analyysi sanoma - suomen osakesäästäjät · tähtää investointeihin ja kasvuun. valokeilassa...

Lehti suomalaiselle sijoittajalle 4 | 2018 Hinta 9,50 €

PYYSING: ISOT OSINGOT VOIVAT ENTEILLÄ AURINGONLASKUA S. 43

Mediayhtiön saneeraus on ohi. Susan Duinhoven tähtää investointeihin ja kasvuun.

VALOKEILASSA S. 10

Pankit tarjoavatsateenvarjoaauringonpaisteellaSELVITYS S. 18

Netflix ja Spotifyhallitsevat suoratoistonmarkkinoitaANALYYSI S. 28

kulkee taasSANOMA

Valitse salkkuuneri toimialoja

SIJOITUSKOULU S. 22

Neste näyttää vastuun mallia

VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN

S. 14

viisasraha_4-2018_kansi.indd 1 11.5.2018 8.24

HCP focus

HCP Focus on aggressiivinen globaali long-only stock-picking -osakerahasto. Strategiassa etsitään yhtiöitä joilla on merkittäviä kilpailuetuja, ja jotka hyötyvät megatrendeistä. Sijoitukset on keskitetty noin kymmeneen

erittäin syvästi analysoituun yhtiöön.

1 Ammattimaisessa sijoittamisessa ei niinkään tavoitella tuoton maksimointia, vaan riskikorjatun tuoton maksimointia. Riskikorjattu tuotto mitataan Sharpen mittarilla. Mitä suurempi Sharpe, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä. HCP Focus -rahastolla on korkein Sharpe (2,2) kaikista Suomessa markkinoitavista 552 osakerahastosta. Lähde: Suomen Sijoitustutkimus Oy, Rahastoraportti Maaliskuu 2018. (Lataa pdf-raportti osoitteesta: www.sijoitustutkimus.fi)

2 Viiden vuoden jaksolla 1.4.2013–31.3.2018 HCP Focus tuotti yhteensä 124,3 %, eli keskimäärin 17,5 % per annum. HCP Focus kuuluu kategoriaan ”Osakerahastot / Maailma”, eli globaalit osakerahastot, joiden sijoitusstrategia ei ole maantieteellisesti rajattu. Maaliskuun 2018 lopulla Suomessa oli 66 kpl tähän kategoriaan kuuluvaa rahastoa, joilla oli vähintään viiden vuoden tuottohistoria. Tässä kategoriassa HCP Focus on viiden vuoden tuotoilla mitattuna rankattu sijalle 1. Kaiken kaikkiaan Suomessa oli maaliskuun 2018 lopulla yhteensä 496 kpl osakerahastoa, joilla oli vähintään viiden vuoden tuottohistoria. Viiden vuoden tuotoilla mitattuna HCP Focus on rankattu sijalle 8. HCP Focus on siis tuottanut paremmin kuin 98 % kaikista kilpailevista osakerahastoista, tyylistä tai kategoriasta riippumatta. Lähde: Suomen Sijoitustutkimus Oy, Rahastoraportti Maaliskuu 2018. Huomio: historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta.

Tutustu rahastoon ja tee merkintä! www.helsinkicapitalpartners.fi

Suomen parasosakerahasto1

viiden vuodentuotto 124 %2

Viisas Raha.indd 1 30/04/18 14:17

4/2018 VIISAS RAHA 3

Viisas raha – lehti suomalaiselle sijoittajalle JULKAISIJA Osakesäästäjien Keskusliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Timo Rothovius, [email protected] KUSTANTAJA JA TOIMITUS Omnipress Oy, p. 09 454 0445, omnipress.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen, [email protected] TOIMITUSSIHTEERI Hanna Leino, hanna.leino@ omnipress.fi MEDIAMYYNTI Pirkko Virtanen, p. 0400 600 842, [email protected] ISSN 1797-3503 OSOITTEET Osakesäästäjien Keskusliitto, [email protected] JAKELULEVIKKI 23 000 kpl ULKOASU Teemu Kavasto PAINO Punamusta Oy, Joensuu KANNEN KUVA Kimmo Brandt

PÄÄKIRJOITUS

Osakesäästämisen verotukseen vihdoin hieman valoa

Suomen sijoitus- ja säästämiskulttuuria on heikennetty vuodesta 2004 alkaen, jolloin päätettiin luopua Avoir fiscalista. Ranskan-kielisestä ja hankalalta kuulostavasta ni-mestä huolimatta menettely oli mainio.

Avoir fiscal on yritysverotuksen muoto, jossa osakeyhtiötä ja sen omistajia verotetaan tulok-sesta vain kertaalleen. Käytännössä osingonsaajan ei tarvitse maksaa osingoista yhtiön maksaman osuuden lisäksi mitään ylimääräistä.

Tämä on oikea periaate. Koska verotettu voitto on omistajan rahaa, näkyy se siten yrityksen tai omis-tajan pankkitilillä.

Järjestelmästä luopumisen jälkeen suomalaisia kotitalouksia on verotettu kaksinkertaisesti: ensin yhtiön voitosta ja sen jälkeen näiden jo verotettujen rahojen siirtämisestä omistajan tilille eli osingonmak-susta. Verojen välttämiseksi on tietenkin kehitelty erilaisia vakuutuskuoria.

Nyt näihin verotuksen ristiriitaisuuksiin on herätty, kuten tämän lehden sivulla 8 kerro-taan. Tavoitteena on saada kaikille sijoitus-muodoille yhtenäiset verotuskäytännöt – ja hyvä niin.

Raportissa on paljon mielenkiintoista. Erityi-sesti esiin nousee niin sanottu sijoitus- tai osakesäästötili, jonka käyttöönottoa olemme ajaneet voimakkaasti.

Sijoitussäästötilillä olemme tarkoittaneet tiliä, jonka sisällä ei tarvitse maksaa veroa sijoitus-kohteen, esimerkiksi osakkeiden tai lainapapereiden, myynneistä, osingoista tai koroista. Vasta kun tililtä nostetaan rahaa, voitoista maksettaisiin pääomaveron mukainen vero.

Tämä ei tietenkään poistaisi kahdenkertaisen vero-tuksen ongelmaa, mutta toisi yksityisen suoran sijoit-tajan verotuksellisesti lähemmäksi vakuutuskuorten tai rahastojen kautta sijoittavia.

Mutkia matkaan tuo työryhmän ehdotus siitä, että osingot pitäisi jättää tilin ulkopuolelle eli osingoista pitäisi maksaa ensin vero ja vasta sitten ne voisi siirtää tilille. Tämä vesittää koko alkuperäisen idean.

Toki osinkoveroista pääsisi eroon myymällä osak-keet ennen osingon irtoamista ja ostamalla ne irtoa-misen jälkeen takaisin, mutta se aiheuttaa ylimää-räisiä kuluja. Lisäksi se aiheuttaisi riskin, että osake putoaa enemmän kuin osingon verran. Näinhän kävisi erityisesti, jos riittävän moni haluaisi myydä osakkeen juuri ennen irtoamista ja sen jälkeen taas ostaa sen takaisin.

Jatkamme edelleen ponnisteluja sen hyväksi, että tili saataisiin käyttöön ja siitä tulisi mahdollisimman

toimiva.

TIMO ROTHOVIUS

päätoimittaja

VEROTUKSEN RISTI- RIITAISUUKSIIN ON HERÄTTY. TAVOIT-TEENA ON SAADA KAIKILLE SIJOITUS- MUODOILLE YHTE-NÄISET VEROTUS-KÄYTÄNNÖT.

4 VIISAS RAHA 4/2018

SISÄLTÖ

6 LyhyestiPARKKIRUUDULLA VOI tienata. Pörssilähettiläät levittävät talousosaamista. Konkurssien määrä nousi selvästi vuoden takaisesta.

10 ValokeilassaMUUTAKIN KUIN Hesari ja Nelonen. Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven uskoo sijoittajien tuntevan yhtiön pintaa syvemmin.

14 Vastuullinen sijoittaminenIMAGON KIILLOTTAMISTA? Päinvastoin, vastuullisuus on sijoittamisen globaali megatrendi, joka on tullut jäädäkseen.

18 SelvitysKANNATTAAKO KORKOSUOJAUS? Nolla - korot eivät houkuta korkosuojauksen ottoon, vaikka pankit sitä auliisti tarjoavat.

22 SijoituskouluTERVEYDENHUOLTO ON kovassa nosteessa, mutta muitakaan toimialoja ei kannata unohtaa. Hajautettu salkku on pienempi riski.

25 VarainhoitoELITE ALFRED BERGIN sijoitussuositusten taustalla on 21 erilaista mallisalkkua, joiden pohjalta sijoituspäätökset räätälöidään asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.

14Vastuullinen sijoittaminen on tullut jäädäkseen.

37Rahasto-

vieraana

Seligson & Co:n

Petri Rutanen.


26 VieraskynäSUOMALAISET MAKUUTTAVAT 85 miljardia euroa pankki- ja säästötileillään. Kuka kannustaisi arvopaperisäästämiseen? Ville Valkonen kysyy.

28 AnalyysiSPOTIFY JA Netflix ovat jo lunastaneet paikkansa toimialojensa markkinajohtaji-na. Kasvumahdollisuuksille ei näy loppua.

32 Osakesäästäjä esittäytyyKUUKAUSITTAINEN TILIPÄIVÄ houkutteli Juha Isosompin hankkimaan sijoitusasuntoja “kahta puolen puuta”.

34 Sijoittajan ListaINDERESIN LISTA uudistui. Kurkista houkuttelevimmat sijoituskohteet ja Sauli Vilénin omat suositukset.

37 Rahastovieras SALKUNHOITAJA PETRI RUTANEN kyseenalaistaa, onko absoluuttisen tuoton rahastoja olemassa.

43 Viimeinen sanaÄLKÄÄ RYYPÄTKÖ osinkojanne, Aki Pyysing kehoittaa. Korolle saa korkoa vain sijoittamalla osingot uudelleen.

2218 32

4/2018 28SPOTIFYN JA

NETFLIXIN VAHVA KASVU ON JO

HUOMIOITU YHTIÖIDEN OSAKE-

KURSSEISSA.


LYHYESTI

Autopaikasta vuokratuottojaAutopaikan voi saada ostettua muutamalla tonnilla. Sanna Spårman kertoo, että realistinen odotus vuokratuotosta on 7–12 prosenttia.

Pihalla, katoksessa tai hal-lissa olevia autopaikkoja on perinteisesti ostettu omaan käyttöön. Ne voivat kuitenkin toimia myös si-joituskohteena.

Varallisuusvalmentaja Sanna Spårman sijoitti ensin asuntoihin ja laajensi siitä autopaikkoihin.

– Autopaikat sopivat aloittelijallekin, sillä aloituspääomaa ei tarvita valta-vasti, hän sanoo.

Myyjän voi olla vaikea määritellä au-topaikan hintatasoa, ja joskus se saattaa kääntyä ostajan onneksi. Yksityishen-kilö voi erehtyä myymään autopaikan varsin halvalla.

Myytäviä autopaikkoja voi etsiä Oi-kotieltä tai Tori.fi:stä sekä kauppojen ilmoitustaulujen myynti-ilmoituksista. Välittäjää käytetään harvoin.

– Uudiskohteissa autopaikat on usein kytketty asuntoon eli pitäisi ostaa mo-lemmat. Kannattaa myös tarkistaa, onko kyseessä auto-, mopo- vai invapaikka.

Taloyhtiön yhtiöjärjestys ja isännöit-sijäntodistus kannattaa lukea huolella.

– Taloyhtiön remontit voivat rasittaa autopaikkojen omistajia. Lisäksi van-hoilla osakkailla voi olla lunastusoikeus eli etuosto-oikeus myytävänä oleviin autopaikkoihin.

Spårmanin omistamat kahdeksan autopaikkaa ovat Espoossa ja Vantaalla. Hän on löytänyt vuokralaiset Faceboo-kista alueiden puskaradio-ryhmistä. Autopaikoista ei tarvitse järjestää näyt-töjä, ja vuokrauksen hallinnointi on muutenkin helppoa.

– Avaimet ja sopimukset kulkevat pos-tilla ja sähköpostilla, joten itse ei tarvitse asua omistamansa autopaikan lähellä.

Spårman suosittelee pyytämään asiantuntijan apua ensimmäisiä vuok-rasopimuksia tehdessä. Esimerkiksi liittymällä Suomen Vuokranantajien jä-seneksi saa neuvoja sopimuksen tekoon ja apua myöhemmin mahdollisissa on-gelmatilanteissa.

– Jos tekee vuokrasopimuksen omin päin, siihen voi tulla vääriä ehtoja. Pitää esimerkiksi huomioida, että pihapaik-kojen ja hallipaikkojen vuokraus nou-dattavat eri lakeja.

Asuntosijoittamiseen verrattuna autopaikkojen vuokratuoton lisäksi arvonnousun näkymät ovat hyvät. Au-topaikkaa myytäessä tulee kuitenkin muistaa, että myyntivoitosta tulee aina maksaa pääomavero. Kannattaa myös varautua muutaman kuukauden myyn-tiaikoihin.VEERA SALOHEIMO

Hinnoissa laaja haarukka

• Autopaikka pihalla, Espoo, Vantaa ja yliopistokaupungit: 3 000–6 000 €

• Autohallipaikka, Espoo, Vantaa ja ylio-pistokaupungit: 10 000–35 000 €

• Autohallipaikka, Helsinki: 10 000–70 000 €

• Autopaikan vuokra: 20–300 €/kk• Yhtiövastike, Espoo ja Vantaa:

20–25 €/kk• Vuokratuotto: 7–12 %

Kun Sanna Spårman on ostanut autopaik-koja, myyjä on usein yllättynyt siitä, että kohde tulee sijoitus-tarkoitukseen.

TIM

O P

ORT

HA

N

733 TILASTOKESKUKSEN MUKAAN tammi–maaliskuussa laitettiin vireille 733 konkurssia, mikä 60,4 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. K

UU

KA

UD

EN

LU

KU

ROVANIEMELLÄ PUDOTUS NÄYTTÄÄ HURJALTA.

Vanhojen kaksioiden keskineliöhintojen vuosikehitys Q1/2018, vertailuarvona Q1/2017.

LÄH

DE:

TIL

AST

OK

ESK

US

/S

UO

MEN

RA

HAT

IETO

TAMPERE

+ 5,2 %HELSINKI

+ 4,4 %JYVÄSKYLÄ

+ 5,4 %

LÄH

DE:

TIL

AST

OK

ESK

US

/S

UO

MEN

RA

HAT

IETO

TURKU

- 0,8 %

LAHTI

+ 3,0 % PORVOO

+ 1,7 %KOTKA

+ 1,3 %

ROVANIEMI

- 9,1 %

RAUMA

+ 15,0 %

VAIN PIENIÄ MUUTOKSIA OSAKEASUNTOJEN HINNOISSA

TILASTOKESKUKSEN ENNAKKOTIETOJEN mukaan vuoden ensimmäisellä vuosinel-jänneksellä vanhojen osakeasuntojen hin-nat laskivat koko maassa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunki-seudulla hinnat nousivat 0,2 prosenttia, kun muualla maassa ne laskivat 1,0 pro-senttia. Vuoden 2017 vastaavaan ajankoh-taan verrattuna hinnat pysyivät ennallaan koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hin-nat nousivat 2,1 prosenttia ja muualla Suo-messa ne laskivat 1,9 prosenttia.

Tammi–maaliskuussa vanhan osake-huoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 045 euroa, pääkaupunki-seudulla 3 593 euroa ja muualla maassa 1 584 euroa.

Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,7 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Pää-kaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,2 pro-senttia ja muualla Suomessa 0,9 pro-senttia.

Vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna uusien osakeasuntojen hinnat koko maassa laskivat 4,0 prosenttia. Pää-kaupunkiseudulla hinnat laskivat 6,7 pro-senttia ja muualla Suomessa 2,4 pro-senttia. Uusien osakeasuntojen keskimää-räinen neliöhinta oli koko maassa 3 641 euroa, pääkaupunkiseudulla 4 691 euroa ja muualla maassa 3 270 euroa.

PÖRSSI- LÄHETTILÄÄT EDISTÄVÄT TALOUS- OSAAMISTA

PÖRSSISÄÄTIÖ ON käynnistä-nyt uudenlaisen ohjelman nuor-ten talousosaamisen lisäämisek-si ja taloudellisen eriarvoisuu-den vähentämiseksi. Ohjelmassa 15–19-vuotiaita nuoria koulute-taan Pörssilähettiläiksi, jotka kier-tävät kouluissa puhumassa oman talouden hallinnasta, säästämi-sestä ja sijoittamisesta. Vertais-oppimisen etuna on, että talous- asioista puhutaan ymmärrettä-västi ja ne linkitetään nuorten ar-keen.

Lähettiläät kiertävät aluksi pääkaupunkiseudun kouluja, mutta toimintaa on tarkoitus laa-jentaa myös muualle Suomeen. Mallia on haettu Ruotsista, jossa vastaavanlainen ohjelma ta-voittaa vuosittain 30 000 nuorta.

Lisätietoa: porssisaatio.fi


LYHYESTI

TalletuskorotSäästö- ja sijoitustili 5 000 €, toukokuu 2018

Pankki tilin nimi % p.a.

Aktia Pankki Oyj 1) Säästötalletus 0,10Danske Bank 3) Turvatili 0,20Evli Pankki Käyttelytili 0,20Handelsbanken Sijoitustili 0,00Hypo Talletustili 0,40OP Helsinki Kasvutuotto 0,15Nooa Säästöpankki Säästötili 0,10Nordax Bank 4) Tuottotili 0,40Nordea 5) KorkoExtra 0,10Nordnet Bank 4) 9) Talletustili 0,15Norwegian Bank 8) Talletustili 1,75S-Pankki Oy 6) S-Tuottotili 0,10Suupohjan Osuuspankki 7) Tuottotili 0,15TF Bank 4) Säästötili 1,30Ålandsbanken Itämeritili 0,15keskimäärin 0,35

LÄHDE: SUOMEN RAHATIETO

1) uudet ja vanhat 0,10 % , 3)väh. 50 €/kk tai säästössä 5000 - 15 000 € 4)Ruotsin valtiol-linen talletussuo-ja, 5) myyntiaika 1.5.-30.5.18 korko 0,0%, KorkoExt-ra-jakso 1.6.18-31.5.19 korko 0,10 %, 6) korkopor-taat 0,10-0,35 %, 7) POP-Pankki 8) Norjalaisia pankkeja koske-va talletussuo-ja 9)korko 0,0 % 1.6.2018 alkaen

Euribor3kkja12kk keskikorko kuukausittain

5/161/177/171/183/18

LÄHDE: SUOMEN PANKKI, KOONNUT SUOMEN RAHATIETO

0,500

0,400

0,300

0,200

0,100

0,000

-0,100

-0,200

-0,300

-0,400

-0,500 Euribor 3 kk

Euribor 12 kk

OSAKESÄÄSTÄJÄT PUOLTAVAT SITOVAA YHTIÖKOKOUS - PÄÄTÖSTÄ

OSAKKEENOMISTAJIEN OIKEUKSIIN ja johdon palkitsemiseen valmistellaan parhaillaan muutoksia. Pyrkimyksenä on edistää osakkeenomistajien vaikuttami-sen mahdollisuuksia ja lisätä avoimuutta pörssiyhtiöiden ja sijoittajien välillä.

– Yhtiökokous päättää jatkossa etu-käteen johtoa koskevasta palkitsemis-politiikasta. Ehdotuksen valmistellut työryhmä oli erimielinen siitä, onko yh-tiökokouksen linjaus neuvoa-antava vai sitova. Työryhmän enemmistö piti neu-voa-antavaa päätöstä parempana. Osa-kesäästäjien Keskusliitto ja valtiovarain-ministeriö olivat eri mieltä. Heistä yh-tiökokouksen kantaa tulee kunnioittaa. Tämä on myös Pörssisäätiön näkemys, kirjoitti Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri Kauppalehdessä 26.4.

Myös Sijoittajabarometriin vastan-neet suomalaiset osakesäästäjät pi-tivät sitovaa yhtiökokouspäätöstä par-haana vaihtoehtona. Meneillään olevan lausuntokierroksen jälkeen ministeriö valmistelee lakiesityksen eduskunnan käsiteltäväksi.

VM EHDOTTAA SIJOITUSMUOTOJEN VEROTUKSEEN YHTENÄISIÄ PERIAATTEITA

Eri sijoitusmuotojen verokohtelua ar-vioinut valtiovarainministeriön työryhmä näyttää vihreätä valoa sijoitussäästötilin käyttöönotolle, mutta toteaa sen edellyt-tävän vielä huolellista jatkovalmistelua.

– Käynnistämme sijoitussäästötiliä kos-kevan valmistelun valtiovarainministe-riössä heti. Tavoitteenani on, että sijoi-tussäästötili voidaan ottaa käyttöön myös Suomessa, valtiovarain-ministeri Petteri Orpo sanoo.

Norjassa ja Ruotsissa sijoitussäästötilejä on avattu yli kaksi miljoonaa kappaletta. Suomessa yli 800 000 yksityishenkilöä omistaa pörssiosakkeita, joten potentiaali on suuri. Noin 62 prosentilla suomalai-sista on varoja säästettynä tai si-joitettuna.

Sijoitussäästötilin lisäksi työryhmä tar-kasteli välillisiä sijoittamisen muotoja, eli sijoitusrahastoja, säästö- ja sijoitusvakuu-tuksia, kapitalisaatiosopimuksia, kerta-maksullisia eläkkeitä sekä kommandiitti-yhtiömuotoisia pääomarahastoja. Sijoi-tustuotteet ovat kaikki erilaisia, ja niitä

myös säännellään yksityisoikeudellisesti eri tavoin.

Säästö- ja sijoitusvakuutusten verotusta tulisi työryhmän mielestä muuttaa siten, että nostetuista varoista tulisi aina katsoa veronalaiseksi tuloksi se osa, joka vastaa va-kuutukseen maksetuille määrille kertyneen tuoton suhteellista osuutta vakuutussääs-

töstä. Tämä muuttaisi verotusta lähelle sijoitusrahastojen kasvuosuuk-

sien verokohtelua.Kapitalisaatiosopi-

musten eli vakuutusyh-tiön ja asiakkaan välisten sijoitussopimusten vero-kohtelusta tulisi raportin mukaan säätää vastaa-valla tavalla kuin säästö- ja sijoitusvakuutusten vero-

kohtelusta. Nykyisin kapitali-saatiosopimusten verokohtelusta

ei ole erikseen säädetty.Laaja työryhmä on toimeksiantonsa ai-

kana kuullut asiantuntijoita muun muassa Osakesäästäjien Keskusliitosta ja Pörssi-säätiöstä. Työryhmän raportti on koko-naisuudessaan luettavissa ja ladattavissa valtiovarainministeriön verkkosivustolta vm.fi/julkaisu?pubid=26201. K

UV

A: K

RIS

TIA

N T

ERV

O /

KO

KOO

MU

S


TOISAALTA

Pieni askel eteenpäin

”OLEMME VUOSIKAUSIA selvittäneet erilaisia vaihtoehtoja ja kerta toisensa jälkeen eri jutut on torpattu. Lähdetään toteuttamaan oikean

suuntaisia rakenteita. Jos se on riisutumpi malli, niin myöhemmin pitää ottaa seuraavia askelia.”Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri pohtii STT:n

haastattelussa

Altiamediassa,osa1

”KOSSUOSAKE ON herättänyt mielenkiintoa, missä ikinä olen kulkenutkin. Odotan, että saamme runsaan mielenkiinnon listausta koh-

taan.”Elinkeinoministeri Mika Lintilä Altian listautumista edeltäneessä

tiedotustilaisuudessa

Altiamediassa,osa2

”TOIVOIMME, ETTÄ listaus saisi huomiota, mutta kyllä sitä tuli paljon enemmän kuin olimme toivoneet ja pelänneet. Jos iltapäivä-

lehtien otsikoiden mukaan mentäisiin talon sisäl-lä, oltaisiin vikateillä. Ja Altian isoimmat markki-nat ovat Suomen ulkopuolella.”Altian hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae

Talouselämässä

Hyviä uutisia Venäjältä

”PORTFOLIOSIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA korkotuotto on Venäjällä edelleen korkea, jos sitä vertaa esimerkiksi EU-maiden korkoihin.

