1

Metsäntutkimus

MetsänT U T K I M U S METLAn asiakaslehti

2–––––––––––––––––––––––

Kesäkuu 1998–––––––––––––––––––––––

Riittääkö puutametsäteollisuudelle?

Viime vuonna päättyneessä Puu-varojen käyttömahdollisuuksientutkimusohjelmassa tutkittiin met-sien puuntuotantomahdollisuuksia,puun kysyntää ja tarjontaa sekä ar-vioitiin näiden tulevaa kehitystä.

Sydänpuustatulevaisuudenmerkkituote?

Metlan puuntutkimuksen pro-fessoriksi äskettäin nimitetty Erk-ki Verkasalo pitää tärkeänä tutki-muksen käytännönläheisyyttä jatiivistä yhteistyötä alan yritysten japuuntuottajien kanssa.

Juuristosta latvuksiinvie tutkimuksen tie!Metlan Joensuun tutkimusase-

man painoaloja ovat muun muas-sa metsätalouden suunnittelu, puus-ton kasvu ja tuotos, monikäyttö,metsätalouden ympäristövaikutuk-set, juuristo- ja puunlaatututkimus.

Suomalainenmetsäasiantuntemus

tarpeellistakehitysmaille

Kansainvälisen World Forests, So-ciety and Environment -hankkeenkoordinaattorit Abdallah R.S. Kao-neka ja Gerardo Mery esittävät aja-tuksiaan maailman metsien ongel-mista, Vihtavuosi

vaihtuu nyt!

2

Metsäntutkimus

Tutkimusalue

Kansallispuisto

Luonnonpuisto

Tutkimusasema

Kolari

Muhos

Kannus

SuonenjokiJoensuu

PunkaharjuParkano

Helsinki/Vantaa

Rovaniemi

Koli

Pyhätunturi

Pallas-Ounastunturi

Julkaisija:MetsäntutkimuslaitosUnioninkatu 40 A, 00170 HelsinkiPuhelin (09) 857 051Faksi (09) 625 308, 857 05 677Sähköposti:etunimi.sukunimi@metla.fiMetlan kotisivu Internetissä:http://www.metla.fi/METLA.html

PäätoimittajaRaija-Riitta Enrothraija-riitta.enroth@metla.fi

ToimitussihteeriMerja Lindroosmerja.lindroos@metla.fi

ToimituskuntaJyrki HytönenRitva IhalainenErkki KailaHeli MikkeläTiina NieminenMarja RuutuHeidi Vanhanen

Metsän-tutkimusMETLAnasiakaslehti

kesäkuu 1998

PÄ

ÄK

IR

JO

IT

US

UlkoasuMBE Oy/Seppo Laakkonen

TaittoJohanna Torkkel

Tilaukset jaosoitteenmuutoksetMetsäntutkimuslaitos/tiedotusUnioninkatu 40 A, 00170 HelsinkiPuhelin (09) 857 05 261Faksi (09) 857 05 677sähköposti: merja.lindroos@metla.fi

Painoesa printEsan Kirjapaino Oy, Lahti

ISSN 1455-0393 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Seuraava numero syyskuussa 1998.

Kannen kuvat:Vihdan teossa / Erkki OksanenTöyhtötiainen/Heikki Kokkonen

Pienuudessa metsätalouden vahvuus

Suomi on niitä aika harvoja maita maailmassa,joka on pystynyt todella vaurastumaan metsänavulla ja samalla kuitenkin käyttämään metsiäänkestävästi. Kysyimme lehdessämme tansanialai-selta ja chileläiseltä metsä-asiantuntijalta, miksi se onmeiltä onnistunut. Kumpikinoli täysin yhtä mieltä siitä, ettätärkein menestymisen syy onpienimuotoinen perhe-metsätalous. Metsänomistajillaon taloudellinen intressi hoitaaja käyttää metsiään hyvin.Lisäapuna ovat olleet metsä-lainsäädäntö ja toimivatmetsälliset organisaatiot.Vastaus oli itselleni vähänyllättävä. Olisin hakenut syitäpaljon kauempaa ja etsinytniitä enemmän. Ehkä se, ettäasioita tarkastelee ulkopuoli-sena, auttaa oivaltamaanolennaisen.

Yksityismetsänomistajat ovatavainasemassa jatkossakin. Kolmivuotisen Puu-varojen käyttömahdollisuuksien tutkimusohjelmantulokset, joista tässäkin lehdessä on artikkeli,kertovat puuta kyllä riittävän. Pääasiassa yksityis-metsänomistajista riippuu, saadaanko puu tehtail-le. Monet muutokset tuovat epävarmuutta puuntarjontaan. Esimerkiksi yhä useamman maaseudunpienomistajan arvioidaan myyvän metsänsä jamuuttavan kasvukeskuksiin. Ei ole välttämättähelppoa löytää metsille ostajia, jotka aktiivisesti japitkäjänteisesti sijoittavat rahaa metsätalouteen.

Suomen Akatemia, Tekes sekä maa- ja metsätalous-ministeriö ovat juuri yhdessä valmistelleet metsäalantutkimusohjelman seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.Tässä ohjelmassa etsitään vahvuuksia pienuudesta,

maaseudun yrittäjyydestä ja pk-sekto-rista. Ne on asetettu metsäklusteriakoskevan tutkimus- ja kehitystyöneräiksi painoaloiksi. Myös Metlassaon lisätty pk-sektorin tutkimusta:esimerkiksi puuntutkimuksen profes-suurin toimialan erityistehtäväksi onmääritelty pienteollisuuden kilpailu-kykyä edistävä soveltava tutkimus.

Vahvuuksien etsiminen pienuudestavoi kuitenkin helposti unohtuanykyisessä tilanteessa, jossa metsäte-ollisuuden yritykset kasvattavatkokoaan ja kansainvälistymisestäollaan etenemässä globaalistumiseen.Globaalistuminen näkyy muunmuassa pääomien, tuotannon jateknologian kasvavana siirtymisenämaasta toiseen ja kilpailunlisääntymisenä. Periaatteessahan

ihmistenkin liikkuvuus kasvaa. Vuosisadan alussalähdettiin Amerikkaan metsätöihin ja piikomaan,muutama vuosikymmen sitten Ruotsiin autotehtaalle.Enää ei suomalaisia tarvita maailmallasiirtotyöläisiksi. “Indonesian raitti” kutsuu vaiasiantuntijoita Ehkä nyt on entistä tärkeämpäähuolehtia siitä, että yritykset työllistävät myösSuomessa. Yksityismetsätalouteen ja maaseudunyrittäjyyteen kannattaa todella satsata – myöstutkimuksessa. Hyvää kesää!

Raija-Riitta Enroth

Ku

va: E

rkki

Oks

an

en

M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S

3

Metsäntutkimus

Puun tarve lisääntyy– riittävätkö oman

pöydän eväät?Tuoreimpien laskelmien mukaan

talousmetsistämme (suojelualuei-den ja -varausten ulkopuolella olevatmetsät) voidaan hakata vuosina1996–2005 kestävästi noin 67 mil-joonaa kuutiometriä. Seuraavillakymmenvuotisjaksoilla (2006–25)suurin kestävä hakkuukertymä nou-see 70 miljoonaan kuutiometriin.Suurin kestävä hakkukertymä ku-vaa sellaista hakkui-den tasoa, joka voi-daan jatkuvasti ha-kata ilman, että hak-kuita tarvitsee tule-vaisuudessa vähen-tää.

Metsäteollisuu-den vuotuinen raa-kapuun käyttö olivuosina 1990–96keskimäärin 53miljoonaa kuutio-metriä, mistä koti-maisen puun osuusoli 46 miljoonaakuutiometriä. En-nakkotietojen mu-kaan vuosi 1997rikkoo tähänastiset ennätykset: raa-kapuun kokonaiskäyttö nousee 63miljoonaan kuutiometriin, jostakotimaista raakapuuta on 54 mil-joonaa kuutiometriä. Tänä vuonnatehtaiden puun tarpeen ennustetaanolevan samaa luokkaa, ja korjaus-ja uusintainvestointien myötä ka-pasitetti on lähivuosina kasvamas-sa.

Kun teollisuuden puunkäytönlisäksi otetaan huomioon raaka-puun vienti ja kiinteistöjen aines-puun käyttö (noin 2–3 miljoonaakuutiometriä vuosittain), puunkäyttö näyttää olevan jo varsin lä-hellä metsiemme suurinta kestäväähakkuumäärää. Onko metsäteolli-suutemme kasvamassa liian suu-reksi puuvaroihimme nähden japuun tuonti käymässä entistä vält-tämättömämmäksi?

Metsät mahdollistavatjoustavan

hakkuupolitiikanSuurin kestävä hakkuumäärä on

laskennallinen suure, eikä sitä voimitata samalla tavoin kuin esimer-kiksi puuston kasvua. Suurimmankestävän hakkuumäärän taso riip-puu puuston määrän, rakenteen jamaan puuntuotantokyvyn lisäksilaskelmassa käytetyistä taloudelli-sista kriteereistä. Laskelman tulok-seen vaikuttavat eri puutavarala-jien ja uudistamismenetelmien hin-tasuhteet, eri ajankohtiin sijoittu-vien kustannusten ja tulojen mää-rä sekä niille asetettu korkovaa-timus.

Vaikka suurin kestävä hakkuu-määrä ei olekaan yksiselitteinen, seon silti puuston nykykasvua pa-rempi mittari metsien hakkuumah-dollisuuksille. Kasvun tai kestävänhakkuutason tilapäisesti ylittäväthakkuut eivät ole tulevien hakkui-den kannalta kohtalokkaita. Sensijaan vaatimus, että hakkuiden tu-lisi jatkuvasti olla kasvua vähäi-sempiä, johtaa väistämättä noidan-kehään: puusto ikääntyy, kasvupienenee, hakkuita joudutaan vä-hentämään.

Metsien kehitys-dynamiikka mah-dollistaa hyvin jous-tavan hakkuupoli-tiikan. Huippusuh-danteessa metsiävoidaan hakata rei-lummin, laskusuh-danteessa tilannetasaantuu. Perusteettuontipuulle löyty-vätkin lehtikuitu-puuta lukuunotta-matta muusta kuinmetsiemme puu-varojen riittävyy-destä.

Yksityis-metsänomistajatavainasemassa

Maamme metsäteollisuus onkansainvälisesti katsoen poikkeuk-sellisen riippuvainen yksityismet-sänomistajien puuntarjonnasta, jasiksi metsänomistajien hakkuu-käyttäytymisen tunteminen ja senennustaminen on tärkeää. Tätä ko-rostaa teollisuusmaissa vallitsevasuuntaus vähentää metsien käsitte-lyn julkista sääntelyä ja puun kas-vatuksen tukea samalla kun met-sän markkinattomien arvostustenmerkitys on lisääntymässä.

Metsänomistajan puuntarjontariippuu puuston määrän ja raken-teen ohella monista muistakin te-kijöistä. Tällaisia ovat esimerkik-si metsänomistajan taloudellinentilanne, hänen näkemyksensä kan-tohintojen ja korkojen kehittymi-sestä sekä metsän markkinatto-mien arvojen ja perinnönjättömo-tiivin merkitys. Nämä tekevät met-sänomistajan käyttäytymisen en-nustamisesta erittäin vaikean jamonitahoisen ongelman.

Tutkimusten perusteella puun-tarjontatekijöissä ei näyttäisi ole-van tapahtumassa mitään dramaat-tisia muutoksia. Pitkällä aikavälil-lä odotettavissa oleva puuvarannonlisääntyminen riittää korvaamaantarjontaa mahdollisesti heikentävienmetsänomistajakunnan muutostenvaikutukset. Viime aikoina on ta-pahtunut kuitenkin useita merkit-täviä muutoksia, jotka voivat muut-taa metsänomistajien puunmyyn-tikäyttäytymistä.

