1

Luonnollinen Lohjan Saaristo

kyläsuunnitelma 2014

2

Kustantaja:LohjanSaaristo-seurary,Pietiläntie2,08800Lohjawww.lohjansaaristo.fi Julkaisun taitto ja ulkoasu: Lohjan kylät ry/Läntistä lähidemokratiaa -hanke Painopaikka: Lohjan painotuote, 1. painos Kannen kuvat: Eeva ja kukko © Kari Saaristo, omenankukat © Päivi Pälvimäki

Sisällys

MITEN KYLÄSUUNNITELMA TEHTIIN? 5

Kyläsuunnitelman tavoite 5

Miten kyläsuunnitelma prosessina toteutettiin? 6

Vuoden 2005 kyläsuunnitelman toteutuminen 7

ALUEEN HISTORIAA 8

KYLÄ JA ASUKKAAT 10

Alueen määritys 10

Kylä Uudenmaan maakuntakaavassa 10

Kaavoitustilanne 11

Asukasmäärät 11

Asukkaiden elinkeinot 11

Asukkaiden kokemus alueestaan 12

TOIMINTA JA PALVELUT 13

Yritykset ja palveluluettelo 13

Seurat ja yhdistykset 13

Lasten ja nuorten toiminta 17

Lohjansaaren koulukiinteistön tulevaisuus 18

Ikäihmisten tukipalvelut 19

Julkiset palvelut 20

Matkailu ja ulkoilu 21

Tiedottamisen kanavat 22

YMPÄRISTÖ 22

Maisema ja vesistöt 22

Vesi- ja jätehuolto 24

Erityiset paikat, nähtävyydet, merkittävät rakennukset 25

Turvallisuus 25

3

Lukijalle:Tämä julkaisu on Lohjan Saariston kyläsuunnitelma. Se toimii kylien kehittämissuunnitelmana ja tulevai-suudessa tapahtuvien toimenpiteiden suuntaa-antavana kehyksenä. Suunnitelman tarkoituksena on ilmais-ta kylien oma tahto alueen kehityksestä vastaaville tahoille. Toivottavasti kyläsuunnitelma innostaa Lohjan Saariston asukkaita aktiiviseen kylien kehittämiseen ja luo mahdollisuuksia laajempaan erilaisten sidosryh-mien väliseen yhteistyöhön. Kiitämme kaikkia, jotka ovat auttaneet meitä kyläsuunnitelman teossa.

Lohjansaaressa, marraskuussa 2014

Tekijät

Yhteisöllisyys 26

SWOT-ANALYYSI 28

Kyläsuunnitelmatyöryhmän ideoimat tavoitteet 29

KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN JA SEURANTA 30

Visiointia 32

LIITE 1 Tavoitteet ja toimenpiteet: Nuoret/Lapsiperheet 34

LIITE 2 Muut tavoitteet ja toimenpiteet 35

Lohjan Saariston alueen yhditysten yhteystiedot 39

13

12

Härkäsaa

ri

Jalassaari

Lohjansaari

Huhtsaari

Pensaari

Osuniemi

Kuulukainen

Mussaari

SeppälänsaariTamsaari

Karkalinniemi

Tammistonniemi

Tallaanniemi

Piispala

Innoonlampi

14

15

16

1

2

3

4

5

10

6

7

9

8

11

19

20

4

JOHDANTO

Kyläkyselyn 2014 tuloksista välittyy kokemus alu-een asukkaiden vahvasta yhteisöllisyydestä ja kii-tollisuus monista tapahtumista, joita saariston alu-eella järjestetään. Kiitos aktiivisesta toiminnasta kuuluu saariston yhdistyksille ja yrityksille. Alueel-la on talkootyötä tekevien yhdistysten lisäksi ilah-duttavan monta yritystä, jotka osaltaan ovat olleet lisäämässä rikasta kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa.

Torit, juhannustanssit, konsertit, iltamat, Saariteat-teri ja lukuisat hankkeet Lohjansaaren Seurantalol-la ja monet muut tapahtumat hedelmälajipuutarha Fruticetumissa, Lohjansaaren koululla ja urheilu-kentällä ovat luoneet puitteet kyläläisten ja kesä-asukkaiden väliselle myönteiselle vuorovaikutuk-selle.

Täällä on koettu todeksi se, että yhteistoiminnalla ja yhdessä toi-mimalla voimme saavuttaa jotain sellaista, mitä ei voi rahassa mita-ta: turvallisuutta, suvaitsevaisuut-ta, henkistä ja fyysistä hyvinvoin-tia, iloista ja hyvää mieltä.

Mitä voisimme vielä tehdä hen-kisen hyvinvoinnin lisäämiseksi? Miten voisimme kitkeä etäisyyt-tä ja erillisyyttä ihmisten koke-muksellisuudesta? Miten voi-simme lisätä luottamusta, joka lisää yhteenkuuluvuuden tunnet-ta ja avointa vuorovaikutusta sekä luottamusta tulla hyväksytyksi yksilönä, erilaisena, omanlaisena? Miten voisimme edistää hyväksy-tyksi tulemista osallistumalla tai valitsemalla oma rauha yksityisyyttä arvosta-en?

Näitä kysymyksiä on pohdittu, kun kyläsuunnitel-maryhmä on tutkaillut asukkaiden tuntoja ja kyse-lyn tuloksia. Vastausten pohjalta muotoutui näke-mys tulevaisuuden kyläyhteisöstä - turvallisesta, suvaitsevasta ja iloisesta saaristoyhteisöstä. Tämä sekä saaristolaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoin-nin vaaliminen nousivat tärkeimmiksi arvoiksi, kun kyläsuunnitelmaan valikoitiin seuraavat kehittämis-kohteet: Saaristotalo eli vanhan koulukiinteistön tu-

levaisuus, yhteisöllisyyden edelleen kehittäminen, ikäihmisten tukipalvelut, liikunta- ja virkistysmah-dollisuudet, Jalassaaren makasiinit eli monitoimi-piste Paavolan sillan kupeeseen, turvallisuus, perin-nemaiseman hoito, lasten ja nuorten toiminta sekä infran kehittäminen.

Kyläsuunnitelmassa on kunkin teeman kohdal-ta tuotu esille kyläkyselyn tulokset, yhteiset esiin nostetut tavoitteet ja toiveet, toimenpiteet tavoit-teen saavuttamiseksi sekä aikataulu ja toimijat. Kyläkyselyn loppuun on koostettu taulukko, jossa esitellään osa esiin nostetuista tavoitteista, niiden toteutumisen edellyttämistä toimenpiteistä aikatau-luineen, vastuunkantajineen ja rahoitusmahdolli-suuksineen. Tätä taulukkoa päivitetään säännölli-sesti vähintään kerran vuodessa.

Edellisen, kymmenen vuotta sitten laaditun, kylä-suunnitelman tavoitteista monta ajatusta konkreti-

Yhdessä olemme enemmän!

Perinnemaisema-alue Seurantalon keto keväällä 2014 © Päivi Pälvimäki

5

soitui seuraavien vuosien aikana. Tähän haluamme uskoa ja luottaa myös tämän suunnitelman osalta.

MITEN KYLÄSUUNNITELMA TEHTIIN?Suunnittelutyön aluksi määriteltiin ne eettiset arvot, joita tämän suunnitelman laatimisessa noudatetaan. Tämä on ollut tarpeen sen vuoksi, että saatu palaute on saattanut sisältää keskenään ristiriitaisia arvos-

tuksia ja painotuksia. Eettisten sääntöjen määrittely yksinkertaistaa valintojen tekoa mahdollisissa risti-riitatilanteissa.

Kyläsuunnitelman tavoite

Kyläsuunnitelman laadinnan tavoitteena oli saa-da kerättyä tietoa kylän nykytilasta, koota yhteen kyläläisten toiveet kylän kehittämiselle sekä akti-voida kyläläisiä mukaan kylän toimintaan. Suunni-telma toimii ohjekirjana kylän kehittäjille sekä pe-

Lohjan Saariston Visio 2025Lohjan Saariston luonto ja kulttuuriympäristö on omaleimainen,

monimuotoinen ja arvokas elinympäristö vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille.

Kalkkipitoinen kallioperä, sijainti suuren järven läheisyydessä ja eteläinen sijainti antavat hyvät kasvuolosuhteet kaikenlaisille harvinaisillekin kasveille ja

suosivat hedelmäpuiden ja omenatarhojen menestymistä alueella.

Ihmisten välinen arvostus ja sen tuoma yhteisöllisyys luovat turvallisuutta ja halua auttaa muita ihmisiä. Saaristossa vallitsevaa henkeä kuvaa

hyväksyvä asenne ja luottamus ihmisten välillä.

Saaristossa tehtävän työn tavoitteena on parantaa asukkaiden toimivan arjen olosuhteita ja järjestää kaikki toiminta luonnon ja talouden kannalta kestävästi

Saariston luonto antaa tilan ja rauhan luonnossa ja vesistössä liikkumiseen ja harrastamiseen.Saaristossa toimivat yritykset ja yhdistykset tarjoavat laadukkaita palveluita,

tapahtumia ja opastusta siellä vieraileville.

Arvomme ovat: Yhteisöllisyys, kestäväkehitys, asukaslähtöisyys ja yrittäjäystävällisyys

Eettisten arvojen määritelmä

Kylän väestö koostuu hyvin monenlaisista väestöryhmistä. Näitä‚ ovat vakinaiset ja vapaa-ajan asukkaat, erilaiset ikäryhmät, maataloustuottajat, yrittäjät, palkansaajat, työttömät, eläkkeensaajat, rikkaat, köyhät, alkuperäisväestö, siirtokarjalaiset, eri maista ja eri puolelta Suomea tulleet uudisasukkaat. On mitä moni-naisempia tekijöitä, jotka yhdistävät joitakin kyläläisiä‚ ja toisaalta erottavat heitä toisistaan. Kaikkia ky-läläisiä yhdistää vain yksi tekijä: kaikilla on koti tai vapaa-ajan asunto Lohjan Saaristossa. Suunnittelun

eettisenä perustana on kyläläisten keskinäinen kanssakäyminen kulttuurien monimuotoisuutta, suvaitsevai-suutta, tasa-arvoa ja ihmisyyttä kunnioittaen. Tavoitteena on luoda hyvää tahtoa kaikkien kyläläisten kes-

ken. Erittäin tärkeänä osana eettisiin arvoihin kuuluvat luonnon ja maiseman arvojen kunnioittaminen sekä kylän merkittävän kulttuurihistorian vaaliminen. Alueen kehittämisessä noudatetaan kestävän kehityksen

periaatteita.

6

rusteena haettaessa rahoitusta kehittämishankkeille. Kyläsuunnitelmaa tarvitaan kun halutaan kehit-tää yhteistyötä Lohjan kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sekä muiden viranomais-ten kanssa. Lohjan haja-asutusalueiden strategias-sa yhtenä kehittämisen painopistealueena on ky-läyhteisöjen kehittäminen, tavoitteeksi on asetettu osallisuusperiaatteen mukaisesti valmisteltu kylä-suunnitelman laadinta.

Miten kyläsuunnitelma prosessina toteutettiin?

Kyläsuunnitelma 2014 on Lohjan Saaristossa ke-sällä 2005 julkaistun ensimmäisen kyläsuunnitel-man päivitetty versio. Kyläsuunnitelma 2014 on toteutettu Lohjan Kylät ry:n hallinnoiman Läntistä lähide-mokratiaa -hankkeen tuel-la. Kyläsuunnitelman avoin aloitustilaisuus pidettiin 24.8.2013 Lohjansaaren kou-lulla. Paikalle saapui noin 30 asiasta kiinnostunutta. Jou-kossa oli pitkään saaristos-sa asuneita, eläkeläisiä sekä nuoria lapsiperheiden edus-tajia, muutamia vapaa-ajan asukkaitakin. Edellisen kylä-suunnitelman pohjalta mietit-tiin missä oltiin onnistuttu, ja millaisia kehityskohteita vielä olisi. Esiin nostettiin konkreet-tisia kehitettäviä asioita sekä visioita tulevaisuudesta. Tilai-suuden lopussa perustettiin työryhmä, joka tehtävänä oli lähteä työstämään kyläkyselyä esille nousseiden teemojen pohjalta.

Työryhmän jäseniksi tulivat Kalevi Heino Saaren-päästä, Anja Jakobsson Pensaaresta, Pekka Luoma Hermalasta, Eeva Saksa Hermalasta, Pia Sahanen Jalassaaresta, Päivi Pälvimäki Jalassaaresta, Seija Ravanti Seppälästä ja Pirjo Sjögren Pietilästä sekä myöhemmin ryhmään liittyneenä Birgit Lemberg-Niinimäki, vapaa-ajan asukas Seppälänsaaresta. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 6.9.2013. Kysymyksiä hiottiin yhteensä kolmessa palaveris-sa, ja lisäksi pienemmissä ryhmissä muulla ajalla. Kysymysten työstämisessä oli keväällä 2014 pitkä

tauko, sillä koulun lakkauttamiskeskustelut olivat alkaneet ja tämä osaltaan vaikutti tulevaan koulua koskevaan kysymysasetteluun.Kyläkysely jaettiin talkoilla Lohjansaaren, Jalas-saaren ja muiden lähisaarien kaikkiin kotitalouk-siin (vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat) paperisina versioina kesällä 2014, heinäkuun alussa. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti, ja sitä py-rittiin suosittelemaan. Vastausaikaa oli elokuun al-kuun saakka, mutta lopulta vastausaikaa pidennet-tiin 11.8 saakka. Jaettuja lomakkeita oli noin 600 ja saatuja vastauksia yhteensä 188, joten vastaus-määräksi tuli 31 %. Vastauksista 108 saatiin sähköi-sesti ja 80 paperilla.

