maaliskuu 2005 - vates · yhteydet? entä opinnollinen kuntoutus, jonka puolesta uusi rehtori jorma...

VATES–INFO 1 2005 3

s.4

2 Pääkirjoitus

4 Rasvaa niveliinMerikosken ammatillisen koulutuskeskuksen sijoittumis-ja ohjauspalvelut toimii ammatillisen koulutuksenmolemmissa nivelvaiheissa.

8 Erityisopetus on suuri haasteOpetusneuvos Kaija Miettisen mielestä ammatillistenoppilaitosten ovien avaaminen kaikille on sekä suurimahdollisuus että haaste.

10 Diakissa halutaan kehittää vajaakuntoistentyöelämään tukemistaMitä ovat Diakonia-ammattikorkeakoulun uudet työelämä-yhteydet? Entä opinnollinen kuntoutus, jonka puolestauusi rehtori Jorma Niemelä liputtaa?

12 KolumniLiikkeenjohdon konsultti Anne Penttinen-Kivistön mielestäovet ammatillisesta oppilaitoksesta työelämään avautuvatoikealla asenteella.

13 Syttyikö työllistymiskipinä?Kolmivuotinen WtW-projekti päättyi. Löytyikö uusia eväitäkoulusta työelämään siirtymisen helpottamiseksi?

14 Minun viikkoniErityisopettaja Marjut Taluksen kiireistä viikkoa piristivät niinopiskelijan onnistunut näyttö kuin voimaantuminenkin.

16 Vuoden työnantaja Carfix WasaYrittäjä Viking Hjortin Carfix Wasa palkittiin työn osaamisen,ohjauksen ja tukimenetelmien esimerkillisenä hyödyntäjänä.

18 Sosiaalisten yritysten laki yskiiLain toimeenpanossa on suuria ongelmia.Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta haluaa muutoksia lakiin.

20 Lotto erottaa Espanjan ja Suomen työllistymis-ongelmatLottomonopoli työllistää Espanjassa.

21 AjassaVATES-säätiössä alkoi uusi projekti, ja taloon tuli uusiprojektipäällikkö.

s.8

s.14

Koulutusliite keskiaukeamalla s.16

vates info 1 2005 sisus v2 4.4.2005, 11:253

1 2005

VATES-info on VATES-säätiön tiedotuslehti,jossa on ajankohtaistietoa vajaakuntoistentyöllistymisestä.

Päätoimittaja

Marjatta Varanka

Toimitussihteeri

Juha SaarinenPuh. (09) 7527 [email protected]

Toimittaja:Arto Vilmi

Osoite

PL 40, 00621 Helsinki(Oltermannintie 8)Puh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521

Osoitteenmuutokset ja tilaukset:

Marianne KaunismäkiPuh. (09) 7527 [email protected]

VATES-info 2 / 2005ilmestyy kesäkuussa 2005.Siihen tarkoitetun aineiston tulee ollatoimituksessa viimeistään 29.4.2005.

Toimitus toivoo lukijoilta palautetta,juttuideoita, käytännön esimerkkejäja kokemuksia.

Ulkoasu / piirroksetMarkku Böök

Kannen kuvaStudio Hannu Lehmusvuori

PainopaikkaSavion kirjapaino Oy

Painos6500 kpl

VATES-info on ilmainen.Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Erityisopiskelijoiden työllistymiseen tarvitaan selkeäästrategiaa

Ammatilliset oppilaitokset ovat uusien haasteiden edessä, kun kokoikäluokalle halutaan turvata mahdollisuus toisen asteen koulutukseen.Niiden nuorten määrä kasvaa, jotka tarvitsevat entistä enemmän tukeakoulun eri siirtymävaiheissa. Oppilaitosten on myös järjestettäväkaikille oppilaille mahdollisimman hyvä ja kunkin erityistarpeethuomioiva opetus.

Osa koulunsa aloittavista oppilaista tarvitsee perusopetuksen lisäksijoko koulun erityisopetusta tai sen ulkopuolella järjestettävää kuntou-tusta. Ongelmia tuen saannissa saattaa syntyä erityisesti silloin, kunsiirrytään peruskoulusta toisen asteen koulutukseen ja työelämään.

Työelämästä syrjäytyminen uhkaa erityisesti niitä vammaisia ja muitaerityistukea tarvitsevia opiskelijoita, jotka ammattitutkinnon suoritet-tuaan jäävät pitkäksi aikaa työttömiksi. Ammattitaito rapistuu jaitseluottamus vähenee. Syrjäytymisuhan kohteena olevat tarvitsevatkinsiirtymävaiheissa normaalia intensiivisempää tukea: yksilöllistäsiirtymäsuunnittelua. Sen tulee alkaa tarpeeksi ajoissa ennen siirtymääja kestää tuettuna seurantana, kunnes tilanne on saatu vakautettua.

Erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden menestyksellinen työllistyminenedellyttää myös monialaista eri toimijoiden verkostoitumista sekäpanostamista työnantajasuhteisiin. Työnantajat eivät juuri lainkaantunne ammatillista erityisopetusta. Oppilaitoksissakaan ei ole ainaselkeää vastuunjakoa siitä, kenelle erityisopiskelijoidentyöllistymistoimet kuuluvat.

Oppilaitoksissa tarvitaan selkeää strategiaa siitä, kuinka erityistukeatarvitsevien opiskelijoiden työllistyminen turvataan. Työssäoppimisenkehittämiseen kaivataan työllistymistä edistävää toimintatapaa.Työnantajien ja heidän etujärjestöjensä kanssa on saatava aikaannykyistä johdonmukaisempaa ja tavoitteellisempaa yhteistyötä.Selkeitä toimintalinjauksia kaivataan myös yhteistyölle julkisen jakolmannen sektorin kanssa. Oppilaitoksien henkilöstökin tarvitsee lisäätietoa vaikeasti työllistyvien tukimahdollisuuksista: niin yksilö-ohjauksesta kuin työnantajille myönnettävistä taloudellisista tuista.

Työpaikkojen etsiminen ja tukea tarvitsevan opiskelijan valmentaminentyötehtäviin työpaikalla vaatii pitkäjänteisyyttä ja ammatillistaosaamista. Työvalmentaja on erityistä tukeatarvitsevien henkilöiden työllistymisenammattilainen. Oppilaitosten ja työhönvalmennusta tarjoavien palveluntuottajienvälinen yhteistyö onkin yksi keino luodatehokas tukijärjestelmä opiskelijoidentyöllistymisvaiheeseen. Työvalmentajienrekrytoiminen ammatillisiinoppilaitoksiin toisi uutta näkökul-maa jo entisestään monialaiseenosaamiseen. Se loisi oppi-laitokselle mahdollisuudenkehittää sellaisia tukimuotoja,jotka vastaavat opiskelijoidentyöllistymistavoitteita ja –tarpeita.

Miika Keijonen

projektipäällikkö

Maaliskuu 2005

vates info 1 2005 kannet 1.4.2005, 16:104

VATES–INFO 1 20054

Murrosikäisen nuoren on usein vaikea päättää, mitä

peruskoulun jälkeen. Ammattioppilaitoksesta

työelämään ponnistaminenkaan ei aina suju kuin rock´n

roll, etenkään jos nuorella on jotain vammaa tai

ongelmaa. Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen

ohjaus- ja sijoittumispalvelut tarjoaa rasvaa ammatillisen

koulutuksen nivelvaiheisiin.

Rasvaa siirtymiin

Juhana Heikkinen arvostaa Meri-kosken ammatillisen koulutuskes-kuksen ohjaus- ja sijoittumispalve-luja. Hän on saanut työssäoppi-mispaikkansa löytämiseksikinapua ohjaaja Jenni Kiiskilältä.



Oulussa toimivan Meri-kosken ammatillisen kou-lutuskeskuksen ohjaus- jasijoittumispalvelut onvuodesta 1997 lähtien tar-jonnut tukeaan koulutus-keskuksen opiskelijoille,opiskelijoiksi hakeville taimahdollisesti sinne pyrki-ville. Kohderyhmänä ovatetenkin ne nuoret, joillaon normaalia enemmänhaastetta oman ammatil-l isen tulevaisuutensasuunnittelussa ja työllisty-misessä. Tukea annetaansekä peruskoulusta am-mattioppilaitokseen ettäammattiopinnoista työelä-mään siirtymisessä.

Työllistymisprosessi alkaa joperuskoulusta

Ohjaus- ja sijoittumispalvelut tarjoaamm. peruskoulun yhdeksäsluokkalaisil-le neuvontaa ja ohjausta ammatilliseenkoulutukseen hakeutumisessa.

Ohjaus- ja sijoittumispalvelujen joh-taja Marjut Huttunen korostaa, että työl-listyminen on prosessi, joka alkaa jo pe-ruskoulun puolella.

-On tärkeää, että ensimmäinen siir-tymä suunnitellaan huolella - ettei aino-astaan ajatella, kunhan nuori vain pää-see toiselle asteelle.

Ohjausprosessi käynnistyy useinkoulutuskokeilulla Merikosken amma-tillisessa oppilaitoksessa. Oppilas tutus-

tuu opintoalaan tai -aloihin, joista hänon kiinnostunut. Lisäksi hänelle tehdäänpsykologinen kykyarviointi. Siinä selvi-tetään hänen koulutukselliset ja amma-tilliset valmiutensa: mitä hän taitaa jatietää.

Arvioinnista annetaan nuorelle jahäntä ohjaavalle taholle palaute: keskus-tellaan esim. siitä, onko hänellä edelly-tyksiä opiskella tutkintotavoitteisesti, vaiolisiko valmentava koulutus tai jokumuu räätälöity reitti parempi.

Ohjaus- ja sijoittumispalvelujenpsykologi Teuvo Tanner korostaa, ettäpalautekeskustelussa toimitaan ainanuoren parasta ajatellen.

-Meillä oli esimerkiksi vuosi sittenkoulutuskokeilija Etelä-Suomesta. Kos-ka hän ei ollut vielä kypsä muuttamaankotoaan, selvitimme mitä koulutusmah-dollisuuksia hänen kotipaikkakuntansatarjoaa, ja vanhemmat olivat tyytyväisiä,Teuvo Tanner valaisee.

Toimintatavat, mieliala japersoonallisuuskin kartoitetaan

Ohjaus- ja sijoittumispalvelujen harjoit-tamaa arviointipalvelua on tarjottu jakehitetty vuodesta 2003 alkaen Urapa-letti-nimisenä EU-projektina. Sen onrahoittanut opetushallitus. Projektin ta-voitteena on kokeilla ja löytää sellaisia

Ohjaus- ja sijoittumispalve-lujen johtaja Marjut Hut-tunen ja psykologi TeuvoTanner korostavat,että ohjaus- ja sijoittumis-palvelut on tärkeä väli-maaston toimija Oulunseudulla.



arviointimenetelmiä ja käytäntöjä, jotkavoisivat toimia ura- ja elämänsuunnitte-lun ohjauksen työkaluina ja tukena am-matillisen koulutuksen molemmissa siir-tymissä.

Kykykartoituksia tehdään myösMerikosken ammatillisen oppilaitoksenoppilaille, jotka tarvitsevat erityistukeaammatillisen ja urapolkunsa valinnassa.

Ohjaus- ja sijoittumispalvelut aikooensi vuonna ruveta tekemään entistäenemmän myös kyselyjä, joilla selvite-tään toimintatapoja, mielialaa ja persoo-nallisuutta.

-Sen tuloksena pystymme laajenta-maan opiskelijoille annettavaa palautettaja varmistamaan ohjauksen osuvuudenentistä paremmin, kertoo Teuvo Tanner,jonka kanssa ohjaus- ja sijoittumispalve-luissa toimii psykologin tehtävissä psy-kologiassistentti Anu Määttä.