Toimintaympäristönmuutokset tuovat

epävarmuuttaMetsäverojärjestelmän siirty-

mäkaudella (1993–2005) pinta-alaveroon jääneet metsänomistajatovat toistaiseksi myyneet puutahuomattavasti aikaisempaa enem-män. Sen sijaan puun myyntitulo-verotukseen siirtyneiden myyn-neissä ei ole tapahtunut muutoksia.

Siirtymäkauden päättyessä kan-nustevaikutus häviää, joten käyt-täytymismuutos jää tilapäiseksi.Puuntarjonta saattaa kuitenkin ti-lapäisesti taantua, mikä heijastuukorotuspaineina kantohintoihin.

Valtakunnallisen hintasopimus-järjestelmän purkaantuminen jaEU:n talous- ja rahaliittoon (EMU)liittyminen voivat aiheuttaa tähän-astista nopeampia muutoksia kan-tohintojen suhdannevaihtelussa.Lisääntyvän hintaepävarmuudenmyötä kantohintaodotusten merki-tys puuntarjonnassa kasvaa.

Puun myyntien epäsäännölli-syyttä lisäävät monet tekijät. Yhäuseammalle metsätulot ovat vainsivutuloja. Lisäksi pää-omamarkkinoiden va-pautuminen ja alhaineninflaatio (positiiviset re-aalikorot) suovat metsän-omistajille aiempaa pa-remmat mahdollisuudetverrata metsän tuottoasuhteessa lainarahaan ja

Teksti: Harri Hänninen

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kuvat: Erkki Oksanen

Riittääköpuuntarjontateollisuudelle?

Kolmivuotinen Puu-varojen käyttö-mahdollisuukseintutkimusohjelmapäättyi viime vuon-na. Sen 11 tutkimus-hankkeessa tarkas-teltiin metsienpuuntuotantomahdolli-suuksia, puun kysyn-tää ja tarjontaa sekäarvioitiin näidentulevaa kehitystä.

seur. sivulle

4

Metsäntutkimus

muiden sijoituskohteiden tuottoon.Pääomamarkkinat ja tuottoisat si-joitusvaihtoehdot antavat metsän-omistajille mahdollisuuden joustaatasaisten hakkuutulojen vaatimuk-sesta ja myydä puuta silloin kunsiitä saa parhaan hinnan. Metsää eitarvitse pitää pankkina.

Maanhankintaoikeuslain ku-moaminen vuoden 1998 alussa va-pautti metsätilakiinteistöjen mark-kinat, mikä korostaa metsän mer-kitystä varallisuus- ja sijoituskoh-teena. Pitkällä aikavälillä tämä vai-kuttaa myönteisesti puuntarjon-taan, koska metsien hoidon merki-tys lisääntyy. – Hyvin hoidettujenmetsien markkina- ja vakuusarvoon suurempi kuin hoitamattomienmetsien.

Yhtiöiden keinotkantohinnan

hallintaanMetsänomistajien odotellessa

kantohintojen nousua puukauppahiljenee. Metsäyhtiöt pyrkivät hal-litsemaan suhdannenousun hinta-vaikutusta tuontipuulla, hankki-millaan pystyvarastoilla sekä pitä-mällä puunhankinnan tiukastiomissa käsissään. Tuontipuu jar-ruttaa kotimaisen puun hintaa jakorvaa sen niukkuutta tietyissäpuutavaralajeissa; puuta tuodaan-kin yhä enemmän.

Vuosina 1970–96 tuonnin tren-dikasvu on ollut 3,5 prosenttia vuo-dessa. Vuosina 1990–96 tuonti olikeskimäärin 7,5 miljoonaa kuutio-metriä. Tuontipuun toimitussopi-mukset sekä hankintakanavien jalogistiikan ylläpito edellyttävättuontia myös matalasuhdanteessa,vaikka kotimaista puuta silloinolisikin tarjolla kilpailukykyiseenhintaan.

Yksityismetsät69 %

Tuontipuu4 %

Yhtiöidenomatmetsät8 %

Metsähallitus9 %

Metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta noin 70 prosent-tia kertyy yksityismetsistä. Kotimaisesta raakapuusta(tuontipuu poislukien) yksityismetsien osuus on noin 80 pro-senttia. Keskiarvo vuosilta 1990–96. (Lähde: Metla, Metsä-tilastollinen tietopalvelu).

UUTUUS

Hanki itsellesi kokonaisvaltai-nen näkemys metsiemme puu-varojen käytöstä ja siihen vaikut-tavista tekijöistä!

Puuvarojenkäyttö-

mahdollisuudetMetsiemme puuvarat

ovat aina herättäneet laa-jaa mielenkiintoa – niinkeskeinen on metsien mer-

kitys kansantalouteemme. Toi-saalta on puhuttu puuvarojen va-

jaakäytöstä, toisaalta kannettuhuolta niiden riittävyydestä.

Riittävätkö puuvarat, kun suo-jelu- ja luonnon monimuotoisuus-vaatimukset lisääntyvät? Mitä ta-pahtuu, jos säännöllisistä metsä-tuloista riippumattomat metsän-omistajat eivät tarjoakaan puutamyyntiin? Entä mitä tekevät kan-sainvälistyvät metsäyrityksemme:suuntautuvatko investoinnit yhäenemmän ulkomaille, vai luote-taanko kotimaiseen tuotantoon?

Kirjan tarkasteluhorisontti ulottuu vuoteen 2010.Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa❏ metsäteollisuustuotteiden kysynnän kehittyminen❏ metsien puuntuotantomahdollisuudet❏ metsänomistajien puuntarjonta❏ energiapuun mahdollisuudet❏ teknologinen kehitys: prosessien tehostuminen,informaatioteknologia❏ talouden muutos: globaalistuminen,Euroopan unioni ja EMU❏ asenteiden muutokset: vihreät arvot,metsäkonfliktit❏ metsäpolitiikan muutos: kansainvälisyysvs. kansallinen metsäpolitiikka

Metsiin kohdistuvataineettomatarvostuksetlisääntyvät

Varallisuuden lisääntyessä kan-salaisten metsiin liittyvät aineetto-mat arvot korostuvat. Tämä vaikut-taa puuntarjontaan vähentämällämetsätalouden käytössä oleviapuuvaroja metsien suojelun lisään-tymisen ja talousmetsien moni-muotoisuutta edellyttävien käsitte-lymenetelmien takia. Myös met-sänomistajien arvot ja tavoitteetvoivat muuttua ja sitä mukaa hei-dän hakkuu- ja metsänhoitokäyt-täytymisensä.

Uusien, 1990-luvulla perustet-tavaksi esitettyjen suojelumetsienarvioidaan vähentävän vuotuisiahakkuumahdollisuuksia noin 0,6miljoonaa kuutiometriä. Natura2000 -ohjelmaan uusina kohteina

esitettyjen täysin suojeltavien met-sien (yksityismailla noin 18 000hehtaaria ja valtion mailla n. 9 500hehtaaria) osalta vuotuisten hak-kuumenetysten on arvioitu olevannoin 63 000 kuutiometriä.

Uudessa metsälaissa ja metsän-hoitosuosistuksissa edellytetäänmonimuotoisuuden huomioon ot-tamista metsien käsittelyssä. Alus-tavat arviot tämän hakkuumah-dollisuuksia vähentävästä vaiku-tuksesta vaihtelevat 8 ja 18 prosen-tin välillä. Arviot perustuvat kui-tenkin kaavamaisiin puuntuotanto-laskelmiin, joissa suojeltavienluontokohteiden ja niiden käsitte-lyn pienipiirteisyyttä ei kyetä vie-lä riittävästi ottamaan huomioon.Lisäksi metsänomistajien omat rat-kaisut voivat poiketa paljonkin las-kelmissa oletetuista.

Tähän viittaavat Metsätaloudenkehittämiskeskus Tapion luonto-

laatuselvitykset, joiden mukaanhakkuissa säästöpuiksi sekä arvok-kaille luontokohteille ja rantamet-sien suojavyöhykkeille jätetynpuuston määrä on vuosina 1996–97 ollut noin 4 prosenttia hakatunkohteen puuston kokonaismääräs-tä. Pitkällä aikavälillä näiden jät-töpuiden puuntuotannollinen mer-kitys on kuitenkin tätä suurempi,koska niiden varaama kasvutila onvajaakäytössä.

Metsänomistajien päätöksente-ossa ei-puuntuotannollisten arvo-jen korostuminen saattaa johtaanykyistä pitempiin kiertoaikoihin,mikäli puuntuotannon ulkopuolis-ten hyötyjen koetaan lisääntyvänpuuston ikääntyessä. Tämä supis-taa lyhyellä aikavälillä puuntar-jontaa, pitkällä aikavälillä puun-tarjonta saattaa lisääntyä puuva-rannon kasvaessa.

Puun niukkuussuhteellista

Puuntuotantolaskelmien perus-teella metsissämme riittää puuta.Metsäteollisuuden kannalta on kui-tenkin oleellista millä hinnalla puusaadaan tehtaille. Metsäteollisuus-tuotteiden kysyntä- ja hintakehitysmaailmanmarkkinoilla sanelee teol-lisuuden puun tarpeen ja kanto-hinnan ylärajan eli puustamaksu-kyvyn. Teollisuus pyrkii ostamaanpuun mahdollisimman halvalla,metsänomistajat taas yrittävät myy-dä sitä mahdollisimman korkeallahinnalla. Vaihdettu puumäärä jakantohinta ratkeavat markkinoillakysynnän ja tarjonnan yhteisvaiku-tuksena. Puun niukkuus on näinsuhteellista, ei absoluuttista.

Lisätietoja:Harri HänninenMetla/Helsingin tutkimuskeskusUnioninkatu 40 A, 00170 Helsinkipuh. (09) 857 05 728sähköposti:Harri.Hanninen@metla.fi

Harri Hänninen (toim.):Puuvarojen käyttömahdollisuudet

Julkaisijat: Metsäntutkimuslaitos jaMetsälehti Kustannus 1998.

Sivuja noin 200.Hinta 160 markkaa.

Tilaukset:

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Metsälehti Kustannus, puh. (09) 156 2338, faksi (09) 156 2335

ed. sivulta

1

5

Metsäntutkimus

...Asetus metsätieteellisenkoelaitoksen perustamises-ta annettiin levottomanaaikana, lokakuussa 1917.Toimintansa laitos pääsialoittamaan väliaikaisinvoimin vasta heinäkuussa1918.

Laitoksen alkuvuodetja sen ensimmäiset

tehtävätMetsäntutkimuslaitoksen en-

simmäisenä metsänhoidon profes-sorina ja sen pitkäaikaisena johta-jana toimi vuonna 1915 kaskivil-jelyn vaikutuksista Suomen met-siin väitellyt Olli Heikinheimo.Metsätaksatsionin (myöh. metsä-arvioimistieteen) professorin vir-kaa hoiti aluksi fil. tri O. J. Lakarija vuodesta 1921 alkaen Yrjö Il-vessalo. Kaksi vuotta myöhemminfil. tri V. T. Aaltonen nimitettiinhoitamaan metsämaaperäopin pro-fessorin virkaa. Metsänhoidon as-sistentin virkaan tuli vuonna 1919maisteri V. Kujala ja maaperäopinassistentiksi V. Auer. – Uusi laitosoli näin miehitetty nuorilla, muttatutkijanuralleen jo selvästi antau-tuneilla, pätevillä voimilla.

Vaikka Metsäntutkimuslaitok-sen tilat olivat vaatimattomat, vainkaksi ja puoli huonetta metsähal-lituksen tilastokonttorin suojissa,sen henki oli optimistinen. Laitok-sen oma julkaisusarja, Metsätie-teellisen koelaitoksen julkaisuja,alkoi ilmestyä jo vuonna 1919.Koko ensimmäisen niteen täytti V.T. Aaltosen yli 300-sivuinen väi-töskirja Lapin kuivien kangas-metsien luontaisesta uudistumises-ta. Vuoteen 1924 mennessä Met-säntutkimuslaitoksen omassa sar-jassa oli julkaistu jo 17 mittavaatieteellistä tutkimusraporttia.

