Hannu Linturi, Anita Rubin, Ville Venäläinen (some), Taru

Kekkonen (nettilukio), Mauri Laakso (pelit), Irmeli

Halinen (ops)

Koillismaan koulut 20301. Koillismaan koulujen tulevaisuuskuva ja muita lähtökohtia

2. Oppimisen tulevaisuus 2030

• Taustaa: OKM, OPH, Delfoi, kolme tilaa

• Perusopetus

• Lukio

3. Lävistyksiä

• Tulevaisuudentutkija Anita Rubin, Israel (live?)

• Mr. Sometu Ville Venäläinen, Mikkeli (live)

• Rouva Nettilukio Taru Kekkonen, Helsinki (video)

• Herra Pelipedagogiikka Mauri Laakso, Espoo (live)

• Rouva OPS Irmeli Halinen, Kanada (video)

4. Lopputuumailua

• Skenaariot ja mahdollinen tulevaisuus

• Tulevaisuusprosessi

Koillismaan koulut 2030

Koillismaan kouluissa vierailee vuonna 2030 kotimaista ja ulkomaista kouluväkeä ihmettele-mässä ja perehtymässä siihen, miten Posion , Taivalkosken ja Kuusamon kouluista on tullut valtakunnallisesti ja kansainvälisesti kaikilla avaintaitoalueilla esimerkillisiä harvaan asutun alueen kestävän oppimisen ympäristöjä.

Mahdollinen ja toivottava tulevaisuuskuva, josta voi tehdä myös todennäköisen!

Työkalut

kieli

tieto

teknologia

Ryhmät

suhteet

yhteistyö

ratkaisu

Hallinta

isokuva

suunnittelu

arviointi

Avaintaidot (OECD)

Työkalut

kieli

tieto

teknologia

Ryhmät

suhteet

yhteistyö

ratkaisu

Hallinta

isokuva

suunnittelu

arviointi

n. 1970 n. 2020-40

TEHOKKUUSEnemmän

enemmästä

ELÄMYSEnemmän erilaista uudella

tavalla tuotettuna

INDUSTRIALISMI

Materiaali-

intensiivinen

Teollinen yhteiskunta

LAATUEnemmän ja parempaa

vähemmästä

Kahden aikakauden

välissä

INFORMATIONALISMI

Merkitys-

intensiivinen

Tieto-yhteiskunta

Verkosto-yhteiskunta ?

Tuotannon

periaate

Yhteiskunnan

toiminta-

logiikka

Yhteiskunnan

rakenne

Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002; Ståhle 2009

Murroksen prosessi

Paolo Freire ja ajan teemat

Teemat ilmaisevat kussakin ajassaratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykeneeratkaisemaan aikakauden teemat jaintegroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat jaratkaisevat sen tehtävät. Aikojenmurroksessa vaihtuvat paitsi teematmyös ajan järki.

- Paolo Freire 1970-luvun alussa

Koillis-Suomen – Pohjoisen luottamuksen

ja perheyrittäjyyden menestystarina, visio

2025Visio jakaantuu läpileikkaavien teemojen ja niitä tukevienerikoistumis-valintojen omiin ydinvisioihin. Tärkeimmät kolmearvoa Koillis-Suomen elinkeinonstrategian toteuttamiseksi ovat

1. Kannustaminen ja luottamus

2. Avoimuus ja verkottuminen

3. Innostus ja rohkeus

- Koillis-Suomen elinkeinostrategia http://delfoi.ning.com/

Erikoistumisvalinnat 2025• Matkailu: ”Vetovoimainen kansainvälinen Outdoor-matkailualue.

Ympärivuotinen kansainvälinen luonto- ja hyvinvointimatkailualue.

• Hyvinvointi: ”Toimivat ja saavutettavissa olevat kustannustehokkaat

hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut, paikallisille ja matkailijoille myös

yhteisinä ratkaisuina.

• Metsäklusteri: ”Metsät matkailun- ja hyvinvoinnin, mekaanisen

puunjalostuksen ja energiatuotannon käytössä. Toimijoiden yhteiset

foorumit tukevat toimintojen yhteensovittamista.”

• Kaivostoiminta: ”Matkailuvyöhykkeet ja luonnonsuojelualueet on

rahoitettu kaivostoiminnalta. Alueen mineraali-imago -

platinametallit, kulta ja timantit – tarjoaa joustavan paletin eri

suhdannetilanteisiin.

• Luonnontuoteala: ”Koillis-Suomen matkailu on nostettu uudelle

tasolle paikallisten pohjoisen luonnontuotteiden avulla.”

• Sijoittumispalvelut ja alueellistaminen: ”Asiakaskontaktia tarvitaan

jatkossakin. Alueen palvelukeskukset satsaavat

palvelukokemukseen, Internetin hyödyntämiseen, Venäjän tuomiin

mahdollisuuksiin, sekä alan yhteisiin palveluihin.”

Läpileikkaavat teemat 2025“Taistelut jotka on voitettava!”

• Perheyrittäjyys: ”Perheyrittäjyyden ja verkostoitumisen pohjoinen

menestystarina.” (avoin, käytännöllinen ja utelias asenne

mahdollisuuksiin)

• Ekologia ja kestävä kehitys / Ympäristö- ja energia: ”Energiassa

omavarainen.” (paradoksin oivaltaminen, vastakkaisuuksien

ryskyminen)

• Kehittämisen yhteistyö ja organisointi: ”Pohjoisen luottamuksen ja

yhteistyön rakentaja” (kontrollin ja hierarkian tilalle luottamusta ja

vuorovaikutusta)

• Saavutettavuus ja logistiikka: ”Alueelle on helppo tulla, alueella on

helppo liikkua. Sisäisen logistiikan mallialue Suomessa.

Laajakaista toimii ja kapasiteetti on riittävä.” (tihentyvä kouluverkko

verkossa)

• Lähialueyhteistyö ja Venäjä: ”Rajan estevaikutusten poistuminen on

vahvistanut alueen taloutta.” (arvaamaton asemaetu)

• Liike-elämän osaamisintensiiviset palvelut: ”Liike-elämän

osaamisintensiiviset palvelut, kuten koulutus ja tutkimus,

Kuusamon lukioLukio on jatkuvasti uudistuva oppimiskeskus, jossa kasvaa

monipuolisesti sivistyneitä nuoria. Kuusamon lukion arvojen

mukaan koulussa edistetään seuraavia asioita:

• itsensä hyväksymistä, tervettä itsetuntoa

• tutkivaa otetta oppimisessa, analyyttisyyttä ja uteliaisuutta

• kestävää kehitystä

• suvaitsevaisuutta ja empaattisuutta

• osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja avarakatseisuutta

• omien juurien arvostamista ja kansainvälisyyttä

Internet http://www.kuusamonlukio.fi/

Alltelleringet:Fishy Island

• Opetusministeriö: Sivistysbarometrit 1993-2007 (2008)

• Opetus- ja kulttuuriministeriö: Yleissivistys ja osaaminen

työelämässä 2030. Menestyksen eväät tulevaisuudessa

(2008)

• Opetushallitus: Perusopetusta koskeva Oppimisen

tulevaisuus 2030 –barometri 2010 (Otava, Tutu, Demos)

• Opetushallitus: Lukion tulevaisuus 2030 –barometri 2011

(Otava, Tutu)

• Amok: Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus (Aila

Paaso)

• Julkaisut:

• Linturi & Rubin (2010) Toinen koulu, toinen maailma.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus, TUTU-julkaisuja 1/2011.

Tutun yliopisto.

• Linturi, Rubin & Airaksinen (2011) Lukion tulevaisuus 2030.

Toinen koulu, toinen maailma. Otavan Opisto. OPH.

Barometrien taustaa

Tulevaisuusbarometrin avulla kerätään ajassa muuttuvaa

aikasarjatietoa asiantuntijoiden käsityksiä, mielipiteitä ja hiljaista

tietoa oppimisen, koulutuksen, koulun ja osaamisen

tulevaisuuden haasteista koskien sitä,

• millaiseksi tulevaisuus tutkittavan asian tai ilmiön kohdalla

todennäköisesti muodostuu, ja

• onko tämä tulevaisuus toivottavaa vai epätoivottavaa.

Barometrilla tuotetaan tulevaisuustietoa eli odotuksia, toiveita,

pelkoja, keskustelunavauksia ja skenaarioita erilaisista

todennäköisistä ja mahdollisista tulevaisuuksista.

Barometrien luonne

Kehitysteemat

Arvot, päämäärät

ja tavoitteet

Toiminta-

ympäristö

Toiminta,

yhteisö, koulu

Tieto, taito,

oppiminen

Barometriteemat

Sisäpaneeli

Ulkopaneeli

Koulu ja

oppiminen

Oppiminen ja

yhteiskunta

Koulu ja

yhteiskunta

• koulu

• opetus

sisä

• tieto

• taito

• oppiminen

yhteinen• ympäristö

• yhteiskunta

ulko

Paneelit

eDelfoi-ympäristö

ULKOISTETTU OPETUS

”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetus-

panokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetus-

suoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn

neuvotella sopimuksensa.”

Selite

Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on

purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä

rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet.

Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla

kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat

johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

Tulevaisuusteesi

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

Teesi ja kiistakysymys

ei-todennäköinen

ja toivottava

todennäköinen ja toivottava

ei-todennäköinenja ei-toivottava

todennäköinen ja ei-toivottava

Puolesta Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot

palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät

tavoitteet.

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen

tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä

kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".

Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä.

Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim.

vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat

ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!

En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä,

joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille.

Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei

yritystoimintaa!

Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen

laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien

säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat

parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja

todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.

Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och

inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla.

Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än

mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt

några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra

betydligt större samhälleliga problem.

Argumentaatio

Teesien kolmijako

KIISTAKYSYMYS

POLARISAATIO “KAMELI”

DIALOGIKYSYMYS

KIRJO “LUMIKKI JA KÄÄPIÖT”

RATKAISUKYSYMYS

TAPAHTUU EI IKINÄ

KIISTATULEVAISUUS

DIALOGINEN TULEVAISUUS

RATKAISUTULEVAISUUS

TULEVAN KEHKEYTYMINEN

AVAVZoi: impossible patio balcony

• Luonteeltaan

monitieteinen ja

poikkitieteellinen

tiedonala

• Tutkimuskohteena

nykyhetki

• Tuottaa tietoa monista

mahdollisista ja vaihto-

ehtoisista

tulevaisuuksista

Tulevaisuudentutkimus

Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia

Heikot signaalit

- muutoksen ensioire

Trendimurtumat

- kiista-keskustelu-ratkaisu -dialektiikka

Laadullinen lähestymistapa

- kommentit, argumentit, dialogi

Prosessinäkökulma

- seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti

Laadullinen ennakointi