masto-hankkeen (2008–2011) loppuraporttijulkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/... ·...
TRANSCRIPT
MASTO-HANKKEEN (2008–2011) LOPPURAPORTTIMasennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:15
Helsinki 2011
Masto-hankkeen (2008−2011) loppuraportti. Masennusperäisen työkyvyt-
tömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:15
ISBN 978-952-00-3150-3 (nid.)
ISBN 978-952-00-3151-0 (PDF)
ISSN-L 1236-2115
ISSN 1236-2115 (painettu)
ISSN 1797-9897 (verkkojulkaisu)
URN:ISBN: 978-952-00-3151-0
http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-00-3151-0
Hare STM89:00/2007
www.stm.fi/julkaisut
Kustantaja: Sosiaali- ja terveysministeriö
Kannen kuva: Rodeo
Kuvat: Rodeo, Pixmac
Taitto ja paino: Yliopistopaino, Helsinki 2011
Asiasanat: ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus, masennus, mielenterveys, sairaus-poissaolot, työhyvinvointi, työkyky, työkyvyttömyys, työkyvyttömyyseläkkeet
TIIVISTELMÄMASTO-HANKKEEN (2008–2011) LOPPURAPORTTIMasennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset
Sosiaali-jaterveysministeriöasettivuonna2007Masto-hankkeenedistä-määntyöhyvinvointialisääviäkäytäntöjätyöelämässä,masennuksenehkäisyä,hyväähoitoajakuntoutustasekätyössäjatkamistajatyöhönpaluutamasen-nuksenyhteydessä,javähentämäänmasennusperusteistatyökyvyttömyyttä(STM089:00/2007).
Hankkeenohjausryhmässäovatolleetedustettuinakeskeisethallinnonalat,työmarkkinajärjestötjakolmassektori.Hankkeellekutsuttiinmyöskorkeantasonkoordinaatioryhmä.Masto-hanketoimiomantoimintansaohellasateen-varjonamonillemukanaolevienorganisaatioidenjoaiemminkäynnistämillehankkeille.Hankkeessaedistettiinerityisestitoimenpiteitä,jotkatukevateritoimijoidenyhteistyötäjahyvienkäytäntöjenleviämistävaltakunnallisesti.
Ohjausryhmälaativuosille2008–2011ajoittuvantoimintaohjelman.Sii-henkoottiin20osahankettajatoimenpidettä,joidentoteuttamisestavasta-sivathankkeessamukanaolleetorganisaatiot.Hankkeentoimintaohjelmasisälsineljäosa-aluetta:työhyvinvoinninjamielenterveydenedistäminen,masennustaehkäisevätoiminta,masennuksenvarhainentunnistaminenjahoitosekämasennuksestatoipuvienkuntoutusjatyöhönpaluu.
KäytännössäMasto-hankeonpyrkinytedistämääntyöhyvinvointiatuo-mallamielenterveyteenliittyviäteemojatyöterveys-jatyösuojeluhenkilös-tönkoulutuksiinsekäesimiesvalmennuksiin.Yksimerkittävähankkeeseenliittyväkokonaisuusonolluttyöterveyshuollontoiminnankehittäminenjasiihenliittyentyöpaikan,työterveyshuollonjapsykiatrianyhteistoiminnanedistäminen.Keskeistätoiminnassaolimyösmasennuksenalkuvaiheenhoi-dontukeminenperuspalveluissa.
Masto-hankkeessaonpidettymonintavoinesillätyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluunhyviäkäytäntöjä.Teematolivatesillävaltakunnallisissajaalueellisissakoulutus-jamuissatilaisuuksissasekätyöpaikoillesuunnatussaMastDo-kampanjassa.
Kolmenviimevuodenaikanamasennusperusteinentyökyvyttömyysonkääntynytlaskuun.Vuoden2010lopussamasennuksenvuoksieläkkeelläoliyhteensä38200henkilöäeli14prosenttiakaikistatyökyvyttömyyseläk-keelläolleista.Masennuksenperusteellaeläkkeellesiirtyisamanavuonnatyöeläkejärjestelmästä3761suomalaista.Vuonna2010masennusperusteiseteläkemenotolivat523milj.euroajasairauspäivärahakustannukset116milj.euroa(yhteensä639milj.euroa).
LoppuraportissaonkuvattuMasto-hankkeentoimintaavuosina2008–2011.Ohjausryhmäontehnytmyösehdotuksiajatkotoimenpiteiksi.
Nyckelord: arbetsförmåga, arbetsoförmåga, behandling, depression, förebyggande, invalidpensioner, mental hälsa, rehabilitering, sjukfrånvaro, välbefinnande i arbetet
SAMMANDRAGSLUTRAPPORT FÖR PROJEKTET MASTO (2008–2011)Projektet för att minska arbetsoförmåga som beror på depression – verksamhet och förslag
Social-ochhälsovårdsministeriettillsatteår2007projektetMastoförfräm-jandeavpraxissomökarvälbefinnandetiarbetet,förebyggandeavdepression,godbehandlingochrehabiliteringsamtorkiarbetetochåtergångtillarbetetisambandmeddepression,ochförattminskaarbetsoförmågasomberorpådepres-sion(STM089:00/2007).
Centralaförvaltningsområden,arbetsmarknadsorganisationernaochtredjesektornharvaritföreträddaiprojektetsstyrgrupp.Tillprojektetinbjödsävenenkoordinationsgrupppåhögnivå.ProjektetMastofungeradevidsidanomsinegenverksamhetsomettparaplyförfleraprojekt,somdedeltagandeorganisationernaredantidigarehadestartat.Projektetfrämjadesärskiltåtgärdersomstödersam-arbetetmellanolikaaktörersamtriksomfattandespridningavgodpraxis.
Styrgruppenutarbetadeenverksamhetsplanföråren2008–2011.Programmetomfattade20delprojektochåtgärder,ochdedeltagandeorganisationernahadeansvaretförgenomförandetavdem.Projektetsverksamhetsplanbestodavfyradelområden:främjandeavvälbefinnandeiarbetetochpsykiskhälsa,verksam-hetsomförebyggerdepression,tidigidentifieringochbehandlingavdepressionsamtrehabiliteringavochåtergångiarbetetförpersonersomåterhämtarsigfråndepression.
IpraktikenharprojektetMastosträvatefterattfrämjavälbefinnandetiarbetetgenomattförainnyatemanmedanknytningtillmentalhälsaiutbildningarnaförföretagshälsovårds-ocharbetarskyddspersonalensamtchefsträning.Enbetydandehelhetsomhörihopmedprojektetharvaritutvecklingavföretagshälsovårdensverksamhetochmedanknytningtilldennafrämjandeavsamarbetetmellanar-betsplatsen,företagshälsovårdenochpsykiatrin.Centraltiverksamhetenvarocksåstödjandetavbehandlingenavdepressioniinledningsskedetinomprimärvården.
GodpraxisvidtidigtstödavarbetsförmåganochåtergångtillarbetetharpåflerasättframhållitsiprojektetMasto.TemanlågframmevidriksomfattandeochregionalautbildningsdagarochandraevenemangsamtisambandmedMastDo-kampanjensomriktadesigtillarbetsplatserna.
Underdetresenasteårenharantaletfallavarbetsoförmågasomberorpådepressionväntneråt.Islutetavår2010varsammanlagt38200personerpensio-neradepågrundavdepression,dvs.14procentavallasomhadeinvalidpension.Sammaårgick3761finländareipensionfrånarbetspensionssystemetpågrundavdepression.År2010varpensionsutgifternapågrundavdepression523milj.euroochkostnadernaförsjukpenning116milj.euro(sammanlagt639milj.euro).
SlutrapportenharbeskrivitverksamhetenförprojektetMastoåren2008–2011.Styrgruppenharocksågettförslagtillfortsattaåtgärder.
Key words: depression, disability pensions, mental health, prevention, rehabilitation, sickness absence, treatment, wellbeing at work, work ability, work disability
SUMMARYFINAL REPORT OF THE MASTO PROJECT (2008–2011) Actions and proposals of the project to reduce depression-related work disability
TheMinistryofSocialAffairsandHealthsetuptheMastoprojectin2007topromotepracticesincreasingwellbeingatwork,toenhancedepressionprevention,toimproveeffectivetreatmentandrehabilitation,topromotestayingonatworkandreturntoworkinthecontextofdepression,andtoreducedepression-relatedworkdisability(STM089:00/2007).
Thesteeringgroupfortheprojecthasincludedrepresentativesofthekeyadministrativesectors,socialpartnersandthethirdsector.Ahigh-levelcoordinationgroupwasalsoappointedfortheproject.TheMastoprojectalsoservedasanumbrellaformanyoftheprojectsthattheorganizationsinvolvedhadstartedbefore.Theprojectpromotedinparticularmeasuresunderpinningthecooperationofdifferentactorsanddisseminationofbestpracticesatthenationallevel.
Thesteeringgrouppreparedanactionplanfortheyears2008–2011,comprising20sub-projectsandmeasureswhichtheorganizationsparticipatingintheprojectwereresponsibleforcarryingout.Theactionplanencompassedfoursub-areas:promotionofwellbeingatworkandmentalhealth,preventionofdepression,earlyrecognitionandtreatmentofdepression,andrehabilitationandreturntoworkofthoserecoveringfromdepression.
InpracticetheMastoprojecthasaimedatpromotingwellbeingatworkbytakingupmentalhealththemesinthetrainingorganizedforoccupationalhealthandsafetypersonnelandworkplacesupervisors.Animportantcomponentrelatedtotheprojecthasbeentodevelopgoodpracticesforoccupationalhealthservicesand,associatedwithit,topromotecooperationbetweentheworkplaces,occupationalhealthservicesandpsychiatry.Animportantelementhasbeentosupportthetreatmentofdepressionatitsinitialphaseswithinprimarycareservices.
TheMastoprojecthasinvariouswayshighlightedgoodpracticesrelatedtoearlysupportforworkabilityandreturntowork.Thesethemeshavebeendealtwithatnationalandregionaltrainingandothersuchevents,andintheMastDocampaigntargetedatworkplaces.
Depression-relatedworkdisabilityhasbeendecliningforthepastthreeyears.Attheendof2010altogether38,200people,i.e.14percentofthoseinreceiptofdisabilitypensionshadbeengrantedpensiononthebasisofdepression.Inthesameyear3,761Finnsweregrantedpensionduetodepressionwithintheearnings-relatedpensionscheme.In2010thedepression-basedpensionexpenditurewasEUR523millionandthesicknessbenefitsamountedtoEUR116million(totallingEUR639million).
ThefinalreportdescribestheactivitiesoftheMastoprojectin2008–2011.Thesteeringgrouphasalsoputforwardproposalsforfurthermeasures.
6
7
ESIPUHE
Masto-hankemasennusperäisentyökyvyttömyydenvähentämiseksipäät-tyymaaliskuussa2011.Hankekokosiyhteenlaajanjoukonaktiivisiatoimijoitaniinterveydenhuollosta,työpaikoilta,järjestöistäkuinerihallinnonaloiltakin.Yhteistyötätehtiinylisektori-taiorganisaatiorajojen.
Masto-hankkeenkäynnistyessäloppuvuodesta2007masennuksestaai-heutuvatyökyvyttömyysoliläheskaksinkertaistunutedeltäneen10vuo-denaikana–jakasvunäyttijatkuvan.Uusiamasennusperusteisiäeläkkeitämyönnettiintuolloin4600:llesuomalaisellevuodessa.Kolmenviimevuo-denaikanapitkäänjatkunutkasvunäyttääkääntyneenlaskuun.Yksittäisistäsairauksistayleisintyökyvyttömyyseläkkeenperusteonedelleenkuitenkinmasennus,niinmiehilläkuinnaisillakin.
Työurienpidentäminenedellyttäätyöelämänlaadunjahyvinvoinninparantamistasekätyöntekijöidenterveyden,toimintakyvynjaosaamisenvahvistamista.Koskatyökyvyttömyydentaustallaonsekätyöelämäänettäterveydenhuoltoonliittyviäkysymyksiä,niidenratkaisemisessatarvitaantii-vistäyhteistyötä.Masto-hankkeenerityisenätarkoituksenaonollutedistääeritoimijoidenyhteistyötäjamuuttaavallitseviatoimintatapoja.
Hankkeenohjausryhmässäolivatedustettuinakeskeisethallinnonalat,työmarkkinajärjestötjamielenterveysjärjestöt.Ohjausryhmäntehtävänäolihankkeentoimintaohjelmanlaatiminenjasevastasimyöstoimintaohjel-mantoteuttamisesta.Loppuraportissaohjausryhmätekeeuseitaehdotuksiajatkotoimenpiteiksi.
Työkyvyttömyydenvähentäminenonpitkäjänteistätyötä.Tuloksetnä-kyvätvastavuosienpäästä.Toivomme,ettäyhteistyötäedistävätprosessitjatkuvatjahyvinkäynnistynyttoimintatyökyvynjamielenterveydentuke-miseksietenee.
KiitämmelämpimästikaikkiaohjausryhmänjäseniäjamuitaMasto-hank-keeneritoimielimiinkuuluneitahenkilöitä.Kiitoskuuluumyösosahankkei-dentoimeenpanossamukanaolleillelukuisilleihmisillearvokkaastatyöstämasennusperäisentyökyvyttömyydenvähentämiseksi.
LeoSuomaa TeijaHonkonenylijohtaja pääsihteeri,Masto-hanke
8
9
SISÄLLYS
Tiivistelmä .........................................................................................................3Sammandrag ......................................................................................................4Summary .........................................................................................................5
ESIPUHE .........................................................................................................7
1 HANKKEEN TAUSTA ............................................................................. 11
2 HANKKEEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT ........................................15 2.1 Tavoitteet ja tehtävät ..................................................................................15 2.2 Toimintaohjelman osa-alueet .....................................................................15
3 HANKKEEN ORGANISOINTI JA TOTEUTUS .................................20 3.1 Organisointi ja toimintatavat .................................................................... 20 3.1.1 Ohjausryhmä ja sen toiminta ........................................................................ 20 3.1.2 Korkean tason koordinaatioryhmä ja sen toiminta .......................... 21 3.1.3 Hyvät käytännöt -ryhmä ja sen toiminta ..............................................22 3.1.4 Sosiaali- ja terveysministeriön rooli ...........................................................22 3.2 Viestintä ........................................................................................................ 23 3.3 Resurssointi .................................................................................................. 25
4 OSAHANKKEIDEN JA TOIMENPITEIDEN ETENEMINEN ...........26 4.1 Hyviä käytäntöjä työpaikoille .................................................................... 26 4.1.1 Työhyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia toimintatapoja kentälle ..................................................................................................................... 27 4.1.2 Varhaisen tuen ja työhön paluun pelisäännöt työpaikoille ............ 28 4.1.3 Valmennusta esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle ........................... 30 4.1.4 Ryhmistä uskoa omaan työkykyyn ............................................................. 32 4.1.5 Tietoa masennusperusteisesta työkyvyttömyydestä eri ammateissa ............................................................................................................. 33 4.1.6 Tukea yksinyrittäjien ja maatalousyrittäjien työkyvylle ................... 39 4.2 Työterveyshuolloille toimintamalleja ja työkaluja ................................. 43 4.2.1 Näyttöön perustuva suositus Terveysporttiin ..................................... 43 4.2.2 Alueelliset koulutustilaisuudet osana suosituksen jalkauttamista ......................................................................................................44 4.2.3 Tietoa koulutustarpeista ja kehittämishaasteista ............................... 46 4.2.4 Kehittämishankkeet osana suosituksen jalkauttamista .................... 47 4.2.5 Hyvät sairauspoissaolokäytännöt levitykseen ...................................... 50
10
4.3 Vaikuttavia ennaltaehkäisy- ja hoitokeinoja peruspalveluihin............. 52 4.3.1 Tietoa ennaltaehkäisevän työn tueksi ...................................................... 52 4.3.2 Kolmiomallilla tehoa depression hoitoon terveyskeskuksissa ...... 53 4.3.3 Alkuvaiheen hoitoon vaikuttavuutta psykoterapian keinoin ...... 54 4.3.4 Verkkopohjaisia menetelmiä mielenterveystyöhön .......................... 58 4.4 Toimivia kuntoutuspolkuja ja tukea työhön paluuseen ....................... 60 4.4.1 Osasairauspäivärahan varhentaminen ..................................................... 61 4.4.2 Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön ....................................... 63 4.4.3 Kuntoutustuella olevien työhön paluun tuki ......................................... 66 4.4.4 MastDo-kampaja työpaikoille ....................................................................... 69 4.4.5 Kuntoutuspsykoterapian lakisääteistäminen ......................................... 71 4.4.6 Nuoret ja mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeet ......................... 73
5 HANKKEEN SEURANTA ......................................................................77 5.1 Toteutussuunnitelman seuranta ............................................................... 77 5.2 Rekisteri- ja kyselytiedot ........................................................................... 78 5.3 Sidosryhmäkysely ........................................................................................ 83
6 EHDOTUKSET .........................................................................................89 6.1 Työpaikkojen hyvät käytännöt .................................................................. 89 6.2 Työterveyshuollon toiminta ...................................................................... 92 6.3 Terveydenhuollon toiminta ....................................................................... 94 6.4 Kuntoutus ja työhön paluun tuki ............................................................. 96 6.5 Nuorten opiskelu- ja työkyvyn tuki ...................................................... 101 6.6 Masto-hankkeen käynnistämien prosessien seuranta ........................ 102
LIITTEET .................................................................................................... 104
KIRJALLISUUTTA ........................................................................................121
11
1 HANKKEEN TAUSTA
Työurienpidentäminenjatyöllisyysasteennostaminenovatmerkittäviäyhteiskunnallisiatavoitteita.Työikäisenväestönpienentyessäyhtenäkeskei-senähuolenaiheenaontyöntekijöidenennenaikaineneläkkeellesiirtyminen.
Työeläkejärjestelmäntyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyynoin23000hen-kilöävuodessa.Heidänlisäkseentyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyyvuosittainnoin3000henkilöä,joideneläkemuodostuupelkästäänkansaneläkkeestä.Pelkänkansaneläkkeensaajistavaltaosaontulluttyökyvyttömäksijonuorenaeivätkäheoleolleetmukanatyöelämässä.
Kaksisairausryhmääkattaavaltaosantyökyvyttömyyseläkkeidenperus-teinaolevistasairauksista(kuvio1).Noinkolmasosallatyökyvyttömyys-eläkkeellesiirtyjistätärkeimpänätyökykyäheikentävänäsairautenaonjokintuki-jaliikuntaelintensairaus,toisellakolmanneksellajokinmielenterveydenhäiriö.Muutsairausryhmätkattavatkukinkorkeintaan7−8prosenttiauusistatyökyvyttömyyseläkkeistä.
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
‰
96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
Muut sairaudet
Mielenterveyden häiriöt
Verenkiertoelinten sairaudet
Kuvio 1. Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus 25–62-vuotiailla sairausryhmittäin vuosina 1997–2010*, yksityinen sektoriLähde: Eläketurvakeskus*Kuviossa on mukana kaikki yksityisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeet sekä täysitehoiset että vapaakirjat. Tiedot kattavat siten noin 90 % kaikista työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeistä, sillä valtaosa julkisen sektorin eläkettä saavista saa myös eläkettä yksityiseltä sektorilta.
Yksittäisistäsairauksistayleisintyökyvyttömyyseläkkeenperusteonmasennus.Masennuksentakiaalkaneidensairauspäivärahakausienjatyö-kyvyttömyyseläkkeidenmääräon läheskaksinkertaistunut1990-luvun
12
loppupuolelta.Muidenmielenterveydenhäiriöidenosaltavastaavaakasvuaeioletodettavissa(kuvio2).
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
Masennustilat (296, F32, F33)Skitsofrenia ym. psykoottiset häiriöt (295, F20, F23, F25)
Alkoholiin liittyvät mielenterveyden häiriöt (291, 303, F10)Neuroottiset ym. häiriöt (300, F34, F40−42, F44, F45, F48)
Persoonallisuushäiriöt (301, F21, F60–62)
8684 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10
Kuvio 2. Yksityisellä sektorilla vuosina 1983–2010 alkaneet varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet eräissä mielenterveyden häiriöiden ryhmissä*Lähde: Eläketurvakeskus*Vuonna 1996 siirryttiin diagnoosiluokituksessa ICD-9 versiosta ICD-10 versioon. Uusissa eläkkeissä esiintyi parin vuoden ajan kummankin luokituksen diagnoosikoodeja. Kuvassa esitetyt sairaudet on pyritty luokittelemaan siten, että luokitusmuutos mahdollisimman vähän vaikuttaisi niihin.
Miksi masennus on aiheuttanut lisääntyvää työkyvyttömyyttä?
Vakavaamasennustasairastaavuosittainyli200000suomalaista.Masennusaiheuttaapaljoninhimillistäkärsimystäsekämasentuneelleitselleenettähänenläheisilleen.Masennustilojenmääräväestössäeitutkimustenmukaannäyttäisikuitenkaanlisääntyneen.Miksimasennustilatsittenovataiheutta-neetvoimakkaastikasvavaatyökyvyttömyyttä?
TätäkysymystäpohdittiinmuunmuassaEläketurvakeskuksentyöky-vyttömyysasiainneuvottelukunnanraportissa,jokajulkaistiinjuuriennenMasto-hankkeenkäynnistymistävuonna2007.Raportissaesitettiin,ettämasennuksenhoidossa,palveluketjujensujuvuudessajakuntoutuksentoimi-vuudessaonpuutteita,jotkavaikuttavattyökyvyttömyydenpitkittymiseen.Myösarjenhyvinvoinninmurrosjatyönmuuttuminentodettiinosatekijöiksimasennuksenaiheuttamantyökyvyttömyydenilmenemisessä.
Nykypäivänkiivastahtisessajahyviäsosiaalisiataitojaedellyttävässätyö-elämässämasennustilatvaikeuttavattyössäselviytymistäaikaisempaaenem-män.Masennustilaheikentääkeskittymiskykyäjatarkkaavaisuutta,samoinmuistiasekäkykyäomaksuauusiaasioitajatehdäpäätöksiä.Masennustilaanliittyvätoimintakyvynheikentyminenhaittaatästäsyystätyöstäselviyty-mistähuomattavastienemmänkuinaiempinavuosikymmeninä,koskatyö-elämänvaatimukseterityisestipsykososiaalisentoimintakyvynsuhteenovatkasvaneet(kuvio3).
13
työkyky =toimintakykytyön vaatimukset
Toimintakyky - ihmisen selviytymistä jokapäiväisen elämän vaatimuksista
Työkyky - ihmisen selviytymistä työn asettamista vaatimuksista
Kuvio 3. Työkykyyn vaikuttavat tekijät
Masennusperusteisentyökyvyttömyydenkasvuunvaikuttavattutkimus-tenmukaanmyösmasennustilojenaikaisempaaparempitunnistaminen,diagnostistenkäytäntöjenmuutoksetjamielenterveydenhäiriöihinliittyvienyleistenasenteidenmuuttuminenhyväksyttävämmiksi.
Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen
Työkyvyttömyydenehkäisyssätärkeääovatennaltaehkäisevätjatyöhyvin-vointiatukevattyöelämänkäytännötsekäoikea-aikainenhoitojakuntoutus.
Työterveydenedistäminenjatyöhyvinvoinnistahuolehtiminenkohentavatsekätyöntekijöidenhyvinvointiaettäyritystentuottavuutta.Työhyvinvoinninedistäminenonkeskeinenkeino,jollalisätääntyöelämänvetovoimaisuuttajavastataanväestörakenteenmuutoksentuomiinhaasteisiin.Mielekästyöjatoimintaovatparhaitakeinojasyrjäytymisenehkäisemisessä.
Varhainentarttuminentyössäselviytymisenongelmiinjataustallaolevienongelmienratkaiseminentyöpaikkatasollavoivatosaltaanehkäistäkuormit-tumisenkehittymisentyökykyähaittaavaksioireiluksitaisairaudeksi.Esi-miestenjakokotyöyhteisönasenteillaonhuomattavamerkitysmasentuneentyöntekijänvarhaisentuensaamisenjatoisaaltatoipilasvaiheessaolevanhen-kilöntyöhönpaluunonnistumisenkannalta.Työpaikoillayhteistoiminnassasovituttyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluunkäytännötluovatedelly-tyksetmasentuneentyössäjatkamiselle.
Masennusonhoidettavissaolevasairaus.Valtaosamasennuksestakärsi-vistähyötyyhoidostamerkittävästi.Masennustilattulisitunnistaajahoitoaloittaariittävänvarhain,huomattavastiennentyökyvyttömyydenuhkaamis-ta.Oikea-aikaisella,aktiivisellajamonipuolisellahoidollajakuntoutuksellavoidaanmyöstukeatyö-jatoimintakykyä.
Masennuksenalkuvaiheenhoidonkulmakivionperusterveydenhuollossa,terveyskeskuksissasekäopiskelu-jatyöterveyshuollossa.Hoidontulokselli-suuttatukevatjoustavaterikoissairaanhoidonkonsultaatiomahdollisuudet.
14
Suomessatyöterveyshuoltoonmerkittävätyössäkäyvänväestönperuster-veydenhuollonpalvelujentuottaja.Työterveyshuoltoonavainasemassatyös-säkäyvienhenkilöidenmasennuksentunnistamisessa,oikea-aikaisenhoidonjakuntoutuksenkäynnistämisessäjatyökyvynarvioinnissa.Työterveyshuol-lontyöterveyspainotteisessasairaanhoidossavoidaanhavaitamyöstyöpaikanmuutostarpeettaivarhaisenkuntoutuksentarve.
Työkykynsämenettäneidenkohdallatyöhönpaluunedellytyksetpitäätur-vataterveydenhuollon,kuntoutuksenjatyöpaikkojentoimivallayhteistyöllä.Myöstyöympäristöissätarvitaanmuutoksia,jottaosatyökykyistenkintyössäjatkaminenjatyöhönpaluumahdollistuu.
Suuriosasuomalaisistatyöpaikoistaonpieniä.Tästäjohtuvaterityisongel-matonhuomioitavajatyöhönpaluutaniidenosaltapitäisihelpottaa.Työhönpalaaminenonerityisenhaasteellistaniillähenkilöillä,joillaeiolevoimassa-olevaatyösuhdettataimahdollisuuttatyöterveyshuollontukeen.
Masennusperusteiseteläkkeetalkavatkeskimäärin49-vuotiaanaelikol-mevuottanuorempanakuinmuistasyistäjohtuvattyökyvyttömyyseläkkeet.Josmasennuksenperusteellamyönnettyjeneläkkeidenalkavuussaataisiinpuolitettua,eläkkeellesiirtymisikänousisiEläketurvakeskuksenlaskelmienmukaan0,3vuotta.
15
2 HANKKEEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
2.1 TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
Hankekohdistuikokotyöikäiseenväestöön(16–67-v.).Siinäkeskityttiinerityisestieritoimijoidenvälisenyhteistyönedistämiseenjatoimintatapojenmuuttamiseen.
Tehtävänäolilaatiatoimintaohjelma,jokasisälsi� osahankkeet� toimenpiteet� lainsäädäntömuutoksetja� tarvittavanyhteistyön
masennuksenvarhaisentunnistamisen,ehkäisyn,hoidonjakuntoutuksensekätyössäjatkamisenjatyöhönpaluunedistämiseksijamasennuksestaai-heutuvanpysyväntyökyvyttömyydenvähentämiseksi(STM2008).NäihinMasto-hankkeentoiminnallapyrittiinvaikuttamaan.
2.2 TOIMINTAOHJELMAN OSA-ALUEETToimintaohjelmaansisällytettiinasettamispäätöksenmukaisestiseuraavatosa-alueet:
OSA-ALUE1: TyöhyvinvoinninjamielenterveydenedistäminenOSA-ALUE2: MasennustaehkäisevätoimintaOSA-ALUE3: MasennuksenvarhainentunnistaminenjahoitoOSA-ALUE4: Masennuksestatoipuvienkuntoutusjatyöhönpaluu
Masto-hankkeentavoitteenaoliasettamispäätöksen(STM089:00/2007)mukaisestiedistääjatukea
� työhyvinvointialisääviäkäytäntöjätyöelämässä� varhaistapuuttumistatyössäselviytymisenongelmienilmaantuessa� masennuksenhyväähoitoajakuntoutusta,jotkatukevattyössäjat-
kamistajatyöhönpaluuta.
16
Osa-alue 1: Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen
Toimintaohjelmassatodettiin,ettätyöpaikoilla,työelämänorganisaatioissajamyösmuuallayhteiskunnassatarvitaanasiallistatietoamasennuksestajamuistamielenterveyskysymyksistäsekävarhaisentuenjatyössäjatkamisenmahdollisuuksista.Tätätietoatarvitaanerityisestiesimieskoulutuksiin.
Keskeisiätavoitteitatyöhyvinvoinninjamielenterveydenedistämisessä� väestönyleisentietoisuudenherättäminenjakansalaistenosaamisen
lisääminenitseavussa,vertaisavussasekäsosiaali-jaterveyspalvelui-denkäyttämisessä
� mielenterveyskysymyksiinliittyviinasenteisiinvaikuttaminentyö-elämänorganisaatioissajamuuallayhteiskunnassa
� varhaisenreagoinninjatuenhyvienkäytäntöjenjalkauttaminentyö-paikoillejaniidensaaminenosaksiorganisaatioidentyöterveys-jaturvallisuusjohtamista
� tiedontarjoaminenesimiesvalmennuksiinpsykososiaalisistatyöolo-tekijöistä,mielenterveydestä,hyvästäjohtamisestajatyöhyvinvointiatukevistakäytännöistä
� tiedontarjoaminentyösuojelu-jatyöterveyshenkilöstönkoulutuksiinpsykososiaalisistatyöolotekijöistä,mielenterveydestäjatyöhyvinvoin-tiatukevistahyvistäkäytännöistä
Toimintaohjelmaankirjattiinyhteensäviisinäihintavoitteisiinliittyvääosahanketta(taulukko1).
Osa-alue 2: Masennusta ehkäisevä toiminta
Tutkimustiedonperusteellamasennustaehkäisevätoimintakannattaasuunnatariskiryhmiin.Riskiryhmätvoidaanmääritelläperustuenbiologisiin,psykologisiintaisosiaalisiinriskitekijöihin,joidentiedetäänliittyväntietynmielenterveydenhäiriönpuhkeamiseen.Tutkimustenmukaanmasennusoi-reilustajokärsiviinkohdistettaviavaikuttaviaennaltaehkäiseviätoimenpitei-täovatennenkaikkeadepressionitsehoito-jaennaltaehkäisyryhmät.Myösmuutkognitiiviset,pystyvyydentunteeseenvaikuttavatryhmäinterventiotjaliikuntavoivatosaltaanehkäistämasennusta.
17
Keskeisiätavoitteitamasennustaehkäisevässätoiminnassa� tiedon lisääminen ja levittäminenvaikuttavistapreventiivisistä
toimenpiteistä� riskiryhmiinkohdistuvienjokäytettävissäolevienennaltaehkäisevien
toimenpiteidenkäytöntukeminen� ryhmämuotoistenstressinhallintamenetelmienkäytönlisääminen� preventiivistenvertaisryhmämenetelmienkäytönlisääminen� liikunnanjasovelletunrentoutuksenlisäämiseksiohjatunryhmätoi-
minnanedistäminen� depressionitsehoito-jaennaltaehkäisyryhmienkäytönlisääminen
Toimintaohjelmaankirjattiinyhteensäneljätähänteemaanliittyvääosa-hanketta(taulukko1).
Osa-alue 3: Masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito
Kokotyöikäisenväestönmasennuksenhoidonkulmakivionperusterveyden-huollossa,terveyskeskuksissasekäopiskelu-jatyöterveyshuollossa.Hoidonlaadunparantamiseksinäyttöönperustuvathoitokeinotpitääsaadaosaksiarjentyöskentelytapoja.TämäedellyttääKäypähoito-suosituksenhoitokei-nojenjuurruttamistakäytäntöönentistätehokkaamminosanahoito-organi-saatioidentoiminnankehittämistäsekäperuspalveluissaettäerikoissairaan-hoidossa.Asianmukaistenpalveluidentarjoaminenpsyykkisenterveydenjatyökyvynmenettämisenvarassaolevilleedellyttää,ettäterveydenhuollonhenkilöstönpätevyydestäjaosaamisestahuolehditaanriittävälläperus-jatäydennyskoulutuksella.
Keskeisiätavoitteitamasennuksentunnistamisessajahoidossa� masennuksenvarhaisentunnistamisenjaaktiivisen,intensiivisen
akuuttihoidonedistäminenterveyskeskuksissa� työterveyshuollonvalmiuksienlisääminenmasennuksenakuuttivai-
heenhoidossa� työterveyshuollonkoordinaatioroolinvahvistaminenmasennuspoti-
laanseurannassasekätyössäjatkamisenjatyöhönpaluuntukemisessa� työterveyshuollon,muunperusterveydenhuollonjapsykiatrianyh-
teistyönvahvistaminenkoulutuksenjakonsultaatiotoiminnanavulla� hoidonlaadunparantamiseksivaikuttavaksiosoitetunmääräaikaisen,
fokusoidunlyhytpsykoterapiansaatavuudenlisääminenjulkisessaterveydenhuollossaalueellistatäydennyskoulutustajärjestämällä:alueellinentäydennyskoulutusosaksiprosessiorganisaationstrate-gistajohtamista
� hyviensairauspoissaolokäytäntöjenvahvistaminenjaosasairauspäi-värahaetuudenkäytönlisääminen
18
Toimintaohjelmaankirjattiinyhteensäseitsemänosahanketta,joidentavoitteenaonparantaahoidonlaatua,sekävahvistaamyöshyviäsairaus-poissaolokäytäntöjä.Psykoterapiaanliittyviäosahankkeitakirjattiinsekäosa-alueelle3(hoitoonliittyvälyhytpsykoterapia)että4(kuntoutuspsykoterapia)(taulukko1).
Osa-alue 4: Masennuksesta toipuvien kuntoutus ja työhön paluu
Masennuksestatoipuvantoimintakykypalautuuuseinoireidenhäviämis-tähitaammin.Toipilasaikapitäisikintarvittaessahuomioidatyönkuvassa.Työjärjestelyjen,erilaistenmuidentyöhönpaluuntukitoimienjakuntou-tuksenavullavoidaanedistäämasennustoipilaantyössäjatkamistajatyöhönpalaamista.
Keskeisiätavoitteitakuntoutuksessajatyöhönpaluussa� kuntoutussuunnitelmientekeminenjajuurruttaminenterveyden-
huollontyökäytäntöihin� kuntoutuksenvarhentaminen� tarpeenmukaisen kuntoutuspsykoterapian saatavuuden
varmistaminen� työkokeilujen,osasairauspäivärahanjaosatyökyvyttömyyseläkkeiden
käytönlisääminentyöhönpaluuntukena� työhönpaluuprosessienhyvientoimintakäytäntöjenleviäminen� kuntoutustuellaolevientyöhönpaluunedistäminen
Toimintaohjelmaankirjattiinyhteensäneljänäihinteemoihinliittyvääosahanketta(taulukko1).
19
Taulukko1. Masto-hankkeen toimintaohjelmaan kirjatut osahankkeet ja toimenpiteet 2008−2011 sekä niiden päävastuutahot
Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminenOsahanke 1.1.1
• Kansalaisten tiedon ja osaamisen lisääminen terveysportaalia ja muita portaaleja hyödyntäen itseapuun, vertaistukeen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön liittyen: KTL+Stakes/THL
Osahanke 1.1.2 • Mielenterveyttä ja työssä jatkamista tukevien käytäntöjen vahvistaminen: Työmarkkinajärjestöt, STM:n Työhyvinvointifoo-
rumi
Osahanke 1.1.3• Työelämän toimijoille suunnattujen alueellisten tilaisuuksien järjestäminen: Masto-hanke
Osahanke 1.2.1• Koulutusmodulien tuottaminen esimiesvalmennuksiin ja työsuojeluhenkilöstön koulutuksiin: TTL
Osahanke 1.2.2• Yrittäjien työkyvyn varhaisen tuen mallin kehittäminen: TTL
Masennusta ehkäisevä toimintaOsahanke 2.1.1
• Käytettävissä olevien masennuksen ehkäisykeinojen evaluointi ja niistä tiedottaminen: KTL+Stakes/THL
Osahanke 2.1.2 • Preventiivisten ryhmämenetelmien käytön kartoittaminen työterveyshuollossa ja suositukset jatkotoimiksi: Masto-
hanke
Osahanke 2.1.3 • Työuran hallinnan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi kehitetyn Työuran uurtaja -ryhmämenetelmän julkaiseminen ja levittä-
minen *: TTL
Osahanke 2.1.4 • Selvityksen tekeminen ammatti ryhmittäisestä työkyvyttömyydestä ja suositukset preventiivisiksi jatkotoimiksi: ETK,
Kuntoutussäätiö, Masto-hanke
Masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoidon tehostaminenOsahanke 3.1.1
• Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio -suosituksen julkaiseminen ja implementointi koulutusta ja konsultoin-tia integroivan alueellisen yhteistoiminnan avulla: TTL
Osahanke 3.2.1 • Vantaan Sateenvarjo-projektissa kehitetyn toimintamallin ja muiden vastaavien toimintamallien valtakunnallinen
levittäminen *: Masto-hanke
Osahanke 3.3.1• Selvitys määräaikaisen, fokusoidun lyhytpsykoterapian saatavuudesta julkisessa terveydenhuollossa ja suositukset
jatkotoimiksi: Masto-hanke
Osahanke 3.3.2• Alueellisen lyhytpsykoterapiaan liittyvän täydennyskoulutuksen järjestäminen: Sairaanhoitopiirit
Osahanke 3.3.3• SAVAKE-työryhmän ehdotusten jatkotyöstäminen: Masto-hanke
Osahanke 3.4.1• Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä -toimintatavan levittäminen (STM:n julkaisuja
2007:7): TTL, Masto-hanke, STM
Osahanke 3.4.2 • Työssä jatkamisen tukeminen ja sairauslomakäytännöt -hankkeessa (JATS-hanke*) tehtyjen ohjeiden levittäminen:
Kuntoutussäätiö, STM
Kuntoutuksen kehittäminen ja työhön paluun tukeminenOsahanke 4.1.1
• Harkinnanvaraisuus järjestämisvelvollisuudeksi, omavastuuosuuden tarkistaminen, ohjaamisjärjestelmän selkiytys, lyhytkestoisen psykoterapian käyttö: Masto-hanke, STM
Osahanke 4.2.1 • Työssä jatkamista ja työhön paluuta tukeva kampanjointi: Masto-hanke
Osahanke 4.3.1• Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu koulutus: Masto-hanke
Osahanke 4.4.1 • Selvitys työsuhteen voimassaolosta ja suositukset jatkotoimenpiteiksi: ETK
* Hanke oli käynnistynyt osana oman organisaationsa toimintaa, mutta se tuki Masto-hankkeen tavoitteita
20
3 HANKKEEN ORGANISOINTI JA TOTEUTUS
3.1 ORGANISOINTI JA TOIMINTATAVAT
3.1.1 Ohjausryhmä ja sen toimintaHankkeelleasetettiinohjausryhmä,jossaolivatedustettuinakeskeisethal-linnonalat,työmarkkinajärjestötjakolmassektori(liite1).OhjausryhmänpuheenjohtajanatoimialkuvaiheessaSTM:nkansliapäällikköKariVälimä-ki(2007−2009)jamyöhemminSTM:ntyösuojeluosastonosastopäällikkö,ylijohtajaLeoSuomaa(2009−2011).Ohjausryhmäntehtävänäolihank-keentoimintaohjelmanlaatiminenjasevastasimyöstoimintaohjelmantoteuttamisesta.
Ohjausryhmässäjahankkeenkäytännönorganisoinnissaolivatmukanasosiaali-jaterveysministeriönlisäksiTyöterveyslaitos(TTL),Kansanterve-yslaitos/Terveydenjahyvinvoinninlaitos(THL),Eläketurvakeskus(ETK),Kansaneläkelaitos(Kela),Kuntieneläkevakuutus/Keva,TyöeläkevakuuttajatTELA,SuomenKuntaliitto,Akava,SuomenAmmattiliittojenKeskusjärjestöSAK,ToimihenkilökeskusjärjestöSTTK,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK,SuomenYrittäjät,Maa-jametsätaloustuottajainKeskusliittoMTKjaMie-lenterveydenkeskusliitto.Nesitoutuivattahoillaantoteuttamaantoimin-taohjelmaa.Hankkeellenimettiinpäätoiminenpääsihteeri(LT,psykiatriandosenttiTeijaHonkonen),jokatoimiohjausryhmänsihteerinä.
Ohjausryhmäkokoontuiyhteensä19kertaa.Ryhmäkuulimyösasiantunti-joita(liite4).Ohjausryhmävalmistelivuosille2008−2011toimintaohjelman,jokahyväksyttiinsyksyllä2008.Toimintaohjelmaankoottiinyhteensä20osahankettajatoimenpidettä,joidentoteuttamisestavastasivathankkeessamukanaolevatorganisaatiot.
Ohjausryhmätotesityötäkäynnistäessään,ettätutkittuatietoamasen-nusperäisentyökyvyttömyydenvähentämiseksionjoolemassa.Nyttarvitaantoimintaatiedonviemiseksikäytäntöön.Keskeistäonlöytääavainkysymykset,joidenavullaasioitasaadaanliikahtamaan.Erityistähuomiotakiinnitettiinsiihen,ettämuidenhankkeidenkanssapäällekkäistätoimintaavältetään,muttayhteistyötätehdäänaktiivisesti.Huomioidaansiismuutmeneilläänolevathankkeet,seurataanniidentoimintaajaannetaanniidentoimijoilletarvittaessatietoajaehdotuksia.
ToimintaohjelmaankirjattiinMasto-hankkeeseenkuuluneidenosahank-keidenlisäksimyösmuidentahojenvastuullaolevia,teemaanliittyviähank-keitajatoimenpiteitä.Loppuraportissanäitämuitahankkeitaeikuvatatar-kemmin.Hankkeitakäsitelläänainoastaansiinätapauksessa,ettäniissäontehtykonkreettistayhteistyötäMasto-hankkeenkanssa.
