille ei välttämättä saa lukumääräisesti hirveän paljon seuraajia, mutta Facebookia voi olla silti järkeä käyttää jul-kaisukanavana. Ihmiset kuitenkin jakavat melko aktiivisesti näkemiään päivityksiä Facebookissa ja maksamalla päivi-tyksille saa lisänäkyvyyttä.

Yksi kiinnostava trendi B2B-markkinoinnissa on yrityk-sien ihmimillistäminen, eli vapaamuotoisemmat päivityk-set, joissa nostetaan yrityksen työntekijöitä ja vapaamuo-toisemmin yrityksen kuulumisia esiin. Inhimillistäminen auttaa luomaan yrityksestä uskottavamman ja rakentaa myös hyvää työnantajakuvaa – etenkin nuoremmille suku-polville.

Isot teollisuusyritykset käyttävät Facebookia oman työnantajakuvansa rakentamiseen nuorten osaajien kes-kuudessa, rekrytoinnin tukena sekä saadakseen sisällöilleen laajemman näkyvyyden.

Twitter

Twitter on merkittävä sosiaalisen median palvelu, etenkin kansainvälistä markkinointia tekeville yrityksille. Suomessa Twitter-käyttäjiä on melkein 300 000, joista aktiivisia viik-kotasolla noin 50 000 (tilastot: http://www.toninummela.com/suomi-twitter/). Maailmalla, kuten Pohjois-Amerikas-sa ja Englannissa, Twitter on kuitenkin paljon suositumpi ja suosituimmilla tunnuksilla on yli 60 miljoonaa seuraajaa (tilastot: http://www.socialbakers.com/statistics/twitter/profiles/).

Twitterissä voi jakaa omaan yritykseen tai bisnesalu-eeseen liittyviä päivityksiä, tarjota asiakastukea ja aloittaa keskusteluja muiden käyttäjien kanssa. Sieltä voi löytää oman alan mielipidevaikuttajia ja luoda heihin yhteyksiä jakamalla heidän päivityksiään eteenpäin (nk. retweet) tai käymällä keskusteluja heidän kanssaan.

Yrityksen oman Twitter-tunnuksen luomisen lisäksi kannattaa hyödyntää oman yrityksen asiantuntijat, jotka ovat jo aktiivisia verkossa. Ihmisten välille syntyy helpom-min suhde, kuin ihmisen ja yrityksen.

Hyviä suomalaisia esimerkkejä Twitterin käytöstä teolli-suudessa:

• Varastoautomaatioratkaisujen tarjoaja Pesmel: https://twitter.com/pesmel.

• Metso flow control: https://twitter.com/metsoflow.

• Generaattori- ja tehonmuokkainvalmistaja The Switch: https://twitter.com/theswitchenergy.

• Taajuusmuuttajavalmistaja Vacon: https://twitter.com/VaconGroup.

Vinkki: Lähde liikkeelle Twitterin kanssa parin viikon ko-keilujaksolla, jonka aikana pyrit aktiivisesti seuraamaan muutamaa aihetta, esimerkiksi alaasi liittyviä tunnisteita (nk. hashtag eli esimerkiksi #heattreatment). Luo itsellesi tunnus ja pyydä alkuun neuvoja joltain Twitterissä aktiivi-selta tutultasi tai käy jokin Twitterin perusteet -esitys läpi (esityksiä SlideShare-palvelusssa: http://www.slideshare. net/search/slideshow?searchfrom=header&q=twitter+p erusteet.

17

Wikipedia

Maininta suositulla sivulla tai oma sivu Wikipediassa voi aut-taa merkittävästi yrityksen verkkonäkyvyyden parantami-sessa, mutta sellaisen saaminen ei välttämättä ole helppoa. Wikipedia ei ole paikka mainospuheille ja sinne halutaan vain merkityksellistä tietoa, joten lisätyt tiedot saatetaan helposti poistaa.

Yleensä toimivin tapa päästä esille Wikipediassa onkin käydä läpi oman yrityksen bisnesaluetta koskevat suomen- tai englanninkieliset sivut, ja keksiä luonteva tapaa linkittää niihin jotain omaa yritystään koskevaa. Voi olla parempi lin-kittää johonkin lehtijuttuun omaa yritystä koskien tai ver-kosta löytyvään tuotevertailuun, jossa on itse mukana, kuin suoraan omille kotisivuille.

Jotkut yritykset ovat myös toteuttaneet jonkinlaisen verkkosovelluksen, kuten vaikka alaan liittyvän investoin-tilaskurin tai muunnostyökalun, jonka voi linkittää Wikipe-diaan. Kannattaa tutkia myös kuinka omat – isot ja pienet – kilpailijat näkyvät Wikipediassa ja miettiä vastaavia tapoja.

Muita palveluja ja markkinointikeinoja

Nykypäivän teollisuusmarkkinoijan pitäisi tuntea myös liuta muita verkkopalveluja ja markkinointikeinoja. Seuraavassa lista joistain kiinnostavimmista.

• Instagram – kuvien jakamiseen (http://instagram.com/).

• Flickr – kuvien jakamiseen ja markkinoinnissa käytettäviin ilmaisten kuvien etsimiseen (https://www.flickr.com/). Katso esim. Volvo Trucks: https://www.flickr.com/photos/volvotrucks.

• Pinterest – kuvien ja kuvakokoelmien jakamiseen (http://www.pinterest.com/).

• Bitly – verkkolinkkien lyhentämiseen ja niiden klikkausten seurantaan (http://bitly.com).

• Asiakaslehdet – kustannustehokkaampi digitaalisena tai mahdollinen erottumiskeino paperisena.

• Issuu – verkkolehtien julkaisemiseen ja jakamiseen (http://issuu.com/).

• Uutiskirjeet – tapa pysyä asiakkaiden mielessä ja kertoa omista uutisista ja tarjouksista.

• Hakusanamainonta – mainostaminen Google-hakujen yhteydessä.

• Sähköpostimarkkinointi – sähköisten mainoskirjeiden lähettämistä hankituille kontakteille.

18

Miten liikkeelle

Seuraavassa vinkkejä digitalisaation hyödyntämiseen yritysten sisällä ja partnerien, kuten päämiesten ja jäl-leenmyyjien, kanssa.

Kommunikoi fiksummin

Tehosta kommunikointia ja varmista tiedon tallentumi-nen korvaamalla sähköposti ”sisäisellä Facebookilla” eli mikroblogeilla.

Sähköpostilla viestiminen on välillä tuskallista, etenkin jos mukana on isompi joukko vastaanottajia ja viestin-nän tulisi olla monenkeskistä. Edelläkävijäyritykset ovat-kin jo korvanneet sähköpostittelun ”sisäisellä Faceboo-killa” eli mikroblogijärjestelmällä.

Mikroblogeissa voi jakaa lyhyitä päivityksiä, joista voi tykätä ja niitä voi kommentoida. Viesteistä tykkääminen kertoo käyttäjän lukeneen viestin ja kommentointi mah-dollistaa sähköpostia sujuvamman tavan käydä keskuste-luja. Viestiketjut myös jäävät yhteiseen talteen myöhempää käyttöä varten.

Suosituin mikroblogijärjestelmä on tällä hetkellä Yam-mer. Se on osa Microsoftin Office 365 -pakettia, jota moni pk-yritys jo käyttää sähköposti- ja kalenterijärjestelmänään.

Ylläpidä tietopankkeja

Helpota tietopankkien, kuten laatukäsikirjan ja työohjei-den, ylläpitoa viemällä ne verkkoon. Mahdollista myös sisällöistä keskusteleminen niiden yhteydessä.

Yritysten verkkolevyiltä löytyy paljon dokumentteja, joi-den sisältämää tietoa voitaisiin hyödyntää tai ylläpitää tehokkaammin. Nykypäivänä on käytettävissä monia edullisia pilvipalveluita tiedostojen tallentamiseen ja jakamiseen. Ne mahdollistavat tiedostojen jakamisen helposti alihankkijoille, jälleenmyyjille ja asiakkaille.

Jos tietoa täytyy luoda tai ylläpitää useamman henki-lön toimesta, kannattaa tutustua wikeihin. Wikit toimivat kuten verkkosanakirja Wikipedia, eli mahdollistavat teksti-sisällön muokkaamisen ja muutosten seurannan. Tyypillisiä käyttökohteita wikeille ovat esimerkiksi yrityksen laatukä-

sikirjan ja työohjeiden ylläpito. Yritysesimerkit-kappaleesta löydät linkin kuvaukseen miten pk-konepaja Reifer käyttää wikejä.

Osa wiki-järjestelmistä myös tukee sisältöjen kommen-tointia ja niistä keskusteluja sisältöjen yhteydessä. Tiedon ja keskustelujen yhdistäminen helpottaa tiedon löytämistä ja hiljaisen tiedon tallentumista.

Toimi tehokkaammin verkostona

Vähennä matkustamista verkkokokouksilla, syvennä asiakassuhteita uusilla interaktiotavoilla ja jaa tietoa ali-hankkijoille ja kumppaneille.

Teollinen tuotanto on hyvin verkostoitunutta ja loppu-tuotteen kustannuksista iso osa tyypillisesti syntyy toi-mittajaverkostossa. Jotta yritys olisi kilpailukykyinen sen tulisi toimia tehokkaasti, sekä sisäisesti että sen kump-paniyritysten – kuten alihankkijoiden, jälleenmyyjien ja asiakkaiden – kanssa.

Vastaavat työkalut ja toimintatavat kuin yrityksen sisäl-lä, voidaan viedä verkostokäyttöön. Käyttöönotto vaatii kui-tenkin tiivistä yhteistyötä vastapuolen kanssa sekä yhteistä halua hyödyntää mahdollisuuksia.