Vastaajista 32 % oli vakituisia, 62 % vapaa-ajan asukkaita ja 5 % vakinaistumista suunnittelevia va-

paa-ajan asukkaita. Kyselyyn vastanneet vapaa-ajan asukkaat ovat valtaosin pääkaupunkiseudulta. Vas-taajista 60 % oli naisia ja 40 % miehiä. Vastaajat vastasivatkokotaloudenpuolesta.Graafit3,5ja6sivulla 38 kertovat vastaajien ikäjakauman, vapaa-ajan asukkaiden Lohjan Saaristossa viettämän ajan ja sen, kauanko kyselyyn vastanneet ovat asuneet alueella.

Aineiston pohjalta työryhmä jatkoi kyläsuunni-telman työstämistä 22.8. ja palavereja/ryhmätyös-kentelyaikoja oli yhteensä 6. Kysely suoritettiin ja tulokset käsiteltiin Webropol-työkalun avulla ja dokumenttien muokkauksessa käytettiin Google

Kyläsuunnittelun aloitustilaisuus © Päivi Pälvimäki

7

Drive-dokumenttien jakopalvelua, jossa jokainen työryhmän jäsen pystyi kommentoimaan toistensa kirjoituksia. Kyläsuunnitelman tiimoilta järjestet-tiin 9.10.2014 kaikille asukkaille avoin kuulemis- ja kommentointitilaisuus.

Vuoden 2005 kyläsuunnitelman toteutuminen

Vuonna 2005 julkaistussa kyläsuunnitelmassa ase-tetuista tavoitteista useat ovat toteutuneet:

Lisää vakinaisia asukkaita alueelleAsukasmäärän vuotuisen kasvun määräksi toivot-tiin 1,5 – 2.0 % vuodessa, toteuma on 1,9 %, pää-osin lapsiperheitä, mutta myös muita esim. va-kinaistuneita vapaa-ajan asukkaita, tavoitteen mukaisesti.Rivitalot, yksi Osuniemeen ja yksi Lohjansaa-reen ikä-ihmisten käyttöön. Eivät ole vielä toteutuneet.Yhteistyön lisääminen vapaa-ajan asukkaiden kanssa.Vapaaehtoisvoimin ja kehittämishankkeiden avul-la on luotu vakiintuneita käytäntöjä, kuten Saaristo-

seuran julkaisema Lohjan Saaristo –lehti ja alueen palveluluettelo,www.lohjansaaristo.fi-sivutsekävuotuisia tapahtumia kuten Lohjan Saaristo –päi-vä, kesätorit ja uusimpana sadonkorjuujuhla Kekri. Saariteatterin ilahduttavat esitykset ovat vakiintu-

neet odotetuiksi tapahtumiksi kesäisin.Alueen asukkaat tuntevat nykyistä paremmin alueen luontoarvot ja ovat oppineet kaikessa toi-minnassaan huomioimaan ympäristövaikutuk-set.Alueelle on perustettu luontopolkuja, ulkoilureitte-jä, Arboretumtie, hedelmälajipuutarha Fruticetum ja panostettu perinnemaisemanhoitoon. Alue valit-tiin vuoden 2014 valtakunnalliseksi perinnemaise-makohteeksi.Maaseutumainen kulttuurimaisema ja maan-käyttö kaavallisesti selvitetty.Lohjan maankäytön kehityskuvassa vuoteen 2037 Lohjan Saariosto pääsi osaksi nk. Sinistä Lohjaa. Asukaslähtöinen maankäyttösuunnitelma on tehty, mutta oikeusvaikutteista kaavaa ei ole alueelle saa-tu.Koko alueelle tehdään yhteinen vesi- ja jätehuol-tosuunnitelma.Tuumasta toimeen -kehittämishankkeen yhtenä osa-na kartoitettiin puhdas- ja jätevesitilanteet kaikissa alueen talouksissa. Havaittiin, että realistisia mah-dollisuuksia jätevesiosuuskunnan perustamiseen ei ole, koska taloudet sijaitsevat niin hajallaan.Nykyiset yritykset toimivat edelleen hyvin. Maa-talous- ja maaseutuyrittäjät pysyvät kannattavi-

na erikoistumalla ja hankkimalla lisätuloja pal-velu- ja matkailualoilta. Syntyy uusia yrityksiä palvelu- ja matkailualalle mutta etätyömahdolli-suuksien parannuttua myös muille aloille.Yritysten ja yrittäjien tilanne on jossakin määrin

Kekrikulkue uudella Paavolan sillalla 2014 © Kari Saaristo

8

parantunut ja alueelle on syntynyt uusia yrityksiä ja muuttanut yrittäjiä.Kaikilla on töitä ja työmatkoihin kuluu nykyistä vähemmän aikaa.Tilanne on aika hyvä, mutta kehittämistä on edel-leen.Koulu toimii virkeästi, myös iltapäiväkerho ja esikoulu. Koulun opetuksessa korostuvat luonto-asiat ja ajatus: ” me olemme ja elämme kansain-välisessä maailmassa”.Koulun toiminta lakkautettiin kyläläisten vastustuk-sesta huolimatta.Pyritään kehittämään palvelut vastaamaan ky-läkyselyssä esille tulleita tarpeita.Martinpiha on perustanut kesäkioskin ja uusia yri-tyksiä on syntynyt. Tässä asiassa on kuitenkin vielä kehittämistä.Alueen yhdistykset toimivat aktiivisesti ja yh-teistyössä keskenään, kylätoiminta on vilkasta.Tässä on onnistuttu hyvin. Useiden yhdistysten toi-minta on vilkastunut merkittävästi ja mukaan on saatu suuri joukko uusia aktiivisia toimijoita.Pyritään kehittämään ulkoilu-, liikunta- ja mui-ta vapaa-ajanviettomahdollisuuksien tarjontaa vastaamaan kysyntää.Asukkaiden toiveet tämän asian suhteen muuttuvat hyvin nopeasti. Pääosin kulloiseenkin kysyntään on pystytty vastaamaan hyvin kaikkien toimijoiden yh-teistyöllä, mutta kehittämistä tarvitaan edelleen.Silta kunnostetaan ja sekä vesi- että maaliiken-teen nopeusrajoituksia noudatetaan.Uusi Paavolan silta saatiin käyttöön toukokuus-sa 2012. Nopeusrajoituksien noudattaminen nousi myös uudessa kyläkyselyssä monissa paikoin esiin.

ALUEEN HISTORIAANykyinen Lohjan Saariston kyläyhteisön alue oli kokonaisuudessaan saaristoa vielä n. 4 500 eKr. Niihin aikoihin Lohjanjärvi kuroutui merestä eroon järveksi ja vedenpinta laski niin, että Osuniemen saaret, Osuniemi 1 ja 2, liittyivät mantereeseen. Ki-vikaudelta asuinpaikkoja saariston alueella on 22, Lohjansaaressa 7, Pensaaressa 6, Seppälänsaares-sa 5, Jalassaaressa 2 sekä Huht'saaressa ja Virmon saaressa kummassakin yksi.

Rautakausi alkaa maassamme n. 500 eKr. Rauta-kauden esiroomalaisen ajan (n. 500 eKr - 0) löytö-jä tunnetaan Jalassaaren Arorinteen ja Tamminie-men kalmistot, Lohjansaaren Toivarin ja Marttilan Martin Riihipellon sekä Lehtisaaren Tokinniemen

kalmistot. Rautakauden jälkeen asutus näyttää taan-tuneen ja alue autioituneen.

Vuodelta 1540 löytyvät ensimmäiset tilastot talois-ta ja ”nokkaveron maksaneista” eli täysikasvuisis-ta asukkaista. Osuniemessä on tuolloin ollut 4 taloa, Ahtialassa, Jalassaaressa ja Paavolassa 2, Pietiläs-sä, Askolassa ja Hermalassa 3 sekä Marttilassa 5, aikuisia asukkaita on ollut yhteensä 115. Maatalous on antanut elannon suurelle osalle perheistä mut-ta myös kaivostoimintaa on ollut. Mahdollisuutta louhia Hermalasta löydettyä hopeamalmia tutkit-tiin 1700-luvun puolivälissä ja aloitettiin rautamal-min louhinta Askolan Rautaniemessä. Paavolasta louhittiin kuparimalmia 1800-luvun alkupuolella ja vuonna 1897 alkoi kalkkikiven louhinta Hermalas-sa. Saha- ja höyläystoiminta alkoi 1920-luvun lop-pupuolella Ristisalmen rannassa jatkuen eri puo-lilla saaristoa, nykyään Seppälässä. Myös tiiliä on valmistettu, Saarenpään tiilitehtaassa vuoden 1953 tulipaloon asti, ja eri alojen käsityöläiset, seppä, räätäli, suutari ja kotiompelija ovat lisänneet alueen omavaraisuutta.

Suurimpia maanomistajia olivat Kirkniemen, Ah-tialan ja Saarenpään kartanot, joista kaikista ero-tettiin monia torppia ja rintamamiestiloja sekä luovutettiin useita siirtolaistiloja. Muitakin luovu-tusvelvollisia tiloja oli, yhteensä alueelle muutti pa-rikymmentä siirtolaisperhettä eri puolilta Karjalaa.

Kirkniemen kartanosta ensimmäiset tiedot ovat kes-kiajalta. Jöns-niminen junkkari omisti Kirkniemen vuoden 1417 tienoilla. Kartanolla on ollut lukui-sia omistajia, mm. Tottin suku, kapteeni Otto Ernst Boije (1719-1781), jonka aikana hyötykäytössä ol-lut entinen ryytimaa muovailtiin ranskalaistyyppi-seksi puutarhaksi viivasuorine käytävineen, jotka oli reunustettu marjapensasrivein. Gustaf Conradin ja Eleonora Koschellin aikaan 1800-luvun alkupuo-lella välillä rappiotilaan joutunut päärakennus kun-nostettiin. Heidän aikanaan myös uudistettiin puu-tarhaa. Omena-, kirsikka- ja luumupuiden lisäksi sinne istutettiin mm. astrakan- ja muita omenapuita, yhteensä noin kolmesataa hedelmäpuuta. Marjapen-saat ja koristekasvit tekivät puutarhasta ja kartanoa ympäröivästä puistosta viihtyisän alueen, jonne oli jälleen mieluista lähteä säätyläiskulttuurien etiket-tien mukaisesti piknikille.

Seuraavista omistajista mainittakoon insinööri Uno Donner, joka osti kartanon vuonna 1928. Hän ra-kensi Kirkniemen upean terassirakennelman uima-

9

altaineen. Maanviljelyksessä hän noudatti Rudolf Steinerin ajattelua, jonka mukaan mm. peltoja ei saanut lannoittaa. Sen sijaan pellolle tiputettiin sa-laperäisiä omatekoisia rohtoja. Sodan aikana kan-sanhuollon vaatimukset lopettivat Donnerin maan-viljelysmetodit ja 1943 Kirkniemen maatalouden johto siirrettiin agronomi Bo Knapen käsiin.

Kesällä 1946 kartanon osti entinen tasavallan pre-sidentti, Suomen marsalkka Mannerheim. Kirknie-men kartano säätiöitiin. Tämä ei ollut Mannerhei-min kannalta onnistunut ratkaisu. Kirkniemi joutui pakkolunastuksen piiriin, vaikka hallitus yrittikin eduskunnassa estää Kirkniemen jakamisen. Man-nerheim korjautti Donnerin aikana rapistumaan päässeen rakennuksen vuonna 1948. Myös Manner-heim oli hyvin kiinnostunut puutarhasta ja hänellä riitti intoa maatilan kehittämiseen. Mannerheimin kuoltua 27.tammikuuta 1951 Mannerheimsäätiö jat-koi maatalouden harjoittamista. Kulttuurihistorialli-sesti merkittävä päärakennus kuitenkin pääsi jälleen rappiolle.

Kirkniemen kartano koki pelastuksensa vuonna 1988, kun vuorineuvos Aarne Aarnio osti sen. Hä-nen teettämänsä peruskorjaus valmistui joulukuus-sa 1992. Vuonna 1994 Ympäristöministeriö vahvis-ti Uudenmaan lääninhallituksen suojelupäätöksen, jossa päärakennus, tilanhoitajan asunto ja muoto-puutarha on rauhoitettu.

Metsäliitto-Yhtymä, nykyään nimellä Metsä Group, osti kartanon vuonna 2000. Kartanosta tuli jälleen kerran kohtauspaikka, jossa käy sekä kansainvälisiä että kotimaisia vieraita. Metsäliiton tavoitteena on tuoda kartanon maille myös muuta toimintaa, joka liittää sen tähän aikaan. Kulttuuriperinnön säilymi-nen halutaan varmistaa.

Saarenpään kartano on entinen ratsutila, jonka vai-heita tunnetaan jo 1400-luvulta. Kartano sijaitsi Lohjansaaressa, Karjalohjan kunnan Saarenpään kylässä. Kun kartano oli suurimmillaan, 1920-lu-vulla, sen maat ulottuivat läpi Lohjansaaren. Vuon-na 1938 kartanoa kohtasi vakava onnettomuus, suu- ja sorkkatauti. Se ja sodan aiheuttama pakko pilkkoa tilaa vaikuttivat suuresti kartanoon. Saa-renpäässä oli paljon järvenrantaa, jota 1950-luvulla alettiin yhä nopeampaan tahtiin myydä rantapals-toiksi. Rantojen myynnin jälkeen pellot kaupattiin paikallisille viljelijöille ja osa metsistä kaupunkilai-sille. Nykyisin kartanosta on jäljellä enää suurehko tontti ja 1700-luvulla pystytetty päärakennus, jotka

kuuluvat Sörnäs svenska diakoniförening rf:lle.

