@MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDImdi.fi

KEMPELE

Kestääkö Kempeleen siivet jatkuvan kasvun?

Asiantuntija, VTT Timo Aro

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

@timoaro

Helmikuu 2018

POSITIIVINEN ENNAKKOVAROITUS

ESITYKSEN SISÄLTÖ

1. Tiivis tilannekuva alue- ja väestökehityksestä

2. Kempeleen elinvoimaisuus kasvun osatekijöiden näkökulmasta

3. Kempeleen vetovoimaisuus tulo-muuttajien näkökulmasta

4. Ydinviestit tiivistettynä!

1. Tiivis tilannekuva alue- ja väestökehityk-sestä

HALLINNOLLINEN JA TOIMINNALLINEN

ALUEHIERARKIA DE FACTO 2017

HALLINNOLLINEN ALUEHIERARKIA:

1. Suuralueet (5)

2.Maakunnat (18+1)

3. Seutukunnat (70)

4. Kunnat (311)

5. Postinumeroalueet (3037)

TOIMINNALLINEN ALUEHIERARKIA:

1. Metropolialue (1)

2. Suuret kaupungit, sixpack (6)

3.C21 –kaupungit (21)

4.T51 –seutukaupungit (51)

5. Suurten kaupunkien kehyskunti-en verkosto (26)

6. Pienet ja maaseutumaiset har-vaan asutut kunnat (57)

ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN

TILANNEKUVA PÄHKINÄNKUORESSA

1.KAUPUNGISTUMISET: Etenee kaikilla aluetasoilla alueen kokoon katsomatta. Lisäksi keskittymis-, harvenemis- ja autioi-tumiskehitys muovaavat samanaikaisesti aluerakennetta

2.SUJUVAT JA NOPEAT LIIKENNEYHTEYDET: Ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden, perinteisten liikenneyhteyksien ja toiminnalliset alueet yhdistävien kehityskäytävien ja –vyöhykkeiden merkitys kasvaa.

3.ALUELIIKKUVUUS: Muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikku-vuus on pikemmin lisääntymässä kuin tasoittumassa vastoin teknologian mahdollistamaa kehitystä

4. ALUEELLINEN ERIYTYMINEN JA ERILAISTUMINEN: Eriytyminen ja erilaistuminen lisää alueellisia eroja kaikilla alue-tasoilla. Positiivisen rakennemuutoksen alueiden ja muiden alueiden väliset erot korostuvat

1 2

3 4

ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN

TILANNEKUVA PÄHKINÄNKUORESSA

5.JATKUVA ALUEIDEN (R)EVOLUUTIO: Alueet ovat jatkuvassa muutoksessa ja ei-territoriaaliset vyöhykkeet, verkostot, yhteistyömuo-dot jne. haastavat hallinto- ja aluerajat. Alueiden toimintaa ohjaavat hallintorajojen rinnalla toiminnallisuus, verkostot, kumppanuudet ja sopimukselliset järjestelyt. Vastavirrat ja monipaikkaisuus korostuvat keskittymiskehityksen rinnalla. Esimerkiksi alueiden omiin vahvuuksiin, kuten valmistavaan tuotantoon, matkailuun, energiaan, puhtaaseen veteen tai ruokaan liittyvät asiat korostavat kaupunki- ja maa-seutu-alueiden keskinäistä vuorovaikutusta ja riippuvuutta erillisyyden sijaan

6.DIGITALISAATIO: D. ja uudet teknologiat mahdollistavat periaat-teessa aikaan, paikkaan ja etäisyyksiin liittyvän riippumattomuuden sekä tuotannon ja toimintojen hajauttamisen…mutta pienen väestö-pohjan ja harvaan asutun maan kohdalla digitalisoituminen ja robotisoi-tuminen saattavat päinvastoin vauhdittaa kaupunkialueiden kasvua

7.DEMOGRAFINEN KÄÄNNE: Väestö- ja ikärakenteen muutos, syntyvyyden aleneminen, työikäisen väestön määrän väheneminen ja lisääntyvä maahanmuutto polarisoivat alueiden välistä ja sisäistä kehitystä

?7

65

3D KARTTA VÄKILUVUSTA

”KENNOITTAIN” VUONNA 2016

FAKTALAATIKKO

3D -kartan pylväät on muodostettu 50 neliökilometrin heksagoneista.

Jokaiseen ”kennoon” on summattu kaikki 50 neliökilometrin sisällä ole-vat 1 x 1 neliökilometrin tilastoruu-dut eli alueen yhteenlaskettu väkiluku

Mitä korkeampi on pylväs (=kenno), si-tä enemmän 50 neliökilometrin alu-eella asuu väestöä

Lisäksi kartassa on eri väreillä ilmaistu koko maan väestölliset keskipisteet vuosina 1980 (punainen), 1990 (vih-reä), 2005 (violetti) ja 2016 (sininen)

Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; Kartta: Timo Widbom 2017; analyysi Timo Aro 2017

Keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys

etenevät samanaikaisesti!

VÄESTÖMUUTOS 1 X 1 KM

TILASTORUUDUISSA VUOSINA

2005-2015

FAKTALAATIKKO

Vakituisesti asuttuja 1 x 1 km ruutuja 88 390 eli jokaises-sa ruudussa on asunut vähintään yksi asukas vakituisesti vuosina 2005-2015

Väestö kasvoi alle joka kolmannessa ruudussa vuosina 2005-2015 =SINISET RUUDUT

Väestö vähentyi enemmän kuin joka toisessa ruudussa (55,7 %) vuosina 2005-2015 =PUNAISET RUUDUT

Väestön määrässä ei ole tapahtunut muutosta joka viidennessä ruudussa vuosina 2005-2015

Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017Analyysi: Timo Aro 2017

VÄESTÖMUUTOS 5 X 5 KM RUUDUISSA

VUOSINA 2005-2016

FAKTALAATIKKO

Graafi kuvaa Suomen maapinta-alan 5 x 5 kilometrin ruutuja neljällä eri ulottuvuudella

Siniset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus kasvoi vuosina 2005-2016

Punaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus väheni vuosina 2005-2016

Keltaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön määrässä ei tapahtunut muutoksia vuosina 2005-2016

Valkoisissa ruuduissa ei ollut vakituista asutusta vuosina 2005-2016

Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MML, Esri FinlandKartta: Timo Widbom 2017Analyysi: Timo Aro 2017

ALUERAKENTEEN AUTIOITUMINEN 1X1 KM

RUUDUISSA VUOSIEN 2005-2015 VÄLISENÄ

AIKANA

FAKTALAATIKKO

Suomen maapinta-ala on jaettu 1x1 km tilastoruutuihin

Kartan punaiset pisteet kuvaavat niitä 1x1 km ruutuja, jotka ovat tyhjentyneet kokonaan väestöstä vuosien 2005-2015 välisenä aikana

Vuonna 2005 koko maassa oli yhteensä 102 091 tilasto-ruutua, joista oli noin 6 700 ruutua tyhjentynyt kokonaan väestöstä vuoden 2015 loppuun mennessä

Onko 6,6 % väestöstä tyhjentynyttä 1x1 km ruutua yhdessä vuosikymmenessä paljon vain vähän?

Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017Analyysi: Timo Aro 2017

50 %

85 %

Vuosikymmenien hitaan ja

hiipivän muutoksen tulos…

50 %väestöstä asuu Rauma-Imatra –linjan eteläpuolella

85 %väestöstä asuu Kokkola-Joensuu –linjan eteläpuolella

6,7 %asuttujen ruutujen (250 x 250 metriä) määrä

Oulun laaja vaikutusalue matka-aikavyöhykkeen sekä väestö- ja työpaikkatiheyden näkö-kulmasta

30 minuutin vaikutusalueella Oulustaasuu 240 000 asukasta ja sijaitsee56 000 työpaikkaa

2/3 Pohjois-Pohjanmaan asukkaista ja työpaikoista noin 30 minuutin vyöhykkeen sisällä Oulusta

6/107/10

”Kuntien ja koirien

maailmassa asenne

ratkaisee, ei koko”

- mukaillen Matti Apunen 2016 -

2. Kempeleen elinvoi-maisuus kasvun osateki-jöiden näkökulmasta

4.

Maine

3. Pitovoima

1.

Kasvu ja kilpailukyky

2. Vetovoima

TÄMÄ!

Jokaisen alueen menestyminen perustuu

kasvuun!

KUNNAN SISÄINEN

ELINVOIMA

KUNNAN ULKOINEN

ELINVOIMA

KUNNAN SISÄINEN ELINVOIMA

Kunnan henkinen ilmasto, asenneilmapiiri ja yleinen mentaliteetti Julkinen ja yksityinen puhe kunnasta: ylpeää

vai vähättelevää, rakentavaa vai nakertavaa, yhteisyyttä vai erillisyyttä korostavaa, kannus-tavaa vai latistavaa puhetta, uutta luovaa vai tuhoavaa jännitettä?

Henkiset lukkojen ja lukkiumien avaaminen Tekstari-indeksi hyvä ilmapiirimittari!

Kunnan rakennettu/strateginen etu ja sisäinen eheys Luottamuspääoma: kykeneekö kunta sopi-

maan ja edistämään yhteisiä tavoitteita, stra-tegisia painopisteitä ja valintoja

Kyky reagoida ja tehdä päätöksiä

TTTT –kyky

KUNNAN SISÄISEEN ELINVOIMAAN LIITTYVÄT RATKAISUT OVAT PÄÄOSIN RIIPPUVAISIA OMISTA PÄÄTÖKSISTÄ, VALINNOISTA JA TEKEMISESTÄ

KUNNAN ULKOINEN ELINVOIMA

Ulkoiseen elinvoimaan vaikuttavat isot ulkoiset toimintaympäristön muutostekijät, jotka liittyvät esimerkiksi Elinkeino- ja toimialarakenteen muutoksiin Yritysperustantaan ja yrityskannan kehitykseen Alue-, kunta- ja paikallistalouden kehitykseen Työllisyys- ja työpaikkakehitykseen Investointien ja pääoman kohdentumiseen alueelle Väestökehitykseen Matkailu-, tapahtuma- ja vierailijakävijöihin Osaamiseen ja opiskelijoihin Saavutettavuuteen jne.

Avainkysymykset: Millainen on kunnan asema ja kilpailukyky alueiden

välisessä kilpailussa? Mitkä ovat kunnan kriittiset vahvuudet ja heikkoudet?

Mitkä ovat kasvualat nyt ja tulevaisuudessa? Mihin kunta panostaa tulevaisuudessa ja miten?

Muutoksen kaksi koria Asiat, joihin alue voi itse vaikuttaa Asiat, jotka ovat riippuvaisia muiden tekemistä

päätöksistä, linjauksista ja resursseista

1.

Kasvu ja kilpailukyky

1. Väestömäärä ja väestölisäys

2. Muuttovetovoima

3. Rakentaminen, asuntotuotanto

4. Työpaikkojen määrä ja työpaik-kalisäys

5. Yritysperustanta

6. Yrityskannan määrä ja lisäys

7. Alueen arvonlisäys ja viennin määrä

8. Investointien ja pääomien kohdentuminen alueelle

9. Matkailu-, tapahtuma- ja vierai-lijakävijöiden määrä ja lisäys

10.Osaamistason nousu, opiskelijoiden määrä ja lisäys

KASVUN

OSATEKIJÄT

KEMPELEEN VÄKILUKU ON KASVANUT VOIMAKKAASTI VUOSIEN

2008-2016 AIKANA

Kempeleen väkiluku kasvoi yhteensä 2089 asukkaalla vuosien 2008-2016 aikana eli keskimäärin 232 asukkaalla vuotta kohden: Kempeleen väestön kasvu perustui ensisijaisesti luonnolliseen väestönlisäykseen: neljä viidesosaa Kempeleen kasvusta perustuu luonnolliseen väestönlisäykseen. Kuntien välinen nettomuutto (+347) ja nettosiirtolaisuus (+57) olivat positiivisia, mutta merkitys kunnan väestön-lisäyksessä oli alhaisempi kuin useissa Kempeleen kaltaisessa ”kasvukunnassa”.

Kempeleen suhteellinen väestönlisäys oli keskimäärin 1,42 % vuosina 2008-2016. Kempeleen väkiluku kasvoi voimakkaasti kaikkina ver-tailun vuosina, mutta kasvun voimakkuus vaihteli. Kasvu oli suurinta vuonna 2009, jolloin väkiluku kasvoi peräti 2,2 %. Vuonna 2016 väkiluku kasvoi 1,36 %. Yli yhden prosentin vuotuista kasvua voi pitää voimakkaana.

Kempeleen väestökehitys osatekijöittäin vuosina 2008-2016 Kempeleen väestölisäys vuosittain vuosina 2008-2016

Lähde: Tilastokeskus, väestö

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

300

350

400

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

0,76

2,20

1,34

1,93

1,26 1,26

1,68

0,98

1,36

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

2,00

2,20

2,40

2,60

2,80

3,00

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Ka. 1,42 %/vuosiKa. 232 hlöä/v

KEMPELE EI OLE POIKKEUKSELLISEN MUUTTOVETOVOIMAINEN,

MUTTA HYÖYTYY MUUTTAJIEN RAKENTEESTA!

- Kempele sai yhteensä +347 henkilöä muuttovoittoa vuosien 2008-2016 aikana: Kempele sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä pääosin vuosina 2008-2016. Kempeleen erikoisuus on se, että nettomaahanmuuton merkitys on hyvin vähäinen. Kempele sai muuttovoittoa nettosiirtolaisuudesta vain +57 henkilöä

- Kempele kärsi muuttotappiota nuorten 15-24 vuotiaiden ja 45-54 vuotiaiden ikäryhmistä. Kaikista muista ikäryhmistä Kempele sai muutto-voittoa. Nuorten muuttotappiot liittyvät koulutustarjonnan rajallisuuteen. Kempele sai kuitenkin merkittävimmät muuttovoitot 25-34 vuotiasta, joita voi pitää muuttoliikkeen avainryhmänä. 45-54 –vuotiaiden muuttotappiot poikkeavat muusta kehityksestä (?)

Kempeleen muuttoliikkeen nettomuutto vuosina 2008-2016

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike;

Kempeleen kuntien välinen nettomuutto ikärakenteen mukaan 2008-2016

-96

144

-63

117

-451

111

1

86

1

5

21

9

-7 -3

5

8

18

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

269

-818

645

118-103 33

13469

-1000

-800

-600

-400

-200

0

200

400

600

800

0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 Yli 75

KEMPELE KERÄÄ MUUTTOVOITOT KÄYTÄNNÖSTÄ OULUN KAUPUNGISTA JA

KÄRSII MUUTTOTAPPIOTA KORKEAKOULUSEUDUILLE

- Kempele sai muuttovoittoa 27 seudulta vuosina 2008-2016. Kempele sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Oulun seudun muista kunnista. Muita merkittäviä muuttovoiton lähteitä olivat lähiseudut Haapavesi-Siikalatvan ja Raahen seudut. Kempele sai 7 muusta seutukunnasta yli 10 henkilöä muuttovoittoa.

- Kempele kärsi muuttotappiota 34 seudulle vuosina 2008-2016. Eniten muuttotappiota Kempele kärsi Helsingin seudulle. Kempele kärsi muuttotappiota myös muille seuduille, joiden keskuskaupunkina on yliopistokaupunki.

Kempeleen muuttovoitto seutukunnittain vuosina 2008-2016

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; muuttojen suunnat

Kempeleen merkittävimmät muuttotappioseudut 2008-2016

10

15

16

17

25

27

28

69

108

465

0 100 200 300 400 500

Ylä-Savon seutukunta

Kokkolan seutukunta

Oulunkaaren seutukunta

Itä-Lapin seutukunta

Nivala-Haapajärven seutukunta

Koillismaan seutukunta

Ylivieskan seutukunta

Raahen seutukunta

Haapavesi-Siikalatvan seutukunta

Oulun seutukunta

-187

-64

-35

-28

-21

-18

-18

-17

-16

-16

-12

-200 -150 -100 -50 0

Helsingin seutukunta

Tampereen seutukunta

Jyväskylän seutukunta

Seinäjoen seutukunta

Rovaniemen seutukunta

Kemi-Tornion seutukunta

Turun seutukunta

Tunturi-Lapin seutukunta

Kuopion seutukunta

Riihimäen seutukunta

Lahden seutukunta

Kempeleen ja Oulun kaupungin välinen tulo- ja lähtömuutto vuosina 2008-2016

KEMPELEEN MUUTTOTASE OLI KAKSIJAKOINEN OULUN SEUDUN

SISÄLLÄ

- Kempele sai yhteensä 668 henkilöä muuttovoittoa Oulun kaupungista vuosien 2008-2016 aikana. Kempeleen muuttovoitto oli merkittävän suuri vuosina 2009, 2011 ja 2016. Kempele kärsi muuttotappioita Oululle vain vuonna 2008.

- Kempele kärsi muuttotappiota yhteensä -203 henkilöä muille Oulun seudun kunnille vuosina 2008-2016. Kempele oli muuttotappiollinen kaikille Oulun seudun kunnille: Liminka -116, Tyrnävä -43, Muhos -37, Hailuoto -6 ja Lumijoki -1

Kempeleen ja Oulun seudun (pl. Oulun kaupunki) välinen tulo- ja lähtömuuttovuosina 2008-2016

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike suunnan mukaan

841

1020 1004 997 992

755

887836

955933886

974

859

962

731

855811 811

-92

134

30

138

30 24 32 25

144

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tulo Oulun seudulta Kempeleelle Lähtö Kempeleeltä Oulun seudulle Netto

115

186

164151 153

145 144137

184

166

202

183

143

219

135

220

131

183

-51

-16 -19

8

-66

10

-76

6 1

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tulo Kempeleelle Lähtö Kempeleeltä Nettomuutto

Kempeleen nettomuuttoliike pääasiallisen toiminnan mukaan 2014-2015

KEMPELEEN SAA MUUTTOVOITTOA TYÖLLISISTÄ JA KESKI- JA

HYVÄTULOISISTA MUUTTAJISTA

- Kempele sai muuttovoittoa työllisistä, eläkeläisistä ja etenkin lapsista. Työlliset muuttajat ovat muuttoliikkeen ehkä tärkein ryhmä, sillä työllisten tuomat tulot ovat keskimäärin kolme kertaa korkeammat kuin työttömillä tai työvoiman ulkopuolisilla. Kempele sai muuttovoittoa myös eläkeläisistä (41). Työttömistä työnhakijoista Kempele kärsi pientä muuttotappiota.

- Kempele sai muuttovoittoa kaikista yli 17000 –euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä. Kempeleen muuttotappiot tuloryhmittäin tarkasteltuna taas painottuivat pienituloisiin.

Kempeleen nettomuutto muuttajien tulorakenteen mukaan 2014-2015

Lähde: Tilastokeskus, Muuttaneiden taustatiedot

28-15

125

-78 -5

4126

3

-100

-50

0

50

100

150128

-108

-33

5768

37

-150

-100

-50

0

50

100

150

Ei tuloja 0-8999 9000-16999 17000-26999 27000-41999 Yli 42000

Kempeleen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (miljoonaa euroa) vuosien 2010-2015 aikana

KEMPELEEN MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ

VAHVASTI POSITIIVINEN VUOSIEN 2010-2015 AIKANA

- Kempeleen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 12,9 miljoonaa euroa vuosien 2010-2015 aikana. Toisin sanoen Kempeleen kaikkien tulomuuttajien tulokertymä oli 12,9 miljoonaa euroa suurempi kuin kaikkien lähtömuuttajien tulokertymä vuosina 2010-2015 eli keskimäärin noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Kempeleen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 130,2 euroa asukasta kohden vuosien 2010-2015 aikana. Muuttoliike ja muuttajien rakenne on hyödyllinen Kempeleen kannalta.

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

-0,7

3,7

2,2

3,03,6

1,1

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

Tulokertymä 2010 Tulokertymä 2011 Tulokertymä 2012 Tulokertymä 2013 Tulokertymä 2014 Tulokertymä 2015

MIL

JOO

NA

A E

UR

OA

Kempeleen valmistuneiden asuntojen määrä yhteensä vuosina 2008-2015

KEMPELEEN ASUNTODYNAMIIKKA OLI HYVÄLLÄ TASOLLA

VUOSINA 2008-2016

- Kempeleelle valmistui yhteensä noin 1 400 asuntoa vuosina 2008-2016 eli keskimäärin 154 asuntoa vuodessa: Kempeleen uusista asunnoista vähän yli kolmasosa (35,2 %) oli kerrostaloasuntoja. Kempeleellä valmistui vuodessa keskimäärin 91,1 uutta asuntoa 10 000 asukasta kohden. Luku on huomattavan korkea. Esimerkiksi seutukaupungeista (T51) uusia asuntoja valmistui eniten Ylivieskassa, mutta Ylivieskan uusien asuntojen määrä suhteessa väestöpohjaan jäi hieman alhaisemmaksi (88,1)

- Kempeleen vanhojen asunto-osakkeiden neliöhinnat nousivat yhteensä 169 eurolla (11,8 %) vuosien 2008-2016 aikana. Kempeleen rivi ja pientalo-osakkeiden hinnat olivat n. 80 % kerrostalo-osakkeiden hinnoista. Molempien osakkeiden hinnat nousivat suhteellisen tasaisesti koko ajanjakson ajan lukuun ottamatta vuotta 2016

Kempeleen vanhojen osakeasuntojen neliöhintojen kehitys vuosina 2008-2016

Lähde: Tilastokeskus, asuminen; rakentaminen

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

1900

2000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kerrostalot Rivi- ja pientalot

163 160

91

204

140

191

147

107

143

67

93

0

68

38

6369

40 36

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Valmistuneet asunnot yhteensä, lkm Valmistuneet kerrostaloasunnot yhteensä, lkm

Kempeleen kaikkien työnantajasektoreiden työpaikkamuutos vuosittain vuosina 2008-2015

KEMPELEEN TYÖLLISYYSDYNAMIIKKAAN HEIJASTUU KV-

TALOUDEN KRIISIT, MUTTA TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ ON KASVANUT

- Kempeleen työpaikkojen määrä kasvoi yhteensä 194 työpaikalla vuosien 200-8-2016 aikana. Työpaikkojen määrä laski vuosina 2008-2009 ja 2013. Etenkin vuonna 2009 työpaikkojen määrä vähentyi hyvin voimakkaasti. Työpaikkojen määrä kasvoi muina vuosina, etenkin vuonna 2011, jolloin Kempeleelle syntyi 326 uutta työpaikkaa.

- Kempeleen avoimen sektorin työpaikkojen muutos oli negatiivisempaa. Vaikka kaikkien työnantajasektorien osalta työpaikkamäärä kasvoi, laski avoimen sektorin työpaikkojen määrä -149 työpaikalla vuosien 2008-2016 aikana. Taustalla on vuoden 2009 heikko kehitys

Kempeleen avoimen sektorin työpaikkamuutos vuosittain vuosina 2008-2015

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

-53

-404

62

326

112

-75

13294

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

-83

-440

-55

252

104

-85

129

29

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kempeleen aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä vuosina 2008-2016

KEMPELEEN YRITYSPERUSTANTA 2008-2016

- Kempeleellä aloitti yhteensä 697 uutta yritystä ja toimintansa lopetti 530 yritystä vuosien 2008-2016 aikana. Uusia yrityksiä perus-tettiin eniten vuosina 2008 ja 2011. Yrityksiä aloitti enemmän kuin lopetti kaikkina vuosina lukuun ottamatta vuotta 2014. Aloittanei-den yritysten trendi on lievästi laskeva, kun taas lopettaneiden yritysten kehitys lievästi nouseva

- Kempeleen yritysperustanta oli yhteensä 157 yritystä vuosien 2008-2016 aikana. Vuotta kohden perustettiin siis keskimäärin 17 uutta yritystä enemmän kuin vanhoja yrityksiä lopetti. Yritysperustanta oli korkeimmillaan vuonna 2008 (+38). Matalimmillaan yritysperustanta oli vuonna 2014 (-7). Yritysperustanta on ollut vähäisehköä vuosina 2015-2016. Kempeleessä oli toimivia yrityksiä (yrityskanta) 810 yritystä eli 46,8 yritystä 1000 asukasta kohden. Luku on alhainen ja selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi

Kempeleen yritysperustanta vuosina 2008-2016

Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset

98

6873

99

68

76

6569 71

60 59

49

64

55

47

7267

57

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Aloittaneet Lopettaneet Lin. (Aloittaneet) Lin. (Lopettaneet)

38

9

24

35

13

29

-7

2

14

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

3. Kempeleen vetovoi-maisuus tulomuuttajien näkökulmasta

3. Pitovoima

2. Vetovoima

MITKÄ OVAT SALON

TÄRKEIMMÄT VETO- JA

PITOVOIMATEKIJÄT NYT

JA JATKOSSA?

1. KOVAT TEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, yritykset ja niiden verkostot, investoinnit, hyvät palvelut ja alueen koko)

2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenne-yhteydet, sijaintietu tai –haitta suhteessa kasvukeskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutet-tavuus jne.)

3. PEHMEÄT TEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, monimuotoisuus, syke, tarinat, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri-ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, hyvät ja toimivat palvelut jne.)

4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, alueeseen liitetyt mieli- ja maine-kuvat, paikan henki jne.)

5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan)

6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)

MYSTEERI

Millainen on Kempeleen tulo-muuttajien profilointi

Kempeleen tulomuutto 2008-2016

11 644muuttoa muista

Suomen kunnista

254muuttoa Suomen

rajojen ulkopuolelta

Kempeleen tulomuutto 2008-2016

11 571Kempeleen sisäistä muuttoa

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

Kempeleelle tulomuuttaneiden ikä vuosina 2008-2016

11 664 tulomuuttajaa

Alle 15-vuotiaat

20,6 %

15-24 -vuotiaat

28,5%

25-34 -vuotiaat

27,3%

35-44 -vuotiaat

10,3%45-54 -vuotiaat

6,4%

55-64 -vuotiaat

3,8 %

Yli 65-vuotiaat

3,3 %

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

55,8%tulomuuttajista

Mistä Kempeleelle muutettiin 2008-2016

11644tulomuuttoa

Oulun seutu

71,2%

Helsingin seutu

4,8%

Raahen seutu

3,3 %Oulunkaaren seutu

1,9 %

Rovaniemen seutu

1,9 %

Muut seudut

16,9 %58,6 %

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

Kempeleelle tulomuuttaneiden työmarkkina-asema 2014-2015

2529 tulomuuttajaa

Työllisiä

47,0%

Työttömiä

11,2%

Lapsia (alle 15 v.)

20,4%

Opiskelijat, koululaiset

10,9% Eläkeläiset

6,2%

Muut työvoiman ulkopuoliset

3,9%

Tuntematon

0,2 %

Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

Kempeleen seudun tulomuuttajien koulutusaste 2014-2015

2380 tulomuuttajaa

Perusaste

36,2 %

Keskiaste

41,6 %

Korkea-aste

22,2 %

Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

Kempeleen työllisten tulomuuttajien toimiala vuonna 2015

578 työllistä

tulomuuttajaa

Terveys- ja sosiaalipalvelut

15,9 %

Tukku- ja vähittäiskauppa

15,1%

Hallinto- ja tukipalvelut

11,1 %

Teollisuus

10,6%Rakentaminen

9,0%

Kuljetus ja varastointi

7,1 %

Muut toimialat

30,3 %

Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

Kempeleen tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2014-2015

2529 tulomuuttajaa

Ei tuloja

21,2%

2 – 8999 €

17,2%

9000 – 16 999 €

14,4%17000 – 26999 €

17,2 %

27000 – 41999 €

19,4%

Yli 42000 €

10,6%

Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

Kempeleen tulomuuttajien keskimääräiset tulot ikäryhmittäin 2015

KESKIMÄÄRÄI-SET TULOT IKÄ-

RYHMITTÄIN VUONNA 2015

15-24 -VUOTIAAT

13 496€

25-34 -VUOTIAAT

27 356€

35-44 -VUOTIAAT

33 433 €45-54 -VUOTIAAT

34 578 €

55-64 -VUOTIAAT

30 043€

YLI 65-VUOTIAAT

20 299€

Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

Kempeleen tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2014-2015

2529 tulomuuttajaa

Työlliset muuttajat

32 230 €Muut muuttajat

7 881€

Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

Millainen on Kempeleen tulomuuttajan profiili?

Yli seitsemän kymmenestä (76,3 %) tulijasta alle 35-vuotiaita!

71,2%muuttajasta tulee muista Oulun seudun kunnista

Lähes viisi kymmenestä tulijasta työllisiä (47,5%)

Työllisten tärkeimmät toimialat terveys- ja sosiaalipalvelut,tukku- ja vähittäiskauppa ja hallinto- ja tukipalvelut

Enemmän kuin joka neljännellä (22,2 %) tulijalla on korkea-asteen tutkinto

Kolme kymmenestä tulijasta (30%) on keski- tai hyvätuloinen!

32 230 €työllisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot vuodessa

7 881 €muiden tulomuuttajan keskimääräiset tulot vuodessa

Keskimääräiset tulot korkeimmat 35-44 ja

45–54 –vuotiaiden ikä-ryhmissä

2.150.000 €Kempeleen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä keskimäärin vuodessa (2010-2015)

4. Ydinviestittiivistettynä (-5 ja +6)

Ilmapiiri, lähestyttävyys,

avoimuus ja monimuotoisuus

-

Maahanmuuttajien ja vieras-

kielisten alhainen osuus-

-Kasvuedellytysten

helppous versus heikohko

yritysdynamiikka

Väestökehityksen epätasa-

paino luonnollisen väestön-

lisäyksen ja muuttoliikkeen

välillä

-

Riippuvuus, napanuoramainen

yhteys, Oulun kaupunkiin

-

Kasvun, elinvoimaisuuden ja

vetovoimaisuuden tunnusluvut

luovat vahvan perustan tule-

valle tekemiselle ja valinnoille +

Kaupunkimaisuuden ja kaupungin

läheisyyden tuomat edut, mutta

samalla tilaa, viihtyisät asuin- ja

elinympäristöt ja sujuvat palvelut+

Kasvava ja korostuva sijaintietu

+

Oulu kaikessa ja kaikkialla sekä

myönteisen ja kielteisen inspi-

raation lähteenä että peilinä

+

Muuttajien rakenne optimaa-

linen Kempeleen kannalta

+

Hyvä mainekuva: kasvava,

ketterä, kokeileva, uudistava ja

edelläkävijä.

+

JOKAISELLA PAIKALLA PITÄÄ OLLA JOKIN VASTAVOIMA…

”Poris sul menee hyvi,

nii kaua ku alkaa mennä

hyvi”

- Veli-Pekka Ketola -

@MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDImdi.fi

Oli ilo!