Lue lisää toiminnan tehostamisesta päämiehen ja ali-hankkijan välillä Yritysesimerkit-kappaleessa.

Mahdollisuudet – Sisäinen

Vähennät sähläämistä

Läpinäkyvä kommunikointi ja tietojen avaaminen kaikil-le parantaa tilannetietoisuutta ja vähentää ”sähläämis-tä” eli turhaa ja päällekkäistä työtä.

Monessa yrityksessä ilmenee vielä paljon ”sähläämistä” tie-totyön osalta. Osa tiedoista on tallennettu vain yksittäisten työntekijöiden koneelle, tiedostojen uusimpia versioita jou-tuu metsästämään tai tehtävien edistymisestä joutuu aina erikseen kysymään.

Lean-kehittämisellä on onnistuttu vähentämään tuo-tantotyön hukkaa ja pienentämään varastoja. Vastaavasti yritysten tietotyötä kannattaisi ”digi-leanata” eli kehittää

Digitalisaatio yrityksen sisällä ja partnerien kanssa

19

kommunikointi ja yhteistyöskentely modernille tasolle. Uudet digitaaliset ja yhteisölliset työkalut auttavat paran-tamaan tilannetietoisuutta ja tehostamaan työskentelyä, esimerkiksi projekteissa ja poikkeuksien käsittelyssä.

Tutkimusyhtiö McKinsey on arvioinut, että isoissa yri-tyksissä tietotyötä pystyy tehostamaan 20–25 %. Monessa pk-yrityksessäkin pystyttäisiin saavuttamaan vastaavia, ja osaltaan jopa isompiakin hyötyjä, tehokasta kommunikoin-tia ja yhteistyötä vaativissa prosesseissa.

Pienennät riskejä

Kommunikoinnin ja dokumenttien siirtäminen säh-köpostista verkkotyökaluihin tuo ne oikeasti yrityksen omistukseen ja hallintaan. Uusi toimintatapa pienentää toiminnan jatkuvuuden riskejä ja helpottaa työtä lomien ja muiden poissaolojen aikana.

Sähköpostia käytettäessä tiedon omistajuus on käy-tännössä yksittäisillä työntekijöillä, sillä toisten sähkö-postilaatikoiden sisältöä ei yleensä pääse lukemaan. Siirtämällä keskustelut sähköpostista esimerkiksi mik-roblogijärjestelmään, ne tulevat näkyviksi ja tallentuvat myös myöhempää käyttöä varten. Samalla keskustelut muuttuvat yrityksen omaisuudeksi, joten tiedonhallin-nan näkökulmasta muutos tarjoaa selkeitä hyötyjä.

Keskustelujen lisäksi dokumentit tai niissä oleva tieto kannattaa siirtää jaettuihin verkkotyökaluihin, kuten verkko-levyille yrityksen sisällä, turvallisiin pilvipalveluihin tai mah-dollisesti wikeihin. Tämä helpottaa työskentelyä avainhenki-löiden työmatkojen ja lomien aikana, kun muutkin pääsevät aina dokumenttien viimeisimpiin versioihin käsiksi.

Tehostat verkostojasi

Digitalisaatio mahdollistaa toiminnan tehostamisen etenkin pitkissä ja laajoissa asiakassuhteissa. Yhteinen ”digi-leanattu” toimintamalli parantaa laatua ja kustan-nustehokkuutta sekä nopeuttaa uusien tuotteiden saa-mista markkinoille.

Jos yritykselläsi ei ole omia tuotteita, vaan tarjoat palveluja muille, tai jos hyödynnät alihankkijoita tai ostopalveluja merkittävästi, niin sinun kannattaa miettiä verkostojen toiminnan tehostamista. Vaikka yhden yrityksen sisällä tieto kulkisikin, tyypillisesti verkostossa toimitaan pie-nimmän yhteisen nimittäjän mukaan eli käytetään lähinnä sähköpostia ja puhelinta sekä tavataan kasvotusten.

Tuomalla digitaaliset työkalut käyttöön yritysten välil-lä voidaan toimintaa yleensä tehostaa merkittävästi. Aloita vaikka ensimmäisenä ottamalla verkkokokoukset käyttöön nopeiden asioiden läpikäyntiin ja kokeile tilaus-toimitus-

prosessin poikkeuksien käsittelyä yhteisessä mikroblogi-ryhmässä.

Voit myös tehostaa projektinhallintaa yhteisillä ”digi-leanatuilla” työkaluilla ja toimintatavoilla kumppaniesi kanssa. Tämä auttaa nopeuttamaan esimerkiksi tuotekehi-tysprojektien läpivientiä ja vähentää yllättäen vastaan tule-vien pikaisten tehtävien määrää.

Digitaalisia ja yhteisöllisiä työkaluja

Yritysten sisäiseen ja partnerikäyttöön löytyy useita uusia työkaluja. Osalle henkilöstöstä vastaavat työkalut voivat olla tuttuja vapaa-ajalta, kuten harrastekerhoista tai järjes-tötoiminnasta.

Verkkokokoukset

Eräs helpoimpia tapoja hyödyntää digitalisaatiota on ottaa verkkokokoukset käyttöön. Hyvä tavoite voisi olla esimer-kiksi korvata puolet tapaamisista tuttujen asiakkaiden kans-sa verkkokokouksilla. Säästöt matka-ajoissa ja -kustannuk-sissa voivat olla merkittäviä.

Verkkokokousjärjestelmiä löytyy todella monia. Suosi-tuimpia ovat esimerkiksi Skype, Lync (osa Microsoftin Office 365 -pakettia), AdobeConnect, WebEx ja GoToMeeting.

Verkkokokouksia varten kannattaa hankkia kaikille toimihenkilöille headset-kuulokkeet ja yritykseen yksi tai kaksi kaiutinmikrofonia, jonka avulla useampi henkilö voi osallistua kokoukseen samasta huoneesta. Verkkokokouk-siin osallistumista kannattaa myös harjoitella pari kertaa omalla porukalla tai tuttujen kumppanien kanssa.

Verkkokokouksista on erityisesti hyötyä, jos yrityksellä on useita toimipisteitä, henkilöstö tekee myös etätöitä tai avainhenkilöt matkustavat paljon.

Mikroblogit

Mikroblogijärjestelmä on eräänlainen yrityksen ”sisäinen Facebook” eli paikka päivitysten jakamiseen, keskusteluihin ja tykkäämisille. Päivityksessä voi esimerkiksi kertoa projek-tin etenemisestä, kommunikoida sisäisiä uutisia, kysyä kol-legoilta apua tai käsitellä jotain poikkeustapausta.

Kollegat voivat kommentoida päivitystä ja keskustelut tallentuvat ketjuksi sen alle. Päivityksistä ja kommenteista voi myös tykätä eli kertoa lukeneensa sen, mikä käytännös-sä korvaa ”ok”-viestit.

Mikroblogeilla kannattaa korvata sähköpostilla jaetta-vaa tietoa, kuten yrityksen sisäisiä tiedotteita ja keskuste-luja. Esimerkiksi laatupoikkeamien hoitaminen on helpom-paa, kun asiaan liittyvä viestintä on kaikkien asianosaisten tiedossa.

20

Mikroblogit voivat toimia eräänlaisena ”läpinäkyvä-nä sähköpostina”, jossa viestintä käydään pienen ryhmän kesken, mutta kuka tahansa pääsee näkemään keskustelut. Esimerkiksi kehitysprojektilla voi olla oma ryhmänsä, jossa kaikki projektia koskeva keskustelu käydään. Tällöin johto voi seurata projektin etenemistä ja mahdollisia ongelmia paljon helpommin, kuin kyselemällä tilannepäivityksiä muistaessaan.

Wikit

Wiki on yhteisöllisesti muokattava verkkosivusto. Tunnetuin esimerkki wikistä on verkkosana Wikipedia, jota vapaaeh-toiset ylläpitävät ja täydentävät. Wiki näkyy käyttäjälle verkkosivustona, jonka ”muokkaa”-nappia painamalla sivua pääsee muokkaamaan suoraan selaimessa. Tallentamalla muutokset, itse sisältösivu päivittyy vastaavasti.

Esimerkki keskustelusta mikroblogijärjestelmässä.

Esimerkki yrityksen sisäisestä wiki-sivusta (kuva Reifer Oy).

21

Yritys voi esimerkiksi siirtää laatukäsikirjansa ja työ-ohjedokumenttien sisällöt wiki-alustalle, jossa niitä on hel-pompi ylläpitää yhdessä. Järjestelmä seuraa kaikkia sisäl-töön tehtäviä muutoksia ja tallentaa lisäksi tiedon kuka on tehnyt mitkäkin muutokset.

Lisätietoa wikien käytöstä teollisuusyrityksistä löytyy Yritysesimerkit-kappaleesta. Esimerkiksi automaatiojärjes-telmiä toimittava Fastems hyödyntää wikejä laajasti sisäi-sissä prosesseissaan ja konepaja Reifer laatukäsikirjan ja työohjeiden ylläpidossa.

Verkkolevyt ja pilvilevyt

Monessa yrityksessä käytetään yhteisiä verkkolevyjä doku-menttienhallintaan. Markkinoilla on myös useita palveluja, joilla verkkolevyn voi perustaa ”pilveen” eli ulkoisen pal-veluntarjoajan alustalle. Pilvilevyyn pääsee helposti käsik-si myös mobiililaitteilla ja niitä on helppo jakaa ulkoisten käyttäjien, kuten vaikka päämiesten, alihankkijoiden tai jälleenmyyjien, kanssa.

