P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Työmarkkinoiden toiminta ja rakenneuudistukset

Luento 8.2.2017

Taloudelliset termit tutuksi -kurssi

VTT Seija Ilmakunnas

Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

• Peruskäsitteistä & Suomen työmarkkinoiden tilasta-työvoiman tarjonta, työllisyysaste, työttömyysaste, työmarkkinoiden kohtaanto, rakennetyöttömyys, …

• Mitä tarkoitetaan työmarkkinoiden instituutioilla?työmarkkinamallilla?työmarkkinoiden joustoilla?

• Suomen työmarkkinamalli (palkanmuodostus) pähkinänkuoressa

• Ajankohtaisista työmarkkinoiden uudistuksista

Tällä luennolla:

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Hyvään työllisyyteen tarvitaan:

Suhdannetekijät: Riittävän vahvaa kokonaistuotannon (BKT) kehitystä

- työvoiman kysyntä on ns. johdettua kysyntää

Rakennetekijät: Toimivia työmarkkinoita, mm.

- työn kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuus (mm. koulutuksen ja ammattitaidon suhteen)- työvoiman alueellinen liikkuvuus- kannustinvaikutusten huomioon ottaminen työelämän sääntelyssä ja sosiaaliturvaetuuksissa - flexicurity = jousto + turva

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

• Työvoima (työvoiman tarjonta): henkilöt, jotka (tutkimusviikolla) työllisiä tai työttömiä

• Työvoimaosuus/osallistumisaste: työvoimaan kuuluvien osuus samanikäisestä väestöstä

• Työllinen: tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin tai tilapäisesti pois työstä

• Työllisyysaste: työllisten osuus samanikäisestä väestöstä.

• Työtön: tutkimusviikolla työtä vailla oleva & etsinyt työtä aktiivisesti neljän viikon aikana ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa

• Työttömyysaste: työttömien osuus samanikäisestä työvoimasta

• Huom. Edellä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaiset määritelmät. Määritelmä osin tiukempi kuin Työ- ja elinkeinoministeriön vastaava (työnhaun aktiivisuus, nopea valmius aloittaa työ).

Peruskäsitteistöä

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Työmarkkinoiden isot numerot 2015

TTYÖLLISET

2 380 000

TYÖTTÖMÄT 236 000

TYÖIKÄINEN VÄESTÖ (15 -64)

3 463 000

Työvoima = 2 615 000

Työvoimaosuus = 75,5 %

(2615/3463)

Työllisyysaste = 68,7 %

(2380/3463)

Työttömyysaste = 9,0 %

(236/2615)

Työvoiman ulkopuolella 848 000

opinnoissa, lasten kotihoidon tuella, varhaiseläkkeellä,…

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Tuottavuus, työpanos ja elintaso

7.1.2010 / MLi

bruttokansantuote

väkiluku= x

bruttokansantuote

tehdyt työtunnit

TUOTTAVUUS

tehdyt työtunnit

väkiluku

TEHDYN TYÖN MÄÄRÄAINEELLINEN

ELINTASO

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

*

Työlliset BKT

Työllisten ja bruttokansantuotteen määrän

vuosimuutokset 1990 -2016 (%)

Lähde: Tilastokeskus

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

50

55

60

65

70

75

80

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

Miehet Naiset

Naisten ja miesten työllisyysasteet 1990 -2016

Lähde: Tilastokeskus

%

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

25-34 35-44 45-54 55-64

Työllisyysasteen kehitys eri ikäryhmissä

Lähde: Tilastokeskus

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

Miehet Naiset

Naisten ja miesten työttömyysasteet 1990 -2016

%

Lähde: Tilastokeskus

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Työllisyysasteet (20 -60 -vuotiaat)

eräissä EU-maissa vuonna 2014

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Työllisyysaste = työlliset/vastaavan ikäinen väestö (%)

Lähde: Eurostat

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

FTE -työllisyysasteet (Full-time equivalent) huomioivat erot

osa-aikaisten osuudessa maiden välillä

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Lähde: Eurostat

Esimerkiksi: jos normaalityöaika on 40 viikkotyötuntia, kaksi 20 tunnin

työviikkoa tekevää vastaa yhtä kokoaikaista

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Rakenteellisen työttömyyden käsitteestä

• Osa työttömyydestä, joka ei juuri muutu suhdanteiden mukana (”työttömyyden kova ydin”)

• NAIRU (non-accelerating inflation rate of unempoyment):Taloudessa oletetaan vallitsevan ns. tasapainotyöttömyysaste. Työttömyyden painuessa sen alle inflaatio alkaa kiihtyä

• Rakenteellisen työttömyyden tasoa pyritään alentamaan työmarkkinoiden instituutioita reformoimalla

• Ei yksikäsitteisesti määritettävissä: erilaisia käsityksiä vallitsevasta tasosta

• Hystereesi: suhdannetyöttömyydellä on osittain taipumus muuttua pitkäaikaistyöttömyydeksi – työttömyyden suhdanneosan ja rakenteellisen osan erottaminen on vaikeaa

• Korkea rakennetyöttömyys lisää painetta kasvattaa työn tarjontaa (työvoiman ulkopuolella olevat)

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Työpaikkojen avoinna olon kesto päivinä

Lähde: TEM

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

”Työmarkkinoiden instituutiot” käsitteenä

Ei täysin vakiintunutta sisältöä, tutkimuksissa tarkasteltu mm.:

• Palkoista sopimisen instituutiot • Irtisanomissuoja• Työttömyysturvan taso, kesto & muut ehdot• Aktiivinen työvoimapolitiikka:

-palkkatuki, työvoimakoulutus, starttiraha, nuorisotakuu…• Työaikalainsäädäntö

- määräaikaisen ja osa-aikaisen työn säätely- vuokratyötä, nollasopimuksia koskevat säädökset

• Diskriminaatiota koskeva lainsäädäntö• Minimipalkkojen määräytyminen (laki vs. työehtosopimukset)• Työn verotus: ansiotuloverotus, työnantajamaksut• Myös sosiaaliturvan etuuksien työmarkkinavaikutuksia voidaan

tarkastella vastaavasti: opintotuki, kotihoidontuki, eläkkeet

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Arvioita suomalaisten työmarkkinoiden joustavuudesta

• Vakituisten työntekijöiden irtisanomissuoja heikompi kuin Euroopassa keskimäärin

• Määräaikaiset työsuhteet ovat Suomessa yleisempiä kuin EU-maissa keskimäärin

• Työaikajoustoissa ja toiminnallisissa joustoissa Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin

• Yksilötason palkat ovat Suomessa jäykkiä

Lähde: Böckerman, Kauhanen & Taimio (2015), Työmarkkinoiden joustot, teoksessa Hyvinvointivaltio 2010-luvulla, PT Raportteja 30.

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Mitä ovat työmarkkinamallit?

• Samat yksittäiset työmarkkinoiden instituutiot ja pelisäännöt voivat aikaansaada erilaisissa talouksissa jopa aivan vastakkaisia vaikutuksia

• Työmarkkinainstituutioita on hyödyllistä tarkastella osana laajempaa talouden toimintatapaa ja hyvinvointimallia

• Tällä on vaikutusta vaikutukset mallien siirrettävyyteen maasta toiseen ja siihen, mitä voimme oppia muiden maiden malleista

• Hyvään lopputulokseen voi päästä eri järjestelmillä

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Helppo irtisanoa

ja palkata

työvoimaa

Aktiivinen

työvoimapolitiikka

Hyvä

työttömyysturva

TANSKAN MALLI – Flexicurity

Joustoturvamalli, jossa kolme tukijalkaa (”golden triangle”)

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Kasvu

Hyvinvointivaltio

Sopeutumiskykyä kansainvälisen

työnjaon muutokseen ja

teknologiseen kehitykseen

Investointeja hyvään koulutukseen,

terveyteen, muutosturvaan ja tasa-

arvoon

Kasvu - vahvat työmarkkinajärjestöt

- palkkakoordinaatio

- suhteellisen antelias työttömyysturva

- aktiivisen työvoimapolitiikan rooliLähde: ETLA B232

Työmarkkina-

malli

Työmarkkinamalli ei ole yhteiskunnan erillinen saareke,

vaan osa hyvinvointimallia

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Palkat kansantaloudessa

Palkat ovat

• Palkat kansantalouden isoin tuloerä – ostovoiman ja yksityisen

kulutuksen perusta

• Yrityksille usein keskeisin kustannuserä – määrittää viennin

kustannuskilpailukykyä

• Työn markkinoilla työn kysyntää ja tarjontaa ohjaava tekijä

• Kansalaisten välisten tuloerojen keskeinen määrittäjä

- missä mitassa tulonsiirtoja ja verotusta tarvitsee käyttää

tuloerojen tasaamiseen?

• Sukupuolten välisen tasa-arvon keskeinen määrittäjä

• Sosiaalisen arvon mitta

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Palkansaajien järjestäytymisaste eri maissa

Lähde: OECD

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Järjestäytymisaste ja kollektiivisten

työehtosopimusten kattavuus eri maissa

Järjestäytymisaste Sopimusten

kattavuus

Suomi 68,6 91

Ruotsi 67,7 88

Tanska 66,8 80

Norja 53,5 70

EU keskiarvo 23 62

Lähde: OECD Database + ETUI/National Industrial relations

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

• Tapa turvata työehtojen reiluus, heikomman osapuolen suojelu- palkkataso, joka antaa toimeentulon ilman veronmaksajien apua

• Tapa sopeutua taloutta kohtaaviin ”häiröihin” (ns. makrosopeutus)- korostuu, kun käytössä ei ole omaa rahapolitiikkaa ja finanssipolitiikan rajat ovat ahtaat

• Sopimuksiin sisältynyt muutosturva vähentää muutosvastarintaa- tuloriskien jakaminen (työttömyysturva, uudelleenkoulutus) lisää kansainvälisen kaupan synnyttämien muutosten hyväksyttävyyttä

• Luo yrityksille tasaisemman pelikentän eli reilut kilpailun pelisäännöt - yritykset joutuvat kilpailemaan tuottavuudella ja laadulla eikä matalilla palkoilla- paikallisen tason kannustimet tuottavuutta lisääviin toimenpiteisiin- yhteys luovaan tuhoon (uudistumiseen): jos yrityksellä ei ole vaadittua palkanmaksukykyä, resurssit siirtyvät tuottavammille aloille

• Työrauhan turvaaminen työmarkkinoille sopimuskaudeksi- ennakoitavissa oleva kustannuskehitys antaa paremmat edellytykset yritysten investoinneille (tiedetään etukäteen, mikä osuus investoinnin tuotosta menee työntekijöille)- tärkeä Suomen elinkeinorakenteen kannalta

Perusteita työmarkkinoiden kollektiivisopimuksille

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Palkoista sopimisen kolmiportainen

malli Suomessa

• Keskusjärjestöjen tasolla - keskitettyjen palkkaratkaisujen raamit, kolmikantainen työelämän ja ansiosidonnaisen sosiaaliturvan uudistaminen

• Liittotasolla- sopimusalakohtaiset työehtosopimukset, keskeiset työnteon ehdot, työrauha

• Paikallisesti- työpaikoilla tapahtuva työehdoista sopiminen- työehtosopimuksissa määritelty paikallisesti sovittavat asiat- palkkaratkaisu voi sisältää yleiskorotuksen + paikallisesti sovittavan erän- 90-luvun säästösopimukset työaikajoustot tulospalkkiot kriisilausekkeet …

Mikä on uusi Suomen malli?

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Liittotaso Keskitetty

Palkankorotukset,

työttömyys

Yritystaso

Palkoista sopimisen taso

C-D – hypoteesi:

Täysin hajautettu tai täysin keskitetty palkanmuodostusmalli tuottaa työllisyyden

kannalta paremman ratkaisun kuin liittotason palkanmuodostus. Keskitetyssä mallissa

palkkojen ja työllisyyden yhteys tulee paremmin huomioiduksi kuin liittotason mallissa.

Calmfros-Driffill -hypoteesi

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

0,00%

0,50%

1,00%

1,50%

2,00%

2,50%

3,00%

3,50%

4,00%

4,50%

5,00%

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

Suomi Saksa Ruotsi

Sopimuspalkkojen kehitys Suomessa, Ruotsissa

ja Saksassa 1996 -2015

Lähde: Tilastokeskus, Medlingsinsitutet, Destatis

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Kustannuskilpailukyvystä

• Arviot kustannuskilpailukyvyn kehityksestä määrittävät palkankorotusten suuruutta

• Työvoimakustannukset lasketaan tuotettua yksikköä kohden, mukana siis myös tuottavuuden vaikutus

• Tarkastelutasona yleensä tehdasteollisuus tai koko kansantalous

• Kehityksen tarkastelu suhteessa kilpailijamaihin (maajoukon valinta)

• Yleisesti käytetyt mittarit: Nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa kilpailijamaihin tai Reaaliset yksikkötyökustannukset suhteessa kilpailijamaihin

• Reaalisiin yksikkötyökustannusten mittari kuvaa samalla myös työn tulo-osuutta (funktionaalinen tulonjako)

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Funktionaalinen tulonjako (palkansaajien saama siivu

arvonlisäyksestä) Suomen tehdasteollisuudessa vuosina

1975–2014

Elektroniikkateollisuudella ollut poikkeuksellisen iso

vaikutus Suomen kansantaloudessa (sekä ylös- että alaspäin)

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Palkoista sopimisen mallilla on yhteys myös

palkkaerojen suuruuteen

D1…D9 viittaa tulodesiileihinLähde: Barth & Moene (2012)

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Työehtosopimusten vs. työlainsäädännön

kautta tapahtuva uudistaminen

• Suomessa työelämää koskevien uudistuksia on perinteisesti toteutettu enemmän

työehtosopimuksissa muuttamalla kuin työlainsäädännöllä

- myös minimipalkat työehtosopimuksissa eikä lainsäädännöllä

- työehtosopimuksissa sovittu lainsäädännöllä asetettuja ehtoja

paremmista ehdoista

•Nykyhallituksen aiemmat ja hylätyt “pakkolakiesitykset” edustivat toisensuuntaista

kehitystä

- pyrkimyksenä oli asettaa lainsäädännöllä rajat, joita ei voi

työehtosopimuksilla ylittää

- periaatekysymys: työehtosopimusten ja työlainsäädännön suhde -

toinen periaatekysymys: kuka vastaa kustannuskilpailukyvyn säilymisestä:

hallitus vai työmarkkinaosapuolet

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

• Palkkoja ei koroteta 2017

• Työeläkkeiden, työttömyysturvan rahoitusrasitetta siirretään

työnantajilta palkansaajille, työnantajan sairausvakuutusmaksu

alene

• Vuosityöaika pitenee 24 tunnilla

• Julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosentilla 2017-2019

• Työehtosopimuksiin ns. selvitytymislausekkeet (työehtojen

tarkistus alaspäin työpaikkojen turvaamiseksi kriisitilanteissa)

• Hallitus tuki sopimuksen syntyä tuloverotuksen kevennyksillä

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Valtionvarainministeriö:

• Työllisyysvaikutus + 40 000 henkilöä pitkällä aikavälillä

• Vaikutus julkiseen talouteen lyhyellä aikavälillä negatiivinen,

pitkällä aikavälillä neutraali

Talouspolitiikan arviointineuvosto (1/2017)

• Työllisyysvaikutus jää pienemmäksi kuin ministeriön arvioissa

• Samalla nettovaikutus julkiseen talouteen jää negatiiviseksi

Eriäviä arvioita kikyn vaikutuksista

P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Kiitos!