mll:n satakunnan piirin toimintakertomus 2018 › 1563673...ja päätöksenteossa, 2)...
TRANSCRIPT
MLL:n Satakunnan piirin
TOIMINTAKERTOMUS 2018
2
MLL Satakunnan piiri ry Yhteystiedot Mannerheimin Lastensuojeluliitto Satakunnan piiri ry Antinkatu 8 28100 Pori
MLL Satakunnan piiri ry. Piirin henkilökunta 2018
Toiminnanjohtaja Jaana Hietakangas 050 320 5520
Puheenjohtaja Tuula Rouhiainen-Valo 050 918 5651
Järjestöpäällikkö Riikka Lammi 044 356 6500
Viestintäassistentti (1.10.18 alk.) Senni Pöyry 050 470 5878
Hankekoordinaattori Ystäväksi maahanmuuttajaäidille
Sarianne Taipalus 050 307 4885
Koordinoiva ohjaaja Porkkanapesä-toiminta
Mia Salomäki 050 436 9238
Ohjaaja Porkkanapesä-toiminta
Marianne Jokela 050 436 9241
Nuorisotyön koordinaattori Tuki- ja kummioppilastoiminta, prosessikoulutukset ja vanhempainillat
Tiia Rosnell 050 351 9191
Palvelukoordinaattori SHL:n mukainen tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, lastenhoitotoiminta
Hannamari Åkerlund 050 359 6107
Hankekoordinaattori Sataperhe
Merja Haaksiluoto 050 441 3234
Hankekoordinaattori Sataperhe
Sanna-Mari Piira 050 310 9958
Tukihenkilötoiminnan koordinaattori Rakkaudella Porilaisille nuorille – hanke (1.9.18 alk.)
Matleena Niekka 050 359 6128
Toiminnan ohjaaja Rikosuhripäivystyksen Porin seudun palvelupiste Toiminnan ohjaaja (15.10.18 alk. sijainen)
Tuija Mäntylä
Susanna Saivo
050 593 6706
3
Sisältö
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri ry. .......................................................... 4
1 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON STRATEGIA – MLL:N SUUNTA 2024 ... 5
2 MLL:N SATAKUNNAN PIIRIN TAVOITTEET JA TOIMINTA VUONNA 2018 .............. 6
2.1 Toimintakaavio 2018 ................................................................................................................... 8
3 PERHEKESKUSTOIMINTA ................................................................................................ 9
3.1 Paikallisyhdistysten ammatillinen tuki ...................................................................................... 10
3.2 Vapaaehtoistyö .......................................................................................................................... 10
3.3 Perhekahvilat ............................................................................................................................ 11
3.4 Vertaisryhmät ........................................................................................................................... 11
3.5 Kylämummit- ja vaarit .............................................................................................................. 12
3.6 Lukumummit- ja vaarit ............................................................................................................. 12
3.7 Eron edessä illat ......................................................................................................................... 13
4. LEIKKITOIMINTA, KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT ............................................ 13
5. RAKKAUDELLA PORILAISILLE NUORILLE (RAPO) ................................................. 14
6. TUKIHENKILÖ- JA TUKIPERHETOIMINTA ................................................................ 15
7. PERHEKUMMI- JA KAVERITOIMINTA; SATAPERHE-HANKE ................................ 15
8. YSTÄVÄKSI MAAHANMUUTTAJAÄIDILLE ................................................................ 18
9 NUORISOTOIMINTA ........................................................................................................ 19
9.1 Kummioppilastoiminta .............................................................................................................. 19
9.2 Tukioppilastoiminta .................................................................................................................. 20
9.3 Kotokummitoiminta .................................................................................................................. 21
9.4 Vanhempainillat ........................................................................................................................ 21
9.5 Nuorten vaikuttaminen .............................................................................................................. 21
9.6 Hyvinvointityö kouluissa ........................................................................................................... 21
9.7 Vaikuttavaa ja osallistavaa kiusaamisen vastaista työtä – prosessikoulutus peruskouluille ....... 21
9.8 LaNu-foorumi ............................................................................................................................ 22
9.9 Muut yhteistyöverkostot ja/tai tapahtumat ................................................................................ 22
10 TUKI- JA TURVAPAIKKA PORKKANAPESÄ .............................................................. 23
11. LASTENHOITOTOIMINTA ............................................................................................ 24
12 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS ................................................................................................. 24
13. PAIKKA AUKI – viestintä ................................................................................................ 25
14 PIIRIN HALLINTO ........................................................................................................... 26
14.1 Järjestörakenne ....................................................................................................................... 26
14.2 Piirin luottamuselimet ............................................................................................................. 26
14.3 Liittokokous ............................................................................................................................. 27
14.4 Talous ...................................................................................................................................... 27
14.5 Vaikuttaminen ja viestintä ....................................................................................................... 28
4
14.6 Varainhankinta ........................................................................................................................ 28
14.7 Tukipalvelut ............................................................................................................................ 28
14.8 Henkilöstö ja työyhteisön kehittäminen ................................................................................... 29
14.9 Opiskelijat ja oppilaitosyhteistyö ............................................................................................. 29
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri ry. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri on vahva alueellinen lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen
vaikuttaja ja lapsen oikeuksien edistäjä. Taustalla ovat valtakunnallisen MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja
päämäärät sekä ihmisoikeudet, erityisesti lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut ihmisoikeudet ja perus-
tuslaissa turvatut perusoikeudet. MLL rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa lapsiystävällistä yhteiskun-
taa, jossa lapsia ja lapsuutta arvostetaan ja jossa kaikki kantavat vastuunsa lasten hyvinvoinnista.
MLL:n Satakunnan piiri on perustettu jo vuonna 1962. MLL:n Satakunnan piiri on yksi kymmenestä MLL:n
piirijärjestöstä Suomessa. Lapin ja Kainuun piirien jälkeen olemme kolmanneksi pienin piiri vertailtaessa pai-
kallisyhdistysten ja henkilöjäsenten määrää. Satakunnan piirin alueella toimii 31 paikallisyhdistystä. Henkilö-
jäseniä meillä on 4054 (31.12.2018). Eniten jäsenistössämme on 31-50 - vuotiaita naisia sekä 2-11-vuotiaita
lapsia, kuten muuallakin Suomessa. MLL:n Satakunnan piirin toiminta perustuu ammatillisesti ohjattuun ja
asiantuntemukseen perustuvaan vapaaehtoistyöhön. Piirin keskeinen tehtävä on vahvistaa ammatillisesti va-
paaehtoisten toimintaa. Piiritoimisto työllistää lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleviä ammatti-
laisia erityisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalta.
MLL:n Satakunnan piiri tarjoaa mm. perhekeskustoimintaa, ennaltaehkäisevää tukihenkilö- ja tukiperhetoi-
mintaa, ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä, vanhemmuuden tukea, maahanmuuttajien kotoutumista
edistävää toimintaa, nuorisotoimintaa, leikkiin liittyviä tapahtumia ja koulutusta, kylämummi- ja –vaaritoi-
minnan koulutuksia ja ohjausta sekä tuki- ja turvapaikkatoimintaa kahdessa eri Porin lähiössä toimivien Pork-
kanapesien muodossa. Monikulttuurisuus on yhä vahvemmin osa kaikkia palvelukokonaisuuksia.
MLL:n Satakunnan piiri on vahvasti verkostoitunut Satakunnassa niin julkisen sektorin kuin muiden järjestö-
jen sekä oppilaitosten kanssa, joiden kumppanina alueellista työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi
vahvistetaan vuosi vuodelta.
5
1 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON STRATEGIA – MLL:N SUUNTA 2024
Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL)
MLL on avoin vaikuttava valtakunnallinen järjestö,
joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hy-
vinvointia. MLL on lasten, nuorten ja perheiden ar-
jen asiantuntija, vapaaehtoistyön toteuttaja, arjen
tuen kehittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. MLL
rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa lapsiys-
tävällistä yhteiskuntaa, jossa lapsia ja lapsuutta ar-
vostetaan ja jossa kaikki kantavat vastuunsa lasten
hyvinvoinnista. MLL toimii lasten oikeuksien puo-
lesta. Lasten oikeuksien perustana on YK:n lapsen
oikeuksien sopimus.
Toiminnan tahtotila 2024
• Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa
lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja
nuoret voivat hyvin.
• MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asi-
antuntija, luotettava ja ketterä kumppani, va-
paaehtoistyön toteuttaja ja innovatiivinen ke-
hittäjä sekä vahva vaikuttaja. MLL tarjoaa in-
nostavan ja arvostavan osallistumisympäristön
vapaaehtoistoiminnalle lasten, nuorten ja per-
heiden kanssa.
Arvot
• Lapsen ja lapsuuden arvostus
• Yhteisvastuu
• Inhimillisyys
• Yhdenvertaisuus
Periaatteet
• Avoimuus
• Ilo
• Kumppanuus
• Osallisuus
• Arjen arvostus
Toiminta-alueet
• Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja
perheiden kanssa
• Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki
• Vaikuttaminen lasten, nuorten ja perhei-
den hyväksi
Lapsen oikeudet YK:n yleiskokous vahvisti Lapsen oikeuksien sopi-
muksen, jotta sen jäsenvaltiot pitäisivät velvolli-
suutenaan tarjota lapsilleen parhaat mahdolliset
elinolot sekä kasvun ja kehittymisen mahdollisuu-
det. YK haluaa julistuksellaan vedota lasten van-
hempiin, järjestöihin sekä kaupunkien ja valtioi-
den päättäjiin, jotta ne pyrkivät turvaamaan kaik-
kien lasten oikeudet ja kunnioittavat niitä tehdes-
sään päätöksiä.
6
2 MLL:N SATAKUNNAN PIIRIN TAVOITTEET JA TOIMINTA VUONNA 2018
MLL:n Satakunnan piirin toimintaa ja tavoitteita
ohjasi menneellä toimintakaudella MLL:n Suunta
2024 -strategia sekä liittokokouksessa kesäkuussa
2017 Kuopiossa vahvistettu liiton kolmivuotis-
suunnitelma 2018-2020. Lisäksi MLL:n vaikutta-
mistyössä ja toiminnan painopisteissä korostuvat
meneillään olevat uudistukset. Sosiaali- ja tervey-
denhuollon uudistus (sote-uudistus) ja siihen liit-
tynyt sivistystoimen uudistus, sekä maakuntauu-
distus ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosoh-
jelma (lape) ovat olleet näkyvä osa niin valtakun-
nallisesti, kuin piirinkin vaikuttamis- ja kehittämis-
työtä edelleen vuonna 2018. Erityisesti Lape- muu-
tosohjelma, jonka päämääränä on peruspalvelui-
den vahvistaminen ja painopisteen siirtäminen eh-
käiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen, on
ollut tärkeä kanava tuoda MLL:n toimintamuotoja
näkyväksi osaksi kunnallisia ja maakunnallisia lap-
siperheiden palveluita. MLL:n Satakunnan piiri on
nyt entistä vahvempi alueellinen lapsi-, nuoriso- ja
perhepoliittinen vaikuttaja ja lapsen oikeuksien
edistäjä Satakunnassa.
Vuonna 2018 tavoitteenamme oli rakentaa laa-
jempia ja vahvempia kumppanuuksia niin kuntien,
muiden järjestöjen, kuin kaikkien lapsiperheasioi-
den parissa toimivien keskuudessa ja tässä ko-
emme onnistuneemme. Onnistumisesta vuonna
2018 kertoo se, että vuonna 2019 MLL Satakunnan
piiri on saanut omia toiminnallisia vastuualueita
lape-työn maakunnallisessa koordinoinnissa ja so-
pinut useamman kunnan, sekä sivistys- että sote-
toimialojen kanssa entistä vahvempia kumppa-
nuuksia tuleville vuosille. Myös MLL:n piirien vä-
lillä toiminnanjohtajat tiivistivät rivejään ja tapasi-
vat työkokouksissa aiempia vuosia ahkerammin.