Pilvipalveluiden tietoturva voi pelottaa, mutta yleises-ti arvioiden palvelut ovat suhteellisen turvallisia, ja käytän-nössä palveluiden tarjoamat hyödyt ylittävät riskit. Käyttöä ei kannata kuitenkaan aloittaa yrityksen kaikista arkaluon-toisimmalla tiedolla, vaan selvittää palvelun tietoturva en-nen käytön laajentamista.

Projektinhallinta

Projektinhallintajärjestelmiä on markkinoilla todella paljon. Tyypillisiä ominaisuuksia ovat projektin jakaminen osako-konaisuuksiin, tehtävien luominen ja seuranta sekä projek-tin yleistason seuranta.

Yrityksen kannattaa valita projektinhallintaratkaisu, joka soveltuu sen liiketoimintaan, on helppokäyttöinen ja toimii hyvin yhteen yrityksen muiden järjestelmien kanssa. Järjes-telmiä kannattaa myös pyrkiä käyttämään pitkäaikaisten asiakkaiden ja omien alihankkijoiden kanssa, jotta tuoteke-hitys- tai toimitusprojektien läpivienti olisi helpompi hallita.

Perustason projektinhallintaa voi tehdä esimerkiksi Microsoftin SharePoint-järjestelmällä. Lisäksi teollisuusyri-tyksiä kiinnostava vaihtoehto on verkostojen hallinta- ja kehittämistyökalu Jakamo (http://jakamo.net/), johon on luvattu olevan piakkoin tulossa verkostokäytön erityispiir-teet huomioiva projektinhallintatoiminto.

Muut työkalut

Pk-yritykset voivat hyödyntää myös suurta määrää muita digitaalisia ja yhteisöllisiä työkaluja. Yrityksissä on jo tyy-pillisesti ERP-järjestelmä tuotannon ohjaamiseen, CRM-järjestelmä myynnin hallintaan ja taloushallintojärjestelmä talouden hoitamiseen.

Eri järjestelmiä voi nykypäivänä hankkia myös pilvipal-veluina, niin että yrityksen ei tarvitse itse huolehtia järjes-telmän tai palvelimien ylläpidosta, vaan järjestelmästä mak-setaan käytön mukaista kuukausimaksua. Pilvipalveluiden tarjonta sekä käyttö tulevat varmasti tulevaisuudessa vain kasvamaan.

Pk-yrityksen näkökulmasta haaste on rakentaa eril-lisistä järjestelmistä toimiva kokonaisuus sekä teknisesti että käyttökohteiden kannalta. Tiedon siirtäminen järjes-telmästä toiseen pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja mielellään automatisoitua. Henkilöstölle kannattaa kertoa minne mikäkin tieto tallennetaan ja miten heidän halutaan käyttävän eri järjestelmiä työssään.

22

”Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ei tunneta.”

Suomalaisissa teollisuuden pk-yrityksissä ja toisaalta isojen yritysten toimittajaverkostojen kehittämisessä digitalisaation mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä lä-hellekään täysimääräisesti. Isolta osin tämä johtuu siitä, että aihetta ei edelleenkään ymmärretä tarpeeksi hyvin.

Vaikutuksia pitäisi ymmärtää yleisesti liiketoiminnassa, teollisuuden piirissä sekä oman yrityksen tasolla. Joihinkin bisnesalueisiin ja toimijoihin digitalisaatio vaikuttaa dra-maattisemmin kuin toisiin, mutta mikään yritys ei täysin välty siltä.

Yritysten kannalta tärkeintä olisi kuitenkin ymmärtää mitä digitalisaatio voi tarjota omalle yritykselle. Miten esi-merkiksi sisäistä kommunikointia ja prosesseja voi tehostaa, tai miten yritys voi näyttää uskottavalta toimijalta verkossa ja auttaa potentiaalisia asiakkaita löytämään sen tuotteet ja palvelut.

Hyvä työkalu mahdollisuuksien ymmärtämiseen on tehdä tai teettää yrityksellesi digitalisaatiokartoitus, joka näyttää nykytilan, mahdollisuudet ja reitin eteenpäin.

Suosituksia digitalisaatiokartoitusta koskien

Hyödynnä ulkopuolista osaamista – Teetä kartoitus mieluiten ulkopuolisella asiantuntijalla, joka sekä tun-tee digitalisaation mahdollisuudet hyvin että ymmärtää myös teollisuuden tarpeet. Huomaa, että kuluttajamark-kinointi ja IT-ala yleensä eroavat teollisuudesta.

Ulkoinen näkökulma tai sisäinen ja partnerit – Kartoi-tus voi käsitellä joko sosiaalisen median palvelujen hyö-dyntämistä (ulkoinen hyödyntäminen) tai digitaalisten työkalujen käyttöä yrityksen sisällä ja partnerien kanssa (sisäinen ja partneri hyödyntäminen) tai kumpaakin.

Kartoituksen muoto – Kartoitusta varten kannattaa haastatella yrityksen avainhenkilöt ja samalla kertoa ly-hyesti mahdollisuuksista kehittämisideoiden saamiseksi. Haastatteluja voi täydentää verkkokyselyllä henkilöstöl-le ja kartoitukseen voi sisällyttää myös avainasiakkaiden näkemysten keräämisen.

Vaadi näkemyksiä – Pyydä kartoituksen tekijää kerää-mään kaikki kehitys- ja hyödyntämisideat talteen, mutta myös suosittelemaan yhtä tai kahta tärkeintä hyödyntä-miskohdetta. Lisäksi pyydä kuvausta kehittämistoimien toteuttamisesta, jotta ymmärrät projektien luonteen paremmin.

Hyvä kartoitus parantaa yrityksen avainhenkilöiden ymmärrystä digitalisaatiosta, konkretisoi tärkeimmät mahdollisuudet ja tarjoaa pohjan kehittämistoimille. Kommunikoi kartoituksen tulokset henkilöstölle ja sovi aikataulu kehittämistoimien toteuttamiselle.

Digitalisaatiokartoitus

23

• Läppäreiden, mobiililaitteiden ja nykyään myös pöytä-koneiden tiedot tulisi salakirjoittaa, jotta niitä ei pääse lukemaan, jos laite varastetaan. Varmista, että tämä on tehty yrityksessäsi.

• Jos verkkopalvelu tarjoaa kaksivaiheisen tunnistautu-misen, esimerkiksi tekstiviestien tai mobiilisovelluksen avulla, ota se käyttöön. Tällöin vaikka salasanasi paljas-tuisi, tietoihisi ei päästä uusilta laitteilta käsiksi.

• Vältä avoimien langattomien verkkojen käyttöä tai luo yhteys niiden kautta VPN-yhteyden läpi.

• Älä käytä samaa salasanaa useissa verkkopalveluissa ja keksi laadukkaita salasanoja, jotka on myös helppo muistaa. Vinkkejä hyvän salasanan keksimiseen: http://www.itviikko.fi/tietoturva/2014/08/07/5-konstia-salasa-nan-parantamiseen--ja-ekstravinkki/201410945/7.

Riippuvuus verkkoyhteyksistä pilvipalvelujen osalta

Varmista yrityksellesi nopea ja luotettava verkkoyhteys sekä varaudu vikatilanteisiin varayhteyksillä, esimerkiksi eri operaattorin mobiiliverkossa.

Nykypäivänä yritykset ovat yhä riippuvaisempia toimi-vista verkkoyhteyksistä. Mitä enemmän toimintaa ra-kennetaan verkkopalvelujen varaan, sitä tärkeämpää on panostaa luotettaviin yhteyksiin.

Onkin suositeltavaa tilata yrityksellesi varayhteys pääyhteyden rinnalle. Tämän voi toteuttaa helpoiten mo-biiliverkkoyhteydellä, kuten 4G-mokkulalla. Riskien vähen-tämiseksi varayhteys kannattaa ottaa eri operaattorilta kuin pääyhteys, kuten Elisan 2014 ulkomaiset yhteydet katkais-sut kaapelirikko osoitti.

Markkinoilta löytyy palomuurilaitteita, jotka osaavat kytkeä varayhteyden automaattisesti käyttöön, jos pääyhte-ys katkeaa. Lisäksi laite lähettää tiedon ongelmasta verkon ylläpitäjälle.

Tietoturva

Käytä luotettavien toimijoiden palveluja, jätä liiketoimin-takriittisin tieto sisäisiin järjestelmiin, ohjeista ja kouluta henkilöstöä tietoturva-asioista, varmista läppäreiden ja mobiililaitteiden turvallisuus lukituskoodeilla ja tietojen salaamisella.

Monessa yrityksessä tuntuu vielä olevan vallalla käsitys, että omassa verkossa sijaitsevat palvelimet ovat turval-lisia ja ulkoisessa verkossa eli ”pilvessä” toimivat turvat-tomia. Tällöin helposti yliarvioidaan oman paikallisen verkon turvallisuus ja aliarvioidaan pilvipalvelujen tie-toturva.

Lisäksi vertailussa olisi hyvin tärkeä myös huomioida eri ratkaisujen tarjoamat hyödyt verrattuna riskeihin. Mikään järjestelmä tai ratkaisu ei ole täysin riskitön ja pilvipalvelut voivat tarjota sekä kustannushyötyjä, mutta etenkin niissä oleviin tietoihin yleensä pääsee helpommin toimiston ul-kopuolelta sekä erilaisilla mobiililaitteilla. Yrityksen tieto-turva on aina kokonaisuus, johon liittyviä riskejä kannattaa tarkastella laaja-alaisesti eli huomioiden sekä tekninen että inhimillinen puoli.

Seuraavassa joitain käytännön vinkkejä tietoturvan pa-rantamiseksi:

• Valitse luotettavien palveluntarjoajien ja mielellään yrityskäyttöön tehtyjä palveluja.

• Luokittele mikä tieto yrityksessäsi on oikeasti bisneskriit-tistä ja varmista, että etenkin sitä käsitellään vastuulli-sesti.

