länsi-puhuri - lpshp.fi · pdf filesimman ripeästi ja silloin tarvit-tavat...

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 3 / 2011

Länsi-Puhuri

Päätoimittaja: Seppo OrajärviToimitusneuvosto: Ilkka Vehkaperä Sinikka Savikuja Juha Kursu Juhani Tuisku Matti Väänänen Tuija Nurkkala Sirpa Koivuniemi (kuvaaja)Toimitussihteeri: Tuija JohanssonTaitto ja paino: Tornion Kirjapaino Ky

ISSN 1459-8582 (Painettu)ISSN 1459-8590 (Verkkolehti)

Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Siihen tuleva materiaali tulee toimittaa 15.11.2011 mennessä osoitteeseen: [email protected] . Palautteen lehdestä (ruusut/risut) voit laittaa samaan osoitteeseen.

Länsi-Puhuri

Sisällysluettelo Pääkirjoitus: Haasteita piisaa ..... 2

Varmennekortti ..... 3

Syöpätautien poliklinikka ..... 4

Terveisiä Erva–kesäpäiviltä ..... 6

Laskentapäällikkö Maria Tervahauta esittäytyy ..... 6

Taidetta sairaalan kaunistukseksi ..... 7

Raija Reponen siirtyi vanhuuseläkkeelle ..... 7

Hammas- ja suusairauksien poliklinikka ..... 8

Täytekakkukahvit sisätautipolilla

22.elokuuta 2011 ... 10

Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka ... 12

Liikunnan merkitys lääkärin näkökulmasta ... 13

Erva-yhteistyötä terveydenhuoltolain

mukaisesti ... 14

”Buranapuhelin” palvelee -

Puhelinneuvontaa Yhteispäivystyksessä ... 16

Opiskelijan ohjaus on tärkeä osa rekrytointia ... 18

Murrepakina: Puuhevonen ... 19

Resepti: Suklaakakku ... 19

Työmatkaliikuntahaasteet ... 20

Kannen kuva: Sirpa Koivuniemi.

Haasteita piisaaSairaanhoitopiiritason kehittämishankkeet ovat eden-neet suunnitellusti. Uusi potilashallintojärjestelmä ja uusi asiakaslaskutusjärjestelmä on otettu tuotanto-käyttöön. Järjestelmien käyttöönotto on vaatinut ko-via ponnisteluja koko organisaatiolta.

Drg –tuotteistuksessa ja hinnoittelussa on edet-ty kirjaamisen osalta koko ajan parempaan suuntaan, mutta työtä vielä riittää. Tietovarasto- ja kuntalasku-tus osioiden osalta on käynnistetty yhteishanke Erva –sairaaloiden kesken, josta tuloksia saataneen ensi vuoden aikana.

Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Lakimuutoksen johdosta on käynnissä useita valmis-teluja niin alueellisesti kuin myös Erva –tasolla. Pe-rusterveydenhuollon yksikkö –asiaa valmistelee alu-eellinen työryhmä. Tähän liittyy myös terveydenhuol-lon järjestämissuunnitelman valmistelu. Ensihoitoa, joka siirtyy sairaanhoitopiirin hoidettavaksi vuoden 2013 alusta, on kartoitettu projektityöntekijän voimin.

Erva –alueella on valmisteltu yhteinen strategia, joka on käsitelty kaikissa erikoisvastuualueen halli-tuksissa toukokuussa 2011. Strategian toimeenpa-nosta ja vastuuttamisesta sovitaan lähiaikoina. Eri-koissairaanhoidon järjestämissopimuksen valmistelu on myös varsin pitkällä. Uuden lain tarkoitus on hy-vin haasteellinen (terveydenhuoltolaki 2 §).

Terveydenhuoltolain tarkoitus on:1) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvoin-

tia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turval-lisuutta;

2) kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja;3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yh-

denvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturval-lisuutta;

4) vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakas-keskeisyyttä; sekä

5) vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedelly-tyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimi-joiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja ter-veydenhuollon järjestämisessä.

Seppo Orajärvivs. sairaanhoitopiirin johtaja

Länsi-Puhuri 3/ 2011 3

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien perusterveydenhoidos-sa otettiin käyttöön 16.6.2011 sähköinen resepti (eResepti).

Sähköisessä reseptissä käy-tetään varmennekorttia hen-kilön vahvaan tunnistamiseen (sisäänkirjautuminen järjestel-miin) ja sähköiseen allekirjoi-tukseen. VRK:n varmennekort-ti mahdollistaa käyttäjän aitou-den, eheyden ja kiistämättö-myyden varmistamisen.

KortitAmmattikortti , terveyden-huollon ja apteekkien ammatti-henkilöille - esim. lääkärit, sai-raanhoitajat, proviisorit, farma-seutit. Kortti on sidottu ammat-

Varmennekorttitioikeuteen. Ammattinimikkeis-tä saat lisätietoa www.valvira.fi , linkki Julki Terhikki.

Henkilöstökortti, terveyden-huollon ja apteekkien muul-le henkilöstölle - esim. osasto-sihteerit, tietopalveluhenkilöstö. Kortti on sidottu työnantajaan.

Toimijakortti, muiden kuin ter-veydenhuollon palveluidenan-tajien henkilöstölle - esim. tie-tosuojavastaavat, konsultit, tie-tojärjestelmätoimittajat. Kortti on sidottu työnantajaan.

Kortit sisältävät PIN-tun-nusluvut, PUK-avaustunnuk-sen. Kortit ovat voimassa 5 vuotta.

Terveydenhuollon varakorttiKadonneen/unohtuneen tai rikki menneen kortin tilalle tai henki-lölle, jolla ei ole varmennekort-tia töihin tullessa esim. sijai-seksi tulevat päivystävät lääkä-rit. Varakortin saa rekisteröinti-pisteestä. Sísältää PIN-tunnus-luvut, PUK-avaustunnuksen. Enintään 3 kk voimassa.

Korttien hankinta kuvineen ja henkilötietojen tarkastuksi-neen keskussairaalan henkilös-tölle on aiheuttanut ihmetystä. Korttien tilaus nopealla aikatau-lulla on johtunut taloudellisis-ta syistä. Korttien haun/tilauk-sen yhteydessä henkilötietojen tarkastaminen perustuu lakiin. Vartti-järjestelmä vaatii henki-lötietojen tunnistuksen passil-

Projektipäällikkö Kristiina Mattanen antoi infoa varmennekorteista sai-raanhoitopiirin esimiesiltapäivässä 23.8.2011.

la, ajokortilla tai henkilökortil-la, ennen kuin kortin pystyy ti-laamaan.

Henkilökunnan kortin käyt-töönoton koulutus annetaan siinä vaiheessa, kun keskus-sairaala siirtyy sähköiseen re-septiin (aikataulu vielä avoin) ja jatkossa valtakunnalliseen eAr-kistoon.

Säilytä kortti ja siihen liittyvät tunnukset pankki-kortin tavoin huolellisesti.

Tietoa varmennekorteista Länsi-pohjan sairaanhoitopiirin henkilökunta saa keskussairaa-lan intranetistä.

Kristiina MattaneneResepti projektipäällikköKuva: Anne Timperi

4 Länsi-Puhuri 3/ 2011

Syöpä, sana joka pysäyttää po-tilaan maailman. Edessä ei ole-kaan enää tuttu elämänpolku vaan uusi tuntematon tie. Syö-pätautien poliklinikan tehtävä-nä on sairauden hoidon lisäk-si pyrkiä helpottamaan matkaa läpi tuon tuntemattoman.

ToiminnastaSyöpätautien poliklinikalla hoi-detaan monia erilaisia syöpä-sairauksia, ainoastaan gyneko-logiset syövät hoidetaan koko-naisuudessaan naistentautien puolella ja toistaiseksi keuhko-syövän hoidot toteutetaan pit-

Syöpätautien poliklinikkaSyöpätautien poliklinikka

kälti keuhkosairauksien puo-lella. Potilaiden ikäjakauma on laaja, aina alle 20-vuotiaista yli 90-vuotiaisiin. Potilaita on myös monissa eri sairauden ja hoidon vaiheissa, on vasta sai-rastuneita, hoitojen loppuvai-heessa olevia, palliatiivista hoi-toa saavia, saattohoitoon siirty-viä ja seurannoissa käyviä poti-laita. Pitkät ja läheiseksi muo-dostuvat hoitosuhteet ovat-kin olennainen osa syöpätau-tien poliklinikalla työskente-lyä. Hoitotyön lisäksi vuosit-tain pyritään järjestämään en-sitietokurssi vuoden aikana sai-rastuneille.

Historia- 97 ensimmäiseen syöpähoitajan virkaan Sirkka Tuunai-

nen- 98 taloon oma onkologi, Jaana Kaleva-Kerola- 00 toinen hoitajan virka, jossa aloitti Anne Tuominen- toiminta siirtyi omalle syöpäsairauksien poliklinikalle

2000-luvun alussa, pois kirurgian poliklinikan yhtey-destä

Nykypäivä- Onkologina edelleen Jaana Kaleva Kerola- Konsultoivat onkologit OYS:sta kerran kuussa- Kirurgin rintasyöpäpotilaiden kontrollit kuukausittain- Kolme hoitajan virkaa, Anneli Mäkitalo ja Tarja Pulliai-

nen hoitajina vuodesta 2001 ja Helena Nikupeteri liit-tyi mukaan muutamaa vuotta myöhemmin.