Piirien välillä varauduttiin yhdessä tulevaan maa-
kunta- ja soteuudistukseen ja valmistauduttiin kil-
pailuun maakunnallisten varhaisen tuen lapsiper-
hepalveluiden järjestämisessä.
Yhdessä tehostettiin mm. yhteistä ilmettä, markki-
nointia ja palvelumuotoilua ja palveluista keskus-
teltiin ensi kertaa myös kuntoutussäätiön ja piirien
välillä.
Komivuotiskaudella MLL:n tavoitteena on vahvis-
taa lapsenoikeuksiin perustuvaa vaikuttamistyötä
sekä kehittää jäsenten rekrytointia ja jäsenmäärän
ylläpitoa. MLL:n Satakunnan piirissä on 31 paikal-
lisyhdistystä ja jäsenmäärämme oli joulukuussa
2017 yhteensä 4047. Vuoden 2018 joulukuussa jä-
seniä oli 4054. Kovin suurta korotusta jäsenmää-
rään emme onnistuneet saamaan, mutta suunta
on oikea. Lapsenoikeuksiin liittyvässä vaikuttamis-
työssä puolestaan korostimme kuntayhteistyötyö-
verkostoissa kuntapäätöksiin liittyvää lapsivaiku-
tusten arviointia (LAVA) ja kehitimme MLL:n pii-
rien ja keskusjärjestön kesken MLL:n LAVA-proses-
sikoulutusta kuntien päätöksiä valmisteleville vi-
ranhaltijoille. Näitä koulutuksia ja aiheeseen liitty-
vää ohjausta on Satakunnan piiriltä tilattu jo use-
asta kunnasta vuodelle 2019. Lisäksi onnistuimme
kokoamaan järjestötoimijoita yhteen ja tarjoa-
maan muille yhdistyksille mm. Lapset puheeksi –
koulutusta, jotta lapset ja lasten etu tulisi huomi-
7
oitua niissäkin palveluissa ja yhdistysten toimin-
nassa, joissa ensisijaisena kohderyhmänä eivät
suoraan ole lapset.
MLL Satakunnan piiri paransi talouttaan ja laajensi
toimintaansa edelleen vuonna 2018. Taloudessa
onnituttiin vahvistamaan olemassa olevia toimin-
toja ja henkilöstöresurssi pystyttiin pitämään en-
nallaan. Panostimme näkyvyyteen, viestintään ja
vaikuttamiseen ja saimme STEA:lta palkkarahat
viestintäassistentin palkkaamiseen. Ajankohtai-
sella tiedottamisella ja viestinnällä vahvistamme
kaikkia toimintojamme. Onnistuimme saamaan
myös Porin kaupungin hyvinvointirahaa nuorten
tukihenkilötoimintaan, jolla lisäämme olemassa
olevia Sataperheen ja palveluiden toimintaa. Myös
nuorisotoiminta elpyi huomattavasti vuonna
2018. Tuki- ja kummioppilastoiminnan koulutuksia
sekä muita oppilaille suunnattuja koulutuksia tilat-
tiin piiriltä enemmän kuin muutamaan viime vuo-
teen. Piiri otti osaa myös kaikkiin keskusjärjestöltä
tulleisiin hankkeisiin ja vahvisti näin sijaansa pe-
rusopetukseen liittyvissä hyvinvointitehtävissä,
kuten oppilaiden osallisuuden lisäämisessä ja kiu-
saamisen vastaisessa työssä.
Talouden vahvistamiseen liittyen piirihallitus
asetti myös piirin toimitilat myyntiin keväällä
2018. Valtakulman taloyhtiö, johon piirin toimitilat
kuuluvat, teetti merkittävän julkisivuremontin
vuonna 2018, jonka vuoksi myös piirin maksamat
vastikkeet nousivat. Piirin toimitilat ovat lisäksi jo
iällä ja välttämättömiä peruskorjauksia on lähiai-
koina tehtävä, joiden lisäkustannus piirin talou-
teen tulee olemaan huomattava sekin lähivuosina.
Monikulttuurisuus ja kotouttamistyö maahan-
muuttajien parissa ei ole enää oma toimintamuo-
tonsa, vaan arkipäivää kaikissa toiminnoissamme.
Kaikessa työssämme korostamme perheiden mo-
ninaisuutta, tasavertaisuutta ja edesautamme
maahanmuuttajien kotoutumista. Vuonna 2018
juurrutettiin kotokummitoimintaa Kaarisillan ja
Käppärän kouluilla Porissa ja toiminta sai jatkora-
hoitusta Porin kaupungilta myös vuodelle 2019.
Ystäväksi maahanmuuttajaäidille – hanke verkos-
toitui laajalti ja on näkyvä osa satakuntalaisia maa-
hanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita
sekä sellaisenaan että yhteistyökumppanina mo-
nissa maahanmuuttajille suunnatuissa toimin-
noissa, kuten tyttöjenkahvilassa, maahanmuutta-
jien retkissä ja ammattilaisille suunnatuissa semi-
naareissa.
MLL Satakunnan piiri on osa perheystävällisten
työpaikkojen verkostoa ja tavoitteena on vuonna
2018 ollut tukea työyhteisön ja yksittäisten työn-
tekijöiden hyvinvointia. Työssä jaksamista ja
perhe-elämän yhteensovittamista työn kanssa on
tuettu joustovapaiden, lomien ja etäpäivien hyö-
dyntämisellä, työyhteisön yhteisillä kehittämispäi-
villä sekä mahdollistamalla työnohjausta. Henki-
löstötilinpäätös kertoo, että sairauslomia on yksit-
täisille työntekijöille kertynyt vähän, joillekin ei ol-
lenkaan koko vuoden aikana ja työterveyshuollon
palveluita on käytetty vähäisesti äkillisten sairas-
tumisten vuoksi. Opintovapaita tämän sijaan oli
vuonna 2018 enemmän kuin aiempina vuosina ja
muitakin palkattomia pidettiin jonkin verran.
Vuonna 2018 henkilöstöä täydensi kaksi työkokei-
lijaa sekä useat opiskelijat SAMK:sta ja DIAK:sta.
Yksi opiskelija teki opinnäytetyötä osana piirin
koulutuspakettia ja tulevien vuosien tavoitteena
on, että opinnäytetöitä tultaisiin tekemään jat-
kossa enemmänkin osana piirin hyvää toiminnan
tilastointi- ja arviointityötä.
8
PIIRIN KOKOUS, PIIRIHALLITUS, TOIMINNANJOHTAJA
NUORISOTOIMINTA
KUMMIOPPILASTOIMINTA
TUKIOPPILASTOIMINTA
KOTOKUMMITOIMINTA
VAHEMPAINILLAT
NUORTEN VAIKUTTAMINEN
PERHEKESKUSTOIMINTA
PAIKALLISYHDISTYSTEN TUKI
Vapaaehtoisten kouluttaminen
ja toiminnan koordinointi
KUNTAKUMPPANUUS
Yleisöillat, koulutukset ja vertaistukiryhmät
Sataperhe- hanke Ystäväksi maahanmuuttajaäidille - hanke
lapsivaikutusten arviointi, lapsen ja nuoren kuuleminen, innostaminen, osallistaminen, sosiaalinen vahvistaminen, yhteisöllisyys, kulttuurien kohtaaminen ja monikulttuurisuustyö,
perheiden moninaisuus ja tasavertaisuuden edistäminen
Kumppanuudet ja palvelut
LASTENHOITOTOIMINTA
(TUKIHENKILÖ- JA) TUKIPERHETOIMINTA TUKI- JA TURVAPAIKKA PORKKANAPESÄ
RIKOSUHRIPÄIVYSTYS
Koulutukset
Tapahtumat
Yrityskumppanuus
2.1 Toimintakaavio 2018
9
3 PERHEKESKUSTOIMINTA
• Lape- työ
• Kuntakumppanuus
• Paikallisyhdistystoiminnan tukeminen
• Piirin perhekeskustoiminta
MLL:n Satakunnan piirin perhekeskustoiminta pe-
rustuu kuntakumppanuuteen, paikallisyhdistysten
toteuttamaan vapaaehtoistoimintaan sekä piirien
vapaaehtoistoiminnan ammatilliseen ohjaukseen.
Lisäksi piiri tuottaa tietoa ja alueellista toimintaa
yhteistyössä kuntakumppaneiden kanssa.
Keskusjärjestö vastaa perhekeskustoiminnan val-
takunnallisesta koordinoinnista ja arvioinnista
sekä kerää osallistujapalautetta toteuttamalla ky-
selyitä vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille.
Keskusjärjestö kehittää yhteistyössä piirien kanssa
vapaaehtoistoiminnan ohjauksen laatua ja seuran-
taa sekä nivoo MLL:n toteuttamaa perhekeskus-
toimintaa osaksi kuntien lapsi- ja perhepalveluita.
Vuonna 2018 perhekeskustoiminnassa pääpaino
oli kumppanuuden syventämisessä maakuntien,
kuntien, muiden järjestöjen ja seurakuntien
kanssa. Piirin toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö
osallistuvat alueelliseen sote- ja lape - uudistus-
työhön ja vahvistavat yhdistysten ja lapsiperhei-
den osallisuutta muutosvaiheessa.
Lape- muutostyötä (2016-2018) tehtiin vuonna
2018 Satakunnassa neljässä kehittämiskokonai-
suudessa: 1) Toimintakulttuuri uudistuu lapsen oi-
keuksiin ja tietoon perustuvaksi myös hallinnossa
ja päätöksenteossa, 2) Perhekeskustoimintamalli,
joka verkostoi lapsiperheiden palvelut toimivaksi
kokonaisuudeksi, 3) Varhaiskasvatus, koulu ja op-
pilaitos lapsen hyvinvoinnin tukena sekä 4) Erityis-
ja vaativammat palvelut verkostoidaan paremmin
keskenään ja tuodaan lähemmäksi arkea sekä pe-
ruspalveluita. MLL Satakunnan piirin toiminnan-
johtaja ja järjestöpäällikkö osallistuivat näistä kol-
men (1-3) työryhmien työskentelyyn ja pyrkivät
yhdistämään MLL:n toiminnan osaksi tulevan
maakunnan lapsi- ja perhestrategisia toimenpi-
teitä. Lisäksi toiminnanjohtaja toimi jäsenenä
soteuudistuksen valmistelun tueksi ja LAPE-muu-
tostyötä edistämään nimetyssä maakunnallisessa
lape-työryhmässä, joka toimi samalla Lape – muu-
tostyötä Satakunnassa toteuttavan Satula – hank-
keen ohjausryhmänä. Järjestö-päällikkö osallistui
kuntasopimuskuntien paikallisiin lape-ryhmiin.
SATULA-hankkeen päättyessä perhekeskustoimin-
nan kohtaamispaikkoihin liittyvä kehittämistyön
jatko ja juurrutus kirjattiin MLL Satakunnan piirille.
MLL Satakunnan piiri perusti kohtaamispaikkatyö-
ryhmän, joka aloittaisi toimintansa 2019.
MLL Satakunnan piiri sai perhekeskustoimintaan
osarahoitusta MLL:n keskusjärjestöltä STEA –
hankkeen kautta ja toiminta edellytti kuntien
kanssa tehtävää kumppanuutta ja rahoitusta. Li-
säksi toiminta vaati vielä omarahoitusosuutta,
jonka vuonna 2018 myönsi Porin lasten ja nuorten
suojelusäätiö. MLL Satakunnan piiri oli vuonna
2018 perhekeskuskumppani kunnille. Vuonna
2018 kumppanuus oli Eurajoen, Rauman, Euran,
Nakkilan, Huittisten, Säkylän, Kokemäen, Harjaval-
lan ja Porin kanssa. Perhekeskustoimintaa MLL:ssä
toteuttavat paikallisyhdistykset vahvassa kumppa-
nuudessa piirin kanssa. Piirissä perhekeskustoi-
minnasta vastasi vuonna 2018 järjestöpäällikkö.
