Mitä Sote lupaa iäkkäiden palvelulle?Arja Peiponen VTL, THM, eMBAVs. osastopäällikköSairaala, kuntoutus ja hoivapalvelutHelsingin sosiaali- ja terveysvirasto

Mitä SOTE lupaa ikäihmisille• Lähtökohta SOTE –uudistukselle = sosiaali- ja

terveyspalvelujen integraatio = hyvä asia (mutta onko tämä uhattuna valinnanvapauslakiluonnoksen takia?)

• Valinnan vapaus, palvelusetelit, henkilökohtainen budjetti, keskitetty palveluohjaus, neuvonta ja arviointi = hyviä asioita

• Painotus aikaisempaa paremmassa tiedonsaannissa (KAAPO)

• Uhat– Valinnanvapauslakiluonnoksen keskeiset ongelmat– Sote –keskukset (pirstooko palvelukokonaisuudet?)– Kustannukset, rahanjako– Innovatiivisuus? (onko lähtökohtana vanhanaikaiset ratkaisut?)

Valinnanvapauslakiluonnoksen ongelmat• Monituottajamalli aiheuttaa haasteen eri palveluiden

yhteensovittamiselle. Haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille järjestelmä saattaa osoittautua monimutkaisemmaksi, ja edellyttää siksi huomattavasti nykyistä vahvempaa palveluneuvontaa ja -ohjausta.

• Olennaista on, että asiakkaan tarpeita voidaan arvioida kokonaisuutena ja eri palveluja ja eri ammattilaisten osaamista voidaan joustavasti yhdistää. Tämä edellyttää sekä hoito- ja palvelukokonaisuuksien että tiedon integraatiota

• Lakiluonnoksen perusteella sote-keskus voisi suppeimmillaan olla hyvinkin pieni, jopa virtuaalinen toimija, joka voisi hankkia käytännössä kaikki palvelut muilta tuottajilta. Lakiesityksestä ei käy ilmi, kuinka paljon sote-keskuksella itsellään täytyy vähintään olla omaa palvelutuotantoa.

Valinnanvapauslakiluonnoksen ongelmat• Asiakkaat tarvitsevat monipuolista ja luotettavaa tietoa valintojensa

tueksi. Luotettavan tiedon puuttuessa valintaa ohjaavat pääosin mielikuvat ja markkinointi. (Palveluvaaka, RAI vertailutiedot ym. tärkeitä)

• Valinnanvapaus kohdistuu asiakassetelitoiminnassa vain yhtiömuotoisiin palveluntuottajiin. Jos maakunnan liikelaitos ei perusta asiakassetelivalinnan piiriin kuuluvia palveluita tuottavaa yhtiöitä, ei asiakas voi saada asiakassetelipalveluita julkiselta tuottajalta, sillä 23 §:n mukaan asiakassetelillä ei voi saada palveluja maakunnan liikelaitokselta.

• Palvelujen järjestäjän ja tuottajan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus ohjaukseen ja neuvontaan. On erittäin epätodennäköistä, että maallikolla olisi ammattilaista paremmat valmiudet saada asiakas ymmärtämään palvelujen valitsemiseen liittyvät seikat.

Valinnanvapauslakiluonnoksen ongelmat• Kuinka varmistetaan, että maakunnan yhtiö kykenee toimimaan

markkinoilla, jos se joutuu esimerkiksi ylläpitämään muita toimijoita laajempaa palveluvalikoimaa?

• Jos maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palvelut yhtiöitetään myöhemmin (pisimmillään kaksi vuotta sen jälkeen) kuin suora valinta on tehty mahdolliseksi, on markkina jo muodostunut. Näin ollen markkinoilla jo olemassa olevat yhtiöt saisivat merkittävän kilpailuedun. Tämä heikentäisi merkittävästi maakunnan yhtiöiden asemaa kilpailussa.

• Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat maan suurimmat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat. On ilmeistä, että kaikki tuotannon ohjaukseen ja tuotannon muutoksiin liittyvät haasteet ovat moninkertaisia pääkaupunkiseudulla muuhun maahan verrattuna.

Valinnanvapauslakiluonnoksen ongelmat• Vanhuspalveluihin on sisällytettävä myös sosiaalihuoltoa ja

muuta sosiaaliturvaa koskeva ohjaus sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistamisen lisäksi. Laki on rakenteeltaan varsin monimutkainen, ja nykyisellään se on suunnattu sote-lukutaitoisille, hyvin toimeen tuleville ja hyvin koulutetuille ihmisille, joilla suuria palvelujen tarpeita ei useinkaan ole.

• Tärkein potilaan, asiakkaan ja perheen kärsimystä helpottava ja samalla kustannuksia alentava tekijä on osapuolten kiinteä, saumaton ja ajantasainen yhteistyö sekä kaikkien toimintojen ja toimijoiden integraatio ja työnjako. Kun toimintoja on voitu integroida perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa, lähemmäksi ihmisen omaa toimintaympäristöä, potilas keskiössä, on parannettu potilastyytyväisyyttä, hoidon laatua, ja laskettu yhteiskunnan kustannuksia. Nyt lausunnolla olevassa lakiluonnoksessa ei löydy edellytyksiä tällaiseen toimintaan.

Valinnanvapauslakiluonnoksen ongelmat• On näyttöä siitä, että mitä matalammat tulot ja mitä

alhaisempi koulutus asiakkaalla on, sitä useammin palvelutarpeet jäävät täyttämättä. Palveluiden viidakossa tarvitaan huomattavan kehittynyttä sote-lukutaitoa ja neuvontaa

• Asiakas/potilas ei välttämättä pysty sote-keskusta valitessaan arvioimaan, mitä palveluita hän sieltä saa, ja mitä saa hankintoina eri palveluntarjoajilta. Tällainen järjestelmä on myös asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta vaikeasti valvottavissa ja ohjattavissa.

• Valinnanvapauden tulisi vahvistaa potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Lakiluonnos on kuitenkin kirjoitettu pääsääntöisesti palveluntarjoajien näkökulmasta. Asiakkaan ja potilaan näkökulmasta avautuu pirstaleinen näkymä, jossa kokonaisuutta on vaikea hahmottaa.

Olennaista• Sote –palvelujen integraatiosta huolehtiminen• Monisairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden

palvelukokonaisuuden turvaaminen• Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutusmahdollisuudet• Eri toimijoiden verkostomainen yhteistyö• Ikääntyneiden palvelujen kattava neuvonta ja ohjaus (KAAPO)• Asiakkaille/potilaille eri toiminnot kattava yhteinen hoito- ja

palvelusuunnitelma• Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen rekisterinpito• Yhtenäiset toiminnan mittarit (Quadrule Aim, RAI ym.)

Ehdotus kansallisiksi mittareiksi VM• Keskeisintä on painopisteen siirtyminen kustannuksiltaan edullisempiin, mutta

vaikuttavuudeltaan tehokkaampiin palveluihin. Ehkäisevien ja avopalvelujen osuus vahvistuu ja monipuolisten, kuntouttavien toimintamallien käyttö lisääntyy.

• Valmiita kansainvälisesti standardoituja ja validoituja mittareita on olemassa runsaasti useimmille eri osa-alueille.

• Suomessa on hyvä valmius saada kansallisen tason aineistoa tuotettua.• Tämänhetkisellä tietopohjalla saadaan olennaista tietoa kustannuksista,

saatavuudesta ja rekisteripohjaisesta vaikuttavuudesta. • Potilaan näkökulman kerääminen: sekä asiakaskokemusta että asiakkaan

raportoimaa toimintakykyä ja terveydentilaa on kerättävä jatkossa systemaattisesti.

• Asiakasepisodit kattavien tavoitteellisten hoito- ja palvelusuunnitelmien käyttö ja yksilöinti tietojärjestelmiin auttavat merkittävästi toimintaa sekä laadun ja vaikuttavuuden seurantaa.

Palvelutarpeen arviointiväline InterRAI-CA+HELSA eli tuttavallisesti ”RAISA”

Aikaisemmin SosiaaliporrasRAI nimellä tunnettu

Helsingin kaupungin ja

THL:n yhteistyönä manuaalit

valmistuvat 24.3.2017 Web-pohjaisella

ohjelmalla käyttöönotettavi

ssa ~ kesällä 2017

Idea syntyi vuosituhannen alussa,

kun sosiaali- ja lähityönpäällikkö Tarja Kivekäs ja Harriet Finne-Soveri keskustelivat, että RAI versiot sopisivat myös sosiaalityöhön, kunhan sosiaalisen osuutta saataisiin näkyviin. Erityisesti palvelutarpeen arvioinnin voimistuminen ja tulo lakisääteiseksi loi painetta kehittää siinä käytettäviä arviointimenetelmiä. Tärkeäksi he kokivat, että yleistä mitattavuuden ja arvioinnin trendiä saataisiin myös sosiaalityöhön. SOSIAALIPORRASRAI -HANKE 19.3.2007-2009

,”Kehitetään

RAI (Residental Assessment Instrument) arvioimaan

myös vanhuksen sosiaalista

toimintakykyä”

”Arvioidaan ikäihmisen

toimintakykyä tarpeen mukaan –

portaittaisesti”

11

Arviointiväline kehitetty Helsingin kaupungin ja THL:n yhteistyönä, taustat

• Vuosina 2007 – 2009 ”Gerontologisen sosiaalityön porrastettu palvelutarpeen arviointi avohuollossa” –hankkeessa tavoitteena oli kehittää vanhusten avohuollon palvelutarpeen arviointiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen portaittainen ”SosiaaliporrasRAI” -arviointiväline, joka vastaisi myös sosiaalialan vanhustyön tarpeisiin. Kts. tarkemmin: SosiaaliporrasRAI -hanke 2007-2009 : gerontologisen sosiaalityön porrastettu palvelutarpeen arviointi. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto: tutkimuksia 2010:1.

• SosiaaliporrasRAIn perustana oli interRAI-CA arviointilomake, joka pohjautui kotihoidon arviointilomakkeeseen. Tähän lisättiin kehittämistyönä sosiaalisen tilanteen arvioinnin kysymyksiä. Tämä tehtiin yhteistyönä Helsingin Kaupungin ja THLn kanssa.

• Vuosina 2013-2017 toteutettiin SosiaaliporrasRAI -arviointivälineen jatkokehittämistyö. Monitoimijaisen valmistelutyön tuloksena 12/2015 - 09/2016 arviointivälinettä käyttivät eri ammattiryhmät web-pohjaisella ohjelmalla palvelutarpeen arviointityössä eri asiakasryhmissä. Käyttökokemusten perusteella arviointivälineen kehittämistä jatkettiin Helsingin kaupungin ja THL:n yhteistyönä, tuloksena interRAI-CA+ HELSA (aikaisemmin SosiaaliporrasRAI)

Seija Meripaasi

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa-Ikääntyneiden palveluiden yhteinen kehittäminen

Seija Meripaasi

I&O Kärkihankkeen toimintamalli

Tämä toimii STM:n määrittelemänä viitekehyksenä maakunnalliselle valmistelulle

SUIKVÄTU Uusimaa (=Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi)

Vuoden 2018 loppuun mennessä työskentelyn tuloksena on kirjallinen ja

alueen toimijoiden hyväksymä toimintasuunnitelma iäkkäiden elämisen

ja palveluiden yhdistämisestä maakunnassa sisältäen

toimintasuunnitelman toteutumisen seurannan (vrt. VaPL 980/2012, 5§)

Soili Partanen & Seija Meripaasi

Erittäin tärkeää tässä yhteisessä valmistelutyössä huomioida, että kunnissa on tähän työskentelyyn olevat valmiit verkostot, jossa on sekä osallistaminen että poikkihallinnollisuus huomioituna jo aiemminkin. Päätyö on tehty jo silloin kun kunnat tekivät lakisääteisen suunnitelman

Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen

henkilöstö asukkaan hyvinvoinnin

tukena

Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen

mukaisiksi kokonaisuuksiksi

Maakunta 2023 -visio

Palvelut tarjotaan fiksusti ja rahat

riittävät

Asukkaat vaikuttavat ja

valitsevatAsukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin

kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto

Sote-valmisteluryhmätSote-

järjestäminen

Ikääntyneet

Vammaisten palvelut

Päihde- ja mielenterveys-

palvelut Suun

terveyden-huolto

Sote-päivystys

• Sote-tiimi koordinoi ja ohjaa valmisteluryhmiä

• Valmisteluryhmiin kootaan hankkeen kannalta välttämätön osaaminen ja näkemys ja tältä pohjalta tuotetaan sisältö

• Kaikissa ryhmissä on perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon edustus, integraatio-näkökulma läpi leikkaa valmistelutyötä

• Muutosagentit osallistuvat vastuuryhmänsä toimintaan

• Ryhmissä huomioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja kuntayhdyspinta

Sote-tiimi +Sote-muutosjohtaja

&valmisteluryhmien

pj:t

Valinnanvapaus-palvelut, perus -lähipalvelut

Lapset, nuoret, perheet

Opetus &tutkimus & kehitys

Tukipalvelut Kliiniset tukipalvelut

ICT Työterveyshuolto

Pääkaupunkiseudun I&O hanke nyt• PKS ikääntyneiden johtajat kokoontuvat kerran kuussa I&O

ohjausryhmään. Yhteisen vision ja strategian määrittely on menossa.• Muutosagentti käynyt jokaisen kaupungin johtoryhmässä tai laajemmassa

esimieskokouksessa kartoittamassa kehittämisen kärkitavoitteita• Myös sidosryhmiä ja kumppaneita tavattu runsaasti• Ohjausryhmässä on sovittu kaksi keskeistä kehittämisteemaa tässä

vaiheessa:1.Kuntoutus kotona; GeroMetro kehittämisverkostossa 21 kehittämis- tehtävää (kts. Socca GeroMetro)2.Yhteinen palveluneuvonta ja palveluohjaus, Helsinki vetäjänä

”Helsingin HELppiSeniori”. PKS kunnat ja Uusimaa mukana verkostossa.

Seija Meripaasi

Seija Meripaasi

Alueelliset yhteistyöverkostot PKS alueella

Seija Meripaasi

• PKS omaishoidon yhteistyöverkosto on kutsuttu koolle huhtikuussa• RAI asiantuntijoiden verkosto aloittaa toimintansa maaliskuussa• Kotihoidon johdon verkosto on toiminnassa• Ympärivuorokautisen hoidon verkostoa laajennetaan kattamaan sekä oma

toiminta että ostopalvelut• Opinnäytetyöt• Jatkossa mietitään miten yhteistyökumppanit saadaan mukaan entistä

tiiviimmin. Nyt on sovittu ohjausryhmässä, että toistaiseksi toimitaan kunkin kaupungin hyvien käytäntöjen mukaisesti. Muutosagentti on kartoittamassa keskeisimpiä yhteistyökumppaneita jatkotyöskentelyä varten

• Apotti yhteistyö ja siellä sovitut prosessit ovat keskeisiä kehittämisen kannalta

Seija Meripaasi

Uudenmaan valmistelu I&O Kärkihankkeessa1.Alueellinen Kaapo (=Keskitetty asiakas-/palveluohjaus)

– Tämän kehittämiskärjen isäntänä toimii Porvoo

2.Alueellinen Omais- ja perhehoidon kehittäminen– Tämän kehittämiskärjen isäntänä toimii Sipoo

3.Alueellinen kuntoutusmalli– Tämän kehittämiskärjen isäntänä toimii Järvenpää

4.Alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen malli (painottuen avopalveluiden kehittämiseen)– Tämän kehittämiskärjen isäntänä toimii Lohja

Uudenmaan maakuntavalmistelu SOTE -ikäihmisten ryhmä –Helsingin viestiAsiakkaan kannalta tärkeää • Oikeus palveluihin (palvelun saamisen kriteerit)• Sujuva pääsy• Helppo asiointi• Kattava tiedonsaanti (KAAPO)• Yhdenmukaiset palvelun hinnat ja avustus/tukimäärät• Samankaltainen palvelurakenne

Uudenmaan maakuntavalmistelu SOTE -ikäihmisten ryhmä –Helsingin viestiOrganisaation näkökulmasta• Kilpailukykyiset ja vaikuttavat palvelut• Tehokas toiminta• Riittävä rahoitus• Sujuvat prosessit• Sote –palvelujen yhteinen asiakastietojärjestelmä (Apotti)• Kevyet rakenteet• Erilaisen teknologian käyttöönotto• Innovatiivisuus

Uudenmaan maakuntavalmistelu SOTE -ikäihmisten ryhmä –Helsingin viestiHenkilöstön näkökulmasta• Kilpailukyiset palvelusuhteen ehdot• Osaamisen tukeminen ja kehittymismahdollisuus• Terve toimintaympäristö• Riittävä resursointi• Mahdollisuus vaikuttaa• Mielekäs ja itsenäinen työ

Helsingin erityispiirteitä• Vanhat vanhukset• Yksin asuvien suuri määrä• Maahanmuuttajat• Laaja palveluvalikoima – muita korkeammat kustannukset• Kattava tietotuotanto• Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota tukeva

kehittämistyö

Helsingin erityispiirteitä• Vanhat vanhukset• Yksin asuvien suuri määrä• Maahanmuuttajat• Laaja palveluvalikoima – muita korkeammat kustannukset• Kattava tietotuotanto• Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota tukeva

kehittämistyö

Palvelujen uudistaminen Helsingissä

Sähköisetpalvelut:

Stadin seniorisivutKotihoidossa sähköinen asiointi

EtähoitoEtäkuntoutus

EtälääkäriOmaishoitajien sähköinen

hyvinvointi- ja terveystarkastus

Läsnäoloarjessa:

Jalkautuvat palvelutKotona asumista tukevat ja kotiin

vietävät palvelutKotihoito

Sosiaali- ja lähityöVapaaehtoistoiminta

KivijalkaryhmätPalvelukeskustoiminta

Päivätoiminta?

Palvelu-keskukset:

PäivätoimintaLyhytaikaishoito

Arviointi- ja kuntoutusMPK nimet

Tätä tavoittelemmeAsioinnin painopiste muuttuu

Mikä on keskeistä palvelujen uudistuksessa?• Palvelukeskusten toimintamallien

kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa

– Perhekeskus (PK)– Terveys- ja hyvinvointikeskus (THK)– Monipuolinen palvelukeskus (MPK)

• Tavoitteena parantaa palvelujen saatavuutta ja asiakaskokemusta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja henkilöstökokemusta (Quadruple Aim) prosesseja uudistamalla

31

Monipuolinen palvelukeskusIkääntyneiden palvelut kotona asumisen tueksi

Eri palveluja eri tarpeisiin

Tuki tuodaanasiakkaan luokse

Sähköiset palvelut 24/7

Moniammatillinen

osaaminen

Mitä MPK aluekonsepti on• Oman alueensa ikääntyneiden asiakkaiden palvelutarpeisiin

vastaamista yhdessä• Alueet muodostuvat asiakkaiden määrän mukaan, missä asiakkaat

elävät ja luontaisesti liikkuvat• Lähialueella on asiakkaan tarvitsemia palveluja

– Kotona asumista tukevat palvelut– Kotiin vietävät palvelut (mm. kotihoito, sosiaali- ja lähityö)– Palveluneuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi (HELppiSeniori)– Palveluasuminen, joka voi olla myös toisella alueella– Vapaaehtoistoiminta– Muut palvelut kuten terveys-, hyvinvointi-, kulttuuri-, liikunta- ym. palvelut

• Integroitujen lähipalvelujen tiimit rakentuvat ydinprosessien mukaisesti ja johdetaan kokonaisuutena

MPK-aluekonsepti

Kotiin vietäv

ät palvel

ut

Palvelu-asuminen

Neuvonta, ohjaus ja

palvelutarpeen arviointi

(HELppiSeniori)

Vapaaehtois-toiminta

Terveys-palvelut Liikunta Kulttuuri Muut

palvelut

Verkostot

moniammatillisuus, ydinprosessien kehittäminen, itseohjautuvat tiimit, kokeilukulttuuri

MPK ydinryhmä+KPMG 04042017

Kotona asumista tukevat palvelut

Kiitos!