Metsäntutkimuslaitoksen en-simmäisiä tutkimustehtäviä oli val-takunnan metsien inventointi, jotaoli valmisteltu jo vuodesta 1914alkaen. Metsänhoidolliset tutki-musaiheet käsittelivät pääosinPohjois-Suomen ongelmia, koskavaltaosa metsähallituksen metsis-tä sijaitsi Oulujoen pohjoispuolel-la. Heikinheimo keskittyi Lapinylänkömaiden kuusikysymyksiin,Lakari selvitti metsien uudistumis-

vuosia, Auer soiden syntyä ja ke-hitystä ja Kujala aloitti myöhem-min mittaviksi paisuneet metsä-tyyppitutkimuksensa.

Kokeilualueverkkosyntyy

Merkittävin Metsäntutkimuslai-toksen varhaisista kehittämistoi-mista oli laitoksen oman kokeilua-lueverkon luominen; ajatus pysy-vistä koemetsistä ja ”mallipuis-toista” on aina liittynyt metsätie-teelliseen tutkimustoimintaan. JoCajander oli aiemmin kaavaillutyliopistolle tulossa olevasta harjoi-tushoitoalueesta eräänlaista pysy-vää metsäntutkimusaluetta. Cajan-der korosti myös luonnonpuistojensuurta merkitystä metsäntutkimuk-selle, mutta varsinaisiin Metsäntut-kimuslaitoksen hallinnassa oleviinkokeilumetsiin hän ei viitannut.

Metsäntutkimuslaitoksen synty jaalkuvuodet

Osa 2/2

Myöhemmin Risto Sarvas(1967) painottaa Metsäntutkimus-laitoksen kokeilualueverkostonnäennäisen yksinkertaista syntyä.Alueiden hallinnollisen asemanmäärittely tuli ajankohtaiseksi vas-ta vuonna 1929, kun Metsäntutki-muslaitos siirrettiin metsähallituk-sen valvonnasta suoraan silloisenmaatalousministeriön alaisuuteen.

Kokeilualueiden perustaminenoli Heikinheimon ajatus, jonka häntoteutti ”vertaansa hakevalla tar-molla, taitavuudella ja suurpiirtei-syydellä”. Lisäksi hänellä oli met-sähallituksen ylijohtajana toimivanCajanderin tuki takanaan. Heikin-heimo itse oli toiminut aiemminEvon metsäkoulun johtajana ja hänoli tutustunut muun muassa Vesi-jaon valtionpuiston tarjoamiinmahdollisuuksiin. Vilppula, Vesi-

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Teksti: Matti Leikola, Kuva: Metla/kuva-arkisto

jako, Ruotsinkylä ja Punkaharjumuodostivatkin Metsäntutkimus-laitoksen varhaisten, Etelä-Suo-messa sijaitsevien kokeilualueidenrungon, jota Pohjois-Suomen Laa-nila (Saariselällä), Petsamo, Kiva-lo, ja Pyhäkoski (Muhoksella) täy-densivät. Kokeilualueet edustivaterittäin hyvin Suomen eri ilmasto-alueita aina Suomenlahden ranni-kolta Jäämerelle asti. Mukana olipaitsi tavallisia valtion virkatalo-metsiä, myös sellaisia erikoisuuk-sia kuin Raivolan vanhalehtikuusimetsä Karjalankannaksella, Kolin vaara-alue Pohjois-Karjalassa,Jaakkoinsuon koeojitus-alue Vilppulassa vuodel-ta 1908 ja Punkaharjunpuistometsä Itä-Savossa.

Metlan toimipaikka sijaitsi vuosina 1924–1939 Rauhankatu 4:ssä, mistä laitos muutti nykyisiin tiloihinsa Metsä-talolle Unioninkatu 40:een. Kuva 1920-luvulta, kuvaaja tuntematon.

seur. sivulle

6

Metsäntutkimus

Teksti: Erkki Verkasalo

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kuvat: Erkki Oksanen ja Päivi Verkasalo

Puuraaka-aineet Metlanuusimmanprofessorinsydämen asiaMetlassa tehtävään puuntutkimukseen kuuluu puuraa-ka-aineoppi ja teollinen jalostus. Oma puun-tutkimuksen professuurinsa Metlalla on ollut jo 1960-luvulta lähtien. Professuurin toimialaa tarkennettiinkaksi vuotta sitten niin, että huomiota kiinnitetään nyt

erityisesti puuta käyttävän pienteollisuudenkilpailukykyä edistävään soveltavaan tutkimuk-seen. Painopiste on saha-, puusepän- jahuonekaluteollisuuden ongelmissa, mutta myöspuun hyödyntämistä esimerkiksi polttamalla jahiiltämällä tutkitaan. Mukana ovat sekämateriaalitekniset että tuotantotaloudelliset

kysymykset.

Metlan uusin professorikotutkijankammioon hautautunutteoreetikko? Ei toki. ErkkiVerkasalon mielestä professuu-rin mielenkiintoisinta sarkaaon nimenomaan tutkimuksenkäytännönläheisyys ja tiivis yh-teistyö alan yritysten ja puun-tuottajien kanssa. Professorihaaveilee esimerkiksi siitä, mi-ten suomalaisen hidaskasvui-sen havupuun ydinosa, sydän-puu, sekä sahakoivu ja senjatkojalosteet nostetaan maa-ilmalla tunnetuiksi brandeiksi.

Metlan puuntutkimuksen hankkeetja vastuuhenkilöt 1998:

– Puuraaka-aineen laatu, mittaus ja hankinnan organisointi erikoistuvassapuunkäytössä (Erkki Verkasalo, Joensuun tutkimusasema)

– Metsänkasvatuksen intensiteetin vaikutus puuaineen ominaisuuksiin jalaatuun (Pekka Saranpää, Vantaan tutki-

muskeskus)– Suomalaisten puulajien

luontainen käyttökelpoi-suus rakentamisessa (Martti Venäläinen,

Punkaharjuntutkimusasema)

Lisäksi Metla koordinoi neljää Metsäalan tutkimusohjeman puuntutkimus-konsortiota ja osallistuu viiden muun konsortion toimintaan omilla hankkeil-laan. Metla on mukana Metsäalan tutkimusohjelmassa 12 eri puuntutkimus-hankkeessa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Useimpiin kokeilualueisiin ra-kennettiin 1920- ja 1930-luvuilla”koeasemarakennus” alueella työs-kentelevän metsäteknikon tai työn-johtajan tukikohdaksi. Kokeilu-alueiden ensimmäiseksi metsän-hoitajaksi nimitettiin A. Sandmanvuonna 1924.

Metsäntutkimuslaitoskasvaa ja voimistuuToimittuaan vajaat kymmenen

vuotta Metsäntutkimuslaitos sai lisäätutkijoita valtioneuvoston aloitteesta.Tammikuussa 1927 metsähallituk-selle annettiin tehtäväksi harkita,mitä täydennyksiä metsätieteellinenkoelaitos tarvitsisi. FT Lauri Ilves-salo laati seikkaperäisen esityksen,johon sisältyi muun muassa kolmeuutta professorin virkaa (suon-tutkimus, metsäteknologia ja met-sätalous) sekä useita assistentin jatutkijan virkoja. Kaikki nämä esi-tykset toteutettiin muutaman vuo-den kuluessa, ja lisäksi 1930-luvun

lopussa perustettiin vielä metsä-biologian professorin virka. Meno-arvioon otettiin myöhemmin erityi-nen määräraha tilapäisten apulais-ten palkkaa-mista varten.Laitoksen vas-tuu laajeni1930- luvunloppupuolella,kun vuonna1938 peruste-tut ensimmäi-set luonnon- jakansallispuis-tot määrättiinMetsäntutki-muslaitoksenha l l i n t aan .Myös valtionluonnonsuojeluvalvojan virka siir-rettiin Metsäntutkimuslaitokseen.Pitkäaikaisen luonnonsuojeluval-vojan, fil. tri Reino Kalliolan an-siosta luonnon- ja ympäristönsuo-jelusta tuli jo varhain kiinteä osalaitoksen toimintaa.

Metsäntutkimus voimistui aikana,jolloin valtiovalta ei muutoin olluterityisen kiinnostunut tutkimustoi-minnasta. Tämä johtui ainakin osit-

tain siitä, ettäjoukko vaiku-tusvaltaisia po-liitikkoja, Ca-jander, MaunoPekkala ja Väi-nö Tanner etu-nenässä, pitivätmetsätaloudenmerkitystä Suo-melle tärkeänä.Toisaalta yli-opisto l l inenmetsäopetus jaMetsäntutki-muslaitoksessa

tehty tutkimustyö olivat osoittau-tuneet korkeatasoisiksi ja tuloksiltaanluotettaviksi. Suomalainen metsän-tutkimus oli myös lunastanut paik-kansa kansainvälisesti vanhojenmetsäntutkimusmaiden, Saksan,Sveitsin, Ranskan ja Itävallan rin-

nalla. Todisteena tästä oli Unkarissa1936 järjestetty IUFROn elimetsäntutkimuslaitosten kansainvä-lisen liiton mailmankongressi, missäCajander valittiin liiton ensimmäi-seksi (ja tähän mennessä ainoak-si) kunniapuheenjohtajaksi. Suomipuolestaan kutsui sekä IUFROn maa-ilmankongressin että Maailmanmetsäkongressin Helsinkiin olym-piakesäksi 1940. – Puhjennut suur-sota kuitenkin murskasi kunnian-himoiset suunnitelmat.

– Matti Leikola on toiminutHelsingin yliopiston metsänhoito-tieteen professorina 1977–1994.Hän toimii edelleen dosenttinaHelsingin yliopistossa.

ed. sivulta

Kuva: Erkki Oksanen

7

Metsäntutkimus

Puuntutkimuksen keskeisenätavoitteena on kotimaisen puuraa-ka-aineen käytön edistäminen jauusien käyttömahdollisuuksien ide-ointi. Lisäksi etsitään sopivia raa-ka-ainelähteitä erilaisille loppu-tuotteille ja arvioidaan niiden käyt-tökelpoisuutta. Professuuri on ny-kyisin Metlan Joensuun tutkimus-asemalla. Joensuun lisäksi puun-tutkimusta tehdään myös Vantaantutkimuskeskuksessa, jossa keski-tytään puubiologiaan ja -fysiologi-aan sekä kemiallista puunjalostus-ta palvelevaan tutkimukseen. Suo-malaisen puuntutkimuksen perin-teisiä aiheita, puun laadun jametsänkasvatuksen suhteita ja jos-sain määrin myös puutavaran mit-tausta, tutkitaan sekä Joensuussaettä Vantaalla ja erillisprojekteinamyös Metlan muissa yksiköissä.

Suomalainenpuuntutkimusmyötätuulessa

Runsas vuosi sitten valtio päät-ti nostaa kansallista tutkimusra-hoitusta käyttämällä tarkoitukseenomistamiensa osakkeiden myyn-nistä saamia rahoja. Menettelylläpyritään uusiin innovaatioihin sekätuotantomenetelmien ja markki-noinnin tehostamiseen ja niidenavulla yritysten kilpailukyvyn sekätalouden ja työllisyyden kohenta-miseen. Suomen Akatemia, maa-ja metsätalousministeriö ja Tekesovat valtion antaman lisärahoituk-sen turvin perustaneet Metsäalantutkimusohjelman, jonka tutkimus-rahat olivat haettavina viime vuo-den loppupuolella.

Metlan puuntutkimus menestyierinomaisesti hakuprosessissa.Myönnetyllä lisärahoituksella pys-tytään palkkaamaan 4–6 määräai-kaista väitöskirjatyöntekijää jauseita muita opinnäytetyön tekijöi-tä. Puuntutkimus näyttääkin olevantällä hetkellä vahvassa nousussa.

Metlan puuntutkimuslähtee käytännönmetsätaloudenedistämisestä

Metlan puuntutkimukseen onperinteisesti kuulunut puun raken-teen ja sen ominaisuuksien tutki-mus, puunlaadun ja metsänhoidonsuhteet sekä puutavaran mittaus.Toimintaympäristön muuttuessaaihepiirien painotusta on kuitenkintarkistettu.

Puuntutkimuksen tärkein tehtä-vä on osoittaa puunkäyttäjille, mil-laista kotimaista raaka-ainetta ontarjolla eri aikaväleillä. Metsän-kasvattaja haluaa puolestaan tietää,millaiseen puunlaatuun on pyrittä-vä, jotta raaka-aineelle on markki-noita, miten erilaiset metsänkasva-tusmenetelmät vaikuttavat puun

laatuun ja miten laatua voidaan pa-rantaa. Sekä metsäteollisuutta ettäpuunmyyjää kiinnostaa muun mu-assa se, miltä alueilta, millaisiltakasvupaikoilta ja millä tavoin kas-vatetuista metsistä saa sopivintapuuta kulloiseenkin käyttötarkoi-tukseen.

Puun rakenteen ja ominaisuuk-sien tutkimus Metlassa painottuunykyisin puun laadun vaihteluntutkimukseen. Tähän asti on tehtyperustutkimusta, mutta tavoitteenaon jo jonkin aikaa ollut soveltaa tut-kimusta entistä paremmin käytän-nön tuotelähtöisiin tilanteisiin. Ta-voite on jo osin toteutunut. Samallauudistetaan tutkimusmenetelmiä,mistä esimerkkinä Vantaan tutki-muskeskuksen yhteydessä olevanpuulaboratorion kehittäminen.

Metsänkasvattajia ja kasvatus-menetelmien kehittäjiä palvelevapuun laadun ja metsänkasvatuksensuhteiden tutkimus on taas elpy-mässä Metlassa vuosikymmenenalun hiljaisemman jakson jälkeen.Aiemmin tutkittiin esimerkiksiuudistamistavan, pystykarsinnan,lannoituksen, maantieteellisen alu-een ja kasvupaikan puulajivalinnanvaikutuksia puiden, puunosien japuuaineen yleisiin ominaisuuksiinja laatuun. Nyt tutkimus suuntau-tuu puun sisäisen laadun ennusta-miseen, metsänjalostuksen antami-en mahdollisuuksien tutkimiseensekä ojitettujen soiden ja sekamet-sien puun laadun selvittämiseen.Tärkeiksi yhteistyökumppaneiksipuuntutkimukselle ovat nousseetkasvu- ja tuotostutkimus sekä met-sägenetiikka. Uutta on myös suun-tautuminen puun yleisestä laadus-ta tuotekohtaisiin laatuominai-suuksiin.

Pk-puuteollisuustarvitsee tietoa raaka-

aineista jatuotemahdollisuuksista

Puuteollisuuden pk-sektorinedellytykset laajentua ja luodalisätyöpaikkoja perustuvat siihen,että sillä on erinomaiset mahdolli-suudet erikoistua tuotannossaan.Raaka-aineen jalostuksessa tuot-teen lisäarvo muodostuu pääasias-sa työstä ja erikoisosaamisesta. Ja-lostusasteen nostaminen ja erikois-tuminen edellyttävät myös vahvaaja oikein suunnattua markkinoin-tia, asiakkaiden tarpeiden kartoitta-mista, yritysten välistä yhteistyötäja oikeaa organisointitapaa tarvit-tavan raaka-aineen hankkimiseksi.

Yhtä tärkeää on tietää, mitä vaa-timuksia erikoistuva tuotanto aset-taa raaka-aineelle sekä miten jamistä raaka-ainetta on saatavilla.Tuotelähtöinen toimintatapa edel-lyttää laatu-hinta-ajattelua sekämyyjiltä että ostajilta. Puuntuotta-

jan kannalta oleellisia asioita ovattoimintatavan vaikutukset hakkuu-kertymiin, kantorahatuloihin ja tätäkautta koko elinkeinon kannatta-vuuteen. Suomen oloissa on par-haat edellytykset saada lisäarvoamännyn ja koivun sekä jossainmäärin myös esimerkiksi leppienja haavan käytössä. Tuote- ja asia-kaslähtöisyys eivät sinänsä ole si-doksissa puuta jalostavan yrityk-sen kokoon, sillä lopputuotteeseenliittyvät raaka-ainekysymyksetovat oleellisia sekä pienille ettäsuurille jalostajille.

Puutavaranmittauksessa painolaadun mittauksen

tutkimuksessaPuutavaran mittaus (puutavara-

lajien laatuluokitus, arvotus ja hin-noittelu) oli yksi puuntutkimuksenpainopistealueista 1970–80 -lu-vuilla. Hakkuukone- ja tehdas-

mittauksen läpilyönti tällä vuosi-kymmenellä vähensi huomattavas-ti Metlan puutavaran määrän mit-tauksen tutkimustarpeita. Tätä osaapuuntutkimuksesta on kuitenkinpidettävä yllä, koska alan asetusvelvoittaa Metlaa hoitamaan tiet-tyjä mittaukseen liittyviä asioitaviranomaistehtävinä. Jatkossa kes-kitytään kuitenkin enemmän puu-tavaran laadun mittauksen ja hal-linnan kehittämiseen puunhan-kinnassa ja -jalostuksessa.

Lisätietoja:Erkki VerkasaloMetla/Joensuun tutkimusasemaPL 68, 80101 Joensuupuh. (013) 251 4000sähköposti:Erkki.Verkasalo@metla.fi

Kuva: Erkki Oksanen

8

Metsäntutkimus

Joensuun tutkimusaseman toi-minta käynnistyi kolmen tutkijanvoimin seitsemäntoista vuotta sit-ten. Nyt asemalla työskentelee 20tutkijaa ja 30–40 tutkimusta avus-tavaa henkilöä, ja tutkimusta teh-dään monitieteisesti useissa eritutkimushankkeissa. Tutkimusase-man painoaloja ovat metsätalou-den suunnittelu, jossa kehitetäänMELA-ohjelmistoa, metsätalou-den merkitys aluetaloudessa, puus-ton kasvu ja tuotos, metsien moni-käyttö, metsätalouden ympäristö-vaikutukset ja metsäpuiden juu-ristotutkimus. Vahvasti nousevatieteenala on puunlaatututkimus,jota vetämään on nimitetty profes-sori Erkki Verkasalo .

Maamme itäosiin on kehittynytvahva metsäosaamisen keskittymä.Metlalla on Itä-Suomessa Joensuuntutkimusaseman lisäksi Suonenjoenja Punkaharjun tutkimusasemat.Joensuun yliopiston metsätieteel-lisen tiedekunnan tutkimus ja kou-lutus ovat kehittyneet korkealletasolle, ja lisäksi Joensuussa toimiiEuroopan metsäinstituutti, Metsä-osaamiskeskus sekä Pohjois-Kar-jalan ammattikorkeakoulun metsä-ja puutalousalan koulutusyksikkö.Nämä kaikki yhdessä muodostavatmetsäosaamisen yhteistyöverkos-ton.

Metsäsektorilla suurimerkitys itärajan

pinnassaMetsäsektorilla on vankka ja-

lansija Itä-Suomessa. Sen osuusalueen arvonlisäyksestä oli vuon-na 1994 jopa 20,7 prosenttia kuntaas muualla maassa 6,4 prosent-tia. Henkilöä kohti se tuottaa ar-vonlisäystä 15 760 markkaa, muu-alla Suomessa 5 770 markkaa.Metsäsektorin osuus Itä-Suomentyöllisistä on 10,5 prosenttia eli se-kin 2,5-kertainen muuhun maahanverrattuna.

Tämän kaltaisten metsäsektoriakoskevien tilastotietojen lisäksiJoensuun tutkimusasemalla tuote-taan valtakunnallisia ja alueellisiapanos-tuotostaulukoita ja -analyy-sejä. Niiden avulla voidaan tarkas-tella erilaisten kysynnässä ja tuo-tannossa tapahtuvien muutostenvälittömiä ja välillisiä vaikutuksiaeri toimialojen, alueiden ja kokokansantalouden tuotantoon, tuloi-hin ja työllisyyteen. Näistä tutki-muksista vastaavat YTL MikkoToropainen ja FM Eero Vatanen.Analyyseja on käytetty esimerkiksimetsätalouden alueellisten tavoite-ohjelmien ja metsästrategioidenvalmistelussa.

Juuria, sieniä,motteja jametsämarkkoja

1970-luvulla keskusteltiin kiivaasti valtion virastojen jalaitosten hajasijoituksesta. Itä-Suomi eli vahvasti metsistäsaatavan toimeentulon varassa. Puuntuotannossa käytet-tiin tehokkaita menetelmiä ja metsähallitus toteutti Nur-mes-suunnitelmaa. Metsäntutkimuksellisesti Itä-Suomi olijäänyt heikompaan asemaan muihin vastaavan suuruisiinalueisiin verrattuna, olihan tutkimusasemia perustettu josekä pohjoiseen että läntiseen Suomeen. Päätös MetlanJoensuun tutkimusaseman perustamisesta ja korkeimmanmetsäopetuksen käynnistämisestä Joensuun korkeakoulus-sa tehtiin vihdoin vuonna 1981.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Teksti: Leena Finér, Kuvat: Ismo Hyttinen ja Erkki Oksanen

Metlan Muhoksen tutkimusasemalla harjoitellaan marjakoealojenotantaa ja mustikan kukkien laskemista Kauko Salon opastuksella.

9

Metsäntutkimus

Kotimaisen polttoaineen käyttöä energiantuotannossa puoltavat monet aluetalouteenliittyvät tekijät, jotka kannattaa ottaa huomi-oon lämpölaitosinvestointia suunniteltaessa.Metsäntutkimuslaitoksessa on kehitettylämpölaitosvaihtoehtojen edullisuuden vertai-luun tarkoitettu LINTA-laskentasovellus(LämpölaitosINvestoinnin TAlous), jokaauttaa lämpölaitosinvestointia koskevassapäätöksenteossa, kun halutaan ottaa huomi-oon liiketaloudellisen kannattavuuden lisäksiinvestoinnin aluetaloudelliset vaikutuksetkuten työllisyys, ympäristötekijät ja metsän-hoito.

LINTAllalämpölaitos-vaihtoehdotjärjestykseen

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Teksti: Juha MalinenAlueelliset kasvu- jatuotosmallitvalmisteilla

Laajoihin Metlan pysyviin koe-aloihin perustuvat alueelliset kas-vu- ja tuotosmallit ovat valmistu-massa osana MML Hans Gustav-senin väitöskirjatyötä. Mallilas-kelmien perusteella alueiden väli-set kasvuerot ovat suhteellisen pieneteteläisessäSuomessa.Esimerkiksimänniköidenkeskimää-räinen tila-vuuskasvu,6 , 5 – 7 m3/ha/a on suu-rinta Etelä-Savon, Itä-Savon ja Ete-lä-Karjalana l u e i l l a .Jatkotutki-muksissa sel-vitetään tar-kemmin syitäalueellisiinkasvueroi-hin.

Kangasmaidenpäätehakkuiden ja

turvemaidentuhkalannoituksenvesistövaikutusta

tutkitaanLaajat, pienten vesistöjen hal-

komat, peltotilkkujen täplittämätmetsät ovat tyypillistä itäsuoma-laista maisemaa. Metsätaloudentoimenpiteillä on suuri merkityspienten vesistöjen veden laatuun.Tutkijat MMT Leena Finér jaMML Sirpa Piirainen ovat muka-na yhteistutkimushankkeessa, jos-sa selvitetään, miten kangasmaidenpäätehakkuut vaikuttavat vesistöi-hin valuvan veden laatuun. Tutki-muksessa on rajattu viisi valuma-aluetta, joilla on tehty monipuoli-sia mittauksia.

Pohjois-Karjalaan perustettiin en-simmäinen teollisessa mittakaavassatoimiva puuntuhkan rakeistamo vuon-na 1997. Hyvälaatuinen puuntuhkaon oivallinen lannoite runsastyppisilleturvemaille, mutta laajempi käyt-tö edellyttää vielä jatkotutkimuk-sia sen mahdollisista vesistö-vaikutuksista. Puuntuhkan vesistö-vaikutuksia tutkitaan Metsätehonkoordinoimassa yhteistutkimushank-keessa. Nurmeksessa syyskuussajärjestettävässä seminaarissa esitelläänensimmäisiä tuloksia metsätalou-den vesistövaikutustutkimuksissa to-teutettujen hakkuiden ja tuhka-lannoitusten vaikutuksista valuma-vesien laatuun.

Modernijuuristolaboratorio

aseman uutuusJoensuun tutkimusasemalle on

valmistunut ainutlaatuinen juuris-tolaboratorio yhteistyössä Joensuunyliopiston metsätieteellisen tiede-kunnan kanssa. Laboratorio mah-dollistaa pienten puiden kasvatta-misen valaistuksen, ilman kosteu-

den sekä il-man ja maanlämpötilans u h t e e nkontrolloi-duissa olo-suhteissa.Laboratori-ossa voidaanjärjestää yh-den kalente-rivuoden ai-kana jopakolme pe-räkkä is täkasvukautta,joiden välil-lä on lyhyttalvi. Juu-riston kas-vua voidaanseurata vi-

deokameran avulla. Ensimmäisis-sä kokeissa testataan, miten puutreagoivat maan alhaisiin lämpöti-loihin kasvukauden alussa.

Metsämarja- jasienisatoverkosto

laajeneeSuomessa on kaksi miljoonaa

marjastajaa ja sienestäjää. Kotita-louksille – ja myös kaupallisesti –tärkeimmät metsä- ja suomarjatovat puolukka, mustikka ja suo-muurain, sienistä kerätyimpiä ovattatit, rouskut ja kanttarelli. Kesäl-lä 1997 tiedotusvälineet tarjosivatpoimijoille tietoa marja- ja -sieni-satojen kehittymisestä Joensuuntutkimusasemalla laadittujen tee-makarttojen avulla. Sama linja jat-kuu FL Kauko Salon johdollamyös kesällä 1998, jolloin kartto-jen pohjana oleva koealaverkostolaajenee merkittävästi yhteistyös-sä 4H-liiton kanssa.

Lisätietoja:Leena FinérMetla/Joensuun tutkimusasemaPL 68, 80101 Joensuupuh. (013) 251 4000sähköposti: Leena.Finer@metla.fi

Öljy vai hake?– LINTA laskee myös

investoinninaluetaloudelliset

vaikutuksetUusia lämpölaitoksia suunnitel-

taessa vaihtoehtoina ovat tavalli-sesti kotimaista (hake tai turve) jatuontipolttoainetta (öljy) käyttävälämpölaitos. Jos investointipäätöstehdään pelkästään vertailemalla näi-den kahden vaihtoehdon investoin-tikustannuksia, päädytään yleensätuontipolttoainetta käyttävän laitok-sen rakentamiseen, koska kotimaista

polttoainetta käyttävän laitoksen in-vestointikustannukset ovat noin kol-me kertaa suuremmat.

Useimmiten vaihtoehtoja kui-tenkin verrataan toisiinsa liiketa-loudellisen kannattavuuden perus-teella, jolloin puntarissa ovat sekäinvestoinnin pääomakulut että senkäyttökustannukset. Valintakritee-reinä ovat esimerkiksi energian hintatai lämpölaitoksen korollinen takai-sinmaksuaika.

Liiketaloudellisen kannattavuu-den lisäksi laskelmissa voidaanottaa huomioon myös investoinninvaikutukset paikallistalouteen.Metsäntutkimuslaitoksen LINTA-

seur. sivulle

Kuva: Erkki Oksanen

10

Metsäntutkimus

Tohtori Abdallah R.S.Kaoneka ja metsänhoitajaGerardo Mery työskentele-vät kumpikin Metlassakoordinaattoreina kansain-välisessä World Forests,Society and Environment-hankkeessa. Parhaillaantutkimushankkeessaviimeistellään julkaisua,jossa yli 60 kirjoittajaa eripuolilta maailmaa esittäänäkemyksiään maapallonmetsäkysymyksistä.

Tansanialainen Kaonekaon tullut Suomeen noinvuosi sitten. Hän on opis-kellut ja työskennellytmyös Yhdysvalloissa jaNorjassa. Mery on kotoisinChilestä ja on opiskellut jatyöskennellyt sekä koti-maassaan että Suomessa.Mery – lähes suomalais-tuneena – on asunut maas-samme liki 20 vuotta.Kaoneka ja Mery kertovatseuraavassa WorldForests, Society andEnvironment -hankkeestaja arvioitaan metsä-asioista – vankkaa tietoaja kokemusta löytyy mo-lemmilta kosolti.

Bisnestä ja etiikkaa eisaa erottaa

Indonesian metsäpalot ja Aasi-an poliittiset ongelmat ovat herät-täneet muutkin kuin ammatti-ihmi-set pohdiskelemaan maailmanlaa-juisia metsäkysymyksiä. Julkisuu-dessa on muun muassa kyselty,onko eettisesti oikein, että suoma-laiset menevät hyödyntämään ke-hitysmaan metsävaroja. Sekä Kao-neka että Mery näkevät suomalais-yritysten menemisestä kehitysmai-hin niin paljon positiivista vaiku-tusta, että vastaavat myöntävästikysymykseen.

Suomessa on juuri sitä metsä-talouden ja metsäteollisuudenosaamista, jota kehitysmaissa tar-vitaan. Suomi on tunnettu maail-malla myös metsäntutkimukses-taan, ja tutkimustiedon vienti ke-hitysmaihin on hyvä asia. Ilmantietotaitoa kehitysmaiden metsä-asioita ei saada kuntoon, ja myöspääomien saanti on välttämätöntä.Kumpikaan tutkijoista ei myöskään pidä mahdollisena sitä, etä maailma pysyisi enää ”suljettun”. Globaalistuminen, eri maiden -lisääntyvä taloudellinen keskinä-isriippuvuus maailmanlaajuisella -tasolla, kasvaa koko ajan. Se näyy siinä, että yhä enemmän ihmisä, tavaroita, palveluja ja pääoaa liikkuu yli rajojen. Myös tekno-logia siirtyy entistä nopeammin a-lueelta toisel

.Kaoneka ja Mery ovat yksim-ielisiä siitä, että bisnestä ja etiikaa ei kuitenkaan saisi erottaa tois-istaan. Jotta vältyttäisiin sosiaalis-ilta konflikteilta, paikallisväesön pitäisi aina toivottaa yrityksetja asiantuntijat tervetulleik

Kehitysmaiden palkat ovat -alhaisia, ja raaka-aine siellä on ed-ullista. Siksi Mery toivookin, etä suomalaiset voisivat panosaa enemmän sosiaalisiin kysymyksin viemällä kehitysmaihin metsälli

45 mk/MWh 55 mk/MWh 65 mk/MWh

Hakkeen hinta, mk/MWhNet

totu

loje

n ny

kyar

vo, 1

000

mk

12 v

6 v

22 v

8 v

10 v

-2000-1500

-1000-500

0500

1000

15002000

25003000 Lämpölaitos

Kunta

Aluetaloudellisilla tekijöillä suuri merkitysvaihtoehtojen edullisuuteen

Seuraavassa LINTAlla lasketussa esimerkissä verrataan toisiinsa haketta jaraskasta polttoöljyä käyttävää lämpölaitosvaihtoehtoa. Aluetaloudellisista teki-jöistä on otettu huomioon investoinnin vaikutukset työllisyyteen ja sitä kauttakuntaan jääviin tuloihin sekä molempien vaihtoehtojen ympäristövaikutukset jaenergiapuun korjuun metsänhoidollinen hyöty.

Laskelmassa laitoksen teho on 2 MW ja vuotuinen lämmöntuotanto 9000 MWh.Laitoksen pitoajaksi on arvioitu 15 vuotta, korkokanta viisi prosenttia. Hakkeenhintaa on vaihdeltu 45–65 mk/MWh ja raskaan polttoöljyn hintana on käytetty 98mk/MWh.

Investointi- ja käyttökustannukset:Hake Raskas polttoöljy

Investoinnin pääomatarve, 1000 mk 3330 650Käyttökustannukset, 1000 mk/vuosi 927 1225

Laitosten rakennusajan työllistävä vaikutus ajoittuu investoinnin alkuun, kuntaas laitosten käyttö ja polttoaineen hankinta työllistävät koko laitoksen pitoajan.Raskasta polttoöljyä käyttävä laitos ei vaadi pysyvää käyttöhenkilöstöä, eikä öl-jyn hankinnan työllistävä vaikutuskaan ole suuri.

Työllisyysvaikutukset:Hake Raskas polttoöljy

Työllisyysvaikutukset, htv/vuosi 2,8 0,2

Haketta käyttävä lämpölaitos osoittautui laskelman perusteella liiketaloudel-lisesti kannattavaksi (lämpölaitoksen näkökulma), jos hakkeen hinta on 45 mark-kaa/MWh. Haketta käyttävä lämpölaitos tuottaa nettotulojen nykyarvolla mitat-tuna 411 000 markkaa suuremmat tulot laitoksen pitoaikana kuin raskasta poltto-öljyä käyttävä laitos. Haketta käyttävä laitos on edullisempi myös muilla hakkeenhinnoilla kunnan näkökulmasta katsottuna, koska hakkeen käytön aluetaloudellisethyödyt ovat suuremmat. Kun hakkeen hinta kipuaa 55 tai 65 markkaan/MWh,haketta käyttävä laitos ei enää ole liiketaloudellisesti kannattava.

Haketta ja öljyä käyttävän lämpölaitoksen edullisuusvertailu. Pylväi-den päässä olevat luvut ovat takaisinmaksuaikoja.

laskentasovelluksessa pystytäänarvioimaan kotimaista ja tuonti-polttoainetta käyttävän lämpö-laitoksen edullisuutta sekä lämpö-laitoksen että kunnan ja seudunnäkökulmasta. Laskelmassa voi-daan ottaa huomioon päätöksen-tekijää kiinnostavat aluetaloudel-liset seikat kuten työllisyys- jaympäristöhyödyt sekä energiapuunkorjuun metsänhoidollinen hyöty.LINTA muuttaa hyödyt markka-määräisiksi. Vaihtoehtojen edulli-suutta kuvataan erotusinvestoinninkorollisella takaisinmaksuajalla janettotulojen nykyarvolla. Lasken-tasovellus tuottaa automaattisestitulosteet vaihtoehtojen vertailuntuloksista, joita käyttäjä voi hel-posti havainnollistaa esimerkiksikuvien avulla.

LINTA– asiantuntijoiden

apuvälineUseat kunnat ovat hyödyntäneet

LINTA-laskentasovellusta arvioi-dessaan lämpölaitosinvestointiakoskevien hankkeiden kannatta-vuutta. Helppokäyttöinen ja selkeäLINTA soveltuu esimerkiksi asian-tuntijoiden, konsulttien ja lämpö-laitoksia koskevia tukipäätöksiätekevien henkilöiden käyttöön.LINTA toimii mikrotietokoneessa,jossa on Excel-taulukkolaskenta-ohjelma.

Lisätietoja:Juha Malinen ja Mikko ToropainenMetla/Joensuun tutkimusasemaPL 68, 80101 Joensuupuh. (013) 251 4000sähköposti:Juha.Malinen@metla.fiMikko.Toropainen@metla.fi

Globaalistumineneteneemaailmanmetsissäkin

Haastattelu: Raija-Riitta Enroth

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kuvat: Erkki Oksanen ja Gerardo Mery

11

Metsäntutkimus

osaamisen lisäksi vaikkapa sosiaa-lista tietotaitoa. Esimerkkinä voisimainita erään Latinalaisessa Ame-rikassa toimivan suuren ruotsalai-sen metallurgian yrityksen, jokasatsaa henkilöstönsä koulutukseen,antaa bonuksia tuottavuudesta jajossa ei ole naisten syrjintää.

Mery toteaa, että suomalaisyri-tyksetkään eivät aina ota eettisiäkysymyksiä vakavasti toimiessaanLatinalaisessa Amerikassa: kun la-kien noudattamista kontrolloidaanheikosti, se houkuttelee pykälienkiertämiseen. Palkkaerimielisyy-det ovat melko tavallisia, ja työ-turvallisuudesta ollaan halukkaitatinkimään. Käytännön esimerkke-jä tästä löytyy monia.

Presidentistämmevoisi ottaa oppia

Paikallisten olosuhteiden tunte-minen on välttämätöntä, samoinyhteydenpito paikalliseen väes-töön, toteaa Kaoneka. Esimerkik-si suomalaisten Tansanialle teke-mä metsäsuunnitelma ei perustu-nut riittävään paikallisen ekosys-teemin tuntemiseen. Sen seurauk-sena paikalliset puulajit katosivat.Palautetta on vaikea saada viralli-sia teitä pitkin, se on hankittava so-siaalisten kontaktien kautta, kertooKaoneka. Esimerkillisenä kehitys-apuasiantuntijana hän pitää presi-denttiämme Martti Ahtisaarta ,joka on työskennellyt Tansaniassaja on siellä hyvin tunnettu ja pidet-ty. Ahtisaari seurusteli ahkerastipaikallisen väestön kanssa ja osal-listui tavalliseen tansanialaiseen

arkeen. Kaoneka mainitsee itsekinnähneensä Ahtisaaren elokuvateat-terissa ja kaupungilla kävelemäs-sä.

Pienmetsätalous ontehnyt Suomesta

metsällisen suurvallanSekä Kaoneka että Mery kerto-

vat pohtineensa sitä, miksi Suomion onnistunut yhdistämään metsi-en kestävän käytön ja vaurastumi-sen metsien avulla. Kumpikin ovatsamaa mieltä siitä, että pienmetsä-talous on keskeinen tekijä tässä ke-hityksessä. Suomen metsätalous onperhemetsätaloutta, ja metsällisetorganisaatiot toimivat hyvin. Met-sänomistajilla on taloudellinen int-ressi hoitaa metsiään hyvin, mitävielä kontrolloidaan valvomallametsälainsäädännön noudattamis-

ta.Metsien kestävän käytön kan-

nalta on tärkeää, kuka metsät omis-taa. Monessa Latinalaisen Ameri-kankin maassa metsänomistus onyksityistä, mutta yksityiset ihmisetomistavat valtavia alueita, kertooMery. Omistajat tavoittelevat no-peita voittoja, hallitukset ovat heik-koja, eikä poliittista tahtoakaanlöydy kontrolloimaan lakien nou-dattamista tehokkaasti etenkäänmaaseudulla. Myös Afrikassamaanomistusoloilla on ratkaisevamerkitys kestävyyden kannalta.Suurin osa metsistä on valtionomistuksessa. Tarvittaisiin varmo-ja ja pitkäaikaisia hallintaoikeu-ksia, jotka tekisivät metsien hyvänhoidon kannattavaksi.

Kehitysmaissa ajatellaan vieläpaljolti siten, että jos luonto tuoongelmia, luonto ne myös hoitaa,tutkijat toteavat.

Julkaistavasta kirjastatoivotaan keskustelun

herättäjääEri elinkeinoista, esimerkiksi

maataloudesta ja kaivostoiminnas-ta, on olemassa paljon globaalejajulkaisuja. World Forests, Societyand Environment- hanke käynnis-tyi oikeastaan siksi, kun huomat-tiin, että metsäsektorista ei ole ole-massa vastaavanlaista maailman-laajuista selvitystä, kertovat tutki-jat. Kirja perustuu tutkimustulos-ten analysointiin, ja artikkeleidenkirjoittajat ovat maailman metsä-asioiden huippuasiantuntijoita.Kirja välittää näkemyksiä ja haas-teita ja toivottavasti myös herättääkeskustelua metsäasioista.

Metlan lisäksi hankkeessa ovatmukana Euroopan Metsäinstituuttija YK:n yliopisto. Hankkeen luot-saaminen ei ole ollut aivan help-poa, tutkijat toteavat. Kun kirjoit-tajia on todella paljon ja vielä erimaista ja eri maanosista, jo tekni-set ongelmatkin ovat suuret. Best-sellerin tekemiseen tarvitaan hyväkustantaja, joka tällä kertaa löytyiHollannista. Kustantajan, KluwerAcademic Pressin, aktiivisuus mark-kinoinnissa vaikuttaa ratkaisevas-ti siihen, miten kirja leviää maail-malla, toteavat Kaoneka ja Mery.

Lisätietoja:Gerardo Mery jaAbdallah R. S. KaonekaMetla/Helsingin tutkimuskeskusUnioninkatu 40 A00170 HelsinkiPuh. (09) 857 051

Kuvassa Gerardo Mery (vas.) jaAbdallah R. S. Kaoneka.

Tyypillistä chileläistä luonnonmet-sää, jonka tulevaisuus on uhattu-na ellei metsien kestävässä käytös-sä onnistuta.

12

Metsäntutkimus

Teksti: Tatu Hokkanen

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kartat: Ilkka Taponen

Puiden hyvät siemensadot pe-rustuvat runsaaseen kukintaan, sie-mensadon laatu puolestaan mää-räytyy kuluvan kesän sääolojenmukaan; lämmin kesä turvaa sie-menten kypsymisen. Tämä keväton ollut erityisesti koivun ja kuu-sen juhlaa: puut ovat kukkineeterinomaisesti ja se tietää runsastasiemensatoa vuoden kuluttua var-sinkin Etelä- ja Keski-Suomeen.Myös mänty siementää hyvin ensivuonna aina Pohjois-Suomea myö-ten. Mänty varistaa siemenensäkaksi vuotta kukkimisensa jälkeeneli vuotta myöhemmin kuin kuusi.Männylle ennustettu hyvä siemen-sato vuonna 1999 on vuoden 1997runsaan kukinnan ansiota.

Metsänuudistajatvalmistelutöihin!

Metsän luontaista uudistamistasuunnittelevan metsänomistajankannattaa nyt hyödyntää erityises-ti männyn runsasta siemensatoa.Tätä silmällä pitäen männikkö onhakattava siemenpuuasentoon jamaa muokattava viimeistään ensisyksynä. Näin siemensato lankeaamahdollisimman otolliseen maa-perään. Koivun kohdalla samatvalmistelut on tehtävä jo heinä-kuun loppuun mennessä. Kuusenhyvää käpysatoa uhkaavat lukuisattuhohyönteislajit, joiden aiheutta-mat vahingot saattavat muodostuahyvinkin merkittäviksi.

Koivun huippukukintatukalaa aikaaallergikoille

Siemensadon tarkkailu-metsissä tehtyjen havain-tojen perusteella koivunkukinta oli toukokuussalähes ennätysmäinen. Vii-meisen 20 vuoden aikanakoivut ovat kukkineet Ete-lä-Suomessa paremmin

vain vuonna 1993.

Koivun runsas kukinta on onnimetsänuudistajille, mutta se han-kaloittaa huomattavasti allergik-kojen elämää. Siitepöly on aiheut-tanut tukalan olon lukuisille aller-gikoille eriasteisina allergia- ja ast-maoireina. Tämän kevään suuri sii-tepölymäärä on aiheuttanut oireitamyös monille sellaisille, jotka ei-vät normaalisti kärsi siitepölystä.Useissa apteekeissa allergialääk-keiden kysyntä on moninkertaistu-nut normaalikevääseen verrattuna.

Koivun siemeniäkiusaksi asti

Yksi suurilatvuksinen raudus-koivu voi tuottaa huippuvuonnajopa 10 kiloa siemeniä. Vanha kan-sa uskoi aikoinaan, että yksi koivusaattoi siementää koko pitäjän alu-een. Todellisuudessa valtaosa sie-menistä leviää vain joidenkin kym-menien tai enintään satojen metri-en päähän; toki tuuli saattaa rie-potella yksittäisiä siemeniä hyvin-kin kauaksi.

Kevään aikana tapahtuvasta he-delmöittymisestä kuluu noin kol-me kuukautta koivun siementenvarisemiseen. Koivun siemenet al-kavat levitä heinäkuun lopulta läh-tien, ja niitä riittää joka paikkaan:metsiin, pelloille sekä kaduille japihamaille, missä siemenet tunkeu-tuvat ikävästi esimerkiksi viemä-reihin ja autojen tuuletuslaitteisiin.

Koivun siemenet saattavat itääjo syksyllä, mutta yleensä suuri osanäin syntyneistä taimista tuhoutuutalven aikana. Valtaosa kehityskel-poisista taimista syntyy vasta kuk-kimista seuraavana keväänä. Pie-ni osa siemenistä voi itää vieläkinmyöhemmin ja muodostaa maahansiemenpankin.

Lisätietoja:Tatu HokkanenMetla/Vantaan tutkimuskeskusPL 18, 01301 Vantaapuh. (09) 857 05 445sähköposti: Tatu.Hokkanen@metla.fi

Vuoden kiertoVuoden kierto

Pääpuulajeillemmekypsymässä runsaatsiemensadot

13

Metsäntutkimus

Metsäteollisuudentuotanto

kehittynytodotettua

suotuisamminTeksti: Riitta Hänninen ja

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Anne Toppinen

Vuoden 1998 tammi-maalis-kuussa sellun tuotanto kasvoi Suo-messa 7 prosenttia ja paperin tuo-tanto keskimäärin 14 prosenttiaverrattuna vuoden takaiseen tilan-teeseen. Kaikkein voimakkaimmineri paperilaaduista kasvoi hieno-paperi, jonka tuotanto lisääntyi in-vestointien käynnistyttyä noin vii-denneksen. Havusahatavaran tuo-tanto kasvoi 5 ja vanerin 8,6 pro-senttia. Metsäteollisuuden käynti-asteet ovat olleet alkuvuonna jon-kin verran odotettuakin korkeam-malla.

Paperin hinnannousuodotettavissa

Markkinasellun varastot pie-nenivät maaliskuussa peräti 300 000tonnia eli noin 1,5 miljoonan ton-nin tasolle. Tämän seurauksenavalkaistun havusellun hinta on kään-tynyt nousuun, ja uutta hinnannousu-kierrosta odotetaan kesäkuussa. Sel-lumarkkinoiden suhdannetilanteenparaneminen luo jatkossa edelly-tyksiä paperin hintojen vähittäisellenousulle. Lievästä ylikapasiteetistakärsivillä hienopaperimarkkinoillaepävarmuus hintojen säilymisestänykytasolla hellittää, koska sellunhinta nousee. Viimeaikaiset ilmoi-tukset uusinvestoinneista lähinnäLWC-paperin markkinoille kiristävätkysynnän ja tarjonnan tasapainoaEuroopassa, mutta todellinen vai-kutus tuntuu vasta vuosituhannenvaihteessa kun investoinnit toteu-tuvat.

Viime vuoden loppupuolellaylitarjonnan takia pudonnut saha-

tavaran hinta on kevään mittaanvahvistunut Euroopan kysynnänkasvun jatkuessa. Myös tammi-maaliskuun myyntimäärä Suomes-ta, kuten Ruotsistakin, on kasva-nut Euroopan markkinoille yli 10prosentilla verrattuna viime vuo-den vastaavaan aikaan. Sen sijaansahatavaran Japanin kysyntä onsupistunut. Vientiä on suunnattuenemmän Eurooppaan, ja myyntiEuroopan ulkopuolelle on hiemanalentunut. Sahatavaran vienninvaloisat markkinanäkymät vuodel-le 1998 johtuvat Euroopan jaUSA:n myönteisestä talouskehi-tyksestä ja vahvasta dollarista, jokaon lisännyt eurooppalaisten tuot-tajien kilpailukykyä Kanadaannähden. Vaarana Euroopan kysyn-nän ja tarjonnan tasapainolle onkuitenkin Japanin laman jatkumi-nen, jolloin Kanada voi suunnatatarjontaansa Japanista Euroop-paan.

Puolet viennistä EMU-alueelle

Toukokuun alussa EMU-aluemuodostui 11 Euroopan unioninmaasta, joiden yhteenlaskettu osuusSuomen metsäteollisuustuotteidenviennistä vaihtelee voimakkaastituotteittain. Esimerkiksi mänty-sahatavaran osuus EMU-alueella onvain noin 20 prosenttia Suomenkokonaisviennistä, koska Suomelletärkeät vientimaat Britannia ja Tans-ka jäävät ainakin alkuvaiheessavaluuttaunionin ulkopuolelle. Sensijaan esimerkiksi sellun viennistänoin 70 prosenttia ohjautuu euro-alueelle. Keskimäärin runsas puo-let Suomen metsäteollisuustuottei-den viennistä suuntautuu nyt perus-tetun valuuttaunionin ulkopuolel-le. Näin ollen valuuttakurssikehitysvaikuttaa jatkossakin Suomen met-säteollisuustuotteiden vientiin. Ero-na entiseen on se, että valuuttakurssimääräytyy koko Euroopan raha-markkinatilanteen ja Euroopan kes-kuspankin politiikan mukaan, jos-sa Suomella ei ole paljoa vaikutus-mahdollisuuksia.

Hakkuutvauhdissa,

muttapuukauppa

keskimääräistähiljaisempaa

Teksti: Eero Mikkola & Elina

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Mäki-Simola

Viime vuoden loppupuoliskonvilkas puukauppa kasvatti puun-ostajien varastoja niin paljon, ettämetsäteollisuudella on riittänyt ha-kattavaa kasvaneen metsävienninraaka-aineeksi. Metsäteollisuus-tuotteiden hyvän markkinatilan-teen takia puuta on hakattu vuodenensimmäisellä kolmanneksella vii-mevuotistakin reippaampaan tah-tiin. Tammi-huhtikuussa metsis-tämme hakattiin markkinapuutakaikkiaan 21 miljoonaa kuutiomet-riä, mikä oli 4 prosenttia enemmänkuin vastaavana aikana viimevuonna. Kymmenen viimeisenvuoden keskiarvoon verrattuna nythakattu määrä oli 11 prosenttiasuurempi. Yksityismetsistä kertyitammi-huhtikuussa puuta kaikki-aan 19,4 miljoonaa kuutiometriä,mikä oli 6 prosenttia enemmänkuin vuosi sitten.

Puukaupan osapuolet eivät olekevään aikana vielä päässeet yksi-mielisyyteen tämän vuoden raaka-puun hintaodotuksista, vaan puutaon ostettu viime syksyn hinnoilla.Osapuolten erimielisyydet puun-hinnoista näkyvät raakapuumark-kinoilla muun muassa siten, ettäesimerkiksi maalis-huhtikuussapuukauppaa tehtiin selvästi edeltä-viä vuosia vähemmän.

Metlan puukauppatilaston mu-kaan metsäteollisuus osti vuodenensimmäisellä kolmanneksella raa-kapuuta yksityismetsistä yhteensä

MarkkinakatsausMarkkinakatsaus

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

mk/m3

0

50

100

150

200

250

300

MäntytukkiKuusitukki

KoivutukkiMäntykuituKuusikuitu

Koivukuitu

8,0 miljoonaa kuutiometriä. Vuo-den ensimmäisen kolmanneksenostomäärä on vuosina 1993–97 ol-lut keskimäärin 8,9 miljoonaa kuu-tiometriä.

Koko maan keskimääräiset tuk-kipuun kantohinnat olivat huhti-kuussa 1998 seuraavat: (mk/m3)

mäntytukit 264kuusitukit 218koivutukit 261mäntykuitu *kuusikuitu *koivukuitu *

* Puukaupan hintatilastoissa ei huh-tikuusta lähtien ole julkaistukuitupuun hintoja. Metsäliitto ostaajäseniltään kuitupuuta takuuhintaan,minkä vuoksi kuitupuun hinta eitilastoidu oikein. Metla ei julkaisepuutteellisia hintatietoja tietosuojantakia.

Lisätietoja:

Metsätilastollinentietopalvelu

Raakapuun hinnat kuukausittainvuosina 1990–1998

METINFOn ilmaisesta met-sänomistajapalvelusta löydät vii-kottain päivittyvien raakapuunhintatietojen lisäksi puunostajienja metsänhoitoyhdistysten kun-nittaiset yhteystiedot:

http://www.metla.fi/metinfo

%

0

20

40

60

80

100

Män

tysa

hata

vara

Kuu

sisa

hata

vara

Vane

ri

Sellu

Sano

mal

ehtip

aper

i

P &

k p

aper

i

Kar

tonk

i

Emu-alueen osuus viennistä v. 1996

Suomenmetsäteolli-suustuottei-den vientiEMU-alu-een maihinv. 1996(osuus vien-nin koko-naismää-ristä).

14

Metsäntutkimus

Pilkkeit

PilkP

PilkkeitäPilkkeitä○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Koonnut: Nora Malin

Haastattelu:Raija-Riitta Enroth

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kuva: Simo Hannelius

Millainen onmetsäsijoittaja

Metsätilakauppa on li-sääntynyt selvästi 1980-luvun loppupuolelta lähti-en. Markkinoiden arvioi-daan vielä tästäkin vilkas-tuvan, koska maanhankin-taoikeuslaki kumottiintämän vuoden alussa.Millainen on metsäänrahojaan sijoittava henkilöja mitä vaikutuksia mark-kinoiden vapautumisellasaattaa olla, muun muassanäitä kysymyksiä tarkas-tellaan MMKSimo Hanne-liuksen juuri ilmestynees-sä julkaisussa ”Metsäti-lojen markkinat kiinteistö-kaupan vapautuessa.Metsäsijoittajan muotoku-va”.

Tutkimus on osa metsätilojenkauppaan ja arvonmääritysmene-telmien kehittämiseen liittyvästäkokonaisuudesta, kertoo SimoHannelius. Aineisto on kerättyMaanmittauslaitoksen kauppahin-tarekisteristä ja verohallituksestasekä haastattelemalla yksityisiämetsänostajia postikyselyllä. Mu-kana tutkimuksessa olivat kaikkivuonna 1995 solmitut yli 10 heh-taarin metsätilakaupat.

Keski-ikäinen,keskituloinen mies

ostaa metsääTyypillinen metsätilakaupan te-

kijä on hieman alle 50-vuotiasmies, joka on ammatiltaan maan-viljelijä. Itselleni yllättävintä oli se,

että metsätilakauppa on-kin keskittynyt paikal-listasolle, toteaa Hanne-lius. Pääkaupunkiseu-dun varakkaat eivät olejoukolla ostaneet metsiä,kuten usein luullaan. Os-

tajista 70 prosenttia asuisamassa kunnassa, mistä tila onhankittu. Sijoittajista yli puolella

oli ennestään metsäomaisuutta.Ostajien tuloja ja varallisuutta tut-kittaessa ilmeni, että sijoittajienansiotulot eivät juuri eroa palkan-saajien tuloista. Sen sijaan sijoit-tajilla on pääomatuloja ja varalli-suutta huomattavasti enemmänkuin muulla väestöllä. Mutta vainhyvin pieni osa sijoittajista on to-della ”rikkaita”.

Nyt, kun maaseutu on jälleenkerran autioitumassa ja väestö siir-tyy kasvukeskuksiin, ostajakuntavoi muuttua paljonkin. Tiloista luo-puvat hakkaavat usein ensin puutja myyvät lopuksi koko kiinteistön.Hannelius pitää mahdollisena, ettätällaisille loppuunhakatuille tiloil-le ei tulevaisuudessa löydy riittä-västi ostajia.

Ostajalla liian useinliian vähän tietoa

kohteestaAinakin teoriassa on mahdollis-

ta, että markkinoiden vapautumi-nen nostaa sekä metsien kysyntääettä niiden hintatasoa. Myös kan-santalouden tervehtyminen onmerkinnyt sitä, että ihmisillä onaiempaa enemmän rahaa sijoituk-siin.

Tutkimuksen jatkoraportissaanalysoidaan metsän hintoja ja hin-toihin vaikuttavia tekijöitä. Käytet-

tävissä olevien ennakkotulostenmukaan metsätilojen keskihinnatovat laskeneet 1980-lukuun verrat-tuna. Metsien hehtaarihintoja selit-tävät parhaiten puustolle laskettuhakkuuarvo ja puuston tilavuus,kertoo Hannelius. Tutkimustulok-sista voi myös päätellä, että puus-toisia kohteita saa melko edullises-ti. Taimikkovaltaisista tiloista onsen sijaan maksettu ylihintaa, kunotetaan huomioon metsävaratun-nukset ja pitkät hakkuutulojen odo-tusajat.

Kauppoja tehdään usein riittä-mättömillä tiedoilla: yksityinen os-taja ei useinkaan tiedä riittävästiostokohteen metsävaroista tai mitämuista vastaavista metsätiloista onmaksettu, millaisia hakkuutulojatilalta on saatavissa ja kuinka pal-jon metsänhoitoon joudutaan pa-nostamaan. Kaikki nämä tekijät li-säävät hintavaihteluja.

Kaupankäynninvapautumisella hyviä

ja huonoja vaikutuksiaHannelius pitää maanhankinta-

lain kumoamista periaatteessa hy-vänä asiana. Ihmiset, jotka halua-vat sijoittaa metsäomaisuuteen,ovat varmasti myös kiinnostunei-ta hoitamaan metsiään tuottavasti.Myynnissä olevat, rappiolle jäte-tyt kohteet saavat uusista yrittäjis-

tä hyviä omistajia, kunhan ostajavain löytyy.

Hannelius on kuitenkin huolis-saan perinteisen metsäseudun yrit-täjyydestä ja toimeentulon mah-dollisuuksista. Hanneliuksen mie-lestä metsä olisi paras ja luontevinhaja-asutusalueiden yrittäjyyttä tu-keva elinkeino, ja valtiovallan kan-nattaisi ehkä jossain muodossa tu-kea metsään sijoittavia maaseutu-yrittäjiä.

Kenen kannattaaostaa metsää?

Metsää voi Simo Hanneliuksenmielestä pitää turvallisena ja aina-kin pankkitalletuksia parempanasijoituskohteena. Esimerkiksi sil-loin kun haluaa jättää lapsilleenpitkäjänteisesti tuottavan ja var-man sijoituksen, metsä on sopivasijoituskohde.

Lisätietoja:Simo Hannelius/Vantaan tutkimus-keskusPL 18, 01301 Vantaapuh. (09) 857 05 322sähköposti:Simo.Hannelius@metla.fi

Julkaisu:Metsätilojen markkinat kiinteistö-kaupan vapautuessa. Metsäsijoittajanmuotokuva.Metsäntutkimuslaitoksen tiedonanto-ja 673. Hinta 80 markkaa

15

Metsäntutkimus

eitäkkeitä

Pilkkeitä

Tilaukset:

Kaija Westin,puh. (09) 8570 5721,faksi (09) 8570 5717

taiKirjasto, puh.

(09) 8570 5580,faksi (09) 8570 5582

Folia Forestalia – Metsätieteenaikakauskirja 1/1998

Päätoimittajalta:Metsätieteen aikakauskirja verkkojulkaisuksi

Tutkimusartikkeleita– Eira-Maija Savonen: Paakkuihin kylvettyjen kuusen siementen

stratifiointi: vaikutus siementen itävyyteen ja itämisnopeuteen– Timo Saksa: Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä

uudistusalalla– Anssi Kokkonen, Antti Asikainen & Olli Saastamoinen: Lämpö-

laitosinvestoinnin kannattavuus keskisuurella sahalla– Mauno Pesonen & Janne Soimasuo: Tilakohtaisen kestävyyden

vaikutus suuralueen kestäviin hakkuumahdollisuuksiin – tapaus-tutkimus Satakunnan metsälautakunnan alueella

Tiedonantoja– Timo Saksa & Heikki Smolander: Metsänviljelyn viivästyminen

Pohjois-Savon alueella tilastoissa ja todellisuudessa– Mikko Hyppönen: Koneellisen männynkylvön onnistuminen Län-

si-Lapissa

Tieteen tori, teemana metsäsektorin kansainvälistyminen jametsäntutkimus– Kalevi Hemilä: Kansainvälisten metsiä sivuavien sopimusten vai-

kutus Suomen metsätalouteen– Jussi Uusivuori & Matti Palo: Väestöpaineen ja kehitysvaiheen

vaikutukset metsäkatoon– Vesa Kaarakka: Tutkimuksen rooli trooppisten kuivuusalueiden

metsänhoidon ongelmien ratkaisussa– Pertti Veijola & Pasi Miettinen: Baikalin valuma-alueen luonnon-

varojen hoidon suunnittelu– Taneli Kolström: Karjalan mallimetsähanke – Taiga Model Forest– Eeva Korpilahti: Tutkimustulosten julkaiseminen ja kansainväli-

syys

Muuta Tieteen torilla– Aarne Nyyssönen: Metsiemme kasvu: HKLN-ohjelman tavoitteet

toteutumassa– Liisa Saarenmaa: Metsäklusterin vastuu maaseudun kehittämisessä– Juha Lappi: Kestävä metsätalous: metsälödynamiikan hallintaa– Jari Parviainen: Sertifiointi koettelee Saksan metsätalouden sisäis-

tä yhteistyökykyä

Energiaa metsistä?Kyllä vaan!

IEA Bioenergy ja Metla ovat julkais-seet yhdessä kansainvälisen tutki-muksen ensiharvennuspuun käytöstäenergian lähteenä. Tutkimukseenosallistuneet maat ovat Suomi, Ruot-si, Tanska, Hollanti, Iso-Britannia,Kanada ja Uusi-Seelanti. Julkaisu onenglanninkielinen ja se sisältää omanartikkelin jokaisen maan tilanteestaja koko tutkimuksen tiivistelmän.

Artikkelit selvittävät eri maidenosalta seuraavia asioita:• metsien ja puun käyttö energian

lähteenä• taimikon perkauksen ja ensihar-

vennuksen energiapotentiaali• puuenergian ympäristövaikutukset• metsänhoitojärjestelmät ja -mene-

telmät• puuenergian hinta• puuenergian käyttöön liittyvät

tietovajeet ja ongelmat

Puttock, D. & Richardson, J. (eds.)1998. Wood fuel from early thinningand plantation cleaning. Aninternational review. MT 667. 72 s.ISBN 951-40-1600-9. ISSN 0358-4283. Hinta 50 mk.

• • •

Kuinka koivukasvatetaan?

Koivun uudistamis- ja kasvatus-kokeita on perustettu MTT JyrkiRaulon johdolla jo 1960-luvulta läh-tien. Kokeilla on selvitetty pääasial-lisesti rauduskoivun viljelymene-telmiä ja käyttökelpoisuutta. Vertai-luaineistona kokeissa on myös muitalehtipuita ja havupuita.

Raportissa esitetään kokeiden nyky-tilannetta pääosin Etelä-Suomenosalta. Kokeilla saatuja tuloksia onhyödynnetty jo pitkään käytännönmetsätaloudessa. Niiden perusteellaon muun muassa luotu ohjeetrauduskoivun viljelyksien ensihar-vennusvaihtoehdoista ja tuotettu laa-dullisesti ja tuotoksellisesti erin-omainen JR-1 jälkeläistö. Kokeet an-tavat ohjeita, miten rauduskoivuavoidaan viljellä ja kasvattaa maas-samme.

Raulo, J., Lähde, E. & Rokkonen, J.1998. Koivun uudistamis- jakasvatuskokeita ja niiden tuloksia.MT 669. 61 s. ISBN 951-40-1602-5.ISSN 0358-4283. Hinta 50 mk .

• • •

Kestävää matkailuaJulkaisussa tarkastellaan kestävänmatkailun kysymyksiä sekä luonnon,matkailun ja virkistyksen suhdettalaajemminkin. Artikkelit perustuvatpääosin alustuksiin ”Luonto – mat-kailu – virkistyskäyttö” -tutkija-symposiumissa Pallas-Ounastunturinkansallispuiston luontokeskuksessa1997. Julkaisussa on 14 artikkelia,jotka tuovat erilaisia ja aivan uusia-kin näkökulmia luonnon matkailu- javirkistyskäyttöön.

Saarinen, J. & Järviluoma, J. (toim.)1998. Kestävyys luonnon virkistys-ja matkailukäytössä. MT 671. 186 s.ISBN 951-40-1608-4. ISSN 0358-4283. Hinta 50 mk.

• • •

16

Metsäntutkimus

Tutkimustietoa metsäluonnosta

Vihtojen sesonkiaikakäsillä

Suomen noin 1,6 miljoonastasaunasta lähipäivinä ja -viikkoinalämpiää varmasti suurin osa.

Ensimmäinen tunnettu kuvaussaunomisesta on olemassa vuodel-ta 1113. Nestor, kiovalainen histo-rioitsija kertoo kronikassaan sau-nomisesta ja itseään puun oksillapiiskaavista ihmisistä. Vihta oli siiskäytössä jo silloin. Menneinä ai-koina vihta korvasi saippuan, silläkoivun lehtien kemikaalit puhdis-tivat ihoa.

Nykyään vihtaa ei enää tarvitapuhdistautumiseen, mutta vihtomi-nen edistää verenkiertoa ja antaamiellyttävän hieronnan tunteen.Saunaseura suosittelee, että vihtaotetaan käyttöön vasta ensimmäi-sen löylyn ja vilvoittelun jälkeen.Silloin iho on pehmennyt, ja vihto-minen on nautinnolisinta. Vihdanvoi tehdä muustakin puulajistakuin koivusta, jopa havunoksia voikäyttää. Pehmenneet katajanoksat

Tiesitkö, että...Tiesitkö, että...

vähäluminen alkutalvi: tammikuulleasti lunta oli vain 20–30 cm ja pak-kaset olivat kovia. Lisääntyäkseensopulit tarvitsevat paksun kinoksenpäälleen.

Sopulit eivät toukokuun loppuunmennessä olleet täysin kadonneet,vaan harvahko kanta oli yhä ole-massa. Koska talvinen sopulikannanlasku ei johtunut ravinnon liika-

ovat Saunaseuran mukaan osoit-tautuneet erinomaisiksi vihdoiksi!

Nykyään vihdan käyttö on vä-hentynyt kaupungistumisen takia.Ihmiset ovat oppineet saunomaanilman vihtaa; koivunlehtien tuok-sunkin voi hankkia löylyveteenlisättävänä hajusteena. Mutta joshaluaa nähdä vihdanteon vaivan,parhaat vihdat syntyvät keskike-sällä. Kesävihta suositellaan tehtä-väksi hieskoivusta ja talvivihtarauduskoivusta.

Ei sauna – eikä myöskään vihta– ole suomalaisia keksintöjä, mut-ta suomalaiset ovat parhaiten on-nistuneet säilyttämään saunan senalkuperäisessä käytössä. Vielä kes-kiajalla saunat olivat yleisiä kaik-kialla Euroopassa. Niihin alkoikuitenkin liittyä kaikenlaista muu-takin toimintaa, joka ei ollut ainakovin moraalista. Saunominen, si-ten kuin me Suomessa sen miel-lämme, hävisi. Siihen, että sauna-traditio on Suomessa kestänytvuosisatojen ajan, voi olla syynäsuomalaisten uskomus saunaanhenkiolentojen kotina. Saunan hy-väntahtoisia henkiä ei ole saanuthäiritä puhumalla kovaa, riitele-mällä tai käyttäytymällä sopimat-tomasti. Niinpä nykysuomalaisel-lekin sauna on rauhoittumisen jamietiskelyn paikka.

Lähde: Suomen Saunaseurankotisivuhttp://www.sauna.fi/

Vihdan voi kuivattaa tai pakastaatalven varalle. Olisikohan pakaste-vihta kuitenkin suomalainen inno-vaatio, jolla voisi olla jopa vienti-mahdollisuuksia?

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Sopulien vaellustaodotettiin turhaanViime kesänä ja syksynä sopu-

lit lisääntyivät nopeasti Käsivarrenkärjessä Ruotsin ja Norjan suur-tuntureilla Suomen rajan läheisyy-dessä. Lokakuun alussa Ruotsin

puolella oli jo runsaastisopuleita, ja vaeltaviauimareita havaittiin Kil-pisjärvellä saakka. So-pulikanta alkoi noustasyksyllä näkyvästi myösSuomen puolella. Tutki-jat odottelivat, että La-

pissa, aluksi lähinnä Käsi-varressa, nähtäisiin pitkästä aikaasopulivaellus.

Sopulien kevätvaellusta ei kui-tenkaan tullut lupaavista ennus-merkeistä huolimatta. Vielä viimesyksynä sopulit voivat erinomaisestija useimmat olivat lisääntymis-kunnossa. Tammikuun lopulle tul-taessa tilanne oli jo toinen: eläimetolivat laihoja eikä lisääntymisestänäkynyt merkkiäkään. Samoin lä-hes kaikki keväällä tutkitut eläimetolivat vanhoja talvehtineita sopu-leita. Sopulivaellukseen olennaisestiliittyvä, syys- ja kevätvaellusten vä-liin sijoittuva talvilisääntyminen oliepäonnistunut täysin. Talvilisään-tyminen edeltää kevätvaellusta jase mahdollistaa sopulikantojennousun. Todennäköisin syy talvi-lisääntymisen epäonnistumiseen oli

kulutuksesta, on täysin mahdollis-ta, että sopulikanta kääntyy kesänmyötä nousuun, ja näin ollen odo-tettu huippuvaihe vain viivästyisivuodella. Toinen vaihtoehto on, ettäsopulikannan rippeetkin romahta-vat täysin, jolloin uutta sopulikannanelpymistä joudutaan odottelemaanvielä muutama vuosi.

Heikki Henttonen/Metla

Luonto oikuttelee– ja suree

Perintötekijöissä tapahtuneidenmuutosten seurauksena luontoonsyntyy “luonnonoikkuja” eli lajin-sisäisiä erikoismuotoja. Suomalai-sella metsäkuusella on todettu ole-van erityisen suuri taipumus peri-män muutoksiin. Metlan metsä-geneettiseen rekisteriin on tallen-nettu tiedot 452 erikoiskuusesta,jotka jakautuvat 21 eri muotoon.Näistä yleisin on surukuusi (197kpl).

Surukuusi on kuusen kapealat-vainen muoto, joka johtuu rungon-

myötäisesti alaspäin riippuvistaoksista. Puu on saanut katsojathaikealle mielelle kaikkialla, mis-sä sitä esiintyy. Saksaksi puun nimion myös surukuusi (Trauerfichte),englanniksi itkukuusi (WeepingSpruce), ja Ruotsissa sitä kutsutaankyynelkuuseksi (tårgran).

Lähde: Oskarsson, O. & Nikkanen,T. 1998. Metsäpuidenerikoismuotoja kultakuusestaluutakoivuun. MT 670. 54 s. Hinta90 markkaa. Kirjan tilaukset: KaijaWestin, puh. (09) 857 05 721 taifaksi (09) 857 05 717.

Luontohavaintojainternetistä!

Fenologia on tieteenala, jokatutkii biologisten toimintojen ryt-miikkaa eli vuodenaika- ja vuosi-vaihteluita sekä eri tekijöiden, ku-ten esimerkiksi lämpötilan ja valo-määrän suhdetta niihin. Metlassaseurattavat biologiset ilmiöt ovat

puiden lehteentulo, kellastuminen,variseminen ja kukkiminen, havu-puiden pituuskasvu ja kukkiminen,tärkeimpien luonnonmarjojen kuk-kiminen ja kypsyminen sekä ruo-kasienien sadon kehittyminen.

Fenologisen seurannan tuloksiasekä havainnolliset animaatiot ovatnähtävissä myös internetissä: http://mustikka.metla.fi/feno98.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kuva: Erkki Oksanen

Kuva: Erkki Oksanen