10
3.1 Paikallisyhdistysten ammatillinen tuki
Kolmikantainen järjestö tuottaa paljon tietotaitoa
ja välittää sitä valtakunnalliselta tasolta paikalli-
selle ja päinvastoin. Piirin tehtävä on toimia asian-
tuntijana kaikissa paikallisyhdistysten kysymyk-
sissä, niin yhdistystoimintaan, kuin itse lapsi-,
perhe ja nuorisotoiminnan järjestämiseenkin liit-
tyen. Piiri (ja keskusjärjestö) kouluttaa paikallisyh-
distystoimijoita ja toimii mentorina toimintojen
käynnistämisessä ja ylläpitämisessä. Vahva jäsen-
kunta on MLL:n paikallisyhdistysten ja samalla
koko järjestön perusta. Piiri on tehnyt aktiivista jä-
senrekrytointia ja kehittänyt yhdessä keskusjärjes-
tön kanssa jäsenhankintakampanjoita ja uusia ide-
oita jäsenmäärän kasvattamiseen.
Piiri on vuonna 2018 toiminut yhdistysten äänenä
kuntien kanssa tehdyssä yhteistyössä. Kuntien, pii-
rin ja yhdistysten toiminta ja yhteistyö on lisäänty-
nyt merkittävästi. Piiri on toimittanut yhdistyksille
Babybag vauvalahjoja, joita yhdistykset ovat jaka-
neet mm. neuvoloiden kautta. Piiri ylläpitää face-
book-ryhmää, jossa käydään aktiivista keskustelua
paikallisyhdistysväen kesken ja heidän kanssaan.
Piiri kouluttaa ja aktivoi yhdistyksiä ja tukee hei-
dän hallitustyöskentelyään. Piiri ja yhdistysväki
osallistui yhdessä syksyllä 2018 Järjestöristeilylle.
3.2 Vapaaehtoistyö
Vapaaehtoistoiminta MLL:ssa on ennaltaehkäise-
vää työtä hyvän lapsuuden ja onnellisen arjen puo-
lesta. Vapaaehtoistoiminta on omasta halusta läh-
tevää, palkatonta toimintaa. Vapaaehtoiset saavat
koulutusta, ohjausta ja virkistystä. Vapaaehtoinen
voi itse päättää, kuinka usein ja mitä vapaaehtois-
työtä haluaa tehdä.
Vapaaehtoisena voi toimia mm.
• Ohjaajana perhekahvilassa tai kerhossa
• Ohjaajana isä-lapsitoiminnassa
• Kylämummina tai – vaarina
• Lukumummina tai – vaarina
• Ystävänä äidille, kummina lapsiperheelle
• Tukihenkilönä tai tukiperheenä
• Tapahtumissa
• Vertaisryhmissä
• Kerääjänä Lapset Ensin-keräyksessä
Piirin ammattilaiset kouluttavat, tukevat ja moti-
voivat vapaaehtoisia heidän tehtävissään. Vuonna
2018 MLL Satakunnan piiri on ollut entistä vetovoi-
maisempi ja erilaiset tapahtumat ja koulutukset
ovat tuoneet piirille uusia vapaaehtoisia. Lisäksi
Satakunnan piiri liittyi MLL Varsinais-Suomen pii-
rin tuottamaan Olet Tärkeä.fi – sivustolle muiden
piirien ohella. Olet tärkeä.fi – sivuilta vapaaeh-
toiseksi haluavat ja toiminnassa jo mukana olevat
voivat käydä tutustumassa ja ilmoittautumassa
koulutuksiin ja mukaan toimintaan sekä tulostaa
itselleen todistuksia vapaaehtoistoiminnasta.
11
3.3 Perhekahvilat
MLL Satakunnan piirin alueella on n. 18 perhekah-
vilaa. Perhekahviloihin ovat kaikki lapsiperheet
tervetulleita. Perhekahvilassa vanhemmat tutus-
tuvat paikkakunnan muihin, samassa elämäntilan-
teessa oleviin vanhempiin ja lapset saavat ikäis-
tään seuraa. Perhekahvilassa jutellaan ja kahvitel-
laan, leikitään lasten kanssa tai kuullaan asiantun-
tija-alustuksia. Asiantuntijavierailut suunnitellaan
perhekahvilakävijöiden toiveiden mukaisesti. Per-
hekahvilat toimivat suurimmaksi osaksi vapaaeh-
toisvoimin. Perhekahvilat kokoontuvat erilaisissa
kerhotiloissa, neuvoloissa, päiväkodeissa tai leikki-
puistoissa. Perhekahvilat ovat avoinna yleensä aa-
mupäivisin, 1 - 2 kertaa viikossa, pari tuntia kerral-
laan. Joillakin alueilla on myös iltaperhekahviloita.
Perhekahvilat ovat meneillään olevan LAPE-muu-
toksen ja perhekeskustoimintaan liittyvien koh-
taamispaikkojen ydintoimintaa. Vuonna 2018 piiri
kartoitti aktiivisesti Satakunnassa toimivia perhe-
kahviloita ja toimintaan liittyvän tuen tarpeita.
Perhekahvilakoulutuksia ja perehdytyksiä pidettiin
yhteensä viisi kappaletta.
MLL Satakunnan piiri ylläpitää kahta perhekahvi-
laa. Vuoden 2018 aikana molemmat perhekahvilat
siirtyivät osaksi SOTE-keskus Cottonin kohtaamis-
paikka Puuhavillan toimintaa. Molemmat perhe-
kahvilat ovat matalan kynnyksen kohtaamispaik-
koja alueen lapsiperheille.
3.4 Vertaisryhmät
Vertaisryhmätoiminta on ennaltaehkäisevää, ma-
talan kynnyksen toimintaa, jolla vahvistetaan van-
hemmuutta ja lisätään perheiden omia voimava-
roja. Toiminta lisää perheiden omaa arjen ongel-
mien asiantuntijuutta ja toisista välittämistä sekä
yhteistä kasvatusvastuuta lapsista.
Toiminnalla kasvatetaan perheiden sosiaalista
pääomaa, epävirallista tukiverkostoa ja vahviste-
taan asuinalueiden yhteisöllisyyttä. MLL:n Sata-
kunnan piirissä vertaisryhmien ohjaajia tuetaan
ammatillisesti. Ohjaajat ovat yleensä vapaaehtoi-
sia. Omakohtaiseen kokemukseen perustuva halu
auttaa ja helpottaa muiden arkea on palkitsevaa.
Ammatillisella ohjauksella tuetaan ohjaajaa ja an-
netaan lisävalmiuksia kehittää toimintaa.
Vuonna 2018 piirin toiminnassa oli keskosvan-
hempien vertaisryhmä sekä isä – lapsi ryhmä. Isä-
lapsitoiminta on monipuolista yhdessä tekemistä.
Se on isien ohjaamaa, isien omista tarpeista nou-
sevaa, yhdessä oloa lasten ja muiden isien kanssa.
MLL Satakunnan piirin isä-lapsitoiminnalla on oma
Facebook-ryhmä, jossa isät sopivat yhteiset teke-
miset ja kulloiset vastuuhenkilöt. Keskoslasten
vanhempien vertaisryhmästä vastaa vapaaehtoi-
nen keskoslasten äiti.
17.11 Maailman keskoslastenpäivänä vietettiin
MLL Satakunnan piirin LAPSI- JA LEIKKIMESSUT.
Keskosperheiden ryhmä tekee säännöllistä yhteis-
työtä Satakunnan Keskussairaalan Keskolan
kanssa. Ryhmän jäsenet jakavat tietoa ryhmästä ja
käyvät tapaamassa perheitä osastolla.
12
MLL:n Satakunnan piirin henkilökunta kouluttau-
tui elokuussa 2018 jututtamo- kouluttajakoulutuk-
sessa. MLL Satakunnan piiri tekee tiivistä yhteis-
työtä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK)
sosiaalialan koulutuksen kanssa. SAMK:in kanssa
sovittiin Jututtamo-ohjaajakoulutuksen opin-
noista osana sekä sosionomien lastensuojelun,
perhetyön ja nuorisokasvatuksen että varhaiskas-
vatuksen opintoja keväällä 2019. Jututtamot ovat
lasten vanhemmille tarkoitettuja vartaisryhmiä.
Jututtamossa tavoitteena on keskustella erilaisista
lapsiperheen arkeen liittyvistä asioista lapsen nä-
kökulmasta käsin. Tavoitteena on vahvistaa van-
hemman kykyä tunnistaa lapsen tunteita ja tar-
peita ja herättää vanhempia pohtimaan, miten nii-
hin voisi vastata lapsen kehitystä tukevalla tavalla.
SAMKin ja MLL:n Satakunnan piirin välisen yhteis-
työn lisäksi yhteistyökumppaneina jututtamo-ryh-
mien kokoamisessa toimivat koulujen ja päiväko-
tien työntekijät, kuraattorit sekä neuvoloissa ter-
veydenhoitajat. Kumppani voi olla myös joku muu
kohderyhmää tapaava ammattilainen. Jututtamot
ovat LAPE – muutosohjelman tavoitteen mukaista
vanhemmuuden tukea ja yhdenmukaisia mentali-
saatiomenetelmään perustuvia jututtamoita to-
teutetaan ympäri Suomea MLL:n piirien koordi-
noimana, toimihenkilöiden kouluttamien jutut-
tamo-ohjaajien toimesta.
3.5 Kylämummit- ja vaarit
MLL:n kylämummit ja -vaarit ovat vapaaehtoisia,
jotka toimivat lasten kanssa muun muassa perhe-
kahviloissa, päiväkodeissa, kerhoissa, kouluissa ja
kirjastoissa.
Valtakunnallisten tilastojen mukaan puolet kylä-
mummeista ja -vaareista käy tapaamassa lapsia
kerran viikossa, muut useammin tai harvemmin.
Mummit ja vaarit osallistuvat oman elämäntilan-
teensa ja voimiensa mukaan. Kylämummeille ja -
vaareille järjestetään aloituskoulutuksen lisäksi
myös vertaistapaamisia ja virkistystä.
Vuonna 2018 pidettiin kylämummi- ja vaari koulu-
tukset Eurassa ja Huittisissa. Koulutuksissa saatiin
yhteensä 11 uutta vapaehtoista toimintaan.
3.6 Lukumummit- ja vaarit
Lukumummit ja -vaarit lukevat kouluilla yhdessä
alakouluikäisten lasten kanssa, jotka kaipaavat li-
säharjoitusta lukemiseen. Tuki on suunnattu eri-
tyisesti maahanmuuttajataustaisten lasten avuksi.
Vapaaehtoiset mummit ja vaarit lukevat yhdessä
lasten kanssa koulupäivän aikana kahden kesken
tai pienissä ryhmissä. Lapset saavat lisää mukavia
lukukokemuksia ja myönteistä palautetta sekä
kontaktin toiseen sukupolveen.
Lukumummi ja -vaarit on osa kylämummi- ja vaa-
ritoimintaa. Paikallisyhdistykset toteuttavat sitä
piirin tuella ja yhteistyössä koulun kanssa. Porin
alueella piiri myös organisoi toimintaa. Vuonna
2018 järjestettiin yksi Lukumummi- ja vaari -kou-
lutus Porissa. Aktiivisia Lukumummeja- ja vaareja
oli vuonna 2018 noin 10. Osa vapaaehtoisten tie-
doista puuttuu, koska lukumummi- ja vaaritoi-
minta oli vuonna 2018 siirtymävaiheessa Niilo
Mäki instituutilta MLL:n piireille.
13
3.7 Eron edessä illat
Eron edessä illat ovat osa lape – työssä suunnitel-
tua satakuntalaista eropolkua ja piiri organisoi
näitä yhteistyössä kuntien ammattilaisten kanssa.
Tilaisuuksien tavoitteena on jakaa eroon liittyvää
tietoa eroa suunnitteleville/ eron jo kokeneille
vanhemmille siten, että lapsen etu tulee elämän-
muutoksessa nähdyksi ja kuulluksi. Tilaisuudet
ovat avoimia ja maksuttomia. Vuonna 2018 MLL
Satakunnan piiri koordinoi alueella neljä eron
edessä iltaa; Harjavallassa, Raumalla ja Eurassa
kaksi iltaa.
