Tutkimusalueen valinta

Maastokartoituksen, Metsuri Kaskisen ja Kasvikartoituspäivien tuloksiin pystyy

vaikuttamaan suuresti tutkimusalueen valinnalla.

Jos tarkoituksena on tehdä lyhyet tutkimukset, niin silloin kannattaa kohteeksi valita

kuivahkot metsäalueet (kartalla nro 1 ja harjun lounasrinne), jotta kasveja ei tulisi

koealoihin liikaa. Kuitenkin ”Linnen päivä” linjatutkimuksen osalta kannattaa alueet

valita nimenomaan rehevän ja kuivemman maaston raja-alueella, jolloin erilaiset

kasvupaikat tulevat parhaiten esiin. Parhaita paikkoja (helppokulkuisia ja vaihtelevia)

on nimenomaan xxxxxxxxxx kierroksella (kartalla nro 2). Ruunalahdella (kartalla

nro 3) on myös mainio pieni suon alku, josta saa hyvän raja-alueen Linnen päivää

varten.

Kasvillisuutensa takia mielenkiintoisin alue on xxxxxxxxxx ja sen lähistö (kartalla

nro 4). xxxxxxxxxx suppa on oma pienoisilmastonsa: suppa ja sen rinteet ovat

synnyttäneet oman kuivahkon harjulehdon. Maastoltaan suppa on vaikeakulkuinen,

mutta lehdon kasveja ja mahtavarunkoisia puita (mm. pihlaja, koivu) sieltä löytyy.

Alueen kasveja ovat mm. näsiä, metsäkurjenpolvi, kevätlinnunherne, sudenmarja,

mustakonnanmarja, lehtokuusama, metsäliekosammal, sormisara, lehto-orvokki,

hiirenporras, metsäapila, ruusuruoho, nuokkutalvikki, karjalanruusu ja metsälehmus.

Kun lähdetään xxxxxxxxxxxx , niin polun alkutaipaleella kasvaa mm. mänty, koivu,

raita, harmaaleppä, tervaleppä, pihlaja, kataja, metsäimarre, oravanmarja, kanerva,

mustikka, puolukka, metsätähti, riidenlieko ja käenkaali. Ennen rantaluhtaa alue on

välillä kuivempaa kangasmetsää, mutta muuttuu jälleen rehevämmäksi. Polun oikealla

puolella on myös pieni luhtamuodostuma, jossa kasvaa lisäksi mm. suoputkea ja

rahkasammalia.

Rantaluhdassa kasvaa myös kurjenjalka, kurjenmiekka, siperian sinivalvatti ja

järviruoko.

Rantaluhdan jälkeen ”Metson ja teerin elinympäristön” kohdalla kasvaa rannalla

mm. rantakukka, ruokohelpi, siniheinä ja järviruoko. Polun oikealla puolella on

mahtavan kokoinen haapa, josta hyvin voi käydä halaamassa voimaa ja kertoa haavan

merkityksestä metsän pikkueliöille. Rantaluhdan jälkeinen alue onkin katajavoittoista.

Tyypillistä alueen rannalle on myös korpipaatsaman yleisyys.

Verkkovajan jälkeen on minkin pyyntiloukkujen luona mm. hiirenporrasta, ranta-

alpia ja vuohennokkaa. Noustessa harjulle kylteissä lukeekin ”erikoisluontokasveja”,

jotka ovat niitä lehtomaisia kasveja, joita Koivukummun supastakin löytyy. Jos haluaa

saada esim. lehtipuita paljon tutkimusalueelle, niin silloin kannattaa valita

Parppeinlammen ranta ja sieltä vetää linja ylös harjulle. Harjun alkupää ei ole niin

jyrkkäreunainen kuin keskisosa ja P-alueen viereinen maasto.

Parppeinlammen harjulla kasvaa lehtokasvien ja mustikan, puolukan ja kanervan

lisäksi mm. variksenmarjaa (Syvälahden pääty), kultapiiskua, kissankelloa, vanamoa

ja tunturikurjenherne. Harjulla kannattaa kiinnittää huomio myös puiden runkoihin ja

tehdä siitä vaikkapa kilpailu oppilaille: mikä ryhmä löytää eniten salaman iskemiä

puita?! xxxxxxxxx kohdalla kannattaa huomio kiinnittää viereiseen koivuun, jonka

runkoon ei ole ”iskenyt” tauti vaan metsätyömiehen kirves! Koivu oli aikoinaan

merkkinä palstan rajasta.

Jos tutkimusalueeseen haluaa sisällyttää kuusipuita ja tuoreen kangasmetsän, niin

silloin paikoitusalueen kuusimetsä (kartalla nro 5) on siihen oivallinen kohde.

Kuusikossa on myös paljon merkkejä eläimistä: lähinnä orava on rouskuttanut useilla

alueilla käpyjä, joita on mukava tunnistella. Muurahaispesiä ja muita pesäkoloja on

myös paljon. Alueella on myös mm. sulkasammalta, kerrossammalta, seinäsammalta,

maitohorsmaa, oravanmarjaa, metsätähteä, vanamoa, ketunleipää, pihlajaa,

kangasmaitikkaa.

Helpoin maasto hallita on xxxxxxxxxx harjunpuoleinen alue, kun laskeudutaan

polkua pitkin alas. Osa ryhmästä voisi tehdä kartoituksen harjulla (tuoreemman

kankaan kasveja, kun lähdetään harjun oikeaa polkua pitkin P-alueelle) ja osa

alhaalla, jossa näkee myös upean muurahaisten valtatien sekä muutaman mättään

kangaskortetta.

Hietaniemen kierroksella taimikon kuivahkon kangasmetsän jälkeen löytyy polun

varrelta myös tuoreemman kangasmetsän kasveja, mutta maaston kannalta on

Parppeinlammen puoli helpompi, sillä siellä on enemmän tilaa ja tasaisempi maasto.

Jos haluaa keskittyä erityisesti jäkäliin ja sammaliin, niin parhaimmat alueet löytyvät

heti Tukikohdan takaa, misssä on mm. harmaa- ja valkoporonjäkälää, pallero-

poronjäkälää, torvijäkäliä, luppoa, seinäsammalta, kerrossammalta ja kynsisammalia.

Hyönteispäivänä kannattaa tutkimusalueeksi valita paikka, jossa kasvaa myös

lehtipuita ja pensaita. Myös tälle päivällä helpoin maasto on xxxxxxxxxx kierroksella

ja siellä joko xxxxxxxxx rannanpuoleinen polku tai xxxxxxxxxxxxxx ranta-alue

Verkkovajan läheisyydessä.

Vesipäivänä helpoimmat rannat eläinten ja kasvien tutkimiseen ovat xxxxxxxxxxxx

uimarannan oikeanpuoleinen ruovikko, Rantaluhdan jälkeen vasemmalle jäävä

xxxxxxxxx ranta järviruokoineen (”Metsälintujen elinympäristö”) ja Kalahautomosta

eteenpäin kohti ’pudotuspaikkaa’ jäävä ranta-alue. Parppeinlammen vesinäyte

kannattaa ottaa poistouoman sillalta tai sillan läheisyydestä.

Karttapäivänä suunnistuskohteeksi kannattaa valita jokin alueen supista. Jos aikaa ei

ole paljon, niin silloin suppa ei voi ollaxxxxxxxxxxxxxxxx vierestä. Kaikissa supissa

on rehevämpi kasvillisuus kuin normaalissa kangasmetsässä. Rehevin kaikista on siis

Koivukummun suppa.

Alueen riistaeläimistä ja linnuista…

Vuonna 1999 on tehty havaintoja seuraavista eläimistä:

Riistalinnut: Metso, teeri, pyy, riekko, lehtokurppa, kyyhkyt

Sinisorsa, haapana, tavit, telkkä, sotkat

Muuttoaikana myös hanhet, nokikana

Muut riistaeläimet: Hirvi, metsäjänis, rusakko, piisami

Kettu, mäyrä, supikoira, näätä, villiminkki, hilleri, kärppä,

orava

Ohikulkumatkalla: karhu, villisika, ilves ja susi

Muut linnut: varislinnut, lokit (myös pikkulokki), harakat, närhit, tikat

mustarastas, ruokokerttunen, isokoskelo, silkkiuikku,

lehtokerttu, kirjosieppo, käpytikka, pajulintu, peippo,

kuhankeittäjä, sirittäjä, käki, rantasipi, talitiainen, hömötiainen,

räkättirastas, punarinta, västäräkki