21
Nuorten mielenterveydenedistämisensekäopiskelu-jatyökyvyntukemi-sentarvenostettiinvahvastiesiinMasto-hankkeentoimintaohjelmaalaadit-taessa.Tuolloinkuitenkintodettiin,ettätälläalueellaolijomeneilläänuseitamerkittäviähankkeita(mm.Toimivalapsi&perhe-työmenetelmä,Timeout!Aikalisä!Elämäraiteilleen-hankesyrjäytymisvaarassaolevillenuorille,Kelanmielenterveyskuntoutuksenkehittämishankejaarviointitutkimus)sekämuitatoimenpiteitä(oppilas-jaopiskelijahuollonkehittäminen,koulu-jaopiskeluterveydenhuollonkehittäminen,terveydenhuoltolainvalmistelusekäkansallisenmielenterveys-japäihdesuunnitelmanlaatiminen).
Koskapäällekkäistätoimintaahaluttiinvälttää,toimintaohjelmaaneisiiskirjattuMasto-hankkeenomanatoimintanaesimerkiksioppilas-jaopis-kelijahuoltoontaiopiskeluterveydenkehittämiseenliittyviäosahankkeita.Hankkeessakuitenkinseurattiinnäidenjamuidennuortenmielenterveydenedistämiseentähtäävientoimenpiteidenetenemistäaktiivisestijaannettiinmyösasiantuntijatukeatarpeenmukaan.
JoMasto-hankkeenalkuvaiheessakäytiinkeskusteluamyössiitä,mitentyöttömät pitäisiottaahuomioonhankkeentoiminnassa.Työttömienmielen-terveysongelmatjatyökyvynpuutteetovatmonissatapauksissasyynäsyrjäy-tymiselletyömarkkinoilta.Ohjausryhmässätodettiin,ettäStakes/THL:ssäolimeneilläänPitkäaikaistyöttömienterveydenhuollonkehittämiskumppa-nuushanke(PTT),jonkayhteydessänäitäasioitajovietiineteenpäin.Toisaaltamyöstodettiin,ettämonetMasto-hankkeentoimintaohjelmaankirjatutosa-hankkeet(esim.masennuksenhoidonkehittäminenterveyskeskuksissa)tuke-vatmyöstyöttömienjaopiskelijoidenterveyspalveluidenlaadunparantamista.
Masennuksenliittyyuseinmyöspäihdeongelmia.Masto-hankkeenkou-lutuksissajamuissatilaisuuksissanostettiinesiinetenkinalkoholiongelmantunnistamiseenjahoitoonliittyviäkysymyksiä.Ohjausryhmässämyöstodet-tiin,ettätyöelämässäilmenevienpäihdehaittojenehkäisyynonmeneilläänlaajaTyöelämänalkoholiohjelmaHUUGOjasiihenliittyvätkoulutukset.HUUGOnvastuutahoinaolivatElämäntapaliitto,Työturvallisuuskeskusjatyömarkkinajärjestöt.
3.1.2 Korkean tason koordinaatioryhmä ja sen toiminta Sosiaali-jaterveysministeriLiisaHyssäläkutsuihankkeellelisäksikorkeanta-sonkoordinaatioryhmän(liite2),jonkatehtävänäolisitouttaamukanaolevattahothankkeentavoitteisiinjatoteuttamiseen.Koordinaatioryhmänpuheen-johtajanatoimialuksisosiaali-jaterveysministeriLiisaHyssälä(2007−2010)jamyöhemminsosiaali-jaterveysministeriJuhaRehula(2010−2011).
KoordinaatioryhmässäolivatohjausryhmäänkuuluvientahojenlisäksiedustettuinaSuomenMielenterveysseura,Suomenevankelis-luterilainenkirkko,Kirkontyömarkkinalaitos,Kunnallinentyömarkkinalaitos,Valtiontyömarkkinalaitos,Sitra,ElinkeinoelämänValtuuskunta(EVA),työ-jaelin-keinoministeriö(TEM)jaopetus-jakulttuuriministeriö(OKM).
22
Korkeantasonkoordinaatioryhmäkokoontuiyhteensäneljäkertaa.Ko-kouksissaseurattiinMasto-hankkeentoiminnanetenemistäjakeskusteltiinmasennusperäisentyökyvyttömyydenvähentämiseenliittyvistäteemoistaalustustenpohjalta.Alustuksetkäsittelivätmuunmuassatyöelämänmuut-tuneitavaatimuksia,nuortenmielenterveysongelmia,osatyökykyisyyttäsekätyöurienpidentämistä(liite5).Koordinaatioryhmänjäsenettukivattyöpai-koillesuunnattuaMastDo-kampanjaa(kts.kohta4.4.4.)janostivatmyösjulkisessakeskustelussaesiinmoniaMasto-hankkeenkeskeisiäteemoja.
3.1.3 Hyvät käytännöt -ryhmä ja sen toiminta Hankkeelleperustettiinmyöshyvät käytännöt -ryhmä (liite3),jokavastasisiitä,ettäviestejähankkeentavoitteista,toimintamalleistajaennenkaikkeahyvistäkäytännöistävietiineteenpäinalueellisestijakohderyhmittäin.Ryh-mänpuheenjohtajanatoimivaltiosihteeriTerttuSavolainen(2007−2010)jamyöhemminvaltiosihteeriEevaKuuskoski(2010−2011).
Hyvätkäytännöt-ryhmäkokoontuiyhteensä14kertaa.Kokouksissasuun-niteltiinalueellisiajamuitaMasto-hankkeenjärjestämiätilaisuuksia(liite6)jaseurattiinmuunmuassahankkeentoimintaohjelmaankirjattujentutkimus-ten,selvitystenjaviestintätoimenpiteidenetenemistä.
Hyvienkäytäntöjenlevittämistäjatiedonjakamistaedistäviäkonkreettisiakeinojaolivatmuunmuassaviestintä,alueellisettilaisuudet,asiantuntijoidenkutsuseminaaritjatyökokoukset,koulutussekäkohdennetuttutkimuksetjaselvitykset.Uusiatutkimuksiajaselvityksiäkäynnistettiinhankkeenyhtey-dessäharkiten.
Asiantuntijoidenkutsuseminaarienjatyökokoustenyhteydessäkartoi-tettiinerialojentoimijoidenyhteistoiminnansolmukohtia.Niihinpyrittiinyhdessälöytämäänsoveltuviakonkreettisiaratkaisuvaihtoehtojajaratkaisu-malleja.Lisäksikartoitettiintoimintatapojen,korvauskäytäntöjenjalainsää-dännönmuutostarpeitaja-mahdollisuuksia.Tilaisuuksienteematliittyiväthankkeenkeskeisiintavoitteisiinjaniistätiedotettiinhankkeenverkkosi-vuilla.Seminaareissajakokouksissaesiinnousseetkeskeisetasiatesiteltiinohjausryhmässä.
3.1.4 Sosiaali- ja terveysministeriön rooliHankkeellaonollutsosiaali-jaterveysministeriössäkokopäiväinenpääsihteerijaprojektikoordinaattori(6/2008alkaen)sekäpuolipäiväinenprojektisihteeri(kokopäiväinenajalla1/2010−2/2011).Pääsihteeritoimiohjausryhmän,kor-keantasonkoordinaatioryhmänsekähyvätkäytännöt-ryhmiensihteerinä.
PäävastuutahonauseissaosahankkeissaoliTyöterveyslaitos(TTL),Tervey-denjahyvinvoinninlaitos(THL)sekäEläketurvakeskus(ETK).Masto-hanke/STMvastasipäävastuutahonanoinpuolestatoimintaohjelmanosa-hankkeista.Masto-hanke/STMvastasimyöshankkeenkoordinoinnistajaviestinnästäjatekiasiantuntijayhteistyötämonieneritahojenkanssa.MyösSTM:nsisällätehtiinaktiivistayhteistyötäeriosastojenasiantuntijoidenkanssa.
23
Hankkeenpääsihteerivastasikansalaiskirjeisiin,toimiasiantuntijanakan-sallistamielenterveys-japäihdesuunnitelmaa(Mieli2009)valmistelevassatyöryhmässäjasentoimeenpanonohjausryhmässä.PääsihteeriosallistuimyösasiantuntijanaSata-komitean(sosiaaliturvankokonaisuudistus)kuntoutuksenjatyöterveyshuollonkehittämistäkoskeviinvalmisteluryhmiin.LisäksihäntoimiSTM:nedustajanaValtiokonttorinKaiku-työhyvinvointipalveluidenohjausryhmässäsekäluennoitsijanajaasiantuntijanaMasto-hankkeenjär-jestämientilaisuuksienlisäksiuseissamuidenorganisaatioidenjärjestämissätilaisuuksissa(liite7).
YhteistyötätehtiinmyösTyöhyvinvointifoorumin,hallituksenpolitiik-kaohjelmien(terveydenedistämisenpolitiikkaohjelma;työn,yrittämisenjatyöelämänpolitiikkaohjelma;lastennuortenjaperheidenhyvinvoinninpolitiikkaohjelma),AhtelantyöelämäryhmienkanssasekäKuntoutusasianneuvottelukunnankanssa.MyösKaste-ohjelmaankuuluvienalueellistenmie-lenterveyshankkeidenkanssaverkostoiduttiin:vuosina2008−2010Pohjan-maa-hanke,VantaanSateenvarjo-hankejaLapinmielenterveystyönhanke;vuodesta2010alkaenVälittäjä2009jaTerveinmielinPohjois-Suomessa-hanke.
Masto-hankenostiesiintyössäjatkamistajatyöhönpaluutakäsitteleviäteemojamonissatäydennyskoulutustilaisuuksissasekäerilaisissamuissaval-takunnallisissajaalueellisissatapahtumissa(liitteet6−8).
Hankejärjestikoulutustilaisuuksiajamuitatapahtumiayhteistyössäeritoimijoidenkanssa.Koulutustoiminnankauttavälitettiintyöelämääjamielen-terveyttäkäsitteleväätietoajahyviäkäytäntöjämm.työterveyshenkilöstölle,työterveyttävalvovilleviranomaisille,työntekijöidenjatyönantajienedus-tajillesekämielenterveysalanhenkilöstölle.Yhteistyötätehtiintäydennys-koulutuksensuhteenTyöterveyslaitoksen,Terveydenjahyvinvoinninlaitok-sen,SuomenTyöterveyslääkäriyhdistyksen,SuomenTyöterveyshoitajaliiton,SuomenPsykiatriyhdistyksen,Henryry:nsekäMielenterveydenkeskusliitonkanssa.MyösKuntoutussäätiön,HUSPsykiatriansekäopiskelijajärjestöjenjaerikoulutusorganisaatioidenkanssaverkostoiduttiin.
Viestinnällätuettiinhankkeentoimeenpanoa.Hankkeelletehtiinerillinenviestintäsuunnitelma.Päävastuuviestinnänsuunnittelustajatoteutuksestaoliprojektikoordinaattorilla.
3.2 VIESTINTÄMasto-hankkeenviestinnäntavoitteenaolilevittäätietoa
� työhyvinvointiajamielenterveyttäedistävistähyvistäkäytännöistä� masennustaehkäisevistätoimenpiteistä� masennukseen vaikuttavista hoitomuodoista ja toimivista
sairauspoissaolokäytännöistä� työssäjatkamistajatyöhönpaluutatukevistakeinoistatyöpaikoillaja
kuntoutuksessa.
24
Tiedonlisäämisenjaennakkoluulojenvähentämisenkauttahaluttiinvai-kuttaamyösasenteisiintyöpaikoillajamediassasekäyleiseenmielipiteeseen.
Viestinnänkohderyhmiäolivat� terveydenhuollonjakuntoutuksenammattilaiset� työnantajat,palkansaajatjayrittäjät� henkilöstöhallinto, esimiehet, työntekijät sekä työsuojelu- ja
työterveyshenkilöstö.
ViestinnässähankkeestakäytettiinnimeäMasto-hankemasennusperäisentyökyvyttömyydenvähentämiseksitaiMasto-hanke.
Masto-hankkeellaoliomatunnusjailme.Niidentarkoituksenaolikoros-taaeriosapuoltenyhteistyötähankkeentoteuttamisessa.Mukanaolevator-ganisaatiotveiväthankettaeteenpäintiedottamallahankkeentoimenpiteistäomissaviestimissäänjatilaisuuksissaan.Hankkeenviestintäverkkokoottiinohjausryhmässäjakorkeantasonkoordinaatioryhmässäedustettuinaolevis-taorganisaatioista.SenpuheenjohtajanatoimiSTM:nviestintäjohtajaEevaLarjomaajasihteereinäMasto-hankkeenprojektikoordinaattoriKirsiHaka-lasekäSTM:ntiedottajat(JessicaGustafsson/AnnaPåfs).Viestintäverkkokokoontui6kertaa.Viestintäätoteutettiinmyösmuidensidosryhmienjayhteistyökumppaneidenkanssa.
Verkkoviestintä
Masto-hankkeenverkkosivutolivatkeskeisinyleistiedotuksenväline.Hank-keensivutwww.tartumasennukseen.fiolivatalkuvaiheessaosaSTM:nverk-kopalvelua.Heinäkuussa2009avattiinomatverkkosivut,jotkalöytyivätmyösosoitteestawww.masto-hanke.fi.
Verkkosivutolierityisestisuunnattuyhteistyökumppaneille,muillesidos-ryhmillejamedialle,muttasinnekoottiinmyöslaajempaayleisöäpalvelevialinkkilistoja.Syksyllä2010avattukampanjasivustowww.MastDo.fisuunnat-tiintyöelämäntoimijoillejasuurelleyleisölle(kts.kohta4.4.4).
Verkkosivuillekoottiinperustiedothankkeentaustoista,tavoitteistajatoiminnasta.Toimintaohjelmantoteutumistaseurattiinuutistenjalaajem-pienartikkelien(juttupankki)avulla.SivuilledokumentoitiinmyösMasto-hankkeenjärjestämättapahtumat.Kävijätilastojenperusteellasivustoneriosiotkiinnostivathyvintasapuolisesti.
Mediaviestintä
Mediaviestinnäntavoitteenaolipalvellavaltakunnallisia,alueellisiajaeri-tyismedioita.Tiedotus-jataustatilaisuuksiajärjestettiinharkitusti.Valta-kunnallisiamediallesuunnattujatilaisuuksiajärjestettiinneljä.AlueellisiatiedotustilaisuuksiajärjestettiinMasto-kiertueenaikana(kts.luku4.1.2).TiedotteidenlisäksiMasto-hankkeenetenemisestäkerrottiinverkkouutis-
25
tenavulla.Mediaviestinnässäkeskeistäolivathaastattelut,asiantuntijoidenhankkiminenjataustatiedonmuokkaaminentoimittajienkäyttöön.
Masto-hankettakäsiteltiinmediassamyönteisestitaineutraaliinsävyyn.Mediaoliaktiivisestikiinnostunuthankkeestakokotoiminta-ajan.Laajintanäkyvyyttähankesaikuitenkinomientapahtumienjatutkimustenjulkistus-tenyhteydessä.Yhteenvetomedianäkyvyydestäonliitteenä(liite9).
Muu viestintä
Hankkeenkeskeisestäsisällöstätuotettiinvähintäänkerranvuodessapäi-vitettykalvosarja,hanke-esitejamuutamateriaalia.VarsinaisetjulkaisutilmestyivätSTM:njulkaisusarjoissa.
Masto-viestinnänjasidosryhmätyönsuunnittelunjasuuntaamisentukenakäytettiinolemassaoleviatiedontaso-jaasennetutkimuksia.Lisäksitoteu-tettiinomasidosryhmäkeskustelukeväällä2009.Verkkokeskustelukäsittelitoimintaohjelmanpääkohtiajatoteuttamistasekäeritoimijoidenyhteistyöstä(kts.kohta4.1.2).
Verkkohaastatteluntuloksiakäytettiinmyösvuoden2010työssäjatka-mistajatyöhönpaluutatukevankampanjansuunnittelussa.Kampanjantun-nukseksivalittiinMastDo−Tietoa,työkaluja,työkykyä!Kampanjanavullatyöpaikkojaheräteltiinvahvistamaantyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpa-luunkäytäntöjä.Kampanjaakäsitelläänlaajemminluvussa4.4.4.
3.3 RESURSSOINTIMasto-hankeoliyhteistyöhanke.Toimintaohjelmaankirjattujenosahankkei-dentoteuttamisestajarahoituksestavastasivathankkeessamukanaolevatorganisaatiot.Hankkeeseenliittyvistätulostavoitteistasovittiinsosiaali-jaterveysministeriönhallinnonalanasiantuntijaorganisaatioidenkanssavuosit-taintulosneuvotteluissa.
Masto-hankkeentapahtumiin,viestintäänjakoordinointiinosoitettiinvuosittainmäärärahaSTM:ntoimintamenoista.NäistämenoistarahoitettiinmyösSTM:nvastuullaolleetosahankkeet(esim.työelämäntoimijoillesuun-nattuvaltakunnallinenkiertue,tutkimuksetjaselvityksetsekätyöpaikoillesuunnattuMastDo-kampanja).Toimintamenotvaihtelivattästäjohtuenerivuosina:vuoden2008menotolivatnoin95000euroa,vuoden2009menotnoin150000euroa,vuoden2010menotnoin350000euroajavuoden2011menotnoin80000euroa(yhteensänoin675000euroa).
26
4 OSAHANKKEIDEN JA TOIMENPITEIDEN ETENEMINEN
Masto-hankkeentoimintaohjelmassaolineljäosa-aluetta,joillakaikillatie-detääntutkimustenperusteellaolevanmerkitystämasennuksestaaiheutuvantyökyvyttömyydenvähentämisessä(kuvio4).
Kuntoutus ja työhön paluu Masennustoipilaat Varhainen tunnistaminen ja hoito
Sairastuneet
Ennaltaehkäisevä toiminta
Riskiryhmät
Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen
Työikäinen väestö
Kuvio 4. Keinoja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseksi kohderyhmittäin
Tässäluvussaeiraportoidatoimintaohjelmaankirjattujayksittäisiäosa-hankkeitajatoimenpiteitäkronologisessajärjestyksessäem.neljänosa-alueenmukaan.Osahankkeetonsensijaankoottuhankkeenkeskeistätoimintaaparhaitenkuvaavienlaajempienteemojenalle.
4.1 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ TYÖPAIKOILLETyöpaikoillavoidaantukeatyöhyvinvointiajatyökykyämonintavoin.Kuntyötsujuvat,myöstuottavuuslisääntyy.Hyvätyötukeemielenterveyttä.
Työelämänpsykososiaalistentekijöidenmerkitystyöntekijöidenhyvin-voinnillejaterveydelleonkorostunutaiempiinvuosikymmeniinverrattuna.Nykytiedonvalossaonolemassavahvanäyttöpsykososiaalistentekijöiden,kutentyönvaatimustenjahallinnan,johtamisenoikeudenmukaisuudenjaepävarmuustekijöidenvaikutuksistamielenterveyteenjatyössäjaksamiseen.
Työntekijänpsyykkistävointiatukeetyö,jonkavaatimuksetovatosaami-seenjamuihinvoimavaratekijöihinnähdenkohtuullisetjajohontyöntekijäpääseeitsevaikuttamaan.Työnsisällöllistentekijöidenlisäksityöpaikantoi-mivatihmissuhteet,oikeudenmukainenkohtelu,hyväilmapiirisekälähiesi-miehiltäjatyötovereiltasaatutukiedistäväthyvinvointia.
27
4.1.1 Työhyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia toimintatapoja kentälle
Sosiaali-jaterveysministeriönTyöhyvinvointifoorumin(THF)tavoitteenaonollutsovittaayhteentyöhyvinvointiaedistävienorganisaatioidentoimintata-pojajalevittäähyviäkäytäntöjä.Masto-hankkeessaTyöhyvinvointifoorumijatyömarkkinajärjestötvastasivattoimintaohjelmaankirjatustaosahankkeesta,jonkatavoitteenaolimielenterveyttäjatyössäjatkamistatukevienkäytäntöjenvahvistaminen(osahanke 1.1.2).
Työhyvinvointifoorumin toimintaa
Työhyvinvointifoorumin”Kuormittavuudenhallinta”-teemaedistimielen-terveyttätukemallatyöntekijöidenjaesimiestenosaamistakuormittavuudenhallinnassa.Teemassajulkaistiinvuoden2010loppuunmennessäkolmeesi-tettä.Esitteissäkorostetaantyöntekijöidenjaesimiestenkykyäkehittäätyönhallintaaerityisestiosaamista,kuormittavuudenhallintaajatyöhönpereh-dyttämistäjaopastustakorostamalla.Lisäksiteemanasiantuntijatjulkaisi-vatvuonna2010STM:nselvityksiäsarjassajulkaisun”Puheenvuorojatyönkuormittavuudesta”.Julkaisuosoittaamielenterveydentärkeänmerkityksenosanatyönkuormittavuudenhallintaa.
TeemassajärjestettiinmyösuseitaMasto-hankkeentavoitteitatukeneitaseminaareja.Näitäolivat”Kuormittavuudenhaaste–voimavarojajaterveyttäyhteistoiminnalla”,”Kannatkoeettistäkuormaa”-työhyvinvointiseminaarisosiaali-jaterveysalalle,”Tasa-arvojamonimuotoisuustyössä”-workshopja”Työelämäkaikille–osallisuus,esteettömyys,saavutettavuus,näkyvätesteetnäkyviksi”.Masto-hankeolierityisennäkyvästiesilläORTONInvalidisäätiönjaTyöhyvinvointifooruminjärjestämässä”Kuormittavuudenhallintatyössä”-seminaarissa,jossakäsiteltiinsekätuki-jaliikuntaelinsairauksiinettämie-lenterveydenhäiriöihinliittyväätyökyvyttömyydenehkäisyä.Seminaareissaolinoin500osallistujaa.
Työhyvinvointifoorumin”Kuormittavuudenhallinta”-teemanasiantun-tijatvälittivätMasto-hankkeenviestejämyöslukuisissaeriorganisaatioillejärjestetyissätilaisuuksissa,joissateemanasiantuntijatolivatluennoimassataimuutoinosallisina.Näissätilaisuuksissapyrittiintyössäjatkamistatukevienkonkreettistenkäytäntöjenvahvistamiseen.Teemassatuettiinmielentervey-teenliittyvienasioidenkäsittelyämyössosiaalisenmediankokeilujenavulla.
Työhyvinvointifoorumijärjestimyösvuoden2009puolellakäynnistyneen”Työhyvinvoinnillatulevaisuuteen”-seminaarisarjankymmenelläeripaik-kakunnallaympäriSuomea.Tilaisuuksiinosallistuirunsaat2500henkilöä.Seminaarienosanottajatolivattyöpaikkojenylintäjohtoa,henkilöstöhal-linnostavastaaviasekätyösuojelunja/taityöterveyshuollonasiantuntijoita.Näissäseminaareissakeskityttiinkorostamaantyöhyvinvointityönmerkitystäerilaisissamuutostilanteissa.Erityisestihaluttiinnostaaesiintyöhyvinvoin-ninjatuottavuudenyhteys.Seminaareissaesiteltiinpaikallisiaesimerkkejävarhaisenpuuttumisenmalleistaerilaisiinhyviintyöhyvinvointikäytäntöihin.
28
Osanottajienseminaareistaantamapalauteolikiitettävää.Seminaaritsaivatmyösrunsaastinäkyvyyttäpaikallisissatiedotusvälineissä,niinsähköisissäkuinsanomalehdissäkin.SeminaariensisällöntoteuttamisestajakäytännönjärjestelyistävastasiTyöterveyslaitos.
4.1.2 Varhaisen tuen ja työhön paluun pelisäännöt työpaikoille
Työssäselviytymisenongelmiinonmahdollistatarttuaajoissa.Tämäonnistuuparhaiten,kunpelisäännöistäonsovittuyhdessäetukäteen.Työpaikkatasollatyöhyvinvointiajatyössäjatkamistaedistävienhyvienkäytäntöjenleviäminenedellyttääyhteistoiminnassasovittujentoimintamallienkäyttöönottoa.Yhtei-sestisovituttoimintamallitvarhaisestatuestaainatyöhönpaluuseensaakkaluovatedellytyksetmyösmasennuksenehkäisyllejatoisaaltamasennukseensairastuneenkuntoutumiselletakaisintyöelämään.
Masto-hankkeessapidettiinmonintavoinesillätyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluunhyviäkäytäntöjä.Varhaisentuenjatyöhönpaluun-teematolivatesillämuunmuassaMasto-kiertueella”Tartutaanmasennukseen–kei-nojatyökyvyttömyydentorjuntaan”,monissatäydennyskoulutustilaisuuksissa,samoinMastDo-kampanjassa.Samatteematsisältyvätmyösesimiesvalmen-nuksiinsekätyösuojelu-jatyöterveyshenkilöstönkoulutuksiinlaadittuihinkoulutusmateriaaleihin.
Masto-kiertue: ”Tartutaan masennukseen – keinoja työkyvyttömyyden torjuntaan”
Masto-hankkeentoimintaohjelmajulkistettiinlokakuussa2008pidetyssäseminaarissaHelsingissä.Seminaarinjälkeenkäynnistyi13paikkakunnallesuuntautunutMasto-kiertue,jokatoteutettiintalvella2008−2009yhteis-työssäsilloistentyösuojelupiirienkanssa(liite6).Kiertueensisällönsuunnit-telusta,tiedotuksestajakäytännöntoteutuksestavastasiSTM/Masto-hanke(osahanke 1.1.3).
Asiantuntijapuheenvuoroissavalotettiinmasennuksenjasiitäjohtuvantyökyvyttömyydentaustojajakorostettiinoikea-aikaisenhoidonjakuntou-tuksenmerkitystämasentuneentyökyvyntukemisessa.Kiertueellakuultiinmyöstyöterveys-javakuutuslääkäreidennäkemyksiätyössäjatkamistatu-kevistahyvistäkäytännöistä.Asiantuntijapuheenvuorojenlisäksityöpaikanpelisääntöjätyökyvyntukemiseksiavattiinpaikallisillatyöpaikkaesimerkeillä.
Tilaisuuksiinosallistuirunsaat2100henkilöstöhallinnon,työsuojelunjatyöterveyshuollonedustajaa.Runsaanpalautteenperusteellatyöelämäntoi-mijatyhteenkoonneistatilaisuuksistasai”selkeääjahyvinesitettyätietoa,jotavoiviedätyöpaikalle”.Alustajienmonipuolisuuttajaammattitaitoapi-dettiinyhtenätilaisuuksienparhaanapuolena.Käytännönläheisiäesimerkkejäpidettiinhyvinäjaniitätoivottiinlisää.Kaikenkaikkiaankiertueenohjelmajaalustajatonnistuivattäyttämäänheterogeenisenosallistujajoukontarpeita.Palautteissatoivottiinesimiehillelisääkoulutustaaiheesta.
29
Kiertueenyhteydessäjärjestetyttiedotustilaisuudetkiinnostivatmyösalu-eellistamediaa(liite9).”Tartutaanmasennukseen–keinojatyökyvyttömyy-dentorjuntaan”-tilaisuuksienesityksetjulkaistiinaineistopankissaMasto-hankkeenverkkosivuilla(hankkeenpäätyttyäesityksetlöytyvätosoitteestawww.stm.fi/seminaarit/Mastohanke).
Verkkokeskustelu työelämän toimijoille/sidosryhmille keväällä 2009
Keväällä2009järjestettiinverkkokeskustelu”Masennusperäisentyökyvyttö-myydenehkäisyjatyöhyvinvointi”-teemasta.KeskusteluunkutsuttiinMasto-hankkeentoimielimiinnimetythenkilötjamuitasidosryhmienedustajia.VerkkohaastatteluunlähetettiinkutsumyösMasto-kiertueelleosallistuneille.YhteistyökumppaninaverkkohaastatteluntoteutuksessaoliFountainParkOy.
Verkkokeskusteluntavoitteenaoli� esitelläjakeskusteluttaaMasto-hankkeentoimintaohjelmanpääkohdat� edistäätoimintaohjelmantoteuttamista� edistääeritoimijoidenvälistäyhteistyötäjahyvienkäytäntöjenleviä-
mistävaltakunnallisesti.
Verkkopohdintaankutsuttiin2470henkilöä,joista417osallistui.Masto-hankkeentavoitteetkoettiinhyväksi,muttahaastavaksikokonaisuudeksi.Tärkeimmiksiteemoiksiverkkokeskustelunostihyvätkäytännöttyöpaikoilla,varhaisentuentoimintamallit,ennaltaehkäisynmasennuksenriskiryhmillesekätyöhönpaluuntoimintamallit.
Osahankkeistalähimpänävastaajientehtäviäjakiinnostustaoliselvästityöhyvinvoinninjamielenterveydenedistäminen(42%)jaetäisinmasennustaehkäisevätoiminta(16%).
� Työhyvinvoinninjamielenterveydenedistämisessävastaajatkorostivatesimiestenjatyöterveydenrooliasekänäidenyhteistyötä.
� Masennustaehkäisevässätoiminnassavastaajatpuhuivatenitentun-nistamisenongelmasta,ylidiagnosoinninvaarastajatyöhyvinvointiinpanostamisesta.
� Masennuksenvarhaisessatunnistamisessajahoidossatyöterveydenrooliolivastaajienmielestämerkittävin.Tärkeäksikoettiinmyösyhteistyöeritahojenkanssa.
� Masennuksestatoipuvillepitäisivastaajienmielestäräätälöidähenkilö-kohtainenkuntoutus-jatyöhönpaluuohjelmasekäkouluttaatyöyhteisökohtaamaanmasentunuttyöntekijä.
30
YhteenvetoaMasto-hankkeentoimintaohjelmanverkkokeskusteluntu-loksista(FountainParkOy:nraportti2009):
Mahdollisuudet� Masto-hankkeentavoitteetsaavathyväksynnän� aiheonmediassaesillä� työhyvinvointiinpanostaminenonpositiivista
Haasteet� trendikäsite,oikeatietovähäistä� asenteetmuuttuvathitaasti� kuntoutusjatyöhönpaluuvieläuutta� pienetyritykset� pätkätyöläistenjatyöttömientavoittaminen� taloudellinentilanne
4.1.3 Valmennusta esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölleTyöhyvinvoinninperustaonkokohenkilöstönhyvävuorovaikutus,jossaesi-miestyölläonkeskeinenasema.Toistuvastiesiinnouseekysymysesimiestenjatyösuojeluntiedontarpeesta.Tiedetäänkötyöpaikoillatarpeeksityöhyvin-voinninjatuottavuudenyhteyksistä,tiedetäänkötyöpaikankeinoistaehkäistämasennustataitukeamasennukseenjosairastuneentyökykyä?
Suhtautumistamasennuksestataimuustamielenterveydenhäiriöstäkärsiväänvoityöyhteisössävärittääepävarmuusjaavuttomuus.Esimiesvoivaikuttaakokotyöyhteisönasenteisiinniin,ettäkynnystarttuavaikeisiinkinasioihinmadaltuu.Tähänesimiehettarvitsevatkoulutustajavalmennusta.
Koulutusmateriaalia esimiesvalmennuksiin ja työsuojeluhenkilöstön koulutuksiin
OsanaMasto-hankettaTyöterveyslaitostuottiSTM:ntuellaesimiesvalmen-nuksiinjatyösuojeluhenkilöstönkoulutuksiinmateriaalia,johonsisällytettiinkäytännöllistätietoamielenterveyttäjatyökykyätukevistatoimintatavoista(osahanke 1.2.1).
MateriaaliinkuuluuTyöterveyslaitoksenverkkosivuiltavapaastisaatavillaolevakalvosarja(www.ttl.fi/tuetyokykya)jaTyöterveyslaitoksenjulkaisutoi-mistonkustantama”Tuetyökykyä–käsikirjaesimiestyöhön”.Käsikirjanma-teriaaliperustuututkittuuntietoonjasenpohjaltakoottuihinsuosituksiin.
Työterveyslaitosjärjestikoulutusmateriaalinsuunnitteluvaiheessakaksityöpajaa,joihinkutsuttiinjoIkä-ohjelmassakoollaolleenkoulutuskonsorti-onedustajia.Tavoitteenaoli,ettäMasto-hankkeessaesiinnousseetteematsaataisiinosaksikoulutusorganisaatioidenpysyviäkoulutusohjelmia.
Mukaantyöpajoihinkutsuttiinseuraavienesimieskoulutustatarjoavienorganisaatioidenedustajia:HAUSKehittämiskeskusOy,Keva,AIKEOy
31
Aikuiskoulutuksenkehittämisyksikkö,Laurea-ammattikorkeakoulu,Metro-polia-ammattikorkeakoulu,Palmenia,Työturvallisuuskeskus,JohtamistaidonopistoJTO,Aktiivi-Instituutti,FCG(FinnishConsultingGroup),Kiljavan-rantaOy,Pohto.
Käsikirjaalaadittaessahyödynnettiinyhteistyötämyösmuidenalanasian-tuntijoiden,kokeneidenkouluttajienjakoulutuksiinosallistuneidenhenki-löidenkanssa.
Esimiesvoisaadatietoatyöhyvinvoinnistauseistaerilähteistä(Ahola2011):� työntekijöiltäsuoraantaityösuorituksenkautta� asiakaspalautteesta(tyytyväisyys,valitukset)� kehityskeskusteluista(työnsujuminen,ehdotuksetjahyvinvointi)� henkilöstöhallinnolta(ilmapiirikartoitukset,erilaisettilastot)� työsuojeluorganisaatiolta(arvioidutriskit,esilletuoduttyösuojeluasiat)� työterveyshuollosta (työpaikkaselvitykset, terveystarkastusten
yhteenvedot).
Käsikirjasisältäämyöstehtäviäjaharjoituksia,joidenavullalukijavoitarkastellaomiaasenteitaanjatoimintatapojaan:Mitenonajatellutjatoimi-nut?Pohdinnatjatarkastelutauttavatsoveltamaankertynyttätietoajasuun-taamaantoimintaauusiinhaasteisiin.Materiaalionsuunnattuensisijaisestilähiesimiehilleheidänomantoimintatapansatarkasteluunjatyöstämiseen.Työkyvynedistämineneikuitenkaankoskaansaajäädävainyksittäisenesi-miehenvalveutuneisuudenvaraan.
Käsikirjapalveleemyösorganisaatioidenylintäjohtoa,jottahevoisivatyhälaaja-alaisemminkehittäätoimintakulttuuriajajohtaatyöhyvinvointiaorgani-saatioissaan.Materiaalionsuunnattumyöstyöterveyshuollolle,työsuojelullejahenkilöstöhallinnollesekänäitäkouluttavilletahoille.
Keväällä2011julkaistuTuetyökykyä-käsikirjasisältääseuraavatmodulit:� Mitämasennusoikeinon?� Työkyvynongelmiinontartuttavaripeästi(varhainentuki)� Mitentyökyvynedellytyksiäedistetäänkäytännössä?� Työhönpaluuonnistuuparhaitentuettuna(paluuntuki)� Työkyvynedellytyksistähuolehtiminenonosahyvääjohtamista.
Käsikirjantavoitteenaonantaaesimiehilletietoamielenterveydestäjakäytännöllisiätoimintaohjeitasiihen,mitävoijapitäätyöpaikallatehdähuolehtiakseenhyvinvoinninedellytyksistätyössä.
32
4.1.4 Ryhmistä uskoa omaan työkykyynTyöpaikantarjoamillaohjatuillaryhmäkeskusteluillavoidaantukeatyö-uranjatkamista.Niistäonhyötyäerityisestisilloin,josihminenonkärsinytmasennusoireista.
Nopeastimuuttuvatyöelämäasettaahaasteitatyöuranhallinnallejamie-lenterveydelle.Työhönliittyväärasittuneisuuttajauupumustaontutkittupaljon.Työpaikkojavoidaankinpitääyhtenäkeskeisenäareenanahenkisiävoimavarojajaproaktiivisuuttaedistävällesekämielenterveydenhäiriöitäehkäisevälletoiminnalle.
Ihmisenkokemaapystyvyyttäasioidentekemiseenvoidaantukeajavah-vistaa.Jottakohentunutpystyvyydentunneeilopahtaisiensimmäisiinvas-toinkäymisiin,niihinvarautumistapitääharjoitella.Tehokkaintapaoppiaonaktiivinenoppiminen,jossaoppejasovelletaanhetiomaantilanteeseen.Ver-taisryhmässäsaadaantoisiltaosallistujiltatällaistahelpostisovellettavaatietoa.
Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä
TyöterveyslaitoksessaonkehitettyTyöuranuurtaja-ryhmämenetelmä(Tuura),jonkatavoitteenaonvahvistaatyöuranhallintaasekämielen-terveyttämuuttuvassatyöelämässä.Työuranuurtaja-ryhmämenetelmänlevittäminenoliosaMasto-hankkeentoimintaohjelmaa(osahanke 2.1.3).RyhmämenetelmääjasenkäyttämistäonesiteltymuunmuassaMasto-kiertueellasekähankkeenverkkosivuillajajulkaisuissa.
Työuranuurtaja-menetelmäon16tunninintensiivinenryhmä,jollavahvistetaantyöuranhallintaa,selviytymisenvoimavarojajamielenterve-yttä.Menetelmäänliittyvätohjaajanopasjaosallistujantyökirjajulkais-tiinvuonna2008(Vuoriym.2008aja2008b).Työterveyslaitosvastaaniinmenetelmäjulkaisujenlevityksestäkuinohjaajienkoulutuksestakin.
Työuranuurtajaonvahvistanutosallistuneidenvalmistautuneisuuttatyöuranhallintaan.Vuonna2009valmistuneentutkimuksenmukaanmyöstyöhönliittyvättavoitteetlisääntyivätryhmäänosallistumisenjälkeen:ihmisetkiinnostuivatomanajanhallinnankehittämisestäjatyötehtävienvaihdosta,jaosanäkiyrittäjyydenmahdollisuutena.Seit-semänkuukaudenseurannantuloksetosoittivat,ettäryhmäläistenma-sennusoireetvähenivätjatyönimukasvoi.Tämäolimerkittävääerityi-sestiniille,joillatutkimuksenalkukyselyssäolitodettumasennusriski.Myönteisetmielenterveysvaikutuksetnäkyiväterityisestialle50-vuoti-ailla;puolentoistavuodenpitkittäisseurannassaneolivatyhämerkitseviäriskiryhmissä.
Tuura-ohjaajiaonvuoden2010loppuunmennessäkoulutettuTyö-terveyslaitoksessakaikkiaan129.Heistä68onkoulutettutyöhallintoon,etupäässäTE-keskuksiinmaanlaajuisesti.YksityiselläpuolellaonpilotoitumenestyksekkäästimyösnuortenTuura-ryhmiä.
33
4.1.5 Tietoa masennusperusteisesta työkyvyttömyydestä eri ammateissa
Työssäjatkamisentukemiseksitarvitaantietoatyökyvyttömyydestäeriam-mateissa.OsanaMasto-hankettatoteutettiinKuntoutussäätiönjaEläketur-vakeskuksen”AmmattiryhmittäinentyökyvyttömyysSuomessa1997−2006”-tutkimus(osahanke 2.1.4).
Tutkimuksentavoitteenaolituottaatietoaammattiryhmittäisestätyö-kyvyttömyyseläkkeellesiirtymisestäjaavatakeskusteluahavaittujenam-mattiryhmittäisten erojen taustalla olevista tekijöistä ja mahdollisistajatkotoimista.Ammattiryhmittäistenerojenymmärtäminenvoiauttaatyö-kyvyttömyydenongelmienpaikantamisessajatyökyvyttömyydenehkäisy-keinojenlöytämisessä.
TutkimuksenaineistonaoliTilastokeskuksentyössäkäyntitilastonpit-kittäisaineistostapoimittu10prosentinväestöotosperusvuodelta2000.Poiminnanperusteellamuodostettiinpaneeliaineistovuosilta1988−2006.AineistoonoliTilastokeskuksessayhdistettyEläketurvakeskukseneläkere-kisteritietojavuosilta1997–2006.Rekisteriaineistoonsisältyi272000iältään30−64-vuotiastahenkilöä.
Aineistossaoli465ammattinimikettä,joistamuodostettiin80ammat-tiryhmää.Lisäksikäytettiinjakoakahteenryhmään,asiantuntija-jatyön-tekijäammatteihin.Asiantuntija-ammatteihinkuuluivatjohtajat,ylemmätvirkamiehet,erityisasiantuntijat jaasiantuntijat.Muutammatit luettiintyöntekijäammatteihin.
Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet -osaraportti
Tutkimuksenosaraportti(Pensola&Gould:Ammatitjamasennusperustei-settyökyvyttömyyseläkkeet.ETK:nkeskustelualoitteita2009:7)julkaistiinETK:nverkkosivuillasyksyllä2009.JulkistamistilaisuudenyhteydessäMasto-hankejärjestitoimittajillesuunnatunasiantuntijaseminaarin.
Osaraportissatarkasteltiinmasennusperusteistentyökyvyttömyyseläk-keidenalkavuuttaeriammattiryhmissävuosina1997−2006.Masennukseenperustuviaeläkkeitäalkoinaisillakeskimäärin22jamiehillä16kymmentä-tuhattahenkilövuottakohden.
Keskeisiä tuloksiaNaistenammattiryhmistämasennusperusteisiaeläkkeitäalkoienitenajo-neuvonkuljettajilla,varastotyöntekijöillä,lehdenjakajillajapuhelinmyyjillä,puutarhatyöntekijöilläjalomittajilla,esimiehilläjajohtajilla,siivoojilla,kas-sanhoitajilla,sairaanhoitajillasekäperus-jalähihoitajilla(kuvio5).
34
0 50 100 150 200 250
ajoneuvonkuljettajatvarastotyöntekijät, rahdinkäsittelijät
lehdenjakajat, lähetit, puhelinmyyjät ym.myymälöiden ym. esimiehet
puutarhatyöntekijät ja lomittajatravintola- ja suurtalousesimiehet
johtajatsiivoojat, sairaala- ja keittiöapulaiset
kassanhoitajat, vakuutusvirkailijatsairaanhoitajat
perus- ja lähihoitajat ym.
