Mitä kotimaista ruokaa

ihminen syö v 2025

Erkki Joki-Tokola

MTT Ruukki

Ruoankulutus 1950-2010

3.9.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 2

Yhteiskunnan tila peilautuu

ruuankulutuksessa

Säännöstely päättyi 1950 –luvulla

- Kaupungistuminen

- Naiset työelämään

- Ruokailu kodin ulkopuolella

- Valmisruuat

- Globalisaatio

- Ruoka ja terveys

-Ruoka ja ympäristö

- Rajalliset luonnonvarat

Kasvintuotannon omavaraisuus

3.9.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3

Valkuaisrehun omavaraisuus luokkaa 20 %

Kotieläintuotannon omavaraisuus

3.9.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4

Mitä omavaraisuus kertoo?

• Pystymme normaalioloissa tuottamaan valtaosan

elintarvikkeistamme

• Omavaraisuus ei ole mittari turvatulle elintarvikkeiden

kotimaiselle tuotannolle, koska tuotantopanokset ovat

vain osin kotimaisia

• Omavaraisuus kertoo enemmänkin elintarvikkeiden

kilpailukyvystä sekä kotimaisilla että globaaleilla

markkinoilla

3.9.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5

Maatalouden energiakulutus vain 3 % koko

maan energian kulutuksesta – mutta ratkaiseva

panos elinkeinolle

3.9.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 6

Ruokaturvan säilyttäminen

ruoantuotannon lisäännyttävä 70 %

vuoteen 2050 mennessä

3.9.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7

Ruokaturva:

Kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina fyysisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti

mahdollisuus hankkia turvallisesta ja ravitsevaa ruokaa terveellisen ja

aktiivisen elämän ylläpitämiseksi (FAO 2006)

Ruoantuotannon määrä on maailmassa näihin saakka ollut riittävä – puute on

aiheutunut muista tekijöistä

Väkiluvun kasvu, vaurastuminen, fossiilisen energian loppuminen

edellyttävät, että viljantuotantoa lisättävä vuoteen 20150 mennessä 1 mrd tn

(2013 oli 2,5 mrd tn) ja lihantuotantoa 200 milj. tn (tuotanto 2012 oli 283 milj.

tn)

Haaste on kova, kun tämä kaikki tulee tehdä ratkaisevasti nykyistä

paremmalla tuottavuudella (energia, vesi, maa-ala)

Mistä eläinproteiinia? Siipikarja tarvitsee vähiten peltoa ja energiaa / tuotettu lihakilo

3.9.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8

energia

pelto

Mistä eläinproteiinia? Sadat miljoonat käyttävät päivittäin hyönteisiä ruokana

3.9.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9

Mistä eläinproteiinia?

3.9.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10

• Ensimmäinen koeputkessa kasvatettu pihvi on jo syöty

energia

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Maatilojen lukumäärä

Kärsämäki

Nivala

Oulainen

Sievi

Ylivieska

0

10

20

30

40

50

60

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Viljelty peltoala ha/tila

Kärsämäki

Nivala

Oulainen

Sievi

Ylivieska

0

200

400

600

800

1000

1200

1980 1990 2000 2010 2020 2030

Maatilojen määrän kehitys Nivalassa

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1980 1990 2000 2010 2020 2030

Peltoa ha/tila

0

100

200

300

400

500

600

700

800

1980 1990 2000 2010 2020 2030

Maitotiloja Nivalassa

0

10

20

30

40

50

60

70

1980 1990 2000 2010 2020 2030

Lehmiä keskimäärin kpl/tila

Kaukoviisaus, jossa asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus

sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu on reitit selvät.

Tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta

tai sattuu muutoin eri tavalla. Joka arvaa tämänkin ottaa huomioon,

sille maailimanranta on kevyt kiertää.

Jälkiviisaus on viisauden imelin laji. Sillä alalla saadaan eniten

aikaan. Siinä jo mennyttä kuvitellaan vasta tulevaksi ja sakilla

selvitetään mitäpä sitä tulisi tehdä. Tässä lajissa ihminen on

viisaimmillaan. Jälkiviisaan silimä sitä on somassa paikassa, se

katsoo taaksepäin.

Lähde K. Pylkkänen

ENNUSTAMISESTA