Venäjän valtion tai vaikkapa Rosneftin ja Gazpro-min velanmaksukyvyssä tai -halussa ei nähdäk-seni ole juuri ongelmia.”Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitin

vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Arvopaperissa

Buffettjaonnennumerot

”TÄYTÄN ELOKUUSSA 88 vuotta, vuonna joka loppuu kahdeksaan. Kahdeksan on Kiinassa onnenluku. Kiina ja Yhdysvallat tulevat ole-

maan maailman kaksi supervaltaa, taloudellisesti ja muilla tavoin, vielä hyvin, hyvin pitkään. Meillä

on paljon yhteisiä intressejä.”Warren Buffett sijoitusyhtiönsä

Berkshire Hathawayn yhtiöko-

kouksessa Reutersin ja Hesarin

mukaan

Sipilältä varovaisia lupauksia osakesäästäjillePÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ väläyttää mahdollisuutta, että pörssin ulkopuo-lisiin yrityksiin tehtävistä pääomasijoi-tuksista mahdollisesti tulevat tappiot voitaisiin tulevaisuudessa vähentää verotuksessa muiden tulolajien pää-omatuloista tai jopa ansiotuloista. Sipi-lä suhtautuu myönteisesti myös osa-kesäästötiliin, mutta hän ei tohtinut vielä luvata sen nopeaa käyttöönottoa.

Sipilä vieraili Vaasan yliopistolla 24. huhtikuuta. Vierailun tarkoituksena oli perehtyä tulevaisuuden haasteisiin ja tutkijoiden ratkaisuehdotuksiin ot-sikolla Kohti seuraavaa sataa vuotta. Tilaisuus oli osa valtioneuvoston tule-vaisuustyötä.

Sipilä kiinnitti tilaisuudessa huo-miota siihen, kuinka hallitus on jou-tunut tekemään kaudellaan raskaita ja kipeitäkin päätöksiä. Tämä vaihe pi-täisi kuitenkin nyt pystyä jättämään taakse ja suunnata energia kohti tule-vaisuuden kysymyksiä.

– Lähdemme nyt vahvemmin enna-koimaan ja otamme isot joukot mu-kaan miettimään tulevaa, pääminis-teri painotti.

Talous on piristynyt huomattavasti siitä, kun hallitus aloitti. Ongelmatkin näyttävät nyt erilaisilta, esimerkiksi

työttömyys on muuttumassa työvoi-mapulaksi. Työllisyysaste on saatava nousemaan, mikä on yksi hallituksen keskeisiä tavoitteita.

Tutkijat olivat huolissaan muun muassa Suomen kilpailukyvystä. Suu-rimpana haasteena nähdään tuotta-vuuden heikko kehitys, osaamisen ja innovaatioiden rapautuminen, korkea verotus ja siitä aiheutuvat kannustin-ongelmat sekä väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuva kestävyysvaje.

Rahoituksen professori Timo Rot-hovius esitti yhtenä ratkaisuna osa-kesäästötilien nopean käyttöönoton, mikä auttaisi yritysten pääoman han-kintaa.

– Ongelma on nimenomaan ris-kipääoman saatavuus. Lainarahaa saavat kaikki, joilla on esittää tarvit-tavat vakuudet, huomautti Rothovius.

Pankkitileillä makaava laiska raha pitäisi saada niiden käyttöön, joilla on hyviä ideoita ja intoa toteuttaa niitä, mutta ei riittävästi omia pääomia, Rot-hovius muistutti. Osakesäästötili hou-kuttelisi kotitalouksia tekemään oman pääoman ehtoisia sijoituksia, mikä sa-malla parantaisi säästöjen tuottoa ja sitä kautta helpottaisi ikääntymi-sestä aiheutuvia ongelmia.

Pääministeri Juha Sipilä on itsekin pohtinut, miten pääomat saataisiin nykyistä tehokkaammin tuottavaan työhön. Sipilän vierellä yliopiston rehtori Jari Kuu-sisto ja vararehtori Annukka Jokipii.

KU

VA

: AN

SS

I TU

RU

NEN

VALOKEILASSA

Susan Duinhoven arvioi, että Facebookin tietojen luovuttamiseen liittyvä skandaali kääntyy perinteisten mediatalojen eduksi. – Se tulee lisäämään hyvin tehtyjen uutisten kysyntää, mikä on hyvä asia Sanoman kannalta.



Kolme vuotta Sanomaa luotsannut hollantilainen toimitusjohtaja Susan Duinhoven kertoo, että yhtiö alkaa olla valmiina kasvuun. Virheinvestoin-

neista on luovuttu, isot alaskirjaukset tehty ja enää yksi merkittävämpi myynti on tiedossa, kun yhtiö luopuu naistenleh-tibisneksestä Belgiassa.

– Nyt siirrymme kasvun vaiheeseen, Duinhoven vakuuttaa.

Sanoman alkuvuoden osavuositulos on huono ja selvä pettymys myös mark-kinoille. Duinhoven ei hermostu. Hänellä on selitykset valmiina.

– Tämä on aina kausiluonteisesti huonoin kvartaali. Oppimateriaalien tilaukset siirtyivät ja mainosmarkkinat olivat pehmeät, mutta kaiken kaikkiaan mennään odotusten mukaisesti, eikä nä-kemys koko vuodesta muutu.

Yhtiö odottaa rakennemuutoksilla oi-kaistun liikevaihdon olevan hieman pie-nempi kuin vuonna 2017 ja operatiivisen liikevoittoprosentin olevan noin 14 pro-sentin tasolla.

Jos Duinhoven sanoo, että oppimate-riaaleja tilataan entistä lähempänä käyt-töönottohetkeä eli koulujen uuden luku-

vuoden alkua, miksei niin olisi. Onhan se järkevää toimintaa myös ostajan näkö-kulmasta.

Sanomalle tämä vain lisää toiminnan kausiluonteisuutta. Se on myös syy siihen, miksi yhtiö alkaa maksaa osinkoa kahdessa erässä, huhtikuussa ja loka-kuussa. Oppimateriaalibisnes, joka vastaa noin neljäsosaa Sanoman liikevaihdosta, saa suurimman osan tuloistaan vuoden kolmannella neljänneksellä, kun koulut alkavat.

– Silloin toimitetaan ja maksetaan suurin osa kirjoista. Nyt kun pyritään kasvattamaan osinkoa, tämä kassavirran sesonki on otettava huomioon.

Osingon maksaminen useammassa erässä on muutenkin yleistymässä. Duin-hoven kuitenkin korostaa, ettei Sanoma mene muodin mukana. Kyse on nimen-omaan valmistautumisesta kasvavien osinkojen maksuun niin, ettei se aiheuta ylimääräisiä rahoitustarpeita.

Ennen osakekurssin notkahdusta osavuosituloksen seurauksena vaikutti jo siltä, että kolme vuotta Sanoman ra-kennetta muokanneen hollantilaisen kemistin urakka alkaisi olla valmis. Liike-tulos on kasvamassa, näkymät parane-massa ja osinkoa on päästy nostamaan.

Osakekurssikin on kolminkertaistunut hänen aikanaan.

Duinhoven on toiminut pääomasijoit-tajien palveluksessa laittamassa yrityksiä myyntikuntoon. Voisi luulla, että hänen työnsä alkaisi kohta olla exit-vaiheessa.

– Nythän ne paremmat ajat vasta al-kavat, joten ei minulla ole mitään kiirettä lähteä. Olen täällä niin kauan, kun hal-litus sitä haluaa, Duinhoven naurahtaa.

– Mediayhtiössä on aina tekemistä, vaikka liiketoiminta rullaa ja osakekurssi nousee. Siirrymme nyt kasvun kauteen ja pyrimme parantamaan tarjoomaamme kuluttajille samalla, kun työskentelemme yhdessä markkinoijien kanssa auttaak-semme heitä tavoittamaan paremmin uusia asiakkaita. Tässä on paljon kiin-nostavaa tehtävää vielä, eikä minun työni ei ole tänä vuonna erilainen kuin viime vuonna. Toki projektit ovat erilaisia, sillä nyt fokus on kasvussa eikä uudelleenjär-jestelyissä.

Muutakin kuin Hesari ja NelonenMonet suomalaiset mieltävät Sanoman Helsingin Sanomien kustantajana, vaikka yhtiö on paljon muutakin. Duinhovenin mielestä on luonnollista, että Helsingin Sanomat saa suomalaisten mielessä yli-

SANOMASanoma ei ole enää yhtä riippuvainen mainosmarkkinoista kuin vielä joitakin

vuosia aiemmin. Toimitusjohtaja Susan Duinhovenin mukaan yhtiön rakennemuutos on nyt tehty ja jatkossa keskitytään kasvuun pienten,

täydentävien, synergioita tuovien yritysostojen avulla.TEKSTI: PEKKA VIROLAINEN | KUVAT: KIMMO BRANDT

KÄÄNTÄÄ KATSEET KASVUUN


VALOKEILASSA

suuren roolin. Hän kuitenkin uskoo, että sijoittajat tuntevat myös yhtiön muut osat.

Sanomalehtien eli Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien osuus oli viime vuonna noin kuudesosa konsernin 1,4 miljardin euron liikevaihdosta. Reilu puolet liikevaih-dosta tulee nyt Suomesta. Toiminnallisesti Suomen media, lehdet sekä tv- ja radioka-navat vastasivat alkuvuonna 52 prosenttia liikevaihdosta. Media BeNen eli Hollannin ja Belgian medioiden osuus oli 37 pro-senttia ja oppimateriaalien 11 prosenttia.

Vaikka painettujen ja digitaalisten op-pimateriaalien myynti notkahti tai siirtyi myöhäisemmäksi alkuvuonna, Duin-hoven pitää toimialaa yrityksen huonosti tunnettuna helmenä.

– Se on erittäin kannattavaa liiketoi-mintaa viidessä maassa.

Yksikön operatiivinen käyttökate-prosentti oli viime vuonna 18 eli parempi kuin medialiiketoiminnassa, jossa se oli Suomessa 12 ja BeNe-maissa 16.

Huolimatta varsinkin aikaisemmasta merkittävästä liiketoiminnasta ulko-mailla Sanoma-konsernin ulkomaalais-omistus (19 prosenttia) on selvästi pie-nempi kuin suomalaisilla pörssiyhtiöillä keskimäärin (28 prosenttia). Duinho-venin mukaan se johtuu ennen kaikkea Jane ja Aatos Erkon Säätiön isosta lähes 25 prosentin omistusosuudesta.

– Myös muilla Erkon suvun jäsenillä on edelleen merkittäviä omistuksia. Kun myös Antti Herlinin omistus on iso, meillä on suuret ja vahvat kotimaiset omistajat, eikä ulkomaalaisomistus siten voi nousta kovin merkittäväksi.

Toisaalta yhtiö ei sitä tavoittelekaan. Esimerkiksi pääomamarkkinapäivänsä se pitää Suomessa, toisin kuin moni muu suomalainen pörssiyhtiö.

– Me emme tähtää maantieteellisen jakauman muutokseen. Toivomme kuitenkin, että yleinen sijoittajapohja kasvaa. Olemme tyytyväisiä suomalaisiin sijoittajiin, mutta tapaamme säännölli-sesti sijoittajia myös ulkomailla.

Pieni ruutu ei vedä mainoksiaMainonnan painoarvo Sanomien myynnin kannalta laski, kun Hollannin tv-kanavat myytiin. Mainonta vaikuttaa edelleen noin kolmannekseen liikevaih-dosta. Mainosmarkkinat kehittyivät al-

kuvuonna huonosti varsinkin painetun median puolella Suomessa. Tilauspoh-jainen liikevaihto on puolestaan stabiloi-tumassa, ja Duinhoven kuvaa myös irto-numeromyynnin kehitystä hyväksi.

Kolmas keskeinen liikevaihtoon vai-kuttava tekijä on valtioiden panostus koulutukseen.

– Oppimateriaalibisnes ei ole suoraan valtion rahoittama, mutta sen kehitys riippuu valtiovallan päätöksistä.

– Me näemme kaikissa näissä kol-messa keskeisessä tulonlähteessä stabi-loitumista monen huonomman vuoden jälkeen.

Normaalisti nykyinen hyvä suhdanne olisi parasta aikaa mediayhtiölle. Nyt iso osa mainonnasta on siirtynyt verkkoon, hakusanamainontaan ja sosiaaliseen me-diaan, joten Google ja Facebook ovat ke-ränneet entistä isomman potin itselleen.

Duinhoven arvioi, että nousukausi ei ole vielä eh-tinyt herättää yrityksiä kasvattamaan mainospanostuksia, joita leikattiin huo-noina aikoina.

– Se on trendi, joka mediateollisuuden pitää pystyä kääntämään. Kun yritykset tuovat markkinoille uusia tuotteita, heidän on myöskin viestittävä siitä kulut-tajille ja meidän tehtävämme on auttaa heitä siinä uusilla tavoilla.

– Yritykset ovat viime vuosina panos-taneet omiin tietokantoihin. On hyvä tuntea asiakas ja palvella ja markkinoida oman järjestelmänsä sisällä, mutta se ei tuo yritykselle uusia asiakkaita, Duin-hoven huomauttaa.

Median käyttö ei väheneSiinä missä yritykset ovat vähentäneet median käyttöä, kuluttajat käyttävät nyt mediaa enemmän kuin koskaan.

– Kun katson työpisteeltäni ulos bus-siasemalle, en näe ketään, joka ei bussia odotellessa katsoisi kännykkäänsä. Uuti-siahan he paljolti katsovat!

Median kulutus on kasvanut todella paljon, ja iso osa siitä on digitaalisessa ja mobiilissa mediassa. Niiden hyödyntä-minen on kuitenkin mainostajille hieman vaikeampaa.

SUOMALAINEN SUORUUS MIELLYTTÄÄSUSAN DUINHOVEN tuli Sanomiin hol-lantilaisen mediayhtiö Koninklijke We-generin toimitusjohtajan paikalta. Hän on aiemmin johtanut muun muassa matkatoimisto Thomas Cookin Län-si-Euroopan toimintoja ja työskennel-lyt Reader’s Digestin, McKinseyn ja Uni-leverin palveluksessa. Hänet valittiin Sanoman hallitukseen keväällä 2015 ja myöhemmin samana vuonna toimitus-johtajaksi.

Duinhoven kertoo, ettei hän tiennyt juuri mitään Suomesta tänne tulles-saan, mutta on viihtynyt nämä vuodet hyvin.

– Pidän kävelystä, ja Helsinki on helppo kaupunki. Lähes kaikkialle pääsee kävellen, myös työasioissa.

Hän pitää suomalaisesta transparen-tista yhteiskunnasta. Hiihdon harrasta-jana hän suorastaan rakastaa Lappia.

– Bisneksessä on paljon samaa kuin Hollannissa. Luottamusta arvostetaan ja asioista voi sopia ilman juristien ar-meijaa.

– Ihmiset tekevät, mitä he lupaavat. Lisäksi he kertovat, mitä tekevät.

Hollannista hän kaipaa lähinnä tiettyä maatilajuustoa, jota ei saa Suomesta. Tai ei juuri ehdi kaipaamaan, sillä työ-matkat vievät usein koti-maahan. Suomesta hän puolestaan vie aina mukanaan kolme asiaa:

– Ruisleipää, Fazerin suk-laata ja karja-lanpiirakoita. Niitä en saa unohtaa tai tulee sanomista.

SANOMA-KONSERNIN ULKOMAALAISOMISTUS ON SELVÄSTI PIENEMPI KUIN SUOMALAISILLA PÖRSSI- YHTIÖILLÄ KESKIMÄÄRIN.


Facebook ja Google ovat siinä onnistu-neet. Yleensä puhutaan, että nämä yhtiöt, joista Facebookilla ei ole Suomessa edes yhtään työntekijää, veisivät jo puolet mediaeuroista, mutta Duinhoven kiistää näkemyksen.

Mainonnan vuosikatsauksen mukaan verkkomedia vastaa 30 prosenttia mai-nonnasta Suomessa. Siitä some- ja haku-sanamainonta eli Facebook ja Google vastaavat noin puolta.

– Näiden yhtiöiden osuus on noin 15 prosenttia mediamainonnasta Suomessa, Duinhoven korjaa.

Facebookin asiakastietojen myynti-skandaali saattaa kääntää asetelmia pe-rinteisten mediatalojen eduksi.

– Se tulee lisäämään hyvin tehtyjen uutisten kysyntää, mikä on hyvä asia Sa-noman kannalta.

– Mehän emme ole jakelualusta, vaan tiedon tuottaja. Toimitamme uutisia luotettavista lähteistä ja taustoitamme niitä. Näkisin, että ihmisten tietoisuus Facebook-skandaalin tapaisista ilmiöistä tukee meidän ydintoimintaamme.

Konserteista kasvuala Myytyään pitkään rönsyjä ja isojakin liiketoimintoja Sanoma kääntyi alku-vuonna kasvun tielle ostamalla tapah-tumajärjestäjä NCD:n Suomen noin 20 miljoonan euron liiketoiminnot.

– Kun Belgian lehtikauppa saa loppu-vuonna viimeiset luvat, olemme saavut-taneet sen portfolion, jonka kanssa ha-luamme jatkaa ja kasvaa. Teemme jatkossa bolt-on-investointeja – yritysostoja, jotka naksahtavat yhteen olemassa olevan osaa-misemme kanssa. NCD on hyvä esimerkki pienen riskin ja suurten synergioiden kaupoista. Meillä oli jo pieni tapahtuma-bisnes. Olemme radiossa ja televisiossa vahvasti mukana musiikkibisneksessä, joten tästä tulee hyviä synergioita niin meille, alan toimijoille kuin kuluttajille.

Kun Sanoma osti 19 vuotta sitten WSOY:n, syntyi Suomessa iso haloo siitä, mainostaako Helsingin Sanomat jatkossa vain WSOY:n kirjoja.

– Tulemme varmasti mainostamaan omia bisneksiä omissa medioissamme. On silti turha yrittää saada toimituksia kirjoittamaan vain omista tapahtumista, siinä voi olla pikemminkin kynnys nor-maalia korkeammalla. n

ANALYYTIKON KOMMENTTI:

”PAREMPI FOKUS, PIENEMPI RISKI”

INDERESIN ANALYYTIKKO Petri Aho nosti Sanoman yhtiön top3-listalle huo-nosta osavuosituloksesta huolimatta. Sanoma kor-vaa listalla Scanfilin, vaik-ka analyysitalo suhtautuu

siihenkin edelleen positiivisesti.– Sanoman vaisu Q1 oli hienoinen pet-

tymys, mutta raju kurssireaktio tekee

osakkeesta osinkotuottoon ja riskita-soon nähden houkuttelevan, Petri Aho toteaa.

– Rakennemuutoksen jälkeen Sanoma on pienempi yhtiö, mutta myös pieniris-kisempi, fokusoituneempi ja kannatta-vampi. Sen kannattavuus ja kassavirta saavat nostetta parantuvasta tehokkuu-desta, kasvavista digituotoista sekä suo-tuisasta suhdanteesta.

Sanoman avainluvut

milj.euroa Q1/2018 Q1/2017,oikaistu* Muutos Liikevaihto 261,6 282,2 -7 %Operatiivinen käyttökate 44,4 57,9 -23 %prosentti 17,0 % 20,5 % Operatiivinen liikevoitto 8,2 20,4 -60 %prosentti 3,1 % 7,2 % Liikevoitto 8,4 17,7 -53 %Tilikauden tulos ** -5,1 8,4 -160 %Tulos/osake, euroa,jatkuvat toiminnot 0,02 0,05 -58 %Tulos/osake, euroa ** -0,03 0,05 -168 % * Q1/2017 luvut on oikaistu johtuen IFRS 15 -standardin käyttöönotosta. Oikaistut luvut julkaistiin 27.3.2018. ** Sisältäen jatkuvat ja lopetetut toiminnot

Liikevaihto segmenteittäin

milj.euroa Q1/2018 Q1/2017,oikaistu* MuutosMedia Finland 137,0 144,1 -5 %Media BeNe 95,8 101,9 -6 %Learning 28,9 36,2 -20 %Muut toiminnot -0,1 -0,1 0 %Yhteensä 261,6 282,2 -7 %

Kurssikehitys6/2017–5/201812

11

10

9

8

”Raju kurssireaktio

tekee osakkeesta osinkotuottoon

ja riskitasoon nähden

houkuttelevan.”6/17 7/17 8/17 9/17 10/17 11/17 12/17 1/18 2/18 3/18 4/18 5/18

SANOMA



Jotkut saattavat pitää yritysten ESG- eli vastuuraportteja viher- tai imagopesuna, jolla to-teutetaan maineenhallintaa tai rauhoitellaan herkimpiä sidos-ryhmiä. Lisäksi niitä saatetaan

pitää sijoitustuotteiden markkinointi-kikkana.

Kaikkea muuta: kyseessä on sijoitta-misen megatrendi, josta on tulossa normi etenkin instituutioiden puolella.

– Järkevä sijoittaja haluaa tuoton, mutta myös paremman maailman, Nord-netin osakestrategi Jukka Oksaharju ki-teyttää ESG-strategian ytimen.

Se on hyvä työkalu piensijoittajalle, sillä vastuuraporttien kautta yrityksestä, sen toiminnasta ja tulevaisuuden suun-nasta saa paremman käsityksen kuin mitä talousluvuista voi päätellä. Raporteista saattaa lisäksi paljastua ongelmia ennen kuin ne nousevat pinnalle. ESG-aiheista luistaminen voi johtaa pahoihin vaikeuk-siin, kuten Volkswagenin päästöskan-daalissa tai Talvivaaran romahduksessa nähtiin.

Tuottoa ja pienempää riskiäESG-sijoittaminen ei ole vain arvovalin-tojen toteuttamista tai hyvän mielen os-tamista itselle. Tuottovaatimus on olen-nainen osa sitä.

Tutkimukset osoittavat, että vastuul-liset yhtiöt ovat sijoittajalle tuottavampia ja turvallisempia kohteita kuin ne, joissa vastuullisuuteen ei ole vielä panostettu.

