Opinnäytetyö (AMK)

Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma

Elintarviketekniikka

2018

Linda Väkiparta

MAIDON LAADUN, NAVETAN HYGIENIAN JA TUOTANTOTULOSTEN PARANTAMINEN LYPSYKARJATILALLA

OPINNÄYTETYÖ (AMK) | TIIVISTELMÄ

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma | Elintarviketekniikan suuntautumisvaihtoehto

201 | 51

Raimo Pärssinen

Linda Väkiparta

MAIDON LAADUN, NAVETAN HYGIENIAN JA TUOTANTO TULOSTEN PARANTAMINEN LYPSYKARJATILALLA

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli parantaa tuotettavan maidon laatua ja lehmien hyvinvointia. Työssä keskityttiin parantamaan lypsyhygieniaa, lypsyrutiinia ja kiimatarkkailua. Nämä ovat merkittävimpiä hygieniaan vaikuttavia tekijöitä.

Työssä käytiin läpi lehmien lypsämisen suorittaminen lypsyasemalla ja mitkä olivat hygieniaan vaikuttavia tekijöitä. Työssä pohdittiin, miten voitaisiin parantaa navetan hygieniatasoa ja tuotantoa.

Jokaisen lypsävän lehmän maidon laatua seurattiin. Mikäli maidon laadussa huomattiin poikkeavuuksia, oli selvitettävä mikä lehmä oli sairastunut.

Lopuksi tuloksia analysoimalla saatiin selville, miten muutokset ovat vaikuttaneet lypsykarjatilalla.

Maidon laatu ja navetan hygienia paranivat työn aikana. Samalla saatiin nostettua tuotantotuloksia merkittävästi.

ASIASANAT:

Maidon laatu, lypsykarja, hygienia, lehmä ja navetta

BACHELOR´S THESIS | ABSTRACT

TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES

Biotechnology and Food technology | Food technology

2018 | 51

Raimo Pärssinen

Linda Väkiparta

IMPROVE QUALITY OF MILK, HYGIENE OF COWHOUSE AND PRODUCTION RESULTS IN THE DAIRY CATTLE FARM

The purpose of this thesis was to improve the quality of milk to be produced and the welfare of cows. The thesis focused on improving milking hygiene, milking routine and following rutting time. These are the most important factors affecting hygiene.

The work was carried out by cow milking at the milking station and what were factors affecting hygiene. The thesis considered how to improve the hygiene level and production of cowhouse.

The thesis was conducted between October and April 2013-2014. In the autumn the baseline situation was reviewed and the practice was improved. During the spring, equipment was serviced. The purpose of these changes was to find out how they affect milk quality, cow health and production results.

The quality of each milking cow was watched. If abnormities in milk quality were found it was necessary to determine which cow had been diseased.

Finally analyzing the results showed how the changes affected the cattle farm.

Milk quality and hygiene of cowhouse improved during work. At the same time production results were significantly increased.

KEYWORDS:

Milk quality. cattle, hygiene, cow and cowhouse

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO 8

1.1 Yritysesittely 8

1.2 Opinnäytetyön tarkoitus 9

2 NAUDAT 10

2.1 Vasikat 10

2.2 Hiehot 10

2.3 Lypsävät lehmät 11

2.4 Ummessa olevat lehmät 11

2.5 Hedelmällisyys 12

2.5.1 Poikimaväli 12

2.5.2 Lepokausi 12

2.5.3 Siemennyskausi 13

3 LYPSY 14

3.1 Lypsyn kulku 14

3.2 Lypsyasema tekniikka 17

3.3 Lypsyn lopetus 22

4 LAITTEISTO 24

4.1 Maitohuone 24

4.2 Tilasäiliö 25

4.3 Laitteiston pesu 26

4.3.1 Tilasäiliön pesu 26

4.3.2 Lypsykoneen pesu 26

4.3.3 Lypsyapuvälineiden pesu 27

5 HYGIENIA 28

5.1 Lypsyhygienia 28

5.2 Parsihygienia 28

5.3 Utareterveys 29

5.3.1 Utaretulehdukset 29

5.4 Utaretulehdusten ennaltaehkäisy ja hoito 30

6 TUTKIMUSMENETELMÄT 31

6.1 Mittalypsy 31

6.2 Lettupannutesti 32

6.3 Delvotest SP-NT 33

6.4 MasTest 35

7 TUOTANNON PARANTAMINEN 37

7.1 Navetan olosuhteet 37

7.2 Lypsytekniikka 37

7.3 Kiimatarkkailu 38

7.4 Sorkkaterveys 39

7.5 Umpeenlaitto 39

7.6 Ruokinnan optimointi 39

7.7 Lisäravinteiden anto 40

8 TULOKSET 41

8.1 Maidon laatu 41

8.2 Navetan hygienia 46

8.3 Tuotantotulosten parantuminen 47

8.4 Lypsykoneen kunto 47

8.5 Lypsykoneen pesun optimointi 47

8.6 Yhteenveto 48

LÄHTEET 49

KUVAT

Kuva 1 Lypsy-asemalle siirtyminen päätakaporteista .................................................. 14 Kuva 2 Lypsykoneen ohjausnäyttö ............................................................................. 15 Kuva 3 Maitoletku tilasäiliössä .................................................................................... 15 Kuva 4 Lypsyasemalla oleva maidon kerääjä ja putkisto ............................................. 16 Kuva 5 Lypsyliinat, vedinsuihke ja alkusuihkemuki ..................................................... 16 Kuva 6. Lypsy-asema. ................................................................................................ 17 Kuva 7 Lypsy-yksikön näyttö ...................................................................................... 18 Kuva 8 Lypsy-yksikön porttien ohjausnäyttö ............................................................... 18 Kuva 9 Päätakaportin ohjaustaulu .............................................................................. 19 Kuva 10 Lehmän lypsäminen kannukoneeseen .......................................................... 20 Kuva 11 Lehmä tulossa lypsyltä .................................................................................. 21 Kuva 12 Lypsimet nostettu lypsinlevyille ..................................................................... 22 Kuva 13 Pesuaineen annostelu lypsypesusäiliön mukiin............................................. 23 Kuva 14. Tilasäiliö. ...................................................................................................... 25 Kuva 15 Pesuaineet Torkku ja Virkku ......................................................................... 27 Kuva 16. Granosan kuivadesinfiointiaine13 .................................................................. 28 Kuva 17 Mittalypsylaite ............................................................................................... 31 Kuva 18 Näytepikari17 ................................................................................................. 32 Kuva 19. Lettupannu19 ................................................................................................ 32 Kuva 20. Delvotest. ..................................................................................................... 34 Kuva 21. Mastest26 ..................................................................................................... 36 Kuva 22. Progesteronitesti P4.28 ................................................................................. 38 Kuva 23 Progesteronipitoisuus käyrä29 ....................................................................... 39 Kuva 24 Lehmät syömässä säilörehua ....................................................................... 40 Kuva 25 Lehmät väkirehukioskilla ............................................................................... 40 Kuva 26. Raytek MiniTemp FS Lasermittari31 ............................................................. 48

KUVIOT

Kuvio 1. Tuotetun maidon solu- ja bakteeriarvot. 44 Kuvio 2. Tuotetun maidon valkuais-, rasva- ja urea-arvot. 45 Kuvio 3. Karjan 12 viimeisen kuukauden tuotos. 47

TAULUKOT

Taulukko 1. Koelypsyn analyysi. 43

SANASTO

Hieho Tyttöpuolinen lehmä, joka ei ole vielä poikinut.

Poikiminen Lehmä synnyttää vasikan.

Ternimaito Ensimmäinen lypsetty maito poikimisen jälkeen.

Vasikka Lehmän jälkeläinen.

Vedin Lehmän utareessa on neljä vedintä, joista tulee maitoa.

Siementäminen Lehmä saatetaan kantavaksi eli tiineeksi.

