MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTO LAISUUSI NSTITUUTTI

S I I R T O L A I S U U S _ I V ] I G R A T I O N

7. vuos i ke r ta ,7 th yea r

S i i r t o l e i suL rs i ns l i t uL r t t i lM ig ra t i ons i t ) s1 i1u te t

PJ j l o i n l i t t a r nEcJ i r o r O lav i Ko vukangas

To im l t uss lh t se r i

Ass i s tan r l \ 4a i j a L i i sa Ka lhama

T o i m i l u s k ! n 1 a :

Ed i t o r i a l commr t t ee i

P ro f . V i l ho N i i t emaa ,

P ro f . Sune Junga r , Abo Akademi

P ro f . Te rho Pu l kk inen , Tu run y l i op i s to

Aikakauslehti i lmestyy nel jd kertaa vuodessa

T i l aush in ta on 12 mk /vuos i t a i l 5 Rk r ,

i r t onu mero 3 mk .

T i l auksen vo i suo r i t aa maksama l l a 12 mk

Pos t i s i i r t o t i l i l l e TU 495 90 '3 .

S I I R T O L A I S U U S I N S T I T U U T T I

IM IG R AT IONS INST IT UT ETKi r sa tn r i a l ue , r ak . 46 .

20500 l r r k r 50

; r L ' t r ! l 2 l l 7 536

Henk i l okun ta i

O lav Ko i vukangas , Ph .D . , j oh ta ja

HuK l \ , 4a i j a L i i sa Ka lhama , t o im is tos ih tee r i

Yc r . r ne rL . Se i j a A lb rech t , t o im is toapu la inen

Ekonon r R i t va Vehn id inen , k i r j anp i t ; i e

VTM Kai Lindstrdm, symposiumin sihteerlVTM Ar j a Mun le r , t u t k i i aVTK l smo S6de r l i ng , t u t k i j aVTlvl Simo ToivonenHUK E i j a Suna , ney t t e l ys i h tee r iVa lokuvaa ja Ka r i Leh t rnen

Va l t uuskunnan p j .

P ro f . Jo rma Poh janpa lo

Ha l l i r uksen p j .

P ro f . V ho N i i t emaa

S I I R TO LA I S U US I NST IT U U T I N H A L L IT US

1980

To im. j oh t . Tau r i Aa l t i o

P ro f . E rkk i AspTo im .p ;a l l . A lec Aa l t oP r o f . L a r s H u l d d n

Pro l . Sune Junqa r

Neuv .v r r kam ies Juhan i Ldnn ro thAp .os .paa l l . P i r kko l \ , 4e la

Va ra tL romar i Jukka M ikko la

P ro f . V i l ho N i i t emaa

Tu tk . i a i t . j oh t . A imo Pu l kk rneo

Suomi -Seura r .y .Turun y l iop is toU lkoas ia inmin is te r idHe ls ing in y l iopas toAbo AkademiTy6vo imamin is te r ioO petusmin isteridTurL . r n kaupunk iS i r to l ; l suus ins t i tu u t t IVaes to l l l t to

Kans ikuva:

Cover:

V6 rm lann in suoma la i s ten j d l ke -

l a i ne n

A descenden t o f t he F inns

in V6 r m land , Sweden ( f o to

Va r m lann i n Museo /Vb rm lands

l\,4 useu m )

TYPOPRESS OYTurku 1980

PALUUONGELMASIIRTOLAISUUS -ILMIOTA SELIT -TAVAI.IA TEKUA-NA

Valtamertentakaisen siirtolaisuuden ndkd-kulmasta katsottuna paluumuuton tutki-misen taytyy ottaa huomioon seuraavatnelia vaihetra, jotka on havainnoll istettukuv iossa 1 : e leme a lkUperamaassa, s i i r to -la isuus , e lamd pbbmbdrbmaassa ja pa luu .Teoreet t i se l la taso l la s i i f to la is i lm id on ja tku-va ympyra , jo ta muuta ja k ie r tea ; pa luuvoi johtaa uuteen ldhtocjn ehk; useitakinkertoja, mutta lopulta kierros pysehtyyjoko a lkuper ; i seen ko t imaahan ta i p i je -m6aramaahan. Seuraavassa on tarkoituksenaluonneht ia l yhyes t i ne tek i ia t , io rka y le i -se l le ja yks i l6n taso l la va iku t t i va t s i i r to la is -ten paatokse€n ioko palata takaisin tai

, ;add uu teen maahan pysyves t i . l Tu tk irnuksen kohderyhmand ovat olleet ne380 000 suomala is ta , jo tka ldh t iva i t s i i r to -la is rks i va l lamer te r ' r taka is i rn ma ih in 1860luvLr l ta vuoteen 1930 mennessa. He iddnmahdo l l inen pa lL runsa on se lv i te tTy 1970-luv ! l le as t i .

Tors ta iseks i eurooppa la inen s i i r lo la ish is loran tu tk imus on k i inn i t tany t va in vahan

Tutun Vliopiston historian laitoksen assistentti.

khjoittanut lukuisia a.tikkeleha sitrtolaisuudenja Ame.ikan historiasta

huomiota paluuongelmaan. Syyna ti ihen eio le o l lu t tu rk imusa iheen epere levant t iusvaan li ihteiden, lahinna ti lastomateriaalinpuute. Laaja ti lastot ut k imus, jonka toi-meenpani The United States NationalBureau of Economic Research 1920-luvulla,k i inn i t t i huomio ta myds pa luuaspekt i in ,

mutta hyvin rajoitetusti, koska materiaa-lia oli saatavissa vain viidesti i maasta(Espan ja , Eng lan t i , l ta l ia , Ruo ls i ja Suomi ) .2Monet tutkijat ovat osoittaneet kiinnostustaaiheeseen, mutta ovat samalla joutuneet

huomaamaan lehteiden aiheuttamat ongel-mat.3 Sama pdtee nykyisiinkin muutto-l i i kke is i in , s i l le es imerk iks i AnthonyH. RICHIVIOND kykenee es i t tdmd6n va inarvioita paluuilmidstd Kanadan toisen maa-i lmansodan ja lke is ta s i i r to la isuu t ta kar to i t -taessaan.4 NAin on as ian la i ta myds Eu-roopan s isa isen muut to l i i kkeen kohda l la ,s

Yleisesti ottaen perusteell isinta tutkimustaovat paluukysymyksesta suorittaneet tois-ta iseks i ne ru tk i ja t , jo iden kohteena ono l lu t joko Ruots in6 ta i l ta l ianT va l tamer ,

K u v i o 1 .P r l u ! s i r r t o l r r s u ! s r l m r o n l u r k r m u k s e n r e o r e e t l r n e n l a h t o k o h t a .

t en taka inen s i i r t o l a i suus . L i saks i vo idaan

ma in i t a t u t k imukse t k re i kka la i s i s taS j a i r '

l an r i l a i s i s t a9 va i kka ne ova t r a j a l i s a j a

p inna l l l s i a kysymyksenase tTe L lL l t aan Vuo -

teen 1979 r rp | rp so o l ' - nP \ l l ny l vd n

kaks i monog ra f aa pa aavan kaukos i r t o l a r

suuden h i s l o r as ta

Suoma a l se t s i r t o l a i se t ova t yks i ha rvo rs ta

r yh m is ta , j o i den pa luL t rnuu t t oa vo rdaan

pe rus tee l l i ses r i t u t k i a kay te t l av i ssa o lev en

lah te iden avu l l a . Laa ian nakoku lman sa i l y t

t am iseks i j a y l e i s lYs te r r l ekem isen poh iaks

he i t a on ku i t enk in ve r ra t t ava mu ih in ' vh

m i i n ; t ; s sa m ie lessb suoma la i se t ova t o tos

tu t k i t t aessa eu rooppa la i sen va l t amer ten ta

ka i s i i n ma ih in suun tau tuneen muu t to l i i k '

keen pa luuonge lmaa .

Amer i kka la i sen Eve re t t S . LEEn ma l l i

r nuu t t o l i i k ke i s i i n va i ku t t av i s ta t ek i i o i s ta

sove l t uu paap l i r t e i ssa ;n pa l uus i i r t o l a i suuden

h i s to r i an t u t k im iseen :

a ) ko t rn ,aassa va i ku t t ava t t e k i j a t ,

b l kohdemaassa va i ku t t ava t t ek i j a t ,

c ) va l i i n t u l eva r es tee t , j a

c l i hp f k i r i koh ta i r e t t ek i j b t . l o

Tos in LEEn ko lma t ta t ek i j dd e i o l e mah '

do l l i s t a o t t aa e r i l l i seen kas i t t e l yyn , s i l l e

esteet paluul le syntyivat nimenomaan koh'

demaassa. Lisdksi ne ol ivat luonteeltaan

seke y l e i s i a i e t t d henk i l dkoh ta i s i a .

Loog i s i n ta on l dh tea l i i k kee l l e s i j o i t t ama l l a

suoma la inen kaukos i i r t o l a i suus kansa inva -

l i seen kon teks t i i n . Vuonna 1911 j u l ka i s tU

D i l l i nghamin kom iss ion rapo r t t i Yhdysva l '

t a i n - s i i r t o l a i suudes ta j ako i maahan tu l i j a t

"uus i i n " j a " vanho ih in " . "Uus ia " s i i r t o l a i '

s i a o l i va t i t a ' j a e te l deu rooppa la i se t ," vanho ja " Kesk i 'Eu roopas ta j a Skand inav ian

ma is td l dh lenee t s i i r t o l a i se t . K r i t ee r i ne p i -

de t t i i n ens innek in s i i r t o l a i suuden a l kam is -

a jankoh taa kussak in maassa . L i saks i

ka t so t t i i n , e t t i " uus ien " s i i r t o l a i s ten maa-

han tu lo o l i va l i a i ka i s ta ; hea td p ide t r i i n

vd l i a r ka i sena t ydvo imana , j oka nopeas t i

pa laa t aka i s i n ko t imaahansa . Ede l l een"Jus ren " s i i r t o l a i s t en l uo n teeno ma i sena p i i r .

t eena neh t i i n he idan kesk i t t ym isensa suu r

kaupunke ih in , kun " vanha t " s i i r t o l a i se t

ase t t u i va t y l eens6 maaseudu l l e . Ja l opu l t a

suu r i n osa "uus i s ta " s i i r t o l a i s i s t a o l i m ie

h i a . 1 1

S i i r t o l a i suus Suomes ta sa i massa i lm idn l uon

reen myohemmin { l 870 l uvu l l a ) ku in mo

n i s ta Kes \ ' E r . r r oopon ta r Skand inav ian ma is

ta , mu t ta t o i saa l t a se o l i t eydess , vauhd l s

sa , kun muu t to l i i ke e rb i sU e te ld i sen Eu

roopan ma is ta o l i vas ta a l kamassa . l 2 Na in

suoma la i sen va l t amer ten taka i sen s i i r t o l a i suu '

den a l ku s i j o i t t uu i onnek in eu rooppa la r -

se l l e kesk i va l i l l e .

Suomen pa l u us i i r t o l a i suus oso i t t aa l ahe i s i a

yh i ymdkoh t i a Skand inav ian ma i den vas taa -

v r i n l i i k k e i s i i n . P d l u u n s u h t e e l l r n e n v o i

m a k k u u s v u o s i n a ' 1 8 6 0 - 1 9 3 0 l d h t e n e r d e n

keskuudessa o l i no in v i i dennes 1380 000s i i r t o l a i ses ta 75 000 pa las i pysyvas t i ) ,

m i ka on suunn i l l een sama l l a vo imakkuus

taso l l a ku in Ruo ts i ssa j a Tanskassa . l 3A i van t o i sen la i nen o l i t i l anne es imerk i ks iI t a l i assa j a K re i kassa , t yyp i l l i s i s sa "uuden"

s i i r t o l a i suuden ma issa , j o i den s i i r t o l a i s i s t ae r i t t e i n huoma t tava osa t u l i t aka i s i n , l ah ,t eakseen mahdo l l i ses t i uude l l e t y6ma tka l l eva rs i n paan .14

Pa luus i i r t o l a i suus Eng lan t i i n , " vanhan" s i i r '

t o l a i suuden maahan , o l i my6s merk i t t a .

vae , l 5 j o ten D i l i nghamin kom iss ion j ao t

t e l u e i a i nakaan pa luun vo imakkuuden

ta i v ; l i a i ka i suuden ( va in 10 % suoma la i .

s i s t a s i i r t o l a i s i s ra t ek i vbh in tebn kaks i

ma tkaa ) poh ja l t a o l e re l evan t t i , koska

Suomi on ka t so t t ! " uuden" s i i r t o l a i suuden

maa ksL

Kuv io 2 es i t t ae t ypo log ian n i i s t ; keske i

s l s ta t ek i j o i s t i i , j o t ka va i ku t t i va t s i i r t o -

l a i s ten paa tokseen j oko pa la ta t aka i s i n

ko t imaahan ta i j aada pysyvas t i uu teen

maahan . Sama l l a nahd ; ;n , m i t en LEEoy l l a l uonnehd i t t u ma l l i t o teu tuu suoma la i s

ten s i i r t o l a i s ten kohda l l d . Typo log ia on

lL ronno l l i ses t i y ks i nke r ta i s t e t t u , s i l l a e r i

ka tego r ,a t s r )d l l " va t l L r kL i i s i a e r r t y i sp i i r t e r t a .j o i h i n kay te t t av i ssd o levan t i l an pu i t t e i ssa

e i o l e mahdo l l i s t a l aa jas t i puu t t ua .

ko t , . uu r ru va i kL r t t ane i s t a y l e i s i s t a t ek i j 6 i s ta

on ens inna t uo tava es i i n se t osaas ia , e t t a

kun runsaa t 107o suoma la i s i s ta s i i r t o l a i s i s t a

o l i l ah to i s i n kaupunge i s ta , l 6 ne o l i va t

v i e l a vahe rnmbn edus te t t u i na pa luu i lm idssa ;

pa luup rosen t t i kaupunke ih in o l i vaan v i i denja kymmenen p rosen t i n va l i l l d . Ruo ts i ni du los , r r o l d sJUL lp \ t d on hdva r l l L r , e l t e ' va t

Kuvio 2.Keskeiser paluun todennakorsyyt i : | vehentavat ja l rsaavat teki jbt

V A H E N T A V A T I E K ' J A T L J S A A V A T T E K I J A T

k a u p u n k i s i i r l o l a r s u u s

alharnen. epartsenarnen sosraalrnen asema, e l omatsuut(a

Suomessa (heikon s i i r to la i

narmaton lehtress6, ta i

naimis issa mur la perhe tu l i

m u k a n a t a i m y o h e m m i n , l a i

s i i r ro la isuus muut lo l i ikkeen

patmaaft ia lue Pohiois Ame

r a k k a

Pohjois Am€rikassa: tyo

paikka, asuminen maaseuduL-

la, farmin omisraminen, nars

len palveluammatj t , asumr.

nen mantereen lansrosrssa ta i

etappimuutro l ;n leen

muisrot Suomesta: koyhe

k o t i , k r i i t t i n e n s u h t a u i u m r -

nen srrr to iarsuuleen

pirka per i l l? io loaika, s i reerpadmi jaramaahan

e r o l l u t s r r r l o l a i s e n a a r k a r -

semmin, e i nruui to ja kot i -

maassa enn€n sr i r to larseksi

maaseutusrr to larsuus

r lsenarnen SOsraalrnen asemi l ,omarsuut ta suomessa (voi

makkaan s i r r to la isuuden

narmrsissa lahtressa (matkusr l

y k s a n )

s i i r r o l a i s u u s m u u r t o i i i k k e e n

myoh€mm;ss; vaiheessdpaamiar i ja lue mu! kuin Poh-

Pohjois Amerikassa

lYorromYvs, asumrnen ka!

PUnqrssa, teol l rsdustyo, asuminen mantereen i taosrssa

s L r l o l a i s u u d e n a L k u p e r e r n e n

r3hrn snssr rsemrnen t3 p . lu !

l y h y t p e r i l a o l o a ' k a . k o l r

a r kn ,semPr va l r . r k . r ,nen pa

l u u . v a h i n t a a n y k s , m u u r i o

ko t ima i rssa ennen s r r r lo ln l

a lkupere-

yksi ld-

t e k r , , t

kaupung i t kvenneet imemaan a inakaan kas-vavaa osuutta palaajista.l 7

To iseks i a luee l l i se t e ro t o l i va t se lv id : pa luu

vo imakkaan s i i r to la isuuden a lue i l le E te la -Pohjanmaalle ja Pohjois'Satakuntaan olijonkin verran keskim;5r.iste suurempaa,Keski'Pohja nmaalle ja Etela-Suomen torp'par ia lue i l le no in v i idennes. l ta - ja Poh jo is -Suomeen palatti in selvdsti keskima;reistdvahemman. Suurelta osalta nSma poikkea-

mat johtuivat niiste huomattavista eroista,joita voidaan havaita vaeston sosio€kono-misessa la demografisessa koostumuksessaer i puo l i l l a maata . N i inpA i tsenAise t maan '

v i l je l i je t ja to rppar i t pa las iva t useamminku in he idan lapsensa, jo iden pa luu o l i puo-

lestaan voimakkaampaa kuin maaseudun ti '

lattoman veestdn; on havaittavissa looglnenkorrelaatio paluuprosentin ja Suomessao l le iden e l inmahdo l l i suuk5 ien va l i l l a , samoinpa luuprosent in ja vees tc i rakenteen va l i l l a .

ffi.F"1

skf-'r1i*J LM&

ii$3J-JIl

Kolmanneksi siirtolaisuuden ikerakenne olivars in samanla inen maan er i a lue i l la : y l ipuo le t maasta m uut ta j i s ta o l i a l le 25vuo-tiaita. Paluun yleisenii piirteend oli se.etta mita vanhempana lehti si irtolaiseksi,s i te todennakd isemmin pa las i taka is in ;nuori siirtolainen kykeni paremmin sopeu-tumaan uusiin olosuhteisiin, ja l isi iksi seo l i tava l laan pakon sane lemaa, koska hanenmahdo ll isu utensa taloudell isen aseman pa'rantamiseen olivat yleensa huonot koti 'madssa. A inoana po ikkeuksena pa luun vo imakkuuden kasvamise l le vanhempi in i kdryhmiin tultaessa olivat yli 50-vuotiainalahteneet; heiden siirtolaisuutensa taloudel'l iset motiivit olivat viihiisemmiit kuinnuoremmissa ikaryhmissd . Ve l ia ikd inen pa .

luu o l i jonk in ver ran nuorempaa ku in

'i.'sl

*-S'

Ne l j anneks i suoma la i s ten s i i r t o l a i s ten j ou -

kossa ol i suhteel l isesti ottaen enemmdn

mieh ia ku in es imerk i ks i r uo t sa la i s ten kes

kuL rdessa ; s i i r t o l a i suus Suomes ta o l i maa '

seu tuva l t a i sempaa ku in Ruo ts i s ta , lS j a kau -punk i s i i r t o l a i s t en popu laa t i os ta na i se t muo -

dos t i va t kesk im66 rd i s td se l vds t i suu remma n

osan . No in kaks i ko lmannes ta Suomen

s i i r t o l a i s i s t a o l i m ieh i i i , l 9 mu t ta se e i o l l u tpo i kkeukse l l i sen pa l j on "uus i " / " vanha" s i i r -

t o l a i suus - j aon kanna l t a ka t so t t una , s i l l 6

e te laeu rooppa la i s ten s i i r t o l a i s ten j oukossa

suhdp o l i v i e l d se l v ; s t i ko rkeamp i . n i es tpn

hyvaks i . 20 Kun pa luun vo imakkuus o l i

m ieh i l l e ko rkeamp i ku in na i s i l l a , o l i seu -rauksena se , e t t a 75 -85% pa laa j i s t a o l i

m iespuo l i s i a .

V i i denneks i na im is i ssa o leva t m iess i i r t o l a i

se t pa las i va t y l eens . muu taman vuoden

ku lu t t ua t aka i s i n pe rhe idens ; l uokse . To i '

sena va ih toeh tona o l i pe rheen ku l sumtnen

s i i r t o l a i smaahan - No in ko lme ne l i annes ta

s i i r t o l a i s i s t a o l i na ima t tom ia , mu t ta na r -

m is i ssa o lev ien pa luu o l i n i i n pa l j on vo i -

makkaampaa , e t t i i l ehes puo le t pa laa j i s t a

o , nd n " r \ ' s sd pa luuhe tke l l ; . Vdhd i s i n l d pa

luu o l i ku i t enk in l esk ien keskuudessa ,

s i l l a he idan s i i r t o l a i suu tensa mo t i i v i t po i k

kes i va t mu i s ta r yhm is te samaan tapaan

ku i n vanh immassa i ka ryhmessA .

Kuv 'on kesk iosa kohd i s tuu y l e i s i i n p6 ;

maar ;ma i ssa va i ku t t ane i s i i n t ek i j c i i h i n . En -

sinnb on todettava, ettd mitd aikaisemmassa

s i i r t o l a i suuden va iheessa l eh td t apah tu i , s i t a

epa todennako i sempSd pa luu o l i . Va i kka

Suomen s i i r t o l a i suus a l ko i mydhemmin

ku in Skand inav ian ma is ta , pa luun hu ippu

osu i samaan kau teen ku in muua l l ak i n

Poh jo lassa , j os k r i t ee r i n ; p i de tdan sekd

l;htev6ss; ettd palaavassa si ir tolaisuudessa

erotettavaa kolmea periodia: a) ajanjakso

ennen vuo t t a 1893 , b ) vuode t 1893 -1914 ,j a c ) a j an jakso ens imm; i ses td maa i lman

sodas ta vuo teen 1930 { re l evan t i n pa luukau '

den j a t kuessa nykypa i vean as t i ) . Pa luu

saavu t t i huoma t tavaa mP 'k i i y s ta vasTa l o i _

sessa vaiheessa ja ylt i samalla my<is huip-puunsa kaikissa Pohioismaissa. Syynii olivathyv in y le ise t tek i ja t , ennen ka ikkea Yh-dysva l to jen nopea teo l l i s tuminen seka i ku l -kuvd l ine iden ja kommun ikaa t io iden keh i t 'tyminen; tydvo imanta r peen luonne muut-tu i , ja vas taavas t i va l tamer ien y l i t teminenhe lpo t tu i juur i tend kautena.

To i reks i y l rvo ima inen osa Suomen s i i r to -la isuudesta suuntau tu i Poh jo is -Amer ikkaan,Yhdysva l to ih in ja Kanadaan; vas ta 1920-luvu l la muut maanosat a lko iva t saadaenenevessa maerin muuttoa suunnittelevienhuomio la osakseen. Vo idaan perus te l lus t ia rv io ida , e t ta vuoteen 1930 mennessaSuomesTa muut t i Yhdysva l to ih in no in315 000 henk i loa , Kanadaan 60 000,Aust ra l iaan 2 000 seka Ete lb -Amer ikkaan

Jd Ete l ; -A f f i kkdan no in | 000 kumpaiseen-k in .21 P ienen s i i r to la isuuden maat po ik -kes iva t ku i tenk in s i in i i suh teessa Poh jo is -Amer ;kas ta , e t ta pd luun suhtee l l inen vo imakkuus o l i huomat tavan korkea l la taso l la .No in puo le t Aus t ra l iaan menne is ta pa las ipysyv ;s t i laka is in , m ih in syynd o l i se , e r t ise o l i per i fe r inen va ih toehto lah toa suun.n i t te lev i l le . Na in e i pbessy t syn tymaansopeutumis la ja su lau tumis ta ed i ! t ; v i ; s i i r -to la isyh te isd jd samassa mi tassa ku in mon inpa iko in Poh jo is Amer ikassa. L is : i ks i t ydmahdo l l i suudet o l i va t ra jo i te tummat . V ie ldenemmen na in o l ias ian la i ta E te l ; -Amer ikanja E te la 'A f r i kan kohda l la . Nama maanosateivat kyenneet houkuttelemaan siirtola isial ;heskd i in s i ine meer in ku in Yhdysva l la tja Kanada, mika on ndhtav issa sekd leh toeettl i paluuta tarkasteltaessa. Samalla hypo-teesi, ionka mukaan kasvava elaisyys vehen-tee pa luun vo imakkuut ta ,22 e i to teuduverrattaessa 5uomalaisten siirtolaisten ron_teena o l le i ta maanos ia to i s i insa .

Ko lmanneks i , puhut taessa er ikseen Poh io is -Amer ikan o losuhte iden va iku tukses ta pa luun

todenneko isyy teen on tuo tava es l ln seluonno l l inen tos ias ia , e t td ta loude l l i se t las 'kukaudet o l i va t omiaan l i sddmadn pa luu-

ha luk kuut td . Tos in pa luus i i r to la isuus e i

o l l u t samassa meer i n suhdanneva ih te l u i h i n

s ido t t ua ku in l ah tevd , koska yks i l okoh ta i -

s i l l a t ek i j d i l l a o l i ede l l i sessa muu t to i lm idssd

merk i t t i vamp i asema .

M ies ten ens imme inen t ydpa i kka o l i y l eens ;

kaivoksissa, metsiss; tai tehtaissa. naisten

e r i l a i s i ssa pa l ve luammate i ssa . Sama l l a m ies

ten ammat i l o l i va t he rkemp ia suhdante i l l e ku in nd i s ten , r a i nkd l i sdks r na ' ( p l

kyken i v6 t es im . pa l ve l i j o i na omaksumaansuh tee l l i sen hyv in uuden k i e l en j a uude t

tava t . Ndmd tek i l a t va i ku t t i va t osa l t aanna i s ten pa lL run sL ,h rce r l i sFpn vdhd i syy rFen .

Kokona i suu tena suoma la i s ten pa luu e i o l l u t

l bheskddn n i i n suhdannehe rkkae ku in e te l 6

eu rooppa la i s ten , s i l l d he e i va t t yoskenne l

l ee t suu r i n j ouko in suu rkaupunge i ssa ku ten

i t a l i a l a i se t23 j a k re i kka la i se t24 es i r ne rk i ks i .

Ka i vos j a me tsb t ydn ohe l a s !oma la l s '

s i i r t o l d r se t v ' l l e l i va t mad td . j okd o i d i nod"o i kea " e l i nke ino D l l i nghamin komrss ronmukaan . SL romd la s l en I I t o l d r s e . ) r Jo r l L r

m inen maaseudu l l e t a i p i k kukaupun ke ih i n

seka he idan i n tonsa pe rus taa maa t i l o ta

on m l ' r f r l ; v ; sp l : r l a j , hp r l i n s t ou tun r i

sessaan uu teen maahan .

Lohps ka rk l ' ,Uo -na ld r s5 r ' o l a se asu i va r

Yhdysva l l o ssa maan poh jo i sos i ssa , A t l an t i n

ranna l t a Tyyne l e va t amere e , Kanadassa

ldh inna On ta r i ossa j a B r i t t i l a i sessa Ko um.

b iassa . Pa luup rosen t t i n i iV t t i j ; o l l een suh .

t ee l l i ses t i o t t aen ko r ke in man te reen i t a

os i s ta i a vahenev i i n s i i r r y t t aessa an t t a koh t i .

Syyna t ; han o l e r ; en1a nen c1app muu t to :

kun s i i r t o l a i nen a l ko i e t s i a L r ! t 1a asL t ns i j aaldnne l t d pa n , t amb merk t s p r JL rua ja tuksen

v ;h i t t a i s ta hav iam is t ; i . L i saks i e r os ssamaa ta o l i e r i l a r s ta t yo ta l a r j o l l r . lVan te reen

i t aosa t o i va t t a r keammassa asemi r ssa s i r l ol a i s t e n a s u i n p a i k k o r n a e n s r m m a i s n a a i k o n a

rnaaha nsaapL rm i son i a l kcen k ! rn mLrL - r l aman

v u o t t a m y d h e m m i n . E t a s v y s l e k j a eku i l enkaan o l u t yks ina . i r ) r n l ka seva pn

luL rn l odennako i sVVde e , n r ku vo l r i n l r nvd i

t a A u s l r a l r a n , E t c i r A n r , . ' k n n t a E l r ' a

A r . t . r . l o r , . rm u l l 1 o 1 k e P o h j o s A r , , ' k a \ s a v , r k u l i ,

merkit t i ivesri paluuajatuksen asteettaiseenka toam iseen . N ; i n o l l en vo idaan ka t soa ,e t t ; V l l ; t ode l l u hypo tees i l a \ vdvdn e la isyyden pa l uu ta v ;hen tevas ta merk i t ykses

ta ,25 sove l t uu Poh ro iq A 'ne r i ha r p r os ' r a

tdpah tuneeseen pa luu teen . SF on I d \ sd

suh teessa t e r kebmp i se l i t t b j a ku in s i i r t o l a i s

ten j akaan tum inen Yhdysva l t o i h i n 1a Kana -

daan . Na in o l l en ho r i son taa l i nen ( i t a . l ans i )

t ek i j a o l i t d r keamp i ku in ve r t i kaa l i nen{ U S A K a n a d a ) D a l u u n . o d p n n " k o . V y . l d dna rySorlaessa_

Lopuks i on l yhyes t i l uonnehd i t t ava pa uL l

see . l a : pa ladmd l l onuu teen vd I L r l l d .F r l dyks i l dkoh ta i s i a mo t r i ve ja . Use immat ; h t i v i t

va l t amer ten t aakse ansa i t semaan rahaa a ja

tuksenaan pa la ta t aka l s i n muu taman v !odenku lu t t ua . S i ks i on odo te t t ua , e t t e pa luu

tapah tu i me l ko p ian ; hdon j a l keen , m ika l i

se y l eens ; t apah tu ; V l i puo le t suoma a

s 5 t a p a l d a j : s l d r u l r \ i r l d k a i q . n v i i r r e i s t a r r

v : dennen s i i r l o l , r s vuoden i ; I cen l dsama t rend i on hava i t t av i ssa mon i ssa seka"uuden" e l t d " v , r ' 1 l r dn " \ r ' o ' . r <uu r l { . n na ' r

sa .26 Vas tapa ino iaa pa luua ja tuks l e o v i r t

a .U i , l o t SUo ' - l es td , o ' r l y r (p \ ' \ pn l . l | j o , ' t J 'huono t t a l o l r de l l se t mahdo I suude t seka

ahes koko s i i r t o a skauden j a t kunu t k f i tt r nen suh tau tu rn r ' t en maas tamuu t toon .

Tavo i t t een saavu t t am incn e i ku i t enkaan

o L L r J ; n o d n o l - u . o u i , s i l l I r ' l y o . v d \

t o i nkaym ise t saa t l o r va l a i heL r l t aa t aka s i n

l ahdon . Vas laavas t i o l s i r t o l a i s j oukossa

henk i l o i t a , j o t ka epaonn s1 ! r va l n l | n paho n ,

c t t e i vd t kyennee t pa laamaan va i kka o l

s i va t ha lunnee t Y e rs i n henk okoh ta ncnpa l uusyy o l i k ! i l enk in sopeu tuma l tomuu

des ta seu rannu l ka ipuu ko t imaahan , m ik i r

o l s u u r i m m i l l a a n p i a n u u t e e n y h t e i s k u n

taan saapumisen l : i l keen

Pa luu e i va l t t ama t t i i me rk inny t s r t a , e t t ; l{ r n l nen s r t o l a rnen o l s i o l ! 1 tVV lVVa inen

SLromessakaan . Po i ssao lon vL ros ina ko i ro o s' 4 " h . ' n y . t r t , . r r r t . . " r . , . . - r u l s r . r . r , r ' . , ,

! r o a s i ssa l scssnnn No in l 0 " , , ka rk s t ; t, | . r r r , r l a i \ i ( i r o | \ , \ r , r r a k r v a h i n t a i I r

l-.

kaksi matkaa valtamerten taakse ennenvuotta 1930, mutta suhteell isesti ottaentdmiin ryhman pysyvan paluLrn voimakkuuso l i suurempi ku in yhden matkan tehne i -den. S i i r to la inen, joka tu l i taka is in ko t i -seudu l leen onn is tumat td sopeutumaan s innetyydyttavasti ensimmaiselld kerralla, oliku i tenk in a l t i s uu teen y r i t ykseen p ide t -tdessA mittapuuna ainoastaan yhden siir 'to la ismatkan tehne i ta .

Samoin ne s i i r to la ise t , jo i l la o l i muut tokokemusta kotimaan sisalle ennen valtamertentaakse ldht6e, palasivat pysyvasti takaisinSuomeen todennekd isemm in ku in ne , jo i l la

tbtd kokemusta ei ollut. Erot naiden kahdenryhman veli l la ovat kuitenkin viihii iset,va ikka t ie tyn la inen muut to to t tumus o l i k inomiaan va iku t tamaan pa luumuut toon a ina-kin jossain maierin.

Y le ises t i o t taen pa lanne i l la s i i r to la is i l la o l ihyvdt mahdoll isuudet sopeutua elemiianvanha l la ko t iseudu l la , koska he o l i va ts i i r to la rsmatka l la va in muutamia vuos ia .Lisaksi he olivat suhteell isen hyviisse talou-dell isessa asemassa palatessaan, ja kunhe useimmissa tapauksissa sijoitt ivat sads-tons ; joko maata lousyr i t yks i in ta i muu-hun k i in teden omaisuuteen, o l i s i l l ; ko t i -maahan sitovaa vaikutusta; mahdoll inenpaluuajatus valtamerten taakse alkoi vA-h i te l len i i i dd i i s ivuun.

Pa luu i lm i6n kanna l ta ka tso t tuna Suomenva l tamer ten taka isen s i i r to la isuuden loppu-tulos oli selvasti negatiivinen, koska koti-maa sai takaisin ainoastaan 75 000 niisti i380 000 muuttajasta, jotka lehtivit etsi-meiin itselleen parempia elinehtoja kauko-maista ennen vuotta 1930. Tyypil l isessa"uuden" siirtola isuuden maassa ltaliassatase o l i a ivan er i la inen, s i l la s ie l le ta louse ldmi i hyd ty i merkr t tbv is t i v i l kkaas td laedestakaisesta siirtolaisli ikenteeste seka pa'

lanne iden mukanaan tuomis ta pe ;omisrd .Y l la o leva on samal la oso i t tdnut , e l le lsuomalaisia voida kategorisesti lukea"uus i in " s i i r to la is i in kuu luv iks i ; he idan

muuttoli ikkeensii oli pitkelle samankaltaistamuiden poh jo ismaa la is ten kanssa ja po ik -kes i keske is i l tb os i l taan Ete le -Eur oopanmaiden s i i r to la isuudesta . joka o l i luon tee l -taan hyv in va l ia ika inen i lm id , manner ten-vS l is ta tyc imatka l la kaynt i i i . Y leensdk inte rmien "uus i " ja "vanha" s i i r to la isuuskdytto on taman tutkimuksen nakokulmastakatso t tuna kyseena la is ta , s i l ld mon ien k r i 'teer ien kohda l la hava i taan r i s t i r i i ta isuuks iaverrattaessa eri maita toisiinsa.

Siirtolaisen vaihtoehdot, asettuminen uuteenmaahan pysyvas t i ta i pa laaminen taka is in ,r i ippu iva t hyv in mon is ta tek i j6 is t ; ja n i idenkesk ine is is t l pa inosuhte is ta , jo ih in t ;m i rartikkeli on pyrkinyt vastaamaan tiettyjenkeskeisten kysymysten osalta. E ittemattavdheinen palanneiden mair; on tdrkedtek i le suomala isen kaukos i i r to la isuuden h is -toriassa, vaikkei se sindnse oikeuta tekemainjoh topaetdks i6 muut to l i i kkeen lopu l l i ses tava iku tukses ta suomala ise l le yh te iskunna l le1800 luvun lopun ja temAn vuos isac lan a lunvuos ikymmenine .

Toisaalta paluuseen tai palaamattomuuteens isa l tyne iden sy iden ja mot i i v ien se lv i t t6 -minen an tanee se l i t ysa ine is toa myds mui l lemuut to l i i kke i l le . l \4on issa suhte issa muut to -l i i kkeet a iheutuvat samanka l ta is is ta tek i -jdista ja kayvat lepi samat vaiheet. Kunva l tamer ten taka inen s i i r to la iSL. rus ja sen pa-luuonge lma ovat jo tapahtune i ta i lm id i te ,vo idaan n i iden tu tk imisen ka tsoa va la isevanja osa l taan se l i t tavAn myos mene i l l ;eno levaa muut toaa l toa Ruots i in , ioka onlam;n he lken keske inen tyovo,md- jayh te iskuntapo l i i t t inen onge lma.

SUMMARY

The repatr iat ion of emigrants has been rhe sub-

lect of h:rc l ly anV research what€ver This ar t jc ledeais wirh rhe 380 00O Finns who migrared

oversea5 {mainly to the Uni ted States. Canada,

Afr ica, Auslra l ra and South America) before1930, .nd is bas€d on rhe publ ished disserrat ion(275 paqes) by ihe autho. in 1979. Ar the same

t lme, thrs phenomenon is compared wi th thereturn miqrat ion of emigrants of orher nat ionat i

t ies. The elucidataon on the general and indiv iduallevels of the migratory ant i theses, ro remarn/

r o r . r u r . . w h i l e r d k i r g i n t o a c ( o u n t t h e m o l r v e spromplrng emlgrat 'on, rs lhe marn theme of the

The t reatment is d iv ided into the fot towing chap-ters, wr ih several sub chaptersr def in jng thepioblem. lh€ overal l scale of lhe rerurn migrataon.

cyclrcal f luctuataons in the return, lne socro-economrc composi t ion of the return migrat ion,

demographic features of the return migrat ion,

LAHDEVI ITTEET 3 .

t . A r l i k k e l i p e r u s t u u k i r j o r r t a j a n v a r l o s k i r j a a n s a

vanen ker,am: ien laalaan lutk imusarneistoon.

K i r j a o n i l m e s t y n y t v u o n n a 1 9 7 9 n i m e l l 6

S e ' r l e m e n l o r R e t u ' n F r n n r s h E m i g ' d n r i

11860'1930) in th€ Internat ional Overseas

Return Migral ron Movement (Forssa 1979)

S u o m e n H i s t o r i a l l i s e n S e u r a n S t u d i a H i s

ro ca -sar jan osana 1O ia Si i r to larsuuslnst i -

tuutrn Mrgrat lon Studies sar jan osana C 5-

Turkimustuloksei per!stuvat se!raavass6 ta

h a n r e o k s e e n , e l l e r t o s r n m a r n r l a

2 . l n l e r n a t i o n a l M i g r a r i o n s . V o l u m e i S r a t i s l i c s -

Compi led on behr l t of the In lernar ional

Labour Off ice, Geneva. wi th In l roduct ion

and Notes by lmre Ferenczi and Edi ted on

l , e h r l l o ' r h p \ a r ' o n d l B u ' e a u o l f c o n o m l

B e s e a r c h b y W a l l e r F . W i l l c o x . S l . A l b a n s ,

V t . 1 9 2 9 , s . 2 0 4 2 0 5 .

the sagni f icance for the return migrat ion of thehost area, the indiv idual t retu.n decis ion, readiustment af ter th€ re lurn, the impact of the returningmigrants. €nd f inal survey set t lement or rerurnin re lat ion to the "o ld" and "new" migral ions.

Th€ invest igat ion has a strong socio-histor icalpoint of v iew when i t produces, for instance,3 typologv of the centra l factors dererminjngset t lemeni or repalr |at ion.

According to rhe study, in terms of the returnmigrat ion in d wide context , the f inal batance ofthe F innish overseas migrat lon was def in i te lynegat ive, tor Finalnd only regained 75 000 (20%)

of the 380 00O persons who had emigrated over-seas pr ior to 1930 in search of a bet ter l i fe. Thef inal balance in a "new" migrat ion country such

as l la ly was qui te d i f ferent , where the economyvrsib ly p.ospered f rom the busy movemen! back

and forrh between l ra ly and rhe LJni ted Siaresand f rom the capi ta l brought back wi th themby those returning,

K s . e s i m . K r i s t i a n H v i d t : F l u g t e n t i l A m € r i k a .

El ler d(vkr3ef t€r i masseudvandr ingen f ra

D a n m a r k 1 8 6 8 - 1 9 1 4 . O d e n s e 1 9 7 1 , s . 3 2 5 ;

Wolfgang H el l i Amerikanischieutsche

ni jckwrrderung (" . . . nach Amerikal" Aus-

wanderung in d ie Verein iqten Staaten. Aus-

srel lung aus Anlass d€r lJnabhangigkei tser-

k { 1 , a ' u n 9 d e r V e r e r n r g r p n S t a a r e n v o n A m e r r .

k a a m 4 . J u l i 1 7 7 6 ) . H a m b u r g 1 9 7 6 , s . 5 5 .

Kansainval isest ; l6hdet i lanteesta, ks. Lars-

Gdran Tedebrand: Remigrat ion f rom

America to Sweden {From Sweden to Ame

rica. A Hisrory o{ the Migrar ion. Edrrors:

H a r a l d B u n b l o m a n d H a n s N o r m a n ) . U p p -

s a l a 1 9 7 6 , s . 2 0 3 . 2 0 4 . S u o m e n s ; i r t o l a i s u u .

den lahie ista, ks. Kei io Vir taneni Sources

for the Study of Migratron in the Archives of

F 'n land (Sources lor the Srudy DJ Migral ion

a n d E t h n i c i i y . A G u i d e 1 o t h e M a n u s c r i p l s i n

F i n l a n d , l r e l a n d , P o l a n d , T h e N e t h e r l a n d s ,

.n. l , . Stare of Michigan Edrteci by Franc,s

X . B l o u r n , J r . , R o b e r t M W a r n e r ) . A n n

A r b o r , M , c h . 1 9 7 9 , s . 1 9 1 1 9 4 .. \ n r h o n y H q . , h T o n d f u < ' W d r l T m l

s ' . r n r s I n C a n a c l a . T o r o n r o , O n r 1 9 6 7 . s . 2 2 S

K \ e s r m . D u 5 r c a S e f e r a g , c S c , e n t L i i c W d r k

r n Y u g o s l a v , a o n M r q r a n r R e r u r n e e s a n d

T h e r r l r f l p a c t o n r h e M o t h e r C o u n t r y l l n

r e r n a r o n a l M , 9 r a l r o n R e v i e w , V o l . 1 1 ,

N o . 3 ) S r . r t e D l s r r n d . N Y 1 9 7 7 . s . 3 6 3

J64

K s e r i J o h n S . L i n d b e r s T h e B a c k g r o u n d

o , s w e o , ( h F n r S r n ' r o n o t h p U n , r e f l s , t F \ .

A n E c o n o m , c a n d S o c o l o g c a S t u d y I n

r h e D y n n m , c s o l M i q r a r o n M n n e a p o l , s ,

M r n n I 9 3 0 , T e d e b r a n d m i

K s € f l r R o b e r r F F o e r s l e r T h e l t a ! i a n

E m r g r a r r o n o l O u r T i m e s . S e c o n d P r i n l n s

Camrrr . lqe, Mns5. 1c24 Francesco Cerbse

T h e R e r u r n r d l r a l y N o s r a l g , a o r D i s e n c h a n r

m e n r : C o n s , d e r . t o n s o n f f € t u r n M g r a l ! o n

l T h e i t a l i r n E x p e r e n c e i n t h e U n i t e d S l a l e s

E d r r e d b y S r l v a n o M . T o m a s ; n d M a d e l , n e

H E n g e l ) S t a r e n l s l a n d , N Y 1 9 7 0 ; 8 e l l y

S o y d C . r o l r : l t a l i a n R e p : t r a t , o n t r o m t h e

U n r r e d S t a t e s , 1 9 0 0 . 1 9 1 4 . N e w Y o r k , N Y .

1 9 7 3

Theodore Saloutos: They Remember Ame

!cdr The Slory of the Repal . . r led Greek

A r n e r c a n s . 8 e . k e l e y , C a l . 1 9 5 6

A ' n o t d S c h r ' e r l . e t d n d d n d r h e A m e r i . , a

E m r g r a t i o n 1 8 5 0 ' 1 9 0 0 . M i n n e a p o l i s , M i n n .

r 9 5 8 .

E v e . e r r S . L e e r A T h e o r y o J M r g r a r o n

l D e m o g r a p h y 1 9 6 6 . V o l u m e 3 . N ' r m b e r 1 ) .

s . | . , s . 4 9 5 0 .

K s V ! a l d w y n A l l e n J o n e r A m e r ' . d n r m m ,

g r a t i o n . C h i c a g o , l l l . 1 9 6 0 , s 1 7 1 - 1 8 0 , 3 2 3

1 2 . V r r . S a l o u t o s m t . , s . 1 ' 2 ; S c h r , € r m t . , s . 9 ,

1 5 8 . 1 s 9 .

1 3 . V n . H v i d t m t . , s . 3 2 7 3 2 8 , T e d e b r a n d m t ,

s 209.

1 4 . F o e r n e r m t . , s 2 3 ; L i n d b e r g m r . . s . 2 5 2

noorr 2 i Saloutos mt. , s . 29 30, Carol i

m r , s . 4 9 5 0 .

1 5 . I n t e r n a r i o n a l M i q r a t i o n s l , s .

m y o s c a r o l l m t . , s . 6 L

l 6 R e n o K e r o : M i g r a t i o n f r o m

1 11 8 .1 9 .

20.2 1 .

Norrh Ameica in the Y€3rs berween ihe

Unrted States Civ i l War 6nd the First Wor ld

W a r V a m m a l a 1 9 7 4 , s . 5 5 .

T e d e b r a n d m t . , s . 2 1 5 - 2 1 6 .

K , K e r o m r . , s . 9 3 9 4 .

A n n a L e e n a T o i v o n e n : E t e l 6 P o h l a n m a a n v a

i . m e r e n t a k a i n e n s r r r t o l a i s u u s 1 8 6 7 1 9 3 0 S e i

n i j o k r 1 9 6 3 , s . 4 9 5 0 .V r l S a o u t o s m r , s . 7

S u o m e n V i r a l l r n e n T l a s t D X X V l l l : 2 . s . 2 2 ;

X X V l l l : 1 8 , s . 2 3 ; X X V l 1 l . 2 1 , s l 3 ; I n r e r

n a i r o n a l M i g r a t i o n s l , s - 3 6 4 3 6 5 , 4 5 2 , 5 5 2 ;

K e r o m l , l i i t t e e t A j a F ; Y r j o R a i v r o . K anadan suomalarsten histor ia I Vancouver,

B . C . 1 9 7 5 , s 1 1 3 . 1 1 4 .

Sune Akerman: Theor ies and Methods ofM'q aron Research (Fro.n Sweden ro Amel.

ca A History of the Migral ion. Edirors:

H.rra ld Runblom and Hans Norman). Uppsala

1 9 7 6 . s . 2 1 .

2 3 . F o e r s t e r m t . , s 4 1 ; k s . m y o s C a r o l i m r . ,s . 5 6 - 5 7 .

2 4 . S a l o u t o s m t . , s . 1 1 .

2 5 . A k e r m a n m t . , s . 2 1 .

2 6 V r l F o e r s t e r m r . t 3 5 ; l ^ g r ' d S e m m , n q s e nveren mot vel l . Annen det . Ulvandr ingenf . a N o r g e 1 8 6 5 - 1 9 1 5 . O s l o 1 9 5 0 , s . 4 6 0 ;

S a l o u t o s m t . , s . 5 1 ; R i c h m o n d m r . , s . 2 3 1 ;

Carol i mt, s . 50; Tedebrand m1., s. 225.221.

2o4 205; ks.

22 .

8

9 .

10 .

1 1

J

I

U n nu k ka Ja sbu t iss imo la

on iormrnut vuodesta 1960 lahl ien f reelance

psykoioqrna suom3la 'st€n lasten ia pe.hei t len

par issa Tukholmassa, syksysia 1976 Huddinge'

prolekt in psykologrna.

Ruots i in suuntau tunut ta muut to l i i ke t ta ,joka a ina 1950. luvu l ta lah t ien on va iku t -tanut satojen tuhansien suomalaisten elamanmuutoks i in , on vuos ien var re l la poh-d i t tu mon i l ta nakc iku lmi l ta . On o l tu t ie -to is ia maahanmuuton a iheut tamasta hen-k ises ta pa inees ta , samoin ku in s i i r to la is tenpsyykk is is ta ras i tuks is ta ja asaanmuka isenhoidon tarpeesta.Vas ta v i ime is ten vuos ien a ikana on a le t tumaahanmuut ta i ren mie len tervey t ta ja senho i toa kbs i t re lev i in onge lmi in ja teh tav i ink i inn i t tae vakavampaa huomio ta ja myon-te is td l i i keh t im is ta as ian hyvaks i on jo

Ruots in v i ranomais ten taho l ta hava i t tav issa .Psykiatriska invandra.mottagningen avaa-minen syksy l la 1976 s i i r to la is ten mie len-terveyden palvelukeskuksena on siitb nikyveoso it us.

On ehkb syy ta kysya, onko suomala is tenv i ranomais ten taho l ta teh ty r i i t l av ib ja vaka 'via ponnistuksia maamiesten psykiatrisenho i lo l r ldn teen kohentamiseks i poh jo ismaisten sop imusten la yh te is tyoper iaa t te idenpu i t te issa . Jo vuos ikymmenid on t iede t tyruo ts insuomala is ten hakeutuvan vars ink in[esaa ikddn suomdlar5 i in ho i top is re is i in jopa

HUDDINGE-PROJEKTIruotsinsuomalainen avohoitokeskus

mie l i sa i raa lo ih in . O lkoonk in e t tA Ruots issato imeentu lonsa hankk iva t ihmise t my6ssairastuessaan kuuluvat ruotsalaasen sairaan-ho idon p i i f i i n , o l i s i tuk r en l i sesre ko t imadstakuitenkin suotava neuvottelu- ia ieriestely-taso l la .

AVOHOITOKESKUS SI I RTOLAISI LLE

Tukho lman Ledn in [ IaakAr ; j ien iSLL) to imesta ava t t i in syyskuussa 1976 koke i lu .luonto isena ko lmik ie l inen psyk ia t r inen avo-ho i tokeskus , jonka henk i ldkunta pys ty iantamaan hoitoa maamiehil leen naidenomal la e id ink ie le l la , n imi t te in k re ikaks i ,serbokroat iaks i ja suomeks i . Te l la herke l ldtam; vas taanot to , joka s i ja i t see n .30 km:npaessa Tukho lmasta e te lden, Hudd ingenkunnassa, to imi i ede l leen, mut ta varn suo 'menk ie l i send pa lve lup is teena.

Er i k ie l i - ja ku l t tuur i ryhmia . . pa lve levayhte inen ho ' lokerkus er oso ; t tau tuou l sop ivaks i t yomuodoks i , koska er i ryhmissapsyk ia t r lnen tyo tun tu i vaa t ivan omattydskente ly tapansa ja suuntansa. Pa ika l l inens i ja in t i e r myoskaen o l lu t paras mahdo l l inenka ik i l le k re l r ryhmi l le . S i i r to la isuus yh te isendn imi t td iana e i merk i tse , ku ten use in luu l laansamanla isuut ta ja yhdenmuka isuut ta ka ikes-sa .

SUOMALAISET POTILAAT

Yleistd kuvaa suomalaisten siirtolaisten psy-kiatrisista palvelutarpeista ei tdman vas-taanoton perusteella voi antaa. koska onrajoittavia tekjjdite ylejspatevien johrope6.tdsten tekemiseksi. N4eilta apua hakevateivit edusta sin6nsi suomalaista psykiat-rian poti lasta. Tanne tulevat ensisijaisestiruotsinkielta taitamattomat. Joudummemyds ohjaamaan ja rajoittamaan poti laitrenvalintaa osaksi omien ammattitaitojemmepuitteissa, osittain tydvoiman vdhdisyydontak ia . O lemme ku i tenk in hankk ineet to i -min ta-a ikanamme laa ja l t i kokemusta ruo ts in ,suomalaisista avuntarvitsijoista.

TYdRYHMAN KOKOOMUS

Suomalaisessa tyciryhmessi tydskenielee yk-s i kuraa t ton , mre l i sa i raanho i ta la ja psy-koiogi sekii toimistotehtbvissA sihteeri; mydshan on kaksikielinen. Liiek;rin tehtaviahoitava psykiatri joutui alkuaikana jakamaanpa lve luks iaan ka ikk ien k ie l i ryhmien kesken,mutta vaikka tehtevdii on nykyisin hoitanutsuomenk ie l inen psyk ia t r i , on 8 v i i kko tun t iasuomala ise l la vas taanoto l la o l lu t a ivan l i ianv ;hdn. Ne in vdhAinen tun t imeara e i r i i t ;mielekkiiaseen terapeuttiseen hoitotyiihdnmuiden teamin jdsenten kanssa, vaan harvattyiitunnit menevat suurelta osalta laAkerin-todistusten ja -lausuntojen sekd lbiikemdii-reysten kirjoittamiseen. 1 /

1 l

Syyskuusta 1979 lahlren v i rka on ol lu l vapaa ,a

l : i : ikar iapu vain t , lapaista, toskus par i iunt ia v i i

kossa. Tydn kannal ta t i lanne on s i is vakava. iopa

uhkaava. Onko vastaanotto suorastaan vaarassa?

TYON LUONNE

Kun Hudd ingen p5yk ia t r inen ho i tokeskusperustetti in ioudutti in lehtemddn todellakinuranuur td jan t ie l le , koska v ie ld e i m issddnollut vastaavanlaisia vastaanottoja , ioidenkohderyhmen. o l i s iva t o l lee t s i i r to la ise t .Tyon p5imbdrien ja tydtapojen suunnit-

telu oli alussa vaikeaa, kun ei ollut mu;tajoh to lanko ja ku in omat ammat t i kokemuksetja tietoisuus suuresta, epameardisesta tar-peesta kent;l l ;. Useimmilla tydntekijdil ldo l i ku i tenk in p i tkaa ika is ta ty6kokemustamaahanmuut ta j ien par issa ja s i i r to la isas io is -5 4 .

Suomalaisen tydryhmen alueella asuu n.20 000 suomalaista siirtolaista. Neissekunnissa on tunnetusti runsaasti sosiaalisiaongelmia Ia prosentuaalisesti korkea siir-to la isasutus , 11 ,2 % maan kokona is luvunollessa 4,9 %. Suomalaiset siirtolaiset kdsit-tdviit n. 50 % kaikista siirtolaisista.

AVUNTARVE KENTALLA

PSiit immekin j6eda odottamaan ja tutki-maan, mi t i tu l i s i tapahtumaan ja ku tkaetsimddn apuamme. Sairaaloista ja terveys-keskuksista, joissa io kauan oli koettusuuret kielivaikeudet poti lastydssi sekehoidon ri ittdm6ttdmyys, kiiruhdetti in lahet-tamiien lahetteita poti laista, jotka olivatusein tuloksetta kulkeneet hoitopaikastatoiseen ehka jo useita vuosia. Vakuutus-kassat tekivat samoin toiveenaan as,antun-ti ialausunnot elakkeen selvittelyisti tai asiak-kaan nopea { ! } t yde ldmadn pa laaminen.Potilaat eivat edes aina tieti ineet, mihinheiddt oli l i ihetetty ja monet olivat hamm;s-tyneit6, iopa kiukkuisia, ldytdessaen it-sens. psykiatrisesta hoitokeskuksesta. Olikoheid;t todettu hulluiksi, kysyivit monetmei l le tu l lessaan. Nyky is in o tamme vas taanva in as iakka iden hen k i ldkohta is ia i lmot tau-Tumis ia jd a ivan v r rme a ;ko ina py mmeantamaan e tusr ian laps iperhe i l le . Y len har -vorssa tapauksissa voimme ohjata pot,laatede l leen muiden suomenk ie l i s ten ammat t i -henk i lo iden ho i toon, e l lemme i tse vo iotlaa vastaan. Kaks;kielisid psykologeja jasos. tydntekijdit i on eri puoli l la ladni;kasvatusneuvo lo issa , kou lu issa ja sos . to tmls -to issa , ioskaan he i te e i o le (pa i ts i harvo in )palkattu hoitamaan tointaan erityisesti suo-menk ie l i sen s i i r to la isvdes tdn oar issa . Muu l -lo in on v i i ta r iava ho i iomahdo l l i suuks i inruo ts ink ie l i s issa ho i rona iko i rsa .

KOHDERYHMAT JA OIR EET

Hermostuneisuus, unettomuus, psykoso'maattiset vaivat, suhdeongelmat ja alko-ho l in l i i kakey t td ova t tava l l i s immat avun 'hakuo i ree t , mut ta l i s ta , m ih in ka ikkeenapuamme ta rv i t ta is i in on p i tk ; . Nuore tavunhakijat yriteteen ottaa hoitoon heti,mut ta tyo pa isu is i l i i an suureks i . jos koh-deryhmAna o l i s iva t l i saks i e r i - i k ; i se t lapset .

Suomenk ie l i s ten a lkoho i is t ien ho i tokysymyson sek in v ie le ra tka isua va i l la . T ;ma teh-teva kuu luu per immaises t i kunn i l le , jo l lo in

maakdrdjdt vastaavat siite vain osasektoril lasa i raanho idon pu i t te issa . Nre i l lbk in tdmeno i re ryhmen te rapeut t inen ho i topu lma ono l lu t tun tuva , jopa y l i vo ima inen. Luku isa titsemurhat ja itsetuhoyritykset l i i ttyvetuse in a lkoho l ;smi in , jo ten sop iv ren ja petev ien te rap iamuoto jen keh i t taminen o l i s ie r i t ta in a jankohta is ta . P i tk ia ika inen tyd t -tomyys on myos vakava r i sk i tek i je , m ikevo i luoda poh jan va ike i l le psyykk is i l leo i r e i l l e .

O I K E U S H O I T O O N A I D I N K I E L E L L A

Joka ise l la ruo ts ink ie l ta ta i tamat tomal la p i ,tb is i o l la mahdo l l i suus psyykk is ten onge l -miensa se lv i t tbmiseen a id ink ie le l la . Tu lk invarassa tapahtunut hoitokontakti jaa lehesa ina puut tee l l i seks i ja te rap ias ta tu lk inve l i t y lse l ld tavano 'na ses \a mrp less ; e i voedes puhua. Omal la a id ink ie le l la tapahtuvapsyyk l . . inen ho i to e i o le kur lenkdan va ink ie l i kysymys vaan prosess i , iossa on ta rkeata , e t te ho i toa saavan henk i ldn taus taaymmbrretaen myds maahanmuuttajana. l\,4itdsLruremmat ku l t tuur ie ro t ova t , s i te ta rke ;m-

paa on, ettd hoitohenkildkunnalla on ns.kulttuuripetevyys, mika pohjautuu siihen,e t te on kasvet tu samassa ku l t tuur ip i i r i ssS.Kulttuuripdtevuuden kasite, vaikka sitbmelko yleisesti ja huolettomasti kdytetaan.ei ole kuitenkaan aivan itsestain selvata i yks ise l i t te inen.

AVUNTARVETTA ON

Hudd ingen suomala isen avoho i tokeskuksentyd on paljastanut, ettd psyykkisen avohoi-don tarve suomalaisten maahan muuttajrenparissa on hyvin suuri. Tietynlaiset ongelmatja o i reer es i in tyvb t ken t ies luku isamminkuin jotkut toiset, mutta avuntarve on hyvinmonis is ; l to inen, samoin ku in se vo i o l lain tens i i v isVyde l redn er i as te is ta . Ruots insuomalaiset maahanmuuttajat ovat vastaan-o t taneet e id ink ie l i sen ho i tokeskuksen luor ,tamukse l la ja se on merk inny t he i l le in -himill iste tasa-arvoisuutta mielenterveydenhorluessa.

Nyt on va in kysymys s i i r to la is ten psyk ia t -r i s ten ho ; tokeskus ten laa jen tamises ta , l i sdd-misesta ja kehittamisest; hoitotarpeita moni-puolisesti vastaavaksi.

l lmeisen selveii on, ette kyseesse on Ruotsinte rveyden- ja sa i raanho idon luonno l l i ses talaajentamisesta peittemean myos maan mi-noriteettiryhmien mielenterveyttA edistdvetIarpeer.

R E F E R E N S E B :' ' l n v a n d r a r p r o i e k t e t H u d d i n g e ' ,

L iber For lag

1 6 2 8 9 V A L L I N G B Y

P u h . 0 8 / 8 9 0 1 2 0

H i n t a : 2 9 k r

SUMMARY

Tho psychiatrc therapeut ic cenrer marntained

on funds furnished by the General Assizes of

Stockholm starred out as an exper imental proiect

dosigned to help immigrants cope wi lh problems

Involv ing rheir mentdl hFdlrh The rherdpeul ic

c e n t a r w a s a t t i r s t t r r l r n g u d r . l h . s l d f f c o n r ' s l i n g

ot a Greek, a Yugoslavian and a Flnnish 'work

group. ' At quiae an ea. ly srage, i r turned oul

ihat the ethnic d i f ferences under the arrangements

were so g.ear as to ru le out fur ther operatrons

usrng the jo inr designalron of " tmmigrants psy.

chiatr ic ca/€." The psychiatr ,ck work rn the

separate groups appeared to requrre the applrcatLon

ot d i f lerent guidel ines and merhods. Now the

lang!age of the cenier rs Finnish: lone.

The presenr staf f of rhe cenler comprises the

curator , a rnental healrh nurse, a psychologis i

and a secretary as wel l as a m€dical consul tant ,

a psychiatr is t , who contr ibut€s only one day

a wssk, thar is , e ight working hours, on act ive

d! ty on rhe premisea- This t rme is qui te in-

suf f ic iont and the work is largely carr ied on in

rout ;no fashion - in other words, in the wr i l ing of

m€dical reportr and cert i f icates and handinq

par ients m€dical prescr ipt ions. Since ths modus

oporandi at th€ recept ions is therapeut;c and

dvnarnic, tho doctor '9 ro le und€r the exrst ing

condi l ions of work can not me€t i ts therapeut ic

demands.

The therapeur ic c€nte. is located in an area wi th

a profusion of socia l problems and a hrgh proport '

ion ot immigranr residents. Finns make !p on the

whole roughly a hal f of the tota l immrgrant popu-

lat ion. There are no less than aboui 20.000 Finnish

immrgrants l iv ing in the arei .

The work ar the therapeur ic cenrer was at f i rs t

a imed to lay down guidel ines for the future.

The persons who have been admit led there for

l reatment in rhe per jod s ince i l wns opened In

the fa l l of 1976 have represented a wide range

of symptoms and problems. and they have been

of a l l ages. The greaiest need appears, however,

to eJ( is t among young people betwe€n the ,ges

of 20 and 30 years, especia l ly those for whom

unemploymenr is a b ig problem, a long wi th a lcohol

abuse- A ta i r ly large category is a lso lormed by

the problems of human .e lat ions on the fami ly

AI present, r l would seem rhat ihe pr lo i pro,ect

ot an exper imentdl nalu e i l evolvrng inro ap€rmanenr psychiatr ic therapeut ic c€nter . There

is no disput inq rhe fact rhar the per iod of the

exper iment has proved that therapeut ic faci l i t ies

of th is k ind are needed wherever rhere are immi,qrant colonies- Psychiatr ic ca.e giv€n in the mother

tongue of the pat ients is of paramount importance,I t has been establ ished thar ddeq'rare rheredpeut |c

resul ts cannot be ach;eved ahroogh an intefprete. .

Taking care ol the mentat healrh o l rmmigranis

along purposeful l rnes i3, lur thermore, an im

portant maasure of immigrat ion pol icy i rom the

standpoint of human equalr ty and d,qnrty.

RUOTSINTOISETSIIRTOLAIS-VAALIT

Ruots issa p ide t t i in va l t io l l i se t ja kunna l 'l i se t vaa l i t sVyskuussa 1979. S i i r to la ise t ,jotka ovat olleet henkikirjoitettuna Ruot-s issa vaa le ia ede l tene ine ko lmena vuonna ja

ovat saavuttaneet eanioikeusian, ovat vaali 'ke lpo is ia ja edn io ikeute t tu ja maakere je - ja

kunna l l i svaa le issa . Va l t io l l i s i ssa vaa le issa ova tvaa l i ke lpo is ia ja ean io ikeute t tu ia a inoas taanRuotsin kansalaiset. Namii olivat toisetvaa l i t , jo issa s i i r to la is i l la o l i vaa l i ke lpoasuusja 6 i in io ikeus .

Ens immeis isse s i i r to la isvaa le issa 1976 o l ibAn io ikeute t tu ja s i i r to la is ia 218 000 ja he is t i iosa l l i s tu i vaa le ih in koko maassa no in 60 %.Osa l l i s tuminen va ih te l i vo imakkaast i e r ikansa l l i suuks ien mukaan, suomala is is ta edn i -o ikeu te tu is ta osa l l i s tu i 56 %, k re ikka la i -s is ta 76 7o ja jugos lav ia la is is ta 66 %.1

Vuoden 1979 vaa le issa .an io i keu le t tu jensiirtolaisten meere oli 227 733, joista suo'ma la is ia 103.262 joka on 45 % ka ik is tas i i r to la is is ta .2

Kaytett;viss; olevien tietojen perusteella onsiirtolaisten aiinestysosall istuminen laskenulno in 10 % ede l l i s is ta vaa le is ta . Varmal

Tu k ho Ima n y I io p isto n va lt iotietee n Ia ito s

t iedot aenestysosall istumisesta ovat saatavissa vasta heiniikuussa 1980. jolloin Ti-lastoll isen Keskusviraston {SCB) vaalitutki-mus julkaistaan. Nyt k?iytetti ivissa olevatt iedo t perus tuva t va l t io l l i s i in vaa le ih in jakunna l l i s i in vaa le ih in osa l l i s tune iden va l i seenerotukseen. Koska Ruotsissa valtioll iset-,maakaraja- ia kunnall isvaalit pidetien sama-na paivane, voidaan toisaalta valtioll isi invaaleihin osall istuneiden ja toisaalta maa-kdrii j i i /k un na l l isvaaleih in osall istu neidenmiii ir i i i verrata ja erotusta voidaan pitabsiirtolaisten osall istumisen mittarina. Temiikuitenkin tietyll6 varauksella, koska ses isa l tb i t t ie t ty ja v i rhemahdo l l i suuks ia .

U lkomai l la asuv ia Ruots in kansa la is ia , jo i l la

on va l t io l l inen a i in io ikeus , on no in 15000.Heidan .anestysosall istumisensa on arvioitunoin 90 % ja tamd saattaa aiheuttaa vir 'heita siirtolaisten osall istumista laskettaessa.

Toinen virhetekija ovat Ruotsin kansalai-set, jotka aanestevat vain valtioll isissavaaleissa ia jdtti ivat denestamattb maa-kere j i i / kunna l l i svaa le issa . He iden lukumea-ransii oli vuoden 1976 vaaleissa kolmehenkea tuhannesta. Virheit; aiheuttaa las-

kelmiin mydskin se, etta denestysluettelottehdden kesdkuun a lkuuun mennessa ja

sen ialkeen ennen vaaljpeivid syyskuun'16 . muut taa joukko s i i r to la is ia po isRuotsista. Edelleen virheite aiheuttaa sesiirtolais.ioukko, ioka rnuuttaa Ruotsistatekemat t i s i i ta i lmo i tus ta . Vuoden 1976vaaleissa n;iden Ruotsista muuttaneideneeniojkeutettuien mddrii oli noin 5 %.Ntmai virheet korottavat siirtolaisten luku-mddrae ja laskevat heiden osall istumistaanvaaleihin kun taas edell iset korottivatruotsalaisten maarad.

Kaikki nema virheli ihteet tekevdt laskelmatsiirtolaisten osall istumisesta epavarmoiksi.mutta virheen suuruus on arvioitu vainmuutaman prosenttiyksik6n suuruiseksi.3

Siirtolaisten i i i inestysosall ist u minen on siislaskenut noin l0 prosenttiyksikk6a. Ndyt,tde silta. ette suurin lasku on tapahtunutsuomalaisten kohdalla, ioskin laskua ono l lu t mu issak in s i i r to la is ryhmissa . So lnankunnassa on teh ty tu tk imus ko lmen s i i r .tolaisryhman osall istumisesta; suomalaisten,k re ikka la is ten ja jugos lav ia la is ten . Suomala is ,ten aenestysosa ll istu minen Solnassa oli las-kenut 52:sta 37:aen prosentti in, vastaa-vasti jugoslavialaisten 55:ste 40 prosentti in

ia k re ikka la is ten 75 :s ta 68 prosent t r in .

Luvut ovat yhdesta Tukholman esikaupunki-kunnasta eiviitk6 v;lttemetta edustavia,mutta todennekoisesti tendenssi on ollutsaman suuntainen koko maassa.4

Ovatko siirtolaiset passiivisia?

Siirtolaisten yhteiskunnall ista osall istumistaei ole laaiasti palioakaan tutkittu. Kuitenkinolemassaolevat tutkimukset viittaavat siihenettd ainakin potentiaalisesti si irtolaiset ovatyht5 akti ivisia kuin ruotsalaiset ja ett.erot, joita esiintyy johtuvat siirtolaistenerityiseste asemasta ja ti lanteesta. Leini6ver ra tessaan suomala is ia s i i r to la is ia ja ruo t -salaisia totesi erojen "poli itt isten resurssien"suhteen o levan p ien i5 .5

Siirtolaisuus itsessbdn aiheuttaa monenlaisiamuutoks ia , jo ih in sopeutuminen v ie omanaikansa ia "normaalin" akti ivisuustasonsaavut taminen ja uus ien as io iden opp iminensaattaa kestea useita vuosia. SiirtolaisetoD mone l la tavo jn kars ino j lu yh te iskunnassat ie ty i l le tuo tannon a lo i l le , t ie ty i l le asunto-a lue i l le , sos idd l i seen kanssdkaymiseen pdd-asiassa omassd ryhmAssean ja vapaa ajanto iminnassa omi in kansa l l i s i in seuro ih insa jaj i i r jes td ih ins i i . Po l i i t t i seen to imin taan osa l -l i s tuminen on va ikeaa jo k ie le l l i s i s ta sy is td .Ruotsalaisessa yhteiskunnassa esiintyy en-nakko luu lo ja , jo ten kynnys mennd yh-re iseen lo imin taan mukaan y l ipeansa onkorkea ja po l i i t t i sen to iminnan suhteenehke v ie le jonk in ver ran korkeampi . Po l i i t -t isessa kentiisse siirtolaiset helposti karsi.no idaan s i i r to la isas io iden par i in , muun" polit i ikan " hoitavat ruotsalaiset.

Kunna l l inen J5n io ikeus on sek in e r i in la inenkars ino in t i . Aan io ikeusuud is t us ta s i i r to la is i l -le kunnall isissa vaaleissa on arvosteltuseka ruotsalaisten ettd siirtolaisten taholtari ittdmdttdmane. Suuret poli itt iset kysymyk-se l ra tkars taan va l t iopa iv i l ld , nyky ;an ene-nevdssii mi;rin myds kuntia koskevatpbitdkset, ja aenioikeus vain kunnall isellatasolla on koettu n,enndiseksi ja merkityk'settdmeksi yhteisktrnnall iseen pAit6ksente-koon osall istumisen kannalta. Uudistuksenkoettu niiennii isyys ,a yleinen kri itt inensuhtau tuminen on gsa l taan a len tanut osa l -l istumisen maarea vuoden 1979 vaaleissa.

Siirtolaispoli itt isten uudistusten pys;hty-minen v i ime vuos ina on l i sbnny t pe t tymys-ta siirtolaisten taholta poli itt iseen toimin-taan.6 Ens immi i i ser s i i r to la isvaa l i t 1976p ide t t i in y le isen op t im ismin va l l i tessa s i i r -tolaisten keskuudessa. Valtiopeivat olivatedell isena vuonna paiittanee( Ruotsin viral-l i sen s i i r to la ispo l i t i i kan paamdar iks i " tasa-arvon, va l innanvapa uden ja yhteistydn" jaii i inioikeus kunnall isissa vaaleissa koetti inyhtena konkreettisena toimenpiteene kohti"tasa-arvoa ".

Vuoden 1979 vaa le issa e i s i i r to la is ten: ien io ikeus o l lu t enea "uus i " as ia , joukko-

t iedotusve l ineet samoin ku in po l i i t i ko tk ink i inn i t t i v . t veh i i i sempdi huomio ta s i i r to la is i in ku in ede l l i s issa vaa le issa . Vaa l ikampan iak i i ydaan pdaas iassa va l takunna l l i s i l l a kysymyks i l la e ike pa ika l l i s i l l a . Er i l l i s ta vaa l ipd ivaa onk in hark i t tu uude l leen to teu te t -tavaks i loh tuen juur i kunna l l i spo l i t i i kanj i iAmises tA va l takunna l l i sen var joon.

On todet tu e t te s i i r to la ise t jo tka ova t va ih -taneet kansalaisuutta ja joil la on myosva l t io l l inen aen io ikeus ova t osa l l i s tuneetvaa le ih in suunn i l leen samassa mdbr in ku inruo tsa la ise tk in . Vuoden -76 vaa le ih in osa l -l i s tu i Tukho lmassa suor i te tun haas ta t te lututkimuksen mukaan 89 70 Buotsin kansala isuuden saane is ta suomala is is ta .T

Vastaavasti suomalaiset siirtolaiset, jotka

ovat .enio ikeutettuja Suomen eduskunta-vaa le issa , e ive t o le o l lee t kov in k i innos tu-ne i ta osa l l i s tumaan n i ih in Vuoden 1979eduskuntdvaaleissa baneslaneiden mddrdRuotsissa jai alle 20 o/o.

N iy t te .k in s i l td , e t t ; ; ;nes tysk ;y t tey tymista ma, r ;a p i tk ; l le vaa l ien re levanss i s i i r to 'la is i l le . Suomen eduskuntapo l i t i i kka koetaankauka iseks i ja jo v ie raaks ik in , e ikd s i l leo le suoraan va iku tus ta s i i r lo la is ten o losuhte is i in Ruots issa . Kunna l l i s tason po l i t i i kkakoetaan v6hamerk i tVkse l l i seks i , vars ink inkun vaa l i kampan ja k iyda i in va l takunna l l is i l l a kysymyks i l l i r . Va l t iopa iv ien merk i tysta ten koros tuu . S ie l le paate taan vero is ta ,sos iaa l i tu rvas ta . s i i r to la isuud is tuks is ta , u lko-po l i t r i kasra , tyd l l i syys to imenpr te is tb ine .

Ruo l5 in va l t iopa iv i l la on usean vuodena,an teh ty ehdotuks ia va l t io l l i sen dan io i .keuden mydntamises t i s i i r to la i s i l l e , mut taas ia e i o le saanut enemmis tdA taakseen.S

Kunna l l inen dan io ikeus on oso i t tau tunutr i i t tamdt tdmdks i ra tka isemaan s i i r to la is tenpo l i i t t i sen edus tuksen ja pb i i t6ksentekoonosa l l i s tumisen onge lmaa Suur i osa lyo l r -

tekevaa vaestda on s i ten v ie ldkin Ruot-

s i s s a i l m a n t d y d e l l i s i d p o l i i t t i s i a o i k e u k s i a .

L i ihdevi i t teet :

1 Tomas Hammar, Oet lorsta invandrarvalet .

S t o c k h o l m 1 9 7 9 . L r u e r r o r t d g s 1 1 3

2 . N y i S v e r i g e n r 5 / 1 9 7 9 . s . 9 .

3. Mar i t ta Soininen, Invandrarvalet 79. In

vand'dre o( h mino' 'erp, 1 80 s 6.74 . N y i S v e r i g e n r 5 / 1 9 7 9 s 7

5 . T a l a L i i s a L e , n r o , F r n s k a I n v a n d r a r e i S v e g e .

I n s t r t u t e t f o r s o c i a l l o r s k n i n g . 1 9 7 9 . s . 6 8 .' 'Andelen utanforstbende ar 36 % blandf inska invandrare mor 30 % bland j rmnar iga

svenskar i samma yrkesgrupper. Som uran-fdrstSende har k lassi t icerats de som varken

ar fackl igt e l ler pol i t iskt organiserade ochsom inte har delraqr l in negon av de i rabet l

6 . 1 . n e m n d a a k l | v r r e r e r n a .

6. Aatos Korosen haastat te lu. Ny I Svelgen . 5 / 1 9 1 9 s . 1 7 .

7 Hammar, Det forsra nvandrarvalet . s . 128.

8. Vuoden 1980 va t ioparv i l le on idtet ty a lo i tejossa ehdotelaan kahden val takunnan kan-

sala isuuden hyvaksymrsrb pohjoismaat6is i t te.

Pe.usteluna on suomalaisten halut tomuusr!opua omasta kansalarsuudestaan ja ra llarsel la menette ly l la vorsrval pohioismaataiset

sar lyt rda oman kansalaisuutensa ja eavurtaa taydel l iset pol i r t t r ret o ikeudet Ruoi .

s i s s a . M o t i o n 1 9 7 9 i 8 0 5 7 0 .

SAMMANFATTNING

For andra qi ingen k!nde Invrndrare som har

vr l r bosat l ke ; r J Svef l9e delra i landsl ings.

och kommunalval I september 1979. I torsta 'n.

vandrarval 1976 var de.as del tagande ca 60 %

i h e l a l a n d e r . D e l t a g a n d e t v a r i e r a d e s t a r k t m e l l a n

ol ika invandrargrupper, €v rostberatr igade f in-

l ,ndare del tog 56 %, av greker 76 % och av iu-goslaver 66 %.

V,d 79irs val var anla ler roslberart igade invand.dte 221 133, av vr lka ca 45 olo \1at t in landate.

E n l i g r d e u p p g i t r e r s o m h , r l i l l s a r t i l l g e n g l i g a

stonk invandrarnas valdelragande med ca 10 %

v i d 7 9 i r s v a l . T r l l s v i d a r e b r s i f f r o r n a a n t e h e l tp , l . l l , q . . m p n ' F l r n " . g r d l D o r d e v d r J i n o m n e g r d

1ar procentenheler .

L.

Al l t tyde. p5 at t valdel tagandet har s junki t kraf t 'g t

b l a n d f i n l b n d a r e , e n l i q t e n u n d e r s d k n i n g i S o l n a

kommun sjdnk f in l i indarnas vaidel tagande f r5n

52 % r 37 0/..

I undersdkningar har man kunnat konstatera

arr Invandrdre ar inte poleolre l r l mera passiva

an svenskdrnd, men drr sJalvo Invdndrngssrtudt io-

nen gor det sv6rt at t dei ta isamhbl ls l ivet- Spraket

och annor lunda pol i t iska rradi t ioner gor at t d€t

kan ta lSng t id at t lara s ig de nya forhSl landena.

Segreqer ing och fdrdomar ocks6 for s in del hdier

t r6skeln at t del ta i svensk pol i t ik .

Lokal pol i t ik b l j r i valkampanjerna undanskymt

av r ikspol i t ik som qdr at t de kommunala valen

kanns inte se v ikt iga och re levanta och del ta

ef tersom al la "v ikt iga ' f r69or avgors pA r iksdagen

ockse avgoranden som g; l ler kommuner i a l l t

hogre grad.

Det har sta l l ts krav pe invandrarnas rdstret t ocksl

i r iksdagsval . Kommunal rdstret t har v isat s ig

vara ot i l l rackl ig for at t losa f r6gan om invandrarnas

pol i t iska representat ion och del tagande i besluts-

SUOMALAISETKORKEAKOULU-OPISKELIJATRUOTSISSA

Opetusmin is te r io ase t t i vuoden 1979 lo -kakuussa tydryhmbn, jonka tehti ivend onmm. kar to i t taa suomala is ia korkeakou lu-op iske l i jo i ta Ruots issa , ver ta i l la suomala is ia

ia ruotsalaisia korkea kou lututk intoja ja

tehdb ehdotuksia Ruotsis.a korkeakoulu-tu tk innon suor i t tane iden t .ydennysop in-no iks i henk i l6 i l le , jo tka op in to jen j . i l keentu leva t Suomen tydmarkk ino i l le . Tydryh-miin on meerd saada tydnsii valmiiksi tule-van huht ikuun loppuun mennessa.

Suomalaisopiskeli ioiden miarSst; Ruotsissae i o le ta rkkaa t ie toa . Kun va l taosa a inak innuoremmista korkeakouluopiskeli joista saava l t ion takaamaa op in to la inaa, vo idaan op is -keli joiden lukumeiiirae arvioida anottujen ja

myonnettyjen opintolainatakausten perus-

FK Vdind J6eske16inen on toiminut suunnitte-

I'jana opetusministeri6n korkeakoulu- ja tiede-

osastolla vuodesta 1974 lShtien. HAnen tehtai

v ' ins i Auuluu lbhinnb kotkeaAoutuldt toAspn med.

6lltsta suunnittelua (esim. alottuspaikkasuosituk-

set) koskevien asioiden valmistelu. A.tikkelinkitjo;ttam;nen perustuu siihen, ett6 J6dskehinen

on medretty sihteetiksi ty6.yhmiien, ionka teh.tdvinA on tehdii ehdotuksia Fuotsissa kotkea-koulututkinnon suotittaneiden tuomalaisten tiiy-de nn y sop i n no ista S uomessa.

teella. Ahvenanmaalaisia lukuunottamattaulkomailla opiskelevien valtion takaamatopintolaina-asiat klisittelee Suomessa valtionopintotukikeskus (VOTK) Jyviiskylissb.SLromen kansa la is i l la on mahdg l l i suus erd is -se tapauksissa saada opintglainaa mydsRuotsista, jossa asian kesittelee centralastudiestddsnemnden (CSN). Ruotsalaiseenopintolainaan ja opintotukeen oikeutettu onyleensii, mikdli ennen opintojen alkua onollut Ruotsissa tydsse vdhintean kaksivr.Jotta tai jos henkild asuu vanhempiensaluona ja huo l ta ja on ennen op in to jen a lkuaollut tydssa vdhinteen kaksi vuotta. Seen-ncistd on hieman poikkeuksia. mutta Poh-

loismaiden kesken on pyritty siihen jakaytdnndss6 toimittu niin, ette opiskeli jaon periaatteessa oikeutettu valtion opinto-tukeen yhdestA ja vain yhdesta maasta.

Suoma la isopiskeli jo iden miiSrii Ruotsinkorkeakou lu issa on kasvanut 1970- luvu l la .Po ikkeuksen tek i v i ime syksy , jo l lo in a lo i t -t i ede l l i svuos ia v i ihemmdn op iske l i jo i ta .Tame iohtuu siitd, etti syksyllS 1979 ei enii i io l lu t vapaa pAAsy mi l lekaen y le ise l le kou lu -tus l in ja l le . l \ i ! y< is u lkomaala is i l le on Ruot -sin korkeakouluissa nyt yleisesti asetettuen immeisk i in t id t .

Syksy l la 1979 VOTKr in t i las to jen mukaanRuotsissa opiskeli korkeakoulututkintoaka ikk iaan '1620 op iske l i jaa , jo is ta 1561sa i Suomesta op in to la inaa. Kevet lu ku kaude l -la a rv io i t i i n v ie ld tu levan 200 300 hake-musta , io ten kokonarsmaaran vo idadn ar .v io ida o levan 1800 1900. Ku inka nemdop iske l i ja t lakautuvat korkeakou lukaupun-k ien , op iske l i jo iden ko t i lean in , op iske l i jo i -den a id ink ie len ja kou lu tusa lan mukaankay i lm i tau lukos ta 1 . Tau lukossa 2 ontaas kuvat tu op in to jen a lkamisvuos i ja

arvioitu piiettymisvuosi.

Er6 ina v i ime vuos ina op in to la inaa Ruot 's issa iuor i te t tavra korkeakou luop in to ja var .ten on saatu VOTK:s ta seuraavas t i :

vussa on mukana myds keskiasteen koulutus.Noin puolet em. luvusta on siirtolaistenlaps ia . Per iaa t tee l l inen o ikeus op in to la inaane i v ie l ; vd l t temdt rb mer l . i r se op in to iensuo l tamrs ta .

T ie to ja s i i ta ku inka pa l ion suomala is iaop iske lee iu lk isen op in to tuen u lkopuo le l laei ole eikii t i i ten myoskean tietoa opiskeli 'joiden kokonaismaiiristd. Paatoimisesti opis-kelevia ja tutkintoon tahteavii j suomalaisiavo idaan ku i tenk in a rv io ida o levan Ruots inkorkeakou lu issa 4000 5000. Ahvenan-maa la is ia he is ta on no in sa ta .

Se lvds t i y le is immAt syy t , io tka suomen-k ie l i se t op iske l i ja t i lmo i t tava t R uo ts issaop iske lun perus teeks i ova t op iske lupa ikko-ien puute Suomessa ja k ie l i ta idon paran-taminen. Ruots ink ie l i s i l lA on syyna l i saks i se ,e t ta ha lu t tua kou lu tus l in jaa e i o le o lemassaruots ink ie l i sen l i Suomessa.

Op in to ia a lo i t taessaan lehes ka ikk i Suomestas i r r tvva t korkedkou luop iske l i ja t i 'mo i t tava ta ikomuksenaan o levan pa la ta Suomeen.Va lmis tumisva iheessa erean se lv i ty ksenmukaan 50 % naisista ja noin 70 ?6 miehistai lmo i t t i s i i r t yvensd Suomeen- On se ivba,e t ta s i i r t ymisha lukkuuteen va lmis tumisva i -heessa va iku t taa o lee l l i ses t i tu tk innon asemakot imaassa ja tydmarkk ina t i lanne.

Laa j in u lkomai l la op iske l i jo i ta koskeva Iu r -k imus on Jyv ;sky len y l iop is ton ta lous t ie -teen la i toksen ja Kesk i -Suomen ta loude l -l i sen tu tk imuskeskuksen yh te is ju lka isu Suo-mala ise t korkeakou luop iske l i ja t u lkomai l la(Kesk i -Suomen ta l . tu tk in ruskeskus 35 /19781. S i rna on kyse lyvn perusruen esr .te t ty u lkomai l la op iske lev ien ta !s ta t ie to ja ,u lkoma i l la op iske lemaan s l i r t ymisen sy i ta ,opr ' ' ] to je . r raho i l (ami ) la Jd I p ( (eyr r ;11r \ rd

seka vuos ina 1974 76 u komai l a va l -mrs tune iden s i jo i t tumis ta tyde ldmaan.

lukuvuos i1976/J 71977 /781974/791979/80

op isk . l km1748'1931

2085n. 1800

Tau lukon 2 ja y l ldo lev ien luku jen perus-tee l la vo idaan arv ioada suur in ta op in to jena lo i t tamisen Ruo is issa o l leen vuos ina 1977ja 1978, jo l lo in no in 500 op iske l i jaa vuo-dessa a lo i r t i op inno l VOTK. rn op in to rue . ravu a .

B uo ts in op in to tuk ikeskukses ta , CSN:s ta onv i ime vuonna annet tu 3 483 Suomen kansa la ise l le per iaa t te l l inen o ikeus op in to tukeenRuots issa suor i te t tav ia op in to ja var ten . Lu-

r-----

VOTK:LTA OPINTOLAINAA ANONEET RUOTSISSA OPISKELEVAT

SUOMALAISET KOR KEAKOULUOPISKELIJAT SYKSYLLA 1979

Kou lu tus l i n j a

A rkk i t eh t i

B io l og i

T e k n i i k a n a l a

Ekonomi

Ju r i s t L

Psyko log i

Y h te sk u n t . a l a

Laaka r i

Hammas laaka r

E la in l adkb r i

F a r mas i a

Opetusala

Ku l t t uu r i a l a

l v l uu l i n j a t a i l i n j o j en

u l kopuo l

Yhteense

O p i s k e l

5

5

4 1 8

87

22

29

5

6

7

5

?

1 1 7

709

K K A

T u k h o l m a M u u

I 1 0

l 1't5 33

9 1 4 5

3 1 5

5 5

3 0 1 5

1 1 2

l 0 1

8 r 01 4 2

53 26

1 5 5

A i d

Muu Suo

3 1 8

2 1 6

8 4 2

247 722

3 8 1 0 1

1 3 4 5

39 125

4 1 5

2 1 1

2 5

1 5

4 2 3

5 1 6

98 242

466 1426

n k i e l i

2 2 0

5 2 1

1 1 5 3

62 784

22 123

4 4 9

1 1 1 3 6

7 2 2

I 1 9

1 6

2 1

1 4 3 7

4 2 0

41 323

1 9 4 1 6 2 0

u p a l

uuma ja

1

1 4'|

229

1 1

62

4

8

1 4

I

1 2 7

478

K o t i l a e n iU u d e n m . T P V a a s a n O u l u n

1 0 3 2 1

5 1 8 2

1 3 9 1 1 4

205 108 132 45

4 8 1 7 1 6 3

1 1 4 1 1 3

2 0 1 9 3 2 1 2

7 4 6 1

7 - 7 1

4 -

1 2 3

7 1 0 1 4 1

6 5 2 1

61 29 68 33

Lap in,l

3

1

47

1

7

1 4

1 0 7312211274

2

1

1

35

' t 19

RUOTSIN KORKEAKOULUISSA OPISKELEVAT SUOMALAISETSYKSYLLA 1979 VOTK:N TTLASTON MUKAAN

Arvioituvalmastu-misvuosi

1 9 7 8 1 9 7 9aloit.vuosi 1974ta ia r k .

823

11

1975 1 9 7 6 1971

197919801 9 8 11982198319841985 ta i myohemmin

tai ei arvioituYhteensA

7481 34

1

1 ' l2247522

1

3I

341

41 9 81 2 249

93

385

649

10446

93

432

I

2750

t J d

1 0 125

35674

Kaikk iaan 1 620, jo is ta op in to la inaa saane i ta | 56 '1 .

TI EDOTUKSIASIIRTOLAISUUS SUOMESTA RUOTSIIN KAUTTA Al KOJ EN -nayttely

UTVANDRINGEN FRAN F INLAND T ILL SVERIGE GENOM T IDERNA,utstallningen

Giiteborgi$a (i Giiteborg) 17.5. - 2.11. 1980

Pal lavan valmrstusta

I

' {

Linbaradni|ro i V6rmland,l.ndt Mut.urn)

) v r

Svcrigr! induliri har

dragi i invandrare f ran

F r n n S a n o m a i )

1932{folo Virm-

Ruots in teol l isuus on to!sen maai lmanlodan

jalkeen vetanyt suomalais ia s i i r to la is ia (valokuva

.tter andra vdrldskrigot

Fin land t i l l s ig ( foto

rE.q

N,ytre lyn iz i r jest3!at :

Si i r to la isuusinst i tuut t i - l ,4 igrat ionsinsi i tutet

T L ( k u A b o , F i n l a n d

Ssomalaisruotsala inen yhteisty6komitea Lensi_

Ruorsissa/Gdteborqin Historaal l inen [ ruseo

Finsk-svenska Samarbetskommiten i Vaslsver ige/

Gdreborgs Histor iska Museum

KVEENISEMINAARI9. - 10.6.1980

HOTE LL I POHJANHOVI ,ROVANIEMI

Siirtolaisuusinstituutti jerjesta; yhdesse La-p in kesay l iop is ton kanssa 9 . '10 .6 .1980 Ro-van iemel le ho te l l i Poh janhov issa kveen ise .mtnaann,

Sel't inaarin tarkoituksena on- kar to i t taa k ;ynn iss ; o leva Poh io is -

Norjan suomalaispereiseen vdestdonkohd is tuva tu tk imus Poh jo ismaissa

- laa t ia se lv i tys a ika isemmin tehdy is -ti i tutkimuksista ja kdytossb ole-v is ta va lmi is ta r u t k imusmater iaa-le ista

- kartoittaa tutkimusjntressit eri tut-k imusla itoksissa Pohjoismaissa

- se lv i t t ; ; . m i tka ova t k i i ree l l i s immdttutkimus-, kerays-, museo inti- ym.tarpeet

- tehd; konkreettisia esityksie uusiksitu tk imuskohte iks i ja n i iden koor -d ino imiseks i .

Seminaarin alustaiik.i on kutsuttu asaan-tunti joita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Seminaarin osall istuiiksi toivotaan eri alojentutkijoita, suunnitteli joita, pedtoksenteki-joitd sekd yleensii kveenikulttuurista kiin-nostuneita.

Seminaarin kustannukiet: Osanottomaksu100 markkaa, per i t ;dn lopu l l i s ten i lmo i t -tautumisten yhteydessd.

KVANS E MI NAR I ETDEN 9 . och 10 . JUNI 1980HOTELL POHJANHOVI

ROVANIEMI

Migrationsinstitutet i Abo dr en forsknings-och dokumenta t ions ins t i tu t ion fd r fo rsk-n ing om migra t i rn och f l y t tn ingsrdre lser .Bakom ins t i tu te t s t6 r l inska s ta tFn, un i -vers i te ten och h6gsko lo r samT o l i ka o rgan i -sationer.

Migrationsinstitutet anord nar i samarbelemed Lapplands sommar un ivers itet ettKVANSEM INAR lUf r4 den g 10 jun i1980 i Rovan iemi pe ho te l l Poh janhov i

MAlet tair kvanseminariei 6r att- kartlegga den pagaende forskningen

rdrande den de l av be fo lkn ingeni Nordnorge, som dr av f inakhers tamning (kvdnerna)

- es tadkomma en u t redn ing om dentidigare forskningen och det redanbef intl iga f orskningsmaterialet

- kartldgga forskningsintressen vido l i ka fo rsk n ings ins t i tu t ioner iNor -oenut reda v i l ka fo rskn ings . , insam.lings-, museala mm. behov somar mest aktuella

- gdra konkreta fdrslag ti l l nyaforskningsobjekt och koordineringav arbetet

Som fdrelesare vid s€minariet fungerarsakkunn iga f r6n F in land, Norge och Sver ige-

Til l seminariet inbiudes torskare inomolika i imnen, planerare; beslutsfattare ochpersoner, som ar intresserade av den kvdnskaku l t u ren .

Seminarieavgifte.: Deltagaravgiftern ar120 Sek/ 140 NOK och den er ldgges i samband med den s lu t l iga anmaln ingen.

Majoitus ja ruokailu on jerjestetty hotell i Inkvartering anordnas pa hotell PohjanhoviPoh janhov i in , jossa kus tannukset ova t seu- en l ig t fo l jande:raavat : Inkvar te r ing i dubbe l rum SEK NOKl \4a jo i t tuminen kahden hengen (9 . 10 .6) ( ink l . f rukos t ) 108 126huoneessa (9 . - '10 .6 . ) (s is . aamia isen) 96 , /h . N4e l t ider (2 luncher ochAter ia t (2 lounas ta ja '1 p ; i va l l inen) 108, /h . 1 middag) 122 142Kahvit (2, ohjelman mukaista) 14.-/h. Kaffe (2 ginger enligt

p rogrammet ) 16 18y h t . 2 1 8 , / h .

246 286

lMaio i t tuminen yhden hengen Inkvar te r ing ienke l rumhuoneessa {9 . '10 .6 . ) {s is . aamia isen)146, /h . (9 . 10 .6) ( ink l . f rukos t ) 164 193Ater ia t (2 lounas ta ja 1 pa ive l l inen) 108, /h . M6 l t ider (2 luncher ochKahvit i2. ohjelman mukaista) 14,-/h. 1 middag) 122 142

Kaffe (2 ganger enligtyh t .268, - /h . p rogrammet ) 16 1B

Leva i l l i .

Sem inaa r i ssa kay te tedn s imu l t aan i t u l kkaus ta anma ln ingsb lanke t t e rna och i nbe ta ln i ngsko r -t en .

Unde r p i ena rmo ten ano rdnas s imu l t an to l kn ing f i nska . svenska och svenska /no rskaf i n ska .

Ruoka i lu n i i l l e , jo tka e ive t asu ho te l l iPohjanhovissa maksaa 36 mk/ateria iakahv i 7 mk. MS l t i de r f c j r dem som in te bo r pa ho te l l

Poh janhov i : 41 SEK/ 47 NOK/me l t i d ochPyyddmme ka i kk ia kveen i sem inaa r i s ta k i i n ' ka f f e 8 SEK/ 9 NOK.

nos tune i t a o t t amaan yh tey t t e Sa i r t o l a i suus '

i ns t i t uu t t i i n puh . 921 / 17 536 , t o im .s i h t . V i be r a l l a i n t r esse rade a f t t a kon rak t

Ma ' i a L i i sa Ka lhama mahdo l l i s imman no ' t i l l M ig ra t i ons ins t i t u te t . V i onska r a t tpeas t i , s i l l e t a r v i t semme t i e to j a sem inaa r i n a l l a gc i r den snabb t , e l t e r som v i behove rkey tbnnon j a r j es te l y i en ho i t am is ta va r ten . exak ta uppg i l t e r med tanke pA de p rak t i ska

Lopu l l i se t i lmo i t t au tum is j a maksukaavak a r rangemangen .

kee t sekb oh ie lma pos t i t e taan mydhemmin

302 353

Senare pb vE ren sk i cka r v i den s l u t l i ga

OHJELMA PROGRAM

Maanantai 9.6.1980 Mendag den 9 juni tggo

lL l \ , lO lTTAUTUl \ i l lN E N 10 .00 . 11 .30 ANt \TALAN OCH MATERIAL,U T D E L N I N G

LOUNAS ' l 1 .30 1 2 .45 LUNCH

Seminaarin avaus: 13.00 Seminariets 6ppnande:Siirtolaisuusinstituutin johtaja tohtori Direktdren fdr lM igrations inst i l utetO lav i Ko ivukangas dok tor O lav i Ko ivukangas

Pohjoismaiden Neuvoston Suomen val Nordiska rddets Finlands delegationstuuskunnan edustajan puheenvuoro representant

Rovan iemen kaupung in te rvehdys Rovan iemi s tads he lsn ingKaup.joht. Tuure Salo stadsdirekrdr Tuure Salo

Akat . Kus taa V i l kuna: 13 .30 Akademi ledamot Kus taa V i i kuna,"Poh janper i l te Jaemeren ranno i l le " F in land

"FrAn Lapp lands ddemafker t i l l l shavs-kusten "

Fy lkeskonserva tor E inar N iemi , Vadsd 14 .15 Fy lkeskonserva tor E inar N iemi , Norge"Kvensk ku l tu r fo rskn ing og vernearbe id" "Kvensk ku l tu r fo rskn ing och vernearbe id

K A H V I 14.45 S FTE R ' \ ,41O DAGS KA F F L

Pro f . Pe r t t i V i r t a ran ta , He l s i ng in y l i op . 15 .15 P ro fesso r Pe r t t i V i r t a ran ta , F in l and"Kveen ien k i e l i " "Kvbne rnas sp rek "

Dos . Pekka Ra i t t i l a , He l s i ng in y l i op i s to 15 .4S Docen t Pekka Ra i t t i l a , F i n l and

"Laes tad io l a i suus poh jo i ska lo t i n i lm rd " "Laes tad ian i smen en l o re tee l se p6

Nord ka lo t t en "

Fd r fa t t a re Hans K r . E r i ksen , s tong - l 6 l b Fd rJa t t a re Hans K r . E r i ksen , No rgelandseidet, Norge "Kvensk kulrur I dag och I morgen"Kvenska ku l t u r i dag och i mogen

Keskustelua/lehdistdti laisuus

P A I V A L L I N E N

l \ , 4ahdo l l i ses t i ope tusm in i s te r i n vas taa 1930 Kva l l smo t tagn ing

otto

16 .45 P lenard iskuss ion

IB.OO MIDDAG

F nmar k i n l ean in t e r ve i rdys

[4aaher ra Anders Aune

Nor rbo t t en in l aan in t e r vehdys

I\,4aaher ra Ragnar Lassinantl i

Lap in l abn in t e r vehdys

l \ 4aahena Asko O inas

F i nnm i ' r ks Jy l kes he l sn inq

I andshrivr j ing Anrjer s AunnNo , rho l t ens l ans h . l sn inq

Landshov . l i nq Raqna r Lass in , rn i

13p0 lands l ans h ; r sn in ( l

t . , " r l r h o v d i n q A s < l ) O , r ' ' s

Tyc i ryhmien j i r jes tay tyminen ja a lus- g .30 Grupparbete :tukse t :

Ryhmd l : H is to r ia t ie tee t Grupp l : H is to r ia1 . Amanuenss i Knut E inar Er iksen Fdrberedda in lagg:

ja s t ipend ia t Henry l v l inde , Tromson Amanuens Knut E inar Er iksen ochyliopisto stipendiat Henry Minde, Norge

2. Doc. Sune Akerman, Uppsa la un i - Docent Sune Akerman. Sver igevers i te t , Ruots i Landskapsark ivar ie Samul i Onne la ,

3 . Maakunta-ark i s tonho i ta ,a Samul i F in landOnne la , Ou lu , Suami

Ryhme l l : K ie l i t ie teer Grupp l l : Spraksvetenskap1. Pro f . Per t t i V i r ra ran ta . Suomi Fc i rberedda in ldgg:2 . Huk Leena A ik io , Vuotso , Suomi ja Pro fessor Per t t i V i r ta ran ta , F in land

FK Anna-Ri i t ta L indgren, Tromso, Huk Leena A ik io , Vuorso , F in land ochNor ja FK Anna R i i t ta L indgren, Tromso, Norge

Ryhma l l l : Kansanku l t tuur i Grupp l l l : Fo lkkur ru r1 . Konservalor Hovard Dahl-Bratrein, Fcirberedda inldgg:

Norja Konservator Hevard Dahl Bratrein, Norge2. Dos. Phebe Fjallstrdm, Ruotsi Docenr phebe Fj;l lstrdm, Sverige3. F IM Lass i Saressa lo , Ku l t tuur ien F i l .mag. Lass i Saressa lo , F in land

' lu tk imuksen la i tos , Turun y l iop is to

Ryhmi lV : Ku l t tuur imaant iede ja sos iaa- Grupp lV : Ku l tu rgeogra f i och soc ia l .l i t ieteet vetenskap1. Pro t . Uuno Var jo , Ou lun y l iop is to Fdrberedda in l ;gg :2. Mag. lvar Ejdrklund, Niemenaikio, Professor Uuno Varjo, Finland

Kjiikan, Norja Magister lvar Bjdrklund, Norge3. Doc. Jan Sund in . UmeS un ivers i te t Docent Jan Sund in .Sver ige

Kveeniohjelmaa

T i i s t a i 10 .6 .1980

LOUNAS

Ryhmdtybskente ly ja tkuu

Kviinprogram

Tisdag den 10 iuni 1980

1 1 . 3 0 - 1 3 . 0 0 L U N C H

13.00 Grupparbetetfortsatter

Ryhmeraporttien esittely, keskustelu ia 14.3O Grupprapporterna presenteras, plenardis-hyvaksyminen kussion och sammanfattning

Paetossanat 16.00 AvslutningLapin Kesayliopiston hall iruksen pj. Ordfdrande f6r styrelsen av LapplandsLehtori Terttu Kdrkkainen sommaruniversitet

Lektor Terttu Kdrkkdinen

IIL

MUUTTOLIIKESYMPOSIUM 19 8 O20. - 21 .11 .1980 TURUSSA

Si i r to la isuus ins t i tuu t in teh tavbna on ed is taesiirtolaisuuteen ja maassamuuttoon li i ttyva;tu tk imus- ja t iedo tus to imin laa . S i i r to la isuus-ins t i tuu t t i i ; r jes t i tu tk i jo i l le , suunn i t te l i -joil le ja paaloksentekijoil le tarkoitetun val-takunnan s isa is ta muut to l i i ke t td kds i t te levan sympos iumin Ru issa lon kongress iho te l -l i ssa vuonna 1975. Tbmdn sympos iumintarko i tuksena o l i ta rkas te l la muut to l i i ke t tdkokona isuudessaan ja e r i t y ises t i n i i ta a lue i ta ,jo tka o l i var keskus te lu issa ja tu tk imuk.s issa jddneet vaha ise l le huomio l le . Sympo-s iumin lah tokohta o l i korosre tus t i yks i -l c ikeske inen, s i l la huomio ta k i inn i te t t i inpdeas iassa muut tavaan ihmiseen, henenmuut tomot i i verh insa , odotuks i insa , va l in to i .h insa ja kes i tyks i insa yh te iskunnan teh tb-vistb muuttoli ikkeen ohjauksessa.

Vuoden 1975 maassamuut tosympos iumtuot t i hyvaa tu loks ia ja sen poh ja l ta onrydra oh je lmor t r - r ede l leen. S i i r to la isu us , ns t i .ruu( rn p i tkdnrahrayksen oh je lmasss or \ pdady t ty s i ihen , e t td rd l la inen muut to l i i kekarse lmus tu l rs i v ieda l ip i 5 v t ro r iska , . ,s i r ta 'n

la seuraavd laa ja muut lo l | | kesympos iumol is i s i ten tand vuonna. f i ihdn tdh tdav ; tS i i r to la isuu5rnsr i tuu t in oh le lma ,a l i s ; rse lto iminnat .

Maassamuutto on muultanut luonneltaan1970- luvun puo l ive l in id lkeen, saanut uudenkuvan. E l inke inorakenne on muut tunurede l leen, kaupung is tumisprosess i on se lvas t ihe ikentyny t ja muut to l i i ke on a lkanutsuuntautua yha enenevasli pois suurisidkeskuksista. Useat Eteld'Suomen vaestdke.-kukset ova t v i ime vuos ina o l lee t muut to 'tapp io l l i s ia . Uuden muut to l i i kkeen mukana

on tapahtunut myds arvostusten muutok-s ia Ta loude l l i5en ka ivun h idasruminen onsuunnannut huomio ta ympdr is tdn laa tuky-symyks i in ja n i iden va iku tuks i in e l inympa-rist6n valinnassa.

Vuoden 1975 muut to l i i kesympos iumis tasaatujeo mydnteisten kokemusten ja edellees i te t ty jen muutos i lm io iden inno i t tamandji ir iestad Sii(tolaisuusinstituufi i Turussa 20.21 .1 1 .1980 muut to l i i kesympos iumin . jonkaylersteemana on maassamuuton kehitysvuoden 1975 jd lkeen. Tydmuotona sym,pos iumissa ovat y le isa lus tukset ja n i idenpohialta k:iVtdvA Vleiskeskustelu seka ryhmdtydskente ly .

Sympos iumia va lm;s te leva lyoryhma ona lus tavas l i sLrunn i re l lu l , e t t ; y le is teemajae t ta is i ln seuraav i in a ihea lue is i in :

M U U T T O L I I K K E E N U U D E T S U U N N A T- t i las toana lyy t { inentarkas te lu

VASTAAKO MUUTTOLI IKETUTKI IMUST I E D O N T A R V E T T A ?

tu tk imusana lyy t t inen ta rkas te lu

T A L O U D E L L I N E NSAMUUTTO

KEHITYS JA I !1AAS-

Kansantaloudell inen ndkdkulma

lv l aassamuu t to j a e l i nke inoe lbmdn to i -

m in taede l l y t ykse t

Kunna l l i s t a l ous l a muu t to l i i ke

A L U E R A K E N N E J A Y K S I L Oaluerakenteen keh i t tamrnen a luee ll i sen oh iauksen ke inona

Kokona is ta rkas te lu va l takunnantaso l laKokona is ta rkas te lu maakunta taso l laPalveluien saavutettavuus

Korkeakou lu tus ja a iku iskou lu tusKu l t luur ipa lve lu tTerveyspalvelut

YMPAR ISTON LAATU, IVUUTTOLI IKEJ A Y K S I L O

Asu inympbr is t6n va iku tus yks i lon te r -

E l in taso va i ymper is tdn laa t u ?A inee l l i sen ympbr is t6n va iku tus yks i -l6n v i ih tyvyy teen ja va l in to ih inHenk isen ymperas ton va iku tus yks i lonv i ih tyvyy teen

MAASSAMUUTON OHJAUS JA YKSILO- k;iyretyt ia keytettdvat keinotVdestd' ja perhepolit i ikkaAsuntopo l i t i i kkaTydvo imapo l i t i i kkaAluepo l i t i i kkaPbaomav i r to jen a luee l l inen oh jau tumi -nenVaih toehtorse t l in ia t maassamuuton oh-

lau ksessa

K E S K U S T E L U A .

A IHEENA: Yks i l o i a muu t to l i i ke p i t i t '

t a j dn vas tuu i hm ises la muu t to l i i k keen oh -

l auksessakysy i i na muu t to l i i k keen seu raus i lm io iden t u t k i j o i ( a

- vas taa j i na po l r i t t i s i a paa toksen tek i .j o i t d . Ed us te t t una ka i kk i eduskun -tapuolueet

Sympos lum ia va lmrs t c l eva t yo ryhma i a t kaaede l l een l yd lda '1 . Jo ih rnL in a l us ta j i r n onjo o te t t u yh tey t t a 1a mu ih in t u l l aan o t t a -mdan y h tey l t b l ah ra i ko ina . Sympos rum inlopu l l i nen oh je lma seka t yo ryhma t a l us -t a j i nee r r py r i t ddn saamaan seu raavaan S i i r -t o l a i suus M ig ra t i on . l eh teen .

Henk r l c j r t a , j o t ka nd lL rdva r l i sd t re to j a maas

samuu t l osympos j um is ra t a i . j o t ka ha luava t

va i ku t t aa sympos ium in oh je lmas i s ; l t d6n

ta i kka a lus ta java l i n to i h rn , pyyde tban o t t a -maan yh tey t t e j oko S i i r t o l a i suus ins l i t uu t i n

to im is toon t a i suo raan sympos ium ia va lm is te l evan t yo ryhm;n s l h tee r i i n (Ka i

L i nds t rdm puh . t yd 921 /377 844 , ko t i

921 /445 9361.

SI I RTOLAISUUS I NSTITUUTI N KI RJASTOONSAAPUNEITA JULKAISUJA

PUBLICATIONS RECEIVED

Aiheala: Siirtolaisuus ja muuttoli ikkeetSubject: Migration movements

Demografian jatko kou lut usseminaar i Lam-milla 22.-23.11.1978, esitelmet. SuomenV6estdtieteen Yhdistyksen julkaisuja No 5.He ls ink i '1979. 106 s .

EDVARDSEN, Annu, Sota lapset . Jyv isky ld1977 . 176 s.

HABERL. O.N. , E ib l ioqraphy o f economicmigrations from Yugoslavia to Europeancountries. Zagreb 1979. 165 s.

HUMIVASTI , P .G. , F inn ish rad ica ls inAstor ia , Oregon 1904-1940: A s tudy inimmigrant soc ia l i sm. New York , N.Y.1979. 333 s .

HURI\4E, Helena, lvluuttaminen perheenongelmana. Jyvdskyldn yliopiston psykolog.la i t . ju ik . 209. Jyvasky la 1978. 30 s . (mon. )

JAAKKOLA, Magda lena, K ie l ten er iko is tu -minen ja sen seuraukset Ruotsin Tornion-laaksossa. H Y sosiolog. lait. tutk. 137.He ls ink i

' i 969 . 173 s .

JALAVA. M.A. , Toronton Suomala inenOsuuspankki-Finnish Credit Union Ltd.1958-1978. Toronto . Ontar io 1978. 40 s .

Kanta-Hemeen muuttoli ike 1977. Kanta'H i imeen Sk l :n ju lk . 2 :100. Hameen l inna1 9 7 9 . 3 0 s . { m o n . )

Kanta-Hemeen veestd- ja ty6pa ikkasuunn ittee t 1980-2000. Kanta-Hdmeen Sk l :n ju lk .2 r102. Hdmeen l inna 1979. 41 s . (mon. )

KATUNARIC, V . , Ex terna l migra t ion andchanges in the {amily. Zagreb 1978. 124 s.

LASONEN, Kar i , Ruots in suomala ise t s i i r ,to la isopp i laa t . Aud i t i i v inen d isk r im inaat io jasen yh teys e id ink ie len ta i toon Ruots insuomala is i l la s i i r to la isopp i la i l la . Jyvasky leny l iop is ton kasvarus t ie t . la i t . tu tk . rapor t t i82 . Jyv6sky la 1979. 119 s . (mon. )

Maassamuutto ja mielenterveys. Toim. lMailaUpanne. Suomen M ielenterveys-seuran lvl-sar la 1O/ -79 . He ls inka 1979. 38 s . (mon. )

MILOVANOVIC, R. , Po l i t i ca l r igh ts o fmigran t workers . Zagreb 1979. 108 s .

Sources for the study of migration andethn ic i ty . Ed . by B lou in , F . J r . & Warner ,R. Ann Arbor , M ich igan 1979. 345 s .

SUOL INNA, K i rs t i & HAAVIO- [ , lANNlLA,E l rna , l v laanvr l je l i tevdes ton sopeutumrnen jamuut toa l t t ius Suomen ja Ruots in Torn ion-laaksossa. H Y sos io log . la i t . tu tk . 147.He ls ink i 1970. 88 s . (mon. )

Suomala ise t korkeakou luop iske l i ja t u lko ,mai l la . Kesk i Suomen Ta loude l l inen Tutk i -muskeskus , Ju lk . 35 / 78 . Jyvdsky ld 1978.267 s . (mon. )

Svensk invandrarpo l i t i k in to r 1980, ta le t .(Rappor t f ran invandrar rAdets reds lag 15 . -17 .6 . 1979. ) Arbe tsmarknadsdepar temente tOs A 1979:6 . S tockho lm ' t979. 202 s .

Muuta k j r ja l l i suunaOther subjects

KATAJAMAKI , Hannu, Kunta l i i tos tu tk imusI ta -Suomen Ins t i tuur in ju lk . B :29 . l \4 ikke t i1979. 96 s . (mon. )

KATAJAMAKI , H , KOPONEN, J - &SAARI , | , Kunta l i i tos ten va iku tuks ia . (Yh-teenveto tu tk imuspro jek t in tu loks is ta . ) l t6 -Suomen Ins t i tuur in ju lk . B :33 . lV l i kke l i1 9 7 9 . 2 7 s . ( m o n . )

K A T A J I S T O , H e i k k i & M A K I N E N , T u i j a ,Lar ton v i inan myynt i . O ik . po l . tu rk . la i t .j u l k . 3 4 . H e l s i n k i 1 9 7 9 . 1 0 0 s . ( m o n . )

KESKUMA K l . O. . E ldkeraho i tu5 . seas t : jm i -nen ja elakeveroaste makrotalouden nakd,ku lmasta ta rkas te l tuna. Ta Y kans . ta l .I ier- lair. B:47 /--79 Tampere 1979. 45 s.(mon. )

KES KU l \ ,1A K l , O. , Tyokyvy t tomyyden kan-santa loLrde l l i s la perus taa e ts jmdssd. Ta Ykans. ta l . t ie t la i t . B :49 / .79 . Tampere1 9 7 9 . 5 9 s .

KOPONEN, Juha, Savon l innan kunta l i i tos .I t a S u o m e n I n s t i t u u t i n j u l k . B : 3 1 . M i k k e l i1 9 7 9 . 7 8 s . ( m o n . )

KORKN, lAN, S ix ten , Exchanqe ra te po l rcy ,employment and ex terna l ba lance. SuomenP a n k i n j u l k . B : 3 3 H e l s i n k i 1 9 8 0 . 1 3 5 s .

K A R K I , J . , O p t i m a l d i v , d t " r r p o r l c Y n n dr isk 'avers lon . Ta Y kans la l l i e i . a i t .8 :51 , / 79 . Tarnpere 1980. 84 s .

KOUTANIE IMI , L . , La te { l ac ia l and pos t -

glacial development of the val leys of the

Ou lanka r i ve r bas in , No r th 'Eas te rn F in l and .

O Y maan t i e t . l a i t . j u l k . 64 . Vamma la1 9 7 9 . 6 2 s .

Oulu. A geographical survey. Ed. by W.Le imgruber & L . Koutan iemi . O Y maant ie t .l a i t . j u l k . 6 5 . K u u s a m o 1 9 7 9 . 1 2 9 s .

PALOKANGAS, T . , Opt rmal economicpolicy in a small country with imperfectcap i ta l marke ts . Ta Y kans . ta l . t ie t . la i t .B:50/ 79. Tampere I 979. 1 18 s.

PORTTIKIVI , Ra imo, In te rpersona laggregat ion , comparab i l i t y and measurab i l i t yo f we l fa re var iab les . Ta Y kans . ta l . t ie l .la i t . B :48 / 79 . Tampere 1979. 101 s .

SAARI , 1 . . Kunta la ise t ja kunta l i i tos . l t5 'Suomen Ins t i tuu t in ju lk . B :30 . Mikke l i1 9 7 9 . 8 6 s . ( m o n . )

Suomen tyd l l i suus- ja tydvo imapo l i i t t i s tento imenp i te iden inventaar i 1977 '1978. Tyd-vo imamin is te r ic j , Suunn. os . Tyc ivo imapo-l i i r r . se lv i tyks ie 28 . He ls ink i 1979. '160 s .( m o n . ,

SODERLING, 1 . , Tasa-arvo kou lu tuksenyhte iskuntapo l i i t t i sena tavo i t teena. T Ysos . po l . la i t . tu tk . B :43 . Turku 1979.I 1 1 s . ( m o n . )

Ta lous , ku l t tuur i ja kansa invd l i se t suh tee t .T Y h is t . la i t . H is lo r ian per in td 5 . Turku, l979. l l6 s (mon. )

TUOVINEN, l v la r ja , , In f laa t io ,odotus tenmuodostumises ta ja e rean in f laa t io odotus-sar jan op t imaa l isuudesta . Suomen Pan k inj u l k . D : 4 4 . H e l s i n k i 1 9 7 9 . 1 6 0 s .

, r r , , v l i o p i s l o n y h t . k . t i e t e e l l . t d k . T u l k i

mus r i v l s r . n ra ' 1977 1978 T Y t l edo t t aa .T r ; ' k ! 1 q 7 q I 3 6 ( { m D n . )

WEIJOLA, Tuu la , V i ras to tyd jd r jes te lmd to i - V IRTANEN, John O. . The F inn ish Sauna.mihenk i l6 tyd t tdmyyden ho i toke inona. Tyd- Peace o f mind , body and sou l . Por t land,voimaministerici. Sur.rnn. os. Tyovoima- Otego^ 1974.244 s.po l i i r t . se lv i tyks id 27 He ls ink i 1979. 251 s .\mon. l Vd l ipor taan ha l l in to ja k l ln tauud is lus . Se-

minaar i rapor t t i . l te Suomen lns t i tuu t in ju lk .

V I L J A N E N , T e r h i , V a l u u t t a r i k o k s e t . O i k . B : 3 4 . N i i k k e l i ' 1 9 7 9 . ' 1 5 3 s . ( m o n . )po l . tu tk . la i r . ju lk . 36 . He ls ink i 1979. 51 s .( m o n . )

SI IRTOLAISUUSI NST ITUUT IN VA LTUUSKUNTA

1980

Vars rna r r ren l ase r r

Ope t , Js rn ,n r s te r i o A t r os pa i r l P r r k r ro \ 4e a KL , 11 s h l Ra r j a Ka I ' nenTyo , , ' o rmarn in i s te r i o Os paa l l He rkk , S ; l ovda ra Tu tk , l d [ i d l r r Vah io laU lkoas ia i nm in rs i e f i o To r r i Dad t l A tec n . r i r o J , r os lopaa t t Jaakko Be rgqv i s l

Ju l k i se t yh te i so t

! ,j I u run ka i rpunk i Ap .kaup Joh t . Jonannes Ko k KJup s h t Paavo Mak rnen

Ka |a tnenKorkeakou lu t

He l s i ng rn y l i op rs l . )

Jyvasky lbn y l i op i s to

Ou lun y l r op i s to

Tampereen y l i op i s to

Tu run y l i op i s to

Abo Akademi

V.paat yhteis6r ja j i r jestot

P ro f . Pe r l t r V r t a ran ta

Pro f . i \ , 4auno Jok ip i i

P ro f . Uuno Va r j o

V t -p ro t . O l l r Ku l t a l ah t r

P ro f . Te rho Pu l kk rnen

Pro f . Y r l o B l oms red t

Ap p ro f . E rkk i Leh t rnenProf Kyosti Julku

Y l r ope t t . Ma t t i Kaas rnenFT Jo rma Ky tomak r

Vaasan k ruppako rkeakou lu Vs . p ro f . Kauko lMrkkonen Ap .o ro f . Ta rmo Kosk rnen

Prof SLrne Jungar

K i r kon u l komaanas ia in t o im ik . K i r kkohe r ra Pa i vo Ta r i amo Pads ih t . Jaakko Laun i ka r i

l v l anne rhe im in Las tensuo te lu l i i r Kans l rane r j vos Pekka He imo P ro f . O le Wasz -Hocke r t

Poh lo rs Ka r j a l an V l rop rs toseL r ra Dos . Ve rJo Sa lohe r f i ) o

Poh jo la -No rden Yhd i s r ys r . y . E l i nke rnoas ram ies l lmo Ja ramo Kans l i aneuvos Ve i kko Ka rsma

Seu iu5uunn r t t e l un Keskus l i i t t o A rkk r t eh l r Ra imo Na r j us l u t k . s i h t l imo S in rsa lo

Suoma la rsuuden L r r t t o Va ra tuom. O lav i Ha i ka ra inen Yh i . kun t . t . kand . Jukka -Pekka Lappa l

Suomen Nuo son L r i t t o L i r kkeen joh t . Esko V . Koske l i n Kou lun ioh t . An t t i Leh t rnen

Suomen Vbes to t re teen Yhd . r .V . F i l l i s . A l t t r fMa java Va l t l i s f , 4 i kko A . Sa lo

Suomi ,Amer i kka Yhd . L i r l t o Kou luneuvos Juss r Saukkonen To rm. j oh t . La rs Nys ldn

Suomi Seu ra r . v . P ro f . Jo rma Poh janpa lo Os paa l l . O lmo Ka l l i a l a

JVensRa r r 4 i anq l r o tK t rnq l l u , ,

mdk l rge V t . p ro t Tomsand lund L i s Roge r B roo

Tu run v l r op rs tosaa r i o To im j oh i . Juhan i Leppb Joh t . Re ino Vuo r i nen

Un ion i Na rsas ra l i i t t o Suomessa Va ra tL ro r r l r Eva En ta B jo r k l und Ma is t .Ka rme la Bd l i nk i

Va rs rna rsSuomen Maakun ta l r i t To rm j oh l Pe r l l u Ko r l l i nen Jaos los lh l Kauno Leh to

Vaes ro i r i r t o VTT Aa rno S l rommet To rm Joh t Jouko Hu l kko

Ruotsissa olevat

lmrn ig ran t . lns r i ru te r (Bor ,s l Ann ikk i N iku la 'Een i to Sa i la Eks t rdmRuots rn Suomal€ isseuro lenKeskus l i i t to FM Markku Peura l \ la t l r J Korhonen

P r o f . B r l J W i d d n