- Pitkäaikaisena sairaanhoitajan sijaisena Tanja Ylimäi-nen

Uudet 2010-2011 remontoidut tilat sijaitsevat ensimmäisessä kerrokses-sa toinen liukuovi vasemmalle pääovelta.


YhteistyötäSyöpätautien poliklinikalla poti-laat käyvät vastaanotolla ja saa-vat sytostaatti- ja muita hoitoja sairauteensa, mutta ilman toi-mivaa yhteistyötä tämä ei oli-si mahdollista. Yhteistyötä teh-dään mm. kirurgian, laboratori-on, röntgenin, psykiatrian, fy-sioterapian ja apuvälinekeskuk-sen kanssa. Ja tässä vain muu-tamia mainittuna, yhteistyö-tä potilaiden auttamiseksi teh-dään läpi talon ensiavusta osas-toille ja eri poliklinikoille. Myös talon ulkopuolella yhteistyötä tehdään terveyskeskusten, koti-sairaanhoidon ja OYS:n kanssa.

Syöpäpoliklinikan henkilökuntaKuvat: Anne Timperi

Potilaat voivat valita, istuvatko hoidon ajan vai haluavatko levätä sängyssä. Tuolipaikkoja on 5.

Sänkypaikkoja on 2. Lääkehuone ja hoitajien työtila sijaitsevat tuoli- ja sänkyhuoneiden välissä.


Syyskausi käynnistyi virallises-ti elokuun loppupuolella, kun OYS –Erva–alueen johto ko-koontui kesäpäiville Rovanie-melle päivittämään erikoissai-raanhoidon nykytilaa ja suun-nittelemaan tulevaisuutta. Pa-rasta noissa tapaamisissa on se, että yli puolen Suomen merkit-tävät terveydenhuollon asian-tuntijat ovat yhdessä ja keskus-televat keskenään. Jo siksi Erva –yhteistyöllä on merkitystä ja yhteisiin kokoontumisiin kan-nattaa osallistua.

Toinen, vähintään yhtä suuri merkitys säännöllisillä Erva –ta-paamisilla on se, että kaikki yh-dessä miettivät vastauksia val-takunnalliseen terveydenhuol-lon tilaan. Maan hallitus synny-tettiin vaivalloisesti alkukesäl-

Terveisiä Erva–kesäpäiviltälä ja vasta nyt syksyn alkaessa tulemme näkemään, mitä halli-tusohjelman linjaukset käytän-nössä merkitsevät. Sen aina-kin tiedämme, että pyrkimyk-senä on järjestää perustervey-denhuolto, erikoissairaanhoito ja erityistason sosiaalipalvelut vahvojen kuntien tai yhtenäis-ten sote-alueiden toimintana. Vappuna voimaan tullut tervey-denhuoltolaki antoi jo velvoit-teen näiden merkittävien palve-lujen yhteensovittamisesta. Lain ja hallitusohjelman toimeen-pano edellyttää ennen kaikkea luottamusta kaikkien toimijoi-den välillä.

Tärkeintä lienee juuri luot-tamus. Perusterveydenhuol-toa järjestävien kuntien pitäi-si luottaa erikoissairaanhoidon

järjestäjiin, sairaanhoitopiirien olisi luotettava toisiinsa, kunti-en pitäisi luottaa naapureihin-sa, terveydenhuollon ammat-tilaisten pitäisi luottaa toisiin ammattilaisiin ja meidän luot-tamushenkilöiden olisi kyettä-vä luottamaan siihen, että kaik-ki osapuolet tekevät parhaansa alueen asukkaiden hyvinvoin-nin varmistamiseksi. Siinä on se peruskysymys; kyetä luotta-maan ja olemaan luottamuksen arvoinen.

Erva –yhteistyöllä sairaan-hoitopiirien keskinäistä luotta-musta voidaan lisätä. Työnjakoa sairaanhoitopiirien välillä täytyy tutkiskella ja kehittää entises-tään - varsinkin, jos väkimäärä pohjoisessa koko ajan vähenee. Meidän sairaanhoitopiirimme

on laadullisesti kilpailukykyinen ja tehokas, kunhan kuntien oma terveydenhuolto saadaan sii-hen kuntoon, ettei kustannuk-sia synny tarpeettomasti eri-koissairaanhoidon piikkiin. Siinä on kuntien tehtävä, joka sekään ei ole helppo. Tosin uuden hal-litusohjelman myötä ja uuden terveydenhuoltolain velvoitta-mana tulevaisuudessa jako eri-koissairaanhoitoon ja peruster-veydenhuoltoon poistuu, eikä kustannuksiakaan enää jaeta tuon rajan mukaan. Silloin asi-aa tarkastellaan asiakkaan kan-nalta ja sehän on hyvä meil-le kaikille.

Ritva Sonntagkuntayhtymähallituksen puheenjohtaja

”Talousjohtaja Eeva Lääkkö jäi eläkkeelle vuoden alusta. Olen ikään kuin tullut hänen tilal-leen, vaikkakin Eevalle kuulu-neista tehtävistä ”perin” suora-naisesti vain hankintatoimeen liittyvät asiat. Minut siis löytää taloustoimiston perimmäisestä huoneesta.

Suurin yksittäinen tehtävä-ni on kustannuslaskennan ke-hittämisessä. Erva –alueella on puhallettu uudelleen henkiin potilaskohtaisen kustannus-laskennan projekti (KPP), jonka työ- sekä ohjausryhmissä olen mukana.

Talousjohtajan tuuraus kuu-luu myös tehtäviini, ja sitä kaut-ta kaikenlaisia asioita on eh-tinyt kuluneen vuoden aikana tulla eteen. Tällä tavoin sairaala

Laskentapäällikkö Maria Tervahauta esittäytyy

Laskentapäällikkö Maria Tervahauta.

Kuva: Sirpa Koivuniemi

työpaikkana on tullut pikku hil-jaa tutuksi, vaikka aiempaa ko-kemusta minulla ei terveyden-

huollon ympyröistä olekaan. Onneksi ympärillä on osaavaa porukkaa, joilta voi aina kysyä”.


Arkistopäällikkö Raija Repo-nen siirtyi vanhuuseläkkeelle 1.9.2011 alkaen. Raijaa tulos-sa hyvästelemään mm. vs. sai-raanhoitopiirin johtaja Seppo Orajärvi.

Kuva: Anne Timperi

Länsi-Pohjan keskussairaalan eläkkeelle jäänyt yleissihtee-ri Jouni Tuovinen toimi työs-sä ollessaan myös Länsi-Puhuri -lehden toimitussihteerinä. Hän aloitti vuonna 2004 juttusarjan Kuvataidetta kaikkien kaunis-tukseksi ja kauhistukseksi. En-nen eläkkeelle jääntiä hän ehti esitellä 11 sairaalan taideteosta.

Koska sairaalaan on han-

Taidetta sairaalan kaunistukseksikittu ja lahjoituksina saatu pal-jon taidetta, sain kunnian jatkaa taideteosten esittelyä Länsi-Pu-huri -lehdessä.

Ensimmäiseksi esittelykoh-teeksi valitsin ison kuvataidete-oksen, joka sijaitsee ensimmäi-sen kerroksen käytävällä, kah-vion viereisellä seinällä. Teos on kemiläisen taitelija Olavi Koro-laisen työ vuodelta 1973, ni-

meltään Valon juhla. Valon juhla teos on hankittu sairaalaan tau-lun valmistumisvuonna, jolloin sairaalaan hankittiin 25 taide-teosta alueen taiteilijoilta, heille järjestetyn kilpailun kautta. Va-lon juhla teos on iso, abstrakti-nen maalaus, joka nimensä mu-kaisesti antaa tilaan valoa ja on hyvin sympaattinen teos. Lie-nevätkö taiteilijan innostuksen

lähteenä olleet taulua tehdessä Lapin kesän valoisat yöt.

Me kaikki sairaalassa työs-kentelevät voimme aina taulun ohi kulkiessamme imeä taulus-ta itseemme valoa, varsinkin nyt, kun pimeä aika täällä poh-joisessa kohta alkaa.

Teksti ja kuva: Tuija Nurkkala

Raija Reponen siirtyi vanhuuseläkkeelleRaija Reponen siirtyi vanhuuseläkkeelle


Hammas- ja suusairauksien po-liklinikan toiminta oli henkilö-kuntapulan vuoksi tauolla vuo-teen 2007 asti. Tuolloin aloitti ylilääkärinä parodontologi Erk-ki Sihvonen. Alkuperäisen ham-maspolin henkilökunnasta ta-lossa oli jatkanut suuhygienis-ti-sairaanhoitaja Tarja Kunna-ri. Suuhygienisti Niina Nivala-Huhtaniska aloitti tehtävässään 1.5.2010. Uusitut poliklinikka-tilat otettiin käyttöön kesäl-lä 2010. Oulun yliopiston alai-suudessa aloitettiin poliklikal-la erikoistumisen mahdollista-va jatkokoulutusohjelma ja en-simmäisenä erikoistujana aloit-ti hammaslääkäri Anu Nousiai-nen 1.9.2010.