• Varmista henkilöstösi osaaminen tietoturvan perusteista ja että yrityksesi tietoturvaohjeet ovat heidän tiedos-saan.

• Jos jollakin mobiililaitteella pääsee käsiksi yrityksesi tietoihin, kuten sähköpostiin tai tiedostoihin, vaadi että siinä käytetään lukituskoodia.

Riskit ja strategiset virheet

24

Työkalujen käyttöönotto epäonnistuu

Varaa muutoksen läpivientiin ja siitä kommunikointiin tarpeeksi aikaa ja tukea, varmista että uudet toimintata-vat oikeasti tukevat käytännön työtä ja työntekijät ym-märtävät miksi muutosta ollaan tekemässä.

Kuten jokaisessa muutoksessa, myös digitaalisten työka-lujen käyttöönotto voi epäonnistua. Voi olla että työka-lut hankitaan, niitä kokeillaan muutaman kerran ja sitten palataan vanhaan toimintatapaan. Sen vuoksi on tärkeää panostaa kunnolla muutoksen läpivientiin ja mieluiten tehdä se pienempinä paloina.

Digitalisaation hyödyntämisessä voi näyttää olevan kyse erilaisista työkaluista ja kanavista, mutta kyseessä on oikeasti toimintatapojen muutos. Uudet mahdollisuudet täytyy ymmärtää sekä johdon että työntekijöiden tasolla ja uuden toimintamallin täytyy oikeasti tukea käytännön työtä. Muista myös varata resursseja muutoksen eteenpäin viemiseen ja muutoksista kommunikoimiseen.

Menetetty kilpailuetu

Mieti millaisen kilpailuedun tarjoat digitalisaation mah-dollisuudet hyödyntäville kilpailijoille, jos et tee mitään.

Digitalisaatio ei ole kaikkea kaikille, vaan tarjoaa eri-laisille yrityksille erilaisia hyötyjä. Kannattaa kuitenkin miettiä tarjoatko kilpailijoillesi etumatkaa, jos et tartu sen mahdollisuuksiin. Lyhyellä tähtäimellä ero voi olla pieni, mutta pidemmän ajan kuluessa ero voi muuttua merkittäväksi.

Jos et pysty panostamaan teemaan heti isossa mitta-kaavassa, mieti milloin on kunnon panostuksen aika ja mitä pienempiä askelia voit ottaa jo ennen sitä. Voit esimerkiksi esitellä teeman esiin yrityksesi johtoryhmälle, kokeilla jo-tain uutta digitaalista työkalua vapaa-ajallasi tai käydä kuu-lemassa kokemuksia jossakin aiheen kanssa pidemmällä olevassa yrityksessä.

25

SYKE-projektin puitteissa tehtiin digitalisaatiokartoitus nel-jässä erilaisessa pilottiyrityksessä sekä kerättiin laajemmin hyviä esimerkkejä. Tässä kappaleessa esitellään kartoitus-kohteista kaksi tarkemmin sekä esitellään muita yritysesi-merkkejä.

Case Ata Gears – Parhaat hammaspyörät ja yhteisöllisyys

”Digitalisaatioon panostaminen pitää tehdä suunnitel-lusti. Kartoitus konkretisoi sekä mahdollisuudet että reitin eteenpäin. Olemme vielä alussa, mutta menossa vahvasti eteenpäin.” – Timo Reunanen, markkinointipäällikkö Ata Gears Oy

Ata Gears Oy on tamperelainen metalliteollisuuden yri-tys, joka myy, suunnittelee ja valmistaa kartiohammas-pyöriä meri- ja muun teollisuuden tarpeisiin. Ata Gearsin liikevaihto oli vuonna 2014 53 miljoonaa euroa ja henki-löstöä yrityksessä työskentelee noin 220. Suoraan tuot-teista menee vientiin 65 % ja suomalaisten päämiesten välityksellä käytännössä kaikki loputkin.

Omalla erikoissegmentillään Ata Gears on yksi maa-ilman johtavia yrityksiä ja sen kilpailukyky perustuu vah-vaan osaamiseen kartiohammaspyörien suunnittelussa ja valmistamisessa.

Kartiohammaspyörämarkkinoilla Atan asiakassuhteet ovat tyypillisesti pitkiä ja asiakkaat haluavat käyttää usei-ta toimittajia toimitusvarmuuden ja kustannusten vuoksi. Toimittajan hintakilpailukyvyn täytyy siis olla kunnossa ja lisäksi toimittajan täytyy olla osaava ja kehittyvä kumppani, jonka kanssa on helppo toimia. Markkinoilla käydään myös nopeampaa spottikauppaa pienemmistä toimituksista, joissa reagointinopeuden ja toimitusaikojen täytyy olla kunnossa.

Osa kilpailijoista hyödyntää verkkoa paljon aktiivisem-min, esimerkiksi uutisten jakoon ja sisältöjen julkaisemi-seen, ja mainostaa teknologisia innovaatioitaan Ata Gear-sia aggressiivisemmin. Samat keinot ja markkinointityyli ei välttämättä sovi Ata Gearsille, mutta kilpailijoiden toiminta on herättänyt miettimään miten yritys voisi näkyä verkos-sa laajemmin, tuoda asiantuntijuutensa näkyviin ja tukea myyntiään.

Lisäksi kilpailijat yrittävät voittaa markkinaosuuksia hinnoittelulla ja nopeilla toimitusajoilla. Ata Gearsilla on siis tarve kehittää toimintaansa koko ajan.

Digitalisaation hyödyntäminen kilpailukyvyn kehittä-miseksi – sekä sisäisesti, kumppanien kanssa että ulkoisesti – on kiinnostanut Ata Gearsia jo pitkään, mutta asian kanssa on haluttu edetä suunnitelmallisesti. Aiheesta haluttiin en-nen liikkeellelähtöä selkeä kuva ja kehittäminen on haluttu tehdä pienin askelin.

Ata Gearsin markkinointipäälllikkö Timo Reunanen kä-vi kertomassa heidän digitalisaatioon liittyvistä kehitystoi-mistaan SYKE-projektin workshopissa. Alla kerättynä Timon tärkeimmät neuvot aihetta pohtiville:

• Osta osaamista ulkoa – Ulkopuoliset asiantuntijat ovat auttaneet nykytilanteen ja mahdollisuuksien kartoitta-misessa, koulutuksissa ja käyttöönotossa.

• Harjoittele sisäisesti – Digitaalista toimintatapaa on turvallisempaa harjoitella ensin oman yrityksen sisällä. Osaamisesta on hyötyä, jos käyttöä viedään myöhem-min partneri- ja asiakasrajapintaan.

• Suunnitelmallisuus ja pienet kehitysaskeleet – Teema on uusi sekä yrityksen johdolle että etenkin henkilöstöl-le. Pienin askelin eteneminen on antanut ihmisille aikaa sisäistää asioita ja vähentänyt muutosvastarintaa.

• Nopeimmin hyötyjä sisäisten prosessien kehittämi-sestä – Verkossa näkyminen on tärkeää, mutta keskiko-koisessa yrityksessä nopeimmin merkittäviä hyötyjä voi saada sisäisen kommunikoinnin ja prosessien kehittämi-sestä.

Timo Reunasen mukaan Ata Gearsilla on lähdetty liikkeelle: ”Rohkeasti, suunnitelmallisesti ja apua pyytämällä”.

Käytännön tasolla kehittäminen on tarkoittanut muun mu-assa seuraavia asioita:

• Teetetty kartoituksia – Yritykselle on tehty brändiana-lyysi sekä digitalisaatiokartoitus, ja lisäksi IT-järjestelmiä on käyty läpi uusien työkalujen valinnan yhteydessä.

• Laadittu ja jalkautettu sosiaalisen median ohjeistus – Ata Gears on laatinut ohjeistuksen koko henkilöstölle sosiaalisen median käyttöä koskien ja kommunikoinut sen koko henkilöstölle.

Yritysesimerkkejä teollisuudesta

26

• LinkedIn-läsnäolo on laitettu kuntoon – Ata Gearsilleon luotu yritysprofiili LinkedIniin ja henkilöstöä on tuet-tu profiilien luomisessa ja päivittämisessä koulutuksienja valokuvaussession avulla.

• Sisäistä kommunikointia on lähdetty uudistamaan – Sisäisiä sähköpostikeskusteluja on lähdetty korvaamaan mikroblogikommunikoinnilla. Yammer-palvelu on tuotu tuetusti käyttöön aluksi muutaman pilottikäyttökohteenkautta.

Lisämateriaalia digitalisaatiosta Ata Gearsilla:

• Markkinointipäällikkö Timo Reunasen haastattelu: ”Mitä yhteisöllisyys merkitsee Atalle?” – https://www.youtu-be.com/watch?v=3PqjNfO4cAU (5:29 min)

• Videotallenne markkinointipäällikkö Timo Reunasenesityksestä ”Parhaat hammaspyörät ja yhteisöllisyys” – https://www.youtube.com/watch?v=ulwfyw-PEq4 (21:03 min), esityskalvot: http://bit.ly/atagearsesitys

Case Sandvik ja Nomet – Kilpailukykyä yhdessä kehittämällä

”Suurin osa tuotteidemme kustannuksista syntyy alihan-kintaketjuissamme. Sen vuoksi meidän on välttämätöntä optimoida koko verkoston kilpailukykyä. Yhteisölliset työkalut tarjoavat siihen isoja mahdollisuuksia.”– Antti Riipola, hankintapäällikkö Sandvik Mining andConstruction Oyj

Sandvik on globaali päähankkijayritys, jossa työsken-telee yli 47 000 työntekijää, ja jolla on useita yksiköitä Suomessa. Lahdessa sijaitseva Breakers-yksikkö kehittää ja valmistaa muun muassa kivien murskaamisessa sekä purkutöissä käytettäviä hydraulivasaroita. Tuotteita myy-dään usealla eri brändillä, joista tunnetuin on Rammer. Sandvik Breakers työllistää Lahden tehtaallaan noin 100 henkeä.

