Loppijärven linnuista Teksti: Juha-Matti Valonen Loppijärveltä löytyy sen melko suuresta koos-ta johtuen erilaisia elinympäristöjä vesi- ja rantalinnuille ja Loppijärven linnusto onkin monilajinen. Tyypillisimpiä kesäisen Loppijär-ven lintuja ovat lokit ja tiirat sekä vesilinnuis-ta uikut ja telkät.

Loppijärvellä on muutama hyvä lokkiluoto, missä pesii kymmeniä kalatiiroja, kala- ja nau-rulokkeja sekä sorsalinnuista heinäsorsia, ta-veja ja haapana. Vesillä liikkujan on syytä välttää luodoille maihinnousua ja muuta häi-rintää kesäaikaan, koska pienet linnunpoika-set nääntyvät nopeasti auringonpaisteessa tai sadekelillä ne voivat kylmettyä kuoliaaksi, jos emot eivät ole suojaamassa jälkikasvuaan.

Suomen kansallislintu laulujoutsen on pesinyt onnistuneesti Loppijärvellä jo useana vuonna ja todennäköisesti tulevina vuosina joutsen-pareja pesii järvellä useampiakin. Isoista linnuista myös kurki kuuluu rehevien lahtien lajistoon ja kurkia pesiikin Loppijärvellä nykyi-sin useita pareja. Silkkiuikkuja pesii yleisesti järviruoko-kasvustoissa ja härkälintukin kuu-luu järven pesimälajistoon ja sen mylvivää soidinta voi kuulla ainakin Kuljunlahdella. Pul-loon puhaltelijan, kaulushaikaran kuulee joi-

nain vuosina järven suu-rimmista ruovikoista, missä pesii myös vuo-sittain ruskosuohaukka.

Loppijärven runsasta särkikalakantaa hyö-dyntävät monet lähiseu-duilla pesivät linnut ja näistä näkyvimpiä ovat sääkset, joita voi kesällä nähdä lahna kynsissään matkalla kohti pesää. Lähijärvillä ja lammilla pesivät kuikat ja kaak-kurit käyvät myös päivittäin kalastusretkellä Loppijärvellä.

Myöhään syksyllä Loppijärven syvänteen reunamille kerääntyy monisatapäinen isokoskeloparvi tankkaamaan itseään särjillä ja salakoilla. Suurta isokoskeloparvea seuraa myös monikymmenpäinen lokkiparvi, jotka saavat myös osansa koskeloiden ajamista pikkukalaparvista.

Yläkuva: sääksi. Alla vasemmalla härkälintu, alla naurulokki. Kuvat © Arttu Valonen

LOPPIJÄRVI Loppijärven pinta-ala on 11,8 neliökilometriä. Järven keskisyvyys on alle kaksi metriä ja syvin kohta 6 metriä. Tervakoski OY on sään-nöstellyt Loppijärveä vuodesta 1973 alkaen. Veden laadun ongelmana on rehevöityminen ja levänkasvu. Viime vuosina ravinnetaso on ollut aiempaa suurempi ja fosforipitoisuudet ovat kohonneet lähelle erittäin rehevien vesien raja-arvoa.

Lisätiedot www.loppijarvenystavat.fi

Ajankohtaista:

Kuormitusselvitys valmistui 4/2013 Kyyniönlahdelle rakennettiin laskeutusallas 3/2013

Valuma-alueen maatiloille tehtiin ympäris-tötilakäynti 10-11/2012. Hoitokalastusta Nummistenjoesta 10/2012.

Veden happipitoisuutta mitattiin 3/2013. Näkösyvyyden ja veden laadun seurantaa tehdään viikoittain sekä järveen laskevien ojien fosforimäärityksiä keväällä ja syksyllä.