4. LEIKKITOIMINTA, KOULUTUKSET JA TA-PAHTUMAT
Koko Suomi leikkii -hanke (2013-2016) käynnisti
vahvan leikin osaamisen Satakunnassa. Leikkitoi-
minnassa edelleen vuonna 2018 tuettiin leikin jat-
kumista ja innostettiin paikallisyhdistyksiä jatka-
maan mm. Terhokerhoja. Leikki näkyi MLL Sata-
kunnan piirissä myös tapahtumina ja koulutustar-
jonnassa. Leikkikoulutuksen kehittämistä jatket-
tiin sosionomiopiskelijan opinnäytetyönä.
MLL Satakunnan piiri otti vuonna 2018 osaa kump-
paneidensa laadukkaisiin tapahtumiin ja järjesti
toisen kerran omat lapsi- ja leikkimessut.
MLL Satakunnan piiri oli mukana järjestämässä Eu-
rajoella Valoa perheille tapahtumaa ja Harjaval-
lassa Perhepäivää. Valtakunnallinen Leikkipäivä
12.5.2018 näkyi Ulvilassa Hevisaurus- Festareilla.
Piirin omat Lapsi- ja leikkimessut vietettiin
17.11.2018 yhteistyössä Satakunnan Osuuskau-
pan kanssa. MLL Satakunnan piiriltä löytyy koke-
musta ja vahvaa osaamista tapahtumien järjestä-
misessä ja koordinoinnissa. Messujen päämääränä
oli palvella ammattilaisia lapsi-, nuoriso ja perhe-
asioiden parissa sekä tuottaa iloa ja elämyksiä lap-
sille, nuorille ja perheille.
14
5. RAKKAUDELLA PORILAISILLE NUORILLE (RAPO) Rakkaudella porilaisille nuorille –hankkeen tarkoi-
tuksena on lisätä 13-17 vuotiaiden porilaisten
nuorten hyvinvointia kouluttamalla heille turvalli-
sia aikuisia tukihenkilöiksi. Tukihenkilötoiminta on
matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää ja maksu-
tonta palvelua. Turvallinen aikuiskontakti tukee
nuoren kasvua ja kehitystä tarjoamalla luotetta-
van ihmissuhteen.
Hankkeen rahoittaa Rakkaudella porilaisille nuo-
rille –vaikuttavuusinvestointiraha, joka myönnet-
tiin MLL Satakunnan piirille nuorten tukihenkilö-
toiminnan kehittämiseen. Hyvinvointirahan
myönsi Porin hyvinvointityöryhmä. Hanke toteu-
tetaan 1.9.2018-30.6.2019 välillä ja sen aikana py-
ritään laajentamaan, kehittämään sekä organisoi-
maan ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimin-
taa nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Tukihenkilö tapaa nuorta noin kaksi kertaa kuu-
kaudessa, pari tuntia kerrallaan. Hän viettää jaka-
matonta aikaa nuoren kanssa yhteisen mielekkään
tekemisen parissa. Tukihenkilöltä ei vaadita mi-
tään erityistä osaamista tai ammattia, hän on ai-
van tavallinen ja turvallinen aikuinen. Tärkeintä
ovat yhteiset hyvät kokemukset ja molemminpuo-
linen ilo.
Tuen tarpeessa nuori voi itse hankkiutua tuen pii-
riin tai hän voi ohjautua siihen vanhempiensa tai
ammattilaisen aloitteesta. Tukihenkilön tarpee-
seen vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi
nuoren pieni tukiverkosto, luotettavan aikuisen
puuttuminen tai yksinäisyys. Tukihenkilötoiminta
ei vaadi minkäänlaista sosiaalihuollonasiakkuutta.
Tukihenkilötoiminnan tarvetta kartoitettiin
8.11.2018 tukioppilaiden suurleirillä. 14-15 vuoti-
aista nuorista 91 vastasi kyselyyn. Yli puolet vas-
tanneista kokivat, että he itse tai heidän tunte-
mansa nuori hyötyisi tukihenkilöstä. Monet nuo-
rista olivat myös valmiita ottamaan tukihenkilön
vastaan, jos heillä olisi siihen mahdollisuus.
Kuva Esa Kyyrö
Tukihenkilökoulutuksia järjestettiin 2018 vuoden
puolella kaksi ja 2019 keväällä koulutuksia pide-
tään vielä kolme. Koulutuksiin osallistui yhteensä
17 henkilöä ja ensimmäiset tukisuhteet solmittiin
jo marraskuun 2018 alkupuolella.
Kaikki tukihenkilöt koulutetaan ja haastatellaan
ennen tukisuhteen solmimista. Koulutukseen on
mahdollista ilmoittautua joko Olet tärkeä -nettisi-
vuston tai Porin tukihenkilötoiminnan koordinaat-
torin kautta.
Rakkaudella porilaisille nuorille –hankkeessa teh-
dään yhteistyötä Porin kaupungin sosiaalityönteki-
jöiden ja –ohjaajien, kuraattorien, perhetyönteki-
jöiden sekä muiden MLL:n työntekijöiden kanssa.
Toiminta jatkuu Sataperheen ja MLL:n tukihenkilö-
ja tukiperhetoiminnan alla hankkeen päätyttyä.
15
6. TUKIHENKILÖ- JA TUKIPERHETOIMINTA
Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta on ammatilli-sesti ohjattua vapaaehtoistyötä. Se oli vielä 2018 ehkäisevää, avohuollollista lastensuojelua varhai-sen puuttumisen näkökulmasta. Vapaaehtoistoi-mintaan perustuva tukihenkilö- ja tukiperhetoi-minta pyrittiin 2018 siirtämään ja juurruttamaan sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden piiriin, eikä MLL:n palveluita ja toimintoja tarjota osana erityis- ja vaativamman tason; lastensuojelun pal-veluita. Osa tukisuhteista jäi kuitenkin vielä lasten-suojelun avohuollon tukitoimeksi ja siirtyivät edel-leen vuodelle 2019. Tukihenkilötoiminnan ensisijainen kohderyhmä ovat 7-18-vuotiaat ja tukiperhetoiminnan 1-18-vuotiaat lapset ja nuoret ja he ohjautuivat toimin-nan piiriin vuonna 2018 sosiaalihuoltolain mukais-ten palveluiden työntekijöiden kautta, osa vielä lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden kautta. Tukisuhteita vuonna 2018 oli kaikkiaan 19. Palvelua koordinoi palvelukoordinaattori. Tuki-henkilö- ja tukiperhetoimintaa rahoittivat palvelua ostavat kunnat sekä ajoittaiset kohdennetut avus-tukset/lahjoitukset. Vuoden 2018 toiminnassa tavoitteena oli huomi-oida yhä enemmän kaikki tukihenkilötoiminnasta hyötyvät henkilöt ja tehdä vahvaa yhteistyötä Rak-kaudella porilaisille nuorille -hankkeen sekä Sata-perhe -hankkeen kanssa. Palvelukoordinaattori teki vuonna 2018 tiivistä parityöskentelyä Rakkau-della porilaisille nuorille (RAPO) – hankekoordi-naattorin kanssa ja oli mukana syksyllä 2018 to-teutetuissa RAPON tukihenkilökoulutuksissa Po-rissa. Vapaaehtoisten virkistystoimintaa järjestet-tiin yhdessä Sataperheen ja Ystäväksi maahan-muuttajaäidille – hankekoordinaattorien sekä Ri-kosuhripäivystyksen toiminnanohjaajan kanssa.
7. PERHEKUMMI- JA KAVERITOIMINTA; SA-TAPERHE-HANKE
Sataperhe -hanke on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri ry:n koordinoima hanke, jonka tarkoituksena on luoda satakuntalainen toimintamalli ammatillisesti ohjattuun, vapaaehtoistyöhön perustuvaan tukihenkilö ja -perheverkostotoimintaan. Hankkeessa on mukana 6 tukihenkilö- ja/tai tukiperhetoimintaa Satakunnassa toteuttavaa kansalaisjärjestöä, Satakunnan yhteisökeskus sekä oppilaitoksista Samk ja Diak. Sataperhe on STEA:n Kaikille Eväät Elämään -avustusohjelman hanke. Ohjelmakausi on 1.7.2017 – 31.12.2020. Hanke keskittyy luomaan ja kehittämään ennaltaehkäisevää, perheiden tarpeisiin vastaavaa matalan kynnyksen tukihenkilötoimintaa, jossa lapsi, nuori tai perheen vanhemmat voivat itse pyytää tukihenkilön, eikä tukihenkilön saamiseksi tarvita lastensuojelun asiakkuutta. Lapset, nuoret ja perheet saavat oikea-aikaisesti tukea elämän tilanteisiin ennen kuin tilanteet kärjistyvät ja kriisiytyvät. Tällä tavoin lisätään perheiden omia voimavaroja, edistetään alueellista tasa-arvoa, lasten ja nuorten osallisuutta omissa asioissaan ja siirretään konkreettisilla toimilla tukityön painopistettä ennalta ehkäisevään ja hyvinvointia edistävään suuntaan korjaavan työn sijaan. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa toimivat viranomaistahot voivat ohjata perheitä tämän matalan kynnyksen, helposti saavutettavan palvelun piiriin ja näin tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Mukana oleville järjestöille hanke tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää omaa tukihenkilötoimintaansa sekä oppia muilta järjestöiltä. Hankkeen avulla yhteistyö myös maakunnan ja järjestöjen välillä lisääntyy ja julkisen sektorin palvelutuotannon tuki kasvaa. Toiminnan maantieteellisenä alueena toimii koko Satakunnan alue. Työntekijät Hankkeessa työskenteli kokoaikaisesti kaksi hankekoordinaattoria; Merja Haaksiluoto ja Sanna-Mari Piira, joiden tehtäviin kuului koko Sataperhe-hankkeen toiminnoista vastaaminen.
16
Ensimmäinen kokonainen toimintavuosi kului uusien vapaaehtoisten rekrytoimisessa ja kouluttamisessa, Sataperheen toiminnasta ja sen tarjoamasta tuesta perheille ja lapsiperheiden kanssa toimiville viranomaisille tiedottamisessa sekä perheiden ja vapaaehtoisten yhdistämisessä. Satakunnan maakunnan hahmottaminen ja suunnitteleminen, mistä koulutukset aloitetaan, miten toimintaprosessit etenevät perheiden ja vapaaehtoisten kohdalta sekä yhteistyökumppaneiden löytäminen kunnista ovat vieneet runsaasti aikaa. Koordinaattorit ovat halunneet varmistaa, että jokainen perhe ja vapaaehtoinen saa tasalaatuista palvelua sekä ohjausta, joten yhteisen toimintamallin ja toimintaperiaatteiden työstäminen on vaatinut suunnitelmallisuutta. Työnohjaus kerran kuussa on ollut ensimmäisenä vuonna avuksi toimintaprosessien ja arvioinnin kehittämisessä. Kaikille Eväät Elämään koordinaatiohankkeen järjestämät koulutukset ja verkostopäivät ovat antaneet koordinaattoreille hyvää tietopohjaa ja tukea hanketyöhön. Hankekoordinaattorit osallistuivat mm. Satula-hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin, MLL:n Satakunnan piirin lapsi- ja leikkimessuille, Harjavallan perhepäivään, Kaikille eväät elämään koordinaatio hankkeen verkosto- ja koulutuspäiville, MLL:n järjestämille järjestöpäiville sekä perhe- ja kaveritoiminnanpäiville. Haaksiluoto oli mukana Porin Valikkotoiminnan tapaamisissa ja Valtakunnallisilla Lastensuojelupäivillä. Piira toteutti keväällä 2018 yhteistyössä Porin kaupungin perheneuvolan kanssa lasten erovertaisryhmän. Yhteensä hankekoordinaattorit esittelivät Sataperhettä 17 tilaisuudessa ja tapahtumassa. Hankkeen ohjausryhmä hankkeen ohjausryhmän jäsenet tulivat järjestöistä, jotka jo hankkeen hakuvaiheessa olivat ilmaisseet olevansa mukana Sataperhe-hankkeessa. Ohjausryhmässä oli seuraavien järjestöjen edustus: FinFami Satakunta ry., Euran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry., MLL Satakunnan piiri ry., Porin Sininauha Ry., Satakunnan Syöpäyhdistys ja Satakunnan Yhteisökeskus. Lisäksi ohjausryhmässä olivat
mukana Porin evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän perhefoorumin, Satakunnan sairaanhoitopiirin ja oppilaitosyhteistyön (Samk ja Diak) edustajat. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana neljästi: 17.01.2018, 2.5.2018, 29.8.2018 sekä 3.12.2018 Sataperhe tarjosi 2018 yhteistyökumppaneilleen maksuttoman Lapset Puheeksi® -menetelmäkoulutuksen. Lapset puheeksi on yksi näyttöön perustuvista menetelmistä ja yksi Toimiva lapsi & perhe menetelmistä. Koulutus on kaksi päiväinen ja kolmas päivä Lapset Puheeksi® -neuvonpito koulutus pidetään tammikuussa 2019. Koulutukseen osallistui Porin Sininauhan, FinFami Satakunnan ja Yhteisökeskuksen lapsiperheiden kanssa toimivia työntekijöitä yhteensä 8 henkilöä.