Ummessa Lehmä, jota ei lypsetä. Lehmä valmistautuu tulevaan

poikimiseen.

Lypsykannu Erillinen säiliö, johon lypsetään ternimaito ja huonolaa-

tuinen tai hoidettu maito.

Vedinsuihke Aine, joka tappaa tulehduksia aiheuttavat bakteerit veti-

men iholta ja suulta

8

1 JOHDANTO

1.1 Yritysesittely

Kylä-vesan tila sijaitsee Eurajoella Kaukomäen kylässä Kaukomäentien varrella

noin 6 kilometriä Eurajoen keskustasta itään. Tilalla harjoitetaan lypsykarjatoi-

mintaa. Lypsykarjatoimintaa on harjoitettu tilalla jo 1940-luvulta lähtien.

Tilalla on tällä hetkellä 48 lypsylehmää ja 50 nuorkarjaa.

Tilalla syntyneet tyttövasikat kasvatetaan tilalla hiehoiksi. Sonnit ja liharotuiset

hiehot lähtevät HK:n välityksellä kasvamaan muille tiloille.

Tilalla on peltoa 57 ha, josta omaa peltoa on 35 ha ja vuokrapeltoa 22 ha. Tilalla

viljellään nurmea, kauraa, ohraa ja vehnää, jotka käytetään tilan nautojen re-

huksi.

9

1.2 Opinnäytetyön tarkoitus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli parantaa lypsykarjatilan maidon laatua ja hygie-

niaa, jonka avulla saataisiin parannettua maidontuotantoa. Opinnäytetyössä sel-

vitettiin maidon laatua heikentäviä tekijöitä, navetan hygienian parannus mahdol-

lisuuksia ja keinoja, joilla saataisiin parannettua tuotantotuloksia. Opinnäyte-

työssä panostetaan lypsyrutiinien parantamiseen, jonka avulla huomattaisiin mai-

don laadun muutokset lypsyn aikana. Tällöin mahdollisiin maidon laadun muu-

toksiin pystyttäisiin vaikuttamaan nopeasti.

Työssä pohditaan, miten voitaisiin parantaa navetan olosuhteita ja hygieniaa, jol-

loin saadaan vähennettyä lehmiin kohdistuvaa stressiä ja utaretulehdusriskiä.

Näihin asioihin panostamalla pystytään tuottamaan hyvälaatuista maitoa.

Lehmien tiinehtyvyyttä pyritään parantamaan ruokinnanmuutoksilla ja navetan

olosuhteita muuttamalla. Kiimatarkkailua tehostetaan, jotta kaikki lehmät saatai-

siin tiineiksi.

10

2 NAUDAT

2.1 Vasikat

Vasikka vieroitetaan emästä päivän ikäisenä vasikkakarsinaan. Vasikan ravin-

tona ensimmäisinä päivinä on emänsä ensimaito eli ternimaito. Lehmän terni-

maidossa on vasta-aineita, proteiineja, sokeria, kivennäisaineita, rasvaa, vita-

miineja, kasvutekijöitä ja lehmän valkosoluja. Vastasyntynyt vasikka saa terni-

maidosta vasta-aineita, joita sillä ei ole syntymä hetkellä.1 Vasikat saavat maitoa

2-3 kertaa päivässä. Vasikkakarsinassa on vapaasti tarjolla vasikkamysliä, säi-

lörehua ja vettä.

Vasikat siirtyvät kahden viikon ikäisenä hapanmaitojuotolle, jossa maitoa on va-

paasti saatavilla. Vasikoille on tarjolla vasikkamysliä, säilörehua, vettä ja vasi-

koille suunnattu nuolukivi.

2.2 Hiehot

Hiehoksi kutsutaan yli 8 kuukauden ikäistä naaraspuolista nautaa.

Hiehon sukukypsyys määräytyy sen koon mukaan, mutta useimmiten on suku-

kypsä vuoden ikäisenä. Kun hieho siemennetään ensimmäistä kertaa, hiehon rin-

nanympärys tulee olla 180–195 cm.2 Hiehot siemennetään 13-15 kuukauden ikäi-

senä, jolloin ne poikivat kahden vuoden ikäisenä.

11

2.3 Lypsävät lehmät

Lehmän lypsykausi alkaa, kun lehmä poikii eli synnyttää vasikan. Poikimisen jäl-

keen lypsettävä maito on nimeltään ternimaitoa

Lypsävän lehmän maitoa saa lähettää meijerille aikaisintaan viiden vuorokau-

den ja kymmenennen lypsykerran jälkeen poikimisesta.3

Poikineen lehmän maito testataan jokaisesta vetimestä solu-test sininen rea-

genssilla. Solutestillä selvitetään maidon solupitoisuus eli laatu. Hyvälaatuisen

maidon saa lypsää tilatankkiin.

Lypsävät lehmät voivat sairastaa utaretulehduksia lypsykauden aikana, jolloin

niitä hoidetaan antibiooteilla. Tällöin antibiootti siirtyy lehmän maitoon, jonka

vuoksi maitoa ei voi lähettää meijeriin vaan se hävitetään umpisäiliöön. Lypsy-

kauden loputtua utaretulehduksia sairastaneet lehmät hoidetaan antibiootti um-

peenpanotuubeilla, jotka tyhjennetään lehmän jokaiseen vetimeen. Antibiootit

saavat vaikuttaa lehmässä koko umpikauden ajan, jolloin vältytään lypsykaudella

lääkitsemisestä ja antibioottimaito hävikistä.

Antibiootti hoidettujen lehmien ternimaito tutkitaan delvotestillä poikimisen jäl-

keen, ennen kuin maito voidaan lypsää tilatankkiin.

2.4 Ummessa olevat lehmät

Lehmän lypsäminen lopetetaan, kun poikiminen lähestyy. Ensimmäiseksi lehmä

jätetään lypsämättä iltaisin, jolloin maidontuotanto alkaa vähentyä. Kunnes leh-

män maidontuotanto on niin vähäinen, että sitä ei tarvitse enää lypsää. Lehmän

ummessaolokausi kestää kaksi kuukautta.

12

2.5 Hedelmällisyys

Jotta haluttuun sukukypsyyteen päästään, on eläimen ruokinta oltava oikeaoppi-

nen. Lehmien kiimakierto on keskimäärin 21 päivää ja hiehojen keskimäärin 20

päivää. Kiimakierto kuvaa aikaa kiiman lopusta seuraavan kiiman loppuun tai kii-

man alusta seuraavan kiiman alkuun. Ruokinnan tulee olla balanssissa hedel-

mällisyyden ylläpitämiseksi. Poikimisen jälkeen lehmällä voi olla energiavaje,

joka vaikuttaa hedelmällisyyteen. Lehmän energiatasetta voidaan tarkkailla mai-

don urea- ja valkuaisarvoista. Maidon valkuaispitoisuuden ollessa alhaalla leh-

mällä on energiavajaus. Myös matala asetoni on merkki lehmän energiava-

jeesta.4

Hyvä hedelmällisyys lisää maidontuotantoa ja vähentää kustannuksissa, kuten

siemennys- ja eläinlääkärikäynneissä.5

2.5.1 Poikimaväli

Poikimaväli koostuu poikimisen jälkeen olevasta tyhjänä olo kaudesta ja siemen-

nyksen jälkeisestä tiineysajasta. Poikimaväli kuvaa kahden poikimisen välistä ai-