Amerikkalaisen Harvardin yliopiston tutkimuksessa yhtiöt jaettiin vastuulli-suuden perusteella kahteen ryhmään. Tarkastelujakso oli 20 vuotta (1992–2012), jonka aikana ”korkean vastuul-lisuuden” yhtiöt tekivät 4,8 prosenttia parempaa vuositulosta kuin ”matalan vastuullisuuden” yhtiöt.

Myös sijoittajat hyötyivät: vuonna 1993 ”korkean vastuullisuuden” yhtiöön laitettu dollari olisi kasvanut 22,60 dolla-riin vuoteen 2010 mennessä, kun toisessa ryhmässä se olisi ollut 15,40 dollaria.

Oxfordin yliopistossa tehdyssä kokoo-matutkimuksessa puolestaan vastuulli-suutta selviteltiin tarkastelemalla kahden-sadan tutkimuksen tuloksia. Niistä peräti 88 prosentissa todettiin vastuullisuuskäy-täntöjen merkinneen parempaa liiketoi-mintaa ja sitä kautta korkeampaa voittoa.

Hyvän tuottoja arvokehityksen li-säksi vastuulliset yritykset vaikuttaisivat hyviltä turvasatamakohteilta.

– Tutkimukset viittaavat siihen, että pörssilaskuissa vastuulliset yritykset eivät putoa yhtä rajusti kuin riskisemmät yritykset, yritysten vastuullisraportointia tutkiva apulaisprofessori Hanna Silvola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo.

– Taantumassa asiakkaat säilyvät lo-jaaleina vastuullisia yhtiöitä kohtaan, vaikka muuten vähentäisivät kulutus-taan. Tutkimuksissa on löydetty tilastol-linen yhteys yrityksen vastuullisuuden ja vakaamman arvonkehityksen välillä.

Vastuullisimpia yrityksiä voisikin ajatella salkussa samaan tapaan kuin perinteisiä laatuyhtiöitä (blue chip) tai tasaisia osingonmaksajia. Panostukset tulevaisuuden rakentamiseen tekevät yrityksestä vakaamman ja raportointi lä-pinäkyvämmän, mitkä puolestaan vähen-tävät osakkeen arvon vaihteluja. Vakaus ja pitkä riskienhallinnan horisontti eivät myöskään houkuta lyhyeksi myyjiä osak-keen kimppuun.

Parempaa kannattavuuttaVastuullisuus heijastuu tulosriveille. Kun asiakkaiden, kuluttajien, liikekump-

Vastuuraportit tulivat jäädäkseenVastuullinen sijoittaminen on noussut muutamassa vuodessa globaaliksi trendiksi. Pitkäjänteiselle sijoittajalle yritysten vastuuraportit tarjoavat oivan lisätyökalun osakepoimintaan.TEKSTI: NINA BROSTRÖM | KUVAT: BIGSTOCK

”PÖRSSILASKUISSA VASTUULLISET YRITYKSET

EIVÄT PUTOA YHTÄ RAJUSTI.”



panien ja alihankkijoiden näkemys yh-tiöstä kohenee, se kasvattaa liikevaihtoa ja kannattavuutta.

– Yritykset voivat siirtää vastuullisuu-teen liittyviä investointeja edelleen ku-luttajien, asiakkaiden tai yhteistyökump-paneiden maksettavaksi. Tällaisesta ollaan nykyisin valmiimpia maksamaan hieman ekstrahintaa kuin ennen, Oksa-harju toteaa.

Toisaalta vastuullisuuteen liittyvät investoinnit, kuten energian säästöön tai kierrättämiseen liittyvät uudistukset, karsivat kustannuksia ja parantavat kan-nattavuutta edelleen.

Kun yrityksen vastuullisuudesta on muodostumassa normi, siitä ei irtoa enää lisäpisteitä osakekurssiin. Toisaalta niiden yritysten, jotka eivät sitä vielä to-teuta, riskit ovat kasvussa.

– Vastuullisemmat yritykset saavat lisäksi rahoitusta markkinoilta edulli-

semmin, koska niiden toiminta on läpi-näkyvämpää ja riski pienempi. Ennen pitkää sijoittajat edellyttävät vastuulli-suuden raportointia kaikilta yhtiöiltä, jotta ne saisivat pääomia markkinoilta, Silvola huomauttaa.

Tulevaisuutta rakentamassaVastuullinen sijoittaminen on osallis-tumista pitkäjänteiseen kehitysproses-siin, jonka tarkoituksena on parantaa yrityksen toimintaa kestävällä tavalla ja aktiivisesti sopeutua ympäristön muu-toksiin. Se parantaa taloudellista tulosta pitkällä aikavälillä.

– Vastuullinen sijoittaminen ei aina-kaan heikennä sijoittajan tuottoja. Pi-kemminkin se tukee niitä: siinä analysoi-daan yritys laajemmin ja kartoitetaan ris-kejä – sekä positiivisia että negatiivisia – kvartaalitasojen lukujen yli. Se on pitkän aikavälin arvonkehityksen arviointia,

MIKÄ ESG?

ESG ON yritysten raportointia ym-päristöasioista (E), sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta vastuusta (S) sekä hallinnointitavasta (G). ESG-raportoinnista puhutaan myös vastuullisuusraportointina.

EU:n vuonna 2014 voimaan tullut direktiivi edellyttää suurilta, yli 500 työntekijän yrityksiltä myös ei-taloudellisten asioiden (ts. ESG-asioiden) raportointia. Suomessa raportointivelvollisuus koskee noin sataa suurinta yhtiötä ja yhteisöä.

Toistaiseksi vain parikymmentä pientä ja keskisuurta suomalaisyh-tiötä raportoi vastuullisuudestaan. First North -kasvulistan yhtiöistä tiettävästi yksikään ei ole aloit-tanut vastuuraportointia.

Vastuullisuutta vai eettisyyttä?Strategiassa otetaan huomioon yrityksen ympäristö- ja yhteis-kuntavaikutukset sekä hallinto-tapa, mutta sijoituspäätös tehdään taloudellisin perustein ja tuot-to-odotuksin. Sijoituskohteelta voidaan edellyttää tiettyjä sitou-muksia – kuten Pariisin ilmasto-sopimuksen tai sukupuolten ta-sa-arvon tavoitteisiin – ja sijoittaja pyrkii edistämään näitä yrityksen konkreettisessa toiminnassa muun muassa aktiivisella omistajavai-kuttamisella. Vastuullisesta sijoit-tamisesta on muodostunut uusi normi etenkin instituutiosijoitta-jille.

Vastuullisuus sekoitetaan usein eettiseen sijoittamiseen, jossa sul-jetaan sijoituskohteiden joukosta pois yritykset, jotka toimivat vas-toin omia arvoja. Perinteisesti täl-laisia yhtiöitä ovat aseteollisuus, aikuisviihde sekä tupakka- ja alko-holiyhtiöt, mutta yhä useammin joukkoon luetaan myös hiilivoima ja ydinaseet. Eettiselle sijoittajalle arvojen toteutuminen on tuottoa tärkeämpää.

Maailman kymmenen vastuullisinta yritystä sekä sadan vastuullisimman yrityksen joukkoon sijoittuneet pohjoismaalaiset yritykset

Sijoitus Yhtiö Maa 1. Dassault Systèmes Ranska 2. Neste Suomi 3. Valeo Ranska 4. Ucb Belgia 5. Outotec Suomi 6. Amundi Ranska 7. Cisco Systems Yhdysvallat 8. Autodesk Yhdysvallat 9. Siemens Saksa 10. Samsung SDI Etelä-Korea 28. Telefonaktiebolaget LM Ericsson Ruotsi 31. Kesko Suomi 35. Nokia Suomi 40. Svenska Cellulosa Aktiebolaget Ruotsi 57. H & M Hennes & Mauritz Ruotsi 65. Sandvik Ruotsi 66. Chr. Hansen Tanska 70. Orsted Tanska 86. Nordea Bank Ruotsi 88. Wärtsilä Suomi 96. Vestas Wind Systems Tanska

LÄHDE: CORPORATE KNIGHTS 100 MOST SUSTAINABLE COMPANIES IN THE WORLD -TUTKIMUS, 2018


OP:n vastuullisen sijoittamisen johtaja Mika Leskinen luonnehtii.

OP:n rahastoissa on noudatettu vas-tuullisen sijoittamisen periaatteita jo kymmenisen vuotta. Käytännössä se tarkoittaa yritysten ESG-toteutuksen ar-vioimista, niiden huomioimista osakeva-linnoissa sekä aktiivista omistajavaikut-tamista kotimaassa ja ulkomailla.

– Meillekin sanotaan, että miten te yksin pääsette siellä vaikuttamaan, mutta se ei pidä paikkaansa. Jos me olemme mukana yrityksessä ja vaikutamme ESG-asioiden edistämiseksi, todennäköisesti omistajissa on muitakin samaa tekeviä, Leskinen kertoo.

Sijoittajien joukkovoiman käyttö on kasvussa. Esimerkiksi Climate Action 100+ -hankkeessa institutionaaliset si-joittajat ovat ottaneet kohteikseen pa-himmat kasvihuonepäästöjen tuottajat ja pyrkivät aktiivisella omistajuudella vaikuttamaan niiden toimintaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttä-miseksi. Tällä hetkellä hankkeessa on mukana 279 sijoittajaa, jotka hallinnoivat lähes 30 biljoonan sijoitusvaroja. Suo-

malaisia ryhmässä on kymmenkunta, muun muassa Elo, Ilmarinen ja OP. Myös Varma on lähdössä mukaan.

– Ihmiset ovat kiinnostuneita, mitä raha tekee. Vastuullisuus ei siten ole enää trendi, vaan se on tullut jäädäkseen, Les-kinen sanoo.

OP:ssa sijoituskohteiden joukosta on linjattu pois hiilivoimayhtiöt, sopimuksilla kielletyt aseet sekä kansainvälisten nor-mien rikkojat, kuten lapsityövoimaa käyt-tävät yhtiöt. Muutoin yritysten ESG-tavoit-teisiin pyritään Leskisen mukaan vaikutta-maan aktiivisesti ja positiivisen kautta.

– Nämä ovat pitkiä, vuosia kestäviä prosesseja. Meillä voi olla sijoituksia esi-merkiksi energiayhtiöön, jolla on nyt hiilivoimaa, mutta selkeä suunnitelma, kuinka siitä aiotaan päästä eroon. Jos julistuksista huolimatta mitään askelia oikeaan suuntaan ei tapahdu vuosiin, sil-loin yrityksestä voidaan irtautua.

OP:ssa rahastot raportoivat ESG-reit-tauksensa. Taso voi olla yleisrahastossa 2,0–2,5 prosenttia, kun taas eettisin valin-noin kootussa erikoisrahastossa lähen-nellään 50 prosenttia. n

Vain harvoille lisäpisteitäJOS HALUAA toteuttaa vastuullista sijoittamista, Pohjoismaiden pörsseistä löytyy monia erinomaisia kohteita. ESG-tietämyksen kasvun myötä sijoittajis-ta on tullut aiempaa kriittisempiä.

– Vastuullisuudesta tulee yritykselle lisäpisteitä vain, jos se onnistuu erottautumaan selvästi edellä-kävijänä ja globaalin ongelman ratkaisijana, Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju sanoo.

Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Nesteen.– Nesteen puhtaamman polttoaineen strategia on

onnistunut hyvin, ja se on pystynyt vastaamaan si-dosryhmiltä muun muassa palmuöljystä syntynee-seen kritiikkiin. Lisäksi strategiaa on toteutettu hyvin kannattavasti.

Innovatiivisuuden kautta tapahtuva riskinotto on Oksaharjun mukaan tyypillistä vastuullisille yrityk-sille.

– Parhaat yritykset yhdistävät globaalin vastuulli-suushaasteen ja tekevät siitä liiketoimintaa. Ne ovat myös todennäköisimmin niitä, jotka saavat yhteis-

kunnan tuen toiminnalleen eli strategisia, verotus- tai kaavoitusetuja.

Tämä näkyi muun muassa Nesteen viimeisimmästä tuloksesta, jota pönkitti Yhdysvalloista takautuvasti saatu BTC-veroetu.

Entä onko Helsingin pörssissä yhtiöitä, joista vas-tuullisen sijoittajan kannattaisi pysyä erossa?

– Saga Furs voisi olla yksi, sillä kuluttajamuotitren-dien vaihtelut Venäjällä ja Aasiassa vaikuttavat siihen vahvasti. Yleinen mielipide ja lainsäädäntö saattavat aiheuttaa turkistuottajalle riskejä. Myös Olvi ja Altia voivat pudota eettisimmiltä sijoittajilta pois, joskin yh-tiöt tekevät alkoholin lisäksi paljon muitakin tuotteita.

Toisaalta finanssi- ja terveydenhuoltoaloilla voi muhia ESG-riskejä.

– Finanssisektorilta tulee harvemmin hyviä uutisia ja regulaatio kiristyy. Terveysala puolestaan saattaa olla vielä ongelmissa, sillä sote-uudistus ei ole mikään läpihuutojuttu ja siihen liittyy vielä paljon epävar-muutta, Oksaharju muistuttaa.

”SADAN MAAILMAN VASTUULLISIMMAN YRI-TYKSEN LISTALTA LÖYTYY VIISI SUOMALAISYHTIÖTÄ.”


SELVITYS

Korkosuojauksesta mielenrauhaa

Korkosuojaus vakuuttaa velallisen nousevia korkoja vastaan. Vakuutuksen hyöty riippuu korkotason kehityksestä.

TEKSTI: JUHA EUROPAEUS | KUVAT: BIGSTOCK

4/2018 VIISAS RAHA 194/2018 VIISAS RAHA 19

Nuorille aikuisille termi korkosuojaus voi tuntua yhtä kaukaiselta kuin lankapuhelin. Korot ovat olleet niin pitkään niin matalalla, että nuorelle

sukupolvelle hieman nollan ylittävistä koroista on tullut uusi normaali.

Asuntovelallisten ei ole tarvinnut ko-roista huolehtia. Velaksi sijoittaminen on ollut kannattavaa, jos sijoitukselle on saanut edes muutaman prosentin tuoton.

Mikään ei takaa, että korot pysyvät tu-levaisuudessa yhtä matalina. Rahalla on edelleen hinta, ja pitkällä aikavälillä hinta on todennäköisesti nykyistä korkeampi. Tulevan korkotason arvioiminen on kui-tenkin arvailujen varassa.

– Liikkeelle lähdetään miinuskoroista, sanoo OP:n operatiivinen johtaja Päivi Jääskeläinen.

– Digitalisoituvassa taloudessa tu-levien kasvutrendien arvioiminen on entistä vaikeampaa. Normaalista korko-tasosta on suuri epävarmuus.

Historiassa on nähty nopeita ja voi-makkaita korkotason muutoksia. Nyt talous kasvaa hyvää vauhtia, mutta korot eivät ole nousseet. Syynä on hidas hin-tojen nousu.

Inflaatio ei ole noussut vielä lähelle-kään Euroopan keskuspankin tavoitetta. EKP ei ole siksi vielä nostanut ohjauskor-

koaan. Finanssikriisin jäljiltä taloudessa on ollut paljon resursseja vajaakäytöllä, mikä hillitsee hinta- ja palkkapaineita.

EKP on pumpannut rahaa markki-noille edistääkseen talouskasvua. Tämän vuoden alusta EKP supisti omaisuus-erien osto-ohjelmaansa 30 miljardiin eu-roon kuukaudessa, mutta rahapolitiikan kiristäminen etenee varovaisesti. Ohjaus-korkoa nostetaan todennäköisesti vasta sitten, kun on vakuuttavaa näyttöä kulut-tajahintojen nousun pysyvyydestä.

– Merkittävin syy hitaaseen inflaa-tioon löytyy työmarkkinoilta. Työmark-kinat ovat Euroopan tasolla joustaneet talouskasvun mukana, minkä takia palkkainflaatiota ei ole syntynyt, sanoo Nordean kiinnitysluottopankin toimitus-johtaja Tom Miller.

Jos kauppasota ja muut karikot väl-tetään, EKP ajaa osto-ohjelmaansa alas ehkä jo kuluvan vuoden loppuun men-nessä. Ekonomistit arvelevat, että EKP:n ensimmäinen koronnosto olisi luvassa vuoden 2019 kesällä tai loppupuolella.

Korot pysynevät lähivuosina maltil-lisina. Markkinat arvioivat kolmen ja kahdentoista kuukauden euribor-koron olevan viiden vuoden päästä hieman yli yhden prosentin tasolla.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Ap-pelqvist uskoo, että pitkällä tähtäimellä euromaiden korkeat velkatasot, vanhe-

neva väestö ja teollisten investointien vähyys pitävät korkotason matalampana kuin ennen finanssikriisiä.

– On olemassa sekin mahdolli-suus, että inflaatio kiihtyy ennakoitua enemmän. Rahapolitiikka kiristyisi nopeammin ja korkojen nousu olisi ra-jumpaa.

Kilpailuttaminen kannattaaSuomalainen asuntolainan ottaja on oppinut kilpailuttamaan pankkien tar-joamat lainamarginaalit. Sen sijaan vaih-toehtoja asuntolainan korkopohjaksi ky-sytään harvemmin.

– Viitekorkopohjasta ja sen määräyty-misestä tai mahdollisista vaihtoehdoista ei muisteta tai ymmärretä tiedustella. Korkopohjasta keskustelu ja tietoisuus nojaa pääasiassa laina-asiantuntijan ak-tiivisuuteen ja tiedonantovelvollisuuteen, sanoo S-Pankin kehityspäällikkö Päivi Huttunen. Harva velallinen muistaa

SUOJAUKSEN HYÖTY RIIPPUU LOPULTA SIITÄ,

MILLÄ VAUHDILLA KOROT NOUSEVAT.

Tom Miller, Nordea: ”Merkit-tävin syy hitaaseen inflaatioon

löytyy työmarkkinoilta. Työ-markkinat ovat Euroopan ta-

solla joustaneet talouskasvun mukana, minkä takia palkkainf-

laatiota ei ole syntynyt.”

Jukka Appelqvist, Danske Bank: ”On olemassa mahdollisuus, että inflaatio

kiihtyy ennakoitua enemmän. Rahapolitiikka kiristyisi

nopeammin ja korkojen nousu olisi rajumpaa.”


SELVITYS

seurata lainansa viite-korkopohjassa tapahtuvia tasomuutoksia, vaikka pankit ovat tehneet muutosten seuraamisen helpoksi. Kunkin lainasopimuksen vii-tekorkopohja ja maksettava kokonais-koron taso ovat helposti tarkistettavissa mobiili- tai verkkopankista.

Pankeilla on tapana testata asiakkai-densa lainanhoitokyky nykyhetkeä mer-kittävästi korkeammalla korkotasolla. Esimerkiksi S-Pankista saa lainaa edellyt-täen, että takaisinmaksu onnistuisi myös kuuden prosentin kiinteällä korolla.

Korkojen nousu on riski erityisesti velkaisille kotitalouksille ja sijoittajille. Korkoriskiä vastaan voi suojautua pank-kien tarjoamilla vakuutuksilla. Näitä ovat esimerkiksi kiinteä korko, korkokatto ja korkoputki.

Suojauksen hinta vaihtelee markkina-odotusten muuttuessa. Kun korkotaso on alhaalla, korkosuojauksen hinta on edul-linen. Korkojen noustessa kallistuu myös vakuutus suojaukselle.

Yksinkertainen tapa varautua kor-kojen nousuun on jättää tietty summa säästöön vararahastoksi tai säästää lai-nanhoitokulujen rinnalla esimerkiksi osakemarkkinoille.

– Pitkäaikainen jatkuva säästäminen on

helpoin ja riskittömin tapa va-rautua elämän tuomiin yllätyksiin,

sanoo Danske Bankin johtaja Jussi Hy-värinen.

Lainanottajan on syytä tutkailla omaa talouttaan ja pohtia, mikä vaikutus kor-kojen nousulla olisi. Miten se tulisi vai-kuttamaan perheen arkeen?

Vastausta voi lähestyä kahdesta näkö-kulmasta: Suojautuminen voi olla tär-keää siksi, että korkojen nousu supistaisi nettotuloja. Toisaalta korkosuojauksesta voi hyötyä, jos suojauksen ostaa oikeaan aikaan ja korkotaso ponnahtaa nousuun. Monet velkavivulla sijoittavat arvostavat myös mielenrauhaa eli tietoisuutta mak-simikorosta.

Mikäli korot palautuvat pitkän aika-välin korkotasoon tai sen yli, korko-suojauksen hankkinut velallinen pitää edelleen lainanhoitokulut kurissa. Nousukaudella ennen finanssikriisiä 12 kuukauden euribor oli keskimäärin 3,15 prosentin tasolla ja huipussaan yli viisi prosenttia.

Vertailu on vaikeaaDanske Bankin mukaan noin joka neljäs uusi asuntovelallinen ostaa lainaansa korkosuojauksen. Lainanhakijat varau-tuvat korkojen nousuun korkoputkella tai -katolla, kiinteällä korolla, säästämällä tai nykyisellä varallisuudella.

Korkosuojauksen kannattavuus riippuu korkotason muutoksista ja suo-jauksen hinnasta. Hintojen vertaile-minen on vaikeaa, koska korkojen nou-suun voi varautua monilla eri tavoilla.

OP tarjoaa korkokattoa viidelle, seit-semälle, kymmenelle tai neljälletoista vuodelle. Osamaksullinen korkokatto on suosittu, koska siinä kustannus makse-taan suojauksen ajalta osana marginaalia.

– Nyt kun pitkät korot ovat edelleen matalalla ja laina-ajat pitkiä, suosittelen

pitkäjänteistä korkosuojausta, sanoo OP:n Päivi Jääskeläinen.

Korkokatto suojaa korkoa nousemasta yli tietyn tason. Velallinen ja pankki so-pivat enimmäiskoron, jonka ylimenevää korkoa sijoittajan ei tarvitse maksaa, vaikka korkotaso nousisi. Jos markkina-korko on sovitun tason alapuolella, korot vaihtelevat tavallisen vaihtuvan viite-koron mukaan.

Päivi Jääskeläinen, OP:

”Yhä useammat asiakkaat ovat heränneet

pohtimaan korkojen nousun vaikutuksia omaan

talouteen, mutta kyllä asian esiin nostamista

ja keskustelua edelleen tarvitaan. Meillä on paljon

nuoria laina-asiakkaita, joilla ei ole velallisena

kokemusta siitä ajasta, kun korot olivat selvästi

korkeammalla tasolla. Meille on tärkeää,

että varautumisesta keskustellaan jokaisen

laina-asiakkaan kanssa.”

SUOJAUSTEN MYYNTI ONPANKEILLELIIKE- TOIMINTAA SAMOIN KUIN VAIKKAPA VAKUU-TUSTEN MYYNTI.

Päivi Huttunen, S-Pankki: ”Viitekorkopoh-jasta ei muisteta tai ymmärretä tiedustella. Korkopohjasta keskustelu ja tietoisuus nojaa pääasiassa laina-asiantuntijan aktiivisuuteen ja tiedonantovelvollisuuteen.”