17
Tukea hakeneet perheet ja tukisuhteet Tukea hakeneita perheitä on koko hankkeen aikana (syksy 2017 – 2018) haastateltu yhteensä 49, joista tukisuhde on aloitettu yhteensä 31 perheessä (yhdessä perheessä saattaa useammalla kuin yhdellä lapsella olla oma tukisuhde). Lapsia tukisuhteen piirissä oli vuoden aikana 45. Tukisuhteita muodostettiin vuonna 2018 yhteensä 38, joista päättyi 7. Perheitä, jotka odottavat vapaaehtoista oli vuoden lopussa ollut 10. Osa perheistä on saanut tukea muualta (esimerkiksi tukiperheen), osa perheistä on ohjattu muiden palveluiden piiriin, osa perheistä haluaa sellaisen vapaaehtoisen, jota ei ole tarjota (esim. miehen) ja osa perheistä asuu niin etäällä, jonne vapaaehtoisilla ole mahdollisuutta kulkea. Vuoden 2018 lopussa tukisuhteita oli toiminnassa Satakunnan alueella 31. Vapaaehtoiset, vapaaehtoisten koulutukset ja toiminnanohjaus Vuoden 2018 aikana Sataperhe on kouluttanut yhteensä 40 vapaaehtoista. Muualla koulutettuja vapaaehtoisa tuli mukaan toimintaan 4 ja perehdytyskoulutuksella yksi. Näistä 45:stä koulutetusta mukaan Sataperheen toimintaan lähti 27. Tukisuhteessa oli yhteensä 37 vapaaehtoista (syksyllä 2017 koulutettiin 16, joista toimintaan lähti 10). 2018 lopussa oli mukana 30 vapaaehtoista, joilla oli voimassa oleva tukisuhde. Sataperheen vapaaehtoiset ovat vuoden 2018 aikana tavanneet tuettaviaan yhteensä 289 kertaa ja 845,5 tuntia.
Koulutuksen kesto on 16 tuntia, ja kouluttajina vuoden 2018 koulutuksissa toimivat Sataperheen koordinaattorit. Jo olemassa oleville tukihenkilöille järjestettiin vuoden aikana kolme virkistäytymistä sisältänyttä toiminnanohjauspäivää ja yksi virkistysilta. Toiminnanohjauspäivät oli suunnattu ainoastaan toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille. Lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivat viranomaistahot Vuoden 2018 koordinaattorit ovat tehneet yhteystyötä satakuntalaisten lasten ja lapsiperheiden kanssa työtä tekevien viranomaistahojen kanssa. Yhteistyömuodot eri kuntien välillä ovat vaihdelleet. Yhteistyö on suunnattu lapsiperheiden peruspalveluissa työtä tekeville toimijoille. Tuen piiriin haluavia perheitä on tullut kuntien peruspalveluissa toimivien työntekijöiden kautta (kuraattorit, perhetyöntekijät, ehkäisevä perhetyö, terveydenhoitajat, perheneuvolan työntekijät sekä sosiaalitoimi). Koordinaattorit ovat haastatelleet osan perheistä perheen kanssa työskentelevän viranomaisen kanssa, jos perhe on ennestään tuntenut työntekijän ja toivonut hänen läsnäoloaan.
18
8. YSTÄVÄKSI MAAHANMUUTTAJAÄIDILLE Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -hankkeella
(2016-2018) oli toimintaa vuonna 2018 yhteensä 5
paikkakunnalla: Eurassa, Harjavallassa, Kankaan-
päässä, Porissa ja Raumalla.
Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan ta-
voitteena on vahvistaa maahanmuuttajaäitien
vanhemmuutta ja osallisuutta sekä ehkäistä hei-
dän syrjäytymistään sosiaalisten verkostojen laa-
jentamisen avulla. Toiminnan tarkoituksena on et-
siä suomea puhuvia naisia ystäviksi maahanmuut-
tajanaisille. Suomea puhuvan ystävän avulla maa-
hanmuuttajaäidit voivat harjoitella suomen kieltä
ja he saavat mahdollisuuden tutustua suomalai-
seen yhteiskuntaan arjesta käsin. Toiminnan taus-
talla on ajatus kaksisuuntaisesta kotoutumisesta.
Äitiys ei ole kriteeri toimintaan osallistumiselle.
Vuonna 2018 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -
toiminnassa järjestettiin 5 peruskoulutusta uusille
vapaaehtoisille (Pori x 2, Kankaanpää, Rauma,
Eura) Vuonna 2018 koulutettuja vapaaehtoisia 37,
joista toimintaan lähti v.2018 mukaan 24. Lisäksi 6
koulutuksen käynyttä harkitsi lähtevänsä mukaan
toimintaan tulevaisuudessa. Tapahtumissa oli v.
2018 järjestelyapuna 2 vapaaehtoista. Vuonna
2017 ystäväksi ryhtyneistä uusista vapaaehtoisista
(n=23) yhteensä 15 oli toiminnassa mukana myös
vuonna 2018.
Vuonna 2016 ystäväksi ryhtyneistä vapaaehtoi-
sista (n=22) yhteensä 4 henkilöä oli toiminnassa
mukana edelleen vuonna 2018.
Vuonna 2018 järjestettiin Ystäväksi maahanmuut-
tajaäidille -toiminnassa 7 yhteistä tapaamista toi-
minnassa mukana oleville ystäväpareille ja lapsille
eri puolilla Satakuntaa (Kankaanpää, Rauma, Har-
javalta, Eura). Porissa yhteisiä tapaamisia ei järjes-
tetty, sillä Porissa yhteisten tapaamisten sijaan jär-
jestetään Naisten ja tyttöjen kahvilatoimintaa,
josta jäljempänä. Lisäksi toiminnassa mukana ole-
ville vapaaehtoisille järjestettiin erikseen 3 vertais-
tapaamista (Pori, Rauma, Kankaanpää). Vapaaeh-
toisille tarjottiin virkistystä 2 kertaa yhteistyössä
muiden MLL:n Satakunnan piirin toimintojen
kanssa.
Vuonna 2018 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -
toiminta oli mukana järjestämässä tapahtumia ja
toimintaa yhteistyötahojen kanssa: Taikametsä-
metsäretki (yhteistyötahona Satakunnan moni-
kulttuuriyhdistys ja Porin seurakunta) ja Naisten ja
tyttöjen kahvilatoiminta Porissa (kokoontumisia 7
kertaa vuonna 2018, 3h/kerta), yhteistyötahona
Porin kaupunki, Rakastajat-teatteri ja Satakunnan
Yhteisökeskus. Lisäksi Ystäväksi maahanmuuttaja-
äidille -toiminta osallistui maahanmuuttajien ko-
toutumisen edistämiseen liittyviin alueellisiin työ-
ryhmiin ja ”Asiakas vieraasta kulttuurista - Miten
kohdata nuori? Näkökulmia ja työkaluja nuorten
maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen” -
seminaarin järjestämiseen yhteistyökumppanei-
den (Porin kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus, Sa-
takunnan Yhteisökeskus, SATSHP, Satakunnan
Monikulttuuriyhdistys, Diak Pori) kanssa.
Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta oli mu-
kana Leader-rahoitteisessa Immigrant integration
to rural areas -hankkeessa, jossa oli toimijoita Suo-
mesta, Ruotsista, Itävallasta ja Saksasta ja jossa
ideana oli koota hyviä käytäntöjä kotoutumisen
edistämiseen eri maista. Kyseinen hanke päättyi
vuonna 2018.
19
Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -hanketta ra-
hoittaa STEA. Toimintavaroja saatiin myös Porin
kaupungin yleishallinnon myöntämästä monikult-
tuuritoiminnan avustuksesta sekä Siviksen kor-
vauksista (vapaaehtoisten koulutukset). Matkat ja
ylläpidon Saksaan ja Lappajärvelle kustansi Lea-
der-rahoitteinen Immigrant integration to rural
areas -hanke.
9 NUORISOTOIMINTA
• Kummioppilastoiminta
• Tukioppilastoiminta
• Kotokummitoiminta
• Vanhempainillat
• Nuorten vaikuttaminen
• Nuorten hyvinvoinnin edistäminen
MLL:n Satakunnan piirillä on pitkä kokemus koulu-
kumppanuudesta, koulujen tukioppilastoiminnan
ja kummioppilastoiminnan tukemisesta, oppilas-
kuntatyön kehittämisestä ja koulurauhan sekä las-
ten oikeuksien edistämisestä. MLL:n Satakunnan
piiri edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä
tuo lasten ja nuorten näkökulmaa päätöksente-
koon. MLL:n Satakunnan piiri kohtaa vuoden ai-
kana satoja nuoria erilaisen toiminnan kautta ja
kehittää toimintaansa kuuntelemalla nuorten
ääntä.
9.1 Kummioppilastoiminta
Kummioppilastoiminta on peruskoulun 1.-6. vuo-
siluokkien yhteisöllistä toimintaa, jonka tavoit-
teena on kehittää koulun ilmapiiriä, edistää ensim-
mäisten luokkien oppilaiden sopeutumista kou-
luun ja vahvistaa oppilaiden sosiaalisia taitoja.
Kummioppilastoiminta on keino tukea koululais-
ten epämuodollista oppimista, sosiaalisuuteen,
yhteisöllisyyteen ja toisten huomioon ottamiseen
kasvamista. Kummioppilastoiminnassa toteutuvat
monet koulun muodollisen oppimisen tavoitteet.
Kummioppilastoiminnassa ylempien luokkien op-
pilaat toimivat nuorempien oppilaiden vertaistu-
kena ja malleina, kummeina. Kummeina toimivat
saavat aikuisilta tehtäväänsä valmennusta ja oh-
jausta.
Vuoden 2018 aikana järjestettiin kaksi kummiop-
pilastoiminnan peruskoulutusta.
Kummioppilastoiminnan rahoituksen mahdollista-
vat keskusjärjestön kautta STEA sekä Satakun-
nassa Vakka-Suomen nuorisosäätiö ja Porin lasten
ja nuorten suojelusäätiö.
20
9.2 Tukioppilastoiminta
Tukioppilastoiminta on vahvasti koulun hyvinvoin-
tityötä. Tukioppilastoiminnassa näkyvät MLL:n toi-
mintaa ohjaavat arvot: lapsen ja lapsuuden arvos-
tus, yhteisvastuu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus,
yhdenvertaisuus ja ilo. Tukioppilastoiminnan ylei-
set tavoitteet pohjautuvat Perusopetuslakiin
(1998, 2§), jonka mukaan ”perusopetuksen tavoit-
teena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja
eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen
sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja
taitoja.” Tavoitteena on toiset huomioivan käyt-
täytymisen edistäminen koulussa, nuorten osalli-
suuden lisääminen koulussa, ongelmien ennalta-
ehkäiseminen sekä yksilönä kehittyminen esimer-
kiksi sosiaalisia taitoja ja empatiakykyä lisäämällä.