Ahtiala on vanha verotalo, jonka omistajia tunne-taan lähes 30 aina 1540-luvulta lähtien mm. Matti Niilonpoika vuosina 1595-1596, sitten Niilo Ma-tinpoika ja jälleen uusi Matti Niilonpoika vuosi-na 1629-1644. Vuoden 1645 paikkeilla kerrotaan Ahtialan olleen autiona ja kappalainen herra Hen-rikin omistuksessa. Kirkniemen kartanon omista-jan laamanni Flemingin vouti Olof Mattson omis-ti Ahtialan vuosina1676-1678. Anders Johan Saren ja hänen vaimokseen ottamansa Maria Lovisa, joka oli Mailan rusthollarin Gustav Henrik Majlande-rin tytär, isännöivät Ahtialaa vuosina 1853-1861. Anders luopui Ahtialasta ja uudeksi isännäksi tuli hänen vaimonsa nuorempi veli Herman Majlander. Herman luovutti vuonna 1897 tilan pojalleen Axe-lille, joka kuitenkin katsoi tilinpidon ja sitä rasitta-van syytinkin liian raskaaksi ja Ahtiala myytiin Ar-vid Genetzille. Tilaan liitettiin vielä 1899 Paavolan kylän Ala- ja Ylä-Paavolan perintötilat sekä vuonna 1908 Jalassaaren kylästä Heinon ja Iivarin perintö-tilat.

Genetzien suku - myöhemmin Jännes - on monin tavoin painanut jälkensä Lohjansaaren seudun elä-mään. Arvid Genetz oli tiedemiesrunoilija, josta myöhemmin tuli senaattori ja kirkollisasiain toimi-tuskunnan päällikkö. Hän uhrasi paljon aikaa Ah-tialalle, tilaan liitettiin uusia tiloja, tieyhteyksiä pa-rannettiin, uutta peltoalaa raivattiin ja rakennuksia korjattiin.

Rva Eva Genetzin ansiosta luotiin Ahtialan puutar-ha. Se tuli tunnetuksi laajoista hedelmätarhoistaan ja taimistoistaan, mm. vuonna 1929 on kirjattu 590 omenapuuta, 180 päärynäpuuta, 300 kirsikkapuuta, 860 luumu- ja kriikunapuuta sekä 1100 marjapen-sasta. Vuodesta 1907 alkaen Ahtialaa hoiti Genet-zin vanhin poika Juho Jännes ja myöhemmin tila siirtyi kokonaan hänelle. Juho Jännes oli monitoi-minen mies, joka ennen muuta pyrki maatalouden kehittämiseen ja maaseutuväestön yhteishengen luomiseen. Hän oli mukana perustamassa Maatalo-ustuottajain Keskusliittoa ja toimi sitten pitkään sen johdossa. Juho Jänneksen aikana Ahtialasta kehit-tyi mallitila, johon vieraat läheltä ja kaukaa tulivat tutustumaan. 1960-luvulla taimistotuotanto laan-tui ja keskityttiin pelkästään omenan tuottamiseen. Ahtialan lisäksi omenaa viljellään runsaasti nyky-ään Askolan kylässä. Ahtiala siirtyi Juho Jänneksen kuoltua 1964 Metsäliiton omistukseen.

10

Arvid Genetzistä polveutuu myös Lohjan Saariston tunnetuin runoilija, Saima Harmaja. Hän oli Arvid Genetzin tyttärentytär, joka kirjoitti suuren osan ru-noistaan Jalassaaren Heimo-huvilassa. Muista alu-een jo edesmenneistä kulttuurihenkilöistä mainitta-koon Kallan emäntä Elsa Hirvonen, käsityötaiteilija Ilona Jalava, kasvitieteilijä Harald Lindberg, valo-kuvaaja I. K. Inha, kirjailija Ensio Rislakki, profes-sori Edwin Linkomies, kirjailija Seere Salminen, tunnettu pakinoitsijanimimerkillä Serp sekä kirjai-lija Algot Untola, tunnettu nimimerkillä Maiju Las-sila sekä Mailan omistanut arkkipiispa Gustav Jo-hansson.

Lohjansaaren koulu aloitti toimintansa vuonna 1896. Oma koulurakennus valmistui aivan 1800-lu-vun lopulla Arvid Genetzin lahjoittamalle tontille Paavolan kylään. Myös Pyölissä toimi oma koulu vuosina 1922 - 1966. Parhaimmillaan vuosina 1949 - 1953 Lohjan Saaristossa toimi 4 kiinteää kauppaa, ensimmäinen perustettiin Hermalaan vuonna 1896, Eliassonit ja Toivoset olivat tunnetuimpia kauppi-aita. Vuonna 1979 suljettiin viimeisin kaupoista ja myymäläautokin lopetti toimintansa vuonna 1991.

Yhteys ulkomaailmaan oli pitkään vesitie. Keväällä 1903 alkoi lauttaliikenne Paavolan salmessa. Ensim-mäinen silta rakennettiin Osuniemen ja Jalassaaren välille talvella 1891 ja Jalassaaren ja Lohjansaaren välille talvella 1913 - 1914.

KYLÄ JA ASUKKAAT

Alueen määritys

Alue koostuu seuraavista rekisterikylistä: Osunie-men Lohjansaaren puoleiset osat, Pensaari ja Leh-tisaari, Ahtiala, Jalassaari, Paavola, Askola, Pieti-lä, Hermala, Marttila, Seppälä, Maila, Saarenpää ja Pyöli. Alue voidaan määritellä myös toisin, saaris-tona. Alueeseen kuuluu Osuniemi sekä 6 siltayhtey-den omaavaa saarta, Pensaari, Lehtisaari, Jalassaari, Huht'saari, Lohjansaari ja Seppälänsaari sekä 6 sil-

latonta yli kolmen asumuk-sen saarta, Kuulukainen, Mussaari, Tamsaari, Korkia-saari, Iso-Antti ja Härkäsaa-ri. Näiden lisäksi alueeseen kuuluu kymmeniä yhden asumuksen tai asumatonta pikkusaarta ja luotoa. Saaria ja luotoja on yhteensä alu-eella 120.

Kylä Uudenmaan maakuntakaavassa

Uudenmaan 2. vaihemaa-kuntakaava uudistaa, täy-dentää ja tarkistaa voimassa olevia Uudenmaan ja Itä-

Uudenmaan maakuntakaa-voja. Siinä määritellään maakunnan kasvun suun-nat pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on ensimmäinen maakuntakaava, joka kattaa vuoden 2011 alussa yhdistyneen laajan 26 kunnan alueen. Tämä kaa-va on tärkeä Lohjan Saaristolle erityisesti siksi, että erinäisten vaiheiden kautta, kiitos aktiivisten alu-eemme kehitystä tukevien poliitikkojen ja muiden aktiivitoimijoiden, Lohjansaaren Paavolan kylä on edelleen nimetty yhdeksi maakunnallisesti merkit-täväksi kyläksi.”Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelu-tavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentami-sen ohjaaminen kyläalueille, edellytysten luominen palveluiden säilymiselle ja yhteisen vesihuollon jär-jestämiselle sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen. Merkinnän mukaiset kylät muodosta-

Lohjansaaren koulu © Leif Lindberg

11

vat kokonaisuutena maakunnallisen kyläverkoston” (http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6100/2005_MKkaavamerk_vahv.pdf)

Kaavoitustilanne

Lohjan Saariston alueella on voimassa Lohjan kunnanvaltuuston 9.12.1992 hyväksymä oikeus-vaikutukseton Lohjan osayleiskaava, Karjalohjan kunnanvaltuuston 14.12.1988 hyväksymä oikeus-vaikutukseton Saaren rantaosayleiskaava ja lisäksi rantakaavoja. Vanhat oikeusvaikutuksettomat kaa-vat eivät juuri enää ohjaa alueen rakentamista. Ran-takaavojen lisäksi rakentamista alueelle ohjaa Loh-jan maankäytön rakennemalli vuosille 2013 – 2037, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.5.2014 ja jossa Lohjan Saaristo on määritelty kuuluvaksi Si-niseen Lohjaan.

”Lohjanjärvi saaristoi-neen muodostaa oma-leimaisen luonnon- ja kulttuuriympäristöltään arvokkaan vapaa-ajan alueen. Suositeltava maankäyttö on: virkis-tys- ja retkeilyalueet ja palvelut, hallittu vapaa-ajan asuminen ja sen pal-velut, maaseutuasumi-nen, väljä omatoiminen maaseutuasuminen sini-sissä kylissä, lomakylät, matkailupalvelut, luon-toalueet, luontopolut, uimarannat, vesiliiken-teen rantautumispaikat sekä leirintäalueet. Alue on merkittävä kulttuuri- ja luonnon maiseman muo-dostama kokonaisuus.”

Asukasmäärät

Vakituisia asukkaita koko alueella, Osuniemi koko-naisuudessaan mukaan lukien, oli joulukuussa 2012 yhteensä 511. Lohjansaaressa ja Seppälänsaares-sa asui vuonna 2012 yhteensä 230 henkilöä. Va-paa-ajan talouksia koko alueella on noin 600. Suuri osa alueen vapaa-ajan asunnoista on ollut nykyi-sen omistajasuvun hallussa jo 1940-luvulta lähtien. Hyvin usein vapaa-ajan asunnot ovat kolmen suku-polven käytössä. Vapaa-ajan asukkaiden määräksi

voidaan arvioida 2000. Vapaa-ajan asukkaiden mer-kitys Lohjan Saariston kyläyhteisölle ja lähitaaja-mille on hyvin suuri. He käyttävät palveluja ja ovat monin tavoin mukana alueen toiminnassa.

Vuonna 2000 alueen asukasmäärä oli 429, joten keskimäärin näiden vuosien aikana asukasmäärä on vuosittain kasvanut 1,9 %. Asukkaita on tullut lisää erityisesti Lohjansaaren Askolan, Paavolan ja Her-malan kyliin, eli koulun lähistölle. Entisen Karja-lohjan puolen kylien asukasmäärä on laskenut.

Kyläkyselyssä tuli useassa kohdin ilmi että alu-een toivotaan pysyvän virkeänä ja elinvoimaise-na. Kysymyksessä nro 16.” Toivotteko alueellenne lisää…”-vastauksissa yli puolet toivovat alueelle

lisää vakituisia asukkaita alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Avoimissa vastauksissa oli muun muassa seuraavanlaisia kommentteja: “Lisää lap-siperheitä tulevaisuutta turvaamaan. Vakituisista asukkaista 69 %, alueelle muutamista suunnitte-levista 67 % ja vapaa-ajan asukkaista 38 % toivoi alueelle lisää vakituisia asukkaita. Vapaa-ajan asuk-kaista 8 % toivoi, että alueen asukasmäärä ei kas-vaisi. Kaikki muut vastaajat olivat joko tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen tai eivät kommentoineet asi-aa mitenkään.

Asukkaiden elinkeinot

Kyläkyselyn mukaan yli 20-vuotiaista vakinaisista asukkaista 30 % tekee töitä kotona tai lähiympäris-

Kevätnäkymä Jalassaaren suuntaan Paavolan luontopolulta © Päivi Pälvimäki

12

tössä, 33 % Lohjalla, 18 % pääkaupunkiseudulla ja 18 % naapurikunnissa, kuten Siuntiossa tai Vihdis-sä. Lohjan saariston heikkoutena (7. SWOT-analyy-si) pidetään vähäistä työpaikkatarjontaa.

Asukkaiden kokemus alueestaan

Lohjan Saariston alueen nykyiset asukkaat viihty-vät alueella hyvin, eikä muuttoa pois alueelta ole suurissa määrin havaittavissa. Kysymyksessä nro 7 “Suunnitteletteko muuttoa pois alueelta?” miltei kaikki vastaajat ilmoittivat etteivät ole suunnittele-massa poismuuttoa. Kysymyksen avoimessa ken-tässä ylistettiin seutua sanoin: “elän paratiisissa”, “en lähde ikinä”, “Lohjansaari on osa elämää’”, rauhallisuus, edullisuus, “upea saari”, “paras paikka

asua”, “olemme kiintyneet paikkaamme”. Alueel-la siis halutaan pysyä ja elää pitkään, mutta toisaal-ta ollaan huolissaan palveluiden vähentymisestä ja väestön ikääntymisestä, joka viimevuosina on näyt-täytynyt mm. yhdistystoiminnassa aktiivisesti toi-mivien keski-iän nousuna. Perinteikäs Nuorisoseu-ra kaipaisi kipeästi juuri nuoria jäseniä toiminnan jatkamiseen.

Jotta alue pysyisi “parhaana paikkana asua” nykyi-selle väestölle ja houkuttelevana muuttokohteena uusille perheille, olisi paikallisesti tarjottava pal-veluita, jotka tukevat asukkaita arjessa ja lieventä-vät harvaan asutun alueen haittapuolia kuten pitkiä välimatkoja. Kimppakyydit, paikallinen harrastus-toiminta, lasten- ja vanhustenhoitoapu sekä etätyö-mahdollisuudet ovat viihtyvyyttä lisääviä asioita.

150

200

250

2000

2012

0

50

100

0 -18 19 - 39 40 - 64 65 +

Ikäjakauma

7. Suunnitteletteko muuttoa pois alueelta? Toivomme teidän perustelevan vastaustanne. Vastaajien määrä: 179

13

TOIMINTA JA PALVELUT

Yritykset ja palveluluettelo

Suurin alueen yritys on Sappi Finland Oy:n paperi-tehdas, joka sijaitsee Osuniemessä. Tehdas on tär-keä alueen asukkaiden työllistäjä, työllistäen yh-teensä noin 500 henkilöä. Lohjan Saaristossa, osin Osuniemessä, toimii tietojemme mukaan 50 yri-tystä. Näistä 9 on maatalousyrittäjiä. Maatalous-yrittäjistä viisi tarjoaa erilaisia hevosiin liittyviä palveluja. Alueella toimii vuonna 2006 perustet-tu monialainen yrittäjäosuuskunta Avite, jossa tällä hetkellä on 19 jäsentä.

Pienyrityksistä suurimpia työllistäjiä ovat Alitalon Omenaviinitila Ciderberg Oy, Oy Grönholm Ab, Kirkniemen Kartano Oy, Pressex Oy/Martinpiha, Huhtasaaren Ratsutalli, Kuljetus Jarkko Saario Ky ja Omenatila Krappe. Muita osin myös ulkopuolisia työllistäviä kehittyviä yrityksiä ovat mm. Lohjan Kuljetus – ja Nosto Oy, Metallismesta ja Uuden-maan Sähköurakointi Oy.

Alueella on lisäksi useita pieniä eri alojen yrityksiä joista löytyy kätevästi tietoa alueen palveluluete-losta, jota on julkaistu jo 12 vuoden ajan. Lisäk-si luetteloon on kerätty tiedot kesäkauden tapah-tumista ja yhdistyksistä. Luettelo jaetaan keväisin alueen kaikkiin postilaatikoihin. Palveluluettelon tiedotlöytyvätwww.lohjansaaristo.fi-sivuiltakoh-dista yritykset ja yrityshakusivu. Yhteistyö alueen

yritysten, yhdistysten ja asukkaiden välillä on hyvin aktiivista.

Seurat ja yhdistykset

Osuniemi-seura ry

Osuniemi-seura perustettiin vuonna 1995. Yhdistys toimii Osuniemessä Sappi Finland Oy:n tienhaaran sekä Pikkusillan välisellä alueella.Osuniemi-seuran tarkoituksena on kylän asukkai-den yhdistäminen, kyläyhteisön yhteishengen säi-lyttäminen ja perinteiden vaaliminen. Seura järjes-tää retkiä, talkoita ja muita tapahtumia. Osuniemi -seura tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Lohjansaaren Metsästysseura ry

Lohjansaaren Metsästysseura perustettiin vuonna 1973. Seuran jäsenmäärä on tällä hetkellä 51. Met-sästysmaita seuralla on Lohjansaaressa, Jalassaares-sa sekä muissa saariston pienemmissä lähisaarissa noin 2300 ha. Alkuaikoina seuran toiminta painot-tui enemmän syksyyn ja hirvenmetsästykseen. Ny-kypäivänä puuhaa riittää rakkaan harrastuksen pa-rissa ympäri vuoden. Metsästysmuotoja on tullut lisää esimerkiksi metsäkauriin ja valkohäntäpeuran metsästyksen muodossa. Niitä metsästetään nyky-ään pääasiassa ajavien mäyräkoirien avulla.

Pienpetojen pyynnissä seuran jäsenet ovat kiitettä-vän aktiivisia, samoin riistan talviruokinnassa.Kevättalvella on pidetty kettujahteja sekä seuran pilkkikilpailut. Valtakunnallisiin riistalaskentoihin seuran jäsenet osallistuvat maaliskuun alussa. Polt-

25. Jotta palveluiden olemassaolo alueella voidaan turvata, tulisi paikallisten sitoutua käyttämään niitä. Olisitteko valmis sitoutumaan seuraavien koululla tai seurantalolla joinakin tiettyinä päivinä järjestettävien palveluiden käyttöön? Vastaajien määrä: 130

14

topuita on tehty taukopaikkana toimivalle hirsi-laavulle tarpeen mukaan. Riistapeltoja on kylvetty noin 5 hehtaaria. Näiden kylvö tehdään juhannuk-sen paikkeilla.

Loppukesällä on hirvikoeammuntojen vuoro. Loh-jalla jokaisella metsästysseuralla on koulutetut am-pumakokeen valvojat. Seuramme on vuorollaan hoitanut ampumakokeiden järjestämisen Lohjan riistanhoitoyhdistyksen Ristenin hirviradalla. Ra-dalta on myös vuokrattu muutama harjoitusilta seu-ran omien jäsenten ampumaharjoittelua varten.Vielä ennen jahtikautta on vuorossa passipaikkojen kunnostustalkoot. Tarkistetaan turvalliset ampuma-sektorit ja tarpeen mukaan tehdään esim. uusia pas-sitorneja.

Eräänlainen h-hetki ihan kirjaimellisestikin on hir-vijahdin alku syyskuun viimeisenä lauantaina. Het-keä on odotettu, avaahan se taas uuden suuremman riistan metsästyskauden.Hyvää yhteistyötä tehdään tärkeän naapurin, Metsä Groupin, kanssa. Maan-omistajia muistetaan mm. joka toinen vuosi järjes-tettävillä hirvipeijaisilla. Metsästysseuran henki on erittäin hyvä ja tiivis. Toiminta hoidetaan talkoil-la ja aina niihin on kiitettävästi väkeä saapunutkin. Seuralla on oma sisäinen ”hälytyskaavio”, jonka kautta tieto tapahtumista levitetään jäsenistölle.

Saaren Kiri ry

Yhteisöllisyyttä tukevaa urheilu- ja kuntoiluharras-tusta koko Lohjan Saariston alueella.Urheiluseura Saaren Kirin toiminnassa on kiteyty-nyt hyvin moniarvoisella tavalla yhteisöllisyyden tarvetta tyydyttävä virikkeisyyden kaipuu. Toimin-nan aktiivisimpina kausina urheiluseuran järjestä-missä tilaisuuksissa toki urheiltiin, mutta Lohjan-saaren viikonloppuja virittivät myös urheiluseuran järjestämät iltamat ja tanssitilaisuudet. Myös yh-teistyö muiden Lohjansaaren seurojen kanssa oli ja on tiivistä.

1920- ja 1930-luvuilla Lohjansaaren urheilutapah-tumia järjesti etupäässä Lohjanjärven Saariston Nuorisoseura ry. Sotien jälkeen kaikenlainen kansa-laistoiminta vilkastui, ja tässä vaiheessa syntyi aja-tus erityisen urheiluseuran perustamisesta. Vuonna 1946 Lohjansaari sai sitten oman urheiluseuransa, joka aluksi toimi Virkkalan Kirin alaosastona. Parin vuoden toiminnan jälkeen urheiluseura sai ikioman nimen - Saaren Kiri.

Saaren Kiri itsenäistyi vuonna 1982 seuran silloisen puheenjohtajan, Risto Nuolimon, ehdotettua seu-ran rekisteröintiä erilleen Virkkalan Kiristä. Ehdo-tus hyväksyttiin ja niin urheiluseura rekisteröitiin 6.7.1984 Saaren Kiri ry:ksi. Tänä päivänä Saaren Kirissä on yli 200 aktiivista jäsentä.

Seuran harrastustoiminta alkoi pesäpallosta, mut-ta keskittyi hyvin pian pääasiassa yleisurheiluun ja hiihtoon. Joukkuepeleistä pesäpallon jälkeen nousi vahvasti esille lentopallo. Heti alusta alkaen innok-kaita pelaajia oli tarjolla runsaasti. Ja innostus jat-kuu edelleen. Kesäisin pelataan rantapalloa urheilu-kentällä ja talvisin hyödynnetään Lohjan kaupungin ylläpitämien koulujen urheilutiloja. Talvinen kunto-sähly on myös saanut vankan harrastajajoukon liik-keelle.

Suunnistus ja kuntourheilu ovat nekin saaneet van-kan aseman Saaren Kirin toiminnassa. Tänä päivä-nä Saaren Kirillä on selkeä tavoite antaa Lohjansaa-ren asukkaille, olivatpa he vakituisia asukkaita tai tilapäissaarelaisia, vahva viesti kuntoilun merkityk-sestä hyvinvoinnin yhtenä keskeisenä kivijalkana. Jokaisena kesämaanantaina tai tulevaisuudessa ehkä kesäkeskiviikkona kello 18.00 alkava kisata-pahtuma kerää pieniä‚ ja vähän suurempia tulevia mestariurheilijoita kymmenittäin Saaren urheilu-kentälle pituushypyn, pallonheiton sekä 60 metrin ja 300 metrin juoksupyrähdysten huikeaan kisahuu-maan. Äidit ja isät jolkuttelevat kaikkein pienimpi-en rinnalla nuoruutensa parhaimpien urheilumuisto-jen siivittäminä. Tunnelma on aito ja tiivis. Tutut ja tuntemattomat kokevat yhteisesti liikunnan suuren riemun ja ilon.Aivan viime aikoina yleisurheiluharrastusta on tu-kenut spontaanisti alkanut jalkapalloinnostus. Pe-laajia on kentällä kesäkuukausina kymmenkunta, niin keskiviikkoisin kuin lauantaisinkin. Myös Loh-jansaaren kesäasukkaat ovat löytäneet urheiluken-

Jumppaa koululla © Leif Lindberg

15

tän perheen ja ystävien sisäisille jalkapalloturnauk-sille.

Lohjansaaren koulun vanhempainyhdistys ry

Yhdistyksen toiminnan jatkuminen riippuu siitä, miten Lohjansaaren koulun lakkauttamispäätöksen kiista ratkeaa hallinto-oikeudessa.

Lohjansaaren kyläyhdistys ry

Lohjansaaren kyläyhdistys perustettiin vuonna 2002 edistämään Lohjansaaren Karjalohjan puoleis-ten kylien Mailan, Saarenpään ja Pyölin asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylien elinkelpoisuutta ja viihtyvyyttä sekä toimimaan kylien edunvalvo-jana. Kyläyhdistyksen johtokunnassa on edustajat kaikista kolmesta kylästä. Jäseninä, joita on noin sata, on sekä vakituisia asukkaita että kesäasukkai-ta. Sääntömääräisiä kokouksia ovat kevätkokous touko - kesäkuussa ja syyskokous elo - syyskuussa.Vaikka Lohjansaaren kyläyhdistys on iältään vie-lä nuori, se on järjestänyt vuosittain jo muuta-mia “perinteisiä” tapahtumia kuten juhannusaaton kokkojuhla, luonnonkukkien päivän retki, linnun-pönttötalkoot ja onkikilpailu. Vuosittain pyritään järjestämään myös tutustumisretkiä oman alueen ulkopuolelle. Kyläyhdistyksellä on sopimus kunnan kanssa kunnan omistaman venevalkaman hoidosta. Uutena toimintona on suunnitteilla liikuntapeli-ilto-jen järjestäminen kesäkaudella.

Lohjansaareen kyläyhdistys on jäsen Västnylands Byar - Länsi-Uudenmaan kylät -järjestössä ja on osallistunut mm. palveluluettelon, asukaskyselyn sekä kyläsuunnitelman tekemiseen.

Lohjan Saaristo - seura ry

Lohjanjärven Saariston Nuorisoseuran perusta-va kokous pidettiin 31.12.1916 Hermalan Kallas-sa. Kokouksen puheenjohtajana oli Eino Helander, joka silloin toimi pehtoorina Nikun talossa. Seuran nimi lyhennettiin ensin Lohjan Saariston Nuoriso-seura ry:ksi ja vuonna 2010 Lohjan Saaristo –seura ry:ksi.

Nuorisoseura perustettiin aikanaan tapoja paranta-maan. Nykyisissä säännöissä tarkoitukseksi mää-ritellään:” herättää ja pitää vireillä harrastusta itsekasvatukseen ja määrätietoiseen toimintaan ko-tiseudun, isänmaan ja ihmiskunnan hyväksi.” Tar-koituksensa tukemiseksi seura järjestää kursseja, kokouksia, luento- ja keskustelutilaisuuksia, juhlia

sekä retkeily- ja virkistystoimintaa, edistää musii-kin, teatterin, tanssin, liikunnan ja kotiseututyön harrastusta ja herättää harrastusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä edistää erityisesti nuorten kansal-lista ja kansainvälistä yhteistoimintaa. Lisäksi seu-ra muodostaa eri harrastealojen rekisteröimättömiä kerhoja, harjoittaa julkaisu-, neuvonta- ja muuta sa-mantapaista palvelutoimintaa.

Jäsenmäärä kasvoi alussa pian sataan ja on myö-hemmin vaihdellut ollen välillä yli kolmesataa, v. 1991 jäsenmäärä oli 120 ja alenemassa, mutta nyt viime vuosina on saatu mukaan uusia innokkaita jäseniä. Jäsenmäärä vuonna 2014 on 556. Seura on järjestänyt lukemattomia juhlia ja mm. edustanut Uuttamaata valtakunnallisissa näytelmäkilpailuis-sa 1940- ja 1950-luvuilla. Toiminta on ollut välil-lä hyvin aktiivista, mutta välillä se on lamaantu-nut ja koko nuorisoseura on ollut kuihtumassa pois. Vuonna 1966 johtokunnan kokouksen pöytäkirjaan on merkitty: ”Visainen kokous. Toimihenkilöistä ankara puute”. 1980-luvulla toiminta taas vilkastui ja alunperin Terijoelta tuotu ja 15.07.1923 käyttöön vihitty Seurantalo saatiin peruskorjatuksi. Sen jäl-keen toiminta taas väheni.

Syksyllä 2002 mietittiin vakavasti koko toiminnan lopettamista. Jälleen kuitenkin onnistuttiin samaan

Seurantalossa tapahtuu © Päivi Pälvimäki

16

mukaan uusia aktiivisia jäseniä. Toiminnassa on edelleen mukana perinteisten juhannustanssien jär-jestäminen ja seurantalon vuokraaminen sekä talon ylläpito. Toimintaa on nyt myös laajennettu. Kesä-torista on muodostunut vakinaisten ja kesäasukkai-den kohtauspaikka. Lohjan Saariston alueen yhdis-tysten ja asukkaiden yhteisellä päätöksellä Lohjan Saaristo -seura on myös valittu huolehtimaan kylä-suunnitelman koostamisesta ja sen päivittämisestä. Seura on ryhtynyt varsin ponnekkaasti innostamaan alueen asukkaita kantamaan itse osaansa vastuus-ta alueen kehittämisessä ja asukkaiden hyvinvoin-nin parantamisessa toki yhteistyössä keskenään ja paikallisten yritysten, kuntien sekä muiden viran-omaisten kanssa. Seurantaloa laajennettiin ja se re-montoitiin perusteellisesti vuosina 2008 – 2011. Nyt talolla on uusi kokkailukurssitkin mahdollis-tava keittiö ja kahvio, nykyvaatimusten mukaiset sisä-WCt, pieni kirjasto ja kokoustilaa. Myös näyt-tämö on kunnostettu ja salin lattia uusittu. Lisäksi

rakennettiin suuren suosion saanut terassi. Pihalle on pystytetty lahjoituksena kirjailija Seere Salmisen tyttäreltä äitinsä muistoksi pystytetty Serpin maja, joka toimii kesätorien kahvilana.

Lohjan Saaristo –seura pyrkii hyvin aktii-visesti kehittämään toimintaansa tavoittee-na toimia mahdollistajana. Saaristo elos-sa – hankkeessa luodun palastelumallin ja osaamispankin avulla yritetään kaikki seu-ran toiminnot jakaa ”ihmisen kokoisiin” pa-lasiin ja antaa kaikille jäsenille mahdolli-suus osallistua kutakin jäsentä kiinnostaviin

tekemisiin. Kenenkään ei pitäisi vasten tahtoaan joutua vain velvollisuuden tunnosta tekemään eri-näisiä seuran toimintojen kannalta välttämättömiä töitä. Tammikuussa 2014 järjestetään nk. MEGA –kokous, jossa kyseenalaistetaan nykyisiä toiminto-ja ja toimintatapoja ja pyritään luomaan uudenlaista toimintakulttuuria.

Karkalin Kalakerho ry

Karkalin Kalakerho on vuonna 1962 perustettu yh-distys. Kerhon tarkoituksena on vaalia ja syventää harrastusta järkiperäiseen kalastukseen ja kalavesi-en hoitoon sekä järjestää jäsenilleen mahdollisuus ja tilaisuuksia virkistyskalastukseen. Kerho tukee Lohjanjärven kalastusalueen kalavesien hoitoa luo-vuttamalla osuutensa kalastuslupa- ja pilkkikort-tivaroista Kalastusalueen käyttöön. Samoin kerho vuosittain joko itse istuttaa tai luovuttaa varoja Kar-jalohjanselän osa-alueen kalan- tai ravunpoikasten

istutuksiin. Kerhon Karjalohjanselän vesialueet on liitetty Karjalohjanselän yhteiseen uistelualueeseen josta uiste-lulupien myynnin tuotto ohjataan ve-sialueen yhteiseen kalanhoitoon.

Ympäröivä luonto ja sen säilyminen on Kerholle tärkeää. Kerhon hallin-noimilla maa-alueilla oli useita eril-listä Natura 2000:n kuuluvia kohteita joiden suojelumenettelystä kerho teki ehdotuksen Uudenmaan Ympäristö-keskukselle. Haapsaari, Tamsaaren pohjoisrannan kalliojyrkänne, Tam-saaren Mailanlahteen rajoittuva ran-ta-alue sekä suurin osa kerhon Mai-lanlahden Tamsaareen rajoittuvasta vesialeesta ovat nyt virallisesti luon-nonsuojelualueita.

Lohjan Saariston alueella toimivista seuroista ja yhdistyksistä löytyy

tarkempaa tietoa osoitteesta:

www.lohjansaaristo.fi.

Ravintolapäivä seurantalon terassilla keväällä 2014 © Kari Saaristo

17

Lasten ja nuorten toiminta

Jotta Lohjan Saaristo saadaan pidettyä virkeänä ja elinvoimaisena paikkana on tärkeää pyrkiä säilyt-tämään väestön ikäjakauma tasaisena. Seutu tulee säilyttää vetovoimaisena erityisesti lapsiperheille, joita onkin viimevuosina muuttanut alueelle run-saasti. Uusien lapsiperheiden tarpeista on synty-nyt erilaisia toimintoja, esimerkkinä säännöllisesti kokoontuva perhekerho, jonka toimesta Lohjansaaren seuran-talolle saatiin lahjoituksena las-ten leikkipaikka.

Pienten lasten vanhempien esiinnousseita tarpeita olivat kyselyn perusteella ensisijai-sesti lapsille ja nuorille suunna-tut kerhot ja liikunta. Kyselyyn vastanneista 75:llä asui talou-dessa lapsia tai nuoria ja näistä 32:lla lapset olivat alle 18-vuo-tiaita.

Lohjansaaren koulu on tarjon-nut alueen lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen sosiaali-sen keskuksen yli sadan vuo-den ajan. Koulun varsinaisten oppilaiden lisäksi koulu keräsi yhteen koululaisten perheenjäsenet ja aikaisemmat oppilaat. Koulul-la verkostoiduttiin ja tutustuttiin kyläläisiin. Kou-lun toiminnan lakattua lasten kaveripiiri pirstaloituu laajemmalle alueelle, ja jos koulurakennus ei päädy kyläyhteisön käyttöön, ei saariston kouluikäisillä tai sitä nuoremmilla ole paikallisesti enää kokoon-tumispaikkaa tai tutustumiskanavaa. Lapsiperhei-den näkökulmasta koulu tarjoaisi kaivatun paikan järjestää ohjattua tekemistä lapsille ja nuorille. Eri-laisilla kerhoilla tuettaisiin harrastustoimintaa ja vanhemman väestön vetämillä työpajoilla sitoutet-taisiin nuorisoa hyödylliseen paikalliseen toimin-taan.

Kysymyksessä nro 21 “Jos koulun hallinnointi siir-tyisi paikalliselle yhdistykselle, niin mitä seuraavis-ta palveluista olisitte valmis käyttämään tai tuot-tamaan korvausta vastaan?” sai eniten kannatusta aikuisten kerhot ja aikuisten liikunta. Lisäksi jopa puolet kyselyyn vastanneista perheistä, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia ilmoittivat halukkuudestaan

käyttää lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita.

Myös iltapäiväkerhotoiminta, päivähoito ja hoitotä-ti/varamummo/varapappa-palvelut keräsivät jonkin verran kiinnostusta. Ilahduttavaa oli, että jokaiseen kohtaan tarjoutui myös henkilöitä ohjaamaan näitä toimintoja.

Lohjansaaren koulun vanhempainyhdistys selvitti koulun lakkauttamisprosessin aikana koulun käyt-

töä alle kouluikäisten lasten tarpeisiin, ja tällöin laskettiin että alueelta löytyisi päiväkoti-ikäisiä lap-sia ainakin yhden hoitoryhmän verran.

Kylällä on tehty aina, ja tullaan jatkossakin teke-mään paljon töitä sen eteen, että lapsille ja nuorille saadaan liikunnallisia aktiviteetteja. Lohjansaaressa toimiva urheiluseura Saaren Kiri on ollut aktiivinen jo 68-vuoden ajan (ent. Virkkalan kiri) järjestäen säännöllisesti lapsille ja nuorille muun muassa hiih-tokisoja, jalkapallo - ja salibändyharjoituksia sekä kesäkisoja. Sen sijaan lapsille suunnattuja kulttuu-ritoimintoja (musiikki, teatteri, kuvataide) ei alu-eella ole tällä hetkellä tarjolla, vaikka osaamista ja halukkuutta niin järjestämiseen kuin osallistumi-seen löytyy. Saaristo elossa -hanke järjesti lapsille ja nuorille kevään ja kesän aikana useita työpajoja, jotka osoittautuivat ilahduttavan virkeiksi ja tykä-tyiksi tapahtumiksi.

Keinujia koulun pihalla © Leif Lindberg

18

Lohjansaaren koulukiinteistön tu-levaisuus

Lohjansaaren koulukiinteistö kyläläisten käyttöönLohjan kaupunki on luovuttanut lakkautettujen koulujen kiinteistöjä kyläyhdistysten käyttöön kylä-taloiksi lahjakirjalla. Näin on menetelty mm. Hon-giston (2011) ja Kärkölän (2013) koulukiinteistöjen kohdalla.

Vahva enemmistö eli 82 % kyläkyselyyn vastan-neista toivoo Lohjan Saaristo -seuran tai muun pai-kallisen toimijan ottavan koulun ylläpidon vastatak-seen. Koulurakennus palvelisi kyläläisiä erilaisten liikunta- yms. harrastuskerhojen toimitilana sekä kulttuuriin, matkailuun ja luontoon liittyvien tapah-tumien järjestyspaikkana. Se mahdollistaisi uutta palvelutarjontaa ja auttaisi säilyttämään perinteisen toiminnallisen kyläkeskuksen ja -miljöön.

Koulukiinteistön monipuolisissa tiloissa on mah-dollista järjestää monia sellaisia palveluja, jotka ovat huonosti kyläläisten saavutettavissa etäisyyk-sien takia, esimerkiksi pienten lasten kerhoja, nuo-risotalotoimintaa sekä senioritapaamisia. Koulun tiloissa on järjestetty ja järjestetään sellaista toimin-taa, johon Lohjansaaren Seurantalon tilat eivät so-vellu.

20. Jos koulun hallinnointi siirtyisi paikalliselle yhdistykselle, millä tavalla olisitte valmisosallistumaan rakennuksen ja piha-alueiden ylläpitoon ja kunnostamiseen? Vastaajien määrä: 172

Villiyrttikurssilaisia koulun rinteessä © Kari Saaristo

19. Toivoisitteko Lohjan Saaristo -seuran tai muun paikallisen toimijan ottavan Lohjansaarenkoulun ylläpidettäväkseen ja asukkaiden, yhdistysten ja yritysten käyttöön, jos kaupunki päättää luopua rakennuksesta? Vastaajien määrä: 174

19

Kysymykseen liittyvistä avoimista vastauksista käy ilmi, että koulu koetaan osaksi saarelaisten omaa yhteistä historiaa ja arkipäivää eikä sitä haluta luo-vuttaa “ulkopuolisille”. Koulu muodostaa Seuran-talon kanssa kylän keskuksen, jonka perinteisen il-meen kyläläiset haluavat säilyttää. Koulun tilojen ja sijainnin nähdään tarjoavan monenlaisia mah-dollisuuksia yhteisöllisen toiminnan ja erilaisten palvelujen järjestämiseen. Koulu koetaan yhteisön tukikohdaksi, jossa on vuosikymmenten saatossa järjestetty jumppatuokioita, taidetoimintaa, kursse-ja, leirejä, eri yhdistysten tapahtumia jne. Kyläky-selyn perusteella asukkaat tulisivat osallistumaan koulun tiloissa järjestettyyn niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin ikä-ihmisillekin suunnattuun toimin-taan myös tulevaisuudessa aktiivisesti. Erityises-ti koulun tiloissa järjestetyille liikunta- ja muille harrastuskerhoille on tarvetta ja kiinnostusta. Niin käyttäjiä kuin vetäjiä koulun tiloissa järjestetylle eri ikäryhmille tarkoitetulle toiminnalle löytyy alueen omista asukkaista runsaasti, mikä ilmenee kysy-myksen 21. vastauksista. Kyläkyselyssä tiedusteltiin myös alueen vakituis-ten ja loma-asukkaiden valmiutta osallistua koulu-kiinteistön ylläpitoon ja kunnostukseen. Vastaajista 90 henkilöä ilmoitti voivansa osallistua talkoisiin, 45 henkilöä ilmoitti olevansa valmis luovuttamaan rahaa tai tavaroita ylläpidosta ja kunnostuksesta ai-heutuviin kustannuksiin. Talonmiehen tehtäviä oli valmis hoitamaan kuusi henkilöä korvausta vas-taan. 41 henkilöä vastaajista ei halunnut osallistua kiinteistön ylläpitoon ja kunnostukseen.

Ikäihmisten tukipalvelut

Kyläläiset haluavat asua Lohjan Saaristossa myös ikäihmisinä. Myös moni eläkeläinen viettää en-tistä enemmän aikaa saaristossa sijaitsevalla lo-ma-asunnollaan. Kyläkyselyn kysymyksen nro 18. johdannossa todettiin, että on olemassa paljon eri-tyisryhmiä, jotka tarvitsevat palveluita. Avoimissa vastauksissa näistä ryhmistä ja palveluista korostui-vat vanhusryhmä ja vanhusten tukipalveluiden tar-ve.

Avoimissa vastauksissa toivottiin vanhusten asu-mispalveluita, vanhusten avustamista, vanhusten-hoitopalveluita, päivittäistä tukea, päivä- ja harras-tetoimintaa ja turvallista elinympäristöä. Erityistä huolta kannetaan yksin asuvista sekä tukea tarvit-sevista vanhuksista ja koetaan, ettei heille nykyhet-kellä tarjota tarpeeksi apua, tukea eikä järjestettyjä tukipalveluita.

Koska vanhusten halu jatkaa asumista Lohjan Saa-ristossa on suuri, pyrimme mahdollistamaan asumi-sen kotiseudulla mahdollisimman pitkään. Tavoi-tetilassa saaristolaiset jakavat huolen ikäihmisten pärjäämisestä, tukenaan Lohjan kaupunki ja kol-mannen sektorin toimijat. Toisaalta halutaan kun-nioittaa yksityisyyttä ja ikäihmisen itsenäisyyttä, joten tarvittava tuki on oltava saatavilla, mutta hie-novaraisesti.

Yksi mahdollisuus on vanhuskummitoiminnan käynnistäminen. Vanhuskummeiksi ryhtyvät voivat halutessaan osallistua maksuttomiin Vanhustyön

18. On olemassa paljon erityisryhmiä, joihin kuuluvat tarvitsevat ainakin tilapäisesti erilaisiapalveluita. Olisitteko valmis vastaanottamaan kylällenne esimerkiksi ? Vastaajien määrä: 161

20

keskusliiton järjestämiin Ystäväpiiri-koulutuksiin tai Lohjan Apuomena ry:n Laurentius lähimmäis-palvelu-koulutuksiin tai muiden tahojen lähialueilla järjestämiin koulutuksiin.

Julkiset palvelut

Koulu: Lohjansaaressa, Paavolan ky-lässä, on toiminut pieni kyläkoulu 117 vuotta. Koulutoiminta päättyi koulu-rakennuksessa 31.5.2014. Lohjan kaupunginval-tuusto päätti lakkauttaa koulun tammikuun 2014 kokouksessaan äänin 28 - 23. Lohjansaaren koulun vanhempainyhdistys valitti koulun lakkauttamisme-nettelystä Helsingin hallinto-oikeuteen. Tätä suun-nitelmaa kirjoitettaessa asia on edelleen käsittelys-sä.

Nyt esikoulu ja ala-aste ovat Virkkalan Ristin koululla ja yläaste Virkkalan Järnefel-tin koululla. Lukio ja am-mattikorkeakoulu sijaitsevat Lohjalla. Ruotsinkielisil-lä lapsilla on mahdollisuus suorittaa koko peruskoulu ja lukio Virkkalassa.

Päivähoito: Lohjan kaupun-gin päivähoitopalvelut on jaettu palvelualueisiin. Loh-jan Saariston lapset ovat osa Järnefeltin palvelualuetta, johon kuuluu Karjalohjan alueen päivähoito (Päiväko-ti Eulaalia), Maksjoentien päiväkoti, Vieremän alueen päivähoito (Vieremän päiväkoti ja Päiväkoti Omp-pu), Virkkalan alueen päivähoito (Virkkalan päivä-koti) ja Niksulan päiväkoti. Virkkalassa toimivat myös ruotsinkieliset päiväkodit Daghemmet Pet-ter sekä ryhmäperhepäiväkoti Lilla-My. Yksityi-set perhepäivähoitajat YPPH ry välittää yksityisiä perhepäivähoitopaikkoja. Koululaisten iltapäivä-toimintana Virkkalan Ristin koululla on tarjolla ilta-päiväkerho.

Posti- ja pankkipalvelut: Lähin postitoimisto, lähin pankkikonttori ja pankkiautomaatti sijaitsevat Virk-kalan keskustassa. Lohjan Saariston alueella sijait-see 4 postilaatikkoa lähtevälle postille, Mailassa, Paavolassa, Ahtialassa ja Brotorpissa. Sekä Mai-

lan että Ahtialan laatikot saatiin alueelle edellisen kyläsuunnitelman avulla.

Kirjastopalvelut: Lähin kirjasto sijaitsee Virkkalan keskustassa. Lohjan Saariston alueella kulkee myös kirjastoauto Saima, nykyisen aikataulun mukaan parillisen viikon torstaisin.

Muut palvelut

Osuniemessä sijaitsee kunnan omistama venelaitu-ri, josta on mahdollisuus saada venepaikkoja. Loh-jansaaren Paavolan sillan kupeessa sijaitsee ylei-nen veneenlaskupaikka. Volssaaren eteläkärki on valtion omistama maa-alue, joka toimii vesilläliik-kujien rantautumispaikkana. Muita alueen rantau-tumispaikkoja löytyy internet-osoitteessa www.karjaanjokilife.fi/.YleinenuimarantasijaitseeLoh-jansaaressa Rautaniemi-tien päässä, osoitteessa Rautaniemi n 140 ja Kirkniemessä on Lasitehtaan-ranta. Lähin matonpesupaikka sijaitsee Kirkniemes-sä Marskintiellä. Alueella on urheilu/luistinkenttä, joka sijaitsee Lohjansaaren Askolan kylässä Pieti-läntien varrella.

Lohjan Saariston alueen palveluista löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta

www.lohjansaaristo.fi

Triathlonistit lähdössä uimaan Paavolan veneenlaskupaikalta heinäkuussa 2013 © Leif Lindberg

21

Julkinen liikenne: Linja-auto (Pohjolan liikenne) liikennöi arkisin kaksi vuoroa päivässä Virkkalas-ta Lohjansaaren Mailan kylään, aamuisin sekä ilta-päivisin. Poikkeuksena koulujen loma-ajat, jolloin julkista liikennettä saariston alueelle ei pääsääntöi-sesti ole. Lohjan kaupungin järjestämä palveluliiken-nevuoro ajaa Lohjansaareen perjantaisin, nykyään myös talviaikaan. Aikataulut löytyvät Lohjan kau-pungin sivuilta: Lohja/asukas/joukkoliikenne.

Tietoliikenneyhteydet: Alueen tietoliikenneyhtey-det perustuvat vanhaan puhelinverkkoon sekä mo-biiliyhteyksiin. 4G LTE -verkon peitto on parantunut viime aikoina, mutta siinä on edelleen huomattavia puutteita ja suuria operaattorikohtaisia eroja. Tieto-liikenneyhteyksien parantaminen nähtiin tärkeänä kehityskohteena.

Erilaisten mobiilipalvelujen tarve

Kysymykseen mobiilipalvelujen tarpeesta vastasi 42 henkilöä. Vastauksissa toimivaa ja nopeaa internet-yhteyttä sekä 4G verkkoa toivottiin eniten. Huonot yhteydet mainittiin useassa vastauksessa haittaavan etätyön tekemistä. Matkailijoiden näkökulmasta tuli vastauksia kuten: "Luontopolkujen kartat, kasvien tunnistusta em. kohteissa" ja "Toivoisin, että saaris-ton ulkoilureitit löytyisivät karttapalveluna, tapahtu-mat ja uutiset löytyisivät helposti."

Matkailu ja ulkoilu

Lohjan Saaristossa vierailevista matkailijoista ei ole saatavissa tilastoitua tietoa, mutta matkailijoilla on suuri merkitys alueen lukuisille yrityksille. Alueen yritykset ovat markkinoineet kukin omalla tahol-laan saaristoa ja palveluitaan. Yhteistyöhalukkuutta markkinoinnillisiin toimiin ei kyselyssä selvitetty.

Luontopolut: Lohjan Saariston alueella on kaksi luontopolkua, Paavola ja Rinnemäki. Näistä kumpi-kin kuuluu nykyisin Lohjan kaupungin ulkoilureit-tien kunnossapidon vastuisiin. Rinnemäki ei tällä hetkellä ole käyttökunnossa ja saattaa poistua Loh-jan luontopolkuverkostosta.

Ulkoilureitit: Luontopolkujen lisäksi seudulla on useita ulkoilureittejä, joista kau-nein lienee Hermalan reitti:Reitin tilanne on muuttunut, alueelle on rakennettu laidun-maa. Se muuttaa osaltaan reittiä ja varsinkin lähtö- ja/tai paluuta ohi kalkkilouhoksen.

Matkailu, retkeily ja ulkoilu -kehityskohteet

Kyläkyselyn pohjalta tärkeim-pänä kehityskohteena nähtiin maisema- ja ympäristö sekä vir-kistysalueet (kysymys 15). 40 % vastaajista nosti tämän kol-men tärkeimmän kehittämis-kohteen joukkoon. Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuk-sien kehittämistä toivoi 16 pro-senttia vastaajista. Tärkeim-miksi kehittämisen kohteiksi liikunta- ja harrastusmahdol-

lisuuksien kohdalla nostettiin luontopolut ja -rei-tit, hiihtoladut ja kuntosali. Myös talviuintipaikkaa saunoineen kaivattiin.

Saaristoseuran vastuulla oleva Hermalan reitti on tarkoitus saada kunnostettua luonnossa liikkujille ja yhdistettyä palvelemaan myös Ravanti Eventsin ja Martinpihan asiakkaita. Se palvelisi osaltaan alueen luonnosta kiinnostuneita Paavolan ja ehkäpä Rin-nemäen luontopolkujen ohella. Toivottavaa olisi, että myös muita reittejä saataisiin retkeilijöiden ja vaeltajien käyttöön; Arorinne kohteena kiinnostaisi varmaan monia, ja luontevia liityntäreittejä muihin

Kiinalaisia matkanjärjestäjiä tutustumassa Lohjan Saaristoon © Päivi Pälvimäki

22

Saariston kohteisiin voisi mahdollisesti kunnostaa. Arorinteen kalmiston alueen hoitamista talkoovoi-min suunnitellaan joulukuussa 2014 yhdessä maan-omistajan ja Museoviraston edustajien kanssa ja talkoita on tarkoitus järjestää tulevina kesinä.Reittien ylläpitoon tarvitaan paitsi talkooapua myös varoja. Paikat tulisi merkitä, pitkospuille olisi tar-vetta ja vaikkapa Lohjan Saariston Luontokartan kohteet tulisi merkitä opasteilla.Saariston reittejä voi laajentaa ympäröivään luon-toon, huomioida Karjalohjan Karkalinniemi, Tor-holan luola ja Ämmänuunin kalliot - näissä voisi retkeillä vesitse. Muutamia kohteita yhdistämällä saataisiin reilunkin pituinen vaellus reititettyä, esi-merkiksi Lohjan kaupungin matkailun ja muutaman yksityisen majoituskohteen yhteistyöllä.

Tiedottamisen kanavat

Sähköposti, ilmoitustaulut, ja Lohjan Saaristo –leh-ti osoittautuivat kyselyyn vastanneiden keskuudes-sa parhaiksi tiedotuskanaviksi. Yhdistysten netti- ja facebook –sivut sekä tekstiviestit koettiin myös hy-viksi tiedotuskanaviksi.

YMPÄRISTÖ

Maisema ja vesistöt

Lohjansaaren perinnemaisemat Maatiainen ry va-litsi Lohjansaaren perinnemaisemat vuoden 2014 perinnemaisemaksi. Valinnan perusteena olivat Lohjansaaren perinnemaisemien merkittävät luon-to-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot. Saa-ren perinnemaisemat ovat pienialaisia kallioketoja ja niittyjä.

“Lohjansaaren luonto on poikkeuksellisen rikas ja

monipuolinen. Sille leimalliset ominaispiirteet joh-tuvat saaren kalkkikallioesiintymistä. Arvokkaiden lehtojen ja kallioalueiden ohessa sijaitsevat saaren lukuisat perinnebiotoopit, joilla kasvaa runsaasti uhanalaisia ja huomionarvoisia kasvilajeja. Tyypil-lisiä niille ovat myös monet uhanalaiset jäkälä- ja sammallajit. Lohjansaaren perinnemaisemat on luo-kiteltu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai pai-kallisesti arvokkaiksi.

13. Miten teidät tavoittaa parhaiten kun tiedotetaan alueen tapahtumista? Vastaajien määrä: 184

23

Lohjansaaren perinnemaisemakohteita on hoidettu jo vuodesta 2003 lähtien Suomen luonnonsuojelu-liiton Uudenmaan piirin luonnonhoitohankkeiden avulla. Alkuperäisrotuiset kyytön ja ahvenanmaan-lampaat laiduntavat useilla perinnebiotoopeilla ke-säisin.” [Maatiainen ry, tiedote 13.2.2014]

Maisema, ympäristö ja virkistysalueet koettiin ky-läkyselyn pohjalta tärkeimmäksi kehittämisen koh-teeksi. 40 % vastaajista piti sitä kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen joukossa. (kysymys nro 15).

Luonnon- ja maisemanhoito sai suurimman paino-arvon kysyttäessä kylien maankäytön kehittämi-sestä. (kysymys nro 31) Maiseman ja ympäristön kannalta ensiarvoisen tärkeää on säilyttää pellot viljelyksessä. Maatalouden toiminnan turvaaminen alueella nähtiin toiseksi tärkeimpänä kohteena kyli-en maankäytön kehittämisessä.

Lohjanjärvi itsessään muodostaa maiseman ja ym-päristön näkökulmasta tärkeän kohteen. Lohjanjär-ven tilaan tulee kiinnittää riittävästi huomiota (mm. veden laatu, rehevöityminen, rantojen hoito).

Tiet ja liikenne

Yksityistiet ja tiehoitokunnat: Tiehoitokunnat huo-lehtivat yksityisteiden hoidosta 41 km:n matkalla. Alueella toimivat seuraavat tiehoitokunnat: Herma-la-Marttilantie, Aarniemen yksityistie, Mustasaaren yksityistie, Paavola-Pietiläntie, Korven yksityistie, Lentoonlahden yksityistie, Lentoon-Uusitalontie, Pietilän rantatie, Salmenrannan yksityistie, Hei-mon yksityistie, Huhtsaaren yksityistien tiekunta, Peitsalon tie, Pensaarentie, Osurannan yksityistie, Vainiolantie, Osuniementie, Ruosniementie, Jäänii-tun yksityistie, Pyölin rantatie, Huilan yksityistie, Linkomiehen yksityistie, Salmenalho, Innoonlampi, Maila, Alminmäki, Rekiniemi, Tamsaari ja Vohnie-mi. Tienpientareiden leventäminen

Kyselyn vastauksista nousi monta kertaa esille tie-liikenneturvallisuus ja tienpientareiden leventämi-nen konkreettisena turvallisuutta parantavana seik-kana.

Lohjalla on käynnissä hanke, joka tukee myös saariston alueen asukkaiden toiveita paremmista julkisista yhteyksistä ja liiken-neturvallisuuden parantamisesta erityisesti kevyen liikenteen kulkijoiden osalta. Loh-jan kaupungin Viisaan liikkumisen edis-täminen Lohjalla -hankkeen tavoitteena on pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen työ- ja koulumat-kojen kulkutavoissa vuoteen 2020 men-nessä. Kaupunki yrittää parantaa viisaan liikkumisen olosuhteita ja pyöräilyn kas-vattamisessa pyritään 20 prosentin lisäyk-seen nykytilanteesta. Leveiden pientarei-den ja/tai pyörätien rakentaminen alueen päätielle eli Lohjansaarentielle on siis kau-pungin hankkeen tavoitteiden mukainen.

Kimppakyydit

Kyläkyselyiden perusteella työryhmässä keskusteltiin vilkkaasti “kimppakyytirin-gin” perustamisesta ja sen toteutustavoista. Monella asukkaalla olisi toiveissa yhdis-tellä kyytejä, jolla saataisiin yksityisautoi-lun haittapuolia vähennettyä. Työryhmän keskuudessa kokeiltiin ringin toimintaa ja suunniteltiin erilaisten sovellusten käyttöä apuna.

Ahvenanmaan lampaat perinnemaiseman hoitotyössä© Päivi Pälvimäki

24

Vesi- ja jätehuolto

Talousveden saanti

Lohjan Saariston alue ei suurimmalta osaltaan kuu-lu vesihuollon piiriin. Enemmistö asukkaista saa talousvetensä omasta kaivosta, 83 % kyselyyn vastanneista, ja vedenlaatuun ollaan tyytyväisiä. Kaivosta otettava talousvesi kannattaa tutkituttaa laboratoriossa (esim. LUVY), mm. radon-, man-gaani-, ja uraanipitoisuuksia on raportoitu alueelta. Muutamat vapaa-ajan asukkaat käyttävät naapuri-en kanssa yhteistä kaivoa, muutamat ottavat ainakin osaksi veden järvestä ja 13 % kyselyyn vastanneista vapaa-ajan asukastalouksista tuo talousveden mu-kanaan vakituiselta asunnoltaan.

Talousveden laatuun ja riittoisuuteen ollaan yleises-ti tyytyväisiä, 77 %. Kaivoveden riittoisuudessa tai laadussa on ongelmia 10 %:lla vastaajista. He toi-

voisivat osin jonkinlaista yhteistä ratkaisua. Vastaa-jista 13 %:lla on jonkinlaisia ongelmia talousveden kanssa, mutta he kokevat ainakin tässä vaiheessa pärjäävänsä omillaan.

Jäteveden käsittely

Puolet vastaajista kertoo jätevesiasioidensa olevan kunnossa, kunnostusvuodet vaihtelevat vuodes-ta -86 tähän päivään, ja niistä suurin osa sijoittuu kymmenen viime vuoden ajalle. 24% vastaajista ilmoittaa että jätevesiasioissa olisi parannettavaa ja 9% haluaisi lisätietoa aiheesta. Vastaajan kuulu-mista ryhmään jota jätevesivaatimukset eivät kos-ke, perusteltiin mm. syillä ikä tai kantovesi. Enem-mistö vastaajista ei joko ollut kiinnostunut (36%) yhteishankinnoista koskien jäteveden käsittelyä tai järjestelmien suunnittelua tai ei osannut ottaa kan-taa asiaan (40%).

Jätehuolto

34. Oletteko tyytyväisiä talousvetenne riittoisuuteen/laatuun?Vastaajien määrä: 182

33. Otamme talousvetemme: Vastaajamäärä: 187

25

Lohjan Saariston vanhan Lohjan kaupungin puo-lella olevan alueen jätehuollon palvelua ylläpitää kunnallinen yhtiö Rosk’n Roll. Jätepisteet sijaitse-vat Lohjansaaressa ja Osuniemessä ja lisäksi ve-neilijöille tarkoitettuja jätepisteitä on 7 kappaletta venelaitureiden läheisyydessä. Jätepisteen käytöstä laskutetaan kerran vuodessa. Entisen Karjalohjan puoleisten kylien, Pyölin, Mailan ja Saarenpään, sekajätteen kuljetus on järjestetty siten, että Pyölis-sä, Saarenpäässä Alminmäen päällä ja Mailassa on jätepisteet, joiden tyhjennyksen hoitaa yksityinen jätekuljetusyrittäjä Lohjan Jätekuljetus Ky E. Har-pala. Koko alueen paperin, lasin ja pienmetallien keräyspisteet sijaitsevat Lohjansaaressa Pietiläntien varrella ja Osuniemessä.

Munkkaan jäteasema Lohjan asemalla vastaanot-taa ilmaiseksi lajiteltua kierrätysjätettä. Lähin on-gelmajätteiden kierrätyspiste sijaitsee Virkkalassa, Shell Virkkala. Keräysautot Joonas ja Romulus ke-räävät ongelmajätteitä ja metalliromua toukokuussa ja heinäkuussa. Jätehuollon toimivuudesta ei kylä-kyselyssä ollut erillistä kysymystä, mutta avoimien vastausten perusteella jätteiden lajittelusta tarvittai-siin lisää tietoa ja asennekasvatusta.

Asukkaiden kiinnostus energia-asioihin

Energiantuotannon osalta kyläkyselyssä tiedustel-tiin halukkuutta osallistua energiaosuuskuntaan, mikäli sellainen perustettaisiin alueelle. Osuus-kunta voisi mm. edistää yhteistä aurinkopaneeli-hankintaa, järjestää opastusta energian säästössä tai kartoittaa kiinnostusta omaan hakelämpölaitok-seen. Vajaa kolmasosa vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan, hieman pienempi määrä ei, ja 44 %

vastanneista ei osannut ottaa asiaan kantaa. Avoi-missa vastauksissa erityistä kiinnostusta kohdistui aurinkopaneelien hyödyntämiseen sähkön ja lämpi-män käyttöveden tuotannossa, erityisesti vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa. Tästä aihealueesta toivot-tiin tietoa lähibioenergiaseminaarissa, joka järjeste-tään Lohjansaaren Seurantalolla elokuussa 2015.

Erityiset paikat, nähtävyydet, merkit-tävät rakennukset

Fruticetum-hedelmälajipuutarha

Lohjansaareen perustettiin ainutlaatuinen Frutice-tum-hedelmälajipuutarha vuonna 2008. Se on ra-kennettu näytepuutarhaksi, johon kerätään kaik-ki Suomessa menestyvät monivuotiset, puuvartiset hedelmä- ja marjakasvilajit. Puutarhaa rakennetaan kasvitieteellisiä kriteerejä noudattaen.

Puutarhan kantavana ajatuksena on, että kaikki he-delmä- ja marjakasveista kiinnostuneet voivat tulla katsomaan ja myös maistelemaan hedelmiä ja sa-malla tutustua kasveihin, joita voidaan kasvattaa ai-nakin eteläisimmässä Suomessa. Puutarhassa ihmi-set voivat nähdä puut ja pensaat täysikasvuisina ja satoa tuottavina.

Seurantalo

Lohjansaaren Seurantalo sijaitsee kauniilla paikalla mäen päällä Lohjansaaressa Paavolan kylässä. Ta-lon omistaa Lohjan Saaristo –seura ry. Tontin omis-taa Kirkniemen kartano Oy, jonka kanssa seuralla on toistaiseksi maanvuokrasopimus vuoteen 2031. Seurantalo edustaa rakennustutkija Vesa Kiljon mu-kaan osin jälkijugendia, osin 20-luvun klassismia ja

etenkin sisäpuoli kansallisromantiikkaa. Seu-rantaloa käytetään juhlien ja kokousten järjes-tämispaikkana.

Turvallisuus

Läpi kyläkyselyn, turvallisuusseikat nostettiin avoimissa vastauksissa esille. Tärkeimpiä ke-hittämiskohteita kysyttäessä turvallisuus nou-si myös selvästi tärkeäksi kohteeksi, varsinkin vapaa-ajan asukkaiden vastauksissa. Kyläky-selyssä turvallisuuteen liittyviä kehitystarpeita nostettiin esiin seitsemän (Kysymys 32).

Serpin maja toimii kesätorin kahvilana © Kari Saaristo

26

Nykyinen tilanne: Varsinaisen turvallisuutta koske-van kysymysten lisäksi kyläkyselyn avoimista vas-tauksista oli tulkittavissa turvattomuuden tunnetta. Tämä ei välttämättä ole selitettävissä konkreettisil-la puutteilla turvallisuusasioissa, vaan kokemuksena yksinäisyydestä tai eristäytymisenä elinpiirin kaven-tuessa ja paikallisten palveluiden heikentyessä. Oli huoli todellinen tai ei, tunne turvallisuudesta olisi taattava kaikille asukkaille.

Todelliset uhat, joita halutaan pienentää ja joihin toi-votaan toimintamalleja:

omaisuusrikokset ja niiden ehkäisy•toimenpiteet sähkökatkojen tai muiden yllättävi-•en tilanteiden sattuessatieliikenneturvallisuus (tienpientareiden leventä-•minen)vesiliikenneturvallisuus•

Kyläturvallisuussuunnitelma

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on koon-nut yhteen vuosien 2007-2013 välisellä ajalla toteu-tetut omatoimiseen varautumiseen ja kyläturvalli-suuteen liittyvät hankkeet raportissaan “Esiselvitys harvaan asutun maaseudun turvallisuushankkeista”. Raportin kyselytutkimuksessa nousivat esiin samat huolenaiheet, mitä kyläkyselymme tuotti ja se osoit-taa, että toimivia malleja yleisen turvallisuuden ja turvallisuudentunteen takaamiseksi ollaan jo kehitet-ty ja kehitetään kokoajan. Raportti ehdottaa, että ky-läturvallisuussuunnitelma otetaan kiinteäksi osaksi kyläsuunnitelmaa, ja antaa toimintamallin sen laati-miselle, sekä erittelee ketkä ovat asiassa toimijoina ja mitkä ovat heidän vastuunsa. Tavoitteena on saada viranomaiset, järjestöt ja asukkaat jo alkuvaiheessa mukaan ja sitoutumaan suunnitelmaan.

Liikenneturvallisuus:

Liikenneturvallisuuden parantaminen nousi kyläky-selyssä monta kertaa esiin, ja konkreettisina toimen-piteinä tähän mainittiin piennaralueen leventäminen, kevyenliikenteen väylän rakentaminen ja nopeusra-joitukset (myös vesillä) sekä niiden valvonta.

Yhteisöllisyys

Vastaajista 93% toivoo yhteisöllisyyttä edelleen ke-hitettävän siten, että kyläjuhlia tai –tapahtumia olisi vielä nykyistä enemmän. Vastaajista 88% haluaa pa-rantaa yhteisöllisyyttä kehittämällä toimintaa Seuran-talolla.

Vastaajista 84% näkee tärkeäksi kutsua uusia asuk-kaita mukaan kylän toimintaan. Vastaajista 78% haluaa tallennettavan kylän perinne- ja/tai historia-tietoa. Vastaajista 77% haluaa kehittää alueen yh-distysten toimintaa.

Yhteisöllisyyden kehittäminen perustuu entistä laa-jemman me-hengen luomiseen ja sekä yksilöiden että yhdistysten välisten raja-aitojen madaltamiseen tai kokonaan poistamiseen.

Soveltuvin osin perinteiset tapahtumat säilytetään ja niitä kehitetään. Nykyisiä tapahtumia ovat mm: Juhannustanssit, Kesätori, Saariteatteri, Juttukahvi-la, Laulu- ja musiikkitapahtumat, Kekrijuhla, Kir-jakoppi, Perhekerho, Luontopolut, Retket, Jumpat, Kilpailut (onginta, pilkki) ja Fruticetumin toimin-not.

Mahdollistetaan kyläläisten tarpeisiin vastaavat uu-det toiminnot kuten:

Luennot mielenkiintoisista aiheista kuten ener-•giatalous, hoito- ja tukipalvelut, korjaustoimintaKimppakyydit ja kaupassa vuoroittain käynnit •halukkaille naapureilleHistorian ja perinteen kirjaaminen puuttuvilta •osinNaapurustopiirien perustaminen, esim kylittäin, •tiekunnittain, luontevasti.

Saaristo Elossa -hankkeen tuottamaa palastelumal-lia ja osaajarekisteriä hyödyntäen paikalliset yh-distykset pyrkivät löytämään asukkaista vapaa-ehtoisia osallistumaan niihin aktiviteetteihin jotka kokevat tärkeiksi ja itselleen mielekkäiksi, jolloin tapahtuman toteuttaminen ja siihen osallistuminen on hauskaa. Yhteisessä toiminnassa pyritään löy-tämään parhaat tavat innostaa asukkaita osallistu-maan sekä etsitään keinoja saarelaisten luottamuk-sen lisäämiseksi, jotta itse kukin pääsisi nauttimaan osallistumisen riemusta.

Paikalliset yhdistykset kokoontuvat miettimään nykyisiä ja uusia, yhteisiä ja omia, toimintojaan ja niiden vaikutusta, toteuttamismahdollisuuksia ja tärkeysjärjestystä, esimerkkinä naapuristopiirit, pienyhteisöt, jotka harrastavat itsensä kannalta mie-lihyvää tuottavia asioita kuten keskusteluja, sienes-tystä, kortinpeluuta, paikallisen historian kirjaamis-ta tms. Naapurustopiiri parantaa myös alueellista turvallisuuden tunnetta.

27

Kesätorilta saa tuotteiden lisäksi tietoa © Kari Saaristo

Saariteatteri kesällä 2014 © Leif Lindberg

28

Vahvuudet (joiden varaan voidaan välittömästi alkaa rakentaa)

sijainti●saaren historia●hyvät tieyhteydet Lohjalle ja pk-seudulle●riittävästi tilaa●hieno, erityinen luonto●rauhallinen ja turvallinen ympäristö●puhdas vesi ja siihen liittyvät ●harrastemahdollisuudetmetsästysmaat●järvi ja luonto●ulkoilumahdollisuudet●mukavat ihmiset●runsaasti kesäasukkaita●eri sukupolvien kanssakäyminen●naapureista huolehtiminen●myönteinen imago●paikallisia yrittäjiä●ammattitaitoista työvoimaa saatavissa●viinitila●majoituspalveluita●ratsastustiloja●toimivaa yhdistys- ja urheilutoimintaa●seurantalo●juhannustanssit ja muut perinteet●vireä kylätoiminta ja talkoita●

Heikkoudet (jotka täytyy välittömästi korjata)julkisen liikenteen vähyys●kevyen liikenteen väylät puuttuvat●sähkökatkot●palveluiden puute (mm. kauppa, ●lastenhoito, vanhukset)vähän majoituspalveluita●vähän vakinaisia työpaikkoja●vähän harrastusmahdollisuuksia ●etätyöuhat (jotka täytyy tulevaisuutta ●suunniteltaessa ottaa huomioon)asukkaiden ikääntyminen●aluetta ei huomioida riittävästi ●kunnallisessa kehittämisessämaatalouden kehittämistukien ●pieneneminenkoulun lakkautus●saastuminen (teollisuudesta johtuva)●talkoohengen mahdollinen hiipuminen●järven veden laadun heikkeneminen●turvattomuuden tunteen lisääntyminen●

Mahdollisuudet (jotka voidaan tulevaisuudessa hyödyntää)

paikalliset osaajat●etätyö●ulkoilu, retkeily ja matkailu●kalastus ja metsästys●seurantalon vuokraus●naapuriapu ja -kyyti, talkooapu●luonnon monimuotoisuus ja paikalliset ●erityispiirteet

- Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun ulkoilualue- järvi- mahdollisuus nähdä rikasta luontoa- mahdollisuus todelliseen luonnonrauhaan- kalkkiperäinen maa ja leuto ilmasto mahdollistavat moninaisen puutarhaviljelyn- hyvät ulkoilumahdollisuudet- talvimatkailu, jääharrastukset- mökkivuokraus

Uhat (jotka täytyy tulevaisuutta suunniteltaessa ottaa huomioon)

perinteinen maatalouselinkeino ●hiipumassaväestön ikääntyminen●lapsiperheiden hakeutuminen lähemmäs ●palveluitaikäihmisten pärjääminen ●

●

- aluetta ei huomioida riittävästi kunnallisessa kehittämisessä- maatalous- ja maaseudun kehittämistuet menossa uudella rahoituskaudella uusiin EU-maihin- vakinaisten asukkaiden ikääntyminen- koulun lakkautus- saastuminen- talkoohenki hiipuu- järven veden laadun huononeminen

SWOT-ANALYYSILohjan Saariston kyläyhteisön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat

29

loen/soutaen. Reitit yhdistyvät laajempaan Pyhän Laurin vaellusreittiin Lohjanjärven ympäri.

Jalassaaren monitoimipiste

Jalassaaren makasiinit, Paavolan sillan kupeessa si-jaitseva monitoimikeskus: Saaristokahvila, uima-ranta ja sauna, avantouintimahdollisuus talvella. Makasiineille pääsee teitse sekä vesitse, ja se palve-lee retkeilijöitä, ulkoilijoita ja matkailijoita paikal-listen asukkaiden lisäksi. Keskuksen kioskikahvila on osa kimppakyyti- ja kauppakassitoimintaa.

Turvallisuus

Lohjan saariston alue on turvallinen paikka asua kaiken ikäisille. Lohjan saariston alueella asuva tai vieraileva tuntee olonsa ja ympäristönsä turvalli-seksi, ja hänellä on keinot selviytyä erilaisista tur-vallisuusuhista, jotka liittyvät esim. liikenteeseen, rikollisuuteen ja yksinelämiseen/yksinäisyyteen.

Asukkailla on käytössään yhteisöllisesti laadit-tu turvallisuussuunnitelma, joka sitouttaa asukkaat turvallisuuden yhteiseen ylläpitoon, ja antaa työka-lut sitä uhkaavien tilanteiden varalle. Erityisryhmis-tä, jotka eivät pysty aktiivisesti olemaan mukana tai

Kyläsuunnitelmatyöryhmän ideoimat tavoitteet

Yhteisöllisyys

Kaikki halukkaat Saarelaiset saadaan mukaan jo-honkin toimintaan, mutta huomioidaan ne, jotka ehdottomasti haluavat panostaa vain yksityisyy-teensä ja luonnon rauhassa elämiseen.

Ikäihmisten tukipalvelut

Lohjan kaupunki, saariston asukkaat ja osin kolmas sektori mahdollistavat ikäihmisen elämisen saaris-ton alueella niin kauan kuin se tuettuna on järkevää. Näin toimien kaupunki säästää ja vanhempi ihmi-nen säilyttää elämänvireytensä pidempään.

Liikunta- ja virkistysmahdollisuudet

Lohjan Saaristo on ainutlaatuinen retkeily- ja vir-kistyskohde perinne- ja kulttuurimaisemineen, ky-lämiljöineen, järvinäkymineen, luonnonsuojelu-alueineen ja villi luonto -saarekkeineen. Saariston alueella harrastetaan monipuolista kunto- ja seik-kailuliikuntaa pyöräillen, lenkkeillen, uiden ja me-

Leikkapaikkatalkoot Seurantalon pihalla 2014 © Kari Saaristo

30

ovat syrjässä kylätoiminnasta huolehtivat saariston omat vanhuskummit, kaupungin kotipalvelu ja dia-koniatyö. Turvallisuussunnitelma erittelee vastuut kyläläisten, järjestöjen ja kaupungin välillä, ja mah-dollistaa osapuolten verkostoitumisen ja toimimi-sen tehokkaasti yhdessä.

(Perinne)maisemanhoito

Lohjansaari tunnetaan perinne-, kulttuuri- ja luon-nonmaisemistaan ja idyllisistä maalaismaisemis-taan, joissa yhdistyvät hyvin hoidetut pihapiirit, jär-vinäkymät ja puhdas vesi, suojellut luontokohteet, hoidetut pellot ja laidunmaat sekä omena- ja hedel-mätarhat. Lohjansaaren perinnebiotoopit tunnetaan valtakunnallisesti ja niiden hoitoon ja säilymiseen panostetaan.

Lasten ja nuorten toiminta

Tulevaisuudessa Lohjan Saaristo on entistä houkut-televampi paikka lapsiperheille. Tänne muutetaan mielellään, sillä seutu on tunnettu rauhallisuuten-sa ja luonnonkauniiden maisemien lisäksi aktiivi-sesta perhetoiminnasta. Uudet asukkaat ja perheet toivotetaan tervetulleiksi ja apua tarjotaan herkästi. Täällä “kehtaat” hakea naapurista puuttuvat kanan-munat ja soittaa jos tarvitset lapsellesi hoitoapua tai nuorellesi kyydin jalkapalloharjoituksiin. Koululla on useana iltana viikossa toimintaa sekä lapsille, että nuorille. Kerhoja kuten bändi-, käden-taito-, kokkauskerhoja ja “leffailtoja” on ympä-ri vuoden, lisäksi liikuntakerhoja on säännöllisesti ympärivuoden. Kyläläiset toimivat ohjaajina. Lohjan Saariston alueella on toimiva hoitotäti/varamummo/-pappa palvelu. Palvelu yhdistää van-hat ja nuoret, se lisää kyläläisten kanssakäymistä, vähentää yksinäisyyden tunnetta ja vahvistaa seu-dun asukkaiden identiteettiä.

Infra

Alueen toimivalla infrastruktuurilla tuetaan vaki-tuista ja vapaa-ajan asumista, elinkeinoja ja palve-lujen kehittämistä. Jätevedet käsitellään ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavasti. Energian tuotannossa on otettu käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja mm. aurinko-, vesi- ja bioenergiaa. Alu-een tietoliikennepalvelut ovat samalla tasolla kuin taajamissa.

KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVIT-TÄMINEN JA SEURANTA

Kyläsuunnitelma päivitetään vähintään viiden vuo-den välein, joten vuonna 2019 laaditaan uusi päi-vitetty suunnitelma. Suunnitelmaa voidaan ja on varmastikin aiheellista päivittää useammin, mikä on helppoa, kun käytössä on netissä oleva versio. Kyläsuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain keväällä Seurantalolla järjestettävissä kyläkokouk-sissa.Lähteet: Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävätt ry, Kotiseu-tututkimuksia XIV 1992: LohjansaariHeikki Ylikangas, Ari Siiräinen 1973: Lohjanlais-ten historia IVeikko Kallio 2001: Kirkniemi – marsalkkojen kar-tanoPertti Hirvonen 2001: Emäntiä ja isäntiä, lohjansaa-relaisia viljelijäperheitä vuosisatojen varreltaKirsti Toppari 2005: Muistojen Ahtiala/Lohjan Saa-risto -lehti 2005www.lohja.fiwww.uudenmaanliitto.fi

Yhdistykset ovat kirjoittaneet kukin itse toiminnas-taan:– Osuniemi-seura ry: Annmarie Kuurto– Lohjansaaren Metsästysseura ry: Markku Saario– Saaren Kiri ry: Leif Lindberg– Lohjansaaren kyläyhdistys ry: Kalevi Heino– Lohjan Saaristo -seura ry: Pirjo Sjögren– Karkalin Kalakerho ry: Matti Salasuo

Lisäksi on käyty keskusteluja useiden Lohjan kau-pungin virka- ja luottamusmiesten kanssa.

31

40. Olisitteko valmis osallistumaan alueen kehittämiseen? Vastaajien määrä: 168

Kyläsuunnitelma-teos on tehty talkoovoimin. Suunnitteluryhmään kuuluivat: Anja Jackobson, Kalevi Heino (työryhmän puheenjohtaja) Birgit Lemberg-Niinimäki,

Pekka Luoma, Päivi Pälvimäki, Seija Ravanti, Pia Sahanen, Eeva Saksa ja Pirjo Sjögren. Kyläsuunnitelma jaetaan kaikille Saaristo alueen talouksille talvella 2014 - 2015.

Luonnon oma taideteos, näkymä Kivesalmesta Hermalaan päin © Päivi Pälvimäki

32

Jalassaaren makasiinit

Palvelujen kehittäminen on toiseksi tärkein kehittämiskohde alueella, maisemien, ympäristön ja vir-kistysalueiden jälkeen. ”Alue on hyvä, mutta palvelut puuttuvat.” Kioskikahvila ja kauppapalvelut ovat palveluista päällimmäisiä toiveita. Vastaajista 93% olisi kiinnostunut käyttämään kesäkioskia ja 5 henkilöä ilmoittaa olevansa halukas tarjoamaan kesäkioskipalvelua. Kysymyksessä no 26 kysy-tään: ”Mitä mieltä olisitte ajatuksesta, että Paavolan sillan, Jalassaaren puoleiselle rannalle perustet-taisiin uimaranta, sauna, kahvila tai kioski sekä kanoottien ja soutuveneiden vuokrauspiste?”

Jalassaaren makasiinit, Paavolan sillan kupeessa, houkuttelee ohikulkevia poikkeamaan viihtyisäs-sä saaristokahvilassa ja nauttimaan saariston maalauksellisesta maisemasta. Kerran viikossa paikalle kerääntyy innokkaita saunaseuralaisia saunomaan ja uimaan, talvella harrastamaan avantouintia.

Keskus on osa koko vesialueen palveluverkostoa, mikä mahdollistaa mm. kanoottivuokrauksen, ret-keilyn ja B&B- majoitusvälityksen koko alueella. Keskuksen vieressä oleva uimaranta ilahduttaa matkailijoita sekä erityisesti niitä alueen asukkaita, joilla ei ole omaa rantaa. Rannassa oleva laituri palvelee uimareita ja toimii samalla vierasvenelaiturina.

Keskuksen kioskikahvila on osa kimppakyyti- ja kauppakassitoimintaa, jonne elintarvikeliikkeistä tilatut tarvikkeet sovitusti toimitetaan. Kioskikahvila palvelee myös niitä alueen asukkaita, joilla ei muuten ole mahdollisuutta netin kautta tilata elintarvikkeita tai etsiä kimppakyytiä. Muita palvelui-ta:

veneiden nosto- ja laskuapua•veneiden, kanoottien ja muiden vesiliikuntavälineiden vuokrausta•saunan vuokrausta•talviurheilutoimintapiste hiihtäjille, retkiluistelijoille ja avantouimareille•avovesiuinnin ja avovesijuoksun ryhmätoimintaa•

Visiointia

33

SaaristotaloSaaristotalo Lohjansaaren koulurakennus pihoineen on monipuolinen Saaristotalo, jossa järjestet-tävää toimintaa hallinnoi alueen perinteikäs yhdistys. Saaristotalo on kulttuuri-, tapahtuma- ja toi-mintakeskus, joka muodostaa kyläkeskuksessa sijaitsevien Seurantalon ja Fruticetum-hedelmälaji-puutarhan ja kyläkeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien Jalassaaren makasiinien kanssa toiminnallisen kokonaisuuden ja elävän miljöön. Perinteisessä asussaan säilytetyt rakennukset sekä perinnemaisema houkuttelevat matkailijoilta, ja paikka tunnetaan laajasti hyvistä ja luontoystävälli-sistä palveluistaan.

Saariston vakituiset ja loma-asukkaat käyttävät ahkerasti Saaristotalon fasiliteetteja monipuoliseen harrastustoimintaan ja talon tarjoamat liikunta- ja terveyspalvelut ovat suosittuja. Saaristotalon in-fopiste tarjoaa ajankohtaista tietoa alueen luontopoluista ja ulkoilureiteistä alueen retkeilijöille.

Saaristotalon työhuoneet ja pop up -toimistotilat ovat kovassa käytössä, mikä on vähentänyt työmat-kaliikennettä Lohjalle ja pääkaupunkiseudulle ja siten pienentänyt asukkaiden hiilijalanjälkeä.

Saaristotalo on tunnettu yhteisö- ja kulttuuritalo, jonka ylläpitoon ja toimintaan on saatu tukea ja ra-hoitusta eri lähteistä. Ylläpito- ja kunnostusta hoidetaan osittain tilojen vuokrauskäytöstä saatujen va-roj