Yksi Sandvik Breakersin avainalihankkijoista on tam-perelainen sopimusvalmistuskonepaja Nomet. Nometilla työskentelee noin 50 henkeä ja yrityksen liikevaihto on noin 8,5 miljoonaa euroa vuodessa. Nometilla ei ole omia tuotteita, vaan se tarjoaa valmistuspalveluja – pääosin ko-neistusta – sekä muita palveluja asiakkailleen.

Sandvik Breakers vastaa itse tuotteidensa loppuko-koonpanosta, sekä valmistaa osan komponenteista omalla tehtaallaan, mutta pääosa tuotteiden osista hankitaan toi-mittajaverkostosta. Suurin osa lopputuotteen kustannuk-sista – arviolta jopa 80 % – syntyy toimittajaverkostossa, joten toimittajaverkoston ja etenkin avaintoimittajien kil-pailukyvyn kehittäminen on Sandvikille tärkeää.

Verkoston kilpailukykyä onkin kehitetty jo pitkään; muun muassa kehittämällä yritysrajat ylittävää tilaus-toi-mitusprosessia ja tuotteiden valmistettavuutta sekä levit-

tämällä parhaita käytäntöjä ja menetelmiä alihankkijalta toiselle. Perinteisten keinojen rinnalle sekä toisaalta myös niiden tueksi, ollaan nyt tuomassa digitaaliset työkalut ja toimintatavat. Pitkällä tähtäyksellä niiden nähdään tarjo-avan merkittäviä hyötyjä.

Nomet puolestaan haluaa uudistaa toimintaansa mo-nelle rintamalla. Yrityksen toimitusjohtaja Harri Jokinen on todennut: ”Supistuvalla markkinalla ja toimintaympäristön muutoksessa nykyinen tekeminen ei riitä”. Nykyisiä asiak-kuuksia halutaan kehittää syvemmiksi kumppanuuksiksi ja asiakasyhteistyön tueksi on halua kehittää moderni, digita-lisaation mahdollisuudet hyödyntävä toimintatapa. Uutta – Sandvikin kanssa kehitettävää – toimintamallia voi myö-hemmin hyödyntää myös muiden hankkijoiden kanssa sekä mahdollisissa tulevaisuuden alliansseissa muiden alihank-kijayritysten kanssa verkostotyöskentelyn tehostamiseksi.

Sandvik Breakersin ja Nometin välillä tehdyssä digi-talisaatiokartoituksessa tärkeimmiksi hyödyntämisalueiksi nousivat uustuoteprojektien tiedonhallinnan tehostaminen sekä tilaus-toimitusprosessin kommunikoinnin helpottami-nen. Yleisesti voi todeta, että digitaaliset työkalut vähentä-vät sähläämistä, tallettavat hiljaista tietoa sekä poistavat prosessien pullonkauloja, kun tieto on yhteisessä käytössä.

SYKE-kartoituksen jälkeen kehittämistä on viety eteen-päin yhteisen pilottiprojektin avulla, jossa kokeiltiin muuta-maa digitaalista työkalua yhden uustuoteprojektin kommu-nikoinnissa ja yhteistyöskentelyssä. Kehittämispilotti toteu-tettiin osana INKA-ohjelman Uudistuva teollisuus -osuutta, jota koordinoi Tampereen kaupunkiseudun kehittämisor-ganisaatio Tredea (lisätietoa: http://www.investtampere.fi/how/innovation-programmes/innovatiiviset-kaupungit-inka/inka-tampereen-kaupunkiseudulla/).

Ulkopuoliset asiantuntijat voivat tarjota tietoa hyö-dyntämiskohteista, tunnistaa hyödyntämismahdollisuuksia sekä auttaa työkalujen käyttöönotossa, mutta kriittisessä roolissa on myös kehitettävän yrityksen johto ja henkilös-tö, jonka täytyy oppia ymmärtämään digitalisaatiota teo-rian lisäksi myös käytännön tasolla. Digitaalisia työkaluja ja toimintamalleja ei opi ymmärtämään syvällisesti ilman omakohtaista kokemusta niiden käytöstä, joten käytännön kokeilut ovat tärkeä osa käyttöönottoprosessia.

Digitaalisten työkalujen hyödyntämistä suunnitellessa kannattaa myös huomioida, että teollisuusyritysten henki-löstöstä monia muita aloja pienempi osa on aktiivisia sosiaa-lisen median, kuten Facebookin, käyttäjiä vapaa-aikanaan. Tämä tarkoittaa että muutosten tukemiseen kannattaa pa-nostaa enemmän, eikä olettaa että perustason asiat, kuten status-päivitykset tai tykkääminen, olisivat ihmisille tuttuja.

”Haluamme toimia tehokkaasti sisäisesti, mutta varsinkin asiakkaidemme kanssa. Globaalit kilpailukykypaineet eivät hellitä ja digitalisaatio tarjoaa keinon tehostaa kommunikointia ja prosesseja.” – Harri Jokinen, toimitusjohtaja Nomet Oy

27

Lisämateriaalia digitalisaatiosta Nometilla:

• Haastatteluvideo ”Harri Jokinen – Yhteisölliset toiminta-tavat pk-teollisuusyrityksessä” – https://www.youtube.com/watch?v=NazlLhGjMD8 (3:23 min)

• Videotallenne Nomet Oy:n toimitusjohtaja Harri Jokisen esityksestä ”Mikä saa pk-konepajan innostu-maan digitalisaatiosta” – https://www.youtube.com/watch?v=Pi1myIIWap8 (27:22 min), esityskalvot: http://bit.ly/nometesitys

Muita yritysesimerkkejä

Yksi tehokkaimpia tapoja saada ideoita oman yrityksensä kehittämiseen on tutustua siihen mitä muut teollisuusyri-tykset ovat tehneet digitalisaation hyödyntämiseksi ja mitä hyötyjä ne ovat saavuttaneet.

SYKE-projektissa läpikäytiin ja dokumentointiin 6 hyö-dyntämisesimerkkiä suomalaisista teollisuusyrityksistä. Esimerkeistä tehtiin sekä lyhyt tiivistelmä että pidempi yk-sityiskohtia laajemmin esittelevä case-raportti. Esimerkit on listattu seuraavassa:

• HT Laser – sisäisen tiedon jakamisen ja toiminnan tehos-taminen digitaalisilla työkaluilla

– Kuvaus: http://insyke.fi/esimerkkeja#ht-laser – Pidempi case-raportti: http://bit.ly/htlasercase

• Beckhoff Automation – partneriyhteistyön tukeminen automaatiojärjestelmien toimitusprojekteissa

– Kuvaus: http://insyke.fi/esimerkkeja#beckhoff – Pidempi case-raportti: http://bit.ly/beckhoffcase

• Reifer – pienen konepajan laatukäsikirja ja työohjeet yhteisölliselle alustalle

– Kuvaus: http://insyke.fi/esimerkkeja#reifer – Pidempi case-raportti: http://bit.ly/reifercase – Toimitusjohtaja Lassi Otrasen haastattelu:

https://www.youtube.com/watch?v=1BqC4PBn7Rw (kesto 6:00 min)

– Toimitusjohtaja Lassi Otrasen esitys Teknologia-teollisuuden seminaarissa: https://vimeo.com/36917867 (kesto 17:17 min)

• SKS Connecto – mikroblogien hyödyntäminen yrityksen eri toimipisteiden välisen tiedonkulun parantamiseen

– Kuvaus: http://insyke.fi/esimerkkeja#sks-connecto

• Fastems – tiedonkulun ja prosessien tehostaminen sisäisen wikin avulla

– Kuvaus: http://insyke.fi/esimerkkeja#fastems – Pidempi case-raportti: http://bit.ly/fastemscase

• Konecranes – tuotekehitysideoiden kerääminen verkos-sa CrabCAD-yhteisön avulla

– Kuvaus: http://insyke.fi/esimerkkeja#konecranes – Pidempi case-raportti: http://bit.ly/konecranescase

SYKE-projektin materiaaleja

SYKE-projektin osana järjestettiin vuonna 2014 kaksi work-shoppia ja projektin edustajia oli lisäksi puhumassa tammi-kuussa 2015 yhteisömanagerien tapahtumassa. Ensimmäi-nen SYKE-workshop käsitteli sisäistä ja partnerihyödyntä-mistä ja toinen puolestaan ulkoista hyödyntämistä.

Tilaisuuksien esitysmateriaalit on jaettu verkossa ja videotallenteet SYKE-projektin YouTube-kanavalla (https://www.youtube.com/user/insyke1). Seuraavassa listaus eri tilaisuuksien sisällöistä sekä linkit videoihin ja dokument-teihin.

SYKE-workshop 12.8.2014 – Sisäinen ja partnerihyödyntäminen

• Yleiset asiantuntija-alustukset – ”Digitaalisuus ja yhteisölliset toimintatavat

teollisuudessa” – Toimitusjohtaja Harri Lakkala, Intosome Oy – https://www.youtube.com/watch?v=Ygdto0Ho6UI (19:43 min) – Asiantuntijapuheenvuoro

– ”Teollinen Internet pk-yrityksen kannalta” – Partneri Kaija Pöysti, Intosome Oy – https://www.youtube.com/watch?v=jzrLiZJqCT0 (19:05 min) – Asiantuntijapuheenvuoro

• Case Fastems – ”Yhteisölliset työvälineet sisäisen kommunikaation

tehostajana” – Lean Manager Ville Kilkku, Fastems Oy Ab – https://www.youtube.com/watch?v=0s1Ak1-jXbU (2:21 min) – Yrityshaastattelu

– ”Yhteisölliset työvälineet projektihallinnan tukena” – Lean Manager Ville Kilkku, Fastems Oy Ab – https://www.youtube.com/watch?v=cHmFOk9i7zU (27:54 min) – Yrityspuheenvuoro

• Case Nomet – ”Yhteisölliset toimintatavat pk-teollisuusyrityksessä”

– Toimitusjohtaja Harri Jokinen, Nomet Oy – https://www.youtube.com/watch?v=NazlLhGjMD8 (3:23 min) – Yrityshaastattelu

– ”Mikä saa pk-konepajan innostumaan digitalisaati-osta?” – Toimitusjohtaja Harri Jokinen, Nomet Oy – https://www.youtube.com/watch?v=Pi1myIIWap8 (27:21 min) – Yrityspuheenvuoro

• Materiaalit – Tilaisuuden esitykset sekä työpajaosion yhteenveto:

https://drive.google.com/folderview?id=0B3f29pLlRRlwVWc1RF9hak5MZjg

– Muistilista ulkoisen somen aloittamiseen: https://drive.google.com/file/d/0Bw4rVclmOb0uZm5jZHhHbDY1eTA/edit?usp=sharing

28

– Muistilista sisäisen yhteisön aloittamiseen: https://drive.google.com/file/d/0Bw4rVclmOb0uQnB5c3ZXekdrcWs/edit?usp=sharing

SYKE-workshop 31.10.2014 – Digitalisaation hyödyntäminen asiakasrajapinnassa

• Yleiset asiantuntija-alustukset – ”Teollisuusyritysten digimarkkinointi ja sosiaalinen

media” – Toimitusjohtaja Harri Lakkala, Intosome Oy – https://www.youtube.com/watch?v=EqQSUqu3QWk (18:17 min) – Asiantuntijapuheenvuoro

– ”Vuorovaikutteiset verkkosivut ja analytiikka” – Partneri Kaija Pöysti, Intosome Oy – https://www.youtube.com/watch?v=ca4aRIQOu6c (35:24 min) – Asiantuntijapuheenvuoro

– ”Joukkoistaminen ja teollisuus” – Professori Hannu Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto – https://www.youtube.com/watch?v=RNTCPJppAjw (28:17 min), raportti https://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/22443 – Asiantuntijapuheen-vuoro ja tutkimusraportti

• Case Kemppi – ”Digitaalinen markkinointi ja integroitu markkinoin-

tiviestintä” – Markkinointijohtaja Päivi Talonen, Kemppi Oyj – https://www.youtube.com/watch?v=2eJ1biBGIKE (8:05 min) – Yrityshaastattelu

– ”Edelläkävijän vinkit digitaalisuuden hyödyntä-miseen” – Markkinointijohtaja Päivi Talonen, Kemppi Oyj – https://www.youtube.com/watch?v=z8vMVGoGBi0 (31:31 min) – Yrityspuheenvuoro

• Case Ata Gears – ”Ata Gears – Sosiaalinen media ja yhteisölliset työ -

välineet” – Markkinointipäällikkö Timo Reunanen, Ata Gears Oy – https://www.youtube.com/watch?v=3PqjNfO4cAU (5:29 min) – Yrityshaastattelu

– ”Parhaat hammaspyörät ja yhteisöllisyys” – Markki-nointipäällikkö Timo Reunanen, Ata Gears Oy – https://www.youtube.com/watch?v=ulwfyw-PEq4 (21:03 min) – Yrityspuheenvuoro

• Materiaalit – Tilaisuuden esitykset sekä yhteenveto sisällöstä:

https://drive.google.com/folderview?id=0B3f29pLlRRlwdDhMS0tvc3JQejA

Yhteisömanagerien seminaari CMAD2015 26.1.2015

• SYKE-projekti ja case Ferroplan – ”Digiajan Liideri – yhteistyöllä Sykettä teollisuuteen”

– Ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen, Tekes; Kehityspäällikkö Timo Rainio, Hermia Group; Minna Patosalmi, Ferroplan Oy – http://bit.ly/patosalmicmadfi2015 – Katsaus SYKE-projektiin ja teollisuusblogin pitämiseen

• Yleiset asiantuntija-alustukset – ”Managerin matematiikka – miksi yhteisömanageri

tarvitsee viestintäosaamisen lisäksi myös analy-tiikkaosaamista” – Partneri Kaija Pöysti, Intosome Oy – https://www.youtube.com/watch?v=xXP-25jlV8w#t=8752 (21:37 min), esityskalvot: http://bit.ly/poysticmadfi2015 – Asiantuntijapuheenvuoro

29

Mittaamisen tarkoitus on vähentää päätösten epävar-muutta.

Digitalisaatioon tarttumista epäröidään, koska a) koe-taan yleistä epävarmuutta, saavutetaanko siitä konkreet-tista hyötyä, tai b) ei tiedetä miten mitata sen vaikutuk-sia. Molemmat huolet ovat aiheellisia. On toki selvää, että mittaaminen ei kannata, jos mittaamisen kustannus on suurempi kuin siitä saatava hyöty. Mittaamisen kustan-nus pysyy aisoissa kun vältetään mittaamiseen hurahta-mista. Yksinkertaiset ratkaisut ovat usein parhaita.

Mitä hyötyä sitten yritys voi saada digitalisaatiosta? Eri selvityksissä (katso esimerkiksi SYKE-projektin kartoitus eri selvityksistä: http://www.slideshare.net/teropeltola/syke-mittarikartoitus) hyödyiksi on havaittu muun muas-sa yhdessä työskentelyn tehostuminen sekä tehokkaampi viestintä ihmisten välillä. Lisäksi tarvittava tieto löytyy no-peammin ja tallentuu tulevaa käyttöä varten.

Digitalisaation hyötyjen realisoiminen edellyttää, että pystymme arvioimaan (mittaamaan) nykytilan eli missä olemme nyt. Onko digitalisaatiolla johdon tuki ja yhteys lii-ketoimintaan? Onko meillä tulevaisuuden tarpeet täyttävät tietojärjestelmät ja työkalut? Mikä on henkilöstön osaami-sen taso ja suhtautuminen digitalisaatioon? Ymmärrämme-kö mitä muutos vaatii ja miten tukea sitä?

Mittaaminen vähentää epävarmuutta siitä ymmärräm-mekö nykytilanteemme oikein sekä mikä vaikutus erilaisilla kehittämistoimilla oikeasti on.

Seuraa ja mittaa: sisäinen mittaaminen

Yrityksen sisäisen ymmärryksen parantaminen ei vaadi mo-nimutkaista mittaristoa. Yksinkertainenkin testi vähentää koettua epävarmuutta huomattavasti.

Digitalisaatio ja mittaaminen

SYKE-mittarin kysymyspatteristo.

30

SYKE-projektissa kehitetty SYKE-mittari (http://www.slideshare.net/teropeltola/sykemittari) paljastaa yrityksen nykytilan ja antaa samalla vinkkejä kehittämistarpeista. Eri kypsyysvaiheissa (epävarmuus, herääminen, valaistuminen, viisastuminen ja varmuus) eteenpäin pääseminen voi vaatia merkittävästi panostamista ja työtä organisaatiossa.

Mittarin yksi tärkeä käyttötarkoitus on myös käynnis-tää sisäinen keskustelu yrityksen nykytilanteesta sekä tar-jota näkemys seuraavien kypsyysvaiheiden vaatimuksista ja hyödyistä.

Yrityksen konkreettisia kehittymistavoitteita voidaan perata esittämällä itselle sarja kysymyksiä ja pyrkimällä vastaamaan niihin. Esimerkiksi pohdittaessa digitalisaation ensimmäisten askelten ottamista voimme kysyä: 1. Miksi meidän kannattaa ryhtyä digitalisoimaan toi-

mintaamme? – Parantaaksemme asiakaspalvelua.2. Miksi asiakaspalvelun parantaminen on tärkeää? – Par-

antaaksemme asiakastyytyväisyyttä.3. Miksi asiakastyytyväisyyden pitäisi parantua? – Säilyt-

tääksemme olemassa olevat asiakkaamme edelleen asi-akkaanamme.

Kun konkreettinen tavoite (esimerkissä asiakasvaihtuvuu-den vähentäminen) on tunnistettu, voidaan esittää lisää kysymyksiä:

Miten toimintaamme pitää kehittää että asiakasvaihtuvuus vähenee? Mitä asiakas palvelussamme arvostaa? Pystym-mekö vastaamaan tarjouspyyntöihin nopeammin? Löytääkö asiakas meidät aiempaa helpommin? Kuinka nopeasti asiakas saa vastauksen kysymykseen verkkosivultamme tai asiakas-palvelusta? Suositteleeko asiakas meitä? Miksi?

Tällaisen kysymyssarjan tarkoituksena on tunnistaa konkreettisia hyötyjä, joita asiakas arvostaa.