Masennus
1)
1) Masennusperusteisten eläkkeiden keskimääräinen alkavuus
2) Kaikkien työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräinen alkavuus
2)
Muut mielenterveyden häiriöt
Muut sairaudet
Kuvio 5. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus ammattiryhmissä, joissa masennukseen perustuvia eläkkeitä alkoi paljon, naisetLähde: Pensola ja Gould 2009
Vastaavastimiestensuurimmanalkavuudenammattejaolivatmuunmu-assafysioterapeutit,sosiaalityöntekijät,perus-jalähihoitajat,virastojenjalaitostenasiantuntijat,maa-javesirakennusalanavustavattyöntekijät,pape-riteollisuustyöntekijät,meri-jalentoliikenteenpäälliköt,maalarit,varaston-hoitajat,puutarhatyöntekijätjalomittajat,veturinkuljettajat,toimittajatjavarastotyöntekijät(kuvio6).
0 50 100 150 200 250 300
fysioterapeutit, kuntohoitajat
sosiaalityöntekijät
perus- ja lähihoitajat ym.
virastojen ja laitosten asiantuntijat
maa- ja vesirakenn. avustavat työntekijät
paperiteollisuustyöntekijät
meri- ja lentoliikenteen päälliköt ym.
maalarit
varastonhoitajat ja postinkäsittelijät
teolliset ompelijat ym.
puutarhatyöntekijät ja lomittajat
kaivostyöntekijät, kivenhakkaajat
veturinkuljettajat
toimittajat, taiteilijat
varastotyöntekijät, rahdinkäsittelijät
Masennus
Muut mielenterveyden häiriöt
Muut sairaudet
1)
1) Masennusperusteisten eläkkeiden keskimääräinen alkavuus
2) Kaikkien työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräinen alkavuus
2)
Kuvio 6. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus ammattiryhmissä, joissa masennukseen perustuvia eläkkeitä alkoi paljon, miehetLähde: Pensola ja Gould 2009
35
Naistenviidestähenkilömäärältäänsuurimmastaammatistaneljässäalkoikeskimääräistäenemmänmasennusperusteisiaeläkkeitä.Monissanaisval-taisissaihmissuhdeammateissaalkavuusolimolemmillasukupuolillakeski-määräistäsuurempi.
Asiantuntija-ammateissamasennusolisuhteellisestimerkittävämpieläk-keenperustekuinmuutsairaudet.Työntekijäammateissamyösmuutsairau-detolivatuseintyökyvyttömyydensyynäjatyökyvyttömyyseläkkeitäalkoikaikkiaanpaljon.
Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet − masennukseen, muihin mielenterveyden häiriöihin sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat eläkkeet
Tutkimuksenloppuraportissaselviteltiinmasennustilanlisäksimyösmuihinmielenterveydenhäiriöihinsekätuki-jaliikuntaelintensairauksiinperustuviaeläkkeitä.Loppuraportti(Pensola,Gould&Polvinen:Ammatitjatyöky-vyttömyyseläkkeet:Masennukseen,muihinmielenterveydenhäiriöihinsekätuki-jaliikuntaelintensairauksiinperustuvateläkkeet.STM:nselvityksiä2010:16)julkaistiinkesällä2010.Masennustilojenyhteydessätarkasteltiinmyöstyöttömyydenjasiviilisäädynyhteyttätyökyvyttömyyseläkealkavuudenammattiryhmittäisiineroihin.
Masto-hankejärjestitutkimuksenteemaanliittyenkesäkuussa2010asian-tuntijaseminaarin,jossakeskusteltiinalustustenjakommenttipuheenvuorojenpohjaltatutkimuksentuloksistajatyökykyätukevistatoimenpiteistä.Tutki-muksentuloksiapohdittiinmyöstyöeläkejärjestelmänjatyöterveyshuollonasiantuntijoidenkanssajärjestetyissätyökokouksissa.
Keskeisiä tuloksiaTyökyvyttömyyseläkkeidenalkavuusolikokoseurantajaksonajansuurempityöntekijäammateissakuinasiantuntija-ammateissa(kuvio7).Jostyökyvyt-tömyyseläkkeidenalkavuusvähenisiasiantuntija-ammattientasolle,työky-vyttömyyseläkkeidenalkavuuspienenisi38prosenttia.
36
20
0
40
60
80
100
120
140
160
1997
Miehet, työntekijäMiehet, asiantuntija
Naiset, työntekijäNaiset, asiantuntija
eläkkeitä / 10 000 henkilövuotta
2000 2003 2006
Kuvio 7. Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus työntekijä- ja asiantuntija-ammateissa 1997−2006, 30−64-vuotiaat naiset ja miehetLähde: Pensola, Gould ja Polvinen 2010
Suurimmantyökyvyttömyyseläkealkavuudenammatitolivatsekänaisillaettämiehillämaa-javesirakennusalanavustavattyöntekijätsekäpuutarha-työntekijätjalomittajat.Miestenammattiryhmissäerittäinsuurieläkealka-vuusolimyösrakennusviimeistely-jaaputyöntekijöilläjanaisillasiivoojillasekäsairaala-jakeittiöapulaisilla.
Mielenterveydenhäiriöihinperustuviaeläkkeitäalkoieniten58–64-vuo-tiailleasiantuntija-ammateissatoimivillenaisille.Heillämasennukseenpe-rustuvateläkkeetkattoivatyli70prosenttiakokomielenterveydenhäiriöidensairausryhmäneläkkeistä.Nuoremmassaikäryhmässä,30–49-vuotiailla,am-mattiryhmienkeskimääräistäsuurempimielenterveyssyihinperustuvaeläke-alkavuusliittyierityisestiskitsofreniaanjamuihinpsykooseihinjamiehillälisäksipäihteidenaiheuttamiinhäiriöihin.
Työntekijä-jaasiantuntija-ammattieneläkealkavuuserotkorostuivattu-le-sairauksissa.Tähänsairausryhmäänperustuviaeläkkeitäalkoityönteki-jäammateissaläheskolmekertaaenemmänkuinasiantuntija-ammateissa.Mielenterveydenhäiriöihinjaetenkinmasennukseenperustuvissaeläkkeis-sätyöntekijä-jaasiantuntija-ammattienväliseterotolivatpienempiäkuintule-sairauksiinperustuvissaeläkkeissäja55ikävuodenjälkeenerotolivatpäinvastaisia:asiantuntija-ammateissaeläkealkavuusolisuurempikuintyön-tekijäammateissa(kuvio8).
37
0
50
100
150
200
250
30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63
Miehet, työntekijä Naiset, työntekijäMiehet, asiantuntija Naiset, asiantuntija
eläkkeitä/10 000 henkilövuotta
Tule-sairaudet Masennus
Kuvio 8. Tule-sairauksiin tai masennukseen perustuvien eläkkeiden alkavuus työntekijä- ja asiantun-tija-ammateissa iän mukaanLähde: Pensola, Gould ja Polvinen 2010
Masennukseenperustuviaeläkkeitäalkoisamanammattialaryhmänsi-sälläpääsääntöisestienemmännaisillekuinmiehille.Masennusperusteisteneläkkeidenalkavuusolisuurimm.naiskuljettajilla,-johtajillajamyymälöi-dennaisesimiehilläsekävirastojenjalaitostenasiantuntijamiehillä.Monissasuurenmasennusperusteiseneläkealkavuudenammateissatyökyvyttömyys-eläkkeitäalkoikokonaisuudessaanvähän.
Avio-jaavoliitossaolevillealkoimasennukseenperustuviaeläkkeitälä-hesyhtävähäntyöntekijä-jaasiantuntija-ammateissa.Työntekijäammateissatyöttömyysennenmasennusperusteistaeläkettäoliyleistä.Asiantuntija-am-mateissatyöttömyyseiliittynytmasennusperusteisiineläkkeisiin.
Osatyökyvyttömyyseläkkeidenalkavuusolisuurempinaisillakuinmie-hillä.Suurinosatyökyvyttömyyseläkkeenalkavuusolijulkisensektorinam-mattiryhmissä,kutenhoitoalallasekäsiivous-jakiinteistönhoitotyössä(kuvio9).Osatyökyvyttömyyseläkkeissäkorostuivattule-sairaudet,määräaikaisissakuntoutustuissamielenterveydenhäiriöt.
38
0 50 100 150 200
ajoneuvon- ja veturinkuljettajatopettajat
hienomekaanikot, käsityöläiset ym.poliisit, vartijat ym.
teolliset valmistajat, ompelijat ym.johtajat ym.
erityisasiantuntijat
maatalousyrittäjät, kaivostyöntekijät ym.ravintolatyöntekijät ym.
kirvesmiehet, maalarit ym.sairaanhoitajat, fysioterapeutit ym.
siivoojat, kiinteistöhuoltomiehet ym.lastentarhanopettajat
perus-, lähi- ja kodinhoitajat ym.
Osatyökyvyttömyyseläke Täysi eläke
22
281325
1314
14
17119
5
9156
Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus (%)
keskim.alkavuus
eläkkeitä/10 000 henkilövuotta
Kuvio 9. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden alkavuus ammattiryhmittäin naisilla (suurimman ja pienim-män alkavuuden ammattiryhmät)Lähde: Pensola, Gould ja Polvinen 2010
YhteenvetoaTutkimuksenyksikeskeisistätuloksistaolityöntekijä-jaasiantuntija-ammatti-envälinenerotyökyvyttömyyseläkkeidenalkavuudessa.Työntekijäammateissa alkavuus oli lähes kaksinkertaista asiantuntija-ammatteihin verrattuna.
Ammattiryhmittäiseneroteläkkeidenalkavuudessavoivatliittyämo-niineritaustatekijöihin.Raportissatodettiin,ettäkyseessäsaattavatollaesimerkiksierotsairauksienyleisyydessäeriammateissa.Kysevoimyösollatyötehtävienerilaisistakuormitus-javoimavaratekijöistäsekäeroistatyö-hyvinvointitoiminnassa,varhaisentuenkäytännöissäsekätyösuojelussajatyöterveyshuollossa.Ammattiryhmittäiseterottyökyvyttömyydenalkavuu-dessasaattavatliittyämyöstyöttömyyteenjatyöttömyysetuuksienkäyttöön.Ammattiryhmienvälilläonerojamyösmuideneläkemuotojenkäytössä.
Masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli yleistä työntekijäammattien lisäksi myös monissa asiantuntija-ammateissa. Monettyönhenkiseenkuormitukseenliittyvättekijätsaattavatkinheijastuamasennus-perusteiseeneläkealkavuuteen.
Masennusperusteisteneläkkeidenalkavuudessaoliselkeämpierosuku-puolenkuintyöntekijä-jaasiantuntija-ammattijaonperusteella.Sekä työnte-kijä- että asiantuntijanaisten masennusperusteinen eläkealkavuus oli suurempaa kuin kummankaan ryhmän miesten.
Työkyvyttömyydenehkäisemiseksityökuormituksenoptimoinninjatyönvoimavaratekijöidenlisäämisenohellatärkeääonvarhainenjatehokashoitosekämonipuolinenlääkinnällinenjaammatillinenkuntoutus.
Ammattiryhmienväliseterotosoittivatmyös,ettätyökyvynrajoittumiseneitarvitsejohtaakokoaikaiselletyökyvyttömyyseläkkeelle.Osatyökyvyttö-myyseläkkeidenkäytönkasvujulkisensektorinnaisillaosoitti,ettämyösosittaintyökykyistentyöpanosonmahdollistaottaakäyttöön.
39
4.1.6 Tukea yksinyrittäjien ja maatalousyrittäjien työkyvylleMonillatyöpaikoillaonolemassatyökyvyntukemiseksihyviätoimintamalle-ja,joitapitäävoimallisestiviedämyösarkisiksikäytännöiksi.Omakysymyk-sensäonyksinyrittäjienjamaatalousyrittäjientyökyvyntukeminen.Heilläeioletyöyhteisöäjaesimiestä,jokahuolehtisityökyvynjohtamisesta.MyöställäsektorillaetsittiinMasto-hankkeessahyviäkäytäntöjä.PäävastuutahonaosahankkeessaoliTyöterveyslaitos(osahanke 1.2.2).
Asiantuntijaseminaareja ja työkokouksia
Masto-hankejärjestivuonna2009tilanteenkartoittamiseksialuksikaksiasiantuntijaseminaaria,joidentavoitteenaolikootatietoamaatalousyrittä-jienjayksinyrittäjientyökyvynvarhaisentuenkäytännöistäjameneilläänolevistakehittämishankkeista.Asiantuntijaseminaareissa(1/2009ja5/2009)esiteltiinmuunmuassaTyöterveyslaitoksenSYTY-hankettajaSTEP-työkalujasekäpienyrittäjienjamaatalousyrittäjientyöterveyshuollonjavarhaisentuenkäytäntöjä.
Toimintaajatkettiinsittemminkahdessaryhmässäpienryhmätyöskentely-nä.YksinyrittäjiäkoskeneenalaryhmäntyökokouksiinosallistuiTyöterveyslai-toksen,SuomenYrittäjien,YrittäjänaistenKeskusliiton,Naisyrittäjyyskeskusry:n,KuntoutussäätiönjaSuomenMielenterveysseuranedustajia.Maatalous-yrittäjiäkoskeneenalaryhmäntoiminnassaolimukanaTyöterveyslaitoksen,MTK:n,MelansekäProAgrianedustajia.MolemmissaryhmissäolimukanalisäksiMasto-hankkeenedustajiasekämuitaSTM:nvirkamiehiä.
Pienyrittäjiäkoskeneessaryhmässätehtävänäolihahmottaaolemassaole-viapalveluja,toimijoitajaverkostojasekäkeinoja(myösuusia)yrittäjientyö-kyvynvarhaiseksitukemiseksijamasennuksenehkäisemiseksi.Työkokouk-sissakartoitettiinkeskeisiätoimijoitajapalvelujayrityksenelämänkaarella:yrittäjyyden/yrityksenalkuvaihe,yrityksentoimintavakiintunut,merkkejähäiriöistä.
Merkittävinätoimijoinanousivatesiinmm.ELYt,uusyrityskeskukset(ta-voittavatnykyisinsuurenosanuusistayrittäjistä)jayrittäjäjärjestöt.Tärkeiksitoimijoiksitodettiinmyöstilitoimistot,kirjanpitäjät,verottajajavakuutus-yhtiöt.Työterveyshuoltoonyrittäjistäkuuluuvain7-33prosenttia,muttakiinnostustatyöterveyshuoltoonliittymiseenkuitenkinolisi.Keskeinenky-symyson,mitentyöterveyshuoltotoimii.Vastaakoseyrittäjientarpeitajaollaankoyksinyrittäjientarpeitavastaaviatyöterveyshuoltopalvelujavalmiitakehittämään?
Maatalousyrittäjiäkoskeneenalaryhmäntyökokouksissaolivatesillämuunmuassakoulutukseen,neuvontaan,työterveyshuoltoonjalomitukseenliit-tyvätkysymykset.Työterveyshuollonosaltaesilläolivatmm.masennuksenseulontakäytännötjaryhmämuotoisetdepressiokoulutennaltaehkäisyntu-kena.Työterveyshuollonprotokollaankuuluvattilakäynnitjaterveystarkas-tukset.Työterveyshuollontarjoamanvarhaisentuenhaasteenaon,mitensaadakontaktimaatalousyrittäjiin;noin40prosenttiaMYEL-vakuutetuista
40
maatalousyrittäjistäkuuluutyöterveyshuoltoon.Varhaistatukeavoityö-terveyshuollonohellatarjotamyösesim.MaaseuduntukihenkilöverkkotaiProAgrian”Voimavarariihi”-tuote(esim.sukupolvenvaihdostilanteissa,kuntehdääninvestointeja).
Tietokortit yrittäjien hyvinvoinnin ja työkyvyn tueksi
TyöterveyslaitoslaatiasiantuntijatapaamistenpohjaltayhdessäSuomenYrit-täjien,KuntoutussäätiönjaSuomenMielenterveysseurankanssatietokortinyrittäjientyökyvyntueksi.VastaavastiMelanjaMTK:nkanssalaadittiintietokorttimaatalousyrittäjientyökyvyntueksi.Niissäkerrotaan,mistäyrit-täjäsaaapuahyvinvoinninjatyökyvynylläpitoon.Tietokorteissayrittäjientyökykyäjasiihenvaikuttaviaosa-alueitahavainnollistetaantalokuvanavulla.Talonkerroksetmuodostuvatterveydestäjatoimintakyvystä,osaamisesta,arvoista,asenteistajamotivaatiostasekätyöstä.TietokortitonjulkaistuTyö-terveyslaitoksenverkkosivuillaosoitteessawww.ttl.fi/fi/tietokortit.
Ohjeita maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon
Maatalousyrittäjientyöterveyshuollossaonkiinnitettyjopitkäänhuomiotaasiakkaidenhenkiseenhyvinvointiin.Maataloudennopearakennemuutosjataloudellisetpaineetovataiheuttaneetsekätutkimustiedonettätyöterveys-huollonammattihenkilöidenviestienmukaanentistänäkyvämpiähenkisenhyvinvoinninongelmia.Yhäenemmänpuhutaantyössäjaksamisesta.Am-mattihenkilötovattoivoneetkeinojaasiakkaidensaauttamiseen.
Asiantuntijaseminaarienjamaatalousyrittäjiäkoskeneenalaryhmänkoko-ustenmateriaaliahyödynnettiinmyöslaadittaessa”Masennuksenhyvähoi-tokäytäntötyöterveyshuollossa”-oppimateriaalia.Työterveyslaitoksellaval-misteltuoppimateriaaliontarkoitettuterveydenhuollonammattihenkilöille.
Työterveyshuollonammattihenkilöidentäydennyskoulutuksissajatyöter-veyshuoltojenneuvonnassasuositellaanmaatalousyrittäjientyöterveyshuol-toontyöuupumuksen,masennuksenjaalkoholinkäytönseulontaatyökykyähaittaavienongelmienvarhaiseksitunnistamiseksi.Työuupumuksentun-nistamiseensuositellaanBergenBurnoutIndicator15-kyselymenetelmää(BBI-15).RiskijuomistajaalkoholikäyttöjenvarhaisiamerkkejäkartoitetaanAUDIT-testillä.Masennustaseulotaankahdenkysymyksenseulallajatar-vittaessaBeckDepressionInventory21-kyselyllä(BDI-21).Tunnistami-senlisäksityöterveyshuolloilleannetaantietoaasiakkaidenjatkohoito-jatukimahdollisuuksista.
Maatalousyrittäjientyöterveyshuollonkeskusyksikössä(Mytky)käynnissäolevassaHAASTE-hankkeessakerätäänasiakkaidensekätyöterveyshuollonhenkilökunnankokemuksiaBBI-15jaAudit-kyselyjenkäytettävyydestämaa-talousyrittäjientyöterveyshuollossa.
41
Koulutusta maatalousyrittäjien hyvinvoinnin ja työkyvyn tueksi
MelaosallistuiMasto-hankkeeseenjärjestämällämyöskaksilaajaakoulutus-kiertuettahankkeenaikana.
Ensimmäinenkoulutuskiertuetoteutuikesäkuun2009jahelmikuun2010välillä.MTK-tuottajaliitotjaMelajärjestivätMasto-hankkeentavoitteitatu-kevanyhteishankkeen,jonkatarkoituksenaolitarttuaerityisestihyvinvoin-ninongelmiin.Sekoskimaatalousyrittäjiensidosryhmiä,jotkaomallatoi-minnallaanvoivatmerkittävästivaikuttaamaatalousyrittäjienhyvinvointiin.Tarkoitusolipohtia,mitentilallaasioivavoisiottaapuheeksihavaitsemiaanongelmiajakukavoiniihinpuuttua.
”Kuntilallaeivoidahyvin–Mitenotanpuheeksivaikeanasian?”-tee-mapäiviäpidettiinyhteensä15ympäriSuomea.Tilaisuuksiinosallistuiyli1000maatalousyrittäjänyhteistyökumppania,muunmuassatyöterveyshoi-tajia,eläinlääkäreitä,ProAgrianneuvojia,Mela-asiamiehiä,tukitarkastajiajalomittajia.Joillakinpaikkakunnillamukaanpääsivätlisäksipankinjohtajat,verovirkailijat,seminologitjalomittajat.Keskustelujakäytiinerityisestityössäjaksamisesta,masennuksesta,parisuhdekysymyksistäsekäsukupolvenvaih-dokseenliittyvistäongelmista.Koulutukseenkuuluimyösryhmätyösken-telyä.Ohjelmassakäytiinläpipuheeksiottamisenmalliajalainsäädännönvelvoitteita.Apukeinoistanousivatesiinmm.Voimavarariihi,Maaseuduntukihenkilöverkkojakriisikeskukset.Palautekoulutuksistaolivarsinmyön-teistä.Saatujenpalautteidenkeskiarvooliseuraava:sisältö4.4,kesto4.3,hyödyllisyys4.5,kouluttaja4.8.
ToisenkoulutuskiertueenMela,MTK-liitotjaTyöterveyslaitos(Mytky)järjestivätyhteistyössä.Tilaisuudetolitarkoitettumaatalousyrittäjientyöter-veyshuollonyhteistyöryhmänjalomituksenyhteistoimintaryhmänjäsenille.Lisäksikoulutuksiinosallistuituottajayhdistystensosiaalivastaavia,Mela-asiamiehiäjamuutamiatukihenkilöitä.Koulutustentavoitteenaoliaktivoidatyöterveyshuollonyhteistyöryhmiätoimimaanjakeskustelemaantoiminnansekäyhteistyönkehittämisestä.Lisäksijaettiinajankohtaistatietoamaata-lousyrittäjiensosiaaliturvastajasiihenliittyvistämuutoksista.MyösMasto-hankkeenteematjaverkkokyselyolivatesillä.Koulutustilaisuudetjärjestettiinmarraskuussa2010suomenkielisillejatammikuussa2011ruotsinkielisille.Suomenkielisiätilaisuuksiaolikaikkiaankuusijaruotsinkielisiäyksi.Osal-listujiaoliyhteensä525.
Verkkokysely maatalous- ja maaseutuyrittäjille työkykyyn vaikuttavista tekijöistä
Tietoamaatalous-jamaaseutuyrittäjientyökykyynvaikuttavistaasioistakerättiinverkkohaastattelullaosanaMastDo-kampanjaatalvella2010−2011(osahanke 4.2.1).Samallaheräteltiinvastaajatpohtimaanomaatyöhyvinvoin-tiaan.Tuloksiaontarkoitushyödyntäämaaseudunyrittäjientyöhyvinvoinninkehittämisessä.
42
KyselynteettiMasto-hankeyhteistyössäMTK:njaMelankanssa.Ruotsin-kielistäversiotamarkkinoitiinyhdessäruotsinkielisenmaataloustuottajienkes-kusliitonSLC:nkanssa.Yhteenvetotuloksistaonajalta20.10.2010−10.1.2011(kuvio10).
Tutkimusajankohtanaverkkohaastattelussaoli924osallistujaa,joistasuo-menkieliseentutkimukseenosallistui865jaruotsinkieliseen59.Osallistujillaolimyösmahdollisuustilatalyhytyhteenvetotuloksista.Yhteistyökumppani-naverkkohaastatteluntoteutuksessaoliFountainParkOy.
Verkkohaastattelurakentuikolmestateemasta:� Arjenvoimavarat:”Mikätuovoimiaarkeesi?”� Arjenuhat:”Mikäviearjenvoimavaroja?”� TyöterveyshuoltojaMaaseuduntukihenkilöverkko
Ensinnävastaajiapyydettiinpohtimaanarjenvoimavarojajatoiseksiarjenuhkia.Kolmanneksiosallistujiltakysyttiintyöterveyshuoltoonjatukiverk-koonliittyviäkysymyksiä.Kahdenensimmäisenteemankäsittelyssäkäytet-tiinluovaainnovointitekniikkaa,jossavastaajatpääsivätmyösarvioimaanmuidenantamienvastaustenmerkitystäitselleen.
Useimmatvastaajatnimesivätuseitavoimiatuoviajavoimiavieviäasioita.Voimiaarkeentuoviksivastaajatnostivatuseimminparisuhteenjaperheen.Toiseksihenostivattarpeenvapaa-aikaaneliharrastuksiinjalomaan.Kolman-neksinousionnistumisenilo.Työhönantoivoimiase,ettävoiitsevaikuttaatyötapaanjatuloksiin.
Arjenvoimavarojaveivättaloudellisethuolet,epävarmuustulevasta,sai-raudetjapaperisota.Myöstyömääräjakiireleimasivatarkeajalisäsivätvoi-mattomuudentunnetta.Erityisestivoimiavievissänäkemyksissäongelmatnäyttivätkasautuvan,jakaikkivaikuttikaikkeen.Taloudellisethuoletjavai-keastiennakoitavatulevaisuusvoivatheijastuaparisuhteeseenjajaksamiseen.Avainkäsitteeksinousijaksaminenjasiitähuolehtiminen.
KaksivastaajaakolmestakuuluuMaatalousyrittäjientyöterveyshuollonpiiriin.Työterveyshuoltoonkuulumattomatilmoittivatsyiksimm.sivutoi-misuudenjaterveyshuollonsaamisenpäätoimenkautta,tietämättömyydentaityöterveyshuollonhyödyttömäksikokemisen.
Lähiomaistenjaystävienapuunluotettiinenitenjosomatyökykyalentuisiniin,etteiasianomainenitsesitähuomaa.
Suomenkielisistävastaajista82%tiesitaiolikuullutMaaseuduntukihen-kilöverkosta,muttaheistävain2%olikäyttänytverkonpalveluita.Ruotsin-kielisistä68%tiesitaiolikuulluttukihenkilöverkostonolemassaolosta,muttayksikäänvastaajistaeiollutpalvelujakäyttänyt.
43
Kuinka kehittää maaseudun yrittäjien työkykyä?
Jaksamisen tukeminen eri keinoin:
Tuo voimia arkeen
- Läheiset ihmissuhteet kunnossa- Työn ja vapaa-ajan erottaminen- Onnistuminen työssä (oman työn jäljen näkeminen)
- Tunne työn hallinnasta ja mielekkyydestä- Luonnonläheisyys- Riittävä uni ja lepo- Riittävä toimeentulo
Vie arjen voimavaroja
- Taloudelliset huolet- Epävarmuus tulevasta- Työn määrä ja sitovuus- Sairaudet ja sairauksien pelko- Epäonnistumisten pelko- Vastuu- Alan ja oman työn arvostuksen puute
1. Ammattimaisen yrittäjyyden tukeminen2. Hallinnan tunteen kasvattaminen3. Varamies- ja lomittamis- järjestelyt4. Räätälöity työkyvyn ylläpito-ohjelma5. Yksilöllisempiä työterveys- huoltopalveluita6. Tukihenkilöstöverkoston apu käyttöön
Kuvio 10. Yhteenveto maaseudun yrittäjien työkykyyn vaikuttavista asioista ja kehitysehdotuksia jaksamisen tukemisestaLähde: Fountain Park Oy:n raportti 2011
4.2 TYÖTERVEYSHUOLLOILLE TOIMINTAMALLEJA JA TYÖKALUJA
Työterveyshuollontehtäviinkuuluukeskeisestityökyvyntukeminen,työhön liittyvien sairauksienvarhainentunnistaminenjatoimenpiteidenkäynnistä-minenterveydenjatyökyvynturvaamiseksi.
Hyväntyöterveyshuoltokäytännönmukainentyöterveyspainotteinensai-raanhoitoonosatyökyvyttömyydenehkäisyä.Työkyvynylläpitoonyhteis-kunnantyöterveyshuolloilletällähetkelläasettamatärkeätehtäväpyrittäessäpidentämääntyöuria.
Masto-hankkeenkäynnistyessätiedettiin,ettämasennuksenhoidossaonpuutteita.Työterveyshuoltoonavainasemassatyössäkäyvienmasennuksenvarhaisessatunnistamisessa,hoidonaloituksessajanäihinliittyenmyöstyössäjatkamisentukemisessa.YksikeskeinenMasto-hankkeeseenliittyväkoko-naisuusolikintyöterveyshuollontoiminnankehittäminen(osahanke 3.1.1).Tämänasiansuhteentoimintaeteniportaittain(kuvio11).
4.2.1 Näyttöön perustuva suositus TerveysporttiinHankkeenyhteydessälaadittiinensintyöterveyshuolloilletutkimusnäyttöönperustuvasuositusdepressionehkäisyä,hoitoajakuntoutustavarten.Suo-situsjulkaistiinvuonna2008sähköisestiTerveysportissa,jossaseonasian-tuntijoidenhelpostisaatavilla.Siinäkäsitelläändepressionennaltaehkäisyä,seulontaa,diagnosointia,hoitokäytäntöjäjauusiutumisenehkäisyätyöter-veyshuollossa.Sisältöönkuuluumyösdepressiopotilaantyö-jatoimintakyvyntukeminensekätyöterveyshuollon,muunperusterveydenhuollonjaerikois-sairaanhoidontyönjakojayhteistyö.Suosituspäivitettiin1/2009(Pirkola,Honkonen,Pasternackym.Työterveyshuollonhyvätkäytännöt:Depressio.Duodecim/Terveysportti,Työterveyslaitos2009).
44
Suosituksenkeskeistäsanomaa:� Masennustilatpitäisiennaltaehkäistätaitunnistaajahoitaamahdollisim-
manvarhain;oikea-aikaisellajamonipuolisellahoidollajakuntoutuksellavoidaantukeatyö-jatoimintakykyä.
� Työterveyshuollossamasennustilanhoitoonkuuluuperusteellinenalku-selvitys,lääkehoidontarpeenarviointi,säännöllinenseurantajatilantee-seensoveltuvapsykososiaalinentuki.
� Työterveyshuollonjatyöpaikanvälistätiivistäyhteistyötätarvitaanma-sennuksenehkäisyssä,masennuspotilaantyökyvynarviossajatyössäjat-kamisentukitoimissa.
� Josmasennuksestatoipuvatyöntekijäeikykeneentisiintehtäviinsä,voi-daanmahdollisistatyöhönpaluutatukevistatilapäisistätaipysyvistätyöjärjestelyistäsopiatyöterveysneuvottelussa.
� Työterveyshuollon,muunperusterveydenhuollon jaerikoissairaan-hoidon työnjako ja yhteistyö parantavat masennuspotilaan hoidontuloksellisuutta.
Työterveyshuollonhyvät käytännöt:
Depressio -Terveysportti
Virtuaaliyliopiston jaMasto-hankkeen verkkosivut
Käytäntöjen implementointi työterveyshuoltoon: Järvenpää- ja ToMaHok-hankkeet
Masennuksen hoitotyöterveyshuollossa.Työkaluja ja toiminta-
malleja -opaskirja
Alueellisetkoulutustilaisuudet
I vuonna 2008II vuonna 2009III vuonna 2010
Kentän toimijoidenkuuleminenkevät 2008
Sähköinen kyselytyöterveyshuollon
toimijoille
Ennakkokyselykoulutukseenosallistujille
Viivästetty kyselykoulutukseenosallistujille
Kuvio 11. Näyttöön perustuvien hyvien käytäntöjen interaktiivinen implementointi työterveyshuoltoon
4.2.2 Alueelliset koulutustilaisuudet osana suosituksen jalkauttamista
”Työterveyshuollonhyvätkäytännöt:Depressio”-suosituksenjalkauttami-seentähtäävävaltakunnallinenkoulutustoteutui2008−2010STM:ntuellakuudellaeripaikkakunnalla.Osallistujiaolikaikkiaanrunsaat1700.
Ensimmäinenosio"Masennuksenhyvähoitokäytäntötyöterveyslääkärinjapsykiatrinyhteistyönä"toteutuisyksyllä2008työterveyslääkäreidenjapsykiatrienyhteisenäkoulutuksena(osallistujianoin450).Tavoitteenaolinäyttöönperustuvanhoidonoppimisenlisäksiedistäävuoropuheluatyöter-veyslääkäreidenjapsykiatrienkesken.Tavoitteenaolimyössopiayhteistyö-käytännöistäerityisestikonsultaatioihin,työkykyarvioon,sairauspoissaolo-käytäntöihin,konsultaatioyhteistyöhönjatyöhönpaluuntukitoimiinliittyen.
45
Toinenosio"Varhainenjatehokashoitojatyössäjatkamisentukityö-terveyshuollontiiminyhteistyönä"toteutuisyksyllä2009.Kohderyhmänäolivattyöterveyshuollonammattilaisetjaasiantuntijat(osallistujianoin650).Tavoitteenaolitarjotavalmiuksiamoniammatilliseenmasennuksenhoidonkehittämiseenvaikuttavuudenlisäämiseksi.Toinentavoiteoliomaksuakog-nitiivinentyöotejakognitiivisiatyökalujapaikkaamaanpsykososiaalisentuentarjonnanjaosaamisenpuutettatyöterveyshuolloissa.
Kolmas,syksyn2010alueellinenkiertue"Henkinenhyvinvointityössä–varhaisentuenjatyöhönpaluunyhteistyökäytännöt"olisuunnattuesimiehille,henkilöstöhallinnon,työsuojelunjatyöterveyshuoltojenedustajille(osallis-tujiarunsaat600).
Jokaisessakoulutustilaisuudessaesiteltiinjakoottiinpaikallisiahyviäkäy-täntöjäjaettavaksimuillejaherättämäänkeskustelua.Lisäksivuosien2009ja2010kiertueillatehtiintyöpajaharjoituksiauusientyökalujenjatoimintamal-lienomaksumiseksi(kognitiivisettyökalut,varhainentukijatyöhönpaluuntuki).
Koulutusmateriaalia työterveyshuolloille
KoulutuskiertueidenmateriaaliakoottiinaineistopankkiinMasto-hankkeenverkkosivuille,jonnemyösTyöterveyslaitoksenvirtuaaliyliopistonverkkosi-vuiltajohdettiinlinkki(hankkeenpäätyttyämateriaalilöytyyosoitteestawww.stm.fi/seminaarit/Mastohanke).
Työterveyslaitosjulkaisilisäksikeväällä2010opaskirjan(TuiskujaRos-si:”Masennuksenhoitotyöterveyshuollossa–työkalujajatoimintamalleja”)suosituksenjalkauttamiseksi,masennuksenhoidonkehittämistarpeisiinjaopastamaanhyviinkäytäntöihin.Kirjatarjoaavalikoimankäytännönvälineitäjatoimintamallejasovellettavaksityöterveyshuoltoihintaiuusientoiminta-mallienraaka-aineiksierilaistentyöterveyshuoltojentarpeisiin.
Masennuksentuloksellisenhoidonvarmistamiseksikirjassanostetaanesillekolmemasennuksenhoitopolunkohtaa:
1.masennusriskinjamasennuksenvarhainentunnistaminenjatukitoimet2.perusteellinenalkukartoitusjaaktiivinenensivaiheenhoito,jokaperus-
tuujärjestelmälliseenhoitovasteenseurantaanjariittäväänpsykososiaa-liseentukeen
3.työkyvynarviointijatukeminenhoitopolunkaikissaerivaiheissa:tuettutyössäkäyminenjatyöhönpaluuovatkeskeinenosamasennuksenhoitoatyökuormituksenolleessaoikeinmitoitettu.
46
Keskeisiäyhteistyömallejamasennuspotilaantyökyvyntukemiseksiovat(TuiskujaRossi2010):
� tiivisyhteistyöjaselkeävastuunjakotyöterveyshuollontoimijoidenkesken
� työterveyshuollonyhteistyöesimiehenjatyöpaikankanssa:ennalta-ehkäisy,varhainentunnistaminenjatuki,työssäjatkamisenjatyö-hönpaluuntukitoimet
� oikeinajoitettupsykiatrinenkonsultaatiojatiivisyhteistyösairaus-poissaolojenkoordinoimisensäilyessätyöterveyshuollossa
Työterveyslaitoksenverkkosivuillajaetaankäyttöönkirjantyökalujawww.ttl.fi/masennuksenhoito.Jatkossakoulutuksetintegroidaanosaksinormaaliatyöterveyshuollontäydennyskoulutusohjelmaa.
4.2.3 Tietoa koulutustarpeista ja kehittämishaasteistaKenttäkysely työterveyshuollolle ja psykiatriselle erikoissairaanhoidolle
Työterveyslaitostekikeväällä2008elektronisenkyselytutkimuksen,jonkaavullakoottiintyöterveyshuolloiltajapsykiatrisestaerikoissairaanhoidostatietoakoulutustarpeistajamasennuksenhoidonkehittämishaasteista(921vastaajaa)osanakoulutuskiertuekokonaisuudensuunnittelua.
Keskeisinäongelminanousivatesillepsykososiaalisenhoidonsaatavuusjaosaaminentyöterveyshuolloissasekäpsykiatrinkonsultaatioyhteistyönsaatavuusjatiedonkulunkatkoksetsiinä(Rossi&Tuisku2009,Tuiskuym.2009).Yhteistyönpuutteennähtiinjohtavantyökyvyttömyydentarpeetto-maanpitkittymiseen.Molemmatosapuolettoivoivatlisääyhteistyötä.Myöstyöterveyspsykologienpalveluitatoivottiinvoitavanhyödyntääenemmän.Työterveyshoitajatkaipasivatselkeitätyökalujamasennuksenseulontaanjavuorovaikutuksellisentuentarjoamiseen(Virtanenym.2009).
Tietoa osaamisalueista koulutuskiertueelle osallistuvilta
Syksyn2008koulutuskiertueelleosallistuville(n=455)lähetettiinlisäksiky-selyennenkoulutustajasenjälkeen.Ennakkokyselyssätiedusteltiinneljänkeskeisenosaamisalueenhallintaa(hoitovasteenseuranta,psykososiaalinenhoito,työhönpaluuntukitoimetjajärjestelmällinenkonsultaatioyhteistyö)sekähyvienkäytäntöjentoteutusta.Siihenvastasi236henkilöä.
� Hoitovasteenjärjestelmällistäseurantaa(BDI)javasteenmukaistalää-kehoitoailmoittituntevansahyvin34prosenttia.Hoitovasteenjärjestel-mällinenseurantaoli37prosentillasäännöllisessäkäytössä.
� Psykososiaalisiahoitokeinojatyöterveyshuollossailmoittituntevansahy-vinvainkahdeksanprosenttiavastaajista.Psykososiaalisethoitokeinotolivat12prosentillasäännöllisessäkäytössä.
47
� Masennuspotilaanammatillisenkuntoutuksenmahdollisuudetjatyöhön-paluukäytännötilmoittituntevansahyvin23prosenttiavastaajista.Työ-hönpaluuntukitoimetolivatvain22prosentillasäännöllisessäkäytössä.
� Järjestelmällinenkonsultaatioyhteistyöjavastuunjakotyöterveyslääkärinjapsykiatrinvälilläolihyvintunnettuvain13prosentillavastaajista;säännöllisessäkäytössäjärjestelmällinenkonsultaatioyhteistyöolivain15prosentilla.
Keväällä2009toteutettuunviivästettyynkyselyynvastasi70koulutuk-seenosallistunutta.Heistä50prosenttiailmoittituntevansauudendepres-siosuosituksensiinämäärin,ettäsevaikuttaaheidäntyöhönsä.Suositukseenpohjautuvaan,käytännöntyökalujatarjoavaanopaskirjaanolitutustunut66prosenttia.Heistäsuurinosahyödynsisitätyössäänjaloputarvelivat,ettäsaattaisivathyödyntääsitä.
Seurantakyselyynvastanneista69prosenttiailmoittituntevansahyvinkaikkineljäkeskeistäosaamisaluetta(vasteenseuranta,psykososiaalinenhoito,työhönpaluuntukitoimetjajärjestelmällinenkonsultaatioyhteistyö)jasäännöllisessäkäytössäneolivat44prosentillavastanneista.Vain10pro-senttiailmoitti,ettäneeivätolleetkäytössä.
Kyselytutkimusten tuloksiahyödynnettiin koulutus- ja kehittämis-hankkeissajaniistätiedotettiinkansainvälisissäseminaareissajamonissalehtijulkaisuissa.
Palautetta koulutustilaisuuksista
Koulutustilaisuuksistasaatupalauteolimyönteistä,yleisarvosanaksiannettiinkeskimäärin4/5.Oppimistavoitteetraportoitiinpääsääntöisestisaavutetuiksi.Uusiaoivalluksiajakäyttökelpoisiaideoitasyntyiyleisönjaasiantuntijapa-neelienvälisissäkeskusteluissasekätyöpajoissa.Koulutusmateriaalista,työ-pajaharjoituksistajakäytännönesimerkeistätulierikseenhyvääpalautetta.Kielteinenpalautekoskilähinnäkeskustelullevaratunajanriittämättömyyttäjakiireentuntuamelkotiiviissäkoulutuspaketissa.
4.2.4 Kehittämishankkeet osana suosituksen jalkauttamistaJärvenpää-hanke
Työterveyslaitostoteuttivuosina2009−2010masennuksenhoidonkehittä-miseenliittyvänpilottihankkeenyhteistyössäJärvenpäänkaupunginja-työ-terveyshuollon,HyvinkäänsairaanhoitoalueenjaKevankanssahyvintuloksin(Rossiym.2010).
Työterveyshuoltokoulutettiinaluksitoimintamallinsisältöihin.Koulu-tusteemoinaolivat
1.seulontajaperusteellinenalkukartoitus2.kognitiivisettyökalut3.yhteistyökäytännöttyöpaikankanssaja4.konsultaatioyhteistyöerikoissairaanhoidonkanssa.
48
KolmanteenkoulutukseenosallistuimyösesimiehiäjaHR-henkilöstöä,neljänteenkonsultoivantahonpsykiatrianpoliklinikantyöryhmä.
Seulonnanjälkeenpilottiinosallistui17potilasta,joidenkeski-ikäoli45vuotta.Hoidonvarhainenvaihekäsittityypillisesti5−6käyntiätyöterveys-huollossajajatkoseuranta2−3käyntiäharvajaksoisemmin.Potilaatsaivattietoajaneuvontaasekäasianmukaistamielialalääkitystä.Myöskognitiivisiatyökalujahyödynnettiin.