Hammas- ja suusairauksien poliklinikkaKetä hoidamme?LÄHETEPOTILAAT KUNNISTA:Hammas- ja suusairauksien po-liklinikka ottaa vastaan sairaan-hoitopiirin alueen hammas-lääkäreiden lähettämiä potilai-ta. Oman poliklinikkamme vah-vuus on parodontologiassa eli hampaiston tukikudosten diag-nostiikassa ja hoidoissa, poti-laita tulee Kolarista asti ja oma erikoishammaslääkärimme käy säännöllisesti Lapin keskussai-raalassa tekemässä paron hoi-toja potilaille. Sairaanhoitopiirin anestesiahammashoitoa vaa-tivat potilaat hoidetaan meillä. Suupoli on alueella profi loitu-nut myös vaikeimpien pelkopo-tilaiden hoitoon. Osa potilaiden

lähetteistä ohjataan Lapin kes-kussairaalaan (erityisesti vaikeat suun alueen kirurgiset palvelut). Osa lähetteistä ohjataan Oysin hammas- ja suusairauksien kli-nikkaan (komplisoitunut puren-tafysiologia ja protetiikka).

POTILAAT SAIRAALAN SISÄLTÄ:Potilaita poliklinikalle tulee myös talon sisäisillä lähetteil-lä eli konsultaatioina. Yhteis-työ toimii rutiinininomaisesti jo ortopedian ja syöpäpoliklini-kan kanssa. Lähes kaikki keino-nivelleikkauksiin menevät poti-laan käyvät kontrollissa ham-mas- ja suusairauksien polikli-nikalla, koska suun huono kun-to voi muodostaa infektioriskin

isojen keinonivelleikkausten yh-teydessä.

Syöpäosaston potilaat taas altistuvat infektioille perus-sairauttaan koskevien hoitojen yhteydessä, tällöin suun kun-to on syytä tarkistaa ja mah-dolliset infektiofokukset sanee-rata pois jo ennen syöpähoito-jen aloittamista. Joskus syöpä-hoidot on aloitettava mahdolli-simman ripeästi ja silloin tarvit-tavat hammashoidot tehdään tarkoin valituissa ”avautuvissa ikkunoissa”, kun potilaan arvot antavat ymmärtää, että on tur-vallista edetä.

Jatkossa talon sisäisinä po-tilaina nähdään enemmän myös esim. dialyysiin ja elinsiirtoihin meneviä potilaita, samoin reu-

Hammas ja suupoliklinikan uudet tilat nykyaikaisine lait-teineen.


mapotilaita - osa näistä on ryh-miä, joiden hoidon synkronoin-nissa ollaan vasta heräilemässä.

MITÄ UUTTA POLIKLINIKAL-LA TULEVAISUUDESSA?Syöpä- ja keinonivelpotilaiden kanssa työskennellessämme to-tesimme, että osa potilaista oli-si selvinnyt pelkällä terveyden seulonnalla ja opastuksella, aina ei olisi tarvittu hammaslääkäriä toteamaan tilannetta potilaan

suussa. Pohdimme suuhygienis-tin työpanosta suun terveyden asiantuntijana sairaalaympäris-tössä ja haluamme hyödyntää sen mahdollisuuksien mukaan koko sairaalan käyttöön. Mah-dollinen henkilöstöresurssin-lisäys osastollemme suuntau-tuu juuri tämän toiminnan ke-hittämiseen, ollaan hahmotte-lemassa sairaalasuuhygienistin toimenkuvaa. Osin tältä tiimoin on perehdytty osaston 4B poti-

laiden suun kuntoon, potilaiden ongelmiin ja toiveisiin liittyen suunsa kuntoon, unohtamatta osaston henkilökunnan näkö-kulmaa asiassa. Tästä pienestä tutkimuksesta saadaan tuloksia tämän syksyn aikana. Tutkimuk-sen päätavoite on päästä edis-tämään saattohoitoon menevi-en potilaiden suun kuntoa.

Hammas- ja suupoliklinikan henkilökuntaKuvat: Anne Timperi

Ylihammaslääkäri Erkki Sihvonen, erikoistuva lääkäri Anu Nousiai-sen ja suuhygienisti Niina Nivala-Huhtaniskan ympäröimänä. Ku-vasta puuttuu hammashuoltaja Tarja Kunnari.


Oulusta saapuivat Pohjois-Suo-men Munuais-ja maksayhdis-tyksen aluevastaava Arja Num-mi ja yhdistyksen puheenjohta-ja Annikki Holma, joka on myös yhdistyksen maksavastaava. Ke-miläisenä jäsenenä paikalle tuli Helena Sarta.

”Pohjois-Suomen munu-ais-ja maksayhdistys toimii Länsi-Pohjan sairaanhoitopii-rin ja Pohjois-Pohjanmaan sai-raanhoitopiirin alueella. Toimi-alue ulottuu Torniojokilaaksos-ta Koillismaalle ja Keski-Poh-janmaalle. Yhdistys on valta-kunnallisen sosiaali-ja terveys-järjestön Munuais-ja maksalii-ton jäsen.

Yhdistys tarjoaa jäsenilleen tietoa julkaisemalla Pulmu-nen- lehteä kolme kertaa vuo-dessa. Koulutetut kokemusasi-antuntijat käyvät kertomas-sa sosiaali-ja terveydenhuollon opiskelijoille munuais-ja mak-sasairauden vaikutuksista ih-misen jokapäiväiseen elämään. Yhdistys järjestää erilaisia ret-kiä ja virkistystilaisuuksia jäse-nilleen. Sen keskeisin toiminta-muoto on vertaistoiminta, mikä pitää sisällään myös koulutet-tujen vertaistukijoiden palvelun. Liiton kotisivuilta löytyy lisätie-toja osoitteessa www.musili.fi

Kemi-Tornio alueella toimii Länsi-Pohjan kerho. Se järjes-tää vastaavia tilaisuuksia jäse-nistön voimavarojen mukaan. Yhdistyksen toiminnasta saa li-sätietoja osoitteesta www.poh-mus.fi ja Pulmunen-lehden ta-pahtumakalenterista.

Täytekakkukahvit sisätautipolilla22. elokuuta 2011Pohjois-Suomen Munuais-ja maksayhdistys oli saanut luvan tulla tarjoamaan täytekakkukahvit sisätautipoliklinikan aulaan. Luvan saantiin oli ratkaisevasti vaikuttanut sairaanhoitaja Riitta Malinen.

Tavoitteenamme on saada yhdistyksen Länsi-Pohjan ker-hon toimintaan vireyttä. Mm. tällä tilaisuudella haluamme viestittää maksasairautta sai-rastaville ja muille asiasta kiin-nostuneille Länsi-Pohjan kerhon olemassaolosta; saada uusia jä-seniä mukaan sekä houkutel-la olemassa olevia jäseniä edel-leen joukkoomme.

Uskomme, että myös tämän päivän ihminen tarvitsee yh-teisöä puolustamaan oikeuksi-aan sosiaali- ja terveydenhuol-lon palveluksiin. Uskomme, että ihminen tarvitsee toista ihmis-tä tukijakseen sairauden koh-datessa. Uskomme myös, että ihminen tarvitsee palkitsevaa ja iloa antavaa toimintaa elä-määnsä. Näitä kaikkia yhdistys tarjoaa sekä sähköisessä sosiaa-lisessa ympäristössä, että toinen toisiamme kohdatessa.

Tule siis mukaan!” toivooaluevastaava Arja Nummi

”Henkilökohtaisesti voin sa-noa, että vietin sairaalamme si-sätautipolin aulassa juuri sel-laisen aamupäivän, joka antoi sitä palkitsevaa iloa elämääni. Samaa mieltä olivat myös Arja ja Annikki. Toivottavasti sairaa-lan kanttiinin konditoriames-tarin valmistama herkullinen kakku, joka sai ansaitsemaansa ylistystä kaikilta sitä nauttineil-ta, Annikin ja Arjan tuoma kah-vi sekä hyvin tiedottava mate-riaali toivat poikkeuksen arki-

rutiiniin kaikille luonamme py-sähtyneille.

Vielä haluan kiittää huolto-mestari Miettistä, joka rahtasi meille pyytämäni pöydät ja tuo-lit, jotta meidän oli mahdollista järjestää kaikki tarvittava esille.

Kokonaisuutena tilaisuu-desta jäi mieleeni hyvä tunne siitä, että tämä ei pääty tähän. Myös minä uskon siihen, että ihminen tarvitsee toista sai-rauden kohdatessa. Siihen si-sältyy ammattitaitoisen sairaa-lan henkilökunnan tarve. Uskon myös, että hymy on lyhin etäi-syys ihmisten välillä. Mieleen jääneestä aamupäivästä kiittäen

maksapotilas Helena Sarta”.