Esimerkiksi Beckhoff Automation (katso http://insyke.fi/esimerkkeja#beckhoff ) saavutti seuraavia hyötyjä ottaes-saan digitaalisia ja yhteisöllisiä työkaluja käyttöön toimitus-projektien hallinnassa:

• Projektinhallinta tehostui tiedonkulun nopeutuessa ja koordinoinnin parantuessa (liiketoimintaprosessin tehostuminen)

• Kumppaniyhteistyö tehostui, kun kumppanien osaa-misalueet ja yhteystiedot tunnetaan paremmin ja tiedot hallitaan keskitetysti (hyödyt tiedon jakamisesta)

• Kumppaniviestintä tehostui jakamalla tietoa oikeille henkilöille, joilta on projektin vaatima osaaminen (hyö-dyt tiedon jakamisesta)

• Resursseja säästyi ja kustannukset alenivat ajantasaisen tiedon yhteisöllisen jakamisen ja muokkaamisen ansi-osta

Mieti mitä mahdollisia hyötyjä digitalisaatio voisi tarjota omassa yrityksessäsi ja mitkä ovat mahdollisimman yk-sinkertaiset, mutta silti oikeita asioita seuraavat, mittarit vaikutusten seurantaan. Jos vain mahdollista, kannattaa mittausdatan kerääminen automatisoida. Hyödynnä tu-loksia muutosten tukemisessa ja hyötyjen näyttämisessä henkilöstölle ja johdolle.

Ulkoisen hyödyntämisen mittaamista on käsitelty ai-emmin Seuraa ja mittaa -osiossa.

31

Kehittämistoiminnan hankkeistus ja rahoitusmahdollisuudet

Rahoitusta haettaessa on tärkeää aina muistaa, että sen taustalla täytyy olla aito selkeästi määritetty tarve ja or-ganisaation valmius myös itse panostaa kehittämiseen.

Mahdollisuudet eivät muutu euroiksi ja työpaikoiksi il-man käytännön tekemistä ja toimintaa. Heti kun tarve on tiedostettu ja oma osaaminen sekä kumppanit on kartoi-tettu, rahoitusta erilaisiin tutkimus-, kehittämis- ja koulu-tushankkeisiin on tarjolla monien eri väylien kautta.

Yleensä pk-yritysten kannattaa ensimmäisenä lähestyä paikallista ELY-keskusta tarpeen ja alustavan idean kanssa. Sieltä löytyy tietoa sekä ELY-, Tekes- että EU-hankkeiden suunnitteluun. Paras tapa edetä ja resursoida kehittämistar-ve toimenpiteiksi vaihtelee kehittämistoiminnan luonteen mukaan.

Uuden tuotteen tai palvelujen kehittämiseen sekä liiketoiminta- tai organisaatiomallien uudistamiseen Teke-sillä on tarjolla sekä yksittäiselle yritykselle että yritysryh-mille suunnattua rahoitusta. Kaikessa Tekes-rahoituksessa keskeisenä kriteerinä on tavoite hankkeen myötä uudistaa ja kasvattaa yrityksen liiketoimintaa. Varsinaista yrityksen

Mistä tukea kehittämiseen?

Reitti yrityksen tarpeista rahoituksen hakemiseen.

32

operatiivista perustoimintaa tai myyntiä ja markkinointia ei suoraan rahoiteta. Kasvu ja kansainvälisyys tulee myös huomioida kaikessa kehitystyössä.

Alkuvaiheen yhteydenottoihin Tekes on avannut ver-kossa niin kutsutun tunnustelupalvelun, jonka kautta on mahdollista avata keskustelu tai löytää oman alueensa kontaktihenkilö: http://www.tekes.fi/rahoitus/tunnustelu/.

ELY-keskuksilla on myös tarjolla kehittämistarpeiden kartoitukseen ja isompien kehittämishankkeiden valmis-teluun tarkoitettuja tuotteistettuja kehittämispalveluita ja tähän liittyvää rahoitusta: http://www.yritystenkehittamis-palvelut.fi/.

Osana kehittämistoimintaa voi olla myös oman tai asi-akasyritysten henkilöstön kehittäminen tai alan ja alueen rakenteiden uudistaminen. Näissä hankkeissa perinteisen Tekes-rahoituksen lisäksi kannattaa selvittää mahdollisuu-det osallistua alueella käynnissä oleviin ESR- ja EAKR-hank-keisiin. Usein näissä hankkeissa on mukana yritysten lisäksi toteuttajana erilaisia alueellisia ja kansallisia tutkimus- ja oppilaitoksia sekä kehittäjäorganisaatioita.

Seuraamalla ja osallistumalla aktiivisesti Tekes-ohjel-matoimintaan sekä muihin oman kehittämisalueen (esi-merkiksi INKA-ohjelma ja SHOK-yhtiöt) tilaisuuksiin on mahdollista verkottua erilaisten hanketoimijoiden kanssa.

Tekes rahoittaa myös erikseen alan tutkimusta lähinnä yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden tutkimus-hankerahoituksen muodossa. Näissäkin tutkimusaiheet ja tarpeet tulevat osittain yrityksistä ja tästä syystä kyseiset organisaatiot ovat yleensä kiinnostuneita saamaan oman aihealueensa yrityksiä mukaan hankkeisiinsa. Tutkimus-hankkeissa yritys tyypillisesti maksaa pienen omarahoi-tusosuuden ja pääsee hyödyntämään hankkeen tuloksia ja mahdollisesti tutkimus- tai kehittämiskohteeksi.

Viime vuosina hanketoiminnassa on panostettu eri-tyisesti aloittavien eli start-up -yritysten tukemiseen. Tekes tarjoaa kiinnostavimmille start-up -yrityksille rahoitusta erityisehdoin ja yleisestikin pyritään tarjoamaan erityistu-kea alkavien yritysten sekä liiketoiminnan että tuotteiden kehittämiseksi.

EU-tason ohjelmiin mukaan lähteminen vaatii laajem-pia usein sekä yritys- että tutkimustoimijoista muodostuvia verkostoja. Paikallisten ELY-keskusten lisäksi Tekesin ohjel-mat sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat myös hyvä väylä verkostoitua. Usein sitä kautta löytyy jo käynnissä ole-via aihealueen kehittämishankkeita, joissa etsitään yrityksiä mukaan kehittämiskohteiksi.

Seuraavassa yhteenveto keskeisimmistä rahoitusmah-dollisuuksista.

Tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoitus – Tekes

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansallisin valtion bud-jettirahoin toteutettavan kehittämistoiminnan suurin ra-hoittaja on Tekes. Sen rahoitus muodostuu seuraavista osa-alueista:

Yritysten tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta

• pienten ja keskisuurten yritysten projektirahoitus

• suurten yritysten projektirahoitus

Innovaatiotoiminnan erityisrahoitus

• nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitus

• innovaatiotoimintaa tukevien asiantuntijapalvelujen hankinta

Julkisen tutkimuksen rahoitus

• yksittäiset tutkimusprojektit

• Tekesin ohjelmien projektit

• kansainväliset projektit ja niiden valmistelu

Rahoitusvaihtoehtoja Tekes-hankkeissa ovat avustus, laina tai niiden yhdistelmä. Lisätietoa eri vaihtoehdoista löytyy Tekesin verkkosivuilta: https://www.tekes.fi/rahoitus/.

Digitalisaatio ja Teollinen internet on vahvasti esillä myös Tekesin ohjelmatoiminnassa. Erityisesti teollisuusyritysten näkökulmasta mielenkiintoisia Tekes-ohjelmia ovat:

• Teollinen Internet – kone-kone, ihminen-ihminen, kone-ihminen

• Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa – lii-ketoiminnan uudistaminen kehittämällä johtamista ja uusia toimintatapoja

• Fiiliksestä fyrkkaa – uudenlaiset arvoverkot ja aineeton arvoluonti kilpailuedun lähteenä

• 5thGear – uuden sukupolven langaton tietoliikenne ja ko. liiketoiminta

• Terveyttä biteistä – terveys- ja hyvinvointialalta kan-sainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille, jotka voivat hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia

Lista kaikista Tekesin ohjelmista: http://www.tekes.fi/ohjel-mat-ja-palvelut/ohjelmat-ja-verkostot/.

33

EU-rahoitus

ESR ja EAKR -rahoitus

EU-rahoitusta on myös saatavissa kansallisesti pääsään-töisesti kotimaassa tapahtuvaan kehittämistyöhön. Tätä varten on olemassa ns. EU rakennerahasto-ohjelma. Se muodostuu EAKR- ja ESR-osioista. EAKR-hankkeissa kehite-tään rakenteita ja toimintamalleja tavoitteena pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja tiedon ja osaamisen tuotta-minen ja hyödyntäminen. ESR-hankkeissa tavoitteena on puolestaan enemmän osaamisen kehittäminen yrityksissä.

Pk-yritysten kannattaa hyödyntää alueella jo käynnissä olevat EAKR- ja ESR-hankkeet, eli selvittää mitä hankkeita on käynnissä ja voisiko niihin päästä mukaan. Lisäksi kan-nattaa luoda kontakteja alueen kehittämishankkeita toteut-taviin toimijoihin ja antaa näkemyksiä tulevien hankkeiden pohjaksi.

Horisontti 2020 SME-rahoitus

Jos tahdotaan lähteä kehittämään toimintaa aidosti kan-sainväliseksi ja kansainvälisissä verkostoissa EU:n Horisontti 2020 -ohjelma tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja. Erityisesti pk-yritysten tuotteen, palveluiden ja liiketoiminnan kehittämi-seksi ja kansainvälistämiseksi on uudella ohjelmakaudella olemassa niin kutsuttu SME-instrumentti.

SME-instrumentti koostuu kolmesta vaiheesta. Ensim-mäisessä vaiheessa (phase 1) yritys voi hyvin kevyellä ha-kemusmenettelyllä saada rahoitusta noin puolen vuoden markkinoiden ja idean selvitykseen. Seuraavassa vaiheessa (phase 2) on mahdollista jatkaa selvitystä idean demon-stroinnin ja konseptoinnin myötä. Viimeisessä vaiheessa (phase 3) tarjotaan jo maksimissaan usean miljoonan euron rahoitusta tuotteen kaupallistamisen tueksi.

Horisontti 2020 -ohjelmassa löytyy lisäksi myös muita yrityksille sekä tutkimus- ja kehitystoimijoille soveltuvia ra-hoitusinstrumentteja.