Tukioppilastoiminta on yläkoulussa toimiva tuki-
järjestelmä, joka perustuu vertaistukeen. Tukiop-
pilastoiminnasta vastaa koulussa työskentelevä ai-
kuinen, jota MLL tukee ammatillisesti.
Satakunnassa toimii yli 600 tukioppilasta ja toi-
minta kattaa koko maakunnan. Tukioppilastoimin-
nan indikaattorien 2018 avulla arvioituna Satakun-
nan tukioppilastoiminta tavoittaa koulut erittäin
hyvällä tasolla ja toimii koulujen kanssa tiiviissä
verkostossa.
Vuonna 2018 järjestettiin yhteensä 18 tukioppilai-
den peruskoulutusta sekä 17 tukioppilaiden jatko-
koulutusta. Peruskoulutuksissa keskityttiin tukiop-
pilastoiminnan perusteisiin, arvoihin ja tavoittei-
siin sekä ryhmän toimintaan ja tukioppilaan tehtä-
viin. Jatkokoulutusten aiheina on ollut mm. kiusaa-
misen ehkäiseminen sekä tunne- ja vuorovaikutus-
taidot.
Tukioppilasleirejä järjestettiin vuoden 2018 aikana
kaksi. Kevään leirin teemana oli yhdenvertaisuus
ja syksyn suurleirin aiheena oli hyvinvointitaidot.
Leireille osallistui yhteensä 128 tukioppilasta sekä
13 tukioppilasohjaajaa.
Tukioppilasohjaajille järjestettiin tapaamisia niin
piiritoimistolla kuin leirien yhteydessäkin. Lisäksi
tukioppilasohjaajille järjestettiin jatkokoulutus yh-
teistyössä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa.
Lisäksi järjestettiin tukioppilastoiminnan esittely ja
ohjauskäynti koululle sekä tarjottiin tukea tukiop-
pilasohjaajille.
Tukioppilastoiminnan suunnittelussa ja toteutuk-
sessa huomioidaan MLL:n valtakunnalliset/ piirien
yhteiset tavoitteet. Vuoden 2019 nuorisotoimin-
nasta on tehty suunnitelma MLL:n keskusjärjestön
kanssa.
Muita nuoriin liittyviä tapahtumia, koulutuksia tai
vanhempainiltoja oli yhteensä 15.
Kummioppilastoiminnan, tukioppilastoiminnan ja
muiden nuoriin liittyvien tapahtumien/koulutuk-
sien kautta tavoitettiin yhteensä lähes 1300
nuorta ja yli 300 nuorten parissa työskentelevää
aikuista tai nuorten vanhempaa.
Tukioppilastoiminnan rahoituksen mahdollistavat
keskusjärjestön kautta STEA sekä Satakunnassa
Vakka-Suomen nuorisosäätiö ja Porin lasten ja
nuorten suojelusäätiö. Toimintaa rahoitetaan
myös koulutuksilla, Opintokeskus Siviksen kor-
vauksilla sekä päivätyökeräyksen tuotoilla.
21
9.3 Kotokummitoiminta
Kotokummitoiminnassa koulutettiin peruskou-
luikäisiä toimimaan kotokummeina peruskou-
luikäisille maahanmuuttajaoppilaille. Kohdekou-
luiksi valikoitui kaksi porilaista koulua, joissa on
maahanmuuttajaoppilaita. Keväällä 2018 järjes-
tettiin kouluissa toimiville nimetyille kotokum-
miohjaajille päivän koulutus ohjaajana toimimi-
sesta. Koulutukseen osallistui yhteensä neljä kou-
lun henkilökuntaan kuuluvaa aikuista. Lisäksi ke-
väällä järjestettiin tuleville kotokummioppilaille
päivän peruskoulutus. Koulutukseen osallistui 20
oppilasta kahdesta koulusta.
Kotokummeille ja maahanmuuttajaoppilaille jär-
jestettiin lisäksi yhteinen joulutapahtuma loppu-
vuodesta 2018. Joulutapahtumassa oppilaat koris-
telivat yhdessä joulupipareita, askartelivat joulu-
kortteja, kuuntelivat joulumusiikkia sekä viettivät
aikaa yhdessä. Joulutapahtumaan osallistuivat
myös koulujen kotokummiohjaajat.
Kotokummitoimintaa rahoitettiin Porin kaupun-
gilta saatavalla monikulttuuriavustuksella.
9.4 Vanhempainillat
MLL:n Satakunnan piirin vanhempainillat keskittyi-
vät vuonna 2018 mediakasvatukseen. Vanhempai-
niltoja järjestettiin yhteensä kolme Satakunnan
alueella.
Vanhempainiltoja rahoitettiin kouluilta saatavilla
korvauksilla.
9.5 Nuorten vaikuttaminen
MLL:n Satakunnan piiri tuo lasten ja nuorten näkö-
kulmaa päätöksentekoon. Uudistuneessa perus-
opetuslaissa korostetaan oppilaan osallisuuden
merkitystä kouluyhteisössä ja velvoitetaan kouluja
muun muassa kehittämään oppilaskuntatoimin-
taansa.
MLL:n Satakunnan piiri tarjosi koulutusta perus-
opetuksen oppilaskuntien hallituksille. Peruskou-
lutuksen tavoitteena on antaa hallitusjäsenille val-
miuksia oppilaskunnassa toimimiseen.
Oppilaskuntien hallitustyöskentelyn koulutukset
rahoitetaan palvelun tilauksilla koulukohtaisesti.
9.6 Hyvinvointityö kouluissa
MLL:n Satakunnan piiri testasi MLL:n keskusjärjes-
tön avustuksella koulujen hyvinvointityöhön liitty-
vää kouluprosessia yhdessä Satakuntalaisessa ylä-
koulussa. Kouluprosessissa koulun 7.-luokkalaisille
teetettiin hyvinvointikysely. Kyselyn tulokset käy-
tiin ensin tukioppilaiden ja sen jälkeen koulun hen-
kilökunnan kanssa läpi. Tulosten pohjalta tukiop-
pilaat suunnittelivat hyvinvointia lisäävää toimin-
taa koululle. Kyselystä toteutetaan seurantakysely
samoille oppilaille vuoden 2019 kevään aikana.
9.7 Vaikuttavaa ja osallistavaa kiusaamisen vastaista työtä – prosessikoulutus peruskou-luille
Kouluissa toteutetaan monenlaisia ohjelmia ja toi-
menpiteitä kiusaamisen vähentämiseksi. Näiden
ohjelmien pitkäjänteinen ja hyvin johdettu toi-
meenpano on ratkaisevaa niiden vaikuttavuuden
kannalta. Tehokas kiusaamisen ehkäisy edellyttää
kiusaamisen vastaisen toimintakulttuurin suunni-
telmallista luomista ja ylläpitämistä.
22
Keskeistä on oppilaiden osallisuus ja oma toi-
minta, jolla vahvistetaan myönteisiä sosiaalisia
normeja. Sosiaaliset normit vaikuttavat koulun il-
mapiiriin ja kiusaamisen vastaisessa työssä tavoit-
teena on myönteinen vuorovaikutuskulttuuri.
Opetushallitus, KiVa Koulu ja MLL tukevat kouluja
suunnitelmallisen kiusaamisen vastaisen työn ke-
hittämisessä sekä oppilaiden osallisuuden huomi-
oimisessa koulun hyvinvointityössä järjestämällä
kolme prosessikoulutusta eri paikkakunnilla. Pro-
sessikoulutuksista yksi alkoi Porissa syksyllä 2018,
jatkuen keväällä 2019. Prosessikoulutukseen osal-
listui yhteensä 12 koulua, joista 11 Satakunnan
alueelta. Koko Satakunta on hyvin edustettuna
koulutuksessa. Osallistujia koulutuksessa oli yh-
teensä 34, 2-4 osallistujaa/koulu.
Prosessikoulutukseen kuuluu kaksi lähipäivää sekä
lähipäivien välillä kouluissa toteutettava kehittä-
mistehtävä. Kehittämistehtävän aikana kouluilla
on ollut mahdollisuus pyytää MLL:n Satakunnan
piirin edustaja vierailemaan koululle tukemaan ke-
hittämisprosessia.
9.8 LaNu-foorumi
Satakunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumi
(AVI) kokoaa satakuntalaiset lasten ja nuorten pa-
rissa työskentelevät toimijat yhteen. MLL:n Sata-
kunnan piirin rooli foorumin toimijana on ollut
merkittävä.
MLL:n Satakunnan piiri on osallistunut verkoston
sihteeristöön, koordinaatiotyöryhmään sekä foo-
rumeihin.
Satakunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumin ta-
voitteet määrittyvät sihteeristössä ja koordinaa-
tioryhmässä. MLL:n Satakunnan piiri sitoutui yh-
dessä asetettujen tavoitteiden edistämiseen re-
surssiensa puitteissa. Vuonna 2018 työskentelyssä
keskityttiin koulutuksen reformiin ja sen vaikutuk-
seen ammatillisessa koulutuksessa.
9.9 Muut yhteistyöverkostot ja/tai tapahtu-mat
Ehkäisevän päihdetyön työryhmä – Pori, jäsenenä
työryhmässä.
Nuorten ystäväverkoston työryhmä – SPR Sata-
kunnan piiri, jäsenenä työryhmässä.
Selvin Päin Satakunnassa -hankkeessa ohjausryh-
män jäsenenä.
Hyvinvointifoorumi – Satula hanke, oma toiminta-
piste kummi- ja tukioppilastoiminnasta.
Kuninkaanhaan koulun ryhmäytyspäivä, mukana
omalla toimintapisteellä.
Kuninkaanhaan koulun hyvinvointipäivä, mukana
omalla toimintapisteellä.
Porin kuraattoritapaaminen, mediakasvatus.
Rakkaudella Porilaisille nuorille hankkeen some-
koulutukset.
Lapset Puheeksi kouluttajakoulutus ja koulutukset
piirin henkilöstölle sekä yhteistyöjärjestöille
Koulujen päättäritapahtuma, yhtenä järjestäjäta-
hona.
IIRA -hankkeen matka Saksan Briloniin (kotokum-
mitoiminta).
Tukioppilastoiminnan päivät ja nuorisotyön neu-
vottelupäivät Helsinki.
Amazing Race tapahtumassa oma toimintapiste.
Young Beat -tapahtumassa Raumalla, lippujen
jako nuorille.
Nuorten työpajan Puolihullut päivät, oma toimin-
tapiste.
MLL:n Satakunnan piirin nuorisotoiminnan kautta
tavoitettiin yhteensä yli 1700 lasta ja nuorta ja lä-
hes 300 vanhempaa ja kasvatusalan ammattilaista
yli 60:ssä tapahtumassa.
23
10 TUKI- JA TURVAPAIKKA PORKKANAPESÄ Porkkanapesät ovat matalan kynnyksen tukipis-
teitä 7 – 14 -vuotiaille lapsille ja nuorille sekä hei-
dän perheilleen ja toiminta perustuu sosiaalipeda-
gogiseen työotteeseen; osallisuus, kokemukselli-
suus ja toiminnallisuus.
Toiminnalla vahvistetaan lasten elämänhallintaa,
luodaan onnistumisen kokemuksia, tuetaan itse-
tunnon ja minäpystyvyyden kehitystä, opetellaan
valintojen seurauksia sekä harjoitellaan sosiaalisia
taitoja. Porkkanapesän toimintamallia voidaan ku-
vailla perinteisen nuoriso- ja vertaistoiminnan
sekä nuorten turvakodin ja tukiperhetoiminnan
yhteenliittymänä. Tällainen toimintamalli yhdistää
hyvinvointia edistävän vapaa-ajan toiminnan, en-
naltaehkäisevän lastensuojelun sekä akuutteihin
kriiseihin puuttumisen. Porkkanapesätoiminta
työllistää kaksi vakinaista henkilöä: koordinoiva
ohjaaja ja ohjaaja.