Aluevastaava Arja Nummi ja jä-sen Helena Sarta sisätautipoliklini-kan aulassa esittelemässä Pohjois-Suomen Munuais- ja maksayhdis-tyksen toimintaa. Kuvan otti Heik-ki Parviainen.

Länsi-Puhuri 3/ 2011 11Länsi-Puhuri 3/ 2011 11


Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka pääsi aloittamaan toimintansa uusituissa tilois-sa maaliskuussa 2011. Remon-tin jälkeen tilat on koettu viih-tyisiksi, asianmukaisiksi sekä toimiviksi. Luonnollisesti tilo-jen toimivuutta muokataan jat-kuvasti poliklinikkatoiminnan vaatimusten mukaiseksi. Uudet isommat tilat ovat parantaneet työskentelyn sujuvuutta sekä mahdollistaneet toiminnan laa-jenemisen. Lisäksi työviihtyvyys on parantunut merkittävästi.

Poliklinikalla potilasvas-taanottoa pitää tällä hetkel-lä neljä korva-, nenä- ja kurk-kutautien erikoislääkäriä. Heis-tä yksi toimii kokoaikaisesti ja muut osa-aikaisesti. Lisäksi po-liklinikalla työskentelee kak-si sairaanhoitajaa, perushoita-ja sekä sihteeri. Asiakaskunta

Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikkaKorva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka

Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan henkilökunta ulkona ”perhepotretissa”.

koostuu kaikenikäisistä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alu-een asukkaista. Poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan korvan, nenän, suun, kurkunpään, sylki-rauhasten, ruokatorven, kasvo-jen ja kaulan alueen sairauksia sekä erilaisia vammoja ja kas-vaimia. Yksi sairaanhoitaja on myös koulutettu tekemään sie-dätyshoitoja. Poliklinikan vas-taanottopuolen tilat muodostu-vat kolmesta lääkärinhuonees-ta, hoitajien kansliasta, sihteerin kansliasta, toimenpide- ja tark-kailuhuoneesta, välinehuolto-huoneesta sekä odotusaulasta.

Poliklinikalla toimii kuulo-asema, jossa työskentelee kak-si kuulontutkijaa. Kuuloasemal-la tehdään erilaisia korvan toi-mintaan liittyviä tutkimuksia sekä järjestetään kuulon kun-toutusta sairaanhoitopiirin vä-

estölle. Asiakkaina ovat kor-valääkärin vastaanotolla käy-vät potilaat, osastojen potilaat sekä sairaanhoitopiirin kuulo-kojeiden käyttäjät. Kuuloase-man tiloihin kuuluu kaksi eriöl-listä kuulontutkimushuonetta, yksi tutkimushuone sekä ENG- eli tasapainotutkimushuone. Li-säksi poliklinikalla on korvakap-paleiden valmistushuone, mut-ta tällä hetkellä ei ole resursse-ja niiden tekemiseen.

Länsi-Pohjan sairaanhoi-topiirin alueella työskentelee muista keskussairaaloista poi-keten vain yksi kuulovammais-ten kuntoutusohjaaja, joka vas-taa kaikenikäisten ja kaikenas-teisten kuulovammaisten sekä kuulonäkövammaisten kuntou-tusohjauksesta. Kuntoutusoh-jaaja tekee asiakastyötä polikli-nikalla sekä asiakkaiden kodeis-

sa ja erilaisissa toimintaympä-ristöissä. Hänen työnsä on mo-niammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Myös keskussairaalan pu-heterapeutin toimitila sijaitsee korvapoliklinikan yhteydessä. Puheterapeutin työ painottuu sairauden tai vamman diagno-sointiin ja kuntoutussuunnitel-man laatimiseen osana moni-ammatillista työryhmää. Poti-laina on sekä aikuisia että lap-sia, jotka tulevat tutkimuksiin lääkärin lähetteellä.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan henkilökuntaKuva: Anne Timperi


Mitä sairauksia keuhkolääkä-ri hoitaa?Tutkimme ja hoidamme ast-maatikkoja, keuhkoahtauma-tautipotilaita, uniapneapotilai-ta, keuhkokudoksen sairauksis-ta kärsiviä, keuhkosyöpäpotilai-ta sekä keuhkoinfektioita sai-rastavia potilaita kuten keuhko-kuumetta, tuberkuloosia.

Miten hoidat/ohjeistat poti-laitasi? Lääkkeellinen hoito on lääkäril-le arkipäivää. Käytän runsaas-ti myös aikaa ja energiaa tupa-koinnista, ravitsemuksesta, laih-duttamisesta/painonhallinnasta sekä liikunnasta keskusteluun. Alkoholin käyttöön joutuu myös puuttumaan.

Ohjaatko liikkumiseen?Ohjaan päivittäin potilaitani lii-kunnan pariin. Uniapneapo-tilailla tavoitteet ovat laihtu-minen, painonhallinta, diabe-teksen hoito/ehkäisy ja veren-paineen normalisointi. Osalla keuhkoahtaumatautipotilaita korostuu lihaskunnon ja koor-dinaation vahvistaminen.

Miten ohjaat liikkumiseen?Keskustellen ja kannustaen. Käymme läpi nykytilanteen ja esimerkiksi nivelten tilanteen. Tämän jälkeen mietimme yh-dessä sopivat lajit ja karkean viikottaisen rytmityksen. Voim-me käydä myös läpi lajiin sopi-via välineitä, esim. tossuja, suk-sia, polkupyöriä.

Liikunnan merkitys lääkärin näkökulmasta

Keuhkosairauksien apulaisylilääkäri Paavo Belt työhuoneessaan.

Kirjoitatko liikuntareseptejä?En varsinaisesti. Joskus voin muistin tueksi ja kannustukseksi kirjata viikko-ohjelman.

Mikä merkitys liikunnalla on ihmisen terveydelle?Erittäin suuri merkitys. Tuoreen katsauksen mukaan liikunta yh-distettynä tupakoimattomuu-teen ja välimerelliseen ruokava-lioon antaa naisille 15 ja miehil-le 8 lisävuotta elämään. Toisaal-ta keskivaikeassa masennukses-sa liikunnalla on vastaava teho kuin masennuslääkkeillä.

Mitkä potilasryhmät erityi-sesti hyötyisivät liikunnasta?Erityisesti kaikki ns. elintasosai-rauksia potevat eli diabeetikot, verenpainetautiset, uniapnea-potilaat, rasvataudeista kärsi-vät sekä masentuneet ja liika-lihavat.

Mitä on urheilulääketiede?Käsittääkseni lääketieteen haa-ra, joka tutkii edustusurheiluun liittyviä terveydellisiä ongelmia, sairauksia ja vammoja. Laajem-pi käsite lienee liikuntalääke-tiede, joka sisältää kuntoilun ja terveysliikunnan.

Onko sinulla potilaina myös kilpaurheilijoita?Kyllä niitä silloin tällöin on. Ai-emmin Rovaniemen aikoina oli selvästi enemmän, erityisesti yksityisvastaanotolla.

Haastattelimme keuhkosairauksien apulaisylilääkäri Paavo Beltiä liikunnan merkityksestä. Hän on toiminut aikaisemmin terveyskeskuslääkärinä Ranuan ja Pudasjärven terveyskeskuksissa, keuhkolääkärinä Ounasrinteen sairaalassa sekä Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Lapin keskussairaalassa. Yksityisvastaanottoa hän on pitänyt Rovaniemellä vuosina 1998–2004. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä hän on aloittanut 1.10.2002.

Oletko törmännyt doping-ai-neiden käyttöön?Yksittäisissä tapauksissa olen törmännyt, jonkin verran use-ammin olen epäilllyt.

Mitä mieltä olet niiden käy-töstä?Moraalin kannalta se on tuo-mittavaa, juridisesti Suomessa ei. Sen sijaan joissakin Euroo-pan maissa niistä tuomitaan. Tuntuuhan se älyttömältä, kun joku nuorimies saa maksavau-rion harrastebodauksen vuoksi.

Mikä merkitys liikunnalla on omassa elämässäsi?Onhan se aika keskeistä elämäs-säni. Varsinkin hiihto ja hölk-kä kuuluvat 4-6 kertaa viikossa ohjelmaan. Kesällä mukaan tu-lee vaeltelu, kalareissut ja hillas-tus. Se on hyvä vastapaino hen-kisesti rasittavalle työlle ja 10-15 t viikottaisille työmatkoille.

Tuija JohanssonKuva: Sirpa Koivuniemi


Uusi terveydenhuoltolaki edel-lyttää yhteistyötä Erva –alu-een sairaanhoitopiirien ja kou-lutusyksiköiden kesken koulu-tuksen suunnittelussa ja osaa-jien riittävyyden ennakoinnis-sa. Erva –alueemme hallintoyli-hoitajat järjestivät ensimmäisen tapaamisen koulutuksen edus-tajien kanssa 2000-luvun alus-sa Rovaniemellä. Tämä tilaisuus ei saanut välitöntä jatkoa vaan useiden vuosien päästä hallinto-ylihoitajat ja koulutuksen edus-

Erva-yhteistyötä terveyden-huoltolain mukaisestiErva-alueen hallintoylihoitajien ja ammattikorkeakoulujen sekä ammattiopistojen toimialajohtajien tapaaminen Kemissä toukokuussa 2011

tajat kokoontuivat Kokkolassa vuosi sitten keväällä. Silloin so-vittiin, että koska asioita näyt-tää riittävän, tapahtumasta teh-dään vuosittainen ja kaksipäiväi-nen. Länsi-Pohjan sairaanhoito-piirin ja Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulun edustajat päättivät ottaa haasteen vastaan ja niinpä nämä organisaatiot yhteistyös-sä järjestivät kaksipäiväiset neu-vottelupäivät Kemi-Tornion am-mattikorkeakoulun tiloissa tou-kokuun loppupuolella.

Tilaisuudessa olivat läsnä osittain tai koko ajan Erva –alu-een kaikki hallintoylihoitajat ja ammattikorkeakoulujen toimi-alajohtajat sekä muutama am-mattiopiston edustaja. Päivi-en ohjelma oli koottu eri orga-nisaatioiden edustajien kanssa yhteistyössä.

Ensimmäisen päivän ohjel-ma alkoi paikallisten organisaa-tioiden esittelyllä (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaa-

Kuvassa vasemmalta lukien Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä, Keski-Pohjan-maan shp, Helena Heikkinen, Kai-nuun maakuntakuntayhtymä, Eija Heikkinen, Kainuun amk, Kerttu Oi-karinen, Rovaniemen amk, Sinikka Kähkölä, Kemi-Tornion amk.

li- ja terveysala, Ammattiopisto Lappian hyvinvointiala). Sen jäl-keen vuorossa oli neuvotteleva virkamies Marjukka Vallimies-Patomäki sosiaali- ja terveys-ministeriöstä. Hän esitteli uutta terveydenhuoltolakia hoitotyön ja koulutuksen näkökulmista. Esille nousivat muun muassa laadun hallintaan ja potilastur-vallisuuteen liittyvien suunni-telmien laatiminen terveyden-huollon organisaatioissa, ensi-hoidon siirtyminen sairaanhoi-


Marjukka Vallimies-Patomäki so-siaali- ja terveysministeriöstä esit-telemässä uutta terveydenhuolto-lakia hoitotyön ja koulutuksen nä-kökulmista.

topiirien vastuulle ja ensihoi-toon liittyvät koulutustarpeet, perusterveydenhuollon järjes-tämissuunnitelmien laatiminen, jossa tulee olla näkyvillä yhteis-työ alueen oppilaitosten kanssa. Alustuksen jälkeen käytiin vil-kasta keskustelua asioista, joita työelämän ja koulutuksen or-ganisaatioiden täytyy yhdessä pohtia ja valmistella uuden lain hengen mukaisesti.

Ensimmäisen päivän ilta huipentui rentouttavaan yh-dessäoloon kylpyläpalveluista ja hyvästä ruuasta nauttien naa-purimaan kylpylähotelli Cape Eastissa.

Toisen päivän aloitti ke-hityspäällikkö Sirkka Saranki-Rantakokko esittelemällä sosi-aali- ja terveysalan koulutuksen tulevaisuuden näkymiä poh-joisen Suomen osalta. Lapis-

sa ja Kainuussa sosiaali- ja ter-veysalan poistuma työstä vuo-teen 2025 on suurempi kuin Pohjois- ja Keski-Pohjanmaal-la. Sosiaali- ja terveysalan joh-tajien poistuma kaikilla alueilla on erityisen suuri. Tämä asettaa haasteet esimiesten koulutuk-selle. Miten asia voidaan huo-mioida esimerkiksi ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnos-sa? Esille nousi myös sosiaali- ja ter veysalan opettajien kas-vava poistuma tulevaisuudessa.

Toisen päivän aikana muut Erva –alueen sairaanhoitopiirit ja koulutusorganisaatiot esitte-livät omaa toimintaansa ja tu-levia haasteita. Esitysten aikana käytiin vilkasta keskustelua, jos-ta sitten koottiin yhteiset kehit-tämisalueet ja aikataulut.

Yhteisiksi kehittämisaiheik-si sovittiin: tulevaisuuden osaa-

jien ennakointi (sairaanhoitajat, lähihoitajat, kätilöt, röntgenhoi-tajat, bioanalyytikot, hoitotyön esimiehet), täydennyskoulutus-tarpeet (erikoistumisopinnot, oppisopimustyyppinen koulu-tus, tilauskoulutus), Erva- –alu-een kouluttajien yhteiset pa-laverit ja verkostotyöskentely sekä AHOT-prosessi (aikaisem-min hankitun osaamisen tun-nistaminen). Koulutusaihioiksi sovittiin ensihoito (ensimmäi-nen palaveri 26.8.2011 Oulus-sa), osastonhoitaja- ym. johta-miskoulutus, kansansairauksien osaaminen, hoitajien laaja-alai-nen osaaminen sekä asiantunti-jasairaanhoitajat.

Osallistujat olivat tyytyväi-siä päivien sisältöön ja erityises-ti aktiiviseen vuorovaikutukseen osallistujien kanssa. Verkottu-misen ja yhteistyön tarve koros-

tui näiden päivien aikana. Jotta sovitut asiat saataisiin todeksi, sovittiin seuraava kokoontumi-nen Ouluun huhtikuussa 2012.

Teksti ja kuvat: Mervi Tikkanen hallintoylihoitaja


Hoitotakuun mukainen arviointiTerveydenhuollon lainsäädännön mukaan potilaalla ei ole subjektii-vista oikeutta saada hoitoa, mut-ta hänellä on oikeus hoidon tar-peen arviointiin. Hoitotakuun mu-kaan hoidon tarpeen arviointi on potilaan hoitoprosessin ensimmäi-nen vaihe, eikä hoitoon pääsy ole mahdollista ilman hoidon tarpeen arviointia. Hoidon tarpeen arvioin-ti on yksi erityisesti terveydenhuol-lon päivystysyksiköissä tapahtuvan puhelinneuvonnan keskeinen osa-alue, ja sillä tarkoitetaan tervey-denhuollon ammattilaisen tekemää arviota potilaan hoitoon pääsys-tä ja hoidon kiireellisyydestä. Pu-helinneuvontapalvelun tehtävänä on auttaa asiakasta, kun hän har-kitsee tarvitsevatko hänen oireen-sa tai vammansa lääkärin kiireellis-tä arviota ja mahdollisesti hakeu-tumista terveysasemalle tai päivys-tysyksikköön. Tavoitteena on antaa asiakkaan käyttöön terveydenhuol-lon ammattilaisen näkemys hoidon tarpeesta, kiireellisyydestä ja hoito-paikan valinnasta. Neuvontapalve-lussa ei tehdä diagnoosia, vaan an-netaan hoidon tarpeeseen liittyvää neuvontaa ja tarvittaessa kotihoi-to-ohjeita.

Arvioinnin perusteet Asiakkaan terveydentilan mukaisen hoidon tarpeen arvioinnin suorittaa

”Buranapuhelin” palvelee - Puhelinneuvontaa YhteispäivystyksessäPuhelinneuvonnan käsite on vakiintunut käyttöön erityisesti terveydenhuollon päivystysyksiköissä puhelimitse annettavasta potilasohjauksesta. Kansainvälisesti toiminnalla on jo yli vuosikymmenen mittainen historia. Suomessa hoitotakuun voimaantulo vuonna 2005 alkoi vauhdittaa terveydenhuollon toimintayksiköiden puhelinpalvelujen kehittämistä. Eri puolilla maatamme on järjestetty puhelinneuvontaa hieman eri tavoilla. Länsi-Pohjan keskussairaalan yhteispäivystyksessä aloitettiin systemaattinen puhelinneuvonta marraskuussa 2010. Uudistuksella pyrittiin vastaamaan ajan haasteisiin parantamalla asiakkaiden saamaa palvelua ja järkeistämällä työyksikön toimintakäytäntöjä.

ja mahdollisesta hoitoon pääsys-tä päättää terveydenhuollon am-mattihenkilö, viime kädessä lääkä-ri. Hoitoon pääsy on turvattava sil-loin, kun hoitoa tarvitaan lääketie-teellisin perustein. Terveydenhuol-lon ammattihenkilö tekee hoidon tarpeen arvioinnin koulutuksen-sa, kokemuksensa ja kyseisen ter-veydenhuollon yksikön toiminnas-ta vastaavan lääkärin hyväksy mien, ja myös yleisesti hyväksyttyjen oh-jeistusten, esimerkiksi alueellisten ABCDEtriage-ohjeiden, eli hoidon-tarpeen kiireellisyysryhmittelyn, tai Käypä hoito –suositusten mukai-sesti. Arvioinnin jälkeen terveyden-huollon ammattihenkilö ohjaa asi-akkaan tarpeenmukaisen hoidon piiriin. Oikea hoidon porras saattaa olla myös asiakkaan ohjaaminen kotihoitoon, jos hoidon tarpeen ar-vioinnissa ei tule esille mitään syy-tä, miksi asiakas tulisi ohjata hoi-toon. Arviointi tehdään aina asiak-kaan oireiden ja terveydentilan pe-rusteella, ei esimerkiksi sosiaalisiin syihin perustuen.