Pilotissapsykiatrianjatyöterveyspsykologinkonsultaatiotsaatiinoikea-ai-kaisestijakonsultaatioyhteistyötoteutuityöterveyshuollonjapsykiatrisenpo-liklinikanvälillä.Työterveyshuoltotekitiivistäyhteistyötäpaitsipsykiatrisentiiminmyöstyönantajatahonkanssa.Keinoinaolivattyöterveysneuvottelut,työtehtävienmuokkaus,työpäivänlyhennysjatyökokeilu.Kahdensuuntainen,joustavajatiiviskonsultaatioyhteistyöpsykiatrisenpoliklinikanjakaupungintyöterveyshuollonkanssakoettiinerittäinmyönteiseksi.
TuloksiaKoskavertailuryhmäpuuttuijaaineistoolipieni,pilottitutkimuksentulok-setkuvaavatlähinnätyöterveyshuoltoonjalkautetun,näyttöönperustuvanmallinsoveltuvuuttasinne,einiinkäänvaikuttavuutta.Kliininentoipuminenkuvattiin15potilaalla.Suurinosatarvitsisairauslomaa,muttasenpituusjäireiluunkuukauteen.Kahtalukuunottamattakaikkipalasivatseuranta-aikanatyöhönonnistuneesti(Rossiym.2010).
MasennuksenhoidonkehittämishankeyhteistyössäTyöterveyslaitoksen,Helsinginkaupungin,TYKE:njaKevankanssakäynnistyivuonna2010jajatkuuedelleen.
ToMaHoK − kohti toimivaa masennuksen hoitokäytäntöä työterveyshuollossa
OsanatyöterveyshuoltoonliittyvääkokonaisuuttaonmyösTelanrahoittamajaTyöterveyslaitoksentoteuttamalaajakehittämishanke,jossaetsitäänuusiatoimintakäytäntöjämasennuksenhoitoonkolmessaerityyppisessätyöterveys-huollossa.Kehittämiskohteinaovatyksityinenlääkäriasema,yrityksenomatyöterveyshuoltojakunnallinenliikelaitos(Kailaym.2011).
TyöeläkevakuuttajatTELAryrahoittaajaTyöterveyslaitostoteuttaakolmentyöterveyshuoltopalvelujatuottavantoimijankanssatutkimus-jakehittämishankkeenToimivamasennuksenhoitomallityöterveyshuollossa(ToMaHoK)vuosina2009–2011.Hankkeentavoitteenaonparantaalääkä-reidenjahoitajienmasennuksenhoitovalmiuksiasekätarjotamahdollisuusjoustaviinpsykiatrinjatyöterveyspsykologinkonsultaatioihinjaakuuttivai-heenlyhytpsykoterapiaan.
Tutkimuksentavoitteenaonselvittää,kuinkavaikuttaviksitodetuthoidotsaadaantoimimaaneritavoillaresursoiduissatyöterveyshuollossa,mitkäte-kijätliittyväthyvääntaihuonoontoipumiseenjasairauspoissaoloihinjamikä
49
ontyöterveyshuollontoimientalousvaikuttavuus.Tutkimukseenosallistuutyöterveyslääkäreitäjatyöterveyshoitajianoin115japotilaitanoin230.
Masennuksenhoidonvaikuttaviksitodetutosateivättoteuduriittävästimasennuksenhavaitsemisen,lääkehoidon,akuuttivaiheenpsykoterapianjapotilaanseurannanosaltaSuomessa.Työterveyshuolloissaonvuosittainnoinmiljoonaterveystarkastustajaviisimiljoonaasairauskäyntiä.Masennuksensystemaattisellaseulonnalla,diagnostiikallajahoitokäytännölläonsiishyvämahdollisuuspuuttuamasennuksestajohtuviintyökykyongelmiin.
Hankkeessatyöterveyshuollontyöntekijöidenvalmiuksialisätäänkoulu-tuksellajakonsultatiivisellaohjauksella.Työterveyshoitajatkäyttävätosanaterveystarkastuksiakahdenkysymyksenseulaa,jollavoidaannopeastiseuloamasennusta.Samaaseulaavoivatkäyttäälääkärittyöterveyshuollonsairaan-hoitokäynneillä.Työterveyshoitajilleja-lääkäreilletarjotaanmahdollisuuttakognitiivistentyökalujenkäyttöön,jolloinhevoivatosallistuamasennuspo-tilaanpsykososiaaliseenhoitoon.
Työterveyslääkäritonkoulutettukäyttämäänmasennuksendiagnosointiinjatoimintakyvynjamasennuksenseurantaansopiviamittareita,joistatutki-muksenperusteellavalitaankäyttöönsopivimmat.Potilaidenjärjestelmälli-seenjahoidontarpeenmukaiseenseurantaankiinnitetäänhuomiotajaopete-taanvajaanhoitovasteenaiheuttamattoimenpiteet,kutenlääkitysmuutokset.
Akuuttivaiheenpsykoterapiapuuttuutyöterveyshuollonkeinovalikoimas-ta,vaikkaseonKäypähoidonmukaistaakuuttivaiheenmasennustilanhoitoa.Kelankuntoutusterapiatuleekäytettäväksinimensämukaisestiliianmyöhäänmasennuksenakuuttihoitoaajatellen.Hankkeessatarjotaantyöterveyslääkä-reillemahdollisuuslähettääpotilasKäypähoidonmukaisiinkognitiiviseen,interpersoonaliseentaipsykodynaamiseenlyhytterapiaannopeastikinma-sennustiladiagnoosinjälkeen.
Hankkeenalkuvaiheessaselviteltiinmasennuspotilaidenhoidonnykytilaatyöterveyshuollossa.Tutkimuksentulostenperusteellatyöterveyslääkäritja-hoitajattarvitsevattukeamasennuksenhoidossa.Työnohjaustasaavainharvajajoustaviatyöterveyshuollontoimintaatuntevienpsykiatrienkonsultaati-oitajapsykoterapiaakaivataanpotilaanhoidonavuksijavähentämäänomaakuormitusta.Valmiudethoitaamasennustavaihtelevatsuuresti,jotenonvält-tämätöntäkehittääsellainenmasennuksenhoitokäytäntö,jossapotilaseijääainoastaantyöterveyslääkärinja-hoitajanvaraan.Suurinosakäytössäolevistamasennuksenkyselylomakkeistaeisovellumasennuksenvaikeusasteenarvi-ointiin.Hankkeessatutkitaankinhelppokäyttöistäjanopeaamittaria,jokasoveltuudiagnostiikkaan,vaikeusasteenarvioonsekäseurantaan.
Työterveyshuollollaonainutlaatuinennäkökulmamasennuspotilaantyöhön,jotentyöterveyshuollonhyvänsairaanhoitokäytännönmukaisestimasennustasairastavienpitäisiollayrityksennimetyntyöterveyslääkärinja-hoitajankoordinoimassahoidossa.Hankkeessatutkitaanmyöstyöterveys-huoltoneuvottelujenjamuuntyöpaikkayhteistyönmerkitystämasennuspoti-laidentoipumisellejatyökyvylle.Tuloksiaraportoidaanvuosina2011−2012.
50
Depression itsehoito- ja ennaltaehkäisyryhmät
Masto-hankkeessaselvitettiinryhmämuotoisendepressiokoulutoimin-nansoveltuvuuttatyöterveyshuollontoiminnaksiyhteistyössäSuomenMielenterveysseuranjaTyöterveyslaitoksenkanssa(osahanke 2.1.2).Tut-kimustenmukaandepressionitsehoito-jaennaltaehkäisyryhmät(ryhmä-muotoisetdepressiokoulut)ovatosoittautuneetvaikuttaviksiennaltaeh-käiseviksitoimiksimasennusoireilustajokärsivillehenkilöille.
Depressionitsehoito-jaennaltaehkäisyryhmätperustuvatkognitiivi-senpsykoterapianteoriaan,muttakyseeiolepsykoterapiasta.Kursseillaopitaanmasennuksenehkäisy-jahoitotapojavertaisryhmässä.Ryhmätsopivatennaltaehkäiseväksitoiminnaksimasennusoireileville.Niitävoi-daankäyttäämyöslievästimasentuneidenjatoistuvastisairastuneidenkohdallatehostamaanmuutahoitoa.Depressionitsehoito-jaennalta-ehkäisyryhmiävoidaantoteuttaaterveysasemienjatyöterveyshuoltojenyhteydessä,muttamyösoppilaitoksissajatyöpaikoilla.
Masto-hankkeen toimintaaDepressiokoulutoiminnannykytilanteenjakehittämistarpeidenselvittä-miseksiMasto-hankejärjestityökokouksia,joihinkutsuttiinTyöterveys-laitoksensekäSuomenMielenterveysseuranasiantuntijoidenlisäksiko-keneitadepressiokouluryhmäohjaajiaja-kouluttajiaeripuoliltaSuomea.
DepressiokoulutoimintaakäsiteltiinMasto-hankkeenaloitteestamyösSTM:ntyöterveyshuollonkehittämis-jaseurantajaostossa.Jaostokatsoi,ettädepressiokouluontyöterveyshuolloillehyödyllinentyökaluvarhaiseenpuuttumiseendepressio-oireisiin.Depressiokoulutoiminnannivoutuminenmuuhuntyöterveyshuollontoimintaanpitääkuitenkinvarmistaa.AsianvalmisteluajatketaanTyöterveyslaitoksenjaSuomenMielenterveysseuranyhteistyönä.JatkossaSuomenMielenterveysseuranontarkoitusjärjestäämyösvuosittaisiaverkostopäiviäryhmänohjaajille.
DepressiokoulutoimintatyöterveyshuollossaoliesillämyösMasto-hankkeenohjausryhmänkokouksissa.Ohjausryhmäsuosittelee,ettäryhmämuotoistadepressiokoulutoimintaatoteutettaisiinjatkossaosanatyöterveyshuollontoimintaa.
4.2.5 Hyvät sairauspoissaolokäytännöt levitykseenToimiviasairauspoissaolokäytäntöjäkehitettiinjalevitettiinaktiivisestiosanaMasto-hankettamuunmuassakoulutuksenjakehittämishankkeidenavulla(osahanke 3.4.1).AsianostettiinesiinmyösMieli2009-työryhmänlaatimassakansallisessamielenterveys-japäihdesuunnitelmassa.
Koulutusta ja kehittämistyötä
Työterveyslaitoksessa sairauspoissaolokäytäntöjen toimintamalleja onkäsitelty työterveyshuollon pätevöitymis- ja täydennyskoulutuksissa
51
vuosina2008−2010,Työelämäjamasennus-koulutuskiertueella2008-2010sekä yrityskohtaisissa tilauskoulutuksissa (mm. ammattikorkeakoulujenpätevöitymis-täydennyskoulutukset).
Lisäksisairauspoissaolojenhallintamallejaonkehitettyuseissaerihankkeissa(mm.Järvenpää-hanke,Pohjanmaa-hanke,paperiteollisuudenHYVIS-hanke).Työkyvynvarhainentukeminenjasairauspoissaolojenhallinta-kehittämishankeonosaTyöterveyslaitoksenlaajempaatyöhyvinvoinninpalvelujenkehittämis-hanketta(KONSEPTI-hanke).
TyöterveyslaitosjaKelaselvittivätosasairauspäivärahaasaaneidenkokemuk-siakyselytutkimuksella,jonkakohderyhmänäolivatkaikkivuoden2007jälkim-mäiselläpuoliskollaosasairauspäivärahaasaaneet(Kaustoym.2010).Lisäksitehtiintutkimusosasairauspäivärahankäyttöönotosta(Vuorinenym.2010).
TyöhönpaluutakäsittelevänTervemielityössä-hankkeenmateriaalejale-vitettiinkaikkiintyöterveyshuoltoihinsekätyösuojelunjahenkilöstöhallinnonalueille(STM:nselvityksiä2008:33,painos10500kplsekäkaksipainostaneljästätyöterveyskirjeestäyhteensä100000kpl).
OsanaMasto-kiertuettalevitettiinmyösTyössäjatkamisentukeminenjasairauspoissaolokäytännöt-hankkeessa(JATS-hanke)tehtyjäohjeita(osahanke 3.4.2).JATS-työkirjatjulkaistiinmyösSTM:nverkkosivuilla(www.stm.fi/jats).
Työssä jatkamisen ja työhön paluun tukikeinot esillä Mieli 2009 -suunnitelmassa
Edellämainituttoimenpiteetovatlinjassakansallisenmielenterveys-japäih-desuunnitelman(Mieli2009)työterveyshuollonkehittämistäkoskevieneh-dotustenkanssa(www.thl.fi/mielijapaihde).Masto-hankeoliedustettunasuunnitelmanlaatineessatyöryhmässä.
Mieli2009-työryhmänehdotuksessatodettiin,ettäyhteistoiminnassasovituttyökyvynvarhaisentuen,sairauspoissaolojenseurannanjatyöhönpaluuntoimintamallittyöpaikoillaluovatedellytyksiämielenterveys-japäih-deongelmistakärsivientyöntekijöidentyössäjatkamisellejaonnistuneelletyöhönpaluulle.Mielenterveys-japäihdeongelmaistentyössäjatkamistajatyöhönpaluutatuetaanmyösvahvistamallatyöterveyshuollonkoordinaatio-rooliatyöpaikan,muunterveydenhuollonjakuntoutuksenvälillä.
Työryhmäehdotti,ettämielenterveys-japäihdehäiriöidenehkäisyäjavarhaistapuuttumistaniihinedistetääntyöterveyshenkilöstöntäydennys-koulutuksellajakehittämälläKelankorvauskäytäntöjä.
Työterveyshuollon korvauskäytännöt tukemaan ennalta ehkäisevää toimintaa
Sata-komiteantyöterveysryhmässä,jossaMasto-hankeoliedustettuna,val-misteltiinmuistio”Työterveyshuollonkehittäminenosanasosiaaliturvankokonaisuudistusta”.Sata-komiteaesitti,ettätyöterveyshuollossaotettaisiinkäyttöönennaltaehkäisevätmallit.
52
Vuoden2011alussatulivoimaanlakimuutos,jonkamukaanehkäiseväntyöterveyshuollonkustannuksistamaksettavan60prosentinkorvaukseneh-tonaon,ettätyöpaikallajatyöterveyshuollossaonsovittuyhteisettavoitteetjakäytännötsiitä,mitentyökyvynhallintaa,seurantaajavarhaistatukeatoteutetaan.
4.3 VAIKUTTAVIA ENNALTAEHKÄISY- JA HOITOKEINOJA PERUSPALVELUIHIN
TyöterveyshuollonlisäksiMasto-hankeonkiinnittänythuomiotatyöikäistenmasennuksenvarhaiseentunnistamiseenjaaktiiviseenhoitoonmyösmuual-laterveydenhuollossa.Terveyskeskusonsepaikka,jostamonityössäkäyvä,työtönjaopiskelijahakeealkuvaiheessaapua.
Masto-hankkeentoimintaohjelmassatodettiin,ettähoidonperustanatuleeolladepressionKäypähoito-suositusjasiihenpohjautuvatalueellisethoitomallit.Psykoterapeuttistaosaamistajulkisessaterveydenhuollossapitäävahvistaaosanalaadukastaakuuttivaiheenhoitoa,jottapotilaspääseeoikea-aikaisestitarvitsemansahoidonpiiriin.
Masennuksenvarhaisvaiheenhoidonkulmakivenäonperusterveydenhuol-to.Hoidononnistuminenedellyttääjoustaviaerikoislääkärinkonsultaatio-mahdollisuuksiajatarvittaessamahdollisuuttamyösoikea-aikaiseenhoidontehostamiseen.
4.3.1 Tietoa ennaltaehkäisevän työn tueksiMasto-hankkeentoimintaohjelmaankirjattiinmyösosahanke,jonkatarkoi-tuksenaolikäytettävissäolevienmasennuksenehkäisykeinojenevaluointijaniistätiedottaminen.VastuutahonatässäosahankkeessaoliTHL(osahanke 2.1.1).
THLjulkaisivuonna2009oppaanennaltaehkäiseväntyönjavarhaisenpuuttumisenavuksi”Mielenterveys-japäihdeongelmienvarhainentunnis-taminen.Opasennaltaehkäiseväntyönammattilaisille”.SiinäesiteltiinmyösMasto-hankettajasenteemoja.OpaslöytyyTHL:nverkkosivuilta(www.thl.fi).
Vuonna2009päivitetyssädepressionKäypähoito-suosituksessatodettiin,ettädepressionilmaantumistaonosinmahdollistaehkäistäpsykologisteninterventioidenkutenryhmämuotoisendepressiokoulu-interventioidenavulla,muttanäidenvaikuttavuusonenintäänkohtalainen.Depressioitavoitaneenehkäistämyösterveidenelintapojenavulla(kohtalainenmääräliikuntaa,työstressinjatyökuormituksenvähentäminen,humalajuomisenjaalkoholinliikakäytönvälttäminen).
Masto-hankkeessapyrittiinedistämäänryhmämuotoista depressiokoulutoi-mintaayhteistyössäSuomenMielenterveysseurankanssa(kts.kohta4.2.4).DepressiokoulutoimintaolimyösesilläMasto-hankkeen,STM:nsosiaali-jaterveyspalveluosastonjaTHL:njärjestämänviidennenvaltakunnallisendep-ressiofooruminohjelmassamarraskuussa2010.Koostedepressiofoorumin
53
puheenvuoroistajaesityksistäjulkaistiinMasto-hankkeensivuilla(hankkeenpäätyttyäaineistolöytyyosoitteestawww.stm.fi/seminaarit/Mastohanke).
4.3.2 Kolmiomallilla tehoa depression hoitoon terveyskeskuksissa
Depressionhoidonkolmiomalli-jasiihenliittyvädepressiohoitajatoiminta-tehostaavarhaistahoitoajaaktiivistaseurantaaperusterveydenhuollossa(kuvio12).KolmiomallionkehitettyVantaanperusterveydenhuollossa.SeonollutkäytössäjaosoittautunuttoimivaksiVantaanlisäksimuunmuassaKeski-Suomensairaanhoitopiirissä.Omalääkärin,sairaanhoitajanjaerikoislääkärinyhteistoiminnantehokkuudestaonmyöstutkimusnäyttöä.Depressionhoidonkolmiomalliavoidaanmuokataerilaisiinalueellisiinolosuhteisiinsopivaksi.Oleellistaonsäilyttääsovelluksissapsykiatrinenasiantuntemusjakohdistaahoitodepressioon.
Depressiohoitaja · oireiden kartoitus · taustakartoitus · potilasopetus · psykososiaalinen tuki · hoidon ja toipumisen seuranta · yhteistyön ja hoidon koordinointi
Potilas
Konsultoiva psykiatri · depressiohoitajan säännöllinen ohjaus · omalääkäreiden koulutus ja konsultointi · potilaiden konsultaatiotapaamiset
Omalääkäri · depression diagnostiikka · hoitopäätökset · hoidon porrastuksen arviointi · muun terveydentilan arviointi · lääkitys · työ- ja toimintakykyarvio
Kuvio 12. Depression hoidon kolmiomalli perusterveydenhuollossaLähde: STM 2010
Depressiohoitajatoiminnan tukeminen
DepressiohoitajatoiminnanlevittäminenkuuluiosanaMasto-hankkeentoi-mintaohjelmaan(osahanke3.2.1).Masto-hanketukidepressiohoitajatoimin-taatuottamallasuomen-jaruotsinkielisenDepressiohoitajaperusterveyden-huollossa-esitteen(STM:nesitteitä2010:1).Esitettälevitettiinlaajasti(noin10000kpl)terveyskeskuksiinjamuillemielenterveystyönkehittämisestäkiinnostuneilletahoille.Materiaaliaonkäytettymyöskoulutuksissa.Esiteonjulkaistumyösverkossaosoitteessawww.stm.fi/julkaisut.
Masto-hankejärjestidepressiohoitajatoimintaakäsitelleettietoiskutvuon-na2010Sairaanhoitajapäivillä,Mielenterveysmessuillajadepressiohoitajien
54
vuotuisillakoulutuspäivillä.Teemaolimyöskeskeisestiesilläviidennenval-takunnallisendepressiofooruminohjelmassamarraskuussa2010.
Keväällä2011Masto-hankelähettiWebropol-kyselynlähessadalledep-ressiohoitajanatyöskentelevällehenkilölle.Kyselyssäkartoitettiinmuunmu-assadepressiohoitajiennykyistätehtävänkuvaa.Tuloksiaraportoidaanvuoden2011aikanajaniitäkäytetäändepressiohoitajatoiminnankehittämisessä.
Kansallinenmielenterveys-japäihdesuunnitelma(Mieli2009)suosit-taakaikkiinterveyskeskuksiindepressiohoitajatyömalliajaperusterveyden-huollontoiminnanvahvistamistapsykiatrisellakonsultaatiotuella.Sentoi-meenpanostavastaaTHL.Masto-hankeonollutedustettunatoimeenpanonohjausryhmässä.
Suositus ammattikorkeakouluilleDepressiohoitajienkoulutusontällähetkellävaihtelevaajasattumanvarais-ta.OsanaMasto-hankettajulkaistiinsyksyllä2010hankkeenverkkosivuillamyössuositusdepressiohoitajakoulutuksenopetussuunnitelmaksi(hankkeenpäätyttyäselöytyyosoitteestawww.stm.fi/depressiohoitajasuositus).Suosi-tusvastaatyöelämästänousseeseentarpeeseen.Sentarkoituksenaontoimiasuosituksenaammattikorkeakoulujendepressiohoitajakoulutukselle.SuositusonlaadittuSTM:njaSuomensairaanhoitajaliitonmielenterveyshoitotyönasiantuntijaryhmänyhteistyönä.
Depressiohoitajakoulutusontarkoitettujotyöelämässäolevillesairaanhoi-tajille,joillaonaiempaakokemustatyöskentelystämielenterveyspotilaidenjaheidänläheistensäkanssapsykiatrianalueellajajoidentyönantajasitoutuukoulutukseenjasensisältämäändepressiohoitajatoiminnankehittämiseentyö-paikalla.Koulutuksentärkeimmättavoitteetliittyvätvuorovaikutustaitojenjatyöntekijäntietoisenjanäyttöönperustuvantyöskentelynkehittämiseen.
4.3.3 Alkuvaiheen hoitoon vaikuttavuutta psykoterapian keinoin
Julkisessaterveydenhuollossapitäisiollamahdollisuustarjotadepressionalku-vaiheenhoitonatarpeenmukaistavuorovaikutuksellistahoitoa.Ensimmäisenportaanvuorovaikutuksellistahoitoavoidaantoteuttaaterveyskeskuksissatehokkaastiesimerkiksijuuridepressiohoitajatoiminnantairyhmämuotoistendepressiokoulujenavulla(kuvio13).
Lyhytpsykoterapia osaksi julkisen sektorin toimintaa
Mikäliensimmäisenportaanvuorovaikutuksellinenhoitoeioleriittävää,toisenportaanvuorovaikutuksellistahoitoaovatspesifitaikarajoitteisetlyhyt-psykoterapiat(kuvio13).Osanalaadukastaakuuttivaiheenhoitoamasennus-potilaallapitääollamahdollisuusKäypähoito-suosituksenmukaisestivai-kuttavaksiosoitettuunmääräaikaiseen,fokusoituunlyhytpsykoterapiajaksoon.
55
3. Monimuotoinen psykiatrinen kuntoutus ja hoito: - kuntoutuspsykoterapia - toiminnallinen kuntoutus - kuntoutuskurssit - erityisterapiasovellukset - verkostoyhteistyö
2. Näyttöön perustuvat lyhytpsykoterapiat: - kognitiivis-bahavioraaliset (KBT) 10−20 käyntiä - interpersoonaliset (IPT) 12−16 käyntiä - psykodynaamiset 15−25 käyntiä
1. Varhainen tuki peruspalveluissa (6−8 vk): - alkukartoitus - säännölliset tapaamiset: psykoedukaatio, kognitiiviset ja voimavarakeskeiset työkalut - seuranta ja tuki jatkuu läpi masennuksen hoidon ja kuntoutuksen, myös portaissa 2 ja 3 - työssäjatkamisen ja työhönpaluun tukitoimet - ammatillinen kuntoutus
Kuvio 13. Psykososiaalisen hoidon portaatLähde: Mukaillen Tuisku ja Rossi 2010
Vaihtoehtoinavoivatollainterpersoonalinenpsykoterapia,IPT(12–16tapaamistaviikottain),kognitiivinenlyhytpsykoterapia(10–20tapaamistavii-koittain)taifokusoitupsykodynaaminenlyhytpsykoterapia(15–25tapaamistaviikoittain).Aikarajoitteinen,fokusoitulyhytpsykoterapiaonmonellelievästätaikeskivaikeastamasennustilaistakärsivällepotilaallesoveltuvahoitomuo-tojokoyksinääntailääkehoitoonyhdistettynä.Käytännössävaikuttavaksiosoitetunpsykoterapianjärjestäminenosanamasennuksenakuutinhoidonkokonaisuuttaonpuutteellista.
SuomalainenLääkäriseuraDuodeciminjaSuomenAkatemianvuon-na2006järjestämässäpsykoterapiankonsensuskokouksessapaneeliesitti,ettäresurssienjärkevänkäytönnäkökulmastapsykoterapeuttinenhoitooli-sisyytäaloittaapääsääntöisestilyhyellähoitomuodollajakohdentaapitkäthoidotniillepotilaille,joidentoipuminenedellyttääpidempääterapeuttistatyöskentelyä.
Psykoterapian kehittämistarpeita
Masto-hankejärjestikeväällä2008asiantuntijaseminaarin,jonkateemanaoli”Psykoterapeuttisetmenetelmätmasennuksenhoidossa”.Tilaisuudessakes-kusteltiinalustustenpohjaltakeinoistaedistääpsykoterapeuttistaosaamistajamääräaikaistenpsykoterapiamenetelmienkäyttöäosanaakuuttivaiheenhoitoa.TilaisuudessakuultiinasiantuntijapuheenvuorojaEspoonkaupungil-ta,HelsinginkaupungiltasekäPohjanmaaltapsykoterapeuttisenosaamisenvahvistamisestaperusterveydenhuollossasekäerikoissairaanhoidossa.
Psykoterapiaanliittyvätaiheetolivatkeskeisestiesillämyösviidennes-sävaltakunnallisessadepressiofoorumissamarraskuussa2010.Foorumin
56
paneelissateemanaoli”Lyhytpsykoterapiatoimivaksiosaksijulkisentervey-denhuollontoimintaa”.Paneelissatodettiin,ettäkyseessäonKäypähoitosuo-situksenmukainenvaikuttavahoitomuoto,jokapitäisisaadakentälle.Esillenostettiinmm.täydennyskoulutustarpeetjajohtamiseenliittyvätkäytännöt.
Kysely kunnille ja sairaanhoitopiireille psykoterapeuttisen hoidon saatavuudesta
Kunnillejasairaanhoitopiireillevuodenvaihteessa2009−2010lähetetylläelektronisellakyselylläkartoitettiinpsykiatrisenerikoissairaanhoidonKäypähoito-suosituksenmukaisialyhytpsykoterapiapalveluitadepressionhoidossajamyöshoidonjakuntoutuspsykoterapiansaumattomuutta(osahanke 3.3.1).KartoituksentekemiseenosallistuivatMasto-hankkeenlisäksimyösSTM:nsosiaali-jaterveyspalveluosastojaTHL:nmielenterveys-japäihdepalvelutosasto.
Webropol-kyselylähetettiinterveyskeskustenylilääkäreillejasairaanhoi-topiirienpsykiatrisestatoiminnastavastaavillehenkilöillelukuunottamattaAhvenanmaata.Kyselypyydettiinvälittämäänpsykiatrisenerikoissairaanhoi-donavopalveluistavastaavallehenkilölle.Kyselyssäselvitettiinorganisaationlyhytpsykoterapiapalveluitaja-resurssejasekälyhytpsykoterapiaanliittyväätäydennyskoulutustoimintaa.Kyselyynvastanneetorganisaatiotkattoivat19sairaanhoitopiirinalueelta198kuntaaja76.5prosenttiakokoväestöstä.
Keskeisiä tuloksiaKyselystäkäviilmi,ettäerityisestikoulutetunhenkilökunnanriittävyydessäonpuutteita,vaikkasuhteellisenlyhyellätäydennyskoulutuksellaolisiriittävätpsykoterapiataidotsaavutettavissa.
Läheskaikkisuuretorganisaatiot(vastuuväestöyli50000)jakaksikol-masosaamuistaorganisaatioista(vastuuväestöalle20000tai20000−50000)kykenivättarjoamaanlyhytpsykoterapiaaosallemasennuspotilaista(taulukko2).Psykoterapiaankoulutettuahenkilökuntaaoliriittävästivainkolmanneksessapienistäorganisaatioista(vastuuväestöalle20000)jayhdes-säneljäsosassamuistaorganisaatioista.Täydennyskoulutustalyhytterapiaanolijärjestettyviimeisenviidenvuodenaikanaeniten,ylipuolessa,suuristaorganisaatioistajajonkinverranmuissa.TuloksiaonraportoitutarkemminSuomenLääkärilehdessä(HonkonenjaVuorilehto2011).
57
Taulukko 2. Lyhytpsykoterapian tarjonta depressiopotilaille ja siihen tar-vittavan koulutetun henkilökunnan riittävyys 65:ssä erikoissairaanhoidon avohoitoa tuottavassa organisaatiossa, %
Pienet1 organisaatiot
N=23
Keskisuuret2
organisaatiot N=17
Suuret3
organisaatiot N=25
Lyhytpsykoterapiaa tuotetaan omana toimintana 70 65 96
Psykoterapiakoulutettua henkilökuntaa on riittävästi 35 24 24
Psykoterapiakoulutusta on suunnitteilla 22 29 60
1Vastuuväestö alle 20 000, 2Vastuuväestö 20 000-50 000, 3Vastuuväestö yli 50 000Lähde: Honkonen ja Vuorilehto 2011
Täydennyskoulutustarpeita
Erikoissairaanhoidonmoniammatillisessatyöotteessalyhytpsykoterapiaanan-tamiseeneitarvitaValviranmyöntämääpsykoterapeutinammattinimikettä,kunhankäytettävissäonriittäväosaaminenjatyönohjaus.Tämäedellyttääkuitenkinriittäväätäydennyskoulutusta.
Masto-hankkeenohjausryhmässäkäsiteltiinlyhytpsykoterapiaanliittyviätäydennyskoulutustarpeita(osahanke 3.3.2).Ohjausryhmässätodettiin,ettätäydennyskoulutuksenosaltaeivoiollastandardikoulutusta/toimenpiteitä,koskatarpeetovaterilaisiaeripuolellaSuomea.Josperusterveydenhuollonjaerikoissairaanhoidonyhteistyöpystytäänkuvaamaanhyvinjaoikein,voidaanmyösresurssitallokoidaoikein.Sairaanhoitopiiritvoivatollahyvinkinoikeapaikkatäydennyskoulutuksensisällönkuvaamiseen.
Psykoterapiaa sairaanhoitovakuutuksesta
Yksitoimintaohjelmaankirjattuosahankeoli”Savake-työryhmänehdotus-tenjatkotyöstäminen”(osahanke 3.3.3).Sairausvakuutuksenkehittämistäpohtinuttyöryhmä(STM2007b)ehdottivuonna2007sairausvakuutuslainmuuttamistasiten,ettäTerveydenhuollonoikeusturvakeskuksenterveyden-huollonammattihenkilöistäannetunasetuksen(564/1994)1§:ssätarkoitet-tujennimikesuojattujenpsykoterapeuttienantamapsykoterapiasaatettaisiinsairausvakuutuskorvauksenpiiriin.Korvaustamaksettaisiinsiismuidenkinkuinlääkäreidenantamanpsykoterapiankustannuksista.Muidenkuinlääkä-reidenantamapsykoterapiaolisikorvattavaayksityisessäterveydenhuollossatoimivanlääkärinmääräämänä,josseolisimäärättysairaudenhoidonvuoksi.Lääkärinsamallakertaamääräämäterapiakorvattaisiinenintään15terapia-käynniltäedellyttäen,ettäterapiaonannettuvuodenkuluessamääräyksenantamisesta.Potilasvoisihakeutuatarpeentullenuudelleenlääkärinhoitoonterapiasarjanpäätyttyäjalääkärivoiuusiapsykoterapiamääräyksen.
Työryhmäkorostijulkisenterveydenhuollonpäävastuutakaikistakansan-terveystyönjaerikoissairaanhoidonosa-alueista,myöspsykoterapiapalveluista.Työryhmämyöstotesi,ettäjulkisenterveydenhuollonjärjestämänpsykotera-pianvolyymeistajakustannuksistatarvitaanlisäätietoa.Vastuunliianlaaja-mittaiseensiirtämiseenjulkiseltaterveydenhuolloltasairaanhoitovakuutuksen
58
rahoittamalletoiminnalleliittyyvaarajulkisenterveydenhuollonpalvelujenvähentämisestä.
Savake-työryhmänehdotusoliesilläMasto-hankkeenohjausryhmänkokouksissa,osanamielenterveyspalveluidenkokonaisuudenkehittämistä.Masto-hankkeenohjausryhmässäpalkansaajajärjestöt(Akava,SAK,STTK)kannattivatehdotukseneteenpäinviemistä,erityisestityöurienpidentämi-sennäkökulmasta.Syksyllä2010ohjausryhmänkokouksessatodettiin,ettäSavake-työryhmänehdotuksenkustannusvaikutuksetolivataikanaan1−2milj.euroa;rahoittajinavaltiojavakuutetutpuoliksi.Rahaalisäkustannuk-siavaativiinuudistuksiineitällähallituskaudellaole.Savake-työryhmänpsykoterapiaakoskevistaehdotuksistamenieteenpäintoinen(HE68/2010:KelanharkinnanvaraisenpsykoterapiansaattaminenKelassajärjestämisvel-vollisuudenpiiriin).
4.3.4 Verkkopohjaisia menetelmiä mielenterveystyöhönMaailmallaontietotekniikanavullalaajennettumielenterveyspalvelujaniilletarvitsijoille,joillaeiolemuutenpääsyäpalvelujenpiiriin.MuidenmaidensovellukseteivätkuitenkaanainasuoraansovelluSuomeen.SuomessaeMen-talHealthvalmiudetovathyvät,muttauseattämänalueenprojektitovatjääneetkoordinoimatta.Valtakunnallisenmielenterveystyöntietoteknologi-astrategianhyödytvoisivatnäkyätuottavuudessa,palveluidensaatavuudessajaalueellisessatasavertaisuudessa.
TerveSuomi -portaali
YksiMasto-hankkeenosahankkeistakoskikansalaistentiedonjaosaamisenlisäämistäterveysportaaliajamuitaportaalejahyödyntäenitseapuun,vertais-tukeensekäsosiaali-jaterveyspalveluidenkäyttöönliittyen.PäävastuutahonatässäosahankkeessaoliTHL.
TerveSuomi-portaali(www.tervesuomi.fi)tarjoaaTHL:llekansalaisvies-tinnänkanavan.PortaalionosaSADe-ohjelmaa(ValtiovarainministeriönSähköisenasioinninjademokratianvauhdittamisohjelma).THLhallinnoikeväällä2009avattuaportaaliajakoordinoimyössensisällöntuotantoa.Portaaliinkerätäänjulkishallinnon,tutkimus-jaasiantuntijalaitostensekäterveysjärjestöjentuottamiasisältöjä.Yhteistyötätehdäänlaajanverkostonkanssa.
Portaalieiollutvieläjulkaisuvaiheessavalmis,jotentyöonkeskittynyttekniseenkehittämiseen.Tekninenkehitysprojektipäättyihelmikuussa2010.Portaalissaonmyöstietojamielenterveydestäjamasennuksesta.THLontuottanutMasto-hankkeenaikanalisäänäihinteemoihinliittyvääsisältöä.
Palveluohjaus
TerveSuomi-portaalinlisäksiMasto-hankenostiesiinlaajemminkinuuttateknologiaahyödyntävienverkkopohjaistenmenetelmienhyödyntämismah-dollisuuksiamielenterveystyössä.
59
YksikonkreettinenesimerkkiverkkopohjaisestamenetelmästäonKelNet-mielenterveyssivusto,jokalöytyyverkko-osoitteestamielenterveystalo.hus.fi.KyseessäonHUS/Psykiatrianrakentamamielenterveysportaali,jokatarjoaa
1)palveluneuvontaa2)luotettavaatietoamielenterveydenhäiriöistäja3)turvallistavertaistukearekisteröityvillepotilaille(salasanatkäytössä).
Sivustoonsuunnattuennenkaikkeaoirehtimisenalkuvaiheessaoleville,muttamyösammattilaisille,jotkavoivatsivustonavullaohjataasiakkaitaanpalveluihin.Moderaattorinatoimiipsykologi.Taustallaonajatus,ettäpsy-kiatrinenerikoissairaanhoitokantaalisääntyvästikokonaisvaltaistavastuutaalueenmielenterveyspalveluista,tukeeperusterveydenhuoltoajakoordinoialueenmuitatoimijoita.Alueenylilääkärivastaaviimekädessäsivustonsisällöstä.
KelNet-mielenterveyssivustonkehittämistyökäynnistyijovuonna2006Hyvinkäänsairaanhoitoalueella(KelNet1).AjatuksenaolikootasivustollekattavatietoHyvinkäänsairaanhoitoalueenpsykiatrisistapalveluista.Sivustoakehitettiinyhdessäalueellistentoimijoidenkanssa.Mukanaolimyöskolmassektori.
Vuonna2009avatunsivustonomistaaHUS.KehittämistäonrahoitettuEtelä-SuomenlääninhallituksenjaHUS:nprojektirahoituksella(2007-2009).PortaaliontoiminutHyvinkäällävuodesta2009lähtienjaPeijaksenalueellavuodesta2010lähtien.Kaste-rahoituksenturvinKelNet1onleviämässäJorvinalueellejaHelsinkiin.Toistaiseksionvainvähäntietoasiitä,mitenpalvelunkäyttäjätkokevatsovelluksen.Sovelluksenajantasallapitämisestävastaatiettytehtäväänsovittupsykologi.Palvelutarjoajillaonmyösomaliit-tymäjahepäivittävätsäännöllisinväleintietojaan.
Verkkoterapia
KelNet-mielenterveyssivustonkehittämisessäensilinjassaonjovalmispsy-kiatrinenpalveluportaaliHUS-Mielenterveystalo(KelNet1).Seuraavaksivalmisteillaonverkkoterapioitakeskeisiinpsykiatrisiinhäiriöihin(KelNet2).
KelNet2:nyhteydessätuotetaanläheskokonaanautomatisoitu,valta-kunnalliseksisoveltuvajatietoturvallisestiInternetinkauttatapahtuvamie-lenterveyspalvelujenpalvelusto.Verkkoterapiahanketoteutuuvaiheittain.Ensimmäisenävalmistuutestattavaksisosiaalisenahdistuneisuudenterapi-aohjelma.Verkkoterapiankehittäminenmasennukseenkäynnistyivuoden2010aikanajavalmistuutestattavaksivuonna2011.
Verkkoterapiatäyttääaukonpsykiatrisissahoitoketjuissa.Lievätjakeski-vaikeatahdistuneisuus-jamasennushäiriöpotilaatsaavatjulkisissapalveluissapääosinlääkehoitoa,vaikkaosallekannattaisitarjotamyöspsykoterapiaa.
Tietokonepohjaisetpsykoterapiaohjelmatsoveltuvatparhaitenlievistäjakeskivaikeistaongelmistakärsiville.Nämäpotilaatkuuluvatperusterveyden-huoltoon,muttajäävätosinnythoitamatta.Kognitiivisbehavioraalinenterapia
60
(CBT)onstrukturoitua,aikarajallistajaedukationaalistajasesopiihyvinautomatisoitavaksi.
Potilaallehyötyjätuottaamm.yhdenmukainenjalaadukastoteutus,voi-maantuminen,käyttömahdollisuusmissäjamilloinvain(24/7),hoitoonha-keutumisenkynnyksenmadaltuminenjaalueellisentasa-arvonlisääntyminen.Käyttäjävoiitsesäädellänopeuttajaistunnotvoitehdäpätkittäin.
Terveydenhuoltojärjestelmällehyötyjävoivatollamm.seuraavatasiat:vä-hentäätyökuormaa,helpottaahoitojenvertailtavuuttajatutkimista,hoitojavoidaantarjotamissäjamilloinvain.Osainternet-pohjaisistapsykoterapia-menetelmistäontodettuyhtätehokkaiksitaijopatehokkaammiksikuinkasvokkaintapahtuvaCBT.
Masto-hankkeen tuki toiminnalleMasto-hanketukiverkkopohjaistenmenetelmienkehittämistäjalevittämis-tä Suomessa(osahanke 1.1.1).Hankejärjestiuseitatähänteemaanliittyviätyökokouksia,joihinosallistuiSTM:n,THL:njaHUSPsykiatrianedustajia.Asiaoliesillämyösohjausryhmänkokouksessakesäkuussa2010.TuolloinkuultiinasiantuntijoinaKelNet-sivustonkehittäjiä(liite4)
Työkokouksientuloksenasovittiin,ettäTHL:nmielenterveys-japäihde-palvelutosastonasiantuntijaosallistuujatkossaKelNet-mielenterveyssivustonsisällöntarkistukseen.Lisäksisovittiin,ettäuuttateknologiaahyödyntävätverkkopohjaisetmenetelmätmielenterveystyössä-teemaliitetäänosaksivuo-sittainpäivitettävänkansallisenmielenterveys-japäihdesuunnitelman(Mieli)toimeenpanosuunnitelmaa.
Teemaolikeskeisestiesillämyösviidennenvaltakunnallisendepressiofoo-ruminohjelmassajasenyhteydessäjärjestetyssätiedotustilaisuudessa.SenmyötäKelNet-sivustonkehittäjienyhteistyökäynnistyimyösSADe-ohjel-mansosiaali-jaterveydenhuollonpalvelukokonaisuudenkehittäjienkanssaTHL:ssä.Tulevaisuudessaverkkopohjaistenmenetelmienhyödyntämisessämielenterveystyössäkeskeistäonkoordinointi,rahoitusjavaltakunnallinenlevittäminen.