Porkkanapesätoimintaa varten on vuokrattu kaksi
asuinhuoneistoa kahdesta Porin kaupungin lähi-
östä, Pormestarinluodosta ja Sampolasta. Tilat
ovat kodinomaisesti kalustettuja ja varusteltuja.
Neljänä iltapäivänä viikossa avoinna olevat, avoi-
mien ovien periaatteella toimivat matalan kynnyk-
sen tukipisteet tarjoavat turvallisen, kodinomai-
sen ympäristön, jossa on lasten kasvua ja kehitystä
tukevaa ohjattua toimintaa kahden luotettavan,
läsnä olevan aikuisen seurassa. Porkkanapesien il-
tapäivissä lapsille on tarjolla myös lämmin ateria.
Koulujen loma-aikoina painotus on tapahtumissa,
retkissä ja leireissä. Retki- ja leiritoiminnalla pyri-
tään tarjoamaan toimintaa ja elämyksiä lapsille.
Toiminta retkineen ja leireineen on osallistujille
maksutonta, näin kaikki toiminnassa mukana ole-
vat lapset voivat osallistua riippumatta kodin ta-
loudellisesta tilanteesta. Toiminnan maksutto-
muus vähentää lasten eriarvoisuutta.
Kahden vakinaisen ohjaajan lisäksi Porkka-
napesissä toimii ajoittain opiskelijoita ja vapaaeh-
toisia. 2018 -vuoden aikana 9 opiskelijaa suoritti
osan työharjoittelujaksostaan ja vapaaehtoistyö-
tunneistaan Porkkanapesässä.
Yhteistyötä muiden aluetoimijoiden kanssa toteu-
tettiin kertomusvuonna leirien, retkien tai tapah-
tumien muodossa yhteensä 6 kertaa. Porkka-
napesän omia retkiä toteutui 5 ja tapahtumia 4.
Vuonna 2018 Porkkanapesätoiminta tavoitti käyn-
tikerroittain kirjattuna 1764 käyntiä: lapset 1735
ja aikuiset 29. Porkkanapesätoimintaa toteutettiin
erillisen, vuosille 2016 -2018 laaditun suunnitel-
man mukaisesti.
24
11. LASTENHOITOTOIMINTA MLL:n Satakunnan piiri tarjoaa perheille lastenhoi-
toa tilapäiseen ja lyhytaikaiseen tarpeeseen esi-
merkiksi silloin, kun vanhemmilla on työ- ja opis-
kelukiireitä, lapsi on sairastunut tai kun vanhem-
mat haluavat viettää vapaa-aikaa. Toimintaa ra-
hoittaa sopimuksen tehneet kunnat sekä satun-
naiset lahjoitukset. MLL Satakunnan piirillä oli
vuonna 2018 kuntasopimus lastenhoitotoimin-
nasta Rauman, Eurajoen, Euran ja Harjavallan
kanssa, lastenhoitajia saivat tilata näissä kunnissa
asuvat perheet.
Lastenhoitajat saavat MLL: Satakunnan piirin las-
tenhoitajakoulutuksen, koulutuksen jälkeen hei
dät haastatellaan ja tämän jälkeen valitaan tehtä-
vään. Koulutuksen jälkeen lastenhoitajille tarjo-
taan virkistystä ja motivointia sekä ohjausta. Las-
tenhoitajat eivät ole työsuhteessa MLL:n Satakun-
nan piiriin. Perhe toimii perheessä työskentelevän
MLL:n välittämän lastenhoitajan työnantajana,
perhe vastaa työnantajana kaikista työantajavel-
voitteista. Lastenhoitajia välitysjärjestelmässä oli
vuonna 2018 noin 10.
12 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS
Rikosuhripäivystys eli RIKU toimii MLL:n Satakun-
nan piirin tiloissa kumppanuussopimuksella.
RIKU tarjoaa tukea ja neuvoja rikoksen uhreille,
heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Pal-
veluiden tavoitteena on tukea kohderyhmän sel-
viytymistä ja varmistaa heidän oikeusturvansa to-
teutumista. Palvelut perustuvat pääosin ammatil-
lisesti ohjattuun vapaaehtoistoimintaan.
Porin palvelupisteestä voi tarvittaessa saada hen-
kilökohtaisen tukihenkilön. Tukihenkilö voi mennä
asiakkaan mukana mm. poliisikuulusteluun ja oi-
keudenkäyntiin sekä olla apuna haettaessa lähes-
tymiskieltoa tai korvauksia. Tukihenkilön kanssa
voi keskustella kokemuksistaan ja mahdollisista
jatkotoimenpiteistä.
Vuonna 2018 tukisuhteita oli 103 (2017 tukisuh-
teita oli 92). Tukihenkilöitä oli kaikkiaan vuoden ai-
kana toiminnassa mukana 13. Elämäntilanteiden
muuttumisen vuoksi vuoden aikana lopetti tai jäi
tauolle 8 tukihenkilöä. Peruskurssia markkinoitiin
alkavaksi syksyllä, mutta sen alkaminen siirtyi al-
kuvuoteen 2019.
Tukihenkilöt saavat toimintaansa ammatillista yk-
silöohjausta ja heille järjestetään ohjeuksellisia
ryhmätapaamisia kuukausittain (ei heinäkuussa).
Vapaaehtoisille järjestettiin jatkokoulutusta vuo-
den aikana chattityöskentelystä, henkirikoksen
uhrin läheisten kohtaamisesta, turvallisuu-
desta/itsepuolustuksesta. Lisäksi heillä oli mah-
dollisuus osallistua SPR:n järjestämään puhelin-
auttamisen kurssille. Vapaaehtoiset virkistyivät
kahteen kertaan vuoden aikana. Toinen virkistys
oli MLL:n vapaaehtoisten kanssa yhteinen kummi-
tuskävely ja ruokailu.
Kaikkiaan vuoden 2018 aikana asiakkuuksia oli
149, joissa kontakteja oli kaikkiaan 1313 kpl. Asi-
akkaista 123 oli naisia ja 26 miehiä. Yleisin rikos
asiakkuuksissa oli parisuhdeväkivalta.
25
Eniten asiakkaita ohjanneet tahot olivat terveys-
toimi, poliisi ja turvakoti. Poliisin kanssa yhteis-
työtä rikoksen uhrin ohjaamisesta uhripalveluiden
piiriin tehostettiin mm. toiminnanohjaajan ja MA-
RAKin puheenjohtajan yhteisellä päivystyksellä.
13. PAIKKA AUKI – viestintä
Piirin toimintojen lisäännyttyä myös viestinnän
tehtävät ovat lisääntyneet, jolloin piirille on nous-
sut selkeä tarve viestinnän osaajalle. MLL Satakun-
nan piiri hyödynsi vuonna 2017 liiketalouden- ja
kaupanalan opiskelijoita osana viestintää. Opiske-
lijat jakoivat koordinaatiovastuuta sekä sähköi-
sessä viestinnässä että mainonnassa. Opiskelijat
saivat oppilaitoksen antaman palautteen mukaan
kokonaisvaltaista tukea ja osaamista järjestöjen
monipuolisesta viestinnästä. Laadukas viestintä
vaatiikin resurssia ja alan opiskelijoiden myötä piiri
totesi saavuttavansa yhä laajempaa näkyvyyttä ja
että viestinnän ja markkinoinnin osaajalle olisi
paikka ja tarve osana järjestön ja piirin yleishyödyl-
lisiä palveluita.
Piiri haki maaliskuussa 2018 STEAn Paikka auki II -
osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustus-
ohjelmasta palkkarahaa viestintäassistentin palk-
kaamiseen piirin yleishyödyllisiin viestinnän ja
markkinoinnin tehtäviin. Avustuksen tarkoituk-
sena on palkata sosiaali- ja terveysalan järjestöihin
yleishyödyllisiin tehtäviin mahdollisimman monta
osatyökykyistä (ilman ikärajaa) ja työelämän ulko-
puolella olevaa, alle 30-vuotiasta nuorta aikuista
sekä edistää näiden vaikeasti työllistyvien henki-
löiden työelämävalmiuksia ja jatkotyöllistymis-
mahdollisuuksia. Piiri sai STEA – avustuksen nuo-
ren palkkaamiseen ajalle 10/2018 – 9/2019. Piiri
toteutti nuoren palkkaamisaikeet sekä työntekijän
rekrytointiprosessin yhteistyössä Satakunnan Oh-
jaamon Porin yksikön kanssa.
Ohjaamo ja piiri myös ohjasivat rekrytoinnin yh-
teydessä tavatut muut työttömät nuoret työ-
elämä- sekä tarvittaessa muiden tukipalveluiden
pariin. Haastatteluiden perusteella piirille palkat-
tiin viestintäassistentti vuoden määräaikaiseen ja
kokopäiväiseen työsuhteeseen. Viestintäassisten-
tin tehtävänä on tukea, kehittää, laajentaa ja to-
teuttaa organisaatiomme ulkoista viestintää, toi-
minnastamme tiedotusta ja markkinointia.
Viestintäassistentille olemme tarjonneet työhön
perehdytyksen lisäksi työyhteisön vahvan tuen ja
tukea työssä, verkostoissa sekä arjessa onnistumi-
seen. Jatkotyöllistymisen tukemisessa piiriä auttaa
vuonna 2019 Ohjaamon ammattilaiset.
26
Loppuvuonna 2018 piirin viestinnässä tapahtui jo
paljon. Useimmat toiminnan esitteet ja mm. va-
paaehtoisten rekrytointimainokset uusittiin kaut-
taaltaan. Myös Lapsi- ja leikkimessut saivat uuden
ilmeen ja aiempaa vuotta tehokkaamman markki-
noinnin henkilöresurssin lisäyksellä. Verkossa, ku-
ten nettisivuilla ja somessa tapahtuvaa mainontaa
ja tiedotusta voitiin toteuttaa nyt ajantasaisena
päivittäin ja uusilla sähköisillä uutiskirjeillä tavoi-
tettiin nekin toimijat, jotka eivät aktiivisesti seuraa
some-kanavia. Viestintäassistentti osallistui lop-
puvuonna myös useimpiin tapahtumiin, tapaami-
siin yms. ja tehosti ulkoista tiedotusta ottamillaan
tilannekuvilla ja videoilla.
Suurin osa piirin kohderyhmästä, niin vapaaehtoi-
set kuin toiminnan kohteena olevat nuoret ja lap-
siperheet, tavoitetaan tänä päivänä sähköisen
viestinnän kautta. Myös paikallisyhdistysyhteis-
työtä sekä paikallisyhdistysten ja piirin välistä vies-
tintää toteutetaan ajantasaisesti tänä päivänä so-
men kautta. Aktiivisten somepäivitysten myötä
yhteydenotot sekä kohderyhmältä että paikallis-
yhdistyksiltä lisääntyikin merkittävästi.
Viestintäassistentin määräaikaisella työsuhteella,
paitsi vahvistetaan piirin viestintää ja näkyvyyttä,
tarjotaan vastavalmistuneelle ja vähäistä työkoke-
musta omaavalle nuorelle työpaikka ja sitä kautta
jatkotyöllistymistä tukevaa arvokasta työkoke-
musta ja työtaitojen vahvistamista.
14 PIIRIN HALLINTO 14.1 Järjestörakenne
MLL:n organisaation vahvuus ja perusta on koko
maan kattava paikallisyhdistysverkko. Paikallisyh-
distykset ovat mukana niin piirin kuin keskusjärjes-
tönkin toiminnassa.
Piirin keskeinen tehtävä on paikallisyhdistysten tu-
keminen ja alueellinen vaikuttaminen. Piiri ja pai-
kallisyhdistykset ovat sitoutuneet toimimaan
MLL:n sääntöjen ja periaatteiden mukaan ja käyt-
tävät MLL:n nimeä ja tunnuksia. Piirit ja paikallis-
yhdistykset ovat kuitenkin itsenäisiä ja tekevät
päätöksensä omia sääntöjään noudattaen.
Vuorovaikutus eri toimijoiden välillä on avointa,
keskustelevaa ja arvostavaa. Piiri halutaan koetta-
vaksi helposti lähestyttävänä ja liiton tehtävänä on
luoda edellytyksiä hyvälle toiminnalle.