kaa vuorokausina. Mikäli lehmä saadaan tiineeksi hyvin varhaisessa vaiheessa,

voi olla hankalaa saada lehmää umpeen ennen poikimista. Sopiva poikimaväli on

jokaiselle lehmälle yksilöllinen ja riippuu maidon tuotoksesta.6

2.5.2 Lepokausi

Lepokausi alkaa, kun lehmä poikii ja päättyy kun lehmä siemennetään. Optimi

lepokausi on pituudeltaan 65–80 vuorokautta. Lepokauden aikana lehmä palau-

tuu poikimisesta. Lehmän sairastuessa poikimisen yhteydessä voi lepokausi pi-

dentyä huomattavasti.7

13

2.5.3 Siemennyskausi

Lehmän siemennyskausi on tärkein hedelmällisyyden tunnusluvuista. Kausi ku-

vaa aikaa ensimmäisestä siemennyksestä tiinehtymiseen. Lehmän siemennys-

kausi on nolla, jolloin lehmä saadaan tiineeksi yhdestä siemennyksestä. Karjata-

solla siemennyskauden ollessa alle 20 päivää tiinehtyvyys on hyvä. Siemennys-

kauden pidentymisen ongelma on lehmien laihtuminen poikimisen jälkeen, jonka

vuoksi tulee ongelmia kiimatarkkailussa ja tiinehtymisessä.7

14

3 LYPSY

3.1 Lypsyn kulku

Lypsyn alkaessa lehmät siirretään toiselle puolelle pihattoa ns. lypsyn odotus-

puolelle. Odotuspuolella lehmät saavat odottaa lypsylle pääsemistä seisten tai

parsilla maaten. Lehmät tulevat omatoimisesti lypsyasemalle lypsyaseman pää-

takaporteista yksitellen (Kuva 1).

Kuva 1 Lypsy-asemalle siirtyminen päätakaporteista

Lypsy-asema laitetaan valmiiksi ennen lypsyn suorittamista. Lypsykoneen oh-

jelma asetetaan ”0” asentoon (Kuva 2).

15

Kuva 2 Lypsykoneen ohjausnäyttö

Maitoletku poistetaan pesusäiliöstä pesun jälkeen lypsyä aloittaessa. Pesun jäl-

keen maitoletkuun jää pesuvesijäämä, joka poistetaan letkusta. Tämän jälkeen

maitoletku asetetaan tilasäiliöön lypsyn ajaksi (Kuva 3).

Kuva 3 Maitoletku tilasäiliössä

Kuvassa 4 on merkitty numerolla 1 paikka, johon suodatinsukka asetetaan pai-

koilleen ja tämä kohta putkesta suljetaan tarkasti. Kuvaan 4 merkitty numerolla 2

sijaitseva putki suljetaan metallipalalla. Kuvaan 4 merkitty numerolla 3 sijaitsee

maitosäiliöön johtavat letkut, jotka kiinnitetään kuristamalla. Kuvaan 4 on merkitty

numerolla 4 venttiilit, jotka avataan lypsyn ajaksi, jolloin maito pääsee kulkemaan

putkistossa.

16

Kuva 4 Lypsyasemalla oleva maidon kerääjä ja putkisto

Puhtaat lypsyliinat haetaan pesukoneesta. Lypsyliinat laitetaan ämpäriin, johon

lisätään kuumaa vettä. Toiseen ämpäriin laitetaan kuumaa vettä ja pesuainetta,

johon käytetyt likaiset lypsyliinat laitetaan. Lypsyliinaämpärit viedään lypsyase-

malle lypsyn ajaksi (Kuva 5).

Kuva 5 Lypsyliinat, vedinsuihke ja alkusuihkemuki

17

Lypsyaseman lattia kastellaan kylmällä vedellä, jotta lattia saadaan puhdistettua

lypsyn jälkeen helpommin liasta. Lypsyasemalle tuodaan myös kivennäisruoat,

alkusuihke-muki sekä vedinkasto-suihke ennen lypsyn aloittamista (kuva 6).

Kuva 6. Lypsy-asema.

Tilasäiliö laitetaan päälle, kun on lypsetty kuusi lehmää, jolloin tilasäiliössä on jo

maitoa sisällä. Maidon jäähdytys alkaa 60 minuutin kuluttua tilasäiliön käynnistä-

misestä.

3.2 Lypsyasema tekniikka

Lypsykone asetetaan lypsyohjelman ”L”-asentoon, jolloin lypsimien huuhtelu al-

kaa (Kuva 2). Lypsimien huuhtelu lopetetaan jokaisen lypsyaseman lypsy-yksi-

kön näytöltä ”stop”-painikkeesta. Tämän jälkeen lypsimet nousevat ylös paineen

avulla (Kuva 7).

18

Kuva 7 Lypsy-yksikön näyttö

Jokainen lypsy-yksikkö asetetaan automaatti asennolle, jolloin yksikön takaportti

aukeaa ja lehmän tullessa yksikköön, takaportti sulkeutuu (Kuva 8).

Kuva 8 Lypsy-yksikön porttien ohjausnäyttö

Tämän jälkeen lehmät pääsevät pihaton puolelta lypsyasemalle päätakapor-

teista. Päätakaportti aukeaa automaattisesti, kun yksikön takaportti on auki. Leh-

män tultua päätakaportista portti sulkeutuu automaattisesti (Kuva 9).

19

Kuva 9 Päätakaportin ohjaustaulu

Lehmä kävelee lypsy-yksikölle, jonka portti on auennut. Lehmän ollessa lypsy-

yksikössä katsotaan lehmän kaulapannasta lehmän numero, joka syötetään ko-

neelle ”1S”, ”lehmän korvanumero”, ”E” ja tarkistetaan näytöltä, saako lehmän

lypsää. Näytöltä katsotaan, voidaanko lehmä lypsää tilatankkiin vai erilliseen lyp-

sykannuun. Mikäli lehmä saadaan lypsää, lehmän vetimet puhdistetaan puhtaalla

lypsyliinalla ja jokaisesta vetimestä otetaan 3-4 alkusuihketta alkusuihke-mukiin

sekä katsotaan silmämääräisesti maidon laatu. Mikäli kaikki on kunnossa, lypsy-

yksikön näytöltä painetaan ”START”, jolloin lypsimet laskeutuvat alas ja lypsimiin

tulee paine. Jonka jälkeen lypsimet asetetaan lypsettäviin vetimiin. (Kuva 7 ja 10)

20

Kuva 10 Lehmän lypsäminen kannukoneeseen

Lypsyn loppuvaiheessa lypsy-yksikön näytöllä alkaa vilkkua ensin punainen valo,

jolloin koneen mukaan maidon virtaus on hidastunut lähelle asetettua lypsyn lo-

petus raja-arvoa. Raja-arvon saavutettua punainen valo jää palamaan ja lypsy-

kone vetää lypsimet irti vetimistä. Tämän jälkeen lypsy on valmis.

Lypsyn jälkeen suihkutetaan vetimiin vedinsuihketta ja lypsy-yksikön portti au-

keaa päästääkseen lehmän pois. Lehmän poistuttua, lypsy-yksikön lehmän

päänpuoleinen portti sulkeutuu ja takaosanpuoleinen portti aukeaa automaatti-

sesti. Lypsy-yksikön takaportin auettua lypsy-yksikkö lähettää viestin päätakapor-

tille, joka aukeaa automaattisesti ja päästää yhden lehmän lypsyasemalle.

Lehmät, joita ei lypsetä ovat ummessa. Ummessa olevan lehmän tullessa lypsy-

yksikölle, lypsy-yksikön näytöstä asetetaan yksikkö manuaaliasentoon. Lehmän

päänpuoleinen portti avataan auki ja lehmä poistuu lypsy-yksiköstä. Tämän jäl-

keen lypsy-yksikkö asetetaan automaattiasentoon. Yksikön päänpuoleinen portti

sulkeutuu ja lehmän takaosan puoleinen portti aukeaa, jotta seuraava lehmä pää-

see lypsylle.8

21

Lehmät pääsevät lypsämisen jälkeen pihaton puolelle syömään esikuivattua

säilörehua ruokintapöydältä. (Kuva 11)

Kuva 11 Lehmä tulossa lypsyltä

22

3.3 Lypsyn lopetus

Kun viimeiset lehmät ovat lypsetty, jokainen lypsy-yksikkö asetetaan manuaali-

asentoon ja suljetaan yksikön portit. Päätakaportit asetetaan ohjelmanäytöistä

manuaaliasentoon ja suljetaan kiinni.

