Johdatus organisaatioviestinnän

teoriaan ja tutkimukseen

Johdatus viestinnän tutkimukseen

Helsingin yliopisto, Viestinnän oppiaine

Petro Poutanen, VTM

jatko-opiskelija, apurahatutkija

AGENDA

Klo 12.15 MIKSI tutkia organisaatioita ja viestintää

Klo 12.30 Katsaus tutkimuskenttään

Klo 12.45 MITÄ on ”organisaatioviestinnän” tutkimus?

Klo 13.15 Video

Klo 13.35 Mitä on PR?

Klo 14.00 Caseja + keskustelua + yhteenveto

LUENNON TAVOITTEET

Osata määritellä organisaatioviestintä ja PR sekä tuntea lähitutkimuskenttää

Ymmärtää organisaatioiden viestinnän merkitys teoriassa ja käytännössä

Saada näkökulmia organisaatioviestinnän tutkimusaiheisiin

MINÄ

MIKSI ORGANISAATIOVIESTINTÄ?

5

Organisaatioiden läsnäolo kaikkialla

Organisaatioiden toiminta edellyttää viestintää

Ympäröivä yhteiskunta edellyttää osallistumista

Onko olemassa muuta tapaa vaikuttaa kuin viestintä?

6

§ WIION LAIT §

1. Viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta.

1.1 Jos viestintä voi epäonnistua, niin se epäonnistuu.

1.2 Jos viestintä ei voi epäonnistua, niin se kuitenkin tavallisimmin epäonnistuu.

1.3 Jos viestintä näyttää onnistuvan toivotulla tavalla, niin kyseessä on

väärinkäsitys.

1.4 Jos olet itse viestintääsi tyytyväinen, niin viestintä varmasti epäonnistuu.

7

KATSAUS KENTTÄÄN:

Organisaatiot & viestinnän

tutkimus

8

Interpersonal communication, Public

relations, Organizational communication,

Advertising, Corporate reputation, Corporate

communication, Management communication,

Communication management, Integrated

marketing communication, marketing

communication, Journalism and mass

communication, visual communication…

9

Tiedotus- ja suhdetoiminta / PR (Public

relations / Public affairs)

Akateeminen oppiala ja käytäntö/ammatti

Juuret käytännössä (1900-luvun alku), tutkimusta 1970

Teoreettisesti ohutta

Funktionalistinen ja pragmaattinen ote

Trendit: yhteisöllinen merkitysten tuottaminen ja suhteiden hallintaan (co-creation of meanings), yhteiskunnallisuus

10

Liike-elämän viestintä / yritysviestintä

(Business communication)

Juuret retoriikassa

Lingvistinen näkökulma (yritys)viestintään

Keskittyy viestintätaitoihin

Mikronäkökulma: fokus viestijässä

11

Organisaatioviestintä (organizational

communication)

Tutkimus- ja teoriaorientoitunutta

Juuret puheviestinnässä

Akateemiseksi oppialaksi 1950-luvulla

Vahva riippuvuus organisaatioteorioista

”Kielellinen käänne” 1980-luvulla voimakas

Legitiimi osa ”viestintätieteitä”

Trendit: ”CCO” 2000-luvulta alkaen

12

Yhteisöviestintä / organisaatioviestintä /

yritysviestintä (corporate communication)

Yrityskeskeistä, tutkii yritysten viestintäfunktioiden toimintaa,

”Uusi PR”, ”strateginen ote viestintään”,1980

Opetetaan sekä liiketoiminnan että viestinnän koulutusohjelmissa

Funktionalistinen ja pragmaattinen ote

Trendit: integroitu viestintä, stakeholder-suhteet, maineenhallinta, 1990

13

14

Sisäisen ja ulkoisen viestinnän tutkimus

(Organizational Communication)

Yhteisöviestinnän tutkimus

(PR & Corporate Communication)

Henkilöstösuhteet

(Human relations)

Sitouttaminen

(Socialization)

Päätöksenteko

(Desicion making)

Konfliktinhallinta

(Conflict management)

(Tunne)johtaminen

(Emotions & relationships at work)

(Kulttuurinen) moninaisuus

(Diversity, multiculturalism)

Viestintäteknologiat

(Technologies, media use)

Sidosryhmäsuhteiden hallinta

(stakeholder management)

Organisaatioyhteisön

identiteetti

(Corporate identity)

Imago, brändi ja maine

(Branding, reputation)

Viestintästrategia

(communication strategy)

Kampanjasuunnittelu

(Campaign planning)

Suostuttelun keinot

(Theories of persuasion)

Viestinnän mittaaminen

(Research & measurement)

Mediasuhteiden hoito

(Media relations)

Sisäinen viestintä

(Internal communication)

Ympäristön luotaus

(Information scanning)

Issueiden hallinta

(Issues management,

Public affairs)

Institutionaaliset & organisatoriset suhteet

(Institutional & organizational relations)

Kriisiviestintä

(Crisis communication)

Yhteisösuhteet &

vastuullisuusviestintä

(Community relations &

Corporate social responsibility)

Muutos ja johtajuus

(Change & leadership)

Aihealueita kerätty lähteistä: Cornelissen (2011), Miller (2012), Jablin & Putnam (2001)

ORGANISAATIOVIESTINTÄ

15

”[OC] includes the various complex communication practices of

humans engaged in collective , coordinated, and goal oriented

behavior. In simple terms, [OC] scholars study the dynamic

relationships between communication processess and human

organizing”

(Mumby 2006, 3290)

NÄKÖKULMIA

16

19001960 modernien organisaatioiden tehokkuus

Tieteellinen liikkeenjohto, byrokratiat ja rationaalinen organisointi

Viestintä tuottavuutta tukevaa tiedon siirtoa ”organisaatiosäiliön” sisällä

Viestinnän suunta kulki ylhäältä alas, kirjallista, johtamisen väline

17

2. Maailmansotaan mennessä

usko byrokratioihin ja

teknologioihin järkkyi. Työväen

liike sai jalansijaa.

Hawthrone-tutkimukset loivat

pohjaa ”inhimillisten resurssien”

suuntauksella ja rationaliteettia

vertikaaliselle ja alhaalta–ylös-

viestinnälle.

Työntekijät aktiivisina toimijoina,

esimies–alaissuhteiden tärkeys.

1980-luvulla

”organisaatiokulttuurista”

muodikas tutkimuskohde. Esim.

jaetut arvot, kieli ja käytännöt,

identifioituminen ja

sosiaalistumisprosessi.

”Kielellinen käänne” vastavoimana

”tieteelliselle metodille”.

Kulttuurista kognitiona

rituaaleihin, symboleihin ja

käytäntöihin.

”Managerialistiset” teoriat

kohtasivat käytännöllistä ja

ideologista kritiikkiä.

1900-luvun lopulla ”kriittisen

koulukunnan”. Yksilöiden

vapauttaminen alistavasta ja

”piiloisesta” vallankäytöstä

organisaatiossa, hegemonian

paljastamisen.

Tutkimuskohteita mm. sukupuoli,

rotu, luokka, rakenteet, myytit,

tarinat, symbolit…

Metateoriat

Viestintä siirtona

Koulukuntia: klassinen liikkeenjohto, ihmissuhdekoulukunta, systeemiteoriat, varhaiset kulttuuriteoriat, kriittiset teoria, viestintäverkostot

Malleja: SR-malli, informaatioteoria, sirkulaarinen malli, transaktiomalli,

Viestintä konstituutiona

Koulukuntia: Uudemmat kulttuuriteoriat, postmoderni teoria, kriittinen teoria, CCO

Malleja: ”viestintä tulkintana”, sense-making theory, agent–network theory

YHTEENVETO: Organisaatioviestinnän

metodologiset paradigmat

Funktionalismi

Interpretativismi

Radikaali humanismi / strukturalismi

22

23

1900–1930 1990 1980 1950–1970 2000 ->

Byrokraattinen

koulukunta

(Max Weber)

Administratiivinen

koulukunta

(Henry Fayol)

Ihmissuhde-

Koulukunta &

Harold Lasswellin

viestinnän siirtomalli

Purdue-

yliopiston

organisaatio-

viestinnän

laitos &

Charles

Redding

Organisaatio-

ilmaston

tutkimukset

Viestinnän

kontingenssi-

teoria

(Osmo Wiio)

1. Aallon

Kulttuuri-

kolukunta

Kriittisesti

virittynyt

kulttuuri-

koulukunta

Postmoderni

teoria

Kriittinen

koulukunta

Post-

strukturalistinen

teoria

Tieteellinen

liikkeenjohto

(Frederik Taylor)

Järestelmäteoria

Kaaos- &

kompleksisuusteoria?

Oppiva

organisaatio

Innovaatio-

johtaminen?

Sense making

”Business

communications” &

”Industrial

communications”

PR!

Matt Koschmann: ”What is

Organizational Communication?”

PR

25

”…public relations [is] the management of

mutually influential relationships within a web of

stakeholder and organizational relationships”

(Coombs & Holladay, 2007, 26, 55–57)

Organisaatiokeskeinen

näkemys

Mediakeskeinen

näkemys

Realistinen

näkemys

(Coombs & Holladay, 2007, 26, 55–57)

SIDOSRYHMÄSUHTEIDEN HOITO

Mikä on stake?

Sidosryhmien potentiaalinen valta

Viestien välittämistä ja kuuntelemista,

suhteiden rakentamista

27

AVAINKÄSITTEITÄ

Sidosryhmä: ”any group that can affect or be affected by the actions of an organization” (Freeman, 1984)

Tilanneteoria & teemojen hallinta (Issues management, Gruning & Hunt, 1984)

Leimahtava julkisuus (Iivonen & Åberg, 2009; Aula & Åberg, 2012)

”Me emme halua lasten kauneuskisoja

Suomeen”

29

30

Kuvan lähde: http://tapiotuomola.blogspot.fi/2013/08/soneran-laiton-

markkinointikampanja.html#.UkuwhWSW4fk

YHTEEVETO

Organisaatioviestintää voi tutkia monen eri nimikkeen alla

”Organisaatioviestintä” teoreettisempaa, organisaation mikrotason käytäntöjen sekä viestintäjärjestelmän tutkimista. Voi olla funktionalistista, tulkinallista tai kriittistä.

PR ja CC ovat funktionaalisia, viestintäfunktion toimintaa tutkivia, painotus julkisuuksien/yleisöjen tarkastelussa (sisällä ja ulkona)

Erilaiset teoreettiset taustaolettamukset johtavat erilaisiin tapoihin käsitteellistää viestintä ja organisaatio (metateoriat)

32