Lisätietoa Horisontti 2020 -ohjelmasta

• Yleisestä Horisontti 2020 -ohjelmasta Tekesin sivuilla:http://www.tekes.eu/horisontti-2020/.

• Lisätietoa SME-instrumentista: http://ec.europa.eu/programmes/horizon2020/en/h2020-section/sme-instrument.

INKA – Innovatiiviset kaupungit -ohjelma

Vuoden 2014 alusta käynnistettiin Suomessa INKA – inno-vatiiviset kaupungit -ohjelma. Sen tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suo-meen.

Ohjelmaan on valittu viisi teemaa ja niille vetovastuus-sa olevat kaupunkiseudut, sekä teemoissa kumppaneina toimivat muut kaupunkiseudut.

Perinteisen teollisuuden uudistuminen ja sitä kautta alan kilpailukyvyn varmistaminen tulevaisuudessa on myös yksi keskeinen INKA-ohjelman tavoite. Tampereen seudulla on pitkät perinteet koneenrakennusalan merkittävänä kes-kittymänä Suomessa. Tästä johtuen Tampere vastaa ”Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus” -teeman vetämisestä pää-kumppaneinaan Lahden, Oulun, Turun ja pääkaupunkialu-een kaupunkiseudut.

Lisätietoa INKA-ohjelmasta

• Tietoa INKA-ohjelmasta Tekesin sivuilla: http://www.tekes.fi/inka/.

• INKA-ohjelman LinkedIn-ryhmä: https://www.linkedin. com/groups/INKAohjelma-Innovatiiviset-kaupungit- 6695536

34

SYKE-projekti oli vuonna 2014 ja alkuvuonna 2015 Tekesin Liideri-ohjelman osana toteutettu selvitysprojekti, jossa katsottiin digitalisaatiota teollisuuden ja etenkin pk-yri-tysten näkökulmasta. Projektin toteuttivat Intosome Oy, Tampereen teknillinen yliopisto ja Hermia Group. Projektin viestinnästä vastasi Viestintätoimisto Tulus Oy.

Projektin tärkeimmät tulokset on kerätty tähän raport-tiin sekä ”Teollisuusyrityksen digipolku” -infograafiin (http://www.slideshare.net/hrry/syke-infograafi). Yritysesimerkit-kappaleesta löydät kattavan kokoelman linkkejä asiantun-tija- ja yrityspuheenvuoroihin digitalisaation ulkoisesta ja sisäisestä hyödyntämisestä. Lisäksi kannattaa tutustua pro-jektin verkkosivuihin osoitteessa: http://insyke.fi/.

Vaikka SYKE-projekti onkin päättynyt suomalaisilla teollisuusyrityksillä on edelleen tarve saada tietoa digitali-saation mahdollisuuksista ja käyttöönotosta. Projektin ma-teriaalit jäävät elämään verkossa aiheesta tietoa hakevien yritysten hyödyksi ja projektin toteuttajat tulevat edelleen työskentelemään aiheen parissa.

Vuonna 2015 SYKE-toiminta jatkuu pienehköllä kan-sainvälisellä jatkoselvityksellä. KV-SYKE -selvityksessä tul-laan keräämään teollisuudelle relevantteja kansainvälisiä esimerkkejä liiketoiminnan uudistamisesta. Etsimme ja analysoimme yrityksiä ja verkostoja, jotka ovat onnistu-neesti uudistaneet liiketoimintaansa, ja selvitämme uudis-tumisen vaikutuksia toimintamalleihin sekä digitalisaation roolia muutoksessa. Jatkoprojekti on osa Team Finland Fu-ture Watch -toimintaa ja siitä tullaan jakamaan tietoa SYKE-sivustolla (http://insyke.fi/).

Jos pystymme auttamaan yritystäsi eteenpäin aiheen kanssa tai muuten edistämään digitalisaation hyödyntämis-tä suomalaisessa teollisuudessa, ota rohkeasti yhteyttä:

Intosome Oy Harri Lakkala harri.lakkala@intosome.fi

Hermia Group Timo Rainio timo.rainio@hermiagroup.fi p. 045 260 3884 p. 0500 736 605

Tampereen teknillinen yliopisto Hannu Kärkkäinen hannu.karkkainen@tut.fi p. 040 849 0228

SYKE-projekti

35

Tekijätiedot

Teollisuusyrityksen digipolku -raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet Harri Lakkala Intosomesta, Timo Rainio Hermia Groupista sekä Hannu Kärkkäinen, Jari Jussila, Olli Pirttilä, Marko Seppänen ja Tero Peltola Tampereen teknillisestä yliopistosta.

SYKE-projektia ovat olleet toteuttamassa:

• Intosome Oy – toimitusjohtaja Harri Lakkala ja partneri Kaija Pöysti

• Hermia Group – kehityspäällikkö Timo Rainio

• Tampereen teknillinen yliopisto / Novi-tutkimuskeskus – professori Hannu Kärkkäinen, projektipäällikkö Jari Jussila ja tutkimusapulainen Olli Pirttilä

• Tampereen teknillinen yliopisto / CITER-tutkimuskeskus – apulaisprofessori Marko Seppänen ja tutkijatohtori Tero Peltola

• Viestintätoimisto Tulus Oy – viestintäkonsultti Liisa Oksanen ja tiedottaja Saara Töyssy

36

Tekesin katsaukset

319/2015 Teollisuusyrityksen digipolku – Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkökulmasta. Harri Lakkala, Timo Rainio, Jari Jussila, Hannu Kärkkäinen, Olli Pirttilä, Marko Seppänen ja Tero Peltola. 35 s.

318/2015 Impact of Tekes on Capabilities. Kimmo Halme, Katri Haila, Brian Barge, Margaret Dalziel, Tarmo Lemola and Antti Hautamäki. 157 p.

317/2015 Innovatiivisuus uudistamaan yhteiskuntaa. Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara (toim.).

316/2015 In Vitro Diagnostics – a Finnish Success Story. Dr Paul Mundill. 42 p

315/2014 Impact of Tekes activities on productivity and renewal. Kimmo Viljamaa, Kalle Piirainen, Annu Kotiranta, Hannu Karhunen and Janne Huovari. 106 p.

314/2014 A view to future business opportunities – The Finn family summer trip 2045. 12 p.

313/2014 Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia – Suomisen perheen kesämatka 2045. 22 s.

312/2014 Innovativeness in Finnish workplaces – Renewing working life to bring Finland to bloom. Tuomo Alasoini, Maija Lyly-Yrjänäinen, Elise Ramstad ja Asko Heikkilä. 39 p.

311/2014 Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla – Menestys versoo työelämää uudistamalla. Tuomo Alasoini, Maija Lyly-Yrjänäinen, Elise Ramstad ja Asko Heikkilä. 39 s.

310/2014 Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi – Työnantaja- ja työntekijähaastatteluja yhdistävä MEADOW-aineistoon perustuva tutkimus. Simo Aho, Jaana Minkkinen ja Ari Mäkiaho. 68 s.

309/2014 Arvonluonnin uusi aalto – Näin rakennetaan tämän vuosisadan arvokkaimmat yritykset. Ville Tikka ja Nuppu Gävert. 70 s.

308/2014 The impact of Tekes Activities on Wellbeing and Environment. A study by Technopolis B.V., VTT and Statistics Finland. Ville Valovirta, Janne Lehenkari, Olavi Lehtoranta, Torsti Loikkanen, and Arho Suominen (VTT); Hanneke Bodewes, Bastian Mostert, Stijn Zegel and Geert van der Veen (Technopolis). 83 p.

307/2014 Verso – Vertical Software Solutions 2006–2010 – Katsaus ohjelman toimintaan. Marit Tuominen, Sari Vähämäki, Kari Ryynänen ja Risto Setälä. 74 s.

306/2014 Innovation policy options for sustainability transitions in Finnish transport. Armi Temmes, Venla Virkamäki, Paula Kivimaa, Paul Upham, Mikael Hildén and Raimo Lovio. 55 p.

305/2014 Bioalan katsaus (työnimi, ei ole vielä valmis, joten ei kannata listalle laittaa)

304/2014 Puunkorjuun koneistuminen – kehityspolku. Erkki Kare. 47 s.

303/2013 Peliteollisuus – kehityspolku. KooPee Hiltunen, Suvi Latva ja Jari-Pekka Kaleva. 54 s.

302/2014 Suomisen perhe 2040 – Katsaus tulevaisuuteen. Marleena Ahonen, Ville Niemi ja Kristiina Nurmenniemi. 30 s.

301/2013 Fuel cells and hydrogen in Finland – Finnish Fuel Cell Programme 2007–2013. 20 p.

300/2013 Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta – MEADOW-tutkimuksen 2. väliraportti. Jaana Minkkinen, Simo Aho ja Ari Mäkiaho. 145 s.

299/2013 Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta – MEADOW-tutkimuksen 1. väliraportti. Simo Aho ja Ari Mäkiaho. 153 s.

298/2013 Kumppanuudesta kilpailuetua – Strategiset yrityskumppanuudet vesi-, metsä- ja kemian alan tulevaisuuden kilpailuedun rakentajina. Julia Illman, Niina Hokkanen, Pekka Pokela, Tiina Pursula, Päivi Luoma ja Ylva Gilbert. 48 s.

297/2012 Avoimen maastotiedon liiketoimintamahdollisuudet. Pekka Sarkola. 20 s.

Julkaisujen tilaukset Tekesistä: www.tekes.fi/julkaisulista

Kyllikinportti 2, PL 6900101 HelsinkiPuh. +358 2950 55000

www.tekes.fi

Lisätiedot

Nuppu RouhiainenTekesnuppu.rouhiainen@tekes.fi