Likaiset lypsyliinat viedään pesukoneeseen ja lypsyapuvälineet viedään omille

paikoilleen maitohuoneeseen. Lypsykone asetetaan ”0” asentoon, jolloin lypsimet

laskeutuvat alas ja paine poistuu putkistosta. Lypsimet huuhdellaan vedellä ja

nostetaan lypsinlevyille (Kuva 12).

Kuva 12 Lypsimet nostettu lypsinlevyille

Maitosäiliöstä tyhjennetään maito painamalla kytkintä, joka siirtää maidon pai-

neen avulla tilasäiliöön. Maitosäiliö huuhdellaan lopuksi vedellä.

Maitosäiliöön johtavat letkut avataan kuristuksista ja putkien venttiilit suljetaan.

Suodatinsukka-putken alaosassa oleva metallipala poistetaan, jotta putkisto tyh-

jenee maito-vesiseoksesta. Suodatinsukka poistetaan, putkisto huuhdellaan ve-

dellä ja suljetaan. Suodatinsukka-putken alaosaan kiinnitetään pesuliitin, josta

pesun aikana poistuu pesuvettä viemäriin.

Maitoletkussa oleva loppumaito kaadetaan tilasäiliöön ja maitoletku siirretään

lypsypesusäiliöön. Lypsypesusäiliössä olevaan mukiin annostellaan pesuainetta.

23

Lypsykoneen ohjelma asetetaan ”P”-asentoon ja pesu startataan. Lypsykone

aloittaa pesuohjelman8 (Kuva 13).

Kuva 13 Pesuaineen annostelu lypsypesusäiliön mukiin

24

4 LAITTEISTO

4.1 Maitohuone

Maitohuone ei saa johtaa suoraan tuotantotiloihin. Maitohuone tulee pitää puh-

taana tilana, jonka kautta ei tapahdu kulkua navetalle. Maitohuoneeseen sijoite-

taan tilasäiliö ja tilasäiliö sijoitetaan lähelle ulko-ovea, jotta maitokuski pääsee

helposti hakemaan maidon. Maitohuoneen lämpötila tulee olla +5 ºC ja +25 ºC

välillä.9

25

4.2 Tilasäiliö

Lypsyn aikana tuotettu maito johdetaan tilasäiliöön maitoletkun kautta. Tilasäili-

össä maito jäähdytetään alle +6 ºC lämpötilaan, kuitenkin siten että maito ei

pääse jäätymään missään vaiheessa. Tilasäiliössä on sisällä sekoitin, joka se-

koittaa maitoa, mutta tilasäiliöön ei kuitenkaan pääse muodostumaan vaahtoa

eikä kermaa. Sekoitin käynnistyy automaattisesti päälle tietyin väliajoin. Kun mai-

tokuski on käynyt tyhjentämässä tilasäiliön, tilasäiliön putki suljetaan venttiilillä

(Kuva 14).

Kuva 14. Tilasäiliö.

26

4.3 Laitteiston pesu

4.3.1 Tilasäiliön pesu

Tilasäiliö sammutetaan ennen tyhjennystä. Tyhjennyksen jälkeen tyhjennysvipu

jätetään auki ja suuaukolle kierretään korkki, jolloin pesuvedet pääsevät poistu-

maan poistoputken kautta. Pesuainesäiliöön annostellaan 450 ml Farmoksen

Virkku+ kiertopesunestettä, joka on vahvasti emäksinen ja klooripitoinen pesu-

aine. Pesuaine poistaa tilasäiliöstä lian, rasvan ja valkuaisen. Pesuohjelma käyn-

nistetään kääntämällä pääkatkaisija ”1”-asentoon ja pesukatkaisija ”S”-asentoon.

Pesuohjelma huuhtelee tilasäiliön 35–40 ºC vedellä. Tämän jälkeen tilasäiliö pes-

tään 80 ºC vedellä ja annostellulla pesuaineella. Pesun jälkeen tapahtuu väli-

huuhtelu 40 ºC vedellä ja lopuksi kone loppuhuuhtelee tilasäiliön 80 ºC vedellä.

Pesuohjelma kestää 45 minuuttia. Maitoauton kuljettajan tyhjennettyä tilasäiliön,

hän käynnistää tilasäiliön pesun. Tilasäiliö tyhjennetään kahden päivän välein

noin klo 12:00.

4.3.2 Lypsykoneen pesu

Lypsykoneen pesu suoritetaan aina lypsyn jälkeen. Lypsimet huuhdellaan ve-

dellä puhtaiksi liasta ja maitojäämät huuhdellaan pois. Lypsimet asetellaan teli-

neille, joissa varsinainen pesu tapahtuu. Pesuohjelma alkaa esihuuhtelulla 40–

50 ºC, jolloin saadaan poistettua maitojäämät. Kiertopesussa lämpötila nousee

80–85 ºC ja pesuteho saadaan paremmaksi. Pesuveden poistuessa loppulämpö-

tila on 50 ºC, jotta maidon rasva pysyy liuenneena poistovedessä. Pesun jälkeen

putkisto välihuuhdellaan ja desinfioidaan 80 ºC vedellä. Loppuhuuhtelulla poiste-

taan liat ja pesuainejäämät putkistosta. Aamulypsämisen jälkeen käytetään

Virkku+ kiertopesunestettä, joka on vahvasti emäksinen, klooripitoinen pesuaine.

Iltalypsämisen jälkeen käytetään Torkku vuoropesuainetta. Torkku pesuaine si-

sältää typpihappoa, joka estää laitteistojen pinnalle muodostumasta kalkkia,

ruostetta ja maitokiveä. Torkku on vahvasti hapan pesuaine10 (Kuva 15).

27

Kuva 15 Pesuaineet Torkku ja Virkku

4.3.3 Lypsyapuvälineiden pesu

Lypsyliinat huuhdellaan pesuainevedessä lypsyn jälkeen ja tämän jälkeen puh-

taassa vedessä. Lypsyliinat pestään kerran päivässä aamulypsyn jälkeen pesu-

koneessa. Pesukoneeseen annostellaan ½ dl Serto Active pesujauhetta. Pesut

suoritetaan 60 ºC:ssa, paitsi keskiviikkona ja lauantaina 90 ºC:ssa. Kannukone,

ämpärit ja alkusuihke-muki huuhdellaan vedellä ja pestään kiillon kloriitti-forte-

pesuaineella.

28

5 HYGIENIA

5.1 Lypsyhygienia

Lypsäjän tulee huolehtia hyvästä hygieniasta, kuten käsiensä pesemisestä ja

puhtaasta lypsyasusta. Lypsyn aloitettua ei tule kulkea maidonhuoltotilan ja na-

vetan välillä, hyvän hygienian ylläpitämiseksi. Lypsäjän on oltava tarkka lypsäes-

sään puhtaita ja soluttavia lehmiä, joiden maidossa on paljon soluja, etteivät tau-

dit pääse leviämään. Lypsyvälineet pidetään puhtaana lypsyn aikana. Soluttavia

lehmiä tulee hoitaa ohjeiden mukaisesti.11

5.2 Parsihygienia

Lehmien makuuparret puhdistetaan puhtaiksi kaksi kertaa päivässä. Parsille le-

vitetään Inchem Oy:n Granosan kuivadesinfiointiainetta keskiviikkoisin ja lauan-

taisin (Kuva 16). Granosanilla vähennetään bakteereja ja viruksia, jolloin paran-

netaan utareterveyttä. Granosan sitoo kosteutta ja parantaa navetan ilman laa-

tua.12

Kuva 16. Granosan kuivadesinfiointiaine13

29

5.3 Utareterveys

Utareterveyteen suurin vaikuttava tekijä on karjanhoitaja. Hoitajan asennoitumi-

nen, jaksaminen ja tietämys ovat tärkeitä tekijöitä. Utareterveyttä tulee tarkkailla

yksilöllisesti päivittäin lypsyn yhteydessä. Maidon soluja tarkkaillaan jatkuvasti.