14.2 Piirin luottamuselimet
Piirihallituksen luottamushenkilöissä tapahtui pal-
jon vaihdoksia toimintakauden 2017 päättyessä.
Piiri sai mm. uuden puheenjohtajan, kun Tuula
Rouhiainen-Valo otti pitkäaikaisen puheenjohta-
jan Johanna Aallon luovuttaessa paikan seuraa-
valle.
Hallituksen kokouksia oli vuonna 2018 yhteensä
10, joista kaksi pidettiin sähköpostikokouksena.
Piirihallitus valitsi keskuudestaan työvaliokunnan,
johon kuului vuonna 2018 toiminnanjohtajan ja
puheenjohtajan lisäksi kaksi piirihallituksen varsi-
naista jäsentä. Työvaliokunnan tehtävänä oli
muun muassa tarvittaessa valmistella päätöksiä
toimitilojen myyntiin liittyvissä asioissa. Työvalio-
kunnan kokoontumisille ei kuitenkaan ollut tar-
vetta. Työvaliokunta toimii myös vaalivaliokun-
tana, mutta syksyllä uudet luottamushenkilövalin-
27
nat eivät edellyttäneet vaalivaliokunnan työtä. Pii-
rin sääntömääräinen kevätkokous pidettiin lauan-
taina 5.5.18 ja syyskokous lauantaina 1.12.18.
Piirihallitus hoitaa piirin asioita sekä edustaa piiriä.
Piirihallinnon tehtävänä on erityisesti johtaa, ke-
hittää ja valvoa piirin toimintaa sekä huolehtia ja
valvoa, että piirin taloutta ja omaisuutta hoide-
taan huolellisesti ja että sen saamia avustuksia,
lahjoituksia ja testamenttivaroja käytetään luovut-
tajan määräysten mukaisesti. Tämän lisäksi piiri-
hallituksen tehtävänä on laatia ja esittää vuosit-
tain piirin kokoukselle ehdotus toimintasuunnitel-
maksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja ti-
linpäätökseksi sekä valmistella piirin kokouksessa
käsiteltävät muut asiat.
Piirihallituksen tehtäviin kuuluu myös mm. jäsen-
ten, eli alueellisten paikallisyhdistysten hyväksy-
minen ja jäsenluettelon pitäminen. Henkilöstöhal-
linnon osalta piirihallitus ottaa ja erottaa piirin toi-
mihenkilöt, päättää heidän palvelusuhteistaan
sekä valvoo heidän toimintaansa. Hallitus on vas-
tuussa toiminnastaan piirin kokoukselle.
14.3 Liittokokous Liittokokous järjestetään kolmen vuoden välein, ja
edellinen kokous pidettiin Oulussa 11-12.6.2017.
Seuraava liittokokous on vuonna 2020.
14.4 Talous
MLL Satakunnan piirin rahoituspohja on moni-
kanavainen ja toimintaa rahoitettiin edelleen
vuonna 2018 pääasiassa erilaisilla avustuksilla ja
hankerahoituksilla. Suurimmat toiminta- ja han-
keavustukset olivat STEAlta, joita saimme myös
keskusjärjestön välittämänä edellisten vuosien ta-
paan. STEAn uuden avustuksen saimme vuonna
2018 Paikka auki – viestintäassistentin palkkaami-
seen. Toimintaamme avustivat lisäksi vuosittai-
seen tapaansa Porin lasten ja nuorten suojelusää-
tiö, Vakka-Suomen nuorisosäätiö sekä Satakunnan
kunnat. Suurin kunta-avustaja oli edelleen Porin
kaupunki, mutta myös muiden kuntien kanssa sol-
mittiin uusia perhekeskustoiminnan ja lastenhoi-
totoiminnan kuntakumppanuuksia. Porin kau-
punki myönsi vuonna 2018 myös uudenlaisia Rak-
kaudella porilaisille – hyvinvointiavustuksia, josta
piiri sai investointiavustuksen porilaisille nuorille
suunnattuun (RAPO) tukihenkilötoimintaan. Kun-
nat hyödynsivät edelleen hyvin myös piirin SHL:n
mukaista tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa, josta
kunnat maksavat asiakaskohtaisia korvauksia.
Piiri on tehnyt Satakunnan Osuuskaupan kanssa
muutaman vuoden ajan yhteistyötä alueellisten
lasten ja lapsiperheiden tueksi ja iloksi ja vuonna
2018 SOK sponsoroi edelleen Lapsi- ja leikkimes-
suja. Kohdennettujen avustusten lisäksi piirille tu-
lee jäsenistöltä jäsenmaksutuloja ja järjestöllä on
mahdollisuus ottaa vastaan yksittäisiä avustuksia
lahjoituksia.
Pitkäkestoisempien rahoituslähteiden löytäminen
on edelleen toiminnan merkittävä haaste. Piiri
tähtää maakunnan kattavaan, kunnille tasavertai-
seen lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden ja
toiminnan järjestämiseen ja tekee töitä sen eteen,
että vuonna 2021 piiri saa vahvoja ja pitkäkestoisia
avustuksia myös maakunnalta. Yritysyhteistyöhön
tulee edelleen myös panostaa tulevinakin vuosina.
28
14.5 Vaikuttaminen ja viestintä
Satakunnan piirin keskeinen vaikuttamistapa on
laaja-alainen verkostoituminen, jonka kautta yh-
dessä tehdyn työn onnistumiset tehdään näky-
viksi. Kaikessa työssä näkökulmana on lapsen kuu-
lemisen edistäminen sekä lapsen edun huomioi-
minen ja lapsilähtöiset toimintatavat. MLL Sata-
kunnan piiri sai v. 2018 uuden yhteistyökumppa-
nin mm. Satakunnan sosiaali- ja terveysturvayhdis-
tyksestä (Soste) ja osallistui Sosten järjestämään
kansalaiskahvilaan 18.10.18 Raumalla, jossa ai-
heena oli lapsiperheiden palvelut.
Vaikuttamis- ja viestintätyötä vahvistettiin entistä
vahvemmalla verkostoitumisella sekä viestintäas-
sistentin palkkaamisella Stea-avustuksen turvin.
Satakunnan maakunta- ja sote-valmistelu sekä
Lape- muutostyö, kunnat sekä muut järjestöt oli-
vat verkostoitumisen ja lapsi- ja perheasioissa vai-
kuttamisen keskeisiä väyliä. Yllä on kerrottu moni-
naisista verkostoista enemmän kunkin toiminnan
kohdalla erikseen.
Suunnitelmallinen viestintä vaikuttaa mielikuvaan
yhteisöstä ja onnistunut viestintä on yksi onnistu-
neen toiminnan peruspilareista. Viestintäassisten-
tin työpanos MLL:n Satakunnan piirin tavoitetta-
vuuden lisääntymisessä erityisesti verkon ja so-
men kautta oli merkittävä, joka lisäsi sekä paikal-
lisyhdistysten, kohderyhmän että yhteistyökump-
paneiden yhteydenottojen ja piiriinpäin tapahtu-
van viestinnän määrää.
14.6 Varainhankinta
Varainhankinnassa noudatetaan liiton asettamia
varainhankinnan eettisiä periaatteita sekä mai-
neenhallinnan ohjeita ja periaatteita.
Osallistuminen valtakunnallisiin keräyksiin ja pai-
kallisten keräysten järjestäminen (varainhankinta-
tilaisuudet ja tapahtumat) kasvattavat piirin ta-
loutta, mutta tuottavat vähäisesti verraten varain-
hankintaan käytettyjä toimihenkilöiden työtun-
teja.
Keväällä 2018 piiri oli mukana toteuttamassa Lap-
set ensin-keräystä ja syksyllä lapsi- leikkimessuilla
varainhankintaa toteutettiin arpajaisilla. Kohden-
nettuja toimintavaroja saatiin myös naistoimikun-
nan vuosittain järjestämästä Enkelikirkosta. Enke-
likirkkotuotot kohdennettiin vuoden 2019 Isä-lap-
sitoimintaan.
14.7 Tukipalvelut
Tukipalvelut, toisin sanoen ulkoiset palvelut koos-
tuvat tehtävistä, joilla taataan mm. piirin johtami-
nen, taloudenhoito, palkanlaskenta, kirjanpitoon
liittyvät tehtävät, atk-järjestelmien sujuvuus, sii-
vous sekä tarvittavat koneet ja laitteet. Piiri kilpai-
lutti ja uusi merkittävän määrän ulkoisista palve-
luistaan vuoden vaihteessa 2016-2017. Vuonna
2018 kirjanpidon ja taloushallinnon palvelut kilpai-
lutettiin uudelleen, mutta kilpailutuksen tulok-
sena päätettiin pitäytyä senhetkisen palveluntuot-
tajan sopimuksessa, joka myös osallistui kilpailu-
tukseen yhtäläisillä ehdoilla muiden palvelutuot-
tajien rinnalla.
29
ATK- tuki ostettiin vuonna 2018 edelleen keskus-
järjestönkin ATK-asioita hoitavalta, yksityiseltä Le-
pit Oy:ltä. Lepit Oy:n kanssa yhteistyö aloitettiin
vuonna 2017. yhteistyön kautta on varmistettu,
että ATK-ohjelmat ovat yhdenmukaiset MLL:n si-
sällä. Toimitilojen viikkosiivouksesta vastaa DPL –
siivouspalvelut.
14.8 Henkilöstö ja työyhteisön kehittäminen
Piiritoimistolla työskenteli yhtäaikaisesti 12-13
henkilöä koko vuoden ajan.
Piiri kuuluu Hyvinvointialojen ja palvelutyönanta-
jien liittoon ja noudattaa pääosin sosiaalialan jär-
jestöjä koskevaa työehtosopimusta. Piirin tavoit-
teena on hyvinvoiva, monialainen ja yhteisöllinen
työyhteisö, jonka ammatillinen osaaminen on vah-
vaa ja tiedonkulku kaikkien toimijoiden välillä on
turvattu.
Piirin henkilöstölle tarjottiin vuonna 2018 työky-
kyä ja hyvinvointia ylläpitävää yhteistoimintaa
kuukausittain, muutaman tunnin ajan kerrallaan.
Myös jo muutamana vuonna toteutuneet työyh-
teisön kehittämispäivät Jämillä olivat onnistuneet
ja loppuvuodesta kehittämispäivää pidettiin toi-
mistolla, jonka jälkeen vietettiin pikkujouluja teat-
terin äärellä.
Piiri kuuluu työnantaja myös Lape- ohjelmassa
eteenpäin vietyyn perheystävälliset työpaikat ver-
kostoon. Piirin tavoitteena on tukea työnteki-
jöidensä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista
mm. mahdollisuudella suunnitella omaa työaikaa
(työaikapankki) sekä noudattamalla joustavia työ-
aikoja ja vapaiden käyttömahdollisuuksia. Tarvit-
taessa työntekijä voi käyttää etätyömahdolli-
suutta tai ottaa lapset hetkellisesti töihin mukaan.
Työntekijöiden työkykyä ja osaamista vahvistettiin
vuonna 2018 myös osallistumalla kunkin toimin-
nan osa-alueen valtakunnallisille työkokouspäi-
ville, järjestöristeilylle sekä muiden järjestämille
kehittämispäiville. Lisäksi vuonna 2018 jokainen
työntekijä sai mahdollisuuden työnohjaukseen,
jota hyödynsivätkin useimmat työntekijät vuoden
aikana sekä yksilö- että parityössä.
14.9 Opiskelijat ja oppilaitosyhteistyö
MLL:n Satakunnan piirin toiminnan kehittämiseksi
on tärkeää, että voimme tarjota alueen opiskeli-
joille harjoittelumahdollisuuksia. Harjoittelujakso-
jen ohella tarjoamme opiskelijoille opinnäytetöi-
den aiheita ja kohteita. Tällä työllä lisäämme ym-
märrystä järjestötoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä
ja edistämme mahdollisuuksia työllistyä Satakun-
taan. Vuonna 2018 piirissä oli myös kaksi henkilöä
työkokeilussa.