SUUNTAA ANTAVA ESIMERKKI KORKOPUTKESTA

VIIDEN VUODEN korkosuojaus:• Korkolattia 0,4 %• Marginaali 0,9 %• Korkokatto 1,45 %Alussa minimikorko (sidottu 6 kk

euriboriin) on esimerkin mukaisesti yhteensä 0,4 % + 0,9 % = 1,3 %.

Viitekoron noustessa maksimi koko-naiskorko on 1,45 % + 0,9 % = 2,35 %.

Suojausajan päättymisen jälkeen korko on 12 kk euribor + 0,9 %.

Edellisen esimerkin mukaisessa tapauksessa viitekoron maksimi on 1,45 %. Korkoputki on siten kan-nattavaa koko sen ajan, kun viite-korko on yli 1,45 % aina siihen saakka, kunnes viiden vuoden suojausaika päättyy. Vastaavasti korkoputken 0,4 % lattiakoron ”epäedullisuus/hinta” asiakkaalle alkaa korkojen noustessa pienentyä ja loppuu heti, kun viitekorko ylittää 0,4 %.

NUORELLE SUKUPOLVELLE HIEMAN NOLLAN YLITTÄ-VISTÄ KOROISTA ON TULLUT UUSI NORMAALI.

Jussi Hyvärinen, Danske Bank:

”Lainaan sidotuista suojausmekanismeista

korkoputki on tässä tilanteessa

mielenkiintoisin ja asiakkaalle edullisin

vaihtoehto. Näin pääsee osaltaan hyötymään

alhaisista viitekoroista ja samalla pystyy

varmistamaan oman maksimikorkonsa.

Suositeltavinta olisi sekä aloittaa jatkuva

säästäminen että suojata kokonaan tai osittain

lainat.”

Korkokaton lisäksi pankit tarjoavat kiinteää korkoa. Esimerkiksi OP tarjoaa omistaja-asiakkailleen kiinteää korkoa aina 25 vuoteen asti. S-Pankki suosittelee suojaamaan noin puolet asuntolainamää-rästä.

Nordea ja Danske Bank suosittelevat asuntolainaajille suojaksi korkoputkea. Nordealla viiden vuoden korkoputki on 0,75–1,75 prosenttia. Koron ylittäessä korkeamman tason alkaa asiakas hyötyä siitä. Seitsemän vuoden korkoputken vastaavat tasot ovat 0,80–2,00 pro-senttia.

Korkoputki tarjoaa mahdollisuuden määrittää korko tiettyjen rajojen väliin. Korolle asetetaan sekä maksimi- että minimikorko. Maksimikorko suojaa velallista koron nousulta, minimikorko puolestaan suojaa luotonantajaa kor-kojen laskulta. Velallisen kannattaa

muistaa, että jos markkinakorko on alempana kuin putkelle asetettu mini-mikorko, lainan kokonaishinta on kal-liimpi kuin ilman korkoputkea.

Suojausten myynti on pankeille liiketoimintaa samoin kuin vaikkapa vakuutusten myynti. Asiakkaalle korko-suojaus tulee kannattavaksi, kun valittu korkosuojaus jättää lainasopimuksen korkotason alhaisemmaksi kuin yleisen korkotason nousun tarkistus olisi edel-lyttänyt. Lisäksi suojatun alhaisemman tason kestoajan on oltava riittävän pitkä, jotta korkosuojauksesta pääsee rahallisesti hyötymään.

Suojauksen hyöty riippuu lopulta siitä, millä vauhdilla korot nousevat. Samoin kuin muissa vakuutuksissa, korkosuojaus on monille houkutteleva vaihtoehto ennen kaikkea mielen-rauhan vuoksi. n


Sijoittamisessa ei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin. Tähän periaatteeseen nojautuu sijoitusten hajauttaminen, johon liittyvät eri toimi-

alat. Hajauttamisperiaatetta on helppo toteuttaa valitsemalla salk-kuun usean toimialan yhtiöitä. Ha-jauttaa voi myös ajallisesti.

– Tuotto-odotus ja riski kulkevat käsi kädessä. Hajautus on kuitenkin yksi tapa alentaa salkun riskiä ilman tuotto-odotuksen alentumista, toteaa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

Terveydenhuoltoala porskuttaa senioriarmeijan luoman kysynnän voimin, kun taas rakentaminen on suhdanteiden

mittari. Teknologiayhtiöt myyvät ohjelmistoja, palveluja ja rautaa. Digitalisaatio vaatii mediayhtiöitä luomaan

nahkansa uudelleen. Hajauttamalla sijotuksia eri toimialoille alennat salkkusi riskiä ilman

tuotto-odotuksen alentumista.TEKSTI: VEERA SALOHEIMO | KUVITUS: BIGSTOCK & TEEMU KAVASTO

SIJOITUSKOULU

HAJAUTA ERI TOIMIALOILLE


Teknologiasektori on laaja sateenvarjo

FIMIN ANALYYTIKKO Aaron Kaar-tinen jakaa teknologiayhtiöt kol-meen kategoriaan. Ensimmäi-

sen kategorian yhtiöt, kuten Basware ja F-Secure, tuottavat ohjelmistoja. Ohjel-mistoyritykset investoivat paljon tuote-kehitykseen ja niiden liiketoimintamalli on skaalautuva. Kulut koostuvat ennen kaikkea henkilöstöstä. Tämän katego-rian yhtiöiden markkina-arvo Helsingin pörssissä on yhteensä 1,5 miljardia eu-roa.

Toinen kategoria muodostuu yh-tiöistä, jotka myyvät sekä ”rautaa”

(hardware) että ohjelmistoja. Suomen teknologiamarkkinoita dominoi Nokia, jonka myötä kategorian markkina-arvo kohoaa 27 miljardiin euroon. Tämän ka-tegorian yhtiöissä on tyypillisesti pe-rinteinen yhtiömalli. Taseessa on sekä aineettomia että aineellisia eriä. Kulut muodostuvat henkilöstöstä ja materiaa-leista.

Kolmannen kategorian yhtiöt myyvät palveluja, ja näistä esimerkkinä ovat Solteq, Digia ja Tieto. Markkina-arvo on 2,4 miljardia euroa. Yhtiöt tekevät tyy-pillisesti tunti- tai projektityötä. Bisnes

on henkilöstövetoista ja tase on kevyt. Lähes kaikki kulut ovat muuttuvia.

Teknologiasektorin pitkän aikavälin nä-kymät ovat vahvat, ja sektorin osuus koko markkinan arvosta on kasvanut. Yksit-täisen yhtiön asema voi kuitenkin muuttua voimakkaasti ja arvonmääritys vaihtelee suuresti toimialan sisällä. Teknologiasek-torin riski vastaa markkinan riskiä.

– Toimialan isot yhtiöt panostavat voi-makkaasti esimerkiksi uusiutuvan ener-gian käyttöön, esimerkkinä Google, joka on maailman suurin uusiutuvan energian käyttäjä, Kaartinen toteaa.

Rakennusala reagoi suhdanteisiin

RAKENTAMINEN ON hyvin suhdanneherkkä eli syklinen

toimiala. Esimerkiksi YIT:n osakekurssi on sahannut

2000-luvulla.– Isona yhtiönä YIT edustaa hyvin makrotalouden tilannetta,

toteaa OP:n analyytikko Matias Rautionmaa.

Rakentamissektorilla suunta vaikuttaa olevan tällä hetkellä

parempaan. Vuosi 2015 oli edellinen suhdannepohja, kunnes

kyseisen vuoden kesällä tapahtui käännös parempaan. Vuosi

2016 oli toinen hyvä vuosi peräkkäin, mutta vuonna 2017 tultiin

alas, vaikka yleisesti pörssi nousi. Odotukset tälle ja ensi vuo-

delle ovat hyvät.Rakentamisen positiivisia näkymiä tukee se, että luottamus-

indikaattorit ovat vahvoja, työllisyys paranee ja kotitalouk-

sien tulot kasvavat hitaasti. Toisaalta uhkakuvia ovat odotettu

korkojen nousu ja mahdollinen Ruotsin asuntomarkkinoiden

korjausliike. Lisäksi näkymiä voi laskea tarjonnan kasvu – sekä

Ruotsissa että Suomessa asuntoaloitukset ovat korkealla.

– Noin puolet Suomen asuntotuotannosta on sijoittajave-

toista, Rautionmaa sanoo.

Helsingin pörssissä suorasta Ruotsi-riskistä vapaita yhtiöitä

ovat YIT ja Lehto Group. Muita toimialan yhtiöitä ovat esimer-

kiksi Uponor ja Cramo.Korjaus- ja uudisrakentaminen kulkevat eri suuntiin, kun taas

toimitila- ja asuntorakentamisella on yhteys toisiinsa.

– Korjaus- ja uudisrakentaminen eivät korreloi keskenään.

Kun rakennetaan paljon uutta, resursseja ohjautuu usein

enemmän näihin kohteisiin ja korjausrakentaminen voi hieman

hidastua. Sitten kun on huonot ajat ja lama, resursseja ohjataan

enemmän korjausrakentamiseen. Toimitila- ja asuntorakenta-

minen taas korreloivat jonkin verran keskenään. Molemmat liit-

tyvät positiivisiin talouden näkymiin, Rautionmaa kertoo.

HAJAUTA ERI TOIMIALOILLE

SIJOITUSKOULU

Megatrendit buustaavat

terveydenhuoltoa

TERVEYDENHUOLTOALA ON ollut monien sijoittajien kiinnostuksen

kohteena viime aikoina. Eikä ihme, sillä megatrendit ja kotimaan

kehityskulut tukevat alan yhtiöiden kasvunäkymiä.

Tärkeimpänä megatrendinä näyttäytyy länsimaiden väestön ikään-

tyminen, mikä lisää terveydenhuoltopalvelujen kysyntää. Digitalisaatio

tuo uusia tapoja tuottaa palveluja ja tehostaa toimintaa.

Terveydenhuollossa myös kustannuspaineet ovat lisääntyneet. Kus-

tannusten nousua on pyritty hillitsemään lääkkeiden hintasäätelyllä.

Toinen yhteiskunnan kustannusten kurissapitoon tähtäävä hanke on so-

te-uudistus, jossa on nähty monenlaisia vaiheita.

Evlin analyytikko Joonas Häyhän mielestä terveydenhuoltoalalle ei

olisi katastrofi, vaikka sote-uudistus kaatuisi.

– Jos sote-uudistus kaatuisi, yksi kasvun lähde lyhyellä tähtäimellä

voisi olla kuntaulkoistukset. Siinä kentässä on olemassa varmasti edel-

leen tietty kustannuspaine ja halu hillitä kustannuksia, joten soten kaa-

tuminen voisi aktivoida kuntakenttää ulkoistamaan toimintaansa lisää.

Uudistuksen kaatuminen tarkoittaisi todennäköisemmin palaamista

piirustuspöydän ääreen kuin että uudistus jätettäisiin kokonaan teke-

mättä.Terveydenhuoltoalalla on myös vahva konsolidaa-

tiokehitys.– Euroopassa on nähty paljon yrityskauppoja lää-

keteollisuudessa, ja Suomessa neljä suurta koti-

maista toimijaa ovat tehneet paljon yrityskauppoja,

Häyhä toteaa.

Terveydenhuolto on defensiivinen toimiala eli

suhdanteet eivät siihen juuri vaikuta ja kurssien ke-

hitys on vakaata. Kun ihmiset ovat sairaita, hoitoa

tarvitaan heti, joten palvelujen kysyntä ei muutu.

Helsingin pörssissä olevat terveydenhuoltoalan

yritykset ovat melko erilaisia, joten niiden ver-

tailukelpoisuus on alhainen. Mukana ovat muun

muassa vahvana osinkoyhtiönä profiloitunut

Orion ja kasvuyhtiö Pihlajalinna.

Mediasektori on myllerryksen kourissa

MEDIASEKTORI ON useita muita sektoreita kapeampi Hel-singin pörssissä. Siihen kuuluvat suuret mediatalot Sa-noma, joka on kotimaan markkinajohtaja ja toimii myös Suomen ulkopuolella, sekä Alma Media, jonka arvosta valtaosa tu-lee markkinapaikka- ja rekrytointiportaaleista eli muusta kuin me-diabisneksestä. Puhtaampia mediayhtiöitä ovat Keskisuomalainen ja Ilkka-Yhtymä sekä pieni Pohjois-Karjalan Kirjapaino. Näille me-diayhtiöille on tyypillistä se, että ne omistavat toisiaan ristiin – esi-merkiksi Keskisuomalainen omistaa osan Ilkka-Yhtymästä. Analyytikko Petri Aho Inderesistä listaa mediasektorille myös Helsingin pörssin ainoan markkinointiyhtiön Zeeland Familyn.Media-alaa on pitkään ravistellut täydellinen myrsky. – Suurin ajuri on digitalisaatio. Se on muuttanut jakelutiet ja tavat toimia, Aho sanoo.Mediatoimiala on ollut perinteisesti hyvin suhdanneherkkä, sillä yli 50 prosenttia tuotoista on syntynyt mainonnasta.– Digitalisaation myötä sisältötuottojen osuus liikevaih-dosta kasvaa. Mainostuloissa paikalliset toimijat ovat menettä-neet tuloja kansainvälisille toimijoille Googlelle ja Facebookille, vaikka suomalaiset yhtiöt ovat hieman paremmin turvassa kieli-alueemme ansiosta.

Kaikki digitaaliset mediatuotteet ja -palvelut kasvavat voimak-kaasti. Niiden kannattavuus perustuu muun muassa jakelukustan-nusten puuttumiseen, minkä ansiosta digituotteiden marginaali on yleensä selvästi parempi. Painetun median kysyntä sen sijaan laskee koko ajan. – Mitä enemmän yhtiön toiminta perustuu painettuun mediaan, sitä suuremmat riskit sillä on.


”HAJAUTUS

ON YKSI TAPA ALENTAA

SALKUN RISKIÄ ILMAN

TUOTTO-ODOTUKSEN

ALENTUMISTA.” – Sari Lounasmeri


VARAINHOITO

Sijoitussuunnitelmien automaatio lisää tasapuolisuuttaAutomaation merkitys kasvaa sijoitussuunnittelussa, sanoo Elite Alfred Bergin tutkimus- ja vastuullisuus-johtaja Magnus Backström. TEKSTI: KIMMO KALLONEN | KUVA: TIMO PORTHAN

Algoritmit tuottavat sijoitta-jalle riski- ja likviditeetti-tason mukaan 21 erilaista mallisalkkua, joiden poh-jalta sijoituspäätökset räätälöidään asiakaskoh-

taisesti. Tunteiden sijasta pelkkään järkeen ja

faktoihin nojaavat ohjelmistot hoitavat esivalmistelun. Sijoittajan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet otetaan keskusteluun mukaan vasta hienosäätövaiheessa.

– Malli on neutraali ja tasapuolinen ja täyttää tietenkin MiFID II -direktiivin vaatimukset, Magnus Backström täh-dentää.

MiFID II edellyttää, että henkilö, jonka ansainta riippuu asiakkaille teh-dyistä sijoitussuosituksista, ei voi niitä valmistella. Esimerkiksi varainhoitajalle maksettavat hallinnointipalkkiot eivät voi olla suositusten kriteeri.

– Pankkiirille ei saa tulla kiusausta

suositella asiakkaalle esimerkiksi riski-pitoisempaa portfoliota sen vuoksi, että se voisi tuottaa hänelle itselleen taloudel-lista etua, Backström sanoo.

Uudet säädökset lisäävät myös varain-hoidon hallinnointipalkkioiden läpinä-kyvyyttä. Esimerkiksi niin sanotut kick-back-palkkionpalautukset on julkistet-tava. Elite on palauttanut varainhoidon palkkionpalautukset asiakkailleen jo vuodesta 2012 lähtien.

– Palkkionpalautukset ovat aiemmin toimialalla saattaneet olla hyvinkin mer-kittävä osa varainhoitajien ansaintaa. Uusien säännöstön mukaan niitä voidaan edelleen maksaa ei-riippumattomille varainhoitoyhtiöille, mutta ne on julkis-tettava. Meidän linjamme on jatkossakin hyvittää ne suoraan asiakkaalle.

Elite Alfred Bergin toimintamalli he-rättää kysymyksen, onko tunteeton ro-botti syrjäyttänyt sijoitussuunnittelussa inhimillisen tekijän.

Magnus Backström korostaa, että asiakkaiden kanssa toimitaan entiseen tapaan henkilökohtaisesti, mutta sijoitta-misen soveltuvuusarviot ja sijoitussuosi-tukset tehdään keskitetysti.

– Pankkiiri käy asiakkaan kanssa ti-lanteen läpi ja kartoittaa kokonaistilan-teen. Lähtökohtana on pääsääntöisesti asiakkaan kokonaisvarallisuus ja sen jakautuminen, tuotto-odotukset, riskin-ottovalmius, sijoitusten aikajänne ja lik-viditeettitarpeet.

Muuttujat syötetään ohjelmistoon, ja vastauksena ohjelma tarjoaa yksilöllisten sijoitussuunnitelmien pohjiksi 21 vaihto-ehtoista mallisalkkua, jotka muodostuvat kahdesta eri dimensiosta, riskiasteikosta 1–7 ja likviditeettiasteikosta 1–3.

– Mallisalkut koostuvat erilaisista perinteisistä sijoitustuotteista, kuten yhdistelmärahastoista, osakkeista, korko-papereista tai käteisestä rahasta. Tämän lisäksi salkuissa voidaan käyttää listaa-mattomia sijoituksia, kuten kiinteistö- ja pääomarahastoja. Näistä 21 mallisalkusta löytyy asiakkaalle parhaiten soveltuva sijoitussuositus, jonka pohjalta hänelle räätälöidään yksilöllinen sijoitussuunni-telma.

Maailma kuitenkin muuttuu. Kuinka nopeasti sijoitussuosituksia valmiste-levan ohjelman asetukset reagoivat muu-toksiin?

– Elite Alfred Bergin salkunhoitotiimi kokoontuu viikoittain ja päivittää talon markkinanäkemyksen, jota sovelletaan päivittäisessä asiakkaiden varallisuuden hoidossa. Sijoitussuunnitelmia tuottavaa ohjelmaa ja sen perusteena olevia muut-tujia tarkistetaan säännöllisesti ja mark-kinatilanteen niin vaatiessa käytännössä muutaman kerran vuodessa, Backström sanoo.

Jotkut varainhoitajat ovat saaneet jul-kisuudessa moitteita esimerkiksi vero-suunnittelun puutteista. On esimerkiksi suositeltu arvopaperien myyntiä vero-tuksen kannalta epäedullisena ajankoh-tana. Backströmin mukaan Elite Alfred Bergin ohjelma ei ota huomioon verotuk-sellisia näkökohtia, koska tilanteet ovat aina erilaisia eri asiakkaiden kohdalla. Asiakaskohtaiset erityispiirteet käydään läpi keskusteluissa ja otetaan aina huo-mioon ennen henkilökohtaisen sijoitus-suunnitelman tekoa. n

– Toimintamallimme on neutraali ja eliminoi pankkiirin kiusauksen suositella riskipitoi-sempaa ja kenties oman ansaintansa kan-nalta kiinnostavampaa portfoliota, Magnus Backström sanoo.


VIERASKYNÄ

Ruotsi ja Suomi ovat hyvin sa-mankaltaisia yhteiskuntia, mutta kansankapitalismissa jäämme kauas jälkeen länsinaa-purista. Ruotsissa on sijoitus-varallisuutta paljon enemmän

per asukas: vuoden 2016 lopussa keskiverto-ruotsalaisella oli 133 402 euron verran sijoitus-varallisuutta, kun suomalaisella sitä oli vain 53 712 euroa.

Syitä on varmasti monia. Suomi nousi ke-hittyneeksi taloudeksi vasta toisen maailman-sodan jälkeen, Ruotsi jo 1800-luvulla.

Ruotsissa tavallisia palkansaajia on kannus-tettu arvopaperimarkkinoiden pariin suorilla poliittisilla päätöksillä. Jo 80-luvulla Ruotsi otti käyttöön veroeduilla varustetut ”koko kansan sijoitusrahastot”, Allemandsfondit. Vuonna 2012 Ruotsi otti käyttöön sijoitussääs-tötilin, jonka sisällä osinkotuloja ei veroteta erikseen ennen kuin varat on nostettu tililtä, vaan koko tilin summasta maksetaan kiinteä vuosittainen vero. Sijoitussäästötili on ollut erittäin suosittu, ja useampi kuin joka viides on ottanut sen käyttöön.

Ruotsissa osan eläkkeensä sijoituskohteista saa päättää itse. Vaikutus eläkejärjestelmän kestävyyteen on marginaalinen, mutta niin sa-nottu pedagoginen vaikutus on valtava. Malli kannustaa perehtymään arvopaperimarkki-noihin, koska oma eläke riippuu osin omista päätöksistä.

Ruotsissa sijoittamisesta puhutaan enemmän. Osaaminen ja tekeminen näkyvät

myös asenteissa: ruotsalaisista 50 prosenttia pitää osakesijoittamista hyvin riskialttiina, kun suomalaisista lähes 80 prosenttia on sitä mieltä.

Kuka edistäisi kansankapitalismia Suo-messa? Tällä hetkellä suomalaiset ma-kuuttavat noin 85 miljardia pankki- ja säästötileillä. Varaa sijoittaa siis olisi.

Mitkä poliittiset puolueet olisivat valmiita kan-nustamaan suomalaisia vaurastumaan arvopa-perisäästämisen kautta?

Nykyään ylivoimaisesti suurin osa arvopa-perisäästäjistä on palkansaajia, jotka laittavat sivuun työnsä hedelmiä. Säästämisen edistä-misen voisi kuvitella istuvan perinteiselle työ-väenpuolueelle SDP:lle. Menneisyyden kahleet kuitenkin kuristavat demareita tiukasti. Sosia-listisesta perinteestä ponnistavien puolueiden on edelleen vaikea suhtautua kapitalismiin, koska ideologian oppi-isät asettivat pääoman ja työn niin voimakkaasti vastakkain.

Puolueen oikealta laidalta löytyy vielä muutamia yksittäisiä valopilkkuja, mutta va-litettavasti puolueen yhteiset ohjelmat ovat säästäjälle nuivaa luettavaa. Niistä ei löydy sijoittamisen kannusteita, vaan päinvastoin pääoma- ja osinkoveroja tahdotaan avoimesti kiristää. Vasemmistoliitosta ei löydy edes pien-kapitalistien ystäviä. Yhteisomistus siintänee vielä joidenkin SKDL:n perillisten aatoksissa, vaikka siitä ei enää avoimesti puhutakaan.

Vihreiden suhtautuminen kansankapitalis-miin on jossain määrin kysymysmerkki. Vaikka

Kuka edistäisi kansankapitalismia?


VILLE VALKONEN

Kirjoittaja on KTM, entinen valtio-varainministerin talouspoliittinen

erityisavustaja sekä nykyinen talous-kouluttaja ja kolumnisti.