Loppijärven valkeat yöt - soutelu 28.6.2013

Tervetuloa soutelemaan Loppijärvelle

Loppijärvellä on aina tilaa soutaa. Soutu on hyvä tapa rentoutua ja kuntoilla luonnon keskellä. Siksi kutsumme järven ympäristön väkeä mukaan leppoisaan koko perheen soutelutapahtumaan. Tässä tapahtumassa emme kilpaile, vaan nautiskelemme.

Tässä soutelutapahtumassa ei ole määriteltyjä reittejä. Jokainen voi lähteä soutamaan mökkirannasta, tutulta venerannalta tai lainaveneellä sieltä mistä haluaa. Soutamaan voi lähteä mihin aikaan tahansa. Oman veneen sijasta soutulenkin voi tehdä kirkkoveneellä.

Lisäksi tapahtumapaikoilta kannattaa bongata vanhoja ja uusia tuttuja.

Lämpimästi tervetuloa mukaan,

Järjestäjät

Kirkonkylän uimarannalla 16-18 Onni Monni ja Peppi Pitkätossu

viihdyttävät yleisöä Laiturilla ongintaa opastaa Lopen

seudun Kalavire Järven vettä voi tutkia näkösyvyys-

levyllä ja haaveilla Lintujen tarkkailua kaukoputkilla,

opastamassa Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys

Pelejä ja leikkejä Mahdollisuus tehdä lyhyt soutu- tai

kanoottiretki rannasta Kisasaareen kasvomaalausta

Kirkonkylän uimarannalla koko illan klo 16-24 Kirkkoveneen vuokraus, lähdöt klo 16,

18, 20, 22. Hinta 10€/soutaja Loppi-järven suojelun hyväksi. Ennakkovarau-kset ja vapaiden paikkojen tiedustelut Marja Ukkola, 0500-465 085, marja.ukkola@pp2.inet.fi

MLL:n puffetti Loppijärven ystävien infopiste

Tapahtuman yleiset tiedustelut Marja Ukkola, 0500-465 085

Sajaniemen uimarannalla klo 18-24 Kirkkoveneen vuokraus, lähdöt klo 18,

20, 22. Hinta 10€/soutaja Loppijärven suojelun hyväksi. Ennakkovaraukset ja vapaiden paikkojen tiedustelut Päivi Peltovuori, 040-5890311, paivi.peltovuori@pp.inet.fi

Elävää musiikkia, Jussi Näsi Sajaniemeläiset ry:n puffetti Soutuvene lainattavissa Loppijärven ystävien infopiste

Syrjän rannassa klo 18-24 Kallaksentie 74 Erja Noroviita kertoo Aino Kallaksesta

ja Syrjän vanhan rakennuksen historiasta klo 19-20

Sauna lämmin klo 19-22 Järventaustan kyläyhdistyksen puffetti Loppijärven ystävien infopiste

Apuvene päivystää tapahtumailtana klo 19-24, puh. 050-569 3673 Soutuveneiden ja kanoottien vuokraus Ennakkovarauksella soutuveneiden vuokraus Tomi Järvinen (Kirkonkylän ranta) puh. 0400-480 378 ja Esko Pälsi (Sajaniemen ranta) puh. 050-569 3673, kanoottien vuokraus Tmi Tatu Pulkkinen puh. 040-507 6666

Tapahtuman järjestämiseen osallistuvat

LOPPIJÄRVEN YSTÄVÄT RY on v. 1960 perustettu järvensuojeluyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Loppijärven ja sen välittömän luonnon ja maiseman suojelua ja hoitoa. Yhdistyksen jäsenistö koostuu sekä loppilaisista että kesäasukkaista. Yhdistyksemme tärkeimmät sidosryhmät ovat Lopen kunta, osakaskunnat, Vanajavesikeskus, ympäristöviranomaiset ja ympäristöntutkimuslaitokset. Yhdistyksen jäsenmaksu on 15€/hlö. Tuotto käytetään Loppijärven kunnostustoimenpiteisiin. Jäseneksi voi liittyä maksamalla em. summan tilille Nordea FI82 1264 3000 1017 85 ja antamalla samalla yhteystiedot mukaan lukien mahdollinen sähköpostiosoite. Lisätietoja www.loppijarvenystavat.fi

SAJANIEMEN KYLÄYHDISTYS SAJANIEMELÄISET RY on perustettu vuonna 1979. Yhdistys järjestää vakituisille ja kesäasukkaille toimintaa ja tapahtumia ylläpitäen kylän yhteishenkeä. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä Sajaniemessä vakituisesti asuvat sekä vapaa-ajan asukkaat. Yhdistys tiedottaa tapahtumista Lopen lehden seurapalstalla sekä kesän alussa talouksiin jaettavalla kesäkirjeellä. www.sajaniemelaiset.net

LOPEN SEUDUN KALAVIRE

MLL:n Lopen yhdistyksellä on pitkät perinteet. Vuonna 1922 perustettu paikallisyhdistys toimii alueellisesti loppilaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäjänä. Järjestämme esimerkiksi lastenhoitoapua sekä avointa perhekahvilatoimintaa, johon kaikki lapset ja aikuiset ovat tervetulleita. http://www.mll.fi/paikallisyhdistykset/loppi TERVETULOA MUKAAN TOIMINTAAN!

JÄRVENTAUSTAN KYLÄYHDISTYS RY perustettiin 1981. Sen tarkoituksena on saattaa kyläläisiä yhteiseen toimintaan. Esim. kesäretket, teatterimatkat, juhannustanssit, lauluillat ja pikkujoulut ovat vetäneet väkeä. Yhdistyksemme tekee läheistä yhteistyötä Järventaustan pienviljelijäyhdistyksen kanssa mm. teatterikäyntien osalta ja vuorottelemalla tanssien järjestäjänä. Kulttuuritoimen vuosittaiseen Suven ja runon päivän tapahtumaan Vanhassa Syrjässä osallistutaan huolehtimalla tarjoilusta. Yhdistyksemme aktiiveista suuri osa on eläkeläisiä, mukaan toivottaisiin enemmän nuorta porukkaa. Ilahduttavaa on, että osa kesäloppilaisista on löytänyt meidät. Lisätietoja puheenjohtajaltamme Riitta Mäkelältä puh. 0400 484 263.

www.khly.fi

www.loppi.fi

LOPENKYLÄN OSAKASKUNTA Markku Ahlqvist 040-744 0511

SAJANIEMEN OSAKASKUNTA Esko Pälsi 050-569 3673

KALAVETENÄ LOPPIJÄRVI teksti: Helge Joutsi

Matala ja rehevä Loppijärvi tarjoaa kalastajalle runsaita saaliita leppoisissa, vehreissä maaseutumaisemissa.

Kalaston määrä ja koostumus on rehevälle järvelle tyypillinen. Koekalastustulosten perusteella runsaimmat lajit ovat ahven ja särki. Särkikalojen sekä pienen ahvenen suuri määrä mahdollistaa vahvat peto-kalakannat. Kaikkiaan on järvellä viime vuosina havaittu 14 kalalajia.

Lämpimän veden aikana saattavat liika-ravinteisuuteen liittyvät veden laadulliset ongelmat haitata kalojen käyttöä ravin-noksi. Varsinkin särkikalat saattavat silloin maistua ”mudalle”. Petokaloissa ja ravuissa makuvirheitä ei kesälläkään juuri ole havaittavissa. Ihmisen terveydelle haitallisia ja ravintoketjussa rikastuvia aineita ei ole tutkituista kaloista löydetty, ei myöskään vähänkään merkittävää radioaktiivista jäämää. Tiheisiin kalakan-toihin kohdistuu tietenkin lämpiminä kesinä kalatautien ja stressioireiden lisääntymisen riski.

TILAA KUVILLLE

Hoitokalastuksin, joita järvellä on tehty jo 1990-luvun alusta lähtien, on vähennetty pohjasedimentin pinnasta ravinteita takai-sin veteen tonkivaa kalastoa, pääasiassa särkiä, jotka lisäksi käyttävät ravinnokseen leviä syövää eläinplanktonia. Näissä kalas-tuksissa on suurimmillaan poistettu kalaa jopa 90 kg hehtaarilta, viimevuosina 20-30 kg hehtaarilta. Kaikkiaan nousee hoitoka-lastuksissa saatu kalamäärä yli puolen miljoonan kilon, kalamäärän järvessä siitä juurikaan vähentymättä.

Kalastusta harjoittavien ruokakuntien määrä on laskenut 2000-luvulla alle kahdensadan. Suosituimmat pyydystavat ovat vetouistelu sekä verkko- ja katiska-pyynti. Saadusta saaliista 2/3 saadaan ver-koilla ja katiskoilla. Vuotuinen kokonais-saalis (ilman hoitokalastussaalista) on arviolta n. 4.600 kg. Haukikanta on vahva ja hauki onkin yleisin saaliskala. Istutuksin lisättävä kuha on noussut jo merkittäväksi saaliskalaksi. Kuhan vuosittaiset istutus-määrät ovat olleet tasolla 25.000 kpl. Madetta saadaan saaliiksi sekä avovesi-aikana, että kutuaikaan keskitalvella.

Järvellä on tilaa kalastaa ja kalaa, mitä kalastaa - ympäri vuoden. Järven kyläkoh-taiset osakaskunnat myyvät edullisia lupia, hoitavat kalavesiä ja valvovat pyynnin laillisuutta ja luvallisuutta. He toivottavat Teidät tervetulleeksi kalaan Loppijärvelle !

Hei!

Olen Onni-Monni! Voit kutsua minua iloiseksi eväkkääksi, makean veden muikeaksi saalistajaksi tai Vanajavesikeskuksen maskotiksi! Joskus 150 vuotta sitten asustin itsekin Loppijärvessä joka on Vanajaveden vesistön latvajärvi. Nyt haluan olla mukana liputtamassa järvien suojelun puolesta! Minä jos kuka tiedän, että tällä seudulla on vaikka kuinka hienoja rantoja, joiden äärellä köllötellä. Ennen vanhaan kun tapasin päivät aina laiskotella Vanajaveden pohjalla ja saalistella yöllä. Vielä 1800-luvulla Vanajaveden vesistössä oli paljon monneja! Eikä me oltu mitään pieniä kaloja – minulla oli pari iäkästä kaveria, jotka olivat kasvaneet yli puolitois-tametrisiksi! Mutta 1800-luvun lopulla me viiksekkäät veijarit muutimme muille maille. Nyt pitkän tauon jälkeen tulin taas käymään täällä Kanta-Hämeessä. Tule ihmeessä moikkaamaan ja vaikka kuvauttamaan itsesi kanssani. terveisin Onni-Monni Lähde: www.vanajavesikeskus.fi

KIRKKOVENEET varusteineen ja pelastusliiveineen tuo paikalle Sulkavan Vene oy. Soutajien maksama 10 euron soutumaksu menee lyhentämättömänä Loppijärven suojeluun. Veneeseen mahtuu 8 soutajaa ja perämies. Veneiden vuokran maksavat seuraavat yritykset:

www.eraloppi.com

LOPEN OP:N LOGO www.layliaistensahko.fi

NESTE LOPPI H&M LAANOLA

www.planiatalo.fi

www.vleino.fi

Järki on paras turvaväline. Muista ihmisistä, etenkin pienistä lapsista, on syytä huolehtia veden äärellä.

Pelastusliivit päälle. Veneen pohjalla ne eivät pelasta ketään.

Muista tarkistaa turvaväli-neiden kunto säännöllisesti.

Uimataidon ylläpito voi pelastaa. Älä yliarvioi uima-taitoasi. Matka uimahallissa

on eri matka meressä.

Alkoholi liittyy usein huk-kumiskuolemiin. Humala heikentää

harkinta- ja toimintakykyäsi. Vesillä on syytä olla vesilinjalla.

Sää voi yllättää. Harkitse tarkkaan kannattaako lähteä ukkosen alle soutelemaan tai

kevätjäille kävelemään.

www.viisaastivesilla.fi

Papinsaari, rantautu-minen sallittu

KIRKONKYLÄN UIMARANTA Vanha kirkko (Santa Pirjo) ja kotiseutumuseo Lukkarin puustelli

Lydia Koidulan (1843-86) muistokivi. Koidula oli virolainen runoilija, kirjailija ja tuli-

sieluinen kansallinen herättäjä. Koidula vieraili Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen luona

Leppälahdessa. Yrjö-Koskinen lahjoitti kiven Koidulan muistokiveksi ja Loppi-seura hankki kiveen toisinnon kuvanveistäjä Juta Eskelin

Koidula-reliefistä. (lähde: www.loppi.fi)

Kuljun veneranta

(Lopen kunta)

Kyyniönlahden lintutorni, kunnan veneranta. Tulipaikka lähellä (kävelytietä länteen).

Kisasaari, rantau- tuminen sallittu

Huomaa loppilainen

murremuoto ”Vesenkallio”

Kalliosaari, rantautu-

minen sallittu

Järven syvin kohta

Tiirinkallio. Loppilaisen tarun mukaan Kaakkomäen vuorten luolissa asunut piru raivostui 1600-luvulla Vanhan kirkon kellonsoitosta. "Ei saa enää rauhaa, kun Santa Pirjo pauhaa", mylvi piru. Kirkko oli näet

Pyhän Birgitan kirkko, loppilaisten suussa Santa Pirjo. Raivopäissään piru kaappasi ison lohkareen ja yritti murskata tapulin. Kivi lensi kuitenkin Tiirinkalliolle,

josta kyläläiset kampesivat sen veteen. Silloin kivi al-koi tuottaa onnettomuutta. Karjaa sairastui, eläimiä

kuoli. Lopulta kyläläiset yhteisvoimin vipusivat lohka-reen ylös kallion kielekkeelle. Karjaonni palautui ja

Loppi alkoi kukoistaa. (lähde: www.loppi.fi)

SYRJÄN RANTA (käytössä soutelu-

tapahtumassa, muulloin ei julkinen ranta)

SAJANIE-MEN

UIMA-RANTA

Läyliäisten uimaranta

Joentaan ja Sajaniemen osakaskuntien vesialueiden raja

Etäisyyksiä kartalta mitattuna:

Kirkonkylän uimarannalta … Syrjän rantaan 2,9 km … Syrjän rantaan Isosaaren länsipuolta 3,4 km … Syrjän rantaan Itusaaren länsipuolta 4,0 km … Sajaniemen uimarantaan 4,5 km … Kyyniönlahden lintutornille 1,3 km … kierros Isosaaren ympäri 4,0 km … kierros Isosaaren ja Itusaaren ympäri 5,2 km

Syrjän rannalta … Sajaniemen uimarantaan 2,3 km … kierros Isosaaren ympäri 5,3 km … Kalliosaaren ja Ankerinsaaren ympäri 3,0 km

Sajaniemen uimarannalta … Läyliäisten uimarantaan 3,6 km

Loppijärven soutelutapahtuma 2012, www.loppijarvenystavat.fi Maanmittauslaitoksen peruskartta-aineisto haettu 05/2012, käytetty

Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssillä www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501

Koulahti ja Viulahti nimetty esikris-

tillisten jumalien mukaan

Lehtimäen venevalkama (Sajaniemen osakaskunta)

Ritaniemen venevalkama (Sajaniemen osakaskunta)

Lopenkylän ja Sajaniemen

osakaskuntien vesialueiden raja

Lopenkylän ja Joentaan osakaskuntien vesialueiden raja

Kartalla ristien väli on 1km eli tämän laatikon leveys on 2km