4.4 TOIMIVIA KUNTOUTUSPOLKUJA JA TUKEA TYÖHÖN PALUUSEEN
Mitäpitempääntyöntekijäonpoissatyöstäsairaudenvuoksi,sitävaikeampaaontyöhönpalaaminen.Jossairauspoissaolojatkuuylipuolivuotta,työhönpalaavain50prosenttiamasentuneista.Sairauspoissaolonpitkittyessävuo-deksi,ontyöhönpalaajiaenääneljännes.
Masennuksestatoipuvantoimintakykypalautuuuseinoireidenhäviämistähitaammin.Toipilasaikapitäisikintarvittaessahuomioidatyönkuvassa.Josmasennuksestatoipuvatyöntekijäeikykeneentisiintehtäviinsä,mahdollisistatyöhönpaluutatukevistatilapäisistätaipysyvistätyöjärjestelyistävoidaansopiatyöterveysneuvottelussa.
61
Asteittaistatyöhönpaluutavoidaanhelpottaatietyinedellytyksinesimer-kiksiosasairauspäivärahantaiammatillisena kuntoutuksena toteutettavantyö-kokeilun avulla.AmmatillisenkuntoutuksenavullaonSuomessasaatuhyviätuloksiamielialahäiriöistäkärsivienhenkilöidentyöhönpaluuntukemisessa.
Osatyökyvyttömyyseläkkeetovatyksikeinotukeaosittain työkykyis-tentyössäkäyntiä.Niitävoidaankäyttääsekätyökyvynheikkenemis-ettäpalautumisprosessissa.
4.4.1 Osasairauspäivärahan varhentaminenMasennuksestajamuistasairauksistatoipumisenjälkeistätyöhönpaluunkyn-nystämadaltamaanonvuoden2007alustalähtienollutkäytettävissäuusisairausvakuutusetuus,osasairauspäiväraha.Etuudentarkoituksenaonedistäätyökyvynpalautumista,työssäjaksamistajatyöurallapysymistä.Osa-aikatyöeisaavaarantaatyöntekijänterveyttäjatoipumista.
Oikeusosasairauspäivärahaankoskeesekäpalkansaajiaettäyrittäjiä.Jär-jestelmäonvapaaehtoinen,japaluunkokoaikaiseltasairauslomaltaosa-aikai-seentyöhönpitääainaperustuatyöntekijänsuostumukseen.Lähtökohtanaovatomattyösopimuksenmukaisettehtävätnormaalialyhyemmänajan.Jostyöntekijäpystyytekemäänvainosannormaaleistatehtävistä,voidaansopiamuidenkuinnormaalientyötehtävienhoitamisesta.
Osasairauspäivärahatukeetyökyvyttömänhenkilönjatkamistatyössäilmankokoaikaistapoissaoloaomavastuuajanjälkeentaipalaamistaomaankokoaikaiseentyöhönsä.Työnantajasopiityöntekijänkanssasiirtymisestäosa-aikaiseentyöhön,jostyöntekijähaluaasiirtyäosasairauspäivärahalle.Lainvalmisteluunosallistuneetasiantuntijatarvioivatnoin9000työikäisenkäyttävänvuosittainuuttaetuutta.Osasairauspäivärahankäyttöjäialuksikuitenkinodotettuavähäisemmäksi.
Lainsäätämisenyhteydessäsovittiinseurannasta,jonkatoteuttavatKelajaTyöterveyslaitos.TyöterveyslaitosjaKelaovatselvittäneetmyösosasaira-uspäivärahaasaaneidenhenkilöidenkokemuksiakyselytutkimuksella.Vas-taajatkokivatosasairauspäivärahanedistäneentoipumistajasuurinosaheistäpalasikokoaikaiseentyöhön.Näintapahtuisitäparemmin,mitälyhyempioliosa-aikaistatyöntekoaedeltänytkokoaikainensairauspoissaolo.Noinkol-manneskyselytutkimukseenosallistuneistaolisaanutosasairauspäivärahaajonkinmielenterveydenhäiriönperusteella.Mielenterveyshäiriöissätyöaikaalyhennettiinerityisestilyhentämällätyöviikkoa,kuntaasmuissasairauksissakäytettiinenemmänlyhennettyätyöpäivää.
Masto-hankkeenyhtenätavoitteenaoliparantaaosasairauspäiväraha-mahdollisuudenkäytönedellytyksiä.Lainsäädännönmuutostarpeenarvi-ointikirjattiinMasto-hankkeentoimintaohjelmaan.EsitystävalmisteltiinSata-komiteassa.
Vuoden2010alustaomavastuuaikaonollutsairastumispäiväjayhdek-sänsenjälkeistäarkipäivää,käytännössäsiiskaksiviikkoa.Omavastuuai-kaaeiole,jososasairauspäivärahajatkuuvälittömästisairauspäiväraha-tai
62
kuntoutusrahakaudenjälkeen.Osasairauspäivärahaamyönnetäänvähintään12päivällejaenintään72päivälle.Uudistuksessaaiempi60päivänkarens-silyheni.Lisäksijostyönantajamaksaatyöntekijälleosasairauspäiväraha-kaudeltatyökyvyttömyyttäedeltävänkokoaikaisentyösuhteenperusteellamääräytyväätäyttäsairasajanpalkkaavastaavaapalkkaa,maksetaanosasai-rauspäivärahatyönantajalle.
Karenssinlyhentämisenjälkeenetuuttaonkäytettyentistälaajemmin.Vuonna2010osasairauspäivärahankäyttökaksinkertaistuiedelliseenvuoteenverrattuna.
Masto-hankkeen kysely 2010
Sosiaali-jaterveysministeriönteettämänkyselyntavoitteenaoliselvittääosasairauspäivärahanjayhteisestisovittujentyöhönpaluutatukevientoi-mintatapojensoveltamistatyöpaikoilla.Masto-hankkeentilaamankyselytut-kimuksensuorittiTNSGallupOypuhelinhaastatteluina22.10.−4.11.2010.Haastattelujatehtiinyhteensä303.Tutkimuksessahaastateltiinsuurtenjakeskisuurten(enemmänkuin100työntekijää)yritystenjaorganisaatioidenhenkilöstöhallinnonedustajiataimuitatyönantajienedustajia.
Vastaajista43prosenttiakertoi,ettäosasairauspäivärahaaonkäytetty.Lisäksi44prosenttiasuhtautuimyönteisestiosasairauspäivärahankäyttöön-ottoonmahdollisentarpeensynnyttyä.
Suurinosasuuristajakeskisuuristatyöpaikoistaolikäyttänytosasairaus-päivärahaataiuskoikäyttävänsätarpeensyntyessä.Kyselyynosallistuneistapienimmillätyöpaikoillaolivähemmänkokemustaosasairauspäivärahasta.Pienimpientyöpaikkojenosuusolimyösverrannollisestisuurinniidentyö-paikkojenjoukossa,jotkaeivätaiokäyttääetuisuutta.
Suurinosaniistävastaajista,joidenyrityksessätaiorganisaatiossaosasai-rauspäivärahaaolikäytetty,katsoi,ettäsenkäyttöhyödyttäätyöntekijääjatyöyhteisöäjatuotyönantajallemyösrahallistahyötyä.Hyvätkokemuksetjatahtosaadakäytännönkokemustaolivatmyöstärkeitäsyitäkäyttääosasaira-uspäivärahaa.Osasairauspäivärahaakäyttävistäyrityksistätaiorganisaatioista68prosenttianäkisenosanahyvääHR-politiikkaajatyönantajakuvaa.
Sairauspoissaolojenseurantaonlaajastikäytössätyöpaikoilla.Suurinosa(87%)vastaajistailmoitti,ettäkäytössäonyhteisestisovittujatoimintatapojasairauspoissaolojenseurantaanjapitkiensairauslomienjälkeiseentyöhönpa-luuseen.Näistävastaajistalähes90prosenttiakertoimääritelleensätoimin-tatavatsairauspoissaolojenseurantaan.Sensijaanvainkaksikolmasosaa(63%)onlaatinuttoimintaohjeetmyöstyöhönpaluuseensairauslomanjälkeen.
Pienimmissäyrityksissäoliyhdessäsovittujatoimintatapojavähemmänkuinsuuremmissa.Neljäsosavastaajistakatsoi,ettätoimiminentapauskoh-taisestiaikaisemmankokemuksenmukaanriittäätoimintatavaksi.
63
4.4.2 Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöönAmmatillisenkuntoutuksentavoiteonainatyöelämässäjatkaminentervey-dellisistärajoitteistahuolimatta.Ammatillisenakuntoutuksenakorvataanmuunmuassatyökokeilujajauudelleenkoulutusta.Vuoden2004kuntoutusuu-distuksentavoitteenaolivarhentaakuntoutuksenaloittamistajaluodanäinedellytyksetkuntoutuksenvaikuttavuudelle.Säädöksetkorostavatkuntou-tuksenensisijaisuuttatyökyvyttömyyseläkkeeseennähden.
Ammatillisenkuntoutuksenkeinoistatyöhönpaluunkynnystävoidaanhelpottaajaaikaistaaerityisestityöeläkelaitoksen,Kelantaityöhallinnontukemallatyökokeilulla,jonkatarkoituksenaontarjotamasennuksestatoipu-vallepehmeäpaluutyöhön(kuvio14).Masentuneidentyöhönpaluuonnistuuparhaitentyöntekijänentiseentyöhön.Työkokeiluuuteentyöhönonyleensähuomattavastivaativampaajavoiedellyttääkuntoutujanlähiohjaamiseenkykenevänhenkilönapua(esim.työvalmentaja).Työkokeilunkestoonyleen-sä3–6kuukautta.Työhönpalaavantoimeentulonmaksaasosiaalivakuutus-järjestelmä,jotenmasennuksestatoipuvaontyökokeilunajanylimääräinenresurssityöpaikalla.
Masto-hankkeentoimintaohjelmassatodettiin,ettätyökokeilujenmäärääpitääkasvattaalisäämälläperusterveydenhuollon,psykiatrisenerikoissairaan-hoidoinjatyöterveyshuollonkykyäsenkäyttöön.
Osatyökyvyttömyyseläkkeet työssä jatkamisen tukena
Masennustasairastavatsiirtyvätpääasiassatäydelletyökyvyttömyyseläkkeel-le.Osatyökyvyttömyyseläkkeidenosuusonhuomattavastipienempikuinsomaattisiinsyihinperustuvissaeläkkeissä.
Osatyökyvyttömyyseläkemahdollistaatyönjatkamisensilloin,kuntyö-kykyeienääriitäkokoaikaiseentyössäkäyntiinjaosatyökyvyttömyyseläk-keenkriteerittäyttyvät.Osatyökyvyttömyyseläkkeenrinnallevoidaantar-vitasamanlaisiatukeviatoimenpiteitäkuintyöhönpalaamiseenliittyvässätyökokeilussa.Yhteistyössäeritoimijatahojenkanssaonvarmistettava,ettäosatyökyvyttömyyseläkkeensaajallaontodellinenosatyönteonmahdollisuus.
64
60 pv 150 pv> 2 vk
Työhön paluun suunnittelu työpaikallatyöterveysneuvottelussa.
Työhön paluun suunnittelu työpaikallatyöterveysneuvottelussa.
Työhön valmennus (työeläkelaitos)Pidempikestoinen perehdytys uuteen työhönsijoittumisen tueksi työkokeilun jälkeen.
Ammatillinen koulutus (työeläkelaitos)Lisä-, täydennys- tai uudelleenkoulutus, jos työhönpalaaminen ei ole mahdollista aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella.
Osakuntoutustuki/osatyökyvyttömyyseläke(työeläkelaitos)Jos työ- ja ansiokyky on alentunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden osatyökyvyttömyyseläkkeenedellyttämällä tavalla.
Työkokeilu työhön paluun tukena (työeläkelaitos, Kela)Yleensä 3−6 kk kuluttua sairauspoissaolon alkamisesta.Maksetaan kuntoutusrahaa. Työaika 4−8 t/pv.Työkokeilun kesto on yleensä 3−6 kk.
OsasairauspäivärahaSairausloma voi jatkua osa-aikaisenavähintään 10 päivää (sairastumispäivä + 9 arkipäivää)kestäneen kokopäiväisen sairauspoissaolon jälkeen.Maksetaan 12−72 arkipäivää kahden vuoden aikana.
Kuvio 14. Ammatillisen kuntoutuksen ajoitus työsuhteessa olevallaLähde: Mukaillen Tuisku ja Rossi 2010
Masto-hankkeen toimintaa
Masto-hankkeentoimintaohjelmaankirjattiinosahanke,jonkatavoitteenaoliviestittääterveydenhuollonammattilaisilleosasairauspäivärahan,työkokei-lujenjaosatyökyvyttömyyseläkkeidenkäytöstätyössäjatkamisenjatyöhönpaluuntukena(osahanke 4.3.1).
Masto-hankejärjestikeväällä2009Psykiatripäivilleseminaarin,jonkateemanaoli”Tukeamasentuneentyökyvylle”.Tilaisuuteenosallistuinoin200psykiatrianerikoislääkäriätaipsykiatriaanerikoistuvaalääkäriä.Palauteolihyvää.Teemoinaolivatpsykiatrinjatyöterveyslääkärinyhteistyö,hyvätsairauspoissaolokäytännötsekäammatillisenkuntoutuksenkeinot.
SamatteematolivatesillämyösTyöterveyslaitoksenalueellisellakoulu-tuskiertueella,jonkaensimmäinenvaihesyksyllä2008kohdennettiinjuu-ripsykiatreillejatyöterveyslääkäreille.NiitäesiteltiinlisäksimuunmuassaKuntoutuspäivillä,Mielenterveysmessuilla,työeläkeyhtiöidenseminaareissa,HUSPsykiatrianklinikankoulutustilaisuuksissa,YTHS:nmielenterveystyönvaltakunnallisillapäivilläjaLapinmielenterveys-japäihdepäivillä.
65
Verkkokeskustelu nosti esiin esimerkkejä osatyökykyisten tilanteesta
ValtionhallinnonOtakantaa.fi-sivustollajärjestettiinmarraskuussa2010keskustelusuomalaisestatyöelämästäjatyökyvyntukemisestasekäosa-työkykyisyydestäjatyöhönpaluusta.Kansalaisillaolimahdollisuuskertoakeskusteluareenallamielipiteensä.Keskusteluahaluttiinherättääerityi-sestiseuraavistaMasto-hankkeentoiminnassaesilläolleistanäkökulmista:
� Onkotyöpaikallasisovittutoimintatavoista,joillaesimiesvoitarttuaajoissatyössäselviytymisenongelmiin?
� Millaisiavarhaisentyökyvyntuenkeinojatyöpaikallasion?� Pitäisiköpitkältäsairauslomaltapystyäpalaamaanasteittaintyöhön
nykyistähelpommin?Onkotyöpaikallasimahdollistapalataasteit-taintyöhön?
� Mitentyöpaikallasisuhtaudutaanosatyökykyisyyteen?
Verkkokeskustelussapainottuivattyöelämänkovatasenteet,joistamonellaoliomakohtaisiakokemuksia.Suhtautuminenosatyökykyisyy-teenonkirjoittajientyöpaikoillanihkeää.Erityisestijohdonjaesimiestenasenteillaonisovaikutussiihen,mitentyöpaikallahoidetaanjaksamisentukeminenjaasteittainentyöhönpaluu.Nämäasenteetvaikuttavatmyössiihen,mitenesimerkiksiosatyökyvyttömyyseläkeläiseensuhtaudutaan.Tämätuliesiinmonessavastauksessaerityisestijulkiseltapuolelta.Muu-tamakirjoittajakuittasityössäjaksamispuheetpelkäksisanahelinäksi.
Vainmuutamavastaajakertoi,ettäheidäntyöpaikallaanosatyöky-kyisyyteensuhtaudutaanmyönteisesti.Näillätyöpaikoillaasteittainentyöhönpaluuolimahdollista.Valtaosallavastanneidentyöpaikoistaeiollutsovittutoimintatapojatyössäjaksamisentukemiseenjavaikkatoi-mintatavoistaolisikinsovittu,keinojaesimerkiksiasteittaiseentyöhönpalaamiseeneiollut.
66
Mitentyöpaikkasitukeetyönsujumistajatyökykyä?-aiheestakeskus-teltiin11.11.2010myösOtakantaa.fi-chatissa,jossakysymyksiinvastasisosiaali-jaterveysministeriJuhaRehula.Kysymyksetkoskettelivatmuunmuassaosatyökyvyttömyyseläkkeentiukkojarajauksia,osatyötätekevienvähättelyäjatyöelämänkoviatulostaiulos-asenteita.
4.4.3 Kuntoutustuella olevien työhön paluun tukiOsanaMasto-hankettaETKtekiselvityksen,jossatarkasteltiinmääräaikai-seltakuntoutustueltatyöhönpalaamista(Gould,Lampi&Nyman:Työhönpaluukuntoutustuenjälkeen.Työeläkejärjestelmänrekisteritietoihinperus-tuvaselvitys.ETK:nkeskustelualoitteita2011:3)(osahanke 4.4.1). SelvitysjulkaistiinETK:nverkkosivuillakeväällä2011.
Vuosittaintyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyvistävajaapuoletsiirtyymää-räaikaiselleeläkkeelleelikuntoutustuelle.Vuonna2010työeläkejärjestelmänkuntoutustuellesiirtyinoin10500henkilöä.Raportissaselvitettiinkolmenrekisteritietoihinperustuvanerillistarkastelunavullakuntoutustukienkäyt-töäjaniidenjälkeistätyöllisyyttä.Tarkoituksenaolierityisestiselvittäätyö-suhteenpysyvyydenmerkitystätyöhönpaluullekuntoutustuenpäätyttyä.Tarkasteluperustuipääosinvuonna2005alkaneidenkuntoutustukienjatoi-saaltavuonna2007päättyneidenkuntoutustukienseurantaan.Tarkastelukoskivaintyöeläkejärjestelmänkuntoutustukia.
Selvityksenmukaanläheskaikkinuortentyökyvyttömyyseläkkeetalkoivatkuntoutustukina.Esimerkiksivuonna2009masennuksenperusteellaalle35-vuotiaillemyönnetyistätyökyvyttömyyseläkkeistä99prosenttiaolikun-toutustukia.Muistasairausryhmistäpoiketenmasennukseenperustuvissaeläkkeissäkuntoutustukienosuusolisuurimyösvanhemmissaikäryhmissä.Lisäksimasennukseenperustuvatkuntoutustuetjatkuivatmuitapitempään.
Taulukko 3. Kuntoutustuelle siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyys-eläkkeelle siirtyneistä vuonna 2009 iän ja sairausryhmän mukaan, %
Ikäryhmä
18–34 35–44 45–54 55–62 Kaikki
Masennus 99 94 76 38 66
Muut mielenterveyden häiriöt 90 72 58 15 58
TULE-sairaudet 98 90 64 21 38
Muut sairaudet 82 70 47 19 36
Kaikki 91 80 59 22 44
Lähde: Gould ym. 2011
Kuntoutustukienosuusuusistatyökyvyttömyyseläkkeistäon2000-luvul-lahiukankasvanut.Tätävoidaanpitääviitteenämyönteisestäkehityksestä,koskasamanaikaisestikuntoutustukienmuuttuminenjatkuvaksityökyvyttö-myyseläkkeeksionvähentynytjakuntoutustuetovatentistäyleisemminpäät-
67
tyneetkokonaan.Vuonna2005alkaneistakuntoutustuistanoinkolmannespäättyimuutamanvuodenkuluessailmanjatkoeläkettä.
Vain pieni osa kuntoutustuelle siir tyneistä palaa työhönVaikkakuntoutustuetjonkinverranaiempaaenemmänpäättyvätkokonaaneivätkämuutujatkuviksieläkkeiksi,työhönpalaavienosuuskaikistakuntou-tustuellesiirtyneistäonedelleenpieni.Kaikistavuonna2005kuntoutustuenaloittaneista11000henkilöstä13prosenttiaolityössämuutamanvuodenkuluttuakuntoutustuenalkamisesta.
Kuntyöhönpaluutatarkastellaanpäättyneistäkuntoutustuistakäsin,työllistenosuusonhuomattavastisuurempi.Niistähenkilöistä,joidenkun-toutustukipäättyiilmanjatkoeläkettävuonna2007,vajaapuoletolityössävuoden2008lopussa.
Julkisella sektorilla työhön paluu kuntoutustuen jälkeen yleisempääKuntoutustukienosuuskaikistauusistatyökyvyttömyyseläkkeistäoliyksi-tyiselläsektorillajonkinverransuurempikuinjulkisella.Työhönpalaaminenkuntoutustuenjälkeennäyttikuitenkinonnistuvanhelpomminjulkisellakuinyksityiselläsektorilla.Julkisellasektorillakuntoutustuenvuonna2007päättä-neistäoliseuraavanvuodenlopussatyössärunsas60prosenttiajayksityiselläsektorillarunsas40prosenttia.
Työsuhteen pysyvyys auttaa työhönpaluussaTyösuhteenpysyvyydenonaiemmissatutkimuksissatodettuedistävänpit-känsairauspoissaolonjälkeistätyöhönpaluuta.Myöstässäselvityksessätyö-suhteenvoimassaolokokokuntoutustukiajanoliselvästiyhteydessäkuntou-tustuenjälkeiseentyöllisyyteen.Jostyösuhdeoliollutkuntoutustukiaikanavoimassa,85prosenttiakuntoutustuenpäättäneistäpalasityöhön.Muussatapauksessatyöhönpalanneitaolivain37prosenttia(taulukko4).
Työsuhteenpysyvyyskuntoutustukiaikanaolijulkisellasektorillaylei-sempääkuinyksityisellä.Tämäselittääosaltaanjulkisensektorinyksityistäparemminonnistunuttakuntoutustuenjälkeistätyöhönpaluuta.Kunkun-toutustukiajantyösuhteenvoimassaolootettiinhuomioon,julkisenjayksi-tyisensektorinvälinenerokuntoutustuenjälkeisessätyöllisyydessäpienenihuomattavasti.
Eniten kuntoutustuen jälkeen työhön palaajia tuki- ja liikuntaelinsairauksien ryhmässäKaikistakuntoutustuellesiirtyneistätyöhönpalanneidenosuusolisuurintuki-jaliikuntaelintensairauksienperusteellakuntoutustuellesiirtyneilläjapieninmuidenmielenterveydenhäiriöidenkuinmasennuksenperusteellasiirtyneillä.Alle45-vuotiaanakuntoutustuellevuonna2005siirtyneistäolivuoden2009lopussatyössätule-sairauksienryhmässärunsaskolmasosa,masennuksensairausryhmässärunsasviidennesjamuidenmielenterveydenhäiriöidenryhmässänoinkymmenesosa.
68
Työsuhteenvoimassaolokuntoutustuenaikanaolituki-jaliikuntaelintensairauksienryhmässäyleisempääkuinmuissasairausryhmissä.Kuntyösuh-teenvoimassaolootettiinhuomioon,masennuksenjatule-sairauksienryhmis-sätyöhönpalanneidenosuuksissaeiolluteroa.Molemmissasairausryhmissätyöhönpalasilähes90prosenttianiistäkuntoutustuenpäättäneistä,joillakuntoutustukieimuuttunutjatkuvaksieläkkeeksijajoillatyösuhdeoliollutkuntoutustukiaikanavoimassa.Jostyösuhdeeiollutjatkunutkokokuntou-tustukiaikaa,työhönpalanneitaoli40prosenttiakuntoutustuenpäättäneistä.
Taulukko 4. Vuonna 2007 päättyneet kuntoutustuet: 31.12.2008 työssä olleiden osuus työnantajasektorin ja kuntoutustuen aikaisen työsuhdeti-lanteen mukaan, %
YksityinenTyösuhde voimassa kuntoutustukiajan
JulkinenTyösuhde voimassa kuntoutustukiajan
KaikkiTyösuhde voimassa kuntoutustukiajan
Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei
Sukupuoli
Miehet 79 36 87 36 81 36
Naiset 82 36 89 43 86 38
Ikäryhmä
18–34 78 42 (67) 38 76 41
35–44 88 39 92 39 90 39
45–54 81 36 89 46 86 38
55–64 72 24 88 36 80 26
Sairausryhmä
Masennus 83 40 92 40 89 40
Muut mielenterveyden häiriöt (85) 33 (73) 33 79 33
TULE-sairaudet 82 38 92 52 86 40
Muut sairaudet 78 32 83 36 80 33
Kaikki 80 36 89 41 85 37
Päättyneiden kuntoutustukien lukumäärä 358 1 953 361 422 719 2 375
( ) Päättyneiden kuntoutustukien lukumäärä < 20Lähde: Gould ym. 2011
Lisää työhön paluun tukemista tarvitaanKuntyökyvyttömyyseläkemyönnetäänkuntoutustukena,ajatuksenaonettäkuntoutustuensaajavoisihoidonjakuntoutuksenavullavielätodennäköisestipalatatyöelämään.Viimevuosinakuitenkinvainnoinjokakahdeksaskun-toutustuellesiirtynytontyössämuutamanvuodenkuluttuakuntoutustuenalkamisesta.Työhönpaluuononnistunutparhaitensilloin,kunkuntoutus-tuellesiirtynytonvoinutsäilyttäätyösuhteensakokokuntoutustukijaksonajan.Kuntoutujallaonolluttyömihinpalata.Haasteellisemmaksityöhönpaluumuodostuu,jostyösuhdettaeienääole.Erityisestisillointarvitaanprosesseja,joissahoito,kuntoutusjatyöhönpaluuntukijatkuvattyöelämänkynnyksenyli.
69
4.4.4 MastDo-kampaja työpaikoilleMasto-hankkeentyöpaikkakampanjantavoitteenaoliparantaatyössäjatka-mistajatyöhönpaluutamasennukseenliittyen
� nostamallaaiheeseenliittyviäteemojajulkiseenkeskusteluunja� lisäämällätietoisuuttaammatillisenkuntoutuksenjamuistatyössäjat-
kamistatukevistakäytännöistä.
”Masennusonsairaussairauksienjoukossa”,”Masennustavoidaanhoitaatehokkaasti”,”Varhainentukiedistäätyössäjatkamista”,”Masennuksenhoitojakuntoutuskannattaasekätaloudellisestiettäinhimillisesti”,”Työjaopiske-lutukeetoipumista”,”Masennustoipilaantoimintakykypalautuuvähitellen:toipilaallapitääollamahdollisuuspalatatyöhönasteittain.”Nämäolivatvies-tejä,joitaMasto-hankehalusilevittäätyöpaikoillejamuualleyhteiskuntaan.
Marraskuussa2010käynnistyiMastDo-kampanja (osahanke 4.2.1),jokaviestikonkreettisistakeinoista,joidenavullatyöpaikoillavoidaantukeatyössäpysymistäjatyöhönpaluutasairauslomanjälkeen.KampanjannimiMastDoonsanaleikki,jokaviittaaMasto-kampanjaansekäviittaa”suoraan”toimin-taan.KampanjansloganoliMastDo−Tietoa,työkaluja,työkykyä!
Kampanjansuunnitteluryhmässäolivatmukanatyömarkkinajärjestöt,Tela,Kansaneläkelaitos,Työterveyslaitossekäkolmassektori.Kampanjankustannuksistavastasisosiaali-jaterveysministeriö.Viestintäkampanjanto-teutuksessaMasto-hankettaavustiviestintätoimistoKreabGavinAndersonOy.VerkkosivustonjahaastekampanjanteknisenätoteuttajanatoimiCH5FinlandOy.
Kampanjajakoitietoasekälevittipositiivisiaajattelumallejakampanja-sivustonkautta(www.MastDo.fi).Kampanjaoliesillämyösmediassajalä-hestyityöpaikkojasuoraanyhteistyöorganisaatioidensekähaastekampanjanavulla.Kampanjaatukisenaikanalisäksiesimerkiksiläsnäolotapahtumissasekäesite-jamuuinformaatiomateriaali.Verkkosivustosekäesitemateriaalittoteutettiinsekäsuomen-ettäruotsinkielisinä.Verkkosivutpidetäänaukivuoden2011loppuun.
Kampanjarohkaisityöyhteisöjäsopimaanyhteisistäpelisäännöistä,joidenavullatyökykyongelmiintartutaanajoissajatyöelämänjoustavuuttalisätäänerityisestiosatyökykyisille.Kampanjaviestimyösosasairauspäivärahasta,työ-kokeiluistajamuistamasennuksestatoipuvientyöhönpaluutahelpottavistakeinoista.Viestejäedellämainituistaaiheistakohdistettiinsuoraantyöpai-koille:henkilöstöhallinnolle,esimiehillejahenkilöstönedustajille,muttakampanjaherättelimyössuurenyleisönhuomiota.
Viestintäkampanjantoteutuksenalkamisaikasidottiinloka-jamarraskuus-sa2010pidettyihintyöelämänjaterveydenhuollontapahtumiin.Messuillajatapahtumissajaettiininformatiivistajakampanjansivustolleohjaavaaesi-temateriaalia.Kampanjanaihettakäsiteltiinkampanja-aikanamyösmuissafoorumeissa,kutenOtakantaa.fi-sivustolla.MaatalousyrittäjienverkkokyselyolimyösosaMastDo-kampanjaa.
70
NäkyvyyttäMastDo-kampanjallehaettiinmyöstyöpaikoilleheitetyllähaasteella.HaastekampanjatoimiMastDo-sivustonmainoksenajasentar-koituksenaoliohjatakävijöitätutustumaanviestintäkampanjanmateriaa-leihin.Haastekampanjantavoitteenaolimyöskäytännössämitata,kuinkahyvinyritystenkäytettävissäolevattyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluunmallittunnetaanjamitenniitäkäytetään.Haasteessamukaanrekisteröity-neidenorganisaatioidenhenkilökuntasaattoikäydäHaasteenverkkosivullaantamassaomanarvionsasiitä,kuinkahyvinorganisaatiossaolivarauduttutyöhyvinvoinnintukemiseen.
Verkkosivustonvaikuttavuuttavoidaanosaltaanarvioidasenkävijämääri-enperusteella.Kävijätilastoistavoidaanpäätellä,ettäenitenkävijöitägeneroisivustonmainostaminenjamuumainintauseassakanavassasamanaikaisesti.SivustonmainoksetjaHaasteeseenliittyvätsuorapostituksetoivattehok-kaimmatkeinotkampanjanmarkkinoinnissa.Erillisenäkävijätilastopiikkinävoidaanhuomata,ettätiedoteosasairauspäivärahatutkimuksestaherättikiin-nostustamyössivustoakohtaan.Termejäselittäväkysymykset&vastaukset-osionostisivustonhakukonelöydettävyyttä.
YhteistyökumppaneilletoteutettiinMastDo-kampanjanpäätyttyähelmi-kuunlopussa2011kyselykampanjasta.Vastauksissakampanjanvisuaalinenilmejakampanjamateriaalitsaivatpositiivistapalautettajakampanjanaihekoettiintärkeäksi.Lisäksikampanjantoteutustatunnuttiinpitävänonnis-tuneenajasentavoitteitaselkeinä.Kritiikkiäsaivatmm.kampanja-aika,jotapidettiinliianlyhyenäjakampanjannäkyvyys,jokaolisietenkintyöpaikoillavoinutollaisompi.
Mielenterveysjärjestöjen Paluu työhön -kampanja
Mielenterveysjärjestöttoteuttivattiedotuskampanjanmasennustoipilaantyö-hönpaluuntukemiseksityöyhteisöissäosanatoimintaohjelmanosahanketta”Työssäjatkamistajatyöhönpaluutatukevakampanjointi”(osahanke 4.2.1).
Kampanjankohderyhmänäolinaisvaltainensosiaali-jaterveysalanammat-tihenkilöstö.Kampanjajakoitietoaerivaihtoehdoistatilanteessa,jossatyöhönpaluuonajankohtainenmasennuksenjälkeensekävaikuttamallatyöyhteisönasenteisiin,jottapaluuolisimahdollisimmanonnistunut.Kampanjansaamapalauteosoitti,ettätiedontarveonsuuri.
Kampanjanperusviestioli:Työyhteisöntoimenpiteinvoidaantukeama-sennustoipilaidentyöhönpaluuta.Kampanjansloganiksivalittiin:Voitammemasennuksen!Paluutyöhönturvallisinmielin.
Slogankiteytettiinkolmeksiviestiksi:� Masennustoipilaanonmahdollistapalataturvallisinmielintyöpaikalle.� Työntekijänmasennussairauskoskettaakokotyöyhteisöä.Sairaudenavoin
jaasiallinenkäsittelylisääyhteisönhyvinvointia.� Hyvätyöyhteisötukeeerikeinoinmasennustoipilaanonnistunuttatyö-
hönpaluutajatyössäpysymistä.
71
Kampanjapostikorttejajaettiinlaajastitilaisuuksissa,tapahtumissajayh-teistyökumppaneidenkautta.Lisäksitehtiintyöyhteisöillesuunnattujuliste,jotavoitulostaakampanjasivuilta(www.paluutyohon.fi).MateriaaliajaettiinmyösMastDo-kampanjanyhteydessä.
Kampanjatoteutettiin1.5.−31.12.2010pääosinTyösuojelurahastontuella.HankettakoordinoineenMielenterveydenkeskusliitonyhteistyökumppanei-naolivatSuomenMielenterveysseurajaOmaisetmielenterveystyöntukenakeskusliitto.
4.4.5 Kuntoutuspsykoterapian lakisääteistäminenMasennuspotilaanlääkinnällinenkuntoutusonollutyleensäKelantukemaaharkinnanvaraistakuntoutuspsykoterapiaajokopitempikestoisena(enintään3vuotta)tailyhytkestoisenayksilöterapiana.
Kelakorvaapsykoterapiaakahdenerilain,sairausvakuutuslainjaKelankuntoutusetuuksistajakuntoutusrahaetuuksistaannetunlainperusteella.Sairausvakuutuksestakorvataanlääkärinantamaapsykoterapiaa.Kuntou-tuksenakorvataanterapiakoulutuksensaaneenlääkärin,psykologintaimuunpsykoterapeuttisenkoulutuksensaaneenhenkilönantamaapsykoterapiaa.
Kelaontukenutpsykoterapiaaharkinnanvaraisenakuntoutuksenahoi-tavantahonsuosituksenperusteella,kunhenkilöntyö-taiopiskelukykyonmielenterveydenhäiriönvuoksiuhattuna.Kelankorvaamakuntoutustäyden-tääkunnillekuuluvaalakisääteistämielenterveyspalveluidenjärjestämistä.Psykoterapiaaonkorvattukuntoutuksenakorkeintaankolmenvuodenajan.
Kuntoutuspsykoterapianjärjestämisessäongelmanaonollutrahoituksenriittävyys,kunmäärärahaonollutkiinteämuttakuntoutustarvevaihtelee.Vuonna2010Kelanharkinnanvaraistapsykoterapiaasaikaikkiaan15757henkilöä.Heistä8656:llapäädiagnoosinaolimasennus(taulukko5).
Taulukko 5. Kelan harkinnanvaraista psykoterapiaa saaneet sairausryh-män mukaan vuonna 2010
Sairausryhmä Lukumäärä
Masennus F32-F33 8 656
Muut mielialahäiriöt 1 403
Neuroosit F40-F48 4 629
Persoonallisuus- ja käytöshäiriöt F60-F69, F90-F98 504
Psykoosit F20-F29 174
Muut pääryhmään V kuuluvat sairaudet 238
Somaattinen sairaus ja mielenterveyden häiriö 153
Yhteensä 15 757
Lähde: Kansaneläkelaitos
SuomalaisenLääkäriseuraDuodeciminjaSuomenAkatemiankevääl-lä2006järjestämässäpsykoterapiaakoskevassakonsensuskokouksessaeh-dotettiinkuntoutuspsykoterapiansiirtämistäKelassaharkinnanvaraisesta
72
kuntoutuksestajärjestämisvelvollisuuteen.SamaaehdottimyösSTM:nSa-vake-työryhmävuonna2007(STM2007b)jaSata-komitea(STM2009b).
Kuntoutuspsykoterapiaakoskevat lainmuutostarpeetkirjattiinmyösMasto-hankkeentoimintaohjelmaan(osahanke 4.1.1).Omavastuuosuudensuuruudentodettiinvoivanmuodostuaosallakuntoutujistapsykoterapianesteeksi.Samointodettiin,ettäkuntoutuspsykoterapiaaesimerkiksinuoruus-iässäjokerransaaneellatulisiollamahdollisuusmyöhemminelämässäänmyöstarpeenmukaiseenuuteenkuntoutuspsykoterapiajaksoon.Toiminta-ohjelmassamyöstodettiin,ettäkuntoutuspsykoterapiankäytönongelmatliittyvätmuunmuassaohjausjärjestelmään.
Hallituksenpolitiikka-jakehysriihessä2009sovittiin,ettäkuntoutuspsy-koterapiasiirretäänKelassajärjestämisvelvollisuudenpiiriin.LainmuutostavalmisteltiinSTM:ssäyhdessäKelanjaKuntaliitonkanssa.Masto-hankeoliaktiivisestimukanalainvalmistelussa.Hallituksenesitys(HE68/2010)an-nettiineduskunnalletoukokuussa2010.Eduskuntahyväksyilakimuutokset,jotkatulivatvoimaan2011alussa.
Sosiaali-jaterveysvaliokunnanmietinnössä(StVM18/2010)painotettiin,ettäalkuvaiheenhoidolleasetetutvaatimuksetedellyttäväterityisestijulkisenterveydenhuollon,muttamyöstyöterveyshuollonmielenterveyspalvelujenke-hittämistä,jottapotilaspääseeoikea-aikaisestitarvitsemansahoidonpiiriin,jaettäkuntoutuspsykoterapiaanvoidaanseuloanepotilaat,jotkasitälääketie-teellisenarvioinmukaantarvitsevatjasiitähyötyvät.Kuntoutuspsykoterapiaaeivoikäyttääkeinonasiirtääpotilaspoisjulkisenterveydenhuollonvastuulta.Vastuupotilaankokonaishoidostajakuntoutussuunnitelmankokonaisuudentoteutumisestasäilyyuudistuksenjälkeenkinjulkisellaterveydenhuollolla.
Valiokuntakiinnittivakavaahuomiotamyösalueellisiineroihin.Työvoi-mansaatavuudenvaihtelujapitkätetäisyydetvastaanotollekarsivatterapi-anpiiristäpotilaita,joidenhoitositävaatisi.Valiokuntatähdensi,ettämie-lenterveyspalvelujenhenkilöresursseista,osaamisestajakouluttamisestaonhuolehdittavaniin,ettäpotilaidenmahdollisuudetsaadahoitoatoteutuvatyhdenvertaisestieripuolillamaata.Koskauudistuslisääpsykoterapeuttientarvetta,koulutuksellaonhuolehdittavamyösterapeuttiensaatavuudesta.
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia vuonna 2011
HarkinnanvaraisenkuntoutuspsykoterapiansiirryttyäKelassajärjestämis-velvollisuudenpiiriinvuoden2011alussakuntoutuspsykoterapiaanvaratutmäärärahateivätenäärajoitapalveluidenpiiriinotettavienuusienasiakkaidenmäärää.Kuntoutuspsykoterapiaakorvataankaikillesitätarvitseville,kuntou-tuspsykoterapiankohderyhmäänkuuluvillevakuutetuille.Lisäksikorvaus-päätöksistäonmuutoksenhakuoikeus.
Kelankorvaamankuntoutuspsykoterapiansaamisenedellytyksenäon,ettätyö-taiopiskelukykyonmielenterveydenhäiriönvuoksiuhattunajaettäkuntoutujaonollutvähintäänkolmenkuukaudenajanasianmukaisessahoi-dossajokojulkisessataiyksityisessäterveydenhuollonyksikössäjaettähänen
73
arvioidaanhyötyvänterapiastasentavoitteidenmukaisesti.Alkuvaiheenhoi-donpitääollalaajempaakuinvaindiagnoosintekeminentailausuntoavartentehdytlääkärinkäynnit.
Kuntoutuspsykoterapiaakorvataanyhdelläpäätökselläenintään80kertaavuodessayhteensäenintään200kertaa.Kolmenvuodenjaksonjälkeenkun-toutuspsykoterapiaavoidaankorvatauudelleenerityisestäsyystä.
Kuntoutuspsykoterapiankustannuksetkorvataanvalioneuvostonasetuk-sellavahvistettavankorvaustasonmukaan,jonkaylimeneväosuusjääkun-toutujanmaksettavaksi.Asetuksessasäädetäänkorvaustasoterikseen16–25-vuotiaidennuortenja26–67-vuotiaidenaikuistenyksilö-jaryhmämuotoi-sellekuntoutuspsykoterapiallesekäperhe-taiparipsykoterapialle.
Kuntoutuspsykoterapiankorvaustasotpysyivät2011alustalukienennal-laan.Omavastuuosuudensuuruusvoimuodostuaosallekuntoutujistakun-toutuspsykoterapianesteeksi.
Kelassaseurataanjatkossakuntoutuspsykoterapiantoteutumista(asiakas-määrät,sisällöllinenseuranta,varojenkuluminen,kuntoutuspäätökset)jatehdäänsenperusteellatarpeenmukaankehittämisehdotuksia.
Psykoterapeuttikoulutus muutosvaiheessa
Psykoterapiakoulutusonparhaillaanmuutosvaiheessa.Valviraasettipsyko-terapeuttikoulutuksiaarvioivanasiantuntijaryhmäntoukokuussa2010.SentehtävänäonarvioidajaantaaValvirallelausuntojapsykoterapeutinammat-tiinjohtavastakoulutuksesta.
Lisäksivoimaanontulossaasetusmuutos(31.12.2011),jonkamukaanpsy-koterapeutinammattinimikkeenkäyttöoikeuteenjohtavastakoulutuksestavastaayliopistotaiyliopistoyhdessämuunkouluttajaorganisaationkanssa.Myöspsykoterapeuttikoulutuksenmuutosvaiheessapalveluidenriittäväsaa-tavuuspitäävarmistaa.
Psykoterapiansaatavuudenosaltaontapahtumassamyönteistäkehitystä:� kuntoutuspsykoterapiaonsiirtynytvuoden2011alussaKelassaharkin-
nanvaraisestakuntoutuksestalakisääteiseksi� asetusmuutos,jonkamukaanpsykoterapeutinammattinimikkeenkäyttö-
oikeuteenjohtavastakoulutuksestavastaayliopistotaiyliopistoyhdessämuunkouluttajaorganisaationkanssa,tuleevoimaan31.12.2011.
4.4.6 Nuoret ja mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeetSuurinosasuomalaisnuoristavoihyvin.Kuitenkinjokaviidesnuorikärsiijostainajankohtaisestamielenterveydenhäiriöstä.Monetmielenterveyshäi-riötalkavatensikertaajuurinuoruusiässä.Yleisimpiäniistäovatmieliala-,ahdistuneisuus-,päihde-jakäytöshäiriöt.
74
Uutta tietoa nuorten mielenterveysperusteisesta työkyvyttömyydestä
Masto-hankejärjestilokakuussa2010nuortenmielenterveyssyistäaiheutu-vaantyökyvyttömyyteenliittyneenpyöreänpöydänkeskustelun,jossaalus-tajinaolijoukkoasiantuntijoitaerihallinnonaloilta.Tavoitteenaolisaadafaktatietoa,jonkapohjaltatoimenpiteitäosattaisiinkohdentaaoikein.Tilai-suudessakuultiinuuttatietoamuunmuassaEläketurvakeskuksentilastoista.NäitätutkimustuloksiaonsittemminraportoituTyöeläke-lehdessä(GouldjaNyman2010)jamyösMasto-hankkeenverkkosivuilla,jonnekoottiinmyösyhteenvetopyöreänpöydänkeskustelusta(hankkeenpäätyttyäselöytyyosoitteestawww.stm.fi/seminaarit/Mastohanke).
EläketurvakeskuksenjaKelantilastoistakäyilmi,ettätyökyvyttömyys-eläkkeellejäävillänuorillaontaustallaanhyvinerilaisiasairauksia.Mielen-terveydenjakäyttäytymisenhäiriötovatlähes80-prosenttisestialle25-vuo-tiaidentyökyvyttömyydenperuste.25vuottatäyttäneilläosuusonenää30prosenttia.Tilastojentulkinnassapitäähuomatase,ettänäidenhäiriöidenryhmäänkirjataantautiluokituksessamyösälyllinenkehitysvammaisuus.
Älyllinenkehitysvammaisuusonkinyleisinyksittäinenalle25-vuotiaidentyökyvyttömyydenaiheuttaja(taulukko6).Muitakeskeisiätyökyvyttömyys-eläkkeidensyitäovatmielialahäiriötjaniistäerityisestimasennustilatsekäskitsofreniajamuutpsykoottisethäiriöt.Lievästäkasvustahuolimattaesi-merkiksivuonna2009masennusdiagnoosien,277kappaletta,osuusolivainnoin16prosenttianuortentyökyvyttömyyseläkkeidensyitä.
Taulukko 6. Työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2009 siirtyneet alle 25-vuo-tiaat nuoret työkyvyttömyyden syynä olevan sairausryhmän mukaan
Sairausryhmä Lukumäärä %
Mielenterveyden häiriöt 1370 77
Kehitysvammaisuus 401 23
Mielialahäiriöt 376 21
Skitsofrenia ym. psykoottiset häiriöt 300 17
Muut mielenterveyssyyt 293 16
Synnynnäiset epämuodostumat 147 8
Hermoston sairaudet 95 5
Vammat ja myrkytykset 63 4
Muut sairaudet 103 6
Kaikki 1778 100
Lähde: Eläketurvakeskus
Nuorimmilla työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvu liittyy osittain järjestelmän muutoksiinJulkisuudessaonkeskusteltupaljonalle30-vuotiaidennuortenmielenter-veyssyistäjohtuvantyökyvyttömyydenlisääntymisestä2000-luvulla.
ETK:ntuoreenselvityksenmukaan(GouldjaNyman2010)nuortentyö-kyvyttömyyseläkkeellesiirtyminenonlisääntynyt2000-luvunalkuvuosien
75
jälkeenlähinnäalle25-vuotiaidenikäryhmässäjaheistänimenomaankaik-keinnuorimmassa,16-vuotiaidenikäluokassa.
TämäjohtuuKelankuntoutusrahalainsäädännönjasensoveltamiskäytän-nönmuutoksesta.Nuorenkuntoutusrahaon2000-luvuntaitteessakäyttöönotettuKelanetuus.Sitäonmaksettuvuoden1999elokuustalähtienalle18-vuotiaalletyökyvyttömyydenuhkaamallenuorelleammatillisenkuntou-tuksenvarmistamiseksi.Vuonna2002ikärajanostettiin20vuoteen.
Työkyvyttömyyseläkkeensijastanuorisaapääsääntöisestikuntoutusrahaa.Kelanmyöntämätyökyvyttömyyseläkeonyleensävaihtoehtonanuorellevasta20-ikävuodenjälkeenjanäkyytilastoissapiikkinä20-vuotiaideneläkkeellesiirtymisessä.
Kunnuorenkuntoutusrahaotettiinkäyttöön,erityisesti16-vuotiaidentyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyminenvähenivoimakkaasti.Alkuvuosienjälkeennuorenkuntoutusrahankäytössäalettiinpainottaatyöelämäänsi-joittumisentodennäköisyyttäjavaikeavammaisimmillenuorillealettiintaasmyöntäätyökyvyttömyyseläkkeitäjo16vuodeniässä.Tämänäkyynousunaeläketilastoissa2000-luvunpuolivälissä.
Nuorimmista harva saa työeläkettäTyöelämänpaineeteivätselitäalle25-vuotiaidentyökyvyttömyyseläkkeidenlievääkasvua.Syytovatkauempana,sillätyöelämänkauttatyökyvyttömyys-eläkkeellepäätyyvainharvanuori.Alle25-vuotiaistatyökyvyttömyyseläk-keellesiirtyneistävaltaosasaavainkansaneläkettä.Heilläeioleollutmin-käänlaistatyöeläkettäkartuttavaatyösuhdettaenneneläkkeellesiirtymistä.Työeläkkeidenlukumääränkasvupainottuutässäryhmässähyvinpieniäeläkkeitäsaaviin.
STM:n toimenpiteitä nuorten mielenterveyden ja opiskelukyvyn edistämiseksi
Nuortenmielenterveyspalveluidenkehittämisessäkeskeistäonturvatatoimi-vatjamonipuolisetperuspalvelut,jotkaovatmahdollisimmanlähellänuortenarkiympäristöä.
Koulu-jaopiskeluterveydenhuoltoaonohjattuSuomessakansallisillaoppaillajasuosituksilla.Asetuksellahalutaantaatariittävätjayhtenäisetpalvelutlapsillejanuorilleasuinkunnastariippumatta.Asetustulivoimaan1.7.2009,muttakunnatsaivatsiirtymäaikaajärjestäämääräaikaisetterveys-tarkastuksetasetuksenmukaisiksi1.1.2011mennessä.
Asetuksessasäädetäänmääräaikaisistaterveystarkastuksistaneuvolatoi-minnassa,koulu-jaopiskeluterveydenhuollossasekälastenjanuortenehkäi-sevässäsuunterveydenhuollossa.Riittävilläjasäännöllisilläterveystarkas-tuksillajaterveysneuvonnallahalutaantehostaavarhaistatukeajaehkäistäsyrjäytymistä.
Asetusedellyttää,ettäperuskoulunkahdeksasluokkalaistenlaajassater-veystarkastuksessaarvioidaanoppilaanerityisettarpeetammatinvalinnanja
76
jatko-opiskelunkannaltajasuunnitellaantarvittavattukitoimetyhteistyössämuunoppilashuollonkanssa.Asetusvelvoittaatunnistamaanmyösmuuterityisentuentarpeetmahdollisimmanvarhaisessavaiheessajajärjestämääntarvittavantuenviiveettä.Näinpäästäänehkäisemäännuortensyrjäytymistäkoulutuksestajamyöhemmintyöelämästä.Haasteenaon,ettäkoulutervey-denhuollonresurssejavähennettiinkunnissa1990-luvunlamanaikanajaedelleenneovatalhaisellatasolla.Opiskeluterveydenhuollonresurssitovatolleetpitkäänsuosituksiinnähdenliianniukat.
Uusiterveydenhuoltolakituleevoimaan1.5.2011.Lakiinsisältyysään-nös,jonkamukaankunnanonjärjestettäväterveysneuvontajaterveystar-kastuksetmyösopiskelu-taityöterveyshuollonulkopuolellejäävillenuorillejatyöikäisille.
Lakioppilas-jaopiskelijahuollostaonvalmisteillaopetus-jakulttuurimi-nisteriössäyhteistyössäsosiaali-jaterveysministeriönkanssa.Sentavoitteenaonvähentääkuntienvälisiäerojaoppilas-jaopiskelijahuollonpalveluissa,tu-keaterveydenjahyvinvoinninedistämisenkulttuuriasekäpalvellaparemminlastenjanuortentarpeita.Uudessalaissasäädettäisiinmm.koulukuraattori-jakoulupsykologipalveluistaosanaoppilas-jaopiskelijahuoltoa.
Kansallisessamielenterveys-japäihdesuunnitelmassa(Mieli2009),jon-katoimeenpanoasosiaali-jaterveysministeriöohjaa,onlinjattumielenter-veys-japäihdetyöntulevaisuuttaSuomessavuoteen2015.Suunnitelmassakorostetaanennaltaehkäisyäjamatalakynnyksistenmielenterveys-japäihde-vastaanottojenkehittämistäperuspalvelujenyhteyteen.Matalankynnyksenpalveluja,varhaistapuuttumistajatukeatehostetaanmyösministeriönmyön-tämillävaltionavustuksilla(Valtakunnallinensosiaali-jaterveydenhuollonkehittämisohjelma,Kaste).Kaste-ohjelmaanliittyyuseitaalueellisiamielen-terveys-japäihdepalveluidensekälasten,nuortenjaperheidenpalveluidenkehittämishankkeita.
Nuortenpitäisipäästäpsykiatrisenhoidonpiiriinmahdollisimmanno-peasti,mikäliperuspalveluissaeivoidatarjotaheilleriittävääapua.Lainsää-dännössäonturvattupsykiatriseenhoitoonpääsykolmessakuukaudessaalle18-vuotiailla.Uudessaterveydenhuoltolaissatämäikärajanostetaan23:een.Näinmyös18–23-vuotiaillenuorilleturvataannopeahoitoonpääsy.
Opintotuenjasairauspäivärahankeskinäistäensisijaisuuttamuutettiinelokuunalusta2010.Uudistustukeeosaltaanopiskelijoidenkuntoutusmah-dollisuuksienvarhaistaselvittämistä.
Masto-hankejärjestisyksyllä2009yhdessäMielenterveydenkeskusliitonkanssaMielenterveysmessuilleseminaarin,jonkateemanaoli”Masennuksentorjunta2010-luvulla-ajoissaauttamistajaosallisuudenvahvistamista”.Se-minaarissakäsiteltiinmuunmuassaopiskeluterveydenhuollonkehittämis-haasteitajakuultiinmuunmuassaYTHS:njaSuomenAmmattiinOpiske-levienliitonSAKKIry:npuheenvuorot.
77
5 HANKKEEN SEURANTA
5.1 TOTEUTUSSUUNNITELMAN SEURANTAMasto-hankkeenohjausryhmä seurasikokouksissaan toimintaohjelmanosahankkeidenjatoimenpiteidentoteutumista.Osahankkeettoteutettiinsuunnitelmienmukaisesti.Myöstoimintaohjelmaankirjatutkuntoutuspsy-koterapiaanjaosasairauspäivärahaakoskeneetlainsäädännönmuutostarpeettoteutuivat.
Hankejakoitietoatyöhyvinvoinninkäytännöistä,masennuksenhyvästähoidostajajoustavantyöhönpaluunkeinoista.Tietoalevitettiintäydennys-koulutuksissa,alueellisissatilaisuuksissa,koulutusmateriaaliatuottamallasekäviestinnänkeinoin.
Toimintaohjelmajulkistettiinlokakuussa2008,jotenkäytännössätoi-menpiteidentoteuttamiseenjäiaikaavainkaksijapuolivuotta.Hankkeenkeskeisiintavoitteisiinkuitenkinonnistuttiinvastaamaan(kts.luku2.2).
Hankeviestittityöpaikoilleerityisestityökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluunkonkreettisistakeinoista(muunmuassaosasairauspäiväraha,amma-tillinenkuntoutus).
Merkittäväkokonaisuusolityöterveyshuollontoiminnantukeminenjasii-henliittyenyhteistyökäytäntöjenkehittäminentyöpaikan,työterveyshuollonjaerikoissairaanhoidonvälillä.Toimiviavarhaisentuenkeinojaetsittiinmyösyksinyrittäjillejamaatalousyrittäjille.
Huomiotakiinnitettiinmyösmasennuksenvarhaiseentunnistamiseenjaaktiiviseenhoitoonperuspalveluissa.Laadukkaanalkuvaiheenhoidonedel-lytyksiäpyrittiinparantamaanerityisestiterveyskeskustendepressiohoitaja-toimintaavahvistamalla,kansallisenmielenterveys-japäihdesuunnitelmanlinjaustenmukaisesti.Asianmukaisenlääkehoidonlisäksipyrittiinvahvista-maanKäypähoito-suosituksenmukaisenpsykososiaalisentuenjapsykote-rapeuttisenhoidonsaatavuuttajulkisellasektorilla.
Ammatillisenakuntoutuksenatoteutettavientyökokeilujenjamuidentyö-hönpaluuntukikeinojenkäytönedistäminenolitoiminnassavahvastiesillä.
Hankkeentoiminta-aikaolilyhytajatellenasenteisiinvaikuttamistajatyöpaikkojentoimintatapojenmuuttamista.Terveydenhuollossauusientoi-mintatapojenjatyökalujenjuurruttamineneimyöskääntapahdunopeastivaanedellyttääpitkäjänteistätoimintaa.Hankkeenpäätösseminaarissako-rostettiinkin,ettämonienasioidensuhteensaatiinvastaprosessejakäyntiin.Olennaistaon,mitennythyvinkäynnistynyttoimintasaadaanjatkumaan.
Masto-hankkeessapyrittiinkinalustasaakkavarmistamaan,ettähank-keessakäynnistetyttoimenpiteetintegroidaanosaksimukanaolevienorga-
78
nisaatioidennormaaliatoimintaa.Monetkoulutus-jakehittämishankkeetjatkuvathankkeenjälkeenmuunmuassaTTL:njaTHL:ntoimintana.
5.2 REKISTERI- JA KYSELYTIEDOTTavoitteidentoteutumisenseurantaankäytettiinseuraaviarekisteri-jakyse-lytietoja:TyöterveyslaitoksenTyöjaterveysSuomessa-haastattelututkimussekäKansaneläkelaitoksenjaEläketurvakeskuksenrekisterit.
Keskeisetindikaattoritliittyivättyöhyvinvointiin,sairauspäivärahakausiinjatyökyvyttömyyseläkkeisiin.Näidenindikaattorienlisäksiseurattiinmyöskuntoutuspsykoterapianjaammatillisenkuntoutuksenkehitystrendejä.
Työhyvinvointi
Työjaterveys-haastattelututkimusonTyöterveyslaitoksenkolmenvuodenväleintekemäpuhelinhaastattelu.Ensimmäisenkerrantutkimustehtiinvuonna1997.
TutkimuksellakerätäänkattavaaseurantatietoaSuomentyössäkäyvänvä-estöntyöstä,työoloistajatyöterveydestä.Vastausaktiivisuusvuonna2009oli59%,yhteensä2355vastannuttasuomenkielistätyössäolevaa(Työjaterveys-haastattelututkimus2009).
Erittäintaimelkopaljonstressiäkoki8%työssäolevistavuonna2009.Vuonna2006stressiäkokeneidenosuusoli10%.Erittäintaimelkopaljonstressiäkokeneidenmääräontasaisestivähentynytvuo-desta1997alkaen(16%).
Työssäänjoutuikiirehtimäänusein48%työssäolevistavuonna2009.Vuonna2006kiirettäkokevienosuusoli4prosenttiyksikköäsuu-rempi(52%).
Työnsähenkisestimelkotaihyvinrasittavaksikoki31%työssäolevis-tavuonna2009.Vuonna2006vastaavalukuoli34%.Työnsähenki-sestiraskaaksikokeneidenosuusonpienentynyterityisestivuoteen1997verrattuna,jolloinsitäkoki40%.
Sairauspäivä- ja osasairauspäivärahakaudet
Vuosina2007−2010masennusperusteistensairauspäivärahakausienmäärävähenijaosasairauspäivärahakausienmäärälisääntyi(kuvio15).Seurannanalkaessavuonna2007sairauspäivärahakausiaalkoiyhteensä31676(taulukko7).Vuonna2010niidenmääräolilaskenut28484:een.Osasairauspäivära-hakausiaalkoivuonna2010yhteensä1315.Osasairauspäivärahankäyttömasennustoipilaidentyöhönpaluuntukemisessaläheskaksinkertaistuiedel-liseenvuoteenverrattuna(taulukko7).
79
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Sairauspäivärahakaudet
Osasairauspäivärahakaudet
Kuvio 15. Masennuksesta johtuvat sairauspäivärahakaudet vuosina 1998-2010Lähde: Kansaneläkelaitos
Taulukko 7. Masennuksen (F32–F33) perusteella alkaneet sairauspäivä- ja osasairauspäivärahakaudet vuosina 2007−2010
Sairauspäivä- ja osasairaus-päivärahakaudet yhteensä
Sairauspäivä-rahakaudet
Osasairauspäivä-rahakaudet
2007 32 151 31 676 475
2008 32 238 31 705 533
2009 29 640 29 048 592
2010 29 799 28 484 1315
Lähde: Kansaneläkelaitos
Sairauspäivärahapäiviäkorvattiinmasennuksenperusteellavuonna2010yhteensä2.3miljoonaapäivää,kunvieläkolmevuottaaikaisemminvuonna2007korvattiin2.5miljoonaapäivää.
Osasairauspäivärahapäiviäkorvattiinvuonna2010yhteensämasennuksenvuoksi62778.Vuonna2007vastaavalukuoli24086.
Työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet
Masennusperusteineneläkealkavuuskääntyilaskuunseuranta-aikanaselvem-minnaisilla,muttamyösmiehilläalkavuusnäyttihiukanvähentyneen(liite10,liitekuvio1).Masennuksenperusteellatyökyvyttömyyseläkkeellesiir-tyneidenhenkilöidenlukumäärävähenivuoden2007jälkeen.Vuonna2007masennuksenvuoksityökyvyttömyyseläkkeellesiirtyneidenkokonaismäärä−jossaovatsiismukanakaikkityöeläkettäja/taikansaneläkettäsaavat−oli4597henkilöä(kuvio16a).Vuonna2009vastaavalukuoli4248.Tietoavuoden2010kokonaismäärästäeialkuvuodesta2011olevieläkäytettävissä.
Työeläkejärjestelmää koskevien tilastojen perusteella masennuksenvuoksieläkkeellesiirtyneidenlukumääränväheneminennäyttäisikuitenkin
80
jatkuneenmyösvuonna2010(kuvio16b).Masennuksenperusteellaeläkkeel-lesiirtyityöeläkejärjestelmästävuonna2010yhteensä3761henkilöä.Vuonna2007vastaavatyöeläkkeellesiirtyneitäkoskevalukuoli4256henkilöä.
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10
(a) (b)
Kuvio 16. Kaikki masennuksen perusteella vuosina 2000–2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (a); työeläkejärjestelmästä masennuksen perusteella vuosina 2000–2010 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (b)Lähde: Eläketurvakeskus
Masto-hankkeenseuranta-aikana(2007−2010)masennuksenperusteellatyöeläkejärjestelmästäeläkkeellesiirtyneidenlukumääränäyttäävähentyneennimenomaanvanhemmissaikäryhmissä(liite10,liitekuvio2).Alle40-vuo-tiaidennaistenikäryhmässämasennuksenperusteellaeläkkeellesiirtyneidenlukumääränäyttäisimyöstasaantuneen,muttaalle40-vuotiaidenmiestenryhmässälukumääränäyttääedelleenkasvavan(liite10,liitekuvio2).
Masennuksenperusteellatyöeläkejärjestelmästätyökyvyttömyyseläkkeitäsaaviaolivuonna2010noin35000.Määränäyttääviimevuosinatasaantu-neen(liite10,liitekuvio3).Kaikkiaanmasennukseenperustuvallaeläkkeelläolivuoden2010lopussarunsaat38000henkilöä.
Mahdollistendiagnoosiliukumienselvittämiseksitarkasteltiintyökyvyttö-myyseläkkeellesiirtyneidenmäärääkokomielialahäiriöidenryhmässä.Viimevuosinaerityisestimasennustilan(F32)perusteellaeläkkeellesiirtyneidenmääräonvähentynyt.Myöstoistuvanmasennuksen(F33)jakaksisuuntai-senmielialahäiriön(F31)perusteellatyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyneidenmääränkasvunäyttäisitasaantuneen(kuvio17).
81
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Toistuva masennus (F33)
Masennustila (F32)
Kaksisuuntainen mielialahäiriö (F31)
Kuvio 17. Mielialahäiriöiden (F31-F33) perusteella vuosina 2000-2010 työeläkejärjestelmästä työky-vyttömyyseläkkeelle siirtyneetLähde: Eläketurvakeskus
Osatyökyvyttömyyseläkkeellemasennuksenperusteellasiirtyminenonseuranta-aikanalisääntynyt,muttaseonedelleenmelkovähäistä(taulukko8).Kaikistamasennuksenperusteellaeläkkeelläolevistavainkuusiprosenttiaolivuonna2009osatyökyvyttömyyseläkkeellä(taulukko9).Eläketurvakeskuk-sentutkimuksenperusteellaosatyökyvyttömyyseläkkeetolisivatkuitenkintyössäkäynnillämitattunatoimivaratkaisutyöurienpidentämiseksi.Masen-nuksensairausryhmässäkaksikolmasosaaosatyökyvyttömyyseläkettäsaavistakäytyössäjaheidänlisäkseenrunsaat10%olisihalukkaitatyöhön(GouldjaKaliva2010).
Taulukko 8. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus masennuksen perus-teella työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä vuo-sina 2007–2010
Kaikki masennuksen perusteella työkyvyttömyys-
eläkkeelle siirtyneet, lkm
Näistä osatyökyvyttömyys-eläkkeelle siirtyneet, lkm
Osuus, %
2007 4 256 404 9
2008 4 084 484 12
2009 3 880 534 14
2010 3 761 537 14
Lähde: Eläketurvakeskus
82
Taulukko 9. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus masennuksen perus-teella työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeellä olleista vuosina 2007–2009
Kaikki masennuksen perusteella työkyvyttömyys-
eläkettä saaneet, lkm
Näistä osatyökyvyttömyys-eläkkeellä, lkm
Osuus, %
2007 34 455 1 871 5
2008 35 321 2 020 6
2009 35 424 2 183 6
Lähde: Eläketurvakeskus
Kuntoutuspsykoterapia
MasennuksenperusteellaKelanharkinnanvaraistapsykoterapiaasaaneidenmääräonseuranta-aikanatasaisestikasvanutsekäaikuistenettänuortenosalta(taulukko10).
Taulukko 10. Masennuksen perusteella Kelan harkinnanvaraista psykote-rapiaa saaneet vuosina 2007–2010
Kaikki masennuksen perusteella psykoterapiaa
saaneet, lkm
Aikuisten psykoterapiaa saaneet, lkm
Nuorten psykoterapiaa saaneet, lkm
2007 6883 5104 1779
2008 7564 5669 1895
2009 8150 6158 1992
2010 8656 6560 2096
Lähde: Kansaneläkelaitos
Ammatillinen kuntoutus
KelavoijärjestääammatillistakuntoutustaKelankuntoutuslainperusteella,joskuntoutujantyökykyonolennaisestiheikentynyttaionolemassatyökyvyt-tömyydenuhka.MasennuksenperusteellaKelanvajaakuntoistenammatillistakuntoutustasaaneidenmääräonseuranta-aikanajonkinverranlaskenut.SenosuusKelanvajaakuntoistenammatillistakuntoutustasaaneistaonsensijaanhiukankasvanutollen13%vuonna2010.
Vuonna2010Kelanvajaakuntoistenammatillistakuntoutustasaimasen-nuksenperusteellayhteensä1648henkilöä(taulukko11).
Kuntoutustoimenpiteetjakautuivatvuonna2010seuraavasti:� koulutus497henkilöä� Tyk-toiminta(työkykyäylläpitäväjaparantavavalmennus)215henkilöä� kuntoutustarveselvitys/kuntoutustutkimus269henkilöä� työ-jakoulutuskokeilu117henkilöä� työhönvalmennus395� ammatillisetkuntoutuskurssit285henkilöä.
83
Taulukko 11. Masennuksen perusteella Kelasta vajaakuntoisten ammatil-lista kuntoutusta saaneet vuosina 2007–2010
Vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta saaneet
Kaikki saaneet, lkm Masennuksen vuoksi saaneet, lkm
( %)
2007 15 497 1 743 (11)
2008 14 260 1 771 (12)
2009 12 905 1 637 (13)
2010 12 950 1 648 (13)
Lähde: Kansaneläkelaitos
Työeläkejärjestelmästäkuntoutusmyönnönmasennuksenperusteellasaa-neidenmääräonseuranta-aikanajonkinverranlisääntynyt.Heidänosuutensakaikistakuntoutusmyönnönsaaneistaonpysynyttasaisena(taulukko12).
Taulukko 12. Masennuksen perusteella työeläkejärjestelmästä kuntoutus-myönnön saaneiden osuus kaikista kuntoutusmyönnöistä vuosina 2007–2010
Työeläkejärjestelmästä kuntoutusmyönnön saaneet
Kaikki saaneet, lkm Masennuksen vuoksi saaneet, lkm
(%)
2007 4 933 788 (16)
2008 5 790 921 (16)
2009 5 875 962 (16)
2010 6 254 988 (16)
Lähde: Eläketurvakeskus
5.3 SIDOSRYHMÄKYSELYHankkeenarvioinninosanatoteutettiinsyksyllä2010sidosryhmäkysely,jokakohdistettiinhankkeenyhteistyöverkostolle(muunmuassaohjausryhmällejaosahankkeidentoteuttajille).Yhteistyökumppaninakyselyssäjaohjausryh-mällejärjestetyssätyöpajassaoliNetEffectOy.
VastaajaprofiiliKohderyhmäoli157henkilöä,joistakyselyynvastasi68henkilöäelivasta-usprosenttiolivarsinkohtuullinen(43%).Vastaajatedustivatmonipuolisestierisidosryhmätahoja(kuvio18).
84
18 %
1 %
15 %
18 %
12 %
6 %
3 %
28 %
STM
Muu ministeriö
STM:n hallinnonalan virasto tai laitos
Työeläkeorganisaatio
Työmarkkinajärjestö
Muu etujärjestö
Kolmas sektori
Muu taho (esim. työterveyshuolto)
Kuvio 18. Vastaajien edustamat sidosryhmätahotLähde: Net Effect Oy:n raportti 2010
Yli70%vastaajistakokituntevansaMasto-hankkeenjasentavoitteeterit-täintaimelkohyvin.Ylipuolettunsisentehtyäänyhteistyötähankkeenjasentoimijoidenkanssa.Toimintaohjelmanjonkinosahankkeentoteuttamisessaoliollutmukana29%.
Näkemykset hyödyistäVastaajistapääosa(78%)pitihankettahyödyllisenä.Kaikillaneljällähyöty-ulottuvuudella(työhyvinvoinninjamielenterveydenedistämisessä,masen-nustaehkäisevässätoiminnassajamasennuksentunnistamisessajahoidossajamasennustoipilaankuntoutuksessajatyöhönpaluussa)ylipuoletvastaajistanäkihankkeenhyvintaierittäinhyödyllisenä.Käytännönhyötyjänähtiinliittyvänerityisestiennaltaehkäisevääntoimintaan,senkonkreettisiinkäytän-teisiinjanäihinliittyväänyhteistyöhönsekäosasairauspäiväraha-käytäntöjenkehittämiseen.
Kriittisiänäkemyksiänousimyösesille.Monetvastaajatkokivat,ettäonliianvarhaistaottaakantaahankkeenlopullisiinhyötyihinjavaikutuksiin.AsenteitajaajattelutapojaonMasto-hankkeentyöllämuokattu.Tämänäh-tiinmonissavastauksissaerityisenmerkittävänävaikutuksena,vaikkaseeiyksinomaanhankkeenansiotaolisikaan.Kysehänonuseimmitenyhteisvaiku-tuksesta.Mikälimonettoimenpiteettoimivatyhteisenstrategianmukaisestiennaltaehkäiseviätoimintatapojavahvistaenjakehittäen,tämäepäilemättäauttaamyösMasto-hankettasaavuttamaantavoitteensatehokkaammin.
Sidosryhmätkokivat,ettätoimintatyöpaikoillaonaktivoitunutjatyöter-veyshuollossatietojatietoisuusovatlisääntyneet.Tähänovatvaikuttaneetmonetsamanaikaisettoimetjaviestit,yhtenäniistäMasto-hanke.Samallavastaajatmuistuttivat,ettäpaljononvielätehtävääjaenemmänjatoimivam-piatyökalujatarvitaantyöhyvinvointipalvelujentuottajillejaerityisestipieniinjakeksisuuriinyrityksiin,jottavoitaisiintukeatyönantajaatässävaativassatehtävässä.Samoinmonetvastaajatkorostivatyhteistyöntiivistämiseenolevanedelleentarvettajayhteistyötätyöpaikkojen,sosiaalityönjaterveydenhuollonsekätyöterveyshuollonvälillätarvitaanenemmän.Asennetasollavaikutta-minenonpitkäprosessi.Jotkutvastaajatpelkäsivät,ettätyökyvynvarhaisen
85
tuenkäytännötovatedelleenjääneetpapereihinjaluentoihinenemmänkuintulleeteletyksiarjeksityöpaikoille.
Samallavastaajatkorostivatsuhteellisuudentajuajasitä,ettäMasto-hankkeenvoimavaratovatvainpieniosasuurtakokonaisuutta.Joidenkinmielestäkohderyhmäjaresurssitolivatalimitoitetutsuhteessatavoitteisiin,joskintoisethahmottivatMasto-hankkeenjuuriverkostotoimintana,jossakukintoimijatuoomatjaorganisaationsavoimavaratjaosaamisentoiminnantueksi.Silloinmuodostuuhuomattavastisuurempikokonaisuuskuinvainosahankkeidensumma.
Masto-hankeoliluonteeltaanverkostohankesiinämielessä,ettäsiihensitoutuneetyhteistyötahotovatmukanaerimuotoisinyhteistyötoiminjatoivatmukanaanmm.ohjausryhmätyöskentelyynomanorganisaationsaosaamisen,näkemyksetjavoimavarat.Yksikyselyntärkeitätehtäviäolikartoittaatämänverkostotyönmuotojajaonnistumista.Useimmatvastaajistakokivat,ettäohjausryhmässäoliedustettunaoikeattahot:76%vastaajistanäki,ettäväite”ohjausryhmässäoliedustettuinaoikeattahot”vastasihyvintaierittäinhyvintodellisuutta.
Ohjausryhmätyöskentelynonnistumisensuhteenkuvaeiollutaivanyhtämyönteinen.Kolmekymmentäyhdeksänprosenttiavastaajistanäkiohjaus-ryhmänonnistuneentyössäänerittäinhyvintaihyvin.Varsinsuurijoukko(35%)eiosannutottaakantaaohjausryhmätyönonnistumiseen.Tämätosinkertoneeenemmänsiitä,ettämoninaisiatahojaedustavatvastaajateivätoleriittävänlähelläohjausryhmätyöskentelyä,jottaosaisivatsiihenkantaaottaa.
Kysyttäessäkeitämuitatahojaohjausryhmätyöskentelyynolisipitänytsaadamukaan,ehdotuksinaesitettiinmm.työterveyshuolto,lääkärijärjestöt(SuomenLääkäriliitto,LääkäriseuraDuodecim,PsykiatriyhdistystaiSuomenTyöterveyslääkäriyhdistys).
Nuortenhuomioimistaohjelmatyössäolisisaattanutvastaajienmukaanedistääse,ettäohjausryhmätyöskentelyssäolisiollutmukanaoppilaitostenjakoulutusorganisaatioidenlaajempiosallisuus.Osavastaajistanäkiohjaus-ryhmänliiankinlaajanapäätavoitettaajatellen,joskinasenteenmuokkauksenmerkitystässäsuhteessamyösnostettiinesillejatällöinlaajakokoonpanopuolustipaikkaansa.
4
7
13 %
11 %
9 %
11 %
13 %
16 %
40 %
44 %
36 %
31 %
47 %
36 %
36 %
40 %
2 %
2 %
2 %
Työikäinen väestö
Masennuksen riskiryhmät
Masennukseen sairastuneet
Masennustoipilaat
Heikosti Melko heikosti Siltä väliltä Hyvin Erittäin hyvin En osaa sanoa
Kuvio 19. Kohderyhmien valinnan onnistuminenLähde: Net Effect Oy:n raportti 2010
86
Masennusperäisentyökyvyttömyydenehkäisemisessäonluontevaajavält-tämätöntäkinlähteäliikkeelletyöikäistentarpeista.Hankkeenneljäneriosa-alueenkohderyhmienvalintaapidettiinyleisestiottaenonnistuneena(kuvio19).Osavastaajistatoimyösesiinnäkemyksiä,joidenmukaanmasennuksenennaltaehkäisyyntähtäävättoimetpitäisikohdentaalapsiinjanuoriin.
Hankkeenkokonaisarvioolivarsinmyönteinen(kuvio20).Toimintamal-lienkehittämisessä,lisäarvonsynnyttämisessä(muutoksenaikaansaamises-sa,jotaeiolisitapahtunutilmanMasto-hanketta)jamielipidevaikuttajanaMasto-hankeonnistuivastaajienmielestäerityisenhyvin.Osallevastaajistaolivaikeavastataerityisestikysymykseensiitä,synnyttiköhankelisäarvoajamuutosta,jotailmansitäeiolisitoteutunut.
3
3
13 %
9 %
10 %
3
3
10 %
31 %
29 %
30 %
18 %
21 %
21 %
40 %
46 %
39 %
46 %
37 %
43 %
6
3
6
26 %
24 %
18 %
9 %
12 %
12 %
7
15 %
6
Hanke on tavoittanut keskeiset kohderyhmänsä
Hanke vastasi sille asetettuja odotuksia
Hankkeen toiminnalla on saatu aikaan tavoiteltujatuloksia
Hankkeessa on kehitetty hyviä toimintamalleja
Hanke synnytti sellaista hyötyä / sai aikaan muutosta,jota ei olisi syntynyt ilman sen toteutusta
Hanke on onnistunut hyvin yhteiskunnallisenamielipidevaikuttajana
Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Siltä väliltä
Lähes samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa
Kuvio 20. Kokonaisarvio hankkeen onnistumisestaLähde: Net Effect Oy:n raportti 2010
YhteiskunnallisessakeskustelussajamuutoksessaMasto-hankkeenteematnähtiinasioinaselvästitärkeinä.Tässäsuhteessaerityisentärkeänänähtiintoimijoidensitouttaminenhankkeentavoitteisiin.Vastaajatmyöskokivat,ettäasiasoveltuuhyvinSTM:nedistämäksi.Ministeriönkohdistamatvoimavaratolivattärkeitätavoitteidensaavuttamisessa,olisittenpuhetaloudellisistavoimavaroista,henkilöstöstätaiosaamisresursseista(kuvio21).
3 %
26 %
7 %
32 %
10 %
1 %
6 %
13 %
Ohjausryhmän toiminta
STM:n hankkeen toimintaan kohdistamatvoimavarat (henkilöstö, osaaminen, rahoitus)
Hankkeessa mukana olevien organisaatioidenkäytettävissä olevat voimavarat
Hankkeessa mukana olleiden toimijoidensitoutuminen tavoitteisiin
Työnjako ja eri toimijoiden tekemän työnyhteensovittaminen
Muu tekijä – mikä?
Hanke ei ole mielestäni ollut erityisen onnistunut
EOS
Kuvio 21. Onnistumisen tärkeimmät tekijätLähde: Net Effect Oy:n raportti 2010
87
AsennemuutoksessamyösMastDo-kampanjallaolimerkitystä(kuvio22).Erityisentärkeänäkampanjanähtiininformaationlevittämisessätyönantajille,mikäaiemmissakinkysymyksissänousiesillemerkittävänälisäarvonajamihinliittyenlisäponnistuksetnäyttävätolevanedelleentarpeen.
2
3
3 3
18 %
21 %3
17 %2
9 %
38 %
39 %
33 %
32 %
30 %
55 %
39 %
41 %
48 %
55 %
2 %
2 %
2 %
2 %
3 %
Informaation leviäminen työnantajille
Informaation leviäminen yleiseen tietoisuuteen työpaikoilla
Informaation leviäminen median kautta laajempaantietoisuuteen
Informaation ymmärrettävyys ja käyttäjäystävällisyys
Keskeisten yhteiskunnallisten toimijoiden sitoutuminentavoitteisiin
Merkityksetön Melko merkityksetön Siltä väliltä
Hyvin merkittävä Erittäin merkittävä En osaa sanoa
Kuvio 22. MastDo-kampanjan viestinnällisten keinojen arviointiLähde: Net Effect Oy:n raportti 2010
Miten Masto-hankkeen työtä pitäisi jatkaa?Hyväksikoettuatyötäpitääluonnollisestivastaajiennäkökulmastajatkaa.Vastaajatolivatyksimielisestisitämieltä,ettäMasto-hankeonsaanutliik-keelleasioita,jotkaansaitsevathuomiotajatkossakin.Erillisellähanketoimin-nallanähtiinomathyvätpuolensa.Erillisenätoimintanaasiasaaparemminnäkyvyyttäjahenkilöresurssittakaavatsitoutumisenjatahtotilanviedäasiaaeteenpäin.Kukatahansarahoittajasitenonkin,senonoltavamukananäky-västitukemassaasianedistämistä,kutenSTMonollut.Monetperäänkuu-luttivatverkostomuotoisentyönjatkamistasamallakunnähtiin,ettäSTM:ntulosohjauksenalaistenorganisaatioidentyöontässäsuhteessatärkeääja”oikeakotipesä”masennusperäisentyökyvyttömyydenehkäisemiseksiteh-tävässätyössä.
KysymysMasto-toiminnantulevasta”kotipesästä”tulkittiinvastaajienjou-kossaeritavoin.Avovastauksienvalossaoikeana”kotipesänä”Masto-hankkeentyyppiselletoiminnalle(mikälisitätoteutetaanmuutenkuinkaikkieneriorganisaatioidenjatyöpaikkojenomanatoimintana)pidettiinjokoSTM:äätaiTyöterveyslaitosta.
JatkuvuudenmerkitystäkorostettiinerityisestiMasto-hankkeenpuitteissatoteutetuntyönvaikuttavuudenparantamiseksi.Vastaajatkorostavattätäsekämenetelmienjatoimintamallienjalkauttamisessaettäseuranta-janäyttötie-donkeräämisessäjahyödyntämisessä.
VerkostotoimintaonluontevamuotoMasto-tyyppisellelaajaavaikut-tavuuttajayhteiskunnallistasitoutumistaedellyttävällekehitys-jaasen-nemuokkaustoiminnalle. Vastaajat kokivatkin, että masennusperäisen
88
työkyvyttömyydenvähentämiseksitarvitaankaikkiamahdollisiatahojajatoimia,jotkatehdäänarjentoiminnassamasennuksentunnistamiseksi,hoi-tamiseksijaihmistentukemiseksi.Toisaaltakoordinaationkinnähtiinolevantarpeen,koskatoimijoitaonpaljon.Näinverkostoituneenyhteistyönpanossaataisiinparhaitenhyödynnettyä.STM:nnähtiinkoordinoineenhankettahyvin.Toisaaltavastaajatkorostivatyhteisvastuuta.MikälivastuuonjatkossaSTM:ssä,ratkaisueisaavähentäävastuutaSTM:nohjauksenulkopuolisiltatoimijoilta.
Jatkuvuudennäkökulmastatärkeäksikoettiinmyösseurantahankkeenpäättymisenjälkeen,ts.tutkimustietoahankkeenkehittämienmenetelmienkäytöstä.Tämähelpottaisimyöstoisentavoitteensaavuttamistaelinäyttö-peräistäpäätöksentekoa.Eräsvastaajamuunmuassatotesi,ettäohjaamisessapitääkeskittyätuloksiaparantaviinpäätöksiin.Jotkutkaipasivatlähempäävuoropuheluamyösmasentuneidenkanssa.Myöshankkeenloppuvaiheessaohjausryhmänjäsenilletoteutetussatyöpajassakoettiinmyönteisenäkäytän-nönkokemustenkuuleminenihmisiltä,jollaonmasennuksestakokemusta.Kasvojenantaminentälletärkeälleteemallenähtiinkeinonavaikuttavuudenedelleenparantamiseksi.
89
6 EHDOTUKSET
Masto-hanketukityössäjatkamistajatyöhönpaluutaedistämällä� työhyvinvointialisääviäkäytäntöjä� varhaistatukeatyössäselviytymisenongelmiin� masennuksenhyväähoitoajakuntoutusta.
Kaikki toimintaohjelmaankirjatutosahankkeet ja toimenpiteet saa-tiintoteutetuksi.Masto-hankkeenohjausryhmätekiseuraaviaehdotuksiajatkotoimiksi:
6.1 TYÖPAIKKOJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT
Varhaisen tuen pelisäännöt työpaikoille
Työkyvynvarhaisentuentoimintamallinavullatuetaantyöntekijöidentyö-kykyä.Mallisisältääpelisäännöttyöntekijän,esimiehenjatyöterveyshuollonyhteistyölle.Työpaikallayhteistoiminnassasovituttoimintatavatkannustavatesimiestäjatyöntekijöitätarttumaantyökyvynongelmiinajoissa.
Masto-hankkeentoiminnassavahvastiesilläolleidentyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluuntoimintamallienjalkauttamistapitääjatkaajaniidentoimivuuttaseurata.Samankaltaisettoimintamallit/pelisäännötsopivattyö-hönpaluuntukemiseksisairaudenluonteestariippumatta.
Vuoden2011alussavoimaantullutlakimuutos,jonkamukaanehkäiseväntyöterveyshuollonkustannuksistamaksettavan60prosentinkorvaukseneh-tonaon,ettätyöpaikallajatyöterveyshuollossaonsovittuyhteisettavoitteetjakäytännötsiitä,mitentyökyvynhallintaa,seurantaajavarhaistatukeatoteutetaan,onlinjassaMasto-hankkeentyö-jatoimintakykyätukevienta-voitteidenkanssa.
Työelämäryhmän(ns.Ahtelanryhmän)1.2.2010jätetynraportintoimen-pide-ehdotuksiavalmistelemaanperustettiinkeväällä2010kolmetyöryh-mää,jotkakaikkipäättivättyönsä31.1.2011.YksinäistäoliSTM:n6.4.2010asettamatyöryhmä,jonkatehtävänäolityöterveyshuollonkehittämistä,työterveyshuollonvaltakunnallistakattavuuttajatyökyvyttömyysprosessiakoskevienesitystentekeminen.Työryhmäesittiraportissaan,ettäKelajaTyöterveyslaitosselvittävät1.1.2011voimaantulleensairausvakuutuslainehkäiseväntyöterveyshuollonkorvausprosentinmuutoksenvaikutuksiatyö-kyvynedistämisessäjatyökyvyttömyydenehkäisyssäviimeistäänvuoden2016loppuunmennessä(STM2011b).
90
Ehdotukset
� Esitetään,ettäTyöterveyslaitos,työeläkeyhtiötjatyöterveyshuollotjatkavattyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluuntoimintamallienlevittämistäsekäedistävätmallienkäyttöönottoajajuurruttamistatyöpaikoille.
� Esitetään,ettätyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluuntoiminta-mallienkäyttöäjatoimivuuttaseurataanTyöterveyslaitoksentyö-elämänvaltakunnallistenseurantatutkimusten,esimerkiksiTyky-barometrin,avullasekäKevanjatyöeläkeyhtiöidenseurannanavulla.
� Esitetään,ettäSTMjatyömarkkinajärjestötselvittävät,voidaankotyönantajanvelvollisuuksiatyöhönpaluunvarmistamisessatarkentaavertaismaidenmallienmukaisesti.
Esimies ja työyhteisö masentuneen työntekijän työkyvyn tukena
Mielenterveyskysymyksiinliittyyuseinennakkoluulojajajopavääriäkäsityk-siä,jotkavoivathankaloittaatyössäjatkamiseenjatyöhönpaluuseenliittyvistäkäytännönasioistasopimista.
Esimiehenasenteellaonhuomattavamerkitysmielenterveysongelmistakärsiväntyöntekijänvarhaisentuensaamisenjatoisaaltatoipilasvaiheessaolevanhenkilöntyöhönpaluunonnistumisenkannalta.Esimiesvoivaikuttaakokotyöyhteisönasenteisiinniin,ettäkynnystarttuavaikeisiinkinasioihinmadaltuu.Lähiesimiehillepitäätarjotakoulutustahyvästäjohtamisestasekätyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluuntukemiseenliittyvistäteemoista.
Esimiesvalmennuksiintarvitaantietoamielenterveyskysymyksistätyöelä-määnliittyen.Käytännöllisiätoimintaohjeitatarvitaansiihen,mitäesimiesvoijamitähänenpitäätyöpaikallatehdähuolehtiakseenhyvinvoinninedel-lytyksistätyössä.
TyöterveyslaitostuottiosanaMasto-hankettaesimiesvalmennuksiinjatyö-suojeluhenkilöstönkoulutuksiinmateriaalia,johonsisällytettiinkäytännöllis-tätietoamielenterveyttäjatyökykyätukevistatoimintatavoistatyöpaikalla.Koulutusmateriaaliasuunniteltiinyhdessämuidenesimies-jatyösuojelukou-lutustatuottavienkoulutusorganisaatioidenasiantuntijoidenkanssa.
Työkykyjohtamisenmallejaonuseita.Työkykyjohtaminenedellyttäätyönantajan,työntekijöidenjatyöterveyshuollontiivistäjajärjestelmällistäyhteistyötä.ElinkeinoelämänkeskusliittoEKonjulkaissutmaaliskuussa2011omantyökykyjohtamisenmallinsa.
91
Ehdotukset
� Esitetään,ettäMasto-hankkeenyhteydessäesimiesvalmennuksiintuotettukoulutusmateriaaliotetaankäyttöönesimieskoulutuksissatyöntekijöidentyökyvyntukemiseksi.Työterveyslaitosjakoulutus-materiaalinsuunnitteluunosallistuneetmuutkoulutusorganisaa-tiothuolehtivat,ettämateriaaliahyödynnetäänosananiidenomiakoulutusohjelmia.
� Esitetään,ettätyömarkkinajärjestötjaTyöturvallisuuskeskussel-vittävät,voidaankokoulutusmateriaaliahyödyntääTyöhyvinvoin-ninpalvelukeskuksessatyöhyvinvointikorttikoulutuksensisältöäsuunniteltaessa.
� Esitetään,ettätyönantajatottavatkäyttöönomantyökykyjohtamisenmallin.
Työsuojelu mielenterveyttä edistävien työolojen kehittämisen tukena työpaikalla
OsanaMasto-hankettatehdynAmmatitjatyökyvyttömyyseläkkeet-tut-kimuksenperusteellatyökyvyttömyyseläkkeidenalkavuustyöntekijäam-mateissaon läheskaksinkertaistaasiantuntija-ammatteihinverrattuna.Masennuksenvuoksityökyvyttömyyseläkkeellesiirtyminenonyleistätyön-tekijäammattienlisäksimyösmonissaasiantuntija-ammateissa.Monettyönhenkiseenkuormitukseenliittyvättekijätvoivatheijastuamasennusperus-teiseeneläkealkavuuteen.
Masennusperusteisteneläkkeidenalkavuudessaoliselkeämpierosuku-puolenkuintyöntekijä-jaasiantuntija-ammattijaonperusteella.Sekätyön-tekijä-ettäasiantuntijanaistenmasennusperusteineneläkealkavuusolisuu-rempaakuinkummankaanryhmänmiesten.
Riittävästäfyysisestäjapsyykkisestäpalautumisestaonhuolehdittavatyönsujumisenjatyöntekijöidentyökyvyntukemiseksi.Asiantuntija-ammateissatyökyvyttömyydenehkäisemiseksionhuolehdittavaerityisestihenkisistävoi-mavaroistatyössä.Työntekijäammateissahuomiotapitääkiinnittääsekätyönfyysisiinettähenkisiinvoimavaratekijöihin.
Työsuojelutyöpaikoillatuottaaparhaantuloksen,kuntyöantajatjatyön-tekijättoteuttavatsitäyhteistyössä.Työpaikanriskinarvioinnissajatyöpaik-kaselvityksessäpitäätunnistaaneasiat,jotkavaikuttavattyöntekijöidenhen-kiseenhyvinvointiinjamielenterveyteen.Työpaikkaselvityksenperusteellatyöterveyshuoltotekeekehittämisehdotuksiatyöpaikalla.Neuvonnallajaohjauksellatuetaanniidentoteutumista.Psyykkisenjasosiaalisentyökuor-mituksenarviointiinonolemassatarkistuslistoihinperustuvaTIKKA-mene-telmä.Suunnattuatyöpaikkaselvitystävartenonkehitettymielenterveysvai-kutustenarviointikehys,MIVA-kehys(STM:nselvityksiä2008:33).
92
Ehdotukset
� Esitetään,ettäpsykososiaalisettyöolotekijätselvitetäänkaikillatoimialoillatyöpaikanriskinarvioinnissajatyöterveyshuollontyö-paikkaselvitystoiminnassa.Tässävoidaanhyödyntäämyöstyöolojenmielenterveysvaikutustenarviointiinkehitettyjämenetelmiäjatyö-ilmapiirikartoituksia.Koskamasennusperusteinentyökyvyttömyysonnaisillayleisempääkuinmiehillä,arvioinneissajaselvityksissäonkiinnitettävähuomiotamyöstyöpaikansukupuolijakaumaanjamahdollisiinerilaisiinvoimavara-jakuormitustekijöihin.
� Esitetäänlisäksi,ettäTyöterveyslaitos,Työturvallisuuskeskusjatyömarkkinajärjestöthuolehtivat,ettäTyöterveyslaitoksenMasto-hankkeenyhteydessätuottamaakoulutusmateriaaliahyödynnetäänmyöstyösuojeluhenkilöstönkoulutuksissa.
6.2 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA
Työterveyshuollon uudelleen suuntaaminen ja yhteistyökäytännöt
STM:n6.4.2010asettamatyöryhmäesitti,ettätyöterveyshuollonpainopis-teeksiotetaantyökyvynseurantajaedistäminentyöuranerivaiheissa(STM2011b).
� Työryhmänkeskeisiäehdotuksiaolivattyöterveysyhteistyönvahvista-minensekähyväntyöterveyshuoltokäytännönjavaltioneuvostonase-tuksen(1484/2001)tarkistaminenjapäivittäminentukemaanuuttapainopistettä.
� Työkyvyntukemiseentarvitaanterveydenhuollonsaumatontayhteis-työtäperusterveydenhuollon,erikoissairaanhoidon,työterveyshuollonjakuntoutuksenvälillä.
� Terveydenhuollonyhteistyössäsairaanhoitopiirikoordinoihoitokäytän-töjäalueellaanjatyöterveyshuoltotyössäkäyvienhoitoa,kuntoutustajatyöhönpaluuta.
� Alueellisensaatavuudenvarmistamiseksityöterveyshuollonpalvelutpi-tääottaahuomioonterveydenhuollonpalvelujärjestelmääkehitettäessä.
� Työryhmämyösehdottityöterveyshuollonkoulutuksenkehittämiseksitoimenpiteitä,joillaturvataantyöterveyshuollonhenkilöstönriittävyysjaosaaminen.Toiminta-jatyökyvynarvioinninosaamistapitäävahvistaaterveydenhuollonperuskoulutuksessa.
YksikeskeinenMasto-hankkeeseenliittyväkokonaisuusonolluttyöter-veyshuollontoiminnantukeminenjasiihenliittyenyhteistyökäytäntöjenkehittäminentyöpaikan,työterveyshuollonjaerikoissairaanhoidonvälillä.Hankkeessalaadittiintyöterveyshuollolletutkimusnäyttöönperustuvasuo-situsmasennuksenehkäisyä,hoitoajakuntoutustavarten,javietiinsitäkäy-täntöönkoulutuksenjakehittämishankkeidenavulla.
93
Masto-hankkeessaselvitettiinyhteistyössäSuomenMielenterveysseuranjaTyöterveyslaitoksenkanssamyösKäypähoito-suosituksenmukaisendep-ressiokoulutoiminnansoveltuvuuttatyöterveyshuollontoiminnaksi.Tutki-mustenmukaandepressionitsehoito-jaennaltaehkäisyryhmät(ryhmämuo-toisetdepressiokoulut)ovatosoittautuneetvaikuttaviksiennaltaehkäiseviksitoimiksimasennusoireilustakärsivillehenkilöille.
Ehdotukset
� Masto-hankkeenohjausryhmäkannattaaSTM:nasettamantyöryh-mänesitystä(STM2011b),ettätyöterveyshuollonpainopisteeksiasetetaantyökyvynseurantajaedistäminentyöuranerivaiheissajaettäosanahyväntyöterveyshuoltokäytännönpäivitystälaaditaanoh-jeistustavallisimpientyökyvyttömyyttäaiheuttaviensairausryhmienhoitokäytännöistätyöpaikoillajaterveydenhuollossa.
� Ohjausryhmäkannattaamyöstyöryhmänesitystä(STM2011b),ettätyöterveyshuoltokoordinoityöntekijäntyökyvyntukemiseksitarpeellistentoimenpiteidentoteutumistatyöpaikalla,perustervey-denhuollossajaerikoissairaanhoidossa.Sairaanhoitopiirikoordinoialueellaansairausryhmiinlaadittaviahoito-jakuntoutuskäytäntöjä(Terveydenhuoltolaki34§),jotkaperustuvatvaltakunnallisiinohjei-siinjaKäypähoito-suosituksiin.
� Ohjausryhmätukeetyöryhmänesitystä(STM2011b),ettätyöky-vyntukemiseentarvitaanterveydenhuollonsaumatontayhteistyötäperusterveydenhuollon,erikoissairaanhoidon,työterveyshuollonjakuntoutuksenvälillä.
� Esitetään,ettäTyöterveyslaitosintegroiMasto-hankkeenyhteydessäsuunnitellunMasennusjatyöelämä-koulutuskokonaisuudenosaksityöterveyshuollontäydennyskoulutusohjelmia.Lisäksiesitetään,ettäTyöterveyslaitosjatkaaalueellistakoulutusyhteistyötätyöterveys-huollonjapsykiatrianvälillä.
� Esitetään,ettäryhmämuotoistadepressiokoulutoimintaatoteute-taanjatkossaosanatyöterveyshuollontoimintaa.TyöterveyslaitosvarmistaayhteistyössäSuomenMielenterveysseurankanssa,ettädepressiokoulutoimintatukeetyöterveyshuollonuudenpainopisteenmukaistatoimintaa.
Sairauspoissaolo − tavoitteellinen osa hoitoa ja työhön paluun prosessia
Masennuksenaktiivinen,jäsenneltyhoitoontuloksellista.Hoidononnis-tuminenjatyökyvyntukeminenedellyttävättoimivaaverkostoyhteistyötä.Valtaosamasennukseensairastuneistajatkaatyöelämässäilmanpitkiäsaira-uspoissaoloja.Jossairauspoissaolojatkuuylipuolivuotta,työhönpalaavain
94
50%masentuneista.Sairauspoissaolonpitkittyessävuodeksityöhönpalaajiaonenääneljännes.
Masto-hankkeenyhteydessätehdyissäselvityksissätuliesiinpuutteitatyöterveyshuollonjaerikoissairaanhoidonyhteistyössä.Sairauspoissaolojennähtiinerikoissairaanhoidossavenyvänuseintarpeettomanpitkiksi.Työ-terveyshuollonjatyöpaikanoikea-aikaiset,työhönpalauttavatammatillisenkuntoutuksenkeinotjäivätuseinhyödyntämättä.
Työkykyarvioinnissakeskeistäonyhteistyöjavuoropuhelutyöterveys-lääkärinjapsykiatrinvälillä.Sairauspoissaolon-jossitätarvitaan-onoltavatavoitteellinenosahoitoa.
Sairauspoissaolonpituudenmääritysjatyöhönpaluunsuunnittelunpi-täisipääsääntöisestitapahtuatyöterveyshuollossa,työterveyslääkäreidenjaerikoissairaanhoidonmolemminpuolistakonsultaatioyhteistyötähyödyntäen.
STM:n7.4.2010asettamatyöhyvinvointityöryhmä-jonkatoimeksiantoperustuimyösTyöelämäryhmän(ns.Ahtelanryhmän)loppuraportineh-dotuksiin-ehdotti,ettätyöterveyshuollonlausuntoolisisairauspäivärahanmaksamisenedellytys90sairauspäivärahapäivänjälkeen.Työryhmänteh-tävänäolikehittäävarhaistapuuttumistapitkittyviintyökyvyttömyyksiin.Sairausvakuutuslakiintuliesittäämuutokset,jotkatukisivatvarhaistapuut-tumistajaeritoimijoidenyhteistyötä(STM2011a).
Ehdotukset
� Ohjausryhmäesittää,ettäTyöterveyslaitosjaTelalevittävätMasto-hankkeenyhteydessäkehitettyjätoimiviatyökyvynarviointiinsekätyössäjatkamisenjatyöhönpaluuntukemiseenliittyviätyöpaikan,työterveyshuollonjapsykiatrianyhteistyökäytäntöjä.
� Ohjausryhmätukeetyöhyvinvointiryhmänehdotusta(STM2011a),ettätyöterveyshuollonlausuntoolisisairauspäivärahanmaksamisenedellytys90sairauspäivärahapäivänjälkeen.
6.3 TERVEYDENHUOLLON TOIMINTA
Depressiohoitajia perusterveydenhuoltoon
Masto-hankkeessaonpainotettuaktiivisenvarhaisvaiheenhoidonmerkitystämasennuksenyhteydessä.HoidonperustanapitääollaDepressionKäypähoito-suositusjasiihenpohjautuvatalueellisethoitomallit.
Masennuksenvarhaisvaiheenhoidonkulmakivenäonperusterveydenhuol-to.Perusterveydenhuollondepressiohoitajatoimintaonyksihyväksitodettukeinovahvistaatehostaalkuvaiheenhoitoa.Vuoteen2015ulottuvakansal-linenmielenterveys-japäihdesuunnitelma(Mieli2009)suosittaakaikkiinterveyskeskuksiindepressiohoitajatyömalliajaperusterveydenhuollontoimin-nanvahvistamistapsykiatrisellakonsultaatiotuella(STM2009a).
95
Alkuvaiheen hoitoon vuorovaikutuksellisiakin menetelmiä
Julkisessaterveydenhuollossapitääollamahdollisuustarjotadepressionalku-vaiheenhoitonaKäypähoito-suosituksenmukaisiavaikuttavaksiosoitettujavuorovaikutuksellisiahoitomuotoja.Masto-hankkeessaonpyrittyvahvista-maanasianmukaisenlääkehoidonlisäksivuorovaikutuksellistenhoitojensaatavuutta.
Ryhmämuotoinendepressiokoulutoimintasoveltuumasennukseneh-käisyynjalievienmasennustenhoitoon.Masennuksenlaadukkaaseenal-kuvaiheen hoitoon kuuluvat myös Käypä hoito -suosituksen mukaisetlyhytpsykoterapiajaksot.
Masto-hankkeessapsykiatriseenerikoissairaanhoitoontehdynkyselynva-lossalyhytpsykoterapiaeivielämuodostaoleellistaosaamasennuksenhoi-dostajulkisessaterveydenhuollossa.Psykiatriseenavohoitoontarvitaanlisäälyhytterapiaankoulutettuahenkilökuntaamasennuspotilaidenoikea-aikaisenjatehokkaanhoidonturvaamiseksijamasennuksestaaiheutuvantyökyvyttö-myydenehkäisemiseksi.Hoidonjakuntoutuspsykoterapiansaumattomuuteenpitääkiinnittääerityistähuomiota.
Tietotekniikanavullamielenterveyspalvelujavoidaantarjotamyösniille,joillaeiolemuutenpääsyäpalveluidenpiiriinesimerkiksialueellistensyidenvuoksi(työvoimansaatavuudenvaihtelu,pitkätetäisyydetvastaanotolle).Tietokonepohjaisetpsykoterapiaohjelmatsoveltuvatlievistäjakeskivaikeistaahdistuneisuus-jamasennushäiriöistäkärsiville.Osanäistäterapioistaontodettuyhtätehokkaiksitaijopatehokkaammiksikuinkasvokkaintapahtuvapsykoterapia.
96
Ehdotukset
� Ohjausryhmäesittää,ettäTHLtukeeosanakansallisenmielenter-veys-japäihdesuunnitelman(Mieli)toimeenpanoa(STM2009a)depressiohoitajatoiminnankehittämistäjalevittämistäterveyskes-kuksiin.Lisäksiesitetään,ettäTHLedistäämyösryhmämuotoisendepressiokoulutoiminnanjuurruttamistaterveyskeskuksiin.
� Esitetään,ettäInnokylä-hanketukeedepressiohoitajatoiminnanjamyösvaikuttavaksiosoitetunryhmämuotoisendepressiokoulutoi-minnanlevittämistäperuspalveluihin.
� Esitetään,ettäsairaanhoitopiiritjärjestävätalueellaantäydennyskou-lutustalyhytpsykoterapiaanliittyen.
� Esitetään,ettäsairaanhoitopiirithuolehtivatalueellaanhoitoonkuu-luvanpsykoterapianriittävästäsaatavuudesta.
� Esitetään,ettäTHLintegroimielenterveystyöhönliittyvienverkko-pohjaistenmenetelmienkehittämisenjalevittämisenosaksivuosit-tainpäivitettävääMieli-suunnitelmantoteuttamisohjelmaa(STM2009a).
� Esitetään,ettäTHLintegroimielenterveystyöhönliittyvienverkko-pohjaistenmenetelmienkehittämisenmyösosaksiSADe-ohjelmansosiaali-jaterveydenhuollonpalvelukokonaisuudenkehittämistä.
� Esitetään,ettädepressionKäypähoito-suositustapäivitettäessähuo-mioidaantyöterveyshuollonroolityökyvynedistämisessäjaosatyö-kyvyntukemisessa.
� Esitetään,ettäSTMarvioimahdollisuudenlaajentaalyhytpsykote-rapiankorvattavuuttaSavake-työryhmänehdotuksenpohjalta(STM2007b).
6.4 KUNTOUTUS JA TYÖHÖN PALUUN TUKI
Kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuuden tarkistaminen
KuntoutuspsykoterapiasiirtyiKelassajärjestämisvelvollisuudenpiiriinvuo-den2011alustalukien.Kuntoutuspsykoterapiaakorvataankaikillesitätar-vitseville,kuntoutuspsykoterapiankohderyhmäänkuuluvillevakuutetuille.
Kuntoutuspsykoterapiaanonoikeus16−67-vuotiaallahenkilöllä,jonkatyö-taiopiskelukykyonheikentynytmielenterveydenhäiriönvuoksi.Tavoit-teenaontyö-taiopiskelukyvyntukeminentaiparantaminen.Kuntoutus-psykoterapianmyöntäminenedellyttää,ettäkuntoutujallaonpsykiatrisendiagnoosintekemisenjälkeenollutvähintään3kkjatkunutasianmukainenhoitosuhdeennenKelalletehtyäkuntoutushakemusta.
Kelakorvaakuntoutuspsykoterapiaa,jokaonlääketieteellisestiperustel-tua.Sevoiollayksilö-,perhe-,ryhmä-,taiparipsykoterapiaajanuorillemyösmusiikkiterapiaa.
Psykoterapiakorvauksenenimmäismääristäsäädetäänjatkossavaltio-neuvostonasetuksella.Asetuksessasäädetäänkorvaustasoterikseen16−25
97
-vuotiaidennuortenja26−67-vuotiaidenaikuistenyksilö-jaryhmämuotoi-sellekuntoutuspsykoterapiallesekäperhe-taiparipsykoterapialle.
Kuntoutuspsykoterapiankorvaustasotpysyivät2011alustalukienen-nallaan.Omavastuuosuudensuuruusvoimuodostuaosallekuntoutujistakuntoutuspsykoterapianesteeksi.PotilaallaonoikeuskieltäytyäKansanelä-kelaitoksenkorvaamastakuntoutuspsykoterapiasta,jolloinvastuupotilaankuntoutuksestasiirtyyjulkisellesektorille.
Ehdotus
� Esitetään,ettäSTMselvittäämahdollisuudetkuntoutuspsykotera-pianomavastuuosuudenpienentämiselle.
Osasairauspäiväraha, työkokeilu ja muita työhön paluun tukikeinoja
Toipilasvaiheessatyöhönpaluutavoidaantukeaesimerkiksiosasairauspäivä-rahaataityökokeilujahyödyntäen.Samojakeinojavoidaanhyödyntäätyöhönpaluuntukenamasennuksenlisäksimyösmuissasairausryhmissä.
Toipilaantyöntekijänvoimavaroihinsopeutettutyönkuvapaluuvaiheessavoiosaltaanehkäistäsairaudenuusiutumista.Toistuvatmasennustilatovatyksityökyvyttömyydenkeskeisimpiäriskitekijöitä,jotenmasennuksenuu-siutumisenehkäisyonkannattavaamyöstästänäkökulmasta.
Masennuksestatoipuvantoimintakykypalautuuuseinoireidenhäviämistähitaammin.Toipilasaikapitäisikintarvittaessaottaahuomioontyönkuvassa.Vuoropuhelutyöpaikanjatyöterveyshuollonvälillätoteutuuerilaisintyöter-veysneuvottelukäytännöin.Josmasennuksestatoipuvatyöntekijäeikykeneentisiintehtäviinsä,mahdollisistatyöhönpaluutatukevistatilapäisistätaipysyvistätyöjärjestelyistävoidaansopiatyöterveysneuvottelussa.
Monihäiriöisyysontyöikäisilläihmisilläyleistä.Samallaihmisellävoiollaesimerkiksimasennustilanlisäksipäihdehäiriötaituki-jaliikuntaelinsairaus.Erityyppisistäsairauksistaaiheutuvahaittatyössäsuoriutumiselleriippuupitkältityönvaatimuksista(esim.työntekijä-/asiantuntijatehtävät;vuorotyö;asiakaspalvelutehtävät).
Asteittaistatyöhönpaluutavoidaanhelpottaatietyinedellytyksinesimer-kiksiosasairauspäivärahantaiKelanjatyöeläkeyhtiöidenammatillisenakun-toutuksenakorvaamantyökokeilunavulla.Lisäksityöterveyshuoltolainperus-teellaKelanmaksamankuntoutusrahanavullavoidaantoteuttaatyökokeilu.
Osasairauspäivärahankarenssiaikalyhenivuoden2010alusta.Senkäyttöonmuutoksenjälkeenlisääntynytselvästi.Osasairauspäivärahankäyttöäpi-tääedelleenlisätä.Sentukemiseksitarvittavaakoulutustajakehittämistyötäpitääjatkaa.Myöstyökokeilujenkäyttöämasennustoipilaidentyöhönpaluuntukenaontarpeenedelleenlisätä.
98
Ehdotukset
� Esitetään,ettäSTM,työmarkkinajärjestötjaKelaarvioivatosasaira-uspäivärahankehittämistarpeitaja-mahdollisuuksia.
� Esitetään,ettäTyöterveyslaitos,KelajaTelalevittävättiedotuk-senjakoulutustilaisuuksienavullatietoaosasairauspäivärahastajatyökokeiluista.
� Esitetään,ettätyöterveyshuollontoimintasuunnitelmissaotetaanhuomioonpsyykkisiltä/fyysisiltävoimavaroiltaanosatyökykyistentyöntekijöidentyökyvyntukemiseksitarpeellisettoimenpiteet.Työ-terveyshuollonasiantuntija-apuakannattaahyödyntääosatyökykyi-sentyötehtävienmuokkaamisessavoimavaroihinsopiviksi.
Osatyökyvyttömyyseläkkeet käyttöön mielenterveystoipilaiden työkyvyn tukena
Osatyökyvyttömyyseläkkeetovatyksikeinotukeaosittaintyökykyistentyös-säkäyntiä.Vaikkaniidenkäyttöonviimevuosinalisääntynyt,seonedelleenvähäistä.
Osatyökyvyttömyyseläkkeitävoidaankäyttääsekätyökyvynheikkene-mis-ettäpalautumisprosessissa.Niitä käytetääntyöuranpidentäjinäetenkinsilloin,kuntyökykyheikkeneevähitellen.
Työssäkäynnillämitattunanevaikuttavathyvintoimivaltaratkaisultatyö-uranpidentämiseksi.MasennuksensairausryhmässäjopakaksikolmasosaaosatyökyvyttömyyseläkettäsaavistakäyEläketurvakeskuksentutkimuksenmukaantyössä.Heidänlisäkseenrunsaat10%olisihalukkaitatyöhön.
Jonkinverranosatyökyvyttömyyseläkkeitäkäytetäänmyös työkyvyn pa-lautumisprosessissa elisiirryttäessätäydeltäeläkkeeltätyökyvynkohentuessaosatyökyvyttömyyseläkkeelletaiosakuntoutustuelle.
Ehdotukset
� Esitetään,ettäETKjatyöeläkeyhtiötlevittävättietoaosatyökyvyttö-myyseläkkeidenkäytöstäjasoveltuvuudestamasennukseenjamuihinmielenterveydenhäiriöihinsairastuneidenkohdalla.
� Esitetään,ettätyömarkkinajärjestötyhdessämielenterveysjärjestö-jenkanssajatkavatasialliseentietoonperustuvaaasennemuokkaustamielenterveydenhäiriöihinliittyvänstigmanvähentämiseksijaosa-työkykyistentyössäjatkamisentukemiseksi.
Kuntoutustuella olevien työhön paluu
OsanaMasto-hankettaETKtekiselvityksen,jossatarkasteltiinmääräaikai-seltakuntoutustueltatyöhönpalaamista.
99
� Työsuhteenvoimassaolokokokuntoutustukiajanoliselvästiyhteydessäkuntoutustuenjälkeiseentyöllisyyteen.
� Jostyösuhdeoliollutkuntoutustukiaikanavoimassa,85prosenttiakun-toutustuenpäättäneistäpalasityöhön.Muussatapauksessatyöhönpa-lanneitaolivain37prosenttia.
� Tuki-jaliikuntaelintensairauksienryhmässätyösuhteenvoimassaolokuntoutustuenaikanaoliyleisempääkuinmuissasairausryhmissä.Kuntyösuhteenvoimassaolootettiinhuomioon,masennuksenjatule-saira-uksienryhmissätyöhönpalanneidenosuuksissaeiolluteroa.
Ehdotus
� Esitetään,ettätyöeläkeyhtiötjaKelakehittävättyöhönpaluunpro-sessejamyösniillemasennuksenperusteellakuntoutustuellaolevillejakuntoutusvastuulleenkuuluvilleasiakkailleen,joillaeiolevoimas-saolevaatyösuhdetta.
Osatyökyisten työllistymisen edellytyksistä huolehdittava
STMasettimarraskuussa2010osatyökykyisten työllistymisen esteitä selvittä-määnselvityshenkilön,jonkatehtävänäoliselvittääosatyökykyistenasematyömarkkinoillajamitäpitäisitehdäasemanparantamiseksi(STM:nselvi-tyksiä2011:5).
� Selvityshenkilönensisijainenehdotusoli,ettäkeskeisettoimijatarvi-oivat,millaisenpainonneantavatosatyökykyistentyöllistymiselle.Jososatyökykyistentyöllistäminenarvioidaantärkeäksi,onkäynnistettäväuseanvuodenkestäväkattavatoimintaohjelma,jokavakiinnuttaaosa-työkykyisilleluontevanasemantyömarkkinoilla.
� Toissijainenehdotussisälsiesityksen,ettämikäliosatyökyistentyöllistä-miseksieipidetätarkoituksenmukaisenakäynnistäämainittuaohjelmaa,ainakinosaraportissaesitetyistäepäkohdistakorjataan.
Masto-hankkeenyhteydessätehtytyökyvyttömyyseläkkeidenammatti-ryhmittäistenerojentarkasteluosoitti,ettätyökyvynedistäminenontärkeää,muttatärkeääonmyöshyväksyäosatyökykyisyys jaylipäänsäerilaisuusosaksityöelämää.
Mieli-2009työryhmänmielenterveys-japäihdeongelmistakärsivientyöl-listymisedellytyksiäkoskevassaehdotuksessatodetaan,ettätyökokeiluja,työ-valmentajantuellatoteutettavaatuettuatyöllistymistä,työhönvalmennustasekäammatillisenkuntoutuksenjavalmentavankoulutuksenpalvelujatar-koituksenmukaisellatavallahyödyntämällävoidaantukea mielenterveyskun-toutujien mahdollisuuttapäästätyöelämään(STM2009a).
Mielenterveys-japäihdehäiriötovatyleisiätyökykyäuhkaaviasairauksiapitkäaikaistyöttömillä.Mieli2009-työryhmänehdotuksissatodetaan,että
100
mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien työttömientyökykyäuhkaaviintekijöihinvoidaanpuututtuaajoissamuunmuassatyöttömienterveystarkas-tustoimintaajakuntouttavaatyötoimintaakehittämällä.
TEMasettitoukokuussa2010työryhmän,jonkatehtävänäolitehdäeh-dotuksettyöttömien työkyvyn arvioinnin ja terveyspalvelujen järjestämiseksi (TEM2011).Työryhmäntuliottaatyössäänhuomioonpitkäaikaistyöttömienterveydenhuoltohankkeessa(PTT-hanke)tehtytyöjasenpohjaltatehdytkehittämissuositukset.
� Työryhmäntehtäväperustuitavoitteeseen,jossanykyistäparemmintunnistetaantyökykyynliittyvättyöllistymisenesteet.
� TyöryhmänmukaanTE-toimistontehtävänäontunnistaanetyöttömät,joidentyökykypitääarvioidajaohjataheidätterveystarkastukseen.Ter-veystarkastuksenjälkeenTE-toimistossaarvioidaanuudelleen,mitentuloksetvaikuttavatasiakkaanpalvelutarpeeseen.TarvittaessaasiakasohjataanKelan,työeläkelaitoksentaikunnansosiaali-jaterveydenhuol-lonpalveluihin.
� Kunnansosiaali-jaterveydenhuollontehtävänäonpuolestaantoteuttaatyöttömientyökyvynarvioimiseksitarvittavatterveystarkastukset,hoitaasairaudetsekätarjotalääkinnällistäjasosiaalistakuntoutusta.Lisäksikunnansosiaali-jaterveydenhuoltoantaaneuvontaajaohjaustatyöky-vyttömyyseläkeasioissasekäseuraatyöttömienterveyttäjahyvinvointia.
Työttömientyöllistymisedellytystenparantamistakoskeviaehdotuksia
valmistellaanlisäksiSTM:n, TEM:n ja Kuntaliiton asiantuntijaryhmässä. Painopisteonniidenasiakkaidenpalveluissa,jotkatarvitsevatjulkistentyö-voimapalvelujenlisäksikuntienjärjestämisvastuullaoleviapalveluja(mm.kuntouttavatyötoiminta).
101
Ehdotukset
� Masto-hankkeenohjausryhmätukeeSTM:nselvityshenkilönesitystäsellaisenkattavantoimintaohjelmankäynnistämisestä,jokavakiin-nuttaaosatyökykyisilleluontevanasemantyömarkkinoilla(STM:nselvityksiä2011:5).Tässäyhteydessäselvitettäisiintarkemminmyösmahdollisetosatyökykyistentyöllistymisenlainsäädännöllisettaiso-pimuksellisetesteet.
� Esitetään,ettämielenterveysongelmistakärsivientyöttömientyö-kykyäuhkaaviintekijöihinpuututaanajoissatyöttömienterveys-tarkastustoimintaajakuntouttavaatyötoimintaakehittämällä.Kun-touttavantyötoiminnankehittämisessäpitääottaahuomioonnäidenerityisryhmienyksilöllisettarpeet.
� OhjausryhmätukeeTEM:nasettamantyöryhmänesitystä,ettätyö-voimapalvelut,kunnallisetsosiaali-jaterveyspalvelutjaammatillisenkuntoutuksenpalvelutnivoutuvatnykyistäparemminyhteenjatu-kevattyöttömientyöhönkuntoutumistajatyömarkkinoille(TEM2011).
6.5 NUORTEN OPISKELU- JA TYÖKYVYN TUKI
Monipuoliset keinot käyttöön
Työkyvyttömyyseläkkeellejäävillänuorillaontaustallaanhyvinerilaisiasai-rauksia.Masennustilojenosuusonvain16%nuortentyökyvyttömyyseläk-keidensyistä.Nuortentyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyminenonlisääntynyt2000-luvunalkuvuosienjälkeenlähinnäalle25-vuotiaidenikäryhmässä.KasvujohtuuosittainKelankuntoutusrahalainsäädännönjasensoveltamis-käytännönmuutoksesta.Työelämänkauttatyökyvyttömyyseläkkeellepäätyyvainharvanuori.Alle25-vuotiaistatyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyneistävaltaosasaavainkansaneläkettä.
Nuortenopiskelu-jatyökyvyntukemiseksitarvitaanlaadukastaoppilas-jaopiskelijahuoltoa,toimivaakoulu-jaopiskeluterveydenhuoltoasekämonipuo-lisia,lähellänuorenarkielämääoleviamatalankynnyksenmielenterveys-japäihdepalvelujaperuspalveluidenyhteyteen.
Kansallisessamielenterveys-japäihdesuunnitelmassa(Mieli2009),jonkatoimeenpanoaSTMohjaa,onlinjattumielenterveys-japäihdetyöntulevai-suuttaSuomessavuoteen2015.Suunnitelmassakorostetaanennaltaehkäisyäjamatalakynnyksistenmielenterveys-japäihdevastaanottojenkehittämistäperuspalvelujenyhteyteen.Erikois-japeruspalvelujenyhteistoimintaapitääkehittäänuortenkehitysympäristöissäylisektorirajojen.Kehittämistyöulot-tuujulkisenpalvelujärjestelmänlisäksivahvastimyöskolmannellesektorille.
Opintojenviivästymisentaustallaonuseinmielenterveyteenliittyviäongelmia.Nekoskettavatyliopisto-opiskelijoidenlisäksilukioissa,ammatti-oppilaitoksissajaammattikorkeakouluissaopiskelevia.Opiskelukykyynvai-kuttavatopiskelijanvoimavarojenlisäksiopiskelutaidot,opetustoimintaja
102
opiskeluympäristö.Opiskeluterveydenhuollollaonvastuuennaltaehkäisystä,seurannastajasairauksienperusterveydenhuollontasoisestadiagnostiikasta,hoidostajaalkuvaiheenkuntoutuksesta.Opiskeluterveydenhuollontehtävänäonlisäksiedistääopiskeluympäristönterveellisyyttäjaturvallisuuttasekäopiskelijoidenterveyttäjaopiskelukykyä.Oppilaitostenjaopiskelutervey-denhuollonyhteistyötäpitäätiivistääopiskelukyvyntukemiseksi.
Osasairauspäivärahajärjestelmäeikoskeopintotuellaopiskeleviaopiske-lijoitaeikävähäinenkäänopiskeluoleollutmahdollistasairauspäivärahakau-denaikana.Sairauspäivärahaasaavallevoisiollahyvämahdollistaavähäinenopiskelutilanteessa,kunsenvoidaanarvioidaedistävänkuntoutumistajaopiskelukyvynpalaamista.
Ehdotukset
� Masto-hankkeenohjausryhmäpitäätärkeänä,ettäOKMjatkaayh-teistyössäSTM:nkanssaoppilas-jaopiskelijahuoltoakoskevanlainvalmisteluanuortenterveydenjahyvinvoinninedistämiseksi.
� Ohjausryhmäpitäämyöstärkeänä,ettäTHLtukeenuortenmatalankynnyksenmielenterveyspalveluidenkehittämistäjulkisessapalvelu-järjestelmässäosanakansallisenmielenterveys-japäihdesuunnitel-man(Mieli)toimeenpanoa(STM2009a).Kunnatvastaavatsuun-nitelmantoteuttamisesta.
� Esitetään,ettäSTMarvioi,voitaisiinkosairauspäivärahaasaavallemahdollistaavähäinenopiskelutilanteessa,jossasenvoidaanarvioidaedistävänhenkilönkuntoutumistatainopeuttavantoimintakyvynpalaamista.TämänasianjatkovalmisteluntarvenostettiinesilleSata-komiteanraportissa(STM2009b).
� Esitetään,ettäSTMjaKelaselvittävät,voidaankonuortenkuntou-tusrahanikärajaatarkistaa20-ikävuodestaeteenpäin.
� Esitetään,ettäTyöterveyslaitos,KelajaETKselvittävät,minkälaistahoitoajakuntoutustatyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyneetnuoretovatsaaneetenneneläkkeellesiirtymistä.
6.6 MASTO-HANKKEEN KÄYNNISTÄMIEN PROSESSIEN SEURANTA
Työpaikkojen ja terveydenhuollon yhteistyön tiivistämistä pitää jatkaa masen-nusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi.
Työkyvyttömyydenehkäisyssätärkeääovatennaltaehkäisevätjatyöhyvin-vointiatukevattyöelämänkäytännötsekäoikea-aikainenhoitojakuntoutus.Masto-hankkeessatoteutettiinmoniakoulutus-jakehittämistoimianäidenasioidentukemiseksi.
Työpaikkojen,terveydenhuollonjakuntoutuksenyhteistyötätyöikäistentyökyvyntukemiseksionedelleenkehitettävä.Samantyyppisilläyhteistyö-käytännöilläjamuillatoimintamalleilla,joidenavullapyrittiinvähentämään
103
masennuksestajohtuvaatyökyvyttömyyttä,voidaanvaikuttaamyösmuistasairauksistajohtuvaantyökyvyttömyyteen.
Ehdotukset
� Esitetään,ettätyömarkkinajärjestöt,TTL,THL,Kela,Telajamie-lenterveysjärjestötlevittävätMasto-hankkeenyhteydessäkehitettyjätyökalujajatoimintakäytäntöjätyöpaikoille,työterveyshuoltoonjamuualleterveydenhuoltoon.
� Esitetään,ettämielenterveysjärjestötottavataktiivisenroolintyö-elämänmielenterveyskysymyksiinliittyvienaloitteidentekemisessä.
� Esitetään,ettäSTMhuolehtiiMasto-hankkeenesittämienehdotus-tentoimeenpanemisestajaarvioiesimerkiksikolmenvuodenkulut-tuajatkokehittämistarpeet.
104
LIITE 1. OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO (SULUISSA VARAJÄSENET)
PuheenjohtajakansliapäällikköKari Välimäki,sosiaali-jaterveysministeriö(1.11.2007−24.11.2009)
/osastopäällikkö,ylijohtajaLeo Suomaa,sosiaali-jaterveysministeriö(alkaen25.11.2009)
Varapuheenjohtaja apulaisosastopäällikköMarja-Liisa Partanen,sosiaali-jaterveysministeriö
(1.11.2007−24.11.2009)
/osastopäällikköAino-Inkeri Hansson,sosiaali-jaterveysministeriö(alkaen25.11.2009)
(lääkintöneuvosMatti Lamberg,sosiaali-jaterveysministeriö)(1.11.2007−31.12.2008)
/(lääkintöneuvosKristiina Mukala, sosiaali-jaterveysministeriö)(alkaen5.5.2009)
JäsenetjohtajaTimo Aro,TyöeläkevakuuttajatTELAry(ylilääkäriMaarit Gockel,
TyöeläkevakuuttajatTELAry)
kehittämispäällikköMarja Erkkilä,SuomenAmmattiliittojenKeskusjärjestöSAKry
(asiantuntijalääkäriKari Haring,SuomenAmmattiliittojenKeskusjärjestöSAKry)
sosiaali-jaterveyspoliittinenasiantuntijaMervi Flinkman,ToimihenkilökeskusjärjestöSTTKry(1.11.2007−12.10.2008)
/sosiaali-jaterveyspoliittinenasiantuntijaRiitta Työläjärvi,ToimihenkilökeskusjärjestöSTTKry(alkaen13.10.2008)
(työympäristöasiantuntijaErkki Auvinen,ToimihenkilökeskusjärjestöSTTKry)
erikoistutkijaRaija Gould,Eläketurvakeskus
(osastopäällikköMikko Pellinen,Eläketurvakeskus)
johtajaKaj Husman,Työterveyslaitos
(johtajaHilkka Riihimäki,Työterveyslaitos)(1.11.2007−18.8.2008)
/(tiimipäällikköMarianna Virtanen,Työterveyslaitos)(alkaen19.8.2008)
lakimiesPaula Ilveskivi,Akava
(lakimiesJarmo Pätäri,Akava)
kuntoutusjohtajaTiina Johansson,Mielenterveydenkeskusliittory
(koulutusjohtajaMika Vuorela,Mielenterveydenkeskusliittory)(1.11.2007−1.11.2010)
ylilääkäriJorma Järvisalo,Kansaneläkelaitos
(kuntoutuspäällikköTiina Huusko,Kansaneläkelaitos)
ylilääkäriKari Kaukinen,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK(1.11.2007−31.8.2010)
/ylilääkäriJan Schugk,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK(alkaen1.9.2010)
(asiantuntijaAnu Sajavaara,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK)
johtajaKaarina Knuuti,Maa-jametsätaloustuottajainKeskusliittoMTKry(13.12.2007−13.1.2010)
/asiantuntijaMarja Tallavaara,Maa-jametsätaloustuottajainKeskusliittoMTKry(alkaen1.3.2010)
(asiamiesIlpo Mattila,Maa-jametsätaloustuottajainKeskusliittoMTKry)(alkaen13.12.2007)
105
professoriJouko Lönnqvist,Kansanterveyslaitos/THL
(projektipäällikköMaria Vuorilehto,Kansanterveyslaitos)(1.11.2007−15.11.2009)
/(yksikönpäällikköTimo Partonen,Kansanterveyslaitos/THL)(alkaen16.11.2009)
professoriEsko Matikainen,Kuntieneläkevakuutus(1.11.2007-13.10.2010)
/johtajaylilääkäriTapio Ropponen,Kuntieneläkevakuutus/Keva(alkaen14.10.2010)
(kuntoutuspäällikköSirpa Salminen,Kuntieneläkevakuutus)(1.11.2007−9.6.2010)
/(kuntoutuspäällikköUlla Palmroos,Kuntieneläkevakuutus/Keva)(alkaen10.6.2010)
sosiaali-jaterveysasioidenjohtajaJussi Merikallio,SuomenKuntaliitto
(tutkijaBjarne Andersson,SuomenKuntaliitto)
työmarkkina-asioidenpäällikköOuti Tähtinen,SuomenYrittäjät(13.12.2007−24.10.2011)
/lainopillinenasiamiesHarri Hellstén, SuomenYrittäjät(alkaen25.10.2010)
(lainopillinenasiamiesRisto Tuominen,SuomenYrittäjät)(alkaen13.12.2007)
osastopäällikköAino-Inkeri Hansson,sosiaali-jaterveysministeriö(1.11.2007−24.11.2009)
/lääkintöneuvosMaria Vuorilehto,sosiaali-jaterveysministeriö(25.11.2009−20.2.2011)
(apulaisosastopäällikköReijo Väärälä,sosiaali-jaterveysministeriö)
apulaisosastopäällikköMatti Toiviainen,sosiaali-jaterveysministeriö(1.11.2007−5.5.2009)
(johtajaAnja Kairisalo,sosiaali-jaterveysministeriö)
johtajaErkki Yrjänheikki,sosiaali-jaterveysministeriö
(lääkintöneuvosHeikki Savolainen,sosiaali-jaterveysministeriö)
pääsihteeriTeija Honkonen,sosiaali-jaterveysministeriö,sihteeri
106
LIITE 2. KORKEAN TASON KOORDINAATIO-RYHMÄN KOKOONPANO
Puheenjohtajasosiaali-jaterveysministeriLiisa Hyssälä,sosiaali-jaterveysministeriö
(1.11.2007−23.5.2010)
/sosiaali-jaterveysministeriöJuha Rehula,sosiaali-jaterveysministeriö(alkaen24.5.2010)
JäsenettyöministeriTarja Cronberg,työ-jaelinkeinoministeriö(1.11.2007−25.6.2009)
/työministeriAnni Sinnemäki,työ-jaelinkeinoministeriö(alkaen26.6.2009)
peruspalveluministeriPaula Risikko,sosiaali-jaterveysministeriö
kulttuuri-jaurheiluministeriStefan Wallin,opetusministeriö
yliasiamiesEsko Aho,Sitra(1.11.2007−31.10.2008)
/yliasiamiesMikko Kosonen,Sitra(alkaen10.6.2009)
toimitusjohtajaLeif Fagernäs,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK(1.11.2007−14.10.2010)
/toimitusjohtajaMikko Pukkinen,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK(alkaen15.10.2010)
puheenjohtajaMichael Hornborg,Maa-jametsätaloustuottajainKeskusliittoMTKry(1.11.2007−22.4.2009)
/puheenjohtajaJuha Marttila,Maa-jametsätaloustuottajainKeskusliittoMTKry(alkaen10.6.2009)
pääjohtajaJorma Huuhtanen,Kansaneläkelaitos(1.11.2007−30.9.2010)
/pääjohtajaLiisa Hyssälä,Kansaneläkelaitos(alkaen15.10.2010)
puheenjohtajaLauri Ihalainen,SuomenAmmattiliittojenKeskusjärjestöSAKry(1.11.2007−14.5.2009)
/puheenjohtajaLauri Lyly,SuomenAmmattiliittojenKeskusjärjestöSAKry(alkaen10.6.2009)
työmarkkinajohtajaMarkku Jalonen,Kunnallinentyömarkkinalaitos
toimitusjohtajaJussi Järventaus,SuomenYrittäjätry
työmarkkinajohtajaTeuvo Metsäpelto,Valtiontyömarkkinalaitos
puheenjohtajaMikko Mäenpää,ToimihenkilökeskusjärjestöSTTKry
hallituksenpuheenjohtajaJorma Ollila,ElinkeinoelämänvaltuuskuntaEVA
arkkipiispaJukka Paarma,Suomenevankelis-luterilainenkirkko(1.11.2007−31.5.2010)
/arkkipiispaKari Mäkinen,Suomenevankelis-luterilainenkirkko(alkaen15.10.2010)
toimitusjohtajaRisto Parjanne,SuomenKuntaliitto(1.11.2007−14.10.2010)
/toimitusjohtajaKari-Pekka Mäki-Lohiluoma,SuomenKuntaliitto(alkaen15.10.2010)
pääjohtajaPekka Puska,Terveydenjahyvinvoinninlaitos
toimitusjohtajaJukka Rantala,Eläketurvakeskus
toiminnanjohtajaMarita Ruohonen,SuomenMielenterveysseura
puheenjohtajaPekka Sauri,Mielenterveydenkeskusliittory
toimitusjohtajaEsa Swanljung,TyöeläkevakuuttajatTELAry
pääjohtajaHarri Vainio,Työterveyslaitos
puheenjohtajaMatti Viljanen,Akava
107
sopimusjohtajaRisto Voipio,Kirkontyömarkkinalaitos
pääjohtajaVappu Taipale,Stakes(1.11.2007−24.4.2008)
valtiosihteeriTerttu Savolainen,sosiaali-jaterveysministeriö(1.11.2007−18.1.2010)
/valtiosihteeriEeva Kuuskoski,sosiaali-jaterveysministeriö(alkaen19.1.2010)
kansliapäällikköKari Välimäki,sosiaali-jaterveysministeriö
ylijohtajaLeo Suomaa,sosiaali-jaterveysministeriö(alkaen1.1.2010)
ylijohtajaTarmo Pukkila,sosiaali-jaterveysministeriö(1.11.2007−31.12.2009)
ylijohtajaOuti Antila,sosiaali-jaterveysministeriö(alkaen1.2.2010)
108
LIITE 3. HYVÄT KÄYTÄNNÖT -RYHMÄN KOKOONPANO
Puheenjohtaja valtiosihteeriTerttu Savolainen,sosiaali-jaterveysministeriö
/valtiosihteeriEeva Kuuskoski,sosiaali-jaterveysministeriö
JäsenetjohtajaKaj Husman,Työterveyslaitos
professoriErkki Isometsä,HelsinginyliopistojaKTL/THL
ylilääkäriJorma Järvisalo,Kansaneläkelaitos
viestintäjohtajaEeva Larjomaa,sosiaali-jaterveysministeriö
apulaisosastopäällikköMarja-Liisa Partanen,sosiaali-jaterveysministeriö
/lääkintöneuvosMaria Vuorilehto,sosiaali-jaterveysministeriö
ylitarkastajaOlavi Parvikko,sosiaali-jaterveysministeriö
johtajaPekka Piispanen,TyöeläkevakuuttajatTELAry
/johtajaEero Lankia,TyöeläkevakuuttajatTELAry
pääsihteeriTeija Honkonen,sosiaali-jaterveysministeriö,sihteeri
109
LIITE 4. OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSISSA VUOSINA 2008−2010 KUULLUT ULKOPUOLISET ASIANTUNTIJAT
AsiantuntijatprofessoriErkki Isometsä,HelsinginyliopistojaKTL/THL9.4.2008
päätoimittajaEeva Ketola,SuomalainenLääkäriseuraDuodecim9.4.2008
ylitarkastajaMarja-Leena Hiltunen,STM17.12.2008
SATA-komiteanpääsihteeriLauri Pelkonen,STM11.2.2009
erikoistutkijaKirsi Ahola,Työterveyslaitos5.10.2009
akatemiatutkijaTimo Partonen,THL5.10.2009
depressiokouluttajaja-ohjaajaTeija Kajander2.12.2009
tutkijaBirgitta Kinnunen,Työterveyslaitos4.3.2010
kehittämispäällikköHelena Palmgren,Työterveyslaitos4.3.2010
tulosyksikönjohtajaGrigori Joffe,HYKSPsykiatriantoimiala2.6.2010
ylilääkäriMatti Holi,HYKSPeijaksensairaala2.6.2010
erikoispsykologiJan-Henry Stenberg,HYKSPsykiatriakeskus2.6.2010
vanhempitutkijaKirsi Ahola,Työterveyslaitos16.9.2010
110
LIITE 5. KORKEAN TASON KOORDINAATIO-RYHMÄN KOKOUKSISSA KUULLUT ALUSTUKSET
Ensimmäinen kokous 4.3.2008Työelämänmuuttuneetvaatimuksetyritysjohtajannäkökulmasta
hallituksenpuheenjohtajaJorma Ollila,ElinkeinoelämänvaltuuskuntaEVA
MasennusjatyöeläkkeettoimitusjohtajaEsa Swanljung,TyöeläkevakuuttajatTELAry
HenkinenhyvinvointityöelämässätoiminnanjohtajaMarita Ruohonen,SuomenMielenterveysseura
Masto-hankkeentavoitteetjatoimintaohjelmanlaatiminenohjausryhmänpuheenjohtaja,kansliapäällikköKari Välimäki,STMpääsihteeriTeija Honkonen,Masto-hanke
Toinen kokous 10.6.2009Masto-hankkeentoimintaohjelmaneteneminen
ohjausryhmänpuheenjohtaja,kansliapäällikköKari Välimäki, STM
Mitennuortenmielenterveysongelmiinvoidaantarttuaajoissa?peruspalveluministeriPaula Risikko,STM
OsatyökykyisyysjataloustaantumatyöministeriTarja Cronberg,TEM
Masennusdiagnoosi–kertoavaisalata?filosofianlisensiaattiPirkko Lahti
Kolmas kokous 15.12.2009MitenMasto-hanketukeetyöurienpidentämistä?
sosiaali-jaterveysministeriLiisa Hyssälä,STM
EläkeneuvotteluryhmännäkökulmatoimitusjohtajaJukka Rantala,Eläketurvakeskus
TyöelämäryhmännäkökulmajohtajaJukka Ahtela,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK
Neljäs kokous 15.10.2010Osatyökykyistentyöllisyydentukeminen−kokemuksiamuistamaista
osastopäällikköMikko Kautto,Eläketurvakeskus
Masto-hankkeentyössäjatkamistajatyöhönpaluutatukevakampanjavaltiosihteeriEeva Kuuskoski,STM
111
LIITE 6. MASTO-HANKKEEN JÄRJESTÄMIÄ TILAISUUKSIA JA SEMINAAREJA
Masto-hankkeen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestämiä tilai-suuksia ja seminaareja
Masto-seminaari–Tartutaanmasennukseen.Helsinki7.10.2008.
Tartutaanmasennukseen:keinojatyökyvyttömyydenehkäisyyn-seminaarit(Masto-kiertue).
Tampere4.11.2008,Jyväskylä11.11.2008,Turku17.11.2008,Lappeenranta20.1.2009,Pori
25.11.2008,Lahti27.1.2009,Vaasa4.2.2009,Kuopio9.2.2009,Rovaniemi23.2.2009,Joensuu
11.3.2009,Kokkola17.3.2009,Oulu23.3.2009,Helsinki31.3.2009(järjestäjinäMasto-hanke
jatyösuojelupiirit).
Masennuksentorjunta2010-luvulla:ajoissaauttamistajaosallisuudenvahvistamista-seminaari.
Mielenterveysmessut,Helsinki17.11.2009(ohjelmansuunnittelijoinaMasto-hankejaMTKL)
Vvaltakunnallinendepressiofoorumi.Helsinki16.-17.11.2010(järjestäjinäMasto-hanke,STM
jaTHL)
Masto-hankkeenpäätösseminaari.Helsinki15.2.2011
Asiantuntijaseminaareja
Psykoterapeuttisetmenetelmätmasennuksenhoidossa-seminaari.Helsinki8.4.2008
Yrittäjientyökyvynvarhainentuki-seminaariI.Helsinki14.1.2009
Yrittäjientyökyvynvarhainentuki-seminaariII.Helsinki6.5.2009
Ammatitjamasennusperusteinentyökyvyttömyys-seminaari.Helsinki10.6.2010
Pyöreänpöydänkeskustelu:Nuoretjamielenterveyssyistämyönnetyteläkkeet.
Helsinki13.10.2010
112
LIITE 7. MASTO-HANKE ESILLÄ (ESITELMIÄ JA ASIANTUNTIJA-PUHEEN VUOROJA) SEURAAVISSA TILAISUUKSISSA
TilaisuuksiaTyöministeriö/Asiantuntijaseminaari,Helsinki15.11.2007
ETK/Työkyvyttömyysasiainneuvottelukunnankokous,Helsinki20.11.2007
Mielenterveysmessut,Helsinki23.11.2007
Työhyvinvointifoorumityönjatyöelämänkehittämisenvälineenä-seminaari,Helsinki17.12.2007
KelanKuntoutuksentutkimus-jakehittämistoiminnanlaajayhteistyöryhmä,Helsinki11.2.2008
STM:nehkäisevänsosiaali-jaterveyspolitiikanseminaari,Helsinki27.2.2008
36.Valtakunnallisetkuntoutuspäivät,Helsinki10.3.2008
Eduskunta/kansalaisinfo,Helsinki13.3.2008
TyöeläkeyhtiöVarmanHyvätyöonparastalääkettä-seminaari,Tampere24.4.2008
HUSPsykiatrianklinikka,Helsinki27.5.2008
Henryry:ntyöhyvinvointijaos,Helsinki29.5.2008
STM/Sata-komiteanansioturvajaosto/osasairauspäiväraha,Helsinki22.8.2008
TyöeläkeyhtiöIlmarisenTyökyvyllätulosta-seminaari,Helsinki2.9.2008
SuomenMielenterveysseuranliittohallituksenjajohtoryhmänsuunnittelupäivä,Helsinki24.9.2008.
Lapinmielenterveys-japäihdepäivät,Rovaniemi15.10.2008
Valtakunnallisensosiaali-jaterveysalaneettisenneuvottelukunnan(ETENE)kokous,Hel-sinki28.10.2008
Masennuksenhyvähoitokäytäntötyöterveyslääkärinjapsykiatrinyhteistyönä-koulutuskier-tue,Tampere5.11.2008
TyöeläkevakuuttajatTELAnMasennusjatyöelämä-seminaari,Helsinki20.11.2008
Masennuksenhyvähoitokäytäntötyöterveyslääkärinjapsykiatrinyhteistyönä-koulutuskier-tue,Helsinki26.11.2008
SuomenPsykiatriyhdistys/VIMielenterveystyönjohtamisenkurssipsykiatreille,Tuusula28.1.2009
SuomenPsykiatriyhdistys/Psykiatripäivät,Helsinki12.3.2009
YTHS:nMielenterveystyönvaltakunnallisetkoulutuspäivät,Tampere27.3.2009
HelsinginkaupunginTyöterveyskeskuksentyöterveyshoitajienkoulutusiltapäivä,Helsinki7.5.2009
Museovirastontyöhyvinvointiseminaari,Helsinki7.9.2009
JohtamistaidonopistoJTO/Työhyvinvointipäälliköntutkinto,Kirkkonummi29.9.2009
Palkansaajajärjestöjentutkimusseminaari,Helsinki29.10.2009
Työterveyshoitaja2009-luentopäivät,Hämeenlinna6.11.2009
TTL/Ratkaisujasairauspoissaolojenhallintaan-seminaari,Helsinki10.11.2009
IVvaltakunnallinendepressiofoorumi,Jyväskylä12.11.2009
MTKL/Mielenterveysmessut,Helsinki17.11.2009
113
Helsinginyliopisto/Työterveyshuollonkuntoutusviikko,Helsinki26.11.2009
SuPerinammatillisetopintopäivät,Helsinki16.2.1010
MTKL/Tiedotustilaisuus:Työurienpidentäminenonmahdollista-mekerrommemiten!Helsinki10.3.2010
TTL/Tiedotustilaisuus:Masennuksenehkäisyjahoito-kirjanjulkistamistilaisuus,Helsinki19.5.2010
Eduskunta/Sosiaali-jaterveysvaliokunta1.6.2010
STM/Työhyvinvointityöryhmä,Helsinki23.6.2010
Eduskunta/Valtiovarainvaliokunnankunta-jaterveysjaosto26.10.2010
Melanratkaisutoimenvalvojienkokous,Espoo12.11.2010
Mielenterveys-japäihdesuunnitelmantoimeenpanonohjausryhmä,Tuusula12.11.2010
HUSPsykiatria/Työkyvyntukemisenjaarvioinninuudethaasteet,Helsinki9.12.2010
STTK,Helsinki18.1.2011
114
LIITE 8. MASTO-HANKE ESILLÄ (TIETOISKUJA, ESITTEITÄ) SEURAAVISSA TAPAHTUMISSA
Tapahtumia Educa,Helsinki23.−24.1.2009
Tykyhelmi,Kuopio10.−11.2.2009
SuPerinammatillisetopintopäivät,Tampere10.−11.2.2009
Sairaanhoitajapäivät,Helsinki5.−6.3.2009
TerveSos,Helsinki13.−14.5.2009
Työterveyshoitajapäivät,Helsinki5.−6.11.2009
SuomenMielenterveysseurantilaisuus,Helsinki17.−18.11.2009
Educa,Helsinki29.−30.1.2010
Tykyhelmi,Kuopio9.−10.2.2010
SuPerinammatillisetopintopäivät,Helsinki16.−17.2.2010
Sairaanhoitajapäivät,Helsinki11.−12.3.2010
TerveSos,Lahti19.−20.5.2010
Henkinenhyvinvointityössä-koulutuskiertue,Kuopio1.9.2010
Turvallisuusjatyöhyvinvointi,Tampere8.−10.9.2010
Henkinenhyvinvointityössä-koulutuskiertue,Helsinki13.9.2010
Kuntamarkkinat,Helsinki15.−16.9.2010
Henkinenhyvinvointityössä-koulutuskiertue,Tampere20.9.2010
Työhyvinvoinnillatulevaisuuteen,Rovaniemi20.9.2010
Uudistuvatyöterveyshuolto-kiertue,Helsinki21.9.2010
Alihankinta2010-messut,Tampere21.−23.9.2010
Itä-SuomenLääketiedepäivät,Kuopio21.−23.9.2010
Henkinenhyvinvointityössä-koulutuskiertue,Lappeenranta22.9.2010
Työhyvinvoinnillatulevaisuuteen,Turku27.9.2010
Uudistuvatyöterveyshuolto-kiertue,Turku27.9.2010
Henkinenhyvinvointityössä-koulutuskiertue,Turku4.10.2010
Henkinenhyvinvointityössä,Helsinki13.10.2010
Työhyvinvoinnillatulevaisuuteen,Lahti18.10.2010
Uudistuvatyöterveyshuolto-kiertue,Tampere19.10.2010
KoneAgria,Jyväskylä20.−23.10.2010
Työterveyspäivät,Helsinki26.−27.10.2010
Psykiatripäivät27.−28.10.2010
Ruotsinkielisetsairaanhoitajapäivät,Helsinki28.−29.10.2010
Henkinenhyvinvointityössä-koulutuskiertue,Oulu1.11.2010
Uudistuvatyöterveyshuolto,Vaasa1.11.2010
Uudistuvatyöterveyshuolto,Oulu2.11.2010
HenryFoorumi,Helsinki9.11.2010
TurunLääkäripäivät,Turku9.−11.11.2010
Työterveyshoitajapäivät,Helsinki11.−12.11.2010
115
Uudistuvatyöterveyshuolto,Lappeenranta18.11.2010
Työhyvinvoinnillatulevaisuuteen,Vaasa22.11.2010
Uudistuvatyöterveyshuolto,Kuopio22.11.2010
Mielenterveysmessut,Helsinki23.−24.11.2010
Uudistuvatyöterveyshuolto,Helsinki25.11.2010
Uudistuvatyöterveyshuolto,Ahvenanmaa2.12.2010
Työhyvinvoinnillatulevaisuuteen,Helsinki8.12.2010
Uudistuvatyöterveyshuolto,Rovaniemi8.12.2010
Sairaanhoitajapäivät,Helsinki17.−18.3.2011
VATES-päivät,Helsinki23.−24.3.2011
116
LIITE 9. MASTO-HANKE MEDIASSA
Masto-hankkeen käynnistyminen sekä alkuvaihe 2007−2008Masto-hankkeenkäynnistymistäesiteltiinmediassamyönteiseentaineutraaliinsä-
vyyn.Masennuksenaiheuttamatyökyvyttömyysmyöshuolestuttimediassa.
Kärkenäuutisjutuissaoliuseinhuomio,jonkamukaanmasennuksenvuoksijou-
dutaansairaslomalletaiennenaikaiselleeläkkeelleaikaisempaaenemmän.Kärjeksi
nostettiinmyösMasto-hankkeentavoitevähentäämasennuksenvuoksityökyvyt-
tömyyseläkkeellejäämistä.Uutisjuttujenjaartikkeleidensisällähuomioitiinusein
Masto-hankkeenpureutuminenerityisestihoidonparantamiseen,kuntoutukseen,
riskiryhmienerityiseenhuomioimiseenjatyöhyvinvoinninedistämiseen.Huomi-
oitiinmyöshankkeenpitkäntähtäimentavoitepuolittaatyökyvyttömyyseläkkeelle
jäävienmäärä.
MyöspääkirjoituksissaMasto-hankesaikohtuullisenhyvänvastaanoton.Muuta-
missapääkirjoituksissaoliopastavasävy,muttatoisaaltaosassakirjoituksiatodettiin,
ettävihdoinontartuttutoimeen.Osassapääkirjoituksiakorostettiin,ettätyöelämään
tarvitaanjoustoja.Mainittiinmyöstyöyhteisöntukisekätyöterveyshuollontärkeä
roolityöhönpaluussa.
Hankkeenalkuvaiheessamediassanostettiinesillemyöstaloudellinen/kansanta-
loudellinennäkökulmamasennukseen.Otsikoinneissahuomioitiinsekäsäästötettä
kustannukset:”Yhteiskuntasäästäähoitamallamasentuneethyvin”(TurunSanomat
8.3.2008);”Masennusmaksaaylipuolimiljardiavuodessa”(HS21.3.2008).
Syksyllä2008uutisoitiinmasennuksentakiaeläkkeellejääneidenmääränkak-
sinkertaistumisesta.Lisäksiuutisoitiinjonkinverranosapäivärahanmahdollisesta
käyttämisestämasennustoipilaantyöhönpaluuntukemiseen.
Joissakinlehtijutuissahankkeenkäynnistämisenuutisoinninrinnallaesiteltiin
yksittäisenihmisenhenkilökohtainennäkökulma/tarinamasennuksesta.Osassa
uutisointiakäsiteltiinsiismasennukseninhimillistäpuolta:esimerkiksipitkittyvä
työkyvyttömyysjatyöelämästäsyrjäytyminennähtiinihmisenitsensäjahänenlä-
heistensäkannaltaikävänäjaepäoikeudenmukaisena.
Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet -tutkimuksetAmmatitjamasennusperustaisettyökyvyttömyyseläkkeet-tutkimuksestauutisoitiin
syksyllä2009mediassauseinhuomioiden,ettämasennusajaaihmissuhdetyönte-
kijöitäjanaisiaeläkkeelle.Lisäksimediassahuomioitiinmasennuksenperusteella
myönnettyjeneläkkeidenmääräjasenvaikutustyöuriin;todettiinusein,ettäma-
sennuslyhentääsuomalaistentyöuria.Huomioitiinmyös,ettätyöntekijäammateista
jäädääntyökyvyttömyyseläkkeellekaksikertaauseamminkuinasiantuntijatehtävistä.
Osassauutisotsikoinneissaesiinolinostettumyösikäeläkkeellesiirryttäessä:eläke
alkaamasennuksentakiakeskimäärin49-vuotiaana.STT:nlaatimaauutisjuttuatut-
kimuksestaolikäytettyuseanlehtijutunpohjana.
117
Sävyuutisoinnissaolipääosinmyönteistätaineutraaliasekäinformatiivista.Muu-
tamissapääkirjoituksissatodettiin,ettätyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyvienkorkeaa
määrääeivoidahyväksyäjatoisaalta,ettätyökyvyttömienmääräävoidaanjatäytyy
alentaa.Todettiin,ettätyöelämäntahtionmuuttunuthektiseksieikäihmisilläole
aikaapalautuatyöstä.Pääkirjoituksissaotettiinmyöskantaaavoimenvuorovaiku-
tuksen,hyväntyöilmapiirinjaerisektoreidenvälisenyhteistyönpuolesta,mutta
pohdittiinmyös”hyvääelämää”työajanulkopuolellasekäennaltaehkäiseviätoimia
mielenterveydenhyväksi.
SekäHelsinginSanomatettäVäli-Suomensanomalehdetjulkaisivatlaajantutki-
mukseenpohjautuvanjutun.STT:njuttu”Ihmissuhdetyöntekijätmasennuksentakia
eläkkeelle”julkaistiinsellaisenaantaimuokattunauseassalehdessä.Aihehuomioitiin
myösmonissaammatti-jaerikoislehdissä.
Laajaahuomiotasekälehdissäettäsähköisessämediassasaimyöskesäkuussa2010
julkistettuAmmatitjatyökyvyttömyyseläkkeet-tutkimus.STT:njuttututkimuk-
sestajulkaistiinsellaisenaantaimuokattunauseassalehdessä.Haastattelujaaiheesta
olimyöslukuisissauutis-jaajankohtaisohjelmissa.
Masto-kiertue 2008−2009Masto-kiertueellajärjestettiin12paikkakunnallatiedotustilaisuus,joissamukanaoli
poikkeuksettaalueensanomalehdetjasähköisetviestimethyvinkattavasti.Masto-
kiertueenuutisointivaihtelipaikkakunnittainjaosassajutuistaesiinnostettiinmyös
paikallinennäkökulmakiertueenaiheesta.Juttujensävyolikauttaaltaanpääosin
positiivinentaineutraali.
Kärjeksiuutisoinnissanostettiinmuunmuassaseuraavathuomiot:kasvavatyö-
kyvyttömyyseläkkeellesiirtyminenmasennuksenvuoksi,masennuksestaaiheutuvat
kustannuksetyhteiskunnalle,Kelanmaksamanpsykoterapianmuuttuminenlaki-
sääteiseksi,työurienpidentäminen,osasairauspäivärahallepääsynhelpottaminenja
työelämänvaatimustasonnousu.Lisäksiuutisoinnissakäsiteltiintyönantajanroolia
työhönpaluussasekätyöterveyshuollonkoordinaatiomahdollisuuksia.Myösmasen-
nusriskissäoleviennuortentukeminennousimediassaesille.Useassajutussaoliinfo-
laatikkoMasto-hankkeestataimasennuksesta.
Muu uutisointiMasto-hankkeenpääsihteeriäjamuitaedustajiahaastateltiinhankkeenaikanakym-
meniinlehtiinsekäradio-jatv-ohjelmiin.YLETV2Silminnäkijän(17.2.2008)aihee-
naolimasennuksenhoito,YLETV1A-studiossa(3.2.2010)esilläolimuunmuassa
nuortenmasennusjaYLETV2Ajankohtaisessakakkosessa(9.2.2010)käsiteltiin
masennuksestajohtuvaatyökyvyttömyyttä.
Syksyllä2010mediassaoliesillämuunmuassaMasto-hankkeenteettämänkyse-
lytutkimuksentuloksetosasairauspäivärahankäytöstä.
MediassauutisoitiinmyösMastDo-kampanjasta.Erityisesti(sähköisissä)ammat-
ti-jaerikoislehdissäkerrottiinkampanjanhaastavansuomalaisetarvioimaan,kuinka
hyvinheidäntyöpaikkansatoimii.
Maaseudunyrittäjillekohdistetustaverkkokyselystäuutisoitiinjonkinverran.
Jutuissatodettiin,ettäparisuhde,perhe,riittäväleposekäonnistuminentyössätuovat
118
voimiamaatalous-jamaaseutuyrittäjienarkeen.Voimiasyövättaloudellisethuolet,
epävarmuustulevaisuudesta,sairaudetjapaperisota.
Huomiotaherättimyösmasennuksenjatyöuriensuhde.Todettiin,ettäaktiivisella
masennuksenehkäisylläjahoidollavoidaansaadalisääpituuttatyöuriin.Todettiin
myös,ettätyöpaikoillaonmoniakeinojatukeatyöhyvinvointiajatyökykyä.Mahdol-
lisuustyöhöntukeetoimeentuloa,vahvistaamuunelämänhallintaajamahdollistaa
osallistumisenyhteiskuntaan.
Masto-hankkeenpäätösseminaarinuutisoinnissakärkeennousimasennuksenarki-
päiväistyminen:”yksimasennusperäisentyökyvyttömyydenvähentämiseentähtäävän
Masto-hankkeentärkeimmistäsaavutuksistaonmasennuksenarkipäiväistyminen”.
Masennuksentakiaalkaneidensairauspäivärahakausienjatyökyvyttömyyseläkkeiden
määränkääntyminenlaskuunnoteerattiinsamassa.Tuloksetesitettiinmediassamyön-
teiseensävyyn:”Masennuksenvuoksialkaneidensairauslomienlähesvuosikymmenen
jatkunutkasvuonsaatutaittumaan”(Länsi-Savo15.2.2011)
119
LIITE 10. LIITEKUVIOT
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10
‰
Miehet
Naiset
Liitekuvio 1. Masennukseen perustuvien eläkkeiden ikävakioitu alkavuus 25−62 -vuotiailla vuosina 1998−2010, yksityinen sektoriLähde: Eläketurvakeskus
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
1 600
Alle 40 40–49 50–64 Alle 40 40–49 50–64 Ikä
Naiset Miehet
Liitekuvio 2. Työeläkejärjestelmästä masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle vuosina 2003−2010 siirtyneet ikäryhmittäinLähde: Eläketurvakeskus
120
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
Henkilöä
Liitekuvio 3. Työeläkejärjestelmästä masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuosina 1996−2010Lähde: Eläketurvakeskus
121
KIRJALLISUUTTA
AholaK(toim.).Tuetyökykyä–käsikirjaesimiestyöhön.Helsinki:Työterveyslaitos2011.
GouldR,KalivaK.Työkyvyttömyyseläkejaansiotyö.Eläketurvakeskuksenraportteja2010:5.Helsinki2010.
GouldR,NymanH.Nuorenatyökyvyttömyyseläkkeelle.Työeläke2010:5.
GouldR,GrönlundH,KorpiluomaR,NymanH,TuominenK(Työkyvyttömyysasiainneu-vottelukunta).Miksimasennusvieeläkkeelle?Eläketurvakeskuksenraportteja2007:1.Helsinki2007.
Gould R, Lampi J, Nyman H. Työhön paluu kuntoutustuen jälkeen. Työeläkejärjestelmänrekisteritietoihin perustuva selvitys. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2011: 3.Helsinki2011.
ElinkeinoelämänkeskusliittoEK.Johdatyökykyä.Pidennätyöuria.EK:ntyökykyjohtamisenmalli.Helsinki2011.
HonkonenT.Työjamielenterveys.Kirjassa:Työstäterveyttä,1painosss.70−86.Toim.KPMartimo,MAntti-Poika,JUitti.Helsinki:Duodecim2010.
HonkonenT,VuorilehtoM.Masennuksenlyhytpsykoterapia−vähänkäytettymahdollisuusjulkisessaterveydenhuollossa.SuomenLääkärilehti2011;12:1013–1017
KailaET,VäisänenA,VarjonenJ,LaamanenA,LeinoT.Onkomasennushoidettavissatyö-terveyshuollossa?SuomenLääkärilehti2011;10:835−840.
KantolahtiT,TikanderT(toim.).Puheenvuoroja työnkuormittavuudesta.Työhyvinvointi-foorumi.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2010:17.Helsinki:STM2010.
KaustoJ,VirtaL.MartimoKP,Viikari-JunturaE.Myönteisetkokemuksetrohkaisevatosasai-rauspäivärahankäyttöön.SuomenLääkärilehti2010;19:1719−1728.
KivistöS,KallioE,TurunenG.Työ,henkinenhyvinvointijamielenterveys.Sosiaali-jater-veysministeriönselvityksiä2008:33.Helsinki:STM2008.
KoffertT,KuusiK.Depressiokoulu.Opimasennuksenehkäisy- jahoitotaitoja.13.painos.Helsinki:SuomenMielenterveysseuraTuotantoOy2008.
LehtoM.Kaikkimukaan!Osatyökykyisettyömarkkinoilla.Selvityshenkilönraportti.Sosiaa-li-jaterveysministeriönselvityksiä2011:5.Helsinki:STM2011.
PahkinK,LeppänenA,KajosaariK,Ala-LaurinahoA,WellingI,VäänänenA,JoensuuM,KoskinenA.Työhyvinvoinninkehittäminen ja sairauspoissaolojenhallintapaperiteolli-suudessa.Työympäristötutkimuksenraporttisarja46.Helsinki:Työterveyslaitos2010.
PensolaT,GouldR.Ammatitjamasennusperusteisettyökyvyttömyyseläkkeet.Eläketurva-keskuksenkeskustelualoitteita2009:7.Helsinki2009.
PensolaT,GouldR,PolvinenA.Ammatitjatyökyvyttömyyseläkkeet.Masennukseen,mui-hinmielenterveydenhäiriöihinsekätuki-jaliikuntaelintensairauksiinperustuvateläk-keet.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2010:16.Helsinki:STM2010.
Pirkola S, Honkonen T, Pasternack I, ym. Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio.Näyttöönperustuvasuositus.Duodecim/Terveysportti,työterveydenkäsikirja.Artikkelittk00100(000.002).Työterveyslaitos,Helsinki:Työterveyslaitos2009.
122
RossiH,TuiskuK.Yhteistyöjatyökalut−masennuksenhoidonkulmakivet.Työterveyslää-käri2009;2:113–117.
RossiH,TuiskuK,JoensuuM,ym.RohkaiseviakokemuksiamasennuksenhoitosuosituksenjalkauttamisestaJärvenpäässä.Työterveyslääkäri2010;4:95−98.
SaikkuP,SinervoL.Työttömienterveyspalvelunjuurrutus.ValtakunnallisenPTT-hankkeenkokemuksia,arviointitutkimuksentuloksiajakansallisiasuosituksia.Terveydenjahyvin-voinninlaitoksenraportteja2010:42.Helsinki:Terveydenjahyvinvoinninlaitos2010.
SuomalainenLääkäriseuraDuodecim,SuomenAkatemia.Psykoterapiankonsensuslausuma18.10.2006.Duodecim2007;123:112–120.
SuomalaisenLääkäriseuranDuodeciminjaSuomenPsykiatriyhdistysry:nasettamatyöryhmä.Käypähoito-suositus:Depressio.Duodecim2004;120:744−764.Päivitetty4.7.2009.
STM.Sairauspoissaolokäytäntötyöpaikan jatyöterveyshuollonyhteistyönä.Sosiaali- ja ter-veysministeriönjulkaisuja2007:7.Helsinki:STM2007a.
STM. Sairaanhoitovakuutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä2007:34.Helsinki:STM2007b.
STM.Masto-hankkeentoimintaohjelma2008−2011.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityk-siä2008:41.Helsinki:STM2008.
STM.Mielenterveys-japäihdesuunnitelma.Mieli2009-työryhmänehdotuksetmielenterve-ys-japäihdetyönkehittämiseksivuoteen2015.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:3.Helsinki:STM2009a.
STM.Sosiaaliturvanuudistamiskomitean(SATA)ehdotuksetsosiaaliturvanuudistamiseksi.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:62.Helsinki:STM2009b.
STM. Depressiohoitaja perusterveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä2010:1.Helsinki:STM2010.
STM.Työhyvinvointityöryhmänraportti.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2011:4.Helsinki:STM2011a.
STM.Työterveyshuoltojatyökyvyntukeminentyöterveysyhteistyönä.Työryhmänloppura-portti.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2011:6.Helsinki:STM2011b.
TEM.Vammoistaviis-tärkeintäonosaaminen.Opastyönantajallevammaisentaiosatyöky-kyisenpalkkaamiseksi.Helsinki:TEM2010.
TEM.Työttömientyökyvynarviointi-jaterveyspalvelut.Työ-jaelinkeinoministeriönraport-teja2011:10.Helsinki:TEM2011.
Terveydenjahyvinvoinninlaitos.Mielenterveys-japäihdeongelmienvarhainentunnistami-nen.Opasennaltaehkäiseväntyönammattilaisille.Opas5.Helsinki:Terveydenjahyvin-voinninlaitos2009.
TuiskuK,RossiH.Masennuksenehkäisyjahoito–työkalujajatoimintamallejatyöterveys-huoltoon.Helsinki:Työterveyslaitos2010.
TuiskuK,RossiH,AholaK,VirtanenM.Työterveyshuoltokaipaayhteistyötämasennuspoti-laidenhoitoon.SuomenLääkärilehti2009;13:1218−1219.
Työjaterveys-haastattelututkimus2009.Perkiö-MäkeläM,HirvonenM,EloA-Lym.Työjaterveyshaastattelututkimus2009.Helsinki:Työterveyslaitos2010.
Työuratpidemmiksi–työeläkejärjestelmänkehittämisvaihtoehtojentarkastelua.Työurienpi-dentämistäselvittäväntyöryhmänraportti.Valtioneuvostonkanslianjulkaisusarja2011:4.
VirtanenM,RossiH,TuiskuK.Työterveyshoitajienkokemuksetjakoulutustarpeet.Työter-veyshoitaja2009;3:28.
123
VuoriJ,RistolainenH,LarviT,SalokangasT,AholaK,KoivistoP,JalonenP,HonkonenT,Toppinen-TannerS,Salmela-AroK.Työuranuurtaja-ryhmämenetelmä.Ohjaajankäsi-kirja.Helsinki:Työterveyslaitos2008a.
VuoriJ,RistolainenH,LarviT,SalokangasT,AholaK,KoivistoP,JalonenP,HonkonenT,Toppinen-TannerS,Salmela-AroK.Työuranuurtaja-ryhmämenetelmä.Osallistujantyö-kirja.Helsinki:Työterveyslaitos2008b.
VuorinenH,HaapanenA,JahkolaA,JoensuuM,KivistöS.Tukeatyöhönpaluuseenjatyössäjatkamiseen.Osasairauspäivärahan tavoitteet, etuudenkäyttöönotto ja jatkonhaasteet.Työympäristötutkimuksenraporttisarja2010:49.Helsinki:Työterveyslaitos2010.
Lisätietoa verkossa
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksiwww.masto-hanke.fi(vuoden2011loppuunsaakka)
MastDo-kampanjasivustowww.MastDo.fi(vuoden2011loppuunsaakka)
Masto-hankkeen esitewww.stm.fi/julkaisut
Depressiohoitaja perusterveydenhuollossa -esite www.stm.fi/julkaisut
Depressiohoitajakoulutuksen opetussuunnitelma – suositus ammattikorkeakouluillewww.stm.fi/depressiohoitajasuositus
Esityksiä ja puheita Masto-hankkeen tapahtumistawww.stm.fi/seminaarit/Mastohanke
Työterveyslaitoksen tietokortitwww.ttl.fi/fi/tietokortit
Käytännöllisiä toimintaohjeita työkyvyn tukemiseksi työpaikoillawww.ttl.fi/tuetyokykya
Masennuksen ehkäisy ja hoito – työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoonwww.ttl.fi/masennuksenhoito
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmawww.stm.fi/julkaisut
Mieli – kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuoteen 2015www.thl.fi/mielijapaihde
124
Terve Suomi -sivustowww.tervesuomi.fi
KelNet -mielenterveyssivustomielenterveystalo.hus.fi
Innokylä – sosiaali- ja terveysalan kaikille avoin innovaatioyhteisö www.innokyla.fi