Vihreät ovat selvästi vasemmistolainen puolue, ei heitä rasita sosialismin taakka. Vihreiden voi luonnehtia olevan moderni vasemmistolainen puolue. Korkeita veroja, suurta julkista sek-toria ja laajoja tulonsiirtoja kannatetaan, mutta markkinataloutta ja kapitalismia talouden pe-rusmoottoreina ei kyseenalaisteta toisin kuin sosialistisissa vasemmistopuolueissa. Vihreissä erityisen iloinen esimerkki on Jasmin Hamid, joka puhuu osakesäästämisen puolesta. Valitettavasti myös Vihreät puolueohjel-missaan esittävät pääoma- ja osinkoverotuksen korot-tamista.

Keskustalle omistajuus on tärkeää. Painopiste ajattelussa on maa- ja metsäomistuksissa, ja esimerkiksi yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen löytyy monista tavoitteista. Arvopaperisäästäminen ei korostu ohjelmissa, mutta veronkorotuksia ei esitetä.

Suomalaisessa poliittisessa kentässä Kokoomus on perinteisesti markkina-myönteisin puolue, jossa kapitalismi on nähty yhtenä kansakunnan hyödyllisistä

rengeistä ja avaimena vaurauteen. Myös RKP jakaa pääasiallisesti samat talouspoliittiset nä-kemykset, vaikka onkin kannoissaan varovai-sempi. Toki myös Kokoomuksen pääpainopiste on palkansaajien asian edistämisessä, mutta nykyporvarille arvopaperisäästäminen on jo-

tain sellaista, mitä jokaisen työntekijän kannat-taisi tehdä.

Kokoomuksen tulokset kansankapitalismin edistämisessä eivät kuitenkaan ole kummoiset. Vaikeus kumpuaa valtiontaloudesta, joka tun-netusti on rajusti alijäämäinen. Kun vastakkain ovat verojen keventäminen ja valtiontalouden tasapainottaminen, Viinasen ja Niinistön pe-

rintö eli tiukka kamreerius vie usein selvän selkä-voiton. Valtiovarainministe-riön valmistelema sijoitus-säästötili olisi pitkästä aikaa selkeä täsmätoimi osake-säästämiseen kannustami-seksi. Onneksi se näyttää etenevän.

Viime aikoina Kokoomuksessa on kuohunut. Milloin ongelmia ovat aiheuttaneet Vapaavuori, milloin Lepomäki tai Harkimo, joka jopa erosi puolueesta. Luultavasti melu on ollut tulevia seurauksia paljon suurempaa. Jos suomalainen oikeisto aidosti lähtisi pirstoutumaan, tietäisi se todennäköisesti huonoa kansankapitalis-mille. Porvarikentän pirstoutuminen vahvistaa ennen kaikkea suurinta vasemmistopuoluetta eli SDP:tä. Suomalainen poliittinen järjestelmä suosii pääministeripuoluetta.

Niin ironista kuin se onkin, pääministerin sauvan ay-mies Antti Rinteelle saattaisi ojentaa Harkimo, joka tunnetaan kovasta ay-kritiikistään. Eduskuntavaaleista tulee hyvin mielenkiintoiset myös arvopaperisäästäjän nä-kökulmasta.

EDUSKUNTAVAALEISTA TULEE MIELENKIINTOISET ARVOPAPERISÄÄSTÄJÄN

NÄKÖKULMASTA.


ANALYYSI

Streaming- palveluiden ykköset

Netflixillä ja Spotifylla on valoisat kasvunäkymät,

vaikka niiden viihde- tarjonnasta nautitaan jo ympäri maailman.

TEKSTI: PEKKA AAVIKKO

Netflixteki 11,7 miljardia dollaria

liikevaihtoa vuoden 2017 lopussa ja sillä oli 188 miljoonaa

asiakasta. Yhtiöllä on vain 5 500 työntekijää, joten sen liikevaihto

työntekijää kohden on tekno-logia-alan yritysten joukossa

kärkikastia.


Streaming- palveluiden ykköset

Netflix ja Spotify ovat muuttaneet tv-viihteen ja musiikin kulutustot-tumuksia. Kummankin yhtiön asiakasmäärät ovat kasvaneet viime vuosina

kovaa vauhtia. Yhtiöiden kannattavuus ja Netflixillä jopa kasvunopeus ovat paran-tuneet yhtiöiden kasvun myötä.

Kummankin yhtiön palvelut ovat ke-hittyneet ajan myötä yhä paremmiksi ja siten pystyneet houkuttelemaan laajat asiakaskunnat kuukausimaksulliseen palveluun. Yhtiöiden koko tuo niille kil-pailuetua niiden ostaessa sisältöjä. Yh-tiöille voi povata loistavaa tulevaisuutta, mutta vahva kasvu ja kannattavuuden ke-hittyminen on jo huomioitu kummankin yhtiön osakekurssissa.

NetflixuudistileffavuokrauksenNetflix on vuonna 1997 perustettu ka-lifornialaisyritys, joka avasi maailman ensimmäisen DVD-elokuvien nettivuok-raamon vuonna 1998. Alkujaan asiakkaat maksoivat vuokrauksesta perinteisten

vuokraamojen tapaan elokuvakohtaista vuokraa, mutta vuotta myöhemmin yhtiö alkoi tarjota vuokraamista kuukausi-maksua vastaan. Elokuvat toimitettiin postitse palautuskuoren kanssa.

Palvelun helppokäyttöisyys, edullisim-millaan alle kymmenen dollaria kuukau-dessa oleva hinta sekä DVD-soittimien yleistyminen niiden hintojen laskettua johtivat palvelun suosion merkittävään kasvuun vuonna 2002. Samana vuonna yhtiö listautui teknologiapörssi Nasda-qiin ja keräsi sen myötä rahaa kasvunsa rahoittamiseen.

Netflix tuli tunnetuksi erittäin laajasta, jopa yli 100 000 elokuvan ja tv-sarjan valikoimastaan. Netflixin DVD-vuok-rauspalvelulla oli huippuvuonna 2010 lähes 20 miljoonaa asiakasta. Netflix on osaltaan muuttanut elokuvien vuokraus-markkinaa, jossa perinteiset kivijalkaliik-keet ovat olleet vaikeuksissa.

Netflix aloitti netti-tv-palvelunsa vuonna 2008 ja solmi tätä seuranneiden vuosien aikana lisenssisopimuksia useiden elokuva- ja tv-studioiden

kanssa ohjelmasisältöjen välittämiseksi streaming-palvelussaan. Vuonna 2011 yhtiön netti-tv:n valikoima oli kasvanut jo merkittäväksi ja yhtiö ennakoi DVD-vuokrauksen olevan auringonlaskun ala, joten yhtiö päätti eriyttää DVD-vuok-raustoiminnan erillisen brändin alle ja erillisen kuukausimaksun piiriin. Tämä raivostutti asiakkaat, joten yhtiö perui pian päätöksensä brändimuutoksesta ja toteutti hintamuutoksen asteittain.

Netflixin palvelu on ollut vuoden 2016 tammikuusta lähtien saatavilla Kiinaa ja USA:n kauppasaartoa koskevia maita lu-kuun ottamatta kaikkialla maailmassa.

Spotify soi kaikkiallaSpotify on vuonna 2006 perustettu ruot-salainen yhtiö, joka kehitti samalla ni-mellä julkaistun musiikin suoratoistopal-velun vuonna 2008. Yhtiön emoyhtiön pääkonttori on Lontoossa, jonka Luxem-burgiin rekisteröity emoyhtiö Spotify Technology listautui poikkeuksellisella suoralla listauksella New Yorkin pörssiin huhtikuun alussa vuonna 2018.

Spotify ennakoi, että sillä on vuoden

2018 lopussa noin 200 miljoonaa asiakasta, joista yli 90 miljoonaa

maksavat Spotify Premium -palvelusta. Tällä asiakasmäärällä

yhtiö ennakoi tekevänsä viiden miljardin euron

liikevaihdon.


ANALYYSI

Spotify on lisensoinut musiikkia kaikilta mer-kittäviltä levy-yhtiöiltä, joten sen palvelun mu-siikkivalikoima on erit-täin laaja käsittäen noin 35 miljoonaa kappaletta. Spotifyn palvelu on tarjolla 65 maassa. Palvelu on levy-yhtiöille hyvä kanava tavoittaa uusia asiak-kaita Spotifyn 170 miljoonan asiakkaan joukosta. Musiikinystäville palvelu on kätevä tapa saada laaja valikoima mu-siikkia kuunneltavaksi noin kymmenen euron kuukausimaksulla. Kuluttajille tarjolla on myös maksuton, mainos-rahoitteinen versio, jossa toistettavien kappaleiden valitsemista on rajoitettu. Keskeistä palvelulle on uuden musiikin löytäminen, mikä on sekä monien mu-siikin kuuntelijoiden että levy-yhtiöiden intresseissä niiden markkinoidessa uusia artistejaan.

Spotifyn merkittävimpiin kilpaili-joihin lukeutuu Apple Music -palvelu, josta on tarjolla vain Spotify Premiumin kaltainen ja hintainen maksullinen versio. Spotifyn etu kilpailussa on mu-siikinystävien houkuttelu palveluun maksuttomalla versiolla, jonka kautta osa asiakkaista siirtyvät maksaviksi asiak-kaiksi. Spotifyn maksuton versio on ollut historiansa ajan tappiollista toimintaa, mutta kääntyi niukasti voitolliseksi ku-luvan vuoden ensimmäisellä vuosinel-jänneksellä. Tuloksenteon sijaan mainos-rahoitteisella palvelulla on tärkeä rooli uusien asiakkaiden houkuttelussa. Tämä vahvistaa Spotifyn asemaa Apple Mu-siciin verrattuna erityisesti kehittyvillä markkinoilla.

Pintapuolisesti samanlaisiaSpotify ja Netflix ovat päällisin puolin keskenään hyvin samanlaisia bisneksiä. Kummassakin kuluttajat saavat kiinteää kuukausimaksua vastaan erittäin laajan valikoiman viihdesisältöä, jota he voivat kuluttaa rajattomasti internetin kautta monilla eri laitteilla. Kuluttajat saavat Spotifystä kaiken tarvitsemansa mu-siikin, joten Spotifyn maksava asiakas ei todennäköisesti tilaa samaan aikaan muita musiikin suoratoistopalveluita. Spotifyn onkin mahdollista vakiinnuttaa asemansa musiikin suoratoistopalve-

luiden ykkösenä, jolla on uskollinen asia-kaskunta.

On kuitenkin epävarmaa, miten hyvä neuvotteluasetelma Spotifyllä on mu-siikin julkaisijoihin verrattuna. Mikäli Spotify havittelisi musiikin oikeuden-omistajien mielestä liian suurta osaa streaming-palvelun tuloista itselleen, voisi palvelu menettää sopimuksen jonkin levy-yhtiön kanssa, mikäli ky-seinen levy-yhtiö tyytyisi musiikkinsa jakeluun vain Apple Musicin ja muiden kilpailevien palveluiden kautta. Spotifyn maine ”kaiken” musiikin sisältävänä pal-veluna heikentyisi. Paremmassa rahoi-tusasemassa oleva kilpailija, kuten Apple Music, voisi tarjota Spotifyä parempia

ehtoja levy-yhtiöille, jolloin Spotify saat-taisi joutua muuttamaan musiikin lisen-sointiehtojaan itselleen epäedulliseen suuntaan.

Netflix ei ole Spotifyn tapaan riip-puvainen yksittäisen elokuvastudion sisällöstä. Jos yksi sisällönmyyjä vaatii aiempaa enemmän rahaa sisällöstään, Netflixillä on mahdollisuus jättää osta-matta kyseisen tuottajan sisältöä ilman, että mielikuva palvelusta kokonaisuu-dessaan kärsii. Yhtiö pystyy käyttämään rahat lisäostoihin muilta studioilta tai tuottaakseen itse ohjelmasisältöjä. Net-flixin oma sisällöntuotanto on viime vuo-sina kasvanut, mikä entisestään vähentää yhtiön riippuvuutta yksittäisistä lisen-sointisopimuksista.

Netflix on Spotifyn tapaan toimi-alansa markkinajohtaja, mutta inter-net-tv-palveluissa kuluttajat eivät koe saavansa kaikkea haluamaansa sisältöä yhdestä palvelusta, joten alalla voi olla jatkossakin useita menestyviä toimijoita Netflixin ja sen keskeisten kilpailijoiden HBO:n ja Amazon Prime Videon lisäksi.

Valoisat kasvunäkymätSpotifyn ja Netflixin kasvumahdolli-suudet ovat edelleen mittavia, sillä sekä musiikki että tv-ohjelmat ovat niin laa-jasti kulutettu viihdemuoto. Netflixillä on Yhdysvalloissa 55 miljoonaa asiakasta ja yhtiö itse arvioi, että sen asiakasmäärä Yhdysvalloissa voi kasvaa 60–90 miljoo-naan asiakkaaseen. Arvion puolivälin, 75 miljoonan, asiakkaan mukaan lasket-tuna Netflix olisi 59 prosentissa Yhdys-valtain 127 miljoonasta kotitaloudesta.

MARKKINAJOHTAJIEN UHKAKUVAT

APPLE MUSICIN menestys voi uhata Spoti-fyn kasvumahdollisuuksia. Netflixin puo-lestaan on pakko jatkaa investoimista oh-jelmasisältöihin, sillä se ei voi jäädä kes-keisistä kilpailijoistaan HBO:sta ja Amazon Prime Videosta jälkeen.

Elokuva- ja tv-studioiden mahdol-linen pyrkimys tavoittaa kuluttajat suo-raan ilman välikäsiä voisi uhata Netflixin asemaa. Walt Disney Company on jo il-moittanut perustavansa oman suoratois-

topalvelun ja lakkaavansa lisensoimasta sisältöään Netflixille oman palvelunsa käynnistyttyä.

Mikäli nettioperaattoreiden hinnoittelu perustuisi jatkossa käytettyihin palveluihin ja käytetyn datan määrään, se voisi hei-kentää erityisesti paljon dataa käyttävän Netflixin asemaa. Netflix on riippuvainen myös kilpailijansa Amzonin tarjoamista IT-infrastruktuuripalveluista.

American Vandal nousi vuonna 2017 Netflixin

ahmituimpien sarjojen kärkeen. Rikossarjojen satiirissa koulu-

poika vakuuttelee syyttömyyt-tään, kun koulu joutuu tihutyön

kohteeksi. Lukiomaailmaan sijoittuvan sarjan pääosissa näh-dään Tyler Alvarez, Griffin Gluck

ja Jimmy Tatro.


Yhdysvaltojen ulkopuolella Netflixillä oli vuoden 2017 lopussa 63 miljoonaa ti-laajaa. Yhteensä palvelulla oli asiakkaita 118 miljoonaa.

Kun maailmassa on noin 1,5 miljardia kotitaloutta, joissa on televisio, olisi 60 prosentin osuus näistä kotitalouksista 900 miljoonaa kotitaloutta. Valtaosa näistä kotitalouksista on maissa, joissa monen perheen tulotaso ei tällä hetkellä mahdollista maksullisten tv-palveluiden hankkimista. Näissä maissa keskiluokka kuitenkin kasvaa ja vaurastuu. Lisäksi Netflix hinnoittelee palvelunsa kehitty-villä markkinoilla muuta maailmaa edul-lisemmalle tasolle.

Kannattavuus parantunutSpotifyn myyntikate on noin 24 pro-senttia liikevaihdosta, kun se Netflixillä oli edellisellä tilikaudella yli 34 pro-senttia. Kummankin yhtiön kannatta-vuus on parantunut toiminnan kasvaessa. Spotify on edelleen tappiollinen, kun taas Netflix tekee nettotulosta noin viisi prosenttia liikevaihdostaan. Netflix on voitollinen, vaikka se investoi edelleen voimakkaasti kasvuun markkinoinnin ja sisältövalikoimansa kasvattamisen avulla. Yhtiön kassavirta on kuitenkin ne-gatiivinen ja sen voi ennakoida pysyvän lähivuosinakin negatiivisena, sillä sisäl-töhankinnoissa ja sen omissa tv-tuotan-noissa kulut tulee yleensä maksaa ennalta ja sisällöstä saatavat tuotot realisoituvat vasta pidemmän ajan kuluessa.

Netflixin tilikauden 2017 tuloksella laskettu arvostustasoa kuvaava P/E-luku on noin 250. Spotifyn kuluvan tilikauden tuloksesta ennakoidaan negatiivista, joten sille P/E-lukua ei voi edes laskea. Kummankin yhtiön arvostustasoon on siten ladattu äärimmäisen suuret odo-tukset sekä liikevaihdon että kannatta-vuuden kasvusta lähivuosina.

Netflixin liiketoiminta Yhdysvalloissa on vakiintunutta, joskin edelleen kas-vavaa. Se tuottaa ennen veroja noin 1,1 miljardia dollaria voittoa vuodessa. Yh-dysvalloissa yritysveroaste laski kuluvan

vuoden alusta lukien 35 prosentista 21 prosenttiin, joten verojen jälkeen Yhdys-valtain streaming-liiketoiminnan netto-tulosta jäisi noin 0,9 miljardia dollaria.

Jos Yhdysvaltain ulkopuolinen asia-kaskunta kasvaisi kuluva vuosi mukaan lukien kuusi seuraavaa vuotta 20 pro-senttia vuodessa, olisi yhtiöllä kyseisellä markkina-alueella vuonna 2023 noin 185 miljoonaa asiakasta. 12 dollarin kes-kimääräisellä kuukausihinnalla liike-vaihtoa kertyisi lähes 27 miljardia dol-laria. Mikäli kannattavuus olisi Netflixin nykyisen Yhdysvaltain liiketoiminnan tasolla, koko konsernille tulosta kertyisi verojen jälkeen noin viisi miljardia dol-laria. Mikäli yhtiön P/E-luvulla mitattu arvostuskerroin olisi tuolloin 20–25, olisi yhtiön markkina-arvo 100–125 miljardia dollaria. Laskelmissa oletettu asiakas-määrän 20 prosentin vuotuinen kasvu kuulostaa kovalta, mutta kahtena edelli-senä vuonna yhtiön asiakasmäärä Yhdys-valtain ulkopuolella on kasvanut yli 40 prosentin vuosivauhtia. 20 prosentin kas-

vulla arvioitu yli sadan miljardin dol-larin markkina-arvo on sijoittajan

kannalta sikäli ongelmallinen, että yhtiön markkina-arvo on

jo nyt yli 130 miljardia dol-laria. n

Kirjoittaja julkaisee myös omaa ulkomaille sijoitta-mista käsittelevää verkko-palvelua Rikastin.fi.

Netflix aloitti vuonna 1997 USA:ssa DVD-elokuvien ja -sarjojen postimyynnillä. Yhtiö laajeni USA:n ulkopuolelle syyskuussa 2010 ja on myöhemmin levinnyt eri puolille maailmaa.

JVG oli Spotifyn viime vuoden kuunnelluin artisti

Suomessa. Jaren ja VilleGallen muodostama rap-duo nousi julki-

suuteen vuonna 2011 kappaleellaan Häissä, jonka

jälkeen Spotifyssa ovat soineet muun muassa seuraavat hitti-

biisit: Älä jätä roikkuu, Hombre ja Tarkenee.

Syyskuu 2010

Syyskuu 2011

Tammikuu 2012

Lokakuu2012

Syyskuu 2013

Syyskuu 2014

Maaliskuu 2015

Syyskuu 2015

Lokakuu 2015

Tammikuu2016

Kanada Latinalainen Amerikka

Iso-Britannia Irlanti

Suomi Tanska Ruotsi Norja

Alankomaat Saksa ItävaltaSveitsiRanskaBelgia

Luxemburg

AustraliaUusi-Seelanti

Japani EspanjaPortugali

Italia

Muut maat, paitsi Kiina,

Krimin niemi-maa, Pohjois-

Korea ja Syyria

NETFLIX LAAJENTUU VAUHDILLA


OSAKESÄÄSTÄJÄ ESITTÄYTYY

Seinäjokelainen Juha Isosomppi on pitkän linjan sijoitusharrastaja. Pörssiosak-keisiin sijoittamisen hän aloitti 1980-luvun puolivälissä, mutta aivan ensimmäiset sijoittajan

askeleensa hän otti jo nuorena miehenä 1970-luvun lopulla hankkimalla valtion obligaatioita.

– Silloin obligaatioille maksettiin vero-vapaa, jopa päälle kymmenen prosentin korko. Inflaatiokin oli toki toista luokkaa kuin nyt, mutta voi kun olisikin sellaisia vielä, Isosomppi haikailee.

1980-luvulla osakekaupan toimeksianto oli suorastaan juhlallinen toimitus, johon kuului asiointi pankin tiskillä, lomak-keiden täyttäminen ja paperimuotoiset osakekirjat. Tieto toimeksiannon toteutu-misesta saattoi tulla päiviä jälkikäteen.

Tähän nähden nykyaikainen verkossa parilla klikkauksella tapahtuva kaupan-käynti on Isosompin mielestä jopa ”vaa-rallisen helppoa”. Niinpä ennakkohar-kinnan tärkeys on korostunut.

Viisas vuokraisäntä pysyy kohtuudessaIsosompille sijoittamisessa on aina ollut kyse eteläpohjalaisesta ”etehensä katto-misesta” eli toimeentulon turvaamisesta ja yleensäkin säästäväisestä elämänasen-teesta.

– Kyse ei ole pikavoitoista vaan pitkä-jänteisyydestä. 1800-luvun alusta lähtien laadittujen tilastojen mukaan osakesääs-täminen on ollut suursodista ja muista maailmantalouden katastrofeista huoli-

matta pitkällä aikavälillä aina tuottoisaa.Pitkäjänteisyyden periaatetta on

Isosompin omassa osakesijoittamisessa moneen kertaan koeteltu. Kerran salk-kuun päätyneen yhtiön omistuksesta luo-pumista ei ole tapahtunut kuin muutamia kertoja. Yksi tapauksista oli Talvivaaran Kaivososakeyhtiö.

– Niistäkin pääsin kunnialla irti. Saa-toin jopa saada muutaman kymmenen euroa voittoa.

Nykyään miehen sijoituksissa vuokra-asuntojen painoarvo on pörssiosakkeita suurempi. Seinäjoen seudulla sijaitsevia sijoitusasuntoja hänellä on oman ku-vauksensa mukaan ”kahta puolen puuta niin kuin Lapin miehellä poroja”.

Asuntosijoittamisen Isosomppi aloitti 1990-luvun alun laman jälkimainingeissa hintojen pudottua houkuttelevalle ta-solle. Sijoitusten hajauttamisen lisäksi asunnoissa houkutti tasainen tulovirta.

– Vuokranantajan tilipäivä on joka kuukausi, kun taas pörssiosakkeissa se on vain kerran vuodessa. Tärkeintä on kuitenkin pitää vuokra kohtuullisena, sillä muutoin asukas on jatkuvasti lähtö-kuopissa.

Yhteisöllisyydellä iso merkitysEtelä-Pohjanmaan Osakesäästäjien yh-distystoimintaan Isosomppi lähti mu-kaan muutamia vuosia sitten yksinker-taisesti menemällä mukaan kuukausittai-siin, teemallisiin sijoittajailtoihin. Yllätys oli suuri, kun kuukausitapaamisissa vas-taan tuli useampia vanhoja tuttuja, joiden sijoitusharrastuksesta hänellä ei ollut ennestään tietoa.