Tukea puoli vuotta valmistumisenjälkeenkin

Ohjaus- ja sijoittumispalvelut -yksikös-sä toimii kaksi sijoittumisen ohjaajaa, jot-ka yhdessä opettajien ja ryhmäohjaajienkanssa auttavat Merikoskella ammattiinopiskelevia, tukea tarvitsevia opiskelijoi-ta, työssäoppimis-, työ- tai jatko-opiske-lupaikkojen löytämisessä.

Ensimmäisessä opiskelijan ja oppi-laan yhteispalaverissa, jossa ovat muka-na myös ryhmäohjaaja ja sosiaalityönte-kijä, kartoitetaan opiskelijan kokonais-tilanne: mm. osaaminen, työnhakuval-miudet ja koulutusaikainen rahoitussekä jatkotukimahdollisuudet, jos työtäei löydy valmistumisen jälkeen.

Sijoittumisen ohjaaja ja psykologi-assistentti vetävät opiskelijoille valin-naista Tähtäimessä työpaikka –kurssia.Siellä opiskelijat harjoittelevat työnha-kua. He miettivät, mistä työpaikkoja voilöytää ja tekevät keskenään puhelimitsetyönhakuharjoituksia: toinen on työnha-kija ja toinen työnantaja - rooleja vaih-dellaan.

-Se on tärkeä kurssi. Siinä mietitäänmyös työnantajan asemaa. Pohditaanmikä mahdollisesti meni pieleen. Minäja psykologi seuraamme ja edistämmekeskustelua, kertoo ohjaaja Jenni Kiis-kilä.

Ohjaaja selvittää opiskelijoille eritukimuodot, niiden perusteet ja haku-paikat 10-12 hengen ryhmissä jo toisen

Ohjaaja Jenni Kiiskilän mielestä työvalmentajista olisi apua opiskelijoiden työllistymi-sessä. He voisivat auttaa työnantajia perehdyttämällä opiskelijat työtehtäviin.Työvalmentaja mahdollistaisi myös työhönvalmennuksen joustavamman saannin.

Oulun Lukkoontyöllistyneen Hanna-Leena Kuivosen mieles-tä nuoret joutuvataivan liian varhainpäättämään urasuun-tauksestaan.



opiskeluvuoden aikana.-Kun opiskelijat tietävät, että esi-

merkiksi työelämävalmennuksen avullavoi harjoitella ennen varsinaista työllis-tymistä, he eivät aivan säikähdä tulevai-suuttaan.

Kolmannen opintovuoden aikanaohjaaja käy vielä opiskelijoiden kanssatarkemmin läpi millaisia tukia on jamiten niitä haetaan, jottei ainakaan tu-kien hakemattomuuden takia seuraisipitkää työttömyysjaksoa ja ammattitai-don katoamista.

Jos tarve vaatii, ohjaaja lähtee hen-kilökohtaisesti opiskelijan kanssa niintyöpaikkoihin, työvoimatoimistoon kuinKelaankin. Ohjaus- ja sijoittumispalve-lun ohjaajan tuki on opiskelijan käytös-sä vielä puoli vuotta valmistumisen jäl-keenkin.

Nuori tarvitsee apua jakannustusta

Juhana Heikkinen (24) ja Hanna-Leena Kuivonen (26) ovat nuoria,jotka arvostavat Merikoskenammatillisen koulutuskeskuksenohjaus- ja sijoittumispalveluja.

Juhana Heikkinen on nuorestaiästään huolimatta ennättänytperuskoulun jälkeen jo kulkeauseampia koulutuspolkuja. Käytyäänperuskoulun, hän suoritti Merikos-ken ammatillisessa koulutuskeskuk-sessa valmentavan ja kuntouttavankoulutuksen, sen jälkeen lukion, janyt hän opiskelee ensimmäistävuotta liiketalouden perustutkintoatavoitteenaan tietohallinnon työt.

-Valmentava ja kuntouttava koulutusselvensi tahtoani ruveta opiskele-maan liiketalouden perustutkintoa.Merikoskella tehdyt kognitiivisettestit osoittivat, että minulla onalalle tarvittavia lahjoja, JuhanaHeikkinen kertoo.

toimiston hänelle välittämiä vapaitatyöpaikkoja, mutta päässyt vain kerranhaastatteluun. –Olisin odottanut, ettätyövoimatoimisto olisi auttanut minuamuutenkin kuin vain lähettämällätyöpaikkailmoituksia kotiin. Olisintarvinnut kannustamista.

Hanna-Leenalla on takkuinen opiskelu-tausta. Peruskoulun ja kymppiluokanjälkeen hän on keskeyttänyt niiniltalukion kuin matkailulinjan ammatilli-set opinnot aivan kalkkiviivoilla. Veri onvetänyt työelämään. Hän on työskennel-lyt opiskelujen ohella mm. Nokialla.

-En tykkää istua, vaan minulla pitää ollatekemistä. Jos olisin nyt kahdeksannellatai yhdeksännellä etsisin itselleniehdottomasti oppisopimuspaikan. Nuoretjoutuvat liian varhain päättämäänuravalinnastaan, toteaa Hanna-Leena,jolla on hyvä kielipää. Hän on innostunutmyös tietotekniikasta. Oulun Lukonomistaja Silja Walstedt onkin yhdessäHannan kanssa opiskellut työssätarvittavia atk-ohjelmia.

Merikosken ammatillisen koulutuskes-kuksen sijoittumisen ohjaaja JenniKiiskilä on myös avustanut häntätyössäoppimispaikan hankinnassa.

-Itse en olisi tiennyt, mistä lähteä sitähakemaan, kertoo sählyä vapaa-aikanaan harrastava Juhana, joka asuuvanhempiensa tykönä, ottaa päivänkerrallaan ja uskoo vankasti valmistut-tuaan työllistyvänsä.

Hanna-Leena Kuivonen on työllistynytMeriko-projektin kautta 36 vuottavanhaan turva-alan yritykseen OulunLukkoon. Hän on konttorityöntekijä,joka vastaa puhelinvaihteesta, tekeelaskutuksia ja tilauksia. Työpaikkajärjestyi Meriko-tehtaan kautta. SinneHanna-Leena osasi hakeutua äitinsävinkkaamana. Äiti oli lehdestä lukenutsiitä ja paikka kiinnosti Hanna-Leenaa,kun Merikossa luvattiin apuatyöllistymiseen.

Ennen Merikoon hakeutumistaanHanna-Leena oli vuoden työttömänä.Hän oli kyllä yrittänyt hakea työvoima-

Joustavaa ja nopeaa toimintaa

Merikosken ammatillinen koulutuskes-kus pystyy myös tarjoamaan työllistymis-tä tai jatkokoulutusta edistävän paikanniille, jotka eivät ammatillisen koulutuk-sensa päätyttyä työllisty. Koulutuskes-kuksen vuonna 2004 projektirahoituk-sella käynnistämässä Meriko-tehtaassanuori voi valmentautua tai harjoitellauseissa eri työtehtävissä: mm. puu-, me-talli-, verhoilu-, kiinteistönhoito- ja toi-mistotöissä. Meriko-projektia vetää oh-jaus- ja sijoittumispalvelujen johtajaMarjut Huttunen.

Meriko-projektin rahoitus on kat-kolla vuoden 2006 lopussa ja Urapalet-ti-projektin heinäkuussa 2005. MarjutHuttunen ja psykologi Teuvo Tannertoivovat ja uskovat, että näissä projek-teissa jo toimiviksi havaittuja käytäntö-jä ja yhteistyömalleja voidaan jatkaa yh-

teistyössä paikallisten koulutusjärjestä-jien ja muiden yhteistyötahojen kanssa.Myös uusia rahoitusmalleja kartoitetaan.

Marjut Huttunen korostaa, että oh-jaus- ja sijoittumispalvelujen yksikkö onammatillisen koulutuksen todellinenvälimaaston toimija. Se verkottaa Oulunseudulla yhteen eri koulutuksen nivel-vaiheen osapuolia: opiskelijoita, heidänvanhempiaan, yläasteita, erityiskouluja,ammatillisia oppilaitoksia, työvoimatoi-mistoja, Kelaa, vakuutuslaitoksia, jatyönantajia.

Psykologi Teuvo Tanner huomaut-taa, että ohjaus- ja sijoittumispalvelut onmyös joustava ja nopea yksikkö, joka eiole odottanut, että välimaasto tulisi senluo, vaan on mennyt itse välimaastoon.

Teksti: Juha SaarinenKuvat: Mia Käyhkö ja Juha Saarinen



Ammatillisten oppilaitosten ovienavaaminen kaikille opiskelijoille on ope-tusneuvos Kaija Miettisen mielestä ol-lut erityisen hieno inklusiivinen päätös.Hän vastaa opetushallituksessa toisenasteen ammatilliseen erityisopetukseenliittyvistä asioista.

Miettinen katsoo, että myös amma-tillisten oppilaitosten tiivistyneet työelä-mäyhteydet – työssäoppiminen ja näy-töt – edistävät kaikkien erilaisten oppi-joiden mahdollisuuksia huimasti.

-Nyt voi näyttää tekemällä. Ei tar-vitse kaikkea kirjoittaa ja hienosti esit-tää. Jos osaat keittää lihakeiton, se riit-tää.

Näyttö on hänen mielestään myösvahvasti opiskelijaa tukeva tilanne.

-Se ei ole tästä poikki pinoon, vaanoppimistilanne, jossa voidaan arvioinnil-la vahvasti tukea opiskelijaa.

Yhteistyötä ja järjestöjen tukeatarvitaan

Vammaisten ja vajaakuntoisten tuloammatilliseen oppilaitoksiin on kuiten-kin haastava tilanne erityisesti opettajil-le.

Opettajien tiedot vammoista ja nii-den vaikutuksesta oppimiseen ovat vä-häiset.

Työssäoppimisjärjestelmä

tarjoaa erilaisille oppijoille

erinomaisen

mahdollisuuden näyttää

osaamistaan.

Erityisoppilaiden tulo

ammatillisiin oppilaitoksiin

on kuitenkin täynnä useita

haasteita, joiden ratkaisu

vie aikaa.

Näin sanoo opetusneuvos

Kaija Miettinen

opetushallituksesta.

millaista ammatillista pätevyyttä erilais-ten oppijoiden opettamiseen tarvitaan.

Ammattiin johtavissa tutkinnoissaopettajan pätevyyskriteerit ovat Mietti-sen mukaan yksiselitteisen selkeät: vä-hintään ammattikorkeakoulutason tut-kinto ja sen päälle opettajan sekä erityis-opettajan opinnot.

Valmentavassa kakkosessa perintei-nen pätevyysreitti on kuitenkin hänenmielestään pakko kyseenalaistaa, koskaopiskelu on ennemminkin päivittäis-kuin ammattitaitojen hankkimista. Op-pituntien rakennekin tehdään täysinhenkilökohtaisen opetuksen järjestys-suunnitelman eli HOJKS:n mukaan yh-dessä oppilaan sidosryhmien kanssa.

-Siinä soveliain ammattitutkinto-pohja voisi olla sosionomi, Miettinentoteaa.

Hän vakuuttaa, että opetusministe-riössä kyllä tiedostetaan muutostarve,mutta päätöksenteossa ei kuitenkaan kan-nata hötkyillä, koska monet lait kuten esi-merkiksi kehitysvammalaki ja valtion-osuuslainsäädäntö ovat uudistumassa.

-Opettajien ja koulutuksen järjestä-jien kanssa täytyy myös neuvotella jakypsytellä asiaa. Isot muutokset ovathitaita.

-Miten esimerkiksi joku sairaus,ADHD tai mielenterveysongelmat vai-kuttavat, sitä ei ymmärrä, jos ei ole edestiedon tasolla asiasta käsitystä, opetus-neuvos Kaija Miettinen huomauttaa.