Puhelinneuvonta ohjaa resurssejaPuhelinneuvonnan avulla pyritään ohjaamaan asiakas tarpeenmukai-seen hoitopaikkaan heti hänen en-sikontaktissaan terveydenhuoltoon, mikä tehostaa terveydenhuollon toimintaa ja auttaa hallitsemaan kysyntää. Ilman neuvontapalvelu-

ja asiakas joutuu tekemään yksin päätöksensä hoitoon hakeutumi-sesta, ja silloin ainoa mahdollisuus neuvojen saamiseen on päivystys-yksikköön meneminen. Terveyden-huollon päivystyspisteisiin tule-vat asiakkaat on vaikea käännyttää pois, vaikka heillä ei olisikaan väli-töntä hoidon tarvetta. Tämän usko-taan heikentävän koko järjestelmän tehokkuutta ja lisäävän akuuttivas-taanottojen epätarkoituksenmu-kaista käyttöä. Tehokkaasti toimi-va puhelinneuvonta on keino ter-veydenhuollon rajallisten resurs-sien ohjaamisessa. Neuvontapal-velu on koettu jopa välttämättö-mäksi päivystysyksiköiden potilas-määrien hallinnan kannalta, jotta voimavaroja jäisi riittävästi kiireel-listen potilaiden hoitamiseen. Oi-

kein tehdyllä hoidon tarpeen arvi-oinnilla saavutetaan vaikuttavuut-ta hoitoon ohjauksessa ja ehkäis-tään turhia käyntejä päivystysyk-siköissä, kun puhelinneuvontaan soittavat asiakkaat ohjataan tarkoi-tuksenmukaisten terveyspalvelujen piiriin. Puhelinneuvonnan järjestä-minen erityisesti päivystysyksiköi-den yhteyteen helpottaa ylikuor-mitusta, jota aiheuttavat potilaat, joiden oireet tai vammat eivät vaa-tisi päivystyksellistä hoitoa. Päivys-tysvastaanottojen epäasianmukai-sesta käytöstä kärsivät eniten kii-reellistä ja ensiapuluonteista hoi-toa tarvitsevat potilaat, joiden hoi-don aloitus viivästyy päivystyksen ruuhkautumisen vuoksi.

Uudistunut malliViime marraskuussa alettiin Yh-teispäivystyksessä toteuttaa pu-helinneuvontaa uuden mallin mu-kaan. Uusittu käytäntö koettiin tar-peelliseksi toiminnassa havaittu-jen puutteiden ja ongelmien vuok-si. Yhteispäivystyksen puhelinneu-vonta on aiemmin hoidettu päivys-tyksen hoitohenkilökunnan muun työn ohella. Päivystykseen tule-

Kuvassa sairaanhoitaja Satu Heikkinen antamassa puhelinneuvontaa.


vin puheluihin vastaaminen ei ole ollut kenenkään tietyn työnteki-jän vastuulla, vaan puheluihin on vastannut se, joka sillä hetkellä on parhaiten ehtinyt. Kaikkiin potilas-puheluihin ei ole ehditty vastaa-maan ollenkaan, mikä on aiheut-tanut tyytymättömyyttä asiakkai-den keskuudessa. Asiakkaat ovat hakeutuneet päivystykseen saa-dakseen apua ongelmiinsa, vaik-ka heidän asiansa ei olisi edellyttä-nyt päivystysvastaanottoa. Puhe-luihin vastaamisen on koettu kes-keyttävän ja häiritsevän päivystyk-sessä olevien potilaiden hoitamista, sekä lisäävän työympäristön yleis-tä levottomuutta ja hälinää, joka on lisännyt työn aiheuttamaa kuormi-tusta henkilökunnassa. Puhelimes-sa tapahtuvaan hoidon tarpeen ar-viointiin tai kotihoito-ohjeiden an-tamiseen ei ole ollut käytettävis-sä yhteisiä ja yleisesti hyväksyttyjä ohjeistuksia, vaan jokainen hoitaja on toiminut tilanteissa oman tietä-myksensä ja kokemuksensa varas-sa. Puhelinneuvonnan laatu on tä-män vuoksi vaihdellut paljon, kos-ka soittajan saama neuvonta on perustunut juuri sillä hetkellä pu-heluun vastanneen hoitajan asi-antuntemukseen ja osaamiseen. Marraskuussa 2009 Länsi-Pohjan-kin alueella ollut sikainfl uenssae-pidemia osoitti systemaattisen pu-helinneuvonnan tarpeellisuuden. Tuolloin yhteispäivystykseen perus-tettiin tilapäisesti sikainfl uenssapu-helin, joka palveli alueen asukkai-ta sikainfl uenssaan liittyvissä on-gelmatilanteissa ja hoidon tarpeen arvioinnissa. Tämän kokemuksen ja aiemmin puhelinneuvonnassa ha-vaittujen puutteiden myötä koettiin tarpeelliseksi kehittää päivystyskli-nikkaan jatkuvasti palveleva syste-moitu puhelinneuvonta, jossa suo-ritetaan hoidon tarpeen arviointia, toiminta- ja kotihoito-ohjeiden an-tamista, sekä palveluun ohjausta.

KehittämishankeAsiaan liittyvä kehittämishanke aloitettiin toukokuussa 2010 ja se jatkui vuoden 2010 loppuun. Ke-

hittämishankkeen aikana kartoitet-tiin millaisia puhelinneuvontamal-leja Suomessa on käytössä, ja mitkä ovat niiden edut ja ongelmat. Ko-kemusten perusteella pyrittiin rää-tälöimään toiminta meidän yksik-köömme sopivaksi. Tilajärjestelyi-den ja henkilöresurssien osalta oli tyydyttävä siihen, mitä olemassa oli jo entuudestaan. Luonnollises-ti puhelinneuvonnalle pyrittiin et-simään rauhallinen tila, joka ei kui-tenkaan ole liian eristyksissä muus-ta toiminnasta, ja työnjakoa mietit-tiin uudelleen. Sairaanhoitajat sai-vat asiaan liittyvää koulutusta, jos-sa käsiteltiin puhelinneuvontaa oh-jaavaa lainsäädäntöä, hoidon tar-peen arviointia prosessina, vuoro-vaikutusta ja kommunikointia pu-helimessa, puhelinneuvontakon-taktin dokumentointia, tiedonha-kua internetistä, sekä kyseiseen yk-sikköön laaditun puhelinneuvonta-ohjeistuksen käyttöä.

OhjeistusPuhelinneuvonnan tueksi luotiin tietokonepohjainen ohjeistus, jota voi hyödyntää hoidon tarpeen ar-vioinnissa, sekä hoidon kiireellisyy-den määrittelyssä. Ohjeistus sisäl-tää myös linkit kyseisen päivystys-yksikön ABCDEtriageluokitukseen, sekä Terveysporttiin, josta on hel-posti saatavilla esimerkiksi koti-hoito-ohjeita eri sairauksiin ja oi-reisiin. Ohjeistuksen runkona käy-tettiin STM:n laatimaa suositus-ta ”Yhtenäiset päivystyshoidon pe-rusteet (2010)”, joka sisältää ohjeet hoidon tarpeen arviointiin yleisim-pien puhelinneuvonnassa käsitelty-jen sairauksien osalta. Ohjeita täy-dennettiin muutamilla työyksikös-tä esiin nousseilla toiveilla. Ohjeis-tus on myöhemmin annettu myös alueen terveyskeskusten käyttöön. Ohjeistusten merkitys korostuu eri-tyisesti silloin, kun halutaan vähen-tää annettavan puhelinneuvonnan laadun vaihtelua. Kun kaikki nou-dattavat samoja ohjeita, saavat asi-akkaat samanlaista neuvontaa riip-pumatta siitä, kuka heitä palvelee.

Soittopyyntö-automaattiNykyaikainen puhelintekniikka hel-pottaa huomattavasti puhelujen käsittelyä. Yhteispäivystyksen käyt-töön hankittiin NISPA -soittopyyn-töautomaatti, josta oli saatu hyviä kokemuksia lähialueiden tervey-denhuoltopalveluissa. Automaat-ti takaa soittajalle varman yhtey-densaannin, sillä jos asiakkaan pu-heluun ei pystytä vastaamaan suo-raan, automaatti tallettaa asiak-kaan puhelinnumeron ja hänen mahdollisesti jättämänsä viestin ja hoitajat soittavat asiakkaalle takai-sin mahdollisimman pian. Takai-sinsoittojärjestelmän käyttö an-taa hoitajille työrauhaa esimerkik-si edellisen puhelun kirjaamiseen ja tilastointitietojen tekemiseen, kos-ka heti puhelun päättämisen jäl-keen ei ole välittömästi pakko vas-taanottaa uutta puhelua. Toisaalta järjestelmä on asiakasystävällinen, koska yksi soitto riittää, eikä asi-akkaan tarvitse kuunnella jonotus-musiikkia, odottaa linjan vapautu-mista tai yrittää soittaa yhä uudel-leen. Kerran puhelinneuvonnan nu-meroon soitettuaan asiakas voi jää-dä odottamaan takaisinsoittoa yh-teispäivystyksestä. Ajanvarauspo-liklinikoilla olisi järjestelmän avul-la esimerkiksi mahdollista keskittää puheluiden käsittely tiettyyn aikaan päivästä, jolloin saadaan työrauhaa tuon ajanjakson ulkopuolelle.