– Vaikka Pohjanmaalla ollaan, sijoit-tajina täällä toimitaan matalalla pro-fiililla. ”Trossaamista” eli rehentelyä ei eteläpohjalainen sijoittaja harrasta, Isosomppi painottaa.

Sijoittamisharrastuksessa yhteisölli-syydellä on iso merkitys.

– On tärkeää, että kuukausikokoontu-misissa pääsee vaihtamaan mielipiteitä si-joituskohteista. Jutut pyörivät illoissa aika lailla talousasioiden ympärillä; ei siellä pa-hemmin arkikuulumisia vaihdeta.

Vuosikalenterissa tärkeiksi etapeiksi ovat muodostuneet kuukausitapaamisten ohella keväiset Tampereen Sijoitus-messut sekä loppuvuodesta Helsingissä järjestettävät Sijoitus Invest -messut, joihin molempiin eteläpohjalaiset sijoit-taja-aktiivit ovat perinteisesti tehneet bussiretken. n

JUHA ISOSOMPPI• Etelä-Pohjanmaan Osakesäästäjät ry:n

puheenjohtaja 1.1.2018 lähtien• Koneinsinööri, eläkkeellä vuoden 2017

alusta tehtyään pitkän työuran ammat-tioppilaitoksen koulutusjohtajana

• Harrastukset: talousasioiden seuraami-nen, mökkeily, metsällä kulkeminen

• Tärkeimmät periaatteet sijoittajana: ”Ole mukana vain sellaisessa, josta ymmärrät.””Perehdy, osta ja pidä.””Viisain olen minä itse.”

Etelä-Pohjanmaan Osakesäästäjien tuore puheenjohtaja Juha Isosomppi muistelee kai-holla valtion obligaatioille 1970-luvun lopulla mak-settuja korkoja ja pyrkii tekemään vain harkittuja sijoituspäätöksiä.TEKSTI JA KUVA: RISTO PALOMÄKI

Pohjalainen sijoittaja ei ”trossaa”


POIMINTOJA OSAKESALKUSTA

Isosompin sijoitukset on hajau-tettu noin 15 yhtiöön: ”Piensijoit-tajan on hyvä seistä vähintään kymmenellä jalalla.”

• Aktia, Nordea: ”Korkojen nousu voi tietää pankeille tulosparannuksia.”

• Fortum: ”Sähköä aina tarvitaan.”• Altia: ”Olen mukana

maakuntahengen takia.”

Juha Isosomppi ei usko pikavoittoihin. Harkitsevuus ja pitkäjänteisyys kuuluvat sijoittajan hyveisiin.

KANSALAISEN SIJOITUSSÄÄSTÖTILILLE ’KYLLÄ’Vuoden 2018 alusta alkaen Juha Isosomppi on toiminut Etelä-Pohjanmaan Osake-säästäjät ry:n puheenjoh-tajana. Tehtävässään hän tahtoo olla osaltaan edistä-mässä kansalaisen sijoitus-

säästötilin toteutumista, jonka edellytysten selvittä-minen on ollut yksi valtiova-rainministeri Petteri Orpon (kok) viime syksynä aset-taman työryhmän tehtävistä.

Toinen, arkisempi tavoite

on saada paikallisyhdistyksen jäsenmäärää kasvatettua. Yhdistyksellä oli huhtikuun alun tilastojen mukaan 823 maksanutta jäsentä, jolla se sijoittuu Osakesäästäjien Keskusliiton 37:n jäsenyhdis-

tyksen joukossa sijalle 8.– Tuhat maksavaa jäsentä

olisi hyvä tavoite. Sen to-teutuessa paikallisyhdistyk-semme viimeistään kuuluisi ”isojen” joukkoon, Isosomppi virnistää.


SIJOITTAJAN LISTA

Yritys Suositus Tavoite- P/E Liike- P/BV Tulos/ Osinko Osinko/ Osinko- ROE Tulos/ Osinko Osake- hinta 2018 vaihdon 2017 osake 2017 tulos tuotto % osake 2018 kurssi kasvu 2017 oik. 2017 2017 2017 2018 oik. 2018

Taulukon tiedot kerätty 7.5.2018

Verkkokauppa.com Osta 7,00 23,67 16,3 % 8,14 0,22 0,18 84,1 % 2,5 % 25,4 % 0,24 0,21 5,58Orava Asuntorah. Osta 6,00 28,16 6,0 % 0,51 -0,29 0,00 0,0 % 0,0 % 1,9 % 0,18 0,00 5,16Restamax Osta 12,00 13,77 43,0 % 3,07 0,30 0,33 111,0 % 3,1 % 26,7 % 0,78 0,38 10,75Efecte Osta 7,00 neg. 27,5 % 5,61 -0,12 0,00 0,0 % 0,0 % -24,9 % -0,22 0,00 5,78Qt Osta 7,50 neg. 11,9 % 6,10 -0,14 0,00 0,0 % 0,0 % -20,9 % -0,16 0,00 6,10Evli Pankki Osta 12,00 10,66 19,0 % 3,15 0,71 0,52 73,1 % 5,4 % 27,9 % 0,91 0,65 9,72Enersense Osta 6,70 12,35 27,5 % 9,61 0,22 0,00 0,0 % 0,0 % 28,1 % 0,45 0,10 5,55Sanoma Osta 10,80 11,32 -12,5 % 3,21 0,72 0,35 neg. 3,2 % 22,1 % 0,79 0,45 9,00Nokia Osta 5,80 19,03 -2,1 % 1,35 0,33 0,19 neg. 3,7 % 0,3 % 0,27 0,21 5,09Pihlajalinna Osta 17,00 21,52 6,2 % 2,81 0,50 0,16 34,9 % 1,3 % 11,5 % 0,56 0,20 12,02Zeeland Family Osta 8,00 6,57 11,6 % 3,09 0,70 0,16 22,9 % 2,3 % 24,8 % 0,90 0,20 5,90Remedy Osta 7,50 neg. 4,6 % 3,56 0,16 0,00 0,0 % 0,0 % -0,6 % -0,01 0,00 6,71Citycon Lisää 2,00 11,11 2,0 % 0,87 0,17 0,13 76,0 % 6,0 % 6,7 % 0,17 0,13 1,87Raute Lisää 32,00 12,30 30,9 % 3,11 2,13 1,25 58,7 % 4,3 % 24,1 % 2,38 1,35 29,30Konecranes Lisää 37,00 16,88 48,1 % 2,39 1,08 1,20 41,9 % 3,1 % 8,9 % 2,01 1,20 33,89Marimekko Lisää 13,50 17,92 2,7 % 3,27 0,73 0,50 71,5 % 3,7 % 32,0 % 0,75 0,75 13,50Nokian Renkaat Lisää 41,00 14,30 13,0 % 3,52 1,62 1,56 96,4 % 4,7 % 20,8 % 2,30 1,60 32,90Scanfil Lisää 5,40 10,50 4,3 % 2,19 0,40 0,11 27,3 % 2,6 % 21,7 % 0,46 0,13 4,85Sampo Lisää 48,00 16,29 7,5 % 1,95 2,76 2,60 64,5 % 5,9 % 13,2 % 2,72 2,70 44,32Ahlstrom-Munksjo Lisää 17,00 16,79 3,9 % 1,69 1,09 0,52 56,6 % 2,9 % 7,8 % 0,97 0,56 16,24Digia Lisää 2,85 12,50 9,3 % 1,43 0,04 0,04 110,2 % 1,7 % 11,8 % 0,20 0,08 2,45Aspocomp Lisää 2,75 12,07 10,6 % 1,32 0,19 0,07 36,8 % 3,0 % 11,6 % 0,22 0,08 2,62Talenom Lisää 15,00 18,60 12,1 % 6,25 0,55 0,32 63,9 % 2,5 % 32,8 % 0,73 0,44 13,65Uutechnic Lisää 0,47 13,82 -11,7 % 2,00 -0,01 0,00 0,0 % 0,0 % 17,3 % 0,03 0,00 0,46Suomen Hoivatilat Lisää 9,10 5,67 66,9 % 1,43 1,05 0,13 12,9 % 1,6 % 24,8 % 1,43 0,15 8,12Investors House Lisää 7,90 8,26 105,8 % 0,96 1,20 0,21 24,9 % 3,1 % 10,3 % 0,82 0,23 6,75Amer Sports Lisää 25,00 18,40 3,3 % 3,08 1,19 0,70 88,4 % 3,0 % 16,6 % 1,41 0,75 25,86Panostaja Lisää 1,04 1,84 12,0 % 1,53 0,04 0,04 97,5 % 4,4 % 63,7 % 0,54 0,05 0,99Consti Yhtiot Lisää 9,00 12,20 14,8 % 2,58 -0,14 0,00 0,0 % 0,0 % 18,7 % 0,68 0,34 8,30Cargotec Lisää 48,50 14,15 -7,5 % 2,15 2,61 1,05 51,2 % 2,2 % 11,6 % 3,05 1,30 43,20Kamux Lisää 7,60 14,89 12,4 % 4,52 0,35 0,12 40,8 % 2,0 % 24,6 % 0,40 0,16 5,90Exel Composites Lisää 7,50 15,13 18,0 % 2,71 0,36 0,30 84,1 % 4,8 % 15,7 % 0,41 0,32 6,26Stora Enso Lisää 17,50 13,31 2,5 % 1,73 0,89 0,41 51,7 % 3,1 % 15,3 % 1,23 0,50 16,41Vincit Lisää 8,00 14,44 28,3 % 5,49 0,28 0,13 55,0 % 1,8 % 49,1 % 0,51 0,16 7,30F-Secure Lisää 3,90 76,34 7,2 % 8,63 0,07 0,04 57,0 % 1,0 % 10,6 % 0,05 0,04 3,68Titanium Lisää 8,00 11,02 52,3 % 3,83 0,43 0,55 189,3 % 7,3 % 32,5 % 0,68 0,60 7,50EAB Group Lisää 4,00 10,87 -0,3 % 2,50 0,15 0,06 57,2 % 1,7 % 14,3 % 0,32 0,14 3,50Aspo Lisää 10,00 15,40 9,8 % 2,58 0,56 0,43 76,1 % 4,6 % 16,3 % 0,61 0,45 9,38Admicom Lisää 13,50 26,23 38,2 % 13,64 0,45 0,30 67,2 % 3,1 % 39,9 % 0,55 0,40 14,50Etteplan Lisää 8,50 14,59 16,8 % 3,30 0,49 0,23 49,2 % 3,0 % 21,9 % 0,55 0,27 7,96Kotipizza Group Lisää 16,00 18,09 22,3 % 2,98 0,82 0,65 92,2 % 4,1 % 16,4 % 0,87 0,70 15,80Orion Lisää 26,00 17,86 -3,7 % 5,66 1,54 1,45 93,9 % 5,3 % 43,9 % 1,40 1,45 25,00Teleste Lisää 7,20 16,13 -9,6 % 1,83 0,05 0,10 neg. 1,4 % 10,4 % 0,42 0,20 6,80Technopolis Lisää 4,20 7,64 4,4 % 0,92 0,46 0,17 37,0 % 4,1 % 11,3 % 0,50 0,18 3,84Taaleri Lisää 11,80 14,38 33,5 % 2,77 0,77 0,26 33,8 % 2,6 % 17,1 % 0,69 0,30 9,92Glaston Lisää 0,51 24,46 2,4 % 2,62 0,01 0,00 0,0 % 0,0 % 10,1 % 0,02 0,01 0,49Telia Lisää 44,00 17,60 -5,1 % 1,58 2,14 2,30 126,4 % 6,3 % 9,8 % 2,44 2,30 42,95Alma Media Lisää 7,70 15,25 4,0 % 4,33 0,45 0,24 61,4 % 3,3 % 29,4 % 0,47 0,32 7,18Siili Solutions Lisää 11,80 15,92 19,4 % 3,72 0,61 0,39 68,8 % 3,5 % 21,8 % 0,73 0,43 11,60eQ Lisää 9,20 16,81 14,9 % 4,97 0,42 0,50 117,8 % 6,0 % 31,3 % 0,52 0,52 8,78

Sijoittajan Lista muuttuuKUTEN VARMASTI ehdit jo huomata, Sijoit-tajan Lista on muuttunut. Olemme luopu-neet aiemmasta pisteytykseen perustu-vasta listasta, joka järjestää yhtiöt parem-muusjärjestykseen tiettyjen mekaanisten parametrien perusteella. Syyt muutoksen taustalla liittyvät osin rahoitusalan regu-laatiossa tapahtuneisiin muutoksiin ja osin väärinymmärryksiin listaan liittyen.

Listan tarkoituksena on edelleen tar-jota sijoittajille ideoita ja tukea omiin sijoi-tuspäätöksiin. Yhtiöt on tästä eteenpäin järjestetty Inderesin suositusten mukaan siten, että ensimmäisenä listalla ovat os-ta-suosituksen saaneet yhtiöt, sitten li-sää-suositukset ja lopulta vähennä- sekä myy-suosituksen saaneet yhtiöt. Saman suosituksen omaavat yhtiöt ovat järjes-

tetty analyysin julkaisupäivän perusteella siten, että tuorein on aina ensimmäisenä.Lista sisältää kaikki Inderesin seuraamat yli sata pörssiyhtiötä.

Kokonaisuutena uskon, että päivitetty sijoittajan lista palvelee sijoittajaa entistä paremmin. Listan kärki heijastelee Inde-resin näkemyksiä pörssin houkuttelevim-mista ostokohteista, ja aiempaa laajempi valikoima tunnuslukuja antaa sijoittajalle lisää työkaluja omien sijoituspäätöstensä tueksi. Minun on myös aiempaa helpompi kommentoida listalla tapahtuvia muu-toksia, sillä ne kaikki ovat lähtöisin meidän tiimin tekemästä osaketutkimuksesta.

Ohessa vielä päivittyneeltä Sijoittajan Lis-talta muutamia poimintoja, joita itse pidän tällä hetkellä kaikista mielenkiintoisimpina:

NOKIA: Verkkomarkkinan vuosia kestänyt taantuma on viimein loppusuoralla ja 5G-hankkeiden aikatauluja on jopa aikaistet-tu. Nokia lähtee iskukunnossa piristyvään markkinaan ja Alcatel-Lucent-fuusion strategisia hyötyjä nähdään 5G-aikakau-delle siirryttäessä. Patenttisalkulle viime vuosina solmitut merkittävät sopimukset tuovat samaan aikaan hyvin ennustetta-van yli miljardin vuotuisen liikevoiton No-kialle. Piristyvän markkinan ja parantuvan tuloskehityksen valossa Nokia on selväs-ti Ericssonia ja muita verrokkejaan edulli-semmin hinnoiteltu.

EVLI PANKKI: Evlin tulos nousi uudelle ta-solle vuoden 2017 aikana, kun yhtiö paran-si kulutehokkuuttaan selvästi ja liikevaihto




Sijoituslista on Inderesin Osakesäästäjien Kes-kusliitolle tuottama listaus kotimaisista pörssi-yhtiöistä. Listaus perustuu Inderesin osaketutki-muksen antamiin suosituksiin. Yhtiöt ovat järjes-tetty listalle suositusten perusteella siten, että ensimmäisenä listalla ovat osta-suositukset, toi-sena lisää-suositukset ja lopuksi vähennä- sekä myy-suositukset. Saman suosituksen omaavat yhtiöt ovat järjestetty analyysin julkaisupäivän pe-rusteella siten, että tuorein on aina ensimmäisenä. Lista sisältää kaikki Inderesin seuraamat yli sata pörssiyhtiötä. Kaikki taulukon ennusteet ovat In-deresin laatimia.

Inderesin suosituspolitiikka perustuu seuraavaan jakaumaan suhteessa osakkeen nousuvaraan 12-kk tavoitehintaan: Osta > 15 % Lisää 5–15 % Vähennä -5–5 %Myy < -5 %

Tarkempi vastuuvapauslauseke ja lisätietoja In-deresin tutkimukseen liittyen löytyy osoitteesta www.inderes.fi/research-disclaimer.

Taulukon tiedot kerätty 7.5.2018

CapMan Lisää 1,70 16,10 30,5 % 2,02 0,12 0,11 105,9 % 6,3 % 11,3 % 0,10 0,11 1,56Finnair Vähennä 10,25 12,07 10,9 % 1,62 0,91 0,30 24,5 % 2,3 % 12,2 % 1,00 0,35 12,01Next Games Vähennä 5,40 neg. 4,5 % 4,59 -0,35 0,00 0,0 % 0,0 % -24,3 % -0,43 0,00 5,90Suominen Vähennä 3,50 22,00 2,2 % 1,89 0,27 0,11 44,3 % 2,5 % 6,5 % 0,15 0,11 3,35Tieto Vähennä 29,00 16,07 3,4 % 4,05 1,70 1,40 96,2 % 5,4 % 25,0 % 1,84 1,42 29,56Oriola Vähennä 2,50 17,19 -3,8 % 2,45 0,15 0,09 63,0 % 3,4 % 14,6 % 0,17 0,11 2,89Neste Vähennä 61,00 16,50 13,1 % 3,14 3,33 1,70 47,7 % 3,2 % 22,5 % 4,02 2,10 66,30Elisa Vähennä 35,00 18,33 9,3 % 5,02 2,11 1,65 78,2 % 5,0 % 27,5 % 1,97 1,70 36,03Outotec Vähennä 6,40 27,91 8,1 % 2,78 0,02 0,00 0,0 % 0,0 % 11,3 % 0,28 0,09 7,84Kemira Vähennä 11,00 15,76 5,2 % 1,54 0,69 0,53 104,6 % 4,6 % 9,2 % 0,70 0,53 11,02Revenio Group Vähennä 14,20 35,16 14,3 % 17,95 0,90 0,78 90,9 % 2,2 % 52,7 % 0,39 0,33 13,56Nixu Vähennä 12,00 92,16 50,2 % 4,21 0,01 0,00 0,0 % 0,0 % 3,8 % 0,13 0,00 11,90Bittium Vähennä 5,80 77,41 -19,6 % 1,73 -0,09 0,30 neg. 5,3 % 2,2 % 0,07 0,30 5,30Fondia Vähennä 12,80 19,07 17,6 % 6,90 0,43 0,35 91,5 % 2,8 % 34,6 % 0,65 0,43 12,30Huhtamaki Vähennä 35,00 17,77 4,3 % 3,14 1,90 0,80 43,1 % 2,3 % 16,9 % 1,90 0,90 33,70Innofactor Vähennä 0,90 13,71 10,9 % 1,35 0,02 0,00 0,0 % 0,0 % 1,8 % 0,06 0,00 0,85Basware Vähennä 41,00 neg. 0,4 % 5,90 -0,61 0,00 0,0 % 0,0 % -1,4 % -0,96 0,00 42,00Privanet Vähennä 3,10 9,37 10,8 % 2,57 0,27 0,23 85,3 % 8,6 % 21,1 % 0,29 0,14 2,69Solteq Vähennä 1,65 17,35 -17,9 % 1,39 0,02 0,00 0,0 % 0,0 % 8,2 % 0,09 0,02 1,59Detection Technol. Vähennä 17,50 17,17 17,9 % 6,00 1,09 0,35 32,1 % 1,9 % 31,0 % 1,02 0,40 17,50Kone Vähennä 43,00 21,50 0,1 % 7,73 1,88 1,65 88,8 % 3,6 % 31,7 % 1,90 1,65 40,88Cramo Vähennä 17,70 8,98 2,4 % 1,58 1,88 0,85 44,9 % 4,3 % 16,3 % 2,19 0,85 19,70Tikkurila Vähennä 15,00 21,23 1,8 % 4,00 0,46 0,80 331,3 % 4,9 % 15,2 % 0,69 0,80 14,56YIT Vähennä 5,00 10,36 14,0 % 1,20 0,35 0,25 199,9 % 3,9 % 6,8 % 0,48 0,26 5,01Outokumpu Vähennä 5,40 12,53 11,8 % 1,17 0,96 0,25 28,8 % 3,2 % 6,4 % 0,44 0,30 5,55Valmet Vähennä 16,00 17,42 4,5 % 2,70 0,87 0,55 68,1 % 3,3 % 14,3 % 0,91 0,60 15,83Sotkamo Silver Vähennä 3,80 neg. -100,0 % 1,39 -0,14 0,00 0,0 % 0,0 % -16,5 % -0,41 0,00 3,89Martela Vähennä 5,50 12,95 -15,2 % 1,37 -0,15 0,32 neg. 4,3 % 7,5 % 0,42 0,30 5,38Caverion Vähennä 6,00 27,54 -3,4 % 2,72 -0,13 0,00 0,0 % 0,0 % 11,1 % 0,25 0,15 6,95Stockmann Vähennä 3,50 neg. -19,0 % 0,35 -0,62 0,00 0,0 % 0,0 % -2,1 % -0,22 0,00 4,01Metso Vähennä 28,00 21,10 4,6 % 3,18 0,95 1,05 155,2 % 3,7 % 15,1 % 1,38 1,05 29,16Apetit Vähennä 14,50 24,92 0,6 % 0,83 0,49 0,70 152,2 % 5,0 % 3,1 % 0,56 0,70 13,90Kesko Vähennä 44,00 19,87 4,9 % 2,12 2,30 2,20 85,3 % 5,0 % 10,9 % 2,43 2,35 48,32Rapala VMC Vähennä 3,50 17,72 -2,8 % 0,97 0,12 0,04 83,3 % 1,2 % 5,4 % 0,19 0,10 3,44Ponsse Vähennä 28,00 17,00 11,4 % 4,17 1,60 0,75 46,9 % 2,8 % 26,7 % 1,84 0,80 31,35Nurminen Logistics Vähennä 0,52 55,46 51,6 % 1,80 -0,02 0,00 0,0 % 0,0 % 2,9 % 0,01 0,00 0,50Gofore Vähennä 9,00 18,67 82,4 % 5,10 0,28 0,15 58,5 % 1,7 % 28,2 % 0,47 0,20 8,84Heeros Vähennä 2,50 neg. 9,4 % 4,39 -0,20 0,00 0,0 % 0,0 % -25,0 % -0,13 0,00 2,40Ramirent Vähennä 7,70 11,83 8,8 % 2,71 0,60 0,44 74,7 % 5,9 % 21,3 % 0,63 0,45 7,47Wartsila Vähennä 19,00 20,58 2,3 % 4,41 0,70 0,15 24,2 % 0,9 % 19,4 % 0,84 0,53 17,35SRV Yhtiot Vähennä 2,80 63,13 26,2 % 0,75 0,26 0,06 125,7 % 1,7 % -2,9 % 0,04 0,06 2,73Vaisala Vähennä 21,00 23,76 4,2 % 8,74 0,77 1,05 140,3 % 2,4 % 17,4 % 0,87 0,58 20,70United Bankers Vähennä 7,80 12,75 24,6 % 2,87 0,40 0,40 141,2 % 6,0 % 13,1 % 0,53 0,44 6,70Metsa Board Vähennä 8,40 16,29 7,5 % 2,17 0,39 0,21 49,6 % 2,9 % 16,7 % 0,58 0,26 9,45Fiskars Vähennä 19,50 20,05 -1,6 % 1,40 2,11 0,72 35,4 % 3,3 % 6,0 % 1,00 0,74 20,00UPM Vähennä 29,00 14,83 2,0 % 1,60 1,88 1,15 63,1 % 4,4 % 12,4 % 2,03 1,30 30,13Fortum Vähennä 17,50 18,85 24,4 % 1,12 0,59 1,10 112,8 % 6,7 % 7,5 % 1,03 1,10 19,42Efore Vähennä 0,28 neg. -7,4 % 3,20 -0,01 0,00 0,0 % 0,0 % -0,4 % 0,00 0,00 0,28Neo Industrial Myy 4,50 37,04 9,8 % 2,79 0,51 0,08 15,6 % 1,6 % 6,7 % 0,12 0,08 4,51Piippo Myy 5,00 21,68 3,7 % 1,20 0,29 0,00 0,0 % 0,0 % 4,6 % 0,25 0,00 5,45

kasvoi varainhoitomarkkinan positiivisen kehityksen vetämänä. Yhtiön tuloskasvu-näkymä on edelleen hyvä, sillä yhtiön tuo-tetarjonta on hyvässä kunnossa ja varain-hoitomarkkinan näkymä on edelleen po-sitiivinen. Hyvistä näkymistä huolimatta yhtiön arvostustaso on erittäin alhainen ja vuoden 2018 ennustetulla tuloksella P/E-kerroin jää hieman yli 10x tasolle. Kun tä-hän yhdistetään vahva yli kuuden prosen-tin osinkotuotto, on Evlin tuotto-odotus edelleen erinomaisella tasolla.