Oppilaitoksissa on myös tunnetta-va vammaisille tarjolla olevat erilaisetsosiaali- ja terveys- sekä työllistämisentukipalvelumahdollisuudet.

Miettisen mielestä ammatilliset op-pilaitokset tarvitsevat laaja-alaista yhteis-työtä niin kunnan sosiaali- ja terveystoi-men kuin eri työllistämisprojektien jajärjestöjen kanssa. Järjestöillä ja työval-mennusta tarjoavilla organisaatioilla onhänen mielestään erityisen paljon annet-tavaa ammattioppilaitoksille. Niillä onvammakohtaista mutta myös työvalmen-nuksen osaamista, jota tarvitaan opetuk-sen työvaltaisuuden ja työssäoppimisentakia.

-Ammatillisissa oppilaitoksissa pe-lätään, että työelämä torjuu vammaisetopiskelijat. Että työpaikkoja ei löydysellaisille opiskelijoille, joilla on rajalli-set kyvyt.

Opettajien pätevyysvaatimuksetpuntarissa

Erityisopetuksen tulo ammatillisiin op-pilaitoksiin haastaa myös pohtimaan,

ErityisopetusOpetusneuvosKaija Miettinen:



Massat liikkuvat hitaasti

Entä miten taataan se, että eri paikka-kunnilla erilaisilla oppijoilla on tasaver-taiset mahdollisuudet päästä ammatilli-siin oppilaitoksiin ja opetus on tasalaa-tuista.

-Opetusministeriö laatii lait ja asetuk-set sekä antaa rahat. Opetushallitus taastekee opetusministeriön linjausten mu-kaan opetussuunnitelman perusteet. Sii-nä ovat lähinnä meidän mahdollisuudetvaikuttaa, opetusneuvos Miettinen vastaa.

Hän huomauttaa, että ammatillisenkoulutuksen järjestäjät tietävät parhai-ten alueelliset tarpeet. Ne ovat kuiten-kin keskenään eri asemassa, koska ovathyvin erikokoisia: isoja kuntayhtymiä japieniä säätiöitä.

-Kestääkin kauan ennen kuin kaik-ki oppilaitokset ovat samalla viivalla. Viejopa 15 vuotta ennen kuin viimeinenkinopettaja on mukana uudessa systeemis-sä. Massat liikkuvat hitaasti.

Miettinen aprikoi, että joillakinammattioppilaitoksilla ei ole edes tarvet-ta pohtia erityisopetuksen tasalaatui-suutta ja saatavuutta.

-Vasta kun opinahjon vetovoimaalkaa hiipua, aletaan miettiä tällaisiakysymyksiä.

Toisaalta hänen mielestään kunnalli-siin päättäjiin voidaan vaikuttaa, kun tuo-daan esille, mikä merkitys koulutukseensatsaamisella on.

-Kuntapäättäjiin on tehonnut se, kunolen muistuttanut, että nuoret, jotka ei-vät ole koulutuksessa, ovat joka tapauk-sessa kunnan jäseniä hyvin, hyvin kauan.

Erityisoppilaitoksista kehittä-miskeskuksia

Mikä on ammatillisten erityisoppilaitos-ten tulevaisuus, kun erityisoppilaat siir-tyvät pikkuhiljaa ammatillisiin oppilai-toksin ja heidän aiemmin erityisoppilai-toksiin mukanaan tuomat valtionosuus-rahat loppuvat?

Erityisoppilaitoksilla on Miettisenmukaan tärkeä rooli ammatillisen opetuk-sen palvelujärjestelmässä. Ne vastaavatkaikkein vaikeampivammaisten oppilai-den koulutuksesta, toimivat oman alu-eensa erityisopetuksen kehittämiskeskuk-sina ja tukevat ammatillisia oppilaitoksia.

-Ne keräävät osaamista ja suodattavasitä tavallisiin oppilaitoksiin.

Teksti ja kuvat: Juha Saarinen

on suuri haaste ammatillisille oppilaitoksille

Realismia unelmien sijaan

Opetusneuvos Kaija Miettinenperäänkuuluttaa realismiaerilaisten oppijoiden oppimis- jatyömahdollisuuksien avautumiseentoisen asteen ammattioppilaitos-opiskelun myötä.

-Jos osaa surffata netissä, niin seei merkitse, että voi opiskelladatanomiksi. Opetussuunnitelmanperusteissa on selkeät tavoitteet,mitä kussakin tutkinnossa pitääosata. Kun opiskelijalle tehdäänhenkilökohtaisen opetuksenjärjestämistä koskeva suunnitelma,niin siinä asiat pitää käydä läpi.

Miettinen huomauttaa, että vaikkavirallisesti luvataankin, ettäkaikissa perustutkinnoissa voidaanperuskoulun jälkeinen opetusantaa erityisopetuksena, niintodellisuudessa koulutuksenjärjestäjät valitsevat opiskelijatpääsykokein ja testein. Hakijatpannaan jonoon.

-Nyt haetaan rajoja ja mahdolli-suuksia. Esimerkiksi sosiaali- jaterveysalalle hakee nuoriakehitysvammaisia tyttöjä. Vaikkaperiaatteessa tahdottaisiin, että hepääsisivät opiskelemaan, niin mikäon heidän vastuunsa oikeassatyöelämässä, kun pitää hoitaatoisia ihmisiä, Miettinen kysyy.

Hän huomauttaa, että samaanaikaan puhdistus- ja palvelualoillatarvittaisiin opiskelijoita, muttaalan koulutus ei houkuttele, koskasen status on niin heikko.

-Viime kädessä tytöt kuitenkinpääsevät siivous- ja puhdistusalantöihin, kävivät he kumman linjantahansa.

Miettinen pelkää, että nyt luodaanehkä liikaakin sellaisia unelmia,jotka saattavat johtaa koviinkinpettymyksiin.

-Kun nuoren unelmat sortuvatmurrosiässä, eikä hänellä oleesimerkiksi kognitiivisten ongelmi-en ja kehitysvammaisuuden takiakykyä käsitellä pettymyksiä, se onehkä vähän liian kovaa.



Vammaisen tai

vajaakuntoisen tukeminen

työelämään ei ole aivan

yksinkertainen juttu. Siksi

Diakonia-

ammattikorkeakoulussa

ollaan valmiita

panostamaan monialaiseen

osaamiseen ja

työelämäyhteyksien

parantamiseen. Koulun

rehtori Jorma Niemelä

näkee sosiaalialan

opiskelijansa muun muassa

potentiaalisina

tulevaisuuden

työvalmentajina.

halutaan kehittäävajaakuntoistentyöelämään tukemista

DiakissaDiakissa


VATES–INFO 1 2005 1 1

Jo opintokokonaisuuden suunnitte-lussa on hyödynnetty toimivia yhteistyö-verkostoja. Hankkeessa on tiiviisti ollutmukana Kuopion yliopisto, joka tarjo-aa erikoistumisopinnot suorittaneilleammattilaisille jatko-opintomahdolli-suutta.

-Yliopisto yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa on saanutmukaan myös kansainvälisiä kumppa-neita. Erikoistumisopinnoissa hyödyn-netäänkin sekä saksalaista että unkari-laista osaamista.

Suuri toimija

Jorma Niemelä näkee oman oppilaitok-sensa aseman sosiaalialan koulutusken-tässä keskeisenä. Aloituspaikkoina las-kien se on maan suurin sosiaalialan kou-luttaja. Kahdeksan yksikön verkostoulottuu Helsingistä Ouluun ja Pieksä-mäeltä Poriin.

-Vammaistyön opintoja on lukujär-jestyksessä jo perusopintovaiheesta läh-tien, joten opetushenkilökunnallemmevammaisuuden tematiikka ei ole uutta.Opettajiltamme löytyy sekä henkilökoh-taista osaamista että kontakteja vam-maisjärjestömaailmaan.

Teksti: Outi LindroosKuvat: Juha Saarinen

D iakonia-ammattikorkeakouluun,Diak, hyväksytään vuosittain noin 535uutta opiskelijaa. Sen Helsingin yksikös-sä opiskelunsa aloittaa vuosittain noin170 uutta opiskelijaa. Heistä keskimää-rin 30 suorittaa kattavasti vammaistyönopintoja osana kolme ja puoli vuotta kes-tävää sosionomin tai sairaanhoitajan am-mattitutkintoa.

-Korkeakouluasteen koulutuksensaavia vammaistyön osaajia tarvittaisiinenemmän, toteaa rehtori Jorma Niemelä.

Ammattiosaamista oppilaitostenverkostoilla

Diakin Pieksämäen yksikössä työsken-televä yliopettaja Anja Manninen on ol-lut mukana suunnittelemassa täydennys-koulutukseen tarkoitettua opintokoko-naisuutta. Siinä syvennetään tasa-arvoi-sen osallistumisen ja palveluohjauksenosaamista. Uudenlaisen opintokokonai-suuden tarkoituksena on lisätä tietämys-tä erityisryhmille suunnattujen palvelu-jen suunnittelusta ja kehittämisestä.

–Tässä uudessa opintokokonaisuu-dessa työelämäyhteyksiä vahvistetaanedelleen, sillä se on juuri ammattikor-keakoulujen olemukseen luontevasti liit-tyvä toimintatapa.

Opinnollinen kuntoutusperinteistenkuntoutusmuotojen rinnalle

Jorma Niemelä on entinen Sini-nauhaliiton toimitusjohtaja.Valtakunnallisen ja kristillisenpäihdetyön parissa kerätty kokemuson kartuttanut hänen näkemystäänpitkäaikaistyöttömyyden vaikutuk-sista. Erilaisten perinteistenkuntoutusmuotojen rinnalle Niemelänostaisi opinnollisen kuntoutuksen.Siinä on kysymysmaailmankatsomuksellisesta,elämänkatsomuksellisesta jasivistävästä koulutuksesta.

-Kuntoutuksen sisällöt auttaisivatosallisuuden ja oman elämän-hallinnan vahvistamisessa. Samallakuntoutus valmentaisi ja antaisivalmiuksia myös ammatillisissaopinnoissa menestymiseen.

Opinnollista kuntoutusta voisivathänen mukaansa tarjota erityisestivapaan sivistystyön piirissä toimivatoppilaitokset.

-Opinnollinen kuntoutus avartaisinäkökulmaa ja tarjoaisi laajempiamerkityshorisontteja, Niemelä jatkaakuntoutusmuodon perusteluja.

Kuntoutus auttaisi siis hahmotta-maan paremmin myös omaaelämäntilannetta ja se vähentäisietenkin vaikeasti työllistyvienihmisten syrjäytymisvaaraa.

Jotta opinnollista kuntoutusta olisimahdollista toteuttaa, se vaatisikuitenkin uudenlaista opetus- jasosiaalitoimen keinojen yhdistämis-tä. Kokeiluja on saatukin jo käyntiin.

Jorma Niemelä on myös seurannutilahtuneena sosiaalisten yritystenlain syntymistä, mutta on olluterityisen kriittinen lain lopulliseenmuotoon.

-Eipä taida juurikaan löytyä sellaisiabisnesosaajia, jotka nykyisellä lainmukanaan tuomalla tukitasollasaavat aikaan kestävän ja menesty-vän yrityksen, Niemelä pohtii.

Hän toivoo, että lakia korjattaisiin jaettä sen rinnalla ainakinkokeiltaisiin työllistämisseteliä.

-Seteli kompensoisi työnantajallevajaakuntoisuuden osuuden. Setelinavulla yhteiskunta voisi tukea ketätahansa työllistämispäätöksentehnyttä ja vastuullista yrittäjää.



NNäyttötutkintojärjestelmän jatyössäoppimisen kehittyminen ovattiivistäneet oppilaitosten ja yritystenvuoropuhelua sekä tuoneet organisaa-tioita lähemmäs toisiaan. Työ edistääkaikilla tasoilla opiskelijoiden sijoittu-mista työelämään, olipa kyseessä ”tavistai vajaa”. Vajaakuntoisille työn merki-tys on suurempi - mahdollisuuden saa-minen on haastavampaa. Yhteistyötäja tukea tarvitaan ovien ja asenteidenavaamiseen puolin ja toisin.

On varmistettava, että opettajillaon reaalitieto ammatin nykytaidonvaatimuksista; on myös ymmärrettävätämän päivän työelämän toimintaym-päristö ja asiakkaiden asettamat haas-teet. Opettajien työelämäjaksot avaa-vat käsitystä nykytilasta monella taval-la. Tämä haaste on otettava vastaanriittävän usein. Reaalitiedon tuominenopetussuunnitelmatyöhön vaatii myöspienempien yrittäjien kanssa tehtävääaktiivista ja laajaa yhteistyötä eri toimi-aloilla.

Oppilaitoksessa opetellaan amma-tin perusvalmiudet ja saadaan lähtö-kohta elinikäiselle oppimiselle. Oikeanasenteen oppiminen on kaikkein tär-kein väline tiellä työllistymiseen. Opet-tajat ovat suunnannäyttäjiä: oppilaatomaksuvat nopeasti opettajan asen-teen yritysmaailmaa kohtaan.

Yritykset tulisi kokea mahdolli-suuksien antajina. Suomessa on lähes300 000 yritystä ja ne antavat paljonmahdollisuuksia – kenelle tahansameistä. Yrityksistä vain 0,5 prosenttiatyöllistää yli 100 henkilöä. Tämän ko-koluokan yrityksissä perehdytys- jaohjausresursseja on enemmän, mutta

ne eivät yksin ratkaise asiaa. Olisikinymmärrettävä ja nähtävä pienyritystentyöllistävä vaikutus sekä toimintaym-päristön niille tarjoamat mahdollisuu-det. Työllistymisen kannalta ratkaise-vaa onkin ymmärtää yrittäjän arkea jatoimia niiden reunaehtojen mukaan,jotka sanelevat yrityksen toimintaa.Asiakas on kuningas ja toimintaympä-ristö sen mukainen.

Yritysten toiminta ja arkityö ovattäynnä asioita, joita ei voi oppia kir-joista eikä niitä ole kirjoitettu direktii-veihin. Hienoimmatkaan teoriat eivätmuutu toimiviksi ilman onnistunuttasoveltamista käytäntöön. Asiakkaidenajatukset ja tarpeet eivät kulje kaavo-jen mukaan. Yrityksen on taivuttavaasiakkaan mukaan, oli tilanne melkeinmikä tahansa. Jos palvelu ei miellytä,niin asiakas äänestää nopeasti jaloil-laan. Vain onnistumalla tyydyttämäänasiakkaiden tarpeita luodaan lisää töitäja työpaikkoja! Näitä tarpeita voi tyy-dyttää aivan yhtä hyvin vajaakuntoinenkuin kuka tahansa, jos halua ja tahtoariittää. Asiakas maksaa viime kädessäpalkkamme ja varmistaa työmme jat-

kuvuuden. Yritys ja työnantaja ovatvain välikädessä: organisoimassa, ra-hoittamassa, kantamassa riskit ja tuot-tamassa tuotteita ja palveluja.

Työtehtävän ja tekijän mahdolli-simman hyvä kohdentaminen ratkaise-vat työllistymisen. Lukuisia onnistu-neita esimerkkejä löytyy. Positiivinenasenne, motivaatio, tehtävän edellyttä-mä osaaminen ja halu kehittyä ovatratkaisevassa asemassa - vamma taivajavuus on toissijaista. Viestimme ym-pärillemme omia asenteitamme, haluaja tahtoa, tai sitten jotain aivan muuta.Tärkein asenne on itseluottamus jahalu suoriutua tehtävästä kykyihinsänähden niin hyvin kuin mahdollista.On löydettävä yhteinen kieli ja tahtoti-la: lähestyttävä ihmistä ihmisenä –isompi pienempää – myyjä asiakasta,toimintaa kehittäen. Tekemätöntä työ-tä riittää, mutta yhteistyössä on paljontoivomista.

Anne Penttinen-Kivistö,liikkeenjohdon konsultti, Consultica [email protected]

Oikealla asenteellaOikealla asenteella

ovet auki työelämääntyöelämään

Kuva: Hannu Lehmusvuori



Projekti on antanut mielettömän mah-dollisuuden kehittää ammatillista ja eri-tyisopettajakoulutusta niin, että erityis-tukea tarvitsevien työllisyysasiat ovatmukana meidän toimintamme arjessa.Olemme saaneet mm. opettajakorkea-koulun opetussuunnitelmiin uusia työl-listymisen edistämiseen liittyviä pysyviäelementtejä, kertoo Worth the Work-projektin johtaja Pirjo Lampinen Hä-meenlinnan ammatillisesta opettajakor-keakoulusta. Se on toiminut WtW-hank-keen hallinnoijana.

Pirjo Lampinen korostaa, että kos-ka hankkeen lähtökohtana on ollut vai-kuttaa välillisesti erityistä tukea tarvit-sevien ammatillisen koulutuksen ja työ-elämään siirtymisen kehittämiseen, niinerityisen tärkeää on ollut saada uusiatuulia juuri rakenteisiin.

Aitoa vuoropuhelua

VATES-säätiö on ollut hankkeen yksikuudesta kehittämiskumppanista. Sentavoitteena projektissa on ollut viedätyöllistymisen osaamista koulumaail-maan. Matkasaarnaajana toiminut pro-jektikoordinaattori Miika Keijonen ko-rostaa, että työllistymiskipinä on nytkoulumaailmassa herätetty.

Vuonna 2001 käynnistynyt

valtakunnallinen ja

kansainvälinen WtW,

Worth the Work –projekti,

jossa VATES-säätiö on ollut

yksi kuudesta

kehittämiskumppanista,

on päättynyt. Paraniko

maailma? Tasoittuiko

erityistukea tarvitsevien tie

opinnoista työelämään?

-Eniten opettajia on kiinnostanuterityispedagoginen osaaminen, joka liit-tyy niin oppimisvaikeuksien tunnista-miseen, työssäoppimiseen kuin työllisty-miseen.

VATES-säätiön ja vajaakuntoistentyöllistymismenetelmien tunnettuus onkonkreettisesti lisääntynyt.

-Kun kävin ensi kertaa luennoimas-sa opettajille ammattioppilaitoksissa työl-listymisestä ja työllistymismuodoista jakysyin, kuka tuntee VATESin ja työllis-tämismuodot, niin yhtään kättä ei nous-sut ylös. Kun viimeksi kysyin samaa opet-tajilta, niin jo puolet käsistä nousi ylös,havainnoi Keijonen.

VATES on tuottanut nettisivuilleenopettajien työn tueksi tuetun työn ohja-uksen oppaan.

Ovi koulu- ja työllistymismaailmanmolemminpuoliseen kanssakäymiseenon projektin myötä avautunut.

-Nyt on rikottu vallitsevaa ajattelua,että oppilaitos tekee omat hommansa jamuu maailma omansa, uskoo Pirjo Lam-pinen.

Hämeenlinnassa opettajakorkea-koulu on ollut luomassa lähikuntien kes-ken seudullista siirtymämallia, jolla avi-tetaan erityistukea tarvitsevien oppilai-

den siirtymistä peruskoulusta ammatil-lisen oppilaitokseen. Lahteen on syn-tynyt eri työllistämistahojen yhteistyö-verkosto yhden projektin osatoimijan,Kiipulan aikuiskoulutuskeskuksen toi-mesta. Verkostomallin levittäminen jat-kuu esimerkiksi VATESin ATOP-välit-täjäorganisaatioprojektissa.

Empowerment lihaksi ja vereksi

WtW-projekti on ollut myös laajakansainvälinen hanke. Projektilla on ol-lut yhteistyökumppaneita Belgiasta,Hollannista ja Tshekin tasavallasta.Kaiken kaikkiaan 50 organisaatiota al-lekirjoitti yhteistyösopimuksen.Yhteistyötä ei ole tehty vain projektinmesenaatin EU:n tyydyttämiseksi, vaankonkreettisena tuloksena on syntynytyhteinen visio: voimaantuminen eli em-powerment.

-Olemme yhteisesti määrittäneet,mitä se tarkoittaa, mitä sillä ymmärräm-me. Siitä on tullut kattokäsite, jonkakautta voimme entistä paremmin toimianiin, että oppilaat voimaantuvat. Senkautta arvioimme työmme tuloksia.Hollannissa on luotu empowerment-mittaristokin, jota pilotoidaan ensim-mäisenä Suomessa, projektin johtajaPirjo Lampinen kertoo.

Teksti ja kuva: Juha Saarinen

WtW-hanke päättyi:Syttyikö työllistymiskipinäkoulumaailmassa

Projektijohtaja Pirjo Lampinenja projektikoordinaattori MiikaKeijonen ovat tyytyväisiä WtW-hankkeen lopputulemaan: kou-luja työllistymismaailman väli-nen muuri on murrettu.

Lisätietoja:WtW-hankkeesta,

sen tuloksista ja tuotteista:www.worththework.org ja

VATESin projekti-osuudesta:www.vates.fi



Minun viikkoni...ja erityisopettajan haasteet

Olen 36-vuotias erityisopettaja. Työs-kentelen Keskuspuiston ammattiopis-tossa Helsingissä catering-alan opetta-jana. Tarjoamme ammatillista erityisope-tusta sekä valmentavaa opetusta ja oh-jausta erityistä tukea tarvitseville henki-löille.

Opiskelijamme valmistuvat kolmenvuoden opiskelun jälkeen suurtalousko-keiksi. Heidän työllistymisensä vaatiioppilaitokselta yhä enemmän tukitoi-mia. Olemmekin mm. osallistuneet Hä-meenlinnan ammattikorkeakoulun hal-linnoimaan EU-rahoitteiseen WtW-pro-jektiin, jossa on haettu uusia keinojakoulusta työelämään siirtymisen tukemi-seksi.

Itse olin mukana WtW-projektissaerityisopettajaopintojeni aikana 2003-2004. Opin ymmärtämään, että opetta-jan pitäisi keskittyä oppilaiden vahvuuk-siin työnhaussa, eikä rajoittaviin tekijöi-hin. Voimaantumisen käsite avautuimyös minulle aivan eri lailla. Toivotta-vasti nämä opit näyttäytyvät myös hel-mikuussa tekemässäni viikkopäivyrissä.

Maanantai”Sorrun taas siihen, että yritän kaataa tie-toa opiskelijan päähän.”

Herätys vasta puoli kahdeksan. Onluksusta mennä vasta kymmeneksi töi-hin. Ratikkamatkalla luen Pirjo Tiluksen

Erityisopettajan työ on tullut

entistä haasteellisemmaksi,

kun erityisopiskelijoiden

työllistyminen on

työmarkkinoiden koventumisen

myötä vaikeutunut.

Miten haasteeseen vastaa

viikkopäivyrimme tekijä

Marjut Talus?

mieletöntä kirjaa: Pelistä pois, huolehti-van koulun haaste. Suosittelen jokaisel-le opettajalle!

Aamu alkaa ”kakkosten” ravinto-opin koepalautuksella. Välitunnilla onpalaveri. Sitten siirrymme ravinto-opis-sa vitamiineihin. Nautin pikaisen lou-naan ruokasalissa klo 11.45 kolleganiPiian kanssa. Ruokalasta ryntään päiväntoiseen opiskelijapalaveriin.

Klo 12.30 menemme opiskelijoidenkanssa kirjastoon harjoittelemaan Hy-gieniapassi-testiä varten. Se on pakolli-nen elintarvikealalla työskenteleville.Harjoitukset ovat verkossa. Opiskelijattyöskentelevät ahkerasti ja lähes itsenäi-sesti.

Työpäivä päättyy oman luokkanituntiin. Käyn läpi yleisiä tiedotusasioitaja erityisruokavalioita. Vedän tunnin lii-an kiireellä. Sorrun taas siihen, että yri-tän kaataa tietoa opiskelijan päähän.Auts!

Ryntään ulos koulusta ja tapaankollegani Riitan, jonka kanssa riennäm-me Vuosaareen Pauligin maustekurssil-le.

Tiistai”Maku oli aivan autenttinen.Nam!”

Herätys 5.45. Aamiainen ja Hesa-rin luku pitkän kaavan mukaan. Kasaanillan treenikamat kassiin ja ryntään ra-

tikkaan. Taas muutama luku Tilusta.Kello 8.00 alkavat ”kolmosten” eli

oman luokkani tunnit opetuskeittössä.Aiheena on Intia ja sen ruokakulttuuri.Asiakastilauksia on muutama. Kinuski-kakkujen kanssa menee tiukille. Saam-me ne kuitenkin valmiiksi hiukan ennenmääräaikaa.

Kymmenen maissa eräs työnantajasoittaa ja kysyy kommenttia entisestäopiskelijastamme, jota olen suositellut.Kerron hänen positiivisuudestaan ja sän-tillisyydestään. Työnantaja aikoo palka-ta hänet, iloitsen siitä.

Asiakkaiden lounassalaattien chili-nen ravioli-tonnikalasalaatti ja oliivisäm-pylät, teko onnistui oppilailta loistavas-ti ja intialaisen ruoan Samosa, raita, las-si, broilericurry ja vaniljajäätelö karde-mummakastikkeella, maku oli aivan au-tenttinen. Nam! Samosaa olen syönytviimeksi Moskovan lentokentällä pala-tessani Intiasta vuonna 1999. Tunninlopusta käytämme arviointiin noin puo-lituntia. Päivä on sujunut hyvin. Ajoi-tuksen kanssa on aina hiukan ongelmia.On opittava työskentelemään nopeasti,jos mielii työllistyä. Ruokailevat asiak-kaat eivät odota.

Tunti päättyy 14.15. Hoidan juok-sevia asioita ja sovin seuraavan päiväntunneista. Klo 16.00 olen Kisahallissanostamassa puntteja judovalmennetta-vani, 18-vuotiaan Inarin kanssa. Rankantyöpäivän jälkeen on parasta, kun pää-see salille rehkimään. Hikisen treenin ai-



kana työasiat unohtuvat varmasti. Judoon matkustamisen ohella jo 23-vuotinenlempiharrastukseni.

Keskiviikko”Täytyypä nostaa hattua kollegalla.”

Herätys 5.45. Hesarin, viilin ja kah-den kahvikupin jälkeen pystyn jo ajat-telemaan järkevästi.

Olen tämän päivän sijaisena kotita-lous- ja kuluttajapalveluiden eliKOPA:n linjalla opetuskeittiössä. Ope-tus on tässä ryhmässä mukautettua.Opiskelijat tekevät hienosti hommia.Teemme lounaaksi jauhelihaspagettivuo-kaa, salaattia, yrttipatonkia ja hedelmä-kiisseliä. Asiakkaille valmistamme broi-ler-riisivuokaa ja omenaisia lihapullia.

Viimeinen tunti on matematiikkaa.Laskettuamme tehtävät, meille jää aikaakeskustella työelämän pelisäännöistä.Opiskelijat ovat lähdössä työssäoppimis-jaksolle seuraavalla viikolla. Päivä päät-tyy klo 15.15 ja olen uupunut. Täytyypänostaa hattua kollegalle, joka vetää tätäryhmää!

Luen pikaisesti työsähköpostit.Lähden judotreeneihin. Olen kotona20.15.

Torstai“Onko meistä tähän hommaan?”

Aamu alkaa töissä kopiokoneen lau-lamisella. Sen jälkeen ovat edessä puh-taanapidon tunnit. Ohjelmassa on pyy-kinpesua ja catering-osaston siivousta.Päivä suhahtaa iltapäivään.

Alan etsiä seuraavan viikon Thai-keittiön reseptejä keittokirjasta. Lueske-len sähköposteja. Soitan muutaman pu-helun. Saan hetken työnohjausta, kunesimieheni Kaija-Liisa pistäytyy työhuo-neellamme. Kolmelta saapuu kollegani,työn ohella opettajaksi opiskeleva Piia,jonka kanssa pidämme ohjaus- ja arvi-ointipalaverin. Olen Piian opintoja oh-jaava opettaja. Taas kerran keskustelem-me siitä, miten vaativaa työ erityisopis-kelijoiden kanssa on. Että onko meistätähän hommaan?

Klo 17.00 tapaan ystäväni Rii-kan kahvilassa. Sieltä suuntaan Kisa-halliin repimään painoja, sitten kaup-paan ja kotiin. Klo 20.30 muistan, ettäseuraavan päivän tilauslista Thai-keittiö-

tä varten on tekemättä. Naputtelen tila-uksen koneelle. Päivitän vielä judoseu-ran sivuja kello 22.30. Epäilen, että enole ihan terve.

Perjantai”Hän on sittenkin voimaaantunut!”

Opetus alkaa klo 8.00. Ohjelmassaon suurkeittiöpäivä. Olen ”kolmosten”kanssa Invalidisäätiön henkilöstöravin-tolassa töissä. Valmistamme lounaankinkkukiusausta, salaattia, perunariesko-ja, suklaavaahtoa ja raitapitkoa 500 ruo-kailijalle. Yhdellä opiskelijoistamme onasiakaspalvelun näyttökoe: hän hoitaalounaslinjastoa vakiohenkilökunnankanssa ja suoritus arvioidaan.

Käymme läpi kunkin opiskelijantyötehtävät ja päivän reseptit. Olenhieman väsynyt ja kireä. On vaikeamuistaa ”empowerment” ja toimia opis-kelijaa voimaannuttavasti, kun 500 ruo-kailijaa odottaa lounastaan. Onnek-si kiusaus on kuitenkin aikahelppo ruoka ja opiskelijattekevät töitä huolellisesti.Erään opiskelijan äiti soit-taa ja sumplin ruoan val-mistuksen yhteydessä pa-laveriaikaa opiskelijan jat-kosuunnitelmia ja työllis-tymistä varten.

Klo 12.45 työt ontehty ja pääsemme kahvil-le. Käymme palautekes-kustelua päivästä. Erityi-sesti minua ilahduttaa,että näyttöopiskelija toi-mi oma-aloitteisesti jahienosti asiakkaita palvel-lessaan. Hän on sittenkinvoimaantunut!

Jatkamme keskuste-lua asiakaspalvelusta teo-riatunnilla luokassa klo

13.30. Opiskelijat täyttävät myös lop-puun työseurantalomakkeet koko vii-kolta.

Pidän vielä yhden uusintakokeenklo 14.30. Valmistelen samalla seuraa-vaa viikkoa ja suunnittelen kollegankanssa työnjakoa. Neljään mennessäalan olla superväsynyt. Pakkaan tavara-ni, lähden judosalille ja sieltä elokuviin.Voisiko viikonloppu mukavammin al-kaa!



V

Vuoden työnantaja

uoden työnantaja

VATES-säätiö valitsi Vuoden työnantajaksi vaasalaisen

pienyrittäjän Viking Hjortin luotsaaman Carfix Wasan.

Palkitsemisen perusteena oli työntekijän osaamisen ja

työpaikalla tapahtuneen ohjaamisen sekä

tukimenetelmien ennakkoluuloton ja

esimerkillinen hyödyntäminen.

Tuloksellisesta työnantajayhteistyöstä

sai tunnustuksen Jupiter-säätiö.

Carfix Wasa on oivaltanut, että työn tekemi-sessä oleellista on työntekijän motivaatio jaammattiosaaminen. Vammainen voi olla täysintyökykyinen, kunhan hänelle annetaan mahdol-lisuus, ja tarvittaessa käytetään hyväksi niin tek-nisiä kuin muitakin tukikeinoja, totesi VATES-säätiön toimitusjohtaja Marjatta Varanka, kunhän julkisti Vuoden vammaistyöllistäjän Finsenverkostopäivillä Helsingissä maaliskuussa.

Tärkeintä on osaaminen ja oppimishalu

Carfix Wasa:n omistaja, toimitusjohtaja VikingHjort työllisti pari vuotta sitten viiden hengenpienyritykseensä autoista kiinnostuneen, luon-tais- ja metsätalouden perustutkinnon suorit-taneen Tom Haglundin (27) Jupiter-työvalmen-nussäätiön kautta.

Carfix Wasa fiksaa eli ehostaa käytettyjä jauusia merkkiautoja. Fiksarin ammattiin ei oleolemassa tutkintoa, vaan työ opitaan työpaikallamestari-kisälli -periaatteella. Tom Haglund onkuuro. Hänen työssäoppimisensa helpottami-seksi Viking Hjort teki yhdessä Jupiter –sääti-ön työvalmentajan Kai Holm-Pedersenin kans-sa tietokonepohjaisen opastuskansion. Siihenon kuvattu eri merkkiautojen fiksaamisen työ-vaiheet.

- työn osaamisen, ohjauksenja tukimenetelmienesimerkillinen hyödyntäjä

Carfix Wasa Carfix Wfix WasaasaEdellisen vuoden työnanta-jan Total kiinteistöpalvelunliikelaitosjohtaja Reijo Kujalaluovutti työnantajapalkinnonvuodeksi toimitusjohtajaViking Hjortin huomaan.



-Kyllähän Tompan opastaminenvaati alkuun aika paljon panostamista,mutta nyt hän ottaa jo tilauksetkin vas-taan ja neuvoo jo toisiakin. Hän on van-hin työntekijäni nykyisin. Ei olekaan tär-keää kuuleeko ihminen vai ei, vaan semitä hän osaa ja haluaa oppia, totesi toi-mitusjohtaja Viking Hjort ottaessaanvastaan VATES-säätiön tunnustuksen.

Kommunikointiohjelma jatyöolosuhteiden järjestelytukea

VATES-säätiö muisti Vuoden työllistä-jän palkitsemistilaisuudessa myös Jupi-ter-säätiötä kunniakirjalla tuloksellises-ta yhteistyöstä Vuoden työnantajankanssa.

Työvalmentaja Kai Holm-Pederse-nin avustuksella Viking Hjort sai työvoi-matoimistolta mm. työolosuhteiden jär-jestelytukeen kuuluvaa ohjaustukea, jollakorvattiin Tom Haglundin erityisohjaa-misen tarve työpaikalla. Jupiter-säätiöntoimesta Tomille kehitettiin myös viitto-makielinen Sign Made atk-kommuni-kointiohjelma. Se auttaa häntä sosiaali-sessa vuorovaikutuksessa työpaikalla.

Voittajien on helppo hymyillä. Keskellä Vuoden työnantajan Carfix Wasan, toimitusjohtaja Viking Hjort vierellään kun-niakirjalla palkitun Jupiter säätiön toimitusjohtaja Helka Linna ja työvalmentaja Kai Holm-Pedersen.

Luovuttaessaan kunniakirjan toimi-tusjohtaja Helka Linnalle ja Kai Holm-Pedersenille VATES-säätiön kehittämis-päällikkö Leena Sariola kiitti Jupiteriaerityisesti systemaattisesta työnantaja-verkoston luomisesta ja työnantajien tar-peiden kuulemisesta.

-Aktiivisuus on tuottanut tulosta.Esimerkiksi työvalmentaja Kai Holm-Pedersen on ottanut yhteensä pari sa-taa yrityskontaktia, joiden tuloksena hänon saanut aikaan yhteensä 20 työsopi-musta 15 työntekijälle, Sariola totesi.

Paraikaa Jupiter-säätiö tekee alueenyrittäjien työntekijätarvekartoitusta jaomien työllistettäviensä osaamisselvitys-tä.

Työnantajille lisää tietoa

VATES-säätiön toimitusjohtaja Marjat-ta Varanka uskoo, että työnantajat olisi-vat nykyistä enemmän kiinnostuneitavammaisten ja vajaakuntoisten työllistä-misestä, jos he tietäisivät paremmin käy-tettävissä olevista tukimenetelmistä,kuten esimerkiksi työvalmentajapalve-luista ja työolosuhteiden järjestelytuesta.

-Työolosuhteiden järjestelytukeakäytti esimerkiksi viime vuonna hyväk-seen vain muutama yritys. Viranomais-ten, järjestöjen ja työllistämisyksiköidenpitäisikin lisätä työnantajatiedotusta.

Varanka kertoi, että VATES-säätiöjulkaisee tänä vuonna tiedotuslehtisen,jossa esitellään työllistämisen tukimah-dollisuuksia: esimerkkeinä käytetäänCarfix Wasaa ja sen kanssa Vuoden työl-listäjän tittelistä kisannutta yhdeksäämuuta työnantajaa.

Vuoden työnantajakilpaan lähettitänä vuonna ehdotuksensa yhteensä 12työllistämisyksikköä. Palkinto jaettiinkuudennen kerran.

Vuoden työnantajasta Carfix Wa-sasta, fiksari Tom Haglundista ja heidänyhteistyöstään Jupiter-säätiön kanssa ontehty laajempi artikkeli VATES-infonnumeroon 3/2004. Se löytyy infon verk-koversiosta osoitteesta www.vates.fikohdasta julkaisut > VATESinfo > 3/2004.

Teksti: Juha SaarinenKuvat: Studio Jari Härkönen



VATES-säätiön järjestämillä sosiaa-listen yritysten johdon neuvottelupäi-villä, jotka pidettiin helmikuussa Hel-singissä, kuultiin monipuolisesti niinyrittäjien, VATES-säätiön sosiaalisentukirakenteen kuin työministeriönkokemuksia lain ensimmäisen vuo-den toimeenpanosta ja tuloksellisuu-desta.

Etelä-Pohjanmaalla toimivanhuonekaluteollisuuden alihankintaanerikoistuneen Woodfox Oy:n toimi-tusjohtaja Timo Haapoja toi vahvastiesille sosiaalisten yrittäjien keskuu-dessa vallitsevan huolen yhteiskun-nan tarjoaman kompensaation jatku-vuudesta – tai pikemminkin senpuutteesta. Woodfoxissa on ongel-maksi muodostunut se, että paikalli-

kuulutti viranomaisilta samanlaistasitoutumista kuin yrittäjiltä.

-Yrittäjät ovat jo sosiaaliseen yritys-toimintaan lähtiessään sitoutuneet tar-joamaan työpaikkoja sekä vajaakuntoi-sille että pitkäaikaistyöttömille. Jatkos-sa tarvitaan myös viranomaisten pitkä-aikaista sitoutumista ja tasapuolisuutta,jotta sosiaalisten yritysten on mahdollis-ta jatkaa toimintaansa ja uusia yrittäjiäsaadaan mukaan.

Lainsäätäjän tahto –pidempiaikaiset tuet

Johtaja Matti Pukkio työministeriöstäkertoi, että työministeriössä on reagoi-tu TE-keskusten ja työvoimaviranomais-ten tukipäätöksiin heti, kun havaittiin,että päätöksissä on alueellista vaihtelua

Johdon neuvottelupäivien kahvitauolla kokemusten ja mielipiteiden vaihto sosiaalistenyritysten laista ja yritysten arkikokemuksista oli vilkasta. Kuvassa Timo Haapoja WoodfoxOy:stä (vas.), Lasse Räsänen Turun seudun työttömät ry:stä, Arto Alaranta Rainan Teko-point Oy:stä ja Seppo Pesonen Ekomaa-yhdistys ry:stä.

sen työvoimatoimiston ensimmäisenävuotena vajaakuntoiselle myöntämäätukea on uuden tukipäätöksen myötäalennettu.

–Yritystoimintaa ei suunnitella puo-len vuoden tai edes parin vuoden peri-odeissa. Sitä ei voi tehdä niin lyhyellätähtäimellä myöskään sosiaalisissa yri-tyksissä. Ei vaikka työsuhteita tai työl-listämistukipäätöksiä tehtäisiinkin mää-räajoiksi, Haapoja muistutti.

Häntä kismitti myös se, että TE-keskukseen syyskuussa jätettyyn projek-titukianomukseen ei puolen vuoden jäl-keenkään oltu vielä saatu päätöstä.

VATES-säätiön kehittämispäällikköSusanne Stadius-Raivio kertoi säätiön ve-tämän sosiaalisten yritysten tukirakenne-projektin kokemuksista; hän perään-

Sosiaalisten yritysten lain

suomia tukimahdollisuuksia

ei ole hyödynnetty

tehokkaimmalla tavalla.

Viranomaisten tukipäätökset

ovat olleet kirjavia, eikä

rohkeutta maksimitukien

hakemiseenkaan ole aina

löytynyt. Projektitukeakin

on myönnetty minimaalisesti.

Siinä sosiaalisten yritysten

johdon neuvottelupäivien

saldo lain ensi vuoden

kokemuksista.

Sosiaalisten yritysten lakilaki

laki



Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta haluaa lainremonttia

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt sosiaalistenyritysten lain toimivuutta heti tämänvuoden istuntokautensa alussa. Se onkuullut useita asiantuntijoita mm.rekisteröityjen sosiaalisten yritystenvetäjiä, työministeriön johtoa ja VATES-säätiön kehittämispäällikkö SusanneStadius-Raiviota.

-Valiokunnassa on mielestäni syntymäs-sä selkeä yhteinen kanta siitä, että lainepäkohtien korjaamiseksi pitää ryhtyäheti toimeen, jotta lain tavoite - työl-listää vajaakuntoisia japitkäaikaistyöttömiä sosiaalisenyritystoiminnan avulla- voisi toteutua,kertoo valiokunnan puheenjohtaja,kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Gustafsson korostaa, että asiantuntija-kuulemisessa on erityisestihämmästyttänyt se, kuinka eri laillaviranomaiset ovat niin alueellisesti kuinpaikallisesti panneet sosiaalistenyritysten lakia toimeen. Vaikkatyöministeriö on ohjeistanut lain jajopa työministeri on paimentanuttyövoimatoimistoja käyttämään tukiamahdollisimman tehokkaasti, niintyöllistämistukipäätökset ovat olleeterilaisia eri puolilla maata.

-Tähän ongelmaan pitää varmaan ihanlainsäädännöstä käsin puuttua,Gustafsson pohtii.

Asiantuntijakuuleminen on tuonutmyös esille sen, että sosiaalistenyritysten käynnistämiseen varattuaprojektitukea on myönnetty vainminimaalisesti. TE-keskukset ovattulkinneet projektituen ehtoa, tukea eisaa käyttää liiketoimintaan, hyvintiukasti.

-Tulkintaan tarvitaan varmaanväljennystä, toteaa Gustafsson.

Gustafssonin mielestä käytäntö onosoittanut, että tukipäätöstentiukkuuden taustalla olevakilpailuvääristymäpelko on turha.

-Työministeriön johtava virkamies,

johtaja Matti Pukkio on laskelmissaantullut sellaiseen tulokseen, ettäesimerkiksi 12 hengen yrityksessäneljän työntekijän palkkaamiseen saatutyöllistämistuki kattaa vain yhdeksänprosenttia koko yrityksen palkka-kustannuksista.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta laatiiasiantuntijakuulemisestaan yhteenve-don, joka ei ollut tätä artikkeliakiirastorstaina kirjoitettaessa vielävalmis. Sen jälkeen valiokunta lähettääasian käsittelyn tiedoksi työ-ministeriöön. Ministeriö voi halutessaanaloittaa lain epäkohtien muutos-valmistelut ja tuoda asian eduskunta-käsittelyyn. Jos se ei sitä tee, niinsosiaalisten yritysten laki tuleeeduskuntaan välitarkasteluun vastavuoden 2006 lopulla eduskunnan lainsäätämisen yhteydessä tekemänponsipäätöksen mukaisesti.

Teksti ja kuva: Juha Saarinen

Kansanedustaja Jukka Gustafssoninkävi myös johdon neuvottelupäivilläkuulemassa kentän kokemuksia.

eikä sallittuja pidempikestoisia työl-listämistukijaksoja myönnetty yhtäpaljon kuin etukäteen oli ennustettu.Itse työministeri Tarja Filatovin alle-kirjoittamalla ”paimenkirjeellä” pai-kallisia viranomaisia on kehotettukäyttämään sosiaalisten yritysten lainsuomia tukimuotoja mahdollisimmantehokkaasti.

Matti Pukkio korosti, että pitkä-aikainen työllisyyden tukeminen onlainsäätäjän tahto. Laki sosiaalisistayrityksistä velvoittaa viranomaisia esi-merkiksi tukemaan vajaakuntoisentyöllistämistä sosiaalisissa yrityksissäjopa kolmen vuoden ajaksi kerrallaan.

-Viranomaisten paikallinen har-kintavalta ei poista tätä velvoitetta,hän huomautti.

Kotitaloustöistä olisi kysyntää

Laki sosiaalisista yrityksistä on ollutvoimassa hieman yli vuoden. Sinä ai-kana työministeriön ylläpitämään so-siaalisten yritysten rekisteriin on eh-ditty hyväksyä 14 yritystä, jotka työl-listävät yhteensä 207 työntekijää.Heistä vajaakuntoisia on 64 ja pitkä-aikaistyöttömiä 31 eli lähes puoletkoko henkilökunnasta.

Sosiaalisia yrityksiä ovat tähänmennessä perustaneet enimmäkseenkolmannen sektorin toimijat. Suuritulevaisuuden haaste on markkinoi-da toimintaa muille tahoille.

Sosiaalisten yritysten johdon päi-vien innostunut ja keskusteleva ilma-piiri kertoi siitä, että nykyiset sosiaa-liset yrityksetkin voivat laajentaaomaa toimintaansa, kunhan niidentoimintaedellytykset saadaan kun-toon. Yksi bisnesalue, jossa olisi sel-vää kysyntää jo nyt, ja eritoten jatkos-sa, on kotitalouksien siivous- ja re-monttityöt, kunhan vain lainsäädän-töä muutettaisiin niin, että yrityksensaama työllistämistuki ei olisi estekotitalouksien verovähennysoikeu-delle.

Teksti: Outi LindroosKuvat: Juha Saarinen

y s k i iy s k i iy s k i i



L

Sevillan vierailu oli osa VATES-sääti-ön organisoimaa EU-rahoitteista Leo-nardo liikkuvuushanketta. Sen ansiostatyökeskusten henkilöstön johtamista jaohjaamista kehittävällä ammattilaisryh-mällä oli mahdollisuus tutustua viikonajan Sevillan alueen vammaisten ja va-jaakuntoisten työllistämisoloihin.

Mikä oli opintomatkan anti?

-Antoi matka ainakin ajattelemisen ai-hetta päivittäiseen työhön. Kyllä me tel-mimme samanmoisessa ongelmakentäs-sä Andalusiassa ja Suomessa. Työnanta-jien ennakkoasenteet eritoten mielenter-veysongelmataustaista työnhakijaa koh-taan ovat kovat. Työntekijöitä vaivaamotivaation puute ja heikot ammatilli-set eväät, tilitti projektipäällikkö Mar-jut Huttunen Merikosken ammatillisestakoulutuskeskuksesta.

erottaa Espanjanja Suomentyöllistymis-ongelmat

Vammaisten ja

vajaakuntoisten

työllistymisongelmat ovat

Espanjassa samankaltaisia

kuin Suomessa

lukuunottamatta loton

työllistävää vaikutusta.

Tämän totesi VATES-säätiön

kokoama opintoryhmä

vieraillessaan tammikuussa

Sevillassa.

pääsevät näin työllistyessään kelpo an-sioille.

ONCElla on merkittävä rooli myösEspanjan talouselämään keskeisenäkuuluvassa järjestelmässä, jonka maan-kielinen sateenkaariorganisaatio onCEPES. Se edustaa 47 000 pientä ja kes-kisuurta yritystä sekä koostuu runsaas-ta 200 tukirakenteesta. Cepesissä ovatedustettuina myös työllistämisyksiköt.

Apua työkeskusten haasteisiin

VATES-säätiön koordinoiman Leonar-do-liikkuvuushankkeen tarkoituksenaon ollut kehittää muutospaineissa elävi-en työkeskusten henkilöstön ohjaus- jajohtamistaitoja. Sevillan matkan lisäksiLeonardo-hankkeen avulla toteutettiinopintomatka Lontooseen marraskuussa2004.

VATESin partnereina hankkeeseenosallistuivat Merikosken ammatillinenkoulutuskeskus Oulusta ja sosiaali- jaterveysministeriö. Hankkeen opinto-matkoille osallistui asiantuntijoita työl-listämisyksiköistä, oppilaitoksista ja yri-tyksistä.

Teksti: Arto VilmiKuva: Pauliina Lampinen

- Mielenterveyskuntoutuksen uu-distus on sujunut Andalusiassa ja johta-massani Niemikotisäätiössä samaa rataa:psykiatrinen sairaala lakkautettiin jatilalle luotiin alueellinen organisaatio,jonka hoiviin tuli ensin pelkästään mie-lenterveyskuntoutujia, sittemmin myöskaksoisdiagnosoituja, lähinnä päihde-käyttäjiä, vertaili Seppo Eronen.

Erosta viehätti erityisesti mahdolli-suus suorittaa ammattikursseja työpai-kalla.

-Vaikka suojatyökeskukset eivätnäyttäneet kovin dynaamisilta business-mielessä, tämä malli tuntui toimivalta,koska työnteko ja kurssitus nivoutuivattoisiinsa luontevasti ja konkreettisesti.

Lottomonopoli

Yhden täysin selkeästi Suomesta poik-keavan työllistymisvaltin opintomatka-laiset Espanjassa havaitsivat. Siihen tör-mäsi niin TV:ssä kuin katukuvassa päi-vittäin. Espanjan näkövammaisten kes-kusjärjestö ONCE monopolisoi sikäläis-tä lottoa, jonka arvonta suoritetaanTV:ssä joka päivä. Lottomonopolin an-siosta järjestö on kouluttanut jo 24 000arvanmyyjää sellaisista näkö- ja muun-laisista vammaisista, jotka eivät pystysuorittamaan ammattitutkintoja, mutta

oottttoo

Opintoryhmä vieraili mm. Espanjan näkövammaisten keskusjärjestön ONCE:nylläpitämässä Louis Balle -koulutuskeskuksessa.



Liikeideointia ja tutkimustasosiaalisen yritystoiminnantueksi

Kauppatieteiden maisteri Jani Björnaloitti maaliskuun alusta VATES-säätiönprojektipäällikkönä. Hänenluotsaamansa projekti Kestäväätyöllisyyttä sosiaalisissa yrityksissä onkolmen vuoden mittainen. Sen tarkoi-tuksena on kehittää ja vahvistaaSuomeen jo perustettuja 14 sosiaalistayritystä ja tukea uusien yritystensyntymistä.

-Projektissamme yhdistyy tutkimustoi-minta sekä kotimainen ja kansainvälinenyhteistyö, kertoo Björn.

Ensimmäinen askel on muodostaayhdessä projektitoimijoidemme kanssamahdollisimman yhtenäinen ja toimivaverkosto.

Työhönsä uusi projektipäällikkö

suhtautuu innostuneesti. Hänen mukaansaluvassa on paitsi mielenkiintoinen myöshaastava työsarka.

-Yritysten vaihteleva koko, useat toimialatja toimijoiden erilaiset lähtökohdat tekevätsosiaalisten yritysten kehittämisestähaasteellista.

Uudet pelisäännöt

Lainsäädäntöä on selkiytettävä,yhteistyötä on tehostettava ja tuki-palvelumuotoja on johdonmukaistettava.Siinä sosiaali- ja terveysministeriönasettaman sosiaalisen työllistämisentyöryhmän lääkkeet vaikeasti työllistyvientyöllistämiseksi. Sosiaalisellatyöllistämisellä tarkoitetaan kaikkia niitätoimia, joilla tuetaan vaikeastityöllistyvien siirtymistä työelämään.

Työryhmä, jonka puheenjohtajana olikehitysjohtaja Klaus Halla ja yhtenäasiantuntijajäsenenä VATES-säätiöntoimitusjohtaja Marjatta Varanka,luovutti raporttinsa peruspalveluministeriLiisa Hyssälälle tammikuussa. Raporttisisältää noin kymmenen konkreettistaehdotusta:

Työryhmä esittää, että työvalmentaja-toimintaa on laajennettava. Toimintasoveltuu sekä työhallinnon että sosiaali-sen työllistämisen tukimuodoksi.

Työkeskuksia tulee kehittää seudulliseltapohjalta, jotta tasapuolinen palvelujensaatavuus voitaisiin turvata valtakunnalli-sesti. Työ- ja monipalvelukeskustentoiminnassa tulisi nykyistä selkeämminerottaa työ- ja päivätoiminta toisistaan.

Työllistämisen tukimuotoja kehitettäessäon työryhmän mielestä arvioitava,voidaanko vaikeasti työllistyvä niidenavulla sijoittaa sosiaaliseen yritykseen.Sosiaalisen yrittäjyydenkehittämismahdollisuuksia on myösselvitettävä. Siirtymätyön merkitystä javaikuttavuutta on seurattava.

Sosiaalityön roolia palvelukeskustenasiakastyössä on vahvistettava. Palvelu-

Jani Björnille on kertynyt kokemustayritysyhteistyöstä viimeisen seitsemänvuoden ajalta, sillä myös aikaisemmattyötehtävät ovat olleet yritystoiminnankehittämistä. Osakkuus pienyrityksessä onpuolestaan antanut mahdollisuudenosallistua yrittäjän arkipäivään ja seuratasitä läheltä.

-Kai yrittämisessä innostaa mahdollisuustehdä jotain uutta ja saada asioitatapahtumaan. Sitä lähden työssäni nytkintoteuttamaan.

Vapaa-ajallaan Jani Björn liikkuu ja pitääsilloinkin tiimityöstä. Hän muistuttaa,ettei pallokentälläkään pärjää yksin.

-Pallo pitää sielläkin saada liikkeelle jakaikki mukaan yhteiseen tekemiseen.

Teksti: Outi LindroosKuva: Juha Saarinen

keskusten sekä sosiaalitoimen ja tervey-denhuollon välistä yhteistyötä ontiivistettävä. Päihde- ja mielen-terveyspalveluja tulee tehostaatyöllistymismahdollisuuksien parantami-seksi.

Työvoimatoimistojen tulisi työryhmänmielestä käyttää vajaakuntoistentukityöllistämisessä aina kahteen vuoteenulottuvaa kestoa, jonka laki mahdollistaa.Tukijakson pidentämistä kolmeen vuoteentulisi harkita, kunhan on saatu kokemuk-sia sosiaalisesta yritystoiminnasta.

Kelan vammaistuen määräytymistä jatasoja tulisi arvioida kokonaisuutenauudelleen. Samoin tulee tehostaatiedottamista tuenmyöntämisedellytyksistä.

Entistä tehokkaammin olisi myöstiedotettava työolosuhteiden järjestely-tuen käyttömahdollisuudesta toisenhenkilön antamaan apuun työpaikalla.Olisi myös selvitettävä tuen käyttöönliittyvät esteet ja pohdittava tuen javammaispalvelulain mukaisen henkilö-kohtaisen avustajajärjestelmän yhteen-sopivuutta.

Työryhmän mielestä olisi myös selvitettä-vä, voidaanko eläkkeenlepäämäänjättämismahdollisuus laajentaakoskemaan myös sellaisia henkilöitä,joilla on ansaittua työeläkettä.

Kaikki vammaisten ja vajaakuntoistentyötä tukevat sosiaalihuollon säännöksettulisi keskittää esimerkiksi sosiaalihuolto-lakiin. Samoin työtoiminta kaipaaselkeämpää määrittelyä suhteessatuettuun työhön.

Teksti: Arto Vilmi

AjassaAjassaAjassa toimittanut Juha Saarinen

Selkeää tietoa yhteisötaloudestaja sosiaalisesta yrittäjyydestä

Stakesin koordinoima sosiaalistenyritysten ja yhteisötalouden edistämisenteematyöprojekti on julkaissut ajankoh-taiseen tarpeeseen tärkeän kirjanYhteisötalous ja sosiaalinen yrittäjyys.

Kirja antaa erittäin ansiokkaasti tausta-tietoa yhteisötalouden eri muodoista.Se auttaa avaamaan käsitteitä ja sitensijoittamaan sosiaaliset yrityksetyhteisötalouden kenttään selkeällätavalla.

Eri toimijoiden esittelyn kautta avautuukokonaisvaltainen kuva yhteisötaloudentodellisuudesta ja mahdollisuuksistaSuomessa. Varsinkin hanke-esittelyissänäkyy selvästi, että hankkeisiin onlähdetty huomattavasti laajemmaltapohjalta kuin sittemmin lakiin määriteltysosiaalinen yritys.

Kirjassa tarkastellaan monipuolisestiuutta lakia sosiaalisista yrityksistä;varsinkin Mirja Erlundin esilletuomayrittäjän näkökulma on terveellistälukemista kaikille asiasta kiinnostuville.

Kirjaa voi suositella kaikille yhteisö-taloudesta ja sosiaalisesta yrittäjyydestäkiinnostuneille. Yksiin kansiin on koottuselkeä kokonaisuus, joka antaa sekätaustatietoa että yleisempää pohdintaa.Kirjan tärkein anti on ”raamien asettami-nen” sosiaalisten yritysten kehittämisenympärille.

Yhteisötalous ja sosiaalinen yrittäjyys –kirja on ilmainen ja sitä voi tilata suoraansen toimittajalta, Ville Grönbergiltäsähköpostitse: [email protected]



AjassaAjassaAjassa toimittanut Juha Saarinen

Oikaisu

VATES-infon edellisessä numerossa4/2004 oli artikkelissa Voiko kehitys-vammaiselle saada työllistämistukeavirheellistä tietoa työolosuhteidenjärjestelytuesta ja TEL-maksujen perusteellakertyvän työeläkkeen kertymisenalkamisiästä.

Artikkelissa todettiin: ”Järjestelytuellavoidaan korvata myös toisen työntekijäntarjoama apu, jota vajaakuntoinentyöntekijä tarvitsee työssä selviytymisenparantamiseksi. Tuen enimmäismäärä on250 euroa kuukaudessa ja sitä voidaanmyöntää korkeintaan kahdelle vuodelle.”Todellisuudessa tukea voidaan myöntääkorkeintaan yhdelle vuodeksi.

Samassa kappaleessa väitettiin, ettävaikeavammaisen tukemiseen tarkoitettuavastaavaa apua voidaan myöntää enintään350 euroa kuukaudessa ja tukea voi saadakorkeintaan kolmen vuoden ajalle.Todellisuudessa tukea voidaan myöntääkorkeintaan kahdeksi vuodeksi.

Artikkelissa myös väitettiin, että TEL-maksujen perusteella työeläke alkaavuoden alusta kertyä16-vuotiaalle. Oikeaalkamisikä on 18.

Ajassa-palstalla tituleerattiin Tanja Karpelaaopetusministeriksi, kun Karpelan oikeaposti on kulttuuriministeri.

Toimitus pahoittelee virheitä.

Uusi vammaislaki viimeistäänvuonna 2009

Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämäselvityshenkilö, erityishuoltopiirin johtaja ErkkiPaara on jättänyt kehitysvammahuollonrakenteita käsittelevän selvitystyönsä. Työ liittyyhallitusohjelmassa mainittuunvammaispalvelulain ja kehitysvammalainyhteensovittamisprosessiin. Aikaisemmin on jovalmistunut juridinen esiselvitys. RaportissaanPaara ehdottaa seuraavia toimenpiteitä:

Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulakiyhdistetään viimeistään vuonna 2009. Lakirajoittuisi alle 65-vuotiaina vammautuneisiin,ja sen piiriin tulisivat entistä selkeämminkehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat.Asiakkaat saisivat kuitenkin pitää nyky-lainsäädännön mukaan saavuttamansa palvelut.

Vuosina 2005 - 2007 tarkistetaan yleis-lainsäädäntö vammaisten kansalaistenpalvelujen saannin turvaamiseksi.

Erityisosaamisen varmistamiseksi nykyiseterityishuoltopiirin kuntayhtymät muutetaansosiaalipalvelujen kuntayhtymiksi niissämaakunnissa, joissa ne eivät jo aikaisemmin oleyhdistyneet sairaanhoitopiiriin tai maakunta-yhtymään.

Kunnat vastaavat edelleen vammaispalvelujenjärjestämisestä, mutta valtio osallistuupalveluiden rahoittamiseen merkittävästinykyistä enemmän.

Laaditaan ”Suomen vammaispoliittinenohjelma” kymmenen vuoden ajanjaksoksi.

Pääehdotusten lisäksi Paara esittää myös muitavammaisten elämään liittyviä lainsäädännöllisiäja toiminnallisia uudistuksia, joista osa ulottuusosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muillehallinnon aloille.

Lakien yhteensovittamistyötä jatketaanselvitystöiden jälkeen sosiaali- ja terveysminis-teriössä perhe- ja sosiaaliosastolla.

Vammaispalvelujen järjestäminen ja osaaminen.Selvitys vammaislakien yhdistämisestä. Sosiaali-ja terveysministeriön selvityksiä 2005:4.Julkaisu on luettavissa nettiosoitteessawww.stm.fi/julkaisut

Teksti: Arto Vilmi

Kartoitusesteettömyystilanteestayliopistoissa

Opetusministeriön tilaama tutkimuskorkeakoulujen esteettömyystilanteestaon ilmestynyt. Sen laatija ElinaLaaksonen on selvitystyönsä perusteellaesittänyt joukon toimenpide-ehdotuk-sia. Niitä opetusministeriö onsuunnittelut käyttävänsä tulosohjauksenkriteerinä jakaessaan valtionosuuksiayliopistoille. Samankaltainen kriteeristöon myöhemmin suunnitteilla myösammattikorkeakouluille.

Toimenpide-ehdotuksissa korostuiesteettömyyden toteuttamisenkirjaaminen osaksi tasa-arvo-suunnitelmia ja toimintastrategioita,henkilöstökoulutusta ja yhteistyötä.Toimenpide-ehdotusten avullayliopisto-opetuksen esteettömyys jatoimivuus olisi, muun muassa erilaistenoppijoiden ja vammaisten opiskelijoidenkannalta, entistä enemmän kokokorkeakouluyhteisön asia. Tutkimuksenperusteella todettiin, että tähän astiyliopistot ovat ymmärtäneetesteettömyyden lähinnä tilojen jakulkuväylien saavutettavuutena. Muuttekijät kuten värit, valaistus jakuunteluolosuhteet ja opetusjärjestelytovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Opiskelijoiden Tutkimussäätiön Otuksenlaatimassa tutkimuksessaesteettömyyttä lähestyttiininkluusioajattelun mukaisesti. Siksiesteettömyys käsitti yliopistotoiminnanseuraavat osa-alueet: suunnittelu,henkilöstökoulutus, opintoasiat javiestintä.

Laaksonen Elina: Esteetön opiskeluyliopistoissa. Opetusministeriönjulkaisuja 2005:6.

Pdf-versio saatavilla myös Opetusminis-teriön verkkosivuilta: http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/index.html

Teksti: Outi Lindroos

Pantteri haastaa talkoisiin

VATES-säätiö on tuottanut uudenTarvitset minua Pantteri –julisteen. Sentavoitteena on haastaa työnantajattyöllistämistalkoisiin. Julisteen onsuunnitellut graafikko Mika Launis, jokaon VATESin Pantteri-hahmon luoja jatekijä.

Julistetta tullaan jakamaan kaikkienniiden työllistämisyksiköiden ja yhteisöjenkäyttöön, jotka työllistävät työntekijöitäavoimille työmarkkinoille. VATES-säätiötulee itse käyttämään julistettatyönantajatiedotustilaisuuksissa: mm-tänä vuonna pidettävillä henkilöstö-johdon Uudista ja uudistu —ammattilaismessuilla Helsingissä.Säätiöllä on messutapahtumassa omaosasto.

VATES-säätiölle uusia päättäjiä

VATES-säätiön valtuuskunta valitsivuosikokouksessaan 29.3. säätiölle uudenhallituksen toimikaudeksi 2005-2007.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiinkunnanjohtaja Simo Paassilta(Kehitysvammaliitto) ja jäseniksi palvelutoi-minnan johtaja Veikko Korpela (Hengitys-liitto Heli ), toimialajohtaja Sakari Laari(Parik-säätiö/Kouvolan kaupunki), toimin-nanjohtaja Pirkko Lahti (Suomen Mielen-terveysseura), toimitusjohtaja MaunoLehtinen (Näkövammaisten Keskusliitto),toiminnanjohtaja Susanna Lohiniemi

(Kehitysvammaisten Tukiliitto) jalainopillinen asiamies Risto Tuominen(Suomen Yrittäjät). Yli puolethallituksen jäsenistä on uusia, sillävanhan pestinsä uusivat Paassilta,Korpela ja Tuominen.

Vuosikokouksessa vahvistettiin myösuuden valtuuskunnan kokoonpano javalittiin sen puheenjohtajaksitoiminnanjohtaja Leena Koikkalainen(Lihastautiliitto) ja varapuheenjohta-jaksi Tuija Åstedt (Avain-säätiö).


Henkilöstö

Tuettu työllistyminen-FINSEKehittämispäällikköLeena Sariola(09) 7527 5504050 5223 631

SihteeriEija Andelin(09) 7527 5501

Sosiaaliset yritykset-SOFIKehittämispäällikköSusanne Stadius-Raivio(09) 7527 5567050 3399 811

ProjektipäällikköJani Björn(09) 7527 5569044 512 5128

SihteeriEija Andelin(09) 7527 5501

VälittäjäorganisaatioprojektiProjektipäällikköPauliina Lampinen(09) 7527 5525050 4087 734

Kuntouttava työ ja työyhteisöKehittämiskonsulttiEllen Vogt(09) 7527 55030440 724 942

TutkimusTutkijaPasi Ylipaavalniemi(09) 7527 5508

Sosiaalipoliittinen vaikuttaminenTiedotussihteeriArto Vilmi(09) 7527 5568

ViestintäTiedottajaJuha Saarinen(09) 7527 5506050 3787 959

TiedottajaOuti Lindroos(09) 7527 5566

HallintoToimitusjohtajaMarjatta Varanka(09) 7527 5505

Tiedotus- ja koulutussihteeriMarianne Kaunismäki(09) 7527 5502

TaloussihteeriVuokko Heikkilä-Kankkonen(09) 7527 5509

VATES-säätiö edistää vammaisten javajaakuntoisten työllistymistäja kuntoutumista.Toimintamme avainalueita ovat tuettutyöllistyminen, sosiaaliset yritykset jatyökeskukset sekä kuntouttava työ jatyöyhteisö.Kehitämme työllistymismuotoja jakuntoutusmalleja yhdessä käytännöntoimijoiden kanssa tuetun työllistymisenFINSE-verkostossa ja sosiaalisten yritystenSOFI-verkostossa.Tarjoamme asiantuntijapalveluja: tietopal-velua, koulutusta, konsultointia jaohjausta.Vaikutamme työllistymistä edistäväänsosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan, työmarkki-noihin sekä työllistymis- jakuntoutusjärjestelmiin.Vuonna 1993 perustetun säätiöntaustavaikuttajiin kuuluu 35 yhteisöä:

AvainsäätiöEpilepsialiitto ryEtelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinenyhdistys ryEtelä-Suomen lääninhallitusInvalidiliitto ryHengitys ja Terveys ryHengitysliitto HELI ryKanta-Hämeen Hengitys ryKehitysvammaisten Tukiliitto ryKehitysvammaliitto ryKiipulasäätiöKuntoutussäätiöKuulonhuoltoliitto ryKuurojen Liitto ryKuurojen palvelusäätiöKuopion Seudun Hengitysyhdistys ryKårkulla samkommunLihastautiliitto ryLaptuote-säätiöMielenterveyden Keskusliitto ryNäkövammaisten Keskusliitto ryParik-säätiöPuustellin tuki ryPäijät-Hämeen Hengitysyhdistys ryPäijät-Hämeen koulutuskonserni -kunta-yhtymäPääjärven kuntayhtymäRaina-säätiöRinnekoti-SäätiöSatakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymäSuomen CP-liitto rySuomen MielenterveysseuraSuomen MS-liitto ryTurun Seudun Hengitysyhdistys ryUudenmaan VammaispalvelusäätiöYritystaito Oy

VATES-säätiö

PL 40, Oltermannintie 8,00621 HelsinkiPuh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521www.vates.fi

Julkaisut

Kokemuksia tuetusta työllistymisestäKristiina Härkäpää (toim.)

Mitä tekee työvalmentaja ja työnetsijä?Miten työnantajat suhtautuvat tuettuuntyöllistämiseen? Vastaamassa suomalaisetasiantuntijat. 1998, 96 s., 13 euroa.

Laatu tuetussa työllistymisessä– palvelustandardiMervi Puolanne, Leena Sariola

Hyvän käytännön palvelustandardi kaikkiensellaisten toimijoiden käyttöön, jotkatarjoavat tuetun työllistymisen palveluaasiakkaidensa työllistymiseksi avoimilletyömarkkinoille. 2000, 60 s., kopio 5 euroa

Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus työkeskuksessaArja Suni

Työhön valmennus työkeskuksessa antaakuntoutujalle mahdollisuuden kehittääammattitaitoaan ja selkiinnyttää ammatilli-sia suunnitelmiaan sosiaalisesti turvallisessaja tukea antavassa ympäristössä. 1998,52 s., kopio 5 euroa

Muut julkaisut kts. www.vates.fi

Tilaukset:Eija AndelinPuh. (09) 7527 5501Faksi (09) 7527 [email protected]

Työn tekeminen kuntouttaa- kun on töitä jaksaa paremminArja Suni, Tuula Heikkilä, Sisko Korpi, PekkaLehto, Nina Rantamäki ja Eija Rautakorpi

Kirja esittelee kymmenen erilaistamielenterveyskuntoutuksen toimintamallia,joissa työ on kuntoutuksen menetelmänä.Käytännönläheisesti kuvatut tukimallitkattavat laajan alueen erikoissairaanhoidontyötoiminnasta työmarkkinoille sijoittumi-seen. Kirjan tekijät ovat toimineet pitkäänmielenterveyskuntoutuksen parissa. 2003,120 s., 10 euroa + toimituskulut.

Työntekeminenkuntouttaa

–kun on töitäjaksaa paremmin


maaliskuu 2005 - vates · yhteydet? entä opinnollinen kuntoutus, jonka puolesta uusi rehtori jorma...

Documents