Mikäli lehmillä havaitaan muutoksia, on näille lehmille tehtävä välittömästi jotain.

Mikäli soluttavien lehmien määrä karjassa nousee ja utareterveys heikkenee, tar-

tuntapaine kasvaa. Sellaiset lehmät, joiden maidon tuottaminen loppuu ovat me-

nossa umpeen ja utare tai utareet jäävät tyhjäksi umpeutetaan tai laitetaan teu-

raaksi. Jokaisen lehmän kohdalla katsotaan yksilökohtaisesti, mikä on taloudelli-

sin ratkaisu.14

Karjanhoitajan tavoitteena on huolehtia utareterveydestä, jolloin maidon laatu

saadaan pysymään hyvänä. Utareterveys on hyvällä tasolla, kun koko karjan so-

lutaso on alle 250 000 kpl/ml, ja tällöin miltään lehmältä ei erotella solumaitoa

erikseen.

5.3.1 Utaretulehdukset

Utaretulehdus syntyy, kun jokin haitallinen bakteeri pääsee utareeseen vedinka-

navan kautta. Haitalliset bakteerit aiheuttavat lehmille tulehduksia. Utaretuleh-

dukset, jotka tarttuvat lehmästä toiseen lisääntyvät utareessa ja utareen iholla.

Utaretulehdukset pystyvät leviämään lypsyn aikana lypsäjän käsistä, lypsimien ja

lypsyliinojen välityksellä, mikäli ei huolehdita hygieniasta. Eniten tulehdusbaktee-

reita on lehmän haavoissa ja ruhjeissa. Ympäristöbakteerit lisääntyvät ulos-

teessa, vedessä, märjässä kuivikkeessa ja ulos valuneessa maidossa.14

30

5.4 Utaretulehdusten ennaltaehkäisy ja hoito

Utaretulehduksilta pystytään välttymään lypsämällä lehmiä hyvää hygieniaa

noudattaen ja vedintä vioittamatta. Jokaisella lehmällä käytetään omaa lypsylii-

naa.

Maidon laatua seurataan jatkuvasti. Alkusuihkeista voidaan silmämääräisesti

tarkkailla, onko maidon laadussa muutoksia. Lehmän potkiminen ja heiluminen

alkusuihkeita ottaessa ovat merkkejä alkavasta utaretulehduksesta.

Lehmien maidosta otetaan säännöllisesti solutestejä Hiven Oy:n solu-test ai-

neella lettupannulla. Solutestillä tarkkaillaan maidon laatua. Paljon soluttavilla

lehmillä käytetään utareliivejä, joihin laitetaan sisälle eristeeksi sanomalehteä.

Sanomalehti suojaa huonolaatuisen maidon leviämisen makuuparsiin, joiden

kautta utaretulehdukset leviävät puhtaisiin lehmiin.

Lypsyn jälkeen utareisiin suihkutetaan Viri-dip+-vedinten desinfiointiainetta, joka

suojaa utaretulehduksilta ja hoitaa vetimiä. Viri-dip+ sisältää glyseriiniä, allanto-

iinia ja sorbitolia. Viri-dip+ on tehokas viruksia ja bakteereja vastaan ja estää

bakteerien siirtymisen lehmästä toiseen kärpäsien välityksellä.

Utaretulehdus saadaan parannettua parhaiten, kun tulehdus huomataan jo alku-

vaiheessa ja aloitetaan heti hoitaminen. Maidon laadun muutos voidaan huomata

solutestillä, jolloin lähetetään maitonäyte kyseisestä lehmästä Satamaidolle. Sa-

tamaito tutkii maidon laadun ja ilmoittaa tuloksen tuottajalle. Ensimmäinen hoito-

toimenpide solumäärän laskemiseen on hieroa lehmän utareisiin Milkan utareli-

nimenttiä lypsyn jälkeen, joka lisää käsitellyn alueen pintaverenkiertoa.15

.

31

6 TUTKIMUSMENETELMÄT

6.1 Mittalypsy

Mittalypsy suoritetaan kerran kuukaudessa ensimmäisen kahden viikon aikana.

Mittalypsyssä tutkitaan jokaisen lehmän maidon laatu. Maidosta tutkitaan solu-

arvo (kpl*1000 kpl), rasvaprosentti, valkuaisprosentti ja urea-arvo (mg/100 ml).

Mittalypsy edellyttää lypsyaseman valmistelun. Jokaiselle lypsy-yksikölle asen-

netaan mittalypsylaite, johon lypsyn aikana kerääntyy maitoa yksiköllä lypsettä-

västä lehmästä (Kuva 17).

Kuva 17 Mittalypsylaite

Lehmän lypsämisen jälkeen mittalypsylaitteesta annostellaan maitoa näytepika-

reihin, joihin on kirjoitettu jokaisen lypsyssä olevan lehmän korvanumero. Mitta-

lypsylaitteet huuhdellaan vedellä ennen kuin otetaan seuraavan lehmän maito-

näyte16 (Kuva 18). Näytepikarit lähetetään maitoauton mukana Satamaidon labo-

ratorioon, jossa näytteet analysoidaan.

32

Kuva 18 Näytepikari17

6.2 Lettupannutesti

Lettupannussa on neljä kuppia, joihin lypsetään lehmän jokaisesta vetimestä 3

ml maitoa. Ylimääräinen maito kaadetaan pois kupista kääntämällä lettupannua.

Tämän jälkeen jokaiseen kuppiin lisätään solu-test sininen reagenssia 7ml. Let-

tupannua sekoitetaan pyörittämällä vaaka-asennossa, jolloin maito ja reagenssi

sekoittuvat keskenään. Neljänneksen maito on huonolaatuista, jos johonkin kup-

piin jää hyytelöä kahdeksan sekoituskierroksen jälkeen18 (Kuva 19).

Kuva 19. Lettupannu19

33

6.3 Delvotest SP-NT

Maidon antibioottijäämiä tutkitaan delvotestillä (Kuva 20). Delvotest on mikrobio-

loginen testi. Testiampullin pohjalla on tietty määrä Bacillus stearothermophilus

var. calidolactis C953 -itiöitä, joiden kasvu hidastuu tai estyy, mikäli ne kohtaavat

antibioottia. Testi osoittaa antibiootit, jos näiden pitoisuus ylittää utaretulehduk-

sissa käytetyille antibiooteille asetetut korkeimmat sallitut arvot.

Bacillus stearothermophilus -itiöiden kasvu ja muuttuminen lisääntymiskykyisiksi

bakteereiksi alkaa 64 ºC:ssa. Happoja muodostuu bakteerin aineenvaihdun-

nassa, jonka vuoksi alustan pH-indikaattori vaihtaa väriä violetista keltaiseksi. In-

dikaattorin violetti väri ei muutu, jos näytteessä on bakteerin kasvua estäviä ai-

neita.

Delvotest perustuu agarin ja maitonäytteen reaktioon 64 ºC lämpöhauteessa.

Agar-ampulliin pipetoidaan 1 ml maitonäytettä kertakäyttöpipetillä agarin pinnalle.

Ampulli asetetaan lämpöhauteeseen ja pidetään lämpöhauteessa 3 tuntia.20 Tes-

tiajan jälkeen luetaan tulos välittömästi. Antibioottimaidon tulos on violetti ja puh-

das näyte on keltainen.

Lehmää lääkittäessä antibiootilla lehmän tuottama maito on antibioottimaitoa. So-

luttavat umpeenlaitettavat lehmät lääkitään bovaclox-antibioottituubeilla, joiden

avulla hoidetaan utaretulehdusta. Bovaclox-antibioottituubien varoaika on poiki-

misen jälkeen 5 päivää. Ummessaoloajan ollessa alle 42 päivää, varoaika on 47

päivää lääkkeen laittamisesta. Lääkittyjen lehmien maito tulee aina tarkistaa del-

votestillä ennen kuin lypsää maidon tilatankkiin. Maitoa, jossa on antibioottia, ei

saa lähettää meijeriin.21

34

Kuva 20. Delvotest.

35

6.4 MasTest

MasTest perustuu DNA-uuttoon, DNA-monistukseen ja tulosten analysointiin.

DNA-uutossa maidossa esiintyvien bakteerien DNA eristetään ja puhdistetaan.

Tämän aikana bakteeri-DNA vapautuu hajoittaen solut ja puhdistetaan muista

maidon komponenteista, kuten proteiinit, lipidit ja bakteerisolujen roskat. DNA:n

uuttamisprotokolla on kehitetty löytämään jopa vaikeimmatkin utaretulehdukset

maitonäytteistä. DNA-monistuksessa, bakteerinen DNA monistetaan PCR:llä.

Tämän aikana DNA lajin spesifisiä alueita monistetaan ja detektoidaan saman-

aikaisesti PCR-laitteella. Tulokset tulkitaan, raportoidaan ja tallennetaan erityi-

sellä ohjelmistolla.22

MasTestillä eristetään bakteerien DNA ja saadaan selvitettyä utaretulehdusbak-

teerit. MasTestillä voidaan tunnistaa 11 yleisintä utaretulehduksen aiheuttavaa

bakteeria. Voimakkaasti soluttavat lehmät tarkistetaan MasTestillä, jotta pysty-

tään huolehtimaan lehmien utareterveydestä ja minimoidaan utaretulehdusten

leviäminen yksilöltä toiselle23 (Kuva 21).

Staphylococcus aureus on utaretulehduksen aiheuttaja, joka voi olla hyvin vaka-

vaoireinen, kuolemaan johtava tai säilyä lehmällä kroonisena utaretulehduksena.

Staphylococcus aureuksen saaneet lehmät umpeutetaan tulehtuneen neljännek-

sen osalta ja poistetaan kun maidontuotanto laskee.24

KNS eli koagulaasinegatiivinen stafylokokki on yleinen oireeton utaretulehdus

bakteeri, joka havaitaan MasTestillä. KNS-positiivisia lehmiä hoidetaan antibioot-

tihoidolla.25

36

Kuva 21. Mastest26

37

7 TUOTANNON PARANTAMINEN

7.1 Navetan olosuhteet

Lehmien olosuhteet navetassa tulevat olla puhtaat ja terveet. Parret ja lattiat puh-

distetaan raapalla ulosteesta kahdesti päivässä ennen lypsyn aloittamista. Nave-

tassa vältetään vetoa. Valaistus on päällä navetassa 15 tuntia päivässä. Yöai-

kaan navetassa lehmillä on yövalaistus.

Navetan ilmastointi pidetään hyvällä tasolla, jonka avulla saadaan pidettyä kos-

teutta mahdollisimman pienenä ja navetan lämpötila pysyy alhaisena +12- +15

ºC.

7.2 Lypsytekniikka

Lehmät lypsetään aamulla 06.00 ja illalla 16.00. Lehmät oppivat tulemaan lyp-

sylle, kun lypsyaika on säännöllinen. Lehmien utareet puhdistetaan puhtaiksi hy-

gieenisillä lypsyliinoilla ja jokaisesta utareesta otetaan 3-5 maitosuihketta maito-

suihke-mukiin, josta tarkkaillaan maidon laatua. Lypsyä muutetaan siten, että leh-

miä ei lypsetä niin tyhjäksi kuin ennen. Lypsy lopetetaan suuremmalla maidon

virtausnopeudella, jolloin vähennetään utaretulehdusriskiä.

38

7.3 Kiimatarkkailu

Kiimatarkkailu on ehdottoman tärkeää. Navetassa tarkkaillaan monta kertaa vuo-

rokaudessa limavuotoja ja verenlaskuja. Navettapäivyriin merkitään kiimahavain-

not, kiiman kesto ja siemennyspäivät. Kaikki lehmät eivät välttämättä näytä kii-

maa, jolloin eläinlääkäri hoitaa lehmän hormonihoidolla.

Kiima voidaan varmistaa progesteronitestillä maidosta (Kuva 22). Progestero-

nitesti mittaa maidosta progesteronipitoisuutta, joka vaihtelee lehmän kiimakier-

ron aikana. Progesteroni on munasarjaan kehittyvä steroidihormoni, jonka tuottaa

keltarauhanen. Progesteronin ollessa hyvin matala lehmä on kiimassa. Progeste-

ronin ollessa korkealla lehmä on tiine. Mikäli progesteroni on siltä väliltä, lehmä

on joko tulossa kiimaan tai sillä on munasarjahäiriö27 (Kuva 23).

Kuva 22. Progesteronitesti P4.28

39

Kuva 23 Progesteronipitoisuus käyrä29

7.4 Sorkkaterveys

Lehmien sorkat vuollaan 1-2 kertaa vuodessa, jonka avulla vähennetään leh-

mien ontumista ja parannetaan tuotosta ja utareterveyttä. Säännöllisellä sorkka-

hoidolla pystytään parantamaan lehmien hyvinvointia ja ehkäisemään sorkka-

sairauksien syntymistä. Sorkkien ollessa kunnossa ja eläimen voidessa hyvin,

niiden tuotanto säilyy parempana. Sorkkien hoitaminen parantaa myös lehmien

hedelmällisyyttä.30

7.5 Umpeenlaitto

Lehmä laitetaan umpeen noin 8 viikkoa ennen poikimista, kun maidontuotanto on

laskenut 8-9 kiloon päivässä. Lehmän maidontuotannon vähentyessä voidaan

lehmä laittaa aiemmin umpeen. Ummessaoloaika pidentyy, jos lehmää ei saada

tiineeksi 2-3 kuukauden jälkeen poikimisesta.

7.6 Ruokinnan optimointi

Säilörehua on oltava aina lehmillä saatavilla. Säilörehua laitetaan ruokintapöy-

dälle, kun lehmät on siirretty pihaton lypsypuolelle. Rehu jaetaan lehmille Var-

molift rehuvaunulla, jolla leikataan säilörehupaalista pieniä siivuja ja jaetaan ko-

neessa olevalla ketjukuljettimella. Säilörehua annetaan 4-5 paalia päivässä

(Kuva 24).

40

Kuva 24 Lehmät syömässä säilörehua

Väkirehukioskeilta lehmät syövät Maitotilan Tuotos-Krono puolitiivistettä ja Hilan-

non myllyn jauhattamaa kauraohra seosta, johon on lisätty lisäravinteita. Jokai-

nen lehmä saa väkirehukioskilta ruokaa tuotoksensa mukaan (Kuva 25).

Kuva 25 Lehmät väkirehukioskilla

7.7 Lisäravinteiden anto

Hiehoille annetaan Suomen rehun Tunnutus Hertta-kivennäistä 130 grammaa

hiehoa kohden päivässä. Tunnutus Hertta turvaa fosforin saamisen. Kivennäisen

korkea magnesiumpitoisuus ja rajoitettu kalsiumpitoisuus vähentävät poikimahal-

vauksia.

41

8 TULOKSET

8.1 Maidon laatu

Lypsyrutiineja muuttamalla huomattiin nopeasti maidon laadun huononeminen.

Alkusuihkeita tarkkailemalla huomattiin heti maidon laadun muutokset. Utareiden

kovuus tai kosketusarkuus kertoivat utaretulehdusriskistä, jolloin alettiin seuraa-

maan kyseisen lehmän maidon laatua ja maidon laadun muutoksia. Utaretuleh-

duksen ennaltaehkäisynä käytettiin Vilomix Finland Oy:n vihreää linimenttiä, joka

lisää verenkiertoa tulehdusalueella.

Koko karjan maidon laatua seurattiin päivittäin suodatinsukan avulla. Lypsetty

maito kulkee suodatinsukan kautta tilasäiliöön. Suodatinsukkaan jää huonolaa-

tuisen maidon maitokokkareet ja ylimääräinen lika. Suodatinsukan kunnon muut-

tuessa huomataan nopeasti, jos jonkun lehmän maidon laatu on muuttunut. Tä-

män jälkeen on selvitettävä, minkä lehmän maidon laatu on huonontunut.

Aamu- ja iltalypsyn välin pidentäminen lisäsi illalla tuotetun maidon määrää ja

vähensi aamulla lehmien utarepainetta. Utarepainetta vähentämällä maitoa ei va-

lunut parsille. Parret pysyivät puhtaina ja hygieenisinä.

42

Työssä seurattiin jokaisen lypsävän lehmän maidon laatua ja maidontuotantoa.

Kerran kuukaudessa otetaan jokaisesta lehmästä maitonäyte, joka lähetetään

Satamaidon laboratorioon tutkittavaksi. Laboratorion tulosten avulla seurataan

jokaisen lehmän maidon soluarvojen muuttumista. Taulukossa 1 on esitetty jo-

kaisen lehmän tuottaman maidon soluarvo. Taulukosta 1 havaitaan, että lehmän

korvanumerolla 599 soluarvo on ollut 27.11.2013 2385(*1000 kpl). Tämän jäl-

keen lehmä on antibioottihoidettu utaretulehduksesta ja soluarvot ovat lähteneet

laskemaan. Taulukosta huomataan myös, että lehmän korvanumerolla 579 solut

ovat olleet koholla 30.12.2013. Tämä lehmä on laitettu umpeen tammikuussa,

koska hänen poikimisensa on maaliskuussa.

43

Taulukko 1. Koelypsyn analyysi.

28.10.2013 27.11.2013 30.12.2013 26.1.2013 25.2.2013 17.3.2013 14.4.2013

Korvanumero Solut (*1000 kpl)

Solut (*1000 kpl)

Solut (*1000 kpl)

Solut (*1000 kpl)

Solut (*1000 kpl)

Solut (*1000 kpl)

Solut (*1000 kpl)

58 96 992 x x x 64 43

14 1166 1886 x x x x x

421 75 44 34 37 49 538 x

441 48 137 116 107 184 118

455 x x 218 76 50 43 18

463 1273 x x 72 60 67 70

466 123 x x x 49 25 29

482 186 642 107 145 494 189 240

502 241 334 356 307 x x x

503 190 x x x 17 42 37

510 187 x x x x 52 513 149 165 256 145 112 237 216

514 x 532 16 36 19 23 44

521 x 75 138 18 61 46 29

527 18 52 63 21 30 19 56

529 66 61 49 49 64 x x

530 28 63 28 34 117 96

538 186 241 259 129 101 78 539 1125 x x x 261 47 589

543 127 164 220 114 x x x

555 x 32 79 187 224 36 82

557 37 76 35 50 28 27 34

573 32 87 57 98 73 214 60

575 40 38 42 32 33 33 579 78 212 2466 854 x x 37

584 16 23 17 20 15 68 x

588 x x 244 78 257 79 470

589 86 153 202 78 135 57 86

596 181 x x x x x 117

599 44 2385 577 17 15 28 33

600 15 25 8 24 4 6 10

603 147 418 113 128 x x x

615 96 112 125 131 155 112 572

618 128 233 375 128 330 163 x

620 97 162 197 200 180 621 60 71 x x x x x

631 124 141 98 60 101 178 64

634 165 415 174 799 619 123 60

636 24 113 39 17 21 25

637 144 335 199 111 195 423

649 x x x x x x 57

655 x x x x x 25 38

44

Tilasäiliöstä otetaan kaksi kertaa kuukaudessa maitonäyte, josta tutkitaan tuote-

tun maidon solu-, bakteeri-, rasva-, valkuais- ja urea-arvo. Kuviossa 1 kuvataan

bakteeri- ja soluarvojen muuttumista lokakuusta 2013 huhtikuuhun 2014 välisenä

aikana. Kuviosta voidaan todeta, että tuotetun maidon soluarvot ovat laskeneet.

Bakteeriarvot ovat pysyneet alhaisina.

Kuvio 1. Tuotetun maidon solu- ja bakteeriarvot.

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

*1000 k

pl

Maidon bakteeri- ja soluarvot

Bakteerit *1000 kpl

Solut *1000 kpl

45

Kuviossa 2 nähdään, miten tuotetun maidon valkuais- rasva- ja urea-arvo ovat

muuttuneet tutkimuksen aikana. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet urea-ar-

voille. Kuviosta havaitaan, kuinka urea-arvo on noussut marraskuussa, kun on

aloitettu syöttämään lehmille uutta säilörehua. Tammikuussa urea-arvo on lähte-

nyt uudelleen muuttumaan laskevasti, kun on aloitettu syöttämään uutta säilöre-

hua.

Kuvio 2. Tuotetun maidon valkuais-, rasva- ja urea-arvot.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Akselin

ots

ikko

Maidon rasva, valkuainen ja urea-arvo

Rasva %

Valkuainen %

Urea-arvo

46

8.2 Navetan hygienia

Navetan parsien hygienia tuli paremmaksi, kun utaretulehdusriski lehmille laitet-

tiin utareliivit ja sanomalehteä sisälle, johon valuva maito imeytyi. Näin saatiin

tartuntariskiä pienennettyä.

Kuivadesinfiointiaineen käyttäminen parsilla nopeutti kosteiden parsien kuivu-

mista, jolloin bakteerien ja virusten leviäminen parsien välityksellä väheni.

Navetan lämpötilaa laskettiin ilmastoinnin avulla, jolloin ilmanlaatu parantui. Il-

mastoinnin avulla saatiin vähennettyä navetan kosteutta. Navetan olosuhteita pa-

rantamalla lehmät tulivat paremmin kiimaan ja siemennyksen jälkeen tiineeksi.

Navetan kosteutta vähentämällä saatiin parret pysymään kuivempina.

47

8.3 Tuotantotulosten parantuminen

Kuviossa 3 kuvataan kahdentoista viimeisen kuukauden tuotos kuukausittain.

Kuviosta voidaan todeta, että karjan tuotos on noussut merkittävästi vuoden 2014

loppuun mennessä.

Kuvio 3. Karjan 12 viimeisen kuukauden tuotos.

8.4 Lypsykoneen kunto

Lypsyaseman lypsy-yksiköiden säiliöt alkoivat kerätä maitojäämiä ja kutsuimme

paikalle Westfalian korjausmiehen. Säiliöt irrotettiin ja pestiin kuumassa kloriitti-

forte vesiseoksessa, jotta saatiin poistettua pinttynyt lika pinnoilta. Kloriittiforte on

klooripitoinen desinfiointiaine, joka sisältää mikrobeja tappavaa natriumhypoklo-

riittia. Lopuksi säiliöt huuhdeltiin kuumalla vedellä ja asetettiin paikoilleen.

8.5 Lypsykoneen pesun optimointi

Lypsykoneen pesuohjelman lämpötilat mitattiin Raytek MiniTemp FS lasermitta-

rilla. Pesuohjelman lämpötilat eivät olleet ohjelman mukaiset ja paikalle kutsuttiin

Satamaidon Tankkihuolto säätämään termostaattia. Pesuohjelman pesuveden

määrä mitattiin ja todettiin pesuaineannostelun olevan virheellinen. Uuden ohjeen

6000

6500

7000

7500

8000

8500

9000

9500

he

inäkuu 2

013

elo

kuu

201

3

syysku

u 2

013

lokakuu 2

013

ma

rra

skuu

201

3

joulu

kuu 2

01

3

tam

mik

uu 2

014

he

lmik

uu 2

01

4

ma

alis

ku

u 2

014

hu

htiku

u 2

014

toukokuu 2

014

kesäkuu 2

01

4

he

inäkuu 2

014

elo

kuu

201

4

syysku

u 2

014

lokakuu 2

014

ma

rra

skuu

201

4

joulu

kuu 2

01

4

Maito (12kk)

48

mukaan lypsykoneeseen annostellaan aamulypsyn jälkeen 2,0 dl Farmoksen

Virkku+ kiertopesunestettä ja iltalypsyn jälkeen 2,0 dl Farmoksen Torkku pe-

sunestettä. (kuva 26)

Kuva 26. Raytek MiniTemp FS Lasermittari31

8.6 Yhteenveto

Maidon laatua ja navetan hygieniaa saatiin parannettua prosessin aikana. Sa-

malla parannettiin lehmien olosuhteita navetassa ja eläinten hyvinvointia. Tuo-

tantotulokset nousivat merkittävästi työn aikana verrattuna vuoteen 2013.

49

LÄHTEET

1https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/etu_terni-

maito_tiitu_ja_suvi_valmis_110815.pdf

2 Satamaito, Hedelmällisyys, [online viitattu 21.3.2014]. Saatavilla www-muo-

dossa: http://81.22.249.106/satamaito/joomla/index.php?option=com_con-

tent&view=article&id=71&Itemid=81

3 Satamaito, maidon laatukansio

4 Valio Oy, Maidon laatukäsikirja 2012, [online viitattu 21.3.2014]. Saatavilla

www-muodossa: http://tuottajainmaito.fi/tiedostopankki/Maidon_laatukasi-

kirja_2012_51.pdf

5 Lypsykarja, Hedelmällisyys, [online viitattu 21.3.2014]. Saatavilla www-muo-

dossa: http://lypsykarja.wikispaces.com/lysykarja_hed

6 Maatilan pellervo, Oikein tulkittuina tunnusluvut kertovat totuuden karjan hedel-

mällisyydestä, [online viitattu 21.3.2014]. Saatavilla www-muodossa:

http://www.pellervo.fi/maatila/mp12_03/tunnusluvut.htm

7 Maatilan pellervo, Hyvä hedelmällisyys on maidontuotannon kannattavuuden

kulmakivi, [online viitattu 22.3.2014] Saatavilla www-muodossa: http://www.pel-

lervo.fi/maatila/mp4_09/hedtunnus.htm

8 Westfalia, lypsyasema-TANDEM, Arn.942805

9 Satamaito, Maidontuotantotilat ja – olosuhteet, [online viitattu 2.3.2014]. Saa-

tavilla www-muodossa: http://81.22.249.106/satamaito/joomla/index.php?op-

tion=com_content&view=article&id=66&Itemid=76

10 MTT, Maitotilan pesuopas, [online viitattu 15.3.2014] Saatavilla www-muo-

dossa: http://www.mtt.fi/julkaisut/maitokoneet/Pesuopas_vari_08_2005.pdf

11 Satamaito, Lypsy, lypsykoneen pesu ja huolto, [online viitattu 1.3.2014]. Saa-

tavilla www-muodossa: http://81.22.249.106/satamaito/joomla/index.php?op-

tion=com_content&view=article&id=63&Itemid=73

50

12 Inchem Oy, Granosan 20 kg, [online viitattu 1.4.2014]. Saatavilla www-muo-

dossa: http://www.inchem.fi/tuotteet/granosan-kuivadesinfiointi

13 https://www.google.fi/search?q=granosan+kuivadesinfiointi-

aine&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjH7-KVz9PdAhWElYs-

KHYsWCXIQ_AUICygC&biw=1920&bih=969#imgrc=NMYFnFs8Yy4ISM:

14 Mervi Yli-Hynnilä, terveydenhuoltoeläinlääkäri, 09/2009, Utareterveys suu-

rissa karjoissa, [online viitattu 20.3.2014]. Saatavilla www-muodossa

https://www.naseva.fi/naseva/files/htmlarea/files/Ut-kampanja/H.b%20Utareter-

veys%20suurissa%20karjoissa.pdf

15 Varajärvi Sirpa, 2014, Eurajoen eläinlääkäri, puhelinkeskustelu 19.3.2014

16 Satamaidon maitopäivä-seminaari, Satamaito, Pori, tuotantoneuvoja Tiina

Mäkelä, 14.3.2014

17https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=ima-

ges&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjzxMOI0tPdAhXIOS-

wKHaJzC6gQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fasiakas.kotisivu-

kone.com%2Ffiles%2Fjustus.tarjoaa.fi%2FLabratiedote_1-2016.pdf&psig=AOv-

Vaw2-zUIHv0wt2NhS2Kftje3E&ust=1537878505863124

18 file:///C:/Users/linda/Downloads/Solu-Test-ohje%202-puol%20(2).pdf

19https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=ima-

ges&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjPt-G21NPdA-

hUIt4sKHfpxBEkQjRx6BAgBEAU&url=https%3A%2F%2Fwww.kotielaintar-

vike.fi%2Ftuote%2Fsolutestilautanen-lettupannu-california-

valk%2F1513%2F&psig=AOv-

Vaw2gDHVjosLh5l0fd1cT2Tyc&ust=1537879145556128

20 https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/vertailulabo-

ratoritoiminta/ohjeet_vert_labr_toiminta/evira_3482_v8_delvo-

test_sp_nt_testi.pdf

51

21 Pakkausseloste, Bovaclox intramammaarisuspensio umpeen pantavalle leh-

mälle, [online viitattu 1.4.2014] Saatavilla www-muodossa: http://spc.fimea.fi/in-

dox/nam/html/nam/vetpil/7/11469137.pdf

22 https://www.evira.fi/files/attachments/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintau-

dit/elaintaudit/7_utaretulehdusten_pcr_diagnostiikka_h_hiitio_22.5.2013.pdf

23 Peter Bredbacka, kehityspäällikkö Finnzymes Diagnostics, nauta 1/09, Utare-

tulehdusmääritys nopeasti DNA-testillä, [online viitattu 20.4.2014]. Saatavilla

www-muodossa: http://www.faba.fi/files/859/nauta109s11_dna-ut-testi.pdf

24 Lypsykarja, Stafylokokit, [online viitattu 20.4.2014]. Saatavilla www-muo-

dossa: http://lypsykarja.wikispaces.com/Stafylokokit

25 Maito ja me, Numero 3/2001, [online viitattu 20.4.2014]. Saatavilla www-

muodossa: http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/3_01/el3_01.htm

26https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=ima-

ges&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahU-

KEwiRgvfX1tPdAhVyk4sKHSneDdwQjRx6BAg-

BEAU&url=http%3A%2F%2Fwww.karkiagri.fi%2Fproduct%2F72%2Fmastiitti-

testi&psig=AOvVaw25OKi5cMBQUEEKFifvXetB&ust=1537879721190151

27 https://proagria.fi/sites/default/files/attachment/perasto_tiineystesti_maitoval-

mennus_4_9_15.pdf

28https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=ima-

ges&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjTjJjJ19PdAhXDfywKH-

bjUDccQjRx6BAg-

BEAU&url=http%3A%2F%2Fwww.faba.fi%2Ffi%2FP4&psig=AOvVaw0RBrU-

DaUwsCqOOiw9pZwoj&ust=1537879958258083

52

29https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=ima-

ges&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjI5tWX29PdAhVEKywKH-

bioBA8QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fproagria.fi%2Fsites%2Fde-

fault%2Ffiles%2Fattachment%2Fperasto_tiineystesti_maitovalmen-

nus_4_9_15.pdf&psig=AOvVaw2ylXHAaFnk85Q0D1gmwau-

&ust=1537880961171478

30 SSHY, Sorkkahoidon tulevaisuus, [online viitattu 25.3.2014]. Saatavilla www-

muodossa: http://www.sorkkahoito.com/index.php?pid=tietoa

31https://www.google.fi/search?q=raytek+lasermit-

tari&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjz2Y-3ztPdAhUK-

mIsKHfnMBLgQ_AUICigB&biw=1920&bih=969#imgrc=DYUT5sYkcEqpDM: