N:o 4/2009 n Tarkastettu levikki 68 225 n Syyskuun 9. päivänä 2009

Juho Seppälä 30 vuotta veteraanityössä sivu 6

Espoon Sotaveteraanit 50 vuotta sivu 7

Rauman seudun Sotaveteraanit 50 vuotta sivu 8–9

Veteraanikampanjoiden suunnittelija Juha Kytömaa sivu 10

Vanhustyön keskusliitto 60 vuotta sivu 11

Veteraaniperinnematkoja Keski-Suomesta sivu 14

Puolustusvalmiuden kohottaminen ennen talvisotaa sivu 20–21

Itärajan linnoittaminen ennen talvisotaa sivu 22–23

Inkeriläiset ja karjalaiset heimoveteraanit viettivät kesäpäiviään 14. kerran, tällä kertaa Tikkakoskella. Ku-vassa heimoveteraanit Luonetjärven varuskunnan lippukentällä Draken torjuntahävittäjän siipien varjos-sa. Ensimmäisen kerran Sotaveteraaniliitto järjesti kesäpäivät Mikkelissä 1996 (sivu 16). Kuva: Taito Salmi

Sotaveteraani-lehdessä jatkuu sarja veteraanien asioiden käsittelystä eri maissa. Tässä lehdessä Ari Uino kirjoittaa saksalaisten veteraanien tilanteesta (s. 18–19). Aikaisem-min on julkaistu artikkelit Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton veteraanien tilanteesta. Kuvassa saksalaiset jalkaväkimie-het ovat suojautuneet matalaan maastopainanteeseen hyökkäyksensä aikana.

Veteraanilisä näki päivänvalon. Muutoin talousarvion veteraanietuudet ovat laskusuunnassa (sivu 8)

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9 | s o ta v e t e r a a n i • k r i g s v e t e r a n e n2

Helsingissä 9. syyskuuta 2009

Veteraanijärjestöt tekivät vuoden alus-sa valtioneuvostolle esityksen uuden vete-raanihuoltoa koskevan linjauspäätöksen valmistamisesta. Jatkosodan päättymisen 60-vuotismuistovuonna 2004 julkistetut linjaukset ulottuivat vuoteen 2007. Sen jäl-keen on päätöksenteon jäntevyydessä jär-jestöjen mielestä ollut toivomisen varaa.

Alkukesän mieluisia asioita sotiemme veteraanien edunvalvonnassa olikin pe-ruspalveluministerin ilmoitus sosiaali- ja terveysministeriön päätöksestä päivittää sotainvalidi- ja veteraanihuollon tulevai-suussuunnitelma. Suunnitelman on tar-koitus valmistua jo lokakuun loppuun mennessä. Veteraanijärjestöjä kuullaan sen valmisteluvaiheessa, ministeriö lupaa.

Jo parin vuoden ajan järjestöt ovat esit-täneet pienituloisimpien veteraanien ase-man kohentamista erityisellä veteraani-lisällä, jonka saisivat Kelan korotetun tai ylimmän hoitotuen piiriin otetut veteraa-nit tarvitsemiensa palveluiden hankkimi-seen. Sosiaali- ja terveysministeriö on pitä-nyt esitystä kelvollisena. Valtiovarainmi-nisteriö ei sitä alkuun kelpuuttanut, mutta onneksi elokuisessa budjettiriihessä asia korjaantui olkoonkin, että tuen määrään nähden järjestöillä on korkeammat tavoit-teet.

Pettymyksen hallitus sen sijaan tuotti veteraanien kuntoutusmäärärahaa vuon-na 2010 koskevalla esityksellään. Kuntou-tusmääräraha on neljä miljoona euroa, yli 10 prosenttia pienempi kuin tänä vuonna. Näin siitäkin huolimatta, että jo kevääl-lä tämän vuoden määrärahan riittämät-tömyys oli ennakoitavissa varsin monessa kunnassa.

Veteraaniliittojen valtuuskunnan syk-

Edunvalvontaa ja lähitapahtumia

syn aherrukseen näyttävät jälleen kuu-luvan käynnit viime käden päättäjien – kansanedustajien – pakeilla.

* * * * * Sotaveteraaniliiton sisäisellä työkentällä ovat syys- ja talvikauden kohteena paljol-ti Kuopiossa 8.-9. kesäkuuta vietettävien liittopäivien asiat. Liiton tulevaisuussuun-nitelman päivittämisen tarve on jo val-tuuston ja hallituksen puheenjohtajistois-ta koostuvan hallinnon rakenneryhmän puntaroitavana.

Ryhmän alustavat kaavailut ovat keskei-sesti esillä Riihimäellä 16.-17. syyskuuta pidettävillä liiton neuvottelupäivillä. Poh-dittavana on myös kysymys, joko perintei-sesti kaksipäiväinen tapahtuma Kuopiossa jää lajissaan viimeiseksi ja joko 2012 siir-rytään kevyempään yksipäiväiseen koko-uskäytäntöön.

Talvisodan 70-vuotismuisto on avau-tuvassa toimintakaudessa vahvasti muka-na. Veteraanijärjestöjen yhteisestä varain-hankinnasta huolehtiva Veteraanivastuu ry aloittaa Marskin merkki -kampanjan-sa marraskuun 30. päivänä ja päättää sen maaliskuun 13. päivänä 2010. Talvisodan päättymisen muistopäivään kiinnittyy myös liiton järjestöviikko, Sotaveteraa-niviikko, aloitus- ja päätösjuhlallisuuksi-neen Lohjalla ja Oulussa. Huipentumana on tietenkin talvisodan päättymisen muis-toon pitäytyvä sotaveteraanikuorojen ja niiden perinnekuorojen X laulujuhla. Se järjestetään sunnuntaina 14.3.2010 Helsin-gin vanhassa jäähallissa.

Aarno Strömmer

Veteraanijärjestöjen perustaman Veteraanivastuu ry:n aloitettua yh-teisen varainhankinnan on vete-raaniasia näkynyt aikaisempaa enemmän mediassa. Onnistunut varainhankinta tarvitseekin hy-vän näkyvyyden. Veteraanivastuun viestit ovat olleet selkeät. Sotiem-me veteraanit, miehet ja naiset, joi-ta keskuudessamme on vielä 63 000, tarvitsevat monenlaista tukea ja apua. Lisäksi veteraanien puolisot ja lesket ovat merkittävässä tuen tar-peessa. Yhteiskunnan tuki ei ulotu kaikkialle eikä kaikkiin tilanteisiin. Veteraanijärjestöt tuntevat jäsen-tensä tarpeet ja ovat asiantuntijoita kohdennettaessa täydentävää tukea veteraaneille, puolisoille ja leskille.

Varainhankinnan yhteydessä sil-loin tällöin kysytään Sotaveteraa-niliiton väeltä, miksi vielä kerätään? Eikö liitto voisi käyttää varansa, jol-loin mitään keräyksiä ei enää tarvit-taisi?

Liiton taseen mukaiset varat ovat 1,5 milj. euroa. Varat ovat viime vuosina vähentyneet. Liiton varoja on jo siis käytetty veteraanien hy-väksi. Liittokokouksissa hyväksyt-tyjen tulevaisuussuunnitelmiemme mukaisesti liittoa ja sen jäsenyhdis-tyksiä tarvitaan 2020-luvulle asti. Olemme sitoutuneet kulkemaan ve-teraaniemme rinnalla loppuun asti. Liiton hallinto valvoo varojen käyt-tämistä.

Todellisuudessa liiton varat riit-täisivät alle vuoden mittaiseen lii-ton toiminnan rahoittamiseen. Sik-

si meidän on välttämätöntä hank-kia varoja vielä monien vuosien ajan kaikista nykyisistä lähteistä: raha-automaattiyhdistykseltä, toi-mintaamme lähellä olevilta säätiöil-tä, lehden ilmoitushankinnalla ja ti-lausmaksuilla ja sotiemme veteraa-nien yhteiskeräyksen lisäksi muulla omatoimisella varainhankinnalla. Näköpiirissä on lisäksi asioita, jot-ka ennakoivat joidenkin nykyisten rahoituslähteiden ehtymistä, jolloin joudumme tehostamaan omaa va-rainhankintaamme. Tulevaisuus-suunnitelman mukaisesti liiton va-rat käytetään veteraanien, puolisoi-den ja leskien hyväksi. Pelkoa ei ole siitä, että näin ei kävisi. Haastetta ja pientä pelkoakin voi kokea siinä, miten muussa varainhankinnassa lähivuosina onnistumme.

* * * * *

Tämän lehden keskiaukeamalla on 14 Divisioonan perinneyhdistyksen tämänvuotisen Korven Kaiku -ni-misen lehden osia. Perinneyhdistys on jo vuosia tehnyt määrätietoista perinnetyötä koululaisten keskuu-dessa erityisesti Itä-Suomessa. So-taveteraani-lehti haluaa olla muka-na tukemassa ja kannustamassa pe-rinnetyön tekemistä julkaisemalla osan perinnelehden sisällöstä.

Markku Seppä

Sotaveteraaniliiton ”suuret” varat

Talvisotaan liittyvistä ta-pahtumista on syksyn ja ensi talven aikana ku-

lunut 70 vuotta. Nuoremmille sukupolville on tarpeen kertoa tämän sodan vaiheista. Monil-la paikkakunnilla on pitkät pe-rinteet muistaa Talvisodan ai-kaisia tapahtumia. Erityisesti nämä toimet ovat ajankohtai-sia, kun Talvisodasta on kulu-nut 70 vuotta ja keskuudessam-me on vielä Talvisodan vete-raaneja.

Haminan-Vehkalahden So-taveteraanit on laatinut kolmi-kohtaisen ohjelman muistaak-seen Talvisodan tapahtumia.

Eteläisen Kymenlaakson miehet lähtivät Haminan ase-malta ylimääräisiin harjoituk-siin (YH) 16.10.1939 klo 18. Samana päivänä tänä vuonna klo 17 on seppeleen lasku pai-kalla olevalla Veteraanikivel-lä. Siihen osallistuvat Hami-nan varuskunta, kaupunki ja seurakunta sekä veteraanijär-jestöt, maanpuolustusjärjestöt ja partiolaiset. Muistotilaisuus pidetään Simeonsalissa. Ti-laisuudessa on musiikkia, So-tilasläänin komentajan Jukka Pennasen puhe ja seurakunnan kirkkoherran päätösrukous. Tilaisuus päättyy yhteisesti lau-

lettavaan virteen Jumala ompi linnamme. Samalla virrellä hy-västeli tuhatlukuinen saattajien joukko Helsingin rautatiease-malla ensimmäisiä Moskovaan lähteviä neuvottelijoita 9. loka-kuuta. Tämä virsi kaikui radi-oissa kautta Suomen 70 vuotta sitten.

Talvisodan alkamisen muis-totilaisuus pidetään Haminan Työväentalolla 30.11. klo 18.00. Esitelmän pitää Kymenlaakson aluetoimiston päällikkö Mark-ku Hutka ja tilaisuus päättyy yhdessä laulettavaan Sillan-pään marssilauluun. F.E. Sil-lanpään kirjoittaman Marssi-

laulun sanat julkaistiin YH:n aikana.

Kun Talvisodan päättymi-sestä on 70 vuotta 13.3.2010, järjestetään kunnianosoitus Myllykylän ja Johanneksen sankarihaudoilla. Muistotilai-suus järjestetään Johanneksen kirkossa. Puheen pitää RUK:n

Talvisodasta 70 vuotta

Veteraani,muista hakea

kuntoutukseen.

johtaja Heikki Bergqvist. Tilai-suus päättyy yhdessä lauletta-vaan virteen Jumala ompi lin-namme. Haminan Soittokunta avustaa kaikissa tilaisuuksis-sa. Sen johtaja Juhani Leinonen toimii myös ohjelman juontaja-na.

34/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9 | s o ta v e t e r a a n i • k r i g s v e t e r a n e n

Sotainvalidien Veljesliiton liittovaltuusto valitsi 18.8. yksimielisellä päätöksel-

lä liiton uudeksi pääsihteeriksi FM Markku Honkasalon. Hän on ollut vuodesta 1980 Veljeslii-ton Porin osaston ja myöhem-min myös Satakunnan piirin toiminnanjohtajana. Veljeslii-ton keskustoimistolle ja useil-le sen piireille ja osastoille hän on pitkään tehnyt erilaisia atk- ja taloushallinnon konsultoin-titehtäviä. Vuoden 2007 lopul-ta hän on toiminut Veljesliiton talous- ja järjestöpäällikkönä. Uudessa pääsihteerin tehtäväs-sään hän vastaa edelleen myös liiton taloushallinnosta.

Veljesliiton puheenjohtajaksi kesän liittokokouksessa valittu varatuomari Juhani Saari jää lii-ton pääsihteerin toimesta eläk-keelle 1.12., josta alkaa Markku Honkasalon kausi liiton kym-menentenä pääsihteerinä. Jo lo-kakuun alusta lukien hän toi-

Markku Honkasalo Sotainvalidien Veljesliiton pääsihteeriksi

Sotainvalidien Veljesliiton pääsihteeriksi nimitetty Markku Hon-kasalo.

mii liiton vt. pääsihteerinä.Markku Honkasalo on tie-

tokirjailijana julkaissut kym-menkunta lähinnä sotainvali-dien ja muiden veteraanien his-toriaa käsittelevää kirjaa, mm. Veljesliiton 60-vuotisjuhlatut-kimuksen Suomalainen sotain-

validi (v. 2000) ja kirjan So-tiemme veteraanien päivä (v. 2007). Markku Honkasalon isä A.V. Honkasalo oli talvisodan sotainvalidi, joka toimi lähes 60 vuotta Veljesliiton valtakun-nallisissa, alueellisissa ja pai-kallisissa luottamustehtävissä.

Tämänvuotiset tunnus-tuspalkinnot jaettiin Kyyhkylässä Savon Pri-

kaatin ja Porrassalmen taiste-lun vuosipäivänä 13.6.2009.

Tunnustuspalkinto luovu-tettiin seuraaville:

Hankintapäällikkö Esko Sa-lakka, Rintamaveteraaniliiton Punkaharjun osaston pitkäai-kainen sihteeri, Punkaharju, Rintamaveteraaniliiton liitto-hallituksen 1. varapuheenjoh-taja Paavo Mäkinen, Heinola, toiminnanjohtaja Pertti Kor-tesniemi, Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri, Seinäjoki, sotaveteraani Antti Kangas-

kesti, Joroisten Sotaveteraanien sihteeri, Joroinen, sotainvali-di Eero Kankkunen Sotainva-lidien Veljesliiton Kesälahden osaston pitkäaikainen puheen-johtaja, Kesälahti.

Palkinnot jakoi professori Veli Matti Huittinen. Puheen-vuoron luovutustilaisuudessa käytti myös eversti Ensio Koi-visto JR 7:n perinnetoimikun-nasta.

Tunnustuspalkinto oli myönnetty myös seuraaville henkilöille:

Opettaja Pentti Halminen, JR 7:ssä palvellut sotainvali-di, Helsinki, sotainvalidi, JR

Adolf Ehrnroothin rahastosta tunnustuspalkinto 11 henkilölle

7:ssä palvellut mm. Haapave-den sotainvalidiosaston varapu-heenjohtajana edelleen toimiva Martti Myllykangas, Haapave-si, sotainvalidi Väinö Leppänen Kannonkosken sotainvalidi-osaston pitkäaikainen puheen-johtaja, Kannonkoski, rovasti, sotainvalidi Lenno Järvi, Espoo, rakennusmestari ja Rintama-naisten liiton puheenjohtajana 2001-2005 toiminut Ilmi Hars-ka, Turku, insinööri ja opettaja, Rintamanaisten Liiton hallituk-sen varapuheenjohtaja Kaarina Lukkaroinen, Tampere.

 Juhani Saari

Palkinnonsaajat (vas.) Esko Salakka, Paavo Mäkinen, Pertti Kortesniemi, Antti Kangaskesti ja Eero Kank-kunen. Palkinnot luovutti Sotainvalidien Veljesliiton aikaisempi puheenjohtaja Veli Matti Huittinen (oik.).

Ari Puheloinen aloitti puolustusvoimain ko-mentajana 1.8.2009.

Samalla hänet ylennettiin ken-raaliksi. Hänet on nimitetty

Ari Puheloinen puolustusvoimain komentajaksi

Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala (vas.) ja uusi ko-mentaja Ari Puheloinen laskivat yhdessä seppeleen Hietaniemes-sä 31.7.2009.

tehtäväänsä viideksi vuodek-si. Ari Puheloinen toimi pää-esikunnan päällikkönä 2007-2009.

Aika ajoin kysytään Ve-teraanin iltahuudon esittämisestä. Alku-

vuodesta nousi lehdissä otsi-koihin seurakunnan päätös kieltää Veteraanin iltahuudon esittäminen veteraanin siu-naustilaisuudessa.

Seurakunnan päätöksen taustana oli se, että Veteraa-nin iltahuuto ei ole voimassa olevan virsikirjan virsi. Sitä se ei voi ollakaan, koska se syntyi vuonna 1988, kaksi vuotta sen jälkeen kun kirkolliskokous vuonna 1986 hyväksyi nykyi-sin käytössä olevan virsikirjan.

Siunaustilaisuuksissa kuul-laan varsin usein lähiomaisten pyynnöstä yksinlaulua, kuoro-laulua, jopa soitinesityksiä. Esi-tettävinä on ollut muun muas-sa Suojelusenkeli, Kanteleeni ja Albinonin Adagio. Yksikään näistä ei ole virsikirjan virsi ja kuitenkin niiden esittämistä siunaustilaisuudessa on pidetty luonnollisena. Myös käsikirja sallii muun kuin virren esittä-misen siunaustilaisuudessa.

Jos sotaveteraanin siunaus-tilaisuudessa laulaa sotavete-raanikuoro, tuntuu oudolta

Veteraanin iltahuudon esittäminen

evätä heille omistetun, heidän työstään ja heidän jälkipolville jättämästään perinnöstä kerto-van laulun esittäminen.

Joissain tilaisuuksissa on il-tahuudon esitystä kuunnel-tu seisaaltaan nousten. Selven-nyksenä todettakoon, että vain eräät tietyt laulut kuunnellaan tai lauletaan aina seisten. Näitä ovat Maamme-laulu, Lippulau-lu, Vala, Sillanpään marssilau-lu, maakuntalaulut, Porilaisten marssi ja Narvan marssi. Ve-teraanin iltahuuto ei sisälly tä-hän luetteloon. Teos kuunnel-laan konserttiesityksenä istuen. Epätietoisuuden välttämisek-si tulisi ohjelman juontajan tai vaikka soittokunnan johtajan sopivasti ilmaista, miten mene-tellään.

Arvo Kuikka Helsingin sotaveteraanikuoron

johtaja musiikkineuvos

Reijo Pajamo Helsingin sotaveteraanikuoron

varajohtaja kirkkomusiikin professori

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 94

SANA

Kuolleita

Jukka Kasurinen 1926-2009

Tähän asti on Herra meitä auttanut, näin lau-letaan eräässä hengellisessä kuorolaulussa.

Laulu kokonaisuudessaan on kuin rukous, pyyn-tö, että Herra ei meitä hylkäisi, vaan antaisi meille apunsa ja siunauksensa tuleviin päiviin.

Tätini, joka oli syntynyt 1800-luvun lopulla, lähti nuorena tyttönä 1900-luvun alkupuo-

lella Amerikkaan ja otti matkaevääksi virsikir-jan. Olen nyt saanut tämän virsikirjan tuliaisina Amerikan serkulta, joka kävi vierailulla luonani. Tämä virsikirja on omistettu evankelis-luterilai-sille seurakunnille Suomen Suuriruhtinaan maas-sa ja hyväksytty Suomen toisessa yleisessä kirkol-liskokouksessa vuonna 1886. Kirja on historialli-sesti arvokas ja puhutteleva ja siitä näkee, että se on ollut ahkerassa käytössä. Se on varmaankin ollut tärkeä yhdysside koti-ikävää kokeneelle tä-dilleni. Näin voin arvioida, kun tunnen sukuni ja vanhempieni hengellistä taustaa.

Tänä vuonna vietettiin ensimmäistä kertaa so-taveteraanien seutukunnallista kirkkopäivää.

Veteraaniväen ikääntymisestä johtuen on pai-kallaan, että matkat kirkkopäiville osallistumi-seen tehdään helpommiksi. Se mahdollistaa sen, että mahdollisimman moni voi edelleen osallistua

TÄHÄN ASTItärkeäksi koetuille kirkkopäiville. Siellä veteraa-nit voivat edelleen tavata toisiaan, tuntea kuulu-vansa yhteiseen joukkoon. Tapahtumassa muka-na olleena tunsin sen, että iästä ja heikentyneis-tä voimista huolimatta heistä kuvastui kiitollisuus siitä, että jaksettiin vielä kokoontua yhteiseen ti-laisuuteen.

Keski-Pohjanmaalla ensimmäinen seudulli-nen kirkkopäivä oli kotipitäjässäni Toho-

lammilla 31. toukokuuta. Jumalanpalveluksessa, joka oli Toholammin kirkossa, saarnasi emeritus-piispa Olavi Rimpiläinen, liturgina rovasti Mik-ko Pöyhtäri ja kanttorina Osmo Jämsä. Pääjuhla oli urheiluhallissa. Siellä juhlapuhujana oli rovas-ti Veli-Heikki Vaahtoniemi. Tervehdyssanat lau-sui Keski-Pohjanmaan Sotainvalidien puheenjoh-taja Heikki Kankaanpää ja päätössanat esitti kun-niatohtori Viljo S Määttälä.

Tuota kirkkopäivää muistellessani tulee mie-leeni vielä alussa mainitsemani laulun loppu-

osa ”Oi pysy turvanamme ja kestävyyttä suo, aina ole auttajamme ja uutta voimaa suo”.

Anna-Kaija Annala

Se on ohi nyt!Minä sain Sinulta Isä Jumala, hyvän osan,Kun sain syntyä, työtä tehdä ja kuolla Suomenmaassa,Sinun kansasi keskuudessa.Lahjan Sinä minulle annoit.Kyvyn annoit taistella ja työtä tehdä.Sen mukaan minä yritin. -Enempää en osannut.Nöyränä tulen tilintekoon Sinun eteesi.Jos Sinä suot minulle nähdä kirkkautesi,Minun sieluni Sinua kiittää ja ylistää iankaikkisesti.Kovasti minä olen kapinoinut vaikeina vuosinaosaani ja kohtaloani vastaan,kun en ole ymmärtänyt Sinun tahtosi tarkoitusta.Kuljettaessasi minua ja minun kansaanivaloosi vaikeuksien kauttaSinä meitä kasvatit ja vahvistit uskossaelämään Sinun luonasi iankaikkisuudessa.Nyt kun mieleni ja ruumiini on rauhoittunut, minä ajattelen ja tunnen sielussani Sinun tarkoitusperäsi:Rakkaudessasi Sinä vitsaa annat, kuten rakastava Isä.

Pohjois-Savon Sotaveteraanipiirin kunniapuheenjohtaja Jukka Kasu-rinen kuoli 21. huhtikuuta. Hän oli syntynyt Siilinjärvellä 2.4.1926.

Jukka Kasurinen kutsuttiin ase-palvelukseen 17-vuotiaana helmi-kuussa 1944. Jatkosodan päätyttyä Jukka Kasurinen valmistui kansa-koulunopettajaksi Kajaanin semi-naarista ja toimi opettajana Siilin-järven kirkonkylän kansakoululla. Myöhemmin hänet kutsuttiin kan-salaiskoulun johtajaksi.

Opettajantyönsä ohella Jukka Kasurinen osallistui yhteiskunnal-liseen ja vapaaseen kansalaistoi-mintaan. Hän toimi 1960-90-lu-vuilla useita vaalikausia kunnan-valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Hän oli myös pitkäaikainen Siilinjärven kirkkovaltuuston ja -neuvoston jä-sen sekä tilintarkastaja.

Jukka Kasurisen sydäntä lähellä olivat liikuntakasvatus, kulttuuri-, nuoriso- ja raittiustyö. Hän oli käy-tetty voima puhujana, näyttelijänä ja lukuisten harrastuspiirien ohjaa-jana.

Sotaveteraanitoimintaan Jukka

Kasurinen osallistui yhdistys-, pii-ri- ja liittotasolla. Hän oli Siilinjär-ven Veteraanit ry:n perustajajäsen 1966, piirihallituksen jäsen 1988-03, 1. varapuheenjohtaja 1992-00. Piirin puheenjohtajana hän toimi 2000-03. Kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin 2003.

Sotaveteraaniliiton hallituksen jäsenenä Jukka Kasurinen oli 2002-03 ja Sotaveteraani-lehden toimi-tusneuvoston jäsenenä 1987-03.

Jukka Kasurisen harrastuksiin kuului myös kotiseudun histori-an tutkiminen. Yhdessä vaimon-sa kanssa hän kokosi Siilinjärven kunnan 50-vuotishistoriikin 1975. Hän kirjoitti myös kansankuvauk-sen “Isäntämiehiä” 1996.

Veteraanien perinnetyö ja sen tulevaisuus askarruttivat hänen ajatuksiaan ja hän toivoi veteraani-en avoimesti ja rohkeasti kertovan nuoremmille sukupolville veteraa-nien uhrauksista vapaan isänmaan ja kansan puolesta raskaina sota-vuosina ja jälleenrakennuskautena.

Olavi Karttunen

Kirjailija Onni Palaste (aik. Bovellan) kuoli 1.7. Laak-son sairaalassa Helsingis-sä 91 vuoden iässä. Palas-te oli syntynyt Kiuruvedel-lä 27.12.1917. Hän osallistui molempiin sotiin. Jatkoso-dassa hän toimi Rukajärven suunnalla jalkaväen joukku-eenjohtajana. Sotilasarvol-taan hän oli ylikersantti.

Sodan jälkeen Palaste oli Vuokatin Urheiluopiston johtajana vuodet 1946-54. Kajaaniin perustamassaan urheiluliikkeessä hän työs-kenteli sen jälkeen toista-kymmentä vuotta.

Suomen Sotaveteraanilii-ton kenttäsihteerinä hän toi-mi 1970-luvun alussa kol-misen vuotta tehtävänään erityisesti uusien jäsenyh-distysten perustaminen Poh-jois-Suomeen. Vuonna 1971 hän toimi myös liiton toi-minnanjohtajana. Kainuun sotaveteraanityöhön hän osallistui sekä Kajaanin yh-distyksen että Kainuun So-taveteraanipiirin puheenjoh-tajana. Muutettuaan Helsin-kiin vuonna 1981 Palaste oli

Onni Palaste 1917-2009muun muassa Helsingin So-taveteraanit ry:n hallituksen jäsen. Vuonna 1987 ilmesty-nyt Suomen Sotaveteraanilii-ton 30-vuotisjuhlakirja oli Onni Palasteen toimittama.

Päätoimiseksi kirjaili-jaksi Onni Palaste jäi 1971. Esikoisteos Rukajärven sis-sit oli ilmestynyt 1967. Teos sai suuren suosion ja sitä on myyty yli 40  000 kappalet-ta. Kaikkiaan Palaste kirjoit-ti yli 20 kirjaa. Viimeisin oli Kaukopartio, joka ilmestyi 2003. Kuten kirjojen nimet kertovat, kirjailijan tuotanto käsitteli keskeisiltä osiltaan sotiemme sissi- ja partiotoi-mintaa.

Seppo Tähkäpää Aarno Strömmer

Nyt Sinä päästät palvelijasi menemään, kun hän on saanut ymmärtää Sinun johdatuksesija tuntea Sinun rakkautesi luotujasi kohtaan.Kaikkia meitä Sinä olet varjellut lupauksesi mukaanetkä Sinä ole vaatinut enempää,kuin mihin olet meille kyvyn ja mahdollisuuden suonut.Omaa kunniaamme olemme olleet joskus liiaksi etsimässäemmekä ole tahtoneet tyytyä Sinun armoosi.Nyt tiedän omien voimieni rajallisuudenja Sinun hyvyytesi äärettömyyden.Tänään, tällä hetkellä minä, Sinun palvelijanasilaskeudun iankaikkiseen rauhaan siunaten heitä,jotka vielä jatkavat taivallustaan ja kilvoitteluaan

Sinun turvallisen, armiaan kätesi alla.

Sotaveteraani Jukka Kasurisen 1992 toi-mittama Pohjois-Savon Sotaveteraanipii-rin 25-vuotishistoriikki päättyy tähän ru-noon.

54/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

OnnittelemmeJuho Hiltunen 100 vuotta

Sotaveteraani Juho Hiltunen on syntynyt 14.9.1909. Hän varttui nuorukaiseksi Kemilänkyläs-sä Kuusamossa. Syksyllä 1939, jolloin Juho oli 30-vuotias, pi-täjän kaikki sotakuntoiset mie-het kutsuttiin kirkonkylään. Juho Hiltunen siirrettiin Alas-salmeen, josta matka jatkui ErP 16:n kanssa Kiannansalmeen ja Juntusrantaan. Jatkosodassa hän palveli LinP15, 15 Pr:ssä mm. Kananaisissa, Sohjananjoel-la, Kokkosalmessa, Kiestingissä ja Syvärin suunnalla. Lapin so-dan jälkeen Juho kotiutettiin 15.

Rauman seudun Sotaveteraanit ry:n jäsenistön toinen 100-vuo-tias, Rauman Murtamon kyläs-tä kotoisin oleva Vihtori Heini-nen täytti 100 vuotta 26.6. Päi-vänsankaria juhlistamassa oli iso joukko lähisukua ja ystäviä. Vih-tori Heininen on tehnyt elämän-työnsä kuokkien, suota raivaten ja maata viljellen. Vuonna 1975 Vihtori luovutti tilanhoidon po-jalleen, jolloin oli aikaa matkus-tella Esteri-vaimon kanssa pitkin kaunista Suomea, myös sotave-

Vilho Heininen 100 vuotta

marraskuuta 1944. Hän solmi avioliiton vuonna 1947, perus-ti perheen ja ryhtyi viljelemään maata perintötilallaan. Lisätöi-nään hän hoiti kotoa käsin erään kaupan sivumyymälää, joka hel-potti tavaroiden saantia kylälle. Juho on harrastanut maamies-seuratoimintaa sekä kalastusta ja myöhemmin myös laulua ve-teraanikuorossa.

Meimi Mäntyniemi

Juho Hiltunen sai iäisyyskutsun 29.8.2009.

teraanien ryhmämatkoilla. La-pin kunnassa vietettävillä Löy-lypäivillä vuonna 1992 Vihtori valittiin vuoden Tervaskannok-si. Tärkeitä asioita Vihtorin elä-mässä ovat olleet periaatteet: ei kahvia eikä tupakkaa, myös so-ta-ajan kokemukset ovat hänen omiaan, niistä ei ole puhuttu.

Paljon onnea merkkipäivän johdosta 100-vuotiaalle Veteraa-nille!

Raimo Rautalinna

Naantalin vanhin sotaveteraa-ni Uuno Laine täytti 100 vuotta 19. elokuuta. Lähes päivittäiset kävelylenkit pitävät sekä mielen että kehon virkeänä. Maanvil-jelyksellä perheensä elättänyt, Maskussa syntynyt Uuno osal-listui talvisotaan JR13:ssa Sum-massa, jossa hän myös haavoit-tui. Jatkosodassa hän oli mu-kana useilla taistelupaikoilla. Hänelle on myönnetty VM1 ja VM2 sekä Sotaveteraaniliiton kultainen ansiomerkki.

Ville Pyylampi

Uuno Laine 100 vuotta Uljas Marttinen syntyi Inkerin-

maalla Hietamäen kylässä 9. hei-näkuuta 1909. Sieltä perhe siir-tyi Karjalan Kannaksen Antre-aan. Antreassa Uljas Marttinen kävi kierto- ja kansakoulun, kes-kikoulun hän suoritti Viipurin Suomalaisessa Lyseossa ja Hel-singin Suomalaisessa Reaalily-seossa.

Uljas valmistui merkonomik-si Liikemiesten Kauppaopistos-ta vuonna 1932. Päätyönsä hän teki SOK:n palveluksessa jääden eläkkeelle 1971 Kilon suurvaras-ton johtajan tehtävistä.

Uljas Marttinen liittyi 1924 Antrean suojeluskuntaan. Sieltä hän siirtyi 1926 Tikkurilassa ole-vaan Helsinge Norra Sydskår:iin ja 1928 Helsingin Tykistö Suoje-luskuntaan. 1930-luvulla hänet määrättiin suojeluskunnassa uu-den aselajin, ilmatorjunnan re-serviläiseksi.

Hän suoritti asevelvollisuu-tensa KTR 1:ssä Hyrylässä 1926–1927 ja kävi RUK:ssa 13. upseeri-kurs sin.

Talvisodassa Uljas Marttinen toimi raskaan ilmatorjuntapat-

Uljas Marttinen 100 vuotta

terin päällikkönä, joka suojasi Vihtavuoren ruutitehdasta. Jat-kosodan taistelupaikoista voi mainita Suomenlinnan, Koivis-ton, Inon ja Äänisen rannat. Eri-tyisen tärkeässä tehtävässä hän oli 15.10.1942–27.11.1944 toimi-essaan Äänisen Rannikkopri-kaatin ilmatorjuntakomenta-jan tehtävässä ollen samalla RSITPSTO 4:n komentaja. Uljas Marttinen on mm. Rekolan Ur-heilijoiden, Ilmatorjuntaupseeri-yhdistyksen ja Helsingin Reser-viupseerit ry:n kunniajäsen. So-taveteraanityöhön hän osallistuu Espoon Sotaveteraaneissa.

Hannu Pohjanpalo Ilmatorjunta-aseveli

Sosiaalineuvos Erkki Hok-kanen on syntynyt Laukaas-sa 17.9.1939. Sosiaalineuvok-sen arvonimen hän sai vuon-na 2002. Hänen pitkä uransa sosiaali- ja terveydenhuol-lon palveluksessa alkoi vuon-na 1966, kun hän tuli Lahden seurakuntayhtymän diakoni-asihteeriksi. Sen jälkeen hän on toiminut Lahden kaupun-gin Kilpiäisten vanhainkodin johtajana, Nastolan kunnan sosiaalijohtajana ja Lahden kaupungin Launeen sosiaali-keskuksen sosiaalipäällikkö-nä, josta hän siirtyi eläkkeel-le. Hän on ollut perustamassa mm. Lahden palvelevaa puhe-linta ja asunnottomien alko-holistien ensisuojaa. Erkki on kirjoittanut mm Lahden Lä-himmäispalvelun historiikin ”Siltana”, sekä lukuisia selvi-tyksiä ja artikkeleita ammat-ti- ja muihin lehtiin ja ollut mukana useiden kirjojen toi-mituskunnassa. Hän on ollut edistämässä sosiaali- ja ter-veydenhuollon toteutumis-ta kolmannen sektorin useis-sa järjestöissä. Veteraanityö on ollut harrastusten etujou-koissa. Jo virka-aikanaan hä-nelle kuului osallistuminen Lahden kaupungin veteraa-

Erkki Hokkanen 70 vuotta

niasiain neuvottelukuntaan asiantuntijana ja eläkkeel-le siirtymisen jälkeen edel-leen pysyvänä asiantuntijana. Suomen Sotaveteraaniliiton sosiaalineuvojahankkeessa hän on toiminut vapaaehtoi-sena Lahden sotaveteraani-piirin sosiaalineuvojana vuo-desta 2004. Veteraanityö on tuonut mukanaan monipuo-lisia tehtäviä, mm. Suomen Sotaveteraaniliiton hallituk-sen jäsenyyden sekä sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunnan puheenjohtajuuden.

Erkki Hokkaselle on tullut tärkeäksi veteraaneilta saa-tu perintö: Kaveria ei jätetä, Isänmaata ei unohdeta.

Eino Järvinen

Juho Hiltunen sai iäisyyskutsun 29.8.2009.

Perinteinen taskukalen-teri ilmes-

tyy syyskuussa 31. kerran. Kalente-rissa on totuttuun tapaan tietoa mm. veteraanietuuk-sista ja liiton toi-minnasta. Liiton ja Sotaveteraani-piirien, piireis-sä toimivien so-siaa l ineuvojien, Naisjärjestön, So-taveteraanien Tuki- ja perin-nesäätiön luottamus- ja toi-mihenkilöiden yhteystiedot sisältyvät järjestöjaksoon. Ka-lenterista löytyvät tiedot myös sotaveteraanien valtakunnal-lisista tapahtumista ja liiton järjestämistä kilpailuista.

Kalenteri on erinomainen tietopaketti veteraaneille ja heidän omaisilleen sekä hieno

lahja yhteistyö-kumppaneille ja sotaveteraanityön tukijoille.

Kalenterin hin-ta on 6 euroa ja nahkakantisena 12 euroa. Nahka-kantiseen kalen-teriin on mahdol-lista tilata oma tai lahjansaajan nimi k u lt a k i r ja i m i n painettuna lisä-hintaan 5 euroa.

Kalenteria voi ostaa tai ti-lata liiton myyntitoimistosta, PL 600, 00521 Helsinki, pu-helin (09) 6126 2014, sähkö-posti helena.hornborg@so-taveteraaniliitto.fi. Piirien toimistot sekä useimmat sota-veteraaniyhdistykset hoitavat myös kalenterimyyntiä.

Sotaveteraanikalenteri vuodelle 2010

Sotaveteraanikalenterin tilau s- numero on 35.

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 96

Juho Seppälä tuli mukaan sotaveteraanityöhön 1965, kun Ylivieskan yhdistys

perustettiin. Yhdistyksen hal-litukseen hänet valittiin 1975 ja vielä 32 vuoden jälkeenkin hän jatkaa hallituksen jäsene-nä. Osan niistä vuosista, jotka Seppälä toimi piirin tai liiton hallinnossa, oli hän vapaa yh-distyksen tehtävistä.

Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajana Juho Sep-pälä toimi 1990–1994. Toi-minnanjohtajakaudella piiris-sä otettiin käyttöön ATK sekä aloitettiin vuosittaiset yhdis-tysten puheenjohtajien ja sih-teerien neuvottelupäivät. Neu-vottelupäivät lisäsivät selvästi vuorovaikutusta yhdistysten ja piirin välillä. Neuvottelupäivi-en vaikutus toiminnan yhden-mukaistamiseen ja laiskojen yhdistysten elvyttämiseen oli ilmeinen. Neuvottelupäiviä jär-jestetään edelleenkin.

Piirin hallitukseen Juho Seppälä valittiin 1990 ja hän toimi sen puheenjohtajana 1996–1998. Puheenjohtajavuo-sina hän toimi myös liiton hal-lituksen jäsenenä. Piirin halli-tuksesta Juho Seppälä vapautui 1999 jatkamaan työtä yhdis-tyksen hallituksessa.

Tuloksellista toimintaaYlivieskan yhdistykseen kuu-luu 136 veteraanijäsentä ja kan-nattajajäseniä jo 250. Yhdis-tyksen hallituksessa on kuusi jäsentä, joista veteraaneja edel-leen viisi. Puheenjohtaja- ja sih-teeritehtävistä veteraanit ovat siirtyneet jo vapaalle ja valin-

Yli 30 vuotta veteraanityötäYlivieskalainen Juho Seppälä on aktiivisesti toiminut jo yli 30 vuotta sotaveteraanityössä. Hän on toiminut yh-distyksen hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana, Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajana, hallituk-sen jäsenenä ja piirin puheenjohtajana sekä liiton halli-tuksen jäsenenä. Työ yhdistyksen hallituksessa jatkuu edelleen.

neet tehtävien hoitajiksi kan-nattajajäsenet.

Yhdistyksen varainhankin-nassa on näkyvintä jo 1960-lu-vun puolivälissä aloitettu rau-taromun keräys. Keräyspiste on yleisesti tunnettu ja sinne ro-mua tuodaan tasaiseen tahtiin ympäri vuoden. Viime vuo-si oli taas ennätysvuosi, ker-too Juho Seppälä. Rautaromua kertyi peräti 2016 tonnia, jos-ta Kuusakoski Oy tilitti lähes 20  000 €. Se on yhdistyksen suurin yksittäinen tulonlähde. Toiseksi suurimman tuloerän muodosti kaupungin antama noin 16 000 €:n avustus.

– Saamaamme rahoitusta käytämme veteraanijäsenten kuntoutus- ja virkistystoimin-taan sekä matkailuun. Varsin-kin jalkahoidoista on kehkey-tynyt kovin haluttu omatoi-minen kuntoutusmuoto. Myös hengellinen toiminta yhdistyk-sessä on aktiivista, Juho Sipilä kertoo.

Yhdistys järjestää kaikille ylivieskalaisille mahdollisuu-den nauttia hirvikeittolounaan. Kaupungin alueella toimii seit-semän metsästysseuraa, jois-ta kukin vuorollaan lahjoittaa syksyisin yhden hirven yhdis-tykselle. Lounas maksaa 5 €/annos. Lounasvieraita oli esi-merkiksi viime syksynä 250. Loppuosa hirvestä myydään huutokaupalla. Lounastilaisuu-den yhteydessä on myös lah-joituksena saatujen esineiden myyjäiset/arpajaiset.

Toinen suuri yleisötapah-tuma on PSTO 30:ssä ja KTR 4:ssä palvelleiden joka toinen

vuosi järjestämä yhteinen vete-raanijuhla Ylivieskan, Haapa-järven ja Nivalan veteraaneille. Juhlaan ovat tervetulleita kaik-ki alueen veteraanit ja niinpä osallistujien määrä nousee hel-posti 500–600 henkilöön.

Sotaretkelle ja työelämäänJuho Seppälä syntyi työläisper-heeseen Ylivieskan Raudasky-lässä 1924. Kotimökki sijait-si samalla tontilla, jolla Juho Seppälän perheen nykyinenkin asuintalo on. Raudaskylä oli asukasmäärältään vielä suuri ja niinpä siellä sijaitsi muun mu-assa useita kauppoja, posti sekä keskikoulu ja lukio. Juholle riit-ti keskikoulu, koska perheen taloudellinen tilanne edellytti pojalta lähtöä töihin.

Asevelvollisuusajaksi Juho Seppälä sai vuonna 1943 kut-sun Riihimäelle tykistön kou-lutuskeskukseen (TTK 3). Siir-to rintamalle oli jo saman vuoden syyskuussa ja sijoitus-paikkana oli Syvärin eteläpuo-lella sijaitseva Barani. Aluksi tehtävä tykillä oli toimia suun-taajana, mutta pian hän sai siir-ron laskijaksi ja tehtävä jatkui samana taistelujen päättymi-seen asti. Tykki oli Haupits 122.

– Rauhan tultua 1944 en päässytkään siviiliin, vaan mi-nut määrättiin upseerikoulu-tuksen valmennusporukkaan, Juho Seppälä muistelee. Rau-hansopimus kuitenkin kielsi Suomelta kaikenlaisen upseeri-koulutuksen jo ennen, kuin oli päästy edes alkuun.

– Sodan päätyttyä hakeu-duin VR:n asemamiesalok-kaaksi 1945 ja otin innolla vas-taan kaiken työnantajan tar-joaman kurssituksen, kertoo Juho Seppälä. Ensimmäinen kurssi oli junanlähettäjäkoulu-tus. Sitä seurasi useiden kurs-sien jakso, viimeisenä pääl-likkökurssi. Työn ohessa Juho Seppälä opiskeli yksityises-ti Kokkolan kauppaopistossa merkonomiksi 1968.

Juho Seppälä päätyi Ylivies-kan asemapäälliköksi 1977–1986. Tehtävänimike oli Yli-vieskan liikennealueen päällik-kö. Alueeseen kuului reilut 100 km rataosuutta ja henkilökun-taa parhaimmillaan 151. Tästä työstä Seppälä jäi eläkkeelle.

Eläkeläisen päivään liitty-vät veteraanityön ohella tiiviis-ti ristisanatehtävät ja lukemi-nen. Juho tunnustaa lukijana olevansa todellinen ahmatti. Sotakirjat sekä vanhat seikkai-

lu- ja luontokirjat ovat suosik-keja. Mutta myös uusin kirjalli-suus maistuu, josta muun mu-assa Sofi Oksasen ja Jari Tervon teokset ovat tulleet luetuiksi.

Juho Seppälän perheeseen

Juho Seppälä lukuharrastuksensa mielipaikassa. Vasemmalla hä-nen itsensä valmistama pohjalaistyylinen kaappikello, ylhäällä kuva kotimökistä.

Rautaromun paalausta. Lajittelemassa sotaveteraanit Olavi Autio ja Olli Mattila.

Ylivieskan asema toimi sodanaikana saksalaisten sotilaiden ja ju-nien huoltopisteenä. Päivittäin asemalla pysähtyi kaksi junaa. Toi-nen matkalla rintamaa kohti, toinen toi sotilaita lomalle. Asemaa vartioi aina saksalaissotilas.

kuuluu postivirkailijana toi-minut vaimo Anja. Hänkin on toiminut naisjaoston sihteerinä 10 vuotta.

Matti Värri

74/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Espoolaisten veteraanien yhdistys syntyi käytän-nön syistä. Sotien jäl-

keen pääkaupunkiseudulle oli muuttanut paljon uutta väkeä; rintamamiehiä, sodassa koti-seutunsa menettäneitä ja muu-alta maasta työn perässä tul-leita. Asunnoista oli kuitenkin puutetta ja joukko rintamamie-hiä perusti 1956 Espoon Rinta-mamiesten asuntoyhdistyksen saadakseen yhteistoimin han-kituksi asuntoja perheilleen. Jonkin verran asuntoja pystyt-tiinkin hankkimaan. Epäviral-lisena toiminut yhdistys rekis-teröitiin vuonna 1959 Espoon–Helsingin Rintamamiesten Asuntoyhdistys ry:nä. Toimin-ta hiljeni kuitenkin, kun pa-hin asuntopula helpotti. Yhdis-tystoimintaan ei muutenkaan tunnettu kiinnostusta, sillä työelämä ja nuoret perheet vei-vät miesten ajan ja voimat.

Yhdistyksen toiminta heräsi uudelleen 1960-luvun puolivä-lissä. Yhdistyksen nimi muu-tettiin Espoon Sotaveteraanit ry:ksi ja se liittyi Uudenmaan Sotaveteraanipiiriin. Vuonna 1993 yhdistys siirtyi Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiriin.

Alkuvuosina toiminnan pääpaino oli asuntoasioiden li-säksi vapaa-ajan virkistykses-sä ja kuntoutuksessa. Heikosti toimeentulevia rintamamies-perheitä avustettiin. Rahaston-hoitajana alkuvuosina toiminut Yrjö Kahra muistaa, ettei veljiä jätetty.

– Eräänä jouluna keräsimme jäsenmaksuista jääneet roposet ja haimme kaupasta elintarvik-keita. Veimme pieniä ruokapa-ketteja, leluja, luistimia ja hiiliä vaikeuksissa oleville perheille. Joskus kierrätettiin hattua, jot-ta veteraani saatiin kunnialla hautaan.

Yrjö Kahra voi nyt jo huvit-tuneena muistella alkuvuosien haparoivaa toimintaa.

– Mieleeni jäi Leppävaaran koululla 1963 pidetty vuosiko-

Espoon Sotaveteraanit toiminut 50 vuottakous. Siihen saapui 30 osanot-tajaa. Kun kukaan ei ollut yh-distyksen jäsen, kannettiin ovella kolmen markan maksu ja kirjattiin henkilötiedot. En-nen kokouksen alkua hallitus hyväksyi kaikki maksun suo-rittaneet jäseniksi ja sääntö-määräinen vuosikokous saatiin pidetyksi.

Toiminta oli aallonpohjas-sa 1960-luvun lopulla. Vuosi-kokoukseen osallistui vain 12 jäsentä. He totesivat, että yh-distyksen toiminta oli paras-ta lopettaa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan toiminta saa-tiin elvytetyksi. Jäsenhankin-taa tehostettiin. Uudesta jäse-nestä maksettiin hankkijalle markka palkkiota. Asuntojen hankinnoissa edistyttiin. Lep-pävaaran seudulle muodoste-tun suuren veteraanien asun-toalueen lisäksi rakennettiin Tontunmäkeen kerrostalo, jo-hon 1975 muutti 67 veteraani-perhettä.

Viime vuonna yli 600 tilaisuuttaPuheenjohtajana 1990-1992 ollut Veikko Sjöblom sovel-si yhdistykseen yritysjohdon tehtävissä omaksumansa hal-lintomallin, jossa toiminnan suunnittelu ja vastuu uskottiin itsenäisille jaostoille. Alueelli-set tai toimintapohjaiset jaos-tot saivat omat puheenjohta-jansa ja muut toimihenkilönsä ja varojen hallinnoinnin. Halli-tus asetti jaostoihin edustajan-sa koordinoimaan toimintaa. Alueellisten jaostojen lisäksi perustettiin sosiaali-, kuntolii-kunta-, matkailu-, kulttuuri-, valistus-, hengellinen ja lehtija-osto. Musiikista kiinnostuneet löysivät kuorosta ja soitinyhty-eestä samanhenkisiä harrasta-jia. Kalakerho vei naisia ja mie-hiä pilkille ja ongelle. Naisja-osto ja tukineuvosto syntyivät tukemaan yhdistyksen toimin-taa. Myyjäisistä, arpajaisista ja kahvinmyynnistä kertyneillä

varoilla naisjaosto lahjoitti yh-distykselle lipun ja pöytävii-rejä. Myös kuoro sai oman li-pun. Tukineuvoston toiminta perustuu jäsenten asiantunte-mukseen ja yhteiskuntasuhtei-siin. Tukineuvosto on järjes-tänyt suuren suosion saaneita konsertteja, joiden tuotto on annettu yhdistykselle. Perin-teensiirron koulutyöryhmä on välittänyt nuorisolle veteraa-nien kokemuksia. Seppelejaos-to on huolehtinut viimeiseen iltahuutoon kutsuttujen muis-tamisesta. Toimintayksiköi-tä vuonna 2009 on lähes 30 ja niissä yli 200 aktiivista toimi-jaa. Viime vuoden aikana jaos-tot järjestivät 667 eri tilaisuut-ta, joissa oli noin 25 000 osal-listujaa.

Yhdistyksen aloitteesta pys-tytettiin Espoon Kirkkopuis-toon veteraanikivi vuonna 1992. Kiven tunnus on: Koti, uskonto ja isänmaa. Toinen ki-veen uurrettu teksti muistut-taa: Aarteista kallein on vapa-us.

Yhdistys järjesti vuonna 1996 suuren kirjakeräyksen yh-teistoiminnassa Espoon koulu-tuskeskuksen ja koulujen kans-sa. Kirjoja saatiin 6 000 teosta, niistä 500 sota-aiheista. Kirjat tarkastettiin ja lajiteltiin tal-koilla Tapiolan kirjaston tilois-sa, osa järjesteltiin kirjaston hyllyihin, osa luovutettiin kou-luille. Jatkokeräyksellä vuonna 2000 koottiin vielä 600 kirjaa.

Erityisen suosituksi ovat tul-leet valistusjaoston maanantai-sin Tapiolan palvelutalossa jär-jestämät esitelmätilaisuudet. Esitelmöitsijöiksi on saatu alan asiantuntijoita valtionhallin-non, lääketieteen ja kulttuuri-elämän huipulta. Kuulijoita on ollut 140-250.

Kuoro piti omia konsertte-ja 30 vuotta. Sen jälkeen kuo-rolaiset ovat laulaneet perinne-kuoron, Espoon mieslaulajien kanssa.

Veteraanit perustivat kulttuurisäätiönKevätkokouksessa 1999 espoo-laiset veteraanit perustivat Es-poon Seudun Kulttuurisääti-ön ja lahjoittivat sille perus-pääomaksi 150 000 markkaa. Säätiö jakaa apurahoja ja pal-kintoja nuorison maanpuolus-tustahdon kohottamiseksi sekä ammattitaidon ja taiteellis-ten harrastusten tukemiseksi. Säätiö on näihin tarkoituksiin myöntänyt yli 100 000 euroa.

Espoon sotaveteraanit ovat

vuodesta 1973 lähtien julkais-seet omaa lehteä neljä numeroa vuosittain.

Yhdistyksen puheenjohta-ja on Eino Luostarinen. Yh-distyksellä on ollut vapaaeh-toinen toiminnanjohtaja vuo-desta 1990 alkaen. Nykyinen toiminnanjohtaja on Eero-Ju-hani Juhola, toimistonhoitaja

Liisa Nyfors ja toimistosihteeri Kirsti Ilveskero.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli suurimmillaan 1990-luvun lo-pulla lähes 3 000. Nyt varsinai-sia jäseniä on noin 1 300. Nais-jaostossa on yli 200 jäsentä.

Niilo Ihamäki

Espoon Sotaveteraa-nit ry:n puheenjohtaja Eino Luostarinen arvi-

oi, että yhdistyksen toiminta voi jatkua vireänä vielä muu-taman vuoden.

- Viidestä vuodesta en ole varma, joten sanotaan kolme vuotta.

Sitten kaivataan nykyistä enemmän nuorempien apua. Jo nyt meillä on hyvää yhteis-työtä maanpuolustusjärjestö-jen kanssa ja tällaisen toimin-nan turvin veteraanit voivat jatkaa yhdistystoimintaansa, vaikka ikä tuokin siihen ra-joituksia. Muutaman vuoden kuluttua yhdistys muuttuu perinneyhdistykseksi. Näin veteraanien perinne säilyy ja siirtyy.

Yhdistyksen perustamis-ajan tärkein tavoite, asuntojen hankinta, on jo kauan sitten toteutunut.

- Nyt veteraanit toivovat, että saisivat mahdollisimman pitkään asua kotonaan.

Suosituimmat yhdistyksen toimintamuodot liittyvät ny-kyään kuntoutukseen ja vir-kistykseen. Päivän matkoilla tutustutaan lähinnä eteläisen Suomen kulttuurikohteisiin tai käydään teatterissa ja kon-serteissa. Kulttuurijaosto jak-

Espoon Sotaveteraanit ry:n hallitus: (vas.) toiminnanjohtaja Ee-ro-Juhani Juhola, Leo Tonttila, Paavo Salo, Toivo Nikander, Raimo Elonsalo, Sylvi Virtanen, Irma Ruuskanen-Sere, puheenjohtaja Eino Luostarinen, Pirkko Arminen, Olli Ollila ja Hannu Särkiö.

Eino Luostarinen on toiminut Espoon Sotaveteraanit ry:n puheen-johtajana vuodesta 2005.

saa muistuttaa, että ilman lii-kuntaa väsähdämme ja ilman kulttuuria näivetymme. Va-listusjaoston maanantaiesitel-mät keräävät tiedonhaluisia veteraaneja Tapiolan palvelu-keskuksen salin täyteen. Yk-sinäisille veteraaneille yhdes-säolo on muodostunut hyvin tärkeäksi sosiaaliseksi tapah-tumaksi.

Puheenjohtaja Luostarisen mukaan Espoon kaupunki ja Kirkkonummen kunta sekä alueen seurakunnat ansait-sevat kiitokset myönteisestä suhtautumisesta veteraanien asioihin.

Erinomaista apua yhdistys on saanut sotilaspojilta, nais-jaostoltaan ja tukineuvostolta, jonka jäsenillä on monipuoli-sia suhteita yhteiskunnan eri tahoille.

Espoon yhdistys on pitänyt yhteyttä myös Suomen-poi-kiin Virossa. Lentopalloa on pelattu molemmissa maissa ja kuorot ovat laulaneet yhdessä.

- Yhteistyö virolaisten kanssa on ollut hyvin antoisaa ja se on opettanut meitä ym-märtämään veljeskansamme kärsimyksiä.

Niilo Ihamäki

Aktiivinen toiminta jatkuu muutaman vuoden

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 98

Perustavassa kokouksessa Raumalla Ravintola Seu-rahuoneella oli 22.5.1959

läsnä 102 miestä. Heistä elos-sa ovat yhä Pauli Madetoja ja Väinö Leppänen. Kokouk-sessa selvitettiin läsnäolijoil-le, miksi yhteenliittyminen oli tarpeellista niille rintamamie-hille, joilla ei ollut aiemmin mahdollisuutta saada valtion lainaa asuntotilanteensa hel-pottamiseksi. Yhteenliittymi-sen vahvistamiseksi päätettiin perustaa yhdistys, joka tuli-si toimimaan Rintamamiesten Asuntoliiton alaisena. Perus-tettavan yhdistyksen nimek-si annettiin Rauman seudun Rintamamiesten asuntoyhdis-tys. Yhdistyksen ensimmäisek-si puheenjohtajaksi valittiinkin asiaa esitellyt Teuvo Rahko-nen, sihteeriksi Arvo Huvitus, joka oli toiminut perustavan kokouksen puheenjohtajana. Muiksi jäseniksi valittiin Mat-ti Eloranta, Erkki Pösö, Kalle Mattila ja Jaakko Niemi. Pe-rustavan kokouksen sihteerinä oli Väinö Leppänen.

Asuntoja tarvitaanHyvin ripeästi alkanut toimin-ta jakautui melko pian kahteen leiriin, muodostui omakotita-lolinja ja kerrostalolinja. Ker-rostalolinja toimi yhdistyksen nimissä ja saikin hyvin nope-asti tulosta aikaan. Rakennet-tavat kerrostalot suunnitte-li raumalainen arkkitehti Eero Kari. Vuonna 1961 oltiin jo ra-

kentamassa ensimmäistä vai-hetta, joka käsitti kolme kolmi-kerroksista asuintaloa. Vuon-na 1962 päätettiin laajentaa toimintaa vielä kahdella ker-rostalolla. Yhdistyksen halli-tukseenkin saatiin tämän laa-jennusrakentamisen johdos-ta uusia jäseniä, Erkki Villa, Yrjö Hartikkala ja Oiva Heli-mo. Ensimmäisen vaiheen val-mistuessa kesällä 1963 pääsi 27 ensimmäistä perhettä muutta-maan uusiin koteihinsa.

Lähetystö HelsinkiinIlmeisesti rahoitusasioiden jär-jestäminen tuohon aikaan oli erityisen vaikeaa. Niinpä ra-hoitusasioissa jouduttiinkin käymään Helsingissä lähetys-tönä, johon kuuluivat pan-kinjohtaja Olavi Lounasmeri, kansanedustaja Uljas Mäkelä ja nimismies Paavo Rautkal-lio. Mukana olivat myös Erk-ki Villa, eversti Viljo Turunen liitosta sekä Rauman kaupun-ginvaltuuston puheenjohta-ja Erkki Saarinen. Lähetystön tehtävä tuli hyvin suoritettua, sillä jo vuoden 1964 joulukuun alussa oli saatu valmiiksi kolme vuotta kestänyt viiden kerros-talon rakennushanke, yhteensä 45 perheasuntoa.

Asuntoyhtiön nimeksi pää-tettiin antaa ”Asunto Oy Rau-man Poterot”. Asuntotuotan-non alalla yhteistyötä oli run-saasti Rauman Karjalaiset ja Rauman Sotainvalidit yhdis-tysten kanssa.

Nimi muutetaanVuonna 1964 muutettiin lii-ton nimeksi Suomen Sotave-teraaniliitto, johon myös Rau-man yhdistys liittyi välittö-mästi. Yhdistyksen viralliseksi nimeksi 18.6.1965 lähtien tuli Rauman seudun Sotaveteraa-nit ry.

Vähitellen myös jäsenmää-rä kasvoi ja olikin vuoden 1966 lopussa 280.

Vuonna 1966 raumalaiset olivat yhdessä Huittisten, Kan-kaanpään ja Säkylän yhdistys-ten kanssa perustamassa Sa-takunnan Sotaveteraanipiiriä. Perustamiskokous pidettiin Porissa 15.5.1966. Rauman seu-dun Sotaveteraanit ry:n joh-toon oli valittu uusi puheenjoh-taja Kalle Mattila.

Vuonna 1967 yhdistyksen jäsenmäärä oli lähes kaksin-kertaistunut ollen nyt 427.

Oma lippu17.5.1969 oli yhdistyksen 10-vuotisen taipaleen eräs ko-hokohta. Kansallis-Osake-Pankin Rauman konttori oli lahjoittanut yhdistykselle kau-an kaivatun oman lipun. Li-pun juhlallinen vihkiminen tapahtui seuraavana päivänä Seminaarin juhlasalissa yhdis-tyksemme arvostetun jäsenen, rovasti Oiva K. Tuomisen toi-mesta.

Vahvaa toimintaaVuonna 1972 Rauman yhdis-tys teki aloitteen Rauman kau-

Rauman seudun Sotaveteraanit 50 vuotta

Kuvassa yhdistyksen juhlavuoden 2009 hallitus kesäkokouksessa, henkilöt vasemmalta: Antti Hög-man, Antti Tuomi, Keijo Vähä-Ettala, Ester Ruohonen, Olavi Nurmi, Arvo Vaajala ja Aimo Mäki-Pietilä, takarivissä seisomassa Raimo Rautalinna.

Hallituksen budjettirii-hessä päättämät koh-dat eivät olleet koko-

naan käytettävissä lehteä teh-täessä. Sotaveteraani-lehden lokakuun numerossa esitellään veteraanietuudet yksityiskoh-taisemmin.

Uusi etuus, veteraanilisäVeteraanijärjestöjen jo kolmen vuoden ajan yhteisesti esittämä veteraanilisä sisältyy hallituk-sen ehdotukseen. Lisä on 50 eu-roa kuukaudessa ja siihen ovat oikeutettuja ylimääräistä rinta-malisää ja korotettua tai ylin-tä hoitotukea saavat veteraanit. Vuonna 2009 tukeen oikeutet-tuja olisi 7 700 ja vuosikustan-nus yli 4 milj. euroa. Tuen mak-saminen aloitetaan 1.9.2010.

Veteraanijärjestöt esitti-vät tuen suuruudeksi 200 eu-roa kuukaudessa. Tuki kohdis-tuu pienituloisimmille ja Kelan

ylintä tai korotettua hoitolisää saaville veteraaneille.

Kuntoutusmääräraha laskeeRintamaveteraanien kuntou-tukseen on varattu 34,1 milj. euron määräraha. Laskua siinä on 4 milj. euroa eli 10,5 %. Mää-räraha laskee hiukan enemmän kuin veteraanien määrä. Lisäk-si kuntoutuksen kustannukset ovat nousseet.

Ulkomaalaisten rintama-avustus Ulkomaalaisille vapaaehtoi-sille on maksettu suomalaisil-le veteraaneille maksettavan rintamalisän suuruista rinta-ma-avustusta. Etuus on jää-nyt jälkeen rintamalisästä. Ensi vuodelle rintama-avustuksen määrä on 540 euroa vuodessa, jossa on nousua 95 euroa.

Veteraanien etuudet valtion vuoden 2010 talousarviossa

Vanhustyön Keskusliitto Ry

Helsinkiwww.vtkl.fi

Ipa-Pesu OyRekolanpohjankatu 6, 15300 Lahti,

Puh. 03 - 756 1710

Pirkanmaan Avo-Asunnot Oy

Tampere

Transmar Ab Maarianhamina

94/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

pungin ja maalaiskunnan, Lap-pi Tl:n, Pyhärannan, Eurajo-en, Kodisjoen sekä Hinnerjoen kuntien päättäville elimille so-dissamme rintamalla olleiden miesten terveydentilan tutki-miseksi. Esitys sai nuivan vas-taanoton. Asiaa ei kuitenkaan haudattu, vaan mukaan kut-suttiin Rintamamiesveteraani-en yhdistykset ja näin saatiin asialle riittävästi pontta. Kun-tien päättäjien toimenpiteet oli-vat edelleen melko vaisuja.

Vuoden 1975 päätapahtuma oli syyskuussa liiton järjestämä Suurjuhla Helsingissä. Senaa-tintori täyttyi yli 22 000 vete-raanista. Alkuohjelman jälkeen veteraanit marssivat Manner-heimintietä Olympiastadionil-le. Puheissa korostettiin Rau-mallakin esiintuotua terveys-tutkimuksen tärkeyttä. Juhla oli suuri yhteenkuuluvuuden osoitus kaikkien sotaveteraani-en kohdalta. Yhdistyksen jä-senmäärä oli noussut 638:een. Vuonna 1976 hallitukseen yh-dysmiehiksi valittiin Kodisjo-elta Aarne Hyörtti ja Pyhäran-nasta Toivo Kaerila.

Vuosi 1977 oli Sotaveteraa-niliiton 20-vuotisjuhlavuo-si. Helsingissä Finlandia-ta-lossa pidetyssä juhlassa oli yli 1 500 juhlijaa. Rauman yhdis-tys järjesti tapahtuman johdos-ta oman juhlatilaisuuden, jos-sa Rauman Mieslaulajat sekä Niinisalon Varusmiessoitto-kunta esittivät tilaisuuteen so-pivaa isänmaallista ohjelmaa.

Kuoroa johti professori Arvo Räikkönen. Jäsenmäärä nousi 720:een.

Vuoden 1978 toiminta oli hyvin edellisten vuosien kal-taista. Piiritasolla yhdistystä edustivat Paatola ja Selivaa-ra. Liittovaltuuston varajäsen Varhon tilalle valittiin Markus Aaltonen Eurasta.

Itsenäisyyspäivän tienool-la järjestettiin Isänmaallinen juhla, juhlapuheen piti liiton puheenjohtaja Gunnar Laatio. Tilaisuuden taiteellisesta puo-lesta vastasivat Rauman Mies-laulajat ja Turun Varuskunnan soittokunta. Jäsenmäärä vuo-den lopussa oli 735.

20.2. perustettiin yhdistyk-sen Naisjaosto. Kokoukses-sa perustajajäseninä olivat pj. Pekka Paatola, Helvi Takala, Enni Nieminen, Toini Leino, Laina Vaahtera, Kaija Loutti ja Elsi Korhonen.

Vuosi 1979 yhdistyksen 20. toimintavuosi

Kokousasioita26.2. vuosikokous pidettiin ra-vintola Kalliohovissa. Puheen-johtajana oli Väinö Leppänen ja sihteerinä Pentti Vainio. Kokouksessa valittiin hallitus vuodelle 1979: Pekka Paatola edelleen puheenjohtajaksi, Vil-jo Antola varapj., muut jäsenet: Veikko Tapani, Aarne Hyört-ti, Erkki Kreula, Väinö Lep-pänen, Vihtori Rintanen, Into Riihivainio, Olavi Innanen,

Rauman veteraaneille rakennettu ensimmäinen kerrostalo, johon 27 veteraaniperhettä pääsi muuttamaan 1963.

Veikko Vesa, Niilo Selivaara, Risto Kotilehto, Mauno Ae-rila ja Matti Huikkonen. Ta-loudenhoitajaksi valittiin Ola-vi Pitkonen, tilintarkastajik-si Johannes Laihonen ja Simo Numminen. Ulkopuolisena sihteerinä toimi Esa Nieminen. Kokouksessa Unto Rahkonen nimettiin kunniajäseneksi nro 4 ja Kalle Mattila kunniajäse-neksi nro 5. Jäsenmäärä vuo-den lopussa oli 725 jäsentä.

Tapahtumia maaliskuussaSankarihaudalle tehdyssä kunnianosoituksessa seppe-leen laskivat Innanen, Riihi-vainio ja Leppänen. Tilaisuu-dessa oli 68 jäsentä.

Piirineuvosto kokoontui Po-rissa, edustajina olivat Paatola ja Vainio.

Piirin vuosikokouksessa Sä-kylässä edustajina olivat Anto-la, Vesa, Rintanen, Riihivainio ja Kotilehto.

Toukokuussavietettiin yhdessä Naisjaos-ton kanssa Sinisaaren koululla Rauman seudun Sotaveteraanit ry:n 20-vuotisjuhlaa ja pidet-tiin juhlakokous. Kesäkuussatehtiin retki Narville Lapin SRK:n rantasaunalle.Heinäkuussasaunaretki Hinnerjoelle.Syyskuussavietettiin kirkkopyhää Rau-man Pyhän Ristin kirkossa. Marraskuussapidettiin Satakunnan Sotavete-raanien ja Naisjaoston yhteiset myyjäiset Raumalla.Joulukuussavietettiin jo perinteeksi tullut-ta isänmaallista juhlaa Sinisaa-ren koululla. Juhlapuhujana oli ”Kollaa kestää”-kirjan tekijä Erkki Palolampi.

HuomionosoituksiaYhdistyksen- kultainen muistolaatta Suo-men Sotaveteraaniliitolle,- hopeinen muistolaatta Sata-kunnan Sotaveteraanipiirille ja kenraalimajuri Olavi Lehdelle,- pronssinen muistolaatta Heik-ki Laiholle ja Laura Kemppi-selle,- Suomen Sotaveteraaniliiton standaari useille yhteisöille ja tukijoille,- hopeinen ansiomerkki Ante-ro Lehtiselle, Väinö Leppäselle, Pentti Mäkiselle ja Veikko Ta-panille,- kultainen ansiomerkki luovu-tettiin liiton tilaisuudessa Hel-singissä pj. Pekka Paatolalle.- Kisa-Puku Oy, Peiteala Oy,

Apteekeista ilman reseptiä.

Tehokas jahyvin siedettyMovicol sisältääelimistölle tärkeätelektrolyytitsäilyttäen elimistönelektrolyytti- janestetasapainon

Suklaanmakuinen

hoitaa pehmeästi ummetuksen

Raskauden ja imetyksen aikana sekä alle 12-vuotiaille lääkärin määräyksen mukaan.Tutustu pakkausohjeeseen.

UUSI!

Ei enää pariston vaihtoa. Ei enää säätimiä.

HANSATON AQ

Ladattava, täysin automaattinen kuulokoje.

AQ on saatavilla Hansaton -jällenmyyjiltä sekä maahantuojalta jonottamatta. Kun haluat inves-toida elämäsi laatuun, valitse palveleva kuuloko-jetoimittaja. Maahantuonti ja myynti

Soidintie 8 - 00700 HELSINKI (Malmi) (09) 345 5300

Suomen Yhdyspankki ja Viipu-rikerho luovuttivat yhdistyksel-le Suomen lipun.

Vuodet näiden päivien jäl-keen ovat olleet hyvin saman-kaltaisia. On tehty tutustumis-retkiä kotimaahan, useita ulko-maille suuntautuneita matkoja ja vietetty paljon viihtyisiä yh-dessäolon hetkiä.

Jäsenmäärät tällä hetkellä: 154 veteraania, kannattaja- ja naisjäseniä 88, yhteensä 262 jä-sentä.

Yhdistyksen puheenjohtajat perustamisesta nykypäivään:Teuvo Rahkonen 1959-1964 Erkki Villa 1965

Kalle Mattila 1966Olli K. Varho 1967-1970Pakka Paatola 1971-1983Tuure Kämpäs 1984-1997Matti Raes 1998 Väinö Leppänen 1999Vaito Valpio 2000-2002Eino Nerg 2003-2006Raimo Rautalinna 2007-

Yhdistyksen kunniapuheen-johtajaksi kutsutut:Pekka Paatola 1983 ( † 13.4.1984)Tuure Kämpäs 1997 ( † 30.4.2007)Eino Nerg 2009

Raimo Rautalinna

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 910

Veteraanijärjestöjen ja Kaatuneitten Omais-ten Liiton perustaman

Veteraanivastuu ry:n varain-hankinnan kampanjatuotteet ovat saaneet kiitettävän vas-taanoton. Tästä on paljolti kiit-täminen graafikko, toimitus-johtaja Juha Kytömaata ja pe-rustamaansa Sky Advertising -mainostoimistoa, joka henki-lökuntineen on hoitanut työnsä asevelihengessä.

Kytömaa perusti toimiston 1994 oltuaan kymmenen vuot-ta mainonnan suunnittelijana toisen palveluksessa. Vuodesta 2007 hän on ollut ainoa omis-taja. Henkilöstöön kuuluu neljä ammattilaista. Vuotuinen lii-kevaihto pyörii 0,5 - 0,7 milj. euron välimailla.

- Mottonamme on alus-ta lähtien pidetty mainonnan tehoa ja toimivuutta. Olem-me tulleet siihen, ettemme ole asiakkaiden läpikävelypaik-ka. Esimerkiksi pitkäaikainen kumppanuus VR:n henkilölii-kenteen kanssa vuodesta 1994 jatkuu edelleen. Lisäksi asiak-kaisiimme kuuluu mm. Ke-ops-optiikkaketju ja Instrun premium-ketju. Helsingin yli-opiston koulutus- ja kehittä-miskeskus Palmenialle olemme tehneet useita projekteja ja Ete-lä-Suomen lääninhallitukselle Noste-ohjelman joitakin mai-nitakseni.

Yritys on ammatillisesti täy-den palvelun toimisto kaikilla

Luovaa veteraanituotteiden suunnittelua

mainonnan osa-alueilla. Kun-non alihankkija- ja kumppani-verkosto sekä korkeatasoinen osaaminen on olennainen osa järjestelmää, toimitusjohtaja tähdentää.

RautasormusSotiemme veteraanit -yhteis-työ koetaan Sky Advertisin-gissa hyvin tärkeänä. - Olem-me ylpeitä mukanaolostamme. Rintamaveteraaniliitto kysyi meitä 1996 kilpailuun suun-nittelemaan keräyskampanjaa asevelihintaan eli ilmaiseksi. Voitimme ja teimme menestyk-sekkään Etulinjalla -keräyksen.

Kari Tapion Taistelija -kappale syntyi suunnittelemamme pa-ketin käsikirjoituksen myötä. Markku Seppä Sotaveteraa-niliitosta soitti 2005 kertoen kultaseppämestari Mika Tark-kasen löytäneen sodanaikai-set rautasormukset. Hän ky-syi, olisiko tässä toteuttamis-kelpoinen idea. Näimme siinä erinomaisen mahdollisuuden ja lähdimme mukaan. Tästä syntyi rautasormusidea, jos-ta tuli todellinen myyntime-nestys 2006. Esittelijöiksi va-littiin Kari Tapio, Aake Kallia-la, Tanja Poutiainen ja Jasper Pääkkönen.

Graafikkona ja mainon-nan suunnittelijana olen edel-leen ylpeä, kun sain suunnitella tunnuksen.

IlmapuolustussormusVarastoon oli jäänyt myös il-mapuolustussormuksia. Näil-le lähdettiin hakemaan uut-ta konseptia vuodelle 2007. Keräystunnuksena säilytet-tiin maanpuolustussormuksen kuva, mutta edelleen sama nä-kökulma, jossa kultaa vaihde-taan rautaiseen sormukseen. Tällä viestitettiin, että aina au-tetaan, kun apua tarvitaan. Esittelijöiksi kevään julkisuu-teen sovittiin Katri-Helena ja yhdistetyn maailmanmesta-ri Hannu Manninen, syksyksi Jussi Lampi, Mikko Kivinen, Juha Laitila ja olympiamitalis-ti Marko Kemppainen. Oma tuotanto ja kaikki alihankinta on pyritty järjestelemään mah-dollisimman pienin kuluin.

Veteraaniheijastin heilumaanSormukset oli myyty 2008. Näi-den jälkeen oli löydettävä uusi konsepti osoittamaan veteraa-nien olevan liikkeellä. Järjestö-jen yhteen hiileen puhaltamista voitaisiin ehkä vieläkin tehos-taa. Brittiveteraanit käyttävät unikonkukan kuvaa tapahtu-missaan. Ajattelin omasta his-toriasta tuttua heraldista ruu-sua hyväksi pohjaksi, jos siinä käytettäisiin hyväksi suomalai-sen sotilaan manttelinharmaa-ta väriä. Mielessä oli rautainen, koruton, himmeästi hohtava pohja ja sen päälle asetettuna vuoden 1939 kokardi. Näinhän se hankittu tarina ja sisältö löy-

Graafikko, toimitusjohtaja Juha Kytömaa toimistossaan Helsingissä.

tyi! Metallia ja emalia kuvasta-va kokardi manttelinharmaal-la pohjalla edustaa suomalais-ta sotilasta, joka sai kokardin, vyön ja kiväärin. Jokainen he-raldisen ruusun terälehti sym-boloi tasavertaisesti yhtä vete-raanijärjestöä, joista jokaisel-la on tärkeä tehtävä vartioida kunniakansalaistemme etua. Tuote-idean Juha Kytömaa sai Suomen vuodenajan pimeim-mästä jaksosta: Myyntiin teh-tiin uuden Sotiemme Vete-raanit -tunnuksen näköinen vaatteisiin kiinnitettävä vete-raaniheijastin ja esittelijöiksi saatiin rallikuskit Juha Kank-kunen ja Marcus Grönholm.

Rintamerkit ja riipuksetSamaan heraldiseen ruusuun, manttelinharmaaseen pohjaan ja kokardiin mallia Cajander perustuu myös Kytömaan suun-nittelema ja kultaseppämesta-ri Mika Tarkkasen takoma ho-peinen rintamerkki ja riipus. Näitä ja myös kultaisia voi tila-ta verkon kautta. Verkkokaup-paa ylläpitää Rahapaja Moneta. Sotiemme veteraanien syys-kampanjatuotteena lanseera-taan Marskin merkki.

Yhteistä vastuuta veteraaneistammeJuha Kytömaa haluaa panostaa sotiemme veteraaneihin osaa-misellaan ja tahtoo nähdä ja olla auttamassa maamme kun-niakansalaisia.

- Isoisäni Mauno Kytömaa vietti viisi vuotta sodis samme toimien autonkuljettajana mm. Summan taisteluissa, joissa kul-jetti ammuksia etulinjaan. Hä-nen Antti-veljensä kaatui Tai-palejoella tammikuussa 1940 tykinkranaatin osuessa suoraan porukkansa telttaan tai korsuun. Toimiston yhteyspäällikkö Ulla Ruuskanen lisää veteraa-nien eteen tehtävän työn ole-van koko henkilöstölle ilois-ta työtä - se ei ole raakaa bisnestä. Tämä kolmannen sek-torin näkökulma antaa meil-lekin sellaista, jossa ei tarvit-se olla kovien arvojen paris-sa. Arvomaailma on mukavasti paikallaan, samoin meille tär-keä historiallinen näkökulma. Juha Kytömaa tahtoo kiittää kaikkia yhteistyökumppanei-ta Pia Mikkosta, Silja Lehteä, Markku Seppää ja koko yhteis-työkumppaniverkostoa.

Sky Advertising: puh. (09) 684 1730.

Teksti ja kuva: Markku Rämö

Kaksi uutta adressia Sotaveteraaniliitosta

Suomen lippu ja Juhannusruusut.Hinta 11,50 euroa.

Puh. (09) 6126 2014 www.sotaveteraaniliitto.fi

114/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Jäsenjärjestöt ovat yleishyö-dyllisiä yhdistyksiä tai sää-tiöitä, vanhainkoteja ja pal-

velukeskuksia. Lukuisille so-tiemme veteraaneille liitto on tullut tutuksi järjestön alueel-listen korjausneuvojien kautta. Keskusliiton korjausneuvojat ovat avustaneet sotainvalideja ja -veteraaneja vuodesta 2000 lähtien. Toiminta alkoi 1991 Sotainvalidien veljesliiton toi-mesta siirtyen sitten Vanhus-työn keskusliitolle. RAY tukee kuluvanakin vuonna neuvon-tatoimintaa noin miljoonalla eurolla. Sotainvalidien ja -ve-teraanien asuntoja on kunnos-tettu vuodesta 1994. Neuvo-jat ovat avustaneet veteraane-ja asunnoissaan tarvittavien muutostöiden kartoittamises-sa, suunnittelussa ja korjaus-avustusten hakemisessa.

Keskusliittoa perustettaes-sa 2.2.1949 paikalla oli 15 yk-sityisen vanhainkodin ja tie-deyhteisö Societas Geron-tologica Fennican edustajia. Sodanjälkeisessä niukkuudes-sa vanhainkodit olivat toisen tyyppisiä kuin nykyiset.

Panostusta kuntoutustoimintaanViime vuosina koleat tuulet ovat puhaltaneet yleishyödyl-listen yhdistysten niskaan.

Järjestössämme mietitään kovasti, miten yleishyödylli-set toimijat jatkossa ylipää-

Vanhustyön keskusliitolla monia haasteita

tään voivat toimia ja miten niiden perinteinen kansalais-toimintaluonne voidaan säilyt-tää. Keskusliiton tarkoitukse-na on panostaa erityisesti kun-toutustoimintaan, joka auttaa ihmisiä pysymään henkises-ti vireinä, samoin ehkäisevään päivätoimintaan. Pyrimme ke-hittämään myös jäseninä ole-vien palvelutalojen toimintaa, Karjalainen toteaa.

VTKL teki keväällä aloit-teen vanhuksen asemaa koske-vasta laista ja oikeudesta saada palveluja. Liitossa on havait-tu, että maan hiljaiset, jotka kovaksi muuttuneessa kilpai-lumaailmassa eivät pysty pi-tämään omia puoliaan ovat vaarassa jäädä syrjään, vaik-ka perustuslaki kuinka säätää kaikkien oikeudesta palvelui-hin ja toimeentuloon. Kaikki eivät näytä olevan tasavertai-sessa asemassa. Nykyisessä ta-loustilanteessakaan näitä huo-nokuntoisimpia ei saa jättää ajopuiksi. VTKL tahtoo pitää kiinni sotainvalidien ja -vete-raanien asuntojen korjaustoi-minnasta jatkossakin mahdol-listaakseen heidän asumisensa edelleen kotona.

2000-luvun alkupuolella to-teutettiin sotainvalidi- ja ve-teraanijärjestöjen aloitteesta käynnistynyt geriatrisen kun-toutuksen kehittämishanke, jonka tuloksena saatiin aikaan uusia toimintatapoja.

Hukataanko yleishyödyllisyys ja talkoohenki?

Keskusliitossa on koettu Eu-roopan unionista tulevan yleis-hyödyllistä palvelutoimintaa vaikeuttavia vähemmän suo-tavia lainsäädäntöohjeita. Täl-laisen palvelutoiminnan tulki-taan vääristävän kilpailua, kos-ka alalla on myös liikeyrityksiä.

Verottaja tulkitsee nyt meil-läkin yleishyödylliset palvelu-talot pääsääntöisesti elinkei-notoiminnaksi. Se ei toimin-nanjohtajan mielestä sinänsä ole katastrofaalista. - Vaikeinta on se, että tältä koko yhteisöl-tä saatetaan riistää yleishyödyl-linen status, jolloin kaikista tuloista - jopa jäsenmaksuis-ta - tulisi verotettavaa tuloa. Raha-automaattiyhdistys tuki liiton jäsenyhteisöjen palvelu-talojen investointeja aiemmin huomattavin avustuksin. Näi-tä avustuksia ei enää myönne-tä, koska niiden katsotaan ai-heuttavan ns. markkinahäiri-ötä. Vanhustyön keskusliitto saa edelleen merkittävää tukea omaan toimintaansa.

Veteraaneilla ja suomalaisil-la yleensä on ollut halu tehdä asioita yhteishengessä, perus-taa yhdistyksiä ja auttaa pulaan joutuneita talkoilla, toimin-nanjohtaja Karjalainen muis-tuttaa.

Yleishyödyllisyydessä voi-daan vertailla vanhustyötä ja nuorisotyötä. Urheiluseurojen nuorisotoiminnassa vapaaeh-toiset valmentavat vuosikausia lapsia ja nuoria kuntoiluun ja eri liikuntalajeihin, jotka poh-

justavat hyvää kuntoa aikui-sikään ja vanhuuteen. Karja-lainen pitää järjettömänä uutta verotuskäytäntöä, jossa puutu-taan seurojen makkaranpais-toon ja jäätelönmyyntiin va-rojen keräämiseksi liikuntaa ja terveyttä edistävien harras-tusten rahoittamiseen. - Kun kolmas sektori voi hyvin, lisää se hyvinvointia ja toiminnal-lisuutta myös muualla yhteis-kunnassa. Auttamis- ja tuke-mistoimiin osallistuville tämä antaa oman elämänsisältön-sä ja näin luodaan myös keski-näistä vastuuta, Karjalainen sa-noo.

Jäsenyhteisöjen turvaaminenSuurimpana huolenaiheena keskusliitossa koetaan jäsenyh-teisöjen toiminnan jatkuvuu-den turvaaminen, erityisesti palvelutalojen toiminta. Kun-nat kilpailuttavat ostopalvelui-taan ja verottaja tulkitsee toi-minnan elinkeinotoiminnaksi.

- Keskeinen tavoitteemme on tietysti vanhusten arvos-tuksen lisääminen ja toimimi-nen heidän henkisen ja fyysi-sen turvallisuutensa puolesta. Uusia toimintamalleja haetaan tutkimus- ja kehittämishank-keiden kautta, etenkin vanhus-

ten psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden parantami-seksi.

- Olemme yhdessä muiden järjestöjen kanssa jollakin ta-valla pystyneet huolehtimaan siitä, että yleishyödyllinen toi-minta sittenkin on edelleen voimissaan. Tähän satsaamme edelleen.

Vanhustyön keskusliitto on saanut näkyviä tuloksia van-husten ravitsemusta koskevissa asioissa sekä psykososiaalisen kuntoutus- ja kehittämishank-keen saattamisessa kentälle ja tuodessaan esille ikäihmisten olennaisia asioita yhteiskunnan tietoon.

Julkishallinnossa on keskus-teltu myös yleisen vanhustyön ja veteraanitoiminnan yhteen-sovittamisesta. Pirkko Kar-jalainen arvelee sotainvalidi-en ja -veteraanien ikääntyessä tarvitsevan entistä enemmän hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. Henkilökohtaisena käsitykse-nään hän näkee veteraanityön edelleen merkittävänä myös ve-teraanien perinnön säilyttämi-seksi: siinä on kulttuurihistori-allinen ja isänmaallinen tehtä-vä nuoremmille.

Teksti ja kuva: Markku Rämö

Toimintansa 60-vuotisjuhlavuottaan viettävän Vanhus-työn keskusliiton (VTKL) ja sen 340 jäsenorganisaation yhteisenä missiona on toimia vanhusten ja ikääntynei-den hyvinvoinnin sekä turvallisuuden edistämiseksi, tiivistää toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen.

Toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen työhuoneessaan Helsingin Malmilla. Hän on myös Sotaveteraa-niliiton neuvottelukunnan ja sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunnan jäsen.

ISÄNNÖINTI • HUOLTO • SIIVOUS JA KORJAUSPALVELUT

Juvankatu 10, 33710 Tamperewww.kaukajarviok.fi

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 912

Tapani Huhtala OyAhlainen

Hanskitrans OyAlavus

Pakkalan LiikenneAlavus

Sisustus-Taloteam OyAura

Söderlångvik GårdDragsfjärd

Mittaus-Pesonen OyEspoo

Steripolar OyEspoo

Merilux Oy AbEspoo

P.O.Pyhäjärvi OyEspoo

-rakentaa ja saneeraa -

Sun Chemical OyEspoo

A.Seppälä Total Quality OyEspoo

www.astq.fi

Ollasgård Håkan NyströmEspoo

Haglund Networks OyEspoo

Esse Elektro Kraft AbEsse

Kotkanpesä 2000 OyFörby, Särkisalo

www.kp-ravintolat.fi

Urakoitsija Pertti J Penttinen

Haarajoki

Juhani Näppi OyHamina

Ulefosnv OyNiemisen Valimo

Harjavalta

Hauhon Myllärit OyHauho

YK-Asennus OyHauho

Aluteräs OyHaukipudas

SPT-Sähkö OyHelsinki

Kuljetusliike V.Mönkkönen Oy

Helsinki

Sähköinsinööritoimisto Niemistö Oy

Helsinki

Suomen Polioliitto ryHelsinki

IV-Ykköset OyHelsinki

Isännöitsijätoimisto Mauri Ariluoma Ky

Helsinki

Shandy Finland OyHelsinki

Ixion Computer OyHelsinki

Kuljetus V.Rytkönen OyHelsinki

Merkopaino OyHelsinki

Kuljetusrinki OyHelsinki

NG-Insulation OyHelsinki

Räjätyskonsultit OyHelsinki

Sähkö-Wathen OyHelsinki

TRG-Rakennus OyHelsinki

Teokon OyHelsinki

DirektMediaHelsinki

Helaform OyHelsinki

Pelti-ja Rautatyö OyHelsinki

Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy

Helsinki

Strategisen henkilöstöohjauksen edelläkävijä www. arctechno.com

Puh. 09 4242 990

134/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

– Toivomme, että veteraa-nijuhlista tulisi todelli-sia kansanjuhlia – että nii-tä järjestettäisiin vielä sitten-kin, kun meitä ei enää ole. Suomen Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Aarno Ström-mer ja Rintamaveteraaniliiton puheenjohtaja, kunnallisneu-vos Onni Toljamo luottavat suomalaisten arvostukseen.

– Maamme itsenäisyys ei ole itsestään selvä asia ja suoma-laiset tietävät sen. Veteraani-ilmaston lämpeneminen alkoi toden teolla 80-luvulla, kun ra-jan takaa Baltiasta ja Neuvosto-liitosta saatiin merkillisiä uu-tisia. Silloin oman kotimaan asemaa ja historiaa opittiin katsomaan uudelta kantilta, Strömmer muistelee.

Nivalassa vietettiin 2. päi-vä elokuuta seutukunnallis-ta kirkkopäivää. Kolmen joki-laakson yhteinen tapahtuma keräsi paikalle puolentuhatta vierasta, joista kolmisen sataa oli sotiemme veteraaneja.

– Juhla järjestetään nyt tois-ta kertaa Kalajokilaaksossa. Ai-emmin juhla on ollut Ylivies-kassa, kertoi juhlan järjestely-

Kirkko ei ole veteraaneille vierasKirkkopäivä kokosi Nivalaan 500 vierasta

toimikunnan puheenjohtaja, rovasti Jorma Niinikoski.

Kesäjuhlan perinne on jat-kunut katkeamatta 12 vuoden ajan. Juhlapuheen pitänyt kent-täpiispa Hannu Niskanen iloit-si runsaasta vierasmäärästä.

– Hengelliset juhlat ovat ol-leet veteraanien toiminnassa aina suosittuja. Kirkko ei ole veteraaneille vieras. Sota-ai-kaan liittyi jokaisen kohdalla hengellistä etsintää sekä Juma-laan turvaamista. Siksi kynnys astua Jumalan eteen on heille matala. Veteraanien hengelliset tapahtumat ovat Niskasen mu-kaan kirkon tärkein miestyön muoto.

– Ei pidä puhua suurilla sa-noilla, kun on kyse suomalais-miehistä, mutta veteraanit ovat rakentaneet meidän kirkkoam-me hienolla tavalla. He välittä-vät toiminnallaan tärkeää vies-tiä nuoremmille sukupolville. Veteraanit ovat kokeneet tun-teen, jota Niskanen kuvailee si-teeraamalla kirjailija Ester Vi-larin lausahdusta.

– Heittelehtivässä koneessa ei ole ateisteja. Kun maa järk-kyy jalkojen alla, kaikki ru-

koilevat, vaikka kädet piilossa manttelin liepeessä.

Juhlat lähelle veteraanejaHengellinen työ on edelleen tarpeen maamme puolustus-voimissa.

– Jokainen kirkkoon kuulu-va varusmies osallistuu palve-lusaikanaan säännölliseen ju-malanpalveluselämään ja kris-tilliseen opetukseen, jota papit antavat. Rippikoulunkin voi edelleen käydä armeijassa, Nis-kanen sanoo. Yhä useampi va-rusmies keskeyttää armeijan heti palvelukseen astumisen kynnyksellä.

– Keskeyttämistä miettivä nuori voi pohtia tilannetta yh-dessä papin kanssa. Papit voi-vat vaikuttaa nuorten jaksa-miseen. Kaikki varusmiehet tapaavat heti alussa papin, lää-kärin ja sosiaalikuraattorin. Niskanen ymmärtää, että ar-meijaan tulo voi olla joillekin erittäin vaikeaa.

– Se voi olla eräänlainen kriisivaihe, kun joutuu lähte-mään pois kotoa ja pois muis-ta tutuista ympyröistä, hän to-teaa.

Nivalan partion nuoret Janika Palokangas ja Joni Vehkalahti laski-vat seppeleen sankarihaudalle.

Arviolta noin 1  000 so-tiemme veteraania talkooväkineen ko-

koontui viettämään 7.8. kirk-kopäivää Rönnin tanssilaval-le Längelmäveden rannalla. Lava muuntautui orivesiläisten talkoolaisten voimin kirkok-si. Kaunis sää suosi tilaisuutta, mikä antoi hyvät puitteet oles-keluun ja ruokailuun ulkona.

Juhla alkoi sanajumalanpal-veluksella, jossa saarnasi Tam-pereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Hänen saarnansa sisältö korosti kalliolle rakenta-misen merkitystä.

Onko elämämme perusta ol-lut usko Jumalaan? Se, mitä me jätämme perinnöksi tuleville sukupolville, kaikki omat va-lintamme määrittävät tulevaa, vaikka emme sitä tule ajatel-leeksi.

Jumalanpalveluksesta lähe-tettiin havuseppeleet Orivedel-lä sijaitseville kolmelle sankari-haudalle rovasti Ilmari Musto-sen runomuotoon laadittujen saatesanojen kera. Ulkona nautitun kenttälounaan jälkeen kokoonnuttiin päiväjuhlaan.

Siinä saatiin nauttia Oriveden seurakunnan Gospelkuoron esityksistä ja Heli Lahti esitti runonlausuntaa Senni Valto-sen säestäessä kanteleella. Pro-fessori Aarre Heino käsitteli juhlapuheessaan sota-ajan kir-jallisuutta sivuten miesten us-kon kuvauksia kirjallisuuden

Tämän vuoden seutu-kunnalliset kirkkopäi-vät ovat koonneet eri

puolille maatamme ilahdutta-van suuret joukot sotiemme ve-teraaneja, puolisoita ja leskiä.

Eri veteraaniliittojen seu-tukunnallisten toimijoiden on aika käynnistellä vastaavi-en juhlien järjestelemisiä myös vuodelle 2010.

Veteraanivastuu ry:n hen-gellisen työn toimikunta toivoo suunnitelmista ja päätöksis-tä tiedot sitä mukaa, kuin niitä tehdään. Yhdyshenkilönä toi-mii toimikunnan varapuheen-johtaja Väinö Salokorpi. Tiedot pyydetään toimittamaan hä-nelle osoitteella vaino.salokor-pi@aina.net tai Lukiokatu 21 B 21, 13100 Hämeenlinna.

Pirkanmaan kirkkopäivä

Pirkanmaan kirkkopäivän osanottajia

Sotiemme veteraanien seutu- kunnalliset kirkkopäivät 2010

valossa. Parolan Panssarisoit-tokunta esiintyi ja säesti mm. virsiä.

Varusmiehet olivat koko päivän ajan avustamassa eri tehtävissä. He pitivät veteraa-niväestä hyvää huolta tarjoten vettä juotavaksi ja käsikynkkää tueksi.

Jokilaaksojen seutukunnal-lista kirkkopäivää järjestetään ensi vuonna Pulkkilassa ja sit-ten Haapavedellä. Kirkkopäi-vissä ollaan siirtymässä ylei-sesti suurista maan kattavista juhlista pienempiin, seutukun-nallisiin tapahtumiin.

– Aiempaa lähempänä olevat

juhlat ovat tarpeen, kun väki vanhenee eikä jaksa enää mat-kustaa pitkiä matkoja, rovasti Niinikoski toteaa.

Vastaavia veteraanijuhlia järjestetään tänä vuonna pari-kymmentä ympäri maan.

Kuva ja teksti: Elina Nuolioja

Lopuksi juhlaväki toivotet-tiin tervetulleeksi seuraavaan kirkkopäivään ensi vuonna 4.8. Pälkäneelle Aitoon Honkalaan.

Teksti: Seija Vehmas Kuva: Esko Pihl

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 914

Keskisuomalaiset vete-raanijärjestöt tekivät kolme onnistunutta ve-

teraaniperinnematkaa sotiem-me taistelupaikoille kuluneen kesän aikana. Käytännön jär-jestelyt hoiti Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri. Veteraani-en, heidän puolisojensa ja les-kiensä matkoja tuettiin, mutta nuoremmat maksoivat matkan kustannukset kokonaisuudes-saan.

Kesäkuussa, 2-4.6. käytim-me liki 40 keskisuomalaista opettajaa Kannaksen 1944 rat-kaisutaistelupaikoilla. Muka-na olleiden kommenteista pää-

tellen, ” menipä tuntisuunni-telmat uusiksi” ja ”olen käynyt yli kymmenessä maassa, mut-ta en olisi uskonut, millaista on muutamien kilometrien pääs-sä Suomen rajan ulkopuolella”, ovat parasta palautetta matkan onnistumisesta. Keskusteluis-sa matkan aikana todettiin use-ampaan kertaan, ettei matkan aihetta opita pelkästään kir-joista välitettäväksi jälkipol-ville. Matkan sankareiksi nou-sivat Martti Parkkonen 90 v. Joutsasta (JR1 Valkeasaari Vii-purinlahti ym.), Simo Ilmonie-mi 90 v. Vaajakoskelta (JR 7 Tyrjä, Ohta, Siiranmäki, Äyrä-

pää - Vuosalmi) ja Aimo Mä-kijouppila Jämsästä 85 v. (JP2 Kuuterselkä, Tali - Ihantala, Vuosalmi). He olivat erinomai-sessa iskussa kertomaan opet-tajille yli 60 vuoden takaisista tapahtumista ja saivat heidän jakamattoman ihailunsa. Mat-kan sotahistoriallisena oppaana toimi onnistuneesti Keski-Suo-men Reserviläispiirin toimin-nanjohtaja Tapio Paappanen, joka on joka vuosi johtanut ko. paikoille myös Keuruun lukion oppilaiden ryhmiä.

Kesäkuun 11.-14. päivä suun-tasimme reittiä Kostamus – Ru-kajärvi – Karhumäki- Petroskoi – Kollaa Kainuun Sotaveteraa-

Onnistuneita veteraaniperinnematkoja Keski-Suomesta

Matkalla ensiapuvastaavana mukana ollut Sotaveteraaniliiton sosi-aalisihteeri Anni Grundström kiinnittää Pekka Hämäläisen rintaan liiton ansioristin Rukajärvellä.

Varsinais-Suomessa onnistunut perinneseminaari

Varsinais-Suomen Sota-veteraanipiiri ja Tam-menlehvän Perinne-

liitto järjestivät Turussa 14.8. alueellisen veteraaniperinteen seminaarin. Tilaisuuteen oli kutsuttu kaikkien veteraani-järjestöjen piiri- ja yhdistys-tason edustajat, veteraanipe-rinnetyötä tavalla tai toisella tekevät järjestöt ja muut yhtei-söt ja Puolustusvoimien ja Ra-javartiolaitoksen sekä kunti-en ja seurakuntien edustajat. Päivän aikana veteraaniperin-nettä ja siihen liittyviä asiako-konaisuuksia käsiteltiin usean alustuksen pohjalta. Alustuk-set herättivät vilkasta keskuste-lua. Tilaisuuteen osallistui 100 henkilöä.

Seminaarin alustajista do-sentti Ari Uino Helsingin Yli-opistosta käsitteli aihetta ”Ve-teraanit historian tekijöinä”. Ylitarkastaja Veli-Matti Pus-sinen Turun Maakunta-arkis-tosta kertoi ”Maakunta-arkis-toista veteraaniperinteen tal-

lentajina”, ja valotti samalla myös koko arkistolaitoksen toi-mintaa. Suomen Kotiseutulii-ton toiminnanjohtaja Lassi Sa-ressalo käsitteli aihetta ”Koti-seututyö ja Veteraaniperinne”. Järjestölliset puheenvuorot käyttivät Tammenlehvän Pe-rinneliiton toiminnanjohtaja Pertti Suominen, joka painot-ti esityksessään liiton alueel-lista perinnetyötä sekä Sotave-teraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä, joka pohdis-keli aihetta ”Edunvalvonnasta perinteiden vaalintaan”. Nuo-rison näkemys asiasta saatiin Naantalin Suopellon koulun historian lehtori Sari Häyrisen rakentamassa esityksessä, jossa hänen lisäkseen kertoivat tee-masta ”Nuoriso perinteen vas-taanottajana ja vaalijana” op-pilaat Johanna Jalonen ja Nea Nurminen. Seminaarin avasi Tammenlehvän Perinneliiton varapuheenjohtaja Matti Nie-mi ja päätössanat lausui Varsi-nais-Suomen Sotaveteraanipii-

Seminaarin osanottajia, eturivissä oikealla Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja Pertti Suominen vierellään dosentti Ari Uino Helsingin Yliopistosta. Toisesta rivistä erottuvat mm. Sota-veteraaniliiton hallituksen puheenjohtaja Finn-Göran Wennström, Turun Sotaveteraanien puheen-johtaja Antti J Näsi ja Sotainvalidien Veljesliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Pertti Vuola.

rin puheenjohtaja, rovasti Kau-ko Sainio.

Tilaisuuden järjestäneet ta-hot toivovat seminaarin an-taneen perustan suunnitella edessä olevaa perinneaikakau-

teen siirtymistä sekä lisäksi ole-van pohjana tuleville keskuste-luille siitä, miten perinnetyö Varsinais-Suomen maakunnan osalta aikanaan organisoidaan eri osa-alueiden ja henkilöiden

kesken. Vastaavanlainen alu-eellinen perinneseminaari on aiemmin järjestetty Oulussa.

Teksti ja kuva: Osmo Suominen

nipiirin puheenjohtaja Sep-po Tähkäpään asiantunteval-la opastuksella. Matkan koho-kohdaksi muodostuivat käynnit Pallo-tukikohdassa Rukajärvel-lä, Stalinin-kanavalla Povent-sassa, Karhumäen linnoitetuil-la asemilla sekä Simo Häyhän ampuma-asemassa Kollaalla. Matkan huippuhetki koitti Ru-kajärvellä, jossa Rukajärven veteraani Pekka Hämäläiselle Kannonkoskelta luovutettiin lii-ton hallituksen myöntämä Sota-veteraaniliiton ansioristi. Tilai-suus painui kaikkien mukana olleiden mieliin.

Elokuun 11.-14. päivä suun-nattiin reittiä Sortavala – Pet-

roskoi – Karhumäki – Petros-koi – Jessoila - Kollaa - Lemet-ti. Matkan opastuksesta vastasi asiantuntemuksella Matti Lai-ne Kuusankoskelta. Matti oli keskisuomalaisten veteraanien oppaana jo kolmantena kesänä. Tämän matkan kohteet olivat aika lähellä kesäkuun matkaa, mutta matkan suunnittelussa oli otettu huomioon eräiden muka-na olleiden liikuntarajoitteet, kun taas kesäkuun matka sisäl-si mm. kolmen tunnin kävely-retken Palloon.

Yhteenvetona kaikista to-teutetuista matkoista voisi to-deta erään matkalaisen lausah-duksen ”Tämän pitäisi kuulua jokaisen nuoremman suoma-laisen yleissivistykseen”. Mu-kana olleet veteraanit tekivät matkoista eläviä. Toivottavasti voimme toteuttaa näitä matkoja nuoremmille suunnattuna vielä muutaman vuoden. Näiden ja viime vuoden matkan veteraa-nien kertomukset on tallennettu DVD:lle, joita voimme tarvit-taessa tulevaisuudessa käyttää veteraanien puuttuessa.

Kuvasatoa matkoista on näh-tävillä internetissä, osoitteessa: http://picasaweb.google.com/sotaveteraanipiiri.tihakala

Teksti ja kuva: Timo Hakala

154/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Veteraani,muista hakea kuntoutukseen.

Sotiemme veteraanien alu-eellinen kirkkopäivä oli Huutjärven koulukes-

kuksessa 3.6. Päivän tunnus oli ”Turvatkaa Herraan ja hä-nen voimaansa.” Tapahtumaan osallistui lähes viisisataa so-tiemme veteraania ja tukihen-kilöä. Päivä alkoi aamuisella seppeleiden laskulla Pyhtään ja Ruotsinpyhtään sankarihau-doilla.

Jumalanpalveluksessa saar-nasi ja toimi liturgina Pyhtään kirkkoherra, rovasti Markku Suhonen, tekstin lukijat olivat Eila Sissi ja Börje Broas. Ju-malanpalveluksen virret säesti Rakuuna Soittokunta Lappeen-rannasta ja Pohjois-Kymen So-

Kymenlaakson alueellinen kirkkojuhla Pyhtäällä

tilaspoikien kuoro ja orkesteri esiintyivät.

Päiväjuhlassa juhlapuheen pitänyt kansanedustaja Sari Palm korosti sotiemme vete-raanien työn merkitystä ny-kyajallemme. ”2000-luvun Suomessa teidän työnne ja sitkeytenne, periksiantamatto-muutenne edelleen kantaa he-delmää rauhan hedelmää ja turvallista arkea”. Sotaveteraa-nipiirin puheenjohtaja Olavi Eronen lausui osallistujat ter-vetulleiksi. Tervehdyksen esit-tivät aluetoimiston päällik-kö, everstiluutnantti Heikki Hokkanen, puolustusvoimat, Pyhtään kunnanjohtaja Olli Ikonen, ortodoksisen seura-

Juhlayleisöä, eturivissä RUK:n johtaja, eversti Heikki Bergqvist, Olavi Eronen, Heikki Hokkanen, Sari Palm, Arto Mikkonen, Riitta Mikkonen ja Irma-Sirkka Ojala.

Suomen Sotaveteraanipiriin hengellisen toimikunnan kans-sa Metsäkirkon heinäkuun

Kyrössä jälleen metsäkirkkoalussa Kyrössä.

Tämä perinteeksi muodos-tunut kesäinen ja sodanaikai-sesta kenttäjumalanpalveluk-sesta viitteitä saanut tapahtuma keräsi jälleen runsaan joukon veteraaniväkeä sanan kuuloon. Tilaisuudessa toimivat tekstin lukijoina Juhani Lehto (kuvas-sa vasemmalla) ja Arvo Neva-la. Liturgina toimi rovasti Erk-ka Nurmi ja saarnan piti piirin puheenjohtaja, rovasti Kauko Sainio.

Teksti ja kuva: Osmo Suominen

Kyrön Seudun Sotavete-raanit järjestivät jälleen yhteistyössä Varsinais- Sudburyssa pidetyssä Ka-

nadan piirin vuosiko-kouksessa kesäkuun 26.

päivänä Reijo Viitala valit-tiin puheenjohtajaksi kaudelle 2009-10. Reijo Viitala on synty-nyt Nivalassa ja asuu Kanadas-sa, jonne Väinö ja Martta Vii-talan perhe muutti 1958.

Reijo Viitala on 63-vuoti-as filosofian maisteri, amma-tiltaan opettaja. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Lau-rentian yliopistosta 1970 ja fi-losofian maisteriksi Toronton yliopistosta 1971. Hän lähti ranskan kielen opettajan uralle ja on nyt eläkkeellä 33 vuoden pituisen työuran jälkeen. Hän on opettanut suomen ja rans-kan kieltä sekä teini-ikäisille että aikuisille.

Reijo Viitala on Sudburyn Suomalaisen Lions Clubin pe-

Kanadan piirille uusi puheenjohtaja

Reijo Viitala on Kanadan Sotave-teraanipiirin uusi puheenjohtaja.

rustajajäseniä ja puheenjohta-ja, Sudburyn Suomalaisen Le-pokotiyhdistyksen johtokun-nan jäsen 12 vuotta ja on sen nykyinen varapuheenjohtaja ja Lepokotiyhdistyksen hoivako-din puheenjohtaja. Hän on toi-minut Sudburyn Aseveliyhdis-tyksen sihteerinä ja puheenjoh-tajana kolme vuotta.

Reijo ja Carol Viitalalla on kaksi lasta.

Sotiemme veteraanien pe-rinteinen suvi-ilta sa-nan äärellä oli 26.6. Iitin

seurakunnan leirikeskuksessa Heinlahdessa. Tilaisuuteen ko-koontui viitisenkymmentä ve-teraania ja tukihenkilöä Iitis-tä ja Kouvolasta. Illan puhuji-na esiintyivät Iitin kappalainen Reijo Lehtonen, veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen vel-jespappi, Kuusankosken seu-rakunnasta eläkkeellä oleva ro-vasti Juha Pesonen, Iitin So-taveteraanien sihteeri Timo

Suvi-ilta sanan ääressäHopponen ja eläkkeellä ole-va ilmavoimien vääpeli Aar-re Sainio Utista. Virret säesti Iitin kanttori Leila Räsänen. Tapahtuma ja kesäillan kaunis sää antoivat voimia jaksamaan tämän päivän arjessa. Tilai-suuden järjestivät ”vuorolis-tan mukaan” Iitin seurakunta ja paikallinen sotaveteraaniyh-distys.

Teksti ja kuva: Roope Nieminen

Kuulijakuntaa, eturivissä Reijo Lehtonen, Juha Pesonen ja Timo Hopponen.

kunnan edustaja, lehtori Erk-ki Pantsu ja nuorten edustaja, kouluisäntä Pasi Pirinen.

Juhlan päätössanat esitti So-taveteraanipiirin varapuheen-johtaja, eversti Arto Mikko-nen. Musiikin juhlassa esittivät Rakuuna Soittokunta, johtaja-na yliluutnantti Petri Nordin ja Pohjois-Kymen Sotilaspoi-kien kuoro ja orkesteri johtaja-na Teuvo Ahola.

Juhlan järjestelyistä vasta-sivat Sotaveteraanipiirin ohel-la Pyhtään Sotaveteraanit Pyh-tään kunnan ja seurakunnan tukemina.

Roope Nieminen

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 916

Inkeriläiset ja Karjalaiset Heimoveteraanit viettivät perinteisiä kesäpäiviä Luo-

netjärven varuskunnassa Tik-kakosken ilmasotakoululla 6.-8.8.

Mukana oli heimoveteraane-ja ja heidän puolisoitaan ja les-kiään Ruotsista, Virosta ja Suo-mesta sekä yhdistyksessämme toimivia kannattajajäseniä yh-teensä 49 henkilöä.

Ilmasotakoulun johtaja eversti Harri Leppälaakso toi-votti kaikki lämpimästi terve-tulleeksi. Hän ja everstiluut-nantti Timo Hämäläinen toi-mivat isäntinä päivien ajan. Tiedotussihteeri Annukka Ruuska oli mainio yhdyshen-kilönä ja tiiviisti mukana koko vierailun ajan. Muonituskes-kuksen emäntä Pirjo-Riitta Kinnusen johdolla keittiö tar-josi maittavat ruuat pakaten vielä matkaeväät kotiin lähdet-

Ilmasotakoulu kohtaamispaikkana heimoveteraaneille

täessä. Iltanuotiolla oli apuna varusmiehiä makkaran paista-jina ja rohkeammat jopa tans-sikavaljeereina.

Torstaina täyttyi koulun edusta lisävierailla. Perhojoki-laakson veteraanit olivat run-saslukuisesti liikkeellä ja yhtei-siä tuttuja löytyi ja juttua tun-tui riittävän. Keski-Suomen jokaisesta veteraanijärjestöstä oli kutsuttu edustajat tapahtu-maan mukaan. Ohjelmassa oli varusmiesten ohjauksessa kä-sikranaatin heittoa, ampumis-ta ja jopa hornettia sai lentää ja ohjata sen sitten vaikka Rissa-lan kentälle. Onneksi vain si-mulaattorissa. Ei voi olla mai-nitsematta Sotilaskodin tar-joamia kahveja ja munkkeja koko vierasjoukolle. Jyväsky-län sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Kari Korhonen oli järjestellyt yhteistyössä Jy-väskylän kaupungin kanssa

risteilyn Päijänteelle ja kierto-ajelun 37-vuosimallin Volvol-la. Kuljettajana toimi Erkki Ikonen. Kuokkalan Kartanon omistaja Kauko Sorjonen tar-josi leivoskahvit kauniissa kar-tanossa päivän päätteeksi.

  Kesätapaamisissa lienee kaikkein tärkeintä se, että siellä tavataan tuttuja, muistellaan ja vaihdetaan kuulumisia.

Heimoveteraanit perustivat oman yhdistyksen vasta 1996. Jäseniä on noin 130 mukaan lu-ettuna lesket ja puolisot. Yhdis-tys toimii lähes kannattajajä-senten voimilla ja se pyrkii pi-tämään toimintaa yllä parhaan kykynsä mukaan. Yhdistyk-sen toiminnassa on poikkeavaa muihin veteraaniyhdistyksiin se, että jäsenkunta on hajallaan Suomessa kuin ulkomaillakin. Kaukaisemmat avustuspaketit toimitetaan Ukrainaan saakka. Valitettavasti myös ikä alkaa

Ilmasotakoulun johtaja eversti Harri Leppälaakso tervehti heimo-veteraaneja Tikkakoskella.

Koko joukko kuljetettiin Volvolla kartanoon kahville.

painaa ja askel lyhentyä ja osal-listuminen pitkien matkojen päästä alkaa olla vaikeaa. Jolla-kin tavalla ja jossakin heimove-teraanit tapaavat myös ensi ke-sänä, se sovittiin matkalla Tik-kakoskelta kotiin.

Kiitos kaikille mukana ol-leille ja kaikille heille, jotka mahdollistivat nämä mieleen-painuvat kesäpäivät.

Anni Grundström

Varsinais-Suomen So-taveteraanipiiri ja So-tainvalidien Veljeslii-

ton Varsinais-Suomen piiri jär-jestivät jo 28. kerran Suomen Marsalkka Mannerheimin muistojuhlan Askaisten Lou-hisaaren kartanolinnan puis-tossa. Kaunis, vaikkakin hie-man kolea sää oli houkutellut paikalle jälleen runsaan yleisö-joukon. Kenttähartauden piti tällä kertaa rovasti Jouko Kyy-rö ja juhlapuheen prikaatiken-

Askaisissa muisteltiin Mannerheimiä

Juhlapuheen pitäjä prikaatikenraali Asko Kilpinen eturivissä kolmas oikealta.

raali Asko Kilpinen aiheenaan ”Mannerheim ja jääkärit”. Ti-laisuudessa esiintyivät myös Laivaston Soittokunta ja Tu-run Sotaveteraanilaulajat. Ti-laisuuden päätteeksi nautittiin Kaarina ja Taito Ylhäisen val-mistama kenttälounas, jonka tuotto ohjautuu lyhentämättö-mänä sotaveteraanien hyväksi.

Teksti ja kuva Osmo Suominen

Heimoveteraanit, keitä he ovat?He ovat entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä inkeriläisiä ja karjalaisia, jotka rekrytoitiin Suomen armeijaan jatkosodan aikana.

Heimopataljoona 3 muodostettiin Aunuksen, Tverin ja Vie-nan karjalaisista sekä inkeriläisistä vapaaehtoisista, jotka oli saatu vangiksi Neuvostoarmeijasta. Pataljoonassa palveli noin 1070 miestä.

Pienempi erillinen Pataljoona 6 koottiin lähinnä Saksan ar-meijassa palvelleista inkeriläisistä ja heitä oli 740.

Yksiköt osallistuivat kesän 1944 koviin torjuntataisteluihin.Heimosotureille luvattiin Suomen kansalaisuus, mutta so-

dan jälkeen alkoi vaino ja heistä 1200 palasi tai palautettiin Neuvostoliittoon, jossa edessä oli joko teloitus tai pitkä vanke-us.

Noin 500 onnistui välttämään luovutuksen, osa pakeni Ruotsiin, osa pysytteli Suomessa. Vuonna 1994 mahdollistui heimosoturien paluumuutto.

174/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Valtiokonttori ohjaa valtion talousarvios-sa hyväksytyn vete-

raanikuntoutusmäärärahan vuosittain kunnille siellä asu-vien veteraanien lukumäärän mukaisesti. Sotainvalidit, joi-den sotilasvammalain mukai-nen haitta-aste on vähintään 10 prosenttia, eivät voi saada rin-tamaveteraaneille tarkoitettua kuntoutusta. Kuntoutukseen oikeutettujen määrä oli 56 151 ja heistä kuntoutuksessa kävi 30 656. Puolisoita oli laitoskun-toutuksessa veteraanin kanssa 3 361.

Kunnille maksettu määrä-raha oli 38 897 694,00 euroa ja syksyllä kuntien hakemusten perusteella jaettu lisämäärä-raha 1 552 784,67 euroa. Kun-toutusmääräraha oli yhteen-sä 40 450 478,67 euroa vuonna 2008. Kunnista suurin osa on käyttänyt kuntoutusmäärära-hat kokonaisuudessaan.

Määrärahojen käyttö kunnissaVuonna 2008 kunnilta pa-lautui määrärahasta takaisin 523 804,06 euroa. Palautettujen määrärahojen summa on pie-nentynyt edellisistä vuosista.

Palautukset olivat yleensä muu-tamasta eurosta muutamaan sataan euroon, mutta edelleen joissakin kunnissa näyttäisi olevan vaikeuksia määräraho-jen käyttämisessä. Kaksikieli-sillä seuduilla on edelleen on-gelmia, Ahvenanmaan palautus oli 72 776,27 euroa ja Kimitoön terveyskeskusyhtymä palautti 26  350,96 euroa. Haja-asutus-alueen kunnista Lammi-Tuu-loksen kansaterveysyhtymä pa-lautti 23 020,66 ja kaupungeista sopii ihmetellä Helsingin pa-lautusta, joka oli 55 989 euroa. Hanko, Riihimäen seutu ja Jo-ensuu ovat edelleen vuodesta toiseen palauttajien joukossa. Muut palautukset ovatkin sit-ten huomattavasti pienempiä ja syynä ovat todennäköisesti viime hetken kuntoutuspaikan peruutukset.

Kuntien kirjava käytäntöKaikkiaan 226 kuntaa sai lisä-määrärahaa vuoden 2008 syk-syllä. Tilaston valossa oudolta näyttää se, että kunta on hake-nut lisämäärärahaa ja palautus on sitten suurempi kuin saa-tu lisämääräraha. Esimerkiksi Joensuussa, jossa lisämäärära-ha oli 12  284,08 euroa, on pa-

lautus 15 560,05 euroa, samoin Nummi-Pusulassa lisämää-räraha oli 2 233,65 ja palautus 6 785 euroa.

Tämä kaikki on pois niiltä kunnilta, jotka ovat todenneet, että lisämäärärahasta huoli-matta heiltä on jäänyt osa ve-teraaneista kuntoutuksen ulko-puolelle. Lisämäärärahan tar-koitus on nimenomaan se, että ne kunnat, joissa määrärahat eivät riitä veteraanien tarpei-den mukaiseen kuntoutukseen, voivat sitä hakea.

Espoon voi mainita myön-teisenä kuntoutuksen hoi-tajana. Kaupunki on saanut kuntoutukseen 1  077 018,36 + 214  988,92 euroa, yhteen-sä 1 292 007,28 euroa ja on sen myös kokonaisuudessaan käyt-tänyt. Siellä oli päässyt 366 ve-teraania laitoskuntoutukseen ja 388 veteraania avo- tai päivä-kuntoutukseen. Puolisoita oli veteraanien mukana 109 laitos-kuntoutuksessa. Espoossa kun-toutukseen oikeutettujen ve-teraanien määrä vuonna 2008 oli 1 740. Siellä 43,3 prosenttia kuntoutukseen oikeutetuista pääsi kuntoutukseen.

Valitettavaa on se, että kun-toutuskin toteutuu eri tavoin

eri kunnissa ja saattaa näin ve-teraanin epätasa-arvoiseen ase-maan riippuen siitä, missä hän sattuu asumaan. Veteraanikun-toutuksen tulisi olla riippuma-ton kunnalle osoitetusta mää-rärahasta. Tavoitteenamme on, että se toteutuisi samoin kuin sotainvalidilla eli vuosittainen kuntoutusoikeus sitä tarvitse-ville ja sitä haluaville veteraa-neille.

Tarkat luvut löytyvät kun-nittain Suomen Sotaveteraa-niliiton internet-sivuilta osoit-teesta www.sotaveteraaniliitto.fi/aineistopankki.

Käytetyt kuntoutusmuodot vuonna 2008Kuntoutusjaksot näyttävät ja-kautuneen lähes ohjeistuksen mukaisesti laitos- ja avokun-toutuksen kesken. Laitoskun-toutuksessa käytetyin on edel-leen 10 vuorokauden jakso, johon on osallistunut 13 130 veteraania. Neljän viikon kun-toutus oli myönnetty 63 vete-raanille. Laitoskuntoutukseen veteraanin kanssa oli osallis-tunut 3 361 puolisoa. Avokun-toutuksessa on ollut 15 095 ja päiväkuntoutuksessa 2  145

veteraania. Avokuntoutuk-sessa kävijöiden määrä on li-sääntynyt, mutta päiväkun-toutuksessa kävijöiden määrä pienentynyt edellisestä vuodes-ta. Päiväkuntoutusta ei ole käy-tetty lainkaan 151 kunnassa tai kuntayhtymässä. Veteraa-nien ikääntyessä avo- ja päivä-kuntoutukseen osallistuminen saattaa heikentyä välimatkojen takia. Kuntoutukseen ohjauk-sessa tulee ottaa huomioon ve-teraanin toimintakykyisyys, asuinpaikka ja mahdollisuuk-sien mukaan veteraanin omat kuntoutustoiveet. Näillä toi-menpiteillä vahvistetaan vete-raanien osallistumista sekä tu-etaan hänen selviytymistään arkipäivässä. Kuntoutuspäätös ei voi eikä saa olla ns. virka-miespäätös, vaan kohteena on aina ihminen, veteraani, jonka tarpeet ovat yksilöllisiä.

Anni Grundström

Kuntoutukseen osallistui 54 prosenttia veteraaneista vuonna 2008Kuntoutusmäärärahat vuonna 2008

Porin Prikaatin heinä-kuun saapumiserän 1000 alokkaan vala Loi-

maalla 28.8 oli myös JR 6:n ve-teraaneille juhlapäivä. Paraatin komentaja, prikaatin esikunta-päällikkö evl. Pekka Saariaho ja komentaja ev. Eero Pyötsiä suorittivat paraatikatselmuk-sen. Kenttähartauksen toimitti kenttärovasti Jukka Lehto. Va-lan esilukijana toimi Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala. Valan vannoneet komentaja ni-mitti jääkäreiksi, viestimiehik-si, jonka jälkeen Pauli Hyrkäs johti veteraanikuoroa ”Korsu-laulajia”.

Ohjelma jatkui varsin poik-keavalla tavalla. JR 6:n lippu on 16.5.1992 naulattu ja vihitty Po-rin Prikaatin tiloissa Säkylässä. Lippu on ollut viimeksi v. 2004 käytössä 60-vuotis muistojuh-lassa Tali-Ihantalassa, jossa JR 6 harvennein rivein oli tais-telemassa puna-armeijaa vas-taan. Rykmentin veteraanien voimat eivät enää riitä merkit-

tävien asevelikokousten järjes-tämiseen. Näin ollen päätettiin luovuttaa lippu tässä valatilai-suudessa rykmentin perinteitä vaalivalle Porin Prikaatille. Li-

pun luovutuspuheen piti JR 6:n veteraani Olli Vuorio ja luovu-tutti sen aseveljien Eino Liuk-kosen ja Eino Liitolan kanssa komentajalle. Ohimarssi pri-

Porin Prikaatin valapäivä

JR 6:n veteraani Olli Vuorio luovuttaa JR 6:n lipun Porin Prikaatille 28. elokuuta. Lipun vastaanotti komentaja Eero Pyötsiä. Lippua luovuttamassa veteraanit Eino Liukkonen (vas.) ja Eino Liitola.

kaatin lippu kärjessä ja sen jäl-keen JR 6:n lippu tapahtui Tu-runtiellä, joka oli tupaten täyn-nä marssia seuraavia omaisia. Korokkeella ohimarssia vas-

taanottamassa komentajan li-säksi oli Loimaan valtuuston puheenjohtaja Mika Multala ja kaupunginjohtaja Jari Rantala.

Kutsuvieraille oli juhlalou-nas Heimolinnassa. Hyvän ro-kan lisäksi sain prikaatin lahja-na sinivalkoiset kynttilälyhdyt Porin Prikaatin logolla.Vapaan sanan aikana kerroin JR 6:n osuudesta ja uhreista taiste-luissa ja esitin komentajalle JR 6:n veteraanien kiitokset. Tämä päivä oli merkittävä kohokohta JR 6:n veteraanien kohdalla.

Olli Vuorio Majuri JR 6:n veteraani

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 918

Ranskan-Preussin sota, Suuren Sodan eli I maa-ilmansodan alkusoit-

to, 1870-71 loi kiinteät veteraa-niorganisaatiot Saksaan. Sota oli yhdistänyt maan ja vallit-seva militaristinen ajattelutapa Wilhelmien ajan Saksassa suosi järjestöjä. Ensimmäisen maail-mansodan edellä niihin kuului kolme miljoonaa veteraania.

Varhaiset järjestöt olivat monarkistisia, patrioottisia ja vasemmistovastaisia. Kansleri Otto von Bismarck käytti jär-jestöjä hyväkseen antisosialis-tisessa kampanjassaan. Samoin teki Hitler miespolvi myöhem-min.

I maailmansodan sytyttyä suurin veteraanijärjestö Kyff-häuserbund der Deutchen Lan-des-Kriegerverbände ja pasi-fistinen Sosialidemokraattinen puolue seisoivat vastatusten kuin kaksi vihollisarmeijaa konsanaan. Kansa sai patri-oottisen tartunnan ja SPD:n oli taivuttava. Monarkialle ja ar-meijalle lojaaleille sosialidemo-kraateille avattiin Kyffhäuser-bundin ovet.

Kun sota pitkittyi ja massa-armeijat moderneine aseineen tuottivat laskemattoman mää-rän uhreja, alettiin valtiota kut-sua hätiin. Vihollismaissa pe-rustettiin sotainvalideille omat järjestönsä, mutta keisarillises-sa Saksassa vammautuneiden ja heidän omaistensa huolto jä-tettiin vapaaehtoisavun varaan.

Sosialidemokraatit ottivat veteraanien asian omakseen ja 1917 perustettiin uusi järjestö Bund der Kriegsbeschädigten und ehemaligen Kriegsteilneh-mer. Se vaati terveydenhoito-palveluja veteraaneille, takuu-ta työpaikoista ja eläkkeitä so-tainvalideille. Muut järjestöt tahtoivat lykätä uudistukset rauhanaikaan.

Pan-germaanista sotapoli-tiikkaa puolustanut Kyffhä-userbund sentään lupasi, että heti, kun voitto olisi kotona, ve-teraaneille annettaisiin asutus-tiloja. Idässä armeija oli ollut voitokas ja lupaukset lunastet-taisiin juuri siellä – idässähän maata riitti. II maailmansodan aikana kansallissosialistit el-vyttivät ajatuksen itäisten alu-eiden hyväksikäytöstä asutus-toimintaan (Lebensraum-val-loituspolitiikka).

Veteraanit painostusryhmänäJo ennen I maailmansotaa ve-teraanit olivat saaneet tärkeän osan kotimaan politiikassa. He olivat painostusryhmä ajettaes-sa autoritatiivisesti hallittuun maahan edistyksellistä sosiaa-lipoliittista järjestelmää.

I maailmansodan jälkeen veteraanien rooli kasvoi enti-sestään. Weimarin tasavalta, niin hyvää huolta kuin aikan-sa mittapuun mukaan pitikin veteraanien ja sotainvalidien sosiaaliturvasta ja eläkkeistä – jopa niin pitkälle, että parhai-na vuosina valtion budjetista 20 prosenttia meni noihin etuuk-siin, ei saanut entisiltä rinta-mamiehiltä tunnustusta uhra-uksistaan. Kaikkea muuta.

Tasavallan ensimmäinen presidentti Friedrich Ebert ju-listi: Veteraanien auttaminen on valtion ”ensisijainen velvol-lisuus”. Ja miten tähän huutoon vastattiin?

Stahlhelmin ja muiden oi-keistolaisten veteraanijärjestö-jen kannattajat propagoivat au-toritaarisia, militaristisia arvo-ja ja kaivoivat maata Weimarin tasavallan alta antidemokraat-tisilla otteillaan ja siten tasoit-tivat Hitlerin tietä valtaan luo-malla väkivaltaisen paramili-taarisen alakulttuurin. Sitä ei tasavalta kyennyt pitämään ai-soissa, vaikka veteraanien työl-lisyystilanne oli erikseen tur-vattu Suuren laman aikana 1930-luvun alussa.

Sotaveteraanien, sellaisten kuten Hitlerkin, angsti ei koh-distunut avokätistä hallitus-ta vastaan – se oli välikappale joka sai maksaa turhautumisen laskun ja ennen pitkää koko Eurooppa suursodan tuhotes-sa vanhan kulttuurin ja poliit-tisen järjestelmän.

Veteraanien kauna kohdis-tui kotirintamaan, sen sanot-tiin puukottaneen armeijaa sel-kään ja ryöstäneen voiton sak-salaisilta. Muita selityksiä ei tarvittu, olivathan saksalaiset synnynnäistä sotilasrotua, joil-le sodassa häviäminen ei sopi-nut.

James M. Diehl on viitannut psykohistorialliseen tekijään: kansa ei osoittanut ”Isänmaan kiitoksia” veteraaneille, vaan suhtautui välinpitämättömästi rintamamiesten ja sotainvali-dien uhrauksiin.

Tämä tietysti oli propagan-daa, elintarvikekriisi oli pitä-nyt kotirintamaa kovilla ja so-taväsymys levisi kulovalkean tavoin. Mutta propagandaan uskottiin 1920-luvulla sinisil-mäisesti.

Marttyyrimainen asenne lä-visti laajat veteraanipiirit. Oi-keisto ja sittemmin Hitler sai voimakkaan ja uhmakkaan kannattajajoukon veteraaneis-ta. Tasavalta mureni ja veteraa-nit olivat nostamassa Hitleriä valtaan.

Valtakunnan kanslerina ja presidenttinä Hitler keskit-ti 1933 itselleen vallan. Maail-

mansodan veteraanien päälle satoi kiitosta, voittoja juhlittiin ja tukijat palkittiin Kansallis-sosialistisen puolueen johtopai-koilla ja valtion viroilla.

Rivimiehet sen sijaan saivat tyytyä vähempiin tukiin kuin tasavallan aikana. Hitler ra-kensi uutta armeijaa ja sääti ve-teraanejakin koskevan työvel-vollisuuden. Riviveteraanien mieltä tuskin lämmitti se, että nyt militaariset hyveet koro-tettiin taas korkeimmiksi eet-tisiksi periaatteiksi. Yhteiskun-ta militarisoitui ja Hitler aloitti kiristys- ja laajennuspolitiik-kansa läpiviemisen – kunnes tultiin syyskuuhun 1939.

Kuusi vuotta myöhemmin Saksa oli tuhottu ja nöyryy-tetty. Toisin kuin 1918, tuol-loin harva saksalainen saattoi kiistää tappion. Saksalaiset oli-vat nähneet omalla maaperäl-lä armeijansa romahduksen. Se pakosta vakuutti kansalai-set totaalisesta tappiosta. So-dan loppuminen otettiin vas-taan helpotuksena, niin paljon ja niin moni sai maksaa Kol-mannen valtakunnan sotapo-litiikasta.

Toinen ero vuoteen 1918 oli se, että useimmat saksalaiset olivat valmiit hyväksymään Saksan aloittaneen sodan. Se yksinkertaisesti pantiin Hitle-rin kontolle. Kuka oli äänestä-nyt Hitlerin ja natsit valtaan, tähän jouduttiin palaamaan vielä moneen kertaan. Tilittä-minen menneisyyteen on jat-

kunut Saksassa näihin päiviin asti.

Wehrmachtin ja sotilaitten syyksi tappiota ei sälytetty, hä-viö oli seurausta vastapuolen ylivoimasta. Armeijan saavu-tuksista saattoi olla jopa ylpeä. Olipa armeija menestynyt lii-ankin hyvin joidenkin mielestä – se oli pitkittänyt sotaa ja lo-pulta aiheuttanut suurta kärsi-mystä ja tuhoa koko maalle.

Kolmannen valtakunnan kauhutekojen paljastuttua liit-toutuneet vakuuttuivat, että Saksassa piti tehdä perustavan-laatuisia muutoksia, jotta maa-ilmasta tulisi turvallisempi. Saksalaisten katumustyö jätti toivomisen varaa ja niinpä yh-teiskunnan rakenteet oli uudis-tettava, turmiolliset perinteet juurittava pois ja ihmiset kas-vatettava ymmärtämään, mis-tä demokratiassa oli kysymys ja hyväksymään se.

Siitä, miten toimet ja asenne-kasvatus vaikuttivat saksalai-seen yhteiskuntaan ja ihmisiin, ollaan hyvinkin erimielisiä – aivan riippuen siitä, katsotaan-ko tuloksia Atlantin takaa vai Keski-Euroopasta.

Diehl on sitä mieltä, että to-taalinen tappio ja sen aiheutta-mat ankeat olosuhteet – kaikki piti aloittaa nollapisteestä – vai-kuttivat saksalaisten asentei-siin vähintään yhtä paljon kuin liittoutuneiden pyrkimykset. Denatsifikaation paras tae oli Kolmannesta valtakunnasta saadut katkerat kokemukset ja sen täydellinen konkurssi, joka vei koko kansan mukanaan.

1945 veteraanit palasivat kuun maisemaa muistutta-vaan, täydellisesti tuhottuun maahan. Siviilit saattoivat il-man vastaväitteitä todeta kär-sineesnä siinä missä sotilaat-kin ja rintamamiesten oli help-po hyväksyä tosiasia. Siviilit ja sotilaat lähtivät rakentamaan maata samalta viivalta, enää ei ihasteltu sotilashyveitä tai mi-litarismia niin kuin 1918 jäl-keen – tuho ja hävitys puhuivat puolestaan! Oltiin yksimielisiä: sota oli suurta haaskausta, val-tion ja kulttuurin turmio.

Rauhan tultua länsiliittou-tuneiden miehitysviranomaiset kumosivat ammattisotilaiden eläke-edut ja tavalliset Wehr-machtinkin veteraanitk saivat tuntea nahoissaan menneisyy-den painolastin.

Miehityksen aikana 1945-49

”DER DANK DES VATERLANDS – ISÄNMAAN KIITOS” – SAKSALAISET SOTAVETERAANIT

Ryhmä jalkaväen sotilaita on ylittänyt kookkaalla kumilautalla Neuvostoliitossa joen, jonka syys-sateet ovat saaneet tulvimaan. Pioneerikomppaniat käyttivät rintamalla tavallisesti pieniä kolmen miehen ja isompia seitsemän miehen kumiveneitä sekä kevytmetallisia syöksyveneitä, joiden voi-manlähteenä oli ulkolaitamoottori.

194/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

veteraanijärjestöt olivat kiel-letyt. Turvatakseen vaatimat-toman taloutensa veteraanien oli luotava uusia taloudellisia ja sosiaalisia siteitä, koska val-tion mahdollisuudet tukiin oli-vat vähäiset.

Veteraanien tyytymättö-myys kanavoitui liittoutunei-siin, ei saksalaisviranomaisiin, jotka puolustivat veteraaneja ja arvostelivat miehittäjien ran-kaisevaa veteraanipolitiikkaa. Ja kun miehitys sitten länsivyö-hykkeellä 1949 päättyi, Liitto-tasavalta saattoi ryhtyä raken-tamaan yhteiskuntaa ilman

laajaa veteraanioppositiota, mikä oli rapauttanut Weimarin tasavallan perustaa.

Sota oli koskettanut käytän-nöllisesti katsoen jokaista sak-salaisperhettä jollakin tavalla. Liittotasavallassa vallitsi hiljai-nen yhteisymmärrys, että sekä sodan uhreille että veteraaneil-le oli korvattava heidän mene-tyksensä.

Liittokansleri Konrad Au-denauerin hallinto sääti mil-teipä ensi töikseen nipun sosi-aalilakeja, jotka eivät voineet olla avokätisiä, mutta parempia kuin ei mitään, jota liittoutu-

neet olivat tarjonneet veteraa-neille.

Veteraanijärjestöt – jotka saivat taas toimia – kytkettiin lainsäädäntötyöhön ja näin nii-den oli pieni pakko hyväksyä väistämättömät kompromis-sit. Veteraaniliikkeen rauhan-omainen ja pragmaattinen so-siaalipoliittinen edunvalvojan rooli oli yksi indikaattori, joka heijasteli Länsi-Saksan demo-kratian vakiintumista ja poliit-tista tasapainottumista.

Lisää sosiaalipoliittista lain-säädäntöä saatettiin voimaan 1949-53, enemmän kuin kos-kaan myöhemmin Liittota-savallan historiassa. Tervey-denhoito taattiin, ammatti-koulutuspaikkoja lisättiin ja eläketurvaa sekä sotilaille että heidän perheenjäsenilleen kuin sotaleskillekin laajennettiin.

1952 Bundesversorgungsge-setz, millä nimellä lainsäädän-tö kulki, kattoi 4.5 miljoonaa kansalaista. 1950-luvulla idästä kotiin palasi satoja tuhansia so-tavankeja ja heille taattiin vuo-den 1950 Heimkehrgesetzillä taloudellista tukea, kattava so-siaaliturva, koulutusta, asunto-ja. Toisin sanoen mahdollisuus aloittaa elämä uudelleen, jos siihen oli henkisesti ja fyysises-ti kykenevä.

Toukokuussa 1951 säädettiin entisiä ammattisotilaita koske-va eläkelaki. Ja ”kruununja-lokivenä” oli ns. Lastenausg-leichsgesetz. Se takasi korva-uksia, uudelleen koulutusta ja eläkkeitä niille, jotka olivat ko-keneet huomattavia materiaa-lisia menetyksiä sodan aikana

Saksalaista 105 mm:n haupitsia valmistellaan ampumakuntoon. Kannattaa panna merkille, kuinka tykkimiehet pinoavat kranaat-teja aivan tykin taakse.

Valmiina hyökkäykseen: saksalainen jalkaväki valmistautuu tais-teluun, jonka Hitler arveli ratkaisevan koko sodan. Etualalla pans-sarijoukkojen aliupseeri, joka on lähtenyt tiedusteluretkelle jalka-väkimiesten kanssa.

– useathan olivat menettäneet kaiken.

Mitä tästä sitten seurasi?Yhteiskunta stabiloitui, kuului-sa talousihme pääsi alkuun, ja kun yhteiskunta vaurastui, ve-teraanit saivat uusia etuja. Ade-nauerin pragmaattinen poli-tiikka osoittautui menestyksel-liseksi, mutta saksalaiset olivat myös oppineet läksynsä.

Siinä, että Adenauerin po-litiikka onnistui ja yhteiskun-ta vakiintui, oli ansio veteraa-nijärjestöillä. Kellään ei ollut esikoisoikeutta korvauksiin ja apuun, vaan liittohallitus mää-ritteli puitteet ja järjestöt so-peutuivat siihen, mikä oli ta-loudellisesti mahdollista ja yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Tärkeimmät suunnilleen sa-manaikaisesti syntyneet vete-raanijärjestöt olivat:

Verband der Heimkehrer (Sotavankien järjestö)

Bund versorgungsberichti-ger ehemaliger Wehrmachtsan-gehöriger (Armeijan ja heidän omaistensa eläkejärjestö)

Verband der Kriegsbeschä-digten (Sotainvalidien järjestö)

Reichsbund der Kriegs-beschädigten (Sotainvalidien Valtakunnan liitto)

Ari Uino

Lähteet:Deborah Cohen: The War Come Home. Disabled veterans in Britain and Germany 1914-1939 (2001)James M. Diehl: The Thanks of the Fatherland. German veterans after the second World War (1993)Rolf-Dieter Müller: Der Zwei-te Weltkrieg 1939-1945. Gebhard Handbuch der deutschen Geschi-hchte. Band 21 (2004).valokuvat: Toinen maailmansota 2

* Bussi ja junamatkat* Viisumit Venäjälle* Hotellipaketit* Tilausajot

Aninkaistenkatu 12 , 20100 TURKUPuh. (02) 2504 655

+358 400 332 001,fax (02) 2504 775www.turunnevatours.fi

nevatours@ co.inet.fi

KULJETUKSET HOITAASiamac Oy

www.julialines.fiwww.nevatours.fi

nevatours@nevatours.fi

Jälleenmyyjät:Piateekki Oy, Näsilinnankatu 27, Tampere

Iitu, Haapaniemenkatu 12, KuopioTerveydenhoitotuotteiden palvelukeskus,

Mannerheimintie 69, HelsinkiTmi Marja Juntunen, p. 050 5741 395, Turku

WELLTEEKKI Hyvä Olo ja Terveys, Rovakatu 25, RovaniemiEA terveydenhoitomyymälä, Yrjönkatu 23 FORUM, Helsinki

Mediteam Finland Oy, Keskuskatu 4-6, SeinäjökiMedituki, Valtatie 57, Oulu

Hansa-Apteekki, Keskikatu 4, KouvolaAlexSandra, Jukankatu 3, Imatra

Keski-Suomen Liikunta-Fysio Oy, Väinönkatu 6, JyväskyläLahden Fysteam Oy, Vapaudenkatu 23 B, LahtiSatakunnan Apuväline Ky, Eteläpuisto 13, Pori

Matinkylän apteekki, Piispansilta 11, EspooTmi Arjen Apuvälineet, Kauppakatu 5, HeinolaFysio-Eskola Ky, Valtakatu 38 B, Lappeenranta

Lisää jälleenmyyjiä www.divisa.fi

MediSet-tuotteet

www.divisa.fi

APU VIRTSAN-KARKAILUUNKARKAILUUN

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 920

Saksan nousu suurvallaksi sekä sen sotilaallisen, ta-loudellisen ja poliittisen

voiman kasvu kiristi tunnel-mia Itämeren valtioissa. Niin-pä jo 1935 pääministeri T.M. Kivimäki asetti ohjelmassaan maamme tavoitteeksi pysyä mahdollisten sotien ulkopuo-lella saaden ohjelmalleen kaik-kien poliittisten tahojen hyväk-synnän. Stalinin Neuvostoliit-to sitä vastoin katsoi Suomen asenteen palvelevan vain Sak-san etuja.

Kivimäen ohjelma loi vaa-timuksia myös maanpuolus-tuksellemme, jotta voisimme suojata alueemme ja torjua sen loukkaukset. Rauhan aikana rajojemme vartioinnista vasta-sivat ensi kädessä rajavartios-tot ja merivartiolaitos. Puolus-tusvoimiemme oli torjuttava alueloukkaukset ja hyökkäyk-set maahan maalla, merelle ja ilmassa.

SotalaitosjärjestelmämmeSuomessa astui alueellinen lii-kekannal lepanojärjestelmä voimaan toukokuussa 1934. Sitä oli suunniteltu jo vuosia ja se mahdollisti puolustusvoi-miemme toimintavalmiuden joustavan säätelyn erilaisissa maata uhanneissa tilanteissa. Rauhan ajan armeija koulutti sotilaat reserviin joukko-osas-

toissa ja aluejärjestö muodosti liikekannallepano-organisaa-tion. Koska reservin kokoami-nen, aseistaminen ja keskittä-minen vaativat oman aikansa, rauhan ajan armeija ja rajavar-tiostot suojasivat päävoimien lkp:n ryhmittymällä rajoillem-me. Lkp:ssa aluejärjestöjen so-tilasläänit ja –piirit saattoivat tarvittaessa kutsua reserviläi-sensä ylimääräisiin kertaushar-joituksiin, mutta puolustus-ministeri saattoi kutsua koko sotavoimamme tai osan sii-tä ylimääräisiin harjoituksiin. Tämä lakiin sisällytetty menet-tely antoi mahdollisuuden suo-rittaa liikekannallepano tar-peetonta hälyä aiheuttamatta, ainakin teoriassa. Varsin voi-makas suojeluskuntajärjestöm-me valjastettiin avustamaan aluejärjestöä lkp:m toteuttami-sessa.

Taistelukoulutuksessam-me oli otettu huomioon maa-ilmalla tapahtunut kehitys. Siinä korostettiin – tietäen epätasaisuudet nimenomaan aseistuksessamme ja muussa varustuksessamme – aktiivista toimintaa sekä laadullista pa-remmuutta. Puolustustaistelus-sa suomalaisen rykmentin oli torjuttava hyökkäävä vihollis-divisioona. Hyökkäyksessä oli kyettävä lyömään vihollinen, jos voimasuhteet olivat suurin

piirtein ainakin tasan. Meikä-läisen joukon maastoliikku-vuus oli suuresta hevosmää-rästä johtuen aika hyvä, mutta taistelukyky heikohko vähäi-sestä tulivoimasta johtuen. Juuri tämä pakotti joukkom-me pyrkimään taisteluun sel-laisessa maastossa missä pää-osaa näyttelivät yksityisen so-tilaan taistelukyky yksin että joukossa.

Valmiuden kohottaminen alkusyksyllä 1938Adolf Hitlerin suorittama Itä-vallan liittäminen Saksaan maaliskuussa 1938 merkitsi käännettä kohti maailmanso-taa. Jo kuukauden kuluttua saa-pui maahamme herra Jartsev tunnettuine ehdotuksineen. Kun Hitler uhkasi Tsekkoslo-vakiaa sodalla, syksymmäl-lä saapui Helsinkiin ministeri Mikojan. Upseeristomme häly-tysvalmiutta kohotettiin ja tie-dustelua lisättiin. Mannerhei-min esityksestä puolustusmi-nisteri kutsui Ahvenanmaan puolustukseen tarkoitetun pa-taljoonan ja patteriston ylimää-räisiin harjoituksiin 23.syys-kuuta 1938. Rannikkojoukot toteuttivat sodanuhkamiehi-tykseen Suomenlahdella ja Laa-tokalla ja puolustusvoimien va-rastojen vartiointia vahvistet-tiin sabotaasin varalta.

Neuvostolaivaston harjoi-tukset Itämerellä aiheuttivat jännitystä varsinkin kun Itä-merellä purjehti saksalainen laivasto-osasto. Pelättiin mai-hinnousua Ahvenanmaalle ja sitä, etteivät suomalaiset ehti-si miehittää saarta ennen kut-sumattomia vieraita. Onneksi Münchenin sopimus laukaisi tilanteen, ja Suomessa päästiin kriisistä pelkällä säikähdyk-sellä. Mutta se antoi arvokkai-ta kokemuksia, ja Mannerheim korostikin päättäjille 1938 hy-väksytyn perushankintaohjel-man kiirehtimistä.

Seuraava vuosi muutti tilanteen kokonaanHitler miehitti koko Tsekko-slovakian vastoin sopimuksia. Nyt tuli Helsinkiin suurlähet-tiläs Stein, joka epäili Suomen kykyä ja halua estää jonkin kolmannen maan hyökkäyk-set alueensa kautta Neuvosto-liittoon, jolloin Neuvostoliitto antaisi apua tällaisen aggressi-on torjumiseksi, jos saisi vuok-rata Suursaaren ja eräitä muita saaria Neuvostoliitolle 30 vuo-deksi. Kun edessä olivat kesä-vaalit. poliittinen johtomme kieltäytyi moisista ehdotuksis-ta. Mannerheim olisi halunnut ottaa vastuun – ja hänen har-tiansa olisivat kestäneet – saa-rien vaihtamisesta alueisiin Itä-

Karjalassa. Stein uhkasi, ettei Moskova pidä saamiaan vasta-uksia lopullisina. Nyt alettiin sotasuunnitelmia tarkastella uudelleen Moskovassa.

Puna-armeijan ”vastahyök-käyssuunnitelman” sai laatia Leningradin sotilaspiirin pääl-likkö, armeijakenraali Kirill Meretskov. Aikaa oli kolmi-sen viikkoa. Hän piti useita so-tavalmiustarkastuksia alueel-laan. Itä-Karjalassa rakennet-tiin teitä länteen, rajavartiointia lisättiin ja sotilaita valmennet-tiin sodan oloihin. Tiedot näis-tä kantautuivat myös Suomeen.

Steinin poistuttua Suomes-ta tyhjin käsin oli selvää, ettei Neuvostoliitto jättäisi asiaa tä-hän. Siksi kesällä 1939 aloitet-tiin vapaaehtoiset linnoitus-työt Karjalan kannaksella sekä pienemmässä mitassa Jänisjo-ella Laatokan pohjoispuolella. Töissä oli tuhansia miehiä ja naisia. Elokuussa järjestettiin Karjalan kannaksella suuret sotaharjoitukset, joskin ne oli jo aikaisemmin suunniteltu ja käskytetty. Tiedot Leningradin sotilaspiirin sotavalmisteluis-ta aiheutti eräitä julkisuuteen näkymättömiä valmiustoimen-piteitä puolustusministeriössä sekä yleisesikunnassa.

Suomi nostaa valmiuttaanTieto Saksan ja Neuvostoliiton neuvotteluista elokuussa tuli Helsinkiin varsin pian. Mitä ne tarkkaan ottaen sisälsivät, ei tiedetty, mutta tiettyjä aa-vistuksia oli. Vaikka diploma-tiamme olikin vielä toiveikas, keinot olivat minimaalliset. Seuraava vaihe olikin sotilai-den: puolustusvoimien, raja- ja merivartiolaitosten kantahen-kilökunnan lomat peruutettiin.

Kun Saksa aloitti toisen maa-ilmansodan Euroopassa hyö-kätessään Puolaan syyskuun alussa, poliittinen johtomme antoi puolueettomuusjulistuk-sensa, jolloin kansainvälises-ti hyväksytyt puolueettomuus-määräykset astuivat voimaan. Englannin ja Ranskan sodan-julistus Saksalle rajoitti sotaa-käyvien valtioiden alusten saa-pumista ja liikkumista alue-vesillämme, Ahvenanmaan puolustukseen varatut joukot kutsuttiin ylimääräisiin harjoi-tuksiin, Rannikkolaivastomme ja rannikkolinnakkeittemme sodanuhkamiehitys toimeen-pantiin, elokuussa kotiutetut varusmiehet kutsuttiin takaisin palvelukseen ja koko puolus-

Puolustusvalmiutemme kohottaminen ennen talvisotaa

V A L M I U D E N K O H O T T A M I N E N E N N E N T A L V I S O T A A

214/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

tusvoimissa saatettiin voimaan yleinen lomakielto. Tiedustelua ja tähystystä tehostettiin itära-jalla, merialueella ja ilmassa. Karjalan kannaksen varuskun-nissa olleita joukkoja vahven-nettiin muista varuskunnista siirretyillä lisäjoukoilla.

Syyskuussa puna-armeija eteni Puolaan. Syys-lokakuun vaihteessa Moskova pakotti Baltian maat kanssaan avunan-

tosopimuksiin saaden tukikoh-tia niiden alueilta. Puna-armei-ja oli nyt vajaan 60 kilonmetrin pääkaupungistamme Suomen-lahden eteläpuolella. Moskovan suunnitelmat alkoivat selvitä. Elokuun sopimuksen vuoksi Saksa torjui kylmästi Suomen pyynnöt poliittisesta tuesta.

Merivoimien komentaja siirsi Rannikkolaivaston pää-osan puolueettomuusvartioin-

tiin Ahvenenmaan suuntaan, Ahvenanmaan merivartiostoa vahvennettiin ja koko merivar-tiosysteemiä lisättiin liikkuval-la merivartiopartioinnilla. Il-mavoimat ryhtyivät kunnosta-maan lentokenttiä ja rakensivat varalaskupaikkoja. Salmin ra-javartiostoa vahvennettiin ja Petsamon puolustuksen joukot saivat käskyn saapua perusta-mispaikoilleen.

Ylimääräisten harjoitusten toimeenpanoKun hallituksemme sai 5. loka-kuuta 1939 kutsun Moskovaan keskustelemaan ”konkreettisis-ta poliittisista kysymyksistä”, poliittinen johtomme hyväksyi puolustusneuvoston puheen-johtajan, sotamarsalkka Man-nerheimin esityksen kaikkien suojajoukkojemme kutsumises-ta ylimääräisiin harjoituksiin.

Ensimmäiset tiedot Mos-kovasta eivät antaneet kovin-kaan ruusuista kuvaa poliit-tisesta asemastamme suuren Neuvostoliiton pienenä naapu-rina. Moskovan neuvottelujen aikana suojajoukkomme ryh-mittyivät rajalle tehtävänään kenttäarmeijan lkp:n, keskit-tämisen sekä ryhmittymisen suojaaminen ja varmistami-nen. Sotakorkeakoulu sai käs-kyn perustaa valmiustoimen-piteenä Ahvenanmaan puolus-tuksen esikunnan.

Mannerheim näki kuitenkin syntyneen tilanteen vaaralli-suuden. Hän esitti 7. lokakuuta puolustusministeri Juho Niuk-kaselle puolustusvoimien osit-taista liikekannallepanoa si-ten, että ensimmäinen lkp-päi-vä oli tiistai 10. lokakuuta 1939.

Seuraavana päivänä hän esitti koko reservimme liikekannal-lepanoa. Näin kenttäarmeijam-me keskitettiin suojajoukkojen taakse pääasemaan 23. loka-kuuta mennessä. Kun nyt noin 300  000 miehen vahvuinen kenttäarmeijamme oli paikoil-laan, oli tarkoituksenmukaista tarkistaa suojajoukkojen ryh-mitystä Kannaksella sekä Laa-tokan Karjalassa.

Se, että Moskovan neuvotte-lut sekä toisaalta puna-armei-jan hyökkäysvalmistelut otti-vat oman aikansa, sotilaallinen valmiutemme nostaminen ta-pahtui joustavasti ja häiriöit-tä sekä Euroopassa kehittyvän kriisin tapahtumia ja astetta seuraillen. Eli Moskovan neu-vottelujen aikana puolustusvoi-mamme olivat valmiina poliit-tisen johtomme omaksuman kannan - itsenäisen valtion alue on loukkaamaton – tukena.

Anssi Vuorenmaa

Lähteitä: Talvisodan historia 1-4, WsOy 1977–1979, Reino Arimo: suomen linnoittamisen historia, Otava 1981, Anssi vuorenmaa: Rat-kaisun hetkiä, valitut palat 2006, Antti numminen: sotilaallinen val-miutemme ennen talvisotaa, soti-lasaikakauslehti 11/1979.

Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler kävi onnittelemassa ylipäällikkö C,G.Mannerheimia hänen täyttäessään 75 vuotta 4.6.1942.

Viking Linen risteilyt aikuiseen makuun ovat kaikille 60 vuotta täyttäneille erityisen edullinen

tapa risteillä. Tule kokemaan itse!

- risteilyt aikuiseen makuun -

Hintaesimerkkejä kevään Erikoislähdöille

Helsingistä 80 g/B-hytti (FKGYLK)

Turusta 46 g/B-hytti (FRNGLI)

Tallinnan Tanssiristeilyt alk.12 g/henkilö (FKGYLP)Hytit lisämaksusta.

Varauksetlähimmästä matkatoimistosta tai

www.vikingline.fi/risteilyvarauksetpuh. 0600 - 41577

(1,64 a/vastattu puhelu + pvm/mpm)

Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeudet muutoksiin.

Palvelumaksu 5 a/varaus, ei Internetin kautta maksettavista matkoista.

HElsinki-TukHolma

Syksyn 2009 Erikoislähdöillä on luvassa runsaasti tanssia, upeita esiintyjiä sekä mielenkiintoista ohjelmaa:

4.11. Kai Hyttinen ja Fredi2.12. Annika Eklund

Lähdöillä mukana myös Kike Elomaa juontamassa Seniorikaraoke-osakilpailuja.

Turku-TukHolma

Luvassa hauskaa yötäpäivää! Amorella ja Isabella kutsuvat sinut ja ystäväsi Itämeren iloisimmille risteilyille.

Erikoisristeilyt aikuiseen makuun Amorellalla

16.9. artistina Tapani Kansa18.11. estradilla Anne Mattila

Marco Bjurström TalkshowUpeita vieraita jututettavana tiistaisin kerran kuukaudessa.

Sekä aamulähdoillä Amorellalla sekä iltalähdöillä Isabellalla loistavat artistit, esim. Matti & Teppo, Finlanders, Vesa-Matti Loiri, Kari Vepsä ja Tommi Läntinen.

HElsinki-Tallinna

Viking XPRS:llä nautit hyvästä ruoasta ja juomasta, pyörähdät tanssiparketeilla, shoppailet edullisesti merimyymälässä sekä viihdyt Viking tunnelmassa! Risteilyn myötä pikkuloma tuntuu pidemmältä kuin onkaan.