Tavoitteiden saavuttaminenReilun puolen vuoden kokemuk-sen perusteella voidaan todeta, että asiakkaat ovat olleet pääsääntöi-sesti palveluun tyytyväisiä. Toimin-nalle asetettuja tavoitteita yhteis-päivystyksen käyntimäärien suh-teen ei ole saavutettu, eikä se näin lyhyessä ajassa ole edes mahdol-lista. Tavoitteiden saavuttaminen vaati edelleen tehtävään sitoutu-mista ja pitkäjänteisyyttä työn te-kemisessä. Muualta saatujen koke-musten perusteella toiminnan tu-

loksia on hyvä varautua odottele-maan jopa useampia vuosia. Syy-tä on kuitenkin muistaa, että pelk-kä puhelinneuvonta ei pysty ih-mettä tekemään, jos päiväaikaiset terveyspalvelut eivät ole tarpee-seen nähden asianmukaisesti hoi-dettuja. Puhelinneuvonta on silloin mahdottoman tehtävän edessä. Ta-voiteltujen asioiden saavuttaminen edellyttää oikeaa asennetta ja teh-tävään sitoutumista, sillä tässäkin tilanteessa ketju on juuri niin vah-va, kuin sen heikoin lenkki, eli teh-ty työ valuu hukkaan, jos puhelin-neuvontaa antavat henkilöt omal-la negatiivisella asenteellaan vesit-tävät toiminnan.

Puhelinneuvonnan edellytyksetPuhelinneuvonnan antaminen edellyttää työntekijöiltä luonnolli-sesti tietoa ja taitoa erilaisista oi-reista, sairauksista, lääkityksistä, hoidoista, mutta myös hyviä vuo-rovaikutustaitoja ja palvelujärjes-telmän tuntemusta. Tänä päivänä ei voida automaattisesti olettaa, että kaikki osaisivat hoitaa esimer-kiksi kuumeista lasta, tai tietävät mihin terveydenhuollon palveluun heidän milloinkin tulisi vaivojensa kanssa mennä. Neuvontaa antavil-le hoitajille tehtävä on vaativa, jo-ten jatkuvaa täydennyskoulutusta tarvitaan, ja työnjakoa on harkitta-va yksikkökohtaisesti tarkkaan, jot-ta työstä suoriutuminen on mah-dollista. Puhelinneuvontaa anta-vilta hoitajilta edellytetään myön-teistä suhtautumista tehtävään-sä, sillä puhelinneuvonta on en-nen kaikkea asiakaspalvelua. Jos-kus hoidoksi vaivaan riittää se par-jattu Buranakin, joskus on tarpeen pyytää soittaja viipymättä päivys-tykseen. Kumpikin näistä ohjeista voi olla soittajalle arvokas. Meidän tehtävämme on selvittää, mikä on soittajalle parhaaksi hänen tilan-teessaan!

Sairaanhoitaja Kaisa Tarkiainen Kuva: Sirpa Koivuniemi


Opiskelijoiden käytännön har-joittelun toteuttaminen pe-rustuu oppilaitoksen ja Länsi-Pohjan keskussairaalan teke-mään sopimukseen opiskelijoi-den käytännön harjoittelusta. Vuodeosastojen, poliklinikoiden ja toimenpideyksiköiden tavoit-teena on perehdyttää opiskeli-ja ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä tie-tojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opiskelijoille tar-jotaan myönteinen ja monipuo-linen oppimisympäristö.

Länsi-Pohjan keskussairaa-lassa on panostettu ja panos-tetaan edelleen opiskelijan oh-jauksen kehittämiseen sairaa-lan painopistealueiden mukai-sesti. Sairaalaan on nimetty nel-jä oman työnsä ohella toimivaa opetuskoordinaattoria kevään 2011 aikana. Opetuskoordinaat-toreina toimivat sairaanhoitaja Paula Puolakka konservatiivi-sella tulosalueella, sairaanhoi-taja Minna Prakkula opera-tiivisella tulosalueella, labora-toriohoitaja Jaana Alaparta-nen sairaanhoidollisten palve-lujen tulosalueella ja sairaan-hoitaja Tuula Väisänen psy-kiatrisella tulosalueella. Heidän tehtävänä on kehittää ja yh-tenäistää opiskelijaohjauksen käytänteitä ja vastata ohjauk-sen laadun tasapuolisuudes-ta. He toimivat myös opiskeli-jan ammatillisen kasvun tukena ja linkkinä oppilaitoksen ja sai-raalan välillä. 29.08.2011 opis-kelijakoordinaattorit aloittavat ensimmäiset opiskelijoiden yh-

Opiskelijan ohjaus on tärkeä osa rekrytointiaLPKS:ssa harjoittelee vuosittain n. 600 sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijaa. Työssäoppimisen ja ohjatun harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opetuskoordinaattorit toimivat linkkinä oppilaitoksen ja sairaalan välillä.

29.08.2011 opiskelijakoordinaattorit aloittivat ensimmäiset opiskelijoiden yhteiset harjoitteluinfot sairaalan Sel-käsaari –kabinetissa.

teiset harjoitteluinfot. Opetus-koordinaattoreiden lisäksi jo-kaisessa yksikössä on nimetty opiskelijaohjauksesta vastaavat hoitajat. Heidän tehtävänään on vastata opiskelijan tavoitteiden mukaisesta ohjauksesta yhdes-sä muun henkilökunnan kanssa. Syksystä 2011 lähtien käynnis-tyy myös Terveysalan klinikka-opettajakokeilu. Sairaalaan on nimetty kolme klinikkaopetta-jaa; Sirpa Orajärvi, Marianne Sliden ja Tarja Lipponen.

Osaava opiskelija-ohjaajaTämän päivän harjoittelun oh-jaus vaatii myös ohjaajalta pal-jon. Hän on jakson aikana mo-

nenlaisessa roolissa; johtajana, ohjaajana, opettajana, tarkkai-lijana, arvioijana ja palautteen antajana. Onnistuneen opiske-lijaohjauksen tukemiseksi oppi-laitos tarjoaa ohjaajille harjoit-telun ohjaajakoulutusta. Kou-lutuksen aikana pohditaan oh-jauksen eri vaiheita ja niihin liittyviä kysymyksiä. Ammatilli-sen osaamisen kehittyminen ja sen tukeminen saa myös ohjaa-jan miettimään omaa työtään ja sen sisältöjä. Harjoittelun oppi-mista edistetään myös uusia in-novatiivisia oppimisympäristöjä kehittämällä.

CLES (Clinical Learning En-vironment and Supervision eva-luation scale) = Kliininen oppi-misympäristö ja ohjaus – ar-

viointimittari on kliinisen op-pimisympäristön ja ohjauk-sen laadunarviointiin soveltu-va arviointiväline, joka koostuu harjoitteluympäristön ja siel-lä toteutuvan ohjauksen laa-dun osatekijöistä. Opiskelijoi-den antamia CLES-palautteita hyödynnetään ohjauksen laa-dun arvioinnissa ja kehittämi-sessä tuloalue ja yksikkötasolla. Tänä vuonna hoitotyön päiväs-sä palkitun vuoden ”opiskelija-ohjausmyönteisin” yksikkö, yh-tenä valintakriteerinä käytettiin mittarin antamaa tietoa.

Tämän päivän opiskelijat ovat tulevaisuuden henkilöstöä ja opiskelijan ohjaus on tietyl-lä tavalla etupainotteista rek-rytointia.

Sirkka Tuunainen, konservatiivisen tulosalueen ylihoitajaKuva: Sirpa Koivuniemi


RESEPTI

Mulla ei ole yhthän siskua eikä veliä. Sen mukasesti ne minun leikikki sitten meni lapsena. Jos mie vain oikeen muistan niin ei mulla koskhan aika tullu pitkäk-si. Sitä leikki omila leluila, muu-tamila autoila ja nukeilaki, vaik-ka olenki poika. Piti niitä nuk-keja silti peitellä, ettei ainakhan paleltunhe, raukat. Muistan oi-keen hyvin ison puisen kuorma-auton, punanen hyttä ja sininen lava siinä ainaki oli. Tinasotilai-ta oli monta kymmentä, ne oli-ki tosi hienoja. Niitä tinasotilai-ta mie olen kaivannu vieläki että mihin ne on joutunhe. Löytyspä ne vielä jostaki, pitäs vinttiä vie-lä penkua tarkemmin. Niin, oli-han mulla semmonen puuhe-vonenki, vaalianruskia. Sillä oli oikeen häntä ja hariaki. Kuu-selan Allu sen oli teheny mul-le, sen pojale Joukole oli teheny samanlaisen Minun äiti sen oli vishin mulle teettäny. Varmasti oli ollu kalliski, minusta tuntuu. Käsityönä tehty, sillä oli oikiat hevosen muovotki, ei ollu sem-monen leviästä lankusta tehty, niikö nykysin myyhän. Se hevo-nen tais olla mulle rakhain lelu, oikiasthan se oli mulle lemmikki. Muistan oikeen hyvin ko panin sen aina lattiale kylielhen ja pei-tin hyvin, yötä vasten. Sen Allun tykönä minua aina käytethin ko piti tukkaaki leikata. Toolile vain istumhan, pyyhe hartioile ja sii-nä sitten veet silimisä istuin, ko semmosela käsikonhela leikkas tukkaa, ja repi niin p…kelhesti. Siihen konheshen jäi aina hiuk-set kiini, vai olikhan se niin tyl-sä. Ainakhan se ei ollu mukavaa.

No aika pienestä pittäen piti tehä jo puita ranthela. Mei-le ostethin sahalta aina semmo-sia puun liipiä. Niitä mitä jäi tu-kista ko sahathin, puun pinto-ja. Joku tuttu kävi aina mootto-risahala pienimäsä puut, mutta pitihän ne sitten halakua ja pi-nota kuivumhan enne liiterhin panua. Kesälä ko keitethin hel-läsä ruat ja kahavit, Ämmi pani aina mettästä kerräämhän kävyt uuhnin. Liiteristä ei puita kesä-lä poltettu. Äkkiähän ne ämpä-rit aina mäntykankhala täytty. Meilä oli kesälä monesti minun serkkuja kyläsä Kemistä ja Rova-niemeltä. Niitten kans seki tou-hu oli palion mukavampaa, ki-lipaa keräthin ja sitten Ämmi-le näyttämhän että näin palion mie sain. Vanhasa navetasa oli semmosia laareja ja niihin kä-vyt sitten aina kaajethin. Sillä-ki laila sitä vain säästethin puut talavia varten.

Jorma on yks minun ser-kuista, vuen minua vanhempi. Niilä on mökki minun kotin vie-resä. Jorman kans olthin palion joela kalasa. Muistan yhen päi-vän ko olthin taas lähösä kal-han ja mulla ei ollu sillon sii-maa eikä koukkua. Mutta kal-han piti päässä. Ämmi teki mul-le koukun poikaneulasta ja sii-man kalastajalangasta. Usko-kaa tai äläkää mutta kallaa saat-hin. Siinä meän lähelä on sem-monen poukama, särkiä, seipiä ja ahavenia saathin tikut täyt-hen. Meilä oli aina kova kilipailu että kumpi saa enempi kallaa ja jos toisela vain alako vähhääk-hän kala nykhin, niin heti siihen

Puuhevonen

MURREPAKINA

viehren piti onki paiskata. Kaikki kalat aina kotona syöthin mitä saathin. Pottujen päälä keitet-hin ja voikastikhen kans syöthin. Mie en tainnu poikasena paliua kallaa syyä, mutta pyysimpä ai-naki. Niin mavot kaivethin aina siittä vieresä olevan lavon eestä. Se oliki hyvä matopaikka.

Niin muuten, se puuhevo-nenki on ajan kuluesa kavon-nu jonnekki. Se oli niin hieno hevonen että mie olen ajatellu tehä semmosen samanlaisen. Mie muistan sen värinki justhin.

Menheitä muistellenToimittaja Tuisku Länsi-Puhurista

SUKLAAKAKKU200 g voita tai marg.2 dl sokeria4 munaa1 levy tummaa suklaata2 dl vehnäjauhoja1 dl perunajauhoja½ dl kaakaojauhetta2 tl vaniljasokeria1 ½ tl leivinjauhetta

Kostutus:¾ dl vettä½ dl sokeria3 rkl konjakkiaKuorrutus:3 rkl kuumaa kahvia1 ½ rkl voita1 ½ rkl kaakaojauhetta1 tl vaniljasokeria2 ¼ dl tomusokeria

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen voimak-kaasti vatkaten. Paloittele suklaa karkeaksi rouheeksi ja lisää taikinaan. Sekoita keskenään loput aineet ja lisää taikinaan kevyesti sekoittaen. Kaada taikina voideltuun kakkuvuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa n. 55 min. Kostutus: Kuu-menna vesi ja sokeri. Sekoita joukkoon konjakki. Kostuta kak-ku seoksella ja anna vetäytyä pari päivää. Kuorrutus: Sulata rasva kuumaan kahviin. Sekoita joukkoon kaakaojauhe, va-nilja- ja tomusokeri. Kaada kuorrute kakun päälle. Ripottele pinnalle heti koristerakeita.

Raija Kylmälä vastaa Tuula Kotilan haasteeseen makoisalla kahvikakulla.

Raija haastaa työterveyshoitaja Marja-Leena Toivosen, joka on ahkera sienien poimija.


Kari Ollila, ammattimies tekni-seltä osastolta: ”Haasteen jäl-keen työmatkani on pidenty-nyt huomattavasti muutettua-ni Tervaharjulle. Muutaman ker-ran olen pyöräillyt töihin ja tar-koituksena olisi lisätä työmat-kapyöräilyä. Vapaa-aikanani lii-kun kyllä muuten säännöllises-ti. Seuraavaksi heitän haasteen tekniselle osastolle Tuiskun Ju-hanille”.

Marja-Leena Huuska, pal-velussuhdeasiantuntija palkka-

Työmatkaliikuntahaasteetja henkilöstötoimistosta: ”Asun Ruutissa Kiikelinlahden rannal-la, työmatkan pituus on ”har-mittavan” lyhyt noin 1,5 km. Työmatka taittuu vanhalla sini-sellä polkupyörällä siihen saak-ka kunnes lumi sataa ja ajope-li laitetaan talvisäilöön. Pyörä-tieni kulkee merenrantaa pit-kin sairaalaan. Talvisin käve-len, autoa en viitsi näin lyhy-en matkan takia käynnistää. En harrasta mitään tiettyä liikun-taa säännöllisesti, mutta liikun

paljon luonnossa ja sienihöpe-röksi itseä kutsuvaa ei tarvitse kahdesti sienimetsään pyytää. Myös marjastus on tullut mie-luisaksi varsinkin vähän erikoi-semmat marjat kuten tyrni, me-simarja ja vadelmat, joita löytyy vielä meren saarista. Hyötylii-kuntaa tulee itsestään omako-titalon ja saarimökin ylläpidos-ta ja mökillä on aina jokin pro-jekti meneillään. Sellainen työ-leirihän se on, mutta muka-valla tavalla kuitenkin. Haas-

tan työmatkaliikuntaan vanhan lapsuudenystävän radiologian osastolta – röntgenhoitaja Tuu-likki Toivasen”.

Hurahdin sieniin jo pienenä kul-kiessani setäni ja hänen vai-monsa mukana sienimetsässä. Välillä sienestäminen jäi unoh-duksiin, kunnes jokunen vuo-si sitten löysin sienimetsän iha-nuuden ja rauhallisuuden uu-delleen. Syksyisin minä ja avo-mieheni suuntaamme sieni-metsälle aina kun on mahdol-lista. Kaapit ja pakastin pursuaa sieniä eri muodossa, suolattu-na, pakastettuna ja kuivattuna.

SienimetsäänSienimetsään

Suosittelen kaikkia vähänkin sienistä kiinnostuneita suun-taamaan rohkeasti sienimet-sään. Kaupoista on saatavilla käteviä taskuoppaita, joissa on todella hyvät tuntomerkit eri sienille. Esittelen tässä rohkai-suksi muutaman takuuvarman sienilajikkeen, joilla harrastuk-sen voi turvallisesti aloittaa.

Tatti on aloittelevalle mai-nio sieni, sillä se on helppo tun-nistaa pillistön ansiosta. Myr-

kyllisiin sieniin tatteja on lä-hes mahdoton sekoittaa. Tatit puhdistetaan (tervettä pillistöä ei tarvitse poistaa), käytetään pannulla ylimääräisen nesteen poistamiseksi ja valmistetaan herkulliseksi ruuaksi.

Haperot ovat erinomaisia ruokasieniä. Haperot on helppo tunnistaa siitä, että jalkaa tait-taessa se ”hapertuu” eli mur-tuu pieniksi, pesusienimäisiksi paloiksi, niistä ei valu maitiais-

nestettä. Haperon lakki on kirk-kaan värinen, mutta harmaan-tuu vanhetessaan. Haperot so-veltuvat ruuanlaittoon ilman esikäsittelyä.

Syötävät rouskut tunnis-taa helposti valkoisesta maiti-aisnesteestä kun sientä ”haavoi-tetaan”. Suurin osa rouskuista on ryöpättävä (keitettävä) en-nen niiden käyttöä. Rouskut so-veltuvat erinomaisesti suolasie-niksi ja esim. sienisalaatteihin.

Teksti ja kuva: Sirpa Koivuniemi

Kuvassa vasemmalla punikkitatteja, keskellä haperoja ja oikealla kangas- ja karvarouskuja.Kuvassa vasemmalla punikkitatteja, keskellä haperoja ja oikealla kangas- ja karvarouskuja.

länsi-puhuri - lpshp.fi · pdf filesimman ripeästi ja silloin tarvit-tavat...

Documents