SANOMA: Sanoma on saanut päätökseen mittavan rakennemuutoksen, mikä on tehnyt yhtiöstä merkittävästi pienem-män, mutta fokusoituneemman, matala-riskisemmän ja selvästi kannattavamman.

Odotamme Sanomalta selvää tuloksen ja kassavirran kasvua lähivuosina. Posi-tiivista tuloskehitystä ajaa digituottojen osuuden kasvu, jatkuva tehokkuuden pa-rantuminen, yritysostot ja merkittävästi laskevat rahoituskustannukset. Sanoman arvostustaso (FY’18 EV/EBIT 10x ja P/E 11x) on hyvin maltillinen ja osinkotuotto-odotus hyvä (2018e 5 %), joten osakkeen hinnoittelu on mieles-tämme houkutteleva.

SAULI VILÉN

Inderesin pääanalyytikko,Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen varajäsen


RAHASTOT

OSAKERAHASTOTSuomi Taaleri Mikro Markka Osake A 15,7 9,2 8,9 1,1 1,20Evli Suomi Pienyhtiöt B 16,7 12,5 1,3 13 10,5 0,2 1,60Seligson & Co Suomi Indeksirahasto A 16,5 12,1 10,2 11 12,7 0,8 0,46Seligson & Co OMX Hki 25 pörssinot. rah. 16,8 11,8 10,0 2 12,4 0,8 0,16Säästöpankki Pienyhtiöt 16,3 11,5 -5,5 6 11,0 -0,5 1,92Luokka keskimäärin 13,6 9,1 4,6 11,3 0,4 OMX Helsinki CAP GI 16,3 11,7 11,1 11,5 1,0 Pohjoismaat Dividend House Nordic Small Cap B 11,3 12,0 -2,4 17 11,3 -0,2 1,70Nordea Nordic Small Cap A K 14,4 11,2 -0,2 12 9,7 0,0 1,62Parvest Equity Nordic Small CAP 10,4 3,8 11,6 0,4 2,22Evli Pohjoismaat B 14,3 9,2 -3,0 9 11,9 -0,2 1,60Aktia Nordic Small Cap 13,9 8,4 -5,0 5 10,6 -0,4 1,99Luokka keskimäärin 10,6 3,7 -3,5 11,4 -0,3 MSCI Nordic (Daily TR USD Net) 7,5 0,9 0,5 12,4 0,1 Eurooppa Danske Invest Euroopan Pienyhtiöt K 14,0 11,2 11,8 15 11,3 1,1 1,50Danske Invest Europe Small Cap 13,6 11,2 11,6 21 11,2 1,1 1,90Fourton Stamina 11,9 10,2 5,1 31 8,6 0,6 0,63Nordea Euroopan Pienet Yhtiöt K 8,7 9,2 9,0 1,1 1,63Fourton Hannibal 15,5 8,4 16,6 1 12,2 1,4 0,63Luokka keskimäärin 8,4 3,4 2,8 10,4 0,3 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 7,7 1,7 2,8 10,8 0,3 Pohjois-Amerikka UB Amerikka K 11,4 7,1 -0,1 20 13,0 0,0 0,86Säästöpankki Amerikka 14,2 7,0 -0,7 11 12,8 0,0 1,71Seligson & Co Pohjois-Am. Indeksirah. A 12,7 6,9 3,7 15 12,8 0,3 0,43LähiTapiola USA 12,5 6,9 2,7 10 12,9 0,2 1,60eQ USA Indeksi 1 K 13,8 6,8 1,2 3 13,9 0,1 0,38Luokka keskimäärin 11,6 4,7 0,2 13,7 0,0 MSCI North America (Daily TR USD Net) 13,3 6,5 1,8 13,6 0,2 Japani Parvest Eq. Jpn Small Cap Class. EUR Cap 16,8 18,7 18,2 3 14,0 1,3 2,38Evli Japani 10,1 9,9 4,4 2 13,8 0,3 1,60OP-Japani 12,8 9,9 18,1 1 15,1 1,2 1,95LähiTapiola Japani 9,2 7,0 10,4 8 9,7 1,1 1,79Danske Invest Japani Osake 10,0 6,8 8,2 7 15,8 0,5 1,50Luokka keskimäärin 10,6 8,0 10,9 13,5 0,8 MSCI Japan (Daily TR USD Net) 9,0 4,7 7,9 13,5 0,6 Kehittyvät markkinat eQ Venäjä 1 K 4,3 10,4 -2,4 61 16,8 -0,1 2,72Evli Venäjä B 0,4 10,1 -2,4 66 20,2 -0,1 2,75Seligson & Co Russian Prosp. Fund Euro 4,0 9,9 4,3 54 20,4 0,2 1,61OP-Venäjä 6,1 9,7 1,8 55 19,5 0,1 2,50Parvest Equity Russia Opport. EUR Cap 6,4 9,6 1,5 49 22,6 0,1 2,22Luokka keskimäärin 4,4 2,5 4,4 14,3 0,3 MSCI Emerging Mark. (Daily TR USD Net) 6,4 3,4 10,1 13,0 0,8 Maailma HCP Focus 18,9 16,1 16,1 9,5 1,7 1,15Danske Invest Kestävä Arvo Osake 17,3 11,5 7,6 1 11,2 0,7 1,45Nordea 1 - Ilmasto ja Ympäristö 12,8 8,6 2,0 10 11,2 0,2 1,80LähiTapiola Kasvu 12,4 8,3 9,0 9 11,2 0,8 1,50Fondita 2000+ 11,7 8,2 3,5 16 11,9 0,3 2,00Luokka keskimäärin 9,4 3,5 1,8 10,9 0,2 MSCI World Index (TR Net Dividend) 11,0 4,9 2,4 10,8 0,3 YHDISTELMÄRAHASTOT Eurooppa Evli Suomi Mix B 6,6 5,3 1,9 4 5,0 0,4 1,83SEB Finland Optimum B 7,8 3,9 2,6 1 7,1 0,4 1,30Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä 6,2 3,0 1,8 3 6,1 0,4 1,70SEB European Optimum B 6,9 2,5 2,3 2 7,6 0,3 1,30Säästöpankki Korko Plus 4,3 2,4 2,3 5 3,2 0,8 1,11Luokka keskimäärin 6,5 3,3 2,3 6,1 0,5 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 7,7 1,7 2,8 10,8 0,3

Maailma UB Smart 7,3 6,3 2,8 47 3,6 0,9 1,43LähiTapiola 2045 8,4 4,4 2,8 4 7,4 0,4 1,26LähiTapiola 2035 8,2 4,1 1,9 5 7,3 0,3 1,19LähiTapiola 2025 7,7 4,0 1,8 13 6,8 0,3 1,20LähiTapiola Maailma 80 8,1 3,9 3,7 9 7,7 0,5 1,21Luokka keskimäärin 5,4 1,6 0,8 5,5 0,3 MSCI World Index (TR Net Dividend) 11,0 4,9 2,4 10,8 0,3

MUUT RAHASTOT AJ Elite Value Hedge C 13,5 10,4 3,4 2 7,9 0,5 1,50eQ Liikekiinteistöt 10,3 9,6 1,6 6,2 2,02eQ Hoivakiinteistöt 9,1 9,5 9,8 1,0 9,7 2,05FIM Asuntotuotto A 7,8 8,6 1,0 9,4 1,66Ålandsbanken Asuntorahasto A 7,8 6,4 4,8 4,2 1,2 2,68Luokka keskimäärin 1,6 1,0 2,8 6,0 3kk Euribor -indeksi 0,0 -0,2 -0,3 0,0

KORKORAHASTOT Pitkänkoronrahastot(valtioriski,euroalue)Säästöpankki Pitkäkorko 3,4 1,3 2,6 11 2,3 5,6 0,61eQ Euro Valtionobligaatio 1 K 3,5 1,2 1,7 4 2,2 4,9 0,46Nordea Pro Euro Obligaatio A K 3,8 1,1 2,3 2 2,8 7,8 0,30Danske Invest Euro Gov Bond Index 3,4 0,9 2,1 6 2,9 7,5 0,15FIM Euro 3,3 0,9 1,5 7 2,8 7,0 0,50Luokka keskimäärin 2,4 0,4 1,4 2,6 JPM EMU Government Bond Index 3,8 1,2 2,6 3,1 Pitkänkoronrahastot(Luokitellutyrityslainat,euroalue) Evli Yrityslaina B 3,6 2,6 2,0 8 1,0 3,8 0,85LähiTapiola Yrityskorko 3,3 2,4 1,8 15 1,5 4,5 0,70Aktia Corporate Bond+ 3,7 2,3 2,3 3 1,5 4,8 0,65Danske Invest Kompassi Korko K 2,8 2,2 1,6 16 1,6 4,2 0,90eQ Euro Investment Grade 1 K 3,7 2,2 2,3 2 1,2 3,8 0,65Luokka keskimäärin 2,6 1,1 0,9 1,7 BofA Merrill Lynch Euro Corporate Index TR 3,0 1,8 1,3 1,7 Pitkänkoronrahastot(Korkeariskisetyrityslainat,euroalue) Nordea Euro Yrityslaina Plus A K 5,9 5,2 3,3 5 3,6 4,6 1,00Evli High Yield Yrityslaina B 5,6 4,7 2,9 2 1,4 3,5 0,95Ålandsbanken Euro High Yield 4,5 4,5 2,8 8 0,8 3,3 1,00Taaleri Korkeammat Korot A 4,5 3,3 1,5 0,80eQ High Yield 1 K 5,1 4,3 1,8 6 1,6 3,5 0,90Luokka keskimäärin 4,4 3,0 1,7 2,0 Merrill Lynch Euro High Yield Index 5,6 4,3 4,0 1,5 Pitkänkoronrahastot(Kehittyvätmarkkinat)Danske Inv. Em. Mark. Debt HC, EUR W h 4,5 2,3 9,9 1,04Danske Invest Em Markets Debt 2,8 4,1 1,1 5 9,6 6,4 1,17Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat A K 3,0 3,5 -0,2 3 3,9 7,1 1,00LähiTapiola Kehittyvät Korkomarkkinat 1,5 3,1 1,1 9 2,7 4,7 1,26Nordea 1 - EM Corporate Bond HBI-EUR 2,2 2,9 0,0 1,8 1,01Luokka keskimäärin 1,3 1,5 -0,8 4,4 Merrill Lynch Em. Mark. Sover. & Credit TR 7,5 6,2 6,1 4,1 Rahamarkkinarahastot Taaleri Parkki A 0,6 0,3 0,1 3 0,0 0,20FIM Likvidi 0,2 0,1 0,1 8 0,0 0,2 0,15Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA 0,1 0,0 -0,2 5 0,0 0,3 0,18OP-Euro 0,1 0,0 -0,1 4 0,2 0,2 0,08OP-Likvidi 0,0 0,0 -0,2 9 0,1 0,1 0,05Luokka keskimäärin 0,5 -0,4 -1,9 1,5 3kk Euribor -indeksi 0,0 -0,2 -0,3 0,0 Muut lyhyen koron rahastot Säästöpankki Lyhytkorko 1,4 1,4 0,8 10 0,3 0,7 0,47Nordea Korkotuotto 2,0 1,0 1,5 1 2,7 0,9 0,60Danske Invest Yhteisökorko Plus K 1,3 0,8 0,4 2 0,2 0,9 0,43eQ Vaihtuva Korko 1 K 1,1 0,6 0,8 5 0,3 0,2 0,40Evli Likvidi B 0,7 0,5 0,2 13 0,1 0,5 0,30Luokka keskimäärin 0,5 0,1 -1,1 1,3 3kk Euribor -indeksi 0,0 -0,2 -0,3 0,0

Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks. 5v 3v 1v edell. Vol. riski kulut 3v Sharpe 1v

Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks. 5v 3v 1v edell. Vol. riski kulut 3v Sharpe 1v

30.4.2018 HUOM! Aineisto perustuu rahastoraportin alustavaan dataan.

Tuotto Sij. Riski Du- Juoks. 5v 3v 1v edell. Vol. raa- kulut 3v tio

LÄHDE: SUOMEN SIJOITUSTUTKIMUS OY

RAHASTOVIERAS

Korkoriski ei maistuVältän kaikkia pitkän koron sijoituksia, koska korkoriski on nyt niin suuri, sanoo Seligson & Co:n salkunhoitaja Petri Rutanen.

Yhdistelmärahasto Pharos sijoittaa varansa käteiseen ja osakkeisiin. Maaliskuun lopussa rahaston varoista oli lyhyissä korkosijoituk-sissa liki 54 prosenttia.

Tyypillisiä sijoituskohteita osakemarkki-noilla ovat indeksirahastot, jotka hajaut-tavat varansa useille eri toimialoille. Lisä-tuottoa haetaan painottamalla pieniä yrityksiä ja arvoyhtiöitä.

Kiinnostava uutuus on sijoitus puhtaan energian spesialis-tiin, iSharesin Global Clean Air -rahastoon, jonka varat on sijoitettu 30:een maailman suurimpaan puhtaan energian yritykseen. Tämän rahaston varoja on eniten kiinalaisissa puhtaan energian yhtiöissä

(30 prosenttia) ja toiseksi eniten yhdys-valtalaisissa (27 prosenttia).

Salkunhoitaja Petri Rutanen, miksi loikka puhtaaseen energiaan ja miksi juuri nyt?

– Sijoitus on kieltämättä Pharokselle epätyypillinen, mutta myös varsin pieni (2,7 prosenttia osakesijoituksista). Puh-taan energian markkinat, jotka ovat

pitkään olleet varsin kehittymät-tömät, ovat viime aikoina

alkaneet saada pontta. Niillä tehdään paljon yritysjärjestelyitä ja mukana on paljon niin sanottua viisasta rahaa, eivätkä arvostukset ole sen ansiosta vielä nous-seet taivaisiin.

Pharos ylipainottaa rajusti kehittyviä osake-

markkinoita. Niiden osuus on 17 prosenttia salkusta, vaikka vertailuindeksissä niiden paino jää yhdeksään prosenttiin.

– Kehittyvät markkinat kiinnostavat, koska niiden arvostustasot ovat jääneet aivan eri lukemille kuin arvostustasot Yhdysvalloissa tai Euroopassa. Kehitty-villä markkinoilla kannattaa kuitenkin katsoa, ettei yhtiön arvostus ole pel-kästään kasvulukujen varassa. Tueksi tarvitaan myös substanssia. Pharos on viime aikoina myynyt yksittäisiin maihin keskittyviä rahastoja ja ostanut tilalle ra-hastoja, jotka katsovat kehittyviä markki-noita laaja-alaisemmin sekä painottavat arvoyhtiöitä ja pieniä yrityksiä.

Löytyykö kehittyviltä korkomarkki-noilta mitään kiinnostavaa?

– Riskipreemiot eivät ole kehittyvillä korkomarkkinoilla lähelläkään kiinnos-tusta herättävää tasoa. Nyt vältän kaikkia pitkiä korkoja, koska korkoriski on niin suuri. Kehittyvillä markkinoilla se on vielä suurempi. Kun riski iskee, ne ro-mahtavat kunnolla.

Korkosijoitusten vaihtoehtoehdoiksi tarjotaan absoluuttisen tuoton rahastoja. Mitä niistä ajattelet?

– Voi kysyä, onko absoluuttisen tuoton rahastoja edes olemassa. En tiedä ainut-takaan, jolla olisi näyttöä siitä, että olisi kyennyt tuottamaan sijoittajalle lisäarvoa pitkän ajan kuluessa. Usein näiden rahas-tojen salkunkiertonopeus on monta sataa prosenttia vuodessa, minkä vuoksi kau-pankäyntikulut kasvavat suuriksi. Päälle tulevat vielä kiinteät hallinnointipalk-kiot, jotka ovat yleensä melko isot.

Miten suhtaudut valuuttariskiin?– En kiinnitä siihen mitään huomiota,

koska Pharoksen salkku on niin hyvin hajautettu. Vaikka jotkut maat ovat siinä ylipainossa, en edes osaisi suojautua. En edes tiedä, onko vaikkapa heikko taala hyvästä tai pahasta. Vientiyhtiöt tarvit-sevat valuuttasuojausta, mutta tällaisen salkun hoitajana en kiinnitä siihen mi-tään huomiota.HELENA RANTA-AHO

– Kehittyvillä markkinoilla kannat-taa katsoa, ettei yhtiön arvostus ole

pelkästään kasvulukujen varassa. Tukena on hyvä olla substanssia,

sanoo Seligson & Co:n salkunhoitaja Petri Rutanen sylissään

karkeakarvainen kääpiömäyräkoira Panu.

TIM

O P

ORT

HA

N


• VIISAS RAHAOSAKESÄÄSTÄJIEN oma aikakaus-lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehti on korkeatasoinen ja hyödyl-linen sijoittamista käsittelevä aika-kauslehti.

• DANSKE BANKREAALIAIKAPALVELU – 0 €/kk (nor-maalihinta 1,95 €/kk)ANALYYSIPALVELU PUOLEEN hintaan – 4,50 €/kk (normaalihinta 8,95 €/kk)LISÄKSI TARJOAMME online-välitys-palkkioiksi osakkeille, warranteille, sertifikaateille, ETF- ja ETC-tuot-teille pohjoismaisilla markkinoilla: 0,15 %, min 7 € /toteutunut toimek-sianto

• NORDNET PANKKIJÄSENILLE kotimaisten ja ulkomais-ten arvopaperien säilytys veloituk-setta (koskee arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa Nordnetin tarjoa-milla markkinoilla), vähintään palk-kiotaso 3 (0,15 %, min 7 €) sekä In-deres-analyysipalvelu 50 % alennuk-sella 10 €/kk (norm. 20 €/kk). Infront Web Trader hintaan 5 €/kk (norm. 10 €/kk). Lisäksi veloituksetta mm. arvo-osuustilin siirto Nordnetiin (koskee arvo-osuuksia, joilla käy-dään kauppaa Nordnetin tarjoamilla markkinoilla), veroraportit, reaaliai-kaiset kurssit ja uutiset pohjoismai-sista pörsseistä sekä koulutustilai-suudet. Välityspalkkiotasolla 1 ole-ville asiakkaille Inderes-analyysit ja Infront Web Trader veloituksetta. Li-sätietoja www.osakeliitto.fi/nordnet.

• OPOP tarjoaa kaikille Osakesäästäjien keskusliiton jäsenille edulliset välityspalkkiot Suomessa ja Ruotsissa listatuille arvopapereille 0,15 %, minimissään 5 euroa per toteutunut toimeksianto ja muilla markkinoilla 0,15 %, minimissään 12 euroa per toteutunut toimeksianto. Nuorille Osakesäästäjille myös Säästäjän palvelupaketti maksutta sis. maksuton säilytys.

Liity mukaan ja hyödynnä Osakesäästäjien jäsenedut! osakeliitto.fi/jasenyys

LIITY JO TÄNÄÄN!

LIITY MUKAAN:OSAKELIITTO.FI/

JASENYYS

JÄSENYYS VUONNA 2018: Jäsenmaksu 34 euroa sisältää Viisas Raha -lehden 10 kertaa vuodessa. Nuoret Osakesäästäjät -jäsenyys 10 euroa (ikäraja 30 v.) sisältää Viisas Rahan verkkolehtenä. Perhejäsenyys 10 euroa (edellyttää, että samassa kotitaloudessa on jo yksi jäsenyys). Kaikki jäsenyydet sisältävät oikeuden hyödyntää Osakesäästä jien jäsenetuja ja -tapahtumia. Jäsenmaksu on kalenterivuosikohtainen.

• LYNX BROKERLYNX tarjoaa Osakesäästäjien Kes-kusliiton jäsenille alennetut toi-meksiantokulut Lynxin tarjoamille markkinapaikoille euroalueella se-kä Pohjois-Amerikassa. Välityspalk-kio yhdysvaltalaisille osakkeille 3,50 USD (norm. 5,00 USD), kanadalaisil-le osakkeille 3,50 CAD (norm. 5,00 CAD) ja euroalueen osakkeille 5,00 EUR (norm. 5,80 - 8,00 EUR). LYN-Xin kautta saat myös kaikkien arvo-paperien säilytyksen veloituksetta. Lisäksi veloituksetta mm. verora-portit, paljon kaupankäyntityökaluja sekä kustomoitavat kaupankäynti-selosteet. Lisätietoja www.osakeliit-to.fi/lynx.

• SIJOITTAJA.FISIJOITTAJA.FI jäsenille: Puolueet-tomat sijoittajan työkalut ETF:ien, osakkeiden ja indeksien valintaan, sijoituspäätöksiä tukevat artikke-lit ja analyysit sekä sijoitusideoi-ta ja markkinat voittavat mallisal-kut. Osakesäästäjien jäsenenä saat 25 prosentin alennuksen Sijoittaja.fi:n vuosijäsenyydestä (ovh 119 €). Edun voit lunastaa syöttämällä ku-ponkikoodin oskl2018 vuosijäsenyy-den oston yhteydessä (www.sijoitta-ja.fi/vertaile/).

• DIVIDEND HOUSEEtu Osakesäästäjien jäsenille: vähin-tään 5000 euron merkinnät kaikkiin Dividend House Oy:n hallinnoimiin rahastoihin ilman merkintäpalkkiota (norm. 2 %)

• INDERESPALKITUT INDERES-ANALYYSIT nyt jäsenetuhintaan 9,90 €/kk tai 99,00 €/vuosi

• ETUJA TALOUSLEHDISTÄKAUPPALEHTI JA ARVOPAPERI: -30% tilauksesta.