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 922

Kirjoituksessa esitetään pääpiirtein Suomen puolustusvalmiuden

kehittyminen linnoittamalla. Tarkastelun kohteena on uhan-alaisimmaksi suunnaksi koet-tu Karjalan kannas. Kannasta linnoitettiin lähes kahden vuo-sikymmenen aikana rakenta-malla betonisia konekivääri-korsuja, mutta välttävä valmius saatiin vasta vuoden 1939 va-paaehtoisten ja joukkojen kent-tälinnoittamisella.

Suunnittelu alkaaSuomen itsenäistymisen jäl-keen koettiin Neuvosto-Venäjä ainoaksi sotilaalliseksi uhkak-si. Tilanne rajalla oli rauhaton ja etenkin Karjalan kannaksen puolustussuunnittelua pidet-tiin kiireellisenä.

Jo kesällä 1918 ylipäällikkö, ratsuväenkenraali C. G. Man-nerheim antoi kahdelle ruot-salaiselle upseerille tehtävän suunnitella Kannaksen puolus-tusta ja linnoittamista. Myös saksalaiset esittivät oman nä-kemyksensä Kannaksen puo-lustamiseksi. Oman panoksen-sa suunnitteluun antoivat myös kenraalimajuri G. Theslöf ja majuri J. Fabritius. Fabritius oli mukana linnoitussuunnit-telussa ja linnoitustöiden joh-tamisessa aina talvisodan lop-puun asti.

Kaikissa suunnitelmissa lähdettiin siitä, että Karjalan kannaksen itäosassa puolus-tus nojasi vesistölinjaan Vuok-si – Suvanto – Taipaleenjoki. Lännessä puolustuslinjan kul-ku vaihteli sen mukaan, mi-ten voimien arveltiin riittävän puolustukseen.

Syksyllä 1919 yleisesikunnan päälliköksi tuli kenraalima-juri P.O. Enckell. Hän ryhtyi heti tutkimaan itärajan puolus-tusta ja linnoittamista. Suun-niteluun osallistuivat Enck-ellin lisäksi edellä mainittu majuri Fabritius ja ranskalai-nen linnoitusspesialisti majuri J.J. Gros-Coissy. Enckellin suunnitelman pohjalta linnoi-tustyöt aloitettiin kesällä 1920 samall, kun suunnittelua jat-kettiin.

Ensimmäisenä itärajan puo-lustuksen rakentamisen aloit-ti kuitenkin rannikkotykistö. Syksyllä 1919 ryhdyttiin raken-tamaan useita linnakkeita Vii-purinlahdelle ja Laatokalle.

Itärajan linnoittaminen ennen talvisotaa

Enckellin linjan linnoittaminen 1920-luvullaEnckellin suunnitelman linja-ukset olivat seuraavat: päävas-tarinta-asema tuli tasalle Röm-pötti – Summa – Muolaanjär-vi – Äyräpäänjärvi – Vuoksi – Taipale. Taaempi asema tuli Viipurin eteläpuolelle Nuoraa – Säiniö tasalle sekä Lyykylän ja Heinjoen maastoihin.

Enckellin suunnitelmaa ar-vosteltiin siitä, että päävastarin-ta-asema oli liian kaukana ra-jasta. Hän puolusteli ratkaisua sillä, että liikekannallepanossa lähempänä olevat asemat eh-dittäisiin varmemmin miehit-tää.

Suunnitelman perusta oli, että puolustuksen rungon muodostavat 150 mm:n hau-pitsin osuman kestävät kone-kiväärikorsut, jotka sijoitetaan sivustatuliasemaan. Linnoitta-miseen saadut rahat eivät kui-tenkaan riittäneet tarvittavaan määrään massiivisia pesäkkei-tä. Koska konekiväärien tuli haluttiin rintaman kattavaksi, korsut rakennettiin pääasiassa hyökkääjän tulosuuntaan am-puviksi.

Vuosina 1920 - 24 raken-nettiin yhteensä 182 betonista korsua. Näistä Karjalan kan-naksen pääasemassa oli 144 ja taaemmassa asemassa 24 kor-sua. Lisäksi Enckellin suunni-telmaan kuului Laatokan poh-

joispuolella Jänisjokilinja, jon-ne rakennettiin 14 korsua.

Korsuista 122 kpl oli kone-kiväärikorsuja, lisäksi tehtiin joitakin tykki- ja tulenjohto-korsuja. Majoituskorsuja oli 27 kpl. Korsujen yhteyteen ei teh-ty muita linnoitteita, ainoas-taan saatettiin rakentaa piikki-lankaesteitä. Painopistealuee-na oli Römpötin – Humaljoen – Summajärven alue, jonne ra-kennettiin 81 korsua, niistä 53 oli konekiväärikorsuja.

Alkuperäinen suunnitelma kutistui koko ajan rahan puut-teen takia. Linnoitustyön to-teuttivat rakennusliikkeet Gra-nit Oy ja Pyramid Oy. Linnoit-taminen päättyi syksyllä 1924 kenraali Enckellin erottua pal-veluksesta.

Linnoittaminen 1930-luvulla Linnoitustyöt Karjalan kan-naksella aloitettiin uudelleen vuonna 1932. Joukkojen mää-rän, liikekannallepanojärjes-telmän nopeutumisen ja lin-noitustekniikan kehittymisen johdosta virisi keskustelu pää-vastarinta-aseman sijainnis-ta. Armeijakunnan komenta-ja, kenraalimajuri H. Öhqvist ehdotti linjaa siirrettäväksi lä-hemmäksi rajaa Kaukjärven, Perkjärven, Kirkkojärven ja Punnusjärven kannaksien ta-salle. Yleisesikunnan päällik-kö, kenraalimajuri K.L. Oesch

puolestaan esitti linnoittami-sen jatkamista pääpiirteisellä Enckellin linjalla mm. sillä pe-rusteella, ettei tehty työ meni-si hukkaan. Oeschin kanta, jota mm. YE:n operatiivisen osas-ton päällikkö, eversti A.F. Airo kannatti, voitti. Kuitenkin juu-ri ennen Talvisodan syttymis-tä pääpuolustuslinja siirrettiin Öhqvistin esittämälle tasalle.

Kolmekymmentäluvun lin-noittaminen voidaan jakaa kol-meen vaiheeseen: 1932 - 34 In-kilän alue, 1936 - 37 Summan alue ja vuonna 1938 aloitettu linnoittaminen, joka jatkui tal-visotaan asti ja sen aikanakin.

Inkilän alueelle rakenne-tut korsut olivat rakenteeltaan ja ratkaisuiltaan aivan erilaisia 1920-luvun korsuihin verrat-tuna. Korsut olivat kookkaita. Niissä oli yhdestä kolmeen ko-nekivääriä ja majoitustilaa ase-miehistön lisäksi jalkaväelle. Konekiväärit pyrittiin saamaan sivustatuliasemiin ja ampu-ma-aukkoseinä suojattiin sii-pimuurilla. Osaan alueen kor-suista etuseinä tehtiin panssa-riteräslevyistä.

Kaikkiaan Inkilän asemaan rakennettiin tässä vaihees-sa kuusi korsua, ns. Ink- kor-sut. Työ tehtiin pääasiassa kou-lutukseen liittyen. Rakentaji-na olivat Pioneeripataljoonan henkilökunta ja varusmiehet Korialta.

Toisessa linnoitusvaihees-

sa korsujen koko edelleen kas-voi. Niistä tuli eräänlaisia lin-nakkeita. Korsuun kuului kaksi tai kolme erillistä maaston mu-kaan sijoitettua konekivääripe-säkettä, joita yhdisti käytävä-mäinen majoitustila. Korsuissa käytettiin betonin lisäksi pak-suja teräslevyjä etuseinämissä ja katoissa. Majoitustila oli sy-vällä betonin sekä maa- ja kivi-kerroksen alla. Korsuihin asen-nettiin teräksiset tähystyskuvut ja niistä tehtiin kaasutiiviitä.

Linnoitustyötä varten Puo-lustusministeriö perusti erityi-sen työmaaorganisaation. Lin-noittamiseen saatiin varoja ku-takin kohdetta varten erikseen. Tässä vaiheessa rakennettiin kolme massiivista korsua, kak-si Summan ja yksi Inkilän alu-eelle.

Toukokuussa 1938 hyväk-syttiin perushankintalaki. Tä-män jälkeen myös linnoitta-minen lähti uuteen vauhtiin. Käyttöön otettiin linnoitustek-nisesti uusia ratkaisuja. Myös aikaisempia vanhentuneita ja heikkoja korsuja alettiin uu-distaa. Uusina korsutyyppeinä rakennettiin komento- ja mie-histökorsuja. Miehistökorsu oli mitoitettu joukkueen suoja-asemaksi.

Vuosina 1938 - 39 saatiin valmiiksi tai aloitettiin 67 uu-den korsun rakentaminen. Vii-meiset linnoitustyöt saatiin loppuun Talvisodan aikana. Korsut rakennettiin päävas-tarinta-asemaan Summan ja Vuoksen välille.

Vanhoja 1920-luvulla tehty-jä ns. Enckellin korsuja kun-nostettiin tai laajennettiin 23 kpl. Mikäli mahdollista, van-hoista konekiväärikorsuista pyrittiin tekemään sivustatulta ampuvia, jolloin niihin tehtiin siipimuurit. Jos tämä ei onnis-tunut, tehtiin niistä komento- tai majoituskorsuja sulkemalla ampuma-aukko ja peittämäl-lä etuosa maalla. Ennen vuot-ta 1938 rakennetuista korsuista puuttui myös kalustus ja mm. konekiväärien jalustat. Niitä kehiteltiin ja rakennettiin uu-distustyön yhteydessä.

Kaikkiaan Karjalan kan-naksella oli linnoitettuja kes-tolaitteita syksyllä 1939 sodan alkaessa 221 kpl. Niistä yhden, kahden tai kolmen konekivää-rin korsuja oli157 ja tykkikor-suja 8. Loput olivat miehistö- tai komentokorsuja.

1930-luvulla rakennettiin myös kenttälinnoitteita. Näi-

Päivölän kansanopiston pihapiiriin tuotiin Salmenkaidasta Mannerheim-linjalta panssariestekivi, johon laitettiin laatta. Metallilaatta on venäläisestä Talvisodassa Summan lohkolla tuhotusta T-26 panssarivaunusta. Panssariestekiven lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kolme muuta Valkeakosken Sääksmäeltä hankittua kiveä. Nämä kolme kiveä symbolisoivat Suomen itsenäisyyttä, kulttuuria ja kansakuntaa, joita panssarikivi vartioi. Muistomerkkikokonaisuuden nimi on Rajan turva. Nimi tu-lee opiskelijoiden rahankeräyksestä puolustusvoimille 30-luvulla, jota keräystä kutsuttiin nimellä Rajan turva.

234/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

tä olivat piikkilanka- ja hyök-käysvaunuesteet sekä suoja-joukkojen tukikohtien linnoit-teet. Vuosikymmenen alassa rakennettiin pääasiassa piik-kilankaesteitä teiden suuntiin ja kapeikkojen sulkemisek-si. Vuosikymmenen puolivä-lissä alettiin painokkaasti teh-dä hyökkäysvaunuesteitä. Ne olivat rinneleikkauksia, kai-vantoesteitä ja sudenkuoppia. Näitä tehtiin etupäässä suo-jajoukkojen ryhmitysalueelle pääaseman etupuolelle. Myös vesistöjen tulvituksia suunni-teltiin ja järjestelmiä rakennet-tiin vuosikymmenen lopulla.

Kivisiä panssariesteitä kehi-teltiin vasta vuosikymmenen lopulla. Ensimmäiset raken-nettiin Summan alueelle 1937. Ne osoittautuivat liian mata-liksi. Pääesikunta antoi tarkat ohjeet esteiden rakentamisesta kesällä 1939. Kenttälinnoitus-töitä tekivät kesäisin pääasiassa suojajoukot koulutus- ja harjoi-tustöinä.

Kenttälinnoittaminen pää-si todenteolla vauhtiin vasta 1939 vapaaehtoisten linnoitta-jien ansiosta sekä YH:n aika-na joukkojen ryhmittyessä ase-miinsa. Joukkojen lisäksi lin-noitustöitä jatkoivat edelleen erityiset linnoitusyksiköt. Vas-ta YH:n ja sodan aikana lin-noitettiin pääasiassa kenttälin-noittein väliasema (V-asema) ja taka-asema (T-asema).

Vapaaehtoinen linnoittaminen vuonna 1939Kevättalvella 1938 Akatee-minen Karjalaseuran (AKS) maanpuolustusjuhlassa vaa-dittiin Karjalan kannaksen ja Ahvenanmaan linnoittamista. Seura tarjosikin jo samana syk-synä 2-3 komppanian suuruis-ta osastoa vapaaehtoisia linnoi-tustöihin Kannakselle. Myös Suojeluskuntain esikuntapääl-likkö eversti A. Martola teki joulukuussa esityksen hyökkä-ysvaunuesteiden rakentami-seksi vapaaehtoisvoimin Karja-lan kannakselle.

Keväällä 1939 puolustusmi-nisteri J. Niukkanen asetti toi-mikunnan suunnittelemaan vapaaehtoisen linnoittamisen järjestämistä. Toimikunta jätti mietintönsä huhtikuussa. Sii-nä työvoiman kokoaminen ja johtaminen annettiin Suojelus-kuntajärjestölle, tekninen johto oli Puolustusministeriön tek-nisellä osastolla. Muonitusvas-

tuu annettiin Lotta Svärd -jär-jestölle.

Linnoituskohteina olivat Kannaksen panssariesteet ja rannikkolinnakkeiden lähi-puolustusasemat. Suunnitel-man mukaan piti 4.6.-16.12. välisenä aikana organisoida linnoittajia n. 70  000 miestyö-viikkoa. Tämä teki n. 3 300 miestä joka viikko.

Vapaaehtoiset linnoitustyöt alkoivat 4.6.1939 ja ne kestivät 8.10. asti, jolloin ”Ylimääräiset harjoitukset” keskeyttivät ne. Kaikkiaan linnoitustöihin ehti osallistua n. 60 000 miestä ja 2 500 lottaa.

Linnoitustöiden rahoittami-seksi AKS järjesti rahakeräyk-sen ”Rajan Turva”. Siihen osal-listui yli 260 000 kansalaista ja se tuotti yli 11 milj. mk. Myös Suojeluskuntajärjestö ja Lotta Svärd -järjestö keräsivät varoja ja erilaista materiaalia linnoit-tamisen tukemiseen.

Estetöitä oli suunniteltu teh-täväksi yli 100 km. Painopis-tealueina olivat päävastarinta-asemassa teiden suunnat ja jär-vikapeikot. Lisäksi työkohteina olivat pääaseman ja rajan välil-lä olevat edulliset viivytysalu-eet sekä väliasema Pyhäjärven ja Laatokan välillä.

Panssariestekiven laatan teksti muistuttaa Valkeakosken-Sääks-mäen miesten linnoitustöistä ennen Talvisotaa.

Myös Laatokan pohjois-puolella yhdessä varusmiesten kanssa oli estetöissä pieni jouk-ko vapaaehtoisia. Rannikkolin-nakkeiden lähipuolustusase-mia ym. töitä tehtiin Hangon ja Helsingin välillä sekä Viipu-rinlahdella ja Laatokalla.

Vapaaehtoisesta linnoitta-misesta tuli oikea kansanliike. Halukkaita oli kaikenikäisiä ja kaikista yhteiskuntaluokis-ta. Aluksi väkeä tuli enemmän kuin töihin voitiin sijoittaa, vain elonkorjuun aikana työ-voiman tarjonta hiljeni. Kan-naksen vapaaehtoinen linnoi-tustyö oli maanpuolustustah-don voimakas ilmaus. Se loi kansaan yhteishenkeä ja lähen-si erilaisia yhteiskunnallisia nä-kemyksiä.

Mannerheim-linjaTalvisodan urhean taistelun ja Puna-armeijan hyökkäyksen torjunnan ansiosta syntyi kä-site Mannerheim-linja. Sen loi-vat lähinnä ulkomaiset kirjeen-vaihtajat ja tarkkailijat. Man-nerheim-linjaksi nimitettiin puolustuslinjaa, jolle viholli-sen hyökkäys aluksi pysäytet-tiin. Se oli pääosin päävastarin-ta-asema, jossa oli suurin osa betonisista kantalinnoitteis-

ta. Keski-Kannaksella siihen kuului vain kenttälinnoitettu osuus, joka juuri ennen sodan syttymistä otettiin osaksi pää-vastarinta-asemaa.

Puolustuslinjalla oli pituutta n. 140 km. Vaikka se sai legen-daarisen maineen, se oli todel-lisuudessa varsin vaatimaton. Keskimäärin Mannerheim-linjalla oli rintamakilometriä kohti 4 konekiväärikorsua tai pesäkettä, 4 majoituskorsua, 3 km taistelu- tai yhteyshautaa, 2,5 km piikkilankaestettä ja 1 km hyökkäysvaunuestettä.

Ylipäällikkö Mannerheimin mielestä suomalaiset sotilaat urhealla taistelullaan loivat kä-sitteen Mannerheim -linja.

Arto Mikkonen

Lähteet: sotatieteen laitos ”Talvi-sodan historia” osa 1, Reino Arimo ”suomen linnoittamisen historia 1918-1944”, Antero uitto – Carl-Fredrik Geust ”Mannerheim-linja, Talvisodan legenda”, Eero-Eetu saarinen ”pioneeriaselajin historia 1918-1968”

Linnoitustilanne Talvisodan aikana Kannaksella. Karttaan on merkitty kaikki rakenteet niiden valmiutta ja käyttöarvoa arvostelemat-ta, joten piirros antaa linnoittamisen tehokkuudesta liioittelevan kuvan. Kuva: Talvisodan historia.

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 924

Synthes OyHelsinki

Onnin Auto OyHelsinki

RTH OyHelsinki

Kiviveistämö Levander OyHelsinki

Ilmastointimittaus Ari Sara Oy

Helsinki

Trans-HuoltoHelsinki

Transpap OyHelsinki

Oy Konwell AbHelsinki

Ilmastointityöt RamiairHelsinki

puh. 040-544 8345

Logistiikkayritysten liitto ryHelsinki

Asianajotoimisto Kari Silvennoinen Ky

Korkeavuorenkatu 19 A, 00130 HelsinkiPuh. 0101 616 8920, www.silvennoinen.fi

Arkkitehtitoimisto Arknova Oy

Helsinki

VarjorakennusHollola

Hyvinkään Kone ja Rautavälitys Oy

Hyvinkää

Tilintarkastustoimisto Vairimaa Ky

HyvinkääPuh. 0400-608 784

Linnamäki Steel OyHämeenlinna

Braheteam Oy LtdHämeenlinna

Rakennustoimisto Jupe OyImatra

Björklund Båtslip KbIniö

Nikko OyJakkula

Kuljetus Risto Putkinen OyJoensuu

Refrigo OyJyväskylä

Insinööritoimisto Esa Perho Oy

Järvenpää

VM-Team OyJääli

Helkama Bica OyKaarina

Kajaanin Peltityö KyKajaani

Kuljetusliike Pasi Syrjälä Ky

Kannus

J&J Johansson KyKarjalohja

Suomen Vibrakone OyKerava

Makve-Systems OyKerava

Tilitoimisto Ordent OyKerava

Linja-autoliikenne Helander ja K:nit Oy

KestiläPuh. (08) 812 2325, 0400-890 753 ja 040-586 1567

Kesälahden Maansiirto OyKesälahti

Oy Dahlberg&Co AbKirkkonummi

ST-Kiinteistöpalvelu OyKitee

RI-Yhtiöt OyKlaukkala

KH-Kiinteistöhuolto OyKlaukkala

Kotkan Lämpö ja Vesityö Oy

Kotka

OT-YleispalveluKotka

Insinööritoimisto Lasse Kilpinen Oy

Kotka

Metallisorvaamo M.Hakala Oy

Kouvola

Luotettavaa rakennuspalvelua Uudellamaalla vuodesta 1972erikoisalana teollisuus-, liike- ja julkinen rakentaminen

Sementtitehtaankatu 2, 04260 KERAVA puh. (09) 2747 260 Fax (09) 2747 2690

14. Divisioonan perinneyhdistyk-sen tarkoituksena on vaalia vete-raanisukupolven perintöä.

Divisioonan joukot, maakun-nalliset perustamispaikat ja nii-den historia, joukon komentaja, Mannerheim-ristin ritari kenraa-limajuri Erkki Raappana johtaja-na sekä ihmisenä ja Rukajärven suunnan henki ovat osa nuorisol-le siirrettäviä perinteitä. Esimer-killisyys ja me-henki ovat tär-keitä myös tuleville sukupolville heidän kasvaessaan vastuuntun-toisiksi kansalaisiksi.

Huhtikuussa järjestettiin sähly-turnaus Tietäväisen koulussa. Mu-kana olivat joukkueet Ilomantsin Pogostan koulusta, Kiteen Arp-pen koulusta, Tuupovaaran ylä-koulusta sekä Tohmajärven Tietä-väisen koulusta. Turnaus oli tiuk-ka maalieron ratkaistessa voiton kiteeläisille ja hopean jäädessä järjestävälle koululle. Turnauk-sesta sovittiin vuosittain toistuva perinne ja järjestämisvastuu kier-tää eri kouluilla.

Sotaveteraani-lehti julkaisee osan elokuussa ilmesty-neestä 14. Divisioonan perinneyhdistyksen tiedotusleh-destä KORVEN KAIKU.

Lehden tapahtumat liittyvät perinneyhdistyksen nuoriso- ja perinnevuoden ja torjuntavoitto 65 vuotta juhlaviikonloppuun 4.-6.9.2009 Ilomantsissa.

14. Divisioonan perinneyhdistyksen tiedotuslehtiN:o 24/1030

Valtakunnan johto tervehtii sotiemme veteraaneja Möhkössä vuonna 2004. Kuva: Topi Ylä-Mononen

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen

puhuu sunnuntain pääjuhlassa.

Ilomantsin Postimerkkikerho ja 14. Divisioonan perinneyhdistyksen Ilomantsin alaosasto ovat painattaneet juhlien kunniaksi

omakuva-postimerkin. Sivu 8.

Neljästoista divisioona oli jatkosodan aikai-nen suomalainen sotatoimiyhtymä, joka muo-dosti pääosan Lieksan–Kuhmon-Rukajärven suunnalla toimineista joukoista. Divisioonaa komensi jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Erkki Raappana.

14. Divisioonan perinneyhdistys on kansa-laisjärjestö, joka tukee eri sukupolvien vä-listä yhteistoimintaa vaalimalla tammenleh-väsukupolven arvokkaita perinteitä. Yhdistys järjestää myös nuoriso- ja perinnetapahtumia sekä kirjoitus- ja urheilukilpailuja yhdessä koulujen kanssa.

Pääkirjoitus ....................2

Perinneyhdistyksen puheenjohtaja ................2

Tervehdykset .................3

Rukapirtti ......................5

Ilomantsissa 1944 elokuussa jatkosodan viimeinen voitto ....... 6 – 7

Taistelijan Talo ...............8

Utrio – Ilajan Rukiinpohja ....................9

Asemiesilta 5.9.2009 ... 10

Juhlaviikonlopun ohjelma ........................ 12

14. Divisioonan perinneyhdistyksen nuoriso- ja perinnevuoden ja torjuntavoitto 65 vuotta juhlaviikonloppu Ilomantsissa 04. – 06.09.2009

SISÄSIVUILLA:

Neljästoista divisioona oli jatkosodan aikainen suomalainen sota-toimiyhtymä, joka muodosti pääosan Lieksan-Kuhmon-Rukajär-ven suunnalla toimineista joukoista. Divisioonaa komensi jääkäri-kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Erkki Raappana.

14. Divisioonan perinneyhdistys on kansalaisjärjestö, joka tu-kee eri sukupolvien välistä yhteistoimintaa vaalimalla tammen-lehväsukupolven arvokkaita perinteitä. Yhdistys järjestää myös nuoriso- ja perinnetapahtumia sekä kirjoitus- ja urheilukilpailuja yhdessä koulujen kanssa.

14. Divisioonan perinneyhdistyksen tiedotuslehtiN:o 24/1030

Valtakunnan johto tervehtii sotiemme veteraaneja Möhkössä vuonna 2004. Kuva: Topi Ylä-Mononen

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen

puhuu sunnuntain pääjuhlassa.

Ilomantsin Postimerkkikerho ja 14. Divisioonan perinneyhdistyksen Ilomantsin alaosasto ovat painattaneet juhlien kunniaksi

omakuva-postimerkin. Sivu 8.

Neljästoista divisioona oli jatkosodan aikai-nen suomalainen sotatoimiyhtymä, joka muo-dosti pääosan Lieksan–Kuhmon-Rukajärven suunnalla toimineista joukoista. Divisioonaa komensi jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Erkki Raappana.

14. Divisioonan perinneyhdistys on kansa-laisjärjestö, joka tukee eri sukupolvien vä-listä yhteistoimintaa vaalimalla tammenleh-väsukupolven arvokkaita perinteitä. Yhdistys järjestää myös nuoriso- ja perinnetapahtumia sekä kirjoitus- ja urheilukilpailuja yhdessä koulujen kanssa.

Pääkirjoitus ....................2

Perinneyhdistyksen puheenjohtaja ................2

Tervehdykset .................3

Rukapirtti ......................5

Ilomantsissa 1944 elokuussa jatkosodan viimeinen voitto ....... 6 – 7

Taistelijan Talo ...............8

Utrio – Ilajan Rukiinpohja ....................9

Asemiesilta 5.9.2009 ... 10

Juhlaviikonlopun ohjelma ........................ 12

14. Divisioonan perinneyhdistyksen nuoriso- ja perinnevuoden ja torjuntavoitto 65 vuotta juhlaviikonloppu Ilomantsissa 04. – 06.09.2009

SISÄSIVUILLA:

Perinneyhdistys viettää viidet-tä virallista toimintavuotta. Ilo-mantsin viime vuonna perustama paikallisosasto on tarttunut alu-eellaan ”härkää sarvista” ja on-nistunut järjestämään aikaisem-pien vuosien tapaan onnistuneen toimintavuoden, yhdessä alueen koulujen kanssa.

Nuorille on järjestetty liikun-nallisia kilpailuja, luontoaiheisia partiotehtäviä sekä haasteellisia ongelman ratkaisutehtäviä. Sa-maan aikaan on valmisteltu syk-syn juhlaviikonloppua eri tapah-tumineen. Suuri joukko vapaa-ehtoista maanpuolustusväkeä on lähtenyt esimerkillisesti liikkeel-

Nuoriso, kotimaakunta ja perinteetle ja näyttänyt, miten yhteisiä asi-oita hoidetaan. Esille ovat tulleet aidot kotimaakunnan arvot: suo-ruus, luotettavuus ja yhteisölli-syys.

Maailma muuttuu. Puhutaan glo-baalista maailmasta, jossa kaup-paa käydään ympäri maapalloa ja kaikki ovat maailmankansalai-sia. Mutta kuka huolehtii meis-tä suomalaisista, kun asiat eivät mene suunnitelmien mukaan tai kun meitä kohtaa luonnonkata-strofi? Onko globaali maailma markkinatalouden luoma suuri kupla, joka perustuu jatkuvaan ja kiihtyvään kuluttamiseen? Miten siihen voidaan asiallisesti vaikut-taa? Onko vapautta ilman vastuu-ta? Näihin kysymyksiin nuoriso törmää päivittäin ja näihin kysy-myksiin nuori tarvitsee vastauk-sia – selvitäkseen tulevaisuuden haasteista.

Pystyäkseen toimimaan kansain-välisessä ympäristössä ihminen tarvitsee juuret. On tiedettävä, mistä olet tulossa ja minne olet menossa. Se antaa terveen perus-tan ihmisenä kasvamiselle sekä terveelle itsetunnolle. Kotimaa-kunnassa eletty aika saakin mo-

14. Divisioonan perinneyhdis-tyksen viides toimintavuosi on hyvässä vauhdissa. Haluamme perinneyhdistyksen toiminnal-la huolehtia siitä, että Rukajär-ven suunnan veteraanien panos ei unohdu. Veteraanien hyvät esi-merkit kelpaavat ohjeeksi myös rauhan toimissa. Nuo esimerkit kertovat rohkeudesta, uskollisuu-desta, isänmaanrakkaudesta, tu-levaisuudenuskosta ja veljeydes-tä. Yhteisen hyvän asettaminen oman edun edelle on se viesti, jota perinneyhdistys haluaa vä-littää veteraanisukupolven pe-rintönä nuoremmille sukupolvil-

Hyvät Korven Kaiun lukijat!le. Naapurista ja kaverista välit-täminen, terveet elämäntavat ja luonnon arvostaminen ovat asioi-ta, jotka antavat elämälle tukevan perustan.

Nuoriso- ja perinnevuoden pää-tapahtumat järjestetään tänä vuonna Ilomantsissa. Pääjuhlas-sa muistetaan samalla 65 vuo-den takaista torjuntavoittoa. Ensi vuoden tapahtumat on tarkoitus järjestää Iisalmessa. Tapahtumia kierrätetään edelleen vuorovuo-sin ala-osastojen toiminta-alueil-la. Perinnepäivien teemana on tällä kertaa ”Nuoriso, kotimaa-kunta ja perinteet”. Teeman ym-pärille rakentuvilla tapahtumilla välitetään tietoa veteraanisuku-polven panoksesta isänmaalle.

Kiitän paikallisosastoja ja yh-distyksen aktiivisia jäseniä erin-omaisesta toiminnasta yhdis-tyksen päämäärien hyväksi. Yh-distys on nyt vakiinnuttanut toimintansa Kainuussa, Ylä-Sa-vossa ja Pohjois-Karjalassa. Pe-rinteinen talkoohenki on jatkos-

sakin toiminnan olennaisin edel-lytys.

Yhdistys toimii ihmisten keskel-lä. Sinne meidän on jaksettava jalkautua. Perinneyhdistyksenkin toiminta voi olla asiakaslähtöistä. Toiminnan on oltava samalla pe-rinteitä kunnioittavaa mutta myös tässä ajassa. Perinneyhdistyksen toiminnan kärki onkin suunnat-tu koulunuorisoon, jonka varassa tulevaisuutemme väistämättä le-pää. Nuorille on puhuttava kieltä, jota he ymmärtävät. Veteraanien ikuisesti kestävät arvot sekä ko-kemukset sodasta ja rauhasta ovat käytettävissä vahvistamaan nuori-somme henkistä pohjaa. Yhdistys pitää parhaansa mukaan myös jat-kossa huolen siitä, että veteraani-en esimerkki välittyy nuorten su-kupolvien voimavaraksi ja elämän evääksi. Toivotan perinnepäiville osallistuville unohtumatonta yh-teistä tilaisuutta sekä kaikille leh-den lukijoille hyvää vointia ja ter-veyttä sekä rauhallista syksyä.

Paavo Kiljunen

Kenraalimajuri Paavo Kiljunen on perinneyhdistyksen puheen-johtaja

Perinnevuoden nuoriso-tapahtumia Pohjois-Karjalassa

Juhlavuotena 2009 järjestetään monipuolisia perinnetapahtumia. Koululaisten perinne- ja luon-toaiheinen vaellus toteutuu Tie-täväisen koulussa Tohmajärvel-lä. Vaellustyyppinen tapahtuma on samalla Tietäväisen koulun ja Tohmajärven lukion liikuntapäi-vä elokuun lopulla.

Elokuussa järjestetään sukku-laviesti Ilomantsin alakouluille koulujen yhteisen liikuntapäivän merkeissä. Ilomantsin koululaiset kilvoittelevat perinneaiheisessa kirjoituskilpailussa vielä kuluvan syksyn aikana. Karjalan sotilas-soittokunta järjestää perjantaina 4.9. konsertin kaikille Ilomantsin koululaisille.

Eri tapahtumien ja kilpailujen palkintojenjaot järjestetään juh-laviikonlopun perjantaina Ilo-mantsin liikuntahallilla Karjalan sotilassoittokunnan konsertin yh-teydessä.

Arto Juntunen

nen palaamaan takaisin aikaan myöten. Tai nuorena opittuja ja tärkeiksi koettuja arvoja vaali-taan jossain muualla. Miksi? Ko-tona, koulussa ja yhdessä aikuis-ten kanssa opitut asiat tuntuvat hyvältä ja ne yhdistävät. Ne lisää-vät suvaitsevaisuutta ja opettavat nuorille vastuuta itsestä, lähim-mäisistä ja luonnosta. Hyvä esi-merkki vaikuttaa myös nuorten liikunnallisiin ja terveisiin elä-mäntapoihin. Aikuisena niistä tulee osalle arvo, jossa yhdistyvät vapaus ja vastuu. Tässä kehityk-sessä on kansalaisjärjestöillä tär-keä rooli.

Ilomantsin paikallisosasto, yh-dessä alueen koulujen kanssa, on onnistunut vuoden aikana vas-taamaan nuorille osaan yllä esi-tetyistä kysymyksistä – aikuisten esimerkin ja yhdessäolon kautta. Asiat eivät ehkä tunnu kaikista tärkeiltä nyt, mutta ne jäävät itä-mään. Näistä kokemuksen pu-roista muodostuu kokonaisuus ja Isänmaa, josta kannattaa huoleh-tia myös tulevaisuudessa. Näin veteraanisukupolvien perinteet jatkuvat.

Jukka Valkeajärvi

Eversti Jukka Valkeajärvi on pe-rinneyhdistyksen sihteeri ja leh-den päätoimittaja

Jääkärikenraalimajuri Erkki Raap-pana.

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 926

14. Divisioonan perinneyhdistyksen Ilomantsin alaosasto14. Divisioonan perinneyhdistys ry on rekisteröity 8.2.2005. Yhdistyksen kotipaikka on Kajaani ja sen puheenjohtajana toimii kenraalimajuri Paavo Kilju-nen. Yhdistys vaalii rajakenraali Raappanan perin-teitä rajamieshengessä. Yhdistyksen toiminnan pää-paino on siirtää nuorisolle tervehenkisiä luonto-, raja- ja liikuntaperinteitä. Perinnevuosi 2009 järjes-tetään tänä vuonna pääosin Ilomantsissa. Juhlavii-konloppu on pe – su 4.9. – 6.9.2009.

Ilomantsiin järjestettävien perinnepäivien juhlia ja perinnettä säilyttävää yhdistystä tai osastoa Ilo-mantsissa ei ollut. Tulevia juhlia varten tarvittiin 14. Divisioonan perinneyhdistykseen toimiva sääntöjen mukainen alaosasto. 14. Divisioonan perinneyhdis-tyksen Ilomantsin alaosaston perustava kokous oli Ilomantsin kunnan virastotalolla 10.8.2008.

Ilomantsin alaosaston puheenjohtajaksi valittiin rehtori Arto Juntunen Tohmajärveltä, varapuheen-johtajaksi ilomantsilaissyntyinen eversti Martti Kuk-konen, sihteeriksi maisteri Jorma Ikonen ja rahaston-hoitajaksi lehtori Olli Penttinen. Ilomantsin alaosas-to hyväksyttiin 14. Divisioonan perinneyhdistykseen yhdistyksen hallituksen kokouksessa 16.2.2009.

Alaosaston ensimmäinen tehtävä

Ilomantsiin perustetun alaosaston ensimmäinen ja suuri tehtävä on nuoriso- ja perinnevuoden järjestä-minen.

14.D:n perinneyhdistys vaalii tammenlehväsuku-polven arvokkaita perinteitä ja siirtää niitä erilaisten tapahtumien kautta nuorisolle. Yhdistyksen hallitus järjestää yhdessä Ilomantsin alaosaston kanssa nuori-

so- ja perinnevuoden Ilomantsissa. Nuoriso- ja perin-nevuoden teemana on ” Nuoriso, kotimaakunta ja pe-rinteet”. Vuosi huipentuu kaikkien sukupolvien yh-teiseen juhlaviikonloppuun ja maanpuolustusjuhlaan 04. – 06.09.2009.

Nuoriso- ja perinnevuosi käsittää mm. keväällä alkavan tiedottamisen ja vuosikokouksen. Koululai-sille ja nuorisolle suunnattava kirjoituskilpailu jär-jestetään yhdessä koulujen kanssa. Veteraaniaihei-set sähly- ja sukkulaviestiturnaukset järjestetään lähi kuntien kouluissa. Juhlaviikonloppuna on vielä kou-lulaistapahtumia, esitelminä, sotahistoriaan liittyviä tilaisuuksia ja koululaisille sekä yleisölle ilmaiskon-sertteja. Puolustusvoimat ja Rajavartiosto järjestävät erilaisia kalustonäyttelyitä.

Perinneyhdistyksen ja sen alaosaston tavoitteena on yhdistää eri sukupolvia yhdessä tekemään ja ko-kemaan lähihistorian tietämystä ja maanpuolustus-tahtoa. Nuoriso- ja perinnevuoden käytännön toteut-tamista vastaa Ilomantsin alaosasto hallituksen tuke-mana.

Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna 2009 Ilo-mantsissa vietetään 14. Divisioonan perinneyhdis-tyksen ja samalla Ilomantsin torjuntavoiton 65-vuo-tisjuhlia. Yhteistä näille juhlille on rajakenraali Erkki J. Raappana, joka johti Rukajärvellä 14. Divi-sioonaa ja sodan loppuvaiheissa Ilomantsin torjunta-taisteluja. Juhlan järjestelyistä vastaa 14. Divisioonan perinneyhdistyksen Ilomantsin alaosasto, Karjalan Poikien Kilta ry ja Ilomantsin kunta.

Teksti ja kuvat Matti Kallio

14. Divisioonan Lieksan alaosaston puheenjohtaja Juhani Ryynänen luo-vuttaa tutustumiskäynnin muistoksi Ilomantsin alaosaston puheenjohta-jalle Arto Juntuselle ja varapuheen-johtaja Martti Kukkoselle Tauno Ok-sasen kirjan “Armoton erämaa”.

Lieksan ja Ilomantsin alaosaston edustajat kävivät yhdessä perin-nepäivien retkikohteissa. Kuvas-sa joukko hiljentyy Taivallammen muistomerkillä.

Karjalan Poikien Kilta ry on pohjoiskarjalaisten maanpuolustusjärjestöjen yhteistyöelin, eräänlainen ”kattojärjestö”. Kilta vastaa kiltapiiriä ja se kuuluu jäsenenä Maanpuolustuskiltojen Liittoon.

Karjalan Poikien Kilta on perustettu vuonna 1956. Killassa on jäsenenä 32 maanpuolustusjärjestöä, mm. eri veteraanijärjestöjen piirijärjestöjä, reserviläis- ja reserviupseeripiirit, eri aselajikiltoja ja sotilaskotiyh-distyksiä. Varsinaiseksi jäseneksi ei oteta henkilöjä-seniä. Killan kunniajäseneksi eli Oltermanniksi on nimitetty Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkö sekä Pohjois-Karjalan Prikaatin ja Pohjois-Karjalan Rajavartioston komentajat.

Kilta koordinoi jäsenyhdistysten toimintaa jär-jestämällä vuosittain yhteistyössä Pohjois-Karja-lan Aluetoimiston kanssa tulevista maanpuolustus-tapahtumista kalentereiden yhdentämistilaisuuden. Tilaisuudella pyritään tiedottamaan eri järjestöjen suunnitelmista ja välttämään aikataulullisia päällek-käisyyksiä mm. Karjalan sotilassoittokunnan esiin-tymisvarausten sekä Puolustusvoimien ja Rajan omi-en tapahtumien suhteen.

Kilta järjestää kaksi merkittävää, jo vuosikymme-net jatkunutta tapahtumaa: syysjotos ja itsenäisyys-

päivän illallistanssiaiset.Killan jotokselle eri puolille Pohjois-Karjalaa on

jo 37 kertaa kokoontunut 50 – 100 miestä viettämään rentouttavaa viikonloppua liikunnan, visailujen, hy-vän seuran ja hyvän huollon parissa. Vuodesta 1993 alkaen on vieraana ollut vuosittain neljä virolaista Jalkaväkirykmentti 200:n veteraania – Suomipoikaa.

Jotostelu tapahtuu 3-5 miehen partioissa. Jotos-reitti on suunniteltu siten, että veteraanitkin jaksavat sen kiertää. Matkan varrella on runsaasti erityyppisiä tehtäviä ja näistä saadut pisteet ratkaisevat partioiden keskinäisen paremmuuden. Jotos päättyy näyttävään illalliseen ja palkintojen jakoon.

Maakunnan juhlavin itsenäisyyspäivän iltatilai-suus eli illallistanssiaiset on järjestetty jo 41 kertaa. Tilaisuus kokoaa noin 150 maanpuolustushenkistä henkilöä liike-elämän, puolustusvoimien ja eri järjes-töjen taholta nauttimaan perinteikkäästä ohjelmasta, johon kuuluvat upea ja maistuva illallinen, Karjalan Sotilassoittokunnan komea soitanto mukaan lukien vanhat tanssit, kuorolaulua ym. ohjelmaa sekä iloista yhdessäoloa tanssien pyörteissä.

Pekka K. Vatanen

Karjalan Poikien Kilta

Onnittelen 14. Divisioonan Pe-rinneyhdistystä, puheenjoh-tajaa, hallitusta sekä kaikkia alaosastoja viidennestä onnis-tuneesta toimintavuodesta. Vii-dessä vuodessa perinneyhdis-tys on perustanut maakunnalli-sen paikallisosaston joka vuosi. Tällä hetkellä yhdistyksellä on aktiiviset ja nuoremman suku-polven johdossa olevat paikal-lisosastot Ylä-Savossa, Pielisen – Karjalassa, Kuhmossa, Ka-jaanissa ja Ilomantsissa. Yhdis-tyksen hallituksessa on kaikki-en maakuntien edustus. Ei mi-kään helppo tehtävä. Onhan kysymyksessä vapaaehtoistyö ja suuri alue.

Itseäni hämmästytti kevät-talvella yhdistyksen nimiasian ympärillä käyty julkinen kes-kustelu. Keväällä vuosikoko-us äänesti nimenmuutoksesta ja voimassa oleva yhdistyksen vi-rallinen nimi sai äänestykses-sä selvän enemmistön (27-5). Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin hävinneen esityksen näkökul-masta vielä julkisuudessa, vaik-ka demokraattiset päätökset oli tehty. Kyseinen toimintatapa voinee sopia pörssiyhtiöihin ja politiikkaan, mutta ei vapaaeh-toiseen maapuolustus- ja perin-netyöhön.

Hallitus ei saisi muka ottaa nimiasiaan kantaa liian vah-vasti? Mielestäni puheenjohtaja ja hallitus ei hoida tehtäviään, jos se ei ota selkeää kantaa ky-seisiin asioihin. Se taas johtaisi toiminnan hiipumiseen ja vai-keutumiseen. Siitäkö on kysy-mys? Taitaakin olla asian taka-

Perinne- yhdistyksellä on hyvä nimi

na muut asiat, kuin aito nuoriso-työ ja yhdistyksen etu.

Ei yhdistystä perustettu his-toriakerhoksi tai veteraanijär-jestöksi, joita valtakunnassa on riittävästi. Yhdistys perustet-tiin perinneyhdistykseksi, joka toimii nuoremman sukupolven johdossa yhdessä koulujen sekä nuorisojärjestöjen kanssa ja jon-ka pääkohde on nuoriso. Yhdis-tyksen eri tapahtumissa me ve-teraanit olemme kunniajäseniä ja kuulemme sekä näemme, mi-ten yhdistys toimii. Ja siitä työs-tä voimme olla kaikki ylpeitä. Samalla me veteraanit voimme siirtää omia kokemuksia nuo-remmille, niin kauan kuin voi-mia riittää.

Antakaamme kaikki mah-dollinen tuki sille vapaaeh-toiskentälle, joka hyvällä sy-dämellään työtään tekee. Jat-kakaa kunniakasta työtänne kukin omissa tehtävissänne. Näin olette hyvänä esimerkkinä myös tuleville sukupolville. Pe-rinneyhdistyksemme nuorison pariin levittämä ”yhteen hiileen puhaltamisen sanoma” on var-maan jatkossa tulevien koulu-laisten ja sukupolvien suurim-pia haasteita. Olkaamme esi-merkillisiä yhteisten asioiden hoitamisessa. Ja älkäämme pi-latko perinnetyön aitoa tekemi-sen iloa kentällä.

Toivotan kaikille voimia ja menestystä vaativassa maan-puolustus- ja perinnetyössä!

Erkki Setälä

14. Divisioonan komentaja aseveljiensä ja tukijoidensa kanssa van-halla komentopaikallaan Suomujärven rannalla 1961. Vasemmalta kenraalimajuri Erkki Raappana, KarJP:n komentaja everstiluut-nantti Erkki Setälä sekä Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiön pj, kauppaneuvos Aro. Vierailu jäi Raappanan viimeiseksi käynnik-si majallaan. Maja on tällä hetkellä Ilomantsin Parppeinvaaralla.

22.8.20092

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Jukka Valkeajärvi

14. Divisioonan perinneyhdistyksen viides toi-mintavuosi on hyvässä vauhdissa. Haluamme perinneyhdistyksen toiminnalla huolehtia sii-tä, että Rukajärven suunnan veteraanien panos ei unohdu. Veteraanien hyvät esimerkit kelpaa-vat ohjeeksi myös rauhan toimissa. Nuo esimerkit kertovat rohkeudesta, uskollisuudesta, isänmaan-rakkaudesta, tulevaisuudenuskosta ja veljeydes-tä. Yhteisen hyvän asettaminen oman edun edelle on se viesti, jota perinneyhdistys haluaa välittää veteraanisukupolven perintönä nuoremmille su-kupolville. Naapurista ja kaverista välittäminen, terveet elämäntavat ja luonnon arvostaminen ovat asioita, jotka antavat elämälle tukevan perustan.

Nuoriso- ja perinnevuoden päätapahtumat jär-jestetään tänä vuonna Ilomantsissa. Pääjuhlassa muistetaan samalla 65 vuoden takaista torjunta-voittoa. Ensi vuoden tapahtumat on tarkoitus jär-jestää Iisalmessa. Tapahtumia kierrätetään edel-leen vuorovuosin ala-osastojen toiminta-alueilla. Perinnepäivien teemana on tällä kertaa ”Nuori-so, kotimaakunta ja perinteet”. Teeman ympäril-le rakentuvilla tapahtumilla välitetään tietoa ve-teraanisukupolven panoksesta isänmaalle.

Kiitän paikallisosastoja ja yhdistyksen aktiivi-sia jäseniä erinomaisesta toiminnasta yhdistyk-sen päämäärien hyväksi. Yhdistys on nyt vakiin-nuttanut toimintansa Kainuussa, Ylä-Savossa ja

Hyvät Korven Kaiun lukijat!14. Divisioonan perinneyhdistyksen puheenjohtajaKenraalimajuriPaavo Kiljunen

Perinneyhdistys viettää viidettä virallista toiminta-vuotta. Ilomantsin viime vuonna perustama paikal-lisosasto on tarttunut alueellaan ”härkää sarvista” ja onnistunut järjestämään aikaisempien vuosien tapaan onnistuneen toimintavuoden, yhdessä alueen koulu-jen kanssa.

Nuorille on järjestetty liikunnallisia kilpailuja, luon-toaiheisia partiotehtäviä sekä haasteellisia ongelman ratkaisutehtäviä. Samaan aikaan on valmisteltu syk-syn juhlaviikonloppua eri tapahtumineen. Suuri jouk-ko vapaaehtoista maanpuolustusväkeä on lähtenyt esi-merkillisesti liikkeelle ja näyttänyt, miten yhteisiä asioita hoidetaan. Esille ovat tulleet aidot kotimaakun-nan arvot: suoruus, luotettavuus ja yhteisöllisyys.

Maailma muuttuu. Puhutaan globaalista maailmas-ta, jossa kauppaa käydään ympäri maapalloa ja kaik-ki ovat maailmankansalaisia. Mutta kuka huolehtii meistä suomalaisista, kun asiat eivät mene suunnitel-mien mukaan tai kun meitä kohtaa luonnonkatastro-fi? Onko globaali maailma markkinatalouden luoma suuri kupla, joka perustuu jatkuvaan ja kiihtyvään ku-luttamiseen? Miten siihen voidaan asiallisesti vaikut-taa? Onko vapautta ilman vastuuta? Näihin kysymyk-siin nuoriso törmää päivittäin ja näihin kysymyksiin nuori tarvitsee vastauksia – selvitäkseen tulevaisuu-den haasteista.

Pystyäkseen toimimaan kansainvälisessä ympäris-tössä ihminen tarvitsee juuret. On tiedettävä, mistä olet tulossa ja minne olet menossa. Se antaa terveen perustan ihmisenä kasvamiselle sekä terveelle itse-tunnolle. Kotimaakunnassa eletty aika saakin mo-nen palaamaan takaisin aikaan myöten. Tai nuorena opittuja ja tärkeiksi koettuja arvoja vaalitaan jos-sain muualla. Miksi? Kotona, koulussa ja yhdessä aikuisten kanssa opitut asiat tuntuvat hyvältä ja ne yhdistävät. Ne lisäävät suvaitsevaisuutta ja opetta-vat nuorille vastuuta itsestä, lähimmäisistä ja luon-nosta. Hyvä esimerkki vaikuttaa myös nuorten lii-kunnallisiin ja terveisiin elämäntapoihin. Aikuisena niistä tulee osalle arvo, jossa yhdistyvät vapaus ja vastuu. Tässä kehityksessä on kansalaisjärjestöillä tärkeä rooli.

Ilomantsin paikallisosasto, yhdessä alueen koulujen kanssa, on onnistunut vuoden aikana vastaamaan nuorille osaan yllä esitetyistä kysymyksistä – ai-kuisten esimerkin ja yhdessäolon kautta. Asiat eivät ehkä tunnu kaikista tärkeiltä nyt, mutta ne jäävät itä-mään. Näistä kokemuksen puroista muodostuu koko-naisuus ja Isänmaa, josta kannattaa huolehtia myös tulevaisuudessa. Näin veteraanisukupolvien perin-teet jatkuvat.

Ilomantsissa nähdään!

Päätoimittaja, everstiJukka Valkeajärvi

Nuoriso, kotimaakunta ja perinteet

Perinnetapahtuma 14. Divisioonan korpisotureiden kunniaksi

TERVETULOARukajärven suunnan perinteitä vaalivaan partiosuunnistuskilpailuun

19.9.2009 Pohjois-Karjalaan

Lisätietoja tapahtumasta saat Liperin Reserviupseerit ry:n puheenjohtajaltaTimo Tolvaselta, puh. 050 521 5363 sekä osoitteesta

www.rul.fi/liperi

Kevytosasto koukkaamassa Patteriston mestaruuskilpailut

Kuvat: Martti Honkanen

LYHYT KATSAUS RUKAJÄRVEN URHEILU- JA LIIKUNTATOIMINTAAN

Hyökkäysvaiheen päätyttyä syksyllä 1941 alkoi pitkä ja turhauttava vaihe Ruka-järvellä, niin kuin muillakin lohkoilla. Yksitoikkoisuus, ankeus ja sodan päätty-misen odotus kypsyttivät miesten hermoja. Tarvittiin nopeita keinoja mielialojen nostattamiseen. Raappana innokkaana urheilun ystävänä ja harrastajana perusti muista armeijakunnista poiketen 14. Divisioonaan urheilu- upseerin vakanssin, johon komennettiin toukokuussa 1942 mestarihiihtäjä, kapteeni Frans Heikkinen alaisenaan eri yksiköihin nimettyjä urheilu- ohjaajia. Divisioonan komentaja oli tiiviisti mukana suunnittelemassa liikuntaohjelman olosuhteita vastaavaksi. Ur-heilulajeina olivat hiihto, ampumahiihto, yleisurheilu, ammunta, uinti, ratsastus, sotilasottelut jne. Lisäksi Rukajärvelle raivattiin jalkapallokenttiä ja rakennettiin hyppyrimäki ainakin Viitalammelle, jossa harjoitteli mm. mäkihyppytuomarina tunnettu luutn. Jussi Vainio. Leikkimielisinä urheilulajeina olivat mm. säkkitappe-lu, kartunveto, tukkilaiskisa. Liikunta lisäsi henkistä jaksamista ja kehitti fyysistä kykyä taistelutilanteita varten, eli se oli mitä parhainta sotilaskoulutusta.

Pohjois-Karjalassa. Perinteinen talkoohenki on jatkossakin toi-minnan olennaisin edellytys.

