MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTTI

ilR1984

SIIRTOLAISUUS - MIGRATION SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTIMIGRATIONSINSTITUTET'10. vuos iker ta , 1o th vear

Siirtolaisuusinstituutti-Migrationsinstitutet piispankatu 320500 Turku 50

Peeto imi t ta ia puh.g2 t - 17 536Editor uravr (orvuKangas

Henkildkunta:Toimitussihteeri olavi Koivukangas, Ph.D., johtajaAssistant Maija-Liisa Kalhama vrL lsmo sdderlina. tutkimussihteeri

HuK l\4aija-Liisa Kaihama, toimistosihteeriTo imi tuskunta : yo .merk . Se i ja S i rk ia , to imis toapu la inenEditorial board: Ekonomi Ritva vehnieinen, kirjanpit: i je

VTM Jouni Korkiasaari, tutkijaS i i r to la isuus ins t i tuu t in ha l l i tus Va lokuvaa ia Kar i Leht inenAdministrative Eoardof The Institute of Migration

Aikakauslehti i lmestyy nelj; kertaavuodessa.T i laush in ta on 25 mk/vuos i Va l tuuskunnan o i .

Prol. Jorma PohjanpaloTilauksen voi suorittaa maksamalla 25 mk Hall ituksen pi.Postisiir.toti l i l le TU 495 90 - 3. Prot. Vilho Niitemaa

SI IRTOLAISUUSINSTITUUTIN HALLITUSADMINISTRATIVE BOARD OF THE INSTITUTE OF MIGRATION

1984Toim. joh t . Taur i Aa l t io Suomi .Seura r .y .Pro f . Erkk i Asp Turun y l iop is toTutk.joht. Timo Filpus TydvoirnaministericiHa l l . s ih t . F redr ik Forsberg Opetusmin is te r idPro t . Lars Hu lddn He ls ing in y l iop is to

Lehd.neuvos Lasse Lehtinen Ulkoasiainministeri6Pro f . V i lho N i i temaaVTN4 l l kka Orkomaa Turun kaupunk iTutk . la i r . joh t . A imo Pu lkk inen Vaestd l i i t toDos. Tom Sand lund Abo Akademr

K u v a F o t o :Paavo Nurmi ia Taisto Maki k i lpai l ival USA:8sa Paavo Nufhi and Taisro Mak;, famous Finnish1940 la lukrvat amerikansuomalaistsn HELP athletes, were compet ing in the Uni tad States inFINLAND'tydta. Kuvassa he ovat har jo i t ta lema3sa 1940 and supponed the HELP FINLAND-projectN.Y Cjrysse. of Finnish Americans. Pic iured a rra in ing session

i n N Y . C i t y .

TYPOPFESS OYTurku 1984

John O . V i r t anen

'THE FLYING FINN''JA AMERIKAN.

SUOMALAISET

Legendaa r i nen Paavo Nu rm i , j onka t ava l l i

nen kansanmie. Yhdysval loissa viela l ; inepA ivenak in t unn i s taa suoma la i seks i sa i 20 -

l uvun Amgr i kanma tko i l l aan huoma t tavaa t u -

kea amer i kaosuoma la i s i l t a s i i r t o l a i s i l t a ma t -

ko jensa j a k i l pa i l u j ensa j a r j es tam iseen , va i k '

ke i t ; s t a o l e t o i s ta i seks i j uu r i k i r j o i t e t t ukaan .

N ! rm i t ek i yh teensa se i t sem in Amer i kan

ma tkaa j a t u l k i ess in i h i nen j a l a . i ; l k i ; ; n

Yhdysva l l o i ssa , o l en saanu t t ode ta , e t t a

amer i kansuoma la rse t osa l l i s t u i va t merk i t t a -

vas t l j a m ie le l l ; an hanen k i l pa i l u j ensa j ; r

l es tam iseen . A mer kka la l s i l l e u rhe i l u to im i t

t a i i l l e Nu rm i on o l l u t t ode l i nen uu t sp , -

" 1 j d 4 n s L J r ^ l l J o : - I , p , i . ' r

t aa r , e t i a Nu rmen ma ne on sa l yay l kansan

keskuude3s i r Yhdysva l l o l ss6 vo , rn i i k ka i r a y

kuus j vL ros ' kyn r rnen ta

T iedo tusv i l i ne rden kuvaus Paavo Nu rmes ta

P : , r r , r f l , , , r : , e r , ' l e r r r a !a r ske l l r r r t r o ' r r r , rp , t t . o . r , r . . ^ t , t . .

- - l \ d l r . . - - , , | , - 1 . t

t a j , r L ( u . n y e r s o n k n , k o s k n s r n . r o l r u ' h e l u n

y h d ' r t t i i e k a v a , r t d v a l l r I a i y t a r i L r o k s e

m s l a . K i r n , J h r u t o m i T t 3 j t | o , v i i i k e a l l r l

v a t d N , r r r l e j r i f i r t t e r m a i s t ; t l u ( J ! : i L r t ! y i a , h p

l e I r , ] t r . : : ! o k f f . ! r ) r d l J h , n g l l f f . ( ) k o r ' , d r : e r ,

r u d a , r e r r i o j r d : f r r r p r r i r r : ' T l ' c F \ , , n 0

F i a r " J n y f , s l r r _ n e t L l m p l a , i L r t l . l k a V

t e t l V j r o v i j r n l v b s " P h a n t o n t F n : r e l A , : v - "

s L r o r a . : r , a r " '

P e . - r , . l s P a a v o " 1 ] ' T

l t | r

K o n s u l r J o h n O . V r r t a n e n

Ant i loopp i " . "H i i l imursk ien teresmies" o l ika iken ka ikk iaan kunn io i te t tu henk i l< i , ver -rattavissa iopa tunnettuihin fi lmitdhti in.

iTHEFLYING,FINN IN FLIGHT

"lhmesuomalaiseksi" julisti hanet tunnertul6dketieteentutkijakin. Nurmen ruumiinosatmi ta t l i i n ta rkkaan ia kuvat hdnen ruumi in -rakentees taan ju lka is t i in leh t ien pa ls toa l la .

Hanen juoksutyy l inse kuvat t i in ia nuor ia

urheil i joita opetetti in omaksumaan "lenta-

van askeleeo" voimaa. Nurmi sai uuden ni-men "The Winged Mercury" eik; hantii"voida verrata kehenkiibn muuhun urheil i-jaan 'vaan h ;n on " i t se Uyde l l i svys" .

Nurmen urhe i lu l l i s ta va l lo i tuskykyd ko 'ros t i va t my6s amer ikka la ise t "Kar i t " p i i r -

roks i l laan , ja le ik i l l i ses t i usko te l t i in , e t taNurmen ensimmeiset kengdt oval olleetp i i kka r i t .

Lehdistdn herattdmii kohu kulki l i ipi

mantereen ja utel iaisuus ol i ennenkuulurna-

ton j opa Ho l l ywood i ssa as t i . S ie l l r i Nu rm i

veti ensimmeisend i l tana katsomoon 40 000ja toisena i l tana 50 000 katsojaa, kun hdnet

o l i ase te l t u j uoksemaan punanahka i s i a i n t i -

adne la vas taan . Kansd o l i ha l t i o i ssaan j a

hu r ras i se i saa l l een nous ten Nu rmen vo i t o l l e .Tdl laista suosionosoitusta ei oltu aikaisem-

m in suo tu kene l l ekaan to i se l l e u rhe i l i j a l l e ."Tac i t u rn F i nn " l umos i ka i kk i .

Paavo Nu rmen ens immd ise t o l ymp ia la i se t

o l i va t vuonna 1920 An twe rpen i ssa , j ossa

h ;nen t ukenaan j a neuvonan ta janaan o l i

Hannes Ko lehma inen . Na i ssb k i so i ssa "Tyn -

nyrimdinen r inta" ja "vahrajalkainen juok.

sa ja " l o i i t sensa l bp i . New yo rk i l a i nen The

Evening l \ ,4ai l mm. kir joi t t i , etta "Suomalai

s i s ta on t u l l u t u rhe i l ukansa yhden yon a i ka ,na", "Peerles Paavo", "Turun Ass. el i Ace

o f Abo " ( keho i t e t t i i n ben temabn oopoe )

o r r svn l yny t .

John J. Hall i rnan, Boston Clobista, yl ist i

suoma la i se t u rhe i l i j a t " i hm iskunnan h ieno im-

maks i kansaks i , vahva raken te i s i ks i , t anako i k -s ; , vo i r nakka i ks i j d keped ja l kd rs i ks i " . l o i s l dN u r m r o l i i t s e m d l l r e s r m e r L ( r . N u r m e n e lusko t ru o l evan o i keas taan edes "no rmaa l i

i hmrnen ' vaan j oku " f yys i l l i nen l uonnono i k k u " ,

An twe rpen in j a Pa r i i s i n o l ymp ia la i s tenva l r vuos ina Nu rmen j uoksu ja j a henen teke -

m iaan maa i lmanennd tyks ia seu ra t t i i n Yhdys

va l i o r ssa t a r kkaan , mu t ta Pa f | r s i n o l ymp iala i s ten sanka r i ks i nous i Paavo Nu rm i . Hanvo i t t r s i e l l a yh teensa 5 ku l t aa . Na i s ta koks i ,1500 ?e t ' i n 1a 5000 me t r . o , yhden tun , ) i n

s i s i l l d j a r ek i sama l l a n ; i t t en ma lko jen uude to l ymp iaenna tykse t . "E i k6 Nu rmessa t ode t t uedes vasymyksen merkkeja", ihmettel ivdt

USA.n l eh t rmre \e l Koko Suomr pabs i ny t

uude l l een maa i lmanka r ta l l e . l hme te l t i i n m i -

t en maa , j onka va in ha rva t amer i kka la i se tpys l yvb l ka r t a l t a ,dy temeen , saa t t aa uha la"Se la Samu l i n " o l ymp iavo i t t o j a . "H i i l imu rs ,

kan t e rasm iehen" ko t imaa s i i o i t e t t i i n " i t d i

sa l l e osa l l e Skand inav iaa " , j a sama l l a i hme

te l r i i n , m i t en "Skand inaav ia on saa t t anu tn i i n hu imas t i l aa jen tua " .

)

SOMEWHERE IN FRANCE

6J/ri ool. co"rc{t{C .:tAue 6r$',.5aNr,LE'ra aD-

{ol|t (!LL

BY M'GURK

r t-'. "

.:J

//?

/,, )\\i..'\-\ - . . , i 4 ] - * -

{P,e". -'lJ\tctJi

S isdra to jen ja ha l l i k i lpa i lu jen ve tonau laks iku lsu l t r in amer |kansuomala is ten myotdva i .kutuksella Paavo Nurmi, joka saapui NewYork i in jou lukuussa 1 924. Leht ik i r jo i tuks is -ta e i o l lu t puute t ta . suur in Nurmesta lu lka is -tu kokokura on 44 senttimetrin korkuinenja sen yhteydesse kerrotaan suomalaisesta"loka puhuu vehen, mutta juoksee lujaa".Nurmen iuoksutyy l i se los te t t i in ta rkkaan.Kaikkien hall ien katsomot Bostonista LosAnge les i in o l i va t l i i an p ien i ; . Tuhans iaha luk ka i ta joudut t i in k ienny t tamdin po is

,,5.'r, r\)l As 6ts'(t|6'a lro'AcTi6 €c|i

ja on veitetty, etta sisdenpd.symaksut oli,sivat voineet olla nelinkertaiset ja sittenkinjokainen paikka ketsomossa olisi loppuun

Kilpailuia oli t iheiien. Nurmi matkuitid is in juna l la kaupung is ta to iseen ja k i lpa i l ii l ta is in ja joskus pd ivd l l6k in . Jo tku t u rhe i lu -toimittaiat yritt ivet t i l ldin puolustaa h;nt?i;"Nurmi on s i t tenk in va in ihminen" -

Nurmi on saanut vierail la myds Valkoi,sessa talossa. Hdn on tavannut mm. presi-dentit John Calvin Cooligen, Lyndon B.Johnsonin ja hiinet on kuvartu yhdessdRichard Nixonin kanssa.

Amerikkalaisten lehtimiesten matkusta-essa Skandinaaviassa he us€ir poikkesivatmyds tapaamaan "lenti ivaa suomalaista",eika kirioituksissa sinen palion muuta Suo-mesta puhuttukaan. Nurmi oli SuomenN6htevyys. S€nsaatiomaisesti Nurmi valloit-t i lehtien otsikot, kun Suomessa valmistau-dutti in vuoden 1952 olvmpialaisiin. "PaavoNurmi , "The F ly ing F ;nn" . va lmis tau tuuolympialaisiin, - nyt rikas kauppias. odottaa

\s

(x..Y-

Alwayt Room for One More * * ,* By Llanuza

/ 6rras Itr:L..( UtetrxnrSrnlo-t

"#;?" j\Y

a .I

olympialaisista hienoa esitysti i". Ja sittenkun Nurmi juoksi stadionil le oly,.npiasoihtukadessden, oli yleiso haltioissaan. Tdllekinkertaa se oli Nurmi - ei Helsinki eikii Suomi -joka sai amerikkalaisten lehtimiesten huomi-on .

Olymp jalaisten jAlkeen Nurmesta tehti inurhe i lun "ennusta jaeukko" . Tarkkaan o ts i -koiti in kenen Nurmi ennusti rikkovan entiset saavutukset.

Nurmel le ta r jo t t i in myds mahdo l l i suu t tajaada Hollywoodiin. Olisiko hdnesta tehtySuomen Cheva l ie r va iko jok rn muu, jaa ar -voitukseksi. Jos hdn olisi ryhtynyt ammatti-laiseksi hAnestii olisi voinut tulla juoksura-

do i l la nyrkke i l y6 vas taava maht iu rh€ i l i j a .Nurmen luontee l le e i ku i tenkaan o l i s i sop i -nut alistua promoottorien tahdon mukaan

joko hbv iame ;n t a i vo i t | dmaan .

Paavo Nurmi ja amerikansuomalaiset

Amer ikansuomala ise t o l i va t vuonna 1903perustaneet New Yorkjssa oman kansall jsenurhe i luseuran F INN ISH A l \4ERICAN ATH,LETIC CLUB (FAAC) . Tdh;n seuraan kuu-lu i hyv ie Suomesta tu l le i ta u rhe i l i j o i ta , ku-ten V i l le R i to la , Wi l l iam Ko lehmainen, A lb inStenroos, Hugo Ovist ja kymmenid muita.FAAC kuu lu i j i ; senen ' The Af \TERICANATHLETIC UNlONi in (AAU) , ionka sdd-doks ien a la isena se je r jes r i omia s isd- ja u l -kora to ien k i lpa i lu ja .

Vaikka sisarata-a lkaneet USA:ssa,o

ja ha l l i k i l pa i l u t o l i va tvuonna I868 , ne k i t u i -

vat ia karsivit "tdhti juoksijoitten" puuttees,ta . Lehd is tdssa k i r io i te t t i in . e t te i ta l la is issa

Lrr--

"juoksukilpailuissa ole miteen urheilull ista".Yleisdn asenteita olisi si is muokattava lasiihen tarvitt i in sellainen tunnettu urheil i jaku in Paavo Nurmi .

S i i r to la is i l le - n i in myds amer ikansuoma-laisil le - oman kansan menestys on ensiarvoisen t;.keid, ja sitd pyriteen tuomaan esil lea ina . kun s i ihen on mahdo l l i suus . N i inpaamerikansuomalaiset ottivat nyt tavoitteek.s€en saada oma olympiat,hti. Paavo Nurmi,

iuoksemaan Yhdysva l lo issd e tenk in s isa . jahall i luoksvissa.

Nurmen matkakus tannuks i in , k i lpa i lu jenosanot tomaksu ih in ja ia r jes te ly ih in ra rv i t t i i npaljon rahaa. Tarvittavat varat ker;tt i inFAAC-urhe i luseuran jdsen i l t i i , s i i s amer ikan,suomala is i l ta s i i r to la is i l ta .

Paavo Nurmi "The F ly inq F inn" , saapu iNew York i in FAAC:n ku tsumana jou lukuun

9. pe ivane 1924. Mi l joonakaupung in V l ipor -mestar i , John F . Hy lan , o t t i suomala isenolympiasankarin vastaan kaupungintalossa.Tasse l i la isuudessa han luovut t i Nurmel lesymbol isen kaupung in ava imen ja to ivo t t iiuoks i jo i t ten kun inkaan te rve tu l leeks i Yh-dysva l to ih in .

FAAC o l i ja r les tany t Nurmen ensrmmar .se t k i lpa i lu t Mad ison Square Garden i in tam-mikuun 6 . pe iven jJ tana 1925. Kun a ika isem-p i in s isera tak i lpa i lu ih in o l i saa tu vaked kor -ke in taan par i tuhat ta , n i in Nurmen k i lpa i lu to l i loppuunmyyty v i i kko ja e tuk6 teen. NewYork in kar , rpung in pa lopdd l l , kkb jou tu i ra -

iorttamaan serso.ndpaikkojenk,n myynri;, idpo l i i s in o l i kbdnnyte t tava tuhans ia ha lukka i -ta po is . On vA i te t ty , e t ta po l i i s in o l i kay 'tettdvd vesiletkuja haioittaakseen ja rauhoit-taakse€n y le isoe , joka e i o l lu t mahtunut s i -salle. "Aavesuomalaisen" suosio ei ollutpettdnyt jeriesteli j6itten toiveita.

Sdhko isessd k i lpa i lussa Nurmen k i lpa i lu 'kumppane i ta o l i va t Amer ikan parhaat mar ler i t , l l l i no is in u rhe i luseuran Joye Ray ja Bostonin urheiluseuran Lloyd Hahn, ioil le mo'lemmi l le s isara to jen lankut o l i var tu t tu ja

Nurmi vo i t t i ja "kbve i i maa l inauhan lap i " ,kirjoitt ivat lehdet. lvlutta han teki samallasek i i 1500 met r in e r te ma i l in uudet maa i l -manenn, tykse t Vr iden tuhannen met r in

6

Sport BugographiesPaarto Nutmlt Fittt Pait ol Eaby Sh*t

Had Rnning SgiAo on'En,y 'Eua!"

Tl. dd 5cr onnr o. bh.L brlrd rnd r.nt!. lr. t.rr !r". b( r j o r . n . . n o , . & . o F . . l i a l l

.fiD eht-' ar.r t-. r^.t- t .t tbt .t--tt - t..

_ Alrhoqr b. M. trrh . rE.[ ,I.r, |. i'rirr .. r blrrr &rr.,

. . th r ! , r r b . hn_r t4 . r ! i ' . I L /6 r ru l i l r . B . l {n r . r r l

H I hol'L .ll rer.|| lcr l,r@. ,,oao ad lq& er( A &G t rr r r a d J r l I r . ! D t d . E r t 6 . t d . h & { b t 4 o . 3 a ( x F E t

j uoksu o l i samana i l t ana , j a s i i na Nu rmenk i l pakumppan ina o l i m .m. V i l l e R i t o l a .Tassdk in j uoksussa Nu rm i saavu t t i uudenmaa i lmanennd tyksen .

L rL Lt rh. rlbb.a I@ OrFra! |.m!.. b . lrl"-d L xsal Dr46..d Dl.r )u.r l|. r . FFrlers

' tb. Pbs rr t!. arAhr |w L O'. rcrl.. *-8. rl.r llr

br r@.r h P.'r4 rhu (h. Flqdrl rFh bu.. &L{ - r.'ra

Nurmi k i lpa i l i v i iden kuukauden a ikana59 s ise- ja u lkora tak i lpa i lussa ja tek i 38 uu t tamaa i lmanennatys te- Nurmi e i s i i s o l lu t " ta -

!all inen" juoksira vaan todell inen "ihme-

o l io " - jok in tun tematon vo imakkuus. H i inh6v is i va in yhden k i lpa i lun .800 met r in juok-

sun, joka e i o l lu t henen la j insa- Ker ran 5000metrin juoksussa hiin joutui lopettamaanvatsanpurujen vuoksi. Lehtimiehet tolesivatti i l ldin, etta "Nurmi on sittenkin vain ihmi-nen, joka tun tee k ipuak in" .

Kun Nurmi o l i pa lannut taka is in Suo-meen voitokkaalta Amerikan matkaltaan,hdnen osall istumistaan kilpailuihin Euroo-passa ia Skandinaviassa seuratti in tarkkaanUSA:n lehdistcissii. Amsterdamin olympia-la is ten (1928) j i l keen, jo is ta Nurmi vo i t t iyhden kullan ja 2 hopeaa, Nurmi-kuumeYhdyrvalloissa vain kiihlyi. FAACTn kulsu'mana ja Hugo Ov is t in to imiessa tu lkk ina ja

matkanjohtaiana, Nurmi teki toisen Ameri-kankiertueensa. T;l le kertaa hanen kanssaanlahrivii i ki lpailemaan mytis ruotsalaistunutEdwin Wide seka Suomesta E. Purje.

Tdlla kertaa Nurmi osall istui kuitenkin va-rovdrses t i k i lpa i lu ih in ja oso i t r r se lv ia vasymisen merkke jd . H i in osa l l i s tu i l6 k i lpa i luunja helmikuun L peiviinii 1929 hen lapasii.4adison Square Gardenissa voittajansa. ame'rikkalaisen mailerin Ray Gongerin. "Madison

Square Gardenin teraksiset kannatuskaaretnotkuivat, seinet t.risivit ia katto oli luhis'1ua alas yleisdn kirkuessa la tdmistellessepenkeil la jalkoiaan. Nurmi ei vahalla antanutper iks r , ta is te l i parkas taan, o l i m i l lo in peras-

se mi l lo in ede l la , mut ta hanen o l i v ihdo intunnustettava hdvidnsa, kun saapui maali inseitsem6n metrid Congerin jdljessa"; kirjoit-t ivat lehdet.

"Aavesuomalainen". "Lentavii Suomalai'nen", "Turun anti looppi", "Juoksuratoien

Terii5mies", "Siivekas Mercury" ja monetmuut lempinimet kerratti in, kun juoksiioit-

len kuningas oli vihdoinkin voitettu ja vieli ihenen lempimatka l laan. ma i l i l l a . T imi i o l ito im i t ra j r l le herku l l i s ta k i r jo i te t tavaa iaNurmen maine vain kasvoi sen ansiosta.

Edwin Wide kertoi Turun Sanomien toi-mittajalle, etta "kylla Paavo Suurella ei ollst

vertaistaan. Kvll; hdn oli suurin ... ihmstie-len vain harjoitteliko h?in todella niin palionkuin kerrotti in. Mini idin paljolt i si ihen kesi-tvkseen. ettd Nurmi oli ennenkaikkea lah-jakkuus ... hen ajatreli kaikki kovin perus-teell isesti. Urheilun ura kasvatti hiinet yksi-ndiseksi sudeksi, mutta kylle h5n avautui,kun l6ysi ystev;n."

Amerikkalaiset olivat havainneet Nurmenkyvyt ja tekivet heneste vielekin kuuluixm-man. Hanelle tehti in tasoituskilpailuja, joissahan olisi voittanut kenet tahansa. Heneneluoti in mielikuva, ette hen oli yl i luonnoll i-nen. uskomaton. tantastinen. Ja teme kaikkituotti rahaa sisainpeasymaksuina noin vdaatmlljoona dollaria kilpailuista yhteensi.

Nurmi lopetti melkein 20 vuotta kest6-ng€n urheil i januransa vuonn! 1934, muttaAmerikassa hentii ei unohdettu. Nurmenavioli i tto, avioero, ja loistava l i ikemiesurapitivdt henet jatkuvasti lehtien palstoil la.

Kun talvisota marraskuussa 1939 puhkcsi,se heralti heti a merikansuomalaisten kansal-l istunnon. Velittdmasti si irtolaisot perustivatHELP F lN LAN Dosastoja kautta Yhdysval-toien manreretta ja ryhtyivbr kereamdiinavustusta Suomelle.

Suomesta siirtolaisten avustustyoti i tuet-t i in mon in tavo in . Lahden mus i ikk iop is toniohtaia Eoris Sirpo lahti vaimonsa Gretania kasvattipoikansa Heimo Haiton kanssa Yh.dysva l to ih in . S ie l le "p ikku pe l imann i " kon ,sertoi avustustoimikuntien jerjertemisse ti lai.suuksilsa, ioiden tulot menivat HELP FlN.LAN D lN kautta Suomeen.

Suomesta lahetetti in myiis Paavo Nurmija Taisto Meki tukemaan siirtolaiiten avus-turtoimintaa. Asepukuisten Nurmon ja Miienmltkalla oli erinomainen mainosarvo Suo-men asialle. Nurmi ia Mdki iaapuivat NewYorkiin tammikuussa 1940 ja palasivat Suo-meen maaliskuussa 1940. Lehtit ietoien pe-rusteella avustustoimiku nnat kerasiviit tanaaikana Nurmen ia Meen kilpailuista toista.salaa tuhatta dollaria varoja Suomeen le.hetettevaksi. Totutulla v:ihesanaisuudellaanNurmi tallakin kertaa valloitt i yleisdn5ii.Taisto lv;en maine taas perustui puheliai-suuteen.

ffi\ SUOMALAISET!

Klruammt lchtalon vts ino oh tu Tc, luinoki*nuat Yldy tv.lloillartuitl4n .t,n itdwohtu 4ttonalhla"lhlYklttfir'|tunkilit L.tLrdcttonn ovot lahjoitunccr yli z nilj. dollaub,

je yUktyttoininnalla obk llliian .t &nav.rrd . T. ohd.t'/E,lkiacct lapionw jdkan .t L.nliaja vdatkitaloputb'.iin

ehlse cmmc voi ervioide lukcmtttoaicukotirn:eheo lihcrtimicnnc plcttia ervortai [?ilL. 3iti ry6d, huoltoe jr uhnuruni-ruuttr,jote niidcl Lokoemiaca je lihcrpoa dhcutt Dut., NiDi bljraac ovrt leunermiat:nccr rydimii/ Lrt lrlrnoejia SrlcSuomcr limmiat:nccr rydimiiz Lrt .alrnoejia Suo

mcrl kotcibin nc ovetenkcioe eikoine luoacct cDolaurkor. ilor arkiplivln harnrutccoje ante[c.t voioayritdmiin ruurirslin y.ikc',L.i(-/ Autt tulL id6!rdr.rt. olcttc oroit!1ncct kuonioittevloac bcidlo ouir.toaenu Ncljintccn LITkIyn riralrfvld lup.ulrca niillc,jotlr Lunnioirtrvrt iliinrijr liri.i:ra usloD !.uir.r.rrTcidin toiminteruc Suomco hyvilsi., Sema duqrul

stcilcc Irymrncaico nrhaosicq Suomco b,rtra rilmirdjr mc Lritti yhdymmc riihca Empimia rriclil

fuomel kaatza aimt til hurln Tcilh LiitoL*ni

I I5IDTNTTI

Nurmi teki seitsemennen ja viimeasenAm€rikan matkansa Yhdysvaltoihin vuon.na 1967. Sportmen's Club of the City ofHope Los Angelesissa oli jerjestenyt vuo-tu iso t iuh la t ja o jens i Nurmel le Bever ly H i l 'toniisa ensimmdisen "Victors Award" elivo i t ta j ien muis topa lk innon. Td l lek in ker taaL A T imes- lehdess i ker ra t t i in Nurmen urhe i lu l l l se t saavutukset la mu is te t t i in , e t te"Nurmi puhuu v ihan, mut ta se r i i t teA jos

katsoo hdnen tuloslistaansa, tuntuu kuinhAn o l i s i juossut i ku ises t i . H ;n on tode l la

iuoks i ia , joka noyryy t t i oman sekunt t i ke l -lo nsa k in :"

Nurmen T5vuot ispd ivdd kunn io i te t t i in

I

otsikoin, mutta henen kuolemansa levisiuu t isena ku lova lkean tavo in . E ika ny tk ;bnsiiastetty palstati laa, kun kerrattain hanensaavutuks iaan n i in u rhe i lussa ku in l i i ke -eldmessb.

Olisi saattanut odottaa. etta kuolema olisilopettanut kiinnostu ksen Nurmea kohtaanYhdysva l lo issa . Mut ta nar4 er kayny t Te le .v is iossa , iossa urhe i luoh ie lmat ova t suuressasuos iossa main i t t i i n Nurmen n imi to ts tuvas t loh je lmien a lussa- Myos h ,nen lemprn imensakerratti in usein. Vdhan ennen IMoskovano lympia la is ia ABCrn Spor t Cavancade J iml\4c KaV oli telrnvt ohjelmasdrjan maailman

- . t

Paavo Nurmi, John Wetssmi. / t er ia Jesse Owens vuonna 1964 New york issa.

viadesta parhaasta juoksijasra. Nurmi olisar jan ankkur ina ja oh je lman juonta ja ju l i s t ihenet iuoks i jo i t ten kun inkaaks i , unohtumat -tomaksi Ientavbksi suomalaiseksi.

Nurmi o l i a lyk ;s lah jakkuus , i t sep in ta i -nen, joka o l i ldy t ;ny t suunnan lah jakkuu-de l leen. H;n o l i vo i ton tah to inen ka ikessa.Henell i i oli i lo nujertaa aikansa parhaat kil,pakumppan i t . Hdnen juoksunsa o l i v i ihde t t i i ,j oka lumos i ka tso jansa. Nurmea juh l i t t i i nuse in ja mon issa p i i re isse . Ra i t t i i na miehenehen e i kohot tanut las ia huu l i l l een , va ikkahuomaute t t i ink in , e t td " tema on Suomenkunn iaks i " . "Missd on Suomen kunn ia , josh i i v ian seuraavat k i lpa i lun i " , vas tas i Nurmi jajuoks i ja vo i t t i i s ;nmaansa kunn iaks i e ikaarnoas taan omaks i kunn iakseen.

Lopuksi on todettava, ettei amerikansuo-mala is ten kunn io i tus Nurmea kohtaan o levielakdan laantunut. Yhdysvalloissa sanotaanolevan yli 600 000 suomalaisperdistd asukas-ta , jo i l le suomala isuus ia suomala ise t merkk i -henkildt, ovat ensi arvoisen rarkeita. pAAVONURMI CLASSICS l . i sar jd r jes te t r r in ens i

kerran v. 1978 Portland Oregonissa. Tdndvuonna kisat pidetdiin Fitchburgissa, Massanosavaltiossa heindkuun 6-8. paivine. Ne ovatsamalla osa suomalaisten vuosittaisia FinnFest.kesajuhlia. Fitchburgissa paliastetaanmyds valokuvanayttely Paavo Nurmen eld-mdkerrasta. Valokuvanbyttelyn aineiston onkoonnut tbmin ar t i kke l in k i r jo i t ta ja , ja senon rahoittanut Suomi-Seura. Nayttely lahjoi-tetti in pysyvasti kiertavdksi nayttelyksi Yh-dysva l to ih in F inn Fes t , juh la to imikunnanna l tu u n .

Lehto6t

Donovan, Wal ly, A History of Indoof Track &F ie ld, -cal ' fornia 1976

Ekman, Karr i & al . , A History of Finnish AmericanOrganizat ion in Greater New York 1891 1976,Pr;nted in Unired States of America, 1976

R i t o l a . V i l l e , P a n t i i n R i t o l a k s i , H e t s a n k i 1 9 7 4 .Wi l t , Fred, How They Train, Los Angeles, Cal i -

f o r n i a , 1 9 7 6 .

Kir jo i i ta ja on ar l ikkel ia ja Paavo NLrrme6 kdsi t televSb neyt te lye varten tutk i f lut yhreens: i 80 amerikkala ista ja amerikansuomalaista lehte; ja n i idenart ikkel i t vuosi l ta 192O 1914.

HERITAGE

Arizona

Arkansas

Ca l i l o rn i a

Colorado

Connecticut

DelawareD is t r i c t o f Co lumb iaF l o r i da

GeorgiaHawa i il daho

l l l i n o i s

l nd i ana

i 1 4 527987259884

60 45961238221

562322

1 A 4 1 22460987

399021 258

3893

615 872 AMERICANS CLAIM FINNISH

Responding to a request for information onthe i r e thn ic o f ig ins 615 872 Amer |cans re -ported Finnish ancestry according to arecentlY published report by the Bureauof the Census. Of these 267 902 reportedonly Finnish ancestry, and 347 970 reporl-ed mixed ances t ry inc lud ing F inn ish . Thefirst t ime this question has been asked wasin the 1980 census .

The report shows that nearly half, or304 319, l ive in the North Central Regionwhich stretches frorn Minnesota throuqhOhio . 161 021 l i ve in the West . and 96 000in the Northeast. l\4ichigan with 1'l 1 702,lVinnesota with 98 783, and Wisconsin with31 782 have over a third oi the total. Cali-fornia with 60 459, Washington with 39 496.and lvlassachusetts with 33 583 represenrthe third, fourth, and fifth largest state!lroups respectively.

The numberso f personsof F inn ish descentltsted by statesThey are :A labamaAlaska

re-enforce these conclusions.

lowaKansasKentuckyL O U S r a n a

MaineMarylandlvlassachusettslvlich iganlVinnesotaMississippiMissour ilvlontanaNebraskaNevadaNew Hamshi reNew JerseyNew lvlexicoNew YorkNor lh Caro l inaNorth DakotaOh ioOklahomaOregonPennsylvan iaRhode is landSouth CarolinaSouth DakotaTennesseeTexasUtah

Vi rg rn iaWashingtonWest V i rg in iaWiscons inWyom,ng

LAhd€.(FCA NEWSLETTE R

265914591 1 9 9208955925214

33 583111 10298 783

871294974901 5 5 5222859988 1 1 8t 5 z /

23 47521613930

21 633I 4 0 1

22 653830119771 , i 7 0J / l o

1 641840935261664487 3

39 496130

31 142247 6

F E B R U A R Y 1 9 8 4 )

1 0

I

KESKUSTELUAHistor ia l l isessa Aik6kauskir jassa No 4/1983 iu lkais-t i in Turun v l iooiston lehtor in Fle ino Ke.on arr ik-kel i "Miet t€ i te proiekroista ia etenkin s i inola ishis-tor ian iutk imuksen hyddysta"- Tu.un y l iopistonhistor iaopp;aineen emeri tus profossor i ja kauko,s iarro la isuus' tutk imusprojekr in kdynl i inpani ja Vi l ,ho Niatemaa laat ; ar t ikkel i in hel i tuoreel taan vas-t in6en, jota Histor ia l l inen Aikakauskir ia e i kui ren-

kaan katsonut voivansa ju lkai l ra k i r jo inaian €si t td-mi iss6 laajuudessa. Si i r to la isuus-Miqrat ion ju lkai !E€

nyt va3t in€€n s i l td osin kuin se k i i l i t t6 l6a s i i r to l6 i 'hi.torian ia etenkin kaukosiirrolaisusd€n tsrkilrrus,projokt in kdynt i in lahto6 ja kehi ty3te s€kd Si i r lo-la isuusins ' t i tuut in syntyhisror i6a. Anikkel i6ss €si te-tvt miel ip i teet ovat k i r jo i a jan.

V i l ho N i i t emaa

LEHTORI KERON TESTAMENTTI SIIRTO.LAISHISTORIAN TUTKIMUKSESTA

Kun yie ismaai lmal l inen Orwel l in ja suom€laiskansal l isen sopul ;n vuoden alussa, L1.1984 post i luu-ku6tani t ipaht i Hist Aik. 4/1983 ia lu in s i i r i j Keronkir jo i tuksen " lv l i6te i rd projekteisra ia etenkin s i i r -to larshistor ian tutk imuksen hyodysra", nousi mis-'oenr v; ,mernen vtera, lunr tsmer ikansuomalaisen pro-fessor i John L Kolehmaisen kanssa Turun y l iopis-ro^ h istor ian la i toksel l6. Oppiaineen y le isen histo-r ian johtoportaal le K€ro i lmoir t i s i l lo in jar t6neonsd

s; i r to la ishistor ian tutk imuksen, joten neen maini -tu4 k i . jo i tuksen hdnen tostamenrt inaan, jora onarvio i tava s€n mukais€st i ,

Ki teytdis in K6ron k i r jo i ruksessa i lmenevat t€e-s i r projekteisra seuraavr in kohr i in. 1 assma arvojAr-l6sto lm2iss: i , 2- assma yl iopisto-opetukssssa, 3. h is-tor ian pi i . i in sovsl l€t tuna ryhm6tutk imuks€n muo-tona, 4. osana hisror ia l l rs ta kehi tyst i ja 5. ennus

Ldhden arvokesi t teen ra,auksesta. Sen K610rajaa kisirtees€en "nykvisyys" j3 s€n morkitykseh' ' tassb ja nyr" . Histor ian t6rkoin d im€nsio on aika-aksel i , se on s i l le ominain€n er i ty is laatuisuus, suigener is, s i ta e ' saa ra jo i t taa yhteen miel ival ta iseenaspekt i in, e i edes "hydtyyn" nykyhetkesse, v je levahemmdn lydm6l lb la imin s i l le ominainen geneet-t inen lahestymistapa. Tuloksena on sodanaikaisonkorkeimman esimieheni vasraavantaisess3 tapauk-sessa kayt t i rma i lmaisu "moskaa" {E. Heinr ichs:M a n n e r h e i m l l . 1 9 5 9 , s . 2 3 9 ) .

Koukosi i r to la isuuden turk imu3henkk6€n synry

Laaja ala isuuteen, moni tahoisuuteen ja geneettas€n

pefiaatteen noudattamisaen rak€ntuvan yloilanhistorian opetu3systsemini kritoorejn6 oli, ettdl:ihder5an idean synnyrti, eder:i6n pitkin aika€k-3€l ia ot taen huomioon €! iakia jo ista $atsva re6l i -tsett(ainos ja tarka3tellon siti kultoisdnkin hino.r ia l l isen t i lanteen valo,sa. Sen vuoksi hddmdrryt ,ta6, 6t te oppiaineen lehtor i ju t is taa yksi , i lmdi l t i i ,p16sont ist i3 isr i l6ht6kohdists ja journat is t is in ma-natelman esi ter ty i i "hydty" a janelua. Otan yhd6nnykyajat to lusta lehroven esimerkin. K€ro sanoo,et t . t (1960luvul la) "sana projakt i kuutul v ie l i ikeksimdttdmien sanoi€n ioukkoon" j6 odol lo€n' 'pro,ekt i

o l i onnistunut € ldmiSn 5€ vuot ta ! i -t€n, et t? j s i ta e i o l lut runnistot tu proj .k t ik5i" . Hi ! -tolan opetuksenj on aina sisaltrnyt $n roalita€t_r6ihin - €i safioihin , pohjs!tuvaa p6ruspsrialttaon,ettb ensin on olomassa asia tai ilmid, varts aittonsi l le on annettu ta i voi tu antaa nimi tys. Kumpik invaihe on r i ippuvain€n kul to inkin val l i t lova. ts h ia-!or ia, l is€sta t i lanr€esta.

Ol lessani Turun Yt iopiston humsni3t iscn t iode-kunnan varadekaanina ia s i ren kon3istor in j *enoneonnistu in humaniste i l lek in tot€ut tamaan mui !6aoppiain€issa jo vars in p i tk6l ls omsksutun idr jgsta l -man oppiaine , ta i tos. K. tsoin, €tr i s€ lo i t io tynpohjan oman oppiain€eni , y te is.n h istor i rn, kehi t -r:ilniaell€ lieteen vaatimisn p€riaa.tlaid6n mukrgDJa rr tautumisen oreidsn idoologio iden holhousmon-taliteetista. Yksi kiistaton slu oli, stti voin rvhtydrorourtamaan v?ittrerhatr6mgn6 pitemijijni ryhma-tyoskentelyn peri6atelta, samoin yhteiltoiminta!muaden t iete jden kanssa 6r i ty iso3t i u lkopuolal16oman yl iopisron. Kokemusta histor ian pi i r is .s i har-

1 1

joitettavasta laitostutkimlrkesia minulla oli sirijennen '15 vuoden aia l ta, jo l lo in o l in ty6skennal ly tmarn vanhimma$a hiator ian tutk imu3lai toksegra,Sot8hirtoriellii4aa .toimisrosaa. Kokomuks€ni oli-vat lakd nogatiivi3ia €rt6 - voittopuolisesti - positii-

v i l ia . T6l l6 pohjal la is kol legani Eako Aal tosen vA-i i tarni ind i r 'korkeimmrl ta tahol ta ' lu l leena to ivo-

muk3!na iyntyi !n!imm6in.n ryhrndryohdn poh-jautuvs tutk imushankkocmmo v- 1 959.

Kohte a.n id lk8en ryhdyin puuhaamaan to istal6 i lo3pohial le rakentuvea lutk imu3hanketta suo-

m6laissta kaoko:iirtolsitoudesta. Aiattelin, ottakutsuia in jo Hel3inoin Yl iopistossa v. 1955 Ful-

bright.luonnoiliijana tlpeantoni prof. John L Ko'

lehmaison luennoi ts i iaksi Turkuun. Ei i tvks€ni tu l ikui t .nk in tyrmdtyksi i i rd6kunna$6, 3 i l l i kol loganivasrusti sira, nShrdvesti aj6tell.n, ettri olin tunk6utu-ma3ss hanen r€vi i r i ins i i . Jatkoin kui lenkin koroir€ l -la pohial la s ih€on k6hi t to ly6, mm. Suomaseuranvel i tyk€l la sain C6r l S€lmitan koko€lmir ta lahio i -tukaon, ioka antoi rnahdol l i ruuden ryhty6 kehi t td-m5dn yhtii hirtoristi€t.an drkoimmist6 p€riaat'

tsirr. €ii Coilingwoodin jo v. 1946 $ittdmed lih-t8 idon r iat ikuulustelumenotalmde. Kokemuksisbnivarovairtune€na keskuilelin v. 1963 ailana iirt6

tutk imushankk6esla usoiden kol legojeni kanssa -

mm. prof . Arv i Korhoson, joka resignoi tuneest itoteai : 'Voi than yr i f ia i , idea on kuin v i l jasakki , losse on el inkelpoinen, so soisoo taysineisene i lsel lgenpystyssa, mutta ios e i s i in6 ole s isal t6e, se lys?ihtaekasaan." Muut my6tarnig l isest i as iaan suhtautuvatol ivar prof . Armas Luukko, Etele-Pohjanmaan k i r 'jekerdvksen 1950- luvul la osakunnan pui t te issa to i -meenpannul kol legani , suomiseuran lo iminnan-johtaja Taur i Aa'r io ja h5nsn val i tyksel ledn prof .

Eino Jut ikkala i jo l le Anna-Leen, Toivonen vbi t te l imybhemmin samana syksyni i kot imaakuntansasi i r to la,suusaihaesta) . Neiden eva;den pohjal la ryh 'dyin s i t ten rakentamaan ensimmiista ta lkoohen-keen perustuvaa la i loskohtoista s i i . to la isk i r je idenkeruuia Satakunnasta. Kohteeseen ol i o lemassasik5l i hyvat edel ly tykset , et t , em. koekerays ol ijo tehty Etela 'Pohjanma6l la, joten s i t6 iaydentdis i

Satakunnassa suor i tet tava, Sen hoi ta jaksi o l in ot ta-nut puolen assisrent in to imessa 1.8.1963 leht ienolevan, vasr ikAi in hum.kand:ksi valmistuneen Reino

Keron. Ker iysorganisaar ion laatensi f l kasir temb6nyl iopiston osakunnan l iseksi paikal l iset nuor isoseu-rat , kunnanel imet, opet ta iat ia v i ranomaiset 5ekelehdistdn ,a radion. l \ ,4ydtamiel td ja raha avustustasa;n Suomi.seural ta. Olen v i ipynyr tdsse ideansynnyn problemat i ikassa sen y le ist ieteel l isen kanta-

vuuden takia h ieman pi ikddn. Kansler i Rol f Nevan

l i n n a M u i s t e l u i s s a a n ( s . 7 1 ) k e r t o o n e r o k k a a n m a 'temdar ikon C Cararhdodoryn i l r . ld isseel asian:" ldeoi t teni her; : imisvaiheen keston voin laskea mi 'nuuteissa, loteut taminen sen s i jaan on vaal inutkymmenien vuosien aian."

Tutk imushankkeen sopeuttamisesta kol ieqani

'14

revi i r in kanssa, sovimme si ten, et te s i i r to la istutk i '

muksen tehrevekenn6 jaetaan s i ten, et t6 hanel ls

tu lee l i ih ikent ta {5.o. Eurooppaan suuntautuva

si i r to la isuus). minul le taas ulkopuolel lo jeSvat

alueet (6t i ns. kaukosi i r to la isuus, joka vaki intu i

tutk imushankkeeni n imeksi) . T?im;n jaotuk56n

huomioon ot taen Keron arvosts lu on epaasial l inenja totuurta vastaahaton, kun han sanooi 'S; i r to '

la ishistor ian proiekt i . . . o l i p ikemminkin Suur_

Suomi, jonka ta jo ia miel i t t i in Ural i l le ." Epaasial '

l inen s.n lak ia, eni se k6si t t i juur i Euroopan

ulkopuolel le jaaven kohdealueen {ml Ural in lakai '

sen alueen) ia totuut ta vastaamaton, koska sen ni rn i

o l i "Suomalaisen kaukosi i r to la isuuden tutk imus_

hanke ,Taten sovi tu l ta pohial ta ryhdyin kehi t te leme?in

opotunoimintani edel ly tyksie tutk imushankkaenipi i r issa. Solmin kansainval is id tutk imussuhtei la,

sain v. 1965 Fulbight laqesrelman pui t16issd par i

k in am€rikkala ista prof essor ia luennoi ts i jo iks i Tur_

kuun {John l . Kolehmain€n ja Val f r id Jokinon),

a lo i t imme tutk imusaineiston kokoamisen Yhdys

valloiass ra opstustyhrt6n kouluttamisen, Tulta-

essa 1970luvul le o l i suomalainen ksukosi i r to la i '

suudcn hi3tor ian tu lk imushanke vaki innut lanut

as€mans:r n i in, at ta saatoin ryhtya ajat te lemaan

sen seuraavaa askelta.Turun y l iopiston hLrmanis i isen t iedekunnan va_

l i ts€mana edustajana Val t ion humanist isossa to i -

mikunnassa jouduin vuodesta 1965 l ;hes vuosi-

kymmenen ajaksi a luksi jasenend ja loppuvaihees-

sa varapuheenjohtajans, s i t temm;n myos sen his-

tor ia jaoston puheenjohtajana perusteel l isest i pa-

neutumaan Euroopas4a siljojn levi;jrndssS olovaan

ns- projekt i tutk imukseen. Tieteen keskustoimi-

kunnan ju lk istaman kokonaisohjelman esi t te lemi-

seksi iu lkais in h istor io i ts i jo i l le ohieeksi tarkoi tetunk a ' t s a u k s e n H i s t . A i k . 3 / 1 9 7 2 o t s i k o l l a ' H i s t o r i a n 'tutk imus la t iedepol i i t t iset runko-ohjelmat , jo ta

Kero ei nay la inkaan tuntevan. Inventoidessaan

Jo v. 1969 kbynnissi i o levia h is lor ia-projekteja,to imikunnan histor ia jaosto, jonka puheenjohtaja-

na s i t lo in o l i p/of . Eino Jut ikkala, asetr i 7 i (dproiekt is ta 3 etusi ja l le. Ni iden joukossa yhtena ol i

Suomalaisen ka!kor i i r to la isuudsn histor ia Ne;den

kolmen kesken ol i ratkaistav. , mista tu l is i lar io l la

oleva mrdraaika;sest i rahoire i rava humanist inen

tutk imussopimus tehtdveksi . Tbssa k i lpai lussa eik a u k o s i i r r o l a i s u u d e n t u t k i m u s p r o t e k r i s e l v i n n y tvoi t ta jana, m!t ta s i i ta huol imatta se sai er i i tb inpal jon myot; tuntoa moni l la tahoi l ta osakseen,

eike vahi ten operusminister i6 l ra ja Val t iof l huma-r i s r i s e t r d r o i n i k u n n d l r a T a h a n r o s i a s i a d ^ . o j a r e n

s d i n 5 0 v i r u t s i S L o m i S e J ' a n p u h e c n , o F r d t a r . n r | n i s -

ter i Rainer von Fieandt in kanssa, et tb perustel ra i -

s i in suhteel l isen loyha n€uvorte lqkunta, johon taseniksi kutsut ta is i in i ; i rkeimmbt rahoi t ta jat ja kun

valr ionark isronhoi '3 jan k3nssa ol ;D sopin!r t , er la

tutk imushankkeeseen ker;1r€va maier iaal i , ioka

p6aasiassa koosrui mikrofilmattavasta aine;stosta,mutta osaksi myos alkup€raismater iaal is ts, o l is iSuomen val t ionark is lon jatkuvan kontro l l in a la is€-na. Kontro l l i rapahtuis i juur i neuvot te lukunnanyht6ydess: i s i ten, et ta val l ionark istonhoira jan nimo-

6ma vi rkamies ol i nouvot te lukunnan yhton?i jes€-

neni i . Inst i tuut io to imi s i t ten usean vuoden aianmoitta€ttomasti.

Siirtolaisuu.innituutin .yntyvaihect

Kol legani prof . Jouko Si iven kanssa ol i mei l la jo

1960luvun lopul la puhetta s i i t i i , et ra - kut6n hanesi t t i - jos k i rkko perustais i oman tutk imuslai tok-sensa Turkuun, kaukosi i r to la isuuden prolekt i voi -ta is i in l i i t tee sen yhteytoen. Kirkon tutk imuslai -tos perustet t i in kui tenkin Tamp€ro. l la ia tdmakytkenr6 Turkuun,6i pois.

Ot in laai€mman tuki j i r jestdn perustamisssian

sitten uudelleen esille mrinitussa kaukoriirtolai-suuden rahoi t ta ja in nsuvot le lukunnalsa, jo l lo in

Suomiseuran uu. i poh.onjohtaja Juasi L inn6mosuhtautui asiaan myitnGisssti ja toi esiin ajatuk-sen erityisen siietiitn p€rustami3oits, Hiin€n ehdo-tuksostaan asiaa eteen pdin v i6madn nsuvol te lukun-ta val i ts i s i l lo ison s ihte€r in FK Roino Keron s i tehoi tamaan ia a lkusysdyksen antajEksi suor i ret t i inpieni rahankereys neuvot te lukunnan iasenten keskuudessa. Jein sat ten seuraarnaan t imdn seat idaja-tuksen kehi t tymiste, mut la kun vuoden kulu i tua

{1973) en mita?jn kuul lut , kutsuin rahoi t ta janeu-vot te lukunnan puheenjohtajan ominaisuudessa s ih-teer i Keron selv i t tdm: i : in asian edistymista. Hdni lmoi ' t t i s i l lo in. et t6 hanke ei o l lut edistynyt yhte: in.

Havai t tuani , etra k i innostus s i i r to la isuut ta koht a d n u s e i l l a t a h o i l l a m G u d l l a o l i e r i t t a i n s - u r lmutta et tb y l iopiston asema 1960- luvun lopul laalkaneen radikaal isen l ; ikeht imisen l isedntymise-na saat to i perusteel l isest i muuttua, ot in juur i

Austra l iasta palanneen oppi laani ja s i i r to la ishistor ian nuoren tutk i jan seka s ie l la vai te l leen Ph.D.Olavi Koivukankaan hoi tamaan asiaa to is ia l in jaa.Yhdessi j k ier te l imme lukuis issa jer jesrdissa, yhteisdissa, korkeakolr lu issa ja minister id issb sbAr iohan-ket ta selostamassa, Vastaanotto mi l te i joka paikassa ol i suopea ja saatoimme uskoa, et ta rSl l i j pohla l

la voi t i in asiaa v ieda eteen pbin. Joka tapauksessatami j syntyprosessi joht i kevael le 1974 s i ihen tu-lokseen, et ta saaroin kutsua sa?i t iddn halukkaatyhteis6t Si i r to la isuusinsi i tuut in perustavaan kokou k s e e n T u r u n ( y k s i t y i s e e f ) Y l i o p i s r o o n . I n s t i t u u ti i a lo i t t i to imintansa samana peivan: j e l i 1.8.1974,

l o l l o i n y l i o p i s t o m u u t t u i v a l r i o n y l i o p i s t o k s i . K a rsoin s i l lo in ja p;dan edel leenkin t? i ta yhden i ieteel-l isen ongelmakentan pi i r issa suor i tet tua jdr jesrs lya

seke opetuksen et te maan t iete€l l isen tutk imuksenkehl t tamisen kannal ta rarkoi tustaan vastaavana.Y l i o p i s t o j e n k a n n a l l a s i i n a s 6 ; l y t e t r i i n k o r k e d K o !

lu i l le vahvisretru tutk imuksen,a op€tuks€n v6pausja niiden vdlille vallitleva symbiosi. So saattoi valtr-kunnan eri vht€isdt keskinAis€en. demokrasttilo€nl€nss€kdymi5€€n r€kb kansainvaliseon moniervoisEen ja monipuoliseon yhteistoimintaan raioitta-

mata sil'ti kunkin erikoialuont6€n k6hittdmistb

iuur i muutto l i ikkoidon tutk imuksen gr i osEs€kto-

re i l la .Monivaihoisten tapahtumien j ; lkeon, iotka ke,-

k i t ty ivat jo Turun lyksi ty isen) Yl iopi3ton aikanakeynt i in pantuun sopimushankkeeseen lv l inn€sotanyl iopiston kanss6, pa6dyt l i in 16.9.1976 rohtyynsopimukseen (ykaiWis6n) Si i r to la i3uusinst i ruut in ja

Minnesotan y l iopis lon kesken er i ty isest i ,u lkaisu 'yh'teisty6std. S€n sijaan loinon osasopimus tutki-musyhreisry i js te Turun y l iopisto- Minn.aotan

vl iooisto e i toteutunut . Savon Sanomista 17.1.1984 lu in, et te Kuopion y l iopisto o l i kosal lS 1983

solminut ystevyyisopimuksen, jossa yhtena koh-t6ena oli mydr suomslaissiirtolaisuus Aamrikklsn.

Si i r to la isuu. tutk imutprojekt i in l i i t ty i myd.U.S.A:n 20o-vuotisjuhl.kirjs, johon aloit! oli lih-tenyt TarsvrtEn pro.idcnth kiri...tf USA:rtt

30.10.1970 {pEinet tu Urho Kekkonen: Kir j . i r imvl lv . t in i l l s . 79). Sr tu l l Suornon Hi l tor i . l l i -

sen Seuran kAsittelyyn 3ykiyll:i 1970. Saura a!€ttip ienen to imikunnan, joka hyvi iksyi kolmena s i l letar jotusra esi tyks€ne minun lekemani , muttavarojen puut te€n takia lehot t i ehdotuksensa op€-tusminisrer i6dn. Minister i6 asetr i s i t ten 20.11.1974 nk. USA Bic€ntennial F innish Commiteen,joka paat t i ot taa yhdeksi tarkeimmist i i ohje lmanumeroistaan juhlaki r jan aikaansaamjsen Seuranhyv6ksymdn ohjelman pohjal la 4.7.1976 m6nnes'sa- Bicef l tennial to imikunnan ja p!heenlohdol lani

to imivan pienen to imi tuskunnan tarmokkaast ias;aa aiaen hanka edisty i t iukasta aikataulustahuol imatta normaal is t i n i in, et ta ryhmatydn tuloksena syntyneet k?is ik i r io i tuksst saatet t i in vuo-den 1975 loppuun mennessa englanniksi keanneaty inZi lbhetrbA k i r japainoon. Juhlaki r ja valmistu in d a r a d i k d a n r e . n e s s a ; a , u o v u l i m m e s e n e n s ikappaleen Tasaval lan president i l le . Han k i i t t i hyvbsta ja iasmel l isesta suor i tuksesta ja lupasi v ie-ra i l lessaan Amerikassa eloku!n alussa antaa presid€nt t i Gerald Fordi l le henen kaooaleens6.

Tutk imunen rahoi tus

T ! t k i m u s t o i m i n n a n o n g e l m a n a o n a i n a o l l u t r a -hoi tuksen loylbminen. Er i ry isest i Suomi.seura suh'tautui mydnteisesr i s i i r to la istutk imukseen. Perusta-

mani rahoi t ta j ien neLrvot te lukunnan, joka ro imi

SuomiSeuran suojeluksen ala isena, a koi Turun

vl iopiston uusi h istor ianla i tos ot taa hal tuunsa.

mutta yr i tyksen epaonnistut tua ot taa omaan kayt-

roonsa sen 50 900 markan m,ar, rahan. ionka Seu-r . r o l i v a r a n n u t v . 1 9 7 6 S u o m a l a i s e n k a u k o s i i r i o

t 3

laisuuden turkimushankk€on individual isel la poh'

ial la suoritetravan tutkimustydn osahankkeiden gl i

organisatoris€sti katsottuna ns- srillist€n "sivusuun-tion" tutkimis€en. Tbsta asiasta Kero antaa s€u-raavan kuvauksen: "Suomiseura ott i projekt in jo1 960luvul la kummilapsekseen ia lupasi 1 970luvunpuolival isse lukea loppuraport in lyleisesiryks€n)laatimista 150 00O markan m6drarahalla. Pianlupauksan antamisen jalkeen Suomi'seura ldysikuirsnkin uuden kummilapsen ia perui rahoitos-

LyhvoJti : Suomi-seu/a ei koskaan luvannut150000 mk, vaan *uran puheenjoh'taja i lmoitt irahoittaj ien neuvottelukunnan kokouks€ss€, el lehen tulee Seuran johlokunnalle puoltamaan, mi-kdl i S€uran rahari ianne salt i i , kolmen osan iulkai-3smista korkeintaan tal la midrbrahalta, joka meeri-$lt i in kir ioi tra,akohrais€ksi. Suomi's6uran johto-kunla my6nsi v. '1976 rahoinaj ien neuvottolukunnan puheeniohtaian ja sihteerin {Nii tsmaa, Virta-n€n) eri l l iseste anomuksesta 50 900 mk annella-vaksi 3i l l€ kolmesta kysymvkseen tulevasta eri l -l i r ten suuntien tutki jasra, joka €nsinni i saisi omanosuut6nsa valmiiksl. Rahat pysyivAt €del lo€n Suo-mi.souran hal lussa, mutta iotta voisin l is€nsiaart i-saminaarissani ilmoittaa t6st6 kilpailutilantoesta,Seura tal lett i summan 6ri l l is€' le t i l i l ls Turkuun.Ma:irdraha oli kavtetavii viiden vuoden kulu€ssajs rumma oli nost€ttavissa vasta s€n ielke€n kunSouran johtokunta ol i hyvak5ynyt ensimmaisenk6siki iohuksen. Nosroon Dankki l i l i l t6 ol ivst oi-keut lut puhe€njohraia ja i ihtssri yhtei lel leal lakir joi tukrsl ls. Meereraha koski si is Suomalai-lon kaukosi ir tolaisuud6n hirtorian tutkimushan-k tte ja son nuorinta, individual isel la pohjal lalerdittavae oraprojekti4 ioka oli tarkoitus julkaista.ntimmdilan6 siitii syysta. ettA kollekriivisuoriruk-rna tapah'ruvasta Pohiois-Amsrikan siirtolaisuudgs-ta oli viole tehtiiv?i eriiird olonnsisia lisas€lvityksieia r ih. lsta ol i juuri 3am6na vuonna i lm6slynytkokoomltoos Old Frionds - Strong Ties el i USA:n2oo-vuotirjuhlakirj6.

Tdsla kokonaissuunnil6lmasta valmistui v. 1983an,immdinon osasuoli tua (Alpo Juntunen: Suoma-lsit t€n k6rkottamin€n Sip€riaan autonomian aikanaia karkotrtut Sip€rias$). Kir jan i lmesrymis€nmahdollistivat merkittiiv5sti opotusminist6ri6, Ko-na Saa1i6, Emil Aalto3on Seeri6 sokd oikeusminisro'ri6n vanheinhoito-osaston ylijohtaja.

Ti lanno ol i rdl16 v6l in muuttunut kokonaan.Itso ol in lehga 40 vuodon palvolukssn ielk6en,joirta viimei,e't 22 vuotta Turun Yliopisron yloisenhislorian professorina, sairasiunur js l6bkdrin maa.r6yksolr i i si inynyt r6V6in palv€l lsid€n joukkoon-Slurss,sni minun kanasni n€uvott€lsmatta ryhwivaltimaan Suomi.ssurrn omistuksessa edello€nolevaa ja Kaukosi ir tolai ud€n tutkimushsnkkee-taon varattua miiiriirahaa muid€n hankk6idonkdytt6on, historian laitoksan uusi iohta,a iopa

1 4

l;h€t l i Suomi-seuran puhe6nioht€ja l le tat6 asiaakoskevan vaat imuskir ieen. ionka ni in vasta kuu-kausia mydhemmin. Tel le tahol ta tu l€vasta painos'

luksesta Suomi.seura sittemmin vaati mdararahaapalautet tavaksi . Kun v. 1982 ol i kulunut 5 vuol tasen kevt t6on varauksesta, nouvot te lukunnan s ih-teer i palaut l i suostumuksel lani mb5rdrahan korkoi-neen Suomi1seural le-

K.u koriirtol.iruu.proj.ktin loppu vsihc.t

Lehror i Keron k i r . r i tuksena havai tsen, et td Turunyl 'opiston his ,n la i toksel la o l r pantu peaasiassa

kokoamani a inoiston ia hankk;mani muun rahoitoks€n pohjal la kAynt i in uusi projekt i , joka teke€

iossain mAerin ymmdrrettavdks; erdat Keron sa-nonnal l iset omitu isuudet, kuten "reme proj€kt i -

han on ol lu l minun "Kainuun l ; i in in i . "miel i l t i inUral i l le ' , ' ro ikkuj ien f loora" ja to iveajat te lun pi i '

r i in luerteva passus "Lrsko proiekt in ihmei ta reke-v ien voimaan on aikanut h i ipua". Taman "Kai-nuun proiokt in" a ikaan saannoksista o len saanutkesi in i Keron mainostaman loppsraport in "Suo-

men s i i r to la isuuden histor i6 1" . Sen arv io innin kui i -ta is in lyhyest i roomalaisen runoi l i ja Horat iuksenenn€n aianlaskumme alkua lausumal la mietelmdl-l i : "Partur iunt montes, nascetur r id iculus mus' .fu luuren t6man "projokt in" suur impana ongelma-na nbyt taa olevan i ts€nse tuhoaminen: "Projokt inke3d on lopussa", "suurprojektit ovai pdiittym6sse"jne. jne. T6man aprds nous lo ddluge'msnidl i toet inval lassa yksi sen v i im€iaista mohik€an€ista k i r joart i

Kanav€- lghteen (Auvo Kost ia inon 2/1983) ar t ikks-l in Pai i r tbmettdmet projsk l i t " seki Turun Sanomien y lc isdn osastoissa kayr; in s€mantt inen " la i tu-

r i " 'kdrhama vuoden 1983 aikans.

Op€tuklon mslodiik.ne i€ tist.cn til.ns

Eraar Keron vei t ta imdt johravat y le isempi in op6tuk-s€l l is i in, turk imuspol i i t t is i in ja kul turel l is i in yhr€-yksi in, EnsinnA opeiuksel l i lo t huomEuruksal . Ai-koinani , l9sGluvun lopul la opetust i lonte€n sal l i -ess3 - kiv aen $ikuvana orof. Arvo Lghtovaeranv. 1939 Hsls ingin Yl iopistossa pi t :mee p6ykolo-gian prakt ikum-kurssia - l? i r ie3t in oppiain6€n lehto-rin approbatur op€tuksessa ann€navaan opotulv6lvol l isuutoen samaa asi€a tarkoi t tavan'm€todiopi l -l isen har jo i ruskurssin. Ensimmeis€t l€htor in v i ranhoi ta jat e ivet ta junneet s€n kayt5nnol l isen opstuk-ron luonnetta, mutta vasta kun l960luvul la €r i i i inlehror in v i ran hoi ta ian l fu lar t i Mennikko) kansssol imms yksi ty iskohtaissst i k i iynest lapi 3on lehdo-oppia, kr i t i ikk i i i j6 kokoonpanokysymyksid kosk€-vat op€tettavat kohdat, opetui slkoi purra. T&tiinakokr lmasta ka$ottuns l€htor i K€ron k i r io i tussuorastaan v i l i5€e opetuks€nvasts isLruksia: oppiai -neen oman ark isron lahtei ld e i o le keytetw yhtS6n,

{esimerkiks i k i r i6 lmani Histor ian la i tosneuvostol l6

1.9.1976 antaa kokonaan to isen kuvan kuin henenmaalai lemansa nyt ju lkaist r . rss€ ar t ikkel issa), eng-lant i la isen histor ianf i losof in R. G. Col l ingwoodinv. 1946 teoksesta The ldea of History selostamastank. " r is t ikuulustelumenet6lm;std" opetuksen yh-

teni i perusper iaatreena ei tesse n: iy ja lkeaka;n

{dtb tarkoi t t i mm. ryhmi i tydnmuodossa tapahtu-nut ia heloost i saatavi i la o levan kor imaisen l6hde-aineiston r innal le suor i tet tava t ieto jen k€ruu mikrof i lmei l le am€ri kansuomalais ' ten keskuudessa). Esi-

Wksen kokoonoano-osan s ivuut tamisesta muuansi taat t i Kerol ta i "Ni inpa jo 1976, jo l lo in projekt in

ruot to o l i oarhaimmil laan. ennustet t i in Histor ia l l i -sessa Aikakauskir jassa, et ta t6ssa hankkeessa Tu-russa kurkotet t i in kLiuseen ia l€psahdetaan Aurajokeen' . Ennustus pi t i p6ikkansa". Sanoman pas-s i iv imuodon takaa'ennustajaeukoksi ' pal jastuu -

Beino Kero. Keron i lmoi t tama 'Kainuun leanin 'projekt i e i temi inkal ta is i l la v i isauksi l la t6yra his 'tor iat ieteel l isen opetuks€n al kei takaan, saat taa kylrd o l la esimerkkina hisror ian tutk imuksen veeren-nosmenetelmista.

Lehtor i Kero i l rnoi t taa projekt in " tuot taneennoin 40 s i i r to la ishistor ian asianrunt i jaa ' ja kysyyretor isest i tarv; tseeko Suomen tapainen pieni maandin suurta yhden alan asiantunr i ja joukkoa?" V.1970 t ienoi l la ot imme selvaei . mi ' ten o6: ia ineenaanyleista h istor iaa w. 1955-1970 Turun y l iopistossaFK arvon saaneet o l ivat s i jo i t tune€t yhte,skunnan

er; sektorei l le . T! los i noin '100 h6nki l6st : i lahespuolet o l i s i jo i t tunut kouluopetukssn pi i r i in , muutyhteiskuntaelamdn er i a lo i l le , jo issa petevyysvaat i ,

muksi in kuuluu ns. akateeminen loooututk into.Akate€misemmin t6man tot !udsn y le iskulr tuur in

arvosta sanoo Turun Yl iopiston kansler i Rol fNevanl inna muisrelu issasn (s. 189): "Jos kul t tuu 'r ia y leensa pideta: jn arvossa. n i ;n to a kai on yr i .

Er tava s i te kohotraa €ik6 mad6l taa."Kysymys histor ian tutk imisen indiv iduaal isesra

ja s€n kollektiivisesta rVhmbry6nai suorit€ttavastaluonteesta ei o le mitenka6n uutuudel la p i lat tu.Neyt t5b s i l td, et te samasta asiasta kunkin sukupolven on lydtdve p: iansi i 5€inedn. Ndin tapahtuiedel l isen kerran miespolve€ aikaisemmin tdmens€man Aikakauskir ian palsroi l la {1950}. Hydkki i -yk3en teki j6 inb kummassakin lapauksoss6 ovat as-takuntala isk i r jo i t ra jat . En ryhdy sen lehemminaikais€mpaa 6riltelemiiiin, totean, ettii ryhmatyiinmuotoa puolustava Arvi Korhonen G. von Be-lowin sanavalmiudel la looul takin oeinosi arvostel i ,jansa {Jalmar i Jaakkolan) n i in, et le kun teme

sitten jd:ihyv6isluentonsa yhteydess6 pallasti koko-naissuunnitelmansa i lmoirtamalla, etta henella ol iol lut aikomus kir joi t taa Suomen historia "Vaina'mbisesta Svinhufvudi in", h;n paesi 5 osaan: muuloval kirjoittaneet saman verran lisa:i ja siki hankeviel: tal l ; hetkel la on looouun viemette. Ulkooedelleenkin si ihen, etta my6s historioitsi joiden onsyytA hyveksya ryhm;tydn muodot, v6ikka perusiasei lyykin individuaalisen tydn pohiana. Se on mo-dernin tutkimuksen voima my6s historiass€, eik6yhden tapauksen toteutumatta jaeminen saa site

Samantapaiseen arvioon nayrr2ie pearyn6enkansanedustaja, prof. fvlartt i Tiuri , joka Turunyl iopiston lehden "Yl iopisrouiJt iser" 2b mukaan30.1.1984 on lausunut: "Turun vl iooiston tuhoa-minen vie aikaa. Asiaa tunteval lq merkit ovatkuitenkin io selvi i t ." Voiko aslaa sen s€ttuvammin

Kohta sen i : i lkeen kun Hist- Aik. 4/1983 ol inehnyt pdivenvalon, kdyrt i minisr€ri Pekka Kuusi1 1.1.1 984 radion sikuiskasvatukssn op6tusohiel-man yhteydessA puheenvuoron, joka historioitsi-joiden ol isisyyi; kuul la viele kerran.

Yhteiskuntatierei l i j i i iden, joiden ioukkoon kat-son itseni sosiaalihi,torioitsijana €nsi sijassa kuulu-van, aikaisemmin julistaman pros€ntittiaistd l6htd,kohdista ldhreviin ja itsekeskiron tarkastolutevansi iast6 Ku6i i lmoitt i , €tt ; tesre ldhtion meidenooasot9ltava tavoilteeksi koko luomakunnan kehi-tyks€n souraaminen, sen alkujourista k6,ln. Aspoktioh seka genee'ttin€n otti globaalinon, kohiryks€nkulkua s€uraava ja kokonaisvaltainen ol i juurisel lainen, jota i tse olen pyrkinyt noudattamaso,

Hislorioirsijat ovat nyt joutuneor tiissii ssitetynralkaisun t ionhaaraan: al istuuko ykinon historis6d€lleen iournal isr is€sri ,ohdgtun ja irsqkeskisyy-teen rakennetun pros€ntismin anci l laksi vai pyr-ki iki i l i i t tymddn Pekka Kuus€n ohjelmaan. TSasikai on K€ron jul istuksgn ydin: "kurkototaan Kuu-$€n ' kapsahdstaan Aurajoke€n", ni in kuin hi inasian tunluu nakeven. Val innesta 6i minul la ol€mit6iin epariiintiS - yleis€n hislorian nykyvastuunkantavien kannasta 6n tiede. Puha€nvuorossesn11.1.1984 Pekka Kuusi i lmoitt i , ettd opsrukaonuudelleen lerjsstaminen on,o varsin pitkel le j6han on keynyt myiintoisess6 hengsase neuvotte-luja €ri paettavien tahojen kanssa. Joka tapauk.sassa yleisen historian i6ttdmabn ryhii6iin ruloo,otakin - se on aivan varmaa.

l 5

SIIRTOLAISUUSHUUMORIA

Turussa vuodesti 1974 toiminut Siirtolai-tuusinstituutti on muun aineiiton ohella ke-rannyt myiis vitsele ja tarinoita siirtolaasis-tamm€ eri puoli l la maailmaa. JulkEisemmetessd muutamia esimerkkeia. Otamme mie-lcll i imme vastaan siirtolaisia koskevia vitsej,ja tarihoita iulkaistavaksi lehdessamme ja

nilttra kblltsito

Pohjanmaalla oli erds nuori mieslihdtisg siirtolais€ksi ja ottikoti ky I d nse ka ne kou I u no pe t taj a I taantlann ink ielen tu nej a, aivano i kc i n ai ate I tu mu u te n -Ahkensd kevi nuorukainen tun-neilla, mutta mikd lienee ollut.oppi ei vaan ottanut pijdhiyr,yrittipe kuinka ankarati dhansa.Lopulta nuori mies hemostuija sanoi opeftajalle:- En md muuta tartte tieadkeen,mJ tta m iten kiis sanotaan enge I sk aks i,etti bnna diie vn kultapalan ollaminii sn ensin nl;in'.

a a t t r t

Suomalainen o/i pdetynytvilliin ldn@en ia iltanuotiollakorftia pelatessa miehet huomasivatvaaral I isn skorp ioon i n.Su o ma I a i ne n te m pas i kd tee n sijldhimmdn ly6meaeen ja tappoiskorpioonin.Kaverit kalpenivat jol loinsuomalainen kysyi:- Eftekci ole ennen ndhnyt

skorpioon ia tapettavan.- Kylle, mutta emme kalkara-

kdermeelh.

mydhemmin mahdoll isesti eri l l isenii vitsi-kirjana.Osoitei

Olavi KoivukangasSiirtolaisuusinstituutl iPiispankatu 320500 Turku 50

a r i a l a a a a

Mt. lsassa Australiassa tytertoi isille ja eidille kahvitgnkyyn je sanoi: "Keitin.'P-iI le oikein pornokahvit".(porckahvit)

a t r a a

Matksrahat

B u o tsinsu o mal ai nen o I i pa laa massavanhaan kotimaahan, mutta kuinkasattu ivatkaan Tu k h o I massa rahat

No, het4 keinon keksii. Hiin menitukholmalaigen pubiin ja kysyikuuluvalla iidnellli:

Olisiko kellddn vipata kymmentiik ru u nua kd yhiin su o malaisenkotimatkaa varten?

Baaritiskin vieresse istunut ruo$alainenotensi vikkelbsti sadan kruunun serelin

F Sanol:- Tdssd satanen. Ota yhdeksdn muuta

mukaasi.

a t a i a

Su oma I a inen san o i ruo tsal a isel le :Te ruotsalaiset ette tiedd Suomestamuuta kuin Koskenkorvan ja Kekkosen.

Ruotsalainen vastasi:- Se on totta; minii en ole koskaan

juonut Kekkosta.

r6

KAYNNISSA OLEvIATUTKIMUKSIA

TUTKIMUS YHDYSVALLOISTR IAXETC-rvrsrA suoMENKrELtsrsrA nnolo-OHJELMISTA

"Moskovan Tiltu" oli sotavuosina tunnetturadioohielma Suomassa. "Tiltu" esiintyiNeuvostoli i ton radion suomenkielisissd pro-pagandaohjelmisra, joil ia sil loisissa oloissapyritt i in vaikuttamaan suomalaisten mislia-lo ih in .

Eet te r iss i o l i ku i tenk in no ina vuos inasuomenkielista tariontaa myos lentisestamaai lmasta . Ennen muuta BBC Lontoos taja OWI (Of f i ce o f War In fo rmat ion) Yhdys .va l lo is ta lahet t i va t omia oh je lmiaan Suomeen.

Mi ten n6 i ta oh je lmia Suomessa kuunne l ,t i i n ja mi l l i tava l la ne va iku t t i va t mie l ia lo i ,h in , ta te e i to is ta iseks i o le pa l jonkaan tu t -k i t tu . Ny t ku i tenk in amer ikansuomala inenva l t io t ie te i l i j e ia Suomen h is to r ian tun t i ja .emeritusprofessori John l. Kolehmainentu tk i i amer ikka la is ten oh je lmien merk i tys teseke sotavuosina ette sodan jalkeen. Pro-fessor i Ko lehrna inen o leske l i va imonsa kans .sa v i ime syksvn; no in kuukauden Suomessakerddm;sse aineistoa. Erityisesti hdn on pyrk inv l se lv i l l ;maan er I d rk is to is la , mrssamddr in na i te lehetyks ia on Suomessa seu.ra t tu . Han on saanut hava i ta , e t ta sodana i -kaisten laherysten seuranta oli Suomessan i in hyv in ja r jes te t tye , e t te t ;d l ld nauho ite t t i in ka ikk i s r . romenk ie l i se t oh je lmat . Temdaine is to on l i t te ro i tuna suomala is issa ark is ,toassa. Kun naiden sisaltdi tarkastelee sena ika is ten mie l ia la rapor t t ien r inna l la , vo i hy .v in tehda joh top i i i r6ks jd n i iden va iku tuk-

s€sta mielialoihin sekd rint.malla ette koti-rintamalla.

Arnorikkalsinen iotat icdotu itoi mistoOWI lehetti suomenkielista ohjetmaa huhti-kuusta 1942 clokuuhun 1945. Kes;l le 1945amerikkalaiset lopettivat suomenkieliset le-hetyksense. mutta tammikuus$ 195'l ryhtyiAmerikan Adni - Voice ot America iatka'maan niitA. Professori Kolehmainen toimisuomenkielisen osaston pail l ikkdnA syyskuu-hun 1953, jo l lo in lbhetykse t Suomeen lopu l -l i ses t i lope te t t i in .

Suomenk ie l i s issd lahetyks isse v i l ie l t i i n se-kd kommunismin vastaista propagandaa etteku l t tuur ia . Ko lehmainen i t se es i t t i amer ikan,suomala is ten va ihe is i in l i i t t yv ie h is to r ia l l i s iapak ino i ta ja esse i te . L isdks i h ;ne l la o l i avus-tajana mm. Arvo "Poika" Tuominen Tukhol-massa, va ikka t i td e i s i l lo in e ika kymmeni invuos i in myr lhemminkdbn t ie tany t mon ikaanAmer ikan Adnen to imi t ta ja . Esa Ar ra luk i"Nr i lo V i r ran" pak ino i ta , jo issa esr te t t ; insuorasu la is ia a la tu Is ra jd r ie ro ia S ta l in in a lanNeuvostoli i tosta. Juuri nema tekstit kirjoitt itava l l i ses t i Po ika Tuominen.

Amer ikan Abnen Suomeen suunna iu issalahetyks issd es i in ty i 1950- luvr . rn a lussa myosUSA:n en t inen pres ident t i Herber t Hoover .Mus i ikk ioh je lmissa o l i mukana i t se JV lar ianAnderson, jonka siiest;i jdnd toimi pitk:i i inamer ikansuomala inen Kost i Vehanen- Oskar iToko i kommento i ker ran v i i kossa maa i lman-po l i i t t i s ia tapahtumia .

1 7

,

Ameriksn Adnen suornenkrerrsen osasron henk lokdnt ! . r 1952 Vasernmi j l ra orkear le: AIan Nelson. Aino Sato.E e r o S i l r a n e n , J o h n . K o e h m a i n e n , R e i n o K o r h o n e n , l v l a L r e J e n s e n . K a t r B t a k e , H e n r i k R o o s . E s a A . r a .

Keridmbnsa aineisron ja omjen kokemus'tensa pohjaita professori Kolehmainen ryhtyy ny t laa t imaan tu tk imusta OWI :n jaAmerikan Adnen suomen kielisista radio-ohje lmis ta . Tu tk imus i lmestyy ens in eng lan-nik5i, mutta Kolehmainen tojvoo, etta sevo i ta is i in mydhemmin ju lka is ta my6s suo-menk ie lasena.

Jos luk i jo i l lamme on ha l lussaan ta i l i e -

dossaan tu t k imukseen l i i t t y vaa ma te r i aa l i ato i vo i s imme te i den i lmo i t t avan s i i t d p ro f .

Ko lehma ise l l e oso i t t ee l l a :

P ro f . John L Ko lehma inen

50 Parkview Dr.Tif f in

Ohio 44883

USA

ll 8

TUTKIMUS SUOMALAIS-MAROKKOLAIS-TEN VANHEMPIEN KASVATUSARVOISTAJA LAPSEN KULTTUURI-IDENTITEETTIINVAIKUTTAVISTA TEKIJOT STA

Tutk imuksen lah tdkohtana on a ia tus s i i t i i ,e t te suomala inen ja a rab ia la inen ku l r tuur i ,molempien yhteisdjen elamentavat ja kasva-tusperinne ovat toisistaan suuresti poikkea-via. Eri olosuhteissa lapsuutensa viettaneetaviopuolisot joutuvat epdilemiitt; t ietoisestipaattamden, tai perheessi valtaa piti lvi puo-liso pdettad lasten tulevaisuutta ja nykyisyyt-ta koskevista asioista tavalla. jolla voi ollaefit l i i in kauaskantoiset seuraukset lapsen ke-h i tyksen kanna l ta . Las ten uskonto on eresti irke; tekijd. Kayti inndssii lslamin uskonnonnoudattaminen Suomessa vaikuttaa identi-teetti in ainakin poji l la ympdrileik kau ksenmydra ia mahdoll isesti viele ruokailussa.Perinteisesti myds tyttdjen kasvalus poik-keaa poikien kasvatuksesta.

Merkittevisti suomalais-margkkolaisenperheen elama5n vaikuttaa maa ja yhteiskun-ta, iossa elet;an. Suomessa asuvien perheidenel6mdntapa muistuttaa suomalaisra: didirovat yleensa kodin ulkopuolella tycissd {el-leivet ole dit iVslomalla) ja lapset ovat paiva-kodeissa tai kouluissa. Perheen yhteisestivietleme aika rajoittuu viikonloppuihinja lomiin. Varsin monessa perheesga yhteisetharrastukset keskittyvet ulkoiluun ja ostos-re fk i in . KVl i i l y6k in har ras te taan, mut ta har -voin tavataan muita marokkolaisia perheitatai arabeja yleensd. fu4arokossa eiti on useim-min kotona. Jos han on kodin ulkopuolellatydssa, se rajoittaa pitkien tydpeivien muo-dossa aidin ja lasten yhteista olemista iavuorovaikutusta niin, etta kahdessa perhees'sa isoeiti tai apulainen opettivat lapsil l€arab ian k ie len ens immeisene k ie lena. A id in,a las ten kommuniko in t i ra jo i t tu i yh te isenajan ia yhteisen kielen puutteesta. Marokos-

sa elAvien perheiden elemantapa naytti iaolevan eurooppalainen. Esimerkiksi huone'kalut ovat eurooppalaiset ja Suomesta tuotu-ja esineite on runsaasti.

Suomalaiset naiset nayttavet tuntevanheikosti tai oinnall isesti marokkolaista taiarabialaista kulttuuria: t iedot perustuyatmiehen kertomuksiin ja lomilla saatuihinkokemuksiin. Suomessa asuvista naisista eikukaan osannut arabian kielte, Marokossaasuvista seitsemesta haastatellusta jokainen

osasi ainakin valttevisti. Kaksi lvlarokossaasuvaa suomalaista oli muuttanut uskontoaia ju l i s tau tunut mus l ime iks i . Ku i tenk in muu-tos heidiin selityksensd mukaan oli pikem-mink in o ikeude l l i s - ta loude l l inen ku in moraa-linen tai eettinen. Perheen eli imdntaoaanndvtti vaikuttavan erityisesti naisen kulttuu'r i : Suomessa juh l i t t i i n suomala is ia juh l ia , p i -detti in suomalaisia vaatteita ia svdti in suo-malaisia ruokia, Marokossakin muistetti injou lu t ia pdes ie inen pa ika l l i s ten juh l ien l i -sAksi. Suomalaisuus Marokossa oli muut-tunut eurooppalaisu ude ksi, parin perheenkohdalla ranskalaisuudeksi (puolisot asuivatavioiduttuaan opiskelemassa Ranskassa),

Suomessa asuvista perheistd (kaksitoista)213 kavtti yht€isen; kielend suomea. muutranskaa tai englantia. Vain kolmessa perhees-sd isa puhui lasten kanssa arabiaa ja lapsetosasivat isAn aidinkielta. Vastaavasli Maro'kossa asuvista (7) perheiste kolmessa puhut-ti in ranskaa, kolmessa arabiaa ja yhdessdenglantia. Kolmessa perheessa eiti saattoipuhua lapsil le mycis suomea, vain kahdessase oli aidin ja lasten valisen kanssakaymisenp i iaas ia l l inen k ie l i .

Kasvatusperiaatteet tuntuivat olevan Suo-

'19

messa tasa-arvoisuutta tytt6i€n ja poikienveli l l i korostava, Marokossa poikien kasva-tuksen sanotti in eroavan tytt6jen kasvatuk-sesta. Suomessa asuvat perheet erityisestipit ivat kasvalusta vanhempien yhteisend asiana. Marokossa asuvat perheet pit ivel suoma'laista kasvatuskiytentda l i ian sall ivana ja lap-sikeskeisenli- Ne Suomessa asuvat perheet,jo tka o l i va t lopu l l i ses t i va l inneet asu inpd i -kakseen Suomen olivat sita mieltS, ettalapset saavat pdettea uskontonsa itse {veest6-rekisteri l. Lapsista toivotti in avarakatseisia ja

sa l l i v ia . Er i la isen u lkonaen ka tso t l i i n o levanjo i l lek in tV td i l le mydnte inen as ia , to is ia taask iusa t t i in sen tak ia . Ka ik i l la laps i l la o l ia rab ia la ise t n imet .

Yks i ld ident i tee t t i koos tuu mon is ta e r iasioista. Tarkeda suomalais-marokkolaistenlas ten kanna l ta on n imi (a rab ia la inen l , us -konto {vaest6rekisteri taj lslam, jolloin pojal

on ympar i le ika t tu ) , va in yks i laps i on kas te t -tu lu te r i la isen k i rkon jeseneks i , k i€ l i ja so-s iaa l i se t ins t i tuu t io t , jo ih in laps i kuu luu(pd ivdkod i t ja kou lu t ) . Te l l c i in asu inmaamerkitsee ratkaisevaa suuntaajaa. Eli imenta-pa taas on eres ryhmSidentiteetin rakennus-aines. Se neytted muodostuvan aidin kult 'tuur in perus tee l la . Yks i ld ' ja ryhm; ident itee t t i , ios ta ku l t tuur i - iden t i tee t t i on erdstirkea osa. neyttevat koostuvan eri vanhem-milta saatavista rakennusaineksista- Ei voiv6lttya oletukselta, ett6 ristir i i toja saattaai lmetA. l v l i te , m i l ld e lamdn a luee l la ta i m ina 'kas i tyksen osa l la ne i lmenev6t on tu tk i t tava .Miten niite kasvatusta apuna kAytt;en voitai-y in vd l t ta ; , on tu leva isuuden teh t ;v ; .

Riitta SabourJoensuun y l iop is to

20

'_ ,l

TIEDOTUKSIA

VARIEN SINFONIAAABSTRAKTITAITEEN NAYTTELY

TURUSSA

K r s 1 V r r t a n e n l d t a u l u S k o r t i i l a r s r a "

Ame f l kansuoma la i sen t a i t e i l i j an , K i r s t i V i r

t asen , abs t rak t imaa laus ten nay t t e l y ava taa nTu russa , Tu run Tyovaen Sees tdpank in pea -

kon t t o r i ssa , Y l i op i s tonka tu 29 b , maa l i s .kuun 26 . pa i vana 1984 . N j y t t e l y on avo inna huh t i kuun 24 . pe i vaAn as t i . Pa i v i r t a i se rauk io l oa ja t ova t maanan ta i s ta pe r j an ta ih i n

k l o 9 . 1 5 1 6 . 3 0 .

Nayt te ly on K i rs t i V i r tasen 22-vuot isenta i re l i jauran 31 . oma ta idenay t te ly . Es i l l i ion akvare l le ja . pas te l l i j a d l j yvbr imaa Iauk ,sia sekd vapaamuotoisia veistoksia. l\,4ydsta i te i l i j an ko t is tud iossa o lev i in maa lauks i inia ve is toks i in on mahdo l l i suus tu tus tua sop i -ma l la a ias ta K i rs t i V i r tasen kanssa.

K i rs t i V i r tanen on asunut s i i r to la tsena

21

Portland Oregonissa vuodesta 1946 vuoteen'1980, jo l lo in h in miehensd konsu l i John O.V i r tasen, kanssa muut t i taka ts in SuomeenTurkuun. K i rs t i V i r tasen ta i te i l i j anura a lko i

vuonna '1962. Heli alusta alkaen hinessa ku-

koisti voimakas luovuus. SuLr.ikokoisia abs-

traktitauluja syntyi kiivaassa tahdissa. Hyvan

vastaanoton saaneen ndyttelyn i; lkeen hanet

va l i t t i i n Por t land in Ta idemuseon ammat t i ta r -te i l i j akuntaan, ionka iasen han ede l leenk in on .

Maalaamisen myotd h;nel le syntyi halu

kas inmuo to i l uun . Han y r i t t i ens in savea .

mu t ta pae ty i ku i t enk in muo to i l emaan i t se ,

kehittdm;sra6n seoksesta vapaamuotoisia

ve i s toks ia - Suu r i n hanen t c i i s t j j n on 2 ,5me t r i a ko rkea , puo len t onn in pa ino inen

veistos. Si ine Kirst i Virtanen kuvaa si ir to,

l a r sen muu t toa synny inmaas ta uu teen ymp ; -

t i s t ddn . Han an to i ve i s tokse l l e n imen JUU,

RFT.

22

FINN FORUM '84

FINNS IN NORTH AMERICATurku, 5 - 8 September 1984

The f r r s t con fe rence conce rn rng F inn i sh

immrq ra t i on and se t t l emen t i n No r th Amer i ca

was he ld I n Du lu th M inneso ta i n 1974 unde r

the t i t l e "The F inn i sh Expe r i ence i n t he

Gr " "a t Lake5 ?eq ton : New Pe rspec t i ves - ' Theproceedings l f ' the conference edited bylV l . Ka rn , [ J . KaL ]ps and D . O l l i l a J r . we repub l i shed by t he i ns t l t u te o f M ig ra t i on , Tu r .

ku , F in l an . l . and l r nm ig ra t i on H i s to r y

Research Center University of l \ ,4innesola.

The nex1 con te rence was o rgan i zed by

The l v l u l t i cu l t u ra l H i s to r y Soc ie t y o f On ta r i o

i n To fon to I n 1979 . The pape rs and d i s -

c ! ss cns o f t he con le rence , F inn i sh D iaspo ra

A tentative programme

W E D N E S D A Y 5 , 9 I 9 8 41 2 . 0 0 . 1 4 . 0 0 O p e n i n g o f C o n f e r e n c e O f f i c e a n d

Registrat ion1 4 . 0 0 1 4 . 1 5 O p e n i n s A d d r e s s

Olavi Koivukangas, lnst i rute of[ ,4 i9rat ion

1 4 . 1 5 1 5 . 4 5 S T A T E O F T H E A R TS o u r c e s :Robert M. Warner, Archival Mat€r i -a i o n E t h n i c G r o u p s i n U S A i nOff ic ia l ArchivesEdward W. Laine, Finnish CanadianArchives and their development inCanadaToivo Paloposki , Off ic ia l and Inst itut ional Archives in Fin landAfter every presentat ion the audience has f ive minutes for shortqu€st ions and answersD I S C U S S I O N

1 5 . 4 5 - 1 6 . 0 0 C o f f e e16.00. 18.00 Internal and External Approaches:

A. Wi l l iam Hoglund, GeneratStudyof F inns s ince 1860'sJuha Pent ikdin€n, Internat /ExternalApproaches to the Study of Finnsin Norrh AmericaRudolph J. Vecol i , F innish Ameri ,can Studies: A Cr i t ical , bur Sympa-thet ic View from rhe Oursid€

I l l , we re ed i t ed by M . Ka rn i .In 1984 f ive years has passed s'nce the

mee t rng I n To ron to . l t r 5 t ime to o rgan i ze

a new con fe rence l o r scho la r s i n t he U .S .A . ,

Canada and F in l and . F INN FORUI \ , i l ' 84 t o

be he ld i n Tu rku Sep tember 5 -8 , 1984 , w i l l

concen t ra te t o F inns i n No r th Amer i ca andexpec ia l l y t o t he i r adap ta t i on p rocesses andi ru i t L r re , i ocus ing eg . on F inn towns , f o l k l o re ,

l anguage , l i t e ra tu re and i den t i t y i nc l ud ingsecond and t h i r d gene ra t i ons . The c l os ingbanque t on Sep tember 8 , 1984 w i l l a l so bethe l 0 yea rs ce leb ra t i on o f t he ex i s tence o ft he I ns t i t u te o f N4 i g ra t i o n .

18 .0020.00

Robert F. Harney, Canadian Mulr i 'cu l tural ism and Ethnic Persist6nceCar l Ross, Her i tago Consciousn€ssand Histor ical Preservat ionAfte. every presentat ion the audi-ence has f iv€ minutes for shortquesf lons ano answsrsDtscusstoNDinnerWELCOI\4E PAFITY at the Inst i tureo f M ig ra t i on , P i i spank .3 , Tu rku

TH U RSDAY 6 .9 .1984

9 .00 - 10 .15 F INNTOWNS:RURAL ANDURBANDonald Wilson, Finnish Migrationto and settlement in Canada bolor€wwMatt i Kaups, Rural s€t l lemgnt andarchrtectureMichael Cunningham, lmmigrar ionto lvlinnesotaAnia Ol in,Fahl6, lmmigral |on In lorhe Uni ted S&tes, panicular ly in lourban areasMaur i A. Jalava, R6dical 'sm or s"New Doal" the unfold ing WorldView of the Finnish lmmigrant ! inSudbury 1883- '1932

23

10 .15 - 10 .3010 .30 . 12 .30

After svery pres€ntat ion the audi-oncr has t ive minut€s tor shortquel t ron3 and an3wersDrscusstoNCoffcsWil l iam Copeland, The anatomy ofa Finntown in North AmericaOarr€l Nicholson, Minnesota Finn-i rh Tr iangl€ Revis i ted a 50 years

Ma.k A. Rasmussen, Finnish fo lkarchi tecture and sst t lement pat t€rns

in North Amsr icaJorma Halonen, Set t lement in ruralThunder BayAtter evrry pres€ntat ion the audi-onc! ha5 f ive minutes {or 6hortquetlron3 3nd answenrotscusstoNLunchS I G H I S E E I N G I N T U R K UCoffe€S O C I A L L I F E A N D C O M M U N I T YRE LATIONSSakar i Sar io la, American-FinnishRadical i6m and the Ant inomianCas€VarFU Lindstrom-Best , Oef ianrDohest ics - Socia l History of Finn-ish Emigrant Womsn in CanadaPeter Kiv isto, The Finnish Ameri -can Community in Transi t ionAht i Tolvan€n, Socia l In leqrat ionof Finns in Canada, especia l ly inT h u n d e r 8 a y 1 9 1 9 1 9 3 9Cair ine Sudner, R€search and pre '

servat ion of inf ormat ion concerningthe socia l , cul tural and economiccontr ibut ions made by Fjnnish 'Ca-nadians in Northwestern Ontar ioP. Georgo Hummast i , From Kdlv iat o A s l o r i a : F i n n i s h F a m i l y i n T r a n '

Peter V. Krats, Finnish CanadianIn3l i tut ions, their ro les and thecommiimenl ot their membershipsMicha€l G- Karni . F innish Ame/ ican,Finnish Canadian and Finnish part i

c ipat ion in the Spanish Civ i l War{ 1 9 3 6 - 1 9 3 9 )Afte. every presentat ion ths audi-€nce has f ive minutes tor shortquest ions and answ€rsD I S C U S S I O ND i n n e r

Oiva Saar inen & Gorald Tapper, A

caso s ludy deal ing wi th the procsss

ot ethnic t ransi t ion as inf luencedby the var isblos of t ;me and vary ing

spat is l networks (Sudbury area)Reino Kero, The returned emigranrsas founders of ;ndustr ia l enterpr ises in F;nland.Auvo Kost ia in€n, Finnish LabourPrels in North AmericaTouvo Pel tooiemi, F inoish Utopianmigrat ion in North AmericaWil l iam Eklund, Labour and Cul tu-ra l organizat ions ol F innish CanadransAfter every presentat ion th€ audi-ence has f ive minutes for shortqueslon5 ano answersD I S C U S S I O N

2 1 . 3 O S A U N A A N D S O C I A L I \ 4 E E T I N G

F B T D A Y 7 . 9 . 1 9 8 4

9 . 0 0 - 1 0 . 1 5 C U L T U R A L I O E N T I T Y : F O L KL O R E , L I T E R A T U R E A N O O T -HER ASPECTSJorg€n Dahl is , Scandinavian emigrat ion, a5simi lat ion and set t lementpatterns

Gary London, Conf l ic t betweensocia l isrs aod ant isocral is ts as manifested in Ant i socia last movementYvonne R. Hi ipakka,Lockwood,Ihe Folktore of Finnish AmericanE t h n i c i t yAf ter every presentat ion the audi ,ence has l ;v€ minur€s for shodquest ions and ans$rers

10 .00 - 10 .15 DrscussroN1 0 . 1 5 - 1 0 . 3 0 C o f f e e10.30 12.30 Tel lervo Kahe16, Toivo Pajata: A

man ot the peop'eMarianne Warget in Brown, MinnaCanth; Her inf tuence ano rm-portance ro Finnish American CultureAr ja Pi l l i , Moses Baht a sociat is tagrtator and sat lnstStephen Kuusis lo, A Finnrsh Ame,r ican Wri terKeio Vir lanen, The rn lerest ofA m e r i c a n s i n F i n l a n d i n r h e 1 9 r hCenturyChuck Suty la, Vi3!a l lmages on rheFinnish Canadjan Expe. ience:SocialHisrory and rhe Histof ic PhorographA l a i n e P a k k a l a , T h e I n s t r u m e n t a lMusrc of rhe Finnish Amef icans nthe Grear Lakes Region, 1880-1930Sirkka Tuomi-Holm. Theatre move-ment among the radical Finnishimmigranrslv larsha Penr i , Laskiarnen ar cete.brated in Palo

12.30 - 1,r.0014.00 - 16.0016 .@ , 16 .1516 .15 - 18 .00

18.00 - 19.00

1 9 . 0 0 , 2 1 . 0 0

24

__-t

f

Af ter evary pres€ntal ion the audi-

enc€ has liva minut€s for shorlques(ons anq answeasDtscusstoNLunchDESCEN DANTS: AME R ICANA N O C A N A D I A N B O R N F I N N S ,

L A N G U A G E , I N T E R A C T I O NA N D V A L U E SMolvin G. Hol l i , Emi l Hur ja, one of

the ear l iest sc ient ; f ic publ ic opin ionpol ls ters

Maisa Mar l in, The ro le of codeswirching among Canadian Finnish-Engl ish bi l ingual3.Perr t i Vi r tsrants, Americsn FinnishOidiona/yHannele Jdnsson-Korhola, Prssant6-

tion of th6 tape material on Amo-r ican Finni ihPekka Hirvonen,The Engl ish lpok€nby Finnish lmmigrantrPaiv i Piet i lA, ThB Engl ish ot Finn-ish lmmigrantsLarr Hulddn, Changes of lsnguaosof Swedi lh speaking Finns in Norrh

A. B. Anderson, GBnerat ion di {fergnces in language retent ion

B6r ja Vahdml ik i , Language reten-t i o nAfter everv presentai ion the audi-ence has f ive minutes for shortquest lon5 and answersD I S C U S S I O NCoffeeMichael M Loukin€n, J ingo Vi i -ta la-Vachon: A Sioryte l l€r in Norrh-woods F innish AmericaVelma M. Doby. Mjnnesota Finn-ish American Fam;ly HistoryArnold R. Alanen, lnteracr ion a-mong Fjnns and Scandinavians

Ai l i Forbom-8rown, lnteract ion

between Finns and other e!hnacgroup3, language .etent ion and mostesDecial ly retenr ion of FinnishC u l i u r eDavid Ahola, Fladical pol i r ical par-

t ic ipat ion by f i rs l , second andthi rd generat ion American FinnsAfter every preseniat ion the audi-ence has f ive minutes for ghort

9ATURDAY 8.9, ' I984

10.00- 10.15 A. Dean Hendr ickson, Finnish in-f luanc€ on Minn6ola cul ture et-

Pocia l ly educat ionArthur A. Johnson, Finni3h Amgri -

can Education for AdaptionDlarvin G, Lamppa, Pr6s.rv€r3 otFai lh: The impact of Amorican

Cul tu16 on La€stadian Congrega_

t ions in Minnccota, 1900-1950.

Olot Rankinen. Purruing tomc ot

tho parish related aapacta ot ad-

iurtm.nt among firlt gena.ationF i n n .Jacob W. H€ikkin€n, Freedom from

/tor religion in th! ecp.riancc otthe Finnish Am.r ican emigrd

communityD I S C U S S I O N

1 2 . 0 0 - 1 3 . 0 0 L u n c h

1 3 , 0 0 . 1 5 . I 5 F U T U R E P R O S P E C T S I N S T U D Y -I N G F I N N S I N N O R T H A M E R I C ASummary:State of the ArtSummary: Finntowns: Rural andurbanS u m m a r y : S o c i a l L i l e a n d C o m m u 'ni ty Retar ions

Summary: Culrural ldent i ty I Folk-lore, L i terature and Other Aspocts

S!mmary: Oescendantsr Americanand Canadian Born Finns, Interac.t ion, Language and ValuesAfter every presentat ion the audi-ence has f iv€ minutes for shortquest ions and answersDrscusstoN

15 .15 15 .30 Co f fee] 5 .30 . 16 ,00 PRESENTATION OF KALEVALA.

. IUB ILEE 1985Kalevala Fesi in FinlandKalevala Fest in USAKalevala Fert in Canada

16 .00 16 .15 CLOSTNG RE r rA R KS

questions and anawerSorscussroNOinnerAUDIOVISUA L €VENING WITHFILMS AND SL IDES

C L O S I N G E A N O U E I a t T u r k uCast le and 1oth anniversary of theInst i tute of Migrat ion.

18.00 - 19.001 0.00 , 21.00

12.30 - 14.0014 .00 - 15 .30

15.30 . 15.4515 45 - 18 .00

19 .00

\

25

FEES OF THE CONFERENCE

The FinnForum '84 wi l l be held at Hotel Rantasip i ,Turku, wi th the fo l lowing fees:

A. A Paggage Of ler Consisr ing of Room andE o a r d { 5 . , 8 . 9 . 1 9 8 4 )Hotel l roomDouble 840 FmkS i n g l e 1 1 1 0 F m kincludes morning swim, breakfast , 3 tunches,3 dinners.

L Only HotelroomOouble 180Fmk/nighl /personSrngle 270 Fmk/nrrh '?- r rson

C. Meals

Lunch or d in^er for rhose no! t iv ing at hotel. F m k

Part ic ipai ion 'ce for those outs ide the program wit lb € 1 0 0 F m k

r i : t * * * * * r f * * * r l r f

POST.FINN FORUM CONFERENCEHELSINKI PROGRAM 9-11 SEPTEMBER

1984

Prel iminary Program

Sunday, S.ptember 91h

7.30 a.m. Breakfasi8.30 a.m. Departure by bus f rom Hotel Ran

lasip i tor Hels inki

1 1 . 1 5 a . m .

12 .00 noon

14 .30 p .m .15 .00 p .m .

Luncheon at the Unrvers i !y of Hel, i n k iOpening Ceremonies of rhe Univers i ly of Hels inkiMain Fest ivat Hal lCot fee broak at lhe Uojvers j tyOpeninq of the Finnish StudiesSeminarChairman: Pert t i Pesonen, Edi torin-Chief, AamiilehtiSession A: Finnish Cutture

Kale/vo Si ikala, H€ad,Dept. tor Int . Af fa i rs,Minist ry of Educar ionTimo Tiusanen, Professorof Theatr€Discussion

Session B:F innish €conomy andPot i r icsM6tt i Kohva, Director ,FinnfactsEr ik Al lardt , Professor ofSocio logyDiscussion

DinnerPanel d iscussion on "Finns in NorthAmerica" [4ain Bui jd lng, Univers i ryof Hots inkiCha)rmani Juha Penr jk5inenSpeakers: ( ro be informed later)Sauna

10 .00 a .m .

12.00 ^oon

16.00 p.m.

Arr ival 6t the Sammatr i Par ish,home ot El ias L6nhrorh SundayWorship at Sammatt i ChurchArrival at Lohja. Luch breakVis i t 10 Lohja Medievat ChurchArr ival in Hels inki - 8us passesthrough Tapiola Hels inki Ci tV re-ceptaon a! the Seurasaar i Outdoor[,luseu mSpecial program of fo lk music anddancing Tradi t ional Finnish foodsfor supporThr organizers in Hel3inki are plannIng to hav€ accomodat ion i pr ivate

Monday, Septsmper 1oth

8.00 a.m. Morning cof fee & pasrry ar Suomi,SeLjra (Mar iankatu 8)

9-00 a.m. Departure by foor for tour of :Folk lore Archives and th6 FinnishLitorary SocieryFinnish Language Tape ArchivssHel . ink i Uhivers i ty L ibr€ry

26

I7 .00 p .m .18 .00 p .m .

2O.3O p.m.

_/

Tuesday, Septemb€r 1 1 th

9.00 a.m. Vis i t ro Fin landia Hal l and Par l ia 'ment Hous€- Lecture by Dr, Pert t i Peson€n on

Finoish Pol i t ics12.00 noon Lunch

Part ic ipant is e i the. to remain inHels inki for pr ivate programs or topart ic ipate in extra tour lo L6ht iwhich is o{fered to those int€r€stedin th€ topics below.Laht i Program

13.00 p.m. Departure by bus for the Univers i tyof Hels inki Laht i Rsssarch andTrain ing Cenler (Mukkula)

14.30 p.m. Arr ival at the Mukkula Center, Lsh-t iF innish Studiea Seminar: Round-table d iscussion betwe€n Finnishand foreign scholarsSession A: Fin land'watching f rom

aoroao

Chairman: Ahti Tolv.nonSossion 8: Finnish and Finnidl-

Am€rican FolklorcChairman: Juhs Pantiki i-ngn

19.00 p.m. SupperSaunaAccomodation in Lahti

W€dnesday, Soprember 12th

BreakfastPanel Discussion: Rec€n! Tronda inFinni3h Highor Educst ion snd thoLahti CenterTour of th6 Laht i Cent€rClosing rem6rksDeparturo by bus f rom Leht i lorHels inki . Part ic ipant ! wi ih ing todepart t rom N€w York on FinnairF l i g h t A Y 1 1 1 E t 1 4 . 0 5 p . m . w i l lbe taken diroctly to tho ScltulaAirport .

8.00 a.m.9.00 a.m.

1 1.0O a.m.11 .30 a .m .

i\-

27

DELAWARE-SIIRTOLAISUUDEN 3 5O-JUHLAT LAHESTYVIT

RuoisiSuomi kohosi suurval laksi 1600- luvul la ak-t i iv isn sota- ja laaienemi ipol i t i ikan s€urauks€na.Tahi in ia merkant i l is t iseen ta lousajat t€ luun l i i t ty ipyrk i rnys hankkia val tam€rtentakais ia s i i r tokunt ia.Ni inpi Ruots i ryhty i yhdessa hol lant i la is ten ja

,nglrntilaisten kantsa parustamaan siittokunliaAmerikkaan. " lJusi-Ruots i" .n iminen s i i . rokuntaperu,tettiin D€laware-io€n laaksoon vuonna 1638.Kaikkraan Ruols iSuomssta laheret t i in vuosina1638-1556 Delawereen l2 retk ikuntaa. Uudis-

a,ukksid€n joukol ta o l i my6t suomalais i . , jo tka

olivat piiiasiassa vsrmlannin suomalaismetsiinmuuttenai ta s€vols ia ia ja hrmelais i ; . Rirots€la is-

,uomalaisia on Dcltw6re{iiriokunnasla arvgltu ol-l6an yht€anad noin 500, naiits parircn 3atas suo-mal8i . i€. V6ikka leme luku oi o le 3uur i , on rbmbvii..tb kuitenkin jdnenyt pyiyviit jdlkcns5 Poh-jo i t .Amorikan asurushistor iaan, mm. paikannimis-

t6dr,a rakennuskul t tuur i in Hol lant i la iser val ta-s ivar vuonna 1656 ruotsala is suomalaisen s i i r to-

S u o m € n h a l l i t u k s e n l a h j o l n . m a D e l a w a r e m o n u m e n t r i p y s l y t e t l i i n G r o z e r P s r k i i n C h e s i e r i 5 s ! P e n n s y l v a f l i a s

sa kesdkuun 29 paivand 1938 Re ief i on l rybino Aal tosen veis l ;ma

28

kunnan, ja sen vbesto sulautui nopeast i hol lant i -la is-€nqlant i la iseen pSSviestdon.

Kun 1930' luvul la ryhdyt l i in valmiste lemaanDelaware's i inola isuuden 300-vuot is iuhl ia, e i ruotsala is issa eika amerikkala is issa lausunnoissa aluksila inkaan otet tu huomioon, e i la suomalais is o l io l lut mukana Ruots ista l6hten€issa retk ikunnissa.Vahi te l l€n asiaan alef t i in er i puol i l la k i inni t taa huo'miota ja lopul ta teht i in pa6tds, etr i juhl issa myosSuomi on olev6 osal l isena tasaveroisen6 kutsuvie-raana Fluots in kanssa.

Suornen opetusminister i6ssa muodostet t i in Delaware-to imikunta, ioka ryhty i huolehr imaan juh-

l i in osal l is tumisen kSyt ;nnon ier ie3tely ista. Tai te i -i i j6 Wainb Aal to3el ta t i la t t i in msistom..kki , joka

t iukssra aikataulusta huol imatta saat i in valmi iks ija per i l le ennen vars inais ia juhl ia. Suomen h6l l ituksen edustai ina Delawar€- juhl i in osal l is tu i yksihal l i rukren jesen (minister i Hol t r i ) , 5 kansanedus-la jaa (Kyl l ikk i Pohiola, me$en€uvos Pekkala. toh.

to. i Sj renius, maanvi l je l i ia v€ster inen ta puhemies ware's i i r to la isuuden histor ian k i r to i t tamista nyky-Hakki la) seka pei to imi t ta jat Andersson ja Art tur i a ikaisen histor ian k i r io i tukaen menetolmin ja k;yt -

Leinonen_ Suomen v6l tuuskunta l6hl i Amerikkaan taen apuna kaikkia saatavi l la o levia ark istokoko-kesakuun puol ival issd 1938 Goteborgista yhdessd €lmia ni in kot imaassa kuin Yhdysval lo issa ja Ruot-

ruotsala isen val luuskunnan kanssa. t issakin.Delaware-s i i r to la isuuden 325-vuot is juhl ia v ietet-

t i i n k e $ k u u s s a 1 9 6 3 . J u h l i e n j e r j e s t a j ; n d t o i m i a t r a a a .te l lo in amerik6nsuomalainen FINLANDIA FOUN-DATION. Suomea juhl i l la edust i kauppaminister i Pohjois Minnesotan suomalaiset jar jegt ivat suurstT-A. Viherheimo. ke56juhla l vuonna 1912 ja ju l is t ivar k i lpai lun juh-

Oelaware's i i r to la isuuden 3so-vsor is iuhlat ovat larunon laat imiseksi . A. t tur i Leinonen lahert i Suo-nyt l ihestymassa, n i i t : i v ietetean vuonna 1988. mesta runonsa k i lpai luun, jonk€ myds voir t i . De-Tal lSkin kertaa Suomen ol is i osoi iet tava akt i iv i ' laware- juhlassa 1938 Art tur i Leinonen ol i juhla-

suut ta ,a k: iynnistet t rva valmiste lut r i i r tav l in a jo is- puhujana ja t ;s$ juhlassa t iet t ;vdst i €nsi ksrran

sa. Yhtena tavoi t teena voi ta is i in p i t66 esim. Dela- lausut t i in henen voi t tanut runonsa,

A r n u r i L e i n o n e n :

KOTI TAN H U TTA M U/STETLSSSA,

Neen kyl6t hautautuneet hankihin Karua paatista maata kaihtainkuin ijeks nukkuneet ois syliin slon. liihdinki;, vehneksi vehkan vaihtain?Ndiin hongat, pukeutuneet hopeihin, Mulleko rckkaampi viefts multaja lumikentijt kimmelkitehin, kuin kotitanhut ia taatto-kulta?h metsdin yll6 rcvontulten palon. t'hdinkd pakohon tyijte ja binta,

etsien eloa huoletointa?Mi muistan kuinka nousee p6iv5n koi

ia ty<ihdn keyd,ida rirph otkapdi ii. En. Tulin tutuksi toimen Ja tydn.kuin katkee olki, elolaulut soi, Hiess'otsin vielasta 'riljaa sybn.ja vaari vakaa pellon kuhiloi, Ka.u ios kotimaa, ei hellempj tae,

ia lapset laulain kulkee n8tjamiill'. 6ys 6e dkin kdnsie kiimmenpaa.kuni sie ii niin tdiillekin varsi kAyttyy,

Md muistan rcnnan vihreen, viileen veen, hius hatmeneepi ja mieli ndy.tyy.ja mdkin pienen tantaleppijin alla.Ndijn liidin, askareissaah kdyrtyneen, Siksi lehdin koska tuntuimi poistain poskeltansa kyyneleen koti€hot ahtahilta.taas aatteleepi lastaan maailntalla. Siksi ldhdin koska kohos

kotikynnys kotkeaksi.Mua muistaa han, ta hihaa vi.kahtaa Sikti ldhdin ettd le;p.i ennen nitkkz topen toppui.

''Jos tulet: tijiillii oottaa didin syli." Ootin: onni maaitmatta

kosk' ei kotikaton alla.Kun p6ivd painuu kotivaa.an taa.

kun vatjot lankee, tauhaan rcukee maa. Siksi ldhdin ettd taaton,"hyv'ydte" kulkee kuiske metten yli. vauraammat ois vanhuuspd;viit,

siksi, ettd emon lakkaan* t a ilahtuisi iltahetki.

Mtksi ma l.ihd;n L'htenyt en hylkiieneI6ikkyhyn laineitten, tutuks; ruulen ia mytskyn? nqan ta heimoni helean.ttlikti na hhdin? Ldhdin koska r'eti Gti,Miksi en tyytynyt tupahan tutvekaaaoon, pakko painoi, puu.e kAski.tupahan taaton ja emon?Siellii ois kotilahti laulanut unehen nrua, Helkkyy taelh niinkoin sillbnulle ois tuoksunut metsd ja helkkyoyt lehto. Vainon harppu hauinluinen,Miksi ma 6hdin? soipi tdalla niinkuin sielle

29

gfeana suomenkieli.

Ku k kat in no i n, r iemusil m in

kAymme kone sielld riemu

Painuu povi, kostuu silmij

meilld, konsa teilli muthe

a | | r t

A16 luule, ettii ma unhotan sun

npa arnas laulun ia tafun

n&a hohtavan hangen ia valkean yOn

Sisin kaipaus sinne on syaimmeni mun

luo vainios kaidan ia katun'

alle ts ivahas talv isen k i mmelvv.in -

Ald luule, ette ma unhotan sun

sind suruihin suistettu maant,jota vieras raastaa, sortaa ia sy6

Sun muthees on myajskin muthetta mun.

sun g)rtos mun sorrcntaani,

ken sinua iskee myds minua lY6-

Ja kun ketes no'tat la nouset sa

kdsi kalpahan kev hlin!:n mris^",,

povi hehk 'Palkeena Paisahtaa.Merivaikk. )n vaahtoisa v6lillb

me rint. r: ,nassa kdYmme

kunis vapaus valtaan saa.

I

30

KIRJALLISUUSESITTELYJA- JAARVOSTELUJA

NORDISKT FOBSKNINGSPROJEKT OM AUS.TRALIEN OCH NYA ZEELANDUtf Eeijbon, Austhlientatatna, Stockholm | 983,287 s.

Emigrani inst i tutet i Vaxjo, Sver ige, anordnade 5r1978 der forsra ̂ ordiska seminar iet som behandla-de lorskningen om Auslra l iens och Nya Zeelandsmrgrat ion- Det var bor jan r j l l e t t geme^samr nor,d iskt forskningsp.oj€kl v i tket innebar bt a. at ttyra torskare, Ul f Sei jbom (Vdxjo) , Olavi Koivukangas {Abo), lvo Hotmqvisr (Odense-cranna),Al lan T. Ni lson (Goleborg), t i l lbr ingade samman-lagt et t 6r i Austra l ien och Nya Zeeland dar de under per ioden 1980-82 samlade mater ia l h!vudsak-rrgen med hja lp av Nordiska Kuttur tondens skonomiska stdd. Efrer fe l tarbetet anordnades et tsymposium i Abo 17.19.2.1982, d:r man r6dovisade f6 l tarbetets resul tat och f ramlade v issaprel iminara undersbkningsplan6r samt ptaneradeden v idare verksamhsten v i lken moj t igen skut te

stracka s ig t i l l ndsta mote i Melbourne er 1988.Avsikten er at t sammanbinda denna t i l ls te l ln ingmed det v i ta Austra l isns 20o,ars jubi l6um. Enl igtp lanerna skul le man f6re den t idpunkton utg€4 menga monografior som miijligr om den nor-diska emigrationen och bosettn;ng€h i Australionoch Nya Z€eland.

Den f6rsta unde.s6kningen som ha bl iv i t ferdioer undersbkningen "Austra l ionfararna", skr iven avdos- Ul f aei jbom, di rekt6rn f6r det sv€nska migrat ionsinst i tutet . Forfat taren granskar i bokensvenskar i Austra l ien {drst och f ram$ under t id6nf ore andra vdr ldskr ioet .

Den svenska omigrat ionsn t i l l Austra l ien h€rl:nga tfadition6r, ottersom redan kagt€n JamesCook hade en svensk med is in b€set tn ing, nem,l igen dr . Car l Solander, e lev t i l l Car l von Linnd, nerAustraJiens ostra kust intogs under den engelskakronan er 1770. Bland de s i raf fangar sorb t rans-por lerades t i l l Austra l ien tanns dot ocks6 negrasvenska stombn som had€ bl ivr t domda f6r nagotbrot t i England, O€ torsta f r ia w€nska 6migrant6r-na seglade t i l l Vdst Austra l i€n redan 51 1829 medskeppel "Governeur Sl i r l ing" som var byggt iJakobstad, Fin land. Ar 1851 b6r jade en rusch t i t l0ulddistr ik ten i Vic lor i6 och New South Wates ochiden del tog f l6ra russn svenska "argonauterSeDare. trgh och med l87o,ralel ,tyrrade n59ratusen svenskar r i l l Oueenstand huvudsakt ig€n t i t lld l jd av den akt iva invandrarvrrvningen- Fran Sv€-rag€ har tota l t ca. 25 000 p€rsonor emigrerat r i l lAustra l ien, v i lket i r endast en brekdel iamfctr t medde 1,2 mi l joner svenskar som utvandrad6 t i Nord-arDer ika. Den svenska emigrat ionen t i l l Aurrra l iener emel ler t jd en intressant del av den svsnskat jarremigrataonen och speciet l t h6r kund€ man rakaut for de mest int ressanta t ivshistor ier . Ut f B€i jbomv€t vad han ta lar om, for han har r id igare bt_a. skr i -v i r en bok om sv€nskar iAtaska.

Ul f Bei jbom har 6s6 1o,rn6t . som de f lestahistor ieskr ivare saknar: form6gan at t popular isera.Der ndra pA 300 s idor omfartande verker dr skr ivet p: en smjdiq och for gei jbom typisk rnedryc-kande st i l , v i lken : tndg innebar at t fdr far tarennoggrant h5l ler s ig t i l l fakta f ren ka orna_ Mater ia-let best6r av kal l i t teratur samt austra l ien. 'venskatJrev- och dagboksaml ingar som f inns i Emigrant-instr tutets ark iv. MSngsidigt och bra vatr b i ldma

J I

ter ia l fu l lbordar och e5kSdl iggdr utmerkt verket .Eokon br skriven pA svenska men d€.t tordo

bara vara €n t idstrSga, nrr den, mdj l igen l i rer torkortad, utkomm6r pa €ngelska. Ndr den europeiskabosi i t tn ingen i Austra l ien fy l ler 200 6r och iubi-

leumseret nbrmar s ig hyser man sdder om ekvatornet t s iorre och st i i r re int resse tdr nat ionens etniska

Olava Koivukangas

Svandinavian Em,gration to Austrclia and NewZealand Prcject P.oceedings of a SymposiumFebruaty l7-19, 1982, Tutku, Finland, 138 s.ed. Olavi Koivukangat

TLrrussa pidetyn Austra l ia-symposiumin iu lokaeto v d t i l m e s t y n e e r t r t d a d S r i . r o l a i s u r . i s i n s U r u u f i nlv l igrat ion Studies .sar jassa {C 7). ScandinavianEmigrat ion to Ausrral ia and New Zealand Project-k i r ja jakaantuu v i i teen pbalukuun, jo issa kasire l -ledn skand;ndavren Austra l iaan muurtoa, sen maa.rad ja laatua, v i id€n tutk i jan kenrtdtydn t ! loksia,uusimpia tutk imuksia skandinaavien elembnvaiheis,ta Ja sopeutumrsesta uudessa maassa, Austra l ianvira l l is ta s i i r to la ispol i t i ikkaa seka lopuksi tu levai-suuden tutk imussuunni te lmia. Aja l l isest i k i r ia kat-taa s i i r to la isuuden i lmiot Austra l ian varhais i rnmas-ta h istor iasta nykypeiv i in ar t ; .

Symposiumiraportr i a lkaa hieman y l lbt t6vdsr iH a n s N o r m a n i n { U p r a l a n y l i o p i s t o ) a r t i k k e l i l l a ,

Joka selv i t ta: i s i i r to la isuut ta ennen kaikkea Yh-dysvalro ih in, mutra myos Kanadaan ja Etel i i -Ame-r ikkaan. Tarkoi tuksena on todenn6k6isest i ver ta i l -la Amerikan-. i i r to la isuut ta Austra l ian s i i r to la isuuteen, vaikkei tata verta i luaspekt ia ar t ikkel issa ko-rostelust i tuodakaan esi l le , Norman k6si t te lee histor ia l l ise5sa katJauks6ssaan s i i r to la isuuden alueel-l is ta jakautumista seka Skandioavi6ssa et ta Ameri ,kassa, k i inni t tAe huomiota s i i r to ia isten ominaisuuk-s i in ja s€lv i t lea skandinaavien v; j l is i : i eroja. Am€rik-kaan on mennyt kaikk iaan n.3 mi l joonaa skandinaavia, joten heidan oruutensa USArn koko s i i r to-la isveesrdstd on suhteel l isen pieni .

Austra l ia on Yhdysval lo jen tavoin s i inola isuu-den synnyt tam; la s i ; r to la isuuden le imaama. Sinneon s€n porustamasesta laht ien v i r rannut n. 5 mi l loo-naa ihmista er i puol i l ta maai lmaa, s i i r to la is ina.Anthony Gr i f f i ths in (Fl inders in y l iopisro, Ad€lai -d€) 'nukaan s i r r totdrs€t saapuivat aal to ina e^sintu l ivat rangais lu5vangi t , heidan j i i lkeensa saapuivatvapaat s i i r to la is€t . jotka peaasiassa ot ivat perdis ingr i t t ien laar i l ta. Valkoisen Austrat ian pol i t i ikkasuosi p i tkbl le lo isen maai lmansodan je lkeenkinYhdistyneesia Kuningaskunnasta tu levia s i i r tota i -s ia. Mutta vuoden 1945 ja lkeen eurooppataistens i i r l o l a i s t e n l r 3 a k s i c d l ' i t r i i n v a h i t e l l e ^ m y o s d d s r dla i r t€n maahanpadsy.

32

Olavi Koivukangas (Si i r to la isuusinnrtuulr i , Tur,ku) tarkdste 'ee skdndinadvista s i i r ro larsuul ta sosiaal ih istor ian nakcjkulmasta ja on tutk 'nui mm.si i r lo la isten demograf is ia ominaisuuskia, asuluksenhajaantumista ja sopeutumista Ausrral rassa o, lskand,naaveja 1800' luvun loppupuolel la n 20 000.jossa ovat mukana Austra l ian kuhakenl i l le tu l leerkul lanets i jat , to isen maai lmansodan ja lkeen ruxu.maara putosi a l l€ l0 0O0:n, mutta lg50 luvul laskandinaavien medrd kasvoi val t ion matka-avusrus-ten turv in ia l leen. Ni inpi i voidaankin avio ida, et tato isen maai lmansodan ja lkeen n. 35 000 skandi-naavia on aset tunut Austra l iaan. Si i r lo la iset ovatol leet y leensa nuor ia miehie s i i r to la isuuden varhai-semmassa vaaheessa, ammatt ih ierark iassa he ovats i jo i t tuneet ruumi i l l isen rycjn kategor iaan ja y leen-9a he ovat soppuluneet hyvin. Tdnsld larsel Ja suo.malaiset poikkeavat h ieman mi i isra pohjoismaatai-s ista mihin on osal tadn syyna narden J(anso,en 9uo.s ima ryhmaasutus.

Kenttatyota ia sen tu loksia k;s i t t€ leva luko onvarsinkin a lo i t te leval le Austra l ian tutk i jat te antoisal u k u . T u r k i j a t U , f E e i j b o m , ( E m i g r a n t i n s t i t u r e t .

Vdxjo) , Olavi Koivukangas, lvo Homqvis l (Grbnoa.

Odense) ta Al lan T. Ni lson (cotebors) setv i r ravAts i in6 yksi ty iskohtaisesr i Austra l iassa otevia lahtei t i i ,ark isto ja, k i r jasto ja, tutk imuslai toksia a ina rark-kei i i j Au5tra l jassa olevia ronrakr ihenki lo i r j myo.ten. James L. Sanderson (Sydneyl , ker loo puotes-iaan Austra l iassa ja Sydn6yssa tehdyste lurk imustyostb skandinaavisen s i i r to la isuuden r i imoi l ra.

Sten Almqvisr (Vaxjd) kasi t retee ar t ikket issaan'Swedrsh Pioneers In Ausird l ia ruorsdtdrsrpn vd'

hais impia yhteyksi i i Austra l iaan. Nime ot ivat seurausra Ruots in kaupan tarv i tsemisra uusis la mark,k ina.alueista. Kauppa atssren mskana sadpur m€rr-miehia. jotka y le isen tavan m!kaan karkasivar ta i -vasia Ja,aiv i i t s i i r ro la is jks i . Skandinaavir ia yhreisojaon ol lut jo vuodesta 1857 Austrat ian to iseksi van-himmassa osaval t iossa Victor iassa, lo isa varsrnKtnEaJlarat i6ra tu l i skandinaavisen s i i r to la isu!den kes-

J o h n S . M a r t i n ( M e l b o u r n e n y l ; o p i s r o ) s a m o i nkuin Mark W J. Garner {Victor ia Co' leqe. Clayron)tutk ivat skandinaavien sopeutumista Metbournessaensi r i jassa sosiaal is ten yhteisojen ja yhdisrysren jakie len kaut ta. Mart in on ra iannut a iheensa aja l t i

sest i a ianjaksoon 1870-1919 ja Garner taas keski ttyy uudempaan aikaan k ie l te ia ident i teert ia tutk iessaan- Mart in keski t tyy p€rusteel l is€ssa ar t ikk€-l is$an ennen kaikkea skandinaavien sosiaal is i inofganisaat io ih in, jo i ta ovat kerhot , k i rkko ja senyhdistykset , ra i t t ius l i ike, naisten yhdistykset jalehdisto, iotka kaikki ovat to imineet mi l te i a lustaast l e l i v i ime vuosisadan puot iv : i l is ta laht ien. Nei lle kaik i l le organisaat io i l le on oleel t is ta n i iden dy-naamrnen luonne, ne ovat perusluonteel taan enemman ei-hengel lasia kuin hengel l is ia ja ne y l tapi t6,vet t iet tyd his lor ia l l is ta jatkuvuutta p; temel lavanhan lot imaan iapoja jd kul uur ia voimassa.Yhteis6jen tehtav;n: t on suojel la s i i r tota ista kutrtLUr isokr l ta seka vdhvistad yks; l6n k i is i tys la omas-ta kansal l is€sta er ikois laadustaan. Garner tekeeruotsan k ie l ta koskevassa haastat te lututk imuk-ses$an sen johtopdetoksen, et ta ruots ia kAyt€-rabn etupdes$ yksi ty isessi seurustelussa, puot i -v; ra l l is issa yhteyksisse englant i on todenni ikdinenvaihtoehto ja ju lk isessa, v i ra l t isessa puher i lantees,sa englant i on ainoa keyt i issa oleva k iet i . Kie lensidonnaisuus kansal l isuust ieto isuuteen on ruotsa-la is i l ,a loyhd.

Vlulukulru.a l ismi on Ausrral iassa nykyaan suo-si t tu sana, mike osoi t taa suhtautumistavan muu-tosta s i i r to la ispol i t i ikassa. Pei ja l tpota (Oulun y l ioprsto) tarkastelee s i i r to la isryhmien muuttumista

Reino Kero, Suomen siitolaisuuden histotia, l.Po hjo is-A me, ik kaa n su untautu neen si it'to la isu udentausta. mdijrd, rakenne, kuljetusoryanisaatio ja si-joittuminen pij;im?je ialueelle. Turun YliopistonHistotian laitos, 1982. 169 s. +kaksi karttaa.

This is the f i rs t in what is to be a rhree volLrmehistory of Finnish emigrat ion schedul€d for publ icat ion by the History Department of the Univers i tyof Turku. Part t$/o is to be wr i r ten by Auvo Kost ia i n e n a n d A r t a P i l l i , w h o w i l l b e j o i n e d b y K e i j oVir tanen in the preparar ion of par l three. Theselour scholars have rnore in common than rheircol laborar lon in th is e l for t :a l l are forrner srudentsof Turku's Hisrory Department, where a navedon€ dissertat ioas on var ious aspects of Finnishmigrar ion to and f rom Norrh America; a l l haverecerved doctoral degrees f rom the Univers i ry, and,w i t h t h e e x c e p t i o n o f P i l l i , a l l a r e c u r r e n d y e mployed in the Hisrory Deparrment Whi le such^ d r ' o w T o v e a p n . v l . h 1 . h e . d a e I n \ r : . - i o n m r )seem strange 1o those uniami l iar wi ih ihe Finnishu 1 : J p s l \ \ v s ' p r " L l e r ' l t s u g g p s l s r - e p r e pm l f e n c e o f r h e U n i v e r s r t y o f T u r k ! i n t h e s t u c l yo f F n n i s n e m i g r a r i o n . p a r i i c u t a r l y r o N o r t h A m e

varsinkin to isen maai lmansodan j6 lke6n, jo l lo in ve-hi te l len alst t i in ot taa vsstaan "hyvien vaalaatuk-kaisten ia s in is i lmaisten" s i i r to la ist€n l is : iks i mydsaasiala is ia. Austra l ian Ethnic Af fa i rs Counci l onnyt temmin hyvaksynyr UNESCO:n jutk i tausumanihmisten oikeudesta omaan kul t tu/ r i in ja et td sevoi r ikastaa myds ympardivea kul t tuur ia.

Jan Reksten Austra l ian Tukholmanl i iheryst6stdselv i t te lee maansa v i ra l l is ta s i i r to la isuUspol i t i ikkaa,

ioka sai uudet m; ier i iykset huht ikuussa 1982. Tai ,16in s i i r to la isen val innassa painot tuvat kaksi vat in-taperustet ta: perheiden yhdistyminen ( fami ly re,unionl ja ammari l l inen sopivuus. Naiden sadnnbs-ten noudattaminen takaa paremmin kontro l lo idunmuuton Ja turvatumman el6man, kun tydpaikka on

Kir jan loppulausuma antaa aihet ta odot taauusia tutk imuksia a la l ta. Edel la on jo esi le l ty Ul f8€i jbomin teos. Sen l is6k.s i . on odotet tavrssa mm.lvo Holmqvist in tutk ihus Uudenseetannin skandi-naaveista ja Olavi Koivukankaan turktrmus Austral ian suomalais ista. K€nttarydn ajkana koorru ma-!€raaal i on myds tarkoi tus koota holpommin ke,s i te l teviks i esim. ju lkaisemal la er i ta is ia luet te lo j talahdeaineistosta.

Hann€le Hentula Unger

Under the di rect ion of Professor Vi lho Ni i te-maa, ambit ious head of what was then General History Department, a chal lenging proiect was rauncn-ed in the mid-1960's, rhe goal of which was nothingl€ss than the preparat ion of a gen€rat overv iew ofFinnish overseas migrat ion" (p. 8) . The f i rs t s tepstoward what was expected to resul t in a def in i t ivehistory of F;nnish emigrar ion were obviousty succ-essful . l t is wirh just i f iable pr ide that Kero and histhree col leagues point to such accompl ishments asthe garher ing f rom both s ides of the At lant ic ofwhat is now 'unquest ionably

the targest archivesi l luminat ing the history of Fannish emigrants" {p_8). Frorn these archival mater ia ls and other sources,History Department graduates have prepared some40 N,4aster 's theses (pro gradu , tutk ie lma), ina d . j , r ' o n r L l h e d ; s s e d . r o n s o t t h e l o u r c o n t r ,butors to rh is h isrory in progress. Moreover, dozensoi ar t jc les, papers and orher pres€ntat ion have beengen€rdred by reseir rchers forrunate enough ro minet h e c o l l e c r i o n s a i T u r k u

Yet, despi te these notable successes, the Finnish-.mrgrr t ion his lory projecl has rurned our ro De adisappolnl rnent to many of rhose ctosesr ro r r .

33

In their jo int preface to th is f i rs t volume of Soo_

mon si inola isuudon hinor ia, the four parr ic ipat ing

authors refer somewhat obl iquely to var ious set

backs," which resul ted in abandonment of the

or ig inal , more grandiose goals of the project A

ful ler explanat ion is suppl ied by Kost ia inen, who

recent ly took to the pages of Kanava (No 2 1983,

pp. 180 181) to express hi ! f r ls t rat ions under the

t i t le , "L,nf in ished Projects (Pa; t t : imett6met pro_

jekt i t ) - In h is unusual ly f rank and pointed essay,

Kostrdrnen wntes ol rhe g 'eat expectat ions surt '

ounding the project , esp€cia i ly in the mid 1970's

when the search b€gan for funds to underwrr te

what was hoped midht eventuate in a h istory of

as many as a dozen volumes. In 1976, a grant of

15O,OOO Finnmarks was made avai lable by Suomi_

Ssura. However, for reasons which Kosr ia inen says

wsre never made c lear to the History Department,

the " inf lat ion-devoured" grant was wi thdrawn by

irs donor in 1982 befors the wr i l ing actual ly began.

Like his three coconlr ibutors, Kost ia inen ischagr in '

ed that organizat ions such as the Finnish Academy

and the lnst i tute of [ I igra l ion fa i led to extend

"so much as a warm hand" to the History Depart_

ment in i ts ef forr to salvage the proiect wi th even

a scaled-down historV of Finnish emigratron.

Lef t to i ts own resources, the History D€part_

ment now of fers through i ts own monograph

ser ies what is , in Kost ia inen's words, "a publ icat ion

unprepossessing in appearance" (p 181) Pr inted

on of fset f rorn typed text and enclosed In an

unadorned sof t covsr, th is 170page work is p larn

ly lass than envrsronsd d decdde dgo as a premier

volum€ in an ant ic ipated impressiv6, mul t l -part

h istory. Kost ia inen contrasts S{romen si i r to la isuu

don hinor ia, l , wi th the longer, more handsome

Engl ishlanguage From Sw.don to America A

Hinory of M'ars i ion (edi ted bv H. Runblom and

H . N o r m a n , U p p s a l a . 1 9 7 6 ) . L v a l u a t e d o n i t s o w n

meri ts , how€ver, rath€r than againsl real or rmagln

ed ideal types, Kero 's book is a useful survey of

Finnish emigrat ion to North America Certa in ly,

no one koows more about the subject than Kero,

whose prol i f ic but carelu l scholarshap on the

subiect has serv€d as a model to a gen€ralion of

res€archers on both s ides of lhe At lant ic

Those fami l iar wi lh Kero 's l icent iate and

doctoral work wi l l recogniz€ much in th is more

recent volurne, Endsed, Suom6n aiirtolaisuudan

histor ia, I , is essent ia l ly a reworking of Kero 's

ear l ier work on Finnish emiqrat ion to America(Keros dissertat ion, Migrat ion l tom Finland !o

North Am€rica in ths Y€ars belwoen the lJnitod

St€t€s Civ i l War and ths First Wor ld War, has

appeared both as Annales Univers i ta l is Turkuensis

Ser. B lom. 130, 1974, as wel l as in repr int iorm

as Migrat ion Studies C. 1, Turku: Inst i tute for

Migrat ion, 1974.) Kero examines the demographic

character is t ics of the emigranls as wel l as the

respect ive environmenlal "push" and "pul l "

chdracrer is t rcs ot Finnish dnd American socie

t ies. Esp€cia l ly valuable ;s Kero s res€arch on the

passsnger t ransportat ion system l ink ing Fin,and

and America and. speci f ical ly , s teamship l ines

and their compet i t ion as st lmulators of emigrat ion.

Final ly , Kero descr ibes how set t lement and adapta

t ion of Finnish emigrants in America was faci l i tat '

ed by their economic integrat ion, both through

investment ot their labor in the work force and

their capi ta l in automobi les, homes, tarms and

other symbols ot success,Since K€ro's books is in Finnish. i t is l ikely to

f ind i ts greater audience in Fin land, especia l ly

s ince the dissertat ion upon which the work is

based has not been publ ished in Finnish. Readers

oI Finnish have, however, had avai lable to them

Kero s at t ract ive and wel l {eceived Suursn Li inn6n

suomalais€l (Finns of the Great West. Keuruu,

1976), which covers much of the samo mater ia l

in more popular ized fashion. For their part ,

Engl ish lauguage readsrs would miss l i t t le except

an introductory chapter on the 17th century

Delaware Finns i f they were fami l iar wi th Kerot

other work, notably the doctoral d issertat ion and

the l icent iate work. Final ly , $Jhi le i t is not d i f f icul t

to understand the regret of those v] /ho had hoped

for som€thing grander, Kero 's l i rs t volum€ gaves

convincing evidence that even a vast ly t r immed

Finnish emigrant h istory has i ts p lace. Perhaps

iomeday we wi t l know more about those "var ious

setbacks" that forestal lsd an exhaust ive history of

Finnish ov€rseas migrat ion. That would make a

fascinat ing and appropr iate epi logue to th is abbre_

viated threepar l t reatment of Finnish emigrat ion

ro North America.

Gary London, Seatt le, U S A'

34

Max Engman: S:t Petersburg och Finland. Migra-

tion och influens l)03- 1917. Eidtag till kdnne-don av Finlands natur och folk H. 130 (Helsitv-

Muutto l i iket tb Suomesta Venbjel le ja suomalais iaVenaj ; l l , on jossakin maer in tutk i r tu jo a ikaisemminkin- lv lax Engmanin tutk imus on kui tenkinurdaJur 'avd ol taessaan rehteveksee. er i ty isest iSuomesta Pietar i in suuntautuneen s i i r to la isuudenja Pietar in vaikutuskentan kaik inpuol isen tutk imisel pd, ins.rdan vuoden aja l ra. I aupu-gin p€rusrami-

sesta Suomen i tsenaistymiseen. Kysymyksenaset-te lu e i ra jo i tu vain s i i r to la isuuden ja suomalaisensi i r tokunnan rakenteiden ja mekanismin selv i t tamiseen, vaikka ni i rAkin vala istaan hyvin monipuol i -

sest i . Nakyvi l le pysyy myos kysymys Pietar in ase

masia metropol ina; sen merki tystb suomalais i l leja muodostuval le Suomel le tarkastel laan laajem

missa yhreyksissa- On i lmeista, et ta val i t tu p i tka

drkardl .so on onnisLunur rarkdisu. joskdan e; ongelmaton, ku ten teki jak in huomauttaa.

Lehdemater iaal ina on kaytet ty Pietar in suoma-la lsen ja ruotsala isen seurakunnan k;rkonkir jo ia,passiv i raston asiaki r jo ja, veestonlaskentojen tu loksia ja pal lon muuta. Kir i6 l l isuuden maare on mah' d v " K L r e ^ r u t k i j d o . o s o r l l a n u l . l d h l e i s l o o n o n .qelmal l ls la, e ika lukumaar ier1 absoluut t isesta tarkkuudesta useinkaan voi puhua. Sen s i iaan ei l iene

epdi lyrrd s i i t , , et te saavutet tu tarkkuus on kysy-

myksen:set ' te lun kannal ta a ivan r i i t tdv: l .Teoksessa on selv j tet ty Pietar in suomalaisen

ls!o.nenmaalaisen) s i i r tokunnan rakennetta, s i i rto la isuuden vaihte lu i ' ta, varvaysaluei ta, paluumuut.

toa, rnuuton mekanismeja ja p ietar in varkutusalLret ta Suomessa (myos ta ioudel l isel ta kannalra)Dretd ,^ suu.ndl" ,se ' ) r ja uor5dldrse. I /deslo^voldaan havai ta per iytyv6n lo Nyenskansista e1iN e v a n l i n n a s t a j a o l l e e n 1 7 3 0 l u v u n a l u s s a n .

500 1600 el i kol | . ] isen p osearr ,d .apsrdl ld.Samal la rasol la maara pysyi kolmisen vuosikym-i 'nent : j la a lkoi s i t ten hl l ja l leen kasvaa- Kasvu k i iht y i 1 8 0 O l u v u i l a j a h u i p p u v L r o n n a 1 8 8 1 s u o m a l a i s i aol i absoluut t isest i suur in rnAara: 24374 henkea.Suomalaisten lukumaaren kasv! o l i n i i ih in ast isuur in p i i r te in noudatel lut kaupungin kasvuntemooa, e ivatka rauhanteot o l leet er i ty is ie kaann e k o h t i a h y v a o s o i t u s k e s k u s t a - p e r l f e r i a m a l l i nsove' tuvJudesrc. S-of la ld isrpn rnaard fdupungiss.n: iyr t . jd,kk ia katsoen y l let tav: jn p ienel t ; j , vastaten. a r r 2 3 o l u l ' o d s u l d 5 - v u s l d E n g F d n o s o i t i a akui tenkin, ?t ta muLrton mbar i l iasuomesta ol iv i ime vLrosisadan puol imaissa samaa luokkaa, kuinni is t , venbleis ista kuvernementeista, jo ista se ol is u u r i n t a . V u o s i s a d a n l o p u l l a t t s p a h r u i k ! i t e n k i nk;dnne mu! i ta j ien mabr?i vaheni 1880- luvul lalaht ien ia suomalaisten joukko Pretar issa pieneni

seka suhteel l isest i et te absoluut t isest i . Vuonna1910 suomalais ia o l i enee 17100 el i vajaa pros€nt-t i . [4uutoks€n syi t6 on ets i t rdva yhteiskunnal t is is taja valtiollisista prosesseista seka Venei;l16 eiteSuomessa. Suomen kannal ta kehi tys v i i t taa aina,k in yhteen terkeean seikkaan: Suomi, joka v ie j6l7oojuvul la o l i o l lur takamaata kahden m€tropo,l in, Pietar in ja Tukholman val i116, o l i saanut omankeskuksen, H6ls ingin, jonka vetovoima alkoi t l l laval l i tsevaksi . Trendi n?jyt t i je vakuui tavan selvat te,vaikka tdytyy t ietenkin muisraa, et t6 s i i r to la isuuson vain yksi osoi t in.

Vaikka suomalaisten m: ia i re i tse Pietar in kan-

nal ta o l i p;enehko, e i se ol lut s i ta Suomen kannal

la- Suomalaista kaupunkiveestd6 ol i v . 1840 suunni l leen yhta pal jon Turussa, Pi6tar issa ia H€ls ingissdja v ie le 1880 ol i Pietar i to iseksi suur in "suomalais '

kaupunki ' , Pietar in merki tyste kes; tyole isammatinkannal ta kuvaa se, et t i i suomalais ia kasi tyo16is i i ;o l i s ie l la v. 1840 lahes 3/4 kaupunkik;s i tyr t le istonmb;rana Suomessa; 1800- luvun puol ival issd Pieta-r issa ol i kaksi ker taa enemmiin suomalais ia suutarei ta, y l i nel ja kertaa enemman suomalais ia puu'

seppie ja kaksikymmenta kertaa enemman suo-malais ia kul taseppi6 kuin H€ls in9iss6. Tiety l am'matt ikunnat Pietar is$ ol ivatk in vars in suoma'la isvoi l io is ia. esim. kul tasepi i t ja nuohoojat . Suomalais€r naiset to imivar y leensd palvel i jo ;na, suo'malainen miespalvel i ja taas ol i harv inainen i lmes'rys, mike ei juur i kuulosta y, l i r rav6l16. lv luut ta j ienomrr ldtr r rdkenteen on Fnqman rodennut pysyvan

hyvin samanlaisena. Asiaa sel i t tea ns. ket jumuutto,rorsdalrd suoT3lars len vordaan havai td sr jor t tuvanaloi l l€ , jo i l la maaor j ia ja ta lonpoik ia o l i vahan. Suo'm a l a i s t e n e r i k o i s o m i n a i s u u k s i i n k u u l u i { h e i k o n k i €l r ta,dor o l ler ld) vapdampi asema (Prerar issa myosrapaampj kuin paiveluspakon ala isessa Suomessa),ukutai to isuus ja y le inen kunnol l isuus ( jonka taas

Suomessa val i tet t i in Pietar in vaikutuksosta vahe_

^evan). Nei l l : j ev6i l la suomalaiset e ivat noussoet

y le isessa arvostusasteikossa korkeal le, vaan ia ivatjonnek,n ta lonpoik ien ja p ikkuporvar ien vel imai l leja venble;seen k i r ja l l isuuteen perehtyneet muasta-

nevat , s t te i p ikkuporvar in asema vanhal la Venej : l le

ol lut korkea. Tasse tutk imuksessa on keski tyt ty

toukkomi l ta iseen muul toon ja vai l le er i ty isrd kd-

s i f ie lyb on s i ten tdanyt sel la inen ryhma kuin Suo_.nes.a ru ' reel ddrel isel upseer i t . lor ta on aiemmin

Engmanin teos tar joaa tu loksia, io iden merki tYs

e; ra jo i ru vain s i i r to la isuuteen; sen asiat i€doi l la Jajohtopaatoksi l la on merki tystd koko maamme uu

d€mman histor ian kuval le.

L

Timo Vihavainen

35

SUOMALAISPASTORI PAMPERON PYOR.TEISSA

Oiva Pohjenpirkka: Hyrien tuulten satama. Finn-publishers Oy, Tamperc 1 3. 302 s. 36 m6tanl-koitta valokuv*.

Nykyis in L€mpi ia ld$e asuva rovast i Oiva Pohian-pirkka on k i r jo i t tanut teoks€n, joka on samal laker laa muisto lma ja markakar ja kuinka kukinhaluaa. 'Hyvion tuul ten satama" v i€ luk i jansakaLras suolai3ton m€rt6n taakso: Arggn' t i inaan ias€n paekaupunki in 8u6nos Air€si in. Bunsaat kol 'm€kymm€nta vuot ta s i r ten p;6ni mutta prppur inenhdmeleirpastor i matkusr i pystyt t ,mabn suomalais lamerimi€skirkko6 Etelanr ist in synt iseen salamaan.

Tangon kuohuva kot ikaupunki s i kui t€nkaanl€vi t tdnyt punaista mattoa ja lo l le suomalaishankke€l le. Vastassa ol i uusi maai lma, poikkeava ajat-te lutapa, v ieras kul t tuur i ; sr . iomalais i l ta in moni asiandyt t i saisovan pddla€l laan. Suomalaisk i rkon ol ial!3la alka€n nouatava navakkaan va6tatuul€en.Mutta s€ nousi vrrstustamattomasl i pasror insa pe-rdnantamattomal la s i lkeydel l6,a n€uvokuud€l16soke suomalaisten rakentaj ien uut teruudel la ja ta i -dol la.

L6hes jenni tyskenomusta muistut tavan k i rkonperustamben lisiksi Pohjampirkan kirjasta s66 eliivdn kuvan merimjrspastorin kivis6ste, motta sa-mal la haastavasta tyds3rasta. Mikaen inhimi l l inen eijaa s i l le v ieraaksi . Mer imiespapissa on ol tava miestd

ioka lahtoon, s i p€lkastban saarnastuol ; in ja k i rkol .l i3 i rn r i tuaale ih in. I \ ier imies on enmies ja n i in onol tava mef imrespapinkrn. Se on tyoss:r suoranarnen616miren ehto.

Koska Argent i ;naan on vuodesra 1906 l : tht ienkulkeutunut my6s suomalais ia s i i r to la is ia, mer i .miespapin k i r javaan seurakuntaan kuuluu msrenkavi jd iden l isaksi s i i r to la iskansaa runsaan tuhannenki lometr in sateel l6. Nbin k i r j i rn kuvaukseen tu levatmukaan myos monel s i i f io la iskohtalor BuenosA;resista, Mis ionesista ja Parand- joen del ta l ra.Ol ipa kysymys mer imiehesle ta i s i i r to la isesta' ' rneidan

Dappi merki tsee Loroisra rJLea ja turvddvi€raassa maai lmassa. Papin keynt i s i i r tokunnassaon tapaus, jota muiste l laan pi tke;n Ja jo la a ina

Pohjanpirkka ei kui tenkaan tu i tota omaa na.paansa eik; mydskben mei ta suomalais ia. Hbn kat .s o o a v o i m i n j a u t e l i a i n s i l m i n y m p e r i l l e e n , B u e n o sAir€sin v i l inba ja koko laajaa pampan maata. V; l i 'nkuvau3 tark€ntuu argent i inala isen luonnon eksot i ikkaan val l in maan pol i i t t isen elaman mutkais i ink i e m u r o i h i n K i r j a n t e k e e e r i t y j s e n m i e l e n k i i n t o i

sekr i se, et ta Pohjanparkan kuvaama aika osuu suurel ta osin Argent i inan leqendaar isen diktaartor inJuan Domingo Peronin vdl takaJteen. Peron,smi inj d s e n l r e v e r l m i 6 r h r n k i r j o i t t a j a s u h t a u t u u a v o i m e rkr i l t t isest i , mutta esinee kr i i i ik i l leen myos selkedrp€rusteet : my6s pieni suomalainen k i rkko sar muiden m!kana osuutensa "Jussi Sunnuntain" innoi t -tamis la v6inoista.

Pohjanpirkal16 on tempperamentt ia ia henkevyylr ; [y l l in pystyakseen resonoiTddn myos ark ip i i iven argent i inala isuut ta, pei laamaan v ivahtei ta"kansansielun" k i r jo ista. Pienet tyypi l l iset yksi ty iskohdar, l l lante€t ja vuoropuhelut maustavat o ivall isest i koko k i r jaa. Lyhyet espanjankie l iset s i taar i lovat eksoott ;sen pikant i l . Ki r jan luet tuaan ymmdrtae hyvin, etr6 kaik ista vastuksista huol imatta osaI ' r jo t la jan syddnesta on jaaryr pdmpan syvddnhedelmAl l iseen m! l taan. Paikka paikojn tekst i heral ta6 r i ip ivan kaihois ia mlel leyhtymia Evert Taub€n laulu jen maai lmaan ja argent i inala isen zamban

Kir jo j t ta jan ra ikkaan vauhdikkaaseen ja humo.r i s t i s e e l r y y l ; i n e i k u J l u n i m e k s i k ; a n l y m p e c l di tsekehua. h!rskastelua ja ja lk iv i isaut ta. Tama eio lekaan tarpeen, s i l id miehen maineesta todistavatmoni lukuiset merenkyntbt ; t ja suomaJaissi i r ro la isetseka tyy l ikkyydessban vaikunava Buenos Airesinmerimieski .kko osoi t teessa Avenida San Juan 234T;mi in k i rkon konkr€et t iseen rakenramiseen Poh.janpirkka osal l is t ! i vasara ja saha kadessa y l impene mlssuLrnan t inrppana ' . Juur i nyt t i iman krrkonyl le kasaantuvai kui tenkin synkbt p i lvet suornalaisla ivat kAyv: j t Buenos Alresrn satamassa yhe harvem.min ja suomalaisen mer mleskirkon palvat ovarm a h d o l l i s e s r i u e t u r .

" H y v i e n t u u l l e n s a t a m a ' o n k r t o r l e t t L r p o r kkeuksel i lsen asiantuntevast i la luef iavasi i Se onv a r u s t e t t u r n y o s l a 3 d ! k k a i l a m u s t a v a l k o r s i l l a k u ,v i l l a , j o t k a h a v a i n n o l l i s i d v a r e r i n o m a i s e s t i r e k s t i a .I i e t . j m b n i m L r k a a n P o h j a n p i r k k a o n i n n o k a s l ata i tava kameramies, mika nakyy myos k,r taan val lt - i s s a o ' o l s i s s " ' H y v i e n r - u l t e n s a r a m d u n d nJ d n _ u t ) J . d n u l i j d i L ' l n d ^ r o ! u s d n l a , a o - n | | r eu l h l e n o s t a v a l i n n a s t r a n . K a i k e n k u k k u r a k s i r e -

h e l l i s e l l a j a s r s a l t o r k k a a l l a k i r l a i l a o n v e l a t u t k im L k s e l r e n s d o k r m e n , r . d r v o o . S p . ^ . d d d " d , m r dj o p a n y k y i s € n A r g e n l i i n a n t i l a n i e e n y m m a r r a m r .

Olavi L;hteenmaki

36

,f

Seppo Pdntinen: Social Mobility and Social Struc-tute . A Comparison of Scandinavian Countties.

Commentationes Scientidtum Socialium 20/l 983

1195 s.)

Kokemus on opet tanut yhteiskuntat iete i l i jo i l le ,

et t ; sosiaal isen l i ikkuvuuden tutk iminen on tuf-haut tavaa touhua. Se on jotakin, mik6 ei tahdo i : iadd tutk i jan haavi in. Mi te tarkemmin on haavin s i -s i l t6a aina tutk i t ru, s i te heikommaksi on saal isosoi t tautunut ja s i ta enemmen on neyt t : inyt s i l te,ena ei mois i l la haavei l la pdrempaa saal is ta voi saa.

Seppo Pont in€n on sosiaal isen l i ikkuvuudenrutk imuksen er i rVismi€s. Asket ta in hen on ju lkais-

sut k i . jan. joka er i t te lee i lmi6te Pohjoismaissa.

Onko Pont inen edel ta i iabn onnekkaampi ia ta i ta.vampi l ippomie5? Mika on Pdnt isen pyynirretken

Pont inen on kayt tanyt a ineistonaan pohjois '

maisen hyvinvoint i rurk imuksen t ieto ja, jotka ker i t

t i in Nor jassa, Ruols issa, Suomessa ia Tanskassakevai l le 1972. Otokset o l ivat kaik i$a nel jassemaassa noin 1000 henki lon suuruisel ja edustavatnaiden maiden l5 - 64-vuot iasta v: iestoe.

Pont inen havai tsee, et ta s i i r tyminen pois ta lonpoikaisvaestosta on pohjoismaisen sukupolv ien vd.l isen sosiaal isen l i rkkuvuuden keskeis in p i i r re. Lyhyimm:i l le jaksol le a jo i t luvaa tema muuto on ol lutSuomessa. misse kaksr kolmannesta miesten l i ikku-vuudes(€ on lahtois;n maatalousammateista. Keski .luokkaan la y l impa6n ryhmaan rekryto i tuu Suomessa mui ta Skandinavian mai ta enemman miehra

tuoraan la lonpoikaisveestdst , . Muual la s i i r rymlnenon y leens; kaksivaihers ia; Maalaispoj is ta tu lee tyd-vbestdd ja tydvaeslon poik ia paesee keski luokkais i i n a m m a t t e i h i n j o t k u t s i i t a k i n y l e m m e k s i .

Onko ty6la is lapsen sosiaal inen kohoarninenSuomessa vaikeampaa kuin muual la PohjoismaissaTPdnt inen arvelee, etra n6in on. Varsinkln Nor jassaja Ruots issa ty6vdestostd ta i maalaisveesidsra l€htbis in o leval la on p:remmat mahdol l isuudet pabsr: j

a i n a k o r k e i m p i i n ' v a l k o k a u l u s a m m a t t e i h i n " s a a kka,

l l iesten kohdal la mrhdol l isuudet kohota yhteis.Lunndr y l impr in k.r rosrumln ovor y leensa s i 'ahuonomma!, mi la kauempana vanhemmal naisrakerroiumisla ovar. Naisren kohdal la t i lanne ontoinen. Esreet ovat vahvimmil laan keski luokastaylosp; in s i i r ry i iaessa. Keski luokkaisen perheen

rytreren on pal jon vaikeampi pa?jsta kot ivakeeankorkeampaan sosiaal iseen asemaan kuin esrm. maanvi i je l i jbn tyt i r i ren saavut taa keski luokka

Koulutuksen ja ammatt iaseman vi l inen yhteys

o n s a m a n l a i n e n k a i k k i a l l a p o h j o i s m a i s s a : p e r u s l aammatt ikoulu t .k :naan olevi l le aukeaval ovetvain tydv,en ja maaralousammarteih in. Ei juur i

s i i td y l6spain. Yl ioppi lat tutk into taas takaa y leen'

s a p a : r s y n k . s l i l u o l i r V l e ^ , r p i : n k e r ' o l s r - l d s r l d

k in eteenpain. Minki i rasoisen koulutuks6n lapsl

saa r i ippuu edel l€en vars in pal jon hinen vanhem

piensa sosiaal isesta asemasta. Akateeminen loppu'

tutk into on taval l inen vain yhts iskunnan hyva_

o6aisten" lasten keskuudessa.Pdnt inen tu lee myds s i ihen tu loks6en, ot ta

poliirtisen kannan maiiraytymisess6 on t6rkeimpae

so, miss6 yhle iskunnal l isessa kerrostumassa kukin

on, kuin ss, miste kerrostumasta on lehtois in. Teh-

raassa ty6skenteleve poika eanestee vasommistoaja hanen lukrossa opet ta jana to imiva s isarensa oi

kei i toa, vaikka isa kot iky lassa aina aen€st i k€skus_

taa. Epbvakainra tess6 suhteessa on keski luokkaankuuluva v6ki . Se jakaa lahtokohdistaan r i ippumal_

ra polr t t t isen kannatuksensa ni in o ik€al l9 ia vasom.

mal le kuin keskustaankin.Yleensd sosiaal inen l i ikkuminen ei n6yie vai-

kurtavan ihmisten ystevyysluhtei r i in n i in, . t ta

ihmiset tu l is ivat to is i . taan er isryneiksi . Pont inon

s6noo, et td poikkouks€n t6ssa suhteesra muodosla-var vain suomalai3€t maanvi l je l i jd iden lap56l , jotka

ovat mui ta yksineisempi i i . Suomsssa ihmiset nSyt-rav; t muutonkin o levan as€maansa ja e lama6nsetyytymdttomampia kuin muut Pohjolan asukkaat-

Kir jan m;elenki inrois inta ant ia onkin se osa,

mi!s: i tutk i taan sosiaal isen l i ikkuvuuden suhtei ta, h m , s l e n p o l i i t t i s i i n a s e n t e i s i i n . y s t a v a p i i r i i n i a t y y -tyv i isyyteen. Myds naisten sosiaal i3en l i ikkuvuuden er i r t€ ly on k i into isaa kaikessa ongelmal l isr ju-dessaan. Er i ty isest i huomio k i inni t tyy nor ja la i l t€nnai6ren as€man er ikoispi i r te is i in muihin pohjois-

maisr in kanssasrsar i insa verrai tuna. On pidertava

lonkin la isena puut teena s i t6, er t6 k i r jo i t ra ja e i tar l ias ianr i laa koskevia havaintoja mi ienkaen kommen-

r o i ,Mrten Pontanen s i t ten y leensa pyrk i i sel i t t ; -

maan sosradlrsta l | lkkuvur. i r ia Ja s i ine havartsemiaaneroavaisuuksia Pohjoismaissa? Ei iuur i mi tenkeAn.Taulukkolensa perusteel la han y leensa tyytyy vainrorearr ladn, er ta jotdkrn dsiad nayi tdS olevan iossa.k in maassa enemmen kuin jossakin to isessa ja et tejokin to inen pi i r re taas nayt taa olevan y le isempijossakrn to isessa maassa kuin muual la. Jos hAnenk ' r t a s t J r . s e l r l l a v r a a i n e k s i a l a i n r a a n l o y r d a , n r i nne ovat lovsi : j v i i t tauksia esim. €. i la iseen teol l is lu-misnopeureen er i maissa.

O n k o P o n i r n e n s i t t e n k i i n n o s l u n u t p i k e m m i n .k i n s o s i a a l r s e n l r i k k u v u u d e n t u t k i m u k s e n m e t o d ologisrna kysymyksist . j? Hyvin p idbi iyv, isel l ; raval .le. Kaikesra s i i la epataval l isen v i lkkaasra Ja vaiheik.kaana keskustelusta, jota on kdyty sosiaal isen l i ikL u v u L d e n l . t L i m u s r r e n e r e l m r s t a , h a n e < ' r j a a v a r s i nniukan katsauksen i lman yhtean mair i is ia ta iassosiaat io indeksi i j - Formaal inen esi tystapa ei o iePont isen esi tys iapa. Ainoastaan loq l inea3r iset mal-l i t saavat hanet vbhen lempenemban, mulra sekinjaa hvvin herkel l iseksi tu ikahdukseksi

K u u l u u k o h a n s i t t e n n ; i h i n t u r k i j o i h i n , i o i k ak?Vtt :var tarmonsa aineistossasn olevien puurte l l i

37

suuksi6n puolustelem;s€en, pei t t€ lemiseen ta i kom-p e n s o i m i s e e n ? E i , h a n e i k u u l u h e i h i n k a s n .

H;n ker 'oo r ierdvans. . err i ha.e1 k;yrossaarolevat otokset ovat moneen kayt t6tarkoi tukseeni idn p enrd. l .d, kear ryhmir te lyr e iv; r kerro mir ;a.

h ienojakoisempi in l !ok i t te lu ih in e i tahdo r i i t ta jtapauksia. On !o inenkin ongelma, ionka han kef toot iedostaneensa. Se koskee ammatt i t ie to jen kytkeytymlst i aakaan. Ammatt i t iedot perusruivat vasta 'u k s i r n , j o t k a o l i a n n e t t u k y s y m y k s i i n M i k a o nammatt is i? ja 'Mlkb on isesi €rnmatt i l ' . Nuoretvastaatat o l ivat todenndk6isest i vasta uransa alussa,kun taas vannal vastaajat o l ivar jo lopul l isen ase.ndnsd \ l - te is l run^dssd vyos v.srad

l ien rs ia koskevissa ammalt i t iedoissa ol i tate i ,s ta

lohtuva. vaih ie lua. i r rLr l ta myds his lor ia l l is ten r l

kakausierojen ai f 'eut tamaa var iaairota nuorten

vastaaj ien isan ura saat to i kyselyhetkel la o l la v ie la

kesken vanhojen vastaaj ien isbt o l ivat e leneet e la-

mrnsa aivan er i h istor ia l l isena aikana. Pdnt isen

a s e n n e n a i h i n a i n e i s i o n s a r a j o i t ! k s i r n o n a l i s t u v a

ei pLrolusteleva ta i ratk6isula ets ivd.Minkalainen Pont isen k i r ja n: ln o l len on? Se on

si is i i : K!vai leva. Neutraal i . Se ei o le rohkea, y l lat_

tevia tu loksia la i uskal let tu ja menetelm6kokei l ! ja

s is6l tave- Se on akateemlsen kuivahko erka sen

uertavuut ta suinkaan helpota sen typograai inena s u : p l e n i k i r l a s l n l a a i L r , p i t k ; t r i v l t j a k l i l t ; v 6 p ; i -

per i

M i k k o A S a l o

38

SIIRTOLAISUUSINSTITUUTIN KIRJASTOON'

SAAPUNEITA JULKAISUJA

PUBLICATIONS RECEIVED

Muurtol i ikeki r ja l l isuus

A I R A K S I N E N , A r j a : " i n t e f i n s k i n t e s v e n s k -enba( uddeval labo", Socio logiska Inst i iut ionenGdteborgs Univers i tet , C1_i D1 uppsats i socio logid e c . 1 9 8 3 . 8 9 s - + l i i t t e e tB A C K E R , B e r i t & E U T T 1 N G S R U D , L i v & H E IB E R G T u r i d & K R A N , T u r i d & l l ' I A T H I S E N ,Vigdis: Migrat ion Research in Norway. A Cata 'ogue ot prolects and pubi icat ions Revised edi t ion,1 9 8 1 P f i o ' p u b i . S - 3 / 8 1 . I n s t j t u t t f o r f r e d s f o r s k 'n ing nternet ional Peace Research Inst i tute. 219 s.8 E C K , P i r j o L i i s a : D a r s t e l l u n d u n d v e r g l e i c h v o nf r U h e r z i e h u n g s k o n z e p t e n f u r a u s l a n d i s c h e k i n d e r .0 i p l o m a r b e i t . W e s t f a l i s c h e W i l h e i m s U n i v e r s i t b t[ r i jnnef Fachbereich 9: Erz iehungswissenschaft ,S o z i o o g e , P L r b l i z i s t i k . M i i n s r e r , d e n 2 9 . M a i I 9 8 1 .184 s.E Y S V E I E N , T o r o g K N U T S E N , S i g m u n d : F l y r r e -k jed€r Trondheim. Bol igbyggningens r ingvirkninger r bol igmarkedet. Norsk Insr i tut t for by ogr e g i o n s f o i s k f i n g . N l 8 R , r a p p o r r 1 9 8 2 r 5 O s l o1 9 8 2 . 1 3 0 s .C O P E L A N D , W i l l i a m , H A L T Z E L , f v l i c h a e l , H A n .T I A L A , K a a r l o l e t a ) : F i n n i s h , A m e r i c a n a c a d e m i cand proiessional exchanges: Analyses and reminisc e n c e s E s p o o 1 9 8 3 . 1 0 5 s .D U G A N T S Y , M a r i a : U n g e r s k a i S v e r i s e . A n a l y s a vsprbk ga drag j sver igeungefska barns skoluppsal-s e r . F U S K I S / F l D U S . U p p s a l a u n i v e r s i t s t f i n s k ,ugr iska inst i tut ionen. Uppsala univers i tet I983.83 s.E R I K S S O N , R t i t t a & K U R R O N E N , I n a r F d r s d k s -verksanrhet med f insksprEkig gymnasial yrkesur-bi ldninq. Pedagogiskt centrum vid Srockholmss k o l { o r v r l t n l n g R a p p o r r Y : 2 2 5 1 9 8 1 9 2 sFlyt tn ing t r l och {rAn Stockholms ldn. Kv:rbo-ende och : rerui f ly f tn lng Li jnsstyrelsen i Srockh o m s l a n 1 9 8 3 n r 5 . S t o c k h o i m 1 9 8 3 . 1 0 8 s .H A N E F O R S , M o n i c a & I V A R S D O T T F R , K r i s r i n e :Finska €levers yrkes och utbi tdningsvat . En studieav en t lnsk elevgrLrpp i Gdteborg. Delrapport 3.s s . 8 2 1 9 3 .H O L L I , / e l v i n G . & J O N E S , P e t e r d ' A ( e d s . ) :

Ethn;c Chicago (revised and expand€d). Pr intedIn the L,ni ted Srates of America 1984. 625 ! .HUJANEN, Tai l to {ed.) : The ro le of informat ionin the real izat ion of the human r ights of migrantworkers. Report of Internat ion6l Confergnce,Tampete 19-22 June 1983. Tampereen y l iopisto-

t ledotusopin la i tos ju lkaisusar ja B 121198I.348 s.Invandrares iakarkontakter . Foneckninq over ldka-re b€redda at t medverka i angelagna verddr€ndsnpA frammande sprAk 1981 82. Socia lstyralsen.L i b e r T . y c k 1 9 8 1 S t o c k h o l m . 1 1 2 s .Invandrarverkets anslagsframsrel ln ing 1984/85.Versamhetens utv€ckl ing och f ramt ida inr ik tn ing.L i n k o p i n g 1 9 8 3 . 1 6 5 s .JALAMO, Taisto ja Rei jo RUSTEB: Sver igef innarforr och nu. Trydel ls Trycker i Ab, Stockholm1 9 8 3 . 1 2 8 s .JARTELIUS, Arne: lnvandrare och idrot t - Kr is ' t i -anstad 1983. 109 s.K O R S O S K I , I n g r i d & P A P A S T E F A N O U , G e o r g i o s& P E R S S O N , B i r g i t t a & W I N K L E R , B i r g i t r a &ZELANDER, Kar in: lnvandrarf iendiga tend€nsor iSver ige. Var beror dessa pA och hur kan de b€-kdmpas?. G6teborg univers i tet . Socio logirks in. r i -iut ionen. invandrar- och minor i tetsf ragor B 1. Fort -s e t t n i n g s k u r s h t 8 2 v t 1 9 8 3 . 1 1 7 s . { k o p i o ) .L i i terat ! r om invandrer- og minor i tetssporsm6l,En katalog over saml ingen i invandr ingssekretar iatets b ib l iotek. Oslo. Kommunal og arb6idsdeparto-mentet innvanrdr ingssekretar iater . Apr i l 1983.1 2 6 s .P H I L L I P S O N , R . & S K U T N A B S . K A N G A S , T . ,C J l t i l i n g u a l i s m . p a p e r s i n c u l l u r a l a n d c o m m u n i .cat ;ve l in)compentence. BOLIG-papjr 28. Roski ld€Univers i tetscent€r . L ingvisrgruppen. November1 9 8 3 . 7 7 s .P O H J A N P I R K K A , O i v a : H y v i e n t u u l t e n l a t a m a .Jyvasky16 1983. 301 s.RASILA, Vi l jo : Teol l is tum' iskauden muutto l i ik-keet . Mikrohistor ia l l inen tutk imus Tampor€on s€u-dul ta. Tampereen y l iopisro. Histor iat i6ts6n la i rok-s€n ju lkaisuja 7. Tampereen y l iopiston JSl jent i imia-palv€lu 1983. 323 s.S A L O R A N T A , R a i l i : F i n l r n d a r o i S t o c k h o l m 1 9 8 3 .Stockholms Social f t i rval tn ing. 80 s.

39

Suom€n 5i i r to la is!uden histor ia osa l l Aat l€al l inen

toimint6. Kost ia inen, Auvo & Pi l l i , Ar ja. Turunyl iopiston histor ian la i tos ju lkaisuja no '12. Turku

1983. 180 s.Sven5k emigrat ions- och egnahemspol i t ik Sren

1 9 0 7 1 9 3 2 . E n d v e r s i k t t i i l m i n n e a v 2 5 : r s a r b e t e

inom Nat ionsl fd.eningen mot Emigr€t ionen Sbl ls-

kapel HBm i Sver ige. Stockholm 1932. I79 s.

Sver igelrnna. och f in landssvenskar. Rapport f ren

e t t j a m f d r a n d e s e m i n a r i u m p 6 H a n a h o l m e n 1 5 1 7 .

1 1 . 1 9 8 2 . S v e n s k a F i n l a n d s F o l k t i n g F i n i a n d s

svensk Rapporr nr 4 Apr i l '1983. Abo Akademiskopier inqscenrral 1983 124 s.TIERNEY, John (ed. l , Race, (n igrst ion anc school

Ing. Great Br i ta in by Thetford Press Lid. Noffo lk

1982. 202 s.Y L A R A K K O L A , A r v o : R u o t s i n s ! o m e n k i e l i n e nl e h d i s t o 1 8 7 5 - 1 9 7 8 . H e l s l n k i 1 9 8 2 . 1 1 5 s

K.unoki . i ! l l i iuut

J A B V E N P A , A i l i ( e d . ) : F i n n i s h A m e r i c a n W r i t e r s .

New Br ighton, MN 1983. 97 s.

J A R V E N P A , A i l i ( t r a n s l a l e d ) : S a l t o f P l e a s u r e :

Twenr ieth 'Century Finnish Poetry. New River

Press 1983. 239 s.

Muut ju lkaisul

B R A N D S T R 6 M , A n d e T s & S U N D I N , J a N I e d . J ]

T r a d r t i o n a n d l r a n s i i i o n S t u d i e s ; n m r c r o d e m o

lraphy and socia ch€nqe Repor l No. 2 f rom the

D e m o g r a p h i c D a t a B a s e K u n g a l v 1 9 8 1 . 2 5 5 s

G A B R I E L S , A n n a & B J O R K D A H L S u s a n n e :

L I N G - p r o t e k ! e n s e n k a t 1 9 8 0 . K l a s s i t i k a t r o n s s y s -

tern for svar pa enkatens oppna f rdgor lbmte enr ' r d e l n r r q I o o e - d e r e g ' o n e r o " l d q o q r . l " i n . ' l ,

t ionen Goteborgs univert i ret 1983 07 8U sH A A I S A L O . B r s i o l n n o v a a t ' o i d e n d l i t u ! s i o k L n

n d ' l r g h d , r r n ' o s s c A . d L n r . " ' s ' b i . J m p o p ' s i s

S e r . A V o l , 1 6 3 V a m r n a a 1 9 8 4 3 1 6 s 1 - i i t l e e l

K A N C A S S A L O , H a n n u 1 e d ) . S e c o n C S c a n d i n a .

v an Research Sem nar on niormat on : \ ,4ode inS

and Daia Base fv l , :nagerner i r Acr. Un !ers l tat sTdmoerens s Se: I T lma?te I983 473 :

K O I S r ^ r F \ . P e r l l . I e h n r J ! i s e . u u d s r ! k s - c I t al y o v D r m a n k 3 v i 1 { r T v ! ! o , ! : r m n s t e r r l s J U n n i l

t e u o s a s t o T y o v o l o r i : i p o r t ' s r a T L l k i m u k s i . N r c

4 7 1 9 8 4 H e l s r n k 1 9 8 4 3 7 0 s

K O I I T A N I E I \ 1 i . L e o f , i o ' i h e , n a . d l " ' l n r n r 3 l n

; r , t . r r . i 'er r ! ' r P rsr , ; . . r r Ch.r . .Je O. iun

yl iopiston maanr ieteen la i toksen tu lkaisLr ja Ku!

samo 1983. 164 s.L A H I K A I N E N , A n j a B i i t t a r T y o t t d m y y s , m i e l e n -terveys ja ryol l isyyskoulutus. Tapaustutk imusyhdesra yhteiskuntat ierei l i jd i l le ja humaniste i l le

iar jestetysta !yol l isyyskurssista ta sen osanottaj i s ! a . T y d v o r m a p o l i i t t i s i a s e l v i t y k s i a N r o 5 2 ' 1 9 8 3T y o v o i m d m i n i s t e n o , S u u n n i t l e l u o s a s r o , H e l s i n k r

1 9 8 3 . 1 0 0 s .L A R M O , S e p p o & V A A R A L A R e i j o : T y o n v ? i l i -

tyksen ehdot ja suunta. Tyovo imapoi i i t t is la selv i .t y k s i d N r o 4 9 1 9 8 3 . T y o v o i n r d m i n i s t e r l o , S u u n -n i t t e l u o s a s r o . H e l s i n k i 1 9 8 3 . 8 4 sL O C K R I D G E . K e n n e t h A T h e { e r t l r t y i r a n s ir ron in Sweden. A prel m n,rry ook al smal ergeosraphic un; ts. 1855-1890. Demosraphic Dar?

B a s e . K u n g a l s 1 9 8 3 . I 3 5 s .

N A T T I , J o u k o : O s a a i k a t y b n k l s v u n a k y m a t S u o -

messa. TyOvormapol i l t t is ia selv i ly ks iS Nro 53

1983. Tydvoimaminis(er io.Suunnr( te luosasto Hel

s i n k i 1 9 8 3 . 1 6 3 s .P E T T E R S S O N . T o r s t e n ( r e d . ) . A b o A k a d e m l

forskar. P6soende projekt 1983. Abo Akademis

kopier ingscentra l 1983. 289 sPORKKA, Sirpa Vaeston vanhenemisesta ia ika-

rakenrcen kehi tvk.esl i Suornessir Turun y l ioprsto

S o s i a a l i p o J i t l i k a n l u l k a i s u t a s a r j a A 1 1 1 9 8 3 . T L r r '

k u 1 9 8 3 1 2 2 sR A N T A L A , J u k k a : A n a p p l i c f i i o n o l s t o c h a s t r c

c o n t r o l t h e o r y i o i n s u r a n c e b u s r . e s s A c t a U n i v e r

5i tat is Tamperensis ser A Vo 164 Vammal.

1 9 8 4 . 1 5 7 5 + l i r t r e e t5 A ' O \ F N . r ' r . . , S u o r d r r \ e n . t . 1 " ' u ' , - ' r J r ol y n t ; r l e s t e l m a S o s i o l o g l n e n i u l r , m u s l l e s i n k i1 9 7 0 3 5 3 sS a m m a n d r a g a v d o k t o r s a v h a n d ! i n q a r C 1 o . i h D l

uppsarser rdFrror ter . Gdteborgs u. ivers i ret . Ped,

s o g i s k r , n s t r L r r , o n c r 1 9 8 3 0 9 9 r <

S o s r , n i n r r l s " n l o J ! , l 1 a n 1 o t ; a s u ' , . J \ d r . , o ( ' J r r ,pohlolsmarssa N,J U ser e 1983 10 F TLrkholm,r1 9 8 3 2 3 7 sS p i n q a o c h J , r l a r 3 s o c k e n s l . r n . ! p , o t . k , r r n r e dl r r r i , h s n d n q : , D e I 1 6 0 0 1 7 5 0 U l . i , . , .

S r r : n g . F o r . , i . a t s o c h q ! n b \ , t l s q I e A e . l t

r i J . S t : e . K r t b e , q L r , s r . j r h l r r , f F , L S . - iS r . ) . k h o d l t 8 2 2 l 9 s, / A H A I A L O K . r , T y o r . r r ' . f r . s k r , 1 l a

_ 1 . "

D s a s r . T y . , . - r , i i p . r ' r 1 r s . r 1 r : r , K r , , \ r o i a

t 9 g : r l e r 5 , . ' 1 , o s : l : 0 0 ,

,10

SI IBTOLAISUUSI NST ITUUTIN VALTUUSKUNTA

1984

Ministeriiit

0petusministeridTy6voimaminisreridU lkoas ia inmin is te r id

Julkilet yhteis6t

Turun kaupunki

Korkeakoulut

Helsingjn yliopisroJoensuun yliopisto

Jyvljskylan yliopisto0ulun yliopistoTampereen yliopistoTurun y l iop is to

Vaasan korkeakouluAbo Akademi

Vapaat yhteistit ia jeriesriit

K i rkon u lkomaanas ia in to imik .Mannerhe imin Las tensuo je lu l i i t .Pohiola-Norden Yhdistys r.y.Samfundet folkhelsan i svenskaFinland r.f.Seutusuunnittelun Keskusli ittoSuomaJaisuuden LiittoSuomen Nuorison LiittoSuomen Vbestdtieteen Yhd. r.y.Suomi .Amer ikka Yhd. L i i r toSuomi-Seura r.y.Svenska FinlandsmdktigeTurun yliopistoseatidUnioni Naisasiali i tto

lmmigrant-lnstitutet (BorAs)Ruotsin SuomalaisseurojenKeskusliitto

Varsinainen jasen

Hall.siht. F redrik ForsbergKans l iapee l l . Ta is to He ikk i lATo im. pde l l . A lec Aat to

Prof. Lars HulddnDos. Ve i jo Sa lohe imoPro l . lMauno Jok ip i iPro t . Uuno Var ioAp.prof. Oll i KultalahtiPro f . Terho Pu lkk inenVs pro f . Kauko lV l i kkonenPro I . B i l l Widdn

Teo l . t r i Har r i He inoKans l ianeuvos Pekka He imoOhj.joht. Christoffer Schildt

Prof. OIe Wasz-H6ckertRakennusneuvos Ra imo Nar jusYM Jukka-Pekka LappalainenL i ikkeen joh t . Esko V. Koske l inF i l . l i s . A l t t i Ma iavaHov io ik .p res . Vo i t to Saar ioProf Jorma Pohjanpalo

Fo lk t ings fu l l -Dos . Tom Sand lundToim.joht. Juhani Leppa

Suomessa Va l t .yo . Johanna Mann i la -Ka i -painen

Varaias€n

Kul t t . s ih r . Ra i ja Ka l l inenOs.pe: i l l . Ho lger Ou ickJaostopeell. Tatu Tuohikorpi

Prof Yrjci B lomsredtAp.prol. Kydsti UrponenAp.pro f . Erkk i Leht inenPro f . Kydsr i Ju lkuYl ropet t . Mat t i Kaa5 inenDos. Jorma KytdmekiAp.pro f . Tarmo Kosk inenProt. Sune Jungar

Pbbs ih t . Jaakko Laun ikar iJiir j. joht. Alpo Kylldnen

Oik . t ie t . l i s . Jaakko Kosk imies

Direkt. Per-Erik lsakssonTutk.padll. Timo SinisaloFK Eeva 'Mar ia Nerh iKou lun joh t . An t t t Leht tnenVa l t . l i s . N4 ikko A. SatoTo im. joh t . An tero Hut tunenOs.pde l l . Osmo Ka l l ia ta

L is . Roger BrooJoht. Reino VuorinenMais t . Karmela BCl ink i

Ap.toim.ioht. Kauno LehtoTo im. joh t . Jouko Hu lkko

Saila Ekstrdm

Matti J. Korhonen

Ap. kaup. joh t . Pent r i Laht i F i l . l i s . Chr is te r H ummels ted t

Varsinais-Suomen Maakuntali i t. Toim.joht. Perttu Koil l inenViestdli i tto VTT Aarno Strdmmer

Buotri$a olevat

Annikki Nikula-Benito

FM Markku Peura