• FIMFIM tarjoaa Osakesäästäjien Keskusliiton jäsenille mahdollisuuden käydä osake-kauppaa FIM Direct Online -kaupan-käyntipalvelulla Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseissä hintaan 0,15 % (minimi 8 €/toimeksianto). FIM Direct Onlinen käytöstä ei peritä kiinteitä kuukausimaksuja. Lisäksi jäsenetuun kuuluu ilmainen säilytys suomalaisille, ruotsalaisille ja tanskalaisille osakkeille sekä FIMin analyysipalvelut veloituksetta.

• ZENOSTOCKZENOSTOCK on verkossa toimiva osak-keiden etsintä- ja tutkimuspalvelu, joka tuottaa ideoita ja arvokasta tietoa osa-kesijoittajalle. Palvelu toimii kokeneiden ammattisalkunhoitajien omana työkalu-na ja on nyt avattu myös kaikille pörssi-noteeratuista osakkeista kiinnostuneille

sijoittajille. Palvelun tavoitteena on tun-nistaa alhaisesti hinnoitellut osakkeet. Zenostock-palvelu Osakesäästäjien jäse-nille vuoden 2018 alusta hintaan 115 €/vuosi ja Nuorille Osakesäästäjille 25 €/vuosi (norm. 230 €/vuosi).

• INVESTTECHINVESTOR-TILAUSPALVELU: Keskipitkän ja pitkän aikavälin tekniset analyysit kaikista Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä, 6 kk hintaan 79 € (norm. 129 € / 6 kk). Lisä-tietoja www.osakeliitto.fi/investtech.

• PRIVANETOSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITON jäsene-nä saat 25 % alennuksen osto- ja myyn-titoimeksiantojen välityspalkkioista. Etu koskee yksityishenkilöiden tekemiä ja omistukseen tulevia kauppoja. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/privanet.

asiakasvastaavaa

Töihin Osakesäästäjiin

Osakesäästäjät on valtakunnallinen sijoittajien yhteisö, joka auttaa suomalaisia vaurastumaan. Yhteisö tarjoaa sijoittajille lisäarvoa riippumattoman ja hyödyllisen tiedon sekä sijoitusosaamisen muodossa. Palvelemme yksityissijoittajan lisäksi myös pörssiyhtiöitä.

OSAKESÄ ÄSTÄJIEN KESKUSLIITTO | SÄHKÖPOSTI: [email protected] | W W W.OSAKELIITTO.FI

Asiakasvastaavana vastaat myynnistä yritysasiakkaille ja toimit näiden asiakkaiden yhteyshenkilönä. Asiakkaat ovat pörssiyhtiöitä tai muita kotimaisen pääomamarkkinan toimijoita.Työssäsi hoidat asiakassuhteita uusmyyntiä aktiivisesti. Osallistut ja esiinnyt asiakastilaisuuksissa sekä sisäisissä tilaisuuksissa asiantuntijana.

Osallistut yritysasiakkaiden uusasiakashankintaan ja verkostoidut aktiivisesti yhtiöiden kanssa. Lisäksi vastaat yhtiöiden kanssa yhdessä järjestettävistä yhtiötapahtumista ja muista tilaisuuksista eri puolilla Suomea sekä ulkomailla.

Oletko hakemamme osaajaSinulla on hyvä pörssiyhtiöiden osaaminen ja ymmärtäminen sekä hyvä osaaminen yritysliiketoiminnasta.

Sinulla on vahva myynnillinen osaaminen ja näyttöä tuloksellisesta myyntityöstä. Sinulla on nälkää menestyä tehtävässäsi ja saavuttaa tavoitteita. Nautit ihmisten kanssa työskentelystä ja sinulla onkin erinomaiset vuorovaikutus- ja esiintymistaidot. Työskentelyotteeltasi olet aktiivinen ja itseohjautuva. Omaat vahvan asiakasnäkökulman, pystyt myös kehittämään ja innovoimaan toimintaamme.

Sinulla on soveltuva koulutus, arvostamme korkeakoulututkintoa, APV1-tutkintoa ja sujuvaa englannin kielen taitoa, ruotsin kielen taito on eduksi.

Tartu mahdollisuuteenTyössäsi rakennat ja kehität Suomen pääomamarkkinaa ja

sijoittajaviestintää näköalapaikalta, jossa verkostoidut aktiivisesti eri vaikuttajien kanssa. Tarjoamme sinulle uramahdollisuuksien lisäksi monipuolisen ja mielenkiintoisen työtehtävän sekä mahdollisuuden kehittää osaamistasi asiantuntijaorganisaatiossamme.

Mitä seuraavaksiKysymyksiä tehtävästä tai meillä työskentelystä voit välittää, Osakesäästäjien Keskusliitto ry, Jamilla Heiskanen, puh. 045 2670303 kertoo sinulle mielellään lisää. Voit hakea tehtävään 31.05.2018 mennessä sähköpostitse kertomalla meille motivaatiostasi, osaamisestasi sekä palkkatoiveestasi. Ethän jätä hakemista viime tinkaan, sillä saatamme edetä ensimmäiselle haastattelukierrokselle jo hakuajalla.

yritys- ja yhteisöasiakkaiden myyntiin pääkaupunkiseudulle.

Haemme nyt kunnianhimoista

PAIKALLISYHDISTYKSET TOIMIVAT

www.osakeliitto.fi | [email protected]

Espoo–Kaunianen / Espoon-Kauniaisten Osakesäästäjät31.5.KLO17.15– Kutsu sääntömääräiseen ke-vätkokoukseen. Espoon-Kauniaisten Osake-säästäjät ry:n jäsenet kutsutaan yhdistyksen sääntömääräiseen kevätkokoukseen, joka pi-detään torstaina 31.5.2018 klo 17.15 alkaen (tar-joilua klo 16–17). Paikka: Ravintola Niittylounas, Pihatörmä 1 B, 02240 Espoo. Kokouksessa käsi-tellään sääntöjen 14§:n mukaiset kevätkokouk-selle kuuluvat asiat (tilinpäätös ja vastuuva-paus). Kokouksen jälkeen ilta jatkuu yhdistyksen omalla sijoitusillalla. Jäseniä pyydetään ilmoit-tamaan osallistumisestaan kokoukseen sähkö-postilla [email protected] tai puh 050-5940270 (vastaajaan) ma 28.5.2018 klo 12 mennessä.

Hyvinkää–Riihimäki–Loppi–Hausjärvi / Hyvinkään Seudun Osakesäästäjät11.8.KLO9.30– HySOS III-kesäretki Vierumäen U-opistolle ja risteillen Heinolasta Lahteen. Il-moittautumiset: [email protected]– Naisten sijoittajamatka Ma-rimekko Oyj:n tuotantolaitokselle Helsingin Herttoniemeen. Tutustuminen kangaspainoon ja myymälän mallistoon sekä sijoittajainfo. Il-moittautumiset: [email protected].,1.11.,8.11.klo 18.00– Kolmen illan sijoit-tajakoulutus Riihimäellä yhteistyössä Riihimäen Kansalaisopiston kanssa.

Hämeenlinna / Hämeen Osakesäästäjät30.5.KLO18.30 Sijoituskerho. Paikka: Vanajan Parvi, Vanajantie 10 B, 5. krs. Ilmoittautuminen viimeistään maanantaina 28.5. osoitteeseen [email protected].

Joensuu / Pohjois-Karjalan Osakesäästäjät23.5.Yritysvierailut Outokumpuun, lisätiedot ja ilmoittautuminen www.osakeliitto.fi/tapah-tumat.

Jyväskylä / Keski-Suomen Osakesäästäjät24.5.KLO17.00 Sijoitusilta, Scandic City Jyväs-kylä. Illan aiheena lainamuotoisen joukkorahoi-tuksen mahdollisuudet sijoittajalle. Vieraana Vauraus Oy myynnin LTJ Jouni Hannula ja kont-torinjohtaja Johanna Valkeinen. Ilmoittautu-minen pikaisesti, viimeistään 18.5. osoitteessa www.osakeliitto.fi.

6.6.KLO18.00–22.00 Päijänneristeily M/S Rhealla. Laivaan noustaan Jyväskylän sata-masta klo 18. Laiva irtautuu satamasta klo 19 ja saapuu takaisin klo 22. Ohjelma alkaa klo 18.15. Aiheina vastuullinen sijoittaminen sekä kans-sasijoittamalla suursijoittajan sijoituskohtei-siin. Risteilyllä mukana Mandatum Lifen Invest-ment Manager Topias Kukkasniemi, myyntijoh-taja Markus Roukala ja varainhoitaja Veli-Matti Jaatinen. Hinta: jäsenet 20 euroa ja ei-jäsenet euroa. Hinta sisältää risteilyn sekä Rhean ke-säpöydän. Hinta maksetaan yhdistyksen tilil-le FI54 5089 0540 0709 12. Laita viestikenttään osallistujien nimet. Ilmoittautuminen viimeis-tään 28.5. osoitteessa www.osakeliitto.fi. Ter-vetuloa viettämään kesäiltaa Päijänteen aalloil-la. www.matkarhea.fi

Järvenpää–Kerava–Tuusula / Keski-Uudenmaan Osakesäästäjät17.5.KLO18.00 Sijoituskerhon kesäkokous Metsäpirtin leirikeskuksessa, Rusutjärven ran-nalla Tuusulassa. Metsäpirtin osoite on Turanie-mentie 61, Rusutjärvi, Tuusula.Ohjelma: “Miltä osakemarkkinat näyttävät nyt “, analyytikko Mikko Aalto, OP.“OP Private Keski-Uusimaan esittely”, myyntijohtaja Minna Hälvä, OP.“Twitter sijoittajan apuvälineenä”, @zijoittaja / Tomi Lahti antaa vinkkejä Twitterin hyötykäyttöön markkinoiden seurannassa.Tilaisuudessa tarjotaan kevyt iltapala kahvei-neen. Metsäpirtin rantasauna on myös käytös-sä. Ilmoittautumiset osoitteessa www.osake-liitto.fi/tapahtumat.20.8.KLO14.00 Yritysvierailu Kone Oyj, Hyvin-kää. Lisätiedot seuraavassa lehdessä.

Kajaani / Kainuun Osakesäästäjät RAIVAUSSAHAUSKURSSI huhti–toukokuussa tuonnempana ajankohtana.ENNAKKOTIETONA: Kesämatka Pietariin 16.–19.8.2018. Tarkemmat tiedot pj Antti Kejo ja [email protected].

Kuopio / Pohjois-Savon Osakesäästäjät18.5.Yritysvierailu Endominesin Pampalon kai-vokseen ja rikastamoon. Yhdistys järjestää bus-sikuljetuksen ja reissu toteutuu, mikäli 20 hen-kilöä osallistuu. Ennakkoilmoittautumiset vii-meistään 29.4. yhdistyksen sähköpostiin [email protected]. Koko päivän reissu, tarkempi aikataulu toukokuussa.

28.5.KLO18.00–20.00 Sijoituskerho. Paikka: Kuopion Osuuspankin kokoustilat, käyntiosoite Tulliportinkatu 38, 3. krs.16.6.Suovu-Paloinen laavuretki. Lähtö 8.40 ja paluu 15.00. Raimo Airaksinen kertoo alueen teollisesta kulttuurista ja historiasta. Hinta 12 euroa; omat eväät mukaan laavulle. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset: 0400 910871, Airak-sinen.

Lahti / Päijät-Hämeen Osakesäästäjät19.5.KLO16.00–18.00 Päijät-Hämeen Osa-kesäästäjät 30 vuotta! Juhlimme yhdistyksen 30-vuotista historiaa Sijoitusseminaarin mer-keissä Sibeliustalolla klo 16.00–18.00. Puhuji-na mm. Mikael Rautanen (Inderes) ja Timo Rot-hovius (Osakesäästäjien Keskusliitto). Musiik-kia, täytekakkukahvit. Tilaisuuteen mahtuu 100 henkeä, ilmoittaudu heti liiton nettisivujen kaut-ta: www.osakeliitto.fi/tapahtumat.

Oulu / Oulunseudun Osakesäästäjät18.5.Yhdistys avustaa max. 10 jäsentä 18.5. Suureen Osakesäästäjäpäivään Helsinkiin me-nijää 50 eurolla/henkilö. Ilmoita pj. Antti Jylhäl-le sähköpostilla [email protected] tai pu-helimitse 040-532 2082 etukäteen lähdöstäsi ja toimita maksetut matkakuitit puheenjohtajalle. FI + tilisi numero mukaan.

Savonlinna / Savonlinnan Osakesäästäjät21.5.KLO18.00 Sijoittajakerho. Paikka: Hotelli Pietari Kylliäinen Sarani-kabinetti.

Seinäjoki / Etelä-Pohjanmaan Osakesäästäjät23.5.KLO16.30 Kevätkokous. Paikka: Danske Bankin konttori, Kalevankatu 11–13.19.5.Liittokokous Lahdessa.5.6.KLO18 Sijoituskerho. Paikka: Seurakunta-keskuksen Timpuri-huone, Koulukatu 24, Sei-näjoki. Lisätiedot: www.osakeliitto.fi

Turku / Varsinais-Suomen Osakesäästäjät17.5.klo 18.00-20.00 Sijoituskeskustelut. Paik-ka: Koulun Historianluokka.24.5.Yritysesittely: Panimoravintola Koulu, Raute ja Sotkamo Silver, erillinen kutsu ilmoit-tautumisohjeineen.7.6.Yritysvierailu UPM Rauma. Tietoa tapahtumistamme sivuillamme: www.varsinaissuomenosakesaastajat.fi



VAPAALLA

✁

Postimaksu

maksettu

OSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITTO RY

VASTAUSLÄHETYSsopimus 5000370

00003 helsinki

KYLLÄ KIITOS! HALUAN LIITTYÄ OSAKESÄÄSTÄJIEN JÄSENEKSI! Jäsenmaksuun (34 euroa / vuosi 2018) sisältyy Viisas Raha -lehti sekä runsaasti muita etuja ja jäsentarjouksia.

NIMI

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

PUHELIN

SÄHKÖPOSTI

Osoitetietoja voidaan ei voida käyttää markkinointiin.

Täytä tietosi kuponkiin ja irroita se. Postita se (postimaksu on maksettu puolestasi) tai faksaa numeroon 09 4540 0455. Voit myös liittyä jäseneksi soittamalla numeroon09 4540 445 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai internetissäosoitteessawww.osakeliitto.fi.

KATSO

JÄSENEDUT

SIVULTA 38!

ONKO TOTTA, että vanhenevat avioparit alkavat muistuttaa toisiaan?

On ehdottomasti. Vaimo muistuttaa minua entistä useammin kuorsaamises-

tani, ja minä muistutan vaimoani hänen ki-loistaan.

•MIKÄ SE on, jota vappubrunssilla pienet

lapset eivät saisi vielä käyttää, koska se te-kee hölmön näköiseksi ja menee päähän? Mutta jota toiset vanhemmat antavat silti

lasten joskus vappuna vähän kokeilla?No niin tietysti, ylioppilaslakkihan se.

•SUOMEN SYNTYVYYDEN alhaisuus on nyt puheenaiheena ja tässä välillä naiset vä-läyttivät synnytyslakkoa, joka on siis to-

teutunut. Neuvottelukosketuksestakaan ei ole ollut puhetta muusta kosketuksesta

puhumattakaan.Lakon aikana kotiin tullut aviomies tapasi

vaatekomerosta alastoman miesoletetun.Kukas te olette?

Lakkovahti.

SUOMEN SYNTYVYYSLUVUT kertovat, et-tä yhä useampi suomalainen on yhden-

tekevä. •

TILASTOTUTKIJA TULI näivettyvään kun-taan, jossa kirjasto oli juuri suljettu. Si-

tä vastoin koulu ja kauppa oli lakkautettu vuosikymmenet sitten.

Onko täällä syntynyt suurmiehiä?Ei ainuttakaan, vaan ihan pieniä lapsia, mutta sitäkään ei kukaan ihan tarkkaan

muista.•

HUONOIMMAT SUUNNISTAJAT tulevat Tu-rusta. Siellä eräät veljekset yhä vielä tal-laavat niitä polkuja, kunnes löytyy se vii-

meinen rasti.•

RUOTSIN AKATEMIAN ympärillä vellova ko-hu on dynamiittia Nobelin palkinnolle.

•MIKSI ELÄKELÄISILLÄ on aina niin kiire?Koska kaikki pitää tehdä omalla ajalla.

HELLE EI viihdy Suomessa, edes valtakunnansovittelijana.

Joku sovittelija on selvästi sovitellut valta-kuntamme ihan väärään paikkaan.

•LAPIN MIELIPIDE sotesta lienee selvää.

Mutta onko kukaan tietoinen Karjalan kan-nasta?

• ONKO IHMISSUSIA olemassa?

Ei luultavasti, mutta puistot ovat keväisin täynnä vahvoja todisteita koiraihmisistä.Sitten ovat tietysti hevosmiehet ja sam-

makkomiehet. Koiran ja suden risteytymä on susikoira, mutta myös muurahaiskarhu sopii kuvaan. Entäpä virtapiiri? Kotileipurin

vihaama peto pursusi.•

MITÄ ARVOKASTA Hjallis on meille opet-tanut?

Ei ihminen elä yksin purjehduksesta.•

MAAMME KURJISTUMINEN alkoi taas.Suolakurkia näkyy nyt jopa kymmenittäin.

VIISASTELEVA RAHA | SEPPO KAISLA

Älkää ryypätkö osinkojanne

Monet sijoittajat myhäilevät tyy-tyväisinä, koska pörssiyhtiöiden osinkorahoista suurin osa alkaa olla tippunut omistajien tileille. Tosin sijoittajien varallisuudessa tapahtui oikeasti osinkoverojen suuruinen

muutos alaspäin. Lähtökohtaisesti osakkeiden hinta tippuu kupongin irtoamispäivänä täyden osingon verran, koska muuten verovapaista osingoista naut-tivat, kuten eläkeyhtiöt, säätiöt ja ay-liike, voisivat tehdä arbitraasia.

Jos sijoittaja haluaa kasvattaa varallisuuttaan, hänen tulisi tarkastella osingonsaamista lähinnä uu-delleensijoitusongelmana. Osakesijoittamisen korkoa korolle -efekti toteutuu täysimääräisenä vain, jos osingot tosiaan sijoitetaan eikä kuluteta.

Toki kaikki eivät erityisesti kaipaa varallisuuden kasvua, vaan hakevat osakesijoituksista lisäkulutus-mahdollisuuksia myös tässä ja nyt. Tässä lähestymista-vassa ei ole mitään vikaa, kerranhan täällä vain eletään ja perilliset voivat hyvin humputella perintörahoil-laan osinkojen ja niiden tuoman tuoton verran vähemmän.

Osakeostojen perustaminen nimelliseen osinkotuottoon on kuitenkin hönöilyä. Done So-lutions Oyj jakoi ensimmäisen kerran osinkoa keväällä 2007, osakekurssin kuitenkin jo monin-kertaistuttua pohjakosketukses-taan. Efektiivistä osinkotuottoa oli tarjolla vähän yli yhden prosentin, joten osinkojen perässä juokseva ei olisi lappuun koskenut. Yhtiö muutti 2009 nimensä Re-venio Oyj:ksi, joka sekään ei ole koskaan kovin korkeaa osinkotuottoa tarjonnut. Tämä siitä huolimatta, että osinkoa on viimeiset kuusi vuotta nostettu joka kerta. Ensimmäisestä osingonjaosta päättämisen jälkeen kurssi on pyöreästi 15-kertais- tunut.

Yhtiön näkymät ovat si-joittajalle paljon tärkeämpi indikaattori kuin tämän hetken osinkotuotto. Ääri- esimerkkinä liiketoimin-tansa myynyt yhtiö voi

näyttää paperilla tarjoavan jopa kymmenien prosent-tien osinkotuottoa, mutta tuotot ovat ohi sitä myöten, kun verot on maksettu ja myyntirahat jaettu. Tämän toki lähes kaikki ymmärtävät.

Monet ovat sen sijaan retkahtaneet hyvillä kassa-varoilla varustettuihin yhtiöihin, jotka sisukkaasti pi-tävät kiinni tällä hetkellä pientä tappiota tekevästä au-ringonlaskun liiketoiminnastaan. Kuvitelma on ollut, että tämän kevään osinkoa tulee täältä ikuisuuteen. Kun yhtiö tekee tappiota riittävän pitkään, on kassa syöty ja pörssikurssi lopulta nollautuu.

Viisas sijoittaja ei perusta edes salkustaan nostet-tavia ryyppyrahoja osinkoihin. Hän sen sijaan tark-kailee, mistä salkkunsa yhtiöstä kulutustarpeiden il-maantuessa on fiksuinta luopua ensimmäisenä. Sitten hän myy tätä osaketta, eikä jää odottelemaan osinkoja. Janohan voi olla muulloinkin kuin vain keväisin.

Sen sijaan jo ennen osinkojen tuloa kannattaa alkaa miettiä, mikä yhtiö olisi osinkorahoille paras sijoitus. Kulutukseen ei ole syytä ohjata keväisinkään tarvetta suurempaa määrää.

Media usein demonisoi osake-sijoittajia. Vielä paremmalla pro-sentilla osta ja unohda -sijoittajat pitävät osakkeiden myymistä jopa epäisänmaallisena tekona. Jos osake mielestäni todennä-köisemmin laskee kuin nousee, painan myyntinappia täysin surutta – näiden huutelijoiden kauhuksi. Osakkeiden myynnille

on muitakin rationaalisia perusteita kuin rahan tarve.

Jätin osinkojen ja myyntivoittojen veroerot huomioimatta, koska meillehän on luvattu osa-ketili, jossa sijoitusresursseja voi allokoida mah-dollisimman tehokkaasti veroista välittämättä.

Tosin en nyt osinkojani sijoittaisi suomalaisille sijoittajille järkevän sijoitustilin tulemiseenkaan.

AKI PYYSING

Kirjoittaja on ollut pokeriammattilainen 20 vuotta ja sijoittanut spekulatiivisesti

osakkeisiin 30 vuotta. Hän kirjoittaa sunnuntaisin ilmestyvää sijoitus-

kolumnia sivustolla www.sijoitus-tieto.fi.

VIIMEINEN SANA

VIISAS SIJOITTAJA EI JÄÄ ODOTTELEMAAN

OSINKOJA. JANOHAN VOI OLLA MUULLOINKIN KUIN

KEVÄISIN.


HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKIHELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI

Tarvitsetko vuokralaisenasuntoosi?Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti!

Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saapalvelustaan toimialan parhaat arvosanat.Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväistenasiakkaidemme joukkoon.

Me takaamme vuokranmaksun jaturvaamme vuokratulosi.

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

Haluatko myydä asuntosi kätevästi?Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20!

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

Vuokraturva on tunnetuin vuokravälittäjä.

Se saa tutkitusti toimialan parhaat arvosanat

niin luotettavuudesta, henkilökunnan asiantunte-

muksesta, ilmoittelun näkyvyydestä kuin

asiakaspalvelustakin.

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

*Pääkaupunkiseudun vuokravälittäjät 2017 -tutkimus

analyysi sanoma - suomen osakesäästäjät · tähtää investointeihin ja kasvuun. valokeilassa...

Documents