Yhdistys toimii ihmisten keskel-lä. Sinne meidän on jaksettava jalkautua. Perinneyhdistyksenkin toiminta voi olla asiakaslähtöistä. Toiminnan on oltava samalla pe-rinteitä kunnioittavaa mutta myös tässä ajassa. Perinneyhdistyksen toiminnan kärki onkin suunnat-tu koulunuorisoon, jonka varassa tulevaisuutemme väistämättä le-pää. Nuorille on puhuttava kieltä, jota he ymmärtävät. Veteraanien ikuisesti kestävät arvot sekä ko-kemukset sodasta ja rauhasta ovat käytettävissä vahvistamaan nuo-risomme henkistä pohjaa. Yhdis-tys pitää parhaansa mukaan myös jatkossa huolen siitä, että vete-raanien esimerkki välittyy nuor-ten sukupolvien voimavaraksi ja elämän evääksi. Toivotan perin-nepäiville osallistuville unohtu-matonta yhteistä tilaisuutta sekä kaikille lehden lukijoille hyvää vointia ja terveyttä sekä rauhal-lista syksyä.

www.storaenso.com/metsa

Suomalaista puukauppaa jo vuodesta

KUTSU YLÄ – SAVOON 2010Iisalmen alaosasto järjestää 14.Divisioonan perinneyhdistyksen nuoriso- ja perinnevuoden 2010 Ylä – Savossa. Alueen kouluissa vuotta vietetään teemalla ”Hyväkuntoinen nuoriso ja korpisoturien perinteet”. Vuosi huipentuu yhdistyksen järjestämään perinteiseen eri sukupolvia yhdistävään juhlaviikonloppuun Iisalmessa 03.-05.09.2010.Tervetuloa!

274/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Ilomantsin Parppeinvaaran rinteessä seisovan jyh-keän hirsirakennuksen vaiheista on julkaistu histo-riateos. ”Rukapirtti – rajakenraali Raappanan maja vuosilta 1941 – 2007” – kirjan ovat koonneet ilo-mantsilaiset Jorma Ikonen ja Matti Kallio. Taitto on Jouni Postarin käsialaa ja kustannusyhtiönä on toi-minut Ilias Oy.

- Äskettäin edesmennyt rajavartiomestari Eino Venemies, joka on yhtenä ollut huolehtimassa ma-jan opastuksesta, esitti jo vuonna 1994 pidettyjen Ilomantsin torjuntavoittojen 50-juhlien aikaan, että majasta pitäisi tehdä vaikka opiskelijatyönä kirja-nen, kertoo Jorma Ikonen.

Kesti kuitenkin lähes kymmenen vuotta, ennen kuin työhön päästiin. Ikonen uhrasi yhden palkat-toman työkuukauden kirjoittamiseen, ja eläkkeelle päästyään Kallio paneutui asiaan lähes tiedemiehen tarkkuudella. Jo heti alkuun tekijät huomasivat, että majan alkuvaiheista tietävien joukko alkoi olla jo poissa, ja muutkin tiedot olivat monesti ristiriitaisia tai epävarmoja.

- Nöyrinä meidän piti tunnustaa tosiseikka: Parppeinvaaralla on Rajakenraali Raappanan maja, josta emme tiedä juuri mitään, Ikonen ja Kallio to-teavat.

Rukapirtin rakensivat silloiselle eversti Raappa-nalle komentopaikaksi pääosin 14. divisioonan Pio-neeripataljoona 24. miehet. Komentokämpän pii-rustukset teki kajaanilainen arkkitehti, luutnantti Eino Pitkänen. Rakennus valmistui Rukajärven pii-rin Tiiksan kylässä sijaitsevan Novinkajärven poh-joisrannalle syyskuussa 1941.

- Miehet sanoivat, että tämä on kaunein paikka Karjalassa, kirjoitti komentaja vaimolleen Sylvia Raappanalle.

Runsaasti kuvia

Kuvaajaekspertti Kallion mukaan alun alkaen suunnitelmissa oli 60-sivuinen vihko, mutta työ laa-jenikin 175-sivuiseksi kirjaksi. Rukapirtin voisi oi-keastaan rakentaa uusiksi kirjan mukaan. Kirjassa on runsaasti yksityiskohtaisia selvityksiä rakennus- ja korjaustöiden eri vaiheista. Kuvia kirjassa on 160 ja piirroksia 150.

Novinkajärveltä Rukapirtti siirrettiin sodan pää-tyttyä Lieksaan, lähellä Ilomantsin kunnan rajaa si-jaitsevan, kauniiden hiekkarantojen ympäröimän Suomujärven rantaan. Samalla nimi muuttui Suo-mun majaksi.

Rajakenraali E. J. Raappana kuoli syyskuussa 1962, ja muutamaa päivää myöhemmin majaa hal-linnoinut ja käyttänyt Suomu-Seura päätti hallituk-sen kokouksessaan, että rakennusta aletaan kutsua Rajakenraalin majaksi. Seuraavina vuosina Suomu-Seura joutui uuteen tilanteeseen:

- Ympäristön asukkaat alkoivat vaatia omia oi-keuksiaan kalastukseen, metsästykseen sekä liik-kumiseen alueella. Seuran jäsenten oma rauha alu-eella oli uhattuna ja julkinen sana tuntui myös ole-van vastaan. Ympärillä olevat alueet olivat vaarassa joutua uuteen luonnonsuojelualueeseen, jolloin ma-jan sijaintikin alkoi olla uhattuna, kirjassa kerro-taan.

Tunteet kuumenivat

Patvinsuon kansallispuisto perustettiin vuoden 1982 alussa, ja majan maapohjan vuokra-aika oli päättymässä seuraavana vuonna. Kirjassa seura-taan tiiviisti ja mielenkiintoisesti tiedotusvälineis-sä väliin kuumanakin käynyttä keskustelua majan seuraavasta sijoituspaikasta.

- Jälkikäteen ajateltuna kiistassa saattoi olla ai-nekset pieneen sisämaakahakkaan ilomantsilaisten ja lieksalaisten kesken ja valmiudessa oli myös puo-lustusvoimien joukkoja, kirjoittaa pohtii.

Maja purettiin kesäkuussa 1984 ilomantsilaisen hirsirakentaja Eelis Purmosen johdolla. Pystytys Parppeinvaaralle alkoi välittömästi samojen mies-ten toimesta ja jo syyskuussa majaa esiteltiin kutsu-vieraille. Rajakenraalin majan juhlalliset vihkiäiset pidettiin 1. päivänä kesäkuuta 1985. Parppeinvaa-ran vuosinaan majassa on ollut noin 150 000 kävi-jää.

Ilomantsilaiset veteraani- ja maanpuolustusjär-jestöt ovat tehneet mittavan työn esitellessään ma-jaa kävijöille.

- Kaiken kaikkiaan talkoo-oppaina on vuosien aikana ehtinyt toimia satoja ilomantsilaisia.

Haastateltu Eino Venemies toteaa kirjan varsi-naisen tekstiosan viimeisellä sivulla, että Rukapirt-ti, Suomun maja ja Rajakenraalin maja ovat suoma-laista maanpuolustus- ja eränkäyntihistoriaa.

Maineikkaasta majasta on nyt tehty vertaisensa kirja.

Teksti ja kuvat: Armas Härkönen

Suomi itsenäistyi 1917 ja 1920 Tarton rauhassa Neuvosto-Venä-jän kanssa sovittiin maiden väli-sestä rajasta. 1921 Pohjois-Kar-jalan rajakomendantiksi tullut kapteeni Erkki Raappana joutui vaativaan tehtävään paikoin epä-määräisen ja levottoman rajan vartioinnin kehittämisessä.

Sotien jälkeen kenraali Raap-pana toimi vielä muutaman vuo-den rajavartiostojen komentajana. Rajamiehistä hän halusi koulut-taa kovia ja kestäviä sekä sodan että rauhan töihin. Käydyissä so-dissa rajamiehet osoittautuivat-kin taitaviksi sotilaiksi. Näitä pe-

Lieksan alaosasto vaalii korpi- ja rajakenraalin perinteitärinteitä vaaliessaan 14.D. Perin-neyhdistys palkitsee vuosittain kotiutettavia hyvin palvelleita ra-jajääkäreitä sekä rajavartioston henkilökuntaa.

Pohjois-Karjalan rajavartios-ton osalta palkitsemisen on suo-rittanut Lieksan alaosasto Ont-tolan rajajääkärikomppaniassa. Vuonna 2009 komentajan esityk-sestä Perinneyhdistys on palkin-nut varusmiehistä perinneyhdis-tyksen standaarilla ylirajajääkä-ri Otto P. Lipposen Leppävirralta ja ylirajajääkäri Janne V. Tiiho-sen Nilsiästä. Rajavartiolaitoksen vuosipäiväjuhlassa luovutettiin

Rukapirtin vaellusvuodet kansien välissä

Rajakenraali Raappanan maja on tehnyt vuosien varrella pitkän

matkan Tiiksan kylän Novinkajär-ven rannalta Suomujärven kautta

Ilomantsin Parppeinvaaralle.

Ilomantsin Postimerkkikerho ja 14.Divisioonan perinneyhdis-tyksen Ilomantsin alaosasto ovat painattaneet juhlien kunniaksi niin sanotun omakuva-postimer-kin. Merkkiin on kuvattu ken-raali Raappana Suomujärvellä oman majansa portailla vuonna 1957. Valokuva on saatu Raappa-nan perikunnalta, valokuvaaja on tuntematon. Postimerkissä on E. J. Raappanan nimikirjoitus.

Kenraali on kuvassa metsäs-tysasussaan. Kuvan valinnalla on haluttu korostaa Raappanan erä-miestaitoja. Erkki Raappana oli innokas metsä- ja kalamies. Hä-nen rakkaita metsästysalueitaan olivat itäisen Ilomantsin suu-

ret salot, joihin hän tutustui ilo-mantsilaisten suurmetsästäjien ja alueen rajamiesten opastuksella. Metsästysalueiden tuntemises-ta oli suuri apu, kun marsalkka Mannerheim kutsui 1944 Raap-panan johtamaan Ilomantsin tais-teluja. Jo lentäessään Tiiksasta Raappana suunnitteli tulevia tais-teluja ja vihollisen motittamista. Karttoja ei tarvittu, alueen maas-tot olivat tuttuja jo 1920-luvun metsästysmatkoilta. Ilomantsissa saavutettiinkin sitten Raappanan johdolla voitto, jota muistellaan nyt 65 vuoden jälkeen Ilomant-sissa pidettävissä juhlissa.

Jorma Ikonen

Raappana-aiheinen postimerkki juhlien kunniaksi

Raappanan päällikkö- ja jää-käripuukko Möhkön rajavartio-aseman päällikölle yliluutnant-ti Juha Ilvoselle. Palkitsemisen ovat suorittaneet alaosaston pu-heenjohtaja Juhani Ryynänen ja sihteeri Matti Komulainen.

Yhteyttä Rajavartiolaitokseen osasto on pitänyt tutustumalla muun muassa Lieksan Inarin ja Ilomantsin Möhkön rajavartio-asemiin. Lieksan ja Ilomantsin alaosastot ovat vierailleet tois-tensa luona tutustuen viimeksi Ilomantsissa torjuntataistelujen eri paikkoihin. Lieksan Rajakil-lan kanssa on aloitettu yhteistyön

kartoittaminen. Raappanan sekä hänen joukkojensa toimintaa Tal-vi- ja Jatkosodassa tuodaan esil-le Raappana - puiston tapahtu-missa. Tänä kesänä aiheena on Talvisodan ihme ja Ilomantsin torjuntataistelut. Koulujen alet-tua alaosasto tarjoaa alakouluille mahdollisuuden osallistua tieto-visailuun, ja ylempien kouluastei-den opiskelijoilla on mahdolli-suus esittää kirjoitelmien muo-dossa toiveitaan kotimaalleen. Lisäksi Lieksan alaosasto tukee 14.D. Perinneyhdistyksen toimin-taa Hannu Härkösen vastatessa yhdistyksen kotisivuista ja Juha-

ni Ryynäsen toimiessa yhdistyk-sen rahastonhoitajana ja kirjanpi-täjänä.

Ilomantsissa valmistaudutaan syyskuulla pidettäviin 14.D. Pe-rinneyhdistyksen ja Ilomantsin torjuntavoittojen 65 -vuotisjuhla-viikonloppuun, minkä merkeissä alaosastot ovat tavanneetkin.

Toivotamme juhlien järjes-täjille hyvää yhteistyötä ja isän-maallista henkeä muistaessamme sotaveteraaneja ja siirtäessämme perinteitä nuorisolle!

Juhani Ryynänen

22.8.20092

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Jukka Valkeajärvi

14. Divisioonan perinneyhdistyksen viides toi-mintavuosi on hyvässä vauhdissa. Haluamme perinneyhdistyksen toiminnalla huolehtia sii-tä, että Rukajärven suunnan veteraanien panos ei unohdu. Veteraanien hyvät esimerkit kelpaa-vat ohjeeksi myös rauhan toimissa. Nuo esimerkit kertovat rohkeudesta, uskollisuudesta, isänmaan-rakkaudesta, tulevaisuudenuskosta ja veljeydes-tä. Yhteisen hyvän asettaminen oman edun edelle on se viesti, jota perinneyhdistys haluaa välittää veteraanisukupolven perintönä nuoremmille su-kupolville. Naapurista ja kaverista välittäminen, terveet elämäntavat ja luonnon arvostaminen ovat asioita, jotka antavat elämälle tukevan perustan.

Nuoriso- ja perinnevuoden päätapahtumat jär-jestetään tänä vuonna Ilomantsissa. Pääjuhlassa muistetaan samalla 65 vuoden takaista torjunta-voittoa. Ensi vuoden tapahtumat on tarkoitus jär-jestää Iisalmessa. Tapahtumia kierrätetään edel-leen vuorovuosin ala-osastojen toiminta-alueilla. Perinnepäivien teemana on tällä kertaa ”Nuori-so, kotimaakunta ja perinteet”. Teeman ympäril-le rakentuvilla tapahtumilla välitetään tietoa ve-teraanisukupolven panoksesta isänmaalle.

Kiitän paikallisosastoja ja yhdistyksen aktiivi-sia jäseniä erinomaisesta toiminnasta yhdistyk-sen päämäärien hyväksi. Yhdistys on nyt vakiin-nuttanut toimintansa Kainuussa, Ylä-Savossa ja

Hyvät Korven Kaiun lukijat!14. Divisioonan perinneyhdistyksen puheenjohtajaKenraalimajuriPaavo Kiljunen

Perinneyhdistys viettää viidettä virallista toiminta-vuotta. Ilomantsin viime vuonna perustama paikal-lisosasto on tarttunut alueellaan ”härkää sarvista” ja onnistunut järjestämään aikaisempien vuosien tapaan onnistuneen toimintavuoden, yhdessä alueen koulu-jen kanssa.

Nuorille on järjestetty liikunnallisia kilpailuja, luon-toaiheisia partiotehtäviä sekä haasteellisia ongelman ratkaisutehtäviä. Samaan aikaan on valmisteltu syk-syn juhlaviikonloppua eri tapahtumineen. Suuri jouk-ko vapaaehtoista maanpuolustusväkeä on lähtenyt esi-merkillisesti liikkeelle ja näyttänyt, miten yhteisiä asioita hoidetaan. Esille ovat tulleet aidot kotimaakun-nan arvot: suoruus, luotettavuus ja yhteisöllisyys.

Maailma muuttuu. Puhutaan globaalista maailmas-ta, jossa kauppaa käydään ympäri maapalloa ja kaik-ki ovat maailmankansalaisia. Mutta kuka huolehtii meistä suomalaisista, kun asiat eivät mene suunnitel-mien mukaan tai kun meitä kohtaa luonnonkatastro-fi? Onko globaali maailma markkinatalouden luoma suuri kupla, joka perustuu jatkuvaan ja kiihtyvään ku-luttamiseen? Miten siihen voidaan asiallisesti vaikut-taa? Onko vapautta ilman vastuuta? Näihin kysymyk-siin nuoriso törmää päivittäin ja näihin kysymyksiin nuori tarvitsee vastauksia – selvitäkseen tulevaisuu-den haasteista.

Pystyäkseen toimimaan kansainvälisessä ympäris-tössä ihminen tarvitsee juuret. On tiedettävä, mistä olet tulossa ja minne olet menossa. Se antaa terveen perustan ihmisenä kasvamiselle sekä terveelle itse-tunnolle. Kotimaakunnassa eletty aika saakin mo-nen palaamaan takaisin aikaan myöten. Tai nuorena opittuja ja tärkeiksi koettuja arvoja vaalitaan jos-sain muualla. Miksi? Kotona, koulussa ja yhdessä aikuisten kanssa opitut asiat tuntuvat hyvältä ja ne yhdistävät. Ne lisäävät suvaitsevaisuutta ja opetta-vat nuorille vastuuta itsestä, lähimmäisistä ja luon-nosta. Hyvä esimerkki vaikuttaa myös nuorten lii-kunnallisiin ja terveisiin elämäntapoihin. Aikuisena niistä tulee osalle arvo, jossa yhdistyvät vapaus ja vastuu. Tässä kehityksessä on kansalaisjärjestöillä tärkeä rooli.

Ilomantsin paikallisosasto, yhdessä alueen koulujen kanssa, on onnistunut vuoden aikana vastaamaan nuorille osaan yllä esitetyistä kysymyksistä – ai-kuisten esimerkin ja yhdessäolon kautta. Asiat eivät ehkä tunnu kaikista tärkeiltä nyt, mutta ne jäävät itä-mään. Näistä kokemuksen puroista muodostuu koko-naisuus ja Isänmaa, josta kannattaa huolehtia myös tulevaisuudessa. Näin veteraanisukupolvien perin-teet jatkuvat.

Ilomantsissa nähdään!

Päätoimittaja, everstiJukka Valkeajärvi

Nuoriso, kotimaakunta ja perinteet

Perinnetapahtuma 14. Divisioonan korpisotureiden kunniaksi

TERVETULOARukajärven suunnan perinteitä vaalivaan partiosuunnistuskilpailuun

19.9.2009 Pohjois-Karjalaan

Lisätietoja tapahtumasta saat Liperin Reserviupseerit ry:n puheenjohtajaltaTimo Tolvaselta, puh. 050 521 5363 sekä osoitteesta

www.rul.fi/liperi

Kevytosasto koukkaamassa Patteriston mestaruuskilpailut

Kuvat: Martti Honkanen

LYHYT KATSAUS RUKAJÄRVEN URHEILU- JA LIIKUNTATOIMINTAAN

Hyökkäysvaiheen päätyttyä syksyllä 1941 alkoi pitkä ja turhauttava vaihe Ruka-järvellä, niin kuin muillakin lohkoilla. Yksitoikkoisuus, ankeus ja sodan päätty-misen odotus kypsyttivät miesten hermoja. Tarvittiin nopeita keinoja mielialojen nostattamiseen. Raappana innokkaana urheilun ystävänä ja harrastajana perusti muista armeijakunnista poiketen 14. Divisioonaan urheilu- upseerin vakanssin, johon komennettiin toukokuussa 1942 mestarihiihtäjä, kapteeni Frans Heikkinen alaisenaan eri yksiköihin nimettyjä urheilu- ohjaajia. Divisioonan komentaja oli tiiviisti mukana suunnittelemassa liikuntaohjelman olosuhteita vastaavaksi. Ur-heilulajeina olivat hiihto, ampumahiihto, yleisurheilu, ammunta, uinti, ratsastus, sotilasottelut jne. Lisäksi Rukajärvelle raivattiin jalkapallokenttiä ja rakennettiin hyppyrimäki ainakin Viitalammelle, jossa harjoitteli mm. mäkihyppytuomarina tunnettu luutn. Jussi Vainio. Leikkimielisinä urheilulajeina olivat mm. säkkitappe-lu, kartunveto, tukkilaiskisa. Liikunta lisäsi henkistä jaksamista ja kehitti fyysistä kykyä taistelutilanteita varten, eli se oli mitä parhainta sotilaskoulutusta.

Pohjois-Karjalassa. Perinteinen talkoohenki on jatkossakin toi-minnan olennaisin edellytys.

Yhdistys toimii ihmisten keskel-lä. Sinne meidän on jaksettava jalkautua. Perinneyhdistyksenkin toiminta voi olla asiakaslähtöistä. Toiminnan on oltava samalla pe-rinteitä kunnioittavaa mutta myös tässä ajassa. Perinneyhdistyksen toiminnan kärki onkin suunnat-tu koulunuorisoon, jonka varassa tulevaisuutemme väistämättä le-pää. Nuorille on puhuttava kieltä, jota he ymmärtävät. Veteraanien ikuisesti kestävät arvot sekä ko-kemukset sodasta ja rauhasta ovat käytettävissä vahvistamaan nuo-risomme henkistä pohjaa. Yhdis-tys pitää parhaansa mukaan myös jatkossa huolen siitä, että vete-raanien esimerkki välittyy nuor-ten sukupolvien voimavaraksi ja elämän evääksi. Toivotan perin-nepäiville osallistuville unohtu-matonta yhteistä tilaisuutta sekä kaikille lehden lukijoille hyvää vointia ja terveyttä sekä rauhal-lista syksyä.

www.storaenso.com/metsa

Suomalaista puukauppaa jo vuodesta

KUTSU YLÄ – SAVOON 2010Iisalmen alaosasto järjestää 14.Divisioonan perinneyhdistyksen nuoriso- ja perinnevuoden 2010 Ylä – Savossa. Alueen kouluissa vuotta vietetään teemalla ”Hyväkuntoinen nuoriso ja korpisoturien perinteet”. Vuosi huipentuu yhdistyksen järjestämään perinteiseen eri sukupolvia yhdistävään juhlaviikonloppuun Iisalmessa 03.-05.09.2010.Tervetuloa!

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 928

Myös Neuvostoliiton Karjalan Rintama aloitti kesäkuun 21. päivänä hyökkäyksen Aunuksen ja 20. päivänä Maaselän kannaksella. Puna-armeijan ylijohdon esikunta, Stavka, oli arvioinut, että suomalaiset siirtävät merkittävän osan Laa-tokan pohjoispuolisista joukoista painopistesuuntaan Kar-jalan kannakselle. Siksi Karjalan Rintaman hyökkäyksen piti alkaa kymmenen päivää Leningradin Rintaman hyök-käyksen jälkeen. Arvio piti paikkansa, sillä Päämaja jou-tui siirtämään lähes puolet Itä-Karjalan joukoista painopis-tesuuntaan Karjalan kannakselle. Jäljelle jääneet suomalai-set joukot vetäytyivät viivyttäen kohti U-asemaa Koirinoja - Loimola. Heinäkuun toisella viikolla Karjalan Rintaman painopistesuunnalla Laatokan koillis – pohjoisrantaa hyök-käävä vihollinen pysäytettiin Nietjärven – Loimolan taiste-luissa. Heinäkuun puolivälin jälkeen taistelut U-asemassa hiljenivät ja vihollinen ei saavuttanut tavoitettaan Sortava-laa. Taistelut siirtyivät yhä pohjoisemmaksi. Myös Loimola – Tolvajärvi alueella hyökkäykset torjuttiin. Loimolan alu-eella siirryttiin elokuun alussa puolustustaisteluun ja Tolva-järven aluella 5.8. alkaen.

Ilomantsin suunnalla Karjalan Rintamaan kuuluvan 32. Armeijan 176. Divisioona valtasi noin 80 km valtakunnan rajasta olevan Porajärven 13. heinäkuuta 1944 eli samaan aikaan kuin Karjalan kannaksen päähyökkäys oli torjuttu ja neuvostojoukot käskettiin puolustukseen.

Ryhmä Raappanan muodostaminen

Porajärven valtauspäivänä Karjalan Rintaman komentaja, armeijakenraali Kirill Meretskov, määräsi, että 32. Armei-jan joukkojen on saavutettava Korpiselkä – Ilomantsi tasa kolmessa päivässä. Käsky oli epärealistinen, sillä se olisi edellyttänyt taistellen etenemistä noin 30 km:n päivätaipa-lein. Ilomantsia kohti hyökkäsivät venäläiset 289. Divisioo-na Kuolismaa – Ilomantsi päätien suunnassa ja 176. Divi-sioona pohjoisempana pääosin maastoitse rakentaen huol-totiet perässään. Hyökkäystä torjuva 21. Prikaati vetäytyi viivyttäen kohti Ilomantsia. Möhkön – Hattuvaaran suun-nilla vihollinen saavutti heinäkuun lopulla vuoden 1940 rauhan rajan.

Päämajassa nähtiin huolestuttavana, jos vihollinen sai-si vallattua Ilomantsin kirkonkylän. Sieltä aukenisi monia etenemisteitä Joensuuhun ja viivyttävän 21. Prikaatin naa-pureina toimivien yhtymien sivustaan ja selustaan. Uhkan poistamiseksi Päämaja antoi 24.7.1944 seuraavan käskyn:

”Kenraalimajuri Raappana siirtyy pienen operatiivi-sen johtoportaan kanssa Ilomantsin suunnalle, jossa hänel-le alistetaan siellä toimivat ja toimintaan saatettavat joukot. Ilomantsin suunnalla toimivien joukkojen komentajan omi-

ILOMANTSISSA ELOKUUSSA 1944 JATKOSODAN VIIMEINEN VOITTONeuvostojoukkojen suurhyökkäys Suomea vastaan alkoi Karja-lan kannaksella kesäkuun 9. päivänä 1944. Heinäkuun alkupäivi-nä Tali-Ihantalan suurtaisteluissa, Vuosalmella ja Viipurinlahdel-la Kannaksen joukot torjuivat Leningradin Rintaman strategisen iskun vuoden 1940 Moskovan rauhan rajan itäpuolelle. Heinäkuun puolivälissä Leningradin Rintaman johto antoi joukoilleen tavoi-tetta saavuttamatta käskyn siirtyä puolustukseen.

Kartta Ilomantsin mottitaisteluista, kuvattu opastetaulusta Oinassalmelta.Kuva: Matti Kallio

22.8.20092

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Jukka Valkeajärvi

14. Divisioonan perinneyhdistyksen viides toi-mintavuosi on hyvässä vauhdissa. Haluamme perinneyhdistyksen toiminnalla huolehtia sii-tä, että Rukajärven suunnan veteraanien panos ei unohdu. Veteraanien hyvät esimerkit kelpaa-vat ohjeeksi myös rauhan toimissa. Nuo esimerkit kertovat rohkeudesta, uskollisuudesta, isänmaan-rakkaudesta, tulevaisuudenuskosta ja veljeydes-tä. Yhteisen hyvän asettaminen oman edun edelle on se viesti, jota perinneyhdistys haluaa välittää veteraanisukupolven perintönä nuoremmille su-kupolville. Naapurista ja kaverista välittäminen, terveet elämäntavat ja luonnon arvostaminen ovat asioita, jotka antavat elämälle tukevan perustan.

Nuoriso- ja perinnevuoden päätapahtumat jär-jestetään tänä vuonna Ilomantsissa. Pääjuhlassa muistetaan samalla 65 vuoden takaista torjunta-voittoa. Ensi vuoden tapahtumat on tarkoitus jär-jestää Iisalmessa. Tapahtumia kierrätetään edel-leen vuorovuosin ala-osastojen toiminta-alueilla. Perinnepäivien teemana on tällä kertaa ”Nuori-so, kotimaakunta ja perinteet”. Teeman ympäril-le rakentuvilla tapahtumilla välitetään tietoa ve-teraanisukupolven panoksesta isänmaalle.

Kiitän paikallisosastoja ja yhdistyksen aktiivi-sia jäseniä erinomaisesta toiminnasta yhdistyk-sen päämäärien hyväksi. Yhdistys on nyt vakiin-nuttanut toimintansa Kainuussa, Ylä-Savossa ja

Hyvät Korven Kaiun lukijat!14. Divisioonan perinneyhdistyksen puheenjohtajaKenraalimajuriPaavo Kiljunen

Perinneyhdistys viettää viidettä virallista toiminta-vuotta. Ilomantsin viime vuonna perustama paikal-lisosasto on tarttunut alueellaan ”härkää sarvista” ja onnistunut järjestämään aikaisempien vuosien tapaan onnistuneen toimintavuoden, yhdessä alueen koulu-jen kanssa.

Nuorille on järjestetty liikunnallisia kilpailuja, luon-toaiheisia partiotehtäviä sekä haasteellisia ongelman ratkaisutehtäviä. Samaan aikaan on valmisteltu syk-syn juhlaviikonloppua eri tapahtumineen. Suuri jouk-ko vapaaehtoista maanpuolustusväkeä on lähtenyt esi-merkillisesti liikkeelle ja näyttänyt, miten yhteisiä asioita hoidetaan. Esille ovat tulleet aidot kotimaakun-nan arvot: suoruus, luotettavuus ja yhteisöllisyys.

Maailma muuttuu. Puhutaan globaalista maailmas-ta, jossa kauppaa käydään ympäri maapalloa ja kaik-ki ovat maailmankansalaisia. Mutta kuka huolehtii meistä suomalaisista, kun asiat eivät mene suunnitel-mien mukaan tai kun meitä kohtaa luonnonkatastro-fi? Onko globaali maailma markkinatalouden luoma suuri kupla, joka perustuu jatkuvaan ja kiihtyvään ku-luttamiseen? Miten siihen voidaan asiallisesti vaikut-taa? Onko vapautta ilman vastuuta? Näihin kysymyk-siin nuoriso törmää päivittäin ja näihin kysymyksiin nuori tarvitsee vastauksia – selvitäkseen tulevaisuu-den haasteista.

Pystyäkseen toimimaan kansainvälisessä ympäris-tössä ihminen tarvitsee juuret. On tiedettävä, mistä olet tulossa ja minne olet menossa. Se antaa terveen perustan ihmisenä kasvamiselle sekä terveelle itse-tunnolle. Kotimaakunnassa eletty aika saakin mo-nen palaamaan takaisin aikaan myöten. Tai nuorena opittuja ja tärkeiksi koettuja arvoja vaalitaan jos-sain muualla. Miksi? Kotona, koulussa ja yhdessä aikuisten kanssa opitut asiat tuntuvat hyvältä ja ne yhdistävät. Ne lisäävät suvaitsevaisuutta ja opetta-vat nuorille vastuuta itsestä, lähimmäisistä ja luon-nosta. Hyvä esimerkki vaikuttaa myös nuorten lii-kunnallisiin ja terveisiin elämäntapoihin. Aikuisena niistä tulee osalle arvo, jossa yhdistyvät vapaus ja vastuu. Tässä kehityksessä on kansalaisjärjestöillä tärkeä rooli.

Ilomantsin paikallisosasto, yhdessä alueen koulujen kanssa, on onnistunut vuoden aikana vastaamaan nuorille osaan yllä esitetyistä kysymyksistä – ai-kuisten esimerkin ja yhdessäolon kautta. Asiat eivät ehkä tunnu kaikista tärkeiltä nyt, mutta ne jäävät itä-mään. Näistä kokemuksen puroista muodostuu koko-naisuus ja Isänmaa, josta kannattaa huolehtia myös tulevaisuudessa. Näin veteraanisukupolvien perin-teet jatkuvat.

Ilomantsissa nähdään!

Päätoimittaja, everstiJukka Valkeajärvi

Nuoriso, kotimaakunta ja perinteet

Perinnetapahtuma 14. Divisioonan korpisotureiden kunniaksi

TERVETULOARukajärven suunnan perinteitä vaalivaan partiosuunnistuskilpailuun

19.9.2009 Pohjois-Karjalaan

Lisätietoja tapahtumasta saat Liperin Reserviupseerit ry:n puheenjohtajaltaTimo Tolvaselta, puh. 050 521 5363 sekä osoitteesta

www.rul.fi/liperi

Kevytosasto koukkaamassa Patteriston mestaruuskilpailut

Kuvat: Martti Honkanen

LYHYT KATSAUS RUKAJÄRVEN URHEILU- JA LIIKUNTATOIMINTAAN

Hyökkäysvaiheen päätyttyä syksyllä 1941 alkoi pitkä ja turhauttava vaihe Ruka-järvellä, niin kuin muillakin lohkoilla. Yksitoikkoisuus, ankeus ja sodan päätty-misen odotus kypsyttivät miesten hermoja. Tarvittiin nopeita keinoja mielialojen nostattamiseen. Raappana innokkaana urheilun ystävänä ja harrastajana perusti muista armeijakunnista poiketen 14. Divisioonaan urheilu- upseerin vakanssin, johon komennettiin toukokuussa 1942 mestarihiihtäjä, kapteeni Frans Heikkinen alaisenaan eri yksiköihin nimettyjä urheilu- ohjaajia. Divisioonan komentaja oli tiiviisti mukana suunnittelemassa liikuntaohjelman olosuhteita vastaavaksi. Ur-heilulajeina olivat hiihto, ampumahiihto, yleisurheilu, ammunta, uinti, ratsastus, sotilasottelut jne. Lisäksi Rukajärvelle raivattiin jalkapallokenttiä ja rakennettiin hyppyrimäki ainakin Viitalammelle, jossa harjoitteli mm. mäkihyppytuomarina tunnettu luutn. Jussi Vainio. Leikkimielisinä urheilulajeina olivat mm. säkkitappe-lu, kartunveto, tukkilaiskisa. Liikunta lisäsi henkistä jaksamista ja kehitti fyysistä kykyä taistelutilanteita varten, eli se oli mitä parhainta sotilaskoulutusta.

Pohjois-Karjalassa. Perinteinen talkoohenki on jatkossakin toi-minnan olennaisin edellytys.

Yhdistys toimii ihmisten keskel-lä. Sinne meidän on jaksettava jalkautua. Perinneyhdistyksenkin toiminta voi olla asiakaslähtöistä. Toiminnan on oltava samalla pe-rinteitä kunnioittavaa mutta myös tässä ajassa. Perinneyhdistyksen toiminnan kärki onkin suunnat-tu koulunuorisoon, jonka varassa tulevaisuutemme väistämättä le-pää. Nuorille on puhuttava kieltä, jota he ymmärtävät. Veteraanien ikuisesti kestävät arvot sekä ko-kemukset sodasta ja rauhasta ovat käytettävissä vahvistamaan nuo-risomme henkistä pohjaa. Yhdis-tys pitää parhaansa mukaan myös jatkossa huolen siitä, että vete-raanien esimerkki välittyy nuor-ten sukupolvien voimavaraksi ja elämän evääksi. Toivotan perin-nepäiville osallistuville unohtu-matonta yhteistä tilaisuutta sekä kaikille lehden lukijoille hyvää vointia ja terveyttä sekä rauhal-lista syksyä.

www.storaenso.com/metsa

Suomalaista puukauppaa jo vuodesta

KUTSU YLÄ – SAVOON 2010Iisalmen alaosasto järjestää 14.Divisioonan perinneyhdistyksen nuoriso- ja perinnevuoden 2010 Ylä – Savossa. Alueen kouluissa vuotta vietetään teemalla ”Hyväkuntoinen nuoriso ja korpisoturien perinteet”. Vuosi huipentuu yhdistyksen järjestämään perinteiseen eri sukupolvia yhdistävään juhlaviikonloppuun Iisalmessa 03.-05.09.2010.Tervetuloa!

294/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

naisuudessa on hän II AK:n komentajan alainen.”

Kenraali Raappana muodosti Rukajär-ven suunnan 14. Divisioonan esikuntansa henkilöstöstä käsketyn operatiivisen joh-toportaan ja lähti sen kanssa Ilomantsiin, jonne saapui 25.7.1944. Iltayöllä hän kävi II Armeijakunnan esikunnassa, joka toimi teltoissa Kitsanjärvellä Korpiselästä va-jaa kymmenen kilometriä Tuupovaaraan päin. Yhteispalaverissa suunnitelman pää-linjat lyötiin lukkoon. Raappanan lähdet-tyä Armeijakunnan esikunnassa laadittiin toimintaohje, joka oli valmis seuraavana päivänä. Idean isäksi tunnustetaan Raap-pana, joka tunsi tulevan taistelumaaston hyvin. Hän toimiessaan Joensuun rajavar-tioston komentajana ennen sotia kiersi alu-eita aktiivisesti tarkastus- ja erämatkoil-laan. Tehtävän saatuaan hän jo matkalla Ilomantsiin hahmotteli tulevien operaati-oiden päälinjat. Tuloaan seuraavana päivä-nä Raappana saapui 21. Prikaatin komen-topaikalle Teppanaan Möhkön suunnalla ja otti tämän komentoonsa.

Kenraalimajuri Raappanan johtoon kootut joukot tukevine aselajeineen voi-tiin jakaa tehtävien mukaan kolmeen ryh-mään:

vahvennettu 21. Prikaati (neljä pataljoo-naa) taisteli Kuolismaan – Möhkön suun-nassa

alueelle keskitetty vahvennettu Ratsu-väkiprikaati (Hämeen Ratsurykmentti, Uudenmaan Rakuunarykmentti, JP 1, JP 6 ja RjP 3) taisteli Hattuvaara – Ilajanjärvi – Lehmivaara – Vellivaara alueella ja

Rukajärveltä 14. Divisioonasta keskite-tyn osasto Partisen (I/JR 52 ja ErP 24) teh-tävänä oli katkaista vihollisen selustayhte-ydet Vellivaara – Lehmivaara alueella.

Taistelujen aikana ryhmää vahvennet-tiin mm 4.8. II/JR 33:lla Lutikkavaaran suuntaan ja runsaalla epäsuoran tulen yk-siköillä ja muilla aselajijoukoilla.

Ryhmä Raappanan esikunta oli pieni ja se sijoittui Ilomantsin kirkonkylän Pikku-Pappilaan. Raappana ei siellä paljoa ollut. Hän oli joko edessä olevalla komentopai-

kalla Lehtovaarassa tai tarkastuskierrok-silla joukoissaan. 21. Prikaatin komentaja eversti Ekman toteaa Raappanan käyneen päivittäin prikaatin komentopaikalla seu-raamassa tilanteen kehitystä ja neuvottele-massa tulevista sotatoimista.

Joukot sisälsivät miehiä lähes kaikista valtakunan osista. Joukot olivat taisteluis-sa kuluneita niin kuin vihollinenkin. Tais-telujen alussa Ryhmä Raappana oli mies-määrään nähden hieman voimakkaampi, mutta tulivoimassa alivoimainen.

Taistelut

Kenraalimajuri Raappana antoi heinäkuun 29. päivänä hyökkäyskäskynsä, jonka mu-kaan ensin lyödään Ilomantsin suuntaan edennyt vihollinen ja sitten hyökkäyksel-lä Ylä-Vuottojärven – Saarijärven – Sal-mijärven tasalle vakiinnutetaan asemat. Suunnitelmassa mainitaan, että vihollinen lyödään kahdessa vaiheessa

ensiksi eristetään Vellivaara – Lehmi-vaara maastossa oleva 176. Divisioona. Samaan aikaan katkaistaan Kuolismaan länsipuolelle edenneen 289. Divisioonan yhteydet itään Luovejoen sillalla ja divi-sioona lyödään Lutikkavaaran alueella ja seuraavaksi keskitetään ryhmän voimat 176. Divisioonan lyömiseen.

h-hetkeksi määrättiin aikaisintaan 30.7. aamupäivä.

Komentopaikka on edelleen Ilomantsin Pikku-Pappilassa ja taistelukomentopaik-ka Lehtovaarassa.

Divisioonien eristäminen toisistaan ja lyöminen kahdella kaksipuoleisella saar-rostuksella oli omintakeinen uhkarohkea suunnitelma. Käskyn hyvänä puolena oli toimintaohjemaisuus. Se antoi yhteyksien puuttuessa taistelevien joukkojen komen-tajille mahdollisuuden toimia Raappanan tahdon mukaisesti. Taistelualue oli noin 30 x 30 km.

Ryhmä Raappanan hyökkäys alkoi yöl-lä 30. – 31.7.1944. Kiivaiden taistelujen tu-loksena venäläiset 176. Divisioona moti-tettiin Vellivaara – Lehmivaara alueelle

4.8. aamuun mennessä ja 289. Divisioo-na Leminaho – Lutikkavaara – Kuolismaa alueelle, jossa se lyötiin ja osin tuhottiin 6.8. aamuun mennessä. Yön aikana osa di-visioonasta poistui motista itään omiensa yhteyteen. 176. Divisioonan joukot mur-tautuivat käskyn saatuaan Vellivaara – Lehmivaara moteista keskitetysti tappiois-ta välittämättä kaakkoon ja itään 9.8.1944 aamuyöllä. Molempien divisioonien kalus-to jäi suomalaisille. Taistelujen aikana es-tettiin venäläisten apujoukkojen, kolmen merijalkaväkiprikaatin, saapuminen mot-tien avuksi.

Mottien purkautumisen jälkeen Ryh-mä Raappanan saama tehtävä vihollisdi-visioonien lyömisestä oli loppuunsaatet-tu. Etenemisestä tavoitteeseen luovuttiin ja ryhmityttiin puolustukseen. Myös neu-vostojoukkojen hyökkäykset Ilomantsin suunnalla vaimenivat. Rauhanneuvotte-lut lienevät olleen pääsyynä sotatoimien keskeyttämiseen. Vihollinen oli työnnetty Moskovan rauhan rajan itäpuolelle ja se ei saavuttanut tälläkään suunnalla tavoitet-taan.

Ryhmä Raappanan kokonaistappiot olivat eri ristiriitaisten lähteiden mukaan kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina noin 2500 miestä. Venäläisten arvioidut tappiot olivat 5500 – 7500 miestä. Venä-läisten myöntämät tappiot ovat noin 5000 miestä, joista kaatuneina ja kadonneina 1550.

Kenraalimajuri Raappana oli koko Ilo-mantsin taistelujen ajan myös 14. Divisioo-nan komentaja. Ilomantsin taistelujen pää-tyttyä Päämaja kumosi 13.8.1944 Raappa-nan määräämisen Ilomantsiin. Elokuun 13. päivänä klo 17.00 Raappana luovutti tehtävänsä eversti Ekmanille ja lähti esi-kuntansa osien ja osasto Partisen kanssa takaisin Rukajärvelle. Samalla ryhmä R lakkasi ja muuttui ryhmä E:ksi.

Lopuksi

Neuvostoliitossa ilmestyneissä sotahisto-riallisissa julkaisuissa Ilomantsin taistelut

mainitaan ja tappio tunnustetaan. Vastoin-käymisten syinä todetaan joukkojen vä-syminen, maastokapeikot ja suomalaisten taitava toiminta.

Ylipäällikkö marsalkka Mannerheim seurasi tarkoin taistelujen kehitystä Ilo-mantsin suunnalla. Muistelmissaan Man-nerheim toteaa, että ”Ilomantsissa saa-vutettu voitto vaikutti uupuneeseen ar-meijaamme niin elähdyttävästi, että sen merkitystä on pidettävä arvioimattoman suurena.”

Mannerheim arvosti Ilomantsissa saa-vutettua voittoa ja antoi 15.8.1944 päivä-käskyn n:o 128:

Ankarat puolustustaistelut ovat kaik-kialla rintamillamme johtaneet siihen, että viholllisarmeijoiden rynnistys on py-säytetty. Ilomantsin suunnalla joukkom-me vanhojen perinteiden mukaisesti saar-toivat kahden divisioonan voimin hyökän-neen ylivoimaisen vihollisen sekä löivät ja valtaosiltaan tuhosivat sen ankarissa mottitaisteluissa. Nämä kaksi viikkoa kes-täneet erämaataistelut runsaine sotasaa-liineen ovat jälleen antaneet loistavan to-disteen johdon etevyydestä sekä taisteli-jaimme neuvokkuudesta, sitkeydestä ja oikeasta korpisoturihengestä.

Lausun kiitokseni ja tunnustukseni tä-män menestyksellisen operaation johta-jille, komentajille sekä kaikille taisteluun osallistuneille joukoille.

Puolustusvoimain ylipäällikkö Suomen marsalkka Mannerheim

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana kesäkuussa 1944 Suomelle esittämä ”eh-doton antautuminen” olisi toteutuessaan Neuvostojohdon päätöksen mukaisesti merkinnyt Suomen miehittämistä ja Suo-men täydellistä valtiollista ja kansallista murskaamista.

Ilomantsissa saavutettu jatkosodan vii-meinen voitto esti osaltaan tämän toteutu-misen.

Martti Kukkonen

Vellivaaran motin jälkien tarkastelua.

SA-kuva

22.8.20092

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Jukka Valkeajärvi

14. Divisioonan perinneyhdistyksen viides toi-mintavuosi on hyvässä vauhdissa. Haluamme perinneyhdistyksen toiminnalla huolehtia sii-tä, että Rukajärven suunnan veteraanien panos ei unohdu. Veteraanien hyvät esimerkit kelpaa-vat ohjeeksi myös rauhan toimissa. Nuo esimerkit kertovat rohkeudesta, uskollisuudesta, isänmaan-rakkaudesta, tulevaisuudenuskosta ja veljeydes-tä. Yhteisen hyvän asettaminen oman edun edelle on se viesti, jota perinneyhdistys haluaa välittää veteraanisukupolven perintönä nuoremmille su-kupolville. Naapurista ja kaverista välittäminen, terveet elämäntavat ja luonnon arvostaminen ovat asioita, jotka antavat elämälle tukevan perustan.

Nuoriso- ja perinnevuoden päätapahtumat jär-jestetään tänä vuonna Ilomantsissa. Pääjuhlassa muistetaan samalla 65 vuoden takaista torjunta-voittoa. Ensi vuoden tapahtumat on tarkoitus jär-jestää Iisalmessa. Tapahtumia kierrätetään edel-leen vuorovuosin ala-osastojen toiminta-alueilla. Perinnepäivien teemana on tällä kertaa ”Nuori-so, kotimaakunta ja perinteet”. Teeman ympäril-le rakentuvilla tapahtumilla välitetään tietoa ve-teraanisukupolven panoksesta isänmaalle.

Kiitän paikallisosastoja ja yhdistyksen aktiivi-sia jäseniä erinomaisesta toiminnasta yhdistyk-sen päämäärien hyväksi. Yhdistys on nyt vakiin-nuttanut toimintansa Kainuussa, Ylä-Savossa ja

Hyvät Korven Kaiun lukijat!14. Divisioonan perinneyhdistyksen puheenjohtajaKenraalimajuriPaavo Kiljunen

Perinneyhdistys viettää viidettä virallista toiminta-vuotta. Ilomantsin viime vuonna perustama paikal-lisosasto on tarttunut alueellaan ”härkää sarvista” ja onnistunut järjestämään aikaisempien vuosien tapaan onnistuneen toimintavuoden, yhdessä alueen koulu-jen kanssa.

Nuorille on järjestetty liikunnallisia kilpailuja, luon-toaiheisia partiotehtäviä sekä haasteellisia ongelman ratkaisutehtäviä. Samaan aikaan on valmisteltu syk-syn juhlaviikonloppua eri tapahtumineen. Suuri jouk-ko vapaaehtoista maanpuolustusväkeä on lähtenyt esi-merkillisesti liikkeelle ja näyttänyt, miten yhteisiä asioita hoidetaan. Esille ovat tulleet aidot kotimaakun-nan arvot: suoruus, luotettavuus ja yhteisöllisyys.

Maailma muuttuu. Puhutaan globaalista maailmas-ta, jossa kauppaa käydään ympäri maapalloa ja kaik-ki ovat maailmankansalaisia. Mutta kuka huolehtii meistä suomalaisista, kun asiat eivät mene suunnitel-mien mukaan tai kun meitä kohtaa luonnonkatastro-fi? Onko globaali maailma markkinatalouden luoma suuri kupla, joka perustuu jatkuvaan ja kiihtyvään ku-luttamiseen? Miten siihen voidaan asiallisesti vaikut-taa? Onko vapautta ilman vastuuta? Näihin kysymyk-siin nuoriso törmää päivittäin ja näihin kysymyksiin nuori tarvitsee vastauksia – selvitäkseen tulevaisuu-den haasteista.

Pystyäkseen toimimaan kansainvälisessä ympäris-tössä ihminen tarvitsee juuret. On tiedettävä, mistä olet tulossa ja minne olet menossa. Se antaa terveen perustan ihmisenä kasvamiselle sekä terveelle itse-tunnolle. Kotimaakunnassa eletty aika saakin mo-nen palaamaan takaisin aikaan myöten. Tai nuorena opittuja ja tärkeiksi koettuja arvoja vaalitaan jos-sain muualla. Miksi? Kotona, koulussa ja yhdessä aikuisten kanssa opitut asiat tuntuvat hyvältä ja ne yhdistävät. Ne lisäävät suvaitsevaisuutta ja opetta-vat nuorille vastuuta itsestä, lähimmäisistä ja luon-nosta. Hyvä esimerkki vaikuttaa myös nuorten lii-kunnallisiin ja terveisiin elämäntapoihin. Aikuisena niistä tulee osalle arvo, jossa yhdistyvät vapaus ja vastuu. Tässä kehityksessä on kansalaisjärjestöillä tärkeä rooli.

Ilomantsin paikallisosasto, yhdessä alueen koulujen kanssa, on onnistunut vuoden aikana vastaamaan nuorille osaan yllä esitetyistä kysymyksistä – ai-kuisten esimerkin ja yhdessäolon kautta. Asiat eivät ehkä tunnu kaikista tärkeiltä nyt, mutta ne jäävät itä-mään. Näistä kokemuksen puroista muodostuu koko-naisuus ja Isänmaa, josta kannattaa huolehtia myös tulevaisuudessa. Näin veteraanisukupolvien perin-teet jatkuvat.

Ilomantsissa nähdään!

Päätoimittaja, everstiJukka Valkeajärvi

Nuoriso, kotimaakunta ja perinteet

Perinnetapahtuma 14. Divisioonan korpisotureiden kunniaksi

TERVETULOARukajärven suunnan perinteitä vaalivaan partiosuunnistuskilpailuun

19.9.2009 Pohjois-Karjalaan

Lisätietoja tapahtumasta saat Liperin Reserviupseerit ry:n puheenjohtajaltaTimo Tolvaselta, puh. 050 521 5363 sekä osoitteesta

www.rul.fi/liperi

Kevytosasto koukkaamassa Patteriston mestaruuskilpailut

Kuvat: Martti Honkanen

LYHYT KATSAUS RUKAJÄRVEN URHEILU- JA LIIKUNTATOIMINTAAN

Hyökkäysvaiheen päätyttyä syksyllä 1941 alkoi pitkä ja turhauttava vaihe Ruka-järvellä, niin kuin muillakin lohkoilla. Yksitoikkoisuus, ankeus ja sodan päätty-misen odotus kypsyttivät miesten hermoja. Tarvittiin nopeita keinoja mielialojen nostattamiseen. Raappana innokkaana urheilun ystävänä ja harrastajana perusti muista armeijakunnista poiketen 14. Divisioonaan urheilu- upseerin vakanssin, johon komennettiin toukokuussa 1942 mestarihiihtäjä, kapteeni Frans Heikkinen alaisenaan eri yksiköihin nimettyjä urheilu- ohjaajia. Divisioonan komentaja oli tiiviisti mukana suunnittelemassa liikuntaohjelman olosuhteita vastaavaksi. Ur-heilulajeina olivat hiihto, ampumahiihto, yleisurheilu, ammunta, uinti, ratsastus, sotilasottelut jne. Lisäksi Rukajärvelle raivattiin jalkapallokenttiä ja rakennettiin hyppyrimäki ainakin Viitalammelle, jossa harjoitteli mm. mäkihyppytuomarina tunnettu luutn. Jussi Vainio. Leikkimielisinä urheilulajeina olivat mm. säkkitappe-lu, kartunveto, tukkilaiskisa. Liikunta lisäsi henkistä jaksamista ja kehitti fyysistä kykyä taistelutilanteita varten, eli se oli mitä parhainta sotilaskoulutusta.

Pohjois-Karjalassa. Perinteinen talkoohenki on jatkossakin toi-minnan olennaisin edellytys.

Yhdistys toimii ihmisten keskel-lä. Sinne meidän on jaksettava jalkautua. Perinneyhdistyksenkin toiminta voi olla asiakaslähtöistä. Toiminnan on oltava samalla pe-rinteitä kunnioittavaa mutta myös tässä ajassa. Perinneyhdistyksen toiminnan kärki onkin suunnat-tu koulunuorisoon, jonka varassa tulevaisuutemme väistämättä le-pää. Nuorille on puhuttava kieltä, jota he ymmärtävät. Veteraanien ikuisesti kestävät arvot sekä ko-kemukset sodasta ja rauhasta ovat käytettävissä vahvistamaan nuo-risomme henkistä pohjaa. Yhdis-tys pitää parhaansa mukaan myös jatkossa huolen siitä, että vete-raanien esimerkki välittyy nuor-ten sukupolvien voimavaraksi ja elämän evääksi. Toivotan perin-nepäiville osallistuville unohtu-matonta yhteistä tilaisuutta sekä kaikille lehden lukijoille hyvää vointia ja terveyttä sekä rauhal-lista syksyä.

www.storaenso.com/metsa

Suomalaista puukauppaa jo vuodesta

KUTSU YLÄ – SAVOON 2010Iisalmen alaosasto järjestää 14.Divisioonan perinneyhdistyksen nuoriso- ja perinnevuoden 2010 Ylä – Savossa. Alueen kouluissa vuotta vietetään teemalla ”Hyväkuntoinen nuoriso ja korpisoturien perinteet”. Vuosi huipentuu yhdistyksen järjestämään perinteiseen eri sukupolvia yhdistävään juhlaviikonloppuun Iisalmessa 03.-05.09.2010.Tervetuloa!

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 930

Vuonna 1988 Ilomantsin Hattu-vaaraan valmistunut Taistelijan Talo on rakennettu kunnianosoi-tukseksi sotiemme veteraaneille. Miehille ja naisille, jotka pelasti-vat Suomen itsenäisyyden ja jäl-leenrakensivat maan. Kuluvana vuonna Taistelijan Talo on saanut uuden yrittäjän. Isäntänä häärii läheisestä Marjovaarasta kotoisin oleva Kauko Puruskainen. Taloa on myös remontoitu, esimerkik-si vesikatto on uusittu ja ravinto-lasalikin on saanut uutta ilmettä.

- Kaiken kaikkiaan tarkoitus on, että ihmiset tulisivat tänne viihtymään, Kauko Puruskainen toteaa.

Talon palvelutarjontaan sisäl-tyy hyvää ruokaa ja juomaa, elä-vää musiikkia ja karaokea, eri-laisia ohjelmapalveluja ja sekä retkiä Manner-Euroopan itäi-simmälle pisteelle ja muuallekin luontoon. Käytettävissä on koko-uskabinetteja, hulppeat saunati-lat, sekä matkailuauto- ja vaunu-paikkoja piha-alueella.

Taistelijan Talossa on esillä Sodasta rauhaan – näyttely, joka

Taistelijan Talo vaalii veteraanien perintöä

kertoo vuosien 1939 - 1945 sodas-ta, evakkotaipaleesta ja sodanjäl-keisestä ajasta esineiden, kartto-jen kuvien ja filmien avulla. Li-säksi Suomen nainen – näyttely, joka on kesän 2009 ajaksi siirret-ty erikoisnäyttelyn tieltä, antaa kuvan naisten tehtävistä ja roolis-ta sodassa ja kotirintamalla. Ul-koalueella voi käydä korsussa, tu-tustua tykkeihin tai levähtää rau-hankivillä.

- Täällä on mahtava sotakalus-to ja esineistö, ja perusasiat tule-vatkin säilymään, mutta tarkoitus on kehittää näyttelyitä nykyajan vaatimusten mukaisiksi, Purus-kainen suunnittelee.

Erikoisnäyttely eläinlääkintä-huollosta

Kuluvana kesänä alakerran suu-ressa vitriinissä on ollut eläin-lääkintähuollon erikoisnäyttely, jossa kuvataan liikkuvien jouk-kojen hevosten sidontapaikan toi-mistoa.

- Se sijaitsi jossakin tallin pe-rukoilla tai navetan ylisillä Ilo-

Kesän erikoisnäyttelyssä esitellään eläinlääkintähuoltoa. Näyttelyä kokosivat Suomen hevosurheilumu-seon museomestari Juha Erola (vas.) sekä Taistelijan Talon isäntä Kauko Puruskainen.

mantsin alueella torjuntataistelu-jen aikana kesällä 1944, Ypäjällä sijaitsevan ”Hippolis” - Hevos-alan osaamiskeskuksen yhtey-dessä toimivan Suomen Hevosur-heilumuseon museomestari Juha Erola esittelee.

Vitriinissä esiintyy eläinlää-kintälotta, Ratsuväkiprikaatin kengitysseppä ja eläinlääkintäa-liupseeri. Näyttelyn esineistöön kuuluvat esimerkiksi kantosatu-lat, joita tilattiin Ilomantsin tais-teluiden vaikeita huolto-olosuh-teita varten, sekä eläinlääkintä-henkilöstön reppu sisältöineen.

Suomenhevoset ovat museon-

sa ja näyttelynsä ansainneet. - Puolustusvoimien ”palveluk-

seen” otettiin kesä-heinäkuussa 1944 yli 62 000 hevosta.

Jatkosodassa niistä menehtyi yli 14 500, Erola toteaa.

Arvokas asiakirjakansio

Eläinlääkintänäyttelyn rakenta-misen yhteydessä alasalin vitrii-nin radiotelttaan puettiin Ryhmä Raappanaan kuuluneen Ratsu-väkiprikaatin komentajaa, evers-ti Yrjö Tähtistä kuvaava nukke. Esillä on myös vaatimattoman näköinen, mutta sitäkin arvok-

kaampi asiakirjakansio. Kansi-osta löytyvät esimerkiksi radio-sanomat, tappio- ja sotasaalis-luettelot ja voipaperille tehdyt, värilliset peitepiirrokset.

- Kansiossa on Ratsuväkipri-kaatin yksityiskohtainen taistelu-kertomus ajalta 26.7 – 10.8.1944. Se on täydellinen opus siitä, mitä Ilomantsin taisteluissa tapahtui, museomestari Erola toteaa.

- Erikoisnäyttely soveltuu mie-lestäni erinomaisesti torjunta-voiton juhlavuoden tunnelmaan, Kauko Puruskainen sanoo.

Teksti ja kuva: Armas Härkönen

Ryhmä Raappanan painopiste

Suomen ehdottomaan antautumiseen täh-dännyt Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi Karjalan kannaksella 9. kesäkuuta 1944. Se kilpistyi suomalaisten torjuntavoittoi-hin Talin-Ihantalan, Viipurinlahden, Vuo-salmen sekä Laatokan pohjoispuolella Nietjärven ja Loimolan suunnilla. Neuvos-toliiton 32. Armeija jatkoi hyökkäystään Ilomantsin suunnalla, jonne suomalai-set siirsivät Viipurinlahdelta Ratsuväkip-rikaatin ja Muuannosta Rajajääkäripatal-joona 3:n. Alueen suomalaisjoukkojen ko-mentajaksi määrätty kenraalimajuri Erkki Johannes Raappana käski kaksipataljoo-naisen Osasto Partisen marssimaan taiste-lualueelle 14. Divisioonan vastuualueelta. Näistä joukoista yhdessä Maaselän kan-nakselta Ilomantsiin vihollista viivyttä-neen 21. Prikaatin kanssa muodostettiin Ryhmä Raappana.

Ryhmä Raappanan sotatoimien alet-tua kahden hyökkäävän vihollisdivisioo-nan tuhoamiseksi ensin Hattuvaarassa ja sen jälkeen 21. Prikaatin lohkolla Möhkön suunnassa, aloitti Ratsuväkiprikaati hyök-käyksen päävoimillaan Ilajan Ruukinpoh-

jan suuntaan 31. heinäkuuta 1944 klo 7.45.Koko päivän kestäneissä taisteluis-

sa Utriosta Ilajan Ruukinpohjan suuntaan työnnetty neuvostorykmentti motitettiin ja sille aiheutettiin sotavankitietojen mu-kaan yli 200 miehen tappiot kaatuneina ja haavoittuneina. Ratsuväkiprikaatin taiste-lua tukivat tehokkaasti Kevyt Patteristo 12 sekä Kenttätykistörykmentti 5:n III Patte-risto.

Yhteensä nämä patteristot ampuivat heinäkuun viimeisenä päivänä, eli Ryhmä Raappanan hyökkäyksen aloituspäivänä, tälle alueelle yli 41 000 kiloa terästä ja rä-jähdysainetta.

Taistelun seurauksena Ratsuväkipri-kaatin hyökkäys pääsi jatkumaan kohti Lehmivaaraa ja Luovejoen siltaa, katkai-semaan kahden hyökkäävän vihollisdivi-sioonan selustayhteyksiä yhdessä Osasto Partisen pataljoonien kanssa.

Näidenkin suomalaishyökkäysten on-nistuttua ja vihollisdivisioonien tultua mo-titetuiksi, ja lopulta työnnetyksi kaikkial-la Ilomantsissa nykyisen rajan taakse, oli Ryhmä Raappanan taisteluiden lopputu-loksena ei vain torjuntavoitto, vaan voitto. Taisteluiden seurauksena Neuvostoliitto

luopui täydellisen antautumisen vaatimuk-sesta ja tie välirauhaan oli auki.

Taistelujen kulku infotaulussa

Ryhmä Raappanan painopistesuunnan taisteluista kertova infotaulu valmistui kesäkuussa 2008 Jääkäripataljoona 6:n muistomerkin yhteyteen Ilomantsiin Utri-on Pitkäkankaalle. Taulun pystytyksestä vastasi Ilomantsin sotahistoriallinen työ-ryhmä Ilomantsi-Seura ry:n kanssa. Osa kustannuksista katettiin Leader-rahoituk-sella.

Sota-aikana alue oli syrjäistä korpimai-semaa, jota se on tänäkin päivänä. Nyky-ään paikalle pääsee kuitenkin helposti au-tolla, rajavyöhykkeen taannoisen kaven-tamisen myötä kahdestakin suunnasta. Helpoin reitti kulkee Ilomantsin kirkon-kylästä Hattuvaaraan suuntautuvalta tiel-tä. Niemijärvelle haarautuvaa hiekkatietä ajamalla tulee noin 2,5 kilometrin kohdal-la tienristeys, josta käännytään Koivuvaa-ran suuntaan. Tätä, loppupäässään melko vähäiseksi metsätieksi muuttuvaa tietä jat-ketaan noin 8 kilometriä kunnes saavutaan perille Utrioon.

Toinen reitti kohteelle johtaa Möhkön suunnasta, josta kylän läpi ajamalla saa-vutaan noin 12 kilometrin ajomatkan jäl-keen 21. prikaatin taistelumaastojen kaut-ta Leminahon rajapuomille, josta käänny-tään vasemmalle kohti Aajevaaraa. Tietä ajetaan pääsuunnassaan noin 9 kilometriä kunnes saavutaan perille.

Utrion Pitkäkankaan infotaululle ja Jääkäripataljoona 6:n muistomerkille pää-see vapaasti, mutta Ilajan Ruukinpohjaan tarvitaan rajavyöhykelupa. Rajavyöhyke-luvan voi hankkia esimerkiksi Ilomantsin rajavartioasemalta.

Nykyaikaiset gps-autonavigaattorit ovat myös erinomaisia apuvälineitä kohteelle pääsemiseksi. Paikan koordinaatit ovat: N 62º 47’16.1’’ E 31º 22’30.2’’

Toivotan veteraanit, perinnejoukko-osastot sekä kaikki sotiemme historiasta kiinnostuneet tervetulleiksi kunnian ken-tille Ilomantsin Utrioon!

Otso Nygrénwww.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/

UTRIO – ILAJAN RUUKINPOHJA

22.8.20092

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Jukka Valkeajärvi

14. Divisioonan perinneyhdistyksen viides toi-mintavuosi on hyvässä vauhdissa. Haluamme perinneyhdistyksen toiminnalla huolehtia sii-tä, että Rukajärven suunnan veteraanien panos ei unohdu. Veteraanien hyvät esimerkit kelpaa-vat ohjeeksi myös rauhan toimissa. Nuo esimerkit kertovat rohkeudesta, uskollisuudesta, isänmaan-rakkaudesta, tulevaisuudenuskosta ja veljeydes-tä. Yhteisen hyvän asettaminen oman edun edelle on se viesti, jota perinneyhdistys haluaa välittää veteraanisukupolven perintönä nuoremmille su-kupolville. Naapurista ja kaverista välittäminen, terveet elämäntavat ja luonnon arvostaminen ovat asioita, jotka antavat elämälle tukevan perustan.

Nuoriso- ja perinnevuoden päätapahtumat jär-jestetään tänä vuonna Ilomantsissa. Pääjuhlassa muistetaan samalla 65 vuoden takaista torjunta-voittoa. Ensi vuoden tapahtumat on tarkoitus jär-jestää Iisalmessa. Tapahtumia kierrätetään edel-leen vuorovuosin ala-osastojen toiminta-alueilla. Perinnepäivien teemana on tällä kertaa ”Nuori-so, kotimaakunta ja perinteet”. Teeman ympäril-le rakentuvilla tapahtumilla välitetään tietoa ve-teraanisukupolven panoksesta isänmaalle.

Kiitän paikallisosastoja ja yhdistyksen aktiivi-sia jäseniä erinomaisesta toiminnasta yhdistyk-sen päämäärien hyväksi. Yhdistys on nyt vakiin-nuttanut toimintansa Kainuussa, Ylä-Savossa ja

Hyvät Korven Kaiun lukijat!14. Divisioonan perinneyhdistyksen puheenjohtajaKenraalimajuriPaavo Kiljunen

Perinneyhdistys viettää viidettä virallista toiminta-vuotta. Ilomantsin viime vuonna perustama paikal-lisosasto on tarttunut alueellaan ”härkää sarvista” ja onnistunut järjestämään aikaisempien vuosien tapaan onnistuneen toimintavuoden, yhdessä alueen koulu-jen kanssa.

Nuorille on järjestetty liikunnallisia kilpailuja, luon-toaiheisia partiotehtäviä sekä haasteellisia ongelman ratkaisutehtäviä. Samaan aikaan on valmisteltu syk-syn juhlaviikonloppua eri tapahtumineen. Suuri jouk-ko vapaaehtoista maanpuolustusväkeä on lähtenyt esi-merkillisesti liikkeelle ja näyttänyt, miten yhteisiä asioita hoidetaan. Esille ovat tulleet aidot kotimaakun-nan arvot: suoruus, luotettavuus ja yhteisöllisyys.

Maailma muuttuu. Puhutaan globaalista maailmas-ta, jossa kauppaa käydään ympäri maapalloa ja kaik-ki ovat maailmankansalaisia. Mutta kuka huolehtii meistä suomalaisista, kun asiat eivät mene suunnitel-mien mukaan tai kun meitä kohtaa luonnonkatastro-fi? Onko globaali maailma markkinatalouden luoma suuri kupla, joka perustuu jatkuvaan ja kiihtyvään ku-luttamiseen? Miten siihen voidaan asiallisesti vaikut-taa? Onko vapautta ilman vastuuta? Näihin kysymyk-siin nuoriso törmää päivittäin ja näihin kysymyksiin nuori tarvitsee vastauksia – selvitäkseen tulevaisuu-den haasteista.

Pystyäkseen toimimaan kansainvälisessä ympäris-tössä ihminen tarvitsee juuret. On tiedettävä, mistä olet tulossa ja minne olet menossa. Se antaa terveen perustan ihmisenä kasvamiselle sekä terveelle itse-tunnolle. Kotimaakunnassa eletty aika saakin mo-nen palaamaan takaisin aikaan myöten. Tai nuorena opittuja ja tärkeiksi koettuja arvoja vaalitaan jos-sain muualla. Miksi? Kotona, koulussa ja yhdessä aikuisten kanssa opitut asiat tuntuvat hyvältä ja ne yhdistävät. Ne lisäävät suvaitsevaisuutta ja opetta-vat nuorille vastuuta itsestä, lähimmäisistä ja luon-nosta. Hyvä esimerkki vaikuttaa myös nuorten lii-kunnallisiin ja terveisiin elämäntapoihin. Aikuisena niistä tulee osalle arvo, jossa yhdistyvät vapaus ja vastuu. Tässä kehityksessä on kansalaisjärjestöillä tärkeä rooli.

Ilomantsin paikallisosasto, yhdessä alueen koulujen kanssa, on onnistunut vuoden aikana vastaamaan nuorille osaan yllä esitetyistä kysymyksistä – ai-kuisten esimerkin ja yhdessäolon kautta. Asiat eivät ehkä tunnu kaikista tärkeiltä nyt, mutta ne jäävät itä-mään. Näistä kokemuksen puroista muodostuu koko-naisuus ja Isänmaa, josta kannattaa huolehtia myös tulevaisuudessa. Näin veteraanisukupolvien perin-teet jatkuvat.

Ilomantsissa nähdään!

Päätoimittaja, everstiJukka Valkeajärvi

Nuoriso, kotimaakunta ja perinteet

Perinnetapahtuma 14. Divisioonan korpisotureiden kunniaksi

TERVETULOARukajärven suunnan perinteitä vaalivaan partiosuunnistuskilpailuun

19.9.2009 Pohjois-Karjalaan

Lisätietoja tapahtumasta saat Liperin Reserviupseerit ry:n puheenjohtajaltaTimo Tolvaselta, puh. 050 521 5363 sekä osoitteesta

www.rul.fi/liperi

Kevytosasto koukkaamassa Patteriston mestaruuskilpailut

Kuvat: Martti Honkanen

LYHYT KATSAUS RUKAJÄRVEN URHEILU- JA LIIKUNTATOIMINTAAN

Hyökkäysvaiheen päätyttyä syksyllä 1941 alkoi pitkä ja turhauttava vaihe Ruka-järvellä, niin kuin muillakin lohkoilla. Yksitoikkoisuus, ankeus ja sodan päätty-misen odotus kypsyttivät miesten hermoja. Tarvittiin nopeita keinoja mielialojen nostattamiseen. Raappana innokkaana urheilun ystävänä ja harrastajana perusti muista armeijakunnista poiketen 14. Divisioonaan urheilu- upseerin vakanssin, johon komennettiin toukokuussa 1942 mestarihiihtäjä, kapteeni Frans Heikkinen alaisenaan eri yksiköihin nimettyjä urheilu- ohjaajia. Divisioonan komentaja oli tiiviisti mukana suunnittelemassa liikuntaohjelman olosuhteita vastaavaksi. Ur-heilulajeina olivat hiihto, ampumahiihto, yleisurheilu, ammunta, uinti, ratsastus, sotilasottelut jne. Lisäksi Rukajärvelle raivattiin jalkapallokenttiä ja rakennettiin hyppyrimäki ainakin Viitalammelle, jossa harjoitteli mm. mäkihyppytuomarina tunnettu luutn. Jussi Vainio. Leikkimielisinä urheilulajeina olivat mm. säkkitappe-lu, kartunveto, tukkilaiskisa. Liikunta lisäsi henkistä jaksamista ja kehitti fyysistä kykyä taistelutilanteita varten, eli se oli mitä parhainta sotilaskoulutusta.

Pohjois-Karjalassa. Perinteinen talkoohenki on jatkossakin toi-minnan olennaisin edellytys.

Yhdistys toimii ihmisten keskel-lä. Sinne meidän on jaksettava jalkautua. Perinneyhdistyksenkin toiminta voi olla asiakaslähtöistä. Toiminnan on oltava samalla pe-rinteitä kunnioittavaa mutta myös tässä ajassa. Perinneyhdistyksen toiminnan kärki onkin suunnat-tu koulunuorisoon, jonka varassa tulevaisuutemme väistämättä le-pää. Nuorille on puhuttava kieltä, jota he ymmärtävät. Veteraanien ikuisesti kestävät arvot sekä ko-kemukset sodasta ja rauhasta ovat käytettävissä vahvistamaan nuo-risomme henkistä pohjaa. Yhdis-tys pitää parhaansa mukaan myös jatkossa huolen siitä, että vete-raanien esimerkki välittyy nuor-ten sukupolvien voimavaraksi ja elämän evääksi. Toivotan perin-nepäiville osallistuville unohtu-matonta yhteistä tilaisuutta sekä kaikille lehden lukijoille hyvää vointia ja terveyttä sekä rauhal-lista syksyä.

www.storaenso.com/metsa

Suomalaista puukauppaa jo vuodesta

KUTSU YLÄ – SAVOON 2010Iisalmen alaosasto järjestää 14.Divisioonan perinneyhdistyksen nuoriso- ja perinnevuoden 2010 Ylä – Savossa. Alueen kouluissa vuotta vietetään teemalla ”Hyväkuntoinen nuoriso ja korpisoturien perinteet”. Vuosi huipentuu yhdistyksen järjestämään perinteiseen eri sukupolvia yhdistävään juhlaviikonloppuun Iisalmessa 03.-05.09.2010.Tervetuloa!

314/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Ri-Plan OyKouvola

MP-Huolto J.LiukuKristiinankaupunki

Timanttityö Huttunen OyKuopio

Rakennus Arre OyKuopio

Laskenta Salolahti OyKuopio

Apuvälinetuotanto Proave Oy

Kurikka

Rakennussaneeraus Reino Setälä

Kuusankoski

NRG Nordic Renovation Group Oy

Lahti

G.Krister OyLahti

Valtapinnoite OyLahti

Huoltopalvelu Leppänen Oy

Lahti

Oy Topseal LtdLahti

HL-Elec OyLahti

Kasit OyLaihia

Veme OyLaitila

Kuljetusliike Laurell OyLammi

Kaivinkoneyhtymä Lindholm Oy

Lapinjärvi

T:mi Kari KauvoLapinjärvi

Lappeenrannan Rakennuslasi Ky

Lappeenranta

Lappeenrannan Rakennus Aalto Oy

Lappeenranta

Rakennuspalvelut

JuRakRemJoutseno

Puh. 050-911 9116

Automaalaamo Jukka&Hytti Oy

Lappeenranta

Kesämäen Leipomo OyLappeenranta

Leimet OyLappi

Launossähkö OyLaunonen

Rakennusinsinööritoi-misto Heimo Turpeinen

Lempäälä

FEMSy OyLempäälä

Rannan Teollisuuskone OyLeppävesi

Metweld KyLeppävirta

Kuorma-autoilija Matti Vainio

Lieto

Parkettiexpertti Mauri Kuivakangas Oy

Lohja

Lohjan Ruosteenesto KyLohja

Tomas Oy AbLoviisa

Maansiirto Asko Hyvärinen Oy

Muhos

Escarmat OyMustasaari

Nasto Welding Pipe OyNastola

Naficon Liitin OyNauvo

Nokian Lämpövoima OyNokia

Se-Ro-Ka OyNummela

Eliitti AsennusNummi-Pusula

www.eliittiasennus.com

Katatec OyNurmes

Hinaus&Kuljetus R.Oksman Oy

Nurmijärvi

Orimattilan Lämpöasennus Oy

Orimattila

Kiinteistö-Kys OyKuopio

4/0 9 D En 9 sEp T EMBER 20 0 932

Veteranorganisationerna gjorde i början av året en framställning till statsrådet be-träffande ny linjedragning för omvårdna-den av veteranerna. De år 2004, 60 år ef-ter fortsättningskrigets slut, deklarerade linjedragningarna sträckte sig till år 2007. Därefter har det enligt organisationernas uppfattning funnits ett och annat att öns-ka beträffande smidigheten i beslutsfat-tandet.

I början av sommaren var det i sam-band med bevakandet av krigsveteraner-nas förmåner angenämt att konstatera, att ministern för basservicen meddelade, att social- och hälsovårdsministeriet beslutat uppdatera framtidsplanen för omsorgen om krigsin validerna och krigsveteraner-na. Planen är avsedd att vara färdig redan före utgången av oktober. Ministern lovar att veteranorganisationerna skall höras i beredningsskedet.

Redan under ett par års tid har orga-nisationerna gjort framställningar om att veteraner med de minsta inkomster-na skulle erhålla ett specialveterantil-lägg för att förbättra deras situation. Det-ta tillägg skulle de veteraner få, vilka er-håller förhöjt eller högsta vårdstöd från FPA, varigenom de kunde skaffa sig per-sonlig service, som de är i behov av. So-cial- och hälsovårdsministeriet har ansett framställningen befogad. Finansministe-riet ansåg det till en början inte accepta-belt, men lyckligtvis kunde det korrigeras i budgetrian i augusti, men till ett lägre belopp än vad organisationerna hade haft som målsättning.

I stället kom regeringen med en besvi-kelse med sitt förslag till rehabiliterings-anslag för år 2010. Rehabiliteringsansla-get är fyra miljoner euro eller mer än 10% mindre än i år. Detta fastän man redan på våren kunde konstatera, att detta års an-slag var otill räckligt i många kommuner.

Bevakandet av våra förmåner samt kommande händelser

Det ser ut som om det igen skall höra till veteranförbundens delegation att på hösten uppvakta dem, som i sista hand fattar besluten - riksdagsledamöterna.

* * * * *

På krigsveteranförbundets interna arbets-fält har vi under höst- och vinterperioden i främsta rummet de ärenden, som skall föreläggas förbundsdagarna i Kuopio 8 - 9 juni.För bundets framtidsplan behöver uppdateras. Den är redan föremål för be-dömning i den adminstrati va arbetsgrupp, som består av fullmäktiges och styrelsens ordförande och viceordföran den.

Arbetsgruppens preliminära utkast kommer att vara ett av de centrala ären-dena på rådplägningsdagarna i Riihimä-ki den 16 - 17 september. För bedömning kommer också frågan huruvida Kuopio-mötet blir det sista i sitt slag, ett två-dagars möte eller om vi redan år 2012 skall över-gå till en lättare praxis, ett en-dags möte.

70-års minnet av vinterkriget får en tungt vägande plats i höstens program. Veteraa ni vastuu ry, som gemensamt för alla veteranorganisationer handhar pen-ninginsamlingen, påbörjar kampanjen "nål med Marskens monogram" den 30 november och avslutas den 13 mars 2010. Till minnesdagen för vinterkrigets slut anknytes också förbundets egen vecka, krigsveteranveckan, med inlednings- och avslutningsfestligheter i Lojo och Uleå-borg. Höjdpunkten blir självfallet krigsve-terankörernas och deras traditionskörers X sångfest till minne av vinterkrigets slut. Den hålles söndagen den 14.3.2010 i Hel-singfors i gamla ishallen.

Aarno Strömmer

Sedan Veteraanivastuu ry, som grundades av veteranorganisatio-nerna, påbörjade den gemensam-ma penninginsamlingen, har vete-ranernas ärenden synts i medierna mera än tidigare. En lyckad pen-ninginsamling behöver också en god synlighet. Veteranernas signa-ler har varit tydliga. Veteranerna från våra krig, män och kvinnor, det finns ännu 63 000, har behov av stöd och hjälp av olika slag. Därtill är ve-teranernas makor/makar och än-korna/änklingarna i behov av bety-dande stöd. Samhällets stöd når inte till alla och inte heller i alla situatio-ner. Veteranorganisationerna kän-ner sina medlemmars behov och har sakkunskap, då det gäller att inrikta det kompletterande stödet åt vetera-nerna och deras makor/makar och änkor/änklingar.

I samband med penninginsam-lingarna ställs ibland frågan till Krigsveteranförbundets folk, varför man ännu samlar in pengar. Kunde inte förbundet använda sina medel, så att insamlingar inte skulle behö-va ordnas? Förbundets balansräk-ning visar, att tillgångarna stiger till 1,5 miljoner euro. Tillgångarna har minskat de senaste åren. Förbundets tillgångar har alltså redan tagits i an-vändning till förmån för veteraner-na. Våra framtids planer, som god-känts av förbundsmötena, visar att förbundet och dess medlemsföre-ningar kommer att behövas ännu in på 2020-talet. Vi har förbundit oss att gå sida vid sida med veteraner-na ända till slut. Förbundets förvalt-ning ansvarar för medlens använd-ning.

I verkligheten skulle förbundets

Krigsveteranförbundets ”stora” tillgångar

medel räcka till finansieringen av förbundets verksamhet för en tid av mindre än ett år. Därför är det nöd-vändigt för oss att skaffa medel ännu under många år från alla våra nu-varande källor: penningautomatför-eningen, stiftelser, som arbeter för syften, vilka ligger nära vår verk-samhet, annonsanskaffning för vår tidning ävensom dess prenumera-tionsavgifter och förutom den ge-mensamma insamlingen för krigets veteraner även annan anskaffning av medel genom egen verksamhet. Vi ser dessutom framför oss omstän-digheter, som förutsäger, att en del av våra nuvarande finansieringskäl-lor börjar sina och då blir vi tvung-na att effektivera vår egen medelan-skaffning. Enligt vår framtidsplan används förbundets tillgångar till förmån för vetera nerna och deras makor/makar och änkor/änklingar. Det förligger ingen rädsla, att inte så skulle ske. Utmaning och även en li-ten rädsla kan man känna däri, hur vi skall lyckas med övrig medelan-skaffning under de närmaste åren.

* * * * *

På mittuppslaget i denna tidning finns delar av Korven Kaiku-tid-ningen, innevarande års årgång. Den utges av 14 Divisionens traditions-förening, som redan under många år utfört traditionsarbete bland skol-ungdomar, särskilt i östra Finland. Krigsveterantidningen vill vara med och stöda och stimulera detta tradi-tionsarbete genom att publicera en del av traditionstidningens innehåll.

Markku Seppä

����������������������������������� ��������

�� �����

���� �� ���

�����������

���������������������������������

���������� ­ �����������������������

��� � � ��� ��� ����������� �������

334/0 9 D En 9 sEp T EMBER 20 0 9

Statskontoret styr de i statsbudgeten godkända anslagen för veteranre-

habiliteringen till kommuner-na i relation till i dessa boende veteraner. Krigsinvalider, som enlgt krigsska delagen har en minst 10 %:ig skadegrad, kan inte få för frontveteraner av-sedd rehabilite ring. Antalet till rehabilitering berättigade var 56 151. Av dessa deltog 30 656 i rehabili tering. 3 361 makor/makar deltog i anstaltsrehabi-litering tillsammans med vete-ranen.

38 897 694,00 euro erlades som anslag till kommunerna och på hösten tilldelades, på ba-sen av ansökningar från kom-munerna, ytterligare tilläggs-anslag om 1 552 784,67 euro. Sammanlagt stod till förfogan-de 40 450 478,67 euro rehabi-literingsanslag år 2008. Största delen av kommunerna har an-vänt anslaget i dess helhet.

Användningen av anslagen i kommunernaÅr 2008 returnerades från kommunerna 523 804,06 euro. Summan av de returnerade anslagen har minskat jämfört

54 procent av veteranerna deltog i rehabilitering år 2008Anslaget för rehabilitering år 2008

med tidigare år. De returnera-de medlen varierade vanligen mellan några euro och någ-ra hundra euro, men i en del kommuner synes alltfort före-finnas svårigheter att använda anslaget. På tvåspråkiga om-råden förekommer problem, Åland returnerade 72 776,27 euro och Kimitoöns hälsocen-trals samkommun returnerade 26 350,96 euro. Av glesbygds-områdenas kommuner retur-nerade Lammi-Tuulos sam-kommun 23 020,66 euro och beträffande städerna har man anledning att förundra sig över, att Helsingfors returne-rat 55 989 euro. Hangö, Riihi-mäki-nejden och Joensuu är alltfort år efter år i den grupp, som returnerar medel. Övriga returnerade anslag är märkbart mindre och kan tydligen för-klaras med i sista stund annu-lerade rehabiliteringsplatser.

Varierande praxis i kommunernaSammanlagt fick 226 kom-muner tilläggsanslag på hös-ten 2008. I statistiken verkar det besynnerligt att en kom-mun har anhållit om tilläggs-

anslag och det returnerade be-loppet sedan är större än till-läggsanslaget. T.ex. Joensuu hade anhållit om och fått 12 284,08 euro i tilläggsanslag och returnerat 15 560,05 euro; även Nummi-Pusula fick 2 233,65 i tilläggsanslag och returnerade 6 785 euro. Sådanthär betyder, att sådana kommuner, som fått tilläggsanslag, men ändå inte använt dem, har hos sig hål-lit medel, som andra kommu-ner skulle behövt för att ord-na rehabilitering åt veteraner, som skulle velat bli rehabilite-rade. Ändamålet med tilläggs-anslagen är yttryckligen att ge kommuner, där ordinarie an-slaget inte räcker till, möjlighet att rehabilitera även de vetera-ner, som inte rymdes in i ordi-narie anslaget.

Esbo kan nämnas som en stad, som föredömligt sköter rehabiliteringen. Staden erhöll för rehabilitering 1 077 018,36 + 214 988,92 eller sammanlagt 1 292 007,28 euro och har även använt alla medel så att 366 ve-teraner fått anstaltsrehabilite-ring och 388 har fått öppen- el-ler dag-rehabilitering. 109 ve-teranmakor/makar fick delta.

I Esbo fanns år 2008 1 740 ve-teraner, som var berättigade till rehabilitering. Av dess fick 43,3% rehabilite ring.

Det är beklagligt att även rehabiliteringen förverkligas på olika sätt i olika kommu-ner. Härigenom kommer vete-ranerna i ojämbördig ställning beroende på var veteranen rå-kar bo. Veteranrehabilitering-en borde vara oberoende av åt kommunerna anvisade medel. Vår målsättning är att rehabili-teringen skulle förverkligas på samma sätt som för krigsinva-liderna eller rätt till årlig reha-bilitering för de veteraner, som behöver och vill ha sådan. Ex-akta tal finns kommunvis på Suommen Sotaveteraaniliit-tos internet-sidor under adress www.sotaveteraaniliitto.fi

Olika former av rehabilitering år 2008Rehabiliteringsperioderna sy-nes ha fördelats i enlighet med direktiven för anstalts- resp. öp-pen rehabilitering. 10-dygns pe-rioderna i anstaltsrehabilitering är de oftast före kommande. I dessa har deltagit 13 130 vetera-ner. Fyraveckors rehabilitering

har beviljats 63 veteraner. 3 361 makor/makar har deltagit till-sammans med veteranen.15 095 veteraner har varit i öppen re-habilitering och i dagrehabilite-ring 2 145. Jämfört med föregå-ende år har antalet i öppen re-habilitering stigit, men sjunkit i dagrehabiliteringen. I 151 kom-muner eller samkommuner har man ej alls använt sig av dagre-habilitering. I.o.m. veteraner-nas tilltagande ålder är det tro-ligt att deltagande i öppen och dagrehabi litering minskar för långa resors skull. Vid uppgö-rande av direktiv bör man fäs-ta uppmärksamhet vid vetera-nernas funktionsförmåga, bo-ningsort och om möjligt beakta den enskilda veteranens önske-mål angående rehabilitering-en. Med sådana åtgärder stö-der man veteranens deltagan-de i rehabiliteringen ävensom hans möjligheter att reda sig själv i sin vardag. Beslutet kan inte och får inte vara sk tjäns-temannabeslut, utan föremålet skall alltid vara människan, ve-teranen, vars behov alltid är in-dividuella.

Anni GrundströmAM_pikku_ilmoja_MV_uusi_p 27.1.2004 10

Composite

C M Y CM MY CY

Soita 010 446 446 tai

matkatoimistoosi.

www.aurinkomatkat.fi

OULUNKYLÄN KUNTOUTUSSAIRAALAKäskynhaltijantie 5, 00640 HelsinkiPuh. (09) 752 712

Hyvät sotiemme veteraanit! Tarjoamme veteraanikuntoutusta:

Avokuntoutus, yhteydenotot puh. (09) 7527 1546

Laitos- ja päiväkuntoutus, yhteydenotot puh. (09) 7527 2026

Mahdollisuus osallistua käyntipäivinä erilaisiin liikuntaryhmiin, valvottuun uintiin ja saunaan.

Lisäksi on ruokailumahdollisuus. Keittiöstä saa ostaa mukaan myös valmisruoka-annoksen.

TERVETULOA!

VIDEOITAmyytävänä

Venäjälle tehdyillä sota-historiamatkoilla 2003-2008

kuvattuja matkavideoita DVD-levyinä. Kohteina mm.

Summa, JR 56:n jalanjäljillämm. Karhumäessä, Taipale,

Petäjäsaari, Kronstadt,Mantsinsaari. Myös Harvialan

junaonnettomuus v. 1940.

Lähemmin www.vakkamedia.fitai p. 044-557 8550 / Jalava

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 934

Offcode OyOulu

LVI-ERISTYSVALTTI OYOulu, www.lvieristysvaltti.fi

Puiden lähikuljetus

T:mi Asko JärvinenPadasjoki

Hämeen Moreenijaloste OyPadasjoki

Puusepänliike Veijo Packalen Oy

Palojoki

Ska-Plan Oy AbParainen

Potoj Trading ÖbParainen

MootteroParkano

ATP Metal Works KyPattijoki

Kinnunen RockPerho

Pomotek OyPerniö

Lakiasiaintoimisto Toimela Ky

Pori

Technip Offshore Finland Oy

Pori

Rakentaa ja saneeraa

JASKASPorvoo

Puh. 0400-714 042

Saneerausliike Falck OyPorvoo

Roppu OyPorvoo

Sandströmin Nosto ja Kuljetus Oy

Porvoo

Lindgren CE Oy AbPorvoo

Kuninkaantien Liikenne OyPerinteitä kunnioittaen !

www.kuninkaan.fi

Rakennuspalvelu R.J.Hämäläinen Oy

Porvoo

Huoltopalvelu J.Holmberg Oy

Porvoo

Koneyhtymä Makkonen Alpo ja Aaro

Pyhäntä

S-Taroil OyRaisio

Liikenteenharjoittaja Pasi Ranta

Rauma

R-Sarkon OyRauma

Rauma Cata OyRauma

www.raumacata.fi

Tilintarkastus Metsäterä OyRiihimäki

Roin Tili-ja Veropalvelut KyRovaniemi

Sähköinsinööritoimisto Esko Laakso Oy

Rovaniemi

K.L.M. Express OyRusko

Kuljetus HJK OyRusko

Metsäurakointi Kilpi OySavitaipale

Marko Koponen KySavitaipale

MPT Kuljetus OySavonlinna

Transjack KySiivikkala

Saariston Mökkihuolto OySipoo

Kuljetusliike Mikko Meri OyTammela

Tilintarkastuspalvelu Seija Nurmi

Tammela

A.Berglund OyTammisaari

Suomen Remotek Urakointi Oy

Tampere

Rakennusliike Navari OyTampere

Krouvintie 7 A, 90400 OULU Puh. (08) 5340 200 Fax (08) 5340 222

Rouskutie 1,90650 OULUPuh. 08-530 7068,Fax. 08-530 6679

Oricopa OyOrivesi

354/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

HV Sähköasemapalvelut OyTampere

www.hvsahkoasemapalvelut.fi

Kuljetusliiike PG-Trans OyTampere

Hämeen Kuljetus OyTampere

Kiviketo OyTampere

Autokorjaamo Voke KyTampere

Tampereen Kiinteistöpalvelu Oy

Tampere

Näsin Vesijohtoliike OyTampere

Sisuremppa KyTampere

Matti Tamsi OyTeuva

Tornion KaMa-Palvelut KyTornio

Oy Kolmeks AbTurenki

StenmanTurku

Insinööritoimisto Arcus OyTurku

Turun Varakonepalvelu OyTurku

A-Service OyTurku,Rauma,Tampere,Oulu ja

Espoo

Isännöinti-Saarto OyTurku

Seepsula-YhtiötTuusula

Automaalaamo Lahtinen Oy

Tuusula

Soraliike Erik Winqvist KyTuusula

Jyvässeudun Johtokartoitus Oy

Vaajakoski

Oy Business Services AbVaasa

Insinööritoimisto Hesplan Oy

Vaasa

Wapice OyVaasa

Vaasan Aikuiskoulutuskeskus

Plan-Ark OyVaasa

RJF Ilmastointi OyValkeakoski

Kymen IV-Valmistus OyValkeala

Paul Rehn Ky/KbVantaa

Rakennuspalvelu Pentikäinen

Vantaa

Kaukokiito 2000 KAT OyVantaa

Maran Apu OyVantaa

Kiviasennus Damados OyVantaa

Suomen Runkopalvelu OyVantaa

Vantaan Luonnonkivi OyVantaa

Kuljetus Leo Koivulahti OyVantaa

www.alco.fi Arokivi OyVarkaus

Kuljetusliike Tapio Suokari Oy

Vehmaa

Vihdin Konetyö OyVihti

Viinikankatu 49 A,33800 Tampere Puh.03 - 380 5300

e-mail:myynti@tevella.fi, www.tevella.fi

www.turkuhalli.fi

Maja Saneeraus OyTampere

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 936

Kesäkauden ensimmäinen rosvopaisti nautittiin Pieksämäellä

Jo perinteeksi muodostunut vuosittainen Rosvopaisti -tapahtumasarja aloitettiin

toukokuun lopulla Pieksämä-eltä. Finnairin henkilökunnan sotaveteraaneille järjestämiä Rosvopaisti-juhlia on vietet-ty v. 1974 lähtien. Järjestämis-vastuun finnairilaisten kans-sa jakavat puolustusvoimat ja sotilaskotisisaret. Kun tilai-suuksien määrä on kymme-nen kesässä ja osallistujia kes-kimäärin tuhat, nousee osan-ottajien määrä tänä vuonna jo 160 000:een. Se on valtava mää-rä veteraaneja ja heidän puoli-soitaan, jotka osallistuessaan ovat saaneet nauttia Finnai-rin tarjoamasta rosvopaistista, kuunnella hyvää sotilasmusiik-kia ja nauttia muustakin kor-keatasoisesta ohjelmasta. Tär-keintä veteraaneille kuitenkin lienee tulla huomioiduksi ja ta-vatuksi veteraanihengessä.

Pieksämäen seutukunnan asukaspohja on suhteellisen pieni ja niin myös sotaveteraa-nien määrä. Tästä johtuen ei ti-laisuus osanottajiltaan yltänyt keskimääräiseen, vaan jäätiin vajaaseen 600:an. Lisäksi sää-tilassa ollut sateenuhka sai mo-net pysyttelemään kotonaan, koska kysymyksessä oli ulkoil-matapahtuma. Kaikki meni kuitenkin odotusten mukaan. Yleisö tuntui nauttivan kuule-mastaan ja näkemästään. Sa-

Rosvopaisti paistui hiekkakasan sisällä. Noin puolen metrin sy-vyyteen verkon päälle oli folioon kääritty 1-2 kilon paloissa es-panjalaista lampaanlihaa yhteensä 200 kiloa. Hiekkakasan päällä pidettiin voimakasta nuotiotulta aamun kello viidestä iltapäivään. ”Paistouunin” avasivat Vekarajärven varuskunnan asevelvolliset.

Artisti Tuija Saura on maatilan emäntä Pöytyältä. Hän on esiin-tynyt Lotta-asussa jo 20 vuotta ja on nyt kolmatta kesää muka-na sotaveteraanien rosvopais-tilla. Yhteydet Finnairin henki-löstötoimintaan ovat syntyneet hänen lentokapteenimiehensä kautta.

Ennen ruokailua sotilaspastori Timo Waris siunasi ruuan. Häntä avustivat lentoemäntä Sasa Farling ja Kalevi Rönnqvist.

Pieksämäkeläiset Leo Nissinen, Pirkko Luukkola ja sotaleski Anja Vehviläinen. Leo Nissinen ja Pirkko Luukkolan mies ovat sodan käy-neitä veteraaneja. Kuin yhdestä suusta he kiittelivät Finnairin henkilökuntaa tästä hienosta veteraanit huomioivasta toiminnasta. Näi-hin tilaisuuksiin tulemme vielä palamaan kunhan ne vain osuvat kohtuullisen matkan päähän.

manseuraisuus nostatti upeasti veteraanihenkeä.

Veteraanihengen nostami-sesta vastasi onnistuneen oh-jelmavalinnan lisäksi tapah-tuman pääorganisaattorin ja juontajan Kalevi Rönnqvistin rutiinilla ja sopivalla keven-nyksellä vedetyt juonnot. Sisäl-löltään arvokkaat ohjelmaosat nivoutuivat toisiinsa jouheval-la ja tunnelmaa nostattavalla tavalla.

Finnairin taloudellinen tuki ja henkilökunnan tekemä laa-jamittainen työ koetaan vete-raanien keskuudessa kiitolli-suudella. Siinä työssä rosvo-paistitapahtumat edustavat näkyvintä osaa ja tavoittavat suurimman osan veteraaniylei-söä. Muutakin sotaveteraanei-hin kohdistuvaa työtä finnairi-laisilta löytyy, kuten Kaunialan Sotavammasairaalan asukkai-den ja rajantakaisten heimove-teraanien hyväksi tehtävä työ. Myös Pieksämäellä järjestettiin arpajaiset, joiden tuotto meni heimoveteraanien tukitoimin-taan.

Tilaisuuden päätteeksi ylei-söllä oli mahdollisuus seurata Hornettien ylilentoa.

Matti Värri

varaukset netistä:www.detur.fi

Matkatoimisto DETUR Finland Oy

Myynti myös valtuutetuista matkatoimistoista

Lyhin tie aurinkoon...

Lönnrotinkatu 13, 00120 HelsinkiP. 0207 850 850

Puhelun hinta lankapuhelimesta: 8,21snt/puh. + 6,9 snt/min,matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, myös jonotus.

MYYMÄLÄ MA-PE 9-17

PUHELINMYYNTI MA-PE KLO 8:30 -17:00

TUNISIA

ALANYA JA ANTALYA:LÄHDÖT 14. JA 21.11.

SEKÄ 2.1.

SOUSSE JA MONASTIR:7 VKOA LÄHTÖ 1.1.

alk. 799e

7 vkoa, Kleopatra Tower DDD+, ei aterioita, lähtö 2.1.

tai esimerkiksi 13 vkoa Laguna Suites-hsto DDD, ei

aterioita, lähtö 21.11.

1.499e

alk. 849e

Hotelli Kaiser DD+, aamiainentai esim.

Vincci el Kantaoui DDDD, ei aterioita

929e

TURKKI

Talven pitkätmatkat

374/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Perinteinen Finnairin len-tävän henkilökunnan ja Itä-Suomen Sotilas-

läänin järjestämä Rosvopaisti-tapahtuma oli Kotkassa 16.7. Tilaisuudessa oli yli 950 sota-veteraania ja tukihenkilöä. Ta-pahtuma sijoittui Kotkan me-ripäivien alkuun. Pari tuntia tapahtuman jälkeen oli meri-päivien avajaisparaati.

RomantiikkaaTämän vuoden lopulla tulee 70 vuotta talvisodan syttymi-sestä. Se sai lentopurseri Kalevi Rönnqvistin aivan tilaisuuden alussa kysymään, oliko paikal-la yhtään paria, jotka ovat tu-tustuneet sodan aikana ja elä-neet yhdessä kaikki nämä vuo-det. Yksi pari löytyi.

Vuosimallia 1923 olevat nuo-ret tapasivat toisensa Oy Vuok-senniska Ab:n (Imatra Steel Oy, Oy Ovako Ab). laboratoriossa Ruokolahdella (Imatralla). Sa-vonlinnalainen Terttu oli tul-lut työhön hieman ennen sodan syttymistä ja kouvolalainen

Rosvopaistia ja romantiikkaa Kotkassa

Rafael sai käskyn työvelvolli-sena sodan alussa. Syttyi kuu-sitoistavuotiaitten ensimmäi-nen romanssi. ”Se oli sellainen työtapaturma. Sellaista kädes-tä kiinni pitämistä ja sen jäl-keen kotiin nukkumaan, mut-ta onnellista aikaa”, luonnehtii Rafael ensimmäisiä vuosia 70 vuotta myöhemmin. Talviso-

Seitsemänkymmentä vuotta yhdessä, vaikka haastattelutilaisuu-dessa Kalevi Rönnqvist joutuikin avioparin väliin. Haastattelun jälkeen Rafael vei Terttunsa valssin pyörteisiin.

ta ja välirauha menivät, alkoi jatkosota. Kutsunnat vuoden - 41 lopulla ja kutsu asepal-velukseen Kuopioon tam-mikuussa - 42. Tiet erosivat. Vaikka ensimmäistä lomaa sai odottaa kahdeksan kuukautta, ei tunne sammunut. Rafu kier-si JR 2:n 9 K:n riveissä aina Sy-värille asti. Lomatkin pyörivät

vuttanut kokonaisuudessaan tapahtuman käyttöön loi toi-mivat puitteet.

Tilaisuuteen osallistui noin 1200 veteraania saattajineen Varsinais-Suomen ja Satakun-nan maakuntien alueelta. Ti-laisuudessa myös huomioitiin kaksi pariskuntaa, joilla on yh-teistä matkaa takana 65 vuotta.

Teksti ja kuvat: Osmo Suominen

Rovasti Kauko Sainio Salossa:Kiitos teille nuoremmat ystävämme

”Kunniaks nyt vapaan maam-me, laulumme raikukoon. Noin lauloimme äsken. Ter-vehdin Teitä, suurta juhlavä-keä, kiitollisena. Puhun so-tiemme veteraanien puolesta. Väkemme vähenee vauhdilla, mutta Teitä nuoremmat ystä-vämme kiitämme, kun ette ole jättäneet meitä vanhempia ka-vereitanne pulaan. Tämä jouk-ko on siitä hieno osoitus.”

Näillä sanoilla aloitti Var-sinais-Suomen Sotaveteraani-piirin puheenjohtaja, rovasti Kauko Sainio veteraanien ter-vehdyksen toiselle tuhannelle nousevalle vierasjoukolle, joka

oli kokoontunut Salon Salohal-liin perinteiseen Finnairin len-tävän henkilökunnan ja Puo-lustusvoimien järjestämään Rosvopaistitilaisuuteen. Kau-nis ja helteinen sää kruunasi onnistuneen tapahtuman, jos-sa viihdyttiin, nautittiin hyväs-tä ruuasta, tasokkaista musiik-kiesityksistä ja tuttujen – osin hyvinkin pitkän ajan jälkeen – tapaamisista. Salohalli, jonka kaupunki oli vastikkeetta luo-

neljän kuukauden välein. Tert-tu jatkoi työtään laboratoriossa. Maa tarvitsi laadukasta terästä. Vuoden 1943 maaliskuussa oli ystävyys kehittynyt kihlauksen asteelle. ”Sovimme, että häät ovat vasta sodan jälkeen. Suo-messa oli jo riittävästi sotales-kiä. Emme halunneet määrää lisätä, jos pahasti kävisi”, kertoi Rafael. Häät olivat sitten tam-mikuussa 1945. Terttu sai Ra-faelin sukunimen, Teppana. Rafaelinkin työ jatkui Ovakon laboratoriossa. Työvuosia ker-tyi kaikkiaan 21 samassa työ-paikassa, mutta kolmen eri yh-tiön kirjoissa. Vuonna 1961 muutettiin uuteen työpaikkaan Kotkaan. Perhe kasvoi, ensin syntyi tyttö, sitten poika ja vie-lä toinen tyttö. Kolmannessa polvessa on neljä poikaa ja nel-jä tyttöä ja neljännessä polvessa kolme tyttöä.

”Meidän aikana ei moiseen romanssiin pystytä”, totesi Ka-levi Rönnqvist kertoessaan yleisölle 70 vuotta jatkuneesta romanssista. Järjestäjien edus-

tajana Kenraalimajuri Jukka Pennanen ojensi onnelliselle parille kuohuviinipullon.

RosvopaistiaRosvopaistitapahtuman oh-jelma noudatti traditionaalis-ta kaavaa. Puolustusvoimien tervehdyksen esittivät RUK:n johtaja, eversti Heikki Berg-qvist ja Itä-Suomen Sotilaslää-nin komentaja, kenraalimajuri Jukka Pennanen. Varusmies-soittokunta johtajanaan mu-siikkiyliluutnantti Ville Paak-kunainen, solistiyhtye Jermut solistina Ilkka Halonen ja Tui-ja Saura huolehtivat ohjelman musiikista. Sotilaspastori Ris-to Pesonen Kotkan Rannik-kopataljoonasta siunasi ruoan ennen tarjoilua. Sinivalkoinen viihde ”sinivalkoisten siipien ja sotilaallisella täsmällisyydellä” oli taas kerran mieliin painuva tapahtuma.

Roope Nieminen

Salohalli loi hyvät puitteet tilaisuuden onnistumiselle.

Rauni ja Einari Helanderilla on takana 65 vuotta yhteistä matkaa. Poika Pekka Helander oli mukana saattamassa.

Rovasti Kauko Sainio tervehtii piirin puheenjohtajana ja vete-raanina toisia veteraaneja.

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 938

Tänä syksynä tulee ku-luneeksi 70 vuotta tal-visodan syttymisestä

ja viisivuotisen sotajakson al-kamisesta. Sotien veteraani-en rivit harvenevat. Valkealan nuorempi veteraanipolvi päät-ti viime talvena ryhtyä kerää-mään sota-aikaista materiaalia, varsinkin valokuvia, näyttelyä varten. Palvelukeskus Iltatäh-dessä kokoontunut veteraani-joukko ryhtyi toimeen viralli-sesti kansalaisopiston perinne-piirinä Pertti Lehdon johdolla. Aktiivisen kerääjäjoukon ai-kaansaannos on näytteillä koko elokuun Kustaan Galleri-assa Valkealan kirjastossa. Jot-ta perinnepiirin mittava työ ei unohtuisi näyttelyn päätyttyä, piiri on koonnut valkealalais-ten sotien veteraanien ja koti-joukkojen muistelmista 15-si-vuisen kirjasen ”Sota loppui, muistot jäivät”.

Näyttelyssä on 114 etupäässä valkealalaisista kodeista saatua valokuvaa, jotka on nykytek-niikan keinoin suurennettu ja painettu hyvälle paperille. Li-säksi näyttelyssä on sota-aikai-sia asiapapereita sekä sota-ai-kaisia aseita ja varusteita, jotka on kokonsa puolesta voitu si-joittaa gallerian tiloihin.

Muistot himmetä ei koskaan saaSotamuistot talteen -näyttelyn avajaisissa 3.8.2009 hankkeen primus motor Pertti Lehto to-tesi puheessaan työryhmän

Sotamuistot talteen Valkealassa

noudattaneen Kalervo Hämä-läisen veteraanihymnin ”käs-kyä”: ”Muistot himmetä ei kos-kaan saa.” Puhuja loi samalla katsauksen maamme vaihei-siin aina Viikinkiretkistä läh-tien päätyen kesän 1944 Ihan-talan taisteluihin. Hän yhtyi kenraali Ehrnroothin lansee-raamaan sanontaan todetes-saan maamme saaneen suu-ria torjuntavoittoja. Paitsi, että me huolehdimme aina omas-ta puolustuksestamme, meidän on pitänyt vuosisadat vastata myös Ruotsin turvallisuudesta, kertoohan Suomen Sotilas- leh-ti 3/2009 ruotsalaisten totea-van puolustustaan järjestäes-sään: ”Onneksi meillä edelleen on Suomi.”

Näyttelyn virallisen järjes-täjän, Valkealan Sotaveteraa-

Kuva näyttelyn avajaisista. Kolmantena vasemmalta Pertti Lehto, seuraavina pj. Tauno Hyppänen ja Anja Lehto. Kuvia tutkimassa (vasemmalla) Anjalankosken Sotaveteraanit ry:n sihteeri Eila Fors-ström ja puheenjohtaja Reijo Pajuoja.

nit ry:n puheenjohtaja Tauno Hyppänen toivotti avajaisylei-sön tervetulleeksi. Tervehdyk-siä ja kiitoksia näyttelyn toi-meenpanijoille esittivät seu-raavat: Puolustusvoimat ev. Kosonen, Kouvolan kaupun-ki Eila Kohopää, lottien perin-neyhdistys Kaija Vesala, Ky-menlaakson Sotaveteraanipii-ri varapj. Arto Mikkonen sekä Valkealan Elo-Matti (Markku Hovi) ja Elo-Maija (Tarja Mat-tila). Teuvo Aholan johtama Pohjois-Kymen sotilaspoika-kuoron septetti piristi avajaisia isänmaallisin lauluin. Sotavete-raaniyhdistyksen varapuheen-johtaja Eero Pulkki juonsi tilai-suuden.

Teksti: Erkki Vitikainen Kuva: Pekka Voutilainen

K-maatalous Kouvolan ja Lappeenrannan kau-pat luovuttivat kesä-

kuun alussa järjestetyn metal-liromun keräyksen tuoton Ete-lä-Karjalan ja Kymenlaakson Sotaveteraanipiirien edustajil-le 17.7. Kouvolassa. K-maatalo-uskauppias Kari Yrjölä kertoi liikkeiden pihoille kertyneen vähän metalliromua, jonka toi-mittaminen kierrätykseen ei ollut kannattavaa. Syntyi aja-tus antaa asiakkaille ja kotita-louksille mahdollisuus toimit-taa kauppojen keräyspisteisiin tarpeettomat metalliesineet. Aiemmin viikoksi suunnitel-tuun keräykseen tuli niin pal-jon yhteydenottoja ja toiveita, että haimme romua saaduis-ta osoitteista kuukauden ajan. Keräyksestä ja tuoton lahjoit-tamisesta sotaveteraaneille il-moitettiin sanomalehdissä ja paikallisradiossa. Keräys tuot-ti tulosta. Romua kertyi yli 71,5 tonnia, Lappeenrannas-sa 46 060 kiloa ja Kouvolassa 25 460 kiloa. Keräyksen tuot-to, 4700 euroa jaettiin kerätyn romun suhteessa.

Romurautaa sotaveteraaneille

JL Teollisuuspurku Värime-talli Oy:n edustaja Kalle Nik-kanen kertoi romun keruun ja toimittamisen teollisuudelle ta-pahtuneen yhteistyöstä aiem-min saadun kokemuksen pe-rusteella vaivattomasti.

Miksi juuri sotaveteraaneil-le ”romurautaa”?

Olen kiitollinen veteraaneil-le, että saan yrittää itsenäisessä maassa, oli kauppias Kari Yrjö-län yksiselitteinen vastaus. Hän esitti kolme toivomusta luovu-tuksen käytölle. Suoraan tar-vitseville sotaveteraaneille, oi-keudenmukaisesti ja ilman vii-vytyksiä.

Lahjoitukset vastaanottivat Etelä-Karjalan Sotaveteraani-piirin piirisihteeri Vilho Mali-nen, Kouvolan yhdistyksen pu-heenjohtaja Arto Mikkonen ja Kymenlaakson piirin toimin-nanjohtaja Toivo Hartikainen.

Roope Nieminen

Valkoisten kirjekuorien vastaanottajat (vas) Vilho Malinen, Ar-to Mikkonen, Toivo Hartikainen ja luovuttajat Kari Yrjölä ja Kalle Nikkanen.

Naantalin Luonnonmaalla toimiva Kultaranta Resort (Marina&Golf) istutti Sotaveteraanien työn kunnioittamiseksi kunniatammeksi nimetyn puun päärakennuksensa, golfkentän ykkösteen lähelle. Puun virallinen luovutus tapahtui 12. kesäkuuta. Puun luovutti Kul-taranta Resort’in Jouni Kankaanpää ja vastaanotti Naantalin seu-dun Sotaveteraanien varapuheenjohtaja Paavo Pensamo.

Näyttelyjä Lottamuseossa Finlandia News Service 1.10.2009-30.9.2010.- Näyttely kertoo, miten Suomi tiedotti talvisodasta kansainvälisesti. Esillä ole-vaa kuvamateriaalia ja alku-peräistekstejä ei tässä laajuu-dessa ole aiemmin julkisuu-dessa nähty. Ruotsin Maja kutsuu sinua! 12.5.2009 – 31.3.2010- Näyttely lottien raskaista talvisotakokemuksista sekä Ruotsin lottien ystävyydestä ja yhteistyöstä.

Syvärannan Lottamuseo Rantatie 39 04310 Tuusula puh. (09) 274 1077 lottamuseo@kolumbus.fi www.lottamuseo.com

www.bosch.fi

394/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Kesäkuun 10. päivä oli parillekymmenelle 32. ja 42. rajajääkärikomp-

panioiden veteraanille, hei-dän omaisilleen ja Kaakkois-Suomen rajamieskiltalaisel-le jälleennäkemisen riemun ja samalla haikeiden tunteiden päivä. Veteraanien rivit harve-nevat väistämättä, mutta isän-maallisuus ei katoa. Siitä pi-tävät huolen jälkipolvet, jotka haluavat kunnioittaa veteraa-niemme perintöä.

Rajajääkärikomppaniat pe-rustettiin 10.6.1941 sodan uha-tessa Suomea. Komppaniat koottiin rajajoukoista ja lähi-alueiden miehistä ja ne sijoit-tuivat pitkin Suomen itärajaa. 32. komppanian sijoituspaik-kana oli Kälvelä ja 42. komp-panian Sunila. Komppaniat sai-vat muistomerkit 1970-luvun puolivälissä ja samalla alettiin viritellä asevelitapaamisia. Ve-teraanit ottivat tavakseen käy-dä 10.6. muistomerkeillä kun-nioittamassa sodassa kaatunei-den aseveljien muistoa.

Rajajääkärikomppanioiden perustamisen muistopäivää juhlittiin tänä vuonna perin-teeksi muodostuneella tavalla viemällä kukkalaitteet komp-panioiden muistomerkeille. 42.

Rajajääkärikomppanioiden perustamisen muistopäivänä

rajajääkärikomppanian muis-tomerkillä Sunilassa kukkalait-teen laskivat veteraanit Uuno Kalliosaari, Vilho Lipiäinen

32. rajajääkärikomppanian muistomerkki sijaitsee Kälvelässä.

ja Mikko Kaarna. Aarre Turu-nen muisteli puheessaan komp-panian taistelujen tietä ja sen miestappioita. Sunilasta matka

Sammattiseura ja Samma-tin Maamiesseura muisti-vat sotiemme veteraaneja,

lottia ja kotirintamalla toimi-neita pystyttämällä veteraani-kiven. Muistokiven paljastusti-laisuudessa puhuivat Sammat-tiseuran puheenjohtaja Risto Piekka ja kontra-amiraali Jor-ma Kaisalo.

Veteraanikivi on apuna, jot-ta sotiemme veteraanien perin-tö ei vaipuisi unholaan suku-polvien vaihtuessa. Kiveen säi-lötty viesti pysyy samana ajasta toiseen.

Antero Sarakivi ja Seija Sa-lin laskivat kukkatervehdyk-sen paljastetulle muistomer-kille. Sammatin koulun kuoro esiintyi Tuulikki Elorannan johdolla ja Toivo Haatio esitteli katsauksen sammattilaiset so-dissa 1939-45.

Muistomerkki paljastettiin 13. kesäkuuta Sammatin Maamies-seurantalon Sampaalan edessä - samassa paikassa, josta sam-mattilaiset veteraanit lähtivät sotatielle.

Veteraanikivi Sammattiin

jatkui Kälvelään, jossa lasket-tiin kukkalaitteet 32. rajajääkä-rikomppanian muistomerkille. Kaakkois-Suomen rajamieskil-lan puheenjohtaja Jarmo Piis-panen ja enonsa Valto Vuore-lan elämänvaiheita ja sotapol-kuja selvittänyt Erkki Turkia käyttivät puheenvuorot. – Mei-dän nuorempien sukupolvien tehtävänä on pitää yllä vakaat olot ja seurata veteraanien ja-lanjäljissä. Muistakaa, heille kallis ol’ maa, muistutti Jarmo Piispanen puheessaan.

Välillä oli hetki aikaa seu-rustelulle. Aarre Turunen ker-toi sodan ajan tapahtumien tulevan mieleen päivittäin. – Unia en sodasta enää näe, mut-ta väläyksiä siitä tulee mieleen joka päivä, hän sanoi. Muutkin veteraanit tunnustivat sodan olevan vielä tuoreessa muistis-sa. – Eivät ne asiat mihinkään päästä katoa, ellei muisti mene, he pohtivat.

Muistomerkeiltä matka jat-kui 1. rajajääkäripataljoonan muistomerkin kautta Ylämaan rajamajalle, jossa Virolahden rajavartioalueen aluepäällikkö majuri Pasi Marttinen kertoi rajojen vartioinnista nykypäi-vänä. Lämminhenkinen päi-

vä päättyi hyvästeihin Veljes-kodin edustalla. – Ensi vuon-na taas tavataan, jos kunto sen vain sallii.

Anne Kalliosaari-Ruhanen

KIITOKSETSodanajan Rajajääkäripatal-joona 1:n veteraaniveljet ha-luavat esittää kunnioittavat kiitokset Virolahden Raja-vartiostoalueelle sekä pääl-likkö, majuri Pasi Martti-selle että Kaakkois-Suomen Rajamieskillalle järjestä-mästänne Perinnepäivämme juhlatilaisuudesta muisto-merkillämme Ylämaan Yli-järvellä 10.6. Muistomerk-kimme kautta kunnioitam-me hiljaisessa mielessämme niitä aseveljiä, jotka yli kol-me vuotta kestäneen sodan aikana kaatuivat taistelus-sa maamme vapauden puo-lesta. Iloitsemme ja olemme kiitollisia siitä, että te nuoret otatte vastuun ja arvostatte sotaveteraanien työtä. – Uh-rien ansiosta lippu liehuu.

RjP 1.n asevelitoimikun-nan puolesta Jukka Laakso-nen, Pori (88)

Jyväskylän seudun Sotain-validit ry:n veljestukitoimi-kunnan nimissä toimivan

nk. Talkootiimin työ veteraa-nien hyväksi jatkuu. Suursaa-ren valtauksessa 1942 vakavasti selkään haavoittuneen ja vuon-na 1992 kuolleen sotainvalidin Veikko Savolaisen lesken, Mar-jatan talon kattoa Vaajakoskel-la uusittiin elokuussa 2009.

Kaatuneiden Muistosääti-ön veteraanipalkinnon kevääl-

Talkootyö veteraanien hyväksi jatkuu

lä 2009 saaneen Juhani Marti-nin vetämän noin 50-jäsenisen ryhmän toiminnassa huomi-onarvoista on se, että toiminta kohdistuu kaikkiin veteraanei-hin ja leskiin järjestöpohjasta riippumatta. Katolla akkupo-rakoneen kanssa peltejä kiin-nittämässä on mm. Keski-Suo-men Sotaveteraanipiirin toi-minnanjohtaja Timo Hakala. Järjestöjen yhteistyö toimii.

Kuva ja teksti: Kari Korhonen

Sotainvalidin lesken talon kattoa korjataan Vaajakosksella.

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 940

Bulgarian Albenassa 31.5-14.6.2009 Kaatuneiden Muistosäätiön kuntou-

tusmatkalle osallistui 30 vete-raania ja heidän joukossaan oli Viljo Arvonen (90 v.) Vermut-tilasta. Hän välittää kiitoksensa

Oikealla Viljo Arvonen ja Einari Viinikainen kuntopyöräilemässä.

järjestäjille kaikkien matkalais-ten puolesta. Hänen mielestään järjestelyt toimivat, kokemus oli monipuolinen, nähtävää ja ihmeteltävää riitti, samoin kuin lämpöä ja aurinkoakin.

Virolahden Klamilan sa-tamassa paljastettiin 12. heinäkuuta soti-

en aikaisen rannikkopuolus-tusta palvelleen Klamilan eta-pin ja Mustamaan linnakkeen muistolaatta. Muistolaatan pal-jastuspuheen pitänyt eversti-luutnantti Jukka Vaaja selvit-ti Suomenlahden rannikkolin-nakkeiden historiaa keskittyen erikoisesti talvisodan viimei-siin viikkoihin, jolloin pääasi-allisesti Pukkion, Mustamaan ja Kukion linnakkeiden tuel-

Uusi muistomerkki Virolahdelle

Laatta on kiinnitetty Alpo Lommin suunnittelemaan jalustaan, joka koostuu estekivistä ja Musta-maan kalustoon kuuluneista kuuden tuumaan Canet -tykin ammushylsyistä.

la torjuttiin vihollisen mai-hinnousuyritykset Virolahden rannikolle katkaisemalla Ha-mina-Viipuri maantie.

Mustamaan linnakkeella palvelleen sotilaspoikaveteraa-ni Erkki Talsin synnyttämän muistolaattahankkeen toteut-tivat Klamilan Seutu, Rannik-kotykistösäätiö, Kymenlaakson Rannikkopuolustajien Kilta, puolustusvoimat ja Virolahden kunta.

Laatan paljastustilaisuus avasi vuosittaiset Virolahden

hapanvellijuhlat. Laattahank-keen toteuttajien puolesta Kot-kan rannikkopataljoonan ko-mentaja Vesa Tuominen, Alpo Lommi ja Erkki Talsi luovutti-vat laatan Virolahden kunnan hoitoon. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Kiri ja si-vistyslautakunnan puheenjoh-taja Liisa Hanski edustivat ti-laisuudessa kuntaa.

Teksti ja kuva: Erkki Vitikainen

ollut enää käytettävissä. Kil-lan 1. varapuheenjohtajaksi tuli Toivo Haarala Laitilasta ja 2. varapuheenjohtajaksi Väinö Leppänen Raumalta. Uudeksi sihteeriksi valittiin pankinjoh-taja Martti Aro Uudestakau-pungista. Vuosikokouksessa puheenjohtajana toimi uusi-kaupunkilainen JR 56 -veteraa-ni Erkki Luntamo. Kokouksen sihteerinä oli Katariina Mo-lin. Killan toimintakertomuk-sen mukaan viime vuoden lo-pussa jäsenmäärä oli 337, joista veteraanijäseniä 223. Veteraa-nijäsenten keski-ikä on vajaat 88 vuotta. Viime vuonna vii-meiseen iltahuutoon sai kut-sun 31 veteraanijäsentä. Vuosi-kokous pidettiin Merivoimien Esikunnassa Heikkilän kasar-mialueella Turussa. Kokouk-sen jälkeen kuultiin komentaja Jukka-Pekka Schroderuksen Merivoimien esittely.

Teksti: Matti Jalava Kuva: Jussi Lempiäinen

Pentti Isotupa Jalkaväki-rykmentti 56 ja 60 Killan uusi puheenjohtaja

JR 56 ja JR 60 Killan uusi pu-heenjohtaja sosiaalineuvos Pentti Isotupa Laitilasta

Veteraanin kiitos

Kymenlaakson Sotavete-raanipiirin perinteinen sy yspäivätapahtuma

järjestettiin 28.8.2009 Mansik-ka-ahon liikuntahallissa ja lä-hialueella Kouvolassa. Järjeste-lystä vastasi Kuusankosken So-taveteraanit ry.

Sotaveteraanien syystapahtuma Kouvolassa

Pohdinnan kohteena ajankohtainen kysymys

Päivän ohjelmassa oli luonto-polku naisten ja miesten sarjois-sa sekä joukkuekilpailuna, pe-tankissa naisten ja miesten sarjat ja tikanheitossa lisäksi kannatus-jäsenten sarja. Tapahtumaan oli saapunut reilusti yli 300 osallis-tujaa Kymenlaakson alueelta.

Aurinkoinen sää suosi ta-pahtumaa, jonka eräänä tavoit-teena oli ystävien tapaaminen.

Roope Nieminen

Turussa 12.8. pidetyssä Jalkaväkirykmentti 56 ja 60 Killan vuosikoko-

uksessa valittiin uudeksi pu-heenjohtajaksi sosiaalineuvos Pentti Isotupa Laitilasta. Ai-kaisempi puheenjohtaja ken-raalimajuri Hannu Särkiö ei

414/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Kanadassa British Co-lumbian maakunnas-sa toimiva Länsiranni-

kon Korsukuoro on julkaissut toisen CD-levynsä. CD-levyn nimi ”Ei kaveria jätetä…” on paitsi ensimmäisen kappaleen nimi, kuvaa myös hyvin le-vyn sisältöä ja tunnelmaa. Le-vyllä lauletaan tuttua sota-ajan musiikkia potpurista aina niin koskettavaan Veteraanin ilta-huutoon. Kuoro on perustet-tu vuonna 1998 ja se oli ke-sällä viidennellä kiertueellaan Suomessa. Levyä voi tilata Lii-sa ja Esa Joensuulta, puh. 0500 981 000, hinta on 15 € + posti-kulut.

Downfade on suomalai-nen metalli- ja rock-musiikkia soittava

yhtye. Yhtye on tehnyt talvi-sodasta aiheen ammentavan CD-levyn ”Prize of freedom” , jonka muusikot omistavat Suo-men veteraaneille. Yhtyeen jä-senet haluavat myös luovuttaa levyn tuoton lyhentämättömä-nä näille kunniakansalaisille. Tällä tavoin he haluavat muis-tuttaa myös nuorempia su-kupolvia ”palkinnosta, jonka olemme vapauden muodossa saaneet”. Tilaukset: www.levy-kauppax.fi, lisätietoa: Ipe Jarva, puh. 040 771 5344.

Marja Riukka

Uusia äänitteitä

Yht.maist. Seija Lepola aloitti Taukokankaan toimitusjohtajana 1.9.

Hän siirtyi Taukokankaalle Oulaisten kaupungin perustur-vajohtajan virasta. Seija Lepola on toiminut Taukokangas-sää-tiön hallituksen puheenjohtaja-

Taukokankaan toimitusjohtaja vaihtui

na yli 20 vuotta, lähes koko ta-lon toiminnan ajan.

Taukokankaan toimitusjoh-tajana vuodesta 1989 toimi-nut Juha Laikari jäi eläkkeelle syyskuun alussa. Taukokangas on Oulaisissa toimiva, alun pe-rin sotainvalidien sairaskodik-

Valtakunnallisen päi-vystyspuhelimen kaut-ta sotiemme veteraa-

neilla on mahdollisuus pyy-tää käytännön apua kotiinsa. Apua tarjotaan kodin pienis-sä askareissa, mm. polttopui-den teossa, lumitöissä, pieniä

Rauhanturvaajaliiton päivystyspuhelin myös veteraaneja varten

maalaustöitäkin tehdään. Päi-vystävään puhelimeen vastaa-ja välittää avun tarpeen alueel-lisille järjestöille, jotka ottavat yhteyttä veteraanin kotiin. Työt tehdään talkoo-hengessä, joten ne ovat veteraaneille maksutto-mia. Palvelu on tarkoitettu ar-

Kuntoutumiskeskus Apila

Hoivapalvelut Hyvinvointi- ja kylpyläpalvelut

TyöhyvinvointiKuntoutus

SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA DUODECIM

Helsinki

si ja sotainvalidien ja veteraani-en kuntoutuslaitokseksi perus-tettu hoito- ja kuntoutuslaitos. Nykyisin Taukokangas tuottaa palveluja sotainvalidien ja ve-teraanien lisäksi myös muille asiakasryhmille.

kiaskareissa apua tarvitseville, kyseessä ei siis ole neuvonta-puhelin.Vapaaehtoisvoimin yl-läpidettävän valtakunnallisen päivystyspuhelimen numero on 020 769 8111.

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 942

Sotilaspoikien Perinnelii-ton liittokokous pidettiin elokuun alussa Haminas-

sa, jonne oli kokoontunut suuri joukko maamme sotilaspoikia.

Kokouksen puheenjohtaja-na toimi kunnallisneuvos Kau-ko Suurnäkki. Liittohallituk-

sen esittämä toimintakertomus ja tilit sekä toimintasuunnitel-ma hyväksyttiin. Jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin 10 eu-roa.

Perinneliiton puheenjohtaja-na valittiin jatkamaan yksimie-lisesti Atte Kaskari ja erovuo-

rossa olleet hallituksen jäsenet valittiin uudelleen. Tilintarkas-tajina toimivat Seppo Suuripää ja Aimo Paananen.

Ensi vuonna perinneliiton liittokokous pidetään Seinäjo-ella.

Pohjois-Kymen Sotilaspoikien Perinnekilta Tallinnassa

Atte Kaskari jatkaa sotilaspoikien puheenjohtajana

Huittisten Sotilaspojat kokoontuneena Talvisodan Avara syli-muistomerkille Raatteentiellä.

Sotaveteraanien naulan lippusalkoon löi pankinjohtaja, sotave-teraani Risto Ruskokivi. Taustalla Juhani Koskinen varmistamas-sa osumat.

Perinnekillan kesäisen matkan kohteena oli Tallinnan laulujuhlat ja

Suomen-poikien tapaaminen. Pohjois-Kymen Sotilaspoi-

kakillan kuorolla ja Suomen-poikien mieskuorolla on pitkät perinteet. Kuorot ovat vuosien aikana esiintyneet monia ker-toja veljesmaissa sekä useita kertoja yhdessä. Kuoro esiintyi matkallaan Metsakalmistun hautausmaalla. Kuoro ja or-kesteri pitivät Pirita-hotellissa Lauluja merestä ja isänmaasta -konsertin ja soittivat kahtena iltana tanssimusiikkia.

Hautausmaalla puheen piti perinnekillan puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Mikko Pe-sälä. Hän välitti kaikkien suo-malaisten kiitokset Suomen-pojille.

- Vapaus ja itsenäisyys olivat Suomen-poikien ihanteena. So-dan jälkeenkin Suomen-pojilla oli raskas taakka kannettavana, mutta he kantoivat sen arvok-kuudella ja ihanteensa säilyttä-

en. Se toi moraalin ja uskon, jot-ka lopulta koituivat Viron kan-san hyväksi. Nyt talouselämän voimakas kasvu ja Tallinnan kaupungin kauneus ovat jokai-sen nähtävissä. Viro on EU:n jäsen, vironkieli on virallinen kieli, kansainvälisissä neuvotte-lupöydissä pieni Viro on tasa-vertainen muiden joukossa.

Uno Järvela ja Pekka Suo-malainen laskivat seppeleen muistomerkille. Lopuksi So-taveteraanien Viron yhdistyk-sen kunniapuheenjohtaja Raul Kuutma esitteli Metsakalmis-tussa olevia merkkihenkilöiden hautoja. Näitä ovat mm. laulaja Georg Otsin, Viron kansallis-runoilija Lydia Koidulan, presi-dentti Lennart Meren, tohtori, runoilija, kansanrintamahal-lituksen pääministeri Johan-nes Vares – Barbaruksen hau-dat sekä presidentti Konstantin Pätsin sukuhauta.

Teksti: Hannele Wirilander Kuva: Tapani Arvola

Kunniakäynti Metsakalmistun hautausmaalla. Puhetta pitämässä valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä. Kunniavartiona Keijo Ala-Tommola sotilaspoikien ja Raili Perkka pikkulottien edustajana.

Satakunnan Sotilaspoikien Perinneliiton Porin osas-ton uuden lipun naulaus-

ja vihkimistilaisuutta vietettiin Porin Suomalaisella Klubilla.

Juhlayleisön toivotti terve-tulleeksi Kosti Rasinperä, joka puheessaan palasi aikaan, jol-loin sotilaspojat olivat suurin järjestö Suomessa.

Lippupuheen piti ja puolus-tusvoimien tervehdyksen vih-kiäisjuhlaan toi Porin Prikaatin komentaja eversti Eero Pyöt-siä. Lipun vihki kirkkoherra Kari Erkkola ja vihkimissere-

Huittisten sotilaspojat ovat jo runsaan kym-menen vuoden aika-

na tehneet kesäisen matkansa Karjalan kannakselle, Vienan Karjalaan, Viroon ja Latviaan. Tänä kesänä oli vuorossa mat-ka Muurmanskiin ja Petsa-moon. Ensimmäinen tutustu-

Huittisten sotilaspojat Muurmanskissa ja Petsamossa

miskohde oli Raatteentiellä ja Kokkosalmella laskettiin sep-pele Kiestingin taistelijoiden muistomerkille.

Matka jatkui Louhen, Kan-talahden ja Hiipinän kautta Muurmanskiin ja sieltä Petsa-moon. Rajajoosepin rajanyli-tyspaikan jälkeen matkalaiset

saattoivat tutustua laajaan Suo-men Lappiin.

Viikon mittainen matka maamme itärajalla, Lapissa ja itäisessä naapurissa uusine matkakohteineen avarsi jälleen sotilaspoikien matkailua.

Porin sotilaspojille uusi lippumoniaa johti Kosti Rasinperä, jonka johdolla kaksikymmentä yhteisöä löi naulansa lipun sal-koon.

Tervehdyksensä juhlassa esittivät Porin kaupunginval-tuuston puheenjohtaja Sampsa Kataja, Sotilaspoikien Perinne-liiton puheenjohtaja Atte Kas-kari ja Satakunnan killan pu-heenjohtaja Väinö Willgren. Päätössanat esitti Porin osaston puheenjohtaja Aimo A. Suo-minen.

Kuvat ja teksti: Paavo Punkari

434/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Talvisodan aikaisella Tai-paleen rintamalla, Te-renttilän lohkon 4-tu-

kikohdan paikalla on kesästä 1991 lähtien seissyt tukeva te-räsristi. Ristin pystytti oma-aloitteisesti ja asianmukaiset luvat hankittuaan yksityinen ryhmä vetäjänään Vpl Pyhä-järveltä lähtöisin ollut Heikki Karttunen, nyt jo edesmennyt Taipaleen veteraani.

Taipaleen ristillä haluttiin kunnioittaa talvisodan Taipa-leen kentälle jääneitä sanka-rivainajia. Kaikkiaan 250 löy-detystä vainajasta 126 jäi tun-nistamatta ja heidät haudattiin tuolloin alueelle perustettuun kenttähautausmaahan. Taipa-leen Ristin pystyttäjät olettivat erheellisesti tuon hautausmaan sijaitsevan Terenttilä 4:n paik-keilla ja teettivät ristiin siitä kertovan kyltin.

Taipaleen oikea kenttähau-tausmaa löytyi 1994 eli kolme vuotta myöhemmin, noin kilo-metrin em. rististä luoteeseen ja alueen korkeimmalta paikalta. Se kunnostettiin ja varustettiin Suomen valtion toimesta asian-mukaisella muistokivellä, jossa mainitaan siihen haudatut 126 tuntematonta talvisodan san-karia. Paikalle on myös selkeä viitoitus Sakkolaan johtavalta tieltä.

Sen jälkeen Taipaleessa oli eri paikoissa kaksi muistomerk-kiä, joissa molemmissa viitat-tiin 126:een tuntemattomak-si jääneeseen talvisodan vaina-jaan. Taipaleen ristin teksti oli virheellinen, mutta jäi vuosiksi

paikoilleen. Vuonna 2003 muu-an toinen yksityinen matkaseu-rue vaihtoi ristiin uuden laatan, mutta senkin teksti oli virheel-linen mm. viittaamalla jatko-sodan vuosiin! Tilanteelle piti tehdä jotain, mutta kenen? Alu-een pitäjäsäätiöt eivät ottaneet asiaa hoidettavakseen, vaikka ihmettelyjä tilanteen johdosta kantautui ei puolilta.

Koska alue on entistä Met-säpirtin kuntaa, soitin kesäl-lä 2008 Aulis Ukkoselle, Kir-vesmäki Kerhon perustajalle ja kunniapuheenjohtajalle. Aulis kutsui mukaan alkuperäistä ris-tiä pystyttämässä olleen Jouko Halmekosken. Informoin asias-ta myös Sotavainajien muiston vaalimisyhdistystä, jolla ei ollut suunnitelmaamme huomautta-mista.

Muotoilimme kolmisin uu-den tekstin ja laatan tekijä löy-tyi Aulis Ukkosen kontakteil-la Miehikkälästä. Terttu Ravin vetämä Kaakonkulman Lot-taperinneyhdistys ry otti vas-tuulleen ja kustansi laatan kai-vertamisen. Taipaleen Ristin uudessa laatassa on otsikko TAIPALEEN RISTI ja alla seu-raava teksti:

Talvisodassa 1939–1940 Tai-paleen rintamalla kaatuneiden suomalaisten sankarivainajien muistolle. Aseveljet.

Uuden laatan juhlallinen kiinnitys tapahtui 16.5.2009. Paikalle saapuivat em. kolmen hengen työryhmä sekä Terttu Ravin johdolla bussilastillinen Kaakonkulman alueen veteraa-niasialle omistautunutta väkeä.

Simo Haapalehdon trumpe-tilla soittaman Finlandian jäl-keen tekstilaatan vihkiäispu-heen piti koskettavalla tavalla Jouko Halmekoski. Joukon isä Hemmi Halmekoski kaatui ja jäi kentälle Terenttilään helmi-kuussa 1940 ja lepää todennä-köisesti läheisessä kenttähau-tausmaassa. Seuraavaksi Terttu Ravi lausui sepittämänsä runon ja piti puheen. Työryhmä las-ki ristille kukkalaitteen ja Kaa-konkulman Lottaperinneyhdis-tyksen puolesta laskettiin ristil-le kukat.

Taipaleen risti voi nyt toimia yleisenä Taipaleen rintaman suomalaisten sankarivainajien muistomerkkinä, joka alueel-ta on toistaiseksi puuttunut. Se sijaitsee yhdessä Taipaleen tor-juntataistelujen polttopistees-sä suoraan edessään vihollisen surmanpelloksi muuttunut Te-renttilän aukea. Paikalla kävi-jä voi näin eläytyä tilanteeseen, jossa hyökkääjä lähes 70 vuotta sitten pysäytettiin äärimmäisin ponnistuksin ja raskain uhrein.

Tuomo Kukko

Taipaleen risti kunnossa

Työryhmän jäsenet vas. Jouko Halmekoski, Aulis Ukkonen ja Tuomo Kukko

VIRTSANKARKAILUUNpestävät ja kertakäyttöiset alushousut

Turuntie 4-6, 13130 Hämeenlinnafax 03-6125 353

SLIP SICLA lievään virtsankarkailuun

STRONG runsaaseen virtsankarkailuun

TENA PANTS runsaaseen virtsankarkailuun

- 100% puuvillaa- haaraosa hengittävää erikoiskangasta- muita suojia ei tarvita, käytetään kuten tavallisia alushousuja

- 100% puuvillaa- haaraosassa tasku erilliselle imevälle suojalle- huomaamaton ja helppokäyttöinen

- mukavat ja varmat kertakäyttöiset suojahousut- hygieeniset- useita eri kokoja, imukyky jopa 1 litra

Meiltä myös vuodesuojat. Lisää tuotteita: www.linctus.fi

TIEDUSTELUT JA TILAUKSET:Linctus Oy, p. 03-6125 355

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 944

Tarton kunnan Äksin kylässä kokoontui run-saan viidensadan hen-

gen joukko 29. elokuuta muis-telemaan 65 vuoden takai-sia Suomen-poikien taisteluita Tarton suunnalla sekä samal-

la viettämään Vapaudenristin päivää, jota nyt vietettiin 30. kerran. Tapahtumapäivää on vietetty Viron Vapaussodan jälkeen ja nimeen liittyy myös ritarikunta, joka oli toiminnas-sa 1919-25.

Muistopäivän ohjelmas-sa historioitsija Ago Pajur kä-sitteli Vapaussodan taisteluita Tarton suunnalla. Viron edus-kunnan jäsen Mart Laar esitte-li viroksi ja suomeksi Suomen-poikien taisteluiden merkitystä

sodan kulun kannalta. Viroon 19.8.1944 palanneet Suomen-pojat jakaantuivat kahteen ryh-mään. Toinen jäi Tallinnan suunnalle ja toinen siirrettiin Tarton rintamalle. Mart Laa-rin mukaan Suomen-poikien taistelut tulevat jäämään Vi-ron historiaan. Suomen-poiki-en taistelulla voitettiin aikaa, jona aikana kymmeniä tuhan-sia virolaisia pääsi pakenemaan länteen.

Suomen-poikien perinneyh-distyksen varapuheenjohtaja Nyyrikki Kurkivuori tervehti vieraita mukana olleiden suo-malaisten puolesta.

Suomen Sotaveteraanien Vi-ron yhdistyksen myöntämät huomionosoitukset jakoi Vil-lem Ahas.

Tilaisuuden päätteeksi näh-tiin taistelunäytös, jossa viro-laiset sotilaat valloittivat koh-teen venäläisiltä.

Taulu kertoo tapahtumastaTarton kunnan Pupastveren kylässä on vuodesta 1994 ol-lut Suomen-poikien taistelu-jen muistona muistokivi ja siinä laatta. Paikalle oli nyt pystytetty muistotaulu, joka paljastettiin käyttöön. Tilai-suuden alussa Suomen Sota-veteraanien Viron yhdistyk-sen varapuheenjohtaja Villem Ahas piti paljastuspuheen, jos-sa hän kertasi Suomen-poikien taisteluja Pupastveressä.

Tarton kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aivor Soop ja Viron yhdistyksen edustajat laskivat kukat muistokivelle.

Lisäksi Pilkan taistelun muistomerkillä oli kunnian-osoitus, jossa puheen piti Var-sinais-Suomen Sotaveteraani-piirin puheenjohtaja Kauko Sainio.

Markku Seppä

Suomen-poikia sekä Viron Vapaussotaa muisteltiin

Pupastveren taistelussa mukana olleita Suomen-poi-kia läheisineen muistokiven ympärillä. Laatassa on teksti SOOMEPOISID VIII 1944. Muistomerkki paljas-tettiin 1994.

Pupastveren muistokiven viereen tehdyn taulun esitteli varapuheenjohtaja Villem Ahas. Taulun tekstit ovat kol-mella kielellä; viroksi, suomeksi ja englanniksi.

Naiskodukaitsen naiset tarjoilivat kaikille vieraille paikallisen tavan mukaan tehtyä hernekeittoa lisuk-keineen.

Juhlaan osallistuvat lauloivat lipunnoston jälkeen Viron kansallislaulun.

Oulussa oli harvinais-laatuinen kuuden so-taveteraanin aseveli-

Kestävää aseveljeyttä

Tulimme tänne virkistymään, emme henkseleitä räpsyttämään ja isottelemaan, kertoivat ysikymppi-set 6. divisioonan autokomppanian veteraanit (vas. Viljo Käkelä, Väinö Sukanen, Ville Tikkanen, Olavi Salmi ja Veikko Salonen. Päällimmäisenä virkistäjänä oli maaherra Eino Siuruainen, sotaorpona so-dan kolhut kokenut Pudasjärven kasvatti. Kuva: Raija Närhi

ilta 29. elokuuta. Vuonna 1919 syntyneet 6. divisioonan au-tokomppanian miehet Veik-

ko Salonen Jyväskylästä, Ola-vi Salmi Sodankylästä, Vil-le Tikkanen Kajaanista,

Väinö Sukanen Oulusta ja Vil-jo Käkelä Kiimingistä läheisi-neen viettivät veljien yhteistä 90-vuotispäivää. Kuudes veli Martti Erkkilä Ranualta oli sairastumisen vuoksi joutunut perumaan tulonsa.

Miehet olivat olleet mukana jo talvisodassa. Yhteinen sota-tie alkoi jatkosodassa Sallan sa-votasta 1941 ja jatkui JR 12:n jänkäjääkäreiden vanavedes-sä Vienan Kiestinkiin, Karhu-mäkeen ja lopulta Kannakselle. Kotiutuminen tapahtui vasta Lapin sodasta Sodankylän Sat-tasesta marraskuussa 1944.

Emme ole tulleet tänne henkseleitä räpsyttämään eikä sotasaavutuksilla isottelemaan vaan muistelemaan aseveljiä ja virkistymään hyvien ystävien

seurasta, joukon kirjailijaveli Ville Tikkanen kertoi oululais-lehden haastattelijalle.

Kajaanin Sotaveteraani-en puheenjohtaja Matti Pie-tikäinen ojensi syntymäpäi-väsankareille yhdistyksensä kustantaman Ville Tikkasen uunituoreen teoksen Kohta-lon divisioonat. Viihtyisään il-taan osallistuivat myös Oulun läänin maaherra, Tammenleh-vän Perinneliiton puheenjohta-ja Eino Siuruainen ja Sotavete-raaniliiton puheenjohtaja Aar-no Strömmer tervehdyksineen.

(AS)

454/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Kun Lisbeth Lindbäck vuosi sitten osti Lindomessa sijaitsevan luontaistuotekau-pan, hän sai siinä yhteydessä monta kyselyäomega-3-rikkaasta hyljeöljystä. Hänestä oliitsestään selvää sisällyttää se valikoimaan ja myös kokeilla sitä itse.– Olen nyt syönyt hyljeöljyä monta kuu-kautta ja suosittelen lämpimästi tuotettaasiakkailleni.

Lisbeth liikkuuketterämmin –kiitos hyljeöljyn!

Melo

art Mu

sic & D

esign

ILMOITUS ILMOITUS

ILMOITUS ILMOITUS

Tietoa SEAL hyljeöljystäElexirin SEAL säästöpakkaus 180 kapseliaon terveyskaupoissa myytävistä hyljeöljy-istä oikeahintaisin ja siinä on 30 % enem-män ainutlaatuista omega-3-rasvahappoaDPA:ta kapselia kohti.

SEAL on norjalaisen lääkärin Geir Lundinkehittämä.

SEAL sisältää patentoitua Oxy´Less-rosmariiniuutetta.

SEAL on saatavissa 100:n ja 180:n kapselinpakkauksessa, sekä nestemäisenä hunajanja sitruunan makuisena.

Saatavissa terveyskaupoista ja apteekeista sekä tilattavissa rahtiva-paasti elexironline.fi tai soittaa puh 06-343 65 06.

Elexir tukee Ruotsin Reumaatikkorahastoa

Jos sinulla on kysymyksiä koskien Hyljeöljyä ota yhteyttä: Elexir Nordiska Suomessa: puh. 06-343 65 06 • faksi 06-343 65 02 • s-posti ann-caroline@elexir.se • www.elexir.se

Joka vuosi Kanadan viranomaiset toteuttavat suojametsästystä suuren grönlanninhylkeen kannan pitämiseksi kohtuullisella tasolla.Hyljeöljy uutetaan grönlanninhylkeen uloimmasta rasvakerroksesta.Öljy puhdistetaan monessa vaiheessa ja koko tuotanto tapahtuu lääkkeiden hyvän valmistustavan (GMP:n) mukaisesti.

Lisbeth on 53-vuotias ja hän ollut sairaseläkkeellä yli viisitoista vuotta, ja siksi panostus omaan liikekauppaan on ollut henkilö-kohtainen voitto.– Minun on ollut hyvin vaikeaa liikkua ja pitkään aikaan en pystynytajamaan autoa käsivaihteistolla, muun muassa nivelteni jäykkyydentakia. Olen monta vuotta täydentänyt ruokavaliotani kalan omega-3-rasvahapoilla, koska rasvan hyöty koko elimistölle on tunnettua – varsinkin nivelille, sydämelle ja verisuonille.

Käsivarret pään yli– Kun huomioni kiinnittyi hyljeöljyyn, halusin itse kokeilla pystynkötuntemaan eron. Kun olin ottanut kolme kapselia aamuin ja illoinparin viikon ajan minun piti ripustaa juuri pestyjä lakanoita kuivu-maan. Vasta kun olin heilauttanut ensimmäisen lakanan pyykkina-rulle, tajusin että olin täysin vaivatta nostanut käsivarsiani pääni yli!Tähän en ole pystynyt vuosiin. Koko vartaloni on myös notkeampi jaketterämpi. Uskon että rasvahapot EPA ja DHA – joita on kalaöljyssä– sekä DPA yhdistettyinä siihen, että öljy saadaan nisäkkäästä auttavat elimistöä hyödyntämään niitä. Elimistölle se on helpostitarjolla!

Rasvaa grönlanninhylkeestäTänään on yleisesti tunnettua että monityydyttämättömät rasvahapot auttavat pitämään kehoa joustavana ja ketteränä. Hylje-öljy sisältää luonnollisesti runsaasti tunnetut EPA- ja DHA-omega-3-rasvahapot, joita on myös kalassa. Lisäksi on DPA:ta, joka on kahdenedellä mainitun rasvahapon muuntumisen väliporras. Omega-3-rasvahapot – ja erityisesti DPA (dokosapentaeenihappo) – on osoit-tautunut hyväksi notkeille ja liikkuville nivelille.

Elexir SaloljaLisbeth Esse 255x355 Fi.qxd:Layout 1 09-06-09 16.31 Sida 1

Kesäisten yleisötapah-tumien suosituksi pai-kaksi muodostunut

Toppilan Möljä keräsi katso-moonsa noin 2500 henkilön konserttiyleisön veteraanikon-sertissa 16. elokuuta. Väkeä oli nyt runsaasti enemmän kuin kahtena aikaisempana kesänä samassa paikassa pidetyissä ve-teraanikonsertissa. Tapahtu-malle kaavaillaan jo jatkoa ensi kesänä.

Viihteellisen musiikkitapah-tuman sotiemme veteraaneille järjesti Meri Oulun Kulttuuri-seura ry yhteistyöyrityksinään toimivien liikelaitosten ja yhti-öiden tukemana. Veteraanijär-jestöjen kautta oli jaettu kaik-kiaan 1600 vapaalippua ja ti-laisuuteen oli bussikuljetuksia maakunnastakin. Veteraaneja tuli mukaan konserttiin myös monista seudun vanhainko-deista ja hoitolaitoksista hoito-henkilökunnan ja vapaaehtois-ten avustajiensa saattamana. Kahvitarjoilusta konsertin vä-liajalla huolehtivat Oulun soti-laskotiyhdistyksen vihreät si-saret.

Vetonauloina veteraanikon-sertissa vierailivat jälleen iki-vihreät laulajatartähdet Vieno Kekkonen, Marjatta Leppä-nen ja Pirkko Mannola sekä Korsuorkesteri. Konserttioh-jelman jälkipuoliskon toteutti jo perinteisesti Oulun Sotave-teraanikuoro johtajanaan Mih-kel Kollits. Yksilauluosuuksis-sa oli solistina Tuomo Malmi ja pianosäestyksestä huolehti kapellimestari Rauno Rännä-li. Laulut esitteli yleisölle kuo-ron puheenjohtaja Pekka Heik-kinen.

Veteraanikonsertilla suuri yleisö Oulussa

Veteraanikonserteista Toppilan Möljällä on muodostunut Oulun sotaveteraanikuorolle jokakesäinen mieluisa perinne. Konsertin jälkeen kuoro jatkoi yhdessäoloa karonkassa Sotainvalidien Vel-jeskodilla Hietasaaressa.

Konsertissa kuultiin monia jo sotavuosina suosituiksi tul-leita iskelmiä ja laulelmia. Li-säksi ohjelmistoon oli otet-tu joitakin samaan aihepii-riin liittyviä uusia kappaleita, kuten Korsuorkesterin esittä-mä Tikkakosken mannekiinit. Aloituskappeleenaan Ikivihre-ät esittivät vanhan tutun lau-lun, Kankahalla kasvoi kaunis kukkanen. Marjatta Leppäsen

soolonumerona oli tuore Juk-ka Virtasen teos Äidin soppa-kauha.

Yleisö palkitsi kaikki kon-serttiesiintyjät lämpimin suosi-onosoituksin. Konsertin päät-teeksi yleisö yhtyi seisaalleen nousten laulamaan yhdessä so-taveteraanikuoron kanssa Sil-lanpään marssilaulun.

Pekka Koivisto

Ilmaiset lentomatkat veteraaneille

Fly Lappeenranta tar-joaa Lappeenran-nan 360-vuotisjuhla-

vuoden kunniaksi veteraa-neille ilmaiset lentomatkat Lappeenrannan ja Helsin-gin välillä. Etu on voimassa 31.12.2009 asti. Varaukset ja tiedustelut asiakaspalve-lusta, puh. 020 7787 1800, www.flylappeenranta.fi.

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 946

hinnousuun ja Lapin sodan taisteluihin osallistuneita ve-teraaneja sekä muuta sotavete-raani- ja maanpuolustusväkeä omaisineen, kaikkiaan viiti-senkymmentä henkilöä.

Ennen laivan lähtöä kokoon-nuttiin laskemaan kukkalaite muistomerkille, joka pystytet-tiin Toppilaan 15 vuotta sitten. Tuolloin, kun oli kulunut puo-li vuosisataa Tornion maihin-noususta, pystytettiin lähtö- ja tulosatamiin muistomerkit. Juhlallisuuksiin liittyi silloin myös sotilasvalajuhlat Oulussa ja Torniossa, muisteli tuolloin Pohjan Prikaatin komentajana toiminut eversti evp Reijo Sal-linen. Muistopurjehdukselle lähtijöille Sallinen esitteli Ou-lu-laivan päällikön, merikap-teeni Pentti Auranahon, enti-sen luotsivanhimman ja Merel-linen Oulu ry:n johtohahmon. Auranahon isä oli aikanaan luotsaamassa maihinnousu-aluksia.

Meri oli miltei peilityyni lai-van lähtiessä kohti Torniota. Vaikka yö oli ollut kolea, aurin-gon lämmössä veteraanit tarke-nivat istuskella kannella. Juttu luisti, muisteltiin tietysti sitä edellistä merimatkaa ja vertail-tiin kokemuksia.

Jalkaväkirykmentti 11:n ve-teraani Kaarle Manelius Mu-hokselta muisteli viettäneensä maihinnousua edeltäneen ko-lean yön kuljetusaluksen perä-kannella yhdessä erään tove-rinsa kanssa. Muut miehet oli-vat sisällä laivan lastiruumassa. ”Selät vastakkain yritimme siinä nukkua, kaksi mantte-lia peittonamme. Mutta kylmä oli silti ja siitä sain kovan ys-kän ja nuhan”, Manelius muis-teli. Hän oli ehtinyt Ensio Sii-

lasvuon komppanian mukana jo kokea kesän 1944 kovat tais-telut Kannaksella ja haavoittu-akin Vuosalmella. Mutta vielä olisi edessä yksi ankara sotaret-ki Lapissa ja taistelu entisiä ase-veljiä, saksalaisia vastaan.

”Tilanne oli outo, kyllähän se vähän mietitytti”, muiste-li veteraani Toivo Heikinmat-ti Kuivaniemeltä saksalaisso-dan alkamisen tunnelmiaan. Laivamatkalla toisessa kuljet-userässä ei vielä osannut pal-jon aavistaa, mitä vielä joutuisi kokemaan. Sirpaleet kehossaan ovat yhä muistona kranaatista, joka iski, kun Kyläjoen sillan luota vetäydyttiin kaupunkiin päin. ”Torniossa vasta herä-sin, kaverit kai olivat auttaneet sinne hoitoa saamaan”, muis-telee JR53:n toisessa pataljoo-nassa ryhmänjohtajana taistel-lut Heikinmatti, joka tuli Tor-nioon maihinnousun toisessa laivauserässä.

Keskustelua pienissä ryh-missä tuntui riittävän pitkäl-le. Välillä kutsuttiin kahville ja sitten aterialle laivan salonkiin. Muisteltiin, että silloin edellis-kerralla muonana oli vain va-nikkaa ja lihapurkki. Niillä piti pärjätä pitkään vielä maissa-kin. Pohjan Prikaatin Killan edustaja, fil.tri Juhani Paakko-la loi esityksessään katsauksen nimikkoprikaatin historiaan sekä maanpuolustustyön ajan-kohtaisiin kysymyksiin ja huo-lenaiheisiin.

Laivan ehdittyä Kemin ta-salle oli alkanut hieman tuulla, mutta alus tuskin keinahteli-kaan pikku aallokossa. Tornion Röyttä uusine satamalaittei-neen ja lähistön suuret teolli-suuslaitokset tulivat näkyviin. Laiturissa näkyi kolme isoa

lastilaivaa. Silloin sotareissul-la muisteli joku nähneensä sa-tamassa Stuka-pommituksessa uponneen Bore IX laivan, jon-ka mukana menehtyi 60 miestä ja satamäärin hevosia. Ensim-mäinen laivauserä oli onnek-kaasti välttynyt Stukien hyök-käykseltä ja muultakin vasta-rinnalta, koska yllätys onnistui täysin ja sääkin oli sateinen.

Everstiluutnantti evp Jou-ko Lahdenperän komennossa ryhmittyneen muistopurjeh-dusjoukon edustajina kenraali Puonti ja sotaveteraanit Aarne Ollila ja Reino Pelttari laski-vat kukkalaitteen Röyttän sata-maan pystytetylle maihinnou-sun muistomerkille. Toinen osa retkeläisistä oli tullut Tornioon bussilla palatakseen sitten vuo-rostaan laivalla Ouluun.

Tornion kaupunginhotellis-sa nautitun kahvitarjoilun jäl-keen kuultiin Lahdenperän ja Pelttarin esitykset maihinnou-sutapahtumista ja sitä seuran-neista ankarista taisteluista. Eräät veteraaneista liittivät pu-heenvuoroissaan niihin omia muistojaan, joita kuultiin lisää vielä paluumatkalla Ouluun.

Kuva ja teksti: Pekka Koivisto

Maihinnousun muistopurjehdus Tornioon

Maihinnousun muistopurjehdus Oulusta Tornioon keräsi viitisenkymmentä veteraania.

Sotiemme veteraanit haas-tavat koko Suomen kan-san kävelemään YK:n

rauhanpäivän kunniaksi 20.9.2009. Tapahtuman jär-jestelyihin eri puolella maata osallistuu 20 valtakunnallista järjestöä. Tapahtuman suojelija on presidentti Martti Ahtisaari. Ulkoilutapahtuma järjestetään ainakin seuraavilla paikka-kunnilla: Espoo, Helsinki, Hä-meenlinna, Iisalmi, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Jämijär-vi, Kajaani, Kankaanpää, Kiu-ruvesi, Kokkola, Kotka, Kou-vola, Kuopio, Kuusamo, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Orimattila, Oulu, Pudasjärvi, Pori, Porvoo, Rovaniemi, Salo,

Sastamala, Savonlinna, Seinä-joki, Sodankylä, Tampere, Tor-nio, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vantaa. Jokainen paikkakunta suunnittelee omannäköisensä tilaisuuden oheisohjelmineen.

Tapahtuman alullepanija on YK:n pääsihteerin ehdotukses-ta Maailman Veteraanijärjestö. Täällä Suomessa tapahtuma on osa sotiemme veteraanisuku-polven perinnön siirtämis-tä nuoremmille sukupolvil-le. Presidentti Martti Ahtisaari on sanonut, että rauha on tah-don asia. Sitä on myös liikunta. Osallistutaan kaikki ikään kat-somatta tahän tapahtumaan.

Heikki Holma

Oulun Toppilan sata-maan kokoontui au-rinkoisena loppuke-

sän aamuna joukko sotavete-raaneja avustajineen. Paikka oli sama kuin 65 vuotta aiem-min, jolloin tunnelmat olivat perin toisenlaiset, kun mai-hinnousujoukkoja lastattiin rahtilaivoihin. Nyt oli kolmen höyryaluksen sijasta laituris-sa lähtövalmiina yksi pienehkö valkea laiva, MS Oulu miehis-töineen. Määräsatamana olisi jälleen Tornion Röyttä, kuten syksyllä 1944.

Tornion maihinnousun

muistopurjehduksen järjestivät Pohjan Prikaatin Kilta ja Me-rellinen Oulu ry, joka on hil-jattain saanut ja kunnostanut käyttöönsä vanhan tarkastus-alus Oulun, myös nimillä Soi-salo ja Valvoja III maamme ilma- ja merivoimia palvelleen mainion laivan. Retken suoje-lijaksi oli lupautunut Pohjois-Suomen sotilasläänin komen-taja, prikaatikenraali Jukka Haaksiala. Hänen estyneenä ollessa mukaan oli tullut edel-täjänsä, kenraalimajuri evp Pertti Puonti. Osallistujina oli edustava joukko Tornion mai-

474/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Erikoishammasteknikko valmistaa suoraan asiakkaille kokohammasproteesit ja huoltaa ne.Erikoishammasteknikkoliiton jäsen on järjestäytynyt terveyspalvelujen tuottaja.KELA korvaa hammashuollon kustannuksia Veteraaneille ja Miinanraivaajille edelleen.

Erikoishammasteknikkoliiton jäsenet palveluksessasi:

EHT Vesa KuusiratiUrheilutie 49, 86600 Haapavesi

puh. 08-451 075

HAAPAVESI

HELSINKI

EHT Merja VesamäkiHelsinginkatu 9, 00500 Helsinki

puh. 09-716 151

EHT Elina HeinonenKontulan ostoskeskus, 00940 Helsinki

puh. 09-342 6264

HÄMEENLINNA

EHT P. Kari-KoskinenLinnanniemenkatu 8, 13100 Hämeenlinna

puh. 03-616 9777, GSM 0500-486 831

LOIMAA

EHT Juha NepponenVäinämöisenkatu 6 B, 32200 Loimaa

puh. 02-762 2393

PORVOO

EHT Pekka JuurikkoLundinkatu 10 B, 4 krs., 06100 Porvoo

puh. 019-524 4433

SODANKYLÄ

EHT Erkki MelamiesJäämerentie 14, 99600 Sodankylä

puh. 016-612 280gsm. 0400-396 662

EHT Jaakko LaineKauppiaskatu 10 C, 20100 Turku

puh. 02-233 6018

VAASA

Alueen Hammas EHT Ilkka Garaisi

Kauppapuistikko 20 B, 65100 Vaasa puh. 06-312 1233

VALKEAKOSKI

EHT Osmo KarvinenSääksmäentie 17-19 A, 37600 Valkeakoski

puh. 03-584 7044

JÄMSÄ

EHT Terho ParikkaKoskentie 2, 42100 Jämsä

puh. 014-713 711

EHT Esa Ontero ja EHT Hannu Orell

Kirkkokatu 17 A 19, 90100 Oulu Puh. 08-311 8252

vastaanotto myös Haukiputaalla sopimuksen mukaan

OULU

TURKU

VANTAA

Myyrinhammas EHT Into Anttila

Iskostie 4, MyyrmäkiPuh. 09-563 1500

YLISTARO

EHT Jaakko KorkealaSorvarinraitti 4, 61400 Ylistaro

Puh. 0400-564 765

MIKKELI

EHT Kalervo HynninenMaaherrankatu 14 A 1, 50100 Mikkeli

puh. (015) 161 536

KEMI

EHT Veli-Matti HeikkiläSairaalakatu 2 C, 94100 Kemi

Puh. 016-255 944 ja 040-529 7348

KOTKA

Erikoishammasteknikko Erkki Hartikainen

Vesitorninkatu 2 C, 1 krs., 48600 Kotka ( linja-autoasemaa vastapäätä)

Puh. 05-266 214

JOENSUU

EHT Harri HukkaKirkkokatu 30 B katutaso

80100 JoensuuPuh. 013-311 575

Ventin kunniajäsen Erkki Lun-tamo esittää veteraanin terveh-dyksen 8.8. Santahaminassa pidetyssä 21. Prikaatin Perin-neyhdistys ry:n 20-vuotisjuhlas-sa. Kuva: Matti Kaltokari

Sodanaikaisen 21. prikaa-tin perinneyhdistyksen 20-vuotisjuhlaa vietet-

tiin 8. elokuuta Santahaminas-sa. Juhlassa kenraaliluutnantti Heikki Koskelo valotti prikaa-tin tehtäviä Ilomantsin taiste-luiden osana. Lopuksi hän si-teerasi ylipäällikkö Mannerhei-min muistelmien toteamusta.

– Ilomantsin voitto vaikut-ti uupuneeseen armeijaamme niin elähdyttävästi, että sen merkitystä on pidettävä arvioi-mattoman suurena.

Puolustusvoimien terveh-dyksen esitti prikaatikenraali

Ventti vietti 20-vuotisjuhlaaJuha-Pekka Liikola ja maan-puolustuskiltojen liiton pu-heenjohtaja Erkko Kajander. Veteraanien tervehdyksessä yhdistyksen kunniajäsen Erk-ki Luntamo kertoi omakohtai-sista sodan kokemuksista. Ilo-mantsin kunnan tervehdyk-sessä kunnanjohtaja Markku Lappalainen kertoi kunnan vaalivan karjalaisuutta ja kale-valalaisuutta, olevan maamme itäisimmässä kolkassa ja pitä-vän arvossa 30 kunnan alueel-la sijaitsevaa muistomerkkiä, -aluetta, -rakennusta ja -tau-lua.

Apuraha ensimmäisen kerranKarjalaisen kulttuurin edistä-missäätiön 21. prikaatin rahas-tosta jaettiin ensi kertaa apu-raha. Apurahan, suuruudel-taan tuhat euroa, vastaanotti Ilomantsin sotahistoriallinen työryhmä. Apuraha voidaan myöntää Ilomatsin taistelujen perinteen tunnetuksi tekemi-sestä ja vaalimisesta käytännön toimenpitein.

PalkitsemisiaKilta-ansiomitalin saivat Osmo I. Kaila, Irma Ruuskanen-Se-re ja Antti Juutilainen. Yhdis-

tyksen standaari luovutettiin Kaartin Jääkärirykmentille ja yhdistyksen juhlajulkaisun toi-mittaneelle Osmo Suomiselle.

Yhdistyksen kunniajäsenek-si kutsuttiin kenraalimajuri Heikki Koskelo.

Vuosikokous rutiinillaVuosikokous hyväksyi toimin-takertomuksen ja tilinpäätök-sen. Hyväksytyssä toiminta-suunnitelmassa vahvennetaan käytännön perinnetyötä ja ase-tetaan painopistettä Pohjois-Karjalan suuntaan sekä lisä-tään yhteistyötä kaikkien yh-teistyötahojen kanssa.

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 948

Liittomme golfmestaruu-det ratkottiin elokuun 10. päivänä Kytäjän

kauniissa maisemissa hienol-la, mutta samalla haastaval-la South East-kentällä. Kisaan osallistui 14 veteraania kah-den piirin saadessa joukkueen kokoon. Nuorin veteraani oli 82-vuotias ja vanhin 90-vuoti-as. Kannattajajäseniä oli omas-sa sarjassa kaksi.

Uudenmaan Sotaveteraa-nipiirin puheenjohtaja Heik-ki Talvela toivotti pelaajat ter-vetulleeksi kisaamaan mes-taruuksista. Kytäjä-Golfin edustajan pidettyä kilpailupu-huttelun suoritettiin lipunnos-to.

Pistebogey-kilpailun par-haaksi ja mestariksi pelasi Jaakko Heikinheimo, joka löi toiseksi tulleen Olavi Määtän kahdella pisteellä. Olavi Ruot-salainen puolestaan pelasi it-sensä kolmanneksi häviten yh-dellä pisteellä hopeatilan. Kil-pailun tasaisuudesta kertoo se, että seitsemän parhaan tulos oli viiden pisteen sisällä.

Lyöntipelin parhaana palkit-tiin bruttotuloksella 101 lyöntiä Niilo Niemi, joka löi Sulo An-tikaisen kahdella lyönnillä kol-manneksi sijoittuneen Pentti Martosen puolestaan hävitessä hopean yhdellä lyönnillä. Kuu-den pelaajan kärki kävi kovan kisan, mistä kertoo se, että he olivat kaikki kuuden lyönnin sisällä.

Joukkuemestaruuden vei Lahden Sotaveteraanipiirin joukkue Heikinheimo-Niemi-Antikainen tuloksella 73 bo-gey-pistettä. Toiseksi tulleen Suur-Helsingin Sotaveteraani-piirin joukkueen Määttä-Anti-kainen-Lehtiö tulos oli 61 bo-gey-pistettä.

Kannattajajäsenten kilpai-lussa Pentti Eskeli Lahdesta oli parempi piste-bogey pelissä, kun taas Finn-Göran Wenn-ström Helsingistä voitti lyönti-pelin. Kannattajajäsenet eivät kisailleet mestaruuksista.

Kilpailun jälkeen keskustel-tiin tapahtuman jatkosta ylei-sellä tasolla. Kilpailun jatkami-seen myös ensi vuonna ilmeni selkeää halukkuutta. Pallo on nyt kilpailutoimikunnalla, joka saa selvittää, missä muodos-sa kilpailu tulisi järjestää ensi vuonna. Liiton hallitus tarkas-telee asiaa tehdyn esityksen pohjalta. Jatkon puolesta puhu-nee ainakin se, että se motivoisi veteraanigolffareita jatkamaan tavoitteellisesti tätä erinomais-ta liikuntamuotoa.

Lämmin kiitos kilpailun hy-västä onnistumisesta kuuluu Kytäjä-Golf Oy:lle, joka oli va-rannut kaikille pelaajille mm golf-autot käyttöön kilpailu-kierroksen ajaksi. Meistä pidet-tiin hyvää huolta.

Finn-Göran Wennström

Sotaveteraaniliiton golf-mestaruudet ratkottu

Golf-tuloksetLyöntipeliNiemi Niilo 101Antikainen Sulo 103Martonen Pentti 104Ruotsalainen Tenho 104Rekonen Matti 105Määttä Olavi 106Heikinheimo Jaakko 111Raatikainen Kalevi 116Wallin Erik 117Lösönen Olavi 120Kemppainen Pertti 120Wahlberg Olof 125Sulkanen Olavi 127Lehtiö Tauno 130

KannattajajäsenetWennström Finn-Göran 92Eskeli Pentti 100

saaren ja Eemeli Nisulan kans-sa. Metsäneuvos Yrjö Torik-ka osallistui veteraanikisojen 800 ja 1500 metrin juoksuun, Yrjö oli kummallakin matkal-la pronssisijalla. Kilpailemi-nen Yrjölle ei ole vierasta, hän saavutti v. 2008 sotaveteraani-en SM-yleisurheilukilpailuissa kahdeksan kultaista mitalia.

Veteraanien MM-kisat hui-pentuivat kahteen massatapah-tumaan. Perjantaina oli Sibe-liustalossa taiteilija Laura Vou-tilaisen konsertti. Lauantaina juostiin täyspitkä maraton, jo-hon osallistui yli tuhat juoksi-jaa.

Ikäihmisten liikkeelle saa-miseksi ja kunnon kohenta-miseksi etsitään uusia keinoja. Ikäinstituutilla on mm. Voi-

Veteraanien MM-yleisurheilukisat Lahdessa 2009

maa vanhuuteen -ohjelma. Eri puolilla Suomea on koulutet-tu 300 ammattilaista, jotka le-vittävät tietoa vanhusten voi-ma- ja tasapainoharjoittelusta. Valtio tukee ikäihmisten kun-toutusta urheiluseurojen kaut-ta 2,2 miljoonalla eurolla 2009. Valtion uuden seuratuen yksi peruste on ikäihmisten kun-toutus. Vuodelle 2010 on val-tion budjettiin esitetty 3,7 mil-joonaan suuruista määrärahaa, kertoi kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila opetusministe-riöstä. Avoin haaste on meille kaikille jätetty valtion taholta, ”VANHENE VIISAASTI”.

Tauno Strengell

Yrjö Torikka juoksee toisena 1500 m:n matkalla Lahden urheilu-keskuksessa.

PistebogeyHeikinheimo Jaakko 27Määttä Olavi 25Ruotsalainen Tenho 24Niemi Niilo 23Antikainen Sulo 23Rekonen Matti 22Kemppainen Pertti 22Martonen Pentti 20Wallin Erik 20Raatikainen Kalevi 17Lösönen Olavi 14Lehtiö Tauno 14Wahlberg Olof 12Sulkanen Olavi 11Eskeli Pentti 31Wennström Finn-Göran 30

JoukkuemestaruudetLahti; Heikinheimo-Niemi-Antikainen 73 bogey-pistettäSuur-Helsinki; Määttä-Anti-kainen-Lehtiö 61 bogey-pis-tettä

Veteraaniurheilun suo-sio on kasvussa. Lah-ti ja lahtelaiset saivat

nauttia kauniista kesäsäästä ja veteraanien MM-yleisurheilus-ta heinäkuun viimeisellä vii-kolla ja elokuun alkupäivinä. Osanottajia oli lähes sadasta eri maasta, kaukaisimmat osan-ottajat olivat Uudesta-Seelan-nista, Australiasta ja Argentii-nasta. Vanhin oli 101-vuotias itävaltalainen Alfred Proksch, jonka lajeina olivat kiekonheit-to ja kuulantyöntö. Proksch oli ikäsarjassaan ainoa osanotta-ja, voitto oli varma omissa kil-pailulajeissa. Kisojen kuopus oli 35-vuotias saksalainen Jut-ta Brod, joka osallistui maasto-juoksuun sekä 5 000 ja 10 000 metrin juoksuun. Aikansa ni-mekkäimmät ja kansainvälistä menestystä saavuttaneet suo-malaiset urheilijat, aitajuoksi-ja Arto Bryggare ja seiväshyp-pääjä Antti Kalliomäki osal-listuivat omiin perinteisiin aktiiviuran lajeihinsa. Vete-raanikisaan osallistujat ilmai-sivat lähes kauttaaltaan, että kilpaileminen ei ole tärkeintä vaan osallistuminen, täällä ta-paa vanhoja hyviä kilpakave-reita. Lahtelaisista sotaveteraa-neista osallistui 80-vuotiaiden kahdeksan kilometrin maasto-juoksuun Kalle Väänänen ollen omassa sarjassaan kolmas. Hän oli myös voittamassa joukkue-kultaa yhdessä Pentti Saukko-

KILPAILUKUTSU

Suomen Sotaveteraaniliiton 18. shakkimestaruuskilpailut järjestetään Tuusulan varuskunnassa 9.-11.11.2009.

Mikäli osanottajia on korkeintaan 10, pelataan täydellinen turnaus, muutoin 7- tai 5-kierroksen vajaakierros-kilpailu osanottajamäärärästä riippuen.

Mestaruuskilpailuun voivat osallistua Sotaveteraaniliiton sääntöjen mukaan yhdistysten varsinaiset jä-senet. Ilmoittautumiset tulee lähettää 26.10.2009 mennessä osoitteella Helsingin Sotaveteraanipiiri ry, Man-nerheimintie 93 A, 00270 Helsinki, tai sähköpostilla toiminnanjohtaja.hssvp@kolumbus.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava nimi, osoite, henkilötunnus, yhdistys, jonka jäsen on sekä auton rekisterinumero, jos tulee omalla autolla.

Osanottajamaksu: Jokaiselle ilmoittautuneelle lähetetään tarkempi ohjelma erikseen, jossa on tiedot osanottomaksusta sekä tarvittavat tilitiedot.

Saapuminen Tuusulan varuskuntaan ja ilmoittautuminen kello 12.00 mennessä, jonka jälkeen majoittautu-minen ja lounas.

Avajaiset ovat varuskunnassa kello 13.00.

Osanottajille varataan majoitus sekä ruokailu. Majoitus ja ruokailu ovat omakustanteiset ja ne maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Sotaveteraaniliiton shakkimestaruuskilpailuja ei järjestetä enää liiton hallituksen päätöksellä vuonna 2010.

494/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Kirjat

Harri Hurme- Ilkka Kanko - Joose Norri- Petri Saha-rinen, Shakkikustannus Helsinki 2009

Kaarle Ojanen 4.12.1918 – 9.1.2009 oli sananmukaisesti it-senäisen Suomen ikäinen shak-kimestari. Kirjan kirjoittajat yh-distävät hienolla tavalla Ojasen elämäntarinan ja shakkiuran it-senäisen Suomen vaiheisiin. Oja-nen kokee matkansa varrella niin 30-luvun laman, sotavuodet, jäl-leenrakennuksen ajan, kuin Suo-men muuttumisen teolliseksi yh-teiskunnaksi.

Suomen johtavana shakin-pelaajana Ojanen pääsee myös osaksi sodanjälkeistä liennytys-politiikkaa, näkee maailmanpo-litiikan vastakkainasettelun ja shakin käyttämisen yhtenä osa-na ideologisten blokkien välises-sä taistelussa. Shakissa menesty-minen avaa Ojaselle mahdolli-suuksia tutustua moniin maihin ja hän tapaa henkilökohtaisesti

kaarle ojanen – Elämä ja pelit

maailmanjohtajia mm. Josip Broz Titon ja Fidel Castron sekä Neu-vostoliiton johtajia.

Ojanen tutustuu myös moniin ulkomaisiin shakinpelaajiin ja saa heistä ystäviä.

Läheisimmäksi tulee saksalai-nen huippusuurmestari ja Suo-men ystävä Robert Hubner, joka on analysoinut teokseen viisi Ojasen pelaamaa peliä.

Työssään Ojanen on uranuur-tajia työn tuottavuuden kehittämi-sessä suomalaisessa teollisuudessa. Kirja kertoo myös nämä vaiheet, kuten Kallen siviilielämän onnet ja surut. Kaarlen elämänvaiheita seurataan 30-luvun norssilaises-ta koulupojasta aina Itä-Helsingin vanhuuden kotiin asti.

Kirjassa ovat vahvasti esillä sotavuodet. Ojanen ilmoittautui varusmiespalvelukseen 2.9.1939 ja kuului siihen ikäryhmään, jon-ka sotareissu kesti sekä talvi- että jatkosodan. Kaarlen vaiheet tais-telulähettinä Krooninkukkulalla talvisodassa, toimiminen kone-kiväärikouluttajana ja osaston-johtajana Viipurin viimeisissä taisteluissa käydään kirjassa pe-rusteellisesti läpi.

Shakinpelaajana Kaarle Oja-nen oli vuosia Suomen paras. Hä-nen lisänimensä Kaarle kolmas-toista kertoo hänen voittamiensa Suomen mestaruuksien määräs-tä. Viimeisen mestaruutensa Kaarle voitti 64-vuotiaana vuon-na 1983. Tämä todennäköisesti ainutkertaiseksi jäävä tapahtu-ma Suomen shakkihistoriassa on kirjassa hyvin kuvattu turnauk-seen valmistautumisesta lähtien.

Kirjan lopussa on 92 Kaarle Ojasen pelaamaan peliä. Muka-na suomalaisen shakkihistorian helmiä, kuten Kaarlen voitto vi-rolaisesta MM-ehdokasottelijas-ta Paul Keresistä v.1960 ja tasa-peli maailmanmestariksikin yl-tänyttä Vasili Smyslovia vastaan Helsingin shakkiolympialaisissa v. 1952. Pelien suurin anti shak-kihistoriasta kiinnostuneelle on kuitenkin pelien johdanto, jossa kerrotaan lyhyesti Kaarlen vas-tustajien henkilöhistoria. Tämä on ainutlaatuinen galleria Suo-men parhaista pelaajista Kaarlen aktiivivuosilta.

Yksi Kaarle Ojasen viimeisis-tä peleistä oli kohtaaminen pu-hemies Sauli Niinistön kanssa

eduskunnassa Kaarlen 90-vuo-tispäivänä 4.12.2008. Pikapeli-en päättyessä 1-1 puhemies totesi Ojasen olleen kovin huomaavai-nen häntä kohtaan.

Herrasmiespelaajana ja her-rasmiehenä Kaarlen muistavat häntä kaipaamaan jääneet lä-heiset, shakkikaverit ja ystävät. Kaarlen aika päättyi 9.1.2009,

korpisodasta perinnetyöhönVenttiprikaati sodan ja rauhan päivinäPäätoimittaja Osmo Suo-minen, 21. Prikaatin Perin-neyhdistys ry. 112 sivua.

Sodanaikainen 21. prikaati jär-jestäytyi 1989, joten yhdistys on toiminut 20 vuoden ajan. Kirjaan on koottu runsaasti tietoa yh-distyksen järjestämistä tapahtu-mista, juhlissa pidettyjä puheita, yhdistyksen kattava hallintohis-toria, jakso veteraanien muistel-mia, tietoa oman lipun hankki-misesta ja yhteistyöstä muiden

Puh. 03-214 8648, e-mail. paivi.virtanen@gmail.comHämeenkatu 14 C, 3. krs, Tampere

HAMMASLÄÄKÄRI PÄIVI VIRTANEN

HAKEUDU HOITOON ENNEN KUIN HAMPAASI IRTOAVAT!

Iensairauksien ja hampaiden tukikudossairauksien erikoishoitoa ja ennaltaehkäisyä. Myöskin muuta hammashoitoa

Erikoishammaslääkäri HLT, FK HILKKA HELOVUO

Tullintorilla, Hammareninkatu 2 A, Tampere Puh: (03) 212 7129

TURKU

Hyvältätuntuvahymy

Puutarhakatu 12, 4 krs.20100 Turku

Puh. 02-2333 222

TUUSULA

Hammaslääkärit :Keloharju ArtoKuusikoski RamiLäärä Matti, HLTHalonen Katri, EHL (oikomishoito)Lehto Anneli, EHL (parodontologi)Lindholm Tom, Dos., HLT, EHL (suukirurgia)

Suuhygienistit :Hiltunen MirvaLindén JanicaTiainen Miia.........................................................Os. Nahkurintie 2 A 04300 TuusulaPuhelin (09) 275 5655Faksi (09) 273 3122info@hyrylanhammas.fi

VAASA

Hietasaarenkatu 24, Sandögatan 2465100 VAASA-VASA

Puh. 06-320 2700

HammaspulssiHumalistonkatu 11 , 20100 Turku

Puh. 02-277 7000

TURKUTAMPERE

Aleksis Kiven katu 10 E, 33210 Tampere

TAMPERE

Turun Hammaslääkärikeskus

Hämeenkatu 2, 20500 Turku ( esteetön kulku liikuntarajoitteisille )

Puh. 02-2333 778

Hammaslääkäriasema Dentapex Oy

Enqvistinkatu 7, puh. 03-345 3372,Sammon Valtatie 7, puh. 03-255 4519, TAMPERE

toimijoiden kanssa. Ilomantsin Möhköön hankit-

tiin yhdistyksen toimesta vuon-na 1989 muistomerkki. Tällöin sodan päättymisestä oli kulunut 45 vuotta. Siitä lähtien yhdistys on ollut yhtenä toimijana, kun Ilomatsin torjuntavoittojuhlia on viiden vuoden välein järjestetty.

Päätoimekseen Varsinais-Suo-men Sotaveteraanipiirin toimin-nanjohtajana toimivan Osmo Suomisen johdolla on koottu vi-reän 21. prikaatin perinneyhdis-tyksen toimista varsin kattava kokonaisuus, jolloin ulkopuo-lisenkin on helppo päästä selville yhdistyksen vaiheista.

Markku Seppä

mutta hänen muistonsa elää. Kir-jan tekijöille kuuluu suuri an-sio siitä, että suuren suomalaisen shakkimestarin vaiheet on niin tarkasti taltioitu ja elävästi kir-joitettu, että hänet tulevat tunte-maan vielä monet sukupolvet.

Arto Satonen kansanedustaja, shakinpelaaja

HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUJA SOTAVETERAANEILLE

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 950

HELSINKI

Hammaslääkärit ARTO & RIITTA SNÄLLHämeentie 97-99 A, Hki 55, puh. 09-765 735

Kiikkaistenkuja 1, 01800 Klaukkala, puh. 09-879 9003

IISALMI

Hammaslääkäri Juha Sirviö

Kirkkopuistonkatu 15 A, 74100 Iisalmi puh. 017-825 002

JYVÄSKYLÄ

Hammaslääkäriasema Densens Oy

Kansakoulunkatu 1, 40100 Jyväskylä puh. 014-214 219

Vastaanotto Jämsässä:

HammaskulmaTalvialantie 4, 42100 Jämsä, puh.014-716 641

OULU

Plus Terveys Oy Erikoishammaslääkäri

Kalevi MähönenKirkkokatu 10, 2 krs. , 90100 Oulu

Puh. 08 - 311 3845

Hammaslääkäri Esko Liukkonen

Malminraitti 16 D 16, 00700 HelsinkiPuh. 09-7001 8270

Uudenmaan HammaspalveluKeskustie 5 , 01900 Nurmijärvi

Puh. 0207 411 420

NURMIJÄRVIKUOPIO

Erikoishammasteknikko Esa-Matti Koponen

Puijonkatu 26 B 23, 3 krs., 70110 Kuopio Puh. 017-261 3370

DENTAALIPALVELU OY HAMMASLÄÄKÄREIDEN

YHTEISVASTAANOTTOPuijonkatu 23, 70100 Kupio

Puh. (017) 262 4443

Hammaslääkäri- ja erikoishammaslääkäripalvelut

LAHTI

Hammas-Tiimi Oy EHT Timo Vuori

Rautatienkatu 21 B, 15100 Lahti Puh. 03-752 7577

PlusTerveys SiltapuistoAleksanterinkatu 25 a B,15140 Lahti

Puh. 03-877 377www.siltapuisto.comsiltapuisto@phnet.fi

Erikoishammasteknikko Soili Hyvönen

Kievarinkatu 4, 79100 Leppävirta Puh. 017-554 2350

LEPPÄVIRTA

Mikkelin Hammaslääkärikeskus

Mikonkatu 3, 50100 Mikkeli, puh. 015-761 0100

MIKKELI

KUOPIO

ROVANIEMI

Dentia HammaslääkäritRovakatu 18, 96200 Rovaniemi

puh. 016-311 855 ja 016-344 656

SALO

FORSSA

Hammaslääkäriasema Deltadent

Hämeentie 29, 5 krs. Sörnaisten metroasema00500 Helsinki, puh. 09-565 8850

Teräskulman HammaslääkäriasemaSiltakatu 14 B 25 A , 80100 Joensuu

Puh. 013-224 200

JOENSUU

SALON HAMMASLÄÄKÄRIPALVELU OY

Vilhonkatu 11-13, II-kerros, 24240 Salo puh. 02-733 2211

Salon Hammaslääkärikeskus Oy

Turuntie 8 , 24100 Salo Puh. 02-727 6600

SAVONLINNA

HAMMASHOITOLA WI ISAUDENHAMMAS

Kauppakeskus KastelliOlavinkatu 53 (2.krs), 57100 Savonlinna

Puh. 015-511 60Ukkoherrantie 15, 96100 Rovaniemi

Puh. 016-334 0400

Hammaslääkärit: Pertti Sillankorva, Timo PursiainenPekolanraitti 8 (katutaso), 30100 Forssa

Puh. (03) 422 4066

HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUJA SOTAVETERAANEILLE

514/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Syyskuun ristikko

SANAKILPALehdessä 3/2009 kilpailusanamme oli ”PATTERIS-TO”. Seuraavassa hyväksytyt sanat (123 kpl):

airo, apis, apotti, aresti, arpi, asetti, aspi, aste, as-teri ( 9)

esto (1) itse (1)oire, opas, opaste, oras, orsi, osteri, otsa (7)paise, paiste, paisto, pari, paristo, parsi, par-

tio, pastori, patio, pato, patteri, patti, peitta, peitto, peso, pesti, pesto, petari, peti, peto, petos, petsi, pir-ta, piste, pisto, pita, pito, pitsa, pora, pore, porsta, portti, posteri, posti, potretti, potta, potti, protesti (38)

rapsi, rasi, rasite, raspi, rasti, ratti, ratto, repo, reti, riesa, ripa, ripe, risa, rita, ritsa, ropse, rosetti, rosti, rotta (19)

sari, sarpio, sato, seita, seta, setri, setti, siera, sieto, sirote, sitra, sopa, sora , sortti, sota, spotti, startti (17)

taisto, taite, taito, taitos, taitto, taos, tapetti, tapsi, taro, tarpeisto, tase, tasetti, taso, tasoite, tatti, teoria, teos, testi, tetra, tiera, tieto, tora, tori, torstai, tosi, tosi-te, toti, trap, trapetsi, tratti, trio (31)

Kaikkien osallistujien kesken arvoimme kolme DVD-levyä ”Isänmaa, suomalaisen sisun sankaritari-noita”. Palkinnon saavat Valto Alanko, Helsinki,

3. Lapin sodan loppuvaihetta saksalaisia vastaan 1944—45 kutsuttiin lasten ristiretkeksi. Miksi?

1. Suomen joukot olivat vain asevelvollisuusikäisiä.2. Vanhan asevelitoveruuden vuoksi.3. Sodan näennäisluonteen vuoksi.

4. Vuonna 1943 kotiutettiin Saksasta siellä vapaaeh-toisena sotinut suomalaisjoukko, ”Panttipataljoo-na”. Missä se taisteli sen jälkeen?

1. Lapissa2. Syvärillä3. Kannaksella4. Pataljoona lopetettiin

5. Mitkä seuraavista tehtävistä eivät kuuluneet Lot-tien toimintaan?

Virkistä muistiasi1. Eräässä maassa myytiin talvisodan aikana kirje-merkkejä ”Finlandia in victa” (= Voittamaton Suo-mi) varojen keräämiseksi Suomelle. Missä?

1. USA:ssa2. Ranskassa3. Britanniassa

2. Välirauhansopimuksessa v. 1944 määrättiin jouk-ko suomalaisia järjestöjä lopetettavaksi ”hitleriläis-mielisinä”. Kuinka monta?

1. 77 järjestöä ja yhdistystä2. 100 järjestöä ja yhdistystä3. 210 järjestöä ja yhdistystä4. 400 järjestöä ja yhdistystä

Hanna-Liisa Saari, Ylistaro ja Alpo Salminen, Lempäälä, onnittelut voittajille!

Seuraava kilpailusanamme on ”KOMISSIO”. Lähettäkää vastauksenne 25.9. mennessä kirjeessä tai postikortilla: PL 600, 00521 HELSINKI, faksil-la numeroon (09) 6126 2020 tai sähköpostitse osoit-teeseen toimitus@sotaveteraaniliitto.fi.

Vastaukseen kirjoitetaan lähettäjän nimi ja osoi-te, kirjekuoreen lisäksi ”SANAKILPA”. Kaikki-en vastanneiden kesken arvotaan kolme Bengt Fa-gerlundin ja Pentti Laamasen toimittamaa kirjaa ”Mannerheim-ristin ritarit – miehet ja aseet”.

1. muonitus2. ilmavalvonta3. huoltotyö4. toimistotyöt5. valistustyö6. taistelutehtävät7. viestintätehtävät8. pesulatyöt9. kartoitustyöt10. valonheitintehtävät

6. Kuinka monta kilometriä pitkän ”junan” olisi saanut niistä rautatievaunuista, joilla sotakorvaus-tavaroita kuljetettiin Neuvostoliittoon?

1. 9.740 kilometriä2. 13.400 kilometriä3. 19.100 kilometriä

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 952

Fysioterapiapalveluja SotaveteraaneilleESPOO

Rakentajainrinne 3 B02330 Espoo

Puh. 0500-7300 77

FysioterapeuttiTarja Leppänen

Espoon Fysikaalinen Hoitolaitos Ky

Tapiolan Keskustorni 5 krs. puh. 09-466 019

HELSINKI

Malmin Fysioterapia KyKirkonkyläntie 8, 00700 Helsinki

Puh. 09-345 1551e-mail: malminfysioterapia@kolumbus.fi

Ikäihmisten, veteraanien ja dementoituneiden kuntoutusKotona ja hoivakodeissa

ESPOO, HELSINKI, VANTAAPuh: 09-3922 302, 0400-552 492

Kyläkirkontie 6–10 E, 00370 HELSINKI

Lauttasaaren Fysikaalinen Hoitolaitos

Raija Kaila Pohjoiskaari 9 A, 00200 Helsinki

Puh. 09-6820 201 - myös kotikäyntejä

Erikoisosaamistamme: Ikäihmisten, veteraanien ja dementoituneiden kuntoutus.

Myös kodeissa ja hoito-laitoksissa. Geriatrinen Fysioterapia

HÄMEENLINNA

Hätilan Fysikaalinen Hoitolaitos KyViipurintie 36, puh. 03-674 1237

IMATRA

FysioNiskaVuoksenniskantie 54, 55800 Imatra

puh. 05-433 3211

JUUKA

Juuan Fysikaalinen HoitolaitosJuuantie 9 B, puh. 013-472 005

KANGASALA

Kangasalan Lääkintävoimistelu Ky

Torikatu 1, 36200 KangasalaPuh. 03-377 0297

HAAPAJÄRvI

Haapajärven Lääkäritalo Oy/ Fysiokolmio

Kauppakatu 9, puh. 08-763 575

HAUHO

Hauhon Lääkintävoimistelu Oy

Tiina Sissala & Antti Huikkonen Sullituntie 5, Virastotalo, 14700 Hauho

puh. 03-675 1808

HEINOLA

Heinolan Fysito Ky AaltoVirtakatu 4, puh. 03-714 2041

Käpylän Fysikaalinen Hoitolaitos KyJuhana-Herttuantie 9, 00600 Helsinki

Puh. 09-799 082

Teppanan Fysikaalinen HoitolaitosRekitie 1, 87250 Kajaani

Puh. 0440-629 290

Fysikaalinen Hoitolaitos Huhtala-Palmu Tulkkilantie 27, 32800 Kokemäki

Puh. 02-546 1631

Myllykosken Fysikaalinen HoitolaitosSeurantalo

Puh. 05-325 5911

Inkeroisten palvelukeskusValtatie 10, 46900 Inkeroinen

Puh. 05-367 4916

Fysioterapeutti Susanne Skogberg Kuningattarenkatu 16, 07900 Loviisa

Puh. 019-533 753

Fysioterapia Ann-Britt RajalaEspoonlahdenkuja 4 ,

(Espoonlahden Uimahalli) Puh. 09 - 802 2083

Pukinmäen Fysiopalvelu KySäterintie 3 00720 Helsinki

Puh. 09-345 1609 www.pukinmaenfysiopalvelu.fi

HELSINKI

Lea HyötyläinenJuvantie 5, 51900 Juva puh.015-651 551JUVA

JUvA

JÄRvENPÄÄ

Järvenpään Fysikaalinen Hoitokeidas Oy

Fysioterapeutit:Ari Lähteenmäki, Riikka Matikainen ja Tiina Savusalo-Forsander

Sibeliuksenkatu 1, Järvenpää Puh. 09-271 2966

- teemme SIDAS ja FINSOLE tukipohjallisia

KAJAANI

KOKEMÄKI

KOUvOLA

KUUSANKOSKI

Fysikaalinen Hoitolaitos Kuusaan Kuntoutus

Fysioterapeutti Marjo LakkaValtakatu 53-55, 45700 Kuusankoski

puh. 05-379 2492

LAPINLAHTI

Fysioterapiakeskus TupunaJuhani Ahontie 4, puh. 0207 981 451

LOIMAA

Kanta-Loimaan FysioterapiaHirvikoskentie 221, Loimaa

puh. 02-762 7187

Mellilän FysioterapiaSahantie 3, Melliläpuh. 02-767 1424

LOvIISA

MYNÄMÄKI

Mynämäen Kuntoutus Ky

Virastotie 2, puh. 02-430 6077

MYRSKYLÄ

Fysikaalinen Hoitolaitos Hele-Fysio

Keskustie 12, puh. 019-677 0720

534/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Fysioterapiapalveluja SotaveteraaneilleNIvALA

Nivalan Fysioterapia OyFysioterapeutit: Esa Laakkonen,Jenny Hilonen, Jenni Mäntylä, Pirjo Väätäjä ja Timo Kaltiainen

Toripiha 1, 85500 Nivala Puh. 08-440 733, GSM 044-296 4042

www.nivalanfysioterapia.fi

ORIPÄÄ

PALOKKA

PIELAvESI

Oripään FysioterapiaMörkömäentie 3, 32500 Oripää

Puh. 02-766 1254

Palokan FysioterapiaOlavintie 1, puh. 014-677 777

Fysioterapiakeskus TupunaToritie 2, puh. 020 981 450

Tampereen Kuntouttamislaitos Oy

(Polioinvalidit ry)- yli 50 vuotta palvelua -

Kyttälänkatu 5 (katutaso), 33100 Tamperepuh. 03-3142 5800

www.tampereenkuntouttamislaitos.fi

Fysioterapeutti virpi Reijonen- Kotikäyntejä

- Hoitosarjoja laitoskuntoutuksen sijaan- Omaishoitajille ohjausta avustamiseen

Puh. 040-514 8860

RAAHE

Veteraanikuntoutusta,Lääkintävoimistelua,

Hierontaa

Antinkankaantie 30, 92130 Raahepuh. 08-220 444

Siikajoen sivupiste, puh. 044-522 0480

FysiokolmioAnjalantie 9, puh. 08-776 770

REISJÄRvI

Riihimäen Fysioterapia Fysikaalinen hoitolaitos

OMT-FYSIOTERAPIAHämeenkatu 25-27 (Majakka)

11100 RIIHIMÄKIPuh. (019) 736 663 GSM 050 585 0045

RIIHIMÄKI

SIEvI

Sievin Fysikaalinen HoitolaitosMatinpolku 12, 85410 Sievi

puh. 08-480 348www.sievinfysikaalinen.fi

Fysikaalinen Hoitolaitos Pyhtään Kuntokeskus

Motellikuja 1, puh. 05-343 1020

SILTAKYLÄ

vILPPULA

vilppulan Fysio OyKaarikatu 5, puh. 03-471 3288

vIROLAHTI

YLÄNE

Yläneen KuntoutusOMT-fysioterapeutti ARTO JOKELA • akupunktiot

Vodder-lymfaterapeutti/työfysioterapeutti SATU HEIKKINEN

Koulutie, Palvelutalo, 21900 Yläne puh. 02-256 3875

Fysikaalinen Hoitolaitos Kaakon Kuntohoito Oy

Virojoki, puh. 05-347 1630, 040-596 4203Klamila, puh. 040-7717 468www.kaakonkuntohoito.fi

ÄÄNEKOSKI

Torikatu 5, 44100 Äänekoski puh. 014-520 580

e-mail: fysiokanervo@co.inet.fi

TAMPERE

Oriveden FysioterapiaKoulutie 1, 35300 Orivesi, puh. 03-335 2826

ORIvESI

TUUSNIEMI

Tuusniemen Kuntoutus KyPoikkitie 2, 71200 Tuusniemi

puh. 040-545 5788 ja 040-535 7544

Hyvää Syksyä

Memar OyVirrat

www.memar.fi

Kuljetusliike Lasse Ruohonen Oy

Ylöjärvi

Rautalaaki OyYlöjärvi

Boxia OyYlöjärvi

Puh. 03 - 235 5500, www.boxia.fi

Suomen Säiliöpääty OyYlöjärvi

S-K AutofixÄänekoski

Powernet OyÄänekoski

Työkaluvalmistamo Pentti Paananen Ky

Äänekoski

Skog Racing Service OyVihti

Rakennus-Saneeraus Järvi Oy

Vihti

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 954

Taittokortit kuorineen hinta 1.10 euroa/kplKorttien toivotusvaihtoehdot: A. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta B. Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta C. Blanco

Sotaveteraaniliiton uudet joulukortit jo myynnissä

1. Jouluaamu (Martta Wendelin)

2. Taikametsä, kultafoliolla

3. Jouluinen pihapiiri, hopeafoliolla

4. Jouluaatto

5. tähdet, hopeafoliolla

Puh. (09) 6126 2014 www.sotaveteraaniliitto.fi

Vaahersalontie 44, Punkaharjuwww.kruunupuisto.fi

• hotellimajoitus 2hhtäysihoidolla

• kolme puolihierontaa

• liikuntaryhmän päivittäin• fysioterapeutin

alkutapaamisen

Varaukset ja lisätiedot myyntipalvelustamme: puh (015) 775 091,myyntipalvelu@kruunupuisto.fi tai asiakassihteeri Leena Nykänen

puh (015) 7750 332, leena.nykanen@kruunupuisto.fi

Kuntoloma HarjullaJuhlavuoden huipputarjous:

alk. 399 €/hlö/2hh/5vrk (norm. 445,50 €)

Tarjous voimassa 3.8.–12.12.2009Kosmetologi- ja kampaamopalveluja varattavissa etukäteen lisämaksusta.

Kysy tarjousta myös avustettaville.

Kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Kruunupuisto Punkaharjulla on erin-omainen paikka hoitaa kuntoa tai viettää lomaa. Ainutlaatuisessajärvimaisemassa lataat elinvoimaa kattavien palveluidemme ja hoitojenparissa.

varaustunnus: kuntoloma_sv

YliopistonApteekki

S U O M E N S U U R I N A P T E E K K I

www.yliopistonapteekki.fi

Helsinki • Joensuu • Jyväskylä • Kemi • Lahti • Lappeenranta• Oulu • Pori • Salo • Savonlinna • Tampere • Turku

PALVELUAYstävällistä

ja edullisia hintojajoka päivä

554/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 9

Julkaisijasuomen sotaveteraaniliitto ry–Finlands krigsveteranförbund rf

Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

Päätoimittaja Markku Seppä

Toimituskellosilta 4 C00520 Helsinkipuh. päätoimittaja (09) 6126 2012sähköposti markku.seppa@sotaveteraaniliitto.fitai toimitus@sotaveteraaniliitto.fi faksi (09) 6126 2020 internet www.sotaveteraaniliitto.fi

Osoitteen muutokset Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteen muutoksista omaan yhdistykseensä tai liittoon riina Lillforsille, PL 60000521 Helsinkipuh. (09) 6126 2015sähköposti riina.lillfors@sotaveteraaniliitto.fi

Lehden tilaukset ja hinnatsotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata sotaveteraani-lehden liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /riina Lillfors. Lehden vuosikerran hinta on 15 euroa. Irtonumero maksaa 4 euroa.

ToimitusneuvostoPuheenjohtaja Finn-göran Wennströmstarrbackvägen 37 a 200670 Helsingforspuh.040 593 0521sähköposti wennstrom@saunalahti.fiJäsenet: anni grundström, antti Henttonen, olavi karttunen, Pirkko kuorehjärvi, Matti Lukkari, Pertti nieminen, Markku Seppä, Aarno Strömmer, Jyrki Vesikansa, sihteeri Marja Riukka

Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta.

Ilmestyminen 20091/09: 18. helmikuuta, 2/09: 22. huhtikuuta, 3/09: 17. kesäkuuta, 4/09: 9. syyskuuta, 5/09: 28. lokakuuta, 6/09: 16. joulukuuta.

Ilmoitushinnat1,60 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista sovitaan erikseen.

Äänikasetit lehdestäsotaveteraani-lehden pääsisällön saa myös äänikasetteina, joiden vuosi-kerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa ja muille 17 euroa. Äänikasetit voi tilata sotaveteraaniliiton myyntitoimistosta PL 600, 00521 Helsinkipuh. (09) 6126 2015sähköposti riina.lillfors@ sotaveteraaniliitto.fi

IlmoitusmyyntiMedia-ammattilainen adspace oyMikkolantie 2000640 Helsinkipuh. (09) 877 6136, 040 735 7531faksi (09) 726 1306 Isto Valkeapää puh. 040 735 7571

TaittoTaittotalo PrintOnePL 23 (Mikkolantie 20)00661 Helsinkipuh. ja faksi (09) 711 100sähköposti printone@printone.fi

Painopaikkasuomen Lehtiyhtymä oy, tuusula 2009issn 0782-8543

Ristikko ratkaisuKokoonnutaan

Haetaan yhteyttäVirkistä muistiasi, oikeat vastaukset1. Oikea vastaus: Britanniassa. Lontoossa oli perustettu 40 henkeä käsittävä Suomen toimisto, joka monin tavoin toimi Suomen hyväksi talvisodan aikana.2. Oikea vastaus: Noin 400 järjestöä ja yhdistystä, kuten suo-jeluskunta- ja Lotta Svärd –järjestöt ja Suomen Aseveljien Liit-to. Mm. Reserviläisupseeriliitto ja Sotilaskotisisaret saivat jat-kaa toimintaansa.3. Oikea vastaus: Suomen joukot olivat asevelvollisia. Van-hemmat ikäluokat oli kotiutettu aseleposopimuksen mukai-sesti. Sodassa kaatui n. 1.000 suomalaista.4. Oikea vastaus: Pataljoona lopetettiin Hangossa.5. Oikea vastaus: taistelutehtävät6. Oikea vastaus: 13.400 kilometriä. Rautateitse jouduttiin mm. kuljettamaan rannikolle laivoja Saimaan kanavan sul-keutumisen vuoksi. Jättiläiskuormien edestä purettiin siltoja, asemalaitureita, sähkölinjoja jne.

Raskas Psto 41:n veteraanit Kokoonnumme 14.10. kello 13.00 veljestapaami-sen ja ruokailun merkeissä ravintola Fez:ssä (ent. Motti), Töölöntorinkatu 2, Helsinki. Tervetuloa vaimon tai seuralaisen kanssa. Ilmoitathan tulos-tasi ennakkoon: Jaakko Kasurinen, puh. (09) 854 7211, 040 725 0450 tai Esa Pirtinheimo, puh. (09) 724 4132, 041 548 6225.

****

”Kuvan lähettäjän isoisän veli palveli jatkosodas-sa Jääkäripataljoona 1:n ensimmäisessä jääkäri-komppaniassa ryhmänjohtajana ja joukkuealiup-seerina. Mannerheim lahjoitti JP 1:lle kymmenen hopealaatalla varustettua Suomi-konepistoolia tunnustuksena menestyksekkäistä taisteluista Talvisodan aikana. Konepistoolit jaettiin mahdol-lisesti siten, että 1., 2., ja 3. komppania saivat ku-kin kolme, ja konekiväärikomppania yhden kone-pistoolin annettavaksi parhaimmille taistelijoille. Kuvan henkilö on mahdollisesti 1 JK:n kunniako-nepistoolimies, mutta kuka?”

Yhteydenotot: toimitus@sotaveteraaniliitto.fi.

KTA-Yhtiöt Oy Espoo

Berner OyHelsinki

Jatkosodan KTR 8:n ja muutkin Tammitykistön aseveljet!Veljeslounas on 14.9. kello 12.00 ”Tekniskalla”, Ee-rikinkatu 2, Helsinki. Ilmoittautuminen Erkki Sil-lanpäälle, puh. 040 578 7257. Olen luvannut jatkaa kokoontumisten järjestelyjä. Antakaa sanan kier-tää, rohkaiskaa aseveljiä saapumaan ja tarvittaessa auttakaa. Teemana veljeä ei jätetä.

4/0 9 sy yskuun 9. päivänä 20 0 956

1Sotaveteraani mitali Myös kannattajajäsenille. Hinta 15 euroa.

2JäsenmerkkiMyös kannattajajäsenille. 10 euroa.

21 sama kaiku on askelten tupla-Cd-levy38 laulua sotaveteraani- kuorojen esittämänä.Mukana myös VETERAANIN ILTAHUUTO – laulu. Hinta 20 euroa.

9 Tammenlehvä- hautakivimerkkiKorkeus 90 mmHinta 20 euroa.

22 Yrjö Jylhä: kiirastuliRunokokoelmaTalvisodan runoutta vuodelta 1941. Kuvitettu.Hinta 25 euroa.

✂

tiLaUskorttiSuomen Sotaveteraaniliitto PL 600 00521 HELSINKI

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

Nro ................ kpl ...................

nimi (tekstaten):

................................................................

Lähiosoite:

................................................................

Postinumero ja -toimipaikka:

................................................................ 4/09

8 Liiton virallinen hautakivimerkkiHalkaisija 60 mm. Myös uurnamerkkinä.Hinta12 euroa

20 HenkselitKotimaiset, veteraani- tunnuksella. Saatavana on viininpunaista, mustaa, harmaata ja tummansinistä.Hinta 23 euroa

26kynttilänjalkaKultakeskuksen perinteinen malli vuodelta 1918. Korkeus 77 mm. Varustettu liiton tunnuksella. Hopeaa.Hinta 125 euroa

sotaveteraaniliiton myymälä palvelee

Täytä ja postita oheinen tilauskuponki tai tilaa puhelimitse

29 kävelykeppiJääpiikillä ja ranne-lenkillä varustettu kävelykeppi. Kahva osa pyökkiä, varsi kestä-vää raminia. Sotave-teraanien käsityönä valmistama. Tilatessasi ilmoita pituutesi.Hinta 50 euroa

25 VeteraanivyöLaadukas kotimainen kääntövyö, nahkaa väri musta/viininpunainen. Myös tummansinisenä Soljessa liiton tunnus.Hinta 23 euroa

Liitto välittää keppien tilaukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen. Liitto välittää kynttilänjalkatilaukset

toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen.

Käy talossa tai soita Helenalle puh. (09) 6126 2014. Myymälä on avoinna ma–pe klo 8.30–16.00Sähköposti: helena.hornborg@sotaveteraaniliitto.fi

Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fi

Liitto välittää henkseliti-laukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen.

Liitto välittää veteraanivyötilaukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen.

Liiton tunnuksin varustetut solmiot15 Tummansininen, raidalliseen kuosiin kudottu malli.16 Tummansininen solmio, jossa tunnuk-sen ylä- ja alapuolella punai nen, sininen ja harmaa vinoraita. Hinta 15 euroaSaatavana myös kumi-nauhakiinnityksellä.

kÄYntiosoite: kellosilta 4 C, itä-Pasila. raitiovaunu 7 B kulkee kellosillan pysäkille.

6 Suomen lippu Hinta 25 euroa

5Isännänviiri Kotipihalle tai mökille. Sini-valkoisen viirin pituus neljä tai viisi metriä. Hinnat 55 ja 65 euroa.

4 Liiton standaari Hinta 30 euroa Liitto